LAADUKKAAN PIENTALON RAKENNUTTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAADUKKAAN PIENTALON RAKENNUTTAMINEN"

Transkriptio

1 LAADUKKAAN PIENTALON RAKENNUTTAMINEN

2 LAADUKKAAN PIENTALON RAKENNUTTAMINEN S i s ä l t ö 1 JOHDANTO 1.1 Laadukkaan pientalon tunnusmerkit 1.2 Omakotitalon rakennuttaminen 2 ESISUUNNITTELUVAIHE 2.1 Esisuunnitteluvaiheeseen liittyvät laatutavoitteet 2.2 Tontin hankinta 2.3 Alustava tontinkäyttösuunnitelma 2.4 Talon perusratkaisu 2.5 Tilantarve ja asunnon toimintakaavio 2.6 Projektiaikataulu 2.7 Rahoitussuunnitelma 2.8 Suunnitteluohje 3 SUUNNITTELUVAIHE 3.1 Rakennuttajan tehtävät ja vastuu 3.2 Pääsuunnittelijan tehtävät ja valinta 3.3 Suunnitteluryhmän muodostaminen 3.4 Suunnittelun ohjaus ja osapuolten yhteistyö 3.5 Arkkitehtisuunnittelu 3.6 Rakennesuunnittelu 3.7 LVI-suunnittelu 3.8 Sähkösuunnittelu 3.9 Erikoissuunnittelu 3.10 Käyttö- ja huolto-ohje 3.11 Kustannusarvio 3.12 Aikataulu 3.13 Toteuttamispäätös 4 RAKENTAMISEN VALMISTELU 4.1 Rakennuslupa 4.2 Vastaava työnjohto 4.3 Työmaan valvojan tehtävät 4.4 Rakennuttajakonsultin tehtävät 4.5 KVV-työnjohtaja 4.6 Työsuojelu 4.7 Toteutusmuodon valinta 4.8 Urakkamuodot 4.9 Urakkasopimusten laatiminen ja vakuudet 4.10 Hartiapankkirakentaminen 4.11 Omajohtoinen rakentaminen 4.12 Omakotirakentajan vakuutukset 4.13 Laatusuunnitelma 4.14 Työmaan tarkastussuunnitelma 5 RAKENTAMINEN 5.1 Työmaan käynnistäminen 5.2 Hankinnat ja työmaan hoito 5.3 Rakennusmateriaalien ja -osien kelpoisuus 5.4 Työmaapäiväkirja 5.5 Työmaakokoukset 5.6 Rakennuttajan valvonta 5.7 Vastuiden jakautuminen 5.8 Viranomaisvalvonta 5.9 Muutospiirustukset 5.10 Aikataulu- ja kustannusseuranta 6 KÄYTTÖÖNOTTO 6.1 Käyttöönottokatselmus 6.2 Rakennuttajan vastaanottotarkastus 6.3 Taloudellinen loppuselvitys 6.4 Takuu 7 KÄYTTÖ JA HUOLTO 7.1 Talon käyttö- ja huolto-ohje 7.2 Käyttö- ja huolto-ohjeen näkymiä KANSI: Omakotitalon tai muun pientalon rakentamishankkeeseen osallistuvilta odotetaan hyvää yhteistyötä. Joukkoon kuuluvat rakennuttajan lisäksi mm. arkkitehti ja muut suunnittelijat, urakoitsijat ja rakennustarkastaja. Oppaan piirroksissa seurataan rakennuttajien Arvo Varmalan ja Riku Riskilän touhuja. Kumpikin kuvitelmahenkilö toimii nimensä mukaisesti. TOIMITUSKUNTA: Jukka Jaakkola ja Jouko Lommi PRKK, Timo Pääsky Meidän Talo, Klaus Pelkonen Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonta TEKSTI: Jouko Lommi, PRKK PIIRROKSET: Pia Aaltonen 2

3 1 JOHDANTO Pientalohankkeen toteuttaminen on vaihtumassa perinteisestä omatoimisesta hartiapankkitavasta yhä enemmän muilla teettämiseksi, rakennuttajatoiminnaksi. Silti oma työpanos säilyy merkittävänä: projektin johtamisessa ja organisoinnissa rakennuttajan päätehtävissä hurahtaa helposti työtuntia, joka vastaa lähes puolta normaalista vuosityöajasta. Vaikka vain rakennuttaa sen sijaan, että tekisi kaiken itse, tietoa ja taitoa tarvitaan. Tärkeätä on tuntea etenkin projektin vaiheistus ja toteutuksen vaihtoehdot. Tämä opas on tarkoitettu rakennuttajan roolissa toimivalle kuluttajalle. Pyrkimyksenä on ohjeistaa projektinhallintaa siten, että lopputulos, se oma talo, olisi laadukas. Varmasti laadunhallinnan perustieto hyödyttää myös täysin omatoimista rakentajaa. Pientalon lähinnä omakotitalon rakennuttaminen/rakentaminen on mittava investointi: se kannattaa hoitaa huolellisesti. Rakennushanke koostuu useista päällekkäisistä vaiheista. Hankkeen toteutus hallitusti alusta loppuun edellyttää asioiden yhtäaikaista hoitamista. Jotta rakennuttaja/rakentaja onnistuisi, hän tarvitsee aimo annoksen tietoa. Kun ryhdyt suunnittelemaan ja rakennuttamaan omaa taloasi, samalla kehkeytyy laajuudeltaan vaihtelevien projektien palapeli, mutkikas kokonaisuus. Mukana on tusinan verran osapuolia, ehkä enemmänkin, joiden tehtävät ja suoritukset kohdentuvat toimivan, turvallisen ja pitkäikäisen talon valmiiksi saattamiseen. Pienrakentamisen laadun varmistamiseksi on erittäin tärkeätä, että hankkeen osapuolet toimivat yhteisten pelinsääntöjen puitteissa. Laatutason varmistuksen lähtökohta on, että he tulkitsevat suunnitteluun, hankkeen toteuttamiseen ja valvontaan liittyvät käsitteet ja vastuut yhdenmukaisesti. Lopullinen vastuu hankkeen onnistumisesta ja laadukkaan tuloksen saavuttamisesta on viime kädessä rakennuttajalla itsellään. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee asian näin: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö. 1.1 LAADUKKAAN PIENTALON TUNNUSMERKIT Mitä sitten on omakotitalon laatu? Yhdelle se voi olla rakennuksen komea ulkonäkö ja hieno tontti, toiselle kalliit pesuhuoneen kaakelit tai keittiön kodinkoneet, kolmannelle paksut seinäeristeet ja pieni energialasku. Kun laatukäsitys tällä tavalla vaihtelee, laadun mittaaminen on perin hankalaa. Tosiasiassa omakotitalon laatu on varsin monien asioiden summa. Tähän kokonaislaatuun vaikuttavat rakentamisen tavoitteet ja suunnittelun laatu. Niinikään laatu riippuu rakentamisen valmisteluvaiheessa tehtävistä toteutusmuotopäätöksistä ja sopimusvalmisteluista. Laatu on kiinni myös siitä, kuinka täydellisesti rakentamisvaiheessa kyetään varmistamaan sopimuksissa määritetyn laadun saavuttaminen. Lisäksi laatusummaan vaikuttavat käytetyt rakennusmateriaalit, työtavat ja aikataulut. Voidaan sanoa, että laatutavoitteet saavutetaan, jos rakentajaperhe saa kodikseen pientalon suunnitelmissa ja sopimuksissa määritetyllä tavalla. Hyvä laatu syntyy eri osapuolten ja tahojen hyvän yhteistyön tuloksena. Laadukkaan pientalon tunnusmerkkeinä voidaan pitää seuraavia ominaisuuksia: Turvallinen ja terveellinen sijainti, johon liittyvät tarvittavat palvelut ja liikenneyhteydet Asukkaiden nykyisten ja tulevien tarpeiden mukaiset huonetilat muuntelumahdollisuuksineen. Ympäristöön sopiva arkkitehtuuri Energiataloudellisesti ja kosteusteknisesti varmat perusratkaisut Märkätilojen varmat rakenneratkaisut Terveelliset, turvalliset ja pitkäikäiset materiaalivalinnat Hyvän ja terveellisen sisäilmaston mahdollistavat LVI-järjestelmät Laadun määrittäminen ja varmistaminen ovat tärkeitä tehtäviä rakennushankkeen kaikissa vaiheissa. Osapuolten toimet ja velvollisuudet laadun varmistamiseksi pitää määrittää hankkeen kulloisenkin työ- ja rakennusvaiheen mukaan. 1.2 OMAKOTITALON RAKENNUTTAMINEN Hankkeen esisuunnitteluvaiheessa rakentajan tulee määritellä se laatutaso, johon omakotitalohankkeessa pyritään. Tämä määrittely ei ole aivan helppoa elämänsä ensimmäistä taloa rakentavalle. Silti voisi olla lopulta rakennuttajan etu, jos lupakäsittely nykyistä enemmän ulottuisi käsittämään myös laatumäärityksiä. Laatutason määrittelyssä on hyvä startata asumistarpeista ja tilojen monikäyttö- ja muuntelumahdollisuuksista. Niistä jatketaan talon sijoitteluun ja massoitteluun, joissa otetaan huomioon tontin tarjoamat mahdollisuudet. Lisäksi asetetaan energiakulutusta, rakentamiskustannuksia, toteuttamistapaa, materiaalivalintoja, valmistumisaikaa jne. koskevia tavoitteita. Suunnitteluvaiheessa jokaiselle omakotitalolle on parasta tehdä yksilölliset suunnitelmat asukkaan tarpeiden ja tontin mukaan. Niin sanotut tyyppisuunnitelmat eivät yleispätevinä ota huomioon tonttiolosuhteiden asettamia tapauskohtaisia rajoituksia, eivätkä liioin niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Kunnon suunnitelmiin sisältyy työselityksiä ja rakennustapaselostuksia, joissa annetaan työohjeet ja laatumääritteet. Tyyppisuunnitelmissa selitykset ja ohjeet voivat olla kovin puutteellisia ja ylimalkaisia. Eduksi on, jos kaikki suunnitelmat ovat valmiita, tarkastettuja ja hyväksyttyjä ennen rakentamisen aloitusta. Tämä pätee rakennus- ja rakennesuunnittelun ohella talotekniikkasuunnitteluun (LVIS). Nykyrakentamisessa on tullut tavaksi, että osa suunnittelutyöstä tehdään rakennusaikana, mikä usein aiheuttaa häiriöitä ja viiveitä aikatauluihin. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hankkeella pitää olla pääsuunnittelija. Hänen velvollisuutenaan on huolehtia, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetettavat vaatimukset. Toivottavaa on, että pääsuunnittelija löytää luontevan paikkansa omakotitalorakentamisessa, kuten on tapahtunut ammattirakentamisessa. Rakentamisen valmisteluvaiheessa pyydetään suunnitelmiin perustuvat tarjoukset materiaalitoimituksista ja työsuori- 3

4 tuksista. Suunnitelmien yksityiskohtaisuus määrittelee tarjouspyynnöissä edellytettävän ja sopimuksiin kirjattavan laadun ja laatukriteerit. Laatuun vaikuttaa myös rakentamisen aikataulu, joka laaditaan ennen rakentamisen aloittamista. Aikataulun tulee olla realistinen ja yksityiskohtainen. On tärkeätä löytää ammattilaiset, jotka sopimuksilla sitoutuvat noudattamaan suunnitelmia ja rakentamisen aikataulua. Heistä huolimatta omatoimiselle rakentajalle jää vielä paljon avustavia tehtäviä suoritettavakseen. Laadun varmistamistoimenpiteenä ennen rakentamisen alkua pidetään aloituskokous, jossa käsitellään projektin läpivientiin ja laatuun vaikuttavat asiat rakennusvalvontaviranomaisen johdolla. Rakentamisvaiheessa laadun varmistamiseen liittyy tarkastuksia ja katselmuksia. Ne kohdistuvat lähinnä siihen, onko rakentamisessa noudatettu suunnitelmia ja käytetty suunnitelmissa määriteltyjä materiaaleja. Rakennusmateriaalit pitää tarkastaa niiden saapuessa työmaalle. Varastoinnista on kulloinkin huolehdittava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Rakennusvalvontaviranomaisten tarkastukset eivät takaa rakentamisen virheettömyyttä ja laatua. Rakentamisen aikaisen valvonnan toteuttamiseksi onkin sovittava seuraavista: kuka tai ketkä valvovat, miltä osin valvoo vastaava työnjohtaja, tarvitaanko erillistä valvojaa. Rakennusaikaiset muutokset pitää viedä suunnitelmiin. Ajan tasalla olevat dokumentit liitetään talon käyttö- ja huoltoohjeisiin rakentamisen päätyttyä. Käyttövaiheessa pientalon laatu ilmenee etenkin tilojen toimivuutena, materiaalien hyvänä kestävyytenä ja helppohoitoisuutena, viimeisteltynä ulkonäkönä sekä edullisina käyttökustannuksina. Laatua osoittavat myös seuraavat asiat: projekti toteutui aikataulun sekä kustannusarvion mukaisesti, ja toteutus vastaa hankkeen käynnistämisvaiheessa määriteltyjä laatuvaatimuksia. Näin toimitaan varman päälle. Rakennuttaja Arvo Varmala aloittaa omakotitalohankkeensa huolellisella tavoitemäärittelyllä 2 ESISUUNNITTELUVAIHE Esisuunnittelun tarkoituksena on kartoittaa ja synnyttää hankkeesta riittävät lähtötiedot suunnittelijoiden käyttöön sekä hakea ohjaavaa tietoa tukemaan niitä päätöksiä, jotka kytkeytyvät hankemuodon valintaan, vastuiden määrittämiseen sekä urakoiden jakamiseen. Esisuunnitteluvaiheessa laaditaan kirjallinen kuvaus rakennuksen tiloista, varusteista, tekniikasta ja tontista, sekä asetetaan tavoitteet hankeen aikataululle ja taloudellisille raameille. Tällöin rakentaja voi parhaiten vaikuttaa tuleviin suunnitelmiin, kustannuksiin ja hankkeen onnistumiseen. Kustannustavoitteita tarkennetaan siten, että selvitetään alustavasti hankintakustannukset ja lisäksi vielä rakennuksesta ja teknisistä järjestelmistä tulevaisuudessa aiheutuvat käyttökustannukset. Tässä vaiheessa hankkeeseen on hyvä ottaa mukaan rakentamiseen ja rakennuksen toiminnallisiin tavoitteisiin perehtynyt asiantuntija, joka voi tarvittaessa jatkaa kohteen rakennuttajakonsulttina, pääsuunnittelijana, valvojana tai vastaavana työnjohtajana. Esisuunnitteluvaiheessa täsmentyvät talon perusratkaisu, tilan tarve ja asunnon toimintakaavio, samoin talotekniikkaan liittyvät ratkaisut, tontin käyttö, suunnittelupalveluiden käyttö sekä rahoitussuunnittelu. 2.1 ESISUUNNITTELUVAIHEESEEN LIITTYVÄT LAATUTAVOITTEET Esisuunnitteluvaiheessa määritetään laatutavoitteet suhteessa asumisen tarpeisiin ja käytettävissä olevaan rahamäärään. Tällöin myös arvioidaan tontin sijainnin ja ominaisuuksien soveltuminen perheen tarpeisiin. Suunnittelun ohjeistamiseksi selvitetään perheen nykyiset ja tulevat tilantarpeet sekä tilojen toiminnalliset yhteydet. Lisäksi arvioidaan massoittelun, materiaalivalintojen ja teknisten järjestelmien vaikutukset rakennuksen laatuun ja kustannuksiin. 2.2 TONTIN HANKINTA Virallisesti tontti on asemakaavoitetulla alueella sijaitseva kortteliin kuuluva rakennuspaikka, jossa on voimassa tonttijako. Tontti on mitattu sekä maastoon että maastorekisteriin. Käytännössä tontti tarkoittaa muitakin rakennuskelpoisia maa-alueita. Rakennuskelpoisuus määritellään kaupunkialueilla asemakaavassa ja haja-asutusalueilla kunnan rakennuskaavassa. Paikalliset rakentamisohjeet puolestaan annetaan kunnan rakennusjärjestyksessä. Asumisen kannalta keskeisiä kaavamääräyksiä ovat tontin rakennusoikeus, tontin sallittu kerroslukumäärä, kattomuoto ja räystäskorkeus. Kaavamääräykset ohjaavat rakentamista toisinaan myös rakennusten ulkoasun, julkisivumateriaalien ja värien määrityksillä. Tontin käyttöä voi olla rajoitettu lisäksi jollakin rasitteella, joista tyypillisin on kulkuoikeus naapuritontille. 4

5 Tontin hankintaan liittyvä sopimusjuridiikka on selvitetty PRKK:n ja Meidän Talon julkaisemassa Pienrakentajan sopimusoppaassa (MT1/2001). Hankkeen alkuvaiheessa tulee tarkoin harkita tontin sijaintia; vaikuttavia seikkoja ovat palvelut, ympäristö ja kulkuyhteydet nykyisin ja tulevaisuudessa. Seuraavaksi selvitetään tontin tarjoamat käyttömahdollisuudet kuten toimivat liikennejärjestelyt ja rakennusten sijoittaminen. Energiataloutta ja tontin pienilmastoa ajatellen laadukasta lopputulosta palvelee talon sijoittaminen aurinkoiseen ja tuulilta suojaiseen paikkaan. Rakennuksen yksi pitkä sivu ja pihaalue tulisi suunnata etelä-länsisuuntaan. Rakennuksen tontille asettelussa kannattaa ottaa huomioon myös laajennus- ja lisärakennustarpeet. Tontteja vertailtaessa merkittäviä tekijöitä ovat: Tontti on oikean kokoinen ja sillä on riittävästi rakennusoikeutta Maaperän laatu ja maaston muoto, ne vaikuttavat perustamiseen ja kuivatusmahdollisuuksiin Kulkuyhteydet ja -etäisyydet työpaikoille ja palveluihin Alueen kaavoitustilanne, yhdyskuntatekniikka ja lähiympäristö tulevine muutoksineen Tontin käytön rajoitteet, kuten kaavamerkinnät ja mahdolliset rasitteet Ammattilainen kykenee tässä vaiheessa kertomaan tontin kustannusvaikutuksista. Esimerkiksi louhinta, syvä paalutus tai täyttötyöt voivat nostaa kustannuksia merkittävästi. 2.3 ALUSTAVA TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA Ennen tontin hankintapäätöstä kannattaa vielä hakea varmuus siitä, että tontti todella luontuu käyttöön. Työvaihetta kutsutaan alustavaksi tontinkäyttösuunnitelmaksi. Se edellyttää seuraavia toimenpiteitä: Määritellään rakennukselle muoto, luonteva paikka ja mahdollisuus laajentamiselle Rakennuksen pitkä sivu ja oleskelutilat pyritään suuntaamaan etelään Määritellään tontin sisäänkäynti ja kulkutiet Tehdään alustavat pihasuunnitelmat Otetaan selville rakennusvalvontaviranomaisten näkemys suunnitelmasta On kuitenkin hyvä muistaa, että lukuisat ulokkeet, erkkerit ja lyhtyrakenteet ovat pientalon käytön kannalta usein vain tarpeetonta kuorrutusta. Ne lisäävät niin rakennuskustannuksia kuin käytön aikaisia riskejä. Pientalon ulkoisessa muodossa on eduksi pyrkiä selkeään, kompaktiin perusratkaisuun. Siihen ohjaavat myös rakentamisen kokonaistaloudelliset, ekologiset ja energiataloudelliset syyt. Mitä vähemmän ulkoseinää ja ulkoseinän mutkia, sitä pienempi ulkovaippa ja vähäisempi energiankulutus. Rakennuksen poikkileikkauksen osalta maaston monimuotoisuus antaa tasamaata luontevammat lähtökohdat tilojen sijoittamiselle eri tasoille. Silloin kaivataan tarkoin ajateltua, yksilöllistä suunnittelua. Kellarillinen talo rinnetontilla on suunniteltava erityisen huolellisesti kosteusvaurioille alttiiden rakenteiden osalta. Maastossa valuvat pintavedet täytyy välttämättä ohjata pois talon reuna-alueilta. Kattovedet tulee viemäröidä tai johtaa pintakouruilla riittävän kauas rakennuksesta. Kellarin rakenteiden vedenerityksessä pitää ottaa huomioon maaperätutkimuksen tulokset. Tontin tasaisuus on merkittävä etu jos aiotaan hankkia valmis- tai tyyppitalo. Kumpikin on yleensä suunniteltu tasamaatontille. Talon ulkoiseen hahmoon vaikuttaa oleellisesti kattomuoto. Tasakatot, loivat katot ja monimuotoiset katot ovat herkkiä suunnittelu- ja toteutusvirheille sekä myöhemmille kosteusvaurioille. Räystäissä ei pidä pihdata, leveinä ne suojaavat tehokkaasti seinä- ja ikkunarakenteita säärasituksilta. Hyvin pyyhkii! Valitsemansa pääsuunnittelijan kanssa tiimityössä Arvo Varmala löytää talolleen optimaalisen perusratkaisun. Yhdessä selvitetään myös tilantarpeet ja sijoitus tontille. 2.4 TALON PERUSRATKAISU Talon perusratkaisu tarkoittaa ulkoista muotoa sekä sisäistä tilojen järjestystä asuintilojen ja aputilojen kesken. Perusratkaisu on yhdistelmä seuraavista pääominaisuuksista: Pohjaratkaisun perusmuoto (neliö, suorakaide, kulmamuodot) Poikkileikkausmuoto (rakennuksen kerrosluku ja kattomuoto) Esisuunnitteluvaiheessa etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja, joita tarkennetaan ja yhdistellään suunnitteluvaiheessa. Valintoihin vaikuttavat tontin kaavamääräykset, tontin maastoominaisuudet ja rakentajaperheen mieltymykset. Viime vuosien pientaloarkkitehtuurille on tunnusomaista moni-ilmeisyys ja samalla yhä monikulmaisemmat muodot. 5

6 2.5 TILAN TARVE JA ASUNNON TOIMINTAKAAVIO Ennen varsinaisen suunnittelun aloittamista on keskeistä selvittää tilojen tarve: paljonko ja minkälaisia halutaan nykyhetkellä ja tulevaisuudessa. Tämä selvitys kootaan tilaohjelmaksi, joka ohjaa suunnittelijan työtä. Tilaohjelmaan sisältyvät seuraavat tiedot: Asumistilat huoneittain sekä aputilojen tarve Tilojen asettamat vaatimukset (yksityisyys, yhdessä oleminen, huolto- ja harrastustilat, työnteko, yhteydet ulos ja toisiin tiloihin) Mahdolliset erikoisvarusteet Ohjeelliset pinta-alat tilaohjeen nojalla tehdyssä tilaluettelossa Pientaloasuntojen pinta-ala määritetään usein sekä huonealana että bruttoalana. Huoneala kertoo varsinaisten asuintilojen tehokkaan pinta-alan. Bruttoalassa puolestaan on mukana seinärakenteet ja tehottomammat käytävä ja varastotilat. Bruttoalan ja huonealan suhde on tehokkuusluku, pientaloissa yleensä Taitavalla suunnittelulla voidaan saavuttaa parempi tehokkuus. Hukkaneliöitä karsimalla pienennetään kustannuksia asunnon toiminnan kärsimättä. 2.6 PROJEKTIAIKATAULU Pientalon rakentamiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Huolellinen hankkeen esisuunnittelu- ja suunnitteluvaihe vie aikaa helposti yhden vuoden ja rakentaminen toisen vuoden. Hankemuodon valinta vaikuttaa kokonaisaikatauluun. Elementtivalmisteiset tyyppitaloratkaisut lyhentävät suunnitteluaikaa ja työmaalla tehtävän työn määrää. Kun hankemuoto on selvillä voidaan laatia projektiaikataulu RAHOITUSSUUNNITELMA Rahoitussuunnitelmaa varten tarvitaan kustannusennuste, joka on rakennushankeen alustava kustannusarvio. Kustannusennusteessa selvitetään eri suunnitelmavaihtoehtoja ja otetaan huomioon myös tulevan rakennuksen käyttökustannukset sekä lainanhoitokulut. Kustannusennusteessa ovat mukana: Tonttikustannukset Rakennuttajan kulut sisältäen suunnittelun ja hallinnon valvontakuluineen sekä liittymämaksut Varsinaiset rakennuskustannukset Kustannusennuste perustuu tilaohjeeseen ja alustaviin tietoihin materiaalivalinnoista Hintatasoihin vaikuttavat monet tekijät. Kustannusryhmien sisälläkin hintaerot voivat olla suuria. Erilaisia vaihtoehtoja puntaroitaessa voi apuna käyttää tarkoitukseen suunniteltuja pc-ohjelmia (Talopeli, Kotioptimi jne.). Ennusteen luotettavuus on syytä varmistaa kääntymällä ammattisuunnittelijan puoleen, koska ohjelmissa ei ole huomioitu kaikkia vaikuttavia tekijöitä. Kustannusennusteeseen perustuen laaditaan hankkeelle rahoitussuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat perheen tulot ja menot sekä käytössä olevat varat ja lainoituksen tarve SUUNNITTELUOHJE Esisuunnittelun tuloksena syntyy suunnitteluohje, joka on tämän työvaiheen kirjallinen yhteenveto. Talon ammattisuunnittelijoille suunnitteluohje toimii sekä suunnitteluperusteena että -tavoitteena. Ohjeesta löytyvät seuraavat tiedot: Tiedot asukkaista Tiedot tontista Asunnon toimintakaavio -piirros Tilaohje ja tilaluettelo Rakenne- ja laatuohje, josta alustavasti ilmenevät materiaalien valinnat (runkojärjestelmä, julkisivumateriaali, väliseinät, ikkunat, ovet, verhous, kalusteet, kodinkoneet) Tekniset järjestelmät (lämmitysjärjestelmä, ilmanvaihto, vesi ja viemäröinti Alustava tontinkäyttösuunnitelma Kustannusennuste ja rahoitussuunnitelma Toteuttamisaikataulu 3 SUUNNITTELUVAIHE 3.1 RAKENNUTTAJAN TEHTÄVÄT JA VASTUU Hyvällä ja huolellisella suunnittelulla luodaan pientalohankkeelle toteutuksen laatuperusteet. Ne kattavat asumistarpeen, sitä ajatellen parhaiten soveltuvat toteuttamisratkaisut, kustannussuunnittelun, aikataulusuunnittelun sekä asumisaikaisen käytön. Suunnittelukustannukset ovat suhteellisen pienet verrattuna rakennuskustannuksiin, tyypillisesti 4 6 prosenttia. Suunnitteluvaiheen päätöksillä ja ratkaisuilla voidaan vielä melkoisesti vaikuttaa hankkeen kokonaiskustannuksiin. Rakennuttajan tehtävänä on käynnistää valittuun toteutustapaan soveltuva suunnittelu. Mikäli talohanke toteutetaan ko- Suunnitteluvaiheessa ratkaistaan varsin pitkälle talon rakennuskustannukset. Myöhemmin niihin ei juurikaan pystytä vaikuttamaan. 6

7 konaan urakointimenettelyllä, kattavat suunnitelmat teetetään ulkopuolisilla suunnittelijoilla. Jos taas hankkeen osana on talopakettitoimitus, tietyiltä osin rakennus- ja rakennesuunnitelmat yleensä kuuluvat talotoimittajan toimitukseen, mikä on syytä tarkoin sopia kaupanteon yhteydessä. Mikäli urakkamuotona on kokonaisvastuurakentaminen eli ns. avaimet käteen -hanke, urakkaan sisältyy myöskin suunnittelu. Rakennuttaja valvoo suunnittelun etenemistä ja ohjeistusta siten, että tuloksena saadaan: Suunnitelmat asetettujen tavoitteiden mukaisina Asetetussa aikataulussa Asetetun kustannustavoitteen mukaiseen hintaan Mitä vaativampi hanke, sitä tärkeämpää on rakennuttajatehtävien taitava hoitaminen suunnittelun ohjausta ajatellen. Ei ole häpeä tässä vaiheessa harkita kokeneen projektijohtajan palkkaamista rakennuttajatehtäviin. Myöhemmin sama henkilö voi hoitaa urakoiden kilpailuttamisen ja sopimusvalmistelut. 3.2 PÄÄSUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT JA VALINTA Talohankkeelle valittavan pääsuunnittelijan työ ja asiantuntemus on arvokasta jo esisuunnitteluvaiheessa. Pääsuunnittelija tulisi valita kohteelle viimeistään rakennussuunnittelun käynnistyessä. Pientalon pääsuunnittelija tai projektinjohtaja valvoo ja ohjaa koko suunnitteluprosessia. Yhdessä tilaajan kanssa pääsuunnittelija määrittää hankkeen kustannusraamit, perheen tila- ja asumistarpeet sekä tutustuu tonttiin ennen varsinaisen suunnittelun käynnistämistä. Suunnitelmien yhteensopivuus on projektin keskeinen laatutekijä. Pääsuunnittelijalla on velvollisuus huolehtia suunnittelun eri osa-alueiden yhteensovittamisesta siten, että saavutetaan taloudellinen, kokonaisuutena hyvin toimiva lopputulos. Hänen tulee huolehtia, että tietyn osa-alueen muutokset otetaan huomioon kaikissa muissa suunnitelmissa. Kaikki mahdolliset työnaikaiset muutokset pitää lisätä suunnitelmiin. Pientalon pääsuunnittelijalla tulee olla kokemusta suunnittelun ohjauksesta. Pääsuunnittelijan tehtävien hoidosta voi sopia arkkitehdin tai rakennesuunnittelijan kanssa. Hankemuodosta riippuen myöskin rakennuttajatehtävien hoitaja, valvoja tai vastaava työnjohtaja voi toimia pääsuunnittelijana. 3.3 SUUNNITTELURYHMÄN MUODOSTAMINEN Rakennussuunnitteluvaiheessa laaditaan kaikki talon toteuttamiseen tarvittavat tekniset asiakirjat ja piirustukset, joita tarvitaan rakennuslupaa ja rakennustyötä varten. Rakennuslupaa varten edellytetyt viralliset pääpiirustukset tekee arkkitehti. Itse rakennustyötä varten kaivataan tarkemmat rakennepiirustukset. Niiden synnyttäminen kuuluu teknisille suunnittelijoille ja erikoissuunnittelijoille. Jos päädytään elementtitalotoimitukseen, pääpiirustukset, työpiirustukset ja rungon rakennepiirustukset sisältyvät useimmiten talotoimitukseen. Tällöin rakennuttaja teettää valitsemillaan suunnittelijoilla luonnossuunnitelmat, perustusten rakennesuunnitelmat ja LVIS-suunnitelmat. Suunnitteluvaiheeseen on tärkeää sisällyttää myös eri suunnitteluratkaisujen kustannusvertailut. Realistisena ihmisenä Arvo Varmala ei turvaa tähtiin ja hyvään tuuriin. Hän kokoaa suunnittelusta vastaavan ryhmän varmistamaan, että kokonaisuus onnistuu. Pientalohanke käsittää seuraavat suunnittelualueet: 1. Rakennussuunnitelmat 2. Rakennesuunnitelmat 3. LVI-suunnitelmat 4. Sähkösuunnitelmat 5. Erikoissuunnitelmat Pohjatutkimukset Pihasuunnitelmat Sisustussuunnitelmat Värityssuunnitelmat 6. Käyttö- ja huolto-ohje Rakennuttaja ja pääsuunnittelija koordinoivat eri suunnittelualueiden mukaantulon ja tehtäväsisällöt siten, että ne soveltuvat valittuun hankemuotoon. Suunnittelijoiden valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota pientalokokemukseen ja yhteistyökykyyn. Suunnittelijoiden referenssit aikaisemmat työt kertovat paljon, joten selonotto ja niihin tutustuminen maksavat vaivan. Suunnittelusopimukset on järkevää tehdään aina kirjallisina. Niihin sisällytetään ainakin tehtäväluettelo, aikataulu ja maksujärjestelyt. 3.4 SUUNNITTELUN OHJAUS JA OSAPUOLTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Suunnittelun ohjauksen perustana on esisuunnitteluvaiheessa laadittu suunnitteluohje. Erityisen tärkeätä on huolehtia tarkasta suunnittelun ohjauksesta jos rakennus on teknisesti vaativa ja laatutavoitteet ovat yksilöllisiä tai jos budjetti ja aikataulu ovat tiukkoja. Erityi- 7

8 sesti materiaalien ja rakenneratkaisujen laatuun vaikuttavat tekijät tulee sisällyttää suunnitelmiin ja sopimuksiin. Suunnittelun ohjauksessa käytettyjä menettelytapoja ovat: Suunnitteluohjeiden antaminen Suunnittelukokousten järjestäminen Suunnitelmien tekninen valvonta (tarkastetaan ja verrataan laajuutta ja laatua asetettuihin tavoitteisiin) Kustannusarvioiden laatiminen suunnittelun tarkentuessa (verrataan kustannusarviota budjettiin) Aikatauluvalvonta Poikkeamien analysointi ja tarvittaessa uusien suunnitteluohjeiden antaminen Vaihtoehtoisten ratkaisujen vertaileminen 3.5. ARKKITEHTISUUNNITTELU Ehdotussuunnitelma ja luonnossuunnitelma: Arkkitehti esittää talokohteen pääpiirteisen yleisratkaisun ehdotussuunnitelmassa tai luonnossuunnitelmassa. Siinä yhteydessä talon perusratkaisuista tehdään muutamia vaihtoehtoisia malleja. Jotta huomio ei kiinnittyisi vähäisiin ja epäoleellisiin yksityiskohtiin, suunnittelu lähtee rakennuksen ja rakennelmien sijoittelusta tontille. Maaston erityispiirteet pyritään tällöin käyttämään eduksi. Hyvätasoisessa tilasuunnittelussa luonnonvalon hyödyntäminen ohjaa perusratkaisuja. Hukkaneliöt ja turhat käytävät pyritään eliminoimaan. Pohjaratkaisun toimivuus on luonnollisesti tärkeä asia. Ehdotusversiossa on hyvä esittää koko tontti samassa pohjakuvassa, jolloin nähdään havainnollisesti sisä- ja ulkotilojen liittyminen toisiinsa. Arkkitehti eläytyy rakentajaperheen tilaluettelon toiveisiin kun hän esittää kaikista kerroksista pohjapiirrokset, esimerkiksi mittakaavassa 1:100. Liitteeksi tarvitaan poikkileikkauskuvat sekä tärkeimpien sivujen julkisivukaaviot. Tähän suunnitteluvaiheeseen kannattaa varata reilusti aikaa, koska mahdollisuudet vaikuttaa lopulliseen kokonaislaatuun ovat vielä huomattavan suuret. Ehdotuspiirustuksia arvioidaan seuraavien kriteerien pohjalta: 1. Talo soveltuu toimivuudeltaan asukkaan tarpeisiin Tilat ovat oikein mitoitettuja asumistoimintoihin Tilojen ja huoneiden sijainti on asumistarpeiden mukainen Asunnon sisäinen liikenne on selkeä Asunnon sisätilat liittyvät luontevasti ulkotiloihin 2. Suunnitelmat täyttävät taloudellisuuden kriteerit rakennus- että käyttökustannuksien osalta. Talo on sopivan kokoinen ja tarpeen mukaan laajennettavissa Runkosyvyyden jännemitat ovat edullisia Perustukset ovat rakenteellisesti toimintavarmat ja edulliset Ikkunoiden koko ja suuntaus ovat järkevät Kattomuoto on tarkoituksenmukainen ja teknisesti varma Rakenteet ja liitokset ovat teknisesti oikein Valitut materiaalit ovat kestäviä, kohtuuhintaisia ja turvallisia Rakennuttajan hyväksymän luonnosversion pohjalta arkkitehti laatii viralliset pääpiirustukset, joilla haetaan rakennuslautakunnalta rakennuslupa. Pääpiirustuksissa on esitettävä rakennuksen ja tontin lisäksi kaikki lainsäädännön edellyttämät suoja- ja paloturvallisuusratkaisut. Pääpiirustuksiin sisältyvät ainakin seuraavat suunnitelmat: 1. Asemapiirros (kuvaa tonttia ja lähiympäristöä) 2. Pohjapiirustus 3. Leikkauspiirustukset (vähintään yksi) 4. Julkisivupiirustukset Rakennuslautakunta tarkastaa pääpiirustukset käsitellessään rakennuslupahakemusta. Vahvistetut pääpiirustukset toimivat lähtökohtana suunnittelutyön jatkamiselle ja lopullisille työpiirustuksille. Mitoitetut työpiirustukset toteutuspiirustukset laaditaan rakennustyön suorittamista varten työmaan ja rakentajien tarpeisiin. Rakennusselitys ja rakennetyypit laadunmäärittäjinä: Rakennusselitys on työpiirustuksia täydentävä tekninen asiakirja. Siinä suunnittelija ilmaisee kirjallisesti, miten kyseinen rakennus rakennetaan. Rakennusselityksen tehtävänä on kuvata kohteen laatu. Rakennusselitys sisältää urakoitsijoita velvoittavia ja sitovia määräyksiä sekä suosituksia. Määräykset ja ohjeet koskevat niin työssä käytettäviä rakennusaineita ja -tarvikkeita kuin työmenetelmiä. Rakennusselityksen laatua määrittävinä liiteasiakirjoina voivat olla: Huoneselitys, joka kuvaa huonetilojen pintamateriaalit ja pintakäsittelyn Rakennetyypit, joissa kuvataan talon ulkovaipan ja sisäseinien rakenteet kerroksittain. Kun kaikista rakenteellisesti erilaisista ratkaisuista esitetään rakennetyypit, kosteusriskejä voidaan vähentää Kaluste- varuste- ja laiteluettelo erikseen kustakin tilasta tai huoneesta Ikkuna- ja oviluettelo 3.6. RAKENNESUUNNITTELU Rakennesuunnittelija etsii arkkitehdin suunnitelmiin soveltuvat turvalliset ja taloudelliset rakenneratkaisut. Rakennesuunnittelijan ja muiden erikoissuunnittelijoiden on hyödyllistä liittyä suunnittelutiimiin silloin kun rakennussuunnittelu on luonnosvaiheessa. Yleensä rakennesuunnittelu aloitetaan tontilla tehtävällä maaperätutkimuksella, jolla selvitetään maan kantavuus ja sopiva perustustapa. On suureksi eduksi, että rakennepiirustukset ovat kyllin kattavat, yksityiskohtaiset ja tarkat: Niillä saadaan urakoitsijoilta ja tavarantoimittajilta vertailukelpoiset tarjoukset. Kun sopimusvaiheessa kyetään rakenteet ja työmäärät määrittämään tarkasti, jatkossa todennäköisesti vältytään hankalilta ja kalliilta lisätöiltä Ne muodostavat tärkeän perustan sopimusten tarkkuudelle ja hinnanmuodostukselle samoin kuin laadunmääritykselle ja valvonnalle Työselityksineen ne palvelevat huolellista laadunvalvontaa, joka muutoin voi olla jopa mahdotonta 8

9 Riku Riskilä otti uskaliaan riskin: tontille ei tehty maaperätutkimusta. Kuinka ollakaan, melko pian routa yllätti ikävällä tempulla. Rakennesuunnittelijan tehtävät: 1. Tekee rakennejärjestelmän perusvalinnat arkkitehdin luonnospiirustusvaiheen aikana. Tällöin sovitetaan yhteen arkkitehtisuunnitelmat ja rakennejärjestelmät kokonaisuuden kannalta edullisimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. 2. Synnyttää alustavat rakennepiirustukset arkkitehdin pääpiirustusvaiheessa. 3. Laatii lopulliset rakennepiirustukset niin täydellisinä, että niiden perusteella voidaan talon runko ja muut rakenteet pystyttää työmaalla ilman tulkintavaikeuksia. Lopulliset suunnitelmat on hyväksytettävä etukäteen rakennusvalvontaviranomaisella. Rakennesuunnittelija tuottaa hankkeesta riippuen: Perustussuunnitelmat ja tarvittaessa louhinta ja kaivusuunnitelmat Betonirakenteiden laudoituspiirustukset Raudoituspiirustukset teräsbetonirakenteita varten Puu- ja tiilirakenteiden pohjapiirustukset Teräsrakenteiden pohjapiirustukset Vesikattopiirustukset Tontin salaojasuunnitelmat Tontin pintavesisuunnitelmat Rakenneleikkauspiirustukset Elementtipiirustukset Erikoisrakenteiden piirustukset On suositeltavaa, että rakennesuunnittelija osallistuu työmaan valvontaan omien suunnitelmiensa osalta. Osallistuminen on hyvä sisällyttää rakennesuunnittelun sopimukseen. 3.7 LVI-SUUNNITTELU Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmä on keskeinen lvi-suunnitteluun sisältyvä päätös, joka heijastuu asumisen viihtyisyyteen ja kustannuksiin. Lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttavat rakennuksen koko ja energian tarve. Yleisesti pätee, että käyttökustannuksiltaan edullinen järjestelmä on kallis hankintakustannuksiltaan ja päinvastoin. Lämpöä voidaan tuottaa esimerkiksi kaukolämpöliittymästä, öljypolttimella, sähköllä, puulla sekä maalämpö- ja poistoilmalämpöpumpuilla. Lämmönjako voi olla sähköinen: patterit seinillä, kattosäteilylämmitys tai kaapelit lattiassa. Yhtä lailla se voi olla vesikiertoinen: patterit seinillä tai putkisto lattiassa. Saattaapa kyseessä olla myös ilmalämmitys. Tulisijojen rakentaminen uusien talojen varalämmitysjärjestelmäksi on viime vuosina kiitettävästi lisääntynyt. Kasvaneen kysynnän myötä valmistulisijojen hyötysuhteet ovat parantuneet ja haitalliset päästöt vähentyneet. Talon keskeiselle paikalle sijoitettu tulisija riittää pienehköllä puuvarastolla turvaamaan välttämättömän lämmöntarpeen pitkienkin sähkökatkosten aikana. Lämmitysjärjestelmästä päättämistä helpottavia seikkoja: Mitä suurempi rakennus, sitä tärkeämpää ovat edulliset käyttökustannukset Onko rakennukseen mahdollista sijoittaa teknistä tilaa ja mikä on tarvittavien neliöiden lisähinta Huollon tarve ja tarvittavat varajärjestelmät Oletetut energian hinnan muutokset tulevaisuudessa Onko lämmönlähde myöhemmin muutettavissa ja miten siihen voidaan varautua Pitkällä tähtäimellä on taloudellisesti edullista valita lämmitysjärjestelmä, joka joustaa käytettävän energiamuodon suhteen. Ilmanvaihtojärjestelmän valinta Painovoimainen ilmanvaihto ei sovellu nykyaikaiseen asumiseen, tosin monet ekorakentajat ovat toista mieltä. Painovoimaista ilmanvaihtoa on vaikea saada kyllin tehokkaaksi, jotta kosteus ja epäpuhtaudet poistuisivat sisätilasta riittävästi. Lisäksi lämmön talteenotto on kallis ja hankala toteuttaa. Koneellinen poistoilmailmajärjestelmä antaa riittävän ilmanvaihdon, mutta lämpöhäviöt ovat noin 30 prosenttia koko talon lämpöhäviöistä. Järjestelmä ei ole suositeltava suuren energiahävikin johdosta, jollei siihen kytketä poistoilmalämpöpumppua. Senkin jälkeen ongelmaksi usein jää esilämmittämätön korvausilma. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto varustettuna lämmön talteenotolla on suositeltavin, energiataloudellinen valinta. Ulkoilma otetaan sisään rakennuksen pohjois- tai itäsivulta. Se suodatetaan ja lämmitetään lämmöntalteenottokennossa sekä tarvittaessa lisäksi jälkilämmityspatterilla. Kiitos lämmön talteenoton, tämä ilmanvaihto säästää lämmityskuluja prosenttia vuodessa. Erittäin tärkeätä on koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon kohdalla huolehtia kaikkien kylmissä tiloissa ja rakenteissa olevien kanavaosuuksien tehokkaasta eristämisestä siten torjutaan lämpöhäviöitä ja kosteuden tiivistymistä. Kanaviston puhdistusmahdollisuudet on syytä ottaa huomioon suunnittelun ja 9

10 asennustyön aikana. Toisinaan puhdistusluukut jäävät rakenteiden sisään vaikeasti avattaviin paikkoihin. Vinkkejä hyvän ilmanvaihdon toteuttamiseksi: Teetä asennustyö ilmanvaihtourakoitsijalla Vaadi ja valvo, että kanavisto asennetaan puhtaana ja tiivisteellisiä liitososia käyttäen. Kanavien päät pitää tulpata esimerkiksi muovilla aina kun asennustyö lopetetaan. Valvontatarkastuksista on hyvä sopia esimerkiksi suunnittelijan kanssa. Kanavistossa tulee käyttää 45 asteen käyriä (helpottaa puhdistusta) Huolehdi, että järjestelmä säädetään ja lukitaan mitoitusasentoihinsa. Väärä säätö voi aiheuttaa rakennuksen ylipaineistumisen ja sen seurauksena kosteus- ja homeongelmia. 3.8 SÄHKÖSUUNNITTELU Talon sähkösuunnittelijan tehtäviin kuuluvat: Mahdollinen sähkölämmitysjärjestelmä Talojohto ja sähköpääkeskus Tarvittaessa ryhmäkeskukset Ohjauspiirikaaviot Turva- ja datajärjestelmien kaavio Kiinteät sähköasennukset ja kodinkoneliitännät Valaistusjärjestelmä ja kiintovalaisimet Pistorasiat Puhelin-, antenni- ja atk-liitännät Valaistussuunnittelu on tärkeä asumisen laatuun vaikuttava suunnittelualue. Uusien tuotteiden, kuten halogeeni ja kuituvalojärjestelmien tiedollinen hallinta ja miellyttävien kokonaisuuksien synnyttäminen ovat sähkösuunnittelun haasteita. Halogeeniratkaisuilla saadaan helposti aikaan haitallisesti häikäiseviä valopistemuodostelmia. Koska valaistusjärjestelyjä on vaikea myöhemmin muuttaa, suunnittelunohjauksessa kannattaa paneutua valintoihin. Sähkösuunnitelmien hyväksyttäminen viranomaisilla kuuluu joko sähkösuunnittelijalle tai sähköurakoitsijalle, suunnittelu- ja urakointisopimuksista riippuen. Töiden toteutuksen valvonta on hyvä sopia sähkösuunnittelijan kanssa. 3.9 ERIKOISSUUNNITTELU Erikoissuunnittelija on hankkeen ulkopuolinen asiantuntija, jonka panosta saatetaan tarvita vaikkapa maaperän tutkimiseen, akustiikan suunnitteluun, sisustussuunnitteluun vihersuunnitteluun tai värityssuunnitteluun. Maaperän tutkiminen on yleensä välttämätön työvaihe. Muita erikoissuunnittelun osa-alueita otetaan käyttöön halutun laatupanostuksen mukaan. Hyvä suunnittelu on omiaan varmistamaan laadukasta lopputulosta ja madaltamaan toteutus- ja huoltokustannuksia. Seuraavat suunnitteluasiakirjat kuuluvat erikoissuunnitteluun: Geotekniikka Pohjatutkimuslausunto Sisustussuunnittelu Valaistussuunnitelma Sisustussuunnitelma Kalusteiden osapiirustukset Yksityiskohtapiirustukset Vihersuunnittelu Puutarha- tai pihasuunnitelma Kasviluettelo Istutus- ja hoito-ohjeet Pohjatutkimuslausunto sisältää tiedot maaperän kantavuudesta ja rakenteesta sekä pohjavedenpinnan tasosta. Mukana on myös esitys perustamistavasta KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE (HUOLTOKIRJA) Syteen tai saveen! Mallikirjasta Riku Riskilä valitsee tasamaan talon, vaikka tontti on yhtä kumparetta ja louhikkoa. Käväisipä mielessä toinenkin yltiöpäinen ajatus: urakoitsijat piirtävät hänelle suunnitelmat aiemmista töistään. Mistäköhän Riskilä vielä löytäisi pikkurahan tarpeessa olevan vastaavan työnjohtajan Huoltokirja on dokumenttikokoelma, johon sisältyvät kaikki rakennuksen suunnitteluvaiheessa syntyneet piirustukset, rakennusaikaiset dokumentit ja sopimukset. Lisäksi siihen liitetään rakennusmateriaalien tuotetiedot, pöytäkirjat hyväksytyistä työvaiheista tarkastusmerkintöineen sekä rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon liittyvä ohjeisto huolto- ja tarkastusohjelmineen. Huoltokirja on yksi keskeisistä omakotitalon laatuun ja arvon säilyttämiseen vaikuttavista dokumenteista. Sen avulla varmistetaan hoito-, huolto-, ja korjaustöiden oikeat työtavat ja ajoitukset. Huoltokirja tulee olla valmiina, viranomaisten tarkistettavissa, rakennuksen käyttöönottovaiheessa. Kohdetiedoin täydennettävän ja dokumenttiliittein varustettavan huoltokirjan voi ostaa esimerkiksi Rakennustietokeskuksesta. Myös PRKK ja Meidän Talo ovat yhdessä julkaisseet Pientalon huoltokirjan (MT1/00) KUSTANNUSARVIO Hankkeen tarkka kustannusarvio lasketaan suunnitelmista mitattavien rakennemäärien sekä arvioitujen työsuoritusten perusteella. Kustannusarvion tekeminen on ammattilaisen tehtävä. Tarkka kustannusarvio pitää sisällään rakennusten ja tontin kaikki kustannukset mukana siis ovat myös rakennuttaminen ja 10

11 suunnittelu, maatyöt ja perustukset, sähkö- ja LVI-työt sekä työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset. Arvioon sisältyvät yksityiskohtainen luettelo ja määrälaskelma kaikista rakennustarvikkeista (mitat, määrät, hinnat, työtunnit ja työn hinta). Lisäksi arviossa ovat mukana rakennuttajan valitsemat sisäpintamateriaalit ja työt eriteltyinä. Tarkan kustannusarvion tehtävänä on varmistaa rahoitussuunnitelman onnistuminen. Yksityiskohtaisen erittelyn ansiosta tarjouskyselyvaiheessa kyetään kontrolloimaan, että urakkahinnasta muodostuu oikean tasoinen. Mikäli arvio ja tarjous poikkeavat huomattavasti toisistaan, syy on tärkeätä selvittää. Poikkeaman on ehkä aiheuttanut väärä ymmärrys urakan laajuudesta, mikä puolestaan voi olla seuraus vajavaisista suunnitelmista. Lisäksi urakoitsijaehdokkaiden valinnat ovat saattaneet epäonnistua tai suhdanteet kääntyä AIKATAULU Ilman aikataulua monet asiat tuppaavat olemaan tuuliajolla. Niinpä hankkeelle on laadittava realistinen rakentamisaikataulu yhdessä vastaavan työnjohtajan kanssa. Rakentamisaikataulua tarvitaan etenkin rakennusmateriaalien toimitusaikojen ja urakkasopimusten aikataulujen määrittämiseen. Toteutusaikataulua yksityiskohtaisempi ja tarkempi työvaihekohtainen yleisaikataulukin tarvitaan. Sen rakennuttaja laatii valittujen urakoitsijoiden kanssa rakentamisen valmisteluvaiheessa TOTEUTTAMISPÄÄTÖS Suunnitteluvaiheen lopussa rakennuttaja kokoaa kaikki suunnitelmat yhteen ja hyväksyy ne kokonaisuutena. Suunnitteluryhmän on vielä syytä tehdä pääsuunnittelijan johdolla suunnitelmista riskikartoitus ja varmistaa suunnitelmien yhteensopivuus. Kun suunnitelmat on hyväksytty, on samalla tehty toteuttamispäätöksen ensimmäinen vaihe. Työt voidaan käynnistää lopullisesti sen jälkeen, kun hankkeelle on myönnetty rakennuslupa ja saadut urakkatarjoukset ovat hankeen budjetin mukaiset. Rakentamisaikataulussa ilmenevät eri vaiheiden alkamiset ja päättymiset. 4 RAKENTAMISEN VALMISTELU 4.1 RAKENNUSLUPA Omakotitalon rakentaminen edellyttää voimassa olevaa rakennuslupaa. Rakennusluvan haku tapahtuu kirjallisesti rakennuslupalomakkeella, johon on liitettävä seuraavat asiakirjat: Selvitys rakennuspaikan omistus- ja hallintaoikeudesta Tonttikartta ja tonttirekisteriote tai virallinen kartta, maaseudulla maarekisteriote Maaseudulla ote yleis- tai seutukaavasta Asemapiirustus tontista Rakennuspiirustukset Pääsuunnittelijahakemus Naapurilausunto Rakennushankeilmoitus Mahdollinen poikkeuslupapäätös Tarvittaessa ennakkolausunnot mm. energialaitokselta, vesilaitokselta, puhelinlaitokselta Tarvittaessa lämmöneristys- ja energiataloudellinen selvitys Rakennusoikeuslaskelma Rakennuslupahakemus toimitetaan rakennusvalvontaviraston kirjaamoon tai suoraan rakennustarkastajalle. Rakennuslautakunta käsittelee hakemuksen, ja päätös pannaan julki. Lupapäätös saa lainvoiman 14 päivän valitusajan jälkeen, mikäli valituksia päätöksestä ei ole tullut. Tämän jälkeen rakennuslupa on lunastettavissa. Rakennusluvan hakemisessa on vähäisiä eroja kuntakohtaisesti. Lisätietoja saa kyseisen kunnan rakennusvalvonnasta. 11

12 4.2 VASTAAVA TYÖNJOHTO Jotta tuleva rakennushanke sujuisi kunnolla, työmaalle tarvitaan töiden etenemistä valvova vastaava työnjohtaja. Vastaavan työnjohtajan tehtävänä on varmistaa, että rakentamisessa noudatetaan asetettuja säännöksiä ja määräyksiä ja että hanke toteutuu myönnetyn rakennusluvan mukaisesti. Lakisääteisten tehtävien lisäksi vastaavan työnjohtajan kanssa voidaan sopia pääsuunnittelijan tehtävien hoidosta. Lisäksi ehkä sovitaan avunannosta joka koskee rakennusluvan hankintaa, urakkasopimuksen tekemistä ja muita rakennushankkeen käynnistämiseen liittyviä asioita. Avunanto voidaan sopia ulottumaan työmaan johtamiseen ja työsuojelun järjestämiseen. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy hakemuksesta kohteelle vastaavan työnjohtajan. Mikäli vastaava työnjohtaja on urakoitsijan palkkaama henkilö, on tärkeätä valita kohteeseen erillinen valvoja hoitamaan rakennuttajan edunvalvontaa. 4.3 TYÖMAAN VALVOJAN TEHTÄVÄT Silloin kun rakennusurakoitsija vastaa suurelta osin kohteen toteutuksesta, esimerkiksi pääurakan tai kokonaisurakan muodossa, vastaava työnjohtaja on yleensä urakoitsijan palkkaama henkilö. Tällöin on tärkeätä, että rakennuttaja palkkaa oman erillisen valvojan varmistamaan, että hanke toteutuu sopimuksenmukaisesti. Valvojan työvälineinä ovat kirjalliset tarkat sopimukset ja suunnitelmat, joista löytyvät esimerkiksi laatuun liittyvät määritykset. Valvojan kanssa voidaan sopia myös konsulttien ja urakoitsijoiden hakemiseen ja sopimusten laadintaan liittyvistä tehtävistä. Jos rakennuttaja haluaa siirtää itseltään projektin johtoon ja organisointiin liittyvät tehtävät ammattilaiselle, harkittavaksi tulee rakennuttajakonsultin palkkaaminen. sesta palkkaamalla itse oman valvojan. Tästä valvontatyöstä voi sopia LVI-suunnittelijan kanssa. 4.6 TYÖSUOJELU Työturvallisuudesta huolehtiminen on keskeinen osa toteutusvaiheen laatuajattelua. Työsuojelusta vastaa työnantaja työsuojelulainsäädännön mukaisesti. Urakoitsijan palveluksessa oleva vastaava työnjohtaja on yleensä työnantajan edustaja työpaikalla, tällöin hän huolehtii työturvallisuudesta. Rakennuttajan palkkaama vastaava työnjohtaja hoitaa tehtäväänsä tavallisesti käyntivalvonnan periaatteella, jolloin hänellä on vastuu työsuojelun koordinoinnista. Jokainen urakoitsija vastaa työsuojelusta omalla urakka-alueellaan. Rakennuttaja ja vastaava työnjohtaja sopivat keskenään työsuojelukierrosten järjestämisestä. Tehtäväjako rakennuttajan, vastaavan työnjohtajan ja urakoitsijan välillä on syytä sopia kirjallisesti. Rakennustyömaiden yleisimmät tapaturmat liittyvät putoa- Työturvallisuusasiat eivät rakentamisen alussa Riku Riskilää juurikaan hetkauttaneet, säästetty lantti on ansaitun arvoinen Sittemmin turvallisuus alkoi kiinnostaa, sairaalareissujen ja melkoisten oppirahojen jälkeen. 4.4 RAKENNUTTAJAKONSULTIN TEHTÄVÄT Rakennuttajakonsultti hoitaa hankkeen organisointiin ja johtamiseen liittyvät tehtävät. Eri vaiheissa hän laatii tarvittavat esitykset rakennuttajan hyväksyttäväksi. Hyödyllistä on, jos rakennuttajakonsultti osallistuu jo hankkeen esisuunnitteluvaiheessa suunnitteluohjeistuksen laatimiseen. Suunnitteluvaiheessa konsultti valvoo suunnittelun toteutumista tavoitteiden mukaisesti. Rakentamisen valmisteluvaiheessa konsultti etsii kohteeseen parhaiten soveltuvan toteutus- ja urakkamuodon. Seuraavaksi hänen tehtävänään on urakoitsijoiden hakeminen ja sopimusten laadinta. Rakennuttajakonsultin kanssa voidaan sopia myös rakentamisvaiheen toteutuksen valvonnasta. 4.5 KVV-TYÖNJOHTAJA KVV-työnjohtajan tehtävänä on johtaa ja valvoa kiinteistön viemäri- ja vesilaitteistojen asennustöitä. Hän vastaa siitä, että laadittuja suunnitelmia ja työn suorituksia koskevia määräyksiä noudatetaan. Kiinteistöllä on oltava viranomaisten hyväksymä KVV-työnjohtaja ennen vesi- ja viemärilaitteistojen asennustöiden aloittamista. KVV-työnjohtaja on usein urakoitsijan palkkaama henkilö. Siksi rakennuttajan on tärkeätä huolehtia laadunvarmistuk- 12

13 misiin, joten tarvittavien suojakaiteiden hankinta ja rakentaminen on parasta sopia urakoiden valmisteluvaiheessa. 4.7 TOTEUTUSMUODON VALINTA Pienrakentaja voi suuresti vaikuttaa oman työnsä määrään ja sisältöön. Kyse on toteutusmuodon valinnasta, vaihtoehtoja riittää. Tällä valinnalla ja sopimuksin pienrakentaja voi myös vähentää omia riskejään. Toteutusmuoto siis ratkaisee ulkopuolisen työpanoksen määrän. Suurin se on avaimet käteen -hankkeessa. Tällöin pientalo teetetään kokonaisvastuurakentamisena: siihen sisältyvät kaikki suunnitelmat ja töiden toteutus. Rakentamisen ja suunnittelun riskit kohdentuvat rakennuttajan ja urakoitsijan välisen sopimuksen mukaisesti. Toisena ääripäänä on hartiapankkirakentaminen, jonka lähtökohtana on mahdollisimman monien työvaiheiden tekeminen itse tai talkootöinä. Riskit keskittyvät rakennuttajalle. Kahden edellisen väliin mahtuu joukko erilaisia urakkamuotoisia toteutuksia, joissa riskit on hajautettu suunnittelijoille ja urakoitsijoille keskinäisten sopimusten mukaan. Lisäksi moni toteutusmuoto pitää sisällään talopakettitoimituksen, jolta osin talotoimittaja vastaa materiaaleista ja pystytyksestä. Pientalototeutukset poikkeavat toisistaan, mikä on omiaan lisäämään riskejä. Toteutusmuotoa valittaessa kannattaa arvioida riittääkö osapuolten riskinkantokyky. 4.8 URAKKAMUODOT Urakkatarjousvaiheessa laaditaan rakennushankkeen toteutuksessa tarvittavat juridiset asiakirjat. Rakennuttaja järjestää urakkakilpailun hankkimiensa suunnitelmien nojalla. Urakoitsija voidaan valita tarjouspyyntö- tai neuvottelumenetelmällä. Tarjouspyynnöissä on pyrittävä siihen, että saatavat tarjoukset ovat kattavuudeltaan yhdenmukaisia ja muutoinkin yhteismitallisia. Urakoitsijoihin pätee, että halvin ei ole paras. Erityinen painoarvo tulee olla urakoitsijan aiemmissa töissä. Muita tarkistuskohteita ovat ote ennakonperintärekisteristä, ALV- ja LY -tunnukset, vastuuvakuutukset sekä luottotiedot. Pääurakoitsija teettää LVIS-työt alihankintana sekä vastaa työmaan johtamisesta. Rakennuttajan kannattaa varmistaa työmaan valvonta sopimalla siitä urakoitsijasta riippumattoman ammattilaisen kanssa. Jos kokonaisurakalla ei saavuteta tavoiteltua hintatasoa, työsuoritus voidaan jakaa sopiviin osiin ja kilpailuttaa uudelleen valmiiden suunnitelmien avulla. Urakkarajat ja urakkaehdot laaditaan tällöin uudelleen. 3. Jaettu urakka Rakennusurakoitsija toimii pääurakoitsijana ja sivu-urakat, jotka rakennuttaja on erikseen kilpailuttanut, alistetaan pääurakoitsijalle. Tällöin vastuu urakoiden ajoituksesta on pääurakoitsijalla. Rakennuttaja saa hyväkseen kilpailuttamisella saavutettavan hintaedun. Tämäkin urakkamuoto edellyttää kaikilta osin valmiita suunnitelmia ennen urakkakilpailua. 4. Osaurakka Jaettuun urakkaan verraten rakennustyö on pilkottu pienempiin osiin. Rakennuttaja sopii kunkin osaurakoitsijan kanssa erikseen osien suorittamisesta. Osaurakoista sopiminen edellyttää ammattitaitoa aikataulutuksen ja urakkarajojen yksiselitteisessä laadinnassa. Siksi rakennuttajan yleensä kannattaa käyttää apunaan ammattitaitoista rakennuttajakonsulttia Kokonaisvastuurakentaminen eli avaimet käteen -urakka 2. Kokonaisurakka 3. Jaettu urakka 4. Osaurakka 3 Urakkamuodot jaetaan seuraavasti: 1. Kokonaisvastuurakentaminen eli avaimet käteen -urakka Tämä malli on rakennuttajalle helpoin: hanke voidaan hoitaa yhdellä sopimuksella. Rakennuttajan tulee olla selvillä vallitsevista hinta- ja kustannustasoista, koska urakkakilpailu vaikeana usein jätetään järjestämättä. Tekniset järjestelmät, materiaalit ja varustetaso täytyy määritellä sopimuksessa tarkasti, jottei toimituksen sisällöstä myöhemmin synny erimielisyyttä. Suositeltavaa olisi sopia rakentamisesta lopullisesti vasta yksityiskohtaisten suunnitelmien valmistuttua. 2. Kokonaisurakka Rakennuttaja tekee erikseen suunnittelusopimukset. Suunnitelmien pitää olla kaikilta osin valmiina ennen urakkakilpailua. Rakennuttaja solmii urakkasopimuksen parhaaksi arvioimansa rakennusurakoitsijan, ns. pääurakoitsijan kanssa

14 4.9 URAKKASOPIMUSTEN LAATIMINEN JA VAKUUDET Urakkasopimus syntyy, kun valittu urakoitsija on saanut tiedon rakennuttajalta voimassa olevan tarjouksensa hyväksymisestä. Ennen tarjouksen lopullista hyväksymistä järjestetään urakkaneuvottelu, jossa sopijaosapuolet tarkistavat ymmärtäneensä sopimuksen samalla tavoin. Samalla tarkistetaan urakkaan liittyvät käytännön järjestelyt. Urakkaneuvottelussa sovitut asiat kirjataan urakkasopimukseen tai erilliseen pöytäkirjaan. Urakkasopimus tehdään aina kirjallisena. Sopimuksen pohjana käytetään vakiintuneen tavan mukaan valmiita lomakkeita, joissa sovelletaan rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja. Tarvittavia sopimusasiakirjoja ovat: Urakkasopimus Urakkaohjelma Urakoitsijan antama tarjous Toteutuspiirustukset ja työselitys Maksuerätaulukko Sopimusehdot Liitteet (mm. pöytäkirjat) Urakkasopimuksen kaikenpuolisesta täyttämisestä ja ennakkomaksujen takaisinmaksamisesta urakoitsija on yleisten sopimusehtojen (Rakennusurakan yleiset kuluttajasopimusehdot RYS ja REYS) mukaan velvollinen antamaan tilaajalle vakuuden. Vakuudeksi hyväksytään joko raha- tai vakuutuslaitoksen antama omavelkainen takaus, rahalaitokseen tehty rahatallen- Suulliset lupaukset voivat myöhemmin tykkänään unohtua. Kaukaa viisas Arvo Varmala huolehtii kirjallisella sopimuksella, että urakka molemmin puolin onnistuu. nus tai muu tilaajan hyväksymä vakuus. Talletustodistukseen tai muuhun irtaimeen panttiin on liitettävä pantinantajan panttaussitoumus ja talletustodistuksen lisäksi pankin sitoumus säilyttää tilaajalle panttioikeus talletukseen. Mikäli urakkasopimuksessa ei ole toisin sanottu, rakennusajan vakuus on arvoltaan 10 prosenttia arvonlisäverottomasta urakkasummasta. Etenkin jos urakkaan ei sovita työnaikaista vakuutta, maksuerätaulukko tulee laatia huolehtien tarkasti siitä, että etupainotteisuus vältetään ja että maksut perustuvat työvaiheiden valmiiksi saamiseen eikä niiden aloittamiseen. Sopimusasioista löytyy lisäohjeistusta Meidän Talo -lehden ja PRKK ry: julkaisemasta sopimusoppaasta (MT 1/2001) HARTIAPANKKIRAKENTAMINEN Hartiapankkirakentamisen lähtökohtana on mahdollisimman monien työvaiheiden tekeminen itse tai talkootöinä. Tavoitteena on saada omalla työpanoksella mahdollisimman suuret säästöt rakennusbudjettiin. Hartiapankkirakentaja tarvitsee käytännön taitoja monelta rakentamisen osa-alueelta, joten toteutusmuoto soveltuu parhaiten rakennusalan ammattilaiselle. Hartiapankkirakentajakin teettää LVIS-työt urakoitsijoilla OMAJOHTOINEN RAKENTAMINEN Omajohtoisessa rakentamisessa rakennuttaja toteuttaa hankkeensa tilaamalla suoritukset urakoitsijoilta, teettämällä työt työntekijöillä sekä osallistumalla itse. Pientalorakentaja on työnantaja teettäessään töitä itse palkkaamallaan vieraalla työvoimalla. Työnantajaa koskevat seuraavat velvoitteet: Palkanmaksu alan työehtosopimusten mukaan Tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut LEL-eläkevakuutusmaksut Työnantajan sosiaaliturvamaksut Ennakonpidätys työntekijän verokortin mukaan Käteen maksettava osuus Työkalukorvaukset TES:n mukaan Vuosilomakorvaukset TES:n mukaan Mahdolliset matkakorvaukset ja päivärahat Mahdollinen sairausajan palkka työehtosopimusten mukaan Työnantaja vastaa laadusta, joten valvonta ja työnjohto näyttelevät tärkeää roolia tässä toteutusmallissa OMAKOTIRAKENTAJAN VAKUUTUKSET Rakentamiseen liittyy riskejä, jotka on hyvä vakuuttaa jo maankaivuvaiheesta lähtien. Rakennustyönaikaisen vakuutuksen voi ottaa koti- tai palovakuutuksena. Kotivakuutus korvaa palovahinkojen lisäksi myös muita vahinkoja. Vakuutus kannattaa ottaa täysarvoperusteisena, jolloin ei ole huolta alivakuuttamisesta. Rakennuttaja, hänen perheensä ja talkooväki eivät kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, joten siltä osin vakuuttaminen on viisasta hoitaa vapaaehtoisena. Urakoitsijoita koskien kannattaa varmistaa toiminnanvastuuvakuutusten voimassaolo, jotta mahdolliset aiheutetut vahingot eivät siirry rakennuttajan maksettaviksi. 14

15 Onni suosii rohkeaa? Riku Riskilä testasi onneaan ottamalla kohteelle vain palovakuutuksen. Kun sitten syysmyrsky yllätti, korvaukset jäivät haaveeksi. Jos rakennuttaja palkkaa omaa työvoimaa, hän on velvollinen hoitamaan siltä osin lakisääteiset vakuutusmaksut: LEL- ja TaEL-eläkevakuutusmaksut, lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, työttömyysvakuutuksen ja työntekijän ryhmähenkivakuutuksen LAATUSUUNNITELMA Pientalotyömaalla toistuvat paljolti samat työvaiheet, ongelmat ja riskit kuin suuremmissa rakennuskohteissa. Isoilla rakennusalan yrityksillä on tyypillisesti käytössä omat laatujärjestelmät. Huomattava osa näistä järjestelmistä on ulkopuolisen tahon (Rakentamisen laatu ry) tarkastamia ja hyväksymiä. Urakoitsijoiden laatujärjestelmiä ehkä voidaan hyödyntää sellaisessa pientalohankkeessa joka toteutetaan kokonaisurakkana tai on jaettu rakennus-, LVI- ja sähköurakoiksi. Yleisempää kuitenkin on, että pientalokohde jaetaan lukuisiin pieniin urakkakokonaisuuksiin ja lisäksi rakennuttaja voi palkata työvoimaa. Tällöin laatusuunnitelman miettiminen jää rakennuttajan omaksi tehtäväksi. Rakennuttajan olisi tärkeätä tehdä suunnitelma jo ennen rakentamisen aloitusta yhteistyössä urakoitsijoiden, vastaavan työnjohtajan, valvojan ja pääsuunnittelijan kanssa. Laatusuunnitelman sisältö voi kohteesta riippuen muodostua seuraavaksi: Lähtötiedot sopimussisältö sopimusneuvottelu pöytäkirja työmaan toteutusmalli ja vastuualueet Työmaan riskien kartoitus työmaan yleiset riskit, esimerkiksi kaivannot, louhinta, liikenne, talvirakentaminen, kuivumisajat suunnitelma-alueen omat riskit esimerkiksi maaperän häiriintyminen, betonirakenteiden jäätyminen, perustusten routiminen, rakennusaikainen kastuminen Töiden ajallinen suunnittelu ja ohjaus työvaiheaikataulu laaditaan kohteen yleisaikataulun pohjalta aikataulun seuranta rakennuttajan ja urakoitsijoiden välisissä aikataulun seurantapalavereissa Taloudellinen seuranta laskutyönä tehtävien osuuksien tarkka työmääräseuranta lisä- ja muutostöiden hyväksyminen ennen töiden aloitusta Laadun varmistus pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan tarkastamat ja rakennuttajan hyväksymät suunnitelmat laatumäärityksineen urakoihin sisältyvien materiaalien ja tuotteiden tarkastus rakennuttajan hankkimien materiaalien ja tuotteiden tarkastus kosteudenhallintasuunnitelma, mittaukset ennen päällystyksiä, rakenteiden tarkastukset työvaiheiden aloituspalaverit Työmaan tarkastussuunnitelma (ohje kohdassa 4.14) rakennusluvassa edellytetyt tarkastukset ja viranomaisten tarkastusasiakirjassa edellyttämät tarkastukset kirjataan ja arkistoidaan työmaan laatukansioon suunnittelijoiden ja rakennuttajakonsultin kanssa laaditaan lista rakennuttajan edellyttämistä laadunvarmistustarkastuksista ja tehtävistä malleista Laatupoikkeamat kirjataan sopimuksista poikkeavat laatumääritykset ja tehdään päätökset korjaustoimenpiteistä Kokous- ja palaverikäytäntö kirjataan käytäntö työmaakokouksille, valvontakatselmuksille ja aikataulu- sekä urakoitsijapalavereille Kohteen vastaanotto kirjataan vastaanottomenettely (katso kohdat 6.1 ja 6.2) 4.14 TYÖMAAN TARKASTUSSUUNNITELMA Työmaan tarkastukset jakautuvat kahteen ryhmään: viranomaisten edellyttämiin ja rakennuttajan tahtomiin. Viranomaisten vaatimat tarkastukset on selkeästi määritetty rakennusluvassa ja vastaavalle työnjohtajalle toimitettavassa tarkastusasiakirjassa. Käytäntö on, että laadun varmistamiseksi rakennuttajakin haluaa tarkastuksia. Hankemuodosta riippuen niistä voidaan sopia vastaavan työnjohtajan, valvojan ja suunnittelijan kanssa. Samalla kun rakennuttaja sopii suunnittelijoiden ja valvojan kanssa laadullisista tarkastuskohteista, on hyödyllistä tehdä työmalliluettelo tärkeimmistä työvaiheista. Sellaisia ovat esimerkiksi vedeneristys, laatoitukset, julkisivumuuraukset sekä ikkunasmyygien rappaustasoitukset. 15

16 5 RAKENTAMINEN 5.1 TYÖMAAN KÄYNNISTÄMINEN Hyvä järjestys tuo tehokkuutta. Pienrakentajan on syytä laatia suunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan avustuksella työmaasuunnitelma, josta ilmenee tontin rakennusaikainen käyttö. Työmaasuunnitelmaan merkitään: Maamassojen kuljetus ja varastointi Rakennusmateriaalien varastointi Työmaasuojat Jätehuollon järjestäminen Säilytettävät puut Mahdollisesti purettavat rakennukset Kulkutiet Rakennusaikaiset vesi- ja sähköliittymät Aloituskokous Rakennusluvan myöntämisen jälkeen, ennen varsinaista rakennustöiden aloitusta, rakentajan tulee järjestää lupaehtojen mukainen työmaan aloituskokous. Sen osallistujiksi kutsutaan vastaava työnjohtaja, KVV-työnjohtaja, suunnittelijat, urakoitsijat, rakennuttajan valvoja ja rakennusvalvonnan edustaja. Aloituskokouksen kutsuu koolle rakennuttaja tai hänen edustajansa. Kokouksen puheenjohtajana toimii rakennusvalvontaviranomainen. Aloituskokouksen asialista: Käydään läpi keskeiset suunnittelu-, toteutus- ja aikataulukysymykset Sovitaan valvontaan ja tarkastuksiin liittyvät vastuu- ja tehtäväjaot, menettelytavat sekä raportoinnit dokumentteineen Selvitetään rakennuttajan toimenpiteet työmaavalvonnan järjestämiseksi sekä viranomaisvalvonta Selvitetään työmaan vaikutukset ympäristöön ja tarvittavat toimenpiteet Aloituskokouksesta laaditaan muistio. Työmaa käynnistyy maanrakennustöillä, jotka aiheuttavat ympäristöön liikennettä, ääntä, pölyä ja tärinääkin. Rakentamisesta on syytä tiedottaa lähinaapureille. Näkyvään paikkaan työmaalle on asennettava työmaakilpi, johon merkitään toteutettavan kohteen perustiedot. Työmaalogistiikan suunnittelu (vastaanotto, varastointi, tarkistukset) Mahdollisten reklamaatioiden hoitaminen Rakentamiskaluston hankinta Tarvikehankinnat Rakennusjätteiden käsittely ja työmaan siivous 5.3. RAKENNUSMATERIAALIEN JA -OSIEN KELPOISUUS Suomessa rakennuttaja voi jokseenkin rauhallisin mielin luottaa vähittäiskaupan toimittamien rakennusmateriaalien ja - osien yleiseen kelpoisuuteen. Tärkeätä on hankkia etukäteen tuotetiedot. Niistä käyvät ilmi rakenteiden, rakennusaineiden ja -tarvikkeiden ominaisuudet ja käyttöön liittyvät seikat. Materiaalivalinnoilla on suuri vaikutus rakennuksen hyvän sisäilmaston muodostumiseen. Markkinoilla on yli 400 M1- luokiteltua vähäpäästöistä tuotetta. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi kelpoisuuteen kytkeytyviä seikkoja. Tyyppihyväksyntä Tyyppihyväksyntää hakee tuotteen valmistaja tai maahantuoja. Ympäristöministeriö voi ennakolta hyväksyä määrätyksi ajaksi rakennuksen, rakenteen, rakennusosan, rakennustarvikkeen, laitteen sekä vesi- ja viemärilaitteen tai -laitteiston. Tyyppihyväksyntämerkki on itse tuotteessa tai pakkauksessa. Usein se näkyy myös tuoteesitteessä. Kestävyyden lisäksi pintamateriaaleilta voidaan odottaa terveellisyyttä, eli vähäisiä päästöjä sisäilmaan (M1-luokka). 5.2 HANKINNAT JA TYÖMAAN HOITO Hankintavaiheeseen oleellisesti kuuluvat tarjouskyselyt ja kilpailuttaminen edellyttävät myös ennakkosuunnittelua. Materiaalihankinnat, oikean rakentamiskaluston käyttö ja tilaaminen työmaalle sekä töiden teettäminen vaativat sellaista asiantuntemusta, ettei sitä omatoimirakentajalla aina ole. Ammattilaisen käyttö hankintojen suunnittelussa voi tuoda työmaalle sekä aikataulu- että kustannussäästöjä. Sopimuksissa tulee olla liitteenä kuluttajaviranomaisen tarkastamat toimitusehdot ja velvoite käytönopastuksesta. Työmaan hoitoon sisältyvät: Tarjouskyselyt Toimitussopimukset ja tilaukset 16

17 Standardinmukaiset tuotteet Suuressa mittakaavassa valmistettavat rakennustuotteet voivat perustua käytöltään tuotteiden standardinmukaisuuden toteamiseen (SFS -standardi). Varmennettu käyttöseloste Eräiden rakennelujuuden kannalta tärkeiden tuotteiden käyttö edellyttää varmennettuja käyttöselosteita. Näitä tuotteita ovat esimerkiksi voimia siirtävät metalliosat, nostoankkurit, betoniterästen erikoisjatkokset ja -ankkurit, esijännitysteräkset, jännemenetelmät, betonin lisäaineet, erikoislaastit ja -betonit sekä elementtien saumausaineet. Käyttöselosteita myöntävät Suomen Betoniyhdistys ja Teräsrakenneyhdistys. Jonninjoutavaa, tuumaili Riku Riskilä huolellisesti suunnitellusta työmaalogistiikasta vielä viime viikolla. Nyt murheena ovat pilalle kastuneet materiaalit. Laadunvalvontayhdistysten valvomat tuotteet Rakennustarvikkeiden tuotantoon voidaan liittää valmistusta koskeva laadunvalvonta. Sitä suorittavat ympäristöministeriön hyväksymät tahot. Laadunvalvontayhdistysten valvomia tuotteita ovat esimerkiksi teräsrakenteet, muuratut rakenteet, puurakenteet sekä betonielementtirakenteet. Ulkomaiset tuotteet Ulkomainen rakennustuote tai -menetelmä ei välttämättä kuulu pohjoismaisen hyväksynnän piiriin. Tällöin on syytä selvittää suunnittelijan tai paikallisen rakennusvalvontaviranomaisen kanssa se millä edellytyksillä tuotetta voidaan käyttää. CE-merkityt tuotteet Tuote on EU:n direktiivin mukainen jos siinä on CE-merkki. Direktiivi määrittelee keskeiset turvallisuus- ja muut vaatimukset, tarkemmat laatumääritykset jäävät vapaaehtoisten standardien varaan. Rakennuspaikkakohtainen hyväksyntä Ellei rakennustuotteen kelpoisuutta ole selvitetty etukäteen, kyseeseen voi tulla rakennuspaikkakohtainen hyväksyntä. Pientalorakentamisessa se on harvinaista. Tietoja menettelystä rakentaja saa kääntymällä testauslaitoksen (esimerkiksi VTT) puoleen. Tuotekansio Rakennuspaikalla tulee olla tuotekansio, jossa ovat huolellisesti koottuina rakennusmateriaalien sekä työmenetelmien tuote- ja kelpoisuusselvitykset. Kansiosta ilmenevät esimerkiksi materiaalien valmistajat, valmistuserät, materiaalien toimittajat, asennus- ja käyttöohjeet sekä huolto-ohjeet. Asumisvaiheessa tuotekansio on osa talon käyttö- ja huolto-ohjetta. Rakennustarvikkeiden varastointi ja suojaus Rakennustarvikkeiden varastoinnissa tulee ensisijaisesti noudattaa valmistajan tai maahantuojan ohjeita. Arat rakennusmateriaalit ja -tarvikkeet suojataan työmaalla niin, että ne eivät joudu alttiiksi kosteudelle eivätkä loju maassa. Urakoitsijoiden kanssa tehtävissä sopimuksissa on syytä määrittää, kuka työmaalla vastaa mihinkin urakkaan kuuluvista tarvikkeista. 5.4 TYÖMAAPÄIVÄKIRJA Rakentamisen valvontaan ja urakkasuoritusten seurantaan liittyy työmaapäiväkirja, jota pidetään koko työmaavaiheen ajan. Päiväkirjaa hoitaa rakennuttaja, elle hän sopimuksella siirrä tehtävää urakoitsijalle tai vastaavalle työnjohtajalle. Työmaapäiväkirjasta on vaivatonta tarkistaa mahdolliset kiistanalaiset asiat jälkeenpäin. Pientalotyömaan päiväkirjoja on saatavana rakennuskeskuksista ja kirjakaupoista. Työmaapäiväkirjaan päivittäin merkittäviä asioita ovat: Päiväys Säätila tiettyyn kellonaikaan Eri työvaiheiden alkaminen, edistyminen ja päättyminen Tarvike-erien tilaaminen, saapuminen ja kunto Työtä haittaavat häiriöt ja niistä aiheutuvat lisätyöt Piirustusten tilaaminen ja saapuminen Muiden rakentajien ja alihankkijoiden työn seuraaminen Viranomaisten tarkastukset ja katselmukset Muutos- ja lisätöiden kirjallisten määräysten saapuminen Eri osapuolten muistutukset ja huomautukset Laskujen saapuminen, tarkastaminen ja maksaminen Tavanomaisesta poikkeamat tapahtumat työmaalla (esimerkiksi tapaturmat, vauriot, vahingot) Työmaapäiväkirjassa olevaa aineistoa voidaan liittää myös talon käyttö- ja huolto-ohjeen dokumenteiksi. 17

18 5.5 TYÖMAAKOKOUKSET Mieluista on työmaakokouksessa todeta, että työ on sujunut aikataulussa ja sopimusten mukaisesti. Pöytäkirjaan merkitään huolellisesti tiedot tarkastetuista työsuorituksista. Rakennuttajan tai työmaan valvojan järjestämät työmaakokoukset ovat keskeinen osa rakennustyön valvontaa. Tavanomaisen aikataulun puitteissa niitä kannattaa järjestää joka toinen viikko. Työmaakokouksissa on paikalla tarvittavat suunnittelijat, rakennuttaja, valvoja ja tarvittavat urakoitsijat. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa ja niissä käsitellään tavallisesti seuraavia asioita: Työmaan senhetkinen vaihe ja edistyminen verrattuna aikatauluihin Eri työvaiheiden ja eri urakoitsijoiden töiden yhteensovittaminen Suunnitelmien yksityiskohtien täsmentäminen Tarvittavien lisäsuunnitelmien tilaaminen Työsuoritusten tarkastaminen ja vikojen korjaaminen Eri osapuolten muutosehdotukset Kokouspöytäkirjoihin merkitään kaikki tapahtumat ja päätökset, ja pöytäkirjat tarkistetaan ja allekirjoitetaan seuraavassa kokouksessa. Pöytäkirja-aineisto säilytetään myöhemmin osana huoltokirja-aineistoa, jotta kunkin osapuolen vastuut voidaan osoittaa yksiselitteisesti asumisvaiheessakin. 5.6 RAKENNUTTAJAN VALVONTA Rakennustyön aikana rakennuttajan tehtävänä on valvoa työmaata sekä edistää urakoitsijan sopimuksentäyttöä. Valvonnan tavoitteena on huolehtia, että rakennustyö tehdään suunnitelmien ja urakka-asiakirjojen mukaisesti. Pientalohankkeessa rakennuttajan tehtävät ja vastuut lankeaa pienrakentajalle itselleen. Hän voi palkata avukseen rakennuttajatehtävien hoitajan ja valvojan. Valvontakohteita ovat: Arkkitehtoninen valvonta (rakennuksen ulkonäkö ja sisätilat) Tekninen valvonta (rakennuksen tekniikka) Laadullinen valvonta (työn jälki ja rakennustarvikkeiden laatu sekä soveltuvuus) Kustannusseuranta Juridinen valvonta Aikataulujen valvonta Mikäli rakennuttaja itse palkkaa vastaavan työnjohtajan, valvontatehtävä voidaan määritellä hänen sopimuksessaan. Jos kyseessä on urakkamuoto jossa urakoitsija tai projektinjohtokonsultti (rakennuttajakonsultti) hoitaa vastaavan työnjohtajan tehtävät, pienrakentajan on syytä harkita erillisen valvojan palkkaamista työmaalle edustajakseen. Valvojan työ ei ole tällöin kokopäivätoimista. Työtehtävät ja vastuut on syytä sopia kirjallisesti. Työmaan valvojan tulee edistää töiden sujumista sovittujen suunnitelmien ja aikataulujen mukaisesti. Niinpä valvojalla on oikeus puutua mihin tahansa rakennustyön tekemiseen liittyvään asiaan. Valvojalla ei kuitenkaan ole oikeutta vaatia muutoksia hyväksyttyjen suunnitelmien tai urakkasopimusten mukaiseen työn kulkuun ilman rakennuttajan suostumusta, jolloin asiasta pitää sopia myös urakoitsijan kanssa. Lisäksi on tärkeätä sopia pientalon suunnittelijoiden osuudesta työmaan valvontaan. Rakennustyön laadun varmistamiseksi pienrakentajan tulee sopimuksiin sisällyttämällä määrittää tarkasti rakennushankkeeseen osallistuvien eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet Työn valvonta epäonnistui. Riku Riskilän lankomiehen tuttava ei satojen kilometrien päästä joutanut kovinkaan usein työmaalle. Lisäksi kellarin seinän vedeneristyksestä puuttuivat suunnitelmat, joiden toteutumista olisi voinut valvoa. 18

19 suunnitteluprosessin aikana, työn johtamisessa ja valvonnassa, urakoiden suorittamisessa sekä materiaalien hankinnassa ja toimituksissa. Ilman yksiselitteisiä sopimuksia kaikki vastuu kanavoituu lopulta hankkeen rakennuttajalle, eli pienrakentajalle itselleen. 5.7 VASTUIDEN JAKAUTUMINEN Rakennushankkeen osapuolten keskinäiset sopimukset perustuvat useimmiten valmiisiin erityissopimusehtoihin. Menettelyä puoltavat nopeus, vaivattomuus ja tavanmukaiset käytännöt. Kaikkia kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan/yrityksen välisiä sopimuksia koskee kuluttajansuojalainsäädäntö. Omakotitalohankkeessa vastuut jakautuvat pääpiirteissään seuraavasti: * Pienrakentaja/rakennuttaja vastaa koko hankkeesta sekä tarvittavan ammattiavun hankkimisesta ja riittävien lähtötietojen toimittamisesta suunnittelijoille, viranomaisille, urakoitsijoille ja työmaan johdolle sekä projektin johtajalle. Rakennuttajalla on myötävaikuttamisvelvollisuus, jotta urakoitsijat pääsevät sopimuksenmukaiseen lopputulokseen. Suunnittelija vastaa hankkeen suunnittelusta sekä suunnitelmien työmaa-aikaisesta valvonnasta suunnittelusopimuksen laajuuden mukaisesti. Suunnitelmiensa aiheuttamista seuraamuksista hän vastaa Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE) mukaisesti. Suunnittelijalla tulee olla toimintaansa liittyvä vastuuvakuutus. Urakoitsija vastaa rakennuttajan kanssa tehdyn urakkasopimuksen mukaisesta urakkakokonaisuudesta, mahdollisten työntekijöidensä työsuorituksista ja työn valvomisesta. Toiminnastaan aiheutuvista seuraamuksista urakoitsija vastaa Rakennusurakan yleisten kuluttajasopimusehtojen (RYS ja REYS) mukaisesti. Urakoitsijalla tulee olla toimintaansa liittyvä vastuuvakuutus ja rakennusaikainen vakuus varmistamassa rakennuttajalle muodostuvien haittojen korvaus. Urakoitsijan suorituksessa on virhe, jos se ei vastaa mitä osapuolten välillä on sovittu tai sellaisia urakoitsijan antamia tietoja, joiden voidaan olettaa vaikuttaneen tilaajan päätöksentekoon. Kuinka urakoitsijan virheitä voidaan välttää parhaiten? Määrittämällä urakan sisältö ja laatuasiat tarkasti kirjallisiin sopimuksiin. Hankkeen toteutuminen sopimusten mukaisesti varmistetaan rakennuttajan järjestämällä valvonnalla. Jos urakkasuoritus viivästyy, tilaajalla on yleisten sopimusehtojen mukaan oikeus vakiokorvaukseen. Kultakin alkaneelta viivästymisviikolta se on ensimmäisen viivästymiskuukauden aikana 0,5 prosenttia ja sen jälkeen 1 prosentti viivästynyttä suoritusta vastaavasta osasta urakkahintaa. Vakiokorvauksen enimmäismäärä on 10 prosenttia viivästynyttä suoritusta vastaavasta osasta urakkahintaa. Aina ei tarvitse tyytyä vakiokorvaukseen. Jos viivästys tai vahinko on aiheutunut urakoitsijan huolimattomuudesta, tilaajalla on oikeus vaatia korvausta toteen näyttämistään vakiokorvauksen määrän ylittävistä vahingoista. Rakennuttajakonsultti vastaa hankeen suunnittelun koordinoinnista sekä hankeen johtamisesta sopimuksessa määritetyssä laajuudessa. Jos suunnitelmista aiheutuu seuraamuksia, hän vastaa niistä Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE) mukaisesti. Konsultilla tulee olla toimintaansa liittyvä vastuuvakuutus. Jos sopimus kyseisiin sopimusehtoihin perustuu. Työntekijän vastuu rajoittuu työn suorittamiseen työnantajan ohjeiden ja valvonnan mukaisesti. Työnantajan käyttäessä palkattua työvoimaa virhevastuu on hänellä itsellään. Vastaava työnjohtaja vastaa pienrakentajan edustajana siitä, että rakennustyö tehdään myönnetyn rakennusluvan hyväksyttyjen suunnitelmien ja vallitsevan rakennuslainsäädännön mukaisesti. Työnkuva ja vastuut määritellään Rakentamismääräyskokoelmassa A1 vastaavan työnjohtajan tehtävistä annettujen määritysten mukaan. Valvoja vastaa Rakentamismääräyskokoelman A1 mukaisesti työn toteutuksen valvonnasta ja suunnitteluasiakirjojen mukaisen lopputuloksen ja laatutason saavuttamisesta. Rakennusmateriaaliteollisuus ja -kauppa vastaavat suunnitelmissa tilaussopimuksissa määritettyjen virheettömien rakennustarvikkeiden toimittamisesta työmaalle sovittuna aikana. Tahot vastaavat myös materiaalien toimivuudesta, turvallisuudesta ja kestävyydestä sekä materiaalivirheistä tai viivästyneistä toimituksista aiheutuvista taloudellisista seuraamuksista antamiensa sitoumusten ja rakennustarvikekaupan yleisten sopimus- ja toimitusehtojen mukaisesti. 5.8 VIRANOMAISVALVONTA Viranomainen vastaa rakennuslain mukaisesta hyväksymis- ja tarkastustoiminnasta. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakentamista rakennuslupaan liittyvien asiakirjojen avulla, rakennusvaiheen aikaisilla katselmuksilla sekä valmiin rakennuksen käyttöä ja hoitoa valvomalla. Pienrakentajan kannalta on tärkeätä tiedostaa, että viranomaisvalvonta ei koskaan poista omaehtoisen valvonnan tarvetta työmaalla. Rakennusvalvontaviranomainen kohdistaa päähuomionsa siihen, että hankkeeseen ryhtyvä ja hänen henkilöstönsä pystyvät suoriutumaan hankkeesta. Aloituskokouksessa sovitaan hankkeen valvontaan ja toteuttamiseen liittyvät käytännön toimet. Viranomaisvalvontaan liittyy rakentajan ilmoitusvelvollisuus eri rakennusvaiheiden alkamisesta ja päättymisestä sekä lakisääteisten katselmuksien ja tarkastusten järjestäminen. Vastaava työnjohtaja tilaa rakennusluvassa määrätyt tarkastukset rakennusvalvontaviranomaiselta. Katselmuksia ovat esimerkiksi: Salaojakatselmus Pohjakatselmus, kun perustusten kuoppa on kaivettu tai louhiminen tehty, tai ennen paalutuksen aloittamista Perustuskatselmus, kun perustustyöt on tehty Sijaintikatselmus, kun perustukset ovat valmiit, ennen 19

20 runkotöiden aloittamista Rakennekatselmus, kun talon runko, muut kantavat rakenteet sekä savupiippu on tehty, ja rakenteet ovat vielä näkyvissä Hormikatselmus, kun hormit ja savupiiput ovat valmistuneet Käyttöönottokatselmus Loppukatselmus, kun rakennustyöt ovat lopullisesti valmiit Katselmukset poikkeavat toisistaan kuntakohtaisesti. Niistä voi kysyä lisätietoja rakennusvalvonnan asiakaspalvelusta. 5.9 MUUTOSPIIRUSTUKSET Rakentamisvaiheessa joudutaan usein tekemään muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin. Työmaalla ei kuitenkaan pidä ryhtyä suunnittelemaan, vaan annetaan tehtävä suunnittelijalle. Jokainen muutos alkuperäisiin suunnitelmiin viedään tarkepiirustuksiin ja työselostuksiin. Mikäli aiheutuu poikkeama valvontaviranomaisen leimaamiin suunnitelmiin, muutos on hyväksytettävä viranomaisella. Arvon ja Rikun talvipäivä. Tarkalla töiden aikatauluttamisella ja seurannalla Varmala varmisti pääsynsä suojaan talven tuiskuilta. Riskilälle kävi kehnommin, kun aikataulu lipesi ja kohdalle osui muitakin yhteensattumia AIKATAULU- JA KUSTANNUSSEURANTA Urakkaneuvotteluvaiheessa työmaalle laaditaan yleisaikataulu, jonka etenemistä seurataan työmaalla laadittavien työvaiheaikataulujen avulla. Työmaakokouksissa todetaan mahdolliset aikataulupoikkeamat sekä sovitaan kaikkien hankkeen osapuolten kanssa tarvittavat toimenpiteet aikataulun hallintaan. Aikataulun yhteyteen laaditaan yhdessä suunnittelijoiden ja vastaavan työnjohtajan kanssa myös työmaan maksusuunnitelma, johon toteutuneita rakentamisvaiheen kustannuksia jatkuvasti verrataan. 6. KÄYTTÖÖNOTTO 6.1 KÄYTTÖÖNOTTOKATSELMUS Asumiseen aiotun rakennuksen käyttöönoton ehtona on käyttöönottokatselmus, jonka suorittaa pyynnöstä rakennusvalvontaviranomainen. Kyseisessä tarkastuksessa varmistetaan, että kaikki ennen käyttöönottoa suoritettavaksi määrätyt katselmukset on hyväksytysti suoritettu. Rakennuksen tulee täyttää turvallisen ja terveellisen asumisen edellyttämät vaatimukset. Keskeneräiset alueet on eristettävä asuinalueesta. Kun rakennus ja piha-alue ovat valmiit, voidaan pyytää tehtäväksi virallinen loppukatselmus. Urakointimenettelyssä on hyvä suorittaa viranomaiskatselmukset ennen urakoiden vastaanottotarkastusta, jotta mahdolliset puutteet voidaan esittää vaateina urakoitsijoille. 6.2 RAKENNUTTAJAN VASTAANOTTOTARKASTUS Kun urakoitsija ilmoittaa työnsä valmistuneen pidetään vastaanottotarkastus. Siinä ovat mukana suunnittelijat, valvoja, rakennuttaja ja urakoitsija. Tarkastuksessa käydään läpi koko työ mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Pöytäkirjaan merkitään todetut puutteet, virheet ja poikkeamat. Samalla sovitaan korjaustapa. Tarkastuksen lopuksi pöytäkirja allekirjoitetaan, minkä jälkeen urakoitsijalle annetaan kohtuullinen aika laittaa osoitetut paikat kuntoon. Vasta korjausten jälkeen rakennuttaja tekee vastaanottopäätöksen ja maksaa urakkasumman viimeisen erän. 6.3 TALOUDELLINEN LOPPUSELVITYS Aina ei kaikkia rakennuttajan ja urakoitsijan välisiä maksusuhteita ole selvitetty vastaanottotarkastuksessa. Tällöin voidaan järjestää erillinen taloudellinen loppuselvitys. Sen ehtona kuitenkin on, että sopijaosapuolet ovat viimeistään vastaanottotarkastuksessa esittäneet taloudelliset vaatimuksensa. Taloudellisessa loppuselvityksessä käydään läpi alkuperäinen urakkasopimus ja rakentamisen aikaiset lisä- ja muutossopimukset, kaikki töitä ja materiaaleja koskien. 6.4 TAKUU Urakoitsija vastaa suorituksensa sopimuksenmukaisuudesta takuuajan, joka määritetään urakkasopimuksessa. Yleisissä sopimusehdoissa (YSE) takuuajaksi on määritetty kaksi vuotta. Urakoitsijalla on 10 vuoden ajan vastuu törkeästä laiminlyönnistä, jota ei ole voitu havaita vastaanottotarkastuksessa eikä takuuaikana. Takuuajan vakuus on yleensä kaksi prosenttia arvonlisäverottomasta urakkahinnasta (katso kohta 4.9). 20

Tervetuloa! 14.1.2016

Tervetuloa! 14.1.2016 Tervetuloa! 14.1.2016 Viranomaisvalvonta rakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslaki 124 Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia,

Lisätiedot

BUILD UP SKILLS

BUILD UP SKILLS VANTAAN RAKENNUSVALVONTA BUILD UP SKILLS 9.12.2015 Hannu Mönkkönen tarkastusinsinööri Rakennusvalvontaviranomaisen työkalut ja säädösmaailma rakentamisen laadun keskiössä RAKENNUSVALVONTA Rakennusvalvonta

Lisätiedot

JUUAN POIKOLAN KOULUN JÄÄKIEKKOKAUKALON KATTAMINEN

JUUAN POIKOLAN KOULUN JÄÄKIEKKOKAUKALON KATTAMINEN JUUAN POIKOLAN KOULUN JÄÄKIEKKOKAUKALON KATTAMINEN Hankintasuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. RAKENNUTTAMINEN 3. SUUNNITTELU 4. TOTEUTUS 5. VIRANOMAISET 6. TOTEUTUSMUODON VALINTA 7. SUUNNITTELUMUODOT

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden

Lisätiedot

Paljonko kivitalo maksaa? Lue mistä osista kivitaloprojektin kokonaishinta koostuu

Paljonko kivitalo maksaa? Lue mistä osista kivitaloprojektin kokonaishinta koostuu Paljonko kivitalo maksaa? Lue mistä osista kivitaloprojektin kokonaishinta koostuu Kokonaiskustannusten yhteenveto Budjetointilaskenta on toteutettu 300 000-700 000 hintaluokan taloille. 1. Rakennuttaminen

Lisätiedot

PIENTALOHANKKEEN ARKKITEHTI- JA PÄÄSUUNNITTELU

PIENTALOHANKKEEN ARKKITEHTI- JA PÄÄSUUNNITTELU PIENTALOHANKKEEN ARKKITEHTI- JA PÄÄSUUNNITTELU SUUNNITTELUN OSAPUOLET RAKENNUTTAJA PÄÄSUUNNITTELIJA / ARKKITEHTI RAKENNESUUNNITTELIJA LVI-SUUNNITTELIJA SÄHKÖSUUNNITTELIJA Lisäksi esim. - sisustussuunnittelija

Lisätiedot

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista

Lisätiedot

Rakennuttajan vastuu ja päätöksenteko

Rakennuttajan vastuu ja päätöksenteko Rakennuttajan vastuu ja päätöksenteko Rakentamiseen ryhtyvän on tiedettävä, ja paljon!! On tunnettava rakentamista ohjaava lainsäädäntö, rakentamismääräykset, paikallinen rakennusjärjestys, hyvän rakentamistavan

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti Rakentajan info Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti 12.9.2016 Suunnittelun lähtökohtia Rakennus tulee suunnitella aina paikkaansa Maasto-olosuhteet,

Lisätiedot

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi

LUONNOS. Ylöjärven kaupunki / Yhdyskuntatekniikka Räikäntie 3 / PL 22 33471 Ylöjärvi toukokuu 1998 1 (11) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

rakentamisapu.fi! (tulossa myöhemmin)! OMAKOTITALON RAKENTAMISAPU PALVELU KYSY LISÄÄ: Marko Pakarinen - p e.

rakentamisapu.fi! (tulossa myöhemmin)! OMAKOTITALON RAKENTAMISAPU PALVELU KYSY LISÄÄ: Marko Pakarinen - p e. rakentamisapu.fi! (tulossa myöhemmin)! OMAKOTITALON RAKENTAMISAPU PALVELU rakentamisapu.fi! RAKENTAMISAPU PALVELU JA ONNISTUNUT TALONRAKENNUSPROJEKTI ETUJA: Omakotitalon rakennuttaminen on iso ja vaativa

Lisätiedot

KAUHAJOEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ. Aronkylän päiväkodin rakentaminen KVR urakkana

KAUHAJOEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ. Aronkylän päiväkodin rakentaminen KVR urakkana KAUHAJOEN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ Aronkylän päiväkodin rakentaminen KVR urakkana Kauhajoen kaupunki Tarjouspyyntö 2/5 Pyydämme KVR urakkatarjoustanne päiväkoti kohteestamme ohessa olevien määritysten ja

Lisätiedot

Rakennuspaikka DÅVITS, Brakeudden 37, JORVAS. Rakennettu kerrosala 157 m²

Rakennuspaikka DÅVITS, Brakeudden 37, JORVAS. Rakennettu kerrosala 157 m² Rakennus- ja ympäristölautakunta 105 09.06.2015 Rakennuslupa 15-64-A, Dåvits 410-1-81 / Oikaisuvaatimus 15-12-OIK 490/10.03.00.02/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 105 Asia Rakennuslupa Hakemus on

Lisätiedot

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA Rakennuslautakunta 10 05.02.2013 Lupa nro 2012-497 / Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2:n rakennuslupahakemus RAKLA 10 Rakennuslupa nro 2012-497 Rakennuspaikka: 405-4-64-2 Pinta-ala 0.0 Laivastokatu

Lisätiedot

Rakennushankkeen oikeudelliset roolit

Rakennushankkeen oikeudelliset roolit Rakennushankkeen oikeudelliset roolit Pohjois- Suomen Kiinteistöyhdistys 15.10.2014 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy 2 Mitkä ovat rakennushankkeen keskeiset osapuolet? Mitkä

Lisätiedot

1:346 Kortteli 11 Tontti 1. Tontin pinta-ala 7619,00 m² Sallittu kerrosala 80,00 m² Käytetty kerrosala 27,70 m² Rakennuspaikan

1:346 Kortteli 11 Tontti 1. Tontin pinta-ala 7619,00 m² Sallittu kerrosala 80,00 m² Käytetty kerrosala 27,70 m² Rakennuspaikan Lupanumero 2013-0001 Päätöspäivä 13.02.2013 10 Hakija Rantanen Mika Juhani Muuntajantie 3 28760 PORI Rantanen Johanna Katriina Muuntajantie 3 28760 PORI Rakennuspaikka Kiinteistötunnus 608-402-0001-0346

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista

Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Sujuvan toteutuksen perusta on hyvä suunnittelu case esimerkki toteutusvaihtoehdoista Päätehtävät ja roolit Tilaaja päättää Isännöitsijä johtaa taloyhtiötä Projektijohtaja johtaa hanketta Valvoja valvoo

Lisätiedot

URAKKAMUODOT JA VALVONTA

URAKKAMUODOT JA VALVONTA URAKKAMUODOT JA VALVONTA Valvojakurssi Hannu Äystö Hankkeen toteutusmuoto 2 Toteutusmuodolla tarkoitetaan hankkeen toteutustapaa Rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamispalveluiden hankintatapa Tilaaja

Lisätiedot

KAUPUNKIKUVA ja rakennussuunnittelijan kelpoisuus. Arkkitehti Sofia Amberla

KAUPUNKIKUVA ja rakennussuunnittelijan kelpoisuus. Arkkitehti Sofia Amberla KAUPUNKIKUVA ja rakennussuunnittelijan kelpoisuus Arkkitehti Sofia Amberla 17.11.2015 Rakennusvalvonnan ohjaustehtävä perustuu lakiin. 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Rakennuksen tulee soveltua

Lisätiedot

Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia

Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia Hannu Mönkkönen tarkastusinsinööri TAVOITTEENA TURVALLINEN JA TERVEELLINEN RAKENNUS Rakennuksen kosteuslähteet

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo

Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo Taloteknisen suunnittelun tehtäväluettelo HUS-suunnittelijaseminaari 18.9.2014 Kari Kaleva / Granlund Oy Esityksen sisältö Uudet suunnitteluvaiheet Taloteknisen tehtäväluettelon rakenne Avoimen rakentamisen

Lisätiedot

Urakkaohjelma. Pvm. 14.11.2014. Projekti nro Projekti 1649V01. Kaukosen asuinrakennuksen vesijohtosaneeraus. Kittilä VESIJOHTOJEN SANEERAUS

Urakkaohjelma. Pvm. 14.11.2014. Projekti nro Projekti 1649V01. Kaukosen asuinrakennuksen vesijohtosaneeraus. Kittilä VESIJOHTOJEN SANEERAUS Laatija Rauno Huuki Urakkaohjelma Pvm. 14.11.2014 Sivu 1(9) Projekti nimi, Kaukosen asuinrakennuksen vesijohtosaneeraus Projekti nro Projekti 1649V01 Kaukosen asuinrakennuksen vesijohtosaneeraus Kittilä

Lisätiedot

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE ( Rovaniemen kaupunki/ Suomen Ilmakuva Oy) SIJOITTAMISSOPIMUS Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 2888/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 2888/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (1) 53 Asianro 2888/10.03.00/2013 Oikaisuvaatimus / rakennustarkastaja Esa Koposen päätös 26.11.2012 1067 / osittaiset loppukatselmukset 26.3.2013 ja 2.4.2013 / 8-49-12

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-4-45-9 Pinta-ala 1559.0 Eteläinen Heikelintie 4 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

RAKENNUTTAMINEN PIMA-HANKKEISSA

RAKENNUTTAMINEN PIMA-HANKKEISSA ENVIRONMENT PETRA PIHLAINEN RAKENNUTTAMINEN PIMA-HANKKEISSA Sisältö Yleistä rakennuttamisesta Suunnittelu Urakan kilpailutus Eri osapuolien vastuista ja velvoitteista Vastaanotto Viestintä Yleistä rakennuttamisesta

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Sopimusten merkityksestä

Sopimusten merkityksestä Sopimusten merkityksestä Jouni Koskela hallintonotaari, kiinteistönpitoinsinööri Esityksen sisältö: Hankkeen luonne Sopimusten sitovuus Osapuolet Osalliset Pätevyys, toimivalta Hyvä sopimus Tulkinta ja

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen

10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen 10 Urakoitsijan ja urakkamuodon VAlinta 10.1 Urakkatarjouksen pyytäminen Urakkatarjouspyynnön valmistelee projektinjohtaja suunnittelijoiden teknisten asiakirjojen pohjalta. Tarjouspyyntö määrittelee muun

Lisätiedot

RT 80272 VASTAANOTTOTARKASTUKSEN PÖYTÄKIRJA. syyskuu 2000 korvaa RT 80209

RT 80272 VASTAANOTTOTARKASTUKSEN PÖYTÄKIRJA. syyskuu 2000 korvaa RT 80209 syyskuu 2000 korvaa RT 80209 1 (8) VASTAANOTTOTARKASTUKSEN PÖYTÄKIRJA Tämä pöytäkirjalomake ja lomake RT 80275 Virheluettelo liittyvät toisiinsa ja niissä on otettu huomioon Rakennusurakan yleiset sopimusehdot

Lisätiedot

VESI- JA VIEMÄRIJOHTOJEN PERUSKORJAUKSEN (LINJASANEERAUS) LUPAPROSESSIKUVAUS

VESI- JA VIEMÄRIJOHTOJEN PERUSKORJAUKSEN (LINJASANEERAUS) LUPAPROSESSIKUVAUS HELSINGIN KAUPUNKI LUPAPROSESSIKUVAUS 1 (6) VESI- JA VIEMÄRIJOHTOJEN PERUSKORJAUKSEN (LINJASANEERAUS) LUPAPROSESSIKUVAUS HELSINGIN KAUPUNKI LUPAPROSESSIKUVAUS 2 (6) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 53

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU

KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU TAMPEREEN KAUPUNKI LIITE 5 TURVALLISUUSASIAKIRJA KOUKKUTIE, KUMPUTIE, KUNNASTIE, LAALAHDENKUJA JA PEKANKATU RUOTULA JA TAKAHUHTI Suunnitelmanumerot:14105, 14104, 14103, 14163, 14164 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAAN 14-0016-R/ AS OY METSOHOVIN KATETUT TERASSIT/VASTINE VALITUKSEEN 244/00.02.02/2014 VOLTK 17 Juhani Riuttanen

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

KUIVAKETJU 10 MITEN NOSTETAAN SUUNNITTELUN ARVOSTUSTA? Risto Jyrkkä

KUIVAKETJU 10 MITEN NOSTETAAN SUUNNITTELUN ARVOSTUSTA? Risto Jyrkkä KUIVAKETJU 10 MITEN NOSTETAAN SUUNNITTELUN ARVOSTUSTA? 1.10.2015 Risto Jyrkkä HANKKEEN OSAPUOLIA Geosuunnittelija Rakennesuunnittelija HANKKEESEEN RYHTYVÄ Pääsuunnittelija Rakennussuunnittelija Muut erityissuunnittelijat

Lisätiedot

Lupanumero Päätöspäivä

Lupanumero Päätöspäivä 1 / 5 HAKIJA Joutsenhanhi / Sisco Vuokra-Asunnot Oy Linnavuorentie 28 C, 00950 HELSINKI RAKENNUSPAIKKA Kiinteistötunnus 68-0-527-0001 Kaupunginosa KAUPUNGINOSA Kortteli 527 Tontti 1 Kiinteistön pinta-ala

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-1-300-3 Pinta-ala 1254.0 Fasaaninpolku 8 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Lisärakennusoikeus

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

URAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998

URAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 URAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 Antero Oksanen Ville Laine Kim Kaskiaro CC LAKIMIESLIITON KUSTANNUS 2010 Helsingin Kamari Oy ja tekijät ISBN 978-952-246-015-8 Kannen suunnittelu:

Lisätiedot

Kaupunginosa/kylä. Tontin pinta-ala 7847,00 m² Sallittu kerrosala 784,00 m² Käytetty kerrosala 183,00 m² Rakennuspaikan

Kaupunginosa/kylä. Tontin pinta-ala 7847,00 m² Sallittu kerrosala 784,00 m² Käytetty kerrosala 183,00 m² Rakennuspaikan Lupanumero 2010-0061 Päätöspäivä 18.11.2010 91 Sivu 1 Hakija Rakennuspaikka Pakkanen Lasse Kiinteistötunnus 608-405-0010-0033 Kaupunginosa/kylä Längelmäki Messintie 4 B 40 Tilan nimi Mäntynen 3 28190 PORI

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen Lähes nollaenergiapientalon suunnittelun ja toteutuksen ohjauksen kehittäminen

nzeb Hankeosaaminen Lähes nollaenergiapientalon suunnittelun ja toteutuksen ohjauksen kehittäminen Lähes nollaenergiapientalon suunnittelun ja toteutuksen ohjauksen kehittäminen Hankkeen tavoitteet ja mahdollisuudet rakennuttajalle: Miten eri suunnittelijat rakennushankkeen eri vaiheessa voisivat parhaiten

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan

Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan 21.11.2016 SH 1 Rakennuslupa MRL 125 Rakennuslupa Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön,

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

Omakotitalon rakentajanopas

Omakotitalon rakentajanopas opas Omakotitalon rakentajanopas Muistathan, että rakennuslupa tulee hakea vuoden kuluessa kunnan tontin varaamisesta, ja rakentaminen tulee aloittaa kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Asiantuntijat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2016 1 (5) 216 Keskustakirjaston projektinjohtourakka; urakoitsijan valinta HEL 2015-001242 T 02 08 03 00 Kiinteistökartta 63/673 496, Töölönlahdenkatu 4-10 Päätös A päätti

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALONRAKENNUSHANKKEET

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALONRAKENNUSHANKKEET Kunnanvaltuuston hyväksymä 12.4.2010 Dnro 1207/454/2008 KIRKKONUMMEN KUNNAN TALONRAKENNUSHANKKEET HANKEOHJE Astuu voimaan 19.4.2010 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä...1 Talonrakennushankkeen prosessi...1 Hankkeen

Lisätiedot

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet

Rakentajan sähkömuistio. - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakentajan sähkömuistio - omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon sähköistyksen vaiheet Rakennuksen sähköistys Rakennuksen onnistunut sähköistys vaatii runsaasti tietoa, eikä rakentajan kannata lähteä toteuttamaan

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

Pyydämme tarjoustanne Laihian keskuskoulun ilmanvaihtolaitteiden suunnittelusta tämän tarjouspyynnön ja liitteenä olevien asiakirjojen mukaisesti.

Pyydämme tarjoustanne Laihian keskuskoulun ilmanvaihtolaitteiden suunnittelusta tämän tarjouspyynnön ja liitteenä olevien asiakirjojen mukaisesti. SUUNNITTELUPALVELUJEN TARJOUSPYYNTÖ Pyydämme tarjoustanne Laihian keskuskoulun ilmanvaihtolaitteiden suunnittelusta tämän tarjouspyynnön ja liitteenä olevien asiakirjojen mukaisesti. TILAAJA JA HANKINTA

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA Valvojakurssi Hannu Äystö Laatu- tai toimintajärjestelmä 2 Laatujärjestelmä on johtamisen väline, joka helpottaa yrityksen toiminnan suunnittelua ja kehittämistä Tarkastellaan

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA

RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA OULUN KAUPUNKI 1 (5) RAJAKYLÄN KOULUI, 1-vaihe, PERUSKORJAUS AV-HANKINTAAN LIITTYVIÄ MUITA VAATIMUKSIA Yleistä Av-laitetoimittaja sitoutuu suorittamaan sovittua urakkasummaa vastaan tämän asiakirjan, tarjouspyynnön

Lisätiedot

Hankehakemuksen käsittely ELYssä

Hankehakemuksen käsittely ELYssä Hankehakemuksen käsittely ELYssä Viisarin hankesuunnittelupäivä Suolahdessa 17.3.2015 Raimo Toivola, rakennusasiantuntija, Keski-Suomen Ely-keskus YLEISTÄ -selvitetään rakentamisen luvan tarve ja ehdot

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (6) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ (6) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 (6) RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU Rakenneyksikön muiden viranhaltijoiden tekemät rakennuslupapäätökset Päätökset annetaan julkipanon jälkeen

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ

LOIMAAN KAUPUNKI TARJOUSPYYNTÖ PURKU-URAKKAAN Hanke numero 004500 Tilaaja Loimaan kaupungin tekninen lautakunta / rakennuttamispalvelut pyytää urakkatarjoustanne alla mainitusta kohteesta liitteenä olevien asiakirjojen mukaisesti. Tarjous

Lisätiedot

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti

Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Sisäilmaparannuksen rakennuttaminen, CASE päiväkoti Teemu Alavenetmäki RI (AMK) Tampereen Tilakeskus Liikelaitos rakennuttajainsinööri Sisältö Suunnittelu Kilpailutus ja urakoitsijoiden valinta Rakentaminen

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

15:69. Tontin pinta-ala ,00 m² Sallittu kerrosala 20132,00 m² Käytetty kerrosala 1650,00 m² Rakennuspaikan. 1748,56 m² kokonaiskerrosala

15:69. Tontin pinta-ala ,00 m² Sallittu kerrosala 20132,00 m² Käytetty kerrosala 1650,00 m² Rakennuspaikan. 1748,56 m² kokonaiskerrosala Rakennuslupa Lupanumero 2012-0043 Päätöspäivä 26.09.2012 38 Sivu 1 Hakija Valkamaa Jouko Antero Karikorventie 135 Rakennuspaikka Kiinteistötunnus 608-406-0015-0069 Kaupunginosa/kylä Pomarkku Tilan nimi

Lisätiedot

Urakkasopimuksen tulkinta

Urakkasopimuksen tulkinta Urakkasopimuksen tulkinta Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Rakentamisen lait ja määräykset Urakoinnin sopimussuhteisiin ei ole olemassa erityistä lakia yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet sopimusvapaus

Lisätiedot

Maaseudun tuetun rakentamisen säännökset

Maaseudun tuetun rakentamisen säännökset Maaseudun tuetun rakentamisen säännökset Varsinais-Suomen maaseudun rahoitus- ja kehittämispäivä Janne Gröndahl 9.6.2015 Maankäyttö- ja rakennuslaki 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus.

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Raahen kaupunki. hankintalain ja hyvien kauppatapojen mukaisia tavaroiden ja palvelujen vuosisopimuksia

Raahen kaupunki. hankintalain ja hyvien kauppatapojen mukaisia tavaroiden ja palvelujen vuosisopimuksia 53820 26.02.2016 1/9 53820 1. : Hankintapalvelut Rantakatu 50 Suomi puh. +358 444394306 maire.ylisirnio@raahe.fi : : : hankintalain ja hyvien kauppatapojen mukaisia tavaroiden ja palvelujen vuosisopimuksia

Lisätiedot

URAKKAMUOTOKOULUTUS. Torstaina Kylpylähotelli Kunnonpaikka

URAKKAMUOTOKOULUTUS. Torstaina Kylpylähotelli Kunnonpaikka URAKKAMUOTOKOULUTUS Torstaina 18.1.2017 Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jaettu urakka 1. Kuvatkaa lyhyesti urakkamuotonne tyypilliset käyttökohteet ja -organisaatiot? 2. Kuvatkaa urakkamuotonne vahvuudet verrattuna

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki myy tarjousten perusteella asuin, liikeja toimistorakennusten asemakaavatontin.

Rovaniemen kaupunki myy tarjousten perusteella asuin, liikeja toimistorakennusten asemakaavatontin. TARJOUSPYYNTÖ Rovaniemen kaupunki myy tarjousten perusteella asuin, liikeja toimistorakennusten asemakaavatontin. Tontin kiinteistötunnus on 698 1 26 9. Tontin osoite on Korkalonkatu 12. Tontin pinta ala

Lisätiedot

TURUN LVI-TEKNIIKKA OY. Kähärlänkuja Turku VASO KAARINAN HOVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS ULKOPUOLISET VIEMÄRIT

TURUN LVI-TEKNIIKKA OY. Kähärlänkuja Turku VASO KAARINAN HOVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS ULKOPUOLISET VIEMÄRIT TURUN LVI-TEKNIIKKA OY VASO KAARINAN HOVINEITO JA HOVIPOIKA TYÖSELITYS ULKOPUOLISET VIEMÄRIT Hovineito ja Hovipoika 2 TYÖSELITYS - ULKOPUOLISET VIEMÄRIT 1. YLEISTÄ 1.1 Työn laajuus Tässä työselityksessä

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Yhteiset kokoukset ja toimitukset

Yhteiset kokoukset ja toimitukset Yhteiset kokoukset ja toimitukset Talonrakennusteollisuus ry VT, KTM Työmaakokoukset Työmaakokouksen tarkoituksena on luoda kontakti osapuolten kesken todeta työmaan tuotannon tila tutkia onnistuneen lopputuloksen

Lisätiedot

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS 2 3 TUOTANNON YLEISSOPIMUS SISÄLTÖ 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS...5 2 TOIMINTA JA TEHTÄVÄT...5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...5 4. TUOTANNON VALVONTA...6

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 2 1.2 Päätoteuttaja 2 1.3 Töiden yhteensovitus 2 1.4 Yhdyshenkilöt 3 2. TYÖALUE JA SEN OLOSUHTEET 3 2.1 Ylläpitoalue

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS. Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11. TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013

HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS. Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11. TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Naulakallion hoitokoti KASTELLI Naulakalliontie 11 TEKNINEN PERUSKORJAUS Hanke 8085203 16.4.2013 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Lupatunnus R Sivu 1

Lupatunnus R Sivu 1 Lupatunnus 12-0111-R 01.10.2012 64 Sivu 1 Kerimäen kunta Kerimäentie 10 58200 Kerimäki RAKENNUSPAIKKA Jouhenniemi, 246-408-0004-0629 Teollisuustie, 58200 KERIMÄKI Kiinteistön nimi HERTTUALA pinta-ala 4000

Lisätiedot

LUONNOS. Pyhäjoen kunta,aatosvainion alueen kunnallistekniikan maanrakennusurakka

LUONNOS. Pyhäjoen kunta,aatosvainion alueen kunnallistekniikan maanrakennusurakka toukokuu 1998 1 (11) URAKKASOPIMUS Tämä sopimuslomake perustuu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-T, KH X4-00241. Hanke No Rakennuskohde 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Ajankohtaista. Yhteisiä pelisääntöjä

Ajankohtaista. Yhteisiä pelisääntöjä Pasi Timo Tarkastuspäällikkö Vantaan kaupunki Rakennusvalvonta Ajankohtaista ja Yhteisiä pelisääntöjä Eurokoodiseminaari 8.12.2016 Kalastajatorppa pksrava.fi Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen TOPTEN

Lisätiedot

Antti Voutilainen Arkk tsto Antti Voutilainen Oy Laivurinkatu 33 C 54 00150 HELSINKI RAKENNUSLUPA. Hakija Asunto Oy Töölö-Hesperia

Antti Voutilainen Arkk tsto Antti Voutilainen Oy Laivurinkatu 33 C 54 00150 HELSINKI RAKENNUSLUPA. Hakija Asunto Oy Töölö-Hesperia Antti Voutilainen Arkk tsto Antti Voutilainen Oy Laivurinkatu 33 C 54 00150 HELSINKI RAKENNUSLUPA Tunnus 14-2366-15-D Hakija Asunto Oy Töölö-Hesperia Rakennuspaikka Taka-Töölö, 091-014-0464-0004 Döbelninkatu

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

2. Hankinnan kohde Hanke käsittää Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän Kiuruveden Hingunniemen keittiöremontin.

2. Hankinnan kohde Hanke käsittää Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän Kiuruveden Hingunniemen keittiöremontin. TARJOUSPYYNTÖ 1 (6) SISÄLLYS 1. Yleistä 1 2. Hankinnan kohde 1 3. Hankintamenettely 2 4. Tehtävät 2 5. Aikataulu 2 6. Osatarjous 2 7. Vaihtoehtoiset tarjoukset 2 9. Tarjouspyyntöasiakirjat 2 10. Rakennusaikaiset

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOS HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKUNTAVIRASTO VIRANOMAISLAITURIEN RAKENNUSTYÖ

HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOS HELSINGIN KAUPUNGIN LIIKUNTAVIRASTO VIRANOMAISLAITURIEN RAKENNUSTYÖ HELSINGIN KAUPUNKI URAKKAOHJELMA HEL 2015-010163 Tekninen yksikkö VHA 18.9.2015 HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSLAITOS HELSINGIN KAUPUNGIN VIRANOMAISLAITURIEN RAKENNUSTYÖ URAKKAOHJELMA 18.9.2015 HELSINGIN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot