Diamonds are a girl s best friend

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diamonds are a girl s best friend"

Transkriptio

1 GeoFoorumi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2006 Diamonds are a girl s best friend Ilmasto muuttuu, mutta miten? GeoFoorumi 1

2 GeoFoorumi 1/2006 Julkaisija: Geologian tutkimuskeskus Vaihde: Päätoimittaja: Sini Autio Toimitussihteeri: Susanna Heikkinen, Power2Relations Oy Ulkoasu: Raija Sandqvist, Piccolo Oy Valokuvaaja: Jari Väätäinen Toimitusneuvosto: Sini Autio, Susanna Heikkinen, Taina Järvinen, Keijo Nenonen, Pekka Nurmi, Olli Rantala, Raija Sandqvist, Jari Väätäinen, Marie-Louise Wiklund, Jari Öhberg Etukansi: Geologi Marja Lehtosen ja kimberliittinäytteen kuvasi Jari Väätäinen. ISSN GeoFoorumi on Geologian tutkimuskeskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset lehden ohessa olevalla palvelukortilla tai sähköpostitse osoitteella GTK:n yhteystiedot Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja 4 PL ESPOO Fax Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 PL KUOPIO Fax Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie 6 PL Kokkola Fax Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL ROVANIEMI Fax Tutkimustyötä tieteen hyväksi Tieteessä tapahtuu jatkuvasti mielenkiintoisia ja vaikuttavia asioita. Geologista luokitusta pyritään muuttamaan siten, että kvartääri- ja tertiäärikaudet häviävät ja niistä muodostetaan neogeeni-maailmankausi, joka kattaa viimeiset runsaat 23 miljoonaa vuotta. Kvartäärikausi, eli viimeiset 2,6 miljoonaa vuotta, alennetaan ala-maailmankaudeksi. Myös kallioperäpuolella maailmankaudet ovat muuttumassa. Entinen myöhäisproterotsooi tai tutumpi vendi ovat muuttumassa ediakara-maailmankaudeksi tarkoittaen ajanjaksoa miljoonaa vuotta sitten. Inhimillisesti ajatellen muutokset ovat pieniä ja vaikeasti hahmoteltavissa, mutta tieteessä ja sen rakenteissa ne aiheuttavat melkoista keskustelua. Globaalimuutoksen suurinta syyllistä ei vieläkään ole saatu selville. Viimeisten Nature-kirjoitusten mukaan pelätään ilmakehän puhdistuvan aerosoleista liikaa tai kasvien yhteyttämisessä irtoavan myös metaania, mikä kiihdyttää auringon säteilyn lämmittävää vaikutusta maapallolla. Toiset taas pelottelevat merivirtojen voiman vähenevän, mikä voisi johtaa ilmaston rajuun kylmenemiseen Pohjolassa. Tästä lisää lehden artikkeleissa. Tutkimuksessa ja kehittämisessä GTK on menestynyt hyvin. Mainittakoon, että osallistuimme viime vuonna mm. 32:een EU:n rahoittamaan hankkeeseen, joiden kokonaisrahoitus on 7,8 miljoonaa euroa. Tästä GTK:n saama osuus oli 5 miljoonaa euroa vastaten keskimäärin 63 prosenttia EU-hankkeiden rahoituksesta. Rahoitus vaihtelee sadasta prosentista noin viiteenkymmeneen projektin kustannuksista riippuen. Rahoitusmuotojen vaihtelevuus ja säännöt tuovat haasteita hankepäälliköille ja taloushallinnolle. Projektirahoitus jakautuu usealle vuodelle, joten tulojakin tärkeämpi on hankkeiden myönteinen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja hyöty Suomelle sekä Euroopalle. Yhteistyö yliopistojen kanssa tiivistyi mallikkaasti kun tutkimusjohtajat tekivät geotieteiden arvioinnin jatkotoimenpiteisiin liittyvän yliopisto- ja korkeakoulukierroksen. Kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä työn jatkuessa yhteistyöryhmissä ja mahdollisten yhteisten suurempien tutkimuslaitehankintojen kautta. Suurimmat voittajat ovat opiskelijat, joille on luvassa harjoittelijapaikkoja ja tulevaisuuden haasteita kansainvälistyvässä tutkimusverkostossa. Viime vuodesta muodostui lisäksi kaikkien aikojen ennätysvuosi Helsingin yliopiston koordinoimassa geologian alan tutkijakoulussa, jonka partneri GTK on; viisitoista uutta tohtoria hyväksyttiin geotieteen ammattilaisten joukkoon. Muutama GTK: lainenkin sai joukossa tohtorinhatun. Useassa työssä aineistomme ja aikanaan meillä tehty pohjatyö edistivät väittelijöiden saavutusta. Tutkimusyhteisön puolella on näkyvissä yliopistojen erikoistumista ja kriittisen massan muodostumista laitosten yhdistäessä toimintojaan, mikä on hyvä asia koko tiedeyhteisölle. Sama erikoistuminen näkyy myös GTK:n alueyksikköjen rooleissa, jotka nyt Länsi-Suomen yksikön perustamisen jälkeen ovat saamassa muotonsa ja tuottavat jo nyt hyvää tulosta. Oulun yliopiston isännöimät Pohjoismaisen geologian talvipäivät Oulussa olivat erinomainen katselmus alan tutkimus- ja kehitystoimintaan Pohjoismaissa. GTK:laisten vastuulla olleissa 65:ssä erityksessä tutkijamme olivat keskeisessä osassa ja taso hyvää kansainvälistä laatua. Talvipäivien esitykset tulevat aikanaan GTK:n tietoverkkoon kaikkien käyttöön. KEIJO NENONEN Tutkimusjohtaja, Maankäyttö ja ympäristö

3 Pirkko Selin suosittelee Vapon ympäristöjohtaja Pirkko Selin luki GeoFoorumi-lehden etukäteen. GTK:n johtokunnan jäsentä kiinnosti erityisesti maapallon menneisyyteen ja ilmastonmuutokseen liittyvä aihepiiri. Lehti tuo hyvin esiin sen, että GTK:n tutkijoilla on valtavasti oman alansa osaamista. Tieteellinen pätevyys on kansainvälisestikin verrattuna korkeatasoista. Suosittelen lukemaan geologien kiinnostavaa tulkintaa maapallon menneisyydestä ja aikaisemmin tapahtuneista ilmastonmuutoksista. Maapallon tila muuttuu siis koko ajan, ei vain nyt ihmisen vaikutuskaudella. Kuitenkin ihminen monine toimineen on varmasti vaikuttanut ympäristöön. Näiden päällekkäisten muutosten kanssa on sitten elettävä. Voimavarat on syytä kohdentaa sekä maapallon normaalien muutosprosessien syväl liseen tuntemukseen että ihmisen toiminnan haitallisten vaikutusten hallintaan. Näiden tietojen tunnistaminen tarvitsee syvällistä geologista osaamista, jota löytyy varmasti GTK:lta. Timanteista tulevat yleensä mieleen naisten korut, mutta merkittävin anti suomalaisilla timanteilla on teollisuuskohteissa, kuten leikkureissa ja porissa. Sivu 12 Vapolaisena suot ovat tietysti lähellä jokapäiväistä työtäni. Juttu suomatkailusta tarjoaa pehmeän näkökulman aiheeseen. Soissa on ainesta vaikka mihin. Sivu 24 Sivu 8 Sisällys 4 Ajankohtaista 6 Kiviset & Soraset 7 Tapahtumakalenteri 8 Ilmasto muuttuu, mutta miten? 11 Arktiset alueet suojassa ilman saasteilta 12 A girl s best friend 14 Timanttien alkuperä maapallon uumenissa 15 Nya jordartsgeologiska kartor från kustområdena 16 Itämeri tulvii yli äyräiden 18 Geologista asiantuntemusta Kokkolassa 20 Kuopiolaistutkijoiden verkottuminen edistää hankkeiden onnistumista 22 Kuinka kaivos suljetaan 23 Kivien kimallusta 24 Suo luontomatkailun uusi menestystuote 25 Tohtorien tulvaa 26 Uutuuksia GTK:sta GeoFoorumi 3

4 Ajankohtaista Jari Väätäinen Elias Ekdahlista GTK:n pääjohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriön päätök sellä Geologian tutkimuskeskuksen ylijohtajan virkanimike on alkaen muutettu pääjohtajaksi. Elias Ekdahl on toiminut GTK:n ylijohtajana alkaen. Nopea mittalaite seuraamaan pohjaveden laatua Euroopan maissa GTK on ollut kehittämässä uudentyyppistä, nopeaa Watertoolmittalaitetta pohja- ja pintaveden seurantaan Pernunnummen alueella Tammelan ja Lopen lähimaastossa. Kehitystyö tehtiin Euroopan unionin rahoittamassa hankkeessa. Watertool on pieniläpimittainen, puikkomainen laite, jolla voidaan nopeasti tutkia pohjaveden kemiallista koostumusta sekä seurata vedessä tapahtuvia muutoksia. Laite pystyy analysoimaan jopa 15 muuttujaa samanaikaisesti. Näin saadaan tieto pohjaveden tilasta välittömästi ilman aikaa vieviä ja kalliita näytteenottoja ja laboratoriomäärityksiä. Pernunnummella tehtävä tutkimus oli osa kaksivuotista EU:n 6. puiteohjelman CRAFT-ohjelman rahoittamaa kansainvälistä WaterTool-projektia, jossa GTK oli tutkimus- ja kehityspartnerina. Kreikkalaisen Terramentorin koordinoimassa projektissa oli mukana ympäristötekniikkaan ja pohjavesitutkimuksiin erikoistuneita pienyrityksiä ja tutkimuslaitoksia Kreikasta, Kyprokselta, Slovakiasta, Hollannista, Saksasta ja Suomesta. Juha Kaija Pekka Turtiainen Ainutlaatuinen järjestelmä mineralogisia mittauksia varten GTK on hankkinut Mineraalitekniikan laboratorioon Outokumpuun uuden pyyhkäisyelektronimikroskopiaan pohjautuvan mittausjärjestelmän Mineral Liberation Analyser (MLA). Laitteisto asennettiin joulukussa. Laitteisto koostuu FEI:in Quanta 600 pyyhkäisyelektronimikroskoopista, johon on asennettu EDAX:in energiadispersiivinen röntgenspektrometri kahdella detektorilla. Laitteistossa käytettävän mittausohjelmiston on valmistanut australialainen JKTech Pty Ltd. Yritys on myynyt 25 laitetta pääasiassa rikastustutkimuksiin. Euroopassa on tämän laitteen lisäksi vain yksi laitteisto yliopiston käytössä Englannissa. Ohjelmistolla tehdään kvantitatiivisia mineralogisia mittauksia geologisista, malmien rikastus- ja ympäristönäytteistä. Näytteinä käytetään kiillotettuja ohuthieitä tai pintahieitä. Näytteistä mitataan mineraalipitoisuutta, raekokoa, sekarakeisuutta, yhteenkasvettumia sekä etsitään faaseja. Lisäksi mineraalien kemiallista koostumusta analysoidaan EDX-analyysin avulla. Kysy geologilta Mikä on kalttitie? Suomen kielen sanan kaltti merkitys löytyy ruotsin kielen kautta. Galt-sanan suomenkielinen vastine on teknisessä mielessä harkko ja hiilikori. Harkko taas on sulasta aineesta, muotissa valettu, pitkä ja kapea valutuote. Länsi-Lapissa 1800-luvun vaihteessa tiedetään nimitystä kaltti käytetyn Kaaranneskosken masuunissa valetuista hiilipitoisista noin 40 kilogramman painoisista rautatangoista, joita tuotiin jatkokäsittelyyn Ruotsin puolelle Svansteinin ruukkiin Turtolaan. Kaaranneskosken ruukki oli toiminnassa vuosina Svansteinin ruukki otti malmia paitsi Ruotsin puolelta myös Suomesta Turtolan ja Ylitornion sydänmailta. Vanha malmitie, jonka pohjaa vieläkin näkyy Kirvesvaaran tienoilla, vei malmikentälle. Kalttitie lienee tämä tie, jota pitkin harkkoja ja hiiliä kuljetettiin. Svansteinin ruukki on jo hävinnyt. 4 GeoFoorumi

5 Kansallinen geotietomalli valmisteilla GTK:ssa on perustettu hanke Kallioperäkarttatietokanta 1: , johon kootaan kallioperätieto koko Suomesta. Hanke aloitetaan viemällä nykyinen numeerinen ja muu kartoitusaineisto tietokantaan. Aktiivisilla malminetsintä- tai taajamakartoitusalueilla ajantasaistetaan kartta-aineisto ja tehdään maastotarkistuksia. Hanke liittyy läheisesti 1: mittakaavaisen kartan uudistamiseen sekä kallioperätiedonkeruun ja hallinnan kehittämishankkeeseen, jossa määritellään kansallinen geotietomalli. Kallioperäkartan 1: tietojen kokoaminen tietokantaan ja kartan päivitys on tullut ajankohtaiseksi uuden geologisen tiedon ja muuttuneiden käsitteiden vuoksi. Karttatietokantaan voidaan sisällyttää tietoa huomattavasti enemmän kuin painettuun karttaan, ja tätä tietoa voidaan helposti analysoida asiakkaiden tarpeita varten. Kartan sisältämää monipuolista tietoa on myös helppo jakaa tietokannan avulla. Numeerisella kallioperätiedolla on käyttöä muun muassa ympäristöhallinnossa ja aluesuunnittelussa sekä se edistää kaivannaisteollisuuden elinedellytyksiä. Riddarhyttan Resources sai tunnustusta Ensimmäinen Fennoscandian Mining Award myönnettiin ruotsalaiselle Riddarhyttan Resources AB:lle huomattavista ansioista kaivos- ja malminetsintäteollisuuden kehittämisessä. Palkintolautakunnan mukaan yhtiö on ansiokkaasti kehittänyt Kittilässä sijaitsevan Suurikuusikon kultaesiintymän kaivosprojektiksi. Palkinto luovutettiin joulukuun alussa Rovaniemellä järjestetyssä Fennoscandian Exploration & Mining konferenssissa (FEM), ja sen vastaanottivat yhtiön puolesta toimitusjohtaja Lars-Göran Ohlsson, tekninen johtaja Thomas Lindholm ja paikallisjohtaja Heino Alaniska. Fennoscandian Mining Award voidaan sääntöjen mukaan myöntää yksittäiselle henkilölle, työryhmille, yhtiöille tai yhteisöille. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi Rovaniemellä järjestettävän FEM-konferenssin yhteydessä. FEM 2005 palkintolautakuntaan kuuluivat Pekka Nurmi (puheenjohtaja, GTK), Esko Lotvonen (Lapin liitto), Tuomo Mäkelä (Suomen Teollisuussijoitus), Rauno Pitkänen (Outokumpu), Heikki Puustjärvi (Outokumpu) ja Krister Söderholm (KTM). Syväkairausohjelmaa haetaan Itämerelle Syvänmeren sedimenttejä ja kallioperää kairanneet kansainväliset tutkimusohjelmat ovat tuottaneet merkittävää tietoa maapallon kehityshistoriasta. Näiden tutkimusohjelmien suuret kairausalukset eivät kuitenkaan ole aiemmin voineet kairata matalien merten alueilla, kuten Itämerellä. Uusien tieteellisten haasteiden ja aikaisempien kairausohjelmien tuoman tekniikan kehittymisen johdosta vuonna 2003 alkanut kansainvälinen Integrated Ocean Drilling Program -ohjelma (IODP) ulottuu ensimmäistä kertaa valtamerten lisäksi matalille merille sekä arktisille alueille. Itämeren ympärysvaltioissa tehdäänkin nyt yhteistyönä hakemus syväkairausohjelman saamiseksi myös tänne. Toteutuessaan syväkairausohjelma tuottaisi runsaasti tietoa Itämeren altaan geologisesta kehityksestä ja menneistä ilmastonvaihteluista. Merkittävän kansainvälisen ohjelman saaminen Itämerelle lisäisi kotimeremme kiinnostavuutta maailmalla sekä lisäisi koko geoalan tunnettuutta myös Suomessa. Lisätietoa kansainvälisestä Integrated Ocean Drilling Program (IODP) ohjelmasta on saatavissa seuraavista osoitteista: org/, iodpfi nland. oulu.fi Nähdäänkö uudistettu kairausalus Joides Resolution tulevaisuudessa Itämerellä? Geokasku Geologi kuoli. Taivaan portilla Pietari ilmoitti, että taivaassa on siirrytty tulosvastuuseen: jokaisesta työssä tehdystä virheestä pistetään kerran neulalla. Pietarin kirjojen mukaan geologilta löytyi kymmenen työssä tehtyä virhettä, joten hän sai kymmenen neulanpistoa. Kun geologi vielä odotteli pistojen aiheuttaman kivun helpottumista, kiinnitti hän huomionsa viereisestä huoneesta kuuluvaan kiljuntaan. Hänen kysyessään sen syytä Pietari vastasi: - Siellä on vain yksi kaivosinsinööri kolmatta viikkoa ompelukoneessa. Kaivoksen hallitusta sulkemisesta on julkaistu käsikirja, josta kerrotaan sivulla 22. John Beck, ODP GeoFoorumi 5

6 Kiviset & Soraset Maaperägeologia vahvoilla Kokkolassa Länsi-Suomen yksikön Maankäyttö ja ympäristö -toimialan toimialapäälliköksi nimitettiin FM Olli Breilin alkaen sijaintipaikkana Espoo ja lähtien Kokkola. Valmistuttuaan Olli Breilin on työskennellyt GTK:n yksiköissä geologin, markkinointivastaavan ja hankepäällikön tehtävissä. Geologisen tiedon soveltaminen yhteiskunnan eri tarpeisiin on ollut Breilinin keskeinen toimintakenttä. Hänen työtehtävänsä ovat kohdistuneet usein harju- ja pohjavesialueille, jotka ovat monien maankäyttömuotojen keskeisiä toimintaalueita. Olli Breilinin perheeseen kuuluvat vaimo Ninan lisäksi lapset Reetta 9, Tuukka 6 ja Hanna 3 vuotta. Breilin harrastaa vesilinnun- ja hirvenmetsästystä, hiihtämistä ja luonnon antimien keräilyä. Hänellä on myös kesämökin rakentaminen meneillään. Sihteerin tehtäviin on nimitetty BBA, yo-merkonomi Ida Bruins Slot (toinen oik.) alkaen. Hän toimi aikaisemmin Ahola Transport Oy:ssä kuljetusassistenttina ja myyntiassistenttina. Bruins Slot on valmistunut Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta Bachelor of Business Administration -tradenomiksi. Maaperägeologiksi nimitettiin FM Miikka Paalijärvi (oik.) alkaen. Hän on ollut GTK:ssa Itä-Suomen yksikössä ja Etelä-Suomen yksikössä maa-aines- ja pohjavesitutkimuksissa yhteensä noin neljä vuotta ja hän jatkaa työtehtäviään Kokkolassa. Miikka Paalijärvi on 29-vuotias ja hänellä on pohjalaisjuuret. Vapaa-aikanaan hän harrastaa punttisalilla käyntiä, sählyä, metsästystä ja kalastusta, moottorikelkkailua ja lukemista. Maaperägeologiksi nimitettiin FM Satu Putkinen alkaen. Hänen uusiin työtehtäviinsä kuuluvat maaperäkarttojen yleistys ja pohjakarttojen teko Maaperän yleiskartoitus -hankkeelle sekä erilaiset teemakartat ja muut paikkatietotuotteet. Putkinen siirtyy Länsi-Suomen yksikköön GTK:n Itä-Suomen yksiköstä, jossa hän on toiminut kaksi vuotta. Satu Putkisen perheeseen kuuluvat aviomies Niko ja kaksi kissaa. Vapaa-aikanaan hän harrastaa luonnossa liikkumista, mökkeilyä ja lukemista. Maaperägeologiksi nimitettiin FM Niko Putkinen alkaen. Hän toimii operatiivisen toiminnan ohella hankepäällikkönä Maakäyttö ja ympäristö -toimialalla. Putkinen siirtyy Kokkolaan GTK:n Etelä-Suomen yksiköstä. Hänellä on väitöskirjatyö meneillään. Vapaa-aikanaan Putkinen suunnittelee ja valmistaa kilpaauton osia tai harrastaa jääkiekkoa. Kesäisin hän nauttii mökkeilystä ja luonnossa liikkumisesta. Tutkimusassistentin tehtäviin on nimitetty FM Onerva Valo (toinen vas.) alkaen. Hän aloitti GTK:n Espoon yksikössä vuonna 1997 ja hän jatkaa Kokkolassa turveraporttien kokoamista. Onerva Valo valmistui biologiksi Turun yliopistosta pääaineenaan kasvitiede, jossa hän on erikoistunut paleobotaniikkaan. Onerva Valo on naimisissa ja hän on 10-vuotiaan Auroran äiti. Ulkomaiden kautta Lapin kallioperälle Ida Bruins Slot on suomenruotsalainen ja kotoisin Kokkolasta. Vapaa-aikaansa hän viettää perheensä ja ystäviensä kanssa. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat uinti, jumppa, purjehtiminen ja mökkeily. Maaperägeologiksi nimitettiin FM Janne Leskinen (vas.) alkaen. Hän aloitti GTK:ssa vuonna 2003 maaperän yleiskartoitushankkeessa ja työt jatkuvat maaperän yleiskartoituksen osahankkeen vetäjänä. Vapaa-aikaansa Janne Leskinen viettää harrastamalla pyöräilyä, suunnistusta ja hiihtoa. Pohjois-Suomen yksikön toimialapäällikön virkaan nimitettiin FT, dosentti Esko Korkiakoski alkaen toimialanaan Kallioperä ja raaka-aineet. Ennen siirtymistään GTK:een Esko Korkiakoski työskenteli Rautaruukki Oy:n ja Malmikaivos Oy:n palveluksessa sekä teki malmitutkimuksia Australiassa. GTK:ssa hän on ollut vastuussa malmitutkimuksista ja malmien etsinnästä. Ulkomaan kokemusta hänellä on useista valtioista Afrikassa ja Kiinasta. Lisäksi hän on ollut erilaisissa vaalitarkkailu- ja logistiikkatehtävissä ETYJ:n palveluksessa Balkanin maissa, lähinnä Bosniassa. Esko Korkiakosken perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi poikaa. Hänen harrastuksinaan liikunnan lisäksi ovat omakotitalon ylläpitoon ja parannuksiin liittyvä hyötyliikunta sekä kuuluminen GTK:n hirviporukkaan Geo-erään. 6 GeoFoorumi

7 Tapahtumakalenteri Uutta voimaa taloussuunnitteluun Jahrestagung der Deutschen Gesellschaft für Kristallographie 2006, DGK Freiburg/Breisgau, Germany Hallintopalveluiden suunnittelu- ja raportointiryhmään nimitettiin taloussuunnittelijaksi ekonomi Birgit Broman (keskellä) alkaen. Hänen päätehtäviään ovat tiliviraston suunnitelma-asiakirjojen valmistelu ja osallistuminen väliraportin ja toimintakertomuksen laadintaan talouden osalta, määrärahojen jako ja sisäinen seuranta sekä osallistuminen muun muassa kustannuslaskennan kehittämiseen. Aikaisemmin Broman on toiminut Maanmittauslaitoksen keskushallinnossa, pääjohtajan esikunnassa kymmenen vuoden ajan ylitarkastajan virassa. Birgit Bromanin vapaa-ajan välineitä ovat sukset, kompassi ja puutarhatyökalut. Hänen mieluisin vapaa-ajan ympäristönsä on metsän keskellä luonnon rauhassa sijaitseva korkea kallio, jolta avautuvat avarat maisemat. Taloushallinnon vastuualueelle taloussuunnittelijan tehtäviin nimitettiin tradenomi Terhi Immonen (oik.) alkaen. Hän työskentelee taloushallinnon vastuualueella keskittyen EU- ja yhteisrahoitteisten hankkeiden taloussuunnitteluun. Immonen on työskennellyt aikaisemmin Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa, Isku Oy:ssä sekä Helsingin yliopiston Ruraliainstituutissa. Terhi Immonen on koulutukseltaan tradenomi ja suorittanut Helsingin kauppakorkeakoulun järjestämän EU-project managers -koulutusohjelman. Hän asuu Espoossa ja viettää vapaa-aikaansa koiraharrastuksen parissa. Henkilöstöhallinnon vastuualueelle suunnittelijan tehtäviin nimitettiin DI Ville-Valtteri Handolin (vas.) alkaen. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat lähinnä palkkauksen ja palkitsemisen kehittämiseen liittyvät tehtävät sekä muut henkilöstöhallinnon hankkeet. Aikaisemmin hän on toiminut Teknillisessä korkeakoulussa tutkijana ja erilaisissa kehitystehtävissä teollisuudessa, esimerkiksi YIT- ja ABB-konsernissa. Handolin on naimissa ja vapaa-aikanaan hän harrastaa hiihtoa, pyöräilyä, kalastusta ja sienestystä PDAC2006, International Convention, Trade Show & Investors Exchange Mining Investment Show. Metro Toronto Convention Centre North Building, Canada GEOFORM Moscow, Russia GEOS 2006 International Trade Fair of Geodesy & Cartography. Prague, Czech Republic Vuorimiespäivät Helsinki Ympäristöjohdon päättäjäpäivä. Meripuisto, Espoo European Geosciences Union (EGU), General Assembly. Vienna, Austria Coastal Oceanography. Bangor, United Kingdom Nordisk mineralsymposium, NBF Vårmöte. NGU Trondheim, Norge th European Conference of the Society for Environmental Geochemistry and Health. Brtislava, Slovak Republic International Congress on Groundwater in the Mediterranean Countries AquainMed 06. Malaga, Spain ISPRS Mid-term Symposium: Remote Sensing: From Pixels to Processes. Enschede, the Netherlands EUROCK 06 European Regional ISRM Symposium. Liège, Belgium Contaminants in Freezing Ground. 5th International Conference. Oslo, Norway GeoFoorumi 7

8 Ilmastonmuutos on tämän päivän kuuma aihe. Usein unohtuu, että maapallon ilmasto on aina ollut muutoksessa, kysymys on vain aikajanasta. Ei ole perusteltua, että ilmastonmuutos kokonaan pistetään ihmisen piikkiin, sanoo Geologian tutkimuskeskuksen professori Matti Saarnisto. Aikaisempi kehitys ei riitä perusteeksi nykytilanteeseen; se on erilainen, sanoo Ilmatieteen laitoksen professori Mikko Alestalo. TEKSTI: HARRIET ÖSTER KUVAT: JARI VÄÄTÄINEN Ilmastonmuutoksen ym erilaisia nä Julkisesta keskustelusta huomaa, että eri tutkimusalojen asiantuntijat helposti puhuvat toistensa ohi ristiriitaisista aiheista. Jos oma erikoisala antaa määrätyn näkökulman, on vaikeata tarkastella ongelmia toisesta näkökulmasta. Ilmastonmuutostutkimus on tyypillisesti tällainen aihe. Ilmastontutkijoilla on yleensä lyhyt aikaperspektiivi: ilmastollisia mittaustietoja on tallennettu vain noin puolitoista vuosisataa. Geologit tutkivat samoja asioita kymmenien tai satojen tuhansien vuosien kehityksenä. Ilmastotieteilijöiden olisi hyvää tietää enemmän menneiltä ajoilta. Yli sata vuotta vanhemmasta tiedosta he ovat kiinnostuneet vasta aivan viime vuosina, sanoo Matti Saarnisto, joka on tutkinut jääkausiaikaa ja arktisia alueita yli 30 vuotta. Saarniston näkökulma nykyhetkeen on, että lämpökausi viime jääkauden jälkeen päättyi jo 6000 vuotta sitten. Lämpökaudella ilmasto oli pari astetta lämpimämpi kuin nyt ja keskiajankin lämpimänä kautena kesät olivat asteen ja talvet kolme, neljä astetta lämpimämpiä kuin tänä päivänä. Arktisen tundran soista löytyy jäännöksiä, jotka todistavat, että lämpökausina puuraja on ollut paljon nykyistä pohjoisempana. Nyt olemme pitkällä aikavälillä menossa kohti uutta jääkautta. Eivät talvet nykyilmastossakaan ole lopullisesti lämmenneet. Ilmasto mutta 8 GeoFoorumi

9 Geologit jättävät helposti huomioimatta kasvihuonekaasupitoisuuksien nopean kasvun. Hiilidioksidi- ja metaanipitoisuus ilmassa on jääkausien sykleissä vaihdellut aika lailla samaa tahtia kuin lämpötila. Nyt pitoisuus on ihmisen vaikutuksesta kuitenkin noussut 30 prosenttia korkeammalle kuin milloinkaan jääkausien välisenä aikana, sanoo Ilmatieteen laitoksen varapääjohtaja Mikko Alestalo, jonka erikoisala on ilmastonmuutostutkimus. Alestalo viittaa Etelämantereella tehtyihin jääkairauksiin, joissa jään ilmakuplista on analysoitu kaasukoostumusta. Tutkimusten mukaan ilman hiilidioksidipitoisuus on lämpökaudella jääkausien välissä suurimmillaan ollut 280 ppm (part per million). Nyt pitoisuus on 380 ppm ja koko lisäys on tullut viimeisen sadan vuoden aikana. Jos ihmiskunta jatkaa elämistään kuten tähän asti, hiilidioksidipitoisuus voisi ennustusten mukaan nousta jopa ppm:ään sadassa vuodessa. Tai jos elämme vähän hillitymmin, 500 ppm:ään, Alestalo toteaa. Kasvihuonekaasujen suoran lämmittävän vaikutuksen lisäksi syntyy epäsuoraa vaikutusta. Sulanut, paljas maa sitoo auringon lämpöä lunta tehokkaammin. Lämmennyt merivesi sitoo kylmää vettä vähemmän hiilidioksidia, mikä suoraan vaikuttaa hiilitasapainoon. märtämiseksi tarvitaan kökulmia: muuttuu, miten? IPCC-RAPORTISTA EI VALLITSE YKSIMIELISYYTTÄ Saarnistokin toteaa, että yleisesti on todettu hiilidioksidipitoisuuden nykyisen tason olevan korkein koskaan mitattu. Hän ei kuitenkaan näe hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan yhteyttä niin yksiselitteisenä. Miksi jääkauden lopussa jäätiköt sulivat yhtäkkiä, mikä vaati aivan valtavasti lämpöenergiaa, Saarnisto kysyy. Ja miksi ilmasto muuttuu jo ennen kuin hiilidioksidipitoisuus nousee? Luulen, että selitys tähän löytyy merten vaikutuksesta enemmän kuin yksin hiilidioksidipitoisuudesta. Hän myöntää, että ilmasto sitten 1800-luvun on lämmennyt, kuten mittaukset osoittavat. Lämpenemistä osoittaa esimerkiksi vuoristojäätiköiden perääntyminen eri puolilla maapalloa. Mutta lämpeneminen esimerkiksi Pohjois-Amerikassa alkoi jo 1840-luvulla, ennen kuin ihmisen toiminta pääsi vaikuttamaan. Pohjois-Skandinavian vuoristossa ei ollut jäätiköitä lainkaan vuotta sitten. Ja Alpeilla on todettu, että viimeisten vuoden aikana jäätiköt ovat yli puolet ajasta olleet pienempiä kuin ne ovat tällä hetkellä. Tämä paljastuu, kun nykyisten jäätiköiden alta löytyy puuta, jonka ikä voidaan määrittää, Saarnisto sanoo. Saarnisto ei voi hyväksyä monimutkaisten asioiden liiallista yksinkertaistamista, jonka vuoksi julkisuudessa varsinkin lehdistössä kaikki muutokset ilmastossa kytketään ihmisen syyksi. Aina vedotaan IPCC:n ilmastoraporttiin (Intergovernmental Panel on Climate Change) ja sanotaan, että tiedemiehet ovat yksimielisiä siitä. Ei pidä paikkaansa! Olin mukana Suomen IPCC-ryhmässä ja vastustan kaikkea konsensusta tieteessä. En minä pyri vähättelemään nykyistä ympäristönmuutosta, mutta en pidä siitä, että ilmaston suhteen kaikki pistetään ihmisen syyksi. Kyllä ihmiskunta pystyy sotkemaan asioitaan muutenkin, Saarnisto tokaisee GeoFoorumi 9

10 Hän painottaa, että asioita pitää tutkia perusteellisesti ennen kuin tehdään johtopäätöksiä, ja toivoo siinä hyvää yhteistyötä muiden alojen kanssa. Geologeilla on paljon opittavaa meteorologeilta ilmaston muutoksen mallinnuksessa. LÄMPENEMINEN NÄKYY JO TILASTOISSA Tietokonemalleilla ennustamme säätä viikoksi eteenpäin. Kehittämällä niitä voimme rakentaa ilmastomalleja, jotka ennustavat keskiarvojen kehitystä ja vaihtelua keskiarvojen ympärillä. Ilmakehän kaoottisuuden vuoksi säätä ei voi ennustaa päivälleen sadan vuoden päähän, mutta kylläkin esimerkiksi vuosikeskiarvon mukaan. Muiden alojen tutkijoilla on usein aika vaikeata hahmottaa ilmastojärjestelmän monimutkaisuutta ja ymmärtää, että näin voi tehdä, Alestalo sanoo. Alestalo toteaa, että ilmastonmuutoksille aina on jokin syy. Esimerkiksi auringonsäteily voi vaihdella tai kausittainen tulivuoritoiminta syytää ilmaan aerosoleja, jotka viilentävät ilmastoa. On tärkeätä, että pystymme kvantifioimaan tällaiset ilmakehän kannalta ulkoiset pakotteet. Silloin saamme kehyksen muutoksille ja lisää ymmärtämystä ilmakehän prosesseista. Uutena pakotteena tulee nyt mukaan kasvihuoneilmiö. Meidän pitää selvittää, miten paljon se vaikuttaa suhteessa muihin pakotteisiin, Alestalo sanoo. Näin lähestymme Saarniston näkökulmaa. Voisi siis sanoa, että kun ilmakehän ulkoiset pakotteet muuttuvat tai uusi pakote tulee mukaan, koko kehys käytettävälle ilmastomallille siirtyy johonkin suuntaan. Jos pakotteen muutos on hidas, tällaista kehyksen siirtoa on vaikeata huomata se näkyy vasta pitkissä trendeissä. Kysymys kuuluu: näkyykö ilmaston lämpeneminen tällä hetkellä tilastollisesti merkittävänä ilmiönä? Sen verran näkyy, että 1990-luvun talvet poikkesivat pitkän ajan keskiarvosta niin paljon, että normaalisään referenssinä olevan keskiarvon ajanjakso päätettiin siirtää, toteaa Alestalo. Keskiarvo lasketaan 30 vuoden ajanjaksosta ja referenssi vaihdettiin aikaisemmin vasta jokaisen ajanjakson jälkeen luku poikkesi kuitenkin liian paljon keskiarvosta , joten päätettiin laskea uusi keskiarvo jaksosta ja jatkossa vaihtaa jaksoa aina 10 vuoden välein. EI HUOLTA GOLF-VIRRAN PYSÄHTYMISESTÄ Professoreiden näkökulmaeroista huolimatta löytyy useita julkisuudessa kiisteltyjä asioita, joista Saarnisto ja Alestalo ovat samaa mieltä. Tällainen on esimerkiksi epäilys siitä, että Golfvirta äkillisesti olisi pysähtymässä. He käyttävät kuitenkin eri sanamuotoja asiasta: Saarnisto on varma siitä, ettei Golf-virta pysähdy nykyoloissa, Alestalo ei pidä pysähtymistä kovinkaan todennäköisenä. Golf-virta on kyllä pysähtynyt aikaisemmin useitakin kertoja, mutta vain jääkausien aikana. Viimeksi tämä tapahtui mannerjään sulamisen aikaan 8200 vuotta sitten. Syynä pysähtymisiin oletetaan olleen valtavat kylmän makean veden purkaukset Atlanttiin. Makea vesi on purkautunut mannerjään patoamista suurista sulamisjärvistä. Tänä päivänä tällaisia merivirtoja potentiaalisesti sotkevia jääjärviä ei ole missään, eikä Grönlannin mannerjäätikkö pystyisi sulamaan tarpeeksi nopeasti saadakseen tätä aikaan. Sitä paitsi Grönlannin mannerjäätikkö ei sulanut edes kahden jääkauden välisenä lämpimänä kautena vuotta sitten, jolloin lämpötila oli viisi astetta nykyistä korkeampi, Saarnisto toteaa. Ilmatieteen laitoksen varapääjohtaja Mikko Alestalo ja GTK:n professori Matti Saarnisto kävivät tieteellistä vuoropuhelua ilmastonmuutoksesta. 10 GeoFoorumi

11 Euroopanlaajuinen atlas maiden ympäristönsuojelun tueksi Arktiset alueet suojassa ilman saasteilta Laajan eurooppalaisen kartoitushankkeen tulokset on koottu noin 360 karttaa sisältäväksi karttakirjaksi Geochemical Atlas of Europe, Part 1. Työssä saatiin ensimmäistä kertaa tietoa pintavesien laadusta ja alkuaineiden jakaumasta mineraalisessa ja orgaanisessa maaperässä. Geologian tutkimuskeskuksella (GTK) oli kartoitushankkeen FOREGS Geochemical Baseline Mapping Programme vetovastuu, ja sitä oli toteuttamassa 24 muun maan geologian tutkimuskeskusta sekä joukko italialaisia ja muiden Euroopan maiden yliopistoja. Tutkimus on erityisen arvokas, koska se pystyttiin kaikissa maissa toteuttamaan yhtenäisillä, harmonisoiduilla menetelmillä, sanoo hankkeen vetäjä, professori Reijo Salminen GTK:sta. Euroopan geokemiallista atlasta käytetään tausta-aineistona EU:n Maaperän suojelun ja vesiensuojelun puitedirektiivien laatimisessa. Säädöstyö helpottuu, koska maiden tulokset ovat verrattavissa toisiinsa. Atlas on toteutettu sekä elektronisena julkaisuna että perinteisen kirjan muotoisena kartastona. Helppokäyttöinen sähköinen versio sisältää myös valokuva-arkiston, jossa on valokuvat useimmista näytteenottopaikoista. Karttakirja on englanninkielinen ja luettavana osoitteessa Kartoissa esitettyä alkuaineiden jakaumaa varten tarvittiin purosedimenttinäyte. Kuva Itä-Suomesta. Forges IHMISEN TOIMINNAN VAIKUTUS NÄKYY VAIN PAIKALLISESTI Ihmistoiminnan, erityisesti teollisuuden ja maatalouden, voimakas vaikutus näkyy paikallisesti pintavesien alkuainepitoisuuksissa. Reijo Salmisen mukaan ihmisen toiminta vaikuttaa ennen muuta veden laatuun ja orgaaniseen maaperään, eivätkä määritykset tue ajatusta merkittävästä, ilmateitse kulkeutuvasta saasteiden leviämisestä Keski-Euroopan teollisuusalueilta arktisille alueille. Atlas-kirjan karttasivulla havaitaan Pohjoismaiden pintavesien kohtuullisen alhainen sähkönjohtokyky, mikä kuvastaa veden puhdasta laatua verrattuna muuhun Eurooppaan. Syynä on luonnollinen, maalajien erilainen syntytapa. Pohjois-Euroopassa ja pohjoisessa Keski-Euroopassa maalajit syntyivät viimeisen jääkauden toiminnan tuloksena. Samoin pintavedet ovat Pohjoismaissa huomattavasti happamampia kuin muualla Euroopassa, koska Pohjoismaissa ei kallioperässä ole neutraloivia karbonaatteja ja veden humushappopitoisuus on suurempi. Happamuus puolestaan aiheuttaa sen, että eräitä alkuaineita muun muassa alumiinia liu kenee maaperästä veteen herkemmin. Euroopan geokemiallista kartoitusaineistoa on käytetty ensimmäisessä Suomea koskevassa verkkokartassa Geokemiallisessa ympäristövaikutuskartta 1: Kartasta enemmän Uutuuksia GTK:sta -palstalla, sivu 26. Painettua atlaskirjaa Salminen, R. (chief-editor), Batista M.J., Bidovec M., Demetriades A., et al Geochemical Atlas of Europe, Part 1, Background Information, Methodology and Maps. Geological Survey of Finland, Espoo, 526 s. myy Geologian tutkimuskeskus, Julkaisumyynti, Espoo. Hinta on 63,00 (sis. alv 8 %). Postitse lähetettäessä hintaan lisätään postituskulut GeoFoorumi 11

12 A girl s best friend When asked how much one carat of that most compact form of carbon, diamond, might be worth, GTK researcher Marjaleena Lehtonen just grins and says she has no idea. Her passion is kimberlite, which is found in volcanic pipes formed by yet-to-be-explained eruptions 600 million years ago. This host rock bears a treasure of geochemical data in the form of xenocrysts: garnets, spinels, clinopyroxenes, and, of course, diamonds. BY GREG MOORE Kari A. Kinnunen Diamond octahedron unfastened from the diamondiferrous eclogite xenolith (L-80). Lahtojoki kimberlite pipe, eastern Finland. This xenolith was found by Petri Peltonen during GTK s petrological studies on the old waste piles. The diamond is of gem-quality, colorless, unresorbed and with a diameter of 1.9 mm.

13 happens to enjoy ideal thermal and pressure conditions for diamond formation. Lehtonen remarks, There is only a limited window of pressure and temperature near the base of the craton where the diamond lattice is stable; otherwise it crystallizes as graphite. These regions are only found under Archean rock. Jari Väätäinen Marja Lehtonen s doctoral thesis Kimberlites in Finland: Information about the mantle of the Karelian Craton and implications for diamond exploration was accepted in autumn Walk into any Finnish hardware store and ask for sauna rocks. You ll be shown to pallets of orange- or tangerine-sized chunks of crumbly greenish-grey pieces of olivine peridotite. As one of the most common rocks in the earth s upper mantle, you might wonder how somebody could even charge money for it. But this igneous species, born hundreds of kilometers below the Finnish soil, perfectly handles repeated heating and water-dousing on the sauna stove. Sauna rocks never explode, they just slowly disintegrate. You d also have some idea of what Finnish kimberlites look like. Kimberlites also have origins in the mantle, forming as gascharged magmas rise rapidly to the surface piercing the lithosphere at its thickest point, producing violent eruptions, and carrying pieces of the mantle, similar in size, shape and composition to the sauna rocks, to the earth s surface. Kimberlites are rare; indeed, so rare that as of 1991, diamond explorers knew of the existence of only 5,000 km 3 in the entire world! Kimberlite takes its name from the Kimberley Big Hole, the site of a major diamond discovery in South Africa in Kimberlite pipes more recently have been identified in cratonic regions in Canada and Northern Europe. Canada has become a diamond-mining superpower thanks to its kimberlite wealth. Finland s kimberlite is associated with the Archean Karelian Craton, which extends from near Luleå in Sweden to the Kola Peninsula on the Arctic Ocean. As its name implies, this extrathick part of the Earth s crust is composed of at least 2.5 billionyear-old rocks extending down at least 170 km. That thickness, combined with low heat flow in the upper mantle, mean Finns rarely experience earthquakes. It also means that this lithosphere EVERY XENOCRYST TELLS A STORY For the xenocryst researcher, cratons and kimberlite go together like Rogers and Astaire. Part of Marja Lehtonen s doctoral thesis involved translating the chemical and mineralogical information contained in kimberlite xenocrysts of the Karelian Craton into insights about the lithospheric mantle underlying Finland. The idea was to build a cross-section of the lithosphere from 80 kilometres to 240 kilometres. Xenocrysts are quite abundant in kimberlite and represent a nearly continuous sample of the mantle section contrary to mantle xenoliths (rock fragments) that are far rarer. Imagine an elevator that takes on gems instead of people for passengers. At the cratonic basement level (180 to 240 km), a glance at our geothermobarometer shows the prevailing pressure exceeds 50,000 atmospheres (3.5 Gpa) and the temperature is around 1,200 C. Here is where you find peridotitic and eclogitic xenoliths. Next stop, the mid-level of the lithospheric mantle between km. At just 2 Gpa and 950 C, this almostbearable region is where diamond-bearing harzburgites form. At level three ( km), we reach the C harzburgite layer, source of garnet-spinel harzburgites. DIAMOND FEVER AND MORAINE DISPERSAL Among the bric-a-brac on Lehtonen s office walls is a diamond fever poster that shows diamonds extracted from Kaavi-Kuopio kimberlite. The highly magnified diamonds look pretty enough, and, Lehtonen notes, they are probably gem quality. Apparently, gem quality is the magic phrase as international interest in eastern Finland s kimberlites in Kaavi-Kuopio, Kuhmo and Kuusamo has taken off over the past decade. At least five international diamond exploration ventures are presently underway in Finland. The second aspect of my thesis was to use information about kimberlite xenocryst signatures on the surface. Because kimberlite is so soft, it was easily ground up into sand-grain-size debris and transported by glacial action several kilometers from the kimberlite pipe. By taking into account the direction of bedrock striation and the presence of indicator xenocrysts in the till (moraine material), we can trace back to the point of origin. Most kimberlite pipes in Finland have been located in this way. While it s clear that Dr. Lehtonen has a different take on diamonds than most of us, I have to ask one final question: Why do we value diamonds so much? She responds, It s probably their beauty and hardness. The Moh s scale of hardness is based on the ability of one gemstone to scratch another. Since diamond scratches everything else, it s the hardest. Nobody seems to care that diamonds are quite brittle. It s their hardness and brilliance that matters GeoFoorumi 13

14 Timanttien alkuperä maapallon uumenissa Nya jordarts Kimberliitti-niminen kivilaji on avainasemassa etsittäessä timantteja. Kimberliitti on vulkaaninen kivilaji, jonka alkuperä on kivisula syvällä maapallon uumenissa. Timantti on herkkä paineen- ja lämpötilan muutoksille, joten kimberliitin täytyy purkautua nopeasti, jotta rakeet pysyisivät timanttina. Jos aikaa kuluu liian kauan timantti tuhoutuu, sillä korkea lämpötila yhdessä alhaisen ympäröivän kallioperän paineen kanssa muuttaa timantin grafiitiksi ja hiilidioksidiksi. Sopiva purkausnopeus on 70 kilometriä tunnissa ja matka maankuoreen kestää muutaman tunnin. Piirros: Harri Kutvonen SUOMEN KIMBERLIITIT Suomen ensimmäisen kimberliittiesiintymän löysi Malmikaivos Oy Kaavilta vuonna Timanttien etsintä käynnistyi kuitenkin vasta 1980-luvulla, mutta jatkuu edelleen. Nykyisin kimberliittejä tunnetaan Kaavi-Kuopion, Kuhmon ja Kuusamon alueelta. Miltei kaikista suomalaisista kimberliiteistä on löydetty timantteja. Niiden pitoisuus on pieni ja kiteet ovat pienikokoisia. Suurin löydetty timantti on 1,2 karaattia ja läpimitaltaan noin 5 millimetriä. Maamme kimberliitit ovat huomattavan vanhoja. Kaavi-Kuopion alueella piippujen ikä on 600 miljoonaa vuotta ja Kuhmon kimberliittijuonien miljoonaa vuotta. Marja Lehtosen väitöskirja Kimberlites in Finland: Information about the mantle of the Karelian Craton and implications for diamond exploration. Espoo: Geological Survey of Finland, 109 s. tarkastettiin syksyllä KALLIOPERÄMME OTOLLINEN TIMANTILLE Timantit kiteytyvät maapallon ikivanhojen, yli miljoonan vuoden ikäisten kilpialueiden eli kratonien alapuolella kilometrin syvyydessä korkeassa paineessa, missä lämpötila jää asteen väliin. Maamme kimberliittiesiintymät sijaitsevat Karjalan kratonin länsireunalla, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Venäjän Karjala, Kuolan niemimaa ja Arkangel kuuluvat samaan kilpialueeseen. Kimberliitti esiintyy juonina ja piippumaisina muodostumina, joiden juuret ulottuvat noin kahden kilometrin syvyyteen. Kimberliitin pintapuhkeamat ovat yleensä pieniä, alaltaan vain muutamia hehtaareja. Jari Väätäinen På Geologiska forskningscentralen (GTK) pågår ett riksomfattande och mångårigt karteringsprogram. Karteringen resulterar i en gedigen kunskap om det karterade områdets jordarter information som presenteras bl.a. i geologiska grundkartor. Allt mer av denna viktiga information finns nu att tillgå också i digital form. Under senaste åren har GTK s södra Finlands enhet karterat jordarter i kustområdena kring Borgå, Ekenäs och Vasa. TEXT: MARIE-LOUISE WIKLUND 14 GeoFoorumi

15 geologiska kartor från kustområdena Det riksomfattande jordartskarteringsprogrammet är en viktig del av GTK s fortlöpande karteringsprogram. Man samlar grunddata om jordarterna, deras uppkomst, struktur och läge. Det främsta syftet med karteringen är att producera kvartärgeologiska grundkartor i skalan 1: samt kartbladsförklaringar. Karteringen har framskridit planenligt och Södra Finland är så gott som kartlagt. Alla kartblad utkommer i dag i enbart numerisk form. Kartorna distribueras via nätet där var och en intresserad kan bläddra i kartbladen och finna de geografiska områden som intresserar dem. Kännedom om jordarterna är nödvändigt vid samhällsplanering och hållbart utnyttjande av naturtillgångar. Tyngdpunkten i karteringen är i södra Finland där befolkningen är tätast och efterfrågan på geologisk data är stor. Kännedom om jordarterna är till stor hjälp vid planeringen av bl.a. bebyggelse, friluftsområden och avstjälpningsplatser samt inventering av grundvattentillgångar. Vid val av områden för jordartskartering tas speciell hänsyn till samhällsplaneringens behov av grundinformation. Tematiska kartor framställs för specialbehov t.ex. vid planläggning av bosättning och i miljöförvaltningen, berättar Jukka Ojalainen, geolog och forskare vid GTK. GEOLOGISKA KARTOR SOM RESULTAT Jordartskarteringsprojektet är mångårigt. Karteringen av jordarterna i skalan 1: påbörjades redan 1972 i samarbete med Lantmäteriverket. Samarbetet pågick till 1995 varefter GTK ensam har ansvarat för karteringen. Sedan medlet av 1995 har GTK bearbetat insamlad data, karterat ännu icke karterade områden samt publicerat en hel mängd med jordartskartor. En del av arbetet är att digitalisera kartorna och göra dem tillgängliga för alla via internet. Borgå-områdets jordartskartor är nu tillgängliga via nätet. Till följande utkommer Ekenäs- och Vasa-traktens jordartskartor som numeriska. Utöver allmänna grundkartor framställer GTK även tematiska kartor såsom strukturkartor och kommunkartor allt efter kundens behov. Södra Finland karteras kontinuerligt så att området återfinns i digital form under de närmaste åren, berättar Jukka Ojalainen. Jordartskartorna finns till salu för allmänheten. Beställningar och förfrågningar kan göras till Geologiska forskningscentralen. Vid behov kan envar beställa en printad karta över önskat område eller vektordata i digital form för användning i egna planeringssystem. Allt fler kartor och mer data finns också att tillgå via internet. Instanser som använder GTK s kartor är bl.a. miljöcentralerna, landskapsförbunden, kommunerna, planeringsbyråerna, malmletningsföretagen, vägförvaltningen, försvarsverket samt privata markägare och gemene man intresserad av jordarterna eller miljön. FÄLTARBETE PÅ HANGÖUDDEN Nästa sommar fortsätter den geologiska jordartskarteringen i västra Nyland. Sommaren 2006 är Hangöudden i fokus. I karteringen utreder vi hur utbredda de olika jordarterna är, deras tjocklek och jordavlagringarnas ordningsföljd. Förutom forskning kan resultaten av arbetet bl.a. användas vid planeringen av markanvändning och vattenförsörjningen samt vid lokaliseringen av jordartsområden med stor risk för miljöskador. Fältarbetet inleds i maj-juni och pågår till senhösten, berättar Jukka Ojalainen som har mångårig erfarenhet från karteringsprojekt bl.a. i Nyland, östra Finland och Kvarken-området. Området är mycket intressant, där Salpausselkä påverkar som en betydande geologisk faktor. Kustsområdet är gammalt havsbotten med lerig jordmån. Geologiskt sett är Hangöuddens terräng varierande och detaljerad. Man kan se spår av istiden överallt. I fältarbetet deltar ett tiotal personer. I terrängen igenkänns GTK s karterare i arbete på de medtagna flygbilderna och kartorna samt den enmeterlånga jordborren. Med jordborren kan jordavlagringarna upp till en meters djup observeras. För att få en bättre bild av jordavlagringarna på större djup görs jordlodningar och -borrningar. Till dessa frågas separat tillstånd av markägarna. Geologerna samlar också uppgifter om geologiskt intressanta företeelser ss. jättegrytor, fornstränder och grottor. Ortsbornas egna iakttagelser är ett viktigt tillägg till forskarnas arbete. GTK s kartservice GEOKARTTA finns på nätet: och de färdigställda kartbilden: palvelut/info/kartat. Indexkartan visar, att Södra Finland är nästan kartlagt GeoFoorumi 15

16 Itämeri tulvii yli äyräiden Samuli Lehtonen Tammikuun 2005 talvimyrskyssä veden tulvimista Helsingin kauppatorille yritettiin torjua jätepaperipaalein. Globaalin ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu on todellinen riski myös Itämeren reunavaltioissa. Rannikkoseudut ja -kaupungit kärsivät tulvista, ja joitakin alueita voi jäädä pysyvästi veden alle. GTK:n vetämänä toteutettu SEAREG-projekti tarjoaa merenpinnan muutoksiin liittyvää tutkimustietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. TEKSTI: SUSANNA HEIKKINEN Tammikuun alussa vuonna 2005 Pohjois-Euroopan yli pyyhkäisi talvimyrsky, joka nostatti Itämeren vedenkorkeuden Suomenlahdella ennätyslukemiin. Helsingissä merivesi oli enimmillään 151 senttiä normaalia korkeammalla, aiheuttaen tulvia ja suurta tuhoa eri puolilla kaupunkia. Idempänä tilanne oli vielä pahempi: Haminassa keskimääräinen merenpinnan korkeus ylitettiin liki kahdella metrillä, Pietarissa mitattiin miltei 2,5 metrin nousu. Talvimyrsky tarjosi geologiaan ja ympäristötieteeseen erikoistuneille tutkijoille ja asiantuntijoille oivallisen esimerkkitapauksen. Vain kaksi kuukautta myrskyn jälkeen saatiin päätökseen SEAREG-projekti, jonka tavoitteena oli kartoittaa ilmastonmuutoksesta johtuvan merenpinnan nousun vaikutuksia alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Itämeren alueella. Tutkimukseen osallistui asiantuntijoita 15 eri organisaatiosta Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Puolasta ja Virosta. Hanke oli EU:n osittain rahoittama, ja sen vetäjänä toimi GTK:n tutkija Philipp Schmidt-Thomé. Poikkeuksellisen raju talvimyrsky oli tavallaan onnenpotku: tieteellisissä tutkimuksissa esitellyt riskit osoittautuivat todellisiksi, ja yhteiskunnan päättäjien keskuudessa heräsi laaja mielenkiinto merenpinnan nousua ja tulvariskin torjumista kohtaan. 16 GeoFoorumi

17 ITÄMEREN RANTAVIIVA ELÄÄ JATKUVASTI Äkilliset meriveden korkeuden muutokset ja tulvat Itämerellä johtuvat voimakkaista tuulista. Schmidt-Thomén mukaan kyse on kylpyamme-ilmiöstä: vesi pakkautuu altaan toiseen reunaan ja pahimmillaan läikkyy yli. Mutta mikä onkaan tilanne silloin, jos merenpinta nousee pysyvästi kymmeniä senttejä, ja sen lisäksi tapahtuu äärimmäinen sääilmiö ja tulva? Merenpinnan pysyvään nousuun Itämerellä vaikuttavat useat eri tekijät. Yksi merkittävimmistä on ilmastonmuutos: maapallon keskilämpötila nousee. Lämpö vaikuttaa meriveteen, jonka tiheys pienenee, eli vesi laajenee ja tarvitsee lisää tilaa. Ilmaston lämpeneminen muuttaa myös vallitsevia sääoloja ja tekee yksittäiset sääilmiöt rajummiksi. Pohjois-Euroopassa ja Skandinaviassa sataa aiempaa enemmän, mikä lisää Itämereen laskevien vesistöjen virtaaman määrää. Merenpinnan muutosten voimakkuus ja riskit vaihtelevat Itämeren eri osissa. Perämerellä maa kohoaa noin 9 millimetriä vuodessa, kun taas etelämpänä Länsi-Pomeraniassa maa vajoaa vuosittain noin millin. Merenpinnan nousu on huomattavasti tuhoisampaa Puolan tiiviisti rakennetuissa merenrantakaupungeissa kuin Suomen ja Ruotsin harvaan asutetuilla rannikkoseuduilla. Tilanne on pahin alueilla, joilla merenpinnan nousu on maan kohoamista nopeampaa, sanoo Philipp Schmidt-Thomé. Schmidt-Thomén mukaan on selvää, että muutosta tapahtuu kaiken aikaa; nykytilannetta ei voi olettaa pysyväksi pitkällä aikavälillä. Myöskään kauhuelokuvien tyylisiä, äärimmäisiä tilanteita ei tieteellisessä tutkimuksessa haluta maalailla. Arvioiden täytyy olla realistisia ja tutkimuksen täytyy perustua parhaalle käytettävissä olevalle tiedolle. Ennustamisen epävarmuuden vuoksi SEAREG-projekti esittelee kolme vaihtoehtoa merenpinnan nousulle. Skenaarioissa on pyritty huomioimaan globaali ilmastonmuutos ja kasvihuonepäästöjen vaikutukset, yleinen meriveden korkeuden muutos, alueelliset erityistekijät sekä meriveden keskikorkeuden vaihteluväli. Rajuin vaihtoehto perustuu keskimääräiselle 88 sentin globaalin merenpinnan nousulle. Sen mukaan Helsingin merenpinnan korkeus voisi nousta pysyvästi jopa 72 cm nykyisestä ja merenpinnan nousu saavuttaisi maan kohoamisen nopeuden Suomen länsirannikolla. Keskimmäisessä skenaariossa merenpinta nousisi globaalisti 48 cm, jolloin nousu olisi Suomenlahden pohjoisrannikolla parin-kolmenkymmenen sentin luokkaa, mutta Länsirannikolla maa jatkaisi kohoamistaan. Alhaisimmassa skenaariossa merenpinta nousisi globaalisti keskimäärin 9 cm. Pohjois-Itämerellä tämä johtaisi merenpinnan laskuun. LISÄÄ VUOROVAIKUTUSTA TEORIAN JA KÄYTÄNNÖN VÄLILLE Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioimisessa on kaksi linjaa: voidaan joko sopeutua muutoksen seurauksiin, tai pyrkiä jarruttamaan itse muutosta esimerkiksi rajoittamalla kasvihuonekaasujen päästöjä. Molempia strategioita tarvitaan. Kyse on resurssien kohdentamisesta, mikä on tietenkin poliittinen kysymys. Tutkijoiden tehtävänä on tarjota tietoa eri vaihtoehdoista, sanoo yhdyskuntasuunnittelun erikoistutkija Lasse Peltonen Teknillisestä Korkeakoulusta. Peltonen on tutkinut muun muassa yhdyskuntien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille, ja osallistui myös SEAREG-projektiin. Yksi projektin tehtävistä oli laatia työkaluja yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Viranomaisten ja tutkijoiden välille kaivattiin lisää kommunikaatiota, sanoo Lasse Peltonen. Niinpä tulokset tiivistettiin päätöksentekoa tukevan nelikentän muotoon, jonka avulla on helpompi rakentaa vuorovaikutusta tutkimuksen ja käytännön välille. Yhteenveto tarjoaa myös käytännön esimerkkejä ja suosituksia alue- ja yhdyskuntasuunnittelua varten. Laajaa kansainvälistä kiinnostusta osakseen saaneen SEAREGin jatkoprojekti ASTRA käynnistyi viime kesänä, ja jatkuu vuoden 2007 loppuun. ASTRA keskittyy arvioimaan ilmastomuutoksen alueellisia vaikutuksia Itämeren alueella ja kehittämään paikallisia strategioita, joiden avulla muutoksen vaikutuksiin voidaan sopeutua. Lähde: SEAREG GeoFoorumi 17

18 Merenkurkun saarta ja luotoa muodostavat ainutlaatuisen geo- ja biodiversiteettiympäristön. Geologista Mustasaaren kunta asiantuntemusta Kokkolassa Vuoden alussa GTK:n Länsi-Suomen alueyksikkö aloitti toimintansa pääpaikkanaan Kokkola. Aluksi henkilövahvuus on vajaat 20. Vuoteen 2011 mennessä Länsi-Suomen yksikössä työskentelee GTK:laista. TEKSTI: MARIE-LOUISE WIKLUND Päätös Länsi-Suomen alueyksikön perustamisesta tehtiin kauppa- ja teollisuusministeriön aloitteesta loppuvuodesta Todettiin, että perustamalla alueyksikkö Kokkolaan vahvistetaan GTK:n toimintaa Länsi-Suomessa erityisesti maaperäkartoituksessa ja -tutkimuksessa sekä kiviaines-, pohjavesi- ja turvevarojen etsinnässä ja kartoituksessa. Uusi alueyksikkö aloitti toimintansa suunnitteluaikataulussaan vuoden 2006 alusta. VAHVUUTENA MAAPERÄN JA TURVEVAROJEN KARTOITUS GTK:n strategian mukaisesti alueellisten keskusten välille on luotu selvä, tarpeita vastaava tehtäväjako, joka korostaa kunkin alueyksikön osaamisprofiilia. Suunniteltaessa Länsi-Suomen yksikköä lähdettiin niistä toiminnoista, joita alueen geologiset lähtökohdat tarjoavat ja jotka liittyvät GTK:n toiminnan strategi- 18 GeoFoorumi

19 siin painotuksiin. Samalla on huomioitu alueellisten yksiköiden profiloituminen ja tiettyjen osaamisalueiden vahvistaminen. GTK:ta kehitetään geoalan osaamiskeskuksena tavoitteena saumattomasti ja laaja-alaisesti palvella kaikkia sidosryhmiämme. Länsi-Suomen yksikkö profiloituu vahvasti maaperäsektoriin. Vahvuuksiamme tulevat olemaan maaperäkartoitus, turvetutkimukset sekä pohjavesi- ja kiviainesosaaminen. Osallistumme alueemme malminetsintätutkimuksiin, esimerksiksi kulta- ja litiumtutkimuksiin, Länsi-Suomen yksikön vetäjä, aluejohtaja Runar Blomqvist kertoo. TOIMITILAT KESKUSTASSA GTK vuokrasi toiminnalleen tilat Kokkolan ipark-yrityskeskuksesta. Tilat sijaitsevat aivan Kokkolan ydinkeskustan tuntumassa hyvien liikenneyhteyksien varrella. GTK:n Länsi-Suomen yksikkö sijoittuu kolmanteen kerrokseen, jossa sillä on toimistotilaa n. 550 m 2 sekä pohjakerroksessa n. 200 m 2 näytteenkäsittely- ja varastotilaa. GTK:lla on mahdollisuus myöhemmin vuokrata samasta rakennuksesta lisää tilaa, jos siihen ilmenee tarvetta. Kokkolaan sijoittuu alkuun vajaat 20 henkilöä, jotka pääosin ovat siirtyneet GTK:n muista yksiköistä. Uudet tehtävät on täytetty hyödyntämällä henkilöstön vapaaehtoista siirtymishalukkuutta ja siirtämällä Kokkolaan vapautuvia virkoja ja toimia. Pääosin porukkamme on nuorta, mutta jo vankan työkokemuksen omaavia maaperägeologeja. Nykyisten tavoitteiden mukaan Länsi-Suomen yksikön henkilöstö kasvaa n henkilöön vuoteen 2011 mennessä, aluejohtaja Runar Blomqvist kertoo. MERENKURKKU EHDOLLA UNESCON MAAILMAN- PERINNÖKSI Yksi Kokkolaan Espoosta siirtynyt geologi on toimialapäällikkö Olli Breilin. Hänen sydäntään lähellä on GEONAT-hanke, jossa kartoitetaan Merenkurkun saariston geologisia luontoarvoja. Maankamaran vapautuessa jään painolastista noin vuotta sitten, se alkoi nousta ja ensimmäiset huiput mannerjäätikön muovaamasta alavasta moreenisaaristosta kohosivat merenpinnan yläpuolelle noin vuotta sitten. Nykyisin Merenkurkun saariston saarta ja luotoa muodostavat ainutlaatuisen geoja biodiversiteettiympäristön. Joka vuosi alueella syntyy uutta maata noin 100 hehtaarin verran. Merenkurkun saaristossa maa kohoaa 8 mm vuodessa. Se on maailman edustavin alue, jossa voi tutkia maankohoamisesta johtuvia geologisia prosesseja alavassa geodiversiteetiltään monipuolisessa moreenisaaristossa. Maisema on seurausta jäätiköitymis- ja sulamisvaiheista viimeisen jääkauden aikana. Erityisen komeita ovat laajat pyykkilautamoreenikentät, De Geer-moreenit, toimialapäällikkö Olli Breilin kertoo. Merenkurkun maailmaperintöhakemusta on valmisteltu vuodesta 1997 lähtien. Perusteluna Merenkurkun sisällyttämiseksi maailman luonnonperintöluetteloon ovat geologiset arvot. Merenkurkun saariston arvioidaan pääsevän Unescon maailmanperintökomitean luonnonperintöluetteloon geologisin perustein. Päätös on odotettavissa heinäkuussa KTM Kauppa -ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen mukaan GTK:n Kokkolan yksiköllä on selvä oma profi ili alueellisten keskusten joukossa. GTK:n Länsi-Suomen alueyksikön perustaminen on malli esimerkki hyvin toteutetusta alueellistamis toimenpiteestä Hallituksen tavoitteena on työpaikan sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle vuoden 2015 loppuun mennessä. Alueellistamisessa on edetty hyvin, vuoden 2005 lopussa toteutettuja toimenpiteitä oli noin 700 henkilötyövuotta, lisäksi päätettyjä noin henkilötyövuotta ja suunnitelmia noin henkilötyövuotta eli yhteensä noin henkilötyövuotta. Hallitus jatkaa valtion keskushallinnon toimintojen ja yksiköiden alueellistamista sijoittamalla etupäässä uusia, laajenevia sekä uudistettavia toimintoja ja yksiköitä ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle valtioneuvoston syksyllä 2001 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Hallituksen alueellistamispolitiikan tavoitteena on, että sijoittamispäätökset edistävät maan tasapainoista alueellista kehitystä, tukevat työllisyyttä maan eri osissa ja turvaavat valtion tehtävien tuloksellisen hoitamisen. Alueellistamisen yksi keskeinen peruste on myös turvata valtion keskushallinnolle pätevän työvoiman saanti tulevina vuosina, kun henkilöstöä jää eläkkeelle poikkeuksellisen runsaasti lyhyen ajan sisällä ja kilpailu työvoimasta pääkaupunkiseudulla yleensäkin on selvästi kiristymässä. Alueellistamisen piiriin kuuluvat kaikki valtion toiminnot ja yksiköt. Myös tukipalveluita alueellistetaan samalla, kun niiden tuottavuutta ja tehokkuutta lisätään ja palvelujen tuottamista keskitetään siihen erikoistuneille yksiköille. GTK:n Länsi-Suomen alueyksikkö sijoittuu Kokkolaan, joka tarjoaa sille luontaisen ja monipuolisen toimintaympäristön. Alueyksikkö lisää osaltaan toimialueen väestöpohjaa, verotuloja ja alueen talouskasvua. Länsi-Suomen vahvuuksiin ja ja vahvasti maaperäsektoriin tukeutuvalla yksiköllä on selvä oma profiili muiden alueellisten keskusten joukossa. Uusi yksikkö vahvistaa hyvin GTK:n toimintaa ja sen toiminta lähtee heti alusta hyvin käyntiin. Yksikössä työskentelevät asiantuntijat ovat osaavia korkeasti koulutettuja alan ammattilaisia. Uudet tehtävät on täytetty hyödyntämällä henkilöstön vapaaehtoista siirtymishalukkuutta. Kaiken kaikkiaan Länsi-Suomen alueyksikön perustaminen on oiva esimerkki mallikelpoisesti toteutetusta alueellistamistoimenpiteestä. Tällä tiellä on hyvä jatkaa. MAURI PEKKARINEN GeoFoorumi 19

20 Markku Tano Kuopiolaistutkijoiden verkottuminen GTK:n Itä-Suomen yksikkö ja Kuopion yliopiston Ympäristöinformatiikan laitos pyrkivät verkottumalla luomaan toimintaympäristön, joka helpottaa tiedon liikkumista. Käytännön esimerkkejä yhteisistä hankkeista ovat Suomen maaperäkartta sekä internet-pohjainen geologinen retkeilykartta Kolin maastosta. HAASTATTELUT: SINI AUTIO GTK valmistelee parhaillaan Suomen maaperän yleiskartoitusta mittakaavassa 1: Ensimmäisessä vaiheessa tietoja käsitellään tietokonetulkinnalla, mitä varten kootaan käsiteltäväksi mahdollisimman paljon aineistoja, kuten maastotietokannat, korkeusaineistot, korkeusmallit ja tiedot alueella tehdyistä geologisista töistä. Ennakkotulkinta tehdään käyttäen apuna maantieteellistä tietojärjestelmää GIS:iä ja aineistoja mahdollisimman laajasti. GIS on lyhenne sanoista Geographic Information Systems. Tarve yhdistää numeeriset menetelmät kartoitustyöhön johti muutamia vuosia sitten ajatukseen, että GTK ja Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitos voisivat syventää keskinäistä yhteistyötään. Yliopiston tutkijat ovat erikoistuneet ympäristöinformatiikkaan, jossa tietoa käsitellään älykkäillä laskentamenetelmillä eli pääasiassa neurolaskennalla ja geneettisillä algoritmeilla. Tarvittaessa voidaan käyttää myös perinteisiä menetelmiä, kuten pääkomponenttianalyysiä. Kun valmisteilla olevaa maaperäkarttaa on työstetty uusin menetelmin, se on johtanut monipuolisiin käytännön toteutuksiin. Jo aineistojen tulkintavaiheessa heräsi kysymys, voisiko numeeristen menetelmien avulla laatia samalla ennustekartan maalajeista hyödyntämällä älykästä tiedon louhintaa ja laskentamenetelmiä. Ennuste voisi kulkea kartoittajan mukana maastotietokoneella, GTK:n Itä-Suomen yksikön Maankäyttö- ja ympäristö-toimialan päällikkö Raimo Nevalainen kertoo. SAMANLAISET JÄRJESTELMÄT HELPOTTAVAT TIEDONKULKUA Verkottuminen yliopiston kanssa alkoi Geotietoydinprojektista, kertoo toimialapäällikkö Esa Kauniskangas GTK:n Itä-Suomen yksiköstä. Geotietoydin tarkoittaa paikkatieto-ohjelmistoarkkitehtuuria, johon kerätään keskitetysti kaikki se geologinen maastotieto, josta uutta tietoa tuotetaan. Järjestelmä sisältää Oracletietokannanhallintajärjestelmän, paikkatietopalvelinohjelmistot, käyttäjän sovellukset sekä web-karttaliittymät. Saman ohjelmiston lisäosalla pystytään tilastollisia menetelmiä, neurolaskentaa ja sumeaa logiikkaa hyödyntäen löytämään esimerkiksi geologisia luonnonvaroja. GTK loi konsulttina Kuopion yliopiston ympäristöinformatii- 20 GeoFoorumi

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

GTK lyhyesti. gtk.fi

GTK lyhyesti. gtk.fi GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)

Lisätiedot

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ

Lisätiedot

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90

Lisätiedot

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen

Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This

Lisätiedot

Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea (SKK)

Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea (SKK) Suomen kvartääritutkimuksen kansalliskomitea (SKK) Sihteeri Emilia Kosonen Tiedeakatemiain neuvottelukunnan kansalliskomiteatapaaminen 6.10.2015, Säätytalo Kvartäärigeologia Kvartäärikausi on nykyisen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo 4.6.2013 Esko Kuusisto SYKE Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE Helsinki, Mechelininkatu, helmikuu 2013 1 HAAPASAARI 2 Konsekvenser av klimatförändring antas bli mycket starka

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering Mikael Hildén, prof. SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?

Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Saimaa jääkauden jälkeen

Saimaa jääkauden jälkeen Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT

ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

DS-tunnusten haku Outi Jäppinen CIMO

DS-tunnusten haku Outi Jäppinen CIMO DS-tunnusten haku 2013 Outi Jäppinen CIMO 2/2009 DS-tunnukset ECTS- ja DS-tunnusten avulla pyritään edistämään ECTS-järjestelmän sekä tutkintotodistuksen liitteen Diploma Supplementin asianmukaista käyttöä

Lisätiedot

Varia Home Collection. Varia

Varia Home Collection. Varia Home Collection Varia KAUNIS VARIA BEAUTIFUL VARIA VACKRA VARIA 2 Varia Home Collection -mallistossa näkyvät tämän päivän selkeät sisutustrendit. Suorat linjat ja Nurmelan laadukas viimeistely yhdistyvät

Lisätiedot

Kehittämisen myönteinen kehä

Kehittämisen myönteinen kehä Kehittämisen myönteinen kehä Järjestöt ja kunnat kumppanuuden uudet askeleet 3.12.2014 Joensuu Mervi Janhunen-Ruusuvuori gsm: 050 439 0535 mervi.janhunen-ruusuvuori@naapuri.fi Mervi Janhunen-Ruusuvuori

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland KUTSU Terveydenhuollon etäpalveluiden kehittäminen Pohjoisen Periferian alueella Arvoisa vastaanottaja! Competitive Health Services hankkeen loppuseminaari pidetään Oulussa 3.-4.11.2010. Paikka: Oulun

Lisätiedot

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Oulu - Uleåborg. Vuosi sama määrä koeporauksia kuin kenttää toiminnassa vuoden vaihteessa - 4 uutta kenttää - 4 toimintasuunnitelmaa

Oulu - Uleåborg. Vuosi sama määrä koeporauksia kuin kenttää toiminnassa vuoden vaihteessa - 4 uutta kenttää - 4 toimintasuunnitelmaa Oulu - Uleåborg Investments until 2025 Industri Olja/Gas Vattenkraft Gruvnäring Kärnkraft Vinkraft Bioenergia Handel Logistik El nät Turism Offentlig LNG Tornio Windpower 50% nybyggnation 50% reparation

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle

Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle Katja Fält FT, tieteenala-asiantuntija Katja.Falt@uta.fi 26.10.2015 TIETOARKISTO www.fsd.uta.fi Aineistonhallinta Aineistonhallinnalla

Lisätiedot

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa

Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot

Lisätiedot