VALKEAKOSKEN KAUPUNKI. Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma

Transkriptio

1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY

2 1 (43) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittisen ohjelman teko sekä ohjelman rakenne Hankintapoliittiset linjaukset Monipalvelu -mallin aktiivinen toteuttaminen Palvelujen tuotteistaminen sekä oman tuotannon ja ostopalvelujen vertailu Ostopalvelujen suunnitelmallinen käyttö Hankinta- ja sopimusosaamisen kasvattaminen Palvelusetelien käyttöönoton laajentaminen Palvelukeskuskohtaiset linjaukset palvelujen järjestämisestä Konserni- ja kaupunkisuunnittelupalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Liikunta- ja nuorisopalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Tekniset palvelut Ohjelman seuranta... 35

3 2 (43) 1 Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittisen ohjelman teko sekä ohjelman rakenne Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma tehtiin 5/2013 1/2014. Ohjelmaa laadittiin vuorovaikutteisesti erilaisissa työseminaareissa, kokouksissa ja tilaisuuksissa. Työn eri vaiheisiin osallistuivat valtuusto, hallitus, lautakunnat, yrittäjät, kuntalaiset, kaupungin johtoryhmä, palvelukeskusten johtoryhmät sekä henkilöstö. Suurin osa työstä tehtiin palvelukeskusten työseminaareissa. Kukin palvelukeskus kartoitti ensin palvelujen järjestämisen nykytilan, jolloin läpikäytiin yhteensä n. 200 eri palvelua. Sen jälkeen määriteltiin kunkin palvelukeskuksen palvelujen järjestämisen periaatteet ja suunniteltiin palvelujen järjestämisen tulevaisuutta. Tätä kautta nousivat esille muutostarpeet nykyiseen. Esille nousseet muutostarpeet on kirjattu toimenpiteiksi, joita ohjelman myötä toteutetaan tulevina vuosina. Toimenpiteistä on koottu yhteenveto osioon 4, ja palvelukeskuksittain ne on esitetty myös osiossa 3. Toimenpiteissä on kahta päätyyppiä: 1. Asiasta on jo tietoa nykyisen toiminnan myötä tai sitä on selvitetty aiemmin. Tällöin on suoraan linjattu toimenpide, miten tulevaisuudessa toimitaan. 2. Asiasta ei ole tällä hetkellä tarpeeksi tietoa tai asia on uusi. Tällöin toimenpiteeksi on kirjattu asian selvittäminen ja määräaika, milloin selvitys tehdään. Selvittämisen jälkeen tehdään johtopäätökset ja mahdollinen muutos. Toimenpiteiden toteutumista seurataan osion 4 mukaisesti vuosittain asteikolla Toimenpide on toteutettu, Toimenpiteen toteuttaminen on meneillään, Toimenpidettä ei ole toteutettu, perustelut. Kaikkiin palveluihin liittyvät yleisen tason hankintapoliittiset linjaukset on esitetty osiossa 2. Palvelukeskuskohtaiset linjaukset oman tuotannon, ostopalvelujen, kuntien välinen yhteistyön ja muiden järjestämistapojen välillä käyvät ilmi osiosta 3.

4 3 (43) 2 Hankintapoliittiset linjaukset Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma on kaupunkistrategiaa toteuttava ohjelma. Kuva 1. Kaupungin toimintaa ohjaavia asiakirjoja. 2.1 Monipalvelu -mallin aktiivinen toteuttaminen Kaupungin palvelujen järjestämistä suunnitellaan jatkuvasti osana palvelukeskusten jokapäiväistä työtä. Kunkin palvelun järjestäminen ratkaistaan sille järkevimmällä tavalla; vaihtoehtoina ovat oma tuotanto, yritysten tuottamat palvelut, kuntien välinen yhteistyö eri muodoissaan sekä yhteistyö muiden toimijoiden, kuten säätiöiden, kolmannen sektorin ja seurakunnan kanssa. Muutos palvelujen järjestämisessä tulee ajankohtaiseksi useimmiten sen vuoksi, että asiakastarpeessa tapahtuu muutosta, esim. kotihoitoa tai asumispalveluja tarvitsevien vanhusten määrä lisääntyy. Muutoksia ohjaavia kriteerejä on lukuisia. Ne voivat liittyä esimerkiksi toimintaympäristön tai lainsäädännön muutoksiin, henkilöstön saatavuuteen tai osaamistarpeisiin liittyviin seikkoihin, palvelutuotantotiloihin, tekniikan kehittymiseen jne. Kriteerejä on kuvattu seuraavassa kuvassa.

5 4 (43) Kuva 2. Palvelujen järjestämisen kokonaiskuva Kaupunkistrategiassa on linjattu, että Valkeakoskella palvelut järjestetään monipalvelumallilla. Monipalvelumalli on jo tällä hetkellä laajasti käytössä Valkeakoskella. Monipalvelumalli sisältää kaksi eri näkökulmaa A. monituottajamalli eli oman tuotannon rinnalla ovat laajasti käytössä yritysten tuottamat palvelut, kuntien välinen yhteistyö eri muodoissaan sekä yhteistyö muiden toimijoiden, kuten säätiöiden, kolmannen sektorin ja seurakunnan kanssa B. palveluja tarjotaan monimuotoisesti eli esimerkiksi sähköisten palvelujen käytön lisääntyminen, palvelupisteisiin tai -verkkoon liittyvät uudet ratkaisut, keskitetyt asiakaspalvelut ja muut monimuotoiset tavat saada palvelu hyvin asiakkaan saataville Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma toteuttaa monipalvelumallin molempia näkökulmia A ja B. Tähän ohjelmaan linjattiin 21 toimenpidettä A:han eli monituottajamalliin liittyen ja 58 toimenpidettä B:hen eli monimuotoisiin toimintatapoihin liittyen. Tarkempi jaottelu on kuvattu

6 5 (43) seuraavassa, jaottelu on suuntaa antava, koska jotkut toimenpiteistä sisältävät useampia alla olevia piirteitä. Yhteensä toimenpiteitä linjattiin 79 kpl, toimenpiteet on koottu yhteen osiossa 4. A Muutos koskee monituottajamallia Ostopalveluihin siirtyminen, niiden laajentaminen tai kehittäminen, palveluseteli tai muu yhteistyö yritysten kanssa (8 kpl) Oman tuotannon laajempi käyttö tai sen harkinta (5 kpl) Yhteistyön lisääminen muiden kuntien tai seudullisten toimijoiden kanssa (4 kpl) Yhteistyön laajentaminen kolmannen sektorin kanssa (4 kpl) B Palveluja tarjotaan monimuotoisesti Toiminnan keskittäminen tai yhdistäminen (13 kpl) Toimintaa järkeistetään ottaen huomioon resurssit ja tarve (13 kpl) Sähköiset toimintatavat (6 kpl) Palvelupisteisiin tai -verkkoon liittyvät ratkaisut tai suunnitelmat (9 kpl), jotka sisältävät myös monia terveyden edistämiseen liittyviä linjauksia Kokonaisvaltainen tarkastelu lainsäädännön tai toimintaympäristön muutoksen vuoksi (3 kpl) Tilojen kunnossapito, saneeraus tai uudistaminen palvelun parantamiseksi (5 kpl) Toiminnan siirtäminen toiselle palvelukeskukselle (2 kpl) Palvelujen parantaminen ja kilpailukykyisyys (7 kpl) Linjaus: Monipalvelumallia toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla kaupungin palvelujen järjestämisessä. Omaa tuotantoa täydentämään käytetään muita palveluntuottajia ja yhteistyötä tehdään laajasti eri toimijoiden kanssa. Palveluja tarjotaan monimuotoisesti tehden parannuksia erityisesti toimintoja keskittämällä ja järkeistämällä sekä palveluverkkoratkaisuja toteuttaen.

7 6 (43) 2.2 Palvelujen tuotteistaminen sekä oman tuotannon ja ostopalvelujen vertailu Oman toiminnan osalta palvelujen sisällöt ja kustannukset ovat määrittelemättä suurimmaksi osin. Kaupunkistrategian mukaisesti merkitykselliset asiakasprosessit ja tuotteet tunnistetaan, kuvataan ja tuotteistetaan. Tähän työhön varataan suunnitelmallisesti resursseja. Tuotteistamistyöhön sovitaan malli, jolla tuotteistamistyötä viedään yhtenäisesti eteenpäin. Kun merkityksellisiä omia palvelutuotteita on kuvattu, mahdollistuu näiden osalta vertailu ulkopuolisiin palveluntuottajiin. Tuotteistamistyötä kohdennetaan eritoten sellaisiin merkityksellisiin palvelutuotteisiin, joissa on mahdollista käyttää ulkopuolisia palvelun tuottajia. Linjaus: Merkityksellisten asiakasprosessien ja tuotteiden kuvaaminen aloitetaan kaupunkistrategian hankeluettelon aikataulutuksen mukaisesti. Tuotteistusten valmistumisen myötä oman tuotannon ja yksityisen palvelutuotannon sisältöjä ja hintoja verrataan kilpailutukseen soveltuvissa palveluissa. Vertailun tuloksena tehdään valinta järjestämistavasta parhaan hinta-laatu suhteen perusteella. 2.3 Ostopalvelujen suunnitelmallinen käyttö Uudet EU-hankintadirektiivit tulevat voimaan Suomen lainsäädäntönä noin kahden vuoden kuluttua. Hankintalainsäädäntö on muuttumassa sallivampaan suuntaan. Hankintoja kannustetaan kilpailuttamaan pienemmissä osissa esimerkiksi puitejärjestelyillä, jolloin pienemmätkin tarjoajat voivat tarjota osaa tuotteista tai palveluista. Samalla tämä mahdollistaa asiakastarpeen paremman huomioimisen. Hankintalaki antaa mahdollisuuden myös pidempiaikaisten sopimusten käyttöön, mikäli hankinnan kohde vaatii investointeja. Myös innovatiivisiin hankintoihin ja kumppanuuksiin kannustetaan. Tarvittavat markkinakartoitukset tehdään, jotta ostettavan palvelun toimijoita ja heidän palvelutuotteitansa tunnetaan ennen kilpailutuksia. Hankintojen keskittämistä ja kustannustehokkuutta tarkastellaan uudessa valossa: minkälaisissa hankinnoissa suurista määristä ja eristä saa hyötyä ja minkälaisissa taas pienempien erien ostaminen on paras ratkaisu. Linjaus: Ostopalveluja käytetään suunnitelmallisesti. Hankinnat suunnitellaan ja toteutetaan hankintalain puitteissa siten, että paikalliset yrittäjät voivat nykyistä paremmin osallistuja kilpailutuksiin. 2.4 Hankinta- ja sopimusosaamisen kasvattaminen Käytännön hankintatoimea määrittävät Valkeakosken kaupungin hankintaohjeet (KH:n päätös ). Hankintaohjeet määrittävät, miten hankinnat toteutetaan lainsäädännön mukaisesti. Dokumentissa määritetään yleiset hankintaperiaatteet. Samoin dokumentti käsittelee mm. kuntien välisestä hankintayhteistyötä ja keskitettyjä hankintoja, laatuvaatimuksia sekä ohjeistaa hankintaprosessin eri vaiheita, sopimuksen tekemistä ja tilaajavastuulain noudattamista.

8 7 (43) Hankintaosaamista parannetaan tulevaisuudessa seuraavin keinoin: mennessä selvitetään koko kaupunkiorganisaatiota palvelevan hankintapäällikön vakanssin perustamistarve tai vaihtoehtoisesti palvelun tilaaminen ulkopuoliselta toimijalta huomioidaan seudullisten ja valtakunnallisten toimijoiden nykyiset ja tulevat hankintasopimukset, joista soveltuviin voidaan liittyä kaupungin hankintoja tekevät tuntevat hankintalainsäädännön (sisäinen ja ulkoinen koulutus hankintalainsäädännöstä) sopimusaikaiseen yhteistyöhön panostetaan. Sopimusten toteutumista ja tarjouksissa luvattujen laatutasojen toteutumista valvotaan. Linjaus: Hankintaosaamista ja hankintojen johtamista parannetaan hankintoja keskittämällä ja asiantuntemusta lisäämällä. 2.5 Palvelusetelien käyttöönoton laajentaminen Kaupunkilaisten valinnanvapautta voidaan kasvattaa palvelusetelien avulla. Tällä hetkellä palveluseteli on käytössä omaishoidon vapaapäivissä. Palvelusetelin käyttöönottoa suunniteltaessa tulee tarkoin määrittää mitä palveluja se koskee. Tarkoituksena ei ole siirtää uusia palveluja kaupungin vastuulle, vaan palvelusetelitoiminta korvaa nykyistä kaupungin omaa tai kaupungin ostamaa palvelua. Palvelusetelin käyttöönottoa suunniteltaessa on myös muistettava, että kaupungin oman palvelun on pysyttävä vaihtoehtona joka tapauksessa vaikka samaa palvelua olisi asiakkaille tarjolla myös palvelusetelin kautta. Vuonna 2015 tehdään kotihoidon osalta selvitys palvelusetelin käyttöönotosta. Kotihoidon tekemästä pilotointityöstä saadaan toimintamalli palvelusetelin käyttöönottoon myös muille palveluille. Linjaus: Palvelusetelien käyttöönoton laajentamisen aktiivinen suunnittelu aloitetaan vuonna Päätettäessä palvelusetelin käyttöönotosta arvioidaan palvelun kustannukset ja laatu, markkinoiden toimivuus, riskienhallinta ja muut palvelusetelin käyttöönottoon liittyvät asiat.

9 8 (43) 3 Palvelukeskuskohtaiset linjaukset palvelujen järjestämisestä 3.1 Konserni- ja kaupunkisuunnittelupalvelut Konserni- ja kaupunkisuunnittelupalvelujen järjestämisen periaatteet Konserni- ja kaupunkisuunnittelupalvelut tuotetaan pääosin omana tuotantona. Omaa tuotantoa täydennetään ostopalveluilla, joiden käyttöä laajennetaan tukipalveluissa. Toimintaa tehostetaan keskittämällä, automatisoinnilla ja sähköisiä palveluja kehittämällä.

10 9 (43) KONSERNI- JA KAUPUNKISUUNNITTELUPALVELUT 1 Kärjet Kärki 1: Hallintokeskuksen toiminnat kootaan kolmeen eri kokonaisuuteen: konsernipalvelut, tukipalvelut ja kaupunkisuunnittelu. Kärki 2: Tukitoiminnoissa ulkopuolisten palveluntuottajien käyttöä lisätään. Kärki 3: Kaupungintalon asiakaspalvelua keskitetään. Kärki 4: Toimintoja automatisoidaan. 2 Tiivistelmä palvelujen järjestämisen nykytilasta Hallinto- ja kaupunkisuunnittelupalvelut koostuvat noin 50 eri palvelusta. Suurin osa palveluista tuotetaan kaupungin omana tuotantona. Noin viidesosassa palveluja käytetään oman tuotannon rinnalla ostopalveluja ja samoin noin viidesosa palveluista ostetaan kokonaan yrityksiltä. Kuntayhteistyötä tai valtakunnallisia tuottajia käytetään muutamissa palveluissa. 3 Palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa 3.1 Hallintopalvelut Alla olevissa kohdissa on kuvattu palvelujen nykytila sekä järjestäminen tulevaisuudessa. Nykytila Hallintopalveluista kanslia-, lähetti- ja arkistopalvelut ovat omaa tuotantoa. Toimistotarvikkeiden keskitetyssä hankinnassa hyödynnetään puitesopimusta (KL-Kuntahankinnat, koko kaupunki käyttää sopimusta) Kaupungintalon keskitetty asiakaspalvelupiste toteutetaan v Asianhallinnan ja kokoustoiminnan sähköistäminen. Jatkuva suunnittelu ja toteuttaminen. Lähettipalvelut organisoidaan muuttuvien tarpeiden mukaiseksi. Jatkuva suunnittelu ja toteuttaminen. 3.2 Markkinointiviestintä Nykytila Markkinointiviestinnän palvelut, joihin luetaan yleismarkkinointi, matkailu ja verkkotoiminta, toteutetaan omana tuotantona. jatketaan pää- Yhteistyötä tehdään monilla osa-alueilla yritysten, urheiluseurojen, säätiön sekä muiden toimijoiden kanssa. Markkinoinnissa yhteistyösopimuksia on eri toimijoiden kanssa. Mainostoimistopalveluja sekä painatuksia ja ilmoituksia ostetaan ulkopuolisilta toimijoilta. Matkailun osalta tehdään maakunnallista yhteistyötä. Myllysaaren museon kanssa on yhteinen asiakaspalvelupiste. Toiminta jatkuu pääosin samanlaisena, asukas- ja matkailumarkkinoinnin lisäksi painotetaan myös yritysmarkkinointia sekä työanta-

11 10 (43) osin samalla tavoin kuin nykyään, erityisesti painottaen seuraavia jakuvan kehittämistä. 3.3 Talous- ja konserniohjaus sekä henkilöstöhallinto Nykytila Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuotetaan pääosin omana tuotantona. Lisäksi käytetään ostopalveluja muistutus- ja perintäpalveluissa. Palveluja tuotetaan Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymälle sekä Visavuoren museosäätiölle. jatketaan pääosin samalla tavoin kuin nykyään, erityisesti painottaen seuraavia 3.4 Tietohallinto Toiminta jatkuu pääosin samanlaisena, lähitulevaisuudessa toimintoja yhtenäistetään ja hoidetaan useampien konserninyhteisöjen kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelut. Kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelujen keskittämistä jatketaan konsernitasolla v Hankinnoissa tarkastellaan parasta tapaa lisätä osto-osaamista mennessä selvitetään koko kaupunkiorganisaatiota palvelevan hankintapäällikön vakanssin perustamistarve tai vaihtoehtoisesti palvelun tilaaminen ulkopuoliselta toimijalta. Rekrytointiprosessin keskittämisellä ja uudistamisella v saavutetaan yhtenäinen toimintatapa. Yhteistyökumppaneita etsitään ulkopuolista toimijoista. Nykytila Tietohallinnon palveluissa nykyinen järjestämistapa on etsitty oman tuotannon ja ostopalvelujen toimivimmasta suhteesta. Sekä tietotekniikka- että puhelinpalveluissa ostopalvelujen osuus on merkittävä. 3.5 Kaupunkisuunnittelu Päätavoite lähivuosina on, että tietotekniikan ylläpidosta siirrytään tietohallinnon järjestämiseen ja toimialojen kehityshankkeiden tukemiseen. Puhelunvälitystoiminnassa siirrytään v ostopalveluiden käyttöön. Nykytila Kaupunkisuunnittelupalveluissa toiminta on järjestetty omana tuotantona. Asiantuntijapalveluja ostetaan tarpeen mukaan. palvelujen järjestämi- Kaupunkisuunnittelun käyttöarkiston ja lupapalvelujen osittainen

12 11 (43) seen siirtäminen digitaaliseksi alkaen v Maa- ja mittaustoimi Nykytila Maa- ja mittaustoimen palvelut tuotetaan pääosin omana tuotantona, minkä lisäksi käytetään pienimuotoisesti ostopalveluja. Kunnallistekniikan mittaustoiminta tehdään teknisessä keskuksessa ja muu mittaustoiminta hallintokeskuksessa. Paikkatietojen ja mittauksen alueella asiantuntijatyön määrä vaihtelee vuosittain tarpeen mukaan. jatketaan pääosin samalla tavoin kuin nykyään, erityisesti painottaen seuraavia 3.7 Muut palvelut Paikkatietoaineiston kehittämistä osana suunnittelua jatketaan. Paikkatietoaineistojen avaamista yrityksille ja kuntalaisille sähköisesti laajennetaan. Paikkatiedot ja mittaus: mittauspalvelujen keskittäminen hallintokeskukseen v.2014, jolloin voidaan tuottaa enemmän palvelua myös muille kunnille. Nykytila Linja-autoliikennettä tuetaan lipputuella sekä muutamien vuorojen ostamisella. Elinkeinopalvelut tuotetaan osittain ostopalveluina. Elinkeinopalvelujen tuottajana on elinkeinoyhtiö. Maaseutupalveluissa tehtävässä kuntayhteistyössä tuottajana on Lempäälä. Pelastuspalvelut rakentuvat maakunnalliselle yhteistyölle. Joukkoliikenteessä kaupunkiliikenteen ostovuorojen tarkastelu vuosittain. Tarkasteluun liittyy palvelun toimivuus, linjareitit, sopeuttaminen kysyntään, lipputukijärjestelmät, asiamiespalvelun järjestäminen jne. Seutuhallinnon toiminta siirtyy kehitysyhtiön ja kuntien toiminnaksi v

13 12 (43) 3.2 Kasvatus- ja opetuspalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelujen järjestämisen periaatteet Palvelut järjestetään kaupungin omana tuotantona. Yksityisellä palvelutuotannolla täydennetään ja monipuolistetaan kaupungin omaa tuotantoa päivähoidon osalta. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä leikkitoiminnan osalta tehdään yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Tulevat lakimuutokset ja sähköiset palvelut vaikuttavat oleellisesti tulevaan kehittämiseen ja tarjottaviin palvelumuotoihin.

14 13 (43) KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT 1 Kärjet Kärki 1: Elämänkaaren mukaiset palvelut. Selkeät kokonaisuudet muokkautuen lapsen, nuoren ja perheen tarvitsemista Valkeakosken alueellisista palveluista. Yhden luukun periaate tarkoittaen käyttäjän kannalta helposti saatavilla olevaa palvelua ja tuotannon kannalta järkevää suunnittelua. Kärki 2: Varhaiskasvatuslain, oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja opetussuunnitelmamuutosten vaikutukset ja sisältöön. Kärki 3: Sähköisten palvelujen laajentaminen. 2 Tiivistelmä palvelujen järjestämisen nykytilasta Kasvatus- ja opetuspalvelut jaetaan kahdeksaan palveluun, joista varhaiskasvatuspalveluita on viisi (esiopetus, päiväkotihoito, perhepäivähoito, lapsiperheiden kerhotoiminta ja kotihoidontuki) ja opetuspalveluita kolme (perusopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ja lukiokoulutus). Palvelut tuotetaan joko täysin tai valtaosin kunnan omana tuotantona. Oman tuotannon rinnalla käytetään jonkin verran muita tuotantotapoja. 3 Palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Alla olevissa kohdissa on kuvattu palvelujen nykytila sekä järjestäminen tulevaisuudessa. 3.1 Varhaiskasvatuspalvelut Nykytila Varhaiskasvatuspalveluissa palvelut järjestetään omana tuotantona ja yksityisen hoidon tuella. Aiemmin päiväkotihoito tehtiin omana tuotantona, viime vuonna yksityiset ovat tuottaneet aikaisempaa enemmän. Vanhemmat ovat olleet kiinnostuneita yksityisestä palvelusta. Yksityiset tuottajat ovat helpottaneet investointipaineita. Yksityisessä päiväkotihoidossa on tällä hetkellä noin 100 lasta. Omassa tuotannossa on ollut viime vuonna ensimmäistä kertaa pitkään aikaan vapaita paikkoja. Perhepäivähoidossa palvelut järjestetään pääosin kaupungin omana tuotantona. Oman tuotannon ohella hyödynnetään yksityisiä perhepäivähoitajia. Varhaiskasvatuspalvelujen leikkitoiminta hoidetaan kaupungin omana tuotantona. Seurakunta ja MLL järjestävät omalla tahollaan leikkitoimintaa ja perhekerhoja. Kotihoidontuki maksetaan perheille, jotka eivät käytä päivähoitopalveluja. Kuntalisää ei ole. Kotihoidontuen hakijoiden määrä on ollut ennallaan pidemmän aikaa. Jatkossakin ylläpidetään vahvaa kaupungin omaa tuotantoa.

15 14 (43) jatketaan pääosin samalla tavoin kun nykyään, erityisesti painottaen seuraavia palvelujen järjestämiseen 3.2 Opetuspalvelut Yksityisen hoidon tuki sekä kotihoidontuki täydentää varhaiskasvatuspalveluja soveltuvin osin. Esiopetuksen opetussuunnitelma muuttuu Tarvittavia muutoksia tehdään sen mukaisesti. Päiväkotihoidon tilanne on tällä hetkellä hyvä, käytössä on oma vahva tuotanto ja yksityisiltä saadaan palvelutuotantoon joustavuutta, vaihtoehtoja, vertailukohteita ja kumppaneita. Omat ryhmät on tärkeää pitää täysinä järkevän resurssien käytön näkökulmasta. Yksityinen palvelutuotanto ei sovellu esim. vuorohoitoon ja erityispäivähoitoon. Samoin kotihoidontuen tilanne on hyvä. Jos tulee lakimuutoksia, tehdään uudelleen tarkastelu. Varhaiskasvatuslakimuutos v vaikuttaa merkittävästi mm. subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, päivähoitomaksuihin ja kotihoidontuen muutoksiin. Lain sisällön selvitessä tarvittavien muutosten suunnittelu alkaa, ml. palvelusetelikäytön tarkoituksenmukaisuuden tarkastelu. Elämänkaariajattelun mukaiset selkeät alueelliset ja hallintorajat ylittävät palvelukokonaisuudet muokkautuvat lapsen ja perheen tarvitsemista palveluista. Toteuttaminen aikaisintaan v Varhaiskasvatuspalvelujen palveluverkkosuunnitelmien tekeminen on ajankohtaista, väestömäärät ja -ikärakenne, kaavoitus ja rakentaminen ohjaavat suunnittelua. Toimenpiteitä toteutetaan v lähtien. Leikkitoiminnan toteutusta selvitetään varhaiskasvatuslain muutoksen yhteydessä, erityisesti kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Selvitys v Nykytila Perusopetus ja lukiokoulutus toteutetaan täysin omana tuotantona. jatketaan pääosin samalla tavoin kun nykyään, erityisesti painottaen seuraavia Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa oman tuotannon rinnalla vajaan kolmanneksen osuudella on seurakunnan tuottama avustettu toiminta, joka tapahtuu seurakunnan tiloissa. Lisäksi Kärjenniemen päiväkodissa on kaupungin tilat, joita seurakunta vuokraa. Perusopetuksen opetussuunnitelma muuttuu ja tarvittavia muutoksia sen mukaisesti. Lukio-opetuksen opetussuunnitelma muuttuu ja tarvittavia muutoksia sen mukaisesti. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain todennäköinen voimaantulo v vaikuttaa mm. tietosuojajärjestelmien käyttöoikeuksiin.

16 15 (43) palvelujen järjestämiseen Opetuspalvelujen palveluverkkosuunnitelma tehdään 2014, väestömäärät ja -ikärakenne, kaavoitus ja rakentaminen ohjaavat suunnittelua. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on kaupungille vapaaehtoinen tehtävä. Vuonna 2015 tehdään tarkastelu järjestämisen tulevista tavoista ja määrästä sekä tulevista ratkaisuista. Tavoitteena on tiivistää Campusalueen yhteistyötä ja aloittaa lukion kansainvälisen ylioppilaslinjan (IB) suunnittelu siten, että toiminta voisi alkaa syksyllä Tavoitteena on lukion verkko-opetustarjottimen laajentaminen muualle kuin Pirkanmaalle sekä maksullisten englanninkielisten kurssien tarjoaminen esimerkiksi IB-ympäristössä aikaisintaan v Sekä perusopetuksen että lukion sähköisiä oppimisympäristöjä ja arviointia kehitetään edelleen (jatkuva suunnittelu ja toteuttaminen). Yo-kirjoitukset järjestetään sähköisenä asteittain syksystä 2016 alkaen siten, että koko tutkinto on sähköisessä muodossa keväällä Tietohallintoratkaisut toteutetaan koko Etelä- Pirkanmaan laajuisesti.

17 16 (43) 3.3 Liikunta- ja nuorisopalvelut Liikunta- ja nuorisopalvelujen järjestämisen periaatteet Liikunta- ja nuorisotoimessa on monipuolinen, laadukas ja vahva oma palvelutuotanto. Omaa tuotantoa täydentävät monet yhteistyömuodot eri toimijoiden kanssa sekä vapaaehtoistyö. Lisäksi käytetään pienimuotoisesti ostopalveluja.

18 17 (43) LIIKUNTA- JA NUORISOTOIMEN PALVELUT 1 Kärjet Kärki 1: Omaehtoisen liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden edistäminen Kärki 2: Liikuntapaikkojen aukioloaikojen ja energiatehokkuuden optimointi Kärki 3: Yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa Kärki 4: Erityisnuorisotyö Kärki 5: Nuorisotilojen keskittäminen Myllysaareen 2 Tiivistelmä palvelujen järjestämisen nykytilasta Liikuntapalveluja tuotetaan paljon omana työnä. Liikunnanohjauksessa sekä latujen, luistelukenttien ja uimarantojen kunnossapidossa tehdään yhteistyötä mm. urheiluseurojen kanssa. Tämän lisäksi yksityiset palvelutuottajat, liikuntayhdistykset ja muut toimijat järjestävät paljon liikuntatoimintaa ja palveluja. Nuorisotoimen palvelut tuotetaan pääosin omana työnä. Yhteistyötä tehdään lasten ja nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen ja yhdistysten kanssa. Osittain käytetään ostopalveluja yrityksiltä. 3 Palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Alla olevissa kohdissa on kuvattu palvelujen nykytila sekä järjestäminen tulevaisuudessa. 3.1 Hallinto jatketaan pääosin samalla tavoin kun nykyään, erityisesti painottaen seuraavia 3.2 Liikuntatoimen avustustoiminta Liikunta- ja nuorisolautakunnan lakkauttaminen ja hallinnon siirtäminen toisen lautakunnan alaisuuteen. Yhdistämisellä kootaan saman lautakunnan alle kuntalaisten vapaa-ajanpalvelut. Erityisnuorisotyön osalta selvitetään erikseen toiminnan siirtäminen lasten ja perheiden palveluja tuottavan palvelukeskuksen alaisuuteen. Nykytila Liikuntayhdistysten avustustoiminnasta vastaa liikuntatoimi. Joiltain osin avustuksia on jakanut myös kaupunginhallitus erikseen harkiten. 3.3 Liikunnanohjaus Nykytila Liikunnanohjausta järjestetään strategisesti harkituille ryhmille, joita muut toimijat eivät tavoita. Pääpaino on erityisryhmien liikunnassa ja lasten liikunnassa. Eri urheiluseurojen toimesta järjestetään ohjattua liikuntatoimintaa moninkertainen määrä, jolle liikuntatoimi luo yleiset edellytykset ja myöntää toiminta-avustusta. jatketaan pää- Ohjatun liikunnan sisällön päivitys erityisesti lasten ja nuorten sekä

19 18 (43) osin samalla tavoin kun nykyään, erityisesti painottaen seuraavia 3.4 Liikuntapaikat ikäihmisten tarpeet huomioiden. Perheet, koulut ja päiväkodit avainasemassa omaehtoisen lasten ja nuorten liikunnan aktivoinnissa ja terveiden elämäntapojen polun löytämisessä. Nykytila Liikuntapaikat pitävät sisällään kaupungin ylläpitämät liikuntapaikat; uimahallin, liikuntahallin, jäähallin, laskettelukeskuksen, urheilukentät, ulkoilureitit ja ladut, uimarannat jne. Ylläpidosta vastaa pääosin kaupunki itse. Tietyiltä osin kunnossapitoa täydentävät paikalliset yhdistykset ja yksityishenkilöt mm. sivukylien latujen, kenttien ja uimapaikkojen osalta. jatketaan pääosin samalla tavoin kun nykyään, erityisesti painottaen seuraavia 3.5 Nuorisopalvelut Uimahallin, jäähalli Wareenan ja keinonurmi Saharan energiatehokkuuden ja aukioloaikojen optimointi. Luistelukenttien ylläpito hoidetaan kaupungin toimesta vain koulujen ja päiväkotien yhteydessä oleville kentille. Muiden kenttien ylläpito toteutetaan vapaaehtoisvoimin. Kunnossapidettävien liikuntapaikkojen harkittu keskittäminen ja määrän hallittu vähentäminen. Liikuntamatkailun kehittäminen yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Hyvinvointipuiston yhteydessä ratkaistaan mm: Kirjaslammen uimalan tulevaisuus, ikäihmisten liikuntavälinepuisto, palloiluhalli, veteraanilatu ja kuntorata, skeittiparkki jne. Koko kansan liikuntamahdollisuuksia parannetaan rakentamalla lähiliikuntapaikkoja kaikkien koulujen ja päiväkotien pihoille. Tähän liittyvä liikuntapaikkojen harkittu keskittäminen ja kunnossapidettävien kohteiden hallittu vähentäminen jatkuu. Kevyen liikenteen väylästöä ja niiden kunnossapitoa (teke) kehitetään jalankulun ja pyöräilyn edistämiseksi ja autoilun kasvun hidastamiseksi. Nykytila Nuorisopalvelut tuotetaan kaupungin omana työnä. Nuorisopalveluihin kuuluvat nuorisotoimisto, nuorisoavustukset, nuorisotilat ja - paikat, erityisnuorisotyö, ehkäisevä päihdetyö, nuorisovaltuusto, nuorisotiedotus, kulttuurinen nuorisotyö, leiritoiminta ja koulunuorisotyö. jatketaan pääosin samalla tavoin Toimitaan monialaisesti erilaisissa verkostoissa ja tehdään paljon yhteistyötä yhteisöjen ja yhdistysten kanssa sekä seutukunnallisesti. Monialaista yhteistyötä jatketaan eri yhteisöjen ja yhdistysten kanssa. Nuorisokeskus, nuorisokahvila ja nuorisotoimisto siirtyvät Mylly-

20 19 (43) kun nykyään, erityisesti painottaen seuraavia saareen vuonna 2015, mikä tehostaa toimintaa sekä henkilöstöresurssin käyttöä. Erityisnuorisotyössä Starttipajaa kehitetään ja organisoidaan uudelleen tavoitteena toimintojen vakiinnuttaminen. Etsivän nuorisotyön työparitoiminta vakiinnutetaan vuonna Nuorisopalveluja kehitetään projektien avulla aktiivisesti eri hankkeiden kautta, esim. Webbikoski-hankkeen Nuortenkoski.fi-sivusto, erityisnuorisotyö ja pienryhmätoiminta. Moikan nuorisotilan toiminta siirretään Tyryn yläkoulun yhteyteen vuonna Nuorisokeskus- ja nuorisokahvilatoiminta sijoitetaan Myllysaareen Vähäpuolelle vuonna 2015 huomioiden myös muiden käyttäjäryhmien tarpeet. Kariniemen leirikeskuksen ja leiritoiminnan tulevaisuus ratkaistaan. Starttipajan toiminta vakinaistetaan ja se siirretään resursseineen työllisyyspalvelujen yhteyteen sosiaalitoimeen vuonna 2015.

21 20 (43) 3.4 Sivistyspalvelut Sivistyspalvelujen järjestämisen periaatteet Sivistyspalvelujen ydintoiminnoissa on vahva, laadukas ja monipuolinen oma tuotanto. Omaa tuotantoa täydentää laajasti yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö sekä lisäksi yrityksiltä ostetut palvelut. Yhteistyötä tehdään myös kunnallisten, maakunnallisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa.

22 21 (43) SIVISTYSPALVELUT 1 Kärjet Kärki 1: Sivistystoimen tilojen kokonaiskäytön selvittäminen tehdään v Erityisesti selvitetään tilojen käytön tehostamista, yhdistämistä, rakennusten soveltuvuutta eri toimintoihin, monikäyttöisyyttä ja esteettömyyttä sekä energiantehokkuutta. Selvitykseen otetaan mukaan myös kolmannen sektorin käytössä olevat harrastetilat. Selvitys laaditaan yhteistyössä kiinteistökeskuksen kanssa. Kärki 2: Digitaalisten palvelujen kehittäminen sivistystoimen asiakaspalvelussa. Kärki 3: Sivistystoimen palvelujen kehittäminen elinikäinen oppimisen, kulttuurisen kestävyyden ja kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kärki 4: Sivistystoimen palveluja kehitetään jatkuvasti ja systemaattisesti kerätyn asiakaspalautteen pohjalta. 2 Tiivistelmä palvelujen järjestämisen nykytilasta Sivistystoimen palveluissa on asiakastapahtumaa vuodessa. Sivistyspalvelut jakaantuvat Valkeakoski-opiston palveluihin sekä kirjastotoimen ja kulttuuritoimen palveluihin. Valkeakoski-opiston palveluihin kuuluvat kansalaisopisto, musiikkiopisto sekä kuvataidekoulu. Kirjastopalveluja tuottavat pääkirjasto, Sääksmäen kirjasto, musiikkikirjasto ja kirjastoauto. Kulttuuritoimen palveluja ovat kaupunginteatteri, Voipaalan taidekeskus ja kulttuuritoimisto (kulttuuritoimisto sisältää Visavuoren museosäätiön avustuksen, Visavuoren museosäätiö tuottaa suurelta osin kaupungin museopalvelut). Oma tuotanto ja kuntien välinen yhteistyö ovat sivistyspalvelujen tuotannolle ominaisia. Kulttuuritoimen palveluissa tuottajina ovat tiiviisti mukana lukuisat eri palveluntuottajat. 3 Palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Alla olevissa kohdissa on kuvattu palvelujen nykytila sekä järjestäminen tulevaisuudessa. 3.1 Valkeakoskiopisto Nykytila Kansalaisopiston toiminta järjestetään kunnallisena yhteistyönä (Valkeakoski, Pälkäne ja Kangasala). Kansalaisopiston toimintaan kuuluu yleissivistävä aikuisopetus, tilauskoulutus sekä lasten ja nuorten taiteen perusopetuksesta käsityökoulu, teatteri-ilmaisun koulu sekä balettikoulu. Tilauskoulutus tarjoaa kursseja Valkeakosken lisäksi Akaan, Urjalan, Pälkäneen, Kangasalan ja VAAO:n henkilöstölle sekä yritysten henkilöstölle. Musiikkiopisto ja kuvataidekoulu toimivat Valkeakoskiopistossa omien järjestämislupiensa alla. Musiikkiopiston palvelut tuotetaan oman tuotannon ja kuntien välisen yhteistyön