NRO Hävitty tarjouskilpailu muuttui selviytymistarinaksi Oulussa s.16 19

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 5 2009. Hävitty tarjouskilpailu muuttui selviytymistarinaksi Oulussa s.16 19"

Transkriptio

1 NRO Hävitty tarjouskilpailu muuttui selviytymistarinaksi Oulussa s.16 19

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja Vesa Mauriala Toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen Ilmestyminen Kahdeksan kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Painotalo Auranen Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 5 JaaEi 6 Painava sana 7 Protesti rautateillä 10 Pykälässä 12 Kun työ katoaa, tilalle hiipii pelko 16 Miten eteenpäin hävityn tarjouskilpailun jälkeen 20 Laihduttajan vuosi 21 Sepon Sananen 22 Nenä sydämen kohdalle 23 Radan varrelta 24 Koulutus ja vapaa-aika 25 Tapahtumat 26 Osastot toimivat 27 Eläkeläiset kesäpäivillä Pulsassa 28 Ristikko Oulun verstaalla valmistetaan 40 eri tuotetta VR:lle. s MAARIT UUSIKUMPU MAARIT UUSIKUMPU ISSN Rautatieläisten protestimieli purkautui työnseisaukseksi s Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus Muutosvastarintaa vai kehitystyötä? Valtionyhtiöitä on viime aikoina ryöpytetty roppakaupalla. Ne kiinnostavat kansalaisia ja mediaa tavallista enemmän, koska niissä on kiinni yhteistä ja julkista rahaa. Niinpä niiden jättilomautukset, yhtäkkiset johtajaeroamiset ja -erottamiset ja vaalirahakohun yhteydessä paljastunut ilmainen vaalituki joillekin puolueille ovat isoja uutisia. Valtionyhtiöt ovat haasteellisia johdettavia. Iso yritysjohdon ja työntekijöiden mielipiteitä jakava kysymys on, pitäisikö valtionyhtiöitä johtaa pörssiyhtiöiden tapaan kvartaalitalouden talutusnuorassa vai pitäisikö niiden kantaa yhteiskuntavastuuta yhteiskunnan toiminnoista ja työntekijöistä yksityisesti omistettuja yrityksiä enemmän. Toisin sanoen, pitäisikö niiden olla muita yrityksiä eettisempiä. Työtekijäpuoli ja ay-liike ovat valtionyhtiöiden lomautustulvassa peränneet valtionyhtiöiltä yhteiskuntavastuuta työntekijöistä. Yritysjohtajat taas peräävät muu tosta muutoksen perään ja valmistelevat muutos- ja sopeutusohjelmia. Mutta kun työntekijät eivät mukisematta suostukaan juoksemaan muutoksen perässä kovaa pysyäkseen edes paikallaan, he saavat muutosvastarintaleiman otsaansa, kuten saimme huomata Finnairin toimitusjohtajan Jukka Hienosen jättäessä eroilmoituksensa elokuun alussa. Finnairin johtaminen ei ole ollut viime aikoina herkkua, mutta muutosvastarinnan leimakirveellä on helppo mitätöidä muutoksen arvostelija ja saada hänet kuulostamaan menneisyyteen jämähtäneeltä kehityksen jarrulta. Muutosvastarinnasta syyttäminen on myös varma tapa saada työntekijät takajaloilleen ja pitämään kiinni huonoistakin käytännöistä. Kaikki muutokset tai yritysjohdon yltiöpäiset ideat eivät aina ole hyvästä. Huonoja muutoksia on syytäkin vastustaa eikä pidä suostua muutoksiin vain muutoksen vuoksi. Hyvät muutokset taas menevät läpi helpommin, kun niistä keskustellaan henkilökunnan kanssa järkisyillä perustellen. Yritysjohdon pitäisi oikeastaan olla kiitollinen, jos henkilöstö on aktiivinen ja pystyy perusteltuun kritiikkiin, koska Muutoskritiikkiä ei ole järkevää kohdella muutosvastarintana vaan työntekijöiden haluna olla mukana työpaikan kehittämisessä. se on silloin selvästi sitoutunut työhönsä ja arvostaa työtään. Muutoskritiikkiä ei siten ole järkevää kohdella muutosvastarintana vaan työntekijöiden haluna olla mukana työpaikan kehittämisessä. Maarit Uusikumpu KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Vapaajäsenyyttä anotaan liiton hallitukselta, joten ota yhteys ko. tilanteessa jäsenrekisteriin. Vapaajäsenyyden saatuasi muistathan, että liiton maksamat matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus loppuvat. JOS SAIRASTUT... ja saat Kelan sairauspäivärahaa, opiskelet, suoritat ase- tai siviilipalvelua, olet erityis äitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempaintai hoitovapaalla, kuntoutustuella, kuntoutusrahalla, laitoshoidossa tai omaishoitajana etkä saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta kyseiseltä ajalta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen (lepäävät jäsenoikeudet). Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, miltä et saa palkkatuloa. Liiton jäsenrekisterin puhelin vastaa arkisin klo Mikäli soitat liittoon keskuksen kautta tai vanhoihin 09-alkuisiin pöytä puhelinnumeroihin, jätä vastaajan viestiin aina myös puhelinnumerosi. Näin voimme soittaa tarvittaessa takaisin. Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu Irtisanomiset moninkertaistuivat viime vuodesta SAK:n keräämien tietojen mukaan yt-neuvottelujen alaisten työntekijöiden määrä kymmenkertaistui tammi kesäkuussa viime vuoteen verrattuna. Myös irtisanomisten määrä moninkertaistui. SAK:n tiedot perustuvat pörssitiedotteisiin ja muihin julkisiin lähteisiin. Ytneuvottelujen piirissä oli alkuvuonna yli työntekijää. Viime vuonna määrä oli runsaat työntekijää. Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana yt-neuvottelujen piirissä on ollut jo kaksi kertaa enemmän työntekijöitä kuin koko viime vuoden aikana yhteensä. Alkuvuodesta irtisanottiin työntekijää, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla, jolloin irtisanottuja oli Myös irtisanomisissa ylitettiin jo alkuvuodesta selvästi koko vuoden 2008 irtisanottujen määrä. Lomautettuna tai lomautusuhan alla on alkuvuodesta ollut runsaat työntekijää. Työttömyyttä ei saa päästää kasvamaan hallitsemattomasti. Lähinnä veronkevennyksiin perustuneen elvytyksen rinnalle tarvitaan uusia päätöksiä työllisyyttä ja talouden kasvua tukevista investoinneista, kuntatalouden vahvistamisesta sekä työvoima- ja koulutuspolitiikan aktiivitoimien varmistamisesta. Missään nimessä elvytystä ei pidä nyt lopettaa, SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki korostaa. Metsämäen mukaan etenkin nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy vaatii panostuksia. Myös valtion omistajapolitiikalla on työllisyyden hoidossa keskeinen rooli, joka korostuu taantuman aikana. Valtion omistamien yhtiöiden velvollisuutena on kohdella työntekijöitä esimerkillisesti ja huolehtia heidän turvastaan muutostilanteissa. Valtion omistajuutta on hoidettava pitkäjänteisesti ja äkillisiä muutoksia tulee välttää, Metsämäki toteaa muun muassa Destia-keskusteluun viitaten. VR-Rata Etelä-Suomi mukana työturvallisuushankkeessa Työterveyslaitos järjestää kehityshankkeen, jonka tarkoituksena on parantaa työturvallisuutta ja työturvallisuusilmapiiriä. VR Rata Etelä-Suomi on mukana kyselyssä. Henkilöstökysely lähetetään elokuussa kaikille Etelä-Suomen tulosyksikössä työskenteleville. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää koko yhtiössä ja jopa koko VR-konsernissa. Rautatievirasto Liikennevirastoon Vuoden 2010 alusta aloittavat toimintansa liikennealan uudet virastot eli Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto. Liikennevirasto ottaa hoitaakseen Ratahallintokeskuksen, Tiehallinnon ja Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot. Liikenteen turvallisuusvirastoon yhdistetään Ajoneuvohallintokeskuksen, Ilmailuhallinnon, Rautatieviraston ja Merenkulkulaitoksen turvallisuustoiminnot sekä Tiehallinnon turvallisuustehtäviä. Seinäjoki Oulu-radan peruskorjaus uhkaa keskeytyä Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) asettaa budjettiehdotuksessaan ykköshankkeeksi Seinäjoen ja Oulun välisen Pohjanmaan radan peruskorjauksen. LVM haluaa, että Pohjanmaan radan peruskorjaustyöt jatkuvat keskeytyksettä. Sen sijaan valtiovarainministeriön (VM) valmistelemassa vuoden 2010 budjetissa ei hankkeelle näillä näkymin olisi tulossa lainkaan rahoitusta, mikä tarkoittaa sitä, että työt radalla todennäköisesti pysähtyisivät. Radan valmistumisen viivästyminen aiheuttaa ongelmia niin henkilöliikenteelle kuin teollisuudenkin kuljetuksille. Seinäjoki-Oulu-radan ratatöiden jatkumisella olisi myös suuri työllistävä vaikutus. LVM ehdottaa Seinäjoki-Oulu-hankkeeseen 40 miljoonan euron lisämäärärahaa jo tälle vuodelle toiseen lisätalousarvioon. Hallitus käsittelee toista lisätalousarvioesitystään elokuun lopulla budjettiriihen yhteydessä. Perusradanpidon määrärahaksi LVM ehdottaa kaikkiaan 299 miljoonaa euroa. Tästä ratojen korvausinvestoinneille on varattu 120 miljoonaa euroa. Ratahallintokeskuksen näkemyksen mukaan korvausinvestointeihin kaivattaisiin lisää vähintään 50 miljoonaa euroa. Kaukojunaliikenteen ostoihin LVM ehdottaa käytettäväksi 31,4 miljoonaa euroa ja junien lähiliikenteeseen 10,9 miljoonaa. Kemijärven yöjunaliikenteeseen osoitettaisiin 1,2 miljoonaa euroa. Länsimetron rakentaminen ehdotetaan käynnistettäväksi vuonna Valtio osallistuu metron rakentamiskustannuksiin enintään 200 miljoonalla eurolla vuosina Vielä ensi vuonna valtiolle ei aiheudu länsimetrosta menoja. 4 Rautatieläinen

5 MAARIT UUSIKUMPU Suomi informoi EU:n liikenneministereitä Venäjän suunnittelemista konttiliikenteen muutoksista Venäjän federatiivinen tullilaitos on valmistelemassa Venäjän hallituksen asetusluonnosta, jolla siirrettäisiin Venäjälle tuotavat 20 jalan tai sitä suuremmat kontit kuljetettavaksi joko meritse tai rautateitse. Asetusluonnos koskisi tuontia ja transitoliikenteen konttikuljetuksia Venäjälle Suomen, Viron, Latvian ja Ukrainan kautta. Suomen liikenneministeri Anu Vehviläinen informoi kesäkuussa Luxemburgissa EU: n liikenneministereille, mitä vaikutuksia asetuksella olisi EU: sta Venäjälle suuntautuvalle tavaraliikenteelle. Ministeri Vehviläinen piti järkevänä ilmastopoliittisista ja logistisista syistä siirtää mahdollisimman paljon tavarakuljetuksia rautateille mutta mahdottomana toteuttaa konttien siirtoa raiteille yhtäkkisellä hallinnollisella päätöksellä. Suomen näkemyksen mukaan asetus vaikuttaisi koko EU-alueen kuljetuksiin. Käytännössä tämä hanke halvaannuttaisi koko itärajan tavaraliikenteen, sillä rautateillä ei ole riittävää välityskykyä eikä kalustoa kuljettaa näin suuria määriä kontteja Venäjälle. Suomen kautta kuljetettiin viime vuonna noin konttia, joista rautateitse meni vain eli noin neljä prosenttia. Yhteiskunnan muutokset heijastuvat työelämään Maailmanlaajuinen taantuma iski suomalaisen talouteen yllättäen, nopeasti ja rajulla voimalla. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa tilauskanta on vähentynyt edellisvuodesta 40 prosentti ja metsäteollisuudessa on alennettu kapasiteettia lopettamalla tehtaita. Nämä kaikki Suomen vientiteollisuuden vaikeudet heijastuvat suoraan VR:n kuljetusmääriin ja johtavat uudelleenjärjestelyihin, kuten VR Cargon työntekijät ovat joutuneet huomaamaan. Henkilöliikenteen puolella taantuman vaikutukset ovat olennaisesti pienemmät, joskin työmatkaliikenteessä muutokset ovat näkyvissä. Sen sijaan lähes kaikissa kesätapahtumissa on tänä kesänä tehty uusia yleisöennätyksiä, eli matkailun puolella Suomi ei ole hiljentynyt! Yhteiskunnallisista ongelmista alkoholin ja huumeiden käytön ongelmat näkyvät myös rautateillä. Asiaa ei ole yhtään parantanut se, että poliisin toimintaa on myös keskitetty. Entistä harvemmalla asemalla voi konnari poistaa matkustajan liikenteestä poliisin haltuun. Usein junalla matkustavana kiinnitän kuitenkin huomiota VR:n konnarien ja ravintolahenkilökunnan hyvään neuvottelutaitoon. Aika ajoin matkustajien joukossa on vaikeasti käsiteltäviä. Työturvallisuuteen pitää panostaa käytettävissä olevin keinoin. Työntekijä, joka ei tunne itseään työssään turvalliseksi ei ole myöskään hyvä asiakaspalvelija. Kolmikantaisesti mietitään parasta aikaa keinoja työurien pidentymiseen. Kun taantuma on ohi, kaikkien työikäisten ja työkykyisten suomalaisten panosta tarvitaan. Nykyisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52-vuotiaana. Kun se on keskiarvo, osa jää pois työelämästä jo todella hyvin nuorena. JaaEi Lähes joka toinen joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä ja hyvin monessa tapauksessa myös alkoholilla on osuutensa. Työterveyshuollon aikainen puuttuminen on tehokas lääke ehkäistä negatiivista kehitystä, mutta vieläkin parempi on aito välittäminen kavereista. Työkaveri näkee vaikeuksissa olevan työkaverin päivittäin, kun työterveyslääkäri yleensä vain vastaanotolla. Elämme Suomessa jälleen aikoja, jolloin kaveria ei saa jättää yksin. Nyt olemme siis monin tavoin vakavassa tilanteessa, jossa valtiovallan ja työmarkkinaosapuolten pitää yhdessä löytää kaikki ne keinot, joilla Suomen talous, työturvallisuus ja hyvinvointi turvataan. Se on ainoa keino taata myös se, että tavara liikkuu ja töitä riittää runsaasti myös rautateillä. Viime vuosina tutuksi on tullut käsite, että työelämässä pysyvää on vain muutos. Ulkoistamisista, kilpailuttamisesta ja vakiintuneiden työtapojen uudelleenarvioinnista on tullut arkipäivää. Kaikkialla haetaan tehokkuutta. Samalla on kuitenkin muistettava työelämän inhimillinen puoli. Eli vaikka taantuma tuli poikkeuksellisella voimalla ja vaikuttaa ainakin ensi vuoden, se jää lopulta väliaikaiseksi. Samaan aikaan työssä jaksamiseen ja työturvallisuuteen on panostettava, jotta työ tuntuu mielekkäältä ja työssä jaksetaan pidempään. Suomalainen hyvinvointi on aina tehty kunniallisella työllä ja niin tehdään jatkossakin. Arto Satonen Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja (kok) Rautatieläinen

6 Painavasana Jatkamme itsenäisenä Rautatieläisten Liiton jäsenistö äänesti TEAM-jäsenäänestyksessä vilkkaasti, ja tuloksena oli, että jäsenkuntamme niukka enemmistö äänesti uuteen liittoon liittymisen puolesta. Äänestyksemme jälkeen Metalliliiton valtuustossa ei kuitenkaan syntynyt riittävää määräenemmistöä liiton purkamiseksi. Niinpä TEAM-hanke, siinä muodossa kuin sitä oli suunniteltu, ei toteudu. Rautatieläisten Liitto jatkaa toimintaansa itsenäisenä, pitkät perinteet omaavana ammattiliittona toimintapäivä osoitti, että voimaa tarvittaessa löytyy ja sen ovat varmasti noteeranneet myös muut alalla toimijat. Haluankin vielä kerran omasta puolestani kiittää teitä erinomaisesti ja täsmällisesti hoidetusta päivästä. Aloitimme toimintapäivänä myös kampanjan Hyvän työelämän puolesta. Sellaista me juuri rautateille haluamme. Kampanjaa tullaankin tavalla tai toisella jatkamaan. Edustajakokouksemme linjasi kuitenkin, että liittoyhteistyötä on syytä tutkia ja tarvittaessa tiivistää. Valtuusto tulee syksyn kokouksissaan puimaan eri yhteistyövaihtoehtoja. Tässä vaiheessa kyse on käytännön yhteistyöstä muiden liittojen kanssa jäsenpalvelujemme ja edunvalvontamme parantamiseksi ei liittofuusioista. Voimaa ja yhteistyötä tarvitaan jatkossakin, sillä lähiajan haasteet ovat suuret. Vaikka taloustaantuman pohja olisikin näkyvissä, vie reaalitalouden toipuminen aikaa. Vuosi 2010 tuleekin olemaan kaikissa tapauksissa haastava, eikä haasteellisuutta helpota se, että työehtosopimusneuvottelut osuvat 2010 keväälle. Osastoilta pyydetään heti alkusyksystä aloitteita siitä, millaisia seikkoja uudella sopimuskierroksella tulisi tavoitella. Ny - kyi sessä tilanteessa kannattaa palkkakehityksen ohella perusteellisesti pohtia, millaisia laadullisia tavoitteita seuraavalla sopimuskaudella haluamme edistettävän. Suuri lähiajan haaste on myös se, miten VR:ää lähivuosina kehitetään. Lehtitietojen mukaan tavarankuljetustoimintaa oltaisiin järjestämässä omaksi kokonaisuudekseen henkilöliikenteen jäädessä omaksi toimintalohkokseen. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää pyrkiä säilyttämään ne synergiaedut, jota nykyinen VR Osakeyhtiön toimintamalli on tuonut tullessaan. Samoin tärkeää on, että mahdollisimman pian saadaan VR:lle luotua pidemmän tähtäimen tulevaisuudenkuva. Julkisen palvelun tehtävää hoitavaa suurta logistiikkayritystä ei voi johtaa kuten pörssiyhtiöitä, jossa kvartaaleihin tuijottaminen luo henkilöstöpolitiikkaan tempoilevuutta ja lisää epävarmuutta. Ei ole helppo tehtävä yhtiön uudella toimivalla johdollakaan, mutta viitteitä on tullut siihen suuntaan, että juuri tällaista Tässä vaiheessa kyse on käytännön yhteistyöstä muiden liittojen kanssa jäsenpalvelujemme ja edunvalvontamme parantamiseksi ei liittofuusioista. pidemmän linjan politiikkaa tultaisiin jatkossa tavoittelemaan. Se on hyvä asia. Liiton uusi valtuusto ja hallitus pääsevätkin aloittamaan työnsä hyvin periaatteellisten kysymysten ääreltä: millaisia liittoyhteistyövaihtoehtoja haemme itsenäisenä liittona, miten valmistaudumme seuraaviin sopimusneuvotteluihin sekä miten edustajakokouksen pidemmän tähtäimen tavoitteet viedään toteutukseen. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja 6 Rautatieläinen

7 Niko Pelho ja Kimmo Huuhtanen kampanjoivat Hyvän työelämän puolesta ja valtionyhtiöiden yhteiskuntavastuuta peräten Helsingin rautatieasemalla mielenilmauspäivänä. Protesti rautateillä Kesäkuun junat eivät kulkeneet, ratoja ei rakennettu eikä ratapihoilla tehty vaihtotöitä. Rautatieläisten keskuudessa pitkään kytenyt protestimieli äityi vuorokauden mittaiseksi työnseisaukseksi, kun Rautatieläisten Liiton (RautL) ja Rautatievirkamiesliiton (RVL) jäsenet ilmaisivat mieltään valtionyhtiöiden omistajaohjausta kohtaan ja epävakaaksi muuttunutta henkilöstöpolitiikkaa kohtaan. Rautatieläisten mielenilmaus oli poikkeuksellinen, vaikkakin harkittu. Rautatieläiset eivät ole olleet lakkoherkkää väkeä. Rautatieliikenne seisoi virkamieslakon vuoksi reilut parikymmentä vuotta sitten ja Rautatieläisten Liiton jäsenten näin mittavasta työnseisauksesta on jo puoli vuosisataa. Jäsenistö seisoi muu- tenkin melko yksituumaisesti mielenilmauksen takana. Vain muutama rikkuri lipesi rivistä. Vaikka koko rautatiealalle kohdistunut työnseisaus oli järeä toimi, niin ainakin Helsingin päärautatieasemalle kokoontuneet mielenilmaisijat olivat vakuuttuneita siitä, että mielenilmaus oli perusteltu. Mielenilmaus keräsi sympatiaa myös matkustajilta ja suurelta yleisöltä. Tsemiä on toivotettu, totesi vaihtotyönjohtaja Niko Pelho, joka oli saapunut rautatieasemalle Vuosaaren satamasta. Kaukoliikennekonduktööri Markku Puron työvuoro taas päättyi aamulla Helsingin asemalle Seinäjoen provinssirokkaajien kanssa. Juna oli ollut täpötäysi. Työn lomassa Puro oli kuunnellut matkustajien mielialoja. Hänen mukaansa matkustajilta oli tullut paljon positiivista palautetta. Liekö syynä ollut onnistunut Rautatieläinen

8 Junaliikenne pysähtyi mielenilmauksen ajaksi. Provinssirock vai yleinen tympääntyminen nykymenoon työpaikoilla. Meitä rautatieläisiä oikein kehuttiin. Eräskin nainen sanoi, että on täysin lakkomme takana. Yhdeltä tosin tuli piilorikkuriväittämä. Hän kysyi minulta, että eikös minun pitäisi olla jo lakossa eikä töissä. Yksi negatiivinenkin kommentti tuli. Yhden matkustajan mielestä mielenilmauksemme on liian lyhyt ja meidän pitäisi olla pitempään lakossa. No, eihän meillä sentään ole tarkoitus lietsoa yleislakkoa, mutta on hyvä, että edes joskus joku uskaltaa näyttää voimaa. Toivon, että viesti menee näin perille omistajaohjaukselle, Puro kiteytti. Tukea yli ammattialojen Jonkun verran ihmetystä on herättänyt se, että miksi työnseisausta ei ulotettu vain Cargoon, jota itse lomautuksetkin koskevat. Kaukoliikennekonduktööri Asko Knuutin mukaan rautatieläiset halusivat antaa nyt tukea cargolaisille kautta linjan ja kun kohteena on valtion omistajaohjaus, koskettaa mielenilmaus kaikkia. Monien mielessä väijyvät myös ehkä omalle kohdalle osuvat lomautukset. Jos lomautusten tiellä jatketaan, sama tilanne voi koskea ensi vuonna myös henkilöliikennettä. Tässä ollaan kyllä väärällä tiellä. Ei VR: ää voi johtaa kuin pörssiyhtiötä, ja missä näkyvät VR:n lihavat vuodet. Työntekijät ovat venyneet töissään, mutta ei se tilissä näy, Knuuti ihmetteli. Konduktöörien mukaan VR:llä on ollut tapana keskustella ja sopia säästöistä ja kehitystyöstä henkilöstön kanssa yhteistyössä. Tämä toimintamalli on tarkoittanut ajan mittaan myös henkilöstövähennyksiä. Henkilöstömäärä onkin pienentynyt useilla tuhansilla vuodesta Samaan aikaan liikenne on lisääntynyt ja työtahti kiristynyt. Knuuti toivoo, että jatkossa VR:ltä viedään asiantuntemus niihin pöytiin, joissa sen asioista päätetään. Myös kaukoliikennekonduktööri Kimmo Huuhtasen mie- Kaukoliikennekonduktööri Markku Puro toivoo, että mielenilmauksen viesti meni perille valtionyhtiöiden omistajaohjaukselle. 8 Rautatieläinen

9 lestä VR:n johto tietää VR:n asiat paremmin kuin Suomen hallitus. Kampanjointia hyvän työelämän puolesta Mielenilmauksen aikana rautatieläiset kampanjoivat isoimpien rautatieasemien liepeillä hyvän työelämän puolesta. Kampanjassa jaettiin ohikulkijoille esitettä, jossa kerrottiin mielenilmauksen syistä ja vaadittiin valtion omistajaohjaukselta yhteiskuntavastuuta omistamiensa yhtiöiden henkilöstöstä ja niiden tarjoamista yhteiskunnallisista palveluista. Myös Pelho otti osaa kampanjointiin. Kampanjoinnin ohessa häntä tosin huoletti se, miten tavaraliikennepuolella onnistutaan palvelemaan asiakkaita Lähiliikennekonduktööri Jarkko Karlssonin mukaan työntekijät ovat joustaneet työtahdin kiristyttyä liikennemäärän kasvun vuoksi. lomautusten aikana vähemmällä miehityksellä. Työporukassa olemme ihmetelleet, että miten käy kuljetusvarmuuden. Hyvän työelämän puolesta -kampanjallaan rautatieläiset haluavat kiinnittää huomiota rautatiealan lisäksi yleisemminkin työelämän koventuneisiin pelisääntöihin. Työntekijöiden mukaan muun muassa valikointi eri kriteerein hyviin ja huonoihin työntekijöihin kovenee. Lomautetuksi tai irtisanotuksi joutumisen syynä voivat olla vaikkapa tiukentuneet terveyskriteerit työelämässä ja työntekijöiden heikentynyt terveys. Knuuti epäili, että terveydentilaluokitus on taustalla myös siinä, miten VR on valinnut ihmisiä pitkille pakkolomille. Kommentti Työntekijät omistajaohjauksen pelinappuloina Rautatieläisten protestin taustalla oli jo pitempään jatkunut kielteinen kehitys rautatiealalla, jonka jäsenistö katsoi juontavan valtionyhtiöiden omistajaohjaukseen. Työntekijät ovat katsoneet käänteen alkaneen VR:n henkilöstöpolitiikassa ja omistajaohjauksessa pari vuotta sitten, kun valtionyhtiöiden omistajaohjaus siirrettiin puolustusministeriön alaiseen omistajaohjausosastoon. VR:n junasta ja yhteiseltä matkalta hyppäsivät VR:n pääjohtaja Henri Kuitunen ja VR:n hallituksen puheenjohtaja Antti Lagerroos oltuaan hallituksen kanssa eri mieltä vaalivaunuiksikin kutsuttujen vaunuhankintojen tarpeellisuudesta. Kun liikenne- ja viestintäministeriö teki vaunuista päätöksensä kuntavaalien 2008 pyörteissä, oli VR tekemässä historiansa parasta tulosta. Vuonna 2008 VR tahkosikin voittoa 56 miljoonaa euroa. Samaan aikaan paha taantuma kolkutti ovella ja romahdutti tavarakuljetusten määrät. Tälle vuodelle VR asetti tavoitteeksi 15 miljoonan euron henkilöstösäästöt. VR neuvotteli säästöistä kaikkien henkilöstöjärjestöjen kanssa. Säästöjä saatiinkin muun muassa vapaaehtoisilla lomarahojen vaihdolla. Kaikkiaan 15 miljoonan euron säästöpotista uupui kesän kynnyksellä 5 6 miljoonaa euroa. Kun vapaaehtoiset toimet eivät tuoneet riittävästi säästöjä yt-neuvotteluissa, ilmoitti VR Cargo lomauttavansa Rautatieläisten Liiton tessin piiristä noin ja Rautatievirkamiesliiton tessin piiristä noin 40 cargolaista. Näistä noin sata on ilmoitettu lomautettavaksi useiksi kuukausiksi. Työntekijöitä harmitti lomautuksissa muun muassa se, että he olisivat olleet valmiita hakemaan aiemman tavan mukaan säästöjä pitkäjänteisesti toimintoja ja rakenteita kehittämällä ja pehmeillä ratkaisuilla. He toivoivat, että suuria voittoja käytetään pääsemään yli vaikeiden aikojen ja niillä turvataan paremmin myös henkilöstön asema. Lisäksi työntekijöiden mielestä lomautusten sijaan pitäisi keskittyä liiketoimintojen kehittämiseen. VR:n haluttomuuden vaihtoehtoisiin ratkaisuihin työntekijät uskoivat juontavan omistajaohjauksen sanelusta. Omituisinta nykyisessä yhteiskuntavastuuta kaihtavassa omistajanohjauslinjassa on se, että maan hallitus on omissa puheissaan kehottanut yrityksiä välttämään lomautuksia ja irtisanomisia. Tämä toive ei liene sittenkään tarkoitettu koskemaan valtionyhtiöitä. Kahden henkilöstöjärjestön yhdessä toteuttama mielenilmauksessa haluttiin sanoa, että nyt omistajaohjauksessa ajetaan väärään suuntaan. Toivottavasti viesti meni perille. Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

10 VR:n terveydentilakriteerit alkavat olla kohtuuttomia, niin ettei niiden perusteella enää kelpaa töihin, vaikka on monia töitä, joita voi tehdä hieman heikentyneelläkin työkyvyllä. Joku kysyikin kerran, että hakeeko VR työntekijöikseen kosmonautteja. VR:n raskaat ja epäsäännölliset työt toki kuluttavat, eikä moni meistä pääse terveenä eläkkeelle, Knuuti päätti. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Pykälässä Rautatieläisen lukijat voivat kysyä työehdoista. Kysymyksiin vastaavat liiton lakimies ja toimitsijat. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen Rautatieläinen, Pl 205, HELSINKI, faksi , sähköposti Rautatieläisjärjestöjen mielenilmaus työtuomioistuimeen Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry (LTY) on haastanut Rautatieläisten Liiton ja Rautatievirkamiesliiton (RVL) työtuomioistuimeen. Haaste on jätetty kesäkuussa ja kanteen syynä on työrauhavelvoitteen rikkominen. Rautatieläisjärjestöt järjestivät kesäkuussa vuorokauden kestävän poliittisen mielenilmauksen. Rautatieläisten Liitto korostaa, että mielenilmauksen kohteena ei ollut työehtosopimus vaan valtion omistajaohjaus ja linjanmuutos henkilöstöpolitiikassa. LTY:n haaste koskee Rautatieläisten Liiton ja RVL:n ammattiosastoja. Hyvä VR:läinen, tervetuloa nauttimaan syksyisen Vuokatin upeista maisemista ja palveluista! Syystarjous VR:läisille 37 Eur/hlö/vrk Eur/hlö/vrk Hinta sisältää majoituksen uusitussa, saunallisessa loma-asunnossa Säätiön tuella (väh. 2 hlöä/asunto), aamiaisen ja päivällisen noutopöydästä, kuntosalin päivittäisen käytön, 2 tunnin lipun Katinkullan kylpylään ja kävelysauvojen tai polkupyörän vuokran. Lisämaksu 1 hengen huoneesta syyskuussa 10,50 Eur/vrk ja lokakuussa 12,60 Eur/vrk. Tarjous on vain VR:läisille ja muille etuun oikeutetuille ja voimassa koskien uusia varauksia. Varaukset puh tai Varatessa käytettävä viitettä VRsyys09. Hinta ilman Säätiön tukea 53 Eur/hlö/vrk. Muistathan myös Hiekkahovin ja Ylläsraudun palvelut. Tutustu tarjouksiimme: Puh , fax Vuokatinhovintie 15, Vuokatti Sairausajan palkka ja osa-aikaeläke Olen osa-aikaeläkkeellä siten, että töissä olen kaksi viikkoa ja eläkkeellä kaksi viikkoa. Sairastuin yli kuukauden ajaksi. Työnantaja on ilmoittanut, että sairausajan palkkajakso kuluu sekä työ- että eläkejaksolla. Miten sairausajan palkkaa pitäisi minulle maksaa? Onko työnantaja menetellyt oikein? Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan työehtosopimuksen sairausajanpalkkamääräyksiä tulee tulkita siten, että sairausajan palkkajakso kuluu vain niiden viikkojen ajalta, jolloin työntekijä olisi ollut töissä, jollei hän olisi työkyvytön. Eläkejaksojen aikana ei sairausajan palkkajakso kulu. Työnantaja on tulkinnut työehtosopimusta väärin. Keskustele asiasta ensin lähimmän esimiehesi kanssa ja jollei asia tule tällä tavoin kuntoon, ota välittömästi yhteyttä luottamusmieheen. Luottamusmies neuvottelee asiasta työnantajan edustajan kanssa ja tekee tarvittaessa asiasta erimielisyysmuiston ja toimittaa sen liittoon jatkotoimenpiteitä varten. Jari Kiviharju lakimies 10 Rautatieläinen

11 Rautatieläinen

12 Kun työ katoaa, tilalle hiipii pelko Junamies Teuvo Törmänen ihmettelee Pasilan varikon tuulisella ja sateisella aukealla, missä viipyy ilmoitus hänen pakkolomansa aloituspäivästä. On kesäkuun 15. ja päivä, jona VR:n pakkolomien pitäisi alkaa. Pasilan pukkinosturin lakkauttaminen vei junamies Teuvo Törmäseltä työt. Nyt hän miettii kohtaloaan VR:n säästö- ja sopeutusohjelmassa. Törmänen on siirrellyt kontteja junan sisään ja junasta ulos Pasilan pukkinosturilla seitsemän muun työntekijän kanssa kesäkuun alkuun asti. Nyt pukkinosturin toiminta Pasilassa on lopetettu. Pukkinosturin alasajon jälkeen Törmästä on mietityttänyt, mikä on hänen ja hänen työtovereidensa kohtalo VR:n säästöohjelmassa. Onko edessä pitkääkin pitempi pakkoloma, kilometritehdas vai vieläkö löytyy inhimillinen ratkaisu heidän varalleen? Kun toukokuussa kuulin lomautuksista ja että pukkinosturilla työt loppuvat, ajattelin heti, että olen pitkäaikaislomautettujen joukossa. Siitä asti on ollut todella hätä ja paha olo. Aamulla ei ole enää mukava herätä. Painajaisetkin tulevat uniin, Törmänen kertoo. VR Cargon Riihimäen palvelupäällikkö Rauli Hirviniemen mukaan kaikki pukkinosturin työntekijät eivät joudu pakkolomille. Yksi heistä jää eläkkeelle, toinen pitkälle sairaslomalle ja kolmelle löytyy uutta työtä. Kolme on vielä vailla korvaavaa työtä. Yksi heistä on junamies Törmänen, jonka mukaan työt eivät Pasilassakaan ole olennaisesti vähentyneet vaan töitä olisi löytynyt rekkojen perien purussa ja kuormauksessa. Tämä työ on nyt kuitenkin ulkoistettu alihankkijalle. Elämäntyö valumassa hiekkaan? Törmänen on työskennellyt VR:llä 34 vuotta ja lähes koko työuransa. Hän on tehnyt vuosikymmenien saatossa monenlaisia töitä VR:llä, muun muassa ajanut autoa, ollut ratapihatöissä junamiehenä ja lähtevässä ja saapuvassa matkatavaran vastaanotossa ja viimeksi siis pukkinosturilla. Sinne hän siirtyi ratapihatöistä vuonna 1995, koska hänen terveydenti- 12 Rautatieläinen

13 Junamies Teuvo Törmänen on työskenteli 14 vuotta Pasilan pukkinosturilla ja uskoi tekevänsä töitä siellä eläkepäiviin saakka. Toisin kävi, kun muutostuulet puhaltavat VR:llä. lansa ei täyttänyt ratapihatyössä vaadittavia terveydentilavaatimuksia diabeteksen vuoksi. Törmänen kertoo olevansa niin sanottu otv3:n mies. Ratapihatöissä työntekijöiden terveydentilavaatimuksena on kuitenkin pääsääntöisesti tev1. Törmänen on 55-vuotias, ja eläkepäivien pitäisi alkaa vajaan kolmen vuoden päästä. Hän on aina pitänyt VR:ää turvallisena ja hyvänä työpaikkana, sellaisena, joka tarjoaa kapean mutta pitkän leivän. Nyt mielen on täyttänyt pelko työn jatkuvuudesta ja siitä, ovatko haaveet eläkepäivistä valumassa hiekkaan ja muuttumassa elämäksi säästöliekillä. Näyttää siltä, että vain täysin terveet saavat nykyään jäädä töihin. Lomautukset vielä jotenkin käsittää, mutta jos päälle vielä irtisanotaan, niin sitä en voi ymmärtää. Jos työni VR:llä loppuu, nousee eläkeikäni vähintään viisi vuotta. Siinä menee koko elämäntyö ja eläke. Jos Törmänen irtisanotaan, hän uskoo joutuvansa taloudellisesti todella tiukoille. Kai se menee kaikki myyntiin, mitä on tullut tienattua. Kukaan ei uskalla ottaa minun ikäistäni enää töihin ja kun on vielä tämä diabeteskin. Ja työtöntä ylipäätään pidetään vain ongelmajätteenä, jota lapioidaan paikasta toiseen. En voi mitenkään ajatella VR:ää hyvällä. Nyt ei ole kyse enää inhimillisistä arvoista vaan kovasta bisneksestä, hän suree. Tuotannolliset syyt liian helppo syy irtisanoa Kun tapasin Törmäsen, oli kesäkuun 15. päivä, rautatieläisten mielenilmauspäivä ja päivä, jona lomautusten piti alkaa. Törmänen uskoo, ettei VR:n lomautuksia olisi peruttu, vaikka mielenilmauksella olisi vaadittu poliittisen painotuksen lisäksi lomautusten purkua tai niiden lyhentämistä. Hänen mukaansa ay-liikkeen pitää kuitenkin laittaa kova kovaa vastaan, koska tuotannollisia syitä käytetään liian löysästi irtisanomisperusteena. Kun vuonna 1975 tulin taloon, oli pykälät niin, ettei voinut erottaa kuin oikeudessa. Sitten tuli nämä tuotannolliset syyt, joiden perusteella voidaan irtisanoa liian helposti. Myös Hirviniemi pitää liki 70 työntekijän pitkiä pakkolomia kovana päätöksenä, mutta Törmäsen pelkoa ennenaikaisena. Hän muistuttaa, että lomautukset Terveydentilavaatimukset suojaavat työntekijää ovat vain periaatteellisia. Tavoite on, että Törmäsellekin löytyisi korvaavaa työtä, mutta mitä työtä Törmänen on valmis ottamaan vastaan. Törmänen itse haluaisi työskennellä loput työvuotensa VR: n palveluksessa Pasilassa vaikkapa rekan perän kuormauksessa. Vielä heinäkuun lopussakaan Törmänen ei ollut saanut lomautusilmoitusta. Työntekijä on kuitenkin lomautettu vasta sitten, kun hän on saanut lomautusilmoituksen. Törmänen on tosin ollut pitkällä sairauslomalla, ja Hirviniemi epäileekin, että lomautusilmoitusta ei ole annettu sairausloman vuoksi. Käytäntönä yleensä on, että sairauslomalaisia ei lomauteta, Hirviniemi tietää. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Työtöntä ylipäätään pidetään vain ongelmajätteenä, jota lapioidaan paikasta toiseen. Rautatieläisten puheessa vilahtelee ajoittain termi otv3, jolla he viittaavat työntekijään, joka ei voi terveydentilansa vuoksi työskennellä ratapihatöissä. VR-konsernin ylilääkärin Otso Ervastin mukaan enää ei pitäisi oikeastaan puhua lainkaan otv3:sta vaan terveydentilavaatimuksena on nykyään tev1 tai tev2. Jos työntekijä ei täytä terveydentilavaatimuksia tiettyyn työhön, ei hän voi sitä työtä tehdä. Ratapihatöissä työntekijöiden terveydentilavaatimuksena on pääsääntöisesti tev1. Tietty sairaus ei itsessään ole automaattisesti este liikenneturvallisuustyöhön. Tällainen sairaus on muun muassa diabetes. Jos diabetesta sairastavan terveydentila ei täytä tev1-vaatimuksia, niin silloin diabetes muodostuu esteeksi ratapiha- ja junaturvallisuustöissä. Esimerkiksi insuliinihoitoa vaativa ja muukin diabetes, joka on aiheuttanut lisätaudin tai niukan verensokerin oireyhtymän on este liikenneturvallisuustyölle, koska niihin liittyy riski toimintakyvyn äkilliseen menetykseen muun muassa tajunnanhäiriöön. Nämä tilanteet aiheuttavat vakavan työturvallisuusriskin. Terveydentilavaatimukset on laadittu myös työntekijän suojaksi ja ovat viranomaisten määräämiä, Ervasti toteaa. Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

14 Ennen lomautusta alkanut sairausloma oikeuttaa palkkaan Kesällä on eletty ja tulevana syksynä tullaan elämään VR:llä normaalista poikkeavia aikoja. Ensinnäkin kesäkuussa toteutettiin liiton hallituksen päätöksen mukaisesti vuorokauden kestävä mielenilmaus, jonka aikana pidättäydyttiin töistä. Toiseksi työnantajan toteuttamat lomautukset ovat alkaneet. Näiden toimenpiteiden yhteydessä työntekijä voi olla samanaikaisesti lakon tai lomautuksen aikana sairauslomalla. Työoikeudessa tilanteita, joissa kaksi eri syistä johtuvaa poissaoloa osuu samalle ajalle, on vakiintuneesti arvioitu niin sanotun aikaprioriteettiperiaatteen mukaan. Tämä merkitsee sitä, että työntekijän poissaolon syytä ja sen vaikutuksia arvioidaan sen poissaolosyyn perusteella, joka on alkanut ensimmäiseksi, ellei toisin ole sovittu. Jos ensimmäisen poissaolon syy lakkaa, mutta toinen syy jatkuu, poissaoloa arvioidaan tämän jälkeen jälkimmäisen syyn perusteella. Lomautus ja sairausajan palkka Mikäli työntekijän sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista, aikaprioriteettiperiaatteen mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan palkan sairausajalta työehtosopimusmääräyksen mukaisesti. Työntekijä ei näin ollen ole lomautettuna vaan sen sijaan sairauslomalla. Samoin menetellään koko sairausajan, jos työntekijän ennen lomautusilmoituksen antamista alkanut työkyvyttömyys on jatkunut saman sairauden perusteella yhdenjaksoisesti mutta useammalla kuin yhdellä lääkärintodistuksella. Jos työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen lomautuksen alkamista, maksetaan sairausajan palkkaa lomautuksen alkamiseen saakka. Lomautuksen alettua päättyy sairausajan palkan maksaminen ja myös sairausajan palkkajakson kuluminen keskeytyy. Jos sairaus jatkuu edelleen lomautuksen päätyttyä, jatkuu keskeytyneen sairausajan palkan maksaminen jäljellä olevan sairausajan palkkajakson loppuun. Mikäli työntekijä sairastuu lomautuksen kuluessa, ei sairausajan palkkaa makseta lomautuksen aikana. Jos sairaus jatkuu edelleen lomautuksen päätyttyä, alkaa sairausajan palkan maksaminen ja sairausajan palkkajakson kuluminen. Lakko ja sairausajan etuudet Työnantaja on velvollinen maksamaan palkan sairausajalta työehtosopimusmääräyksen mukaisesti myös lakon ajalta, jos työntekijä on ollut sairauslomalla ennen lakon alkamista ja edelleen lakon ajan. Kesäkuussa toteutetun mielenilmauksen yhteydessä työnantaja on antanut ohjeet työterveysyksiköihin, että lakossa olleilla ei ole oikeutta työterveyspalveluihin. Tätä ohjetta pitää lukea siten, että työntekijän ollessa sairaslomalla ennen lakon alkamista ja sairaus on jatkunut lakon yli, on työntekijällä oikeus aikaprioriteettiperiaatteen mukaan työehtosopimuksen 40 :n nojalla työnantajan kustantamaan sairaanhoitoon. Etuuksien saaminen lakon ajalta edellyttää, että sairausloma on todella alkanut ennen lakkoa ja sairaslomasta on työnantajalle asianmukaisesti ilmoitettu ennen lakkoa. Jari Kiviharju lakimies 14 Rautatieläinen

15 RAITEILTA RATTIIN EUROPCARIN VUOKRA-AUTOLLA Nauti liikkumisen vapaudesta ja vuokra-auton joustavuudesta Rautatieläisten Liiton edullisilla jäsenhinnoilla. Esimerkiksi economy-luokan auto (VW Polo tai vastaava) viikonlopuksi (pe klo 15 ma klo 9) 118 eurolla. Käytössäsi on laadukkaat ja ympäristöystävälliset autot kaikkialla Suomessa. Löydät meidät rautatieasemalta esimerkiksi Helsingissä, Rovaniemellä, Lahdessa ja Tampereella. Tarvittaessa toimitamme autot maksutta rautatieasemalle (Europcar paikkakunnilla ma - pe klo 8-17). Varaukset Rautatieläisten Liiton omalla sopimustunnisteella Europcar varauskeskuksesta tai tai lähimmästä / kyseessä olevasta Europcar toimipisteestä. Rautatieläinen

16 Hitsaaja Jaakko Vähäkangas hitsaa mangaanikiskoristeyksiä, jotka on kuljetettu Ouluun pääradalta Helsingin Puistolasta. VR:n kunnossapitoalueita kilpailutetaan viiden vuoden välein. Viime keväänä VR- Rata hävisi Karjalan radan eli alue 7:n kunnossapidon. Työntekijöille työnantajan häviö tarjouskilpailussa herättää kysymyksen: Miten tästä eteenpäin? 16 Rautatieläinen

17 Miten eteenpäin Hävityn tarjouskilpailun jälkeen Kysymys tulevaisuudesta oli työntekijöiden huulilla myös viitisen vuotta sitten, kun VR-Rata hävisi tarjouskilpailun Pohjois-Suomen ratakunnossapidosta. Silloin häviämisen syynä oli seitsemän minuuttia myöhässä jätetty tarjous, mutta myöhässä mikä myöhässä. Tarjousta ei voitu huomioida, ja sadalta työntekijältä oli hävitä työpaikka. Oli se melkoinen sokki, kun saimme tiedon menetetyistä kunnossapitotöistä, Pohjois-Suomen aluepääluottamusmies Raimo Salow kuvailee liki viiden vuoden takaisia tunnelmia. Tilannetta rauhoitti VR:n lupaus, että ketään ei irtisanota. Alun hankaluuksien jälkeen Oulun ratapuolella alkoi ankara pohdinta siitä, mitä töitä voidaan tehdä talvella, kun varsinaiset ratatyöt menivät sivu suun. Aivoriihi ja ajattelun reivaaminen toiseen asentoon johti verstaan kehitystyöhön, joka poiki Ouluun korvaavia töitä niin, että ratapuolella painitaan niin sanotun positiivisen ongelman kanssa. Töitä on tällä hetkellä niin paljon, että saamme ottaa jopa kesätyöntekijöitä. Lisäksi VR kiinnostaa työpaikkana. Oulun ratapuolella oli haussa 23 työpaikkaa, ja lähes parituhatta työnhakijaa haki niitä, Salow kertoo. Ratapuolen työntekijät ovat viiden vuoden aikana talvisten lumi- ja kunnossapitotöiden sijaan työskennelleet Oulun metalliverstaalla ja olleet pitkillä komennuksilla ympäri Suomea. Nyt Oulun verstaalla valmistetaan 40 eri tuotetta VR:n tarpeisiin muun muassa työkaluja, teräsrakenteita ja varaosia turvalaitteisiin ja kunnostetaan opastinlaitteita ja vaihteen osia, joita kuljetetaan Ouluun eri puolelta Suomea aina Etelä-Suomesta asti. Myös pienet ratakoneet korjataan ja huolletaan omana työnä. Lisäksi osa työntekijöistä työskentelee Ruotsissa, minne on onnis- Aluepäluottamusmies Raimo Salow (vas.) ja ultraäänitarkastaja Matti Junnonaho ovat tyytyväisiä Oulun työtilanteeseen tällä hetkellä. Uusi kilpailukierros käynnistyy lähiaikoina Pohjois-Suomen alueiden kunnossapidosta. tuttu saamaan kunnossapitourakka ja rakennustöitä. Työn kierto lisää mielenkiintoa Konemiehiä ja ratatyöntekijöitä on siis onnistuttu työllistämään talvisin verstaalla ja hitsaajina. Nyt hitsaushallissa tehdään töitä kahdessa vuorossa seitsemän hitsaajan voimin. Talvikautena ehditään hitsata runsaat parisataa vaihteen osaa. Ultraäänitarkastaja Matti Junnonaho ja kiskohitsaaja Ahti Sadinmäki ovat tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Junnonaho ultraa kiskot ja toteaa niiden viat ja korjaustarpeet. Ultraus on tärkeää. Jos kiskossa on poikittaisia vikoja ja ne jää huomaamatta, voi kisko jopa katketa ja vaunu pudota raiteelta. Joskus kisko on niin huonossa kunnossa, että osa menee suoraan romuksi. Hitsaamisen lisäksi Oulun hitsaushallissa tehdään lisäksi noin kahdesta neljään kielisovitusta päivittäin. Kunnostetut vaihteen osat jatkavat matkaa Oulusta Kaipiaisten vaihdehallille koottavaksi. Junnonaho on viihtynyt kiskohitsauksessa, ja pitää tätäkin vaihetta hyvänä vaihteluna. Hän on kiertänyt Oulun rataalueella useissa eri työtehtävissä, mikä on motivoinut häntä pysymään VR:llä. Työn kierto on pitänyt mielenkiintoa yllä. Jos kiskohitsausta ei olisi täällä Oulussa, olisimme talvisin lumitöissä. Rautatieläinen

18 Ahti Sadinmäki (vas.) ja Jaakko Vähäkangas ovat erikoistuneet mangaanihitsaukseen. Kesällä taas väki on projekteilla. Syksyllä toisilla työt helpottaa, mutta toisilla alkaa hallikausi, Junnonaho kertoo. Sadinmäen työhön kuuluu mangaaniristeysten hitsaus. Tämänkin työn saaminen Ouluun on verstaan kehitystyön poikimaa. Mangaaniristeykset ovat 90-luvun tuontitavaraa Länsi-Euroopasta, eikä niitä hitsattu aiemmin korjaamotyönä vaan paikan päällä raiteilla. Mangaanikiskot eroavat vakiokiskoista siinä, että ne sisältävät mangaania ja niitä hitsataan ulkotiloissa. Kylmät olot ovat mangaaniristeysten hitsauksessa hyväksi, koska niissä hitsausalueen lämpötila ei saa nousta yli 200-asteiseksi, muutoin mangaani pehmenee. Mangaanihitsausta pidetään vakiokiskon hitsaamista vaativampana. Vakiokisko on rautaa, ja niiden hitsaus onnistuu sisähallissakin. Opastinlaitteet työllistävät Oulun verstaalla. 18 Rautatieläinen

19 Pitkät komennukset lisääntyneet Vaikka Pohjois-Suomen ratapuolen viisivuotiskautta voi kuvata selviytymistarinaksi, ei Salow pidä kilpailua hyvänä työntekijöiden näkökulmasta. Oulussakaan kaikille ratapuolen työntekijöille ei ole riittänyt verstaalta töitä, ja kilpailun varjopuolena pitkät komennukset ovat lisääntyneet ja matkat pidentyneet. Moni on joutunut lähtemään kotipaikkakunnaltaan pitkille komennuksille koko vuodeksi, kun ennen lähdettiin vain kesäksi. Salow pitää kilpailun huonona puolena myös sitä, että viiden vuoden välein joudutaan järjestelemään työt uusiksi sen mukaan, hävitäänkö vai voitetaanko kilpailu. VR-Rata hävisi keväällä Karjalan radan eli alue 7:n kunnossapidon. Ratahallintokeskus ja Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy allekirjoittivat toukokuussa Karjalan rataa koskevan kunnossapitosopimuksen. Sopimus sisältää radan ja turvalaitteiden kunnossapidon lisäksi muun muassa alueella sijaitsevien laitureiden ja kiinteistöjen hoidon. Viisivuotinen sopimuskausi käynnistyy lokakuun alusta. Sopimuksen arvo on noin 25 miljoonaa euroa koko sopimuskaudelta. Karjalan radan hävitty kilpailu koskettaa noin 80 VR-Radan työntekijää ja vetää mietteliäiksi niin Salowin kuin Itä-Suomen ratapuolen pääluottamusmiehen Kari Viljakaisenkin. Itä-Suomen kunnossapitoalueen hävitty kilpailukierros vaikuttaa Pohjois- Suomenkin työntekijöihin, koska meidän väkeä on ollut komennuksella Itä-Suomen kunnossapitoalueella, Salow kertoo. Viljakainen on huomannut, että ihmiset ovat huolissaan, miten tästä eteenpäin. Joitakin työntekijöitä on jo siirtynyt kilpailun voittaneelle urakoitsijalle töihin. Tilanne on kaikille haastava, mutta ainakin tähän asti VR on ollut vastuullinen työnantaja. Pääjohtaja on sanonut, että töitä on, mutta ei omalla paikkakunnalla. Eri asia on, kuka voi ja haluaa lähteä komennukselle. Viljakainen pitää viiden vuoden urakointiaikaa liian lyhyenä ajanjaksona Uutta tekniikkaa ja voimaa Oulun varikolla. Koneistaja Jarmo Liimatainen on työskennellyt vuoden Oulun varikolla pyöräsorvilla. Junanpyörien sorvaaminen ei kuulu korvaaviin töihin. Oulun verstaalla aherretaan kiskojen kielisovituksia. Työn touhussa hitsausrakennusmestari Pentti Eilola ja ultraäänitarkastaja Matti Junnonaho. ratojen kunnon parantamiseen ja työn kehittämiseen. Vaarana on, että kuoritaan vain kermat päällä, mutta ei huolehdita ratojen kunnosta. VR on aina satsannut laatuun, mutta miten on muiden yrittäjien laita, Viljakainen miettii. Suomen rataverkko on jaettu kahteentoista eri kunnossapitoalueeseen, jotka kaikki kilpailutetaan vuosina Meneillään ovat tarjouskilpailut Pohjois- Suomen käyttökeskusalueen sähkökunnossapidosta ja Lounaisrannikon alueen ratakunnossapidosta. Seuraavana vuorossa ovat Pohjois-Suomeen alueet. Rataverkon kunnossapitoon käytetään vuosittain noin 145 miljoonaa euroa. Kuvat ja teksti: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

20 Läskitön lokakuu? Hiilariton heinäkuu? Jouleton joulukuu? Laihduttajan vuosi Nyt on taas sen aika Ai minkä? No laihduttamisen tietenkin Ainahan sen aika on Voi olla, mutta nyt juuri erityisesti Miksi? Painonnousun, huonon omantunnon ja optimismin pyhä kolminaisuus on saavuttanut kauhun tasapainon Vuoden vaihteessa luvataan rystyset valkoisina ja vannotaan kivien ja kantojen kautta hoikemman habituksen puolesta. Perinteisesti se on ollut arvovaltaisen vartalotyypin omaaville lähes yksinvaltaista kulta-aikaa. Viime vuosina kuitenkin juopot, tissuttelijat ja jopa alkoholin kohtuukäyttäjät ovat tulleet laihduttajien reviirille tipattomilla tammikuillaan ja vieneet näin vaadittavaa huomiota ylipainoisilta. Olisiko syytä ryhtyä vastaiskuun ja lanseerata hiilariton heinäkuu tai läskitön lokakuu? Jouleton joulukuu voisi olla jo yliampuvaa. Jos talvi meni pilalle, niin kevät antaa toki aina uuden mahdollisuuden. Uudenvuoden lupaukset on tietenkin jo unohdettu, sielunhaavat arpeutettu ja palattu tuttuun ja turvalliseen metabolista oireyhtymää uhmaavaan ruokavalioon. Pelastajiksi ryntäävät tällöin naistenlehtien ja TV: n hömppäkanavien kavalkadi herkuttele hoikaksi, rapsakasti rantakuntoon! Kesälomien lähestyessä kaivetaan uimapuvut esiin. Miten ne ovatkaan pienentyneet vaatekomeroissa vuoden aikana! Vai eikö Matleena-lehden kahden viikon kaaliananasihmedieetti tehonnutkaan? Olisiko muka mäkkärit pitänyt jättää väliin? Paniikki iskee laihduttajan takaraivoon ja rattoisa loma vesissä telmien ja rannoilla maaten on vaarassa. Mutta ei hätää. Suomen kesä on armollinen. Hyytävät järvivedet, räntäsateet ja arktiset puhurit pelastavat. Uimahousut ja -puvut saavat jäädä rauhassa kutistumaan lisää vaatekaappien kätköihin. Ja, jos loma-ajalle osuisikin vahingossa pari hellepäivää, niin eivätköhän Viivien ja Jamien häät tai Alma-mummojen kasikymppiset puolensuomen takana ajoitu juuri samoihin päiviin. Raappahousuja vaatinut kesä suorastaan pakotti makoilemaan sisällä. Vatsalaukku esitti tosin säännöllisesti murisevan vastalauseensa: grillikatoksen alle makkarahöyryjen katveeseen oli päästävä. Ja niin kuin aina muinakin vuosina muutama ulkomaailman painoyksikkö alkoi heti salakavalasti hieroa ystävyyttä vanhojen kehokilojen kanssa. Yhteisymmärrys ja sopuisa yhdessäolo löytyivät nopeasti ja ilman isännän tai emännän minkäänlaista lupaa uudet tulokkaat kävivät taloksi. Syksyllä pitää ryhdistäytyä. Mutta mitä ihmettä! Kalenteri alkaa täyttyä syysretkistä, koulutustilaisuuksista, risteilyistä, MM-kisoista ja kissanristiäisistä. Kauan suunniteltu lomamatkakin siintää jo silmissä. Vuoden pimentyessä alkaa myös pikkujoulujen armoton kierre. Ei siinä kaikessa kiireessä todellakaan voi ajatella laihduttamisia. Sitten tuleekin taas joulu ja siitä on enää kahdeksan kilon kinkun matka uusiin lupauksiin. Jouni Antikainen lähiliikennekonduktööri työsuojeluvaltuutettu Helsinki 20 Rautatieläinen

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi.

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. HYVÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJA Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat palauttavat

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 22/2007 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 50/2007 28.9.2007 Asia Virkasuhteen irtisanominen ja virantoimituksesta pidättäminen Virasto kihlakunnan poliisilaitos Päätös, johon

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä 1 (5) IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2002 (TT-STTK) I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Yleinen soveltamisala Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi.

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. 1 (5) HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJAOHJE Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Muistio Aika 25. - 26.9.2013 alkaen klo 12.00 Paikka Vierumäki Raidelinna 1 & 2 Läsnä Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo Ojala Sakari Takala Esko Tukiainen Timo Varpenius Pertti Salow Raimo Korkalainen

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010

Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä. Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Savuttomat raiteet VR-Yhtymän kokemuksia haasteellisessa ympäristössä Ervasti/Ilvesmäki 11.05.2010 Tupakoinnin rajoittamiselle taustaa Asiakaspalaute Pääosin palautteet ovat kohdistuneet häiritsevään

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(5) LIITE 4 SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYKSEN JA SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY:N, SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖ- LIITON JA SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON VÄLINEN

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi

Hyviä käytäntöjä työelämään. seminaari, Kokkola 4.9.2006. Ota puheeksi. kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi Hyviä käytäntöjä työelämään seminaari, Kokkola 4.9.2006 Ota puheeksi kokemuksia siitä, miten miten työpaikalla otetaan vaikeat asiat puheeksi työpsykologi, ylitarkastaja Olavi Parvikko, STM Esimiehille

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 32/2000 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 20/2001 28.3.2001 Asia Irtisanomista koskeva oikaisuvaatimus Päätös, johon haetaan oikaisua Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot