LAADUKKAAN PIENTALON RAKENNUTTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAADUKKAAN PIENTALON RAKENNUTTAMINEN"

Transkriptio

1 LAADUKKAAN PIENTALON RAKENNUTTAMINEN

2 LAADUKKAAN PIENTALON RAKENNUTTAMINEN S i s ä l t ö 1 JOHDANTO 1.1 Laadukkaan pientalon tunnusmerkit 1.2 Omakotitalon rakennuttaminen 2 ESISUUNNITTELUVAIHE 2.1 Esisuunnitteluvaiheeseen liittyvät laatutavoitteet 2.2 Tontin hankinta 2.3 Alustava tontinkäyttösuunnitelma 2.4 Talon perusratkaisu 2.5 Tilantarve ja asunnon toimintakaavio 2.6 Projektiaikataulu 2.7 Rahoitussuunnitelma 2.8 Suunnitteluohje 3 SUUNNITTELUVAIHE 3.1 Rakennuttajan tehtävät ja vastuu 3.2 Pääsuunnittelijan tehtävät ja valinta 3.3 Suunnitteluryhmän muodostaminen 3.4 Suunnittelun ohjaus ja osapuolten yhteistyö 3.5 Arkkitehtisuunnittelu 3.6 Rakennesuunnittelu 3.7 LVI-suunnittelu 3.8 Sähkösuunnittelu 3.9 Erikoissuunnittelu 3.10 Käyttö- ja huolto-ohje 3.11 Kustannusarvio 3.12 Aikataulu 3.13 Toteuttamispäätös 4 RAKENTAMISEN VALMISTELU 4.1 Rakennuslupa 4.2 Vastaava työnjohto 4.3 Työmaan valvojan tehtävät 4.4 Rakennuttajakonsultin tehtävät 4.5 KVV-työnjohtaja 4.6 Työsuojelu 4.7 Toteutusmuodon valinta 4.8 Urakkamuodot 4.9 Urakkasopimusten laatiminen ja vakuudet 4.10 Hartiapankkirakentaminen 4.11 Omajohtoinen rakentaminen 4.12 Omakotirakentajan vakuutukset 4.13 Laatusuunnitelma 4.14 Työmaan tarkastussuunnitelma 5 RAKENTAMINEN 5.1 Työmaan käynnistäminen 5.2 Hankinnat ja työmaan hoito 5.3 Rakennusmateriaalien ja -osien kelpoisuus 5.4 Työmaapäiväkirja 5.5 Työmaakokoukset 5.6 Rakennuttajan valvonta 5.7 Vastuiden jakautuminen 5.8 Viranomaisvalvonta 5.9 Muutospiirustukset 5.10 Aikataulu- ja kustannusseuranta 6 KÄYTTÖÖNOTTO 6.1 Käyttöönottokatselmus 6.2 Rakennuttajan vastaanottotarkastus 6.3 Taloudellinen loppuselvitys 6.4 Takuu 7 KÄYTTÖ JA HUOLTO 7.1 Talon käyttö- ja huolto-ohje 7.2 Käyttö- ja huolto-ohjeen näkymiä KANSI: Omakotitalon tai muun pientalon rakentamishankkeeseen osallistuvilta odotetaan hyvää yhteistyötä. Joukkoon kuuluvat rakennuttajan lisäksi mm. arkkitehti ja muut suunnittelijat, urakoitsijat ja rakennustarkastaja. Oppaan piirroksissa seurataan rakennuttajien Arvo Varmalan ja Riku Riskilän touhuja. Kumpikin kuvitelmahenkilö toimii nimensä mukaisesti. TOIMITUSKUNTA: Jukka Jaakkola ja Jouko Lommi PRKK, Timo Pääsky Meidän Talo, Klaus Pelkonen Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonta TEKSTI: Jouko Lommi, PRKK PIIRROKSET: Pia Aaltonen 2

3 1 JOHDANTO Pientalohankkeen toteuttaminen on vaihtumassa perinteisestä omatoimisesta hartiapankkitavasta yhä enemmän muilla teettämiseksi, rakennuttajatoiminnaksi. Silti oma työpanos säilyy merkittävänä: projektin johtamisessa ja organisoinnissa rakennuttajan päätehtävissä hurahtaa helposti työtuntia, joka vastaa lähes puolta normaalista vuosityöajasta. Vaikka vain rakennuttaa sen sijaan, että tekisi kaiken itse, tietoa ja taitoa tarvitaan. Tärkeätä on tuntea etenkin projektin vaiheistus ja toteutuksen vaihtoehdot. Tämä opas on tarkoitettu rakennuttajan roolissa toimivalle kuluttajalle. Pyrkimyksenä on ohjeistaa projektinhallintaa siten, että lopputulos, se oma talo, olisi laadukas. Varmasti laadunhallinnan perustieto hyödyttää myös täysin omatoimista rakentajaa. Pientalon lähinnä omakotitalon rakennuttaminen/rakentaminen on mittava investointi: se kannattaa hoitaa huolellisesti. Rakennushanke koostuu useista päällekkäisistä vaiheista. Hankkeen toteutus hallitusti alusta loppuun edellyttää asioiden yhtäaikaista hoitamista. Jotta rakennuttaja/rakentaja onnistuisi, hän tarvitsee aimo annoksen tietoa. Kun ryhdyt suunnittelemaan ja rakennuttamaan omaa taloasi, samalla kehkeytyy laajuudeltaan vaihtelevien projektien palapeli, mutkikas kokonaisuus. Mukana on tusinan verran osapuolia, ehkä enemmänkin, joiden tehtävät ja suoritukset kohdentuvat toimivan, turvallisen ja pitkäikäisen talon valmiiksi saattamiseen. Pienrakentamisen laadun varmistamiseksi on erittäin tärkeätä, että hankkeen osapuolet toimivat yhteisten pelinsääntöjen puitteissa. Laatutason varmistuksen lähtökohta on, että he tulkitsevat suunnitteluun, hankkeen toteuttamiseen ja valvontaan liittyvät käsitteet ja vastuut yhdenmukaisesti. Lopullinen vastuu hankkeen onnistumisesta ja laadukkaan tuloksen saavuttamisesta on viime kädessä rakennuttajalla itsellään. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee asian näin: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö. 1.1 LAADUKKAAN PIENTALON TUNNUSMERKIT Mitä sitten on omakotitalon laatu? Yhdelle se voi olla rakennuksen komea ulkonäkö ja hieno tontti, toiselle kalliit pesuhuoneen kaakelit tai keittiön kodinkoneet, kolmannelle paksut seinäeristeet ja pieni energialasku. Kun laatukäsitys tällä tavalla vaihtelee, laadun mittaaminen on perin hankalaa. Tosiasiassa omakotitalon laatu on varsin monien asioiden summa. Tähän kokonaislaatuun vaikuttavat rakentamisen tavoitteet ja suunnittelun laatu. Niinikään laatu riippuu rakentamisen valmisteluvaiheessa tehtävistä toteutusmuotopäätöksistä ja sopimusvalmisteluista. Laatu on kiinni myös siitä, kuinka täydellisesti rakentamisvaiheessa kyetään varmistamaan sopimuksissa määritetyn laadun saavuttaminen. Lisäksi laatusummaan vaikuttavat käytetyt rakennusmateriaalit, työtavat ja aikataulut. Voidaan sanoa, että laatutavoitteet saavutetaan, jos rakentajaperhe saa kodikseen pientalon suunnitelmissa ja sopimuksissa määritetyllä tavalla. Hyvä laatu syntyy eri osapuolten ja tahojen hyvän yhteistyön tuloksena. Laadukkaan pientalon tunnusmerkkeinä voidaan pitää seuraavia ominaisuuksia: Turvallinen ja terveellinen sijainti, johon liittyvät tarvittavat palvelut ja liikenneyhteydet Asukkaiden nykyisten ja tulevien tarpeiden mukaiset huonetilat muuntelumahdollisuuksineen. Ympäristöön sopiva arkkitehtuuri Energiataloudellisesti ja kosteusteknisesti varmat perusratkaisut Märkätilojen varmat rakenneratkaisut Terveelliset, turvalliset ja pitkäikäiset materiaalivalinnat Hyvän ja terveellisen sisäilmaston mahdollistavat LVI-järjestelmät Laadun määrittäminen ja varmistaminen ovat tärkeitä tehtäviä rakennushankkeen kaikissa vaiheissa. Osapuolten toimet ja velvollisuudet laadun varmistamiseksi pitää määrittää hankkeen kulloisenkin työ- ja rakennusvaiheen mukaan. 1.2 OMAKOTITALON RAKENNUTTAMINEN Hankkeen esisuunnitteluvaiheessa rakentajan tulee määritellä se laatutaso, johon omakotitalohankkeessa pyritään. Tämä määrittely ei ole aivan helppoa elämänsä ensimmäistä taloa rakentavalle. Silti voisi olla lopulta rakennuttajan etu, jos lupakäsittely nykyistä enemmän ulottuisi käsittämään myös laatumäärityksiä. Laatutason määrittelyssä on hyvä startata asumistarpeista ja tilojen monikäyttö- ja muuntelumahdollisuuksista. Niistä jatketaan talon sijoitteluun ja massoitteluun, joissa otetaan huomioon tontin tarjoamat mahdollisuudet. Lisäksi asetetaan energiakulutusta, rakentamiskustannuksia, toteuttamistapaa, materiaalivalintoja, valmistumisaikaa jne. koskevia tavoitteita. Suunnitteluvaiheessa jokaiselle omakotitalolle on parasta tehdä yksilölliset suunnitelmat asukkaan tarpeiden ja tontin mukaan. Niin sanotut tyyppisuunnitelmat eivät yleispätevinä ota huomioon tonttiolosuhteiden asettamia tapauskohtaisia rajoituksia, eivätkä liioin niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Kunnon suunnitelmiin sisältyy työselityksiä ja rakennustapaselostuksia, joissa annetaan työohjeet ja laatumääritteet. Tyyppisuunnitelmissa selitykset ja ohjeet voivat olla kovin puutteellisia ja ylimalkaisia. Eduksi on, jos kaikki suunnitelmat ovat valmiita, tarkastettuja ja hyväksyttyjä ennen rakentamisen aloitusta. Tämä pätee rakennus- ja rakennesuunnittelun ohella talotekniikkasuunnitteluun (LVIS). Nykyrakentamisessa on tullut tavaksi, että osa suunnittelutyöstä tehdään rakennusaikana, mikä usein aiheuttaa häiriöitä ja viiveitä aikatauluihin. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hankkeella pitää olla pääsuunnittelija. Hänen velvollisuutenaan on huolehtia, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetettavat vaatimukset. Toivottavaa on, että pääsuunnittelija löytää luontevan paikkansa omakotitalorakentamisessa, kuten on tapahtunut ammattirakentamisessa. Rakentamisen valmisteluvaiheessa pyydetään suunnitelmiin perustuvat tarjoukset materiaalitoimituksista ja työsuori- 3

4 tuksista. Suunnitelmien yksityiskohtaisuus määrittelee tarjouspyynnöissä edellytettävän ja sopimuksiin kirjattavan laadun ja laatukriteerit. Laatuun vaikuttaa myös rakentamisen aikataulu, joka laaditaan ennen rakentamisen aloittamista. Aikataulun tulee olla realistinen ja yksityiskohtainen. On tärkeätä löytää ammattilaiset, jotka sopimuksilla sitoutuvat noudattamaan suunnitelmia ja rakentamisen aikataulua. Heistä huolimatta omatoimiselle rakentajalle jää vielä paljon avustavia tehtäviä suoritettavakseen. Laadun varmistamistoimenpiteenä ennen rakentamisen alkua pidetään aloituskokous, jossa käsitellään projektin läpivientiin ja laatuun vaikuttavat asiat rakennusvalvontaviranomaisen johdolla. Rakentamisvaiheessa laadun varmistamiseen liittyy tarkastuksia ja katselmuksia. Ne kohdistuvat lähinnä siihen, onko rakentamisessa noudatettu suunnitelmia ja käytetty suunnitelmissa määriteltyjä materiaaleja. Rakennusmateriaalit pitää tarkastaa niiden saapuessa työmaalle. Varastoinnista on kulloinkin huolehdittava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Rakennusvalvontaviranomaisten tarkastukset eivät takaa rakentamisen virheettömyyttä ja laatua. Rakentamisen aikaisen valvonnan toteuttamiseksi onkin sovittava seuraavista: kuka tai ketkä valvovat, miltä osin valvoo vastaava työnjohtaja, tarvitaanko erillistä valvojaa. Rakennusaikaiset muutokset pitää viedä suunnitelmiin. Ajan tasalla olevat dokumentit liitetään talon käyttö- ja huoltoohjeisiin rakentamisen päätyttyä. Käyttövaiheessa pientalon laatu ilmenee etenkin tilojen toimivuutena, materiaalien hyvänä kestävyytenä ja helppohoitoisuutena, viimeisteltynä ulkonäkönä sekä edullisina käyttökustannuksina. Laatua osoittavat myös seuraavat asiat: projekti toteutui aikataulun sekä kustannusarvion mukaisesti, ja toteutus vastaa hankkeen käynnistämisvaiheessa määriteltyjä laatuvaatimuksia. Näin toimitaan varman päälle. Rakennuttaja Arvo Varmala aloittaa omakotitalohankkeensa huolellisella tavoitemäärittelyllä 2 ESISUUNNITTELUVAIHE Esisuunnittelun tarkoituksena on kartoittaa ja synnyttää hankkeesta riittävät lähtötiedot suunnittelijoiden käyttöön sekä hakea ohjaavaa tietoa tukemaan niitä päätöksiä, jotka kytkeytyvät hankemuodon valintaan, vastuiden määrittämiseen sekä urakoiden jakamiseen. Esisuunnitteluvaiheessa laaditaan kirjallinen kuvaus rakennuksen tiloista, varusteista, tekniikasta ja tontista, sekä asetetaan tavoitteet hankeen aikataululle ja taloudellisille raameille. Tällöin rakentaja voi parhaiten vaikuttaa tuleviin suunnitelmiin, kustannuksiin ja hankkeen onnistumiseen. Kustannustavoitteita tarkennetaan siten, että selvitetään alustavasti hankintakustannukset ja lisäksi vielä rakennuksesta ja teknisistä järjestelmistä tulevaisuudessa aiheutuvat käyttökustannukset. Tässä vaiheessa hankkeeseen on hyvä ottaa mukaan rakentamiseen ja rakennuksen toiminnallisiin tavoitteisiin perehtynyt asiantuntija, joka voi tarvittaessa jatkaa kohteen rakennuttajakonsulttina, pääsuunnittelijana, valvojana tai vastaavana työnjohtajana. Esisuunnitteluvaiheessa täsmentyvät talon perusratkaisu, tilan tarve ja asunnon toimintakaavio, samoin talotekniikkaan liittyvät ratkaisut, tontin käyttö, suunnittelupalveluiden käyttö sekä rahoitussuunnittelu. 2.1 ESISUUNNITTELUVAIHEESEEN LIITTYVÄT LAATUTAVOITTEET Esisuunnitteluvaiheessa määritetään laatutavoitteet suhteessa asumisen tarpeisiin ja käytettävissä olevaan rahamäärään. Tällöin myös arvioidaan tontin sijainnin ja ominaisuuksien soveltuminen perheen tarpeisiin. Suunnittelun ohjeistamiseksi selvitetään perheen nykyiset ja tulevat tilantarpeet sekä tilojen toiminnalliset yhteydet. Lisäksi arvioidaan massoittelun, materiaalivalintojen ja teknisten järjestelmien vaikutukset rakennuksen laatuun ja kustannuksiin. 2.2 TONTIN HANKINTA Virallisesti tontti on asemakaavoitetulla alueella sijaitseva kortteliin kuuluva rakennuspaikka, jossa on voimassa tonttijako. Tontti on mitattu sekä maastoon että maastorekisteriin. Käytännössä tontti tarkoittaa muitakin rakennuskelpoisia maa-alueita. Rakennuskelpoisuus määritellään kaupunkialueilla asemakaavassa ja haja-asutusalueilla kunnan rakennuskaavassa. Paikalliset rakentamisohjeet puolestaan annetaan kunnan rakennusjärjestyksessä. Asumisen kannalta keskeisiä kaavamääräyksiä ovat tontin rakennusoikeus, tontin sallittu kerroslukumäärä, kattomuoto ja räystäskorkeus. Kaavamääräykset ohjaavat rakentamista toisinaan myös rakennusten ulkoasun, julkisivumateriaalien ja värien määrityksillä. Tontin käyttöä voi olla rajoitettu lisäksi jollakin rasitteella, joista tyypillisin on kulkuoikeus naapuritontille. 4

5 Tontin hankintaan liittyvä sopimusjuridiikka on selvitetty PRKK:n ja Meidän Talon julkaisemassa Pienrakentajan sopimusoppaassa (MT1/2001). Hankkeen alkuvaiheessa tulee tarkoin harkita tontin sijaintia; vaikuttavia seikkoja ovat palvelut, ympäristö ja kulkuyhteydet nykyisin ja tulevaisuudessa. Seuraavaksi selvitetään tontin tarjoamat käyttömahdollisuudet kuten toimivat liikennejärjestelyt ja rakennusten sijoittaminen. Energiataloutta ja tontin pienilmastoa ajatellen laadukasta lopputulosta palvelee talon sijoittaminen aurinkoiseen ja tuulilta suojaiseen paikkaan. Rakennuksen yksi pitkä sivu ja pihaalue tulisi suunnata etelä-länsisuuntaan. Rakennuksen tontille asettelussa kannattaa ottaa huomioon myös laajennus- ja lisärakennustarpeet. Tontteja vertailtaessa merkittäviä tekijöitä ovat: Tontti on oikean kokoinen ja sillä on riittävästi rakennusoikeutta Maaperän laatu ja maaston muoto, ne vaikuttavat perustamiseen ja kuivatusmahdollisuuksiin Kulkuyhteydet ja -etäisyydet työpaikoille ja palveluihin Alueen kaavoitustilanne, yhdyskuntatekniikka ja lähiympäristö tulevine muutoksineen Tontin käytön rajoitteet, kuten kaavamerkinnät ja mahdolliset rasitteet Ammattilainen kykenee tässä vaiheessa kertomaan tontin kustannusvaikutuksista. Esimerkiksi louhinta, syvä paalutus tai täyttötyöt voivat nostaa kustannuksia merkittävästi. 2.3 ALUSTAVA TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA Ennen tontin hankintapäätöstä kannattaa vielä hakea varmuus siitä, että tontti todella luontuu käyttöön. Työvaihetta kutsutaan alustavaksi tontinkäyttösuunnitelmaksi. Se edellyttää seuraavia toimenpiteitä: Määritellään rakennukselle muoto, luonteva paikka ja mahdollisuus laajentamiselle Rakennuksen pitkä sivu ja oleskelutilat pyritään suuntaamaan etelään Määritellään tontin sisäänkäynti ja kulkutiet Tehdään alustavat pihasuunnitelmat Otetaan selville rakennusvalvontaviranomaisten näkemys suunnitelmasta On kuitenkin hyvä muistaa, että lukuisat ulokkeet, erkkerit ja lyhtyrakenteet ovat pientalon käytön kannalta usein vain tarpeetonta kuorrutusta. Ne lisäävät niin rakennuskustannuksia kuin käytön aikaisia riskejä. Pientalon ulkoisessa muodossa on eduksi pyrkiä selkeään, kompaktiin perusratkaisuun. Siihen ohjaavat myös rakentamisen kokonaistaloudelliset, ekologiset ja energiataloudelliset syyt. Mitä vähemmän ulkoseinää ja ulkoseinän mutkia, sitä pienempi ulkovaippa ja vähäisempi energiankulutus. Rakennuksen poikkileikkauksen osalta maaston monimuotoisuus antaa tasamaata luontevammat lähtökohdat tilojen sijoittamiselle eri tasoille. Silloin kaivataan tarkoin ajateltua, yksilöllistä suunnittelua. Kellarillinen talo rinnetontilla on suunniteltava erityisen huolellisesti kosteusvaurioille alttiiden rakenteiden osalta. Maastossa valuvat pintavedet täytyy välttämättä ohjata pois talon reuna-alueilta. Kattovedet tulee viemäröidä tai johtaa pintakouruilla riittävän kauas rakennuksesta. Kellarin rakenteiden vedenerityksessä pitää ottaa huomioon maaperätutkimuksen tulokset. Tontin tasaisuus on merkittävä etu jos aiotaan hankkia valmis- tai tyyppitalo. Kumpikin on yleensä suunniteltu tasamaatontille. Talon ulkoiseen hahmoon vaikuttaa oleellisesti kattomuoto. Tasakatot, loivat katot ja monimuotoiset katot ovat herkkiä suunnittelu- ja toteutusvirheille sekä myöhemmille kosteusvaurioille. Räystäissä ei pidä pihdata, leveinä ne suojaavat tehokkaasti seinä- ja ikkunarakenteita säärasituksilta. Hyvin pyyhkii! Valitsemansa pääsuunnittelijan kanssa tiimityössä Arvo Varmala löytää talolleen optimaalisen perusratkaisun. Yhdessä selvitetään myös tilantarpeet ja sijoitus tontille. 2.4 TALON PERUSRATKAISU Talon perusratkaisu tarkoittaa ulkoista muotoa sekä sisäistä tilojen järjestystä asuintilojen ja aputilojen kesken. Perusratkaisu on yhdistelmä seuraavista pääominaisuuksista: Pohjaratkaisun perusmuoto (neliö, suorakaide, kulmamuodot) Poikkileikkausmuoto (rakennuksen kerrosluku ja kattomuoto) Esisuunnitteluvaiheessa etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja, joita tarkennetaan ja yhdistellään suunnitteluvaiheessa. Valintoihin vaikuttavat tontin kaavamääräykset, tontin maastoominaisuudet ja rakentajaperheen mieltymykset. Viime vuosien pientaloarkkitehtuurille on tunnusomaista moni-ilmeisyys ja samalla yhä monikulmaisemmat muodot. 5

6 2.5 TILAN TARVE JA ASUNNON TOIMINTAKAAVIO Ennen varsinaisen suunnittelun aloittamista on keskeistä selvittää tilojen tarve: paljonko ja minkälaisia halutaan nykyhetkellä ja tulevaisuudessa. Tämä selvitys kootaan tilaohjelmaksi, joka ohjaa suunnittelijan työtä. Tilaohjelmaan sisältyvät seuraavat tiedot: Asumistilat huoneittain sekä aputilojen tarve Tilojen asettamat vaatimukset (yksityisyys, yhdessä oleminen, huolto- ja harrastustilat, työnteko, yhteydet ulos ja toisiin tiloihin) Mahdolliset erikoisvarusteet Ohjeelliset pinta-alat tilaohjeen nojalla tehdyssä tilaluettelossa Pientaloasuntojen pinta-ala määritetään usein sekä huonealana että bruttoalana. Huoneala kertoo varsinaisten asuintilojen tehokkaan pinta-alan. Bruttoalassa puolestaan on mukana seinärakenteet ja tehottomammat käytävä ja varastotilat. Bruttoalan ja huonealan suhde on tehokkuusluku, pientaloissa yleensä Taitavalla suunnittelulla voidaan saavuttaa parempi tehokkuus. Hukkaneliöitä karsimalla pienennetään kustannuksia asunnon toiminnan kärsimättä. 2.6 PROJEKTIAIKATAULU Pientalon rakentamiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Huolellinen hankkeen esisuunnittelu- ja suunnitteluvaihe vie aikaa helposti yhden vuoden ja rakentaminen toisen vuoden. Hankemuodon valinta vaikuttaa kokonaisaikatauluun. Elementtivalmisteiset tyyppitaloratkaisut lyhentävät suunnitteluaikaa ja työmaalla tehtävän työn määrää. Kun hankemuoto on selvillä voidaan laatia projektiaikataulu RAHOITUSSUUNNITELMA Rahoitussuunnitelmaa varten tarvitaan kustannusennuste, joka on rakennushankeen alustava kustannusarvio. Kustannusennusteessa selvitetään eri suunnitelmavaihtoehtoja ja otetaan huomioon myös tulevan rakennuksen käyttökustannukset sekä lainanhoitokulut. Kustannusennusteessa ovat mukana: Tonttikustannukset Rakennuttajan kulut sisältäen suunnittelun ja hallinnon valvontakuluineen sekä liittymämaksut Varsinaiset rakennuskustannukset Kustannusennuste perustuu tilaohjeeseen ja alustaviin tietoihin materiaalivalinnoista Hintatasoihin vaikuttavat monet tekijät. Kustannusryhmien sisälläkin hintaerot voivat olla suuria. Erilaisia vaihtoehtoja puntaroitaessa voi apuna käyttää tarkoitukseen suunniteltuja pc-ohjelmia (Talopeli, Kotioptimi jne.). Ennusteen luotettavuus on syytä varmistaa kääntymällä ammattisuunnittelijan puoleen, koska ohjelmissa ei ole huomioitu kaikkia vaikuttavia tekijöitä. Kustannusennusteeseen perustuen laaditaan hankkeelle rahoitussuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat perheen tulot ja menot sekä käytössä olevat varat ja lainoituksen tarve SUUNNITTELUOHJE Esisuunnittelun tuloksena syntyy suunnitteluohje, joka on tämän työvaiheen kirjallinen yhteenveto. Talon ammattisuunnittelijoille suunnitteluohje toimii sekä suunnitteluperusteena että -tavoitteena. Ohjeesta löytyvät seuraavat tiedot: Tiedot asukkaista Tiedot tontista Asunnon toimintakaavio -piirros Tilaohje ja tilaluettelo Rakenne- ja laatuohje, josta alustavasti ilmenevät materiaalien valinnat (runkojärjestelmä, julkisivumateriaali, väliseinät, ikkunat, ovet, verhous, kalusteet, kodinkoneet) Tekniset järjestelmät (lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto, vesi ja viemäröinti Alustava tontinkäyttösuunnitelma Kustannusennuste ja rahoitussuunnitelma Toteuttamisaikataulu 3 SUUNNITTELUVAIHE 3.1 RAKENNUTTAJAN TEHTÄVÄT JA VASTUU Hyvällä ja huolellisella suunnittelulla luodaan pientalohankkeelle toteutuksen laatuperusteet. Ne kattavat asumistarpeen, sitä ajatellen parhaiten soveltuvat toteuttamisratkaisut, kustannussuunnittelun, aikataulusuunnittelun sekä asumisaikaisen käytön. Suunnittelukustannukset ovat suhteellisen pienet verrattuna rakennuskustannuksiin, tyypillisesti 4 6 prosenttia. Suunnitteluvaiheen päätöksillä ja ratkaisuilla voidaan vielä melkoisesti vaikuttaa hankkeen kokonaiskustannuksiin. Rakennuttajan tehtävänä on käynnistää valittuun toteutustapaan soveltuva suunnittelu. Mikäli talohanke toteutetaan ko- Suunnitteluvaiheessa ratkaistaan varsin pitkälle talon rakennuskustannukset. Myöhemmin niihin ei juurikaan pystytä vaikuttamaan. 6

7 konaan urakointimenettelyllä, kattavat suunnitelmat teetetään ulkopuolisilla suunnittelijoilla. Jos taas hankkeen osana on talopakettitoimitus, tietyiltä osin rakennus- ja rakennesuunnitelmat yleensä kuuluvat talotoimittajan toimitukseen, mikä on syytä tarkoin sopia kaupanteon yhteydessä. Mikäli urakkamuotona on kokonaisvastuurakentaminen eli ns. avaimet käteen -hanke, urakkaan sisältyy myöskin suunnittelu. Rakennuttaja valvoo suunnittelun etenemistä ja ohjeistusta siten, että tuloksena saadaan: Suunnitelmat asetettujen tavoitteiden mukaisina Asetetussa aikataulussa Asetetun kustannustavoitteen mukaiseen hintaan Mitä vaativampi hanke, sitä tärkeämpää on rakennuttajatehtävien taitava hoitaminen suunnittelun ohjausta ajatellen. Ei ole häpeä tässä vaiheessa harkita kokeneen projektijohtajan palkkaamista rakennuttajatehtäviin. Myöhemmin sama henkilö voi hoitaa urakoiden kilpailuttamisen ja sopimusvalmistelut. 3.2 PÄÄSUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT JA VALINTA Talohankkeelle valittavan pääsuunnittelijan työ ja asiantuntemus on arvokasta jo esisuunnitteluvaiheessa. Pääsuunnittelija tulisi valita kohteelle viimeistään rakennussuunnittelun käynnistyessä. Pientalon pääsuunnittelija tai projektinjohtaja valvoo ja ohjaa koko suunnitteluprosessia. Yhdessä tilaajan kanssa pääsuunnittelija määrittää hankkeen kustannusraamit, perheen tila- ja asumistarpeet sekä tutustuu tonttiin ennen varsinaisen suunnittelun käynnistämistä. Suunnitelmien yhteensopivuus on projektin keskeinen laatutekijä. Pääsuunnittelijalla on velvollisuus huolehtia suunnittelun eri osa-alueiden yhteensovittamisesta siten, että saavutetaan taloudellinen, kokonaisuutena hyvin toimiva lopputulos. Hänen tulee huolehtia, että tietyn osa-alueen muutokset otetaan huomioon kaikissa muissa suunnitelmissa. Kaikki mahdolliset työnaikaiset muutokset pitää lisätä suunnitelmiin. Pientalon pääsuunnittelijalla tulee olla kokemusta suunnittelun ohjauksesta. Pääsuunnittelijan tehtävien hoidosta voi sopia arkkitehdin tai rakennesuunnittelijan kanssa. Hankemuodosta riippuen myöskin rakennuttajatehtävien hoitaja, valvoja tai vastaava työnjohtaja voi toimia pääsuunnittelijana. 3.3 SUUNNITTELURYHMÄN MUODOSTAMINEN Rakennussuunnitteluvaiheessa laaditaan kaikki talon toteuttamiseen tarvittavat tekniset asiakirjat ja piirustukset, joita tarvitaan rakennuslupaa ja rakennustyötä varten. Rakennuslupaa varten edellytetyt viralliset pääpiirustukset tekee arkkitehti. Itse rakennustyötä varten kaivataan tarkemmat rakennepiirustukset. Niiden synnyttäminen kuuluu teknisille suunnittelijoille ja erikoissuunnittelijoille. Jos päädytään elementtitalotoimitukseen, pääpiirustukset, työpiirustukset ja rungon rakennepiirustukset sisältyvät useimmiten talotoimitukseen. Tällöin rakennuttaja teettää valitsemillaan suunnittelijoilla luonnossuunnitelmat, perustusten rakennesuunnitelmat ja LVIS-suunnitelmat. Suunnitteluvaiheeseen on tärkeää sisällyttää myös eri suunnitteluratkaisujen kustannusvertailut. Realistisena ihmisenä Arvo Varmala ei turvaa tähtiin ja hyvään tuuriin. Hän kokoaa suunnittelusta vastaavan ryhmän varmistamaan, että kokonaisuus onnistuu. Pientalohanke käsittää seuraavat suunnittelualueet: 1. Rakennussuunnitelmat 2. Rakennesuunnitelmat 3. LVI-suunnitelmat 4. Sähkösuunnitelmat 5. Erikoissuunnitelmat Pohjatutkimukset Pihasuunnitelmat Sisustussuunnitelmat Värityssuunnitelmat 6. Käyttö- ja huolto-ohje Rakennuttaja ja pääsuunnittelija koordinoivat eri suunnittelualueiden mukaantulon ja tehtäväsisällöt siten, että ne soveltuvat valittuun hankemuotoon. Suunnittelijoiden valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota pientalokokemukseen ja yhteistyökykyyn. Suunnittelijoiden referenssit aikaisemmat työt kertovat paljon, joten selonotto ja niihin tutustuminen maksavat vaivan. Suunnittelusopimukset on järkevää tehdään aina kirjallisina. Niihin sisällytetään ainakin tehtäväluettelo, aikataulu ja maksujärjestelyt. 3.4 SUUNNITTELUN OHJAUS JA OSAPUOLTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Suunnittelun ohjauksen perustana on esisuunnitteluvaiheessa laadittu suunnitteluohje. Erityisen tärkeätä on huolehtia tarkasta suunnittelun ohjauksesta jos rakennus on teknisesti vaativa ja laatutavoitteet ovat yksilöllisiä tai jos budjetti ja aikataulu ovat tiukkoja. Erityi- 7

8 sesti materiaalien ja rakenneratkaisujen laatuun vaikuttavat tekijät tulee sisällyttää suunnitelmiin ja sopimuksiin. Suunnittelun ohjauksessa käytettyjä menettelytapoja ovat: Suunnitteluohjeiden antaminen Suunnittelukokousten järjestäminen Suunnitelmien tekninen valvonta (tarkastetaan ja verrataan laajuutta ja laatua asetettuihin tavoitteisiin) Kustannusarvioiden laatiminen suunnittelun tarkentuessa (verrataan kustannusarviota budjettiin) Aikatauluvalvonta Poikkeamien analysointi ja tarvittaessa uusien suunnitteluohjeiden antaminen Vaihtoehtoisten ratkaisujen vertaileminen 3.5. ARKKITEHTISUUNNITTELU Ehdotussuunnitelma ja luonnossuunnitelma: Arkkitehti esittää talokohteen pääpiirteisen yleisratkaisun ehdotussuunnitelmassa tai luonnossuunnitelmassa. Siinä yhteydessä talon perusratkaisuista tehdään muutamia vaihtoehtoisia malleja. Jotta huomio ei kiinnittyisi vähäisiin ja epäoleellisiin yksityiskohtiin, suunnittelu lähtee rakennuksen ja rakennelmien sijoittelusta tontille. Maaston erityispiirteet pyritään tällöin käyttämään eduksi. Hyvätasoisessa tilasuunnittelussa luonnonvalon hyödyntäminen ohjaa perusratkaisuja. Hukkaneliöt ja turhat käytävät pyritään eliminoimaan. Pohjaratkaisun toimivuus on luonnollisesti tärkeä asia. Ehdotusversiossa on hyvä esittää koko tontti samassa pohjakuvassa, jolloin nähdään havainnollisesti sisä- ja ulkotilojen liittyminen toisiinsa. Arkkitehti eläytyy rakentajaperheen tilaluettelon toiveisiin kun hän esittää kaikista kerroksista pohjapiirrokset, esimerkiksi mittakaavassa 1:100. Liitteeksi tarvitaan poikkileikkauskuvat sekä tärkeimpien sivujen julkisivukaaviot. Tähän suunnitteluvaiheeseen kannattaa varata reilusti aikaa, koska mahdollisuudet vaikuttaa lopulliseen kokonaislaatuun ovat vielä huomattavan suuret. Ehdotuspiirustuksia arvioidaan seuraavien kriteerien pohjalta: 1. Talo soveltuu toimivuudeltaan asukkaan tarpeisiin Tilat ovat oikein mitoitettuja asumistoimintoihin Tilojen ja huoneiden sijainti on asumistarpeiden mukainen Asunnon sisäinen liikenne on selkeä Asunnon sisätilat liittyvät luontevasti ulkotiloihin 2. Suunnitelmat täyttävät taloudellisuuden kriteerit rakennus- että käyttökustannuksien osalta. Talo on sopivan kokoinen ja tarpeen mukaan laajennettavissa Runkosyvyyden jännemitat ovat edullisia Perustukset ovat rakenteellisesti toimintavarmat ja edulliset Ikkunoiden koko ja suuntaus ovat järkevät Kattomuoto on tarkoituksenmukainen ja teknisesti varma Rakenteet ja liitokset ovat teknisesti oikein Valitut materiaalit ovat kestäviä, kohtuuhintaisia ja turvallisia Rakennuttajan hyväksymän luonnosversion pohjalta arkkitehti laatii viralliset pääpiirustukset, joilla haetaan rakennuslautakunnalta rakennuslupa. Pääpiirustuksissa on esitettävä rakennuksen ja tontin lisäksi kaikki lainsäädännön edellyttämät suoja- ja paloturvallisuusratkaisut. Pääpiirustuksiin sisältyvät ainakin seuraavat suunnitelmat: 1. Asemapiirros (kuvaa tonttia ja lähiympäristöä) 2. Pohjapiirustus 3. Leikkauspiirustukset (vähintään yksi) 4. Julkisivupiirustukset Rakennuslautakunta tarkastaa pääpiirustukset käsitellessään rakennuslupahakemusta. Vahvistetut pääpiirustukset toimivat lähtökohtana suunnittelutyön jatkamiselle ja lopullisille työpiirustuksille. Mitoitetut työpiirustukset toteutuspiirustukset laaditaan rakennustyön suorittamista varten työmaan ja rakentajien tarpeisiin. Rakennusselitys ja rakennetyypit laadunmäärittäjinä: Rakennusselitys on työpiirustuksia täydentävä tekninen asiakirja. Siinä suunnittelija ilmaisee kirjallisesti, miten kyseinen rakennus rakennetaan. Rakennusselityksen tehtävänä on kuvata kohteen laatu. Rakennusselitys sisältää urakoitsijoita velvoittavia ja sitovia määräyksiä sekä suosituksia. Määräykset ja ohjeet koskevat niin työssä käytettäviä rakennusaineita ja -tarvikkeita kuin työmenetelmiä. Rakennusselityksen laatua määrittävinä liiteasiakirjoina voivat olla: Huoneselitys, joka kuvaa huonetilojen pintamateriaalit ja pintakäsittelyn Rakennetyypit, joissa kuvataan talon ulkovaipan ja sisäseinien rakenteet kerroksittain. Kun kaikista rakenteellisesti erilaisista ratkaisuista esitetään rakennetyypit, kosteusriskejä voidaan vähentää Kaluste- varuste- ja laiteluettelo erikseen kustakin tilasta tai huoneesta Ikkuna- ja oviluettelo 3.6. RAKENNESUUNNITTELU Rakennesuunnittelija etsii arkkitehdin suunnitelmiin soveltuvat turvalliset ja taloudelliset rakenneratkaisut. Rakennesuunnittelijan ja muiden erikoissuunnittelijoiden on hyödyllistä liittyä suunnittelutiimiin silloin kun rakennussuunnittelu on luonnosvaiheessa. Yleensä rakennesuunnittelu aloitetaan tontilla tehtävällä maaperätutkimuksella, jolla selvitetään maan kantavuus ja sopiva perustustapa. On suureksi eduksi, että rakennepiirustukset ovat kyllin kattavat, yksityiskohtaiset ja tarkat: Niillä saadaan urakoitsijoilta ja tavarantoimittajilta vertailukelpoiset tarjoukset. Kun sopimusvaiheessa kyetään rakenteet ja työmäärät määrittämään tarkasti, jatkossa todennäköisesti vältytään hankalilta ja kalliilta lisätöiltä Ne muodostavat tärkeän perustan sopimusten tarkkuudelle ja hinnanmuodostukselle samoin kuin laadunmääritykselle ja valvonnalle Työselityksineen ne palvelevat huolellista laadunvalvontaa, joka muutoin voi olla jopa mahdotonta 8

9 Riku Riskilä otti uskaliaan riskin: tontille ei tehty maaperätutkimusta. Kuinka ollakaan, melko pian routa yllätti ikävällä tempulla. Rakennesuunnittelijan tehtävät: 1. Tekee rakennejärjestelmän perusvalinnat arkkitehdin luonnospiirustusvaiheen aikana. Tällöin sovitetaan yhteen arkkitehtisuunnitelmat ja rakennejärjestelmät kokonaisuuden kannalta edullisimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. 2. Synnyttää alustavat rakennepiirustukset arkkitehdin pääpiirustusvaiheessa. 3. Laatii lopulliset rakennepiirustukset niin täydellisinä, että niiden perusteella voidaan talon runko ja muut rakenteet pystyttää työmaalla ilman tulkintavaikeuksia. Lopulliset suunnitelmat on hyväksytettävä etukäteen rakennusvalvontaviranomaisella. Rakennesuunnittelija tuottaa hankkeesta riippuen: Perustussuunnitelmat ja tarvittaessa louhinta ja kaivusuunnitelmat Betonirakenteiden laudoituspiirustukset Raudoituspiirustukset teräsbetonirakenteita varten Puu- ja tiilirakenteiden pohjapiirustukset Teräsrakenteiden pohjapiirustukset Vesikattopiirustukset Tontin salaojasuunnitelmat Tontin pintavesisuunnitelmat Rakenneleikkauspiirustukset Elementtipiirustukset Erikoisrakenteiden piirustukset On suositeltavaa, että rakennesuunnittelija osallistuu työmaan valvontaan omien suunnitelmiensa osalta. Osallistuminen on hyvä sisällyttää rakennesuunnittelun sopimukseen. 3.7 LVI-SUUNNITTELU Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmä on keskeinen lvi-suunnitteluun sisältyvä päätös, joka heijastuu asumisen viihtyisyyteen ja kustannuksiin. Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat rakennuksen koko ja energian tarve. Yleisesti pätee, että käyttökustannuksiltaan edullinen järjestelmä on kallis hankintakustannuksiltaan ja päinvastoin. Lämpöä voidaan tuottaa esimerkiksi kaukolämpöliittymästä, öljypolttimella, sähköllä, puulla sekä maalämpö- ja poistoilmalämpöpumpuilla. Lämmönjako voi olla sähköinen: patterit seinillä, kattosäteilylämmitys tai kaapelit lattiassa. Yhtä lailla se voi olla vesikiertoinen: patterit seinillä tai putkisto lattiassa. Saattaapa kyseessä olla myös ilmalämmitys. Tulisijojen rakentaminen uusien talojen varalämmitysjärjestelmäksi on viime vuosina kiitettävästi lisääntynyt. Kasvaneen kysynnän myötä valmistulisijojen hyötysuhteet ovat parantuneet ja haitalliset päästöt vähentyneet. Talon keskeiselle paikalle sijoitettu tulisija riittää pienehköllä puuvarastolla turvaamaan välttämättömän lämmöntarpeen pitkienkin sähkökatkosten aikana. Lämmitysjärjestelmästä päättämistä helpottavia seikkoja: Mitä suurempi rakennus, sitä tärkeämpää ovat edulliset käyttökustannukset Onko rakennukseen mahdollista sijoittaa teknistä tilaa ja mikä on tarvittavien neliöiden lisähinta Huollon tarve ja tarvittavat varajärjestelmät Oletetut energian hinnan muutokset tulevaisuudessa Onko lämmönlähde myöhemmin muutettavissa ja miten siihen voidaan varautua Pitkällä tähtäimellä on taloudellisesti edullista valita lämmitysjärjestelmä, joka joustaa käytettävän energiamuodon suhteen. Ilmanvaihtojärjestelmän valinta Painovoimainen ilmanvaihto ei sovellu nykyaikaiseen asumiseen, tosin monet ekorakentajat ovat toista mieltä. Painovoimaista ilmanvaihtoa on vaikea saada kyllin tehokkaaksi, jotta kosteus ja epäpuhtaudet poistuisivat sisätilasta riittävästi. Lisäksi lämmön talteenotto on kallis ja hankala toteuttaa. Koneellinen poistoilmailmajärjestelmä antaa riittävän ilmanvaihdon, mutta lämpöhäviöt ovat noin 30 prosenttia koko talon lämpöhäviöistä. Järjestelmä ei ole suositeltava suuren energiahävikin johdosta, jollei siihen kytketä poistoilmalämpöpumppua. Senkin jälkeen ongelmaksi usein jää esilämmittämätön korvausilma. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto varustettuna lämmön talteenotolla on suositeltavin, energiataloudellinen valinta. Ulkoilma otetaan sisään rakennuksen pohjois- tai itäsivulta. Se suodatetaan ja lämmitetään lämmöntalteenottokennossa sekä tarvittaessa lisäksi jälkilämmityspatterilla. Kiitos lämmön talteenoton, tämä ilmanvaihto säästää lämmityskuluja prosenttia vuodessa. Erittäin tärkeätä on koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon kohdalla huolehtia kaikkien kylmissä tiloissa ja rakenteissa olevien kanavaosuuksien tehokkaasta eristämisestä siten torjutaan lämpöhäviöitä ja kosteuden tiivistymistä. Kanaviston puhdistusmahdollisuudet on syytä ottaa huomioon suunnittelun ja 9

10 asennustyön aikana. Toisinaan puhdistusluukut jäävät rakenteiden sisään vaikeasti avattaviin paikkoihin. Vinkkejä hyvän ilmanvaihdon toteuttamiseksi: Teetä asennustyö ilmanvaihtourakoitsijalla Vaadi ja valvo, että kanavisto asennetaan puhtaana ja tiivisteellisiä liitososia käyttäen. Kanavien päät pitää tulpata esimerkiksi muovilla aina kun asennustyö lopetetaan. Valvontatarkastuksista on hyvä sopia esimerkiksi suunnittelijan kanssa. Kanavistossa tulee käyttää 45 asteen käyriä (helpottaa puhdistusta) Huolehdi, että järjestelmä säädetään ja lukitaan mitoitusasentoihinsa. Väärä säätö voi aiheuttaa rakennuksen ylipaineistumisen ja sen seurauksena kosteus- ja homeongelmia. 3.8 SÄHKÖSUUNNITTELU Talon sähkösuunnittelijan tehtäviin kuuluvat: Mahdollinen sähkölämmitysjärjestelmä Talojohto ja sähköpääkeskus Tarvittaessa ryhmäkeskukset Ohjauspiirikaaviot Turva- ja datajärjestelmien kaavio Kiinteät sähköasennukset ja kodinkoneliitännät Valaistusjärjestelmä ja kiintovalaisimet Pistorasiat Puhelin-, antenni- ja atk-liitännät Valaistussuunnittelu on tärkeä asumisen laatuun vaikuttava suunnittelualue. Uusien tuotteiden, kuten halogeeni ja kuituvalojärjestelmien tiedollinen hallinta ja miellyttävien kokonaisuuksien synnyttäminen ovat sähkösuunnittelun haasteita. Halogeeniratkaisuilla saadaan helposti aikaan haitallisesti häikäiseviä valopistemuodostelmia. Koska valaistusjärjestelyjä on vaikea myöhemmin muuttaa, suunnittelunohjauksessa kannattaa paneutua valintoihin. Sähkösuunnitelmien hyväksyttäminen viranomaisilla kuuluu joko sähkösuunnittelijalle tai sähköurakoitsijalle, suunnittelu- ja urakointisopimuksista riippuen. Töiden toteutuksen valvonta on hyvä sopia sähkösuunnittelijan kanssa. 3.9 ERIKOISSUUNNITTELU Erikoissuunnittelija on hankkeen ulkopuolinen asiantuntija, jonka panosta saatetaan tarvita vaikkapa maaperän tutkimiseen, akustiikan suunnitteluun, sisustussuunnitteluun vihersuunnitteluun tai värityssuunnitteluun. Maaperän tutkiminen on yleensä välttämätön työvaihe. Muita erikoissuunnittelun osa-alueita otetaan käyttöön halutun laatupanostuksen mukaan. Hyvä suunnittelu on omiaan varmistamaan laadukasta lopputulosta ja madaltamaan toteutus- ja huoltokustannuksia. Seuraavat suunnitteluasiakirjat kuuluvat erikoissuunnitteluun: Geotekniikka Pohjatutkimuslausunto Sisustussuunnittelu Valaistussuunnitelma Sisustussuunnitelma Kalusteiden osapiirustukset Yksityiskohtapiirustukset Vihersuunnittelu Puutarha- tai pihasuunnitelma Kasviluettelo Istutus- ja hoito-ohjeet Pohjatutkimuslausunto sisältää tiedot maaperän kantavuudesta ja rakenteesta sekä pohjavedenpinnan tasosta. Mukana on myös esitys perustamistavasta KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE (HUOLTOKIRJA) Syteen tai saveen! Mallikirjasta Riku Riskilä valitsee tasamaan talon, vaikka tontti on yhtä kumparetta ja louhikkoa. Käväisipä mielessä toinenkin yltiöpäinen ajatus: urakoitsijat piirtävät hänelle suunnitelmat aiemmista töistään. Mistäköhän Riskilä vielä löytäisi pikkurahan tarpeessa olevan vastaavan työnjohtajan Huoltokirja on dokumenttikokoelma, johon sisältyvät kaikki rakennuksen suunnitteluvaiheessa syntyneet piirustukset, rakennusaikaiset dokumentit ja sopimukset. Lisäksi siihen liitetään rakennusmateriaalien tuotetiedot, pöytäkirjat hyväksytyistä työvaiheista tarkastusmerkintöineen sekä rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon liittyvä ohjeisto huolto- ja tarkastusohjelmineen. Huoltokirja on yksi keskeisistä omakotitalon laatuun ja arvon säilyttämiseen vaikuttavista dokumenteista. Sen avulla varmistetaan hoito-, huolto-, ja korjaustöiden oikeat työtavat ja ajoitukset. Huoltokirja tulee olla valmiina, viranomaisten tarkistettavissa, rakennuksen käyttöönottovaiheessa. Kohdetiedoin täydennettävän ja dokumenttiliittein varustettavan huoltokirjan voi ostaa esimerkiksi Rakennustietokeskuksesta. Myös PRKK ja Meidän Talo ovat yhdessä julkaisseet Pientalon huoltokirjan (MT1/00) KUSTANNUSARVIO Hankkeen tarkka kustannusarvio lasketaan suunnitelmista mitattavien rakennemäärien sekä arvioitujen työsuoritusten perusteella. Kustannusarvion tekeminen on ammattilaisen tehtävä. Tarkka kustannusarvio pitää sisällään rakennusten ja tontin kaikki kustannukset mukana siis ovat myös rakennuttaminen ja 10

11 suunnittelu, maatyöt ja perustukset, sähkö- ja LVI-työt sekä työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset. Arvioon sisältyvät yksityiskohtainen luettelo ja määrälaskelma kaikista rakennustarvikkeista (mitat, määrät, hinnat, työtunnit ja työn hinta). Lisäksi arviossa ovat mukana rakennuttajan valitsemat sisäpintamateriaalit ja työt eriteltyinä. Tarkan kustannusarvion tehtävänä on varmistaa rahoitussuunnitelman onnistuminen. Yksityiskohtaisen erittelyn ansiosta tarjouskyselyvaiheessa kyetään kontrolloimaan, että urakkahinnasta muodostuu oikean tasoinen. Mikäli arvio ja tarjous poikkeavat huomattavasti toisistaan, syy on tärkeätä selvittää. Poikkeaman on ehkä aiheuttanut väärä ymmärrys urakan laajuudesta, mikä puolestaan voi olla seuraus vajavaisista suunnitelmista. Lisäksi urakoitsijaehdokkaiden valinnat ovat saattaneet epäonnistua tai suhdanteet kääntyä AIKATAULU Ilman aikataulua monet asiat tuppaavat olemaan tuuliajolla. Niinpä hankkeelle on laadittava realistinen rakentamisaikataulu yhdessä vastaavan työnjohtajan kanssa. Rakentamisaikataulua tarvitaan etenkin rakennusmateriaalien toimitusaikojen ja urakkasopimusten aikataulujen määrittämiseen. Toteutusaikataulua yksityiskohtaisempi ja tarkempi työvaihekohtainen yleisaikataulukin tarvitaan. Sen rakennuttaja laatii valittujen urakoitsijoiden kanssa rakentamisen valmisteluvaiheessa TOTEUTTAMISPÄÄTÖS Suunnitteluvaiheen lopussa rakennuttaja kokoaa kaikki suunnitelmat yhteen ja hyväksyy ne kokonaisuutena. Suunnitteluryhmän on vielä syytä tehdä pääsuunnittelijan johdolla suunnitelmista riskikartoitus ja varmistaa suunnitelmien yhteensopivuus. Kun suunnitelmat on hyväksytty, on samalla tehty toteuttamispäätöksen ensimmäinen vaihe. Työt voidaan käynnistää lopullisesti sen jälkeen, kun hankkeelle on myönnetty rakennuslupa ja saadut urakkatarjoukset ovat hankeen budjetin mukaiset. Rakentamisaikataulussa ilmenevät eri vaiheiden alkamiset ja päättymiset. 4 RAKENTAMISEN VALMISTELU 4.1 RAKENNUSLUPA Omakotitalon rakentaminen edellyttää voimassa olevaa rakennuslupaa. Rakennusluvan haku tapahtuu kirjallisesti rakennuslupalomakkeella, johon on liitettävä seuraavat asiakirjat: Selvitys rakennuspaikan omistus- ja hallintaoikeudesta Tonttikartta ja tonttirekisteriote tai virallinen kartta, maaseudulla maarekisteriote Maaseudulla ote yleis- tai seutukaavasta Asemapiirustus tontista Rakennuspiirustukset Pääsuunnittelijahakemus Naapurilausunto Rakennushankeilmoitus Mahdollinen poikkeuslupapäätös Tarvittaessa ennakkolausunnot mm. energialaitokselta, vesilaitokselta, puhelinlaitokselta Tarvittaessa lämmöneristys- ja energiataloudellinen selvitys Rakennusoikeuslaskelma Rakennuslupahakemus toimitetaan rakennusvalvontaviraston kirjaamoon tai suoraan rakennustarkastajalle. Rakennuslautakunta käsittelee hakemuksen, ja päätös pannaan julki. Lupapäätös saa lainvoiman 14 päivän valitusajan jälkeen, mikäli valituksia päätöksestä ei ole tullut. Tämän jälkeen rakennuslupa on lunastettavissa. Rakennusluvan hakemisessa on vähäisiä eroja kuntakohtaisesti. Lisätietoja saa kyseisen kunnan rakennusvalvonnasta. 11

12 4.2 VASTAAVA TYÖNJOHTO Jotta tuleva rakennushanke sujuisi kunnolla, työmaalle tarvitaan töiden etenemistä valvova vastaava työnjohtaja. Vastaavan työnjohtajan tehtävänä on varmistaa, että rakentamisessa noudatetaan asetettuja säännöksiä ja määräyksiä ja että hanke toteutuu myönnetyn rakennusluvan mukaisesti. Lakisääteisten tehtävien lisäksi vastaavan työnjohtajan kanssa voidaan sopia pääsuunnittelijan tehtävien hoidosta. Lisäksi ehkä sovitaan avunannosta joka koskee rakennusluvan hankintaa, urakkasopimuksen tekemistä ja muita rakennushankkeen käynnistämiseen liittyviä asioita. Avunanto voidaan sopia ulottumaan työmaan johtamiseen ja työsuojelun järjestämiseen. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy hakemuksesta kohteelle vastaavan työnjohtajan. Mikäli vastaava työnjohtaja on urakoitsijan palkkaama henkilö, on tärkeätä valita kohteeseen erillinen valvoja hoitamaan rakennuttajan edunvalvontaa. 4.3 TYÖMAAN VALVOJAN TEHTÄVÄT Silloin kun rakennusurakoitsija vastaa suurelta osin kohteen toteutuksesta, esimerkiksi pääurakan tai kokonaisurakan muodossa, vastaava työnjohtaja on yleensä urakoitsijan palkkaama henkilö. Tällöin on tärkeätä, että rakennuttaja palkkaa oman erillisen valvojan varmistamaan, että hanke toteutuu sopimuksenmukaisesti. Valvojan työvälineinä ovat kirjalliset tarkat sopimukset ja suunnitelmat, joista löytyvät esimerkiksi laatuun liittyvät määritykset. Valvojan kanssa voidaan sopia myös konsulttien ja urakoitsijoiden hakemiseen ja sopimusten laadintaan liittyvistä tehtävistä. Jos rakennuttaja haluaa siirtää itseltään projektin johtoon ja organisointiin liittyvät tehtävät ammattilaiselle, harkittavaksi tulee rakennuttajakonsultin palkkaaminen. sesta palkkaamalla itse oman valvojan. Tästä valvontatyöstä voi sopia LVI-suunnittelijan kanssa. 4.6 TYÖSUOJELU Työturvallisuudesta huolehtiminen on keskeinen osa toteutusvaiheen laatuajattelua. Työsuojelusta vastaa työnantaja työsuojelulainsäädännön mukaisesti. Urakoitsijan palveluksessa oleva vastaava työnjohtaja on yleensä työnantajan edustaja työpaikalla, tällöin hän huolehtii työturvallisuudesta. Rakennuttajan palkkaama vastaava työnjohtaja hoitaa tehtäväänsä tavallisesti käyntivalvonnan periaatteella, jolloin hänellä on vastuu työsuojelun koordinoinnista. Jokainen urakoitsija vastaa työsuojelusta omalla urakka-alueellaan. Rakennuttaja ja vastaava työnjohtaja sopivat keskenään työsuojelukierrosten järjestämisestä. Tehtäväjako rakennuttajan, vastaavan työnjohtajan ja urakoitsijan välillä on syytä sopia kirjallisesti. Rakennustyömaiden yleisimmät tapaturmat liittyvät putoa- Työturvallisuusasiat eivät rakentamisen alussa Riku Riskilää juurikaan hetkauttaneet, säästetty lantti on ansaitun arvoinen Sittemmin turvallisuus alkoi kiinnostaa, sairaalareissujen ja melkoisten oppirahojen jälkeen. 4.4 RAKENNUTTAJAKONSULTIN TEHTÄVÄT Rakennuttajakonsultti hoitaa hankkeen organisointiin ja johtamiseen liittyvät tehtävät. Eri vaiheissa hän laatii tarvittavat esitykset rakennuttajan hyväksyttäväksi. Hyödyllistä on, jos rakennuttajakonsultti osallistuu jo hankkeen esisuunnitteluvaiheessa suunnitteluohjeistuksen laatimiseen. Suunnitteluvaiheessa konsultti valvoo suunnittelun toteutumista tavoitteiden mukaisesti. Rakentamisen valmisteluvaiheessa konsultti etsii kohteeseen parhaiten soveltuvan toteutus- ja urakkamuodon. Seuraavaksi hänen tehtävänään on urakoitsijoiden hakeminen ja sopimusten laadinta. Rakennuttajakonsultin kanssa voidaan sopia myös rakentamisvaiheen toteutuksen valvonnasta. 4.5 KVV-TYÖNJOHTAJA KVV-työnjohtajan tehtävänä on johtaa ja valvoa kiinteistön viemäri- ja vesilaitteistojen asennustöitä. Hän vastaa siitä, että laadittuja suunnitelmia ja työn suorituksia koskevia määräyksiä noudatetaan. Kiinteistöllä on oltava viranomaisten hyväksymä KVV-työnjohtaja ennen vesi- ja viemärilaitteistojen asennustöiden aloittamista. KVV-työnjohtaja on usein urakoitsijan palkkaama henkilö. Siksi rakennuttajan on tärkeätä huolehtia laadunvarmistuk- 12

13 misiin, joten tarvittavien suojakaiteiden hankinta ja rakentaminen on parasta sopia urakoiden valmisteluvaiheessa. 4.7 TOTEUTUSMUODON VALINTA Pienrakentaja voi suuresti vaikuttaa oman työnsä määrään ja sisältöön. Kyse on toteutusmuodon valinnasta, vaihtoehtoja riittää. Tällä valinnalla ja sopimuksin pienrakentaja voi myös vähentää omia riskejään. Toteutusmuoto siis ratkaisee ulkopuolisen työpanoksen määrän. Suurin se on avaimet käteen -hankkeessa. Tällöin pientalo teetetään kokonaisvastuurakentamisena: siihen sisältyvät kaikki suunnitelmat ja töiden toteutus. Rakentamisen ja suunnittelun riskit kohdentuvat rakennuttajan ja urakoitsijan välisen sopimuksen mukaisesti. Toisena ääripäänä on hartiapankkirakentaminen, jonka lähtökohtana on mahdollisimman monien työvaiheiden tekeminen itse tai talkootöinä. Riskit keskittyvät rakennuttajalle. Kahden edellisen väliin mahtuu joukko erilaisia urakkamuotoisia toteutuksia, joissa riskit on hajautettu suunnittelijoille ja urakoitsijoille keskinäisten sopimusten mukaan. Lisäksi moni toteutusmuoto pitää sisällään talopakettitoimituksen, jolta osin talotoimittaja vastaa materiaaleista ja pystytyksestä. Pientalototeutukset poikkeavat toisistaan, mikä on omiaan lisäämään riskejä. Toteutusmuotoa valittaessa kannattaa arvioida riittääkö osapuolten riskinkantokyky. 4.8 URAKKAMUODOT Urakkatarjousvaiheessa laaditaan rakennushankkeen toteutuksessa tarvittavat juridiset asiakirjat. Rakennuttaja järjestää urakkakilpailun hankkimiensa suunnitelmien nojalla. Urakoitsija voidaan valita tarjouspyyntö- tai neuvottelumenetelmällä. Tarjouspyynnöissä on pyrittävä siihen, että saatavat tarjoukset ovat kattavuudeltaan yhdenmukaisia ja muutoinkin yhteismitallisia. Urakoitsijoihin pätee, että halvin ei ole paras. Erityinen painoarvo tulee olla urakoitsijan aiemmissa töissä. Muita tarkistuskohteita ovat ote ennakonperintärekisteristä, ALV- ja LY -tunnukset, vastuuvakuutukset sekä luottotiedot. Pääurakoitsija teettää LVIS-työt alihankintana sekä vastaa työmaan johtamisesta. Rakennuttajan kannattaa varmistaa työmaan valvonta sopimalla siitä urakoitsijasta riippumattoman ammattilaisen kanssa. Jos kokonaisurakalla ei saavuteta tavoiteltua hintatasoa, työsuoritus voidaan jakaa sopiviin osiin ja kilpailuttaa uudelleen valmiiden suunnitelmien avulla. Urakkarajat ja urakkaehdot laaditaan tällöin uudelleen. 3. Jaettu urakka Rakennusurakoitsija toimii pääurakoitsijana ja sivu-urakat, jotka rakennuttaja on erikseen kilpailuttanut, alistetaan pääurakoitsijalle. Tällöin vastuu urakoiden ajoituksesta on pääurakoitsijalla. Rakennuttaja saa hyväkseen kilpailuttamisella saavutettavan hintaedun. Tämäkin urakkamuoto edellyttää kaikilta osin valmiita suunnitelmia ennen urakkakilpailua. 4. Osaurakka Jaettuun urakkaan verraten rakennustyö on pilkottu pienempiin osiin. Rakennuttaja sopii kunkin osaurakoitsijan kanssa erikseen osien suorittamisesta. Osaurakoista sopiminen edellyttää ammattitaitoa aikataulutuksen ja urakkarajojen yksiselitteisessä laadinnassa. Siksi rakennuttajan yleensä kannattaa käyttää apunaan ammattitaitoista rakennuttajakonsulttia Kokonaisvastuurakentaminen eli avaimet käteen -urakka 2. Kokonaisurakka 3. Jaettu urakka 4. Osaurakka 3 Urakkamuodot jaetaan seuraavasti: 1. Kokonaisvastuurakentaminen eli avaimet käteen -urakka Tämä malli on rakennuttajalle helpoin: hanke voidaan hoitaa yhdellä sopimuksella. Rakennuttajan tulee olla selvillä vallitsevista hinta- ja kustannustasoista, koska urakkakilpailu vaikeana usein jätetään järjestämättä. Tekniset järjestelmät, materiaalit ja varustetaso täytyy määritellä sopimuksessa tarkasti, jottei toimituksen sisällöstä myöhemmin synny erimielisyyttä. Suositeltavaa olisi sopia rakentamisesta lopullisesti vasta yksityiskohtaisten suunnitelmien valmistuttua. 2. Kokonaisurakka Rakennuttaja tekee erikseen suunnittelusopimukset. Suunnitelmien pitää olla kaikilta osin valmiina ennen urakkakilpailua. Rakennuttaja solmii urakkasopimuksen parhaaksi arvioimansa rakennusurakoitsijan, ns. pääurakoitsijan kanssa

14 4.9 URAKKASOPIMUSTEN LAATIMINEN JA VAKUUDET Urakkasopimus syntyy, kun valittu urakoitsija on saanut tiedon rakennuttajalta voimassa olevan tarjouksensa hyväksymisestä. Ennen tarjouksen lopullista hyväksymistä järjestetään urakkaneuvottelu, jossa sopijaosapuolet tarkistavat ymmärtäneensä sopimuksen samalla tavoin. Samalla tarkistetaan urakkaan liittyvät käytännön järjestelyt. Urakkaneuvottelussa sovitut asiat kirjataan urakkasopimukseen tai erilliseen pöytäkirjaan. Urakkasopimus tehdään aina kirjallisena. Sopimuksen pohjana käytetään vakiintuneen tavan mukaan valmiita lomakkeita, joissa sovelletaan rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja. Tarvittavia sopimusasiakirjoja ovat: Urakkasopimus Urakkaohjelma Urakoitsijan antama tarjous Toteutuspiirustukset ja työselitys Maksuerätaulukko Sopimusehdot Liitteet (mm. pöytäkirjat) Urakkasopimuksen kaikenpuolisesta täyttämisestä ja ennakkomaksujen takaisinmaksamisesta urakoitsija on yleisten sopimusehtojen (Rakennusurakan yleiset kuluttajasopimusehdot RYS ja REYS) mukaan velvollinen antamaan tilaajalle vakuuden. Vakuudeksi hyväksytään joko raha- tai vakuutuslaitoksen antama omavelkainen takaus, rahalaitokseen tehty rahatallen- Suulliset lupaukset voivat myöhemmin tykkänään unohtua. Kaukaa viisas Arvo Varmala huolehtii kirjallisella sopimuksella, että urakka molemmin puolin onnistuu. nus tai muu tilaajan hyväksymä vakuus. Talletustodistukseen tai muuhun irtaimeen panttiin on liitettävä pantinantajan panttaussitoumus ja talletustodistuksen lisäksi pankin sitoumus säilyttää tilaajalle panttioikeus talletukseen. Mikäli urakkasopimuksessa ei ole toisin sanottu, rakennusajan vakuus on arvoltaan 10 prosenttia arvonlisäverottomasta urakkasummasta. Etenkin jos urakkaan ei sovita työnaikaista vakuutta, maksuerätaulukko tulee laatia huolehtien tarkasti siitä, että etupainotteisuus vältetään ja että maksut perustuvat työvaiheiden valmiiksi saamiseen eikä niiden aloittamiseen. Sopimusasioista löytyy lisäohjeistusta Meidän Talo -lehden ja PRKK ry: julkaisemasta sopimusoppaasta (MT 1/2001) HARTIAPANKKIRAKENTAMINEN Hartiapankkirakentamisen lähtökohtana on mahdollisimman monien työvaiheiden tekeminen itse tai talkootöinä. Tavoitteena on saada omalla työpanoksella mahdollisimman suuret säästöt rakennusbudjettiin. Hartiapankkirakentaja tarvitsee käytännön taitoja monelta rakentamisen osa-alueelta, joten toteutusmuoto soveltuu parhaiten rakennusalan ammattilaiselle. Hartiapankkirakentajakin teettää LVIS-työt urakoitsijoilla OMAJOHTOINEN RAKENTAMINEN Omajohtoisessa rakentamisessa rakennuttaja toteuttaa hankkeensa tilaamalla suoritukset urakoitsijoilta, teettämällä työt työntekijöillä sekä osallistumalla itse. Pientalorakentaja on työnantaja teettäessään töitä itse palkkaamallaan vieraalla työvoimalla. Työnantajaa koskevat seuraavat velvoitteet: Palkanmaksu alan työehtosopimusten mukaan Tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut LEL-eläkevakuutusmaksut Työnantajan sosiaaliturvamaksut Ennakonpidätys työntekijän verokortin mukaan Käteen maksettava osuus Työkalukorvaukset TES:n mukaan Vuosilomakorvaukset TES:n mukaan Mahdolliset matkakorvaukset ja päivärahat Mahdollinen sairausajan palkka työehtosopimusten mukaan Työnantaja vastaa laadusta, joten valvonta ja työnjohto näyttelevät tärkeää roolia tässä toteutusmallissa OMAKOTIRAKENTAJAN VAKUUTUKSET Rakentamiseen liittyy riskejä, jotka on hyvä vakuuttaa jo maankaivuvaiheesta lähtien. Rakennustyönaikaisen vakuutuksen voi ottaa koti- tai palovakuutuksena. Kotivakuutus korvaa palovahinkojen lisäksi myös muita vahinkoja. Vakuutus kannattaa ottaa täysarvoperusteisena, jolloin ei ole huolta alivakuuttamisesta. Rakennuttaja, hänen perheensä ja talkooväki eivät kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, joten siltä osin vakuuttaminen on viisasta hoitaa vapaaehtoisena. Urakoitsijoita koskien kannattaa varmistaa toiminnanvastuuvakuutusten voimassaolo, jotta mahdolliset aiheutetut vahingot eivät siirry rakennuttajan maksettaviksi. 14

15 Onni suosii rohkeaa? Riku Riskilä testasi onneaan ottamalla kohteelle vain palovakuutuksen. Kun sitten syysmyrsky yllätti, korvaukset jäivät haaveeksi. Jos rakennuttaja palkkaa omaa työvoimaa, hän on velvollinen hoitamaan siltä osin lakisääteiset vakuutusmaksut: LEL- ja TaEL-eläkevakuutusmaksut, lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, työttömyysvakuutuksen ja työntekijän ryhmähenkivakuutuksen LAATUSUUNNITELMA Pientalotyömaalla toistuvat paljolti samat työvaiheet, ongelmat ja riskit kuin suuremmissa rakennuskohteissa. Isoilla rakennusalan yrityksillä on tyypillisesti käytössä omat laatujärjestelmät. Huomattava osa näistä järjestelmistä on ulkopuolisen tahon (Rakentamisen laatu ry) tarkastamia ja hyväksymiä. Urakoitsijoiden laatujärjestelmiä ehkä voidaan hyödyntää sellaisessa pientalohankkeessa joka toteutetaan kokonaisurakkana tai on jaettu rakennus-, LVI- ja sähköurakoiksi. Yleisempää kuitenkin on, että pientalokohde jaetaan lukuisiin pieniin urakkakokonaisuuksiin ja lisäksi rakennuttaja voi palkata työvoimaa. Tällöin laatusuunnitelman miettiminen jää rakennuttajan omaksi tehtäväksi. Rakennuttajan olisi tärkeätä tehdä suunnitelma jo ennen rakentamisen aloitusta yhteistyössä urakoitsijoiden, vastaavan työnjohtajan, valvojan ja pääsuunnittelijan kanssa. Laatusuunnitelman sisältö voi kohteesta riippuen muodostua seuraavaksi: Lähtötiedot sopimussisältö sopimusneuvottelu pöytäkirja työmaan toteutusmalli ja vastuualueet Työmaan riskien kartoitus työmaan yleiset riskit, esimerkiksi kaivannot, louhinta, liikenne, talvirakentaminen, kuivumisajat suunnitelma-alueen omat riskit esimerkiksi maaperän häiriintyminen, betonirakenteiden jäätyminen, perustusten routiminen, rakennusaikainen kastuminen Töiden ajallinen suunnittelu ja ohjaus työvaiheaikataulu laaditaan kohteen yleisaikataulun pohjalta aikataulun seuranta rakennuttajan ja urakoitsijoiden välisissä aikataulun seurantapalavereissa Taloudellinen seuranta laskutyönä tehtävien osuuksien tarkka työmääräseuranta lisä- ja muutostöiden hyväksyminen ennen töiden aloitusta Laadun varmistus pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan tarkastamat ja rakennuttajan hyväksymät suunnitelmat laatumäärityksineen urakoihin sisältyvien materiaalien ja tuotteiden tarkastus rakennuttajan hankkimien materiaalien ja tuotteiden tarkastus kosteudenhallintasuunnitelma, mittaukset ennen päällystyksiä, rakenteiden tarkastukset työvaiheiden aloituspalaverit Työmaan tarkastussuunnitelma (ohje kohdassa 4.14) rakennusluvassa edellytetyt tarkastukset ja viranomaisten tarkastusasiakirjassa edellyttämät tarkastukset kirjataan ja arkistoidaan työmaan laatukansioon suunnittelijoiden ja rakennuttajakonsultin kanssa laaditaan lista rakennuttajan edellyttämistä laadunvarmistustarkastuksista ja tehtävistä malleista Laatupoikkeamat kirjataan sopimuksista poikkeavat laatumääritykset ja tehdään päätökset korjaustoimenpiteistä Kokous- ja palaverikäytäntö kirjataan käytäntö työmaakokouksille, valvontakatselmuksille ja aikataulu- sekä urakoitsijapalavereille Kohteen vastaanotto kirjataan vastaanottomenettely (katso kohdat 6.1 ja 6.2) 4.14 TYÖMAAN TARKASTUSSUUNNITELMA Työmaan tarkastukset jakautuvat kahteen ryhmään: viranomaisten edellyttämiin ja rakennuttajan tahtomiin. Viranomaisten vaatimat tarkastukset on selkeästi määritetty rakennusluvassa ja vastaavalle työnjohtajalle toimitettavassa tarkastusasiakirjassa. Käytäntö on, että laadun varmistamiseksi rakennuttajakin haluaa tarkastuksia. Hankemuodosta riippuen niistä voidaan sopia vastaavan työnjohtajan, valvojan ja suunnittelijan kanssa. Samalla kun rakennuttaja sopii suunnittelijoiden ja valvojan kanssa laadullisista tarkastuskohteista, on hyödyllistä tehdä työmalliluettelo tärkeimmistä työvaiheista. Sellaisia ovat esimerkiksi vedeneristys, laatoitukset, julkisivumuuraukset sekä ikkunasmyygien rappaustasoitukset. 15

16 5 RAKENTAMINEN 5.1 TYÖMAAN KÄYNNISTÄMINEN Hyvä järjestys tuo tehokkuutta. Pienrakentajan on syytä laatia suunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan avustuksella työmaasuunnitelma, josta ilmenee tontin rakennusaikainen käyttö. Työmaasuunnitelmaan merkitään: Maamassojen kuljetus ja varastointi Rakennusmateriaalien varastointi Työmaasuojat Jätehuollon järjestäminen Säilytettävät puut Mahdollisesti purettavat rakennukset Kulkutiet Rakennusaikaiset vesi- ja sähköliittymät Aloituskokous Rakennusluvan myöntämisen jälkeen, ennen varsinaista rakennustöiden aloitusta, rakentajan tulee järjestää lupaehtojen mukainen työmaan aloituskokous. Sen osallistujiksi kutsutaan vastaava työnjohtaja, KVV-työnjohtaja, suunnittelijat, urakoitsijat, rakennuttajan valvoja ja rakennusvalvonnan edustaja. Aloituskokouksen kutsuu koolle rakennuttaja tai hänen edustajansa. Kokouksen puheenjohtajana toimii rakennusvalvontaviranomainen. Aloituskokouksen asialista: Käydään läpi keskeiset suunnittelu-, toteutus- ja aikataulukysymykset Sovitaan valvontaan ja tarkastuksiin liittyvät vastuu- ja tehtäväjaot, menettelytavat sekä raportoinnit dokumentteineen Selvitetään rakennuttajan toimenpiteet työmaavalvonnan järjestämiseksi sekä viranomaisvalvonta Selvitetään työmaan vaikutukset ympäristöön ja tarvittavat toimenpiteet Aloituskokouksesta laaditaan muistio. Työmaa käynnistyy maanrakennustöillä, jotka aiheuttavat ympäristöön liikennettä, ääntä, pölyä ja tärinääkin. Rakentamisesta on syytä tiedottaa lähinaapureille. Näkyvään paikkaan työmaalle on asennettava työmaakilpi, johon merkitään toteutettavan kohteen perustiedot. Työmaalogistiikan suunnittelu (vastaanotto, varastointi, tarkistukset) Mahdollisten reklamaatioiden hoitaminen Rakentamiskaluston hankinta Tarvikehankinnat Rakennusjätteiden käsittely ja työmaan siivous 5.3. RAKENNUSMATERIAALIEN JA -OSIEN KELPOISUUS Suomessa rakennuttaja voi jokseenkin rauhallisin mielin luottaa vähittäiskaupan toimittamien rakennusmateriaalien ja - osien yleiseen kelpoisuuteen. Tärkeätä on hankkia etukäteen tuotetiedot. Niistä käyvät ilmi rakenteiden, rakennusaineiden ja -tarvikkeiden ominaisuudet ja käyttöön liittyvät seikat. Materiaalivalinnoilla on suuri vaikutus rakennuksen hyvän sisäilmaston muodostumiseen. Markkinoilla on yli 400 M1- luokiteltua vähäpäästöistä tuotetta. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi kelpoisuuteen kytkeytyviä seikkoja. Tyyppihyväksyntä Tyyppihyväksyntää hakee tuotteen valmistaja tai maahantuoja. Ympäristöministeriö voi ennakolta hyväksyä määrätyksi ajaksi rakennuksen, rakenteen, rakennusosan, rakennustarvikkeen, laitteen sekä vesi- ja viemärilaitteen tai -laitteiston. Tyyppihyväksyntämerkki on itse tuotteessa tai pakkauksessa. Usein se näkyy myös tuoteesitteessä. Kestävyyden lisäksi pintamateriaaleilta voidaan odottaa terveellisyyttä, eli vähäisiä päästöjä sisäilmaan (M1-luokka). 5.2 HANKINNAT JA TYÖMAAN HOITO Hankintavaiheeseen oleellisesti kuuluvat tarjouskyselyt ja kilpailuttaminen edellyttävät myös ennakkosuunnittelua. Materiaalihankinnat, oikean rakentamiskaluston käyttö ja tilaaminen työmaalle sekä töiden teettäminen vaativat sellaista asiantuntemusta, ettei sitä omatoimirakentajalla aina ole. Ammattilaisen käyttö hankintojen suunnittelussa voi tuoda työmaalle sekä aikataulu- että kustannussäästöjä. Sopimuksissa tulee olla liitteenä kuluttajaviranomaisen tarkastamat toimitusehdot ja velvoite käytönopastuksesta. Työmaan hoitoon sisältyvät: Tarjouskyselyt Toimitussopimukset ja tilaukset 16

17 Standardinmukaiset tuotteet Suuressa mittakaavassa valmistettavat rakennustuotteet voivat perustua käytöltään tuotteiden standardinmukaisuuden toteamiseen (SFS -standardi). Varmennettu käyttöseloste Eräiden rakennelujuuden kannalta tärkeiden tuotteiden käyttö edellyttää varmennettuja käyttöselosteita. Näitä tuotteita ovat esimerkiksi voimia siirtävät metalliosat, nostoankkurit, betoniterästen erikoisjatkokset ja -ankkurit, esijännitysteräkset, jännemenetelmät, betonin lisäaineet, erikoislaastit ja -betonit sekä elementtien saumausaineet. Käyttöselosteita myöntävät Suomen Betoniyhdistys ja Teräsrakenneyhdistys. Jonninjoutavaa, tuumaili Riku Riskilä huolellisesti suunnitellusta työmaalogistiikasta vielä viime viikolla. Nyt murheena ovat pilalle kastuneet materiaalit. Laadunvalvontayhdistysten valvomat tuotteet Rakennustarvikkeiden tuotantoon voidaan liittää valmistusta koskeva laadunvalvonta. Sitä suorittavat ympäristöministeriön hyväksymät tahot. Laadunvalvontayhdistysten valvomia tuotteita ovat esimerkiksi teräsrakenteet, muuratut rakenteet, puurakenteet sekä betonielementtirakenteet. Ulkomaiset tuotteet Ulkomainen rakennustuote tai -menetelmä ei välttämättä kuulu pohjoismaisen hyväksynnän piiriin. Tällöin on syytä selvittää suunnittelijan tai paikallisen rakennusvalvontaviranomaisen kanssa se millä edellytyksillä tuotetta voidaan käyttää. CE-merkityt tuotteet Tuote on EU:n direktiivin mukainen jos siinä on CE-merkki. Direktiivi määrittelee keskeiset turvallisuus- ja muut vaatimukset, tarkemmat laatumääritykset jäävät vapaaehtoisten standardien varaan. Rakennuspaikkakohtainen hyväksyntä Ellei rakennustuotteen kelpoisuutta ole selvitetty etukäteen, kyseeseen voi tulla rakennuspaikkakohtainen hyväksyntä. Pientalorakentamisessa se on harvinaista. Tietoja menettelystä rakentaja saa kääntymällä testauslaitoksen (esimerkiksi VTT) puoleen. Tuotekansio Rakennuspaikalla tulee olla tuotekansio, jossa ovat huolellisesti koottuina rakennusmateriaalien sekä työmenetelmien tuote- ja kelpoisuusselvitykset. Kansiosta ilmenevät esimerkiksi materiaalien valmistajat, valmistuserät, materiaalien toimittajat, asennus- ja käyttöohjeet sekä huolto-ohjeet. Asumisvaiheessa tuotekansio on osa talon käyttö- ja huolto-ohjetta. Rakennustarvikkeiden varastointi ja suojaus Rakennustarvikkeiden varastoinnissa tulee ensisijaisesti noudattaa valmistajan tai maahantuojan ohjeita. Arat rakennusmateriaalit ja -tarvikkeet suojataan työmaalla niin, että ne eivät joudu alttiiksi kosteudelle eivätkä loju maassa. Urakoitsijoiden kanssa tehtävissä sopimuksissa on syytä määrittää, kuka työmaalla vastaa mihinkin urakkaan kuuluvista tarvikkeista. 5.4 TYÖMAAPÄIVÄKIRJA Rakentamisen valvontaan ja urakkasuoritusten seurantaan liittyy työmaapäiväkirja, jota pidetään koko työmaavaiheen ajan. Päiväkirjaa hoitaa rakennuttaja, elle hän sopimuksella siirrä tehtävää urakoitsijalle tai vastaavalle työnjohtajalle. Työmaapäiväkirjasta on vaivatonta tarkistaa mahdolliset kiistanalaiset asiat jälkeenpäin. Pientalotyömaan päiväkirjoja on saatavana rakennuskeskuksista ja kirjakaupoista. Työmaapäiväkirjaan päivittäin merkittäviä asioita ovat: Päiväys Säätila tiettyyn kellonaikaan Eri työvaiheiden alkaminen, edistyminen ja päättyminen Tarvike-erien tilaaminen, saapuminen ja kunto Työtä haittaavat häiriöt ja niistä aiheutuvat lisätyöt Piirustusten tilaaminen ja saapuminen Muiden rakentajien ja alihankkijoiden työn seuraaminen Viranomaisten tarkastukset ja katselmukset Muutos- ja lisätöiden kirjallisten määräysten saapuminen Eri osapuolten muistutukset ja huomautukset Laskujen saapuminen, tarkastaminen ja maksaminen Tavanomaisesta poikkeamat tapahtumat työmaalla (esimerkiksi tapaturmat, vauriot, vahingot) Työmaapäiväkirjassa olevaa aineistoa voidaan liittää myös talon käyttö- ja huolto-ohjeen dokumenteiksi. 17

18 5.5 TYÖMAAKOKOUKSET Mieluista on työmaakokouksessa todeta, että työ on sujunut aikataulussa ja sopimusten mukaisesti. Pöytäkirjaan merkitään huolellisesti tiedot tarkastetuista työsuorituksista. Rakennuttajan tai työmaan valvojan järjestämät työmaakokoukset ovat keskeinen osa rakennustyön valvontaa. Tavanomaisen aikataulun puitteissa niitä kannattaa järjestää joka toinen viikko. Työmaakokouksissa on paikalla tarvittavat suunnittelijat, rakennuttaja, valvoja ja tarvittavat urakoitsijat. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa ja niissä käsitellään tavallisesti seuraavia asioita: Työmaan senhetkinen vaihe ja edistyminen verrattuna aikatauluihin Eri työvaiheiden ja eri urakoitsijoiden töiden yhteensovittaminen Suunnitelmien yksityiskohtien täsmentäminen Tarvittavien lisäsuunnitelmien tilaaminen Työsuoritusten tarkastaminen ja vikojen korjaaminen Eri osapuolten muutosehdotukset Kokouspöytäkirjoihin merkitään kaikki tapahtumat ja päätökset, ja pöytäkirjat tarkistetaan ja allekirjoitetaan seuraavassa kokouksessa. Pöytäkirja-aineisto säilytetään myöhemmin osana huoltokirja-aineistoa, jotta kunkin osapuolen vastuut voidaan osoittaa yksiselitteisesti asumisvaiheessakin. 5.6 RAKENNUTTAJAN VALVONTA Rakennustyön aikana rakennuttajan tehtävänä on valvoa työmaata sekä edistää urakoitsijan sopimuksentäyttöä. Valvonnan tavoitteena on huolehtia, että rakennustyö tehdään suunnitelmien ja urakka-asiakirjojen mukaisesti. Pientalohankkeessa rakennuttajan tehtävät ja vastuut lankeaa pienrakentajalle itselleen. Hän voi palkata avukseen rakennuttajatehtävien hoitajan ja valvojan. Valvontakohteita ovat: Arkkitehtoninen valvonta (rakennuksen ulkonäkö ja sisätilat) Tekninen valvonta (rakennuksen tekniikka) Laadullinen valvonta (työn jälki ja rakennustarvikkeiden laatu sekä soveltuvuus) Kustannusseuranta Juridinen valvonta Aikataulujen valvonta Mikäli rakennuttaja itse palkkaa vastaavan työnjohtajan, valvontatehtävä voidaan määritellä hänen sopimuksessaan. Jos kyseessä on urakkamuoto jossa urakoitsija tai projektinjohtokonsultti (rakennuttajakonsultti) hoitaa vastaavan työnjohtajan tehtävät, pienrakentajan on syytä harkita erillisen valvojan palkkaamista työmaalle edustajakseen. Valvojan työ ei ole tällöin kokopäivätoimista. Työtehtävät ja vastuut on syytä sopia kirjallisesti. Työmaan valvojan tulee edistää töiden sujumista sovittujen suunnitelmien ja aikataulujen mukaisesti. Niinpä valvojalla on oikeus puutua mihin tahansa rakennustyön tekemiseen liittyvään asiaan. Valvojalla ei kuitenkaan ole oikeutta vaatia muutoksia hyväksyttyjen suunnitelmien tai urakkasopimusten mukaiseen työn kulkuun ilman rakennuttajan suostumusta, jolloin asiasta pitää sopia myös urakoitsijan kanssa. Lisäksi on tärkeätä sopia pientalon suunnittelijoiden osuudesta työmaan valvontaan. Rakennustyön laadun varmistamiseksi pienrakentajan tulee sopimuksiin sisällyttämällä määrittää tarkasti rakennushankkeeseen osallistuvien eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet Työn valvonta epäonnistui. Riku Riskilän lankomiehen tuttava ei satojen kilometrien päästä joutanut kovinkaan usein työmaalle. Lisäksi kellarin seinän vedeneristyksestä puuttuivat suunnitelmat, joiden toteutumista olisi voinut valvoa. 18

19 suunnitteluprosessin aikana, työn johtamisessa ja valvonnassa, urakoiden suorittamisessa sekä materiaalien hankinnassa ja toimituksissa. Ilman yksiselitteisiä sopimuksia kaikki vastuu kanavoituu lopulta hankkeen rakennuttajalle, eli pienrakentajalle itselleen. 5.7 VASTUIDEN JAKAUTUMINEN Rakennushankkeen osapuolten keskinäiset sopimukset perustuvat useimmiten valmiisiin erityissopimusehtoihin. Menettelyä puoltavat nopeus, vaivattomuus ja tavanmukaiset käytännöt. Kaikkia kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan/yrityksen välisiä sopimuksia koskee kuluttajansuojalainsäädäntö. Omakotitalohankkeessa vastuut jakautuvat pääpiirteissään seuraavasti: * Pienrakentaja/rakennuttaja vastaa koko hankkeesta sekä tarvittavan ammattiavun hankkimisesta ja riittävien lähtötietojen toimittamisesta suunnittelijoille, viranomaisille, urakoitsijoille ja työmaan johdolle sekä projektin johtajalle. Rakennuttajalla on myötävaikuttamisvelvollisuus, jotta urakoitsijat pääsevät sopimuksenmukaiseen lopputulokseen. Suunnittelija vastaa hankkeen suunnittelusta sekä suunnitelmien työmaa-aikaisesta valvonnasta suunnittelusopimuksen laajuuden mukaisesti. Suunnitelmiensa aiheuttamista seuraamuksista hän vastaa Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE) mukaisesti. Suunnittelijalla tulee olla toimintaansa liittyvä vastuuvakuutus. Urakoitsija vastaa rakennuttajan kanssa tehdyn urakkasopimuksen mukaisesta urakkakokonaisuudesta, mahdollisten työntekijöidensä työsuorituksista ja työn valvomisesta. Toiminnastaan aiheutuvista seuraamuksista urakoitsija vastaa Rakennusurakan yleisten kuluttajasopimusehtojen (RYS ja REYS) mukaisesti. Urakoitsijalla tulee olla toimintaansa liittyvä vastuuvakuutus ja rakennusaikainen vakuus varmistamassa rakennuttajalle muodostuvien haittojen korvaus. Urakoitsijan suorituksessa on virhe, jos se ei vastaa mitä osapuolten välillä on sovittu tai sellaisia urakoitsijan antamia tietoja, joiden voidaan olettaa vaikuttaneen tilaajan päätöksentekoon. Kuinka urakoitsijan virheitä voidaan välttää parhaiten? Määrittämällä urakan sisältö ja laatuasiat tarkasti kirjallisiin sopimuksiin. Hankkeen toteutuminen sopimusten mukaisesti varmistetaan rakennuttajan järjestämällä valvonnalla. Jos urakkasuoritus viivästyy, tilaajalla on yleisten sopimusehtojen mukaan oikeus vakiokorvaukseen. Kultakin alkaneelta viivästymisviikolta se on ensimmäisen viivästymiskuukauden aikana 0,5 prosenttia ja sen jälkeen 1 prosentti viivästynyttä suoritusta vastaavasta osasta urakkahintaa. Vakiokorvauksen enimmäismäärä on 10 prosenttia viivästynyttä suoritusta vastaavasta osasta urakkahintaa. Aina ei tarvitse tyytyä vakiokorvaukseen. Jos viivästys tai vahinko on aiheutunut urakoitsijan huolimattomuudesta, tilaajalla on oikeus vaatia korvausta toteen näyttämistään vakiokorvauksen määrän ylittävistä vahingoista. Rakennuttajakonsultti vastaa hankeen suunnittelun koordinoinnista sekä hankeen johtamisesta sopimuksessa määritetyssä laajuudessa. Jos suunnitelmista aiheutuu seuraamuksia, hän vastaa niistä Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE) mukaisesti. Konsultilla tulee olla toimintaansa liittyvä vastuuvakuutus. Jos sopimus kyseisiin sopimusehtoihin perustuu. Työntekijän vastuu rajoittuu työn suorittamiseen työnantajan ohjeiden ja valvonnan mukaisesti. Työnantajan käyttäessä palkattua työvoimaa virhevastuu on hänellä itsellään. Vastaava työnjohtaja vastaa pienrakentajan edustajana siitä, että rakennustyö tehdään myönnetyn rakennusluvan hyväksyttyjen suunnitelmien ja vallitsevan rakennuslainsäädännön mukaisesti. Työnkuva ja vastuut määritellään Rakentamismääräyskokoelmassa A1 vastaavan työnjohtajan tehtävistä annettujen määritysten mukaan. Valvoja vastaa Rakentamismääräyskokoelman A1 mukaisesti työn toteutuksen valvonnasta ja suunnitteluasiakirjojen mukaisen lopputuloksen ja laatutason saavuttamisesta. Rakennusmateriaaliteollisuus ja -kauppa vastaavat suunnitelmissa tilaussopimuksissa määritettyjen virheettömien rakennustarvikkeiden toimittamisesta työmaalle sovittuna aikana. Tahot vastaavat myös materiaalien toimivuudesta, turvallisuudesta ja kestävyydestä sekä materiaalivirheistä tai viivästyneistä toimituksista aiheutuvista taloudellisista seuraamuksista antamiensa sitoumusten ja rakennustarvikekaupan yleisten sopimus- ja toimitusehtojen mukaisesti. 5.8 VIRANOMAISVALVONTA Viranomainen vastaa rakennuslain mukaisesta hyväksymis- ja tarkastustoiminnasta. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakentamista rakennuslupaan liittyvien asiakirjojen avulla, rakennusvaiheen aikaisilla katselmuksilla sekä valmiin rakennuksen käyttöä ja hoitoa valvomalla. Pienrakentajan kannalta on tärkeätä tiedostaa, että viranomaisvalvonta ei koskaan poista omaehtoisen valvonnan tarvetta työmaalla. Rakennusvalvontaviranomainen kohdistaa päähuomionsa siihen, että hankkeeseen ryhtyvä ja hänen henkilöstönsä pystyvät suoriutumaan hankkeesta. Aloituskokouksessa sovitaan hankkeen valvontaan ja toteuttamiseen liittyvät käytännön toimet. Viranomaisvalvontaan liittyy rakentajan ilmoitusvelvollisuus eri rakennusvaiheiden alkamisesta ja päättymisestä sekä lakisääteisten katselmuksien ja tarkastusten järjestäminen. Vastaava työnjohtaja tilaa rakennusluvassa määrätyt tarkastukset rakennusvalvontaviranomaiselta. Katselmuksia ovat esimerkiksi: Salaojakatselmus Pohjakatselmus, kun perustusten kuoppa on kaivettu tai louhiminen tehty, tai ennen paalutuksen aloittamista Perustuskatselmus, kun perustustyöt on tehty Sijaintikatselmus, kun perustukset ovat valmiit, ennen 19

20 runkotöiden aloittamista Rakennekatselmus, kun talon runko, muut kantavat rakenteet sekä savupiippu on tehty, ja rakenteet ovat vielä näkyvissä Hormikatselmus, kun hormit ja savupiiput ovat valmistuneet Käyttöönottokatselmus Loppukatselmus, kun rakennustyöt ovat lopullisesti valmiit Katselmukset poikkeavat toisistaan kuntakohtaisesti. Niistä voi kysyä lisätietoja rakennusvalvonnan asiakaspalvelusta. 5.9 MUUTOSPIIRUSTUKSET Rakentamisvaiheessa joudutaan usein tekemään muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin. Työmaalla ei kuitenkaan pidä ryhtyä suunnittelemaan, vaan annetaan tehtävä suunnittelijalle. Jokainen muutos alkuperäisiin suunnitelmiin viedään tarkepiirustuksiin ja työselostuksiin. Mikäli aiheutuu poikkeama valvontaviranomaisen leimaamiin suunnitelmiin, muutos on hyväksytettävä viranomaisella. Arvon ja Rikun talvipäivä. Tarkalla töiden aikatauluttamisella ja seurannalla Varmala varmisti pääsynsä suojaan talven tuiskuilta. Riskilälle kävi kehnommin, kun aikataulu lipesi ja kohdalle osui muitakin yhteensattumia AIKATAULU- JA KUSTANNUSSEURANTA Urakkaneuvotteluvaiheessa työmaalle laaditaan yleisaikataulu, jonka etenemistä seurataan työmaalla laadittavien työvaiheaikataulujen avulla. Työmaakokouksissa todetaan mahdolliset aikataulupoikkeamat sekä sovitaan kaikkien hankkeen osapuolten kanssa tarvittavat toimenpiteet aikataulun hallintaan. Aikataulun yhteyteen laaditaan yhdessä suunnittelijoiden ja vastaavan työnjohtajan kanssa myös työmaan maksusuunnitelma, johon toteutuneita rakentamisvaiheen kustannuksia jatkuvasti verrataan. 6. KÄYTTÖÖNOTTO 6.1 KÄYTTÖÖNOTTOKATSELMUS Asumiseen aiotun rakennuksen käyttöönoton ehtona on käyttöönottokatselmus, jonka suorittaa pyynnöstä rakennusvalvontaviranomainen. Kyseisessä tarkastuksessa varmistetaan, että kaikki ennen käyttöönottoa suoritettavaksi määrätyt katselmukset on hyväksytysti suoritettu. Rakennuksen tulee täyttää turvallisen ja terveellisen asumisen edellyttämät vaatimukset. Keskeneräiset alueet on eristettävä asuinalueesta. Kun rakennus ja piha-alue ovat valmiit, voidaan pyytää tehtäväksi virallinen loppukatselmus. Urakointimenettelyssä on hyvä suorittaa viranomaiskatselmukset ennen urakoiden vastaanottotarkastusta, jotta mahdolliset puutteet voidaan esittää vaateina urakoitsijoille. 6.2 RAKENNUTTAJAN VASTAANOTTOTARKASTUS Kun urakoitsija ilmoittaa työnsä valmistuneen pidetään vastaanottotarkastus. Siinä ovat mukana suunnittelijat, valvoja, rakennuttaja ja urakoitsija. Tarkastuksessa käydään läpi koko työ mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Pöytäkirjaan merkitään todetut puutteet, virheet ja poikkeamat. Samalla sovitaan korjaustapa. Tarkastuksen lopuksi pöytäkirja allekirjoitetaan, minkä jälkeen urakoitsijalle annetaan kohtuullinen aika laittaa osoitetut paikat kuntoon. Vasta korjausten jälkeen rakennuttaja tekee vastaanottopäätöksen ja maksaa urakkasumman viimeisen erän. 6.3 TALOUDELLINEN LOPPUSELVITYS Aina ei kaikkia rakennuttajan ja urakoitsijan välisiä maksusuhteita ole selvitetty vastaanottotarkastuksessa. Tällöin voidaan järjestää erillinen taloudellinen loppuselvitys. Sen ehtona kuitenkin on, että sopijaosapuolet ovat viimeistään vastaanottotarkastuksessa esittäneet taloudelliset vaatimuksensa. Taloudellisessa loppuselvityksessä käydään läpi alkuperäinen urakkasopimus ja rakentamisen aikaiset lisä- ja muutossopimukset, kaikki töitä ja materiaaleja koskien. 6.4 TAKUU Urakoitsija vastaa suorituksensa sopimuksenmukaisuudesta takuuajan, joka määritetään urakkasopimuksessa. Yleisissä sopimusehdoissa (YSE) takuuajaksi on määritetty kaksi vuotta. Urakoitsijalla on 10 vuoden ajan vastuu törkeästä laiminlyönnistä, jota ei ole voitu havaita vastaanottotarkastuksessa eikä takuuaikana. Takuuajan vakuus on yleensä kaksi prosenttia arvonlisäverottomasta urakkahinnasta (katso kohta 4.9). 20

Ehdotuspiirustuksia arvioidaan seuraavien kriteerien pohjalta:

Ehdotuspiirustuksia arvioidaan seuraavien kriteerien pohjalta: RAKENNUSSUUNNITTELU Hyvällä ja huolellisella suunnittelulla luodaan pientalohankkeelle laatuperusteet, jotka kattavat asumistarpeen, siihen parhaiten soveltuvat toteuttamisratkaisut, kustannussuunnittelun,

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS Unelmia Kaikki alkaa toiveesta, tarpeesta ja unelmista, oli sitten kyse pienestä remonttihankkeesta tai isomman alueen suunnittelusta.

Lisätiedot

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus HJR12, Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen & valvonta 12.2.2014 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Tilaajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän lakisääteisiä

Lisätiedot

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSVALVONTA

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSVALVONTA KUN RYHDYT RAKENTAMAAN: 1. Tontin hankinta ja rakennusoikeuden varmistus Lappajärven kunnan omistamia tontteja voi tiedustella kunnan Teknisestä toimistosta. Tontteja on kaupan myös avoimilla markkinoilla.

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakennuslupapäätös Rakennuslupapäätöksen tekee rakennustarkastaja. Rakennuslupapäätös annetaan ns. julkipanon jälkeen ( 14 vrk oikaisuvaatimusaika

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009 YLEISTÄ Nämä asiakirjat piirustuksineen ja liitteineen sisältävät rakennusluvan. Rakennettaessa on noudatettava hyväksyttyjä piirustuksia.

Lisätiedot

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet MRL MRA RakMk LAKI ASETUS MÄÄRÄYS OHJE SELOSTUS 1.1.2000 MRL & MRA 1.5.2000 RakMk A1 2000 Rakennustyön valvonta, määräykset ja ohjeet 1.5.2000 RakMk A4

Lisätiedot

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 HATTULAN SEURAKUNTA LVI SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 1.1 RAKENNUSKOHDE 1 1.3 SUUNNITTELIJAT 1 1.4 HANKINNAN

Lisätiedot

RAKENTAJAILTA. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta, Hannu Leskinen. 13.1.2010 Rakentajailta 1

RAKENTAJAILTA. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta, Hannu Leskinen. 13.1.2010 Rakentajailta 1 RAKENTAJAILTA Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta, Hannu Leskinen 13.1.2010 Rakentajailta 1 OMA KOTI UNELMAAKO Akan otossa ja auton ostossa ei terveellä järjellä ole mitään tekemistä Näin ei pidä edetä

Lisätiedot

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta

Suomen Kiinteistöliitto ry. Korjausrakentamispalveluiden. taloyhtiössä. Suomen Kiinteistöliitto ry. TkT Jari Virta Korjausrakentamispalveluiden ostaminen taloyhtiössä TkT Jari Virta Korjausrakentamisen osapuolia Valtuudet palveluiden hankintaan Kuntotutkijat tms. Valvojat Materiaalin toimittajat Urakoitsijat Tilaaja

Lisätiedot

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE Oma koti kullan kallis! Mustasaaren kunnan puhelinvaihde 327 7111 Keskustie 4, 65610 MUSTASAARI TONTIN HANKINTA KUNNAN TONTIT Kunnan tontteja voidaan ostaa. Ensin on

Lisätiedot

Tervetuloa! 14.1.2016

Tervetuloa! 14.1.2016 Tervetuloa! 14.1.2016 Viranomaisvalvonta rakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslaki 124 Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia,

Lisätiedot

RAKENTAJAINFO 31.10.2013

RAKENTAJAINFO 31.10.2013 RAKENTAJAINFO 31.10.2013 RAKENTAJAINFO 31.10.2013 18:00 Tilaisuuden avaus (Mervi Fors ja Jaakko Niemi) 18:00 18:20 Tontinluovutuksen detaljit (Mervi Fors) 18:20 19:00 Pientalon laatu + rakennusvalvonnan

Lisätiedot

KINNULAN PÄIVÄKOTI 4.9.2014 Suunnittelutarjouspyyntö

KINNULAN PÄIVÄKOTI 4.9.2014 Suunnittelutarjouspyyntö KINNULAN KUNTA KINNULAN PÄIVÄKOTI 4.9.2014 Suunnittelutarjouspyyntö 1. Tilaaja Kinnulan kunnan tilapalvelu pyytää tarjoustanne Kinnulan päiväkodin pää- ja arkkitehtisuunnittelusta sekä rakennesuunnittelusta.

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? JulkisivuROADSHOW Oulu: JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA? Radisson Blu Hotel, 8.10.2015 Mikko Tarri, yksikönjohtaja / korjaussuunnittelu A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Julkisivusaneeraus

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

Pyydän tarjoustanne kylpyhuoneen muutostyöstä tässä tarjouspyynnössä ja liitteissä esitetyn mukaisesti.

Pyydän tarjoustanne kylpyhuoneen muutostyöstä tässä tarjouspyynnössä ja liitteissä esitetyn mukaisesti. KYLPYHUONEEN MUUTOSTYÖ Muutostyön kohde Pyydän tarjoustanne kylpyhuoneen muutostyöstä tässä tarjouspyynnössä ja liitteissä esitetyn mukaisesti. Muutostyön kohteen on vuonna 2003 valmistuneen kerrostaloasunnon

Lisätiedot

Lupanumero 2015-7 Päätöspäivä 21.4.2015 41

Lupanumero 2015-7 Päätöspäivä 21.4.2015 41 / 8 Lupanumero 205-7 Päätöspäivä 2.4.205 4 HAKIJA As Oy Porvoon Stenbockinkatu 2 c/o Sisco Asunnot Oy Linnavuorentie 28 C, 00950 HELSINKI RAKENNUSPAIKKA Kiinteistötunnus Kaupunginosa 638-026-2406-000 KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA

OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA OPAS RAKENNUKSEN KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEEN LAADIN- NASTA 2 1 YLEISTÄ Tämä opas toimii ohjeena käyttö- ja huolto-ohjeen (kutsutaan myös huolto-ohjekirjaksi tai huoltokirjaksi) laadinnassa. Opas on rakenteeltaan

Lisätiedot

TONTINSAAJAINFO KEVÄTLAAKSONPURO

TONTINSAAJAINFO KEVÄTLAAKSONPURO TONTINSAAJAINFO KEVÄTLAAKSONPURO KESKEISET TOIMIJAT + RAKENNUSVALVONTA + PÄÄSUUNNITTELIJA + VASTAAVA TYÖNJOHTAJA RAKENNUSHANKE LYHYESTI ENERGIATEHOKKUUDESTA SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT Rakennusvalvonnan laadunohjaus

Lisätiedot

Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013

Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013 Tarja Ahovainio Kaukajärviosuuskunta 28.8.2013 Yhteishankkeessa mukana olleet kohteet As Oy Saarenaura Saarenvainionkatu 11 valm. 1970 As Oy Saarenkarhi Saarenvainionkatu 13 valm. 1971 As Oy Saarenkuokka

Lisätiedot

Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus

Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus Rakennuslautakunta 53 03.06.2014 Rakennuslautakunta 59 01.07.2014 Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus 187/10.03.00.04.00/2014 RAKLA 53 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Suunnittelun tarjouspyyntö

Suunnittelun tarjouspyyntö Suunnittelun tarjouspyyntö 12.2.2014 Indepro Oy/ Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Matti Kruus Matti Kruus Esityksen sisältö Hankkeen vaiheet ja hankkeen ositus Tehtäväluetteloiden käytön haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

T A R J O U S P Y Y N T Ö 28. 1. 2 0 1 1

T A R J O U S P Y Y N T Ö 28. 1. 2 0 1 1 T A R J O U S P Y Y N T Ö 28. 1. 2 0 1 1 SUUNNITTELUN TARJOUSPYYNTÖ Uudenmaan Projektinjohtopalvelut Oy pyytää Teiltä tarjousta (As Oy Mäkärä) -nimiseen rakennuskohteeseen vesikattojen ja yläpohjien peruskorjauksen

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 URAKKASOPIMUS 1 SOPIJAPUOLET. toukokuu 1998

LUONNOS RT 80260 URAKKASOPIMUS 1 SOPIJAPUOLET. toukokuu 1998 toukokuu 1998 1 (10) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

Aiheita. Mihin kvv-työnjohtajaa työmaalla tarvitaan? Kvv-työnjohtaja Asennusten valvonta / jätevesijärjestelmät

Aiheita. Mihin kvv-työnjohtajaa työmaalla tarvitaan? Kvv-työnjohtaja Asennusten valvonta / jätevesijärjestelmät Mihin kvv-työnjohtajaa työmaalla tarvitaan? Vesa Arvonen 20.11.2009 Aiheita Kvv-työnjohtaja Asennusten valvonta / jätevesijärjestelmät Uudiskohteet Saneeraukset Laitepuhdistamot Maaperäkäsittely 1 Kiinteistön

Lisätiedot

Yhdellä lomakkeella voidaan hakea kaikki samalle rakennuspaikalle samaan aikaan haettavat luvat.

Yhdellä lomakkeella voidaan hakea kaikki samalle rakennuspaikalle samaan aikaan haettavat luvat. 1 R A K E N N U S L U V A N H A K E M I N E N SAVONLINNAN KAUPUNGISSA Lupaa rakentamiseen, purkamiseen ja toimenpiteeseen haetaan rakennusvalvonnasta saatavalla hakulomakkeella. Lomake on saatavilla myös

Lisätiedot

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 Gunnar Åström RIL Julkaisun lähtökohta (v. 2008) Jatkuvia kosteuteen liittyviä

Lisätiedot

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi toukokuu 1998 1 (11) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Juha Järvenpää 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Juha Järvenpää 27.2.2013 Juha Järvenpää 27.2.2013 Lähtötilanteen selvitys ja arvon määritys palkataan hankkeelle korjausrakentamiseen pätevöitynyt ammattilainen/pääsuunnittelija toimii rakennuttajan luottohenkilönä huolehtii tarvittavista

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä Johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki Rakennusvalvonta, Järvenpää p. 0403152581 Järvenpään kaupunki Tekijä, muokkaa Perustyylissä

Lisätiedot

KAUHAJOEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ. Aronkylän päiväkodin rakentaminen KVR urakkana

KAUHAJOEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ. Aronkylän päiväkodin rakentaminen KVR urakkana KAUHAJOEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ Aronkylän päiväkodin rakentaminen KVR urakkana Kauhajoen kaupunki Tarjouspyyntö 2/5 Pyydämme KVR urakkatarjoustanne päiväkoti kohteestamme ohessa olevien määritysten ja

Lisätiedot

LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS

LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS Rakennuslautakunta 35 03.07.2012 LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS RAKLA 35 Rakennuslupa nro 2012-448 Rakennuspaikka: 405-32-1-8 Pinta-ala 2210456.0 Puuportintie 186 53200 LAPPEENRANTA

Lisätiedot

Rakentajan polku. - tulee hankkia riittävän ajoissa suunnittelutehtävän vaativuus- ja pätevyysvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat

Rakentajan polku. - tulee hankkia riittävän ajoissa suunnittelutehtävän vaativuus- ja pätevyysvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat Ekokumppanit Oy Rakentajan polku Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee: -huolehtia siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien määräysten ja säännösten sekä myönnetyn luvan mukaisesti

Lisätiedot

Pasi Timo. Tarkastuspäällikkö vs. Vantaan kaupunki Rakennusvalvonta

Pasi Timo. Tarkastuspäällikkö vs. Vantaan kaupunki Rakennusvalvonta MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS 41/2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS KANTAVISTA RAKENTEISTA 477/2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS POHJARAKENTEISTA 465/2014 SÄHKÖINEN ASIOINTI - LUPAPISTE RAKENNUSTYÖMAAN

Lisätiedot

AS OY ROVANIEMEN TUOHITIE 4 Tuohitie 4 96910 Rovaniemi

AS OY ROVANIEMEN TUOHITIE 4 Tuohitie 4 96910 Rovaniemi AS OY ROVANIEMEN TUOHITIE 4 Tuohitie 4 96910 Rovaniemi URAKKAOHJELMA Salaoja- ja sadevesijärjestelmän uusiminen Urakkaohjelma 2 RAKENNUSHANKE Rakennushanke käsittää As Oy Rovaniemen Tuohitie 4. Salaoja-

Lisätiedot

NCC:N KOKONAISRATKAISU TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSIIN

NCC:N KOKONAISRATKAISU TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSIIN Korjausrakentamispalvelut/MVi 29.08.2007 1(5) NCC:N KOKONAISRATKAISU TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSIIN NCC tarjoaa taloyhtiön korjauksiin vaiheittaista kokonaisratkaisua, joka kattaa taloyhtiön korjaustarpeen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen uudet määräykset - rakennuttajakonsultin näkökulma

Korjausrakentamisen uudet määräykset - rakennuttajakonsultin näkökulma Korjausrakentamisen uudet määräykset - rakennuttajakonsultin näkökulma Oulu 14.11.2013 Ari-Matti Jänkälä Projektipalvelu Prodeco Oy www.prodeco.fi www.prodeco.fi Yritys Projektipalvelu Prodeco Oy on Pohjois-

Lisätiedot

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE Oma koti kullan kallis! Mustasaaren kunnan puhelinvaihde 327 7111 Keskustie 4, 65610 MUSTASAARI TONTIN HANKINTA KUNNAN TONTIT Kunnan tontteja voidaan ostaa. Ensin on

Lisätiedot

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Rakennustarkastusyhdistyksen ohje: Kosteusvauriokorjausten lupamenettely Mervi Abell Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. projektiryhmä

Lisätiedot

Energiatehokkuus osana asumista ja rakentamista

Energiatehokkuus osana asumista ja rakentamista Energiatehokkuus osana asumista ja rakentamista Pornainen 21.9.2011 Päivi Kauppinen-Ketoja Toimialajohtaja, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Pornainen, Pukkila, Askola, Myrskylä Rakennusvalvonta muutosten

Lisätiedot

Haetaan poikkeusta rakennusoikeuden vähäiselle ylitykselle (12 m 2 )

Haetaan poikkeusta rakennusoikeuden vähäiselle ylitykselle (12 m 2 ) Ympäristölautakunta 105 25.08.2015 AS OY JOUSITARHAN RAKENNUSLUPAHAKEMUS YMPLTK 105 Hakija As Oy Jousitarha C/Co Lemminkäinen Talo Oy Rauhankatu 11 A 20100 TURKU Rakennuspaikka: Kiinteistötunnus 577-493-0002-0044

Lisätiedot

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja EURAJOEN KUNTA YMPÄRISTÖTOIMI RAKENNUSVALVONTA RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Yksityiskohtainen tarkistuslista RAKENNUSKOHDE Rakennuslupanumero Rakennuspaikka Kylä/kunnanosa Osoite Tilan nimi/korttelin

Lisätiedot

YSE:n käyttö PKSSK:ssa

YSE:n käyttö PKSSK:ssa INVESTOINNIT PKSSK:SSA G2, Päiki, apteekki ja silmäyksikkö 12/2011 (12,8 milj. ) L1, psykiatriatalon 1. vaihe10/2013 (12,2 milj. ) P2, pysäköintitalo 2. 12/2013 (9,0 milj. ) K-talo tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNTA TERVEYSASEMAN PERUSKORJAUS URAKKAOHJELMA

MYRSKYLÄN KUNTA TERVEYSASEMAN PERUSKORJAUS URAKKAOHJELMA MYRSKYLÄN KUNTA TERVEYSASEMAN PERUSKORJAUS URAKKAOHJELMA 1 Sisältö MYRSKYLÄN KUNTA... 0 TERVEYSASEMAN PERUSKORJAUS... 0 URAKKAOHJELMA... 0 SISÄLTÖ... 1 0 RAKENNUSHANKKEEN YHTEYSTIEDOT... 3 0.1 RAKENNUTTAJA,

Lisätiedot

URAKKAMUODOT JA VALVONTA

URAKKAMUODOT JA VALVONTA URAKKAMUODOT JA VALVONTA Valvojakurssi Hannu Äystö Hankkeen toteutusmuoto 2 Toteutusmuodolla tarkoitetaan hankkeen toteutustapaa Rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamispalveluiden hankintatapa Tilaaja

Lisätiedot

Lupa nro 2013-196 / Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Villimiehen Vitonen Oy:n rakennuslupahakemus

Lupa nro 2013-196 / Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Villimiehen Vitonen Oy:n rakennuslupahakemus Rakennuslautakunta 42 14.05.2013 Lupa nro 2013-196 / Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Villimiehen Vitonen Oy:n rakennuslupahakemus RAKLA 42 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja Päivi Salminen,

Lisätiedot

Tarjouspyyntö Vanhankylän liikekeskuksen tonttien luovutuksesta

Tarjouspyyntö Vanhankylän liikekeskuksen tonttien luovutuksesta Tarjouspyyntö Vanhankylän liikekeskuksen tonttien luovutuksesta Tarjouspyynnön sisältö Yleistä tonteista ja menettelystä... 1 Sijainti... 3 Kaavatiedot... 4 Liikennemäärät... 4 Maaperä... 5 Luovutusehdot...

Lisätiedot

Rakennuttajan edustajana ja tilaajana toimii Järvenpään kaupungin Tekninen palvelukeskus/rakentamispalvelut

Rakennuttajan edustajana ja tilaajana toimii Järvenpään kaupungin Tekninen palvelukeskus/rakentamispalvelut KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMISKOHTEET 2013 2015 1. SOPIMUKSEN OSAPUOLET JA SOPIMUKSEN KOHDE 1.1 Rakennuttaja 1.2 Tilaaja 1.3 Toimittaja Rakennuttaja on Järvenpään kaupunki Rakennuttajan edustajana ja tilaajana

Lisätiedot

OHJEITA RAKENNUSPAIKAN HALTIJALLE KEMPELEESSÄ

OHJEITA RAKENNUSPAIKAN HALTIJALLE KEMPELEESSÄ OHJEITA RAKENNUSPAIKAN HALTIJALLE KEMPELEESSÄ 1. Ole yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan ja tilaa aika ennakkoneuvotteluun yhdessä pääsuunnittelijan kanssa rakennuspaikan suunnittelun lähtötietojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu

Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu Yksityiskohtainen esittely Sisältö Pientalonlaadun kokonaisuuden yleisesittely Seudullisen rakentamisen ja asumisen palvelun yleisesittely Seudullisen

Lisätiedot

TARKASTUSASIAKIRJAN YHTEENVETO

TARKASTUSASIAKIRJAN YHTEENVETO TARKASTUSASIAKIRJAN YHTEENVETO Tälle lomakkeelle merkitään hankkeen kiinteistö- ja lupatiedot, aloituskokouksessa sovitut rakennusvaiheiden tarkastusten vastuuhenkilöiden tarkastusmerkinnät huomautuksineen,

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

Rakennejärjestelmän toteutustavan valinta v rakentajan arkeen ja t kustannuksiin. Mikä rakennusmateriaali,

Rakennejärjestelmän toteutustavan valinta v rakentajan arkeen ja t kustannuksiin. Mikä rakennusmateriaali, Teksti: Jouko Lommi Kuvat: Risto Paavola Mikä rakennusmateriaali, paljonko osaan ja ehdin itse tehdä, kuinka valmis pakettitoimituksen pitäisi olla, millainen urakkamuoto olisi sopiva? Oman talon toteutustavat

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Rakennuslupahakemus nro 2015-36 / 36-huoneistoinen asuinkerrostalo

Rakennuslupahakemus nro 2015-36 / 36-huoneistoinen asuinkerrostalo Rakennuslautakunta 15 03.03.2015 Rakennuslupahakemus nro 2015-36 / 36-huoneistoinen asuinkerrostalo 23/10.03.00.04.00/2015 RAKLA 15 Valmistelija/lisätiedot: rakennustarkastaja Päivi Salminen, puh. 040

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennuslupa Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennuslupa Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennuslupa Rakennusvalvonta Juha Vulkko Mihin lupa tarvitaan Rakennuksen rakentaminen, laajentaminen, korjaus ja muutostyöt sekä kaupunkikuvaan tai -ympäristöön vaikuttavat toimenpiteet

Lisätiedot

SIVU-URAKAN ALISTAMINEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

SIVU-URAKAN ALISTAMINEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy SIVU-URAKAN ALISTAMINEN Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy RAKENNUSURAKAN OSAURAKKASOPIMUKSET vakiosopimukset Urakkasopimus, jossa YSE 98 sopimusehtoina Alistettuna Alistamattomana Pienurakkasopimus

Lisätiedot

Tarjoushinta annetaan kokonaishintana arvonlisävero eriteltynä.

Tarjoushinta annetaan kokonaishintana arvonlisävero eriteltynä. URAKKATARJOUSPYYNTÖ Sähköurakka Tarjouspyyntö Pyydämme urakkatarjoustanne tässä tarjouspyynnössä esitetystä hankkeesta. Tarjous pyydetään erittelemään alla mainitulla tavalla. Tarjoukseen on liitettävä

Lisätiedot

RAKENNUTTAMINEN PIMA-HANKKEISSA

RAKENNUTTAMINEN PIMA-HANKKEISSA ENVIRONMENT PETRA PIHLAINEN RAKENNUTTAMINEN PIMA-HANKKEISSA Sisältö Yleistä rakennuttamisesta Suunnittelu Urakan kilpailutus Eri osapuolien vastuista ja velvoitteista Vastaanotto Viestintä Yleistä rakennuttamisesta

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Urakkaohjelma. Pvm. 14.11.2014. Projekti nro Projekti 1649V01. Kaukosen asuinrakennuksen vesijohtosaneeraus. Kittilä VESIJOHTOJEN SANEERAUS

Urakkaohjelma. Pvm. 14.11.2014. Projekti nro Projekti 1649V01. Kaukosen asuinrakennuksen vesijohtosaneeraus. Kittilä VESIJOHTOJEN SANEERAUS Laatija Rauno Huuki Urakkaohjelma Pvm. 14.11.2014 Sivu 1(9) Projekti nimi, Kaukosen asuinrakennuksen vesijohtosaneeraus Projekti nro Projekti 1649V01 Kaukosen asuinrakennuksen vesijohtosaneeraus Kittilä

Lisätiedot

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA Rakennuslautakunta 10 05.02.2013 Lupa nro 2012-497 / Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2:n rakennuslupahakemus RAKLA 10 Rakennuslupa nro 2012-497 Rakennuspaikka: 405-4-64-2 Pinta-ala 0.0 Laivastokatu

Lisätiedot

*Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki.

*Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki. Tarjouspyyntö Tietolan alueen tonttien luovutuksesta *Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki. Tarjouspyynnön sisältö Yleistä

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 1802m2

Tontin pinta-ala: 1802m2 Rakennuslautakunta 54 17.09.2014 Rakennuslupahakemus, R59-2014 (3. kaupunginosan korttelin 422 tontti 7, Kavallintie 7a, kahden erillispientalon rakentaminen ja maalämpökaivon poraaminen) 719/10.03.00/2014

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

Viemäreiden sisäpuolinen korjaus

Viemäreiden sisäpuolinen korjaus Viemäreiden sisäpuolinen korjaus Ennen remonttia Remontin aikana Remontin jälkeen Jari Virta, Kiinteistöliitto Korjausedellytysten selvittäminen Hankesuunnittelu Suunnittelu Ennen remonttia Korjausedellytysten

Lisätiedot

Paranvahe 1 ja 3 26100 Rauma c/o Rauman kaupungin isännöintitoimisto Valtakatu 2 26100 Rauma

Paranvahe 1 ja 3 26100 Rauma c/o Rauman kaupungin isännöintitoimisto Valtakatu 2 26100 Rauma URAKKATARJOUSPYYNTÖ Sähköurakka Tarjouspyyntö Pyydämme urakkatarjoustanne tässä tarjouspyynnössä esitetystä hankkeesta. Tarjous pyydetään erittelemään alla mainitulla tavalla. Tarjoukseen on liitettävä

Lisätiedot

PIRKANMAAN LAATUHALLIT OY, PUOLILÄMMIN HALLI, RAKENNUSLUPA NRO 15-77-R

PIRKANMAAN LAATUHALLIT OY, PUOLILÄMMIN HALLI, RAKENNUSLUPA NRO 15-77-R Kaavoitus- ja rakennusjaosto 85 25.06.2015 PIRKANMAAN LAATUHALLIT OY, PUOLILÄMMIN HALLI, RAKENNUSLUPA NRO 15-77-R KAAVRAKJ 25.06.2015 85 ASIA Rakennuslupa nro 15-137-R RAKENNUSPAIKKA Herrala, 418-406-0002-0232

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2 RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY SEINÄJOEN HIETAMÄENTIE 17-19 Yleiskuvaus: Asunto Oy Seinäjoen Hietamäentie 17-19 rakennuspaikka sijaitsee Seinäjoen Hyllykallion kaupunginosassa kortteli 4045 tonttit 1 ja 2.

Lisätiedot

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU Laajasalo 21.5.2013 21.5.2013 Ins.tsto Conditio Oy / Juha Räisänen 1 Hankkeen suunnittelijat Putkisuunnittelu, pääsuunnittelija Insinööritoimisto

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 URAKKASOPIMUS 1 SOPIJAPUOLET. toukokuu 1998

LUONNOS RT 80260 URAKKASOPIMUS 1 SOPIJAPUOLET. toukokuu 1998 toukokuu 1998 1 (11) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

Asukasmuutosopas Asunnonostajan opas asunnon hintaan kuuluvien materiaalivalintojen sekä lisähintaisten asukasmuutostöiden tekemiseen

Asukasmuutosopas Asunnonostajan opas asunnon hintaan kuuluvien materiaalivalintojen sekä lisähintaisten asukasmuutostöiden tekemiseen Pääurakoitsijan logo tähän ASOY HELSINGIN MALLI Asukasmuutosopas Asunnonostajan opas asunnon hintaan kuuluvien materiaalivalintojen sekä lisähintaisten asukasmuutostöiden tekemiseen 1 Yleistä Kohde toteutetaan

Lisätiedot

TONTINSAAJAINFO 28.10.2014

TONTINSAAJAINFO 28.10.2014 TONTINSAAJAINFO 28.10.2014 KESKEISET TOIMIJAT + RAKENNUSVALVONTA + PÄÄSUUNNITTELIJA + VASTAAVA TYÖNJOHTAJA RAKENNUSHANKE LYHYESTI ENERGIATEHOKKUUDESTA SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT + ASEMAKAAVA + RAKENNUSTAPAOHJEET

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen

10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen 10 Urakoitsijan ja urakkamuodon VAlinta 10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen Urakkatarjouspyynnön valmistelee projektinjohtaja suunnittelijoiden teknisten asiakirjojen pohjalta. Tarjouspyyntö määrittelee muun

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke

Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusammattilaisen toiminta ja onnistunut korjaushanke Hallitusfoorumi 6.10.2012 Hallituksen jäsen Juhani Siikala, RI, Ekon, KJs Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry www.akha.fi

Lisätiedot

Kuvaus suunnitelmien sisällöstä

Kuvaus suunnitelmien sisällöstä Kuvaus suunnitelmien sisällöstä Yleissuunnitelma Ennen suunnittelun aloitusta käydään läpi asiakkaan toiveet pihan suhteen. Sen jälkeen on tehtävä mittauksia tontilla ja tutustuttava tontin kasvuolosuhteisiin.

Lisätiedot

Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia

Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia Hannu Mönkkönen tarkastusinsinööri TAVOITTEENA TURVALLINEN JA TERVEELLINEN RAKENNUS Rakennuksen kosteuslähteet

Lisätiedot

Pientalorakentajan opas

Pientalorakentajan opas Pientalorakentajan opas 1. Ota rohkeasti yhteyttä Forssan Verkkopalvelut Oy:n henkilökuntaan Saat neuvoja ja opastusta sähköistyksen ja tarvittavan sähköliittymän toteuttamisesta. Samalla varmistat sähkön

Lisätiedot

URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy

URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN. Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy URAKKAOHJELMA VÄLINE SOPIMUSJOHTAMISEEN Prof. Jouko Kankainen JoKa-konsultit Oy TAUSTA Professori 1980 2009 Tilaajan avustamista urakkasopimusten teossa Urakkamuodon valinta Konsultin valinta Konsulttisopimusten

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-4-45-9 Pinta-ala 1559.0 Eteläinen Heikelintie 4 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus

Lisätiedot

Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa

Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa #91949 Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä Heureka, Vantaa 12.2.2013 Seija Oikarinen ylitarkastaja, rakentaminen Maaseutuvirasto

Lisätiedot

AS.OY LAAJAKUMPU HELSINKI

AS.OY LAAJAKUMPU HELSINKI AS.OY LAAJAKUMPU HELSINKI PUTKIREMONTIN SUUNNITELMIEN ESITTELY Palvelukeskus Sofia 26.11.2013 26.11.2013 Ins.tsto Conditio Oy / Juha Räisänen 1 SUUNNITELMISTA Suunnitelmat ovat valmistumassa ja tarjouspyyntökierrosta

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

Kortteli 509 Tontti 11. Rivitalot. Tontin pinta-ala 2133,00 m² Rakennuspaikan. 400,00 m² kokonaiskerrosala

Kortteli 509 Tontti 11. Rivitalot. Tontin pinta-ala 2133,00 m² Rakennuspaikan. 400,00 m² kokonaiskerrosala Sivu 1 Hakija KAUTTO JANNE/PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN Rinnekuja 3 AS 4 44120 ÄÄNEKOSKI Rakennuspaikka Kiinteistötunnus Kaupunginosa/kylä 992-005-0509-0011 Tilan nimi RN:o Kortteli 509 Tontti 11 Rakentamistoimenpide

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot