VALKEAKOSKEN KAUPUNKI. Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALKEAKOSKEN KAUPUNKI. Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma"

Transkriptio

1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY

2 1 (43) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittisen ohjelman teko sekä ohjelman rakenne Hankintapoliittiset linjaukset Monipalvelu -mallin aktiivinen toteuttaminen Palvelujen tuotteistaminen sekä oman tuotannon ja ostopalvelujen vertailu Ostopalvelujen suunnitelmallinen käyttö Hankinta- ja sopimusosaamisen kasvattaminen Palvelusetelien käyttöönoton laajentaminen Palvelukeskuskohtaiset linjaukset palvelujen järjestämisestä Konserni- ja kaupunkisuunnittelupalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Liikunta- ja nuorisopalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Tekniset palvelut Ohjelman seuranta... 35

3 2 (43) 1 Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittisen ohjelman teko sekä ohjelman rakenne Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma tehtiin 5/2013 1/2014. Ohjelmaa laadittiin vuorovaikutteisesti erilaisissa työseminaareissa, kokouksissa ja tilaisuuksissa. Työn eri vaiheisiin osallistuivat valtuusto, hallitus, lautakunnat, yrittäjät, kuntalaiset, kaupungin johtoryhmä, palvelukeskusten johtoryhmät sekä henkilöstö. Suurin osa työstä tehtiin palvelukeskusten työseminaareissa. Kukin palvelukeskus kartoitti ensin palvelujen järjestämisen nykytilan, jolloin läpikäytiin yhteensä n. 200 eri palvelua. Sen jälkeen määriteltiin kunkin palvelukeskuksen palvelujen järjestämisen periaatteet ja suunniteltiin palvelujen järjestämisen tulevaisuutta. Tätä kautta nousivat esille muutostarpeet nykyiseen. Esille nousseet muutostarpeet on kirjattu toimenpiteiksi, joita ohjelman myötä toteutetaan tulevina vuosina. Toimenpiteistä on koottu yhteenveto osioon 4, ja palvelukeskuksittain ne on esitetty myös osiossa 3. Toimenpiteissä on kahta päätyyppiä: 1. Asiasta on jo tietoa nykyisen toiminnan myötä tai sitä on selvitetty aiemmin. Tällöin on suoraan linjattu toimenpide, miten tulevaisuudessa toimitaan. 2. Asiasta ei ole tällä hetkellä tarpeeksi tietoa tai asia on uusi. Tällöin toimenpiteeksi on kirjattu asian selvittäminen ja määräaika, milloin selvitys tehdään. Selvittämisen jälkeen tehdään johtopäätökset ja mahdollinen muutos. Toimenpiteiden toteutumista seurataan osion 4 mukaisesti vuosittain asteikolla Toimenpide on toteutettu, Toimenpiteen toteuttaminen on meneillään, Toimenpidettä ei ole toteutettu, perustelut. Kaikkiin palveluihin liittyvät yleisen tason hankintapoliittiset linjaukset on esitetty osiossa 2. Palvelukeskuskohtaiset linjaukset oman tuotannon, ostopalvelujen, kuntien välinen yhteistyön ja muiden järjestämistapojen välillä käyvät ilmi osiosta 3.

4 3 (43) 2 Hankintapoliittiset linjaukset Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma on kaupunkistrategiaa toteuttava ohjelma. Kuva 1. Kaupungin toimintaa ohjaavia asiakirjoja. 2.1 Monipalvelu -mallin aktiivinen toteuttaminen Kaupungin palvelujen järjestämistä suunnitellaan jatkuvasti osana palvelukeskusten jokapäiväistä työtä. Kunkin palvelun järjestäminen ratkaistaan sille järkevimmällä tavalla; vaihtoehtoina ovat oma tuotanto, yritysten tuottamat palvelut, kuntien välinen yhteistyö eri muodoissaan sekä yhteistyö muiden toimijoiden, kuten säätiöiden, kolmannen sektorin ja seurakunnan kanssa. Muutos palvelujen järjestämisessä tulee ajankohtaiseksi useimmiten sen vuoksi, että asiakastarpeessa tapahtuu muutosta, esim. kotihoitoa tai asumispalveluja tarvitsevien vanhusten määrä lisääntyy. Muutoksia ohjaavia kriteerejä on lukuisia. Ne voivat liittyä esimerkiksi toimintaympäristön tai lainsäädännön muutoksiin, henkilöstön saatavuuteen tai osaamistarpeisiin liittyviin seikkoihin, palvelutuotantotiloihin, tekniikan kehittymiseen jne. Kriteerejä on kuvattu seuraavassa kuvassa.

5 4 (43) Kuva 2. Palvelujen järjestämisen kokonaiskuva Kaupunkistrategiassa on linjattu, että Valkeakoskella palvelut järjestetään monipalvelumallilla. Monipalvelumalli on jo tällä hetkellä laajasti käytössä Valkeakoskella. Monipalvelumalli sisältää kaksi eri näkökulmaa A. monituottajamalli eli oman tuotannon rinnalla ovat laajasti käytössä yritysten tuottamat palvelut, kuntien välinen yhteistyö eri muodoissaan sekä yhteistyö muiden toimijoiden, kuten säätiöiden, kolmannen sektorin ja seurakunnan kanssa B. palveluja tarjotaan monimuotoisesti eli esimerkiksi sähköisten palvelujen käytön lisääntyminen, palvelupisteisiin tai -verkkoon liittyvät uudet ratkaisut, keskitetyt asiakaspalvelut ja muut monimuotoiset tavat saada palvelu hyvin asiakkaan saataville Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma toteuttaa monipalvelumallin molempia näkökulmia A ja B. Tähän ohjelmaan linjattiin 21 toimenpidettä A:han eli monituottajamalliin liittyen ja 58 toimenpidettä B:hen eli monimuotoisiin toimintatapoihin liittyen. Tarkempi jaottelu on kuvattu

6 5 (43) seuraavassa, jaottelu on suuntaa antava, koska jotkut toimenpiteistä sisältävät useampia alla olevia piirteitä. Yhteensä toimenpiteitä linjattiin 79 kpl, toimenpiteet on koottu yhteen osiossa 4. A Muutos koskee monituottajamallia Ostopalveluihin siirtyminen, niiden laajentaminen tai kehittäminen, palveluseteli tai muu yhteistyö yritysten kanssa (8 kpl) Oman tuotannon laajempi käyttö tai sen harkinta (5 kpl) Yhteistyön lisääminen muiden kuntien tai seudullisten toimijoiden kanssa (4 kpl) Yhteistyön laajentaminen kolmannen sektorin kanssa (4 kpl) B Palveluja tarjotaan monimuotoisesti Toiminnan keskittäminen tai yhdistäminen (13 kpl) Toimintaa järkeistetään ottaen huomioon resurssit ja tarve (13 kpl) Sähköiset toimintatavat (6 kpl) Palvelupisteisiin tai -verkkoon liittyvät ratkaisut tai suunnitelmat (9 kpl), jotka sisältävät myös monia terveyden edistämiseen liittyviä linjauksia Kokonaisvaltainen tarkastelu lainsäädännön tai toimintaympäristön muutoksen vuoksi (3 kpl) Tilojen kunnossapito, saneeraus tai uudistaminen palvelun parantamiseksi (5 kpl) Toiminnan siirtäminen toiselle palvelukeskukselle (2 kpl) Palvelujen parantaminen ja kilpailukykyisyys (7 kpl) Linjaus: Monipalvelumallia toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla kaupungin palvelujen järjestämisessä. Omaa tuotantoa täydentämään käytetään muita palveluntuottajia ja yhteistyötä tehdään laajasti eri toimijoiden kanssa. Palveluja tarjotaan monimuotoisesti tehden parannuksia erityisesti toimintoja keskittämällä ja järkeistämällä sekä palveluverkkoratkaisuja toteuttaen.

7 6 (43) 2.2 Palvelujen tuotteistaminen sekä oman tuotannon ja ostopalvelujen vertailu Oman toiminnan osalta palvelujen sisällöt ja kustannukset ovat määrittelemättä suurimmaksi osin. Kaupunkistrategian mukaisesti merkitykselliset asiakasprosessit ja tuotteet tunnistetaan, kuvataan ja tuotteistetaan. Tähän työhön varataan suunnitelmallisesti resursseja. Tuotteistamistyöhön sovitaan malli, jolla tuotteistamistyötä viedään yhtenäisesti eteenpäin. Kun merkityksellisiä omia palvelutuotteita on kuvattu, mahdollistuu näiden osalta vertailu ulkopuolisiin palveluntuottajiin. Tuotteistamistyötä kohdennetaan eritoten sellaisiin merkityksellisiin palvelutuotteisiin, joissa on mahdollista käyttää ulkopuolisia palvelun tuottajia. Linjaus: Merkityksellisten asiakasprosessien ja tuotteiden kuvaaminen aloitetaan kaupunkistrategian hankeluettelon aikataulutuksen mukaisesti. Tuotteistusten valmistumisen myötä oman tuotannon ja yksityisen palvelutuotannon sisältöjä ja hintoja verrataan kilpailutukseen soveltuvissa palveluissa. Vertailun tuloksena tehdään valinta järjestämistavasta parhaan hinta-laatu suhteen perusteella. 2.3 Ostopalvelujen suunnitelmallinen käyttö Uudet EU-hankintadirektiivit tulevat voimaan Suomen lainsäädäntönä noin kahden vuoden kuluttua. Hankintalainsäädäntö on muuttumassa sallivampaan suuntaan. Hankintoja kannustetaan kilpailuttamaan pienemmissä osissa esimerkiksi puitejärjestelyillä, jolloin pienemmätkin tarjoajat voivat tarjota osaa tuotteista tai palveluista. Samalla tämä mahdollistaa asiakastarpeen paremman huomioimisen. Hankintalaki antaa mahdollisuuden myös pidempiaikaisten sopimusten käyttöön, mikäli hankinnan kohde vaatii investointeja. Myös innovatiivisiin hankintoihin ja kumppanuuksiin kannustetaan. Tarvittavat markkinakartoitukset tehdään, jotta ostettavan palvelun toimijoita ja heidän palvelutuotteitansa tunnetaan ennen kilpailutuksia. Hankintojen keskittämistä ja kustannustehokkuutta tarkastellaan uudessa valossa: minkälaisissa hankinnoissa suurista määristä ja eristä saa hyötyä ja minkälaisissa taas pienempien erien ostaminen on paras ratkaisu. Linjaus: Ostopalveluja käytetään suunnitelmallisesti. Hankinnat suunnitellaan ja toteutetaan hankintalain puitteissa siten, että paikalliset yrittäjät voivat nykyistä paremmin osallistuja kilpailutuksiin. 2.4 Hankinta- ja sopimusosaamisen kasvattaminen Käytännön hankintatoimea määrittävät Valkeakosken kaupungin hankintaohjeet (KH:n päätös ). Hankintaohjeet määrittävät, miten hankinnat toteutetaan lainsäädännön mukaisesti. Dokumentissa määritetään yleiset hankintaperiaatteet. Samoin dokumentti käsittelee mm. kuntien välisestä hankintayhteistyötä ja keskitettyjä hankintoja, laatuvaatimuksia sekä ohjeistaa hankintaprosessin eri vaiheita, sopimuksen tekemistä ja tilaajavastuulain noudattamista.

8 7 (43) Hankintaosaamista parannetaan tulevaisuudessa seuraavin keinoin: mennessä selvitetään koko kaupunkiorganisaatiota palvelevan hankintapäällikön vakanssin perustamistarve tai vaihtoehtoisesti palvelun tilaaminen ulkopuoliselta toimijalta huomioidaan seudullisten ja valtakunnallisten toimijoiden nykyiset ja tulevat hankintasopimukset, joista soveltuviin voidaan liittyä kaupungin hankintoja tekevät tuntevat hankintalainsäädännön (sisäinen ja ulkoinen koulutus hankintalainsäädännöstä) sopimusaikaiseen yhteistyöhön panostetaan. Sopimusten toteutumista ja tarjouksissa luvattujen laatutasojen toteutumista valvotaan. Linjaus: Hankintaosaamista ja hankintojen johtamista parannetaan hankintoja keskittämällä ja asiantuntemusta lisäämällä. 2.5 Palvelusetelien käyttöönoton laajentaminen Kaupunkilaisten valinnanvapautta voidaan kasvattaa palvelusetelien avulla. Tällä hetkellä palveluseteli on käytössä omaishoidon vapaapäivissä. Palvelusetelin käyttöönottoa suunniteltaessa tulee tarkoin määrittää mitä palveluja se koskee. Tarkoituksena ei ole siirtää uusia palveluja kaupungin vastuulle, vaan palvelusetelitoiminta korvaa nykyistä kaupungin omaa tai kaupungin ostamaa palvelua. Palvelusetelin käyttöönottoa suunniteltaessa on myös muistettava, että kaupungin oman palvelun on pysyttävä vaihtoehtona joka tapauksessa vaikka samaa palvelua olisi asiakkaille tarjolla myös palvelusetelin kautta. Vuonna 2015 tehdään kotihoidon osalta selvitys palvelusetelin käyttöönotosta. Kotihoidon tekemästä pilotointityöstä saadaan toimintamalli palvelusetelin käyttöönottoon myös muille palveluille. Linjaus: Palvelusetelien käyttöönoton laajentamisen aktiivinen suunnittelu aloitetaan vuonna Päätettäessä palvelusetelin käyttöönotosta arvioidaan palvelun kustannukset ja laatu, markkinoiden toimivuus, riskienhallinta ja muut palvelusetelin käyttöönottoon liittyvät asiat.

9 8 (43) 3 Palvelukeskuskohtaiset linjaukset palvelujen järjestämisestä 3.1 Konserni- ja kaupunkisuunnittelupalvelut Konserni- ja kaupunkisuunnittelupalvelujen järjestämisen periaatteet Konserni- ja kaupunkisuunnittelupalvelut tuotetaan pääosin omana tuotantona. Omaa tuotantoa täydennetään ostopalveluilla, joiden käyttöä laajennetaan tukipalveluissa. Toimintaa tehostetaan keskittämällä, automatisoinnilla ja sähköisiä palveluja kehittämällä.

10 9 (43) KONSERNI- JA KAUPUNKISUUNNITTELUPALVELUT 1 Kärjet Kärki 1: Hallintokeskuksen toiminnat kootaan kolmeen eri kokonaisuuteen: konsernipalvelut, tukipalvelut ja kaupunkisuunnittelu. Kärki 2: Tukitoiminnoissa ulkopuolisten palveluntuottajien käyttöä lisätään. Kärki 3: Kaupungintalon asiakaspalvelua keskitetään. Kärki 4: Toimintoja automatisoidaan. 2 Tiivistelmä palvelujen järjestämisen nykytilasta Hallinto- ja kaupunkisuunnittelupalvelut koostuvat noin 50 eri palvelusta. Suurin osa palveluista tuotetaan kaupungin omana tuotantona. Noin viidesosassa palveluja käytetään oman tuotannon rinnalla ostopalveluja ja samoin noin viidesosa palveluista ostetaan kokonaan yrityksiltä. Kuntayhteistyötä tai valtakunnallisia tuottajia käytetään muutamissa palveluissa. 3 Palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa 3.1 Hallintopalvelut Alla olevissa kohdissa on kuvattu palvelujen nykytila sekä järjestäminen tulevaisuudessa. Nykytila Hallintopalveluista kanslia-, lähetti- ja arkistopalvelut ovat omaa tuotantoa. Toimistotarvikkeiden keskitetyssä hankinnassa hyödynnetään puitesopimusta (KL-Kuntahankinnat, koko kaupunki käyttää sopimusta) Kaupungintalon keskitetty asiakaspalvelupiste toteutetaan v Asianhallinnan ja kokoustoiminnan sähköistäminen. Jatkuva suunnittelu ja toteuttaminen. Lähettipalvelut organisoidaan muuttuvien tarpeiden mukaiseksi. Jatkuva suunnittelu ja toteuttaminen. 3.2 Markkinointiviestintä Nykytila Markkinointiviestinnän palvelut, joihin luetaan yleismarkkinointi, matkailu ja verkkotoiminta, toteutetaan omana tuotantona. jatketaan pää- Yhteistyötä tehdään monilla osa-alueilla yritysten, urheiluseurojen, säätiön sekä muiden toimijoiden kanssa. Markkinoinnissa yhteistyösopimuksia on eri toimijoiden kanssa. Mainostoimistopalveluja sekä painatuksia ja ilmoituksia ostetaan ulkopuolisilta toimijoilta. Matkailun osalta tehdään maakunnallista yhteistyötä. Myllysaaren museon kanssa on yhteinen asiakaspalvelupiste. Toiminta jatkuu pääosin samanlaisena, asukas- ja matkailumarkkinoinnin lisäksi painotetaan myös yritysmarkkinointia sekä työanta-

11 10 (43) osin samalla tavoin kuin nykyään, erityisesti painottaen seuraavia jakuvan kehittämistä. 3.3 Talous- ja konserniohjaus sekä henkilöstöhallinto Nykytila Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuotetaan pääosin omana tuotantona. Lisäksi käytetään ostopalveluja muistutus- ja perintäpalveluissa. Palveluja tuotetaan Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymälle sekä Visavuoren museosäätiölle. jatketaan pääosin samalla tavoin kuin nykyään, erityisesti painottaen seuraavia 3.4 Tietohallinto Toiminta jatkuu pääosin samanlaisena, lähitulevaisuudessa toimintoja yhtenäistetään ja hoidetaan useampien konserninyhteisöjen kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelut. Kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelujen keskittämistä jatketaan konsernitasolla v Hankinnoissa tarkastellaan parasta tapaa lisätä osto-osaamista mennessä selvitetään koko kaupunkiorganisaatiota palvelevan hankintapäällikön vakanssin perustamistarve tai vaihtoehtoisesti palvelun tilaaminen ulkopuoliselta toimijalta. Rekrytointiprosessin keskittämisellä ja uudistamisella v saavutetaan yhtenäinen toimintatapa. Yhteistyökumppaneita etsitään ulkopuolista toimijoista. Nykytila Tietohallinnon palveluissa nykyinen järjestämistapa on etsitty oman tuotannon ja ostopalvelujen toimivimmasta suhteesta. Sekä tietotekniikka- että puhelinpalveluissa ostopalvelujen osuus on merkittävä. 3.5 Kaupunkisuunnittelu Päätavoite lähivuosina on, että tietotekniikan ylläpidosta siirrytään tietohallinnon järjestämiseen ja toimialojen kehityshankkeiden tukemiseen. Puhelunvälitystoiminnassa siirrytään v ostopalveluiden käyttöön. Nykytila Kaupunkisuunnittelupalveluissa toiminta on järjestetty omana tuotantona. Asiantuntijapalveluja ostetaan tarpeen mukaan. palvelujen järjestämi- Kaupunkisuunnittelun käyttöarkiston ja lupapalvelujen osittainen

12 11 (43) seen siirtäminen digitaaliseksi alkaen v Maa- ja mittaustoimi Nykytila Maa- ja mittaustoimen palvelut tuotetaan pääosin omana tuotantona, minkä lisäksi käytetään pienimuotoisesti ostopalveluja. Kunnallistekniikan mittaustoiminta tehdään teknisessä keskuksessa ja muu mittaustoiminta hallintokeskuksessa. Paikkatietojen ja mittauksen alueella asiantuntijatyön määrä vaihtelee vuosittain tarpeen mukaan. jatketaan pääosin samalla tavoin kuin nykyään, erityisesti painottaen seuraavia 3.7 Muut palvelut Paikkatietoaineiston kehittämistä osana suunnittelua jatketaan. Paikkatietoaineistojen avaamista yrityksille ja kuntalaisille sähköisesti laajennetaan. Paikkatiedot ja mittaus: mittauspalvelujen keskittäminen hallintokeskukseen v.2014, jolloin voidaan tuottaa enemmän palvelua myös muille kunnille. Nykytila Linja-autoliikennettä tuetaan lipputuella sekä muutamien vuorojen ostamisella. Elinkeinopalvelut tuotetaan osittain ostopalveluina. Elinkeinopalvelujen tuottajana on elinkeinoyhtiö. Maaseutupalveluissa tehtävässä kuntayhteistyössä tuottajana on Lempäälä. Pelastuspalvelut rakentuvat maakunnalliselle yhteistyölle. Joukkoliikenteessä kaupunkiliikenteen ostovuorojen tarkastelu vuosittain. Tarkasteluun liittyy palvelun toimivuus, linjareitit, sopeuttaminen kysyntään, lipputukijärjestelmät, asiamiespalvelun järjestäminen jne. Seutuhallinnon toiminta siirtyy kehitysyhtiön ja kuntien toiminnaksi v

13 12 (43) 3.2 Kasvatus- ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelujen järjestämisen periaatteet Palvelut järjestetään kaupungin omana tuotantona. Yksityisellä palvelutuotannolla täydennetään ja monipuolistetaan kaupungin omaa tuotantoa päivähoidon osalta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä leikkitoiminnan osalta tehdään yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Tulevat lakimuutokset ja sähköiset palvelut vaikuttavat oleellisesti tulevaan kehittämiseen ja tarjottaviin palvelumuotoihin.

14 13 (43) KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT 1 Kärjet Kärki 1: Elämänkaaren mukaiset palvelut. Selkeät kokonaisuudet muokkautuen lapsen, nuoren ja perheen tarvitsemista Valkeakosken alueellisista palveluista. Yhden luukun periaate tarkoittaen käyttäjän kannalta helposti saatavilla olevaa palvelua ja tuotannon kannalta järkevää suunnittelua. Kärki 2: Varhaiskasvatuslain, oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja opetussuunnitelmamuutosten vaikutukset ja sisältöön. Kärki 3: Sähköisten palvelujen laajentaminen. 2 Tiivistelmä palvelujen järjestämisen nykytilasta Kasvatus- ja opetuspalvelut jaetaan kahdeksaan palveluun, joista varhaiskasvatuspalveluita on viisi (esiopetus, päiväkotihoito, perhepäivähoito, lapsiperheiden kerhotoiminta ja kotihoidontuki) ja opetuspalveluita kolme (perusopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ja lukiokoulutus). Palvelut tuotetaan joko täysin tai valtaosin kunnan omana tuotantona. Oman tuotannon rinnalla käytetään jonkin verran muita tuotantotapoja. 3 Palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Alla olevissa kohdissa on kuvattu palvelujen nykytila sekä järjestäminen tulevaisuudessa. 3.1 Varhaiskasvatuspalvelut Nykytila Varhaiskasvatuspalveluissa palvelut järjestetään omana tuotantona ja yksityisen hoidon tuella. Aiemmin päiväkotihoito tehtiin omana tuotantona, viime vuonna yksityiset ovat tuottaneet aikaisempaa enemmän. Vanhemmat ovat olleet kiinnostuneita yksityisestä palvelusta. Yksityiset tuottajat ovat helpottaneet investointipaineita. Yksityisessä päiväkotihoidossa on tällä hetkellä noin 100 lasta. Omassa tuotannossa on ollut viime vuonna ensimmäistä kertaa pitkään aikaan vapaita paikkoja. Perhepäivähoidossa palvelut järjestetään pääosin kaupungin omana tuotantona. Oman tuotannon ohella hyödynnetään yksityisiä perhepäivähoitajia. Varhaiskasvatuspalvelujen leikkitoiminta hoidetaan kaupungin omana tuotantona. Seurakunta ja MLL järjestävät omalla tahollaan leikkitoimintaa ja perhekerhoja. Kotihoidontuki maksetaan perheille, jotka eivät käytä päivähoitopalveluja. Kuntalisää ei ole. Kotihoidontuen hakijoiden määrä on ollut ennallaan pidemmän aikaa. Jatkossakin ylläpidetään vahvaa kaupungin omaa tuotantoa.

15 14 (43) jatketaan pääosin samalla tavoin kun nykyään, erityisesti painottaen seuraavia palvelujen järjestämiseen 3.2 Opetuspalvelut Yksityisen hoidon tuki sekä kotihoidontuki täydentää varhaiskasvatuspalveluja soveltuvin osin. Esiopetuksen opetussuunnitelma muuttuu Tarvittavia muutoksia tehdään sen mukaisesti. Päiväkotihoidon tilanne on tällä hetkellä hyvä, käytössä on oma vahva tuotanto ja yksityisiltä saadaan palvelutuotantoon joustavuutta, vaihtoehtoja, vertailukohteita ja kumppaneita. Omat ryhmät on tärkeää pitää täysinä järkevän resurssien käytön näkökulmasta. Yksityinen palvelutuotanto ei sovellu esim. vuorohoitoon ja erityispäivähoitoon. Samoin kotihoidontuen tilanne on hyvä. Jos tulee lakimuutoksia, tehdään uudelleen tarkastelu. Varhaiskasvatuslakimuutos v vaikuttaa merkittävästi mm. subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, päivähoitomaksuihin ja kotihoidontuen muutoksiin. Lain sisällön selvitessä tarvittavien muutosten suunnittelu alkaa, ml. palvelusetelikäytön tarkoituksenmukaisuuden tarkastelu. Elämänkaariajattelun mukaiset selkeät alueelliset ja hallintorajat ylittävät palvelukokonaisuudet muokkautuvat lapsen ja perheen tarvitsemista palveluista. Toteuttaminen aikaisintaan v Varhaiskasvatuspalvelujen palveluverkkosuunnitelmien tekeminen on ajankohtaista, väestömäärät ja -ikärakenne, kaavoitus ja rakentaminen ohjaavat suunnittelua. Toimenpiteitä toteutetaan v lähtien. Leikkitoiminnan toteutusta selvitetään varhaiskasvatuslain muutoksen yhteydessä, erityisesti kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Selvitys v Nykytila Perusopetus ja lukiokoulutus toteutetaan täysin omana tuotantona. jatketaan pääosin samalla tavoin kun nykyään, erityisesti painottaen seuraavia Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa oman tuotannon rinnalla vajaan kolmanneksen osuudella on seurakunnan tuottama avustettu toiminta, joka tapahtuu seurakunnan tiloissa. Lisäksi Kärjenniemen päiväkodissa on kaupungin tilat, joita seurakunta vuokraa. Perusopetuksen opetussuunnitelma muuttuu ja tarvittavia muutoksia sen mukaisesti. Lukio-opetuksen opetussuunnitelma muuttuu ja tarvittavia muutoksia sen mukaisesti. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain todennäköinen voimaantulo v vaikuttaa mm. tietosuojajärjestelmien käyttöoikeuksiin.

16 15 (43) palvelujen järjestämiseen Opetuspalvelujen palveluverkkosuunnitelma tehdään 2014, väestömäärät ja -ikärakenne, kaavoitus ja rakentaminen ohjaavat suunnittelua. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on kaupungille vapaaehtoinen tehtävä. Vuonna 2015 tehdään tarkastelu järjestämisen tulevista tavoista ja määrästä sekä tulevista ratkaisuista. Tavoitteena on tiivistää Campusalueen yhteistyötä ja aloittaa lukion kansainvälisen ylioppilaslinjan (IB) suunnittelu siten, että toiminta voisi alkaa syksyllä Tavoitteena on lukion verkko-opetustarjottimen laajentaminen muualle kuin Pirkanmaalle sekä maksullisten englanninkielisten kurssien tarjoaminen esimerkiksi IB-ympäristössä aikaisintaan v Sekä perusopetuksen että lukion sähköisiä oppimisympäristöjä ja arviointia kehitetään edelleen (jatkuva suunnittelu ja toteuttaminen). Yo-kirjoitukset järjestetään sähköisenä asteittain syksystä 2016 alkaen siten, että koko tutkinto on sähköisessä muodossa keväällä Tietohallintoratkaisut toteutetaan koko Etelä- Pirkanmaan laajuisesti.

17 16 (43) 3.3 Liikunta- ja nuorisopalvelut Liikunta- ja nuorisopalvelujen järjestämisen periaatteet Liikunta- ja nuorisotoimessa on monipuolinen, laadukas ja vahva oma palvelutuotanto. Omaa tuotantoa täydentävät monet yhteistyömuodot eri toimijoiden kanssa sekä vapaaehtoistyö. Lisäksi käytetään pienimuotoisesti ostopalveluja.

18 17 (43) LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN PALVELUT 1 Kärjet Kärki 1: Omaehtoisen liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen Kärki 2: Liikuntapaikkojen aukioloaikojen ja energiatehokkuuden optimointi Kärki 3: Yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa Kärki 4: Erityisnuorisotyö Kärki 5: Nuorisotilojen keskittäminen Myllysaareen 2 Tiivistelmä palvelujen järjestämisen nykytilasta Liikuntapalveluja tuotetaan paljon omana työnä. Liikunnanohjauksessa sekä latujen, luistelukenttien ja uimarantojen kunnossapidossa tehdään yhteistyötä mm. urheiluseurojen kanssa. Tämän lisäksi yksityiset palvelutuottajat, liikuntayhdistykset ja muut toimijat järjestävät paljon liikuntatoimintaa ja palveluja. Nuorisotoimen palvelut tuotetaan pääosin omana työnä. Yhteistyötä tehdään lasten ja nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen ja yhdistysten kanssa. Osittain käytetään ostopalveluja yrityksiltä. 3 Palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Alla olevissa kohdissa on kuvattu palvelujen nykytila sekä järjestäminen tulevaisuudessa. 3.1 Hallinto jatketaan pääosin samalla tavoin kun nykyään, erityisesti painottaen seuraavia 3.2 Liikuntatoimen avustustoiminta Liikunta- ja nuorisolautakunnan lakkauttaminen ja hallinnon siirtäminen toisen lautakunnan alaisuuteen. Yhdistämisellä kootaan saman lautakunnan alle kuntalaisten vapaa-ajanpalvelut. Erityisnuorisotyön osalta selvitetään erikseen toiminnan siirtäminen lasten ja perheiden palveluja tuottavan palvelukeskuksen alaisuuteen. Nykytila Liikuntayhdistysten avustustoiminnasta vastaa liikuntatoimi. Joiltain osin avustuksia on jakanut myös kaupunginhallitus erikseen harkiten. 3.3 Liikunnanohjaus Nykytila Liikunnanohjausta järjestetään strategisesti harkituille ryhmille, joita muut toimijat eivät tavoita. Pääpaino on erityisryhmien liikunnassa ja lasten liikunnassa. Eri urheiluseurojen toimesta järjestetään ohjattua liikuntatoimintaa moninkertainen määrä, jolle liikuntatoimi luo yleiset edellytykset ja myöntää toiminta-avustusta. jatketaan pää- Ohjatun liikunnan sisällön päivitys erityisesti lasten ja nuorten sekä

19 18 (43) osin samalla tavoin kun nykyään, erityisesti painottaen seuraavia 3.4 Liikuntapaikat ikäihmisten tarpeet huomioiden. Perheet, koulut ja päiväkodit avainasemassa omaehtoisen lasten ja nuorten liikunnan aktivoinnissa ja terveiden elämäntapojen polun löytämisessä. Nykytila Liikuntapaikat pitävät sisällään kaupungin ylläpitämät liikuntapaikat; uimahallin, liikuntahallin, jäähallin, laskettelukeskuksen, urheilukentät, ulkoilureitit ja ladut, uimarannat jne. Ylläpidosta vastaa pääosin kaupunki itse. Tietyiltä osin kunnossapitoa täydentävät paikalliset yhdistykset ja yksityishenkilöt mm. sivukylien latujen, kenttien ja uimapaikkojen osalta. jatketaan pääosin samalla tavoin kun nykyään, erityisesti painottaen seuraavia 3.5 Nuorisopalvelut Uimahallin, jäähalli Wareenan ja keinonurmi Saharan energiatehokkuuden ja aukioloaikojen optimointi. Luistelukenttien ylläpito hoidetaan kaupungin toimesta vain koulujen ja päiväkotien yhteydessä oleville kentille. Muiden kenttien ylläpito toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Kunnossapidettävien liikuntapaikkojen harkittu keskittäminen ja määrän hallittu vähentäminen. Liikuntamatkailun kehittäminen yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Hyvinvointipuiston yhteydessä ratkaistaan mm: Kirjaslammen uimalan tulevaisuus, ikäihmisten liikuntavälinepuisto, palloiluhalli, veteraanilatu ja kuntorata, skeittiparkki jne. Koko kansan liikuntamahdollisuuksia parannetaan rakentamalla lähiliikuntapaikkoja kaikkien koulujen ja päiväkotien pihoille. Tähän liittyvä liikuntapaikkojen harkittu keskittäminen ja kunnossapidettävien kohteiden hallittu vähentäminen jatkuu. Kevyen liikenteen väylästöä ja niiden kunnossapitoa (teke) kehitetään jalankulun ja pyöräilyn edistämiseksi ja autoilun kasvun hidastamiseksi. Nykytila Nuorisopalvelut tuotetaan kaupungin omana työnä. Nuorisopalveluihin kuuluvat nuorisotoimisto, nuorisoavustukset, nuorisotilat ja - paikat, erityisnuorisotyö, ehkäisevä päihdetyö, nuorisovaltuusto, nuorisotiedotus, kulttuurinen nuorisotyö, leiritoiminta ja koulunuorisotyö. jatketaan pääosin samalla tavoin Toimitaan monialaisesti erilaisissa verkostoissa ja tehdään paljon yhteistyötä yhteisöjen ja yhdistysten kanssa sekä seutukunnallisesti. Monialaista yhteistyötä jatketaan eri yhteisöjen ja yhdistysten kanssa. Nuorisokeskus, nuorisokahvila ja nuorisotoimisto siirtyvät Mylly-

20 19 (43) kun nykyään, erityisesti painottaen seuraavia saareen vuonna 2015, mikä tehostaa toimintaa sekä henkilöstöresurssin käyttöä. Erityisnuorisotyössä Starttipajaa kehitetään ja organisoidaan uudelleen tavoitteena toimintojen vakiinnuttaminen. Etsivän nuorisotyön työparitoiminta vakiinnutetaan vuonna Nuorisopalveluja kehitetään projektien avulla aktiivisesti eri hankkeiden kautta, esim. Webbikoski-hankkeen Nuortenkoski.fi-sivusto, erityisnuorisotyö ja pienryhmätoiminta. Moikan nuorisotilan toiminta siirretään Tyryn yläkoulun yhteyteen vuonna Nuorisokeskus- ja nuorisokahvilatoiminta sijoitetaan Myllysaareen Vähäpuolelle vuonna 2015 huomioiden myös muiden käyttäjäryhmien tarpeet. Kariniemen leirikeskuksen ja leiritoiminnan tulevaisuus ratkaistaan. Starttipajan toiminta vakinaistetaan ja se siirretään resursseineen työllisyyspalvelujen yhteyteen sosiaalitoimeen vuonna 2015.

21 20 (43) 3.4 Sivistyspalvelut Sivistyspalvelujen järjestämisen periaatteet Sivistyspalvelujen ydintoiminnoissa on vahva, laadukas ja monipuolinen oma tuotanto. Omaa tuotantoa täydentää laajasti yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö sekä lisäksi yrityksiltä ostetut palvelut. Yhteistyötä tehdään myös kunnallisten, maakunnallisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa.

22 21 (43) SIVISTYSPALVELUT 1 Kärjet Kärki 1: Sivistystoimen tilojen kokonaiskäytön selvittäminen tehdään v Erityisesti selvitetään tilojen käytön tehostamista, yhdistämistä, rakennusten soveltuvuutta eri toimintoihin, monikäyttöisyyttä ja esteettömyyttä sekä energiantehokkuutta. Selvitykseen otetaan mukaan myös kolmannen sektorin käytössä olevat harrastetilat. Selvitys laaditaan yhteistyössä kiinteistökeskuksen kanssa. Kärki 2: Digitaalisten palvelujen kehittäminen sivistystoimen asiakaspalvelussa. Kärki 3: Sivistystoimen palvelujen kehittäminen elinikäinen oppimisen, kulttuurisen kestävyyden ja kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kärki 4: Sivistystoimen palveluja kehitetään jatkuvasti ja systemaattisesti kerätyn asiakaspalautteen pohjalta. 2 Tiivistelmä palvelujen järjestämisen nykytilasta Sivistystoimen palveluissa on asiakastapahtumaa vuodessa. Sivistyspalvelut jakaantuvat Valkeakoski-opiston palveluihin sekä kirjastotoimen ja kulttuuritoimen palveluihin. Valkeakoski-opiston palveluihin kuuluvat kansalaisopisto, musiikkiopisto sekä kuvataidekoulu. Kirjastopalveluja tuottavat pääkirjasto, Sääksmäen kirjasto, musiikkikirjasto ja kirjastoauto. Kulttuuritoimen palveluja ovat kaupunginteatteri, Voipaalan taidekeskus ja kulttuuritoimisto (kulttuuritoimisto sisältää Visavuoren museosäätiön avustuksen, Visavuoren museosäätiö tuottaa suurelta osin kaupungin museopalvelut). Oma tuotanto ja kuntien välinen yhteistyö ovat sivistyspalvelujen tuotannolle ominaisia. Kulttuuritoimen palveluissa tuottajina ovat tiiviisti mukana lukuisat eri palveluntuottajat. 3 Palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Alla olevissa kohdissa on kuvattu palvelujen nykytila sekä järjestäminen tulevaisuudessa. 3.1 Valkeakoskiopisto Nykytila Kansalaisopiston toiminta järjestetään kunnallisena yhteistyönä (Valkeakoski, Pälkäne ja Kangasala). Kansalaisopiston toimintaan kuuluu yleissivistävä aikuisopetus, tilauskoulutus sekä lasten ja nuorten taiteen perusopetuksesta käsityökoulu, teatteri-ilmaisun koulu sekä balettikoulu. Tilauskoulutus tarjoaa kursseja Valkeakosken lisäksi Akaan, Urjalan, Pälkäneen, Kangasalan ja VAAO:n henkilöstölle sekä yritysten henkilöstölle. Musiikkiopisto ja kuvataidekoulu toimivat Valkeakoskiopistossa omien järjestämislupiensa alla. Musiikkiopiston palvelut tuotetaan oman tuotannon ja kuntien välisen yhteistyön

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1 EMIN KUNTA PAVEUSTRATEGIA 28.5.2007 1 2. SEUTUYHTEISTYÖ Seutuyhteistyöstä on oma seutustrategia. 3. STRATEGISET INJAUKSET PAVEUTUOTANNOSTA 2007-2012 Kunta voi tuottaa jotkut palvelut siten, että osa palveluista

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. % 300 Sivistystoimen hallinto Toimintakulut -81526-8888 -72638 10,9 Henkilöstökulut -26726-5596 -21130 20,9 Palkat ja palkkiot -18800-3628 -15172 19,3 Henkilösivukulut -7926-1968 -5958 24,8 Eläkekulut -7160-1795

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio kvalt

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio kvalt LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2013 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2013 kvalt 18.12.2012 1 Lapinlahden kunta Organisaatiokaaviot, värisymbolit Osasto Tulosalue Tulosalue Tulosyksikkö

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 SIVISTYSTOIMEN ORGANISAATIO VALKEAKOSKI- OPISTO SIVISTYSTOIMEN KESKUS KIRJASTO- TOIMI KULTTUURI- TOIMI KANSALAIS- OPISTO TAITEEN PERUSOPETUS TILAUS- KOULUTUS KULTTUURI- TOIMISTO

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA. Talousarvio info Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala

PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA. Talousarvio info Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala PALVELUT KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISESSA Talousarvio info 26.10.2010 Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala Vuoden 2010 määrärahat hallinto ja viranomaistoiminnot; tarkastusltk ja khall lautakuntien toiminta;

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt

Jyväskylän kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt Jyväskylän kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt Yhdenvertaisuuden edistäminen, syrjintä ja osallisuus Perusturva (N=194)

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Valtuustoseminaari 21.2.2011 Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Kasvu, oppiminen, perheet - palveluja SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SIVISTYSPALVELUT Terveydenhuollon palvelut Lasten

Lisätiedot

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10. Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Sivistyslautakunta. Hallinto

Sivistyslautakunta. Hallinto Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Padasjoen kunta tuottaa laadukkaita sivistystoimen peruspalveluita. Tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tukea kaikkia

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Kaupunginhallitus 7.5.2015 1 Miksi selvitystyöhön ryhdyttiin? Kaupungin talous ei kestä nykyisellä mallilla jatkamista enää pitkään Kuntaliitosten

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - I&O kärkihanke

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - I&O kärkihanke Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - I&O kärkihanke Rintamaveteraaniasiain Pirkanmaan foorumi, AVI 8.3.2017 1 Mari Patronen 2 SOTE-uudistus Pirkanmaan sote-teemaryhmät

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Helsingin sosiaaliviraston palvelustrategian toteutus

Helsingin sosiaaliviraston palvelustrategian toteutus Helsingin sosiaaliviraston palvelustrategian toteutus Tuula Vesanen strategiapäällikkö Helsingin sosiaalivirasto 3.11.2009 HYVÄ ALUEFOORUMI, Helsinki, Messukeskus 3.11.2009 Tuula Vesanen 1 Sosiaalilautakunta

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo:

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo: KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 14.4.2014 Voimaantulo: 1.6.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LAUTAKUNTA... 3 1 Toimiala... 3 2 Lautakunnan kokoonpano ja

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä

Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä Lohja - forum 29.4.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu - hanke Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin kehittämisen ensimmäinen vaihe

Lisätiedot

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA

SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA FAKTAT Keski-Uudenmaan sote valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 SIVISTYSPALVELUT 310 Sivistyslautakunta Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Seutukierrokset - koonti

Seutukierrokset - koonti Seutukierrokset - koonti Etelä-Pirkanmaa Lounais-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa 7.4.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Etelä-Pirkanmaan nostoja palvelutarpeet eroavat hieman alueittain, Urjalassa korostuu ikäihmisten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot