Arkipolitiikan rakenteet Pohjoismaissa. Uusi Kunta 2017 Fikt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arkipolitiikan rakenteet Pohjoismaissa. Uusi Kunta 2017 Fikt"

Transkriptio

1 Arkipolitiikan rakenteet Pohjoismaissa Uusi Kunta 2017 Fikt L IITE F INL ANDS KOMMU N T I D N I N G

2 02 Pohjoismaat Arkipolitiikan rakenteet Pohjoismaissa Tässä Finlands Kommuntidning Fiktin liitteessä kuvataan arkipolitiikan rakenteita Pohjoismaissa. Lainsäädäntö antaa kunnille suuret vapaudet päättää itse organisaatiostaan. Kunnilla on myös valtuudet perustaa toimielimiä ja mekanismeja, jotka antavat kuntalaisille vaikutusmahdollisuuksia kunnallisen äänioikeuden ja vaaliehdokkuuden lisäksi. Mitkä vaikutusmahdollisuudet kuntalaisilla on kunnanosan asukkaana, viranomaisten asiakkaana ja kunnan palveluja käyttävien lasten ja vanhusten omaisina? Millaiset mahdollisuudet kuntalaisilla on äänestää jaloillaan ja valita muita kuin kunnallisia koulu- ja hoivapalveluja? Tarve tälle liitteelle johtuu Suomessa käynnissä olevasta kuntauudistuksesta. Kuntien rakennemuutokset aiheuttavat tarpeen tarkistaa totuttuja toimintamalleja. Ruotsissa syntyi pyrkimys hajautettuihin rakenteisiin ja lähidemokratiaan 1970-luvun suurten kuntajakouudistusten jälkeen, minkä vuoksi perustettiin kunnanosahallintoja. Tanskassa rakenneuudistuksen yhteydessä säädettiin muun muassa laki paikallisista yhteispalvelupisteistä, joiden tarkoituksena oli turvata julkisten palvelujen saatavuus. Monet edellä mainitut mallit ovat syntyneet myös kuntien tehtävien tai kuntarajojen muutoksista riippumatta, paikallisten harkittujen päätösten tuloksena. Erityisesti kunnanosahallintojen historia on ollut monivaiheinen. Paikallisdemokraattiseen liikkumatilaan kuuluu oikeus kokeilla erilaisia malleja. On kuitenkin huomattava, että pohjoismaisen arkipolitiikan vahvimmat ja vakaimmat rakenteet tanskalaiset käyttäjäneuvostot ovat lakisääteisiä. Niin kunnanosahallintoja, käyttäjien vaikuttamismahdollisuuksia kuin valinnanvapausjärjestelmääkin ajatellen paikalliset ja valtakunnalliset arvioinnit nostavat esiin kysymyksiä siitä, keiden saatavilla arkipolitiikan rakenteet ovat. Käyttäjädemokratia antaa kuntapalvelujen käyttäjille vaikutusmahdollisuuksia, mutta miten on niiden kuntalaisten laita, jotka eivät käytä palveluja? Valinnanvapausjärjestelmä on ongelmallinen syrjäseutujen ja sosiaalisen periferian kannalta. Edustuksellisessa demokratiassa kuntavaaleineen, valtuustoineen, kunnanhallituksineen ja lautakuntineen on heikkoutensa. Samalla se on ainoa instituutio, jossa kaikilla kansalaisilla ainakin periaatteessa on yhtäläiset vaikutusmahdollisuudet: yksi kansalainen, yksi ääni. Pohjoismaisista esimerkeistä saatu oppi on, että arkipolitiikkaa varten eri rakenteita käyttöön ottavien kuntien on vahvistettava myös Liitteestä: Suomen Kuntaliiton Uusi Kunta 2017 hankeen tehtävänä on luoda malleja elinvoimaisille kunnille. Liite on osa hanketta ja sisältyy Finlands kommuntidning Fikt-lehden numeroon 3/2012, Julkaistu: Paino Kirjapaino, Uusimaa, Porvoo Kansi: Futureimagebank.com Verkkosivut: edustuksellista organisaatiotaan, jotta kunta kykenee hallitsemaan kokonaisuuksia ja määrittelemään kokonaisvaltaisia painopistealueita. Siv sandberg toimii kuntatutkijana Åbo Akademissa. Hän käsittelee liitteessä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan edustuksellista demokratiaa täydentäviä demokratia- ja vaikutusmuotoja. FINLANDS KOMMUNTIDNING LIITE

3 Lähivaikuttaminen 03 LÄHIVAIKUTTAMISEN KEHITTÄMINEN Suomen Kuntaliiton Uusi kunta ohjelmassa rakennetaan yhdessä kuntien kanssa toimintamalleja erilaisissa ympäristöissä toimiville elinvoimaisille kunnille, elävälle itsehallinnolle ja suomalaiselle kunnallishallinnon järjestelmälle. Ohjelman tavoitteena on turvata kunnallinen itsehallinto ja varmistaa tehokkaat toimintamallit tuleville valtuustokausille, sillä kuntien toimintaympäristö muuttuu yhä monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi ennustaa. Yksi ohjelman kehittämisteema on elävä itsehallinto ja demokratia. Kuntalaisten osallistumisen kehittämiseksi on tarpeen nostaa esille toimivia osallistumisen ja vaikuttamisen käytäntöjä sekä luoda uusia käytäntöjä ja malleja. Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa edustuksellisen, suoran ja käyttäjälähtöisen demokratian kautta. Nämä eivät ole toisiaan korvaavia demokratian muotoja, vaan toisiaan täydentäviä. Kuntalaisen näkökulmasta on tärkeää, että hänelle annetaan mahdollisuus erilaisiin sekä pitempiaikaisiin vaikuttamisen keinoihin että lyhytaikaisempiin ja satunnaisiin keinoihin. tistä suurempaan haluun vaikuttaa itseään lähellä oleviin asioihin ja palveluihin sekä jatkuvaan vuorovaikutukseen kunnan kanssa. Tu- levaisuuden kannalta kehittämisen painopiste tulisi olla näihin liittyvien uusien mallien, keinojen ja käytäntöjen luomisessa, sillä kun- talaisilla on yhä enemmän kiinnostusta ja tarvetta suoriin ja käyttäjälähtöisiin demokratian keinoihin. Sini sallinen Projektipäällikkö Uusi kunta 2017 Edustuksellisen kuntademokratian tunnusluvut pohjoismaissa Norja 430 kuntaa vaaleilla valittjuen valtuuston valitut kunnallispoliitikot yhteensä Äänestäjä äänestää puoluetta/listaa, mutta voi vaikuttaa ehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen. Yleinen organisaatiomalli: Valikonnat (vaalein valitut jäsenet) osallistumisja vaikuttamiskeinojen kehittämistarpeet kumpuavat sekä käynnistyneestä kuntauudistuksesta että yleisestä demokratian tilasta. Kuntauudistus haastaa nykyisen edustuksellisen järjestelmän toimivuuden kuntakoon kasvaessa. Suoran ja käyttäjädemokratian kehittämistarpeet nivoutuvat kuntalaisten en- Suomi 336 kuntaa vaaleilla valittjuen valtuuston valitut kunnallispoliitikot yhteensä Äänestäjä äänestää henkilöa Yleinen organisaatiomalli: Valiokunnat (myös muita kuin vaaleilla valittuja jäseniä) Ruotsi 290 kuntaa Tanska vaaleilla valittjuen valtuuston 98 kuntaa valitut kunnallispoliitikot yhteensä vaaleilla valittjuen valtuuston Äänestäjä äänestää puoluetta/listaa, valitut kunnallispoliitikot yhteensä voi vaikuttaa ehdokkaiden keskinäiseen Äänestäjä äänestää puoluetta/listaa ja/ järjestykseen. tai henkilöä Yleinen organisaatiomalli: Valiokunnat Yleinen organisaatiomalli: Valiokunnat (vaaleilla valitut jäsenet) Kartta: Nordregio, tunnusluvut: Siv sandberg Kuntalaisten (vaaleilla valitut jäsenet) L IITE F INL ANDS KOMMU N T I D N I N G

4 04 pohjoismaat KUNNANOSAHALLINTO: KUNTALAINEN ASUKKAANA TIETYLLÄ ALUEELLA Kaikkien pohjoismaiden kuntalaeissa on säännöksiä kunnanosahallinnosta. Kunnanvaltuustolla on oikeus perustaa paikallisia toimielimiä ja delegoida niille tehtäviä.. Käytännössä vain harvat pohjoismaiset kunnat ovat ottaneet käyttöön muodollisen kunnanosaorganisaation. Tanskan sisä- ja sosiaaliministeriön kartoitus vuodelta 2009 osoittaa, että 98 kunnasta 23 on perustanut jonkinlaisen paikallisneuvoston, mutta vain neljässä näistä kunnista organisaatio täyttää kuntalain asettamat muotovaatimukset. Norjan kuntaorganisaatioita käsittelevä tutkimus otsikolla Kommunal organisering i Norge 2008 (NIBR-raportti 2008:20) osoittaa, että noin 30 kunnassa on paikallisia, kunnanvaltuuston asettamia toimielimiä. Yhdessätoista kunnassa valtuusto on delegoinut muodollista päätäntävaltaa paikallisille toimielimille. Tämän lisäksi monissa kunnissa on epämuodollisia paikallisia organisaatioita, jotka perustuvat esimerkiksi kylätoimikuntien ja yhdistysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ruotsin valtion tilastokeskuksen mukaan yhteensä 13 maan kunnassa oli vuonna 2008 jonkinmoinen kunnanosaorganisaatio. Näistä viidessä (5) oli kattava ja kahdeksassa (8) osittainen kunnanosaorganisaatio. Osittaisessa kunnanosaorganisaatiossa lautakuntia on asetettu yhdelle tai useammalle kunnan osa-alueelle. Luvut sisältävät luonteeltaan hyvin erilaisia kunnanosaorganisaatioita. Organisaatiot voidaan jakaa palveluja tuottaviin ja neuvoa-antaviin kunnanosaorganisaatioihin. Palvelutuotannosta vastaavat kunnanosat toimivat käytännössä eräänlaisina pienoiskuntina, joilla on laaja talousarvio- ja henkilöstövastuu. Neuvoa-antavat kunnanosaorganisaatiot toimivat ensisijaisesti vuoropuhelualustana kuntien ja tietyn alueen asukkaiden välillä. Jotkut neuvoa-antavat kunnanosaorganisaatiot hallinnoivat pientä budjettia paikallisia kehittämishankkeita varten. Näiden kahden organisaatiotyypin välinen kontrasti on huomattava, mikä käy ilmi kahden norjalaisen suurkaupungin osoittamasta esimerkistä. Oslon kunta on jaettu 15 kaupunginosaan, jotka vastaavat kukin osaltaan palvelutuotannosta. Vuonna 2010 kaupunginosien käyttömenot olivat yhteensä vajaat 12 miljardia Norjan kruunua ja kaupunginosilla oli runsaat työntekijää. Bergenin kunta oli vuoden 2010 loppuun asti jaettu kahdeksaan neuvoa-antavaan kaupunginosaan. Kaupunginosaorganisaatioiden kustannukset olivat noin 10 miljoonaa Norjan kruunua vuodessa ja henkilötyövuosien määrä oli niissä yhteensä noin kahdeksan (8). POHJOISMAISTEN KUNTALAKIEN SÄÄNNÖKSIÄ KUNNANOSAHALLINNOSTA MAA Säännökset kunnanosahallinnosta Kuka nimeää jäsenet? TANSKA Kunnanvaltuusto voi päättää paikallisten lautakuntien asettamisesta ja päätösvallan delegoimisesta niille tietyissä asioissa Lov om kommunenes styrelse 581/2009, 65 d Kunnanvaltuusto SUOMI Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti [...] 2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa [...] Kuntalaki 365/1995, 27 Ei määritelty NORJA Kunnanvaltuusto voi asettaa kunnanosalautakuntia kunnan eri osille Lov om kommuner og fylkeskommuner 1992:107, 12 Kunnanvaltuusto tai suora äänestys RUOTSI Valtuusto voi määrätä yhden tai useamman kunnanosan tai maakäräjien toiminnoista lautakunnan hoidettavaksi Ruotsin kuntalaki 1991:900, 3 luku, 4 Kunnanvaltuusto Palvelutuotannosta vastaavia kunnanorganisaatioita Laajasti palvelutuotannosta vastaavia kunnanosalautakuntia on Ruotsissa ja Oslossa Norjassa. Ruotsissa Tukholman ja Göteborgin suurkaupungeissa on 1990-luvulta lähtien ollut koko kunnan kattavat kunnanosaorganisaatiot, kun taas muun muassa Uumajassa, Eskilstunassa ja Kalmarissa on käytössä osittainen kunnanosaorganisaatio. tehtävät ja vastuut vaihtelevat. Pääsääntöisesti kunnanosalautakunnat vastaavat jokapäiväisistä toiminnoista, kuten lastenhuollosta, peruskoulusta, sosiaalipalveluista, vanhustenhuollosta ja kirjastoista. Kunnanosalautakuntien jäsenet nimeää kunnanvaltuusto, lukuun ottamatta Osloa (kts. tietolaatikko), jossa asukkaat valitsevat jäsenet vaaleilla. Kunnanosalautakuntien talousarvion määrää niinikään kunnanvaltuusto. Näin ollen niillä ei varsinaisesti ole taloudellista itsehallintoa, vaikkakin monet kunnanosalautakunnat väestöpohjaltaan ja toimintansa laajuudelta vastaavat keskisuurta kuntaa. FINLANDS KOMMUNTIDNING LIITE

5 kuntaosioita 05 Kaupungingosaorganisaatio Oslossa ( asukasta) Oslon kaupunginosaorganisaatio on ainutlaatuinen Pohjoismaissa. Kaupunginosavaltuuston jäsenet valitaan suoralla vaalilla kunnanvaltuustovaalien yhteydessä. Äänestysaktiivisuus kaupunginosavaltuustovaaleissa on suurin piirtein samalla tasolla kuin varsinaisissa kuntavaaleissa (65,9 % syksyn 2011 vaaleissa). Äänestysaktiivisuus kaupunginosavaaleissa vaihteli passiivisimman kaupunginosan 52 prosentista aktiivisimman kaupunginosan 70 prosenttiin. Oslon 15 kaupunginosaa vastaavat perusterveydenhuollosta (esim. terveysasemat ja kouluterveydenhuolto), päivähoidosta, lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnasta, vanhustenhuollosta ja vammaisten toiminnasta. Kaupunginosissa on keskimäärin asukasta. Pienimmässä kaupunginosassa Grorudissa on ja suurimmassa kaupunginosassa Frognerissa asukasta. Vuonna 2011 Oslon kaupungin kaikkiaan työntekijästä (39 %) työskenteli kaupunginosahallinnoissa. Lähde: Slik styres Oslo, Oslon tilastollinen vuosikirja 2011, kommune.no Neuvoa-antavat kunnanosaorganisaatiot Ainutlaatuinen malli: Tillbergan korttelipalvelut Västerråsissa ( asukasta) Tillbergassa, Stadsdelsorganisationen Västeråsin kunnan lähiössä i (2 Oslo 200 as.), (Norge) asukkaat perustivat vuonna 1993 taloudellisen yhdistyksen (vastaa Suomen osuuskuntaa), jolla kunnan toimeksiannosta on integroitu vastuu muun muassa alueen lastenhuollon, vanhustenhuollon ja kirjastojen toiminnasta sekä kulttuuritoiminnasta. Yhdistyksen iskulause on Toimimme kansalaislähtöisten yhteiskuntapalvelujen puolesta. Lähteet: Stig Montin: Demokrati på entreprenad. En fallstudie av demokratiutveckling i Västerås kommun Kommunal Ekonomi och Politik 10/2006. Paikallisneuvostot Kööpenhaminassa 2005 ( asukasta) Kööpenhaminan kunta perusti kaudella paikallisneuvostoa. Paikallisneuvostojen pääasiallinen tehtävä on antaa lausuntoja kunnan poliittiselle johdolle fyysistä kaavoitusta, ympäristöä, terveyttä ja kulttuuria koskevissa asioissa. Paikallisneuvostoilla on käytettävissään tietty rahamäärä (0,7 4,9 miljoonaa Tanskan kruunnua vuodessa), joka voidaan käyttää kulttuuri-, demokratia- ja verkostohankkeiden tukemiseen. Kaikissa paikallisneuvostoissa on 23 jäsentä, joista kunnanvaltuusto valitsee seitsemän. Loput jäsenistä (16) valitaan paikallisissa edustajistojen kokouksissa, joihin yhdistykset, käyttäjäneuvostot ja muut paikalliset organisaatiot voivat lähettää edustajia. Neuvoa-antavat kunnanosaorganisaatiot toimivat linkkinä kuntien poliittisen johdon ja tietyn alueen asukkaiden välillä. Toimielimet on useimmiten perustettu vahvistamaan demokraattista vuoropuhelua kunnassa, ja niillä on usein myös eksplisiittinen yhteys kansalaisyhteiskunnan toimijoihin, ts. yhdistyksiin ja organisoituihin kansalaisryhmiin. Tällaisia paikallisia toimielimiä on kaikissa Pohjoismaissa. Näille toimielimille on voitu delegoida päätösvaltaa tietyissä asioissa tai niillä ei ole ollenkaan muodollista päätösvaltaa. Yleisemmin neuvoa-antavat kunnanosaorganisaatiot antavat lausuntoja kaavoitukseen liittyen (esim. asuinalueiden ja pyöräteiden rakentaminen). Suomessa vastaavia toimielimiä ovat joihinkin kuntiin vuoden 2009 kuntaliitosten jälkeen perustetut aluetoimikunnat ja lähipalvelulautakunnat (esim. Salo, Parainen). Lähde: Kööpenhaminan kunta, Gjelstrup Gunnar: Fra bydelsråd till lokalutdvalg i København Kommunal ekonomi och politik 10/2006. Uusia aluehallituksia Strängnäsin kunnassa 2011 ( askasta) Viiden aluehallituksen tehtävänä on: toimia foorumina keskusteltaessa kunnan pitkän tähtäimen kehittämisestä kartoittaa lähiympäristön parantamiseen liittyviä tarpeita, ideoita ja esityksiä tuottaa aineistoa pohjaksi hallituksen ja lautakuntien tavoitteiden ja talousarvion valmistelulle toimia keskustelukumppanina elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajille Kunta on myös perustanut keskitetyn kunnanosavalmistelutyöryhmän, joka koostuu kunnan lautakuntien luottamushenkilöistä. Valmistelutyöryhmä toimii välittäjälinkkinä kunnanosien ja kunnan poliittisen johdon ja hallinto-organisaation välillä. Lähde: Strängnäsin kunnanvaltuusto , futureimagebank.com LIITE FINLANDS KOMMUNTIDNING

6 06 pohjoismaat Muutokset tuovat esiin ongelmia ja mahdollisuuksia yhteinen piirre kaikissa Pohjoismaissa on niiden muutosalttius. Paikallisia toimielimiä perustetaan, uudistetaan ja lakkautetaan nopeaan tahtiin. Vain muutamassa kunnassa, muun muassa Ruotsin Uumajassa ja Norjan Skienissä kunnanosaorganisaatio on säilynyt muuttumattomana useita vuosikymmeniä. Kunnanosaorganisaation dynamiikka tuo esiin mahdollisuudet ja ongelmat, jotka liittyvät kunnanosien organisoimiseen. perustamisen (kts. tietolaatikot Södermörestä, Strängnäsistä ja Kööpenhaminasta) tavoitteena on usein vahvistaa paikallista demokratiaa ja vuoropuhelua kunnan johdon ja kansalaisten välillä. Tavoitteena on myös taloudellisin termein kutsuttu allokatiivinen tehokkuus, joka tarkoittaa pyrkimystä sellaiseen organisaatioon, jossa kansalaisten palvelutarpeet ja organisaation resurssit kohtaavat. uudelleenjärjestelyillä Useissa selvityksissä on todettu että kansalaistutkimuksissa on vaikea näyttää toteen kunnanosaorganisaatioiden tuoma demokraattinen lisäarvo. (kts. tietolaatikot Göteborgista ja Boråsista) pyritään usein ratkaisemaan kunnanosaorganisaatioiden perusongelmaa eli sitä, että kuntalaiset kokevat eriarvoisina kunnanosatoimielinten erilaiset toimintaedellytykset ja -periaatteet. Toinen perustelu on, että viestintää kunnanosien ja kunnan johdon välillä halutaan yksinkertaistaa. Pohjimmiltaan on siis kyse samankaltaisten asioiden punnitsemisesta kuin kuntajakouudistuksissa. lakkauttamisia (kts. tietolaatikko Bergenistä) perustellaan usein sillä, että organisaatiot ovat tulleet roolissaan tiensä päähän tai että ne eivät vastaa niihin kohdistuvia odotuksia. Useissa selvityksissä on todettu, että kansalaistutkimuksissa on vaikea näyttää toteen kunnanosaorganisaatioiden tuoma demokraattinen lisäarvo. Kunnanosaorganisaatioilla on sitä vastoin positiivinen merkitys kuntapäättäjien perehtyneisyydelle paikallisiin olosuhteisiin (esim. Stig Montin: Lokala demokratiexperiment, exempel och analyser 1998). Ne Ruotsin kunnat, jotka ovat luopuneet palvelutuotannosta vastaavista kunnanosahallinnoista, ovat usein tehneet niin ohjausmekanismien muutoksen yhteydessä: esimerkiksi hajautettu organisaatio on korvattu tilaaja-tuottajamallilla. Bergenin tapauksessa neuvoa-antavan kunnanosaorganisaation lakkauttamista perustellaan kustannussyillä ja sillä, että on muita tehokkaita keinoja kuulla asukkaita asioiden valmistelussa. Södermören kunnanosahallinto Kalmarissa 2000 ( asukasta, Ruotsi) Södermören kunnanosa (7 360 asukasta) perustettiin vuonna 2000 pyrkimyksenä: Vahvistaa demokratiaa Elävöittää politiikkaa Luoda mahdollisuuksia tehokkaalle, tasokkaalle organisaatiolle Kunnanosan toimintaa johtaa poliittisesti asetettu kunnanosalautakunta. Kunnanosahallinto vastaa lastenhuollosta, peruskoulusta, vanhustenhuollosta, kotisairaanhoidosta ja kulttuurista. Kunnanosahallinnolla on noin 390 työntekijää. Lähde: Kalmarin kunta, Kymmenen kunnanosaa korvattiin kolmella kaupunginosalla Boråsissa 2011 ( asukasta, Ruotsi) Muutoksella kunnanvaltuusto haluaa saada aikaan enemmän oikeudenmukaisuutta kansalaisten kesken enemmän tehokkuutta työhön enemmän huippuosaamista Lähde: Borås nya organisation 2011, Kaupunginosalautakuntien liitos Göteborgissa 2011 ( asukasta, Ruotsi) Vuonna 1989 Göteborgiin perustettiin 21 kaupunginosalautakuntaa. Vuodesta 2011 lähtien kunnanosahallintoja on ollut kymmenen. Tärkeimmät perustelut uudistukselle olivat: Enemmän tasavertaisuutta ja yhdenmukaisuutta. Uudet kaupunginosat ovat asukasluvultaan lähes samansuuruisia ja niiden toiminta on saman laajuista. Paremmat taloudelliset edellytykset kohdata muuttuneita olosuhteita Kaupunginosahallinnon vastuu toimimisesta sosiaalisesti kestävän kaupungin puolesta korostuu Viestintä ja koordinointi keskushallinnon ja kaupunginosien välillä paranee Lähde: Göteborgs stad, stadskansliet. Perustelut kaupunginosaorganisaation lakkauttamiselle Bergenissä ( asukasta, Norja) Kunnan talous on tiukoilla ja on tarvetta selvittää, miten Bergenin demokraattiset toimielimet on organisoitu ja miten ne toimivat. Kaupunginosaorganisaatio viivästyttää asioiden käsittelyä keskushallinnossa ja ohjausjärjestelmän kustannukset ovat korkeat Kaupunginosalautakuntien tehtävä lausunnonantajina paikallisissa asioissa voidaan säilyttää niin sanotun edustajien kuulemisen kautta, mikä tarkoittaa, että yhdistyksillä, etujärjestöillä ja muilla ryhmillä on kunnan lautakunnissa oikeus näkemyksensä esittämiseen eri asioista. Lähde: Bergen bystyre: Evaluering av bydelsstyreordningen -opp summering og annbefalning futureimagebank.com FINLANDS KOMMUNTIDNING LIITE

7 käyttäjädemokratia 07 Käyttäjädemokratia: kuntalainen vanhempana, omaisena tai asukkaana Käyttäjädemokratia tarkoittaa, että kunnan palvelujen käyttäjät ovat mukana päättämässä toiminnan sisällöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vanhemmat osallistuvat koulujen hallintoon tai että vanhustenhuollon asukkaat voivat vaikuttaa toimintaan. Käyttäjädemokratia on kehittynyt pisimmälle Tanskassa, jossa se on osa kuntapalveluja koskevaa pakottavaa lainsäädäntöä. Lisäksi monet Tanskan kunnat ovat perustaneet käyttäjäneuvostoja sellaisilla toimialoilla, joilla se ei ole pakollista, esimerkiksi kirjastojen ja urheilupaikkojen yhteyteen. Ruotsissa ja Norjassa 9 prosentissa kunnista on maiden tilastoviranomaisten SCB:n ja NIBR:n selvitysten mukaan jonkinlaisia käyttäjäneuvostoja tai itsehallinnollisia toimielimiä. Suomessa lähin vastine ovat koulujen ja päiväkotien johtokunnat. Kuntien tilannetta valtuustokaudella kartoittaneen selvityksen mukaan noin puolessa kunnista oli jonkinlaisia johtokuntia, mutta lukuun sisältyy myös esimerkiksi kunnallisten liikelaitosten johtokuntia (Sirkka-Liisa Piipponen 2009: Kunnalliset toimielimet ja luottamushenkilöt valtuustokaudella ) Tanskassa käyttäjäneuvostot ovat pakollisia muun muassa peruskoulujen, päiväkotien, vammaisten hoitopaikkojen ja vanhustenhuollon hoitoyksikköjen yhteydessä. Vanhemmilla on lakisääteiset vaikuttamismahdollisuudet myös yksityisissä päivähoitoyksiköissä. Koulusektorilla ja lastenhuollossa käyttäjäneuvostoilla on lakisääteinen päätösvalta määrätyissä asioissa. Käyttäjäneuvostot päättävät muun muassa kunnanvaltuuston niille osoittaman budjettikehyksen käyttöperiaatteista. Käyttäjäneuvostojen rooli liittyy nimenomaan kunnan laitosten päivittäiseen toimintaan. Hoiva-alaan ja kouluihin liittyvät strategiset päätökset tekee kunnanvaltuusto. Muun muassa vanhustenhuollossa käyttäjäneuvostojen rooli on neuvoa-antavampi. Pyrkimyksenä on, että asiakkaat ja/tai heidän omaisensa voivat ilmaista näkemyksensä toiminnasta. Kunnanvaltuusto voi tietyissä rajoissa siirtää päätösvaltaansa käyttäjäneuvostoille. Sisä- ja sosiaaliministeriön selvityksessä vuodelta prosenttia kunnista ilmoitti, että ne delegoivat käyttäjätoimielimille lainsäädännön ulkopuolista toimivaltaa. Samassa selvityksessä kartoitettiin, miten rakenneuudistus on vaikuttanut kuntien poliittisen johdon ja käyttäjäneuvostojen välisiin suhteisiin. 56 prosenttia kunnista koki, että suhde oli ennallaan, kun taas 41 prosenttia kunnista ilmoitti, että rakenneuudistus oli aiheuttanut muutoksia. Joissakin kunnissa yhteydet kuntapolitiikan ja käyttäjätoimielinten välillä ovat heikentyneet. Joissakin kunnissa puolestaan käyttäjätoimielimet on vahvistettu viralliseksi toimintatavaksi. Norjalaisessa paikallisdemokratiaa käsittelevässä selvityksessä pohdittiin mietinnössä NOU 2006:7 käyttäjädemokratian periaatteellisia hyötyjä ja haittoja. Positiivisina puolina mainitaan mahdollisuudet vaikuttaa tärkeiksi koettuihin asioihin ja samalla harjaantuminen muuhun kansalaisosallistumiseen. Käyttäjäneuvostot voivat myös tukea niiden ryhmien osallistumista, joilla on vain etäinen side edustukselliseen demokratiaan. Viimeksi mainitun väitteen vahvistaa muun muassa Tanskan hyvinvointiministeriön tutkimus siitä, miten vammaisjärjestöt suhtautuvat uusiin käyttäjätoimielimiin vammaistoiminnassa. Haittapuolena on käyttäjädemokratian ongelmallinen kokonaiskuva. Vahvat erityisintressit (esim. koululaisten vanhemmat) saattavat dominoida päätöksentekoa eikä niillä, jotka eivät käytä julkisia palveluja, ole vastaavia vaikuttamiskeinoja. Vanhempainneuvostojen (käyttäjäneuvostojen) vähimmäisvaltuudet Tanskan lastenhuollossa Käyttäjädemokratian edut ja haitat Päätökset budjettikehyksen käyttöperiaatteista Puheoikeus lastenhuollon yksikön johdon valinnassa Puheoikeus henkilöstön rekrytoimisessa Päätökset yksikön toimintaperiaatteista Vanhempainneuvostot voivat päättää myös Tilien käyttöperiaatteista Aukioloajoista ja vapaapäivistä (kunnan määräämissä puitteissa) Vanhempainneuvostoilla ei ole päätösvaltaa asioissa, jotka koskevat päivähoitopaikkojen myöntämistä paikallisia tavoitteita ja puitteita maksuja ja avustuksia työnantajia koskevia asioitar valvontaa Hyödyt Käyttäjät voivat vaikuttaa palvelutarjontaan Asukkaat saavat olla mukana ratkaisemassa paikallisyhteisön tärkeiden tehtävien järjestämistä Käyttäjädemokratia harjaannuttaa muihin demokraattisen osallistumisen muotoihin Käyttäjädemokratia voi tavoittaa niitä ryhmiä, joilla on heikko asema edustuksellisessa demokratiassa. Haitat Ristiriitainen tasavertaisen osallistumisen ihanteen kanssa.. Niillä, jotka eivät käytä palveluja, ei ole keinoja vaikuttaa Kuntapolitiikan kokonaisuus saattaa kärsiä Vahvat organisoidut ryhmät dominoivat Antaa viestejä siitä, että asiakkaiden/kuluttajien etu on keskiössä, ei yleinen etu Lähde: Ansvarsfordeling mellem institutionleder og brugerbestyrelse og bruger- og pårørenderåd. Indenrigs- og socialministeriet 2009 Lähde: NOU 2006:7 Det lokale folkestyret i endring? LIITE FINLANDS KOMMUNTIDNING

8 08 pohjoismaat YHTEISPALVELUPISTEET: KUNTALAINEN VIRANOMAISEN ASIAKKAANA Osana Tanskan rakenneuudistusta koskevaa poliittista sopimusta säädettiin uusi laki (Lov om kommunale borgerservicecentre 544/2005), jonka tarkoituksena oli edistää julkisten palvelujen saavutettavuutta uusien kunnallisten yhteispalvelupisteiden kautta. Organisaatio ei sinällään ole uusi. Moniin kuntiin oli perustettu jonkinlaisia yhteispalvelupisteitä jo vuonna Tanskalaiset kunnat saivat uudistuksen jälkeen vastuulleen tehtäviä, joita Suomessa hoitaa poliisi, maistraatti tai Kela, esimerkiksi muuttoilmoitukset, eläkkeet ja passin ja ajokortin myöntäminen. Mahdollisuus vaikuttaa valitsemalla palveluntarjoaja on viety pisimmälle Ruotsissa, mutta valinnanvapausjärjestelmän käyttöön ottaneiden kuntien määrä kasvaa kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa palveluseteleitä koskeva lainsäädäntö on parantanut kuntalaisten mahdollisuuksia valita julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä. NIBR:n selvityksestä vuodelta 2008 käy ilmi, että 22 prosenttia Norjan kunnista on laajentanut asiakkaan valinnanmahdollisuuksia palvelutuotannossa. Tämä Poliittisesti laki oli keino vahvistaa rakenneuudistuksen hyväksyntää. Uudistuksen seurauksena 271 kunnasta jäi jäljelle 98. Yhteispalvelupisteiden perustaminen koettiin tavaksi jatkaa toimintaa niissä kunnantaloissa, joita ei enää tarvittu kunnan keskushallintoa varten. Kaksi vuotta uudistuksen jälkeen yleisenä trendinä oli, että kuntaliitosten yhteydessä perustettuja palvelupisteitä suljettiin. Keskusten päälliköt totesivat, että palvelutarjonnan koordinointiin ja modernisointiin panostetaan enemmän kuin läheiseen si- koskee lähinnä päivähoitoa. Aikaisemmassa selvityksessä vuonna 2004 valinnanmahdollisuuksia oli lisätty 8,5 prosentissa kunnista. Ruotsin valinnanvapauslain (2008:962) sanotaan olevan yksi askel järjestelmän kehittämisessä käyttäjälähtöisempään suuntaan. Pyrkimyksenä on siirtää valtaa poliitikoilta ja virkamiehiltä yksityishenkilöille. Järjestelmä perustuu siihen, että kuntia kannustetaan luomaan yhteyksiä hoito- ja hoiva-alojen yksityisiin palveluntarjoajiin. Kuntalaiset valitsevat, FUTUREIMAGEBANK.COM Tanskassa yhteispalvelupisteet toimivat ovena julkiselle sektorille. mitä palveluntarjoajaa haluavat käyttää. Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä koulusektorilla, missä rahoitusjärjestelmä, ns. kouluraha, antaa mahdollisuuden valita kunnallisten ja yksityisten koulujen välillä. Sosiaalihallituksen hoito- ja hoiva-alan valinnanvapausjärjestelmiä koskeva arviointi vuodelta 2012 osoittaa, että 290 kunnasta noin 160 (55 %) on ottanut käyttöön valinnanvapausjärjestelmän. Lainsäädäntö on lisännyt kiinnostusta valinnanvapautta lisääviä järjestelmiä kohtaan. SCB:n demokratiatietokannan mukaan tällaisten järjestelmien käyttö on lisääntynyt kunnissa huomattavasti. Vuonna prosentissa Ruotsin kun- jaintiin. Yhteispalvelupisteiden suurimpia asiakasryhmiä ovat ikääntyneet ihmiset ja rutiiniasioita kunnassa hoitavat henkilöt. Nuoremmat ihmiset käyttävät vastaavaa palvelutarjontaa yleisemmin verkossa. Lähteet: Lov om borgerservicecentre 544/2005, Lene Holm Pedersen: Medborgeren i centrum. Politisk forankring, forvaltningsmæssige hensyn og fordelingsmessige konsekvenser af borgerservicecentrene i Danmark. AKF VALINANVAPAUS: KUNTALAINEN ÄÄNESTÄÄ JALOILLAAN Valinnanvapauteen liittyvän lainsäädännön vaikutukset Ruotsissa Yksityishenkilöiden asemaa on yleisesti vahvistettu Useimmat arvostavat valinnan mahdollisuutta Valinnanvapauden myötä palvelujen saatavuus on parantunut Jatkuvuus ei ole parantunut Laatu paranee perusterveydenhuollossa pientä kehitystä kotipalveluissa Toisten avusta riippuvaiset henkilöt ovat vaarassa jäädä ilman hyötyjä Valinnanvapausjärjestelmät eivät sinällään edistä tasa-arvoisia ja tasavertaisia hoito- ja hoivapalveluja Lähde: Valfrihetssystem ur ett befolknings- och patientperspektiv. Socialstyrelsen Valinnanvapaus johtaa siihen, että kuntalainen äänestää jaloillaan. FUTUREIMAGEBANK.COM nista oli jonkinlainen valinnanvapausjärjestelmä, kun vuonna 2002 osuus oli 9 prosenttia ja vuonna prosenttia. Sosiaalihallituksen arvioinnin perusteella järjestelmissä on sekä etuja että haittoja. Kuntalaiset kokevat valinnanmahdollisuuden myönteiseksi. Myös palvelutarjontaa on laajennettu. Ongelmallista järjestelmissä on se, että jo vahvoilla olevat yleensä hyötyvät niistä eniten. Valinnanmahdollisuuksien tarjonta on hajaasutusalueilla olematonta, ja toisten avusta riippuvaisten henkilöiden (ikäihmiset, vammaiset) on käytännössä vaikea hallita valinnanvapausjärjestelmiä. FINLANDS KOMMUNTIDNING LIITE

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Lähidemokratian kehittämisen vaihtoehtoiset polut Yksilö (kuntalainen, asiakas) Palvelujen

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Lähidemokratian uudet mahdollisuudet KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

Miten saada eri alueiden ja kuntalaisryhmien ääni tasapuolisesti kuulumaan? Imatra/Voimistuvat Kylät 14.10.2011 Päivi Kurikka, erityisasiantuntija

Miten saada eri alueiden ja kuntalaisryhmien ääni tasapuolisesti kuulumaan? Imatra/Voimistuvat Kylät 14.10.2011 Päivi Kurikka, erityisasiantuntija Miten saada eri alueiden ja kuntalaisryhmien ääni tasapuolisesti kuulumaan? Imatra/Voimistuvat Kylät 14.10.2011 Päivi Kurikka, erityisasiantuntija 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle,

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa

Lisätiedot

Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón

Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Vihdin kunnanvaltuusto 2.10.2014 Sevón Metropolikaupunki uusi kunta Metropolikaupungin hahmottelussa on ideoita, joita voi hyödyntää myös muissa kuntaliitoksissa ja nykyisissä kunnissa Uuden kunnan jakamisesta

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kuntauudistuskysely akavalaisille 2012. Yhteenveto tuloksista 14.5.2012

Kuntauudistuskysely akavalaisille 2012. Yhteenveto tuloksista 14.5.2012 Kuntauudistuskysely akavalaisille 0 Yhteenveto tuloksista 4.5.0 Kuntauudistuksen tarpeellisuus ja kunnallisten palveluiden järjestäminen Kuntauudistus on tarpeen, koska suuremmat kunnat pystyvät tarjoamaan

Lisätiedot

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana

Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Kuntalaisaloitteet kunnan asukkaiden osallistumiskanavana Tietoja kuntalaisaloitteiden määristä 2005-2011 Kuntalaisten suhtautuminen kuntalaisaloitteisiin Maaliskuu 2012 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Vantaan valtuusto & asukasilta 9.10.2014 Sevón

Vantaan valtuusto & asukasilta 9.10.2014 Sevón Vantaan valtuusto & asukasilta 9.10.2014 Sevón Uusi kunta - uusi konteksti uusi konsepti Metropolikaupungin hahmottelussa on ideoita, joita voi hyödyntää myös muissa kuntaliitoksissa ja nykyisissä kunnissa

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11.

Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11. Demokratia kunnassa tavoitteet ja apuvälineet? Demokrati i kommunen mål och verktyg? SEMINARIUM Delaktighet och demokrati = en rättighet! 10.11.2015 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö - Forskningschef

Lisätiedot

Osallistuminen, vaikuttaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyys uusi kuntalaki ja demokratia

Osallistuminen, vaikuttaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyys uusi kuntalaki ja demokratia Osallistuminen, vaikuttaminen ja päätöksenteon läpinäkyvyys uusi kuntalaki ja demokratia Neuvotteleva virkamies, HT Inga Nyholm Valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Edustuksellisen

Lisätiedot

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Ennakointityö itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista Uuden sukupolven organisaatiot ja

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.

Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6. Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.2012 Sisältö Kunnat muutoksessa ajankohtaista Kuntien vaikutukset sukupuolten

Lisätiedot

KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA. Vaihtoehtoja, malleja 13.12.2013. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1.

KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA. Vaihtoehtoja, malleja 13.12.2013. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1. KUNTALAISTEN SALLISUUS TULEVAISUUDESSA Vaihtoehtoja, malleja 13.12.2013 - Edustuksellinen - Suora - Käyttäjälähtöinen Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1 Kolme roolia Porin seutu Karhukunnat Henna

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa?

Alueellista demokratiaa? Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Kuntalaisena Salossa Salo 24.10.2012 Ritva Pihlaja Selvitystyön tarkoitus oli tuottaa tietoa demokratian sekä kansalaisten osallistumis-

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Kuntalain kokonaisuudistus Demokratia

Kuntalain kokonaisuudistus Demokratia Kuntalain kokonaisuudistus Demokratia Paikallisdemokratian viikko 14.-20.10.2013 Tiedotustilaisuus Kuntatalossa 14.10.2013 Riitta Myllymäki Johtava lakimies, demokratiajaoston sihteeri 1 Kuntalain kokonaisuudistuksen

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Aleksi Koivisto, liittohallituksen jäsen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 14.8.2014, Ilmajoki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Vuonna 1998

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -tilaisuus

Tulevaisuuden kunta -tilaisuus Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 16.1.2015 Vantaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet ja

Lisätiedot

KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA. Vaihtoehtoja, malleja 11.11.2013. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1.

KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA. Vaihtoehtoja, malleja 11.11.2013. Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1. KUNTALAISTEN OSALLISUUS TULEVAISUUDESSA Vaihtoehtoja, malleja 11.11.2013 - Edustuksellinen - Suora - Käyttäjälähtöinen Porin seutu Karhukunnat Henna Lempiäinen 1 Kolme roolia Porin seutu Karhukunnat Henna

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet

KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet KOOSTE LIITOSALUEIDEN ESITYKSISTÄ KUOPION PÄÄTTÄJILLE 7.4.2014 Kokoaja: Asukkaan ääni paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa - Lähidemokratian tiedonvälityshanke 1.8.2013-30.9.2014 -Rahoitus:

Lisätiedot

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Kansalaiset ja järjestöt kuntien kumppaneina

Kansalaiset ja järjestöt kuntien kumppaneina Kansalaiset ja järjestöt kuntien kumppaneina VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä Suomen kansallismuseo 25.5.2011 Asiantuntija Tuula Jäppinen, Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kansalaisen erilaiset

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä

Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä KUNTAMARKKINAT 11.9.2013 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntaliitto, Kuntakehitys ja tutkimus Kommentaattori: Seppo Kässi, suunnittelujohtaja,

Lisätiedot

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Hyvinvointia ja kumppanuutta kulttuurista Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä 26.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 19.11.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen

Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Ajankohtaista kuntademokratiasta Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Kommenttipuheenvuoro kuntakentältä 9.9.2015 klo 10:00 10:45 L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Erilaisia tapoja toteuttaa lähidemokratiaa

Erilaisia tapoja toteuttaa lähidemokratiaa Kari Leinamo Erilaisia tapoja toteuttaa lähidemokratiaa 23.5.2012 Lähidemokratian määrittelyä Suoran tai edustuksellisen demokratian periaatteita noudattavaa asukkaiden osallistumista lähiympäristönsä

Lisätiedot

Pohjoismaiden joulukauppa 2015

Pohjoismaiden joulukauppa 2015 Kuluttajatutkimus Pohjoismaiden joulukauppa 1 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaalaiset ostaneet joululahjoja verkosta jo 4,4 miljardilla Ruotsin kruunulla Pohjoismaiden joulukauppa on täydessä vauhdissa.

Lisätiedot

Lähidemokratia miksi ja minkälaista?

Lähidemokratia miksi ja minkälaista? Lähidemokratia miksi ja minkälaista? Lohja 3.9.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi? Lähidemokratiasta on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, myös tässä alustuksessa?

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Ohjausryhmän seminaari 27.-28.3.2014 LÄHIDEMOKRATIA JA PÄÄTÖKSENTEKO -RYHMÄTYÖ. Tehtävä 1

Ohjausryhmän seminaari 27.-28.3.2014 LÄHIDEMOKRATIA JA PÄÄTÖKSENTEKO -RYHMÄTYÖ. Tehtävä 1 Ohjausryhmän seminaari 27.-28.3.2014 LÄHIDEMOKRATIA JA PÄÄTÖKSENTEKO -RYHMÄTYÖ Tehtävä 1 Vision mukaisesti valmistellaan ensimmäinen aitoon kunnanosahallintoon perustuva päätöksentekomalli Suomessa. 1.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2

Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Ylläpitomallien informaatio ja keskustelupäivä, perjantaina 29. toukokuuta 2009 Rovakatu 2 Kulttuuri instituuttia ei perustettu tilanäkökulmasta lähtien. syksyllä 2004 valtuuston päättämänä tehtävänä perustetulla

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Kuntademokratian mielikuvia, faktoja ja käytäntöjä Tietoisku Kuntamarkkinoilla 11.9.2013 klo 12:00 12:45, kokoustila 3.4

Kuntademokratian mielikuvia, faktoja ja käytäntöjä Tietoisku Kuntamarkkinoilla 11.9.2013 klo 12:00 12:45, kokoustila 3.4 Kuntademokratian mielikuvia, faktoja ja käytäntöjä Tietoisku Kuntamarkkinoilla 11.9.2013 klo 12:00 12:45, kokoustila 3.4 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto Sirkka-Liisa Piipponen,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari 3.6.2014

Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari 3.6.2014 Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari 3.6.2014 Eija Mäkinen Julkisoikeuden professori Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto Näkökulma ja rajauksia

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

Vanhusneuvosto Turussa

Vanhusneuvosto Turussa Vanhusneuvosto Turussa Eija Salmiosalo 16.1.2014 1.7.2013 voimaan tulleessa vanhuslaissa vanhusneuvostot tulivat lakisääteisiksi. Vanhusneuvosto on asetettava viimeistään 1.1.2014. Laki ei sinällään vaikuta

Lisätiedot

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Haukipudas, asukkaita n. 19000 Kiiminki, asukkaita n. 13000 Oulu, asukkaita n. 143000 Oulunsalo, asukkaita n. 9700 Yli-Ii, asukkaita n. 2200 Oulu 2012 Uusi Oulu

Lisätiedot

Lähidemokratia Suomessa

Lähidemokratia Suomessa Lähidemokratia Suomessa Lähidemokratiaseminaari 31.10.2013 Kivennavan Matkailukartano, Muuruvesi Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminnan teemaryhmä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot