Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos

Transkriptio

1 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos Sivistys- ja kulttuuripalvelut

2 SISÄLTÖ 1. OPPILASHUOLTO ESIOPETUKSESSA Oppilashuoltotyötä ohjaavat periaatteet Oppilashuollon palvelut Esiopetuksen neuvolapalvelut Kuraattori- ja psykologipalvelut Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa OPPILASHUOLLON YHTEISÖLLINEN TUKI Oppilashuoltosuunnitelma Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä OPPILASHUOLLON YKSILÖKOHTAINEN TUKI Monialainen lapsikohtainen asiantuntijaryhmä Oppilashuoltokertomus Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen TURVALLISUUDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Turvallisuusjohtaminen Hyvä käytös ja järjestys turvallisuuden lähtökohtana Tapaturmien ehkäiseminen Esiopetusmatkojen turvallisuus Suojaaminen kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä Toiminta poikkeustilanteissa OPPILASHUOLLON ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN LIITTEET 1

3 1. OPPILASHUOLTO ESIOPETUKSESSA Esiopetuksessa lapsella on oikeus saada maksutta esiopetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto. Esiopetuksen oppilashuolto koskee myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Oppilashuolto perustuu oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (1287/2013). Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä. Oppilashuollollinen työ on lapsen kokonaisvaltaista hyvinvoinnin edistämistä. Esiopetuksen oppilashuolto on osa varhaiskasvatuksen jatkumoa niveltyen perusopetuksen oppilashuoltoon. Oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimisympäristö, suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää esiopetusyhteisön hyvinvointia. Tavoitteena on oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. On tärkeää, että lapsi kokee esiopetuksen turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi ja saa apua ongelmatilanteissa. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus, jota esiopetuksen arjen toimintatavat ja käytännöt tukevat. Oppilashuoltoon sisältyvät kuvion 1. mukaisesti opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat terveydenhuoltolaissa (1326/2010) 15 :ssä tarkoitetut lastenneuvolan palvelut sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) 3 :ssä tarkoitetut kuraattori- ja psykologipalvelut. Oppilashuolto on lapsen hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa Opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto Oppilashuollon palvelut Terveydenhuoltolaissa määritellyt lastenneuvolan palvelut Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa määritellyt kuraattori- ja psykologipalvelut Kuvio 1. Oppilashuollon kokonaisuus esiopetuksessa 2

4 Oppilashuoltoa ohjaavat asiakirjat ja työryhmät vastuutahoineen on koottu taulukoihin 1 ja 2. Asiakirjojen ja työryhmien tavoitteena on varmistaa esiopetusyksikön konkreettisen oppilashuoltotyön ja sen suunnitelmallisen kehittämisen ja arvioinnin edellytykset. Taulukko 1. Oppilashuoltoa ohjaavat asiakirjat ja vastuutahot Oppilashuoltoa ohjaavat asiakirjat Valtakunnallinen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen esiopetuksen opetussuunnitelma Yksikkökohtainen esiopetuksen opetussuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Oppilashuoltokertomus Laadinnan vastuutaho Opetushallitus Opetuksen järjestäjä, lautakunta Esiopetusyksikkö Kunta, valtuusto Esiopetusyksikkö, oppilashuoltoryhmä Monialainen lapsikohtainen asiantuntijaryhmä Taulukko 2. Oppilashuoltoa ohjaavat työryhmät ja vastuutahot Oppilashuoltoa ohjaavat monialaiset työryhmät Oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä Monialainen lapsikohtainen asiantuntijaryhmä Toiminnan vastuutaho Opetuksen järjestäjä (voi olla yhteinen usean opetuksen järjestäjän kanssa) Esiopetusyksikkö/päiväkodin johtaja Ryhmän nimeämä vastuuhenkilö Oulussa esiopetus järjestetään osana varhaiskasvatuspalveluja. Esiopetusta järjestetään kunnallisissa ja yksityisissä päiväkodeissa sekä muutamien koulujen tiloissa. Suurin osa (vuonna %) esiopetusikäisistä lapsista osallistuu myös esiopetuksen lisäksi järjestettävään päivähoitoon Oppilashuoltotyötä ohjaavat periaatteet Oppilashuoltotyötä järjestetään yhteistyössä opetus-, sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon lapsen ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Esiopetuksessa oppilashuolto on esiopetusyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen henki- 1 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti esiopetus esitetään muutettavaksi velvoittavaksi alkaen lasten tasa-arvoisten oppimisvalmiuksien parantamiseksi peruskouluun siirryttäessä. 3

5 lökunnalla. Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhoitopalvelut. Esiopetusikäisten lasten perheet käyttävät lastenneuvolan palveluita. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan lapsille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Lapsille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoa käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Lapsen ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisäävät oppilashuollon tuntemusta ja edesauttavat palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Lapsella on subjektiivinen oikeus oppilashuoltoon. Tuen tarpeen varhainen toteaminen edellyttää lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen arviointia ja havainnointia, jotta tuki kohdentuu mahdollisimman oikeaaikaisesti. Esiopetuksen oppilashuollon avulla huolehditaan, että opetuksessa käytettävät toimintatavat ja käytännöt tukevat lapsen oppimista, kasvamista ja hyvinvointia. Esiopetuksessa työskentelevä henkilökunta osallistuu päivittäiseen oppilashuoltotyöhön turvallisina aikuisina. Oppilashuoltotyötä ohjaavia periaatteita oppilashuoltotyö on kaikkien esiopetuksen aikuisten vastuulla oppilashuoltotyön suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa huoltajien ja lasten osallisuuden vahvistaminen ennaltaehkäisevän oppilashuollon toimintakulttuurin vahvistaminen myönteisen vuorovaikutuksen ja keskinäisen huolenpidon ilmapiirin edistäminen koko esiopetusyhteisön hyvinvoinnin sekä turvallisen ja terveellisen kasvuympäristön seuraaminen ja ylläpitäminen varhaisen tuen tarpeen tunnistamisen, huolen puheeksi ottamisen ja tarkoituksenmukaisen puuttumisen vahvistaminen monialaisen asiantuntijaverkoston keskinäisten toimintatapojen kehittäminen avoimen ja kaikkia osapuolia kunnioittavan työskentelytavan tukeminen uusien toiminta- ja ratkaisumallien kehittäminen Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseen ja huoltajiin sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä turvataan se, että lapsen ja huoltajien näkemyksiä kuunnellaan. Huoltajille annetaan tietoa siitä, miten lasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. Esiopetuksen toimintakulttuuri ja arvot näkyvät arjen tasolla päiväkodissa työskentelevän henkilöstön työssä, tavassa olla vuorovaikutuksessa, käyttäytymisessä ja toimenkuvassa. Toimintakulttuurin kehittäminen avoimeksi, vuorovaikutteiseksi ja lasta kuulevaksi on keskeinen tavoite. Päiväkodin toimintakulttuurilla on erittäin suuri merkitys koko työyhteisön viihtymiseen ja hyvinvointiin sekä esiopetusryhmän ja kaikkien päiväkodin ryhmien toimintaan. Toimintakulttuurin tulee mahdollistaa se, että jokainen lapsi voi kasvaa, kehittyä ja oppia omien edellytystensä mukaisesti. 4

6 Jokainen esiopetusyhteisö määrittelee toimintakulttuuriaan opetus- ja oppilashuollon suunnitelmissa. Yhteisöissä mietitään, miten toimintakulttuuria arvioidaan ja mitä tehdään, jos tavoiteltu ja toteutuva toimintakulttuuri ovat etäällä toisistaan. Tavoiteltavista asioista, kuten lasten hyvinvoinnista, esiopetuksessa viihtymisestä, avun ja tuen saamisesta tarvittaessa voivat käytännön tasolla kertoa esimerkiksi erilaiset asiakaspalaute- ja hyvinvointikyselyt. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin arviointi on kehittämisen perusedellytys. 1.2 Oppilashuollon palvelut Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto ja oppilashuoltopalvelut, jotka ovat terveydenhuoltolaissa tarkoitetut lastenneuvolapalvelut ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa tarkoitetut kuraattori- ja psykologipalvelut Esiopetuksen neuvolapalvelut Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Lisäksi neuvolassa edistetään lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä. Perheet saavat myös tietoa rokotuksista ja lapsille annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lastenneuvolat tekevät moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien kanssa. 6-vuotiaiden kohdalla asetus velvoittaa toimimaan yhteistyössä koulun ja esiopetuksen kanssa, tukemaan lapsen nivelvaihetta esiopetuksesta kouluun 2. Yhdessä huoltajien, esiopetushenkilöstön, lastenneuvolan ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa selvitetään lapselle parhaiten sopiva koulun aloitustapa. Mikäli lapsi ei ole esiopetuksessa, ovat lastenneuvolan terveydenhoitajat ensiarvoisessa asemassa ohjaamassa lapsia tarvittaviin kouluvalmiuden arviointeihin. Neuvoloista on nimetty jokaiselle päiväkodille vastuuterveydenhoitaja. Tavoitteena on, että järjestetään kahdesti vuodessa yhteistyöneuvottelu koskien mm. seuraavana lukuvuonna koulunsa aloittavia lapsia. Mukana neuvotteluissa on neuvolan, varhaiskasvatuksen sekä alkuopetuksen henkilöstöä. Kouluun tulevien lasten tarvittavat kouluvalmiuden arvioinnit toteutetaan monialaisena yhteistyönä koulukuraattoreiden ja koulupsykologien toimesta. 2 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 5

7 1.2.2 Kuraattori- ja psykologipalvelut Kuraattori- ja psykologityön tulee toteutua pääasiallisesti esiopetusyksiköissä paikan päällä yhteisöllisenä ja yksilökohtaisena oppilashuollon tukena. Kuraattorin ja psykologin antaman oppimisen tuen ja ohjauksen tavoitteena on: edistää esiopetusyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä perheiden ja muiden läheisten kanssa tukea lasten oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia Kuraattorin tehtäviin kuuluu lapsen sosiaalisen kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen. Lapset voivat tulla kuraattorin asiakkuuteen esimerkiksi esiopetusyhteisön, huoltajien ja neuvolan terveydenhoitajan kautta. Kuraattorikäynnit ovat vapaaehtoisia ja luottamuksellisia. Työtä tehdään sovitusti yhteistyössä huoltajien, esiopetusyhteisön ja muun verkoston kanssa. Kuraattorin asiakastyön työmuotoja ovat haastattelut, tukikeskustelut, ohjaus ja neuvonta sekä muiden tukitoimien järjestäminen ja verkostotyön tekeminen. Jos ongelmia on esiopetuksessa sosiaalisissa suhteissa, voidaan työtä tehdä esiopetusryhmissä. Kuraattori osallistuu lasten hyvinvointia tukevaan kehittämistoimintaan päiväkodin monialaisessa oppilashuoltoryhmässä. Psykologit ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joiden työskentely perustuu lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994). Psykologityön keskeisenä tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia, tervettä kasvua ja kehitystä sekä ennaltaehkäistä ja vähentää oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia. Psykologityön tavoitteena on myös edistää koko esiopetusyhteisön psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Lapset voivat tulla psykologin asiakkuuteen esiopetushenkilöstön tai huoltajien aloitteesta. Yhteyttä voi ottaa oppimiseen, omaan elämään, perheen kriisitilanteeseen tai mielialaan liittyvissä pulmissa. Keskustelut ovat vapaaehtoisia ja luottamuksellisia. Psykologien työmuotoina ovat kahdenkeskiset tukikeskustelut sekä perhe- ja verkostotapaamiset. Psykologit työskentelevät myös esiopetusryhmien kanssa. Psykologisia tutkimuksia käytetään oppimisvalmiuksien ja vaikeuksien sekä tunne-elämän ja sosiaalisten suhteiden kartoittamiseen. Psykologit toimivat esiopetusyksiköiden oppilashuoltoryhmissä, osallistuvat erilaisiin kodin ja päiväkodin yhteistyömuotoihin, kuten esimerkiksi vanhempainiltoihin. Kuraattorin ja psykologin ja palveluja on oikeus saada laissa säädetyssä määräajassa. Yhteydenoton perusteella psykologi tai kuraattori välittömästi arvioi asian kiireellisyyden. Mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä kiireellisissä tapauksissa samana päivänä, kun lapsi tai huoltaja on tätä pyytänyt tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Ellei asia ole kiireellinen, lapsen tai huoltajan tulee saada keskusteluaika viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. 1.3 Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pohjautuu lastensuojelulakiin (417/2007), jonka mukaan kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava suunitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman sekä seu- 6

8 raa ja arvioi sen toteuttamista. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi- ja lastensuojelupolitiikkaa. Suunnitelman sisältö on laaja-alainen ja koskee lapsen ja nuoren kasvuoloja, niiden epäkohtien ehkäisemistä, vanhemmuuden tukea sekä lapsen ja nuoren palveluja. Suunnitelman avulla valtio myös seuraa lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnissa. Kuntakohtaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan kaupungissa linjatut oppilashuollon tavoitteet ja paikallisen toteuttamistavan keskeiset periaatteet, arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta, käytettävissä olevista oppilashuollon palveluista ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta. Siihen kirjataan myös toimet, joilla vahvistetaan yhteisöllistä oppilashuoltoa ja lasten varhaista tukea sekä tiedot suunnitelman toteuttamisesta, seurannasta sekä oppilashuollon laadunarvioinnista. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tarkistetaan kunnanvaltuustossa vähintään kerran vuodessa. 2. OPPILASHUOLLON YHTEISÖLLINEN TUKI Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Esiopetuksen yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö on monitasoista päiväkodin toimintaa. Vanhempaintoimikunta, vanhempainillat, arviointi- ja kehityskeskustelut sekä erilaiset luento- ja keskustelutilaisuudet vahvistavat kodin ja päiväkodin vuoropuhelua. Päiväkotiyhteisössä tapahtuvaa ennaltaehkäisevää oppilashuollollista työtä voivat olla muun muassa hyvin toimivien ryhmien muodostaminen sekä niiden toiminnan suunnittelu kuin myös opetuksen eriyttäminen ja opettajien yhteistyö. Hyvinvointia ja oppimista edistävät myös varhainen ongelmien tunnistaminen ja niissä tukeminen. Varhaiskasvatuksen- ja esiopetuksen asiakaskyselyt antavat päiväkotiyhteisön hyvinvoinnista arvokasta tietoa. 2.1 Oppilashuoltosuunnitelma Opetuksen järjestäjän tehtävä on huolehtia siitä, että yksiköissä laaditaan yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voidaan laatia yhteistyössä kahden tai useamman esiopetusyksikön kanssa. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Oulun kaupungissa esiopetuksen yksikkökohtainen suunnitelma laaditaan päiväkotikohtaisesti. Mikäli esiopetusta järjestetään koulun kanssa samoissa tiloissa, voi esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma olla koulun oppilashuoltossuunnitelman kanssa yhteinen. Kunnalliset päiväkodit laativat yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman sähköisenä versiona Wilmassa. Yksityiset päiväkodit laativat oppilashuoltosuunnitelman paperiversiona liitteen 1 pohjalle. 7

9 Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunta on kokouksessaan päättänyt esiopetusryhmien muodostamisperiaatteista. Lautakunnan päätöksen mukaisesti esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti keskitetysti isompien esiopetuskokonaisuuksien yhteydessä. Mikäli esiopetusta järjestetään pienemmässä ryhmässä (7-14 lasta), voidaan esiopetuksen yksikkökohtainen suunnitelma laatia kahden fyysisesti läheikkäin olevan yksikön yhteisenä suunnitelmana. Tämä edellyttää, että oppilashuollon toimijat ovat samoja henkilöitä. Oppilashuoltosuunnitelman laadinnassa sovitaan esiopetuksen henkilöstön, lasten ja huoltajien sekä yhteistyötahojen perehdyttämisestä suunnitelmaan ja suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille. Esiopetusyksiköiden oppilashuoltosuunnitelmaan tulee esittää arvio esiopetusyksikön oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut, joita ovat mm. erityisopettaja-, neuvola-, sosiaali- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Arvioita voidaan tarpeen muuttuessa tarkistaa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta määrittelee yksikössä käytettävissä olevien resurssien kohdentamisesta oppilashuoltotyöhön ja siihen tarvittavaan yhteistyöhön. Suunnitelmassa huomioidaan asiantuntijoiden työpanos sekä esiopetusyhteisön ja ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet ja tukea tarvitsevien lasten määrä esiopetuksessa. Valmistelussa huomioidaan lapsilta ja huoltajilta sekä esiopetuksen ja oppilashuollon henkilöstöltä saatava tieto. Yksikkökohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa tulee kuvata palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn ja vastuunjako sekä monialaisen yhtestyön muodot. Lisäksi tulee kuvata palveluiden kohdentaminen yksittäisiin lapsiin, yhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen, seurantaan ja arviointiin. Yksikkökohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja toimintatavat esiopetusyhteisön ja ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat esiopetusyhteisön ja ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi yksikkökohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja toimintatavat oppilashuollon yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä erityisesti esiopetuksen siirtymävaiheissa yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus esiopetuksen kuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet suunnitelma lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät suunnitelmat esitellään luvussa 4 Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon järjes- 8

10 täminen lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisten tukitoimien toteuttamiseksi. Lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteessa johtuvissa vaikeuksissa kuten perhe- ja lähisuhdeväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys sekä yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten perheneuvola, lastensuojelu ja erikoissairaanhoito Yksikkökohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa on kuvattava kunkin esiopetusyksikön toimintatavat lasten ja huoltajien osallisuudesta yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Lisäksi on kuvattava oppilashuollon tiedottamisen periaatteista ja menettelytavoista huoltajille ja yhteistyötahoille. Huoltajille ja lapsille on mahdollistettava osallistuminen yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen. Esiopetuksen oppilashuollon yksikkökohtaisesta toiminnasta vastaa aina kyseisen päiväkodin johtaja yhteistyössä muiden monialaisten toimijoiden kanssa. Esiopetusyksikön oppilashuoltoryhmä koordinoi ja vastaa päiväkodin johtajan johdolla oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta ja myös sen vuosittaisesta tarkistamisesta. Koko kaupungin tasolla oppilashuoltosuunnitelmat tarkistetaan vuoden kuluessa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkistamisesta. 2.2 Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodin johtaja. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmän peruskokoonpanoon voivat kuulua esim. päiväkodin johtaja, esiopetuksen lastentarhanopettaja, varhaiserityisopettaja, perusopetuksen erityisopettaja, psykologi, kuraattori, lastenneuvolan terveydenhoitaja sekä tarvittaessa sosiaalipalveluiden edustaja ja muut tarvittavat tahot. Muilta osin päiväkodin johtaja päättää yhteistyössä oppilashuollon palveluja tuottavien tahojen kanssa tarpeen mukaisesti ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. On tärkeää, että oppilashuoltoryhmän toimintaan osallistuu myös huoltajien edustaja. Ryhmän on toiminnassaan huomioitava lasten osallistumismahdollisuudet oppilashuoltoryhmän toimintaan. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla esiopetusyksikön ulkopuolisia asiantuntijoita. 9

11 Koulun yhteydessä toimivassa esiopetuksessa voi koulukohtainen oppilashuoltoryhmä toimia myös esiopetuksen oppilashuoltoryhmänä. Muilta osin opetuksen järjestäjä päättää yhteistyössä oppilashuollon palveluja tuottavien tahojen kanssa ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisöllisestä oppilashuollosta vastaaminen. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä vastaa esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on yksikön yhteisöllisestä oppilashuollosta vastaaminen ja yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatiminen. 3. OPPILASHUOLLON YKSILÖKOHTAINEN TUKI Jokaisella lapsella on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon siten kuin oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetään. Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia lastenneuvolan palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä lasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja hyvää arkea. Esiopetuksessa lapsella on subjektiivinen oikeus oppilashuoltoon, jota huoltajat eivät voi kieltää. Lapsen näkökulmasta kysymys on oikeudesta tulla nähdyksi ja kuulluksi omassa arkiympäristössään. Lapsen tulee voida luottaa siihen, että hän saa apua ja tukea sitä tarvitessaan ja häntä suojataan väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Aikuisten tehtävänä on tunnistaa lapsen kehityksen ja oppimisen vahvuudet ja haavoittuvuudet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 3.1 Monialainen lapsikohtainen asiantuntijaryhmä Monialainen lapsikohtainen asiantuntijaryhmä kootaan tapauskohtaisesti yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tueksi. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai lapsen läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää huoltajan suostumusta. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijaryhmän jäsen ei saa käyttää ryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin oppilashuoltoon liittyvään tehtävään. Yksilökohtainen oppilashuolto käynnistyy kun huoltajien, terveydenhoitajan tai työntekijän huoli lapsen hyvinvoinnista tai terveydestä herää. Omakohtainen huoli oikeuttaa ottamaan asian puheeksi tiimin, veon, päiväkodinjohtajan ja huoltajien kanssa. Huoltajilla on oman lapsensa tuntemus ja ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Keskusteluissa etsitään yhteistä näkemystä perheen ja lapsen nykytilanteesta ja voimavaroista. Yhdessä huoltajien kanssa sovitaan tavoitteet ja yhteistyötavat puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin. Tapaamisissa tulee huomioida lapsen tilanne kokonaisuutena ja myös mahdollinen huoltajien tarvitsema tuki. 10

12 Lapsikohtaisissa tapaamisissa hyvän yhteistyön ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentumisen perustana on lapsen ja hänen perheensä kunnioitus. Lapsen kasvun ja oppimisen tuen toteuttamisen lähtökohtana on lapsen vahvuuksien arvostaminen, lapsen ja huoltajien osallisuus sekä avoin keskustelu. Monialainen yhteistyö mahdollistaa erilaisen asiantuntijuuden hyödyntämisen. Yksittäistä lasta koskeva monialainen oppilashuolto sisältää psykologi- ja kuraattoripalveluja ja neuvolan terveydenhoitopalvelut. Yhteistyötä kuvaa osallisuus ja vuorovaikutus. Lasta itseään tulee kuulla häntä koskevassa asiassa ja hänen osallisuuttaan vahvistetaan. Lapsen osallisuutta tuettaessa tulee ottaa huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa sekä muut hänen edellytyksensä ja tarpeensa. Lapsi voi tarvittaessa osallistua häntä koskevan asian käsittelyyn sillä edellytyksellä, että sitä ei arvioida hänelle haitalliseksi. Yksilökohtaisessa oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä lasta koskevaa asiaa. Tapaamisen vastuuhenkilö arvioi yhdessä huoltajan kanssa, keiden muiden tapaamisessa on syytä olla paikalla. Asian käsittelyyn osallistuu vain lapsen kasvun ja kehityksen kannalta välittömästi kuuluvat tahot. Lähtökohtaisesti huoltajat ovat mukana neuvottelemassa lapsensa asioista. Mikäli huoltajat eivät ole tapaamisessa läsnä, huoltajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään, oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita kuin lapsen asian käsittelyyn välittömästi kuuluvia tahoja. Lapsen huoltajien kanssa tulee käydä läpi huoltajien yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys lasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Koko lukuvuodeksi pyydetty yleinen lupa oppilashuoltotyöhön ja asioiden käsittelyyn ei ole mahdollinen, vaan suostumuksen tulee olla aina yksilöity (mikä asia/tieto, mihin tarkoitukseen, käsittelypäivämäärä, ketkä käsittelevät). Huoltajien kanssa sovitaan, miten he saavat palautetta ryhmässä käydystä keskustelusta ja sovituista asioista (puhelu, erillinen tapaaminen). Yksittäisen lapsen oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä lapsen kasvatuksesta ja esiopetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle lapsen esiopetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Esiopetuksen järjestäjän tulee pyrkiä toimimaan yhteistyötä edistävästi. Esiopetuksessa olevan lapsen keskeiset toimintaympäristöt ovat koti ja päiväkoti. Juuri näissä ympäristöissä lapsen kasvun ja oppimisen tukeminen on merkittävää. Esiopetuksessa oppimisen tuki (kolmiportainen tuki) järjestetään osana lapsen arkea ja päivittäistä esiopetustoimintaa yhteistyössä huoltajien ja oppilashuoltoryhmän kanssa. Tuen kolmiportaisuus, pedagogisen tuen järjestäminen esiopetuksessa, kuvataan esiopetuksen opetussuunnitelman luvussa Lapsen kasvun ja oppimisen tuki. Tuen kolmiportaisuutta käytetään usein rinnakkain oppilashuollon kanssa. Esiopettaja joutuu työssään toimimaan sekä opetustehtävässä että osallistumaan oppilashuoltoon. Esiopettajan on tärkeää tietää milloin hän toimii opettajana ja milloin hänen toimintansa on oppilashuoltoa. Monialaisessa asiantuntijaryhmässä toimiessaan yhteistyössä esimerkiksi psykologin tai kuraattorin kanssa, kyseessä on oppilashuolto. Ollessaan lapsen kanssa kahden opetustilanteessa kyseessä on opetus. Rajanveto on tärkeää, koska opettajan täytyy tietää, milloin noudatetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain säännöksiä mm. kirjaamisvelvoitteesta ja milloin perusopetuslain säännöksiä. 11

13 3.2 Oppilashuoltokertomus Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijatyöryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilashuoltokertomuksen lomake löytyy liitteestä 2. Oppilashuoltokertomus säilytetään esiopetusyksikön suojatussa arkistossa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: yksittäisen lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa asian aihe ja vireille panija lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arvioit, tutkimukset ja selvitykset toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle ja millä perusteeella on luovutettu. Sivullisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole osallistuneet asianomaisen lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen tai niihin liittyviin tehtäviin. Lasta koskevat asiakirjat ovat salaisia asiakirjoja, joiden säilyttämistä ohjaa julkisuus- ja henkilötietolaki sekä määräykset ja suositukset kunnallisten asiakirjojen säilytysajoista. Asiakirjojen säilytyksestä ja arkistoinnista vastaavat henkilöt sovitaan päiväkotikohtaisesti. Lapsikohtaiset asiakirjat säilytetään paperimuodossa lukitussa tilassa. Niitä ei voi tallentaa muistitikuille tai tietokoneelle. Asiakirjojen säilytyksestä ja arkistoinnista vastaavan henkilön tehtävänä on huolehtia asiakirjaliikenteestä; kopioinnista ja luovuttamisesta. Asiakirjojen kopiointiin ja luovuttamiseen täytyy aina olla asianosaisen tai hänen huoltajiensa allekirjoittama kirjallinen suostumus, jota säilytetään arkistossa. Oppilashuoltokertomukset säilytetään Kuntaliiton ohjeistuksen mukaisesti 10 vuotta. Säilytysajan päätyttyä dokumentit on tuhottava. Oppilashuoltokertomukset muodostavat oppilashuollon rekisterin. Rekisteristä on laadittava asianmukainen liitteen 4 mukainen rekisteriseloste. Kuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan asiakasrekisterit ovat sähköisessä muodossa Efficaasiakastietojärjestelmässä ja erillään lapsikohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän dokumentoinnista. Em. ammattiryhmien toimintaa säätelevät ammattialakohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädökset koskien asiakaskirjojen laadintaa, säilytystä ja arkistointia. 12

14 3.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Oppilashuoltotyössä käsitellään monia lasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä 3. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat muun muassa tiedot lasten ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Lapsikohtaisen asiantuntijaryhmän toimintaan osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä lapsen opettajalle, rehtorille tai päiväkodin johtajalle ja opetuksen järjestäjälle lapsen opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan pyytää opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja myös muilta tahoilta 4. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta lapsen esiopetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä 5. Välttämättömillä salassa pidettävillä tiedoilla tarkoitetaan lapsikohtaisia tietoja, jotka opettajan on perusteltua saada tietää opetustyön suunnittelemiseksi, esiopetustyön tueksi sekä lapsen ja esiopetusyhteisön turvallisuuden turvaamiseksi. Tiedot ovat opetusjärjestelyjen kannalta oleellisia, merkittäviä ja ajankohtaisia. Tiedon luovuttaminen harkitaan aina tapauskohtaisesti. Tiedot on annettava viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä. Tiedon luovuttaja joutuu aina harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön lapsen tai muiden lasten turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista lapsen sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen, vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste. Lapsen siirtyessä toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä lapsen huoltajan suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämät- 3 Perusopetuslaki (642/2010) 40, Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) 24 4 Perusopetuslaki (642/2010) 40 5 Perusopetuslaki (642/2010) 41 13

15 tömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä toiselle esi- tai perusopetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden esi- tai perusopetuksen järjestäjän pyynnöstä. 4. TURVALLISUUDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön 6. Siihen kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Toiminnan järjestämisen lähtökohtana on lasten ja henkilöstön turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta edistetään huolehtimalla rakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin sekä yhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. 7 Yhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös tapaturmien ennaltaehkäisyyn, tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät. Päiväkotiyhteisön hyvinvointi rakentuu lasten turvallisuutta, terveyttä, opiskelukykyä ja oppimista tukevista rakenteista sekä toiminta- ja johtamiskulttuurista. Arjen olosuhteet vaikuttavat lasten hyvinvointiin, mielenterveyteen ja oppimiseen. Lasten hyvinvointia tukevat muun muassa turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö, hyvät kaverisuhteet ja läheiset ihmiset. Lapsen henkilökohtainen hyvän olon tunne auttaa jaksamaan, sietämään pettymyksiä ja vastoinkäymisiä sekä selviytymään niistä. Hyvinvointia edistäviä tekijöitä lasta tuetaan kasvamaan aktiiviseksi toimijaksi yhteisössään lapsesta välittävä, myönteiset mahdollisuudet tunnistava ja niiden toteutumista tukeva yhteisö turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö eri toimijoiden hyvä yhteistyö päiväkotiyhteisön sisällä ja ulkopuolisten verkostojen kanssa kodin ja päiväkodin hyvä yhteistyö nivelvaiheiden hyvä yhteistyö Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää suunnittelua ja säännöllistä vuosittaista harjoittelua. Päiväkodeilla on yksikkökohtaiset suunnitelmat ja järjestyssäännöt, joilla edistetään järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista, turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä suojataan yhteisön jäseniä kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä 8. Edellä mainitut suunnitelmat perustuvat varhaiskasvatuksen hyväksyttyihin suunnitelmiin. Esiopetusta järjestävissä yksiköissä lasten, huoltajien ja henkilökunnan turvallisuudesta huolehditaan laatimalla muun muassa seuraavat suunnitelmat: varhaiskasvatuksen yleinen turvallisuuskansio, joka sisältää 6 Perusopetuslaki (1267/2013) 29 7 Perusopetuslaki (1267/2013) 29, Työturvallisuuslaki (738/2002) 9, 10, Terveydensuojelulaki (763/1994) 26, 27 8 Perusopetuslaki (1267/2013) 29 14

16 palo- ja pelastussuunnitelmat, perehdyttämissuunnitelmat työntekijöille, yksikkökohtaiset turvallisuusohjeet ulko- ja sisävalvontaa sekä siirtymätilanteita ja retkiä varten. Päiväkodin turvallisuuskansiossa on myös muita varhaiskasvatuksen turvallisuutta edistäviä ohjeistuksia. Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi ja kyseisten tilanteiden asianmukaista ratkaisemista ja jälkikäsittelyä varten on käytössä yhteinen ohjeisto. Tiedottamisessa noudatetaan kaupungin kriisiviestinnän ohjeistusta koskien päiväkotien viestintää sekä arjessa että poikkeustilanteissa. 4.1 Turvallisuusjohtaminen Päiväkotien turvallisuutta ohjaavat perusopetus-, sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön lisäksi useat muut lait ja ohjeet. Nämä on otettu huomioon esiopetuksen turvallisuusjohtamisen kokonaisuudessa. Ohjaavia lakeja ovat työturvallisuuslaki, pelastuslaki toimintaohjeineen, varautumiseen liittyvät lait ja asetukset sekä rikoslaki, tietoturvalaki ja ympäristöturvallisuuteen liittyvät lait 9. Turvallisuusjohtamisessa kuuluu ottaa huomioon myös matkustamisen, logistiikan ja kuljetusten turvallisuus sekä hallinnon ja talouden turvallisuus. Turvallisuusjohtamisen painopiste on lasten turvallisuudesta huolehtimisessa. Turvallisuuteen liittyy kiinteästi toimitilojen ja niihin liittyvien ympäristöjen järjestelyjen turvallisuus, jota ohjaa Ympäristötoimen valvontavastuu. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla päiväkodeilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet. Turvallisuusjohtamisen tiimi vastaa turvallisuusjohtamisen kehittämisestä, ohjaamisesta ja seurannasta. Esi- ja perusopetuksen kesken luodaan ja päivitetään yhteistä turvallisuusohjeistusta. Päiväkotikohtaisten turvallisuuteen liittyvien suunnitelmien päivittämisestä, ylläpidosta ja perehdyttämisestä vastaa yksikön esimies yhdessä turvallisuustiimin kanssa. Päiväkotiyhteisön turvallisuutta, terveellisyyttä ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden viranomaisten kanssa 10. Paikallinen yhteistyö esi- ja perusopetuksen eri toimijoiden ja muiden viranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä. 4.2 Hyvä käytös ja järjestys turvallisuuden lähtökohtana Päiväkodit ovat lasten ja henkilöstön työyhteisöjä. Työyhteisön hyvinvoinnin rakentamiseen ja ylläpitoon vaikuttaa jokainen yhteisön jäsen. Yhteisön jäsenten keskinäisten vuorovaikutussuhteiden myönteisyys on tärkeä osa turvallisuuden edistämistä. Kaikkia jäseniä kohdellaan tasapuolisesti oikeudenmukaisilla pelisäännöillä. Onnistumisista iloitaan ja tukea annetaan silloin kun on vaikeuksia. Hyvässä työyhteisössä pystytään käsittelemään ristiriitoja ja antamaan asiallista palautetta. 9 Työturvallisuuslaki (738/2002) 8, 9, 10, Pelastuslaki (468/2003) 9 10 Perusopetuslaki (1267/2013) 29, Poliisilaki (493/1995) 1 15

17 Hyvä käytös ja järjestys ovat keskeisiä turvallisuuden lähtökohtia päiväkodin arjessa. Turvallisen oppimisympäristön tavoitteena on myönteinen asenne yhteiseen vastuuseen ja sellaisen toimintaympäristön luomiseen, jossa jokainen yhteisön jäsen voi toimia ikätasonsa mukaisesti ja tuntea olonsa turvalliseksi. Hyvä käyttäytyminen on yksi tärkeimmistä päiväkodin pelisäännöistä. Pyrkimyksenä on väkivallan ehkäiseminen. Tavoitteena on, ettei yksikään lapsi jää yksin ja eristyksiin joukosta. Päiväkodeilla on käytössään toimintamalleja ja ohjelmia, joilla ehkäistään ja vähennetään lasten ei-toivottua käyttäytymistä. Tavoitteena on, että lapsi ottaa vastuuta itsestä ja muista. Luomalla erilaisia vuorovaikutuksellisia kasvatuskeskusteluihin perustuvia toimintamalleja vähennetään rangaistuksien määrää. Turvallisuuden edistämiseen kuuluu muutakin kuin ohjeita, kieltoja tai toimintojen ja liikkumisen rajoittamista. Turvallisuus on osa päiväkotiyhteisön toimintakulttuuria, joka tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa. Hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita käsitellään ja opetellaan arjen eri toiminnoissa. Paras perusta turvalliselle päiväkodille on vastavuoroisen tuen ilmapiiri sekä tiivis yhteistyö lasten, henkilökunnan ja huoltajien välillä. 4.3 Tapaturmien ehkäiseminen Tapaturmien ehkäisyssä on tärkeää toimintaympäristön terveyden ja turvallisuuden säännöllinen arviointi sekä ripeä puuttuminen vaaranpaikkoihin. Esiopetuksessa tapaturmia saattaa sattua normaaleissa arjen toimintatilanteissa. Esiopetuksessa turvallisuuskasvatusta toteutetaan leikinomaisesti lasten ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Tarkistuslista tapaturmien ehkäisemiseksi löytyy päiväkodin turvallisuuskansiosta. Turvallista päiväkotia rakennetaan yhdessä lasten, huoltajien ja henkilökunnan kanssa. Ennalta ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoonohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa lapsille ja huoltajille. 4.4 Esiopetusmatkojen turvallisuus Turvallinen opiskeluympäristö käsittää myös esiopetusmatkat. Matkan turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa esiopetusyksikön sijainti, kulkutapa ja lapsen ikä. Kulkutavasta riippuen matkan varrella saattaa olla monia turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Vaaranpaikkojen huomioiminen on osa liikennekasvatusta. Lapsella on oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen opetuksen järjestäjän hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Periaatteet on kirjattu Oulun kaupungin www-sivuilta löytyvään Esi- ja perusopetuksen kuljetusoppaaseen. Lapsi on oikeutettu 16

18 tähän tukeen poikkeuksellisesti, jos matka esiopetukseen tai kouluun on oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen liian vaikea, rasittava tai vaarallinen 11. Päiväkodissa järjestettävässä esiopetuksessa suositellaan, että huoltajat tuovat ja noutavat lapsensa esiopetuksesta. Kuitenkin huoltajien on mahdollista joissakin tapauksissa saada kuljetus esiopetusikäiselle lapselleen. Tällöin esiopetuksen kuljetusten järjestämisessä sovelletaan samoja yleisiä periaatteita kuin koulukuljetusten järjestämisessä: lapsen kuljetus järjestetään jos perusopetuslain mukaista esiopetusta (4h/pv) saavan oppilaan matka esiopetukseen on yli 5 kilometriä tai matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Kuljetuksilla ja kuljettajalla on oma kasvatustehtävänsä. Kuljettajan on oltava ammattitaitoinen. Hän on vastuussa siitä, että lapset pääsevät turvallisesti kohdeosoitteeseen. Kuljettaja ohjaa lapsia turvalliseen liikennekäyttäytymiseen ja antaa mallin siitä, kuinka liikenteessä tulee toimia. Joukkoliikenteessä ja yhteiskuljetuksessa tarvitaan sosiaalisia perustaitoja ja toisten huomioon ottamista. Kuljettajan on toimittava lasten kanssa tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Ongelmatilanteet on kyettävä ratkaisemaan puhumalla. Kuljetusten aikaisesta turvallisuudesta ja järjestyksestä, odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta huolehditaan sopimalla eri osapuolten kanssa yhteisistä menettelytavoista. Näistä annetaan tietoa lapsille. 4.5 Suojaaminen kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä Päiväkodeilla tulee olla suunnitelmat kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi. Yhteistyössä eri viranomaisten kanssa on sovittu ja määritelty toimintamalleja ja ohjeita. Lapsille, heidän huoltajilleen ja henkilöstölle annetaan tietoa kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, yhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä järjestysmääräyksistä. Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä loukkaavat ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista koskemattomuutta. Kiusaaminen voi olla sanallista, fyysistä, suoraa tai epäsuoraa kielteistä toimintaa, voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka systemaattisesti, tahallisesti ja toistuvasti kohdistuu samaan henkilöön tai ryhmään. Epäsuora kiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi ilkeämielisten juorujen levittämisenä, tavaroiden viemisenä ja varasteluna tai kaveriporukan ulkopuolelle jättämisenä. Väkivallalla tarkoitetaan itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua väkivaltaa. Häirintä voi ilmetä muun muassa epäasiallisena kohteluna ja puheena. Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää voi tapahtua sosiaalisten tilanteiden lisäksi myös sosiaalisessa mediassa. Nettikiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi pilkka- ja uhkaviesteinä, valokuvien jakamisena, salasanojen huijaamisena ja toisen nimellä esiintymisenä. Tekijänä voi olla lapsi, aikuinen tai yhteisön ulkopuolinen henkilö. 11 Perusopetuslaki (1139/2003) 32 17

19 Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava. Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisy sekä niihin puuttuminen kuuluu kaikille päiväkotiyhteisössä työskenteleville 12. Kiusaamista esiintyy jo päiväkoti-ikäisten keskuudessa, joten kiusaamisen ehkäisy on tärkeää aloittaa jo varhaiskasvatuksessa. Ehkäisemällä kiusaamista päiväkodeissa voidaan vähentää koulukiusaamista. Kiusaamiseen puuttumisen malli löytyy Päiväkodin turvallisuuskansiosta. 4.6 Toiminta poikkeustilanteissa Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, esiopetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma- ja onnettomuustilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan lasten ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta. Normaaliolojen poikkeus- ja kriisitilanteita varten on käytössä yksikkökohtaiset pelastussuunnitelmat. Päiväkodeissa tehdään poistumis- tai sisällesuojautumisharjoituksia vuosittain. Normaaliarjesta poikkeavien tilanteiden toimintavalmiuden kehittämistä, ylläpitämistä ja toiminnan organisointia varten päiväkodissa toimii sovittu työryhmä. Päiväkodissa ryhmän vetäjänä toimii yksikön esimies, jolle on aina määritelty varahenkilö ja hänelle edelleen varahenkilöt. Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on lasten, huoltajien, henkilöstön ja toimintayksikössä satunnaisesti vierailevien henkilöiden turvallisuuden ylläpito. Suunnittelulla pyritään ehkäisemään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista väkivaltaa sekä muita vaara- ja häiriötilanteita. Päiväkotiyhteisön turvallisuuden edistämisen ja vaaratilanteiden ennalta ehkäisemisen kannalta on tärkeää, että huoltajille annetaan tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä yhteisön toimintamalleista ja käytänteistä eri tilanteissa. Tarkoituksenmukaista on kehittää sellaisia henkilöturvallisuutta parantavia keinoja, jotka samalla tukevat hyvää asiakaspalvelua. 5. OPPILASHUOLLON ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilas- ja opiskelijahuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisöissä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää aina myös oppilashuollon suunnitelmallista arviointia. 12 Perusopetuslaki (1267/2013) 29 18