Seudun yhteiseen hankintaan ja logistiikkaan seudullisen hankintastrategian kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seudun yhteiseen hankintaan ja logistiikkaan seudullisen hankintastrategian kehittäminen"

Transkriptio

1 Seudun yhteiseen hankintaan ja logistiikkaan seudullisen hankintastrategian kehittäminen Case: Kemi-Tornion seudun hankintapalvelut Hankintarenkaiden ja logistiikan kehittämisohjelma HALKO- projekti Eero Takkula Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia 2/2004 Kemi 2004

2 Painopaikka Tornion Kirjapaino Oy, Tornio, 2004 ISBN ISSN Kontakti: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kirjasto- ja tietopalvelu PL 504, Kemi (Valtakatu 22) (016) *

3 TIIVISTELMÄ Takkula Eero Seudun yhteiseen hankintaan ja logistiikkaan - seudullisen hankintastrategian kehittäminen. Case: Kemi-Tornion seudun hankintapalvelut. Hankintarenkaiden ja logistiikan kehittämisohjelma HALKO- projekti Projektiraportti. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. 28 sivua. 4 liitettä. HALKO-hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on ollut analysoida suomalaisten julkisen alan hankinta- ja logistiikkaverkostojen toimintaa sekä kehittää seudullinen hankintastrategia ja uusi toimintamalli hankintarenkaalle. Hankkeessa on tutkittu kunnallisen alan hankinta- ja logistiikkahenkilöstön koulutustarpeita ja järjestetty useita koulutustilaisuuksia luottamus- ja hankintahenkilöille. Tutkimuksen tiedonkeruu perustuu kirjallisuustutkimukseen, kirjalliseen kyselyyn, teemahaastatteluihin ja tiiviiseen yhteistyöhön hankkeen projektiryhmän kanssa. Kunnallisille hankintarenkaille osoitettu kirjallinen kysely toteutettiin tammi-helmikuussa Vastanneisiin 13 hankintarenkaaseen kuului 165 jäsenyhteisöä, joista peruskuntia oli 118 kpl. Suurin osa eli 8 kpl hankintarenkaista on perustettu vuosien välisenä aikana. Aloitusvaiheen yleisimmät tuoteryhmät olivat polttoöljyt, kopio- ja pehmopaperit sekä kirjasto- ja koulukirjat. Uusia jäseniä on liittynyt useimpiin hankintarenkaisiin perustamisen jälkeen. Hankintayhteistyöstä on jäsenyhteisöjen välillä useimmiten kirjallinen sopimus (8 kpl). Kirjallinen sopimus puuttui kolmessa hankintarenkaassa. Hankintarenkaiden hankintapäätökset tehdään useimmiten virkamiespäätöksinä, toiseksi yleisin päätöksentekoelin on hankintalautakunta. Seudullinen yksi päätös ja valitusosoite ovat harvinaisia käytännössä. Yhdelläkään hankintarenkaalla ei ollut kirjallisena hankinta- eikä logistiikkastrategiaa. Strateginen huomio hankintayhteistyöhön on lisääntymässä, sillä neljäsosalla vastaajista oli kehitteillä kirjallinen hankintastrategia ja/tai laajempi logistiikkastrategia. Kemi-Tornio alueen hankintarenkaan tilanneanalyysi toi esille seudun hankintavastaavien teemahaastatteluissa kolme kehittämisen pääkohdetta: päätöksenteko, organisointi sekä hankintayhteistyön oma talous. Kemi-Tornion seudullinen hankintastrategia perustuu visioon seudullisesti yhteisestä hankinnasta ja logistiikasta, jonka uskotaan toteutuvan vuoteen 2010 mennessä. Kemi-Tornion seudun hankintapalvelujen toiminnan perustana on jäsenyhteisöjen valtuustojen hyväksymä yhteistoimintasopimus hankinta- ja logistiikkatoiminnoissa. Seudullinen hankintastrategia on luotu yhteistyössä seudun hankintavastaavista koostuneen projektiryhmän kanssa julkishallintoon sovelletun tasapainotetun tulosmittariston (BSC Balanced Scorecard) avulla. Kemi-Tornion seudun hankintapalvelun uusi toimintamalli perustuu keskitettyyn seudulliseen hankintapäätökseen ja seuraavien toimijoiden työnjakoon; hankintapalveluiden johtoryhmä, seudun hankintapalvelut-yksikkö sekä tuote- ja palvelutiimit. Seudulliset hankintapäätökset tekee Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän talousjohtaja. Projektin tuloksia voidaan hyödyntää soveltaen muiden suomalaisten hankintarenkaiden strategisessa kehittämisessä, joissa suurimmat kehityshaasteet liittyvät seudullisten yhteishankintojen virallistamiseen, päätöksenteon virtaviivaistamiseen, oikeudenmukaisen kustannusjaon toteuttamiseen, hankintaosaamisen keskittämiseen ja riittävään resursointiin, hankintarenkaiden verkostoitumiseen sekä sisäisesti että ulkoisesti, parhaiden käytäntöjen oppimiseen, seudullisten tieto- ja ohjausjärjestelmien kehittämiseen ja erityisesti seudullisten palvelustrategioiden kehittämiseen. Asiasanat: hankintastrategia, seutuyhteistyö, hankintayhteenliittymät ja verkostot, tasapainotettu tulosmittaristo, Balanced Scorecard 3

4 ESIPUHE Tämä seudullisten hankintojen tutkimus- ja kehittämishanke käynnistyi vuoden 2001 lopulla, jolloin Kemi-Tornio alueen hankintarenkaan kanssa solmittiin tutkimussopimus Kymmenestä kuntayhteisöstä koostunut Kemi-Tornion alueen hankintarengas ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ovat toimintansa alusta toimineet tiiviissä yhteistyössä. Ammattikorkeakoulun logistiikan opiskelijat ovat tehneet useita opinnäytetöitä hankintarenkaan toiminnasta ja työskennelleet työharjoittelujaksoillaan logistiikan eri tehtävissä. Kuntayhteisöjen hankintavastaavat ovat luennoineet ammattikorkeakoulussa julkisyhteisöjen hankinnoista ja logistiikasta. Erityisen tärkeää yhteistyötä tässä ovat tehneet hankintarenkaan käytännön toiminnasta vastanneet Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin talousjohtaja Eeva Lääkkö ja hankintasihteeri Merja Erholtz, joille esitän lämpimät kiitokset. Kemi-Tornio alueen kunnallinen hankintarengas perustettiin vuonna 1993 ammattikorkeakoulun logistiikan opetuksen, alueen hankintavastaavien ja Kuntaliiton yhteishankkeena. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus oli taustatukena. Hankintarenkaan ensimmäinen toimintamalli tuli kuitenkin päätepisteeseen mm. raskaan päätöksentekomenettelyn seurauksena, ja niinpä tämän tutkimushankkeen tuloksena on kehitetty uusi toimintamalli ja seudullinen hankintastrategia Kemi-Tornion seudun hankintapalveluille. Menestyvä seudullinen hankintayhteistyö perustuu toimijoiden väliseen luottamukseen ja haluun tehdä yhteistyötä. Tämä syntyy avoimessa keskustelukulttuurissa, jossa asiat nähdään seudun yhteisinä tavoitteina. Kuntien hankinnat edustavat yli kolmanneksen osuutta vuosittaisista menoista, ja siksi hankintayhteistyöllä saatavat taloudelliset ja toiminnalliset säästöt ovat huomattavia. Tulokset koituvat koko seudun parhaaksi. Luottamusmiesten tuki ja riittävät, koulutetut henkilöstöresurssit ovat seudullisen hankinta- ja logistiikkayhteistyön menestysedellytyksiä. Kiitokset hankintapäälliköille ja hankintavastaaville, jotka vastaamalla hankintarenkaiden kyselyyn ovat antaneet arvokasta tietoa suomalaisten hankintarenkaiden toiminnasta. Kiitän projektin johtoryhmää kannustavasta palautteesta. Erityiskiitokset kuuluvat hankkeen projektiryhmälle, joka on työskennellyt hyvässä yhteishengessä uuden toimintamallin ja hankintastrategian kehittämiseksi. Lopuksi kiitän kehittämishankkeen rahoittajia Kemi-Tornion ammattikorkeakoulua ja Suomen Liikenne- ja Viestintäministeriötä, jotka panoksellaan ovat mahdollistaneet tämän seudullisesti tärkeän kehittämishankeen toteuttamisen. Eero Takkula Projektipäällikkö, logistiikan va yliopettaja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 4

5 Sisältö TIIVISTELMÄ... 3 ESIPUHE Johdanto Hankkeen tavoitteet ja organisoituminen Kunnallisten hankintojen volyymit Hankintojen ja logistiikan erityispiirteet kunnissa Kyselytutkimus Suomen kunnallisille hankintarenkaille Hankintarenkaan perustaminen, siihen liittyminen ja eroaminen Hankintapäätösten tekeminen ja hankintarenkaan toimintamalli Hankintarenkaan hankinta- ja logistiikkastrategia Kemi-Tornion alueen ratkaisu: hankintarenkaasta seudun hankintapalveluun Seudullisen hankintastrategian ja uuden toimintamallin kehittäminen Hankintarengasvaiheen nykytilan analysointi SWOT analyysi Hankintarengas liikekumppanina tavarantoimittajien näkemyksiä Kemi-Tornion seudun hankintapalvelujen toiminta-ajatus, visio ja arvot Seudullisen hankintastrategian käyttöönotto ja tulosten arviointi Projektin johtopäätökset ja kehitysehdotukset Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kyselyyn vastanneet hankintarenkaat Kemi-Tornion seudun hankintapalveluiden johtoryhmän, hankintapalveluyksikön sekä tuote-/palvelutiimien tehtävät Kemi-Tornion seudun hankintapalvelun tuloskortit Yhteistoimintasopimus Kemi-Tornion seudun kuntien hankinta- ja logistiikkatoiminnoissa 5

6 1. Johdanto Seudullinen palvelutuotanto kunnallisissa palveluissa on vahvasti etenevä kehityssuunta, joka koskee myös seudullisesti järjestettyä hankintaa ja logistiikkaa. Seudullisten hankintarenkaiden perustamisesta huolimatta niiden toiminnan kehittäminen on jäänyt vähälle huomiolle kunnallisessa ja erityisesti seudullisessa strategisessa suunnittelussa. Tämän raportin viesti on suunnattu kuntien ja julkisyhteisöjen hankinta- ja logistiikkaratkaisuista vastaaville päättäjille, virka- ja luottamusmiehille. Nykyaikainen logistiikka edellyttää toimijoilta tiivistä yhteistyötä, jatkuvaa vuorovaikutusta sekä kykyä kehittää hankinta- ja logistiikkaprosesseja. Jokaisen kunnan ja julkisyhteisön on tärkeää suunnitella ja luoda tulevaisuuttaan myös hankintojen ja logistiikan osalta; missä verkostossa toimitaan, miten hankinta- ja logistiikkapalvelut tuotetaan, mitkä henkilöstö- ja järjestelmäresurssit on käytettävissä, miten varmistetaan henkilöstön jatkuva kehittyminen. Tiivistetysti ilmaisten; on tarve kehittää seudullisia hankinta- ja logistiikkastrategioita. Vuonna 2000 julkaistussa Suomen Kuntaliiton tulevaisuusbarometrissa kartoitettiin päättäjien ja asiantuntijoiden kuntajohtamista ja demokratiaa koskevia odotuksia. Vastauksissa korostuivat kuntien verkostosuhteisiin ja yhteistyöhön liittyvät asiat. Tärkeimpänä kuntien tulevaisuuden menestystekijänä pidettiin toimivaa seutuyhteistyötä. Tämä seutuyhteistyö on haaste ja mahdollisuus kuntien hankinnoille ja logistiikalle, joiden osuus kuntien budjettien meno-osuudesta on yli kolmanneksen. Tämä raportti kuvaa Liikenne- ja viestintäministeriön VALO-ohjelmaan kuuluvia kuntalogistiikan kehittämishankkeita painottuen niin, että raportin päähuomio kiinnittyy Kemi-Tornio seudulla toteutettuun Hankintarenkaiden ja Logistiikan Kehittämisohjelmaan eli HALKO-projektiin. Hankealue VALO-ohjelmassa on Strategisen tason logististen prosessien toimintamallit ja toimintatavat. VALO on lyhenne ohjelmanimestä Verkostojen Ajantasaista Logistiikkaa ( Liikenne- ja viestintäministeriön ohella HALKO-hankkeen rahoituksesta on vastannut Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu. 6

7 2. Hankkeen tavoitteet ja organisoituminen Liikenne- ja viestintäministeriön rahoittamia hankintojen tutkimus- ja kehittämishankkeita ovat: - HALO; Kuopion seudun hankintayhteistyöhanke - NETMAN; Hankinnan hallinnan kehittäminen kysyntä- ja tarjontaverkostossa - MAJAKKA; 9 kunnan ja 3 sairaanhoitopiirin hankinnan benchmarking ja kehittäminen - HALKO; seudullisen hankintastrategian kehittäminen - KULO - kuntalogistiikan tietovirrat; materiaali- ja palveluhankinnat kuntien toiminnanohjauksessa - KuTeVi Kuntatekniikan tietovirrat - ULKMAN Logistiikan ulkoistamisen käsikirja Näiden hankkeiden materiaalia on nettiosoitteessa HALKO-hankkeen tavoitteet voidaan tiivistäen esittää seuraavasti: 1) analysoida ja kartoittaa Kemi-Tornio alueen ja muiden Suomessa toimivien julkisen alan hankinta- ja logistiikkaverkostojen toimintaa 2) kehittää uusia toimintamalleja mm tehtäväjakoa hankintarenkaan sisällä ja toimitusketjussa toimittajien ja hankintarenkaan välillä 3) kehittää alueellinen hankintastrategia ja uusi toimintamalli hankintarenkaalle 4) implementoida hankintarenkaan uudistettu toimintamalli 5) tutkia kunnallisen alan hankinta- ja logistiikkahenkilöstön koulutustarpeet 6) tarjota koulutusta hankintarenkaille 7) tuottaa uusi, valtakunnallisesti tarjottava koulutustuote julkisyhteisöjen hankinta- ja logistiikkahenkilöstölle HALKO-projektin johtoryhmän kokoonpano on ollut seuraava: Leena Alalääkkölä, puheenjohtaja, Kemi Tornion ammattikorkeakoulu, Hallinnon ja kaupan toimialajohtaja alkaen, ( toimialajohtaja Sami Niemelä, toimialajohtaja Päivi Mastosaari) Jari Gröhn, erikoistutkija, Liikenne- ja viestintäministeriö Timo Kivistö, konsultti, Timo Kivisto Consulting Eeva Lääkkö, talousjohtaja, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Martti Ruotsalainen, toimitusjohtaja, Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus Eero Takkula, sihteeri, projektipäällikkö, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 7

8 Projektiryhmä on työskennellyt seuraavassa kokoonpanossa: Eeva Lääkkö, talousjohtaja, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Merja Erholtz, hankintasihteeri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Jukka Arola, talousjohtaja, Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä Harri Telkki, hankintapäällikkö, Tornio Matti Tölli, hallintojohtaja, Kemi Marjatta Vaajoensuu, kunnansihteeri, Tervola ( saakka Erkki Kiimalainen) Pirkko Kallaanvaara, kunnankamreeri, Keminmaa Pekka Huttunen, projektiryhmän sihteeri, logistiikan opettaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Eero Takkula, projektiryhmän puheenjohtaja, logistiikan va yliopettaja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 3. Kunnallisten hankintojen volyymit Hankintojen osuus kuntien ja kuntayhtymien menoista oli kolmannes vuonna Kunta-alan hankintavolyymi kokonaisuudessaan oli 9,1 miljardia euroa vuonna KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN ULKOISET MENOT 27.6 mrd.euroa v % 53 % 33 % Palkat, sos.vak.maksut, eläkkeet Avustukset, lainanhoito ja muut Hankinnat, ml. Investointihankinnat Kuva 1. Hankintojen osuus kuntayhteisöjen menoista 8

9 8 % 15 % 10 % 4 % 4 % 6 % 12 % 41 % Palkat Sos.vak+eläkkeet Avustukset Lainanhoito Muut Materiaalin ostot Palv.ostot Invest,vuokrat,muut Kuva 2. Kuntien kokonaismenot 2003 Materiaalien ostot edustavat 10 prosentin osuutta ja palveluhankinnat 15 prosentin osuutta kokonaismenoista. Investointihankintojen (ml vuokrat ja muut hankinnat) osuus on kahdeksan prosenttia. Kun hankintatyön arvo otetaan huomioon arvioituna kahden prosentin osuudella kokonaismenoista, nousee hankintojen osuus 35 prosenttiin kuntien kokonaismenoista. 4. Hankintojen ja logistiikan erityispiirteet kunnissa Kuntien hankintojen lähtökohta on hankintalainsäädännön perusteellinen hallinta. Hankintalainsäädännön pääperiaatteisiin kuuluu, että hankinnat on kilpailutettava ja toimittajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Kun hankintalainsäädäntö on vahvasti hallinnassa, on ostajalla enemmän liikkumavaraa toteuttaa hankintoja kustannustehokkaasti. Julkisyhteisön ostajalla on pääosin samat operatiiviset ja strategiset oston työkalut käytettävissä kuin yksityissektorin ostajalla. Hankintaprosessin ehkä merkittävin ero on siinä, että julkisyhteisön ostajan on jo tarjouspyynnössä määriteltävä hankintapäätöksen perusteet. Useimmiten hankintapäätös perustuu kokonaistaloudelliseen edullisuuteen halvimman hinnan sijasta. Käytössä on usein hankintakriteerien pisteytys, mikä on ilmoitettava jo tarjouspyyntövaiheessa. Kuntien hankinnoille on tyypillistä, että niitä tekevät oman toimen ohella (oto-) ostajat, joita on paljon. Ostaminen nähdään pikemminkin hallinnointina eli hallinnolliseen asemaan kuuluvana oikeutena ja hankintavaltuudet määräytyvät henkilön esimiesaseman perusteella. Hankintaprosessin 9

10 hallintaan ja kilpailuttamiseen liittyvät ammatilliset kvalifikaatiot jäävät oto-ostajan kohdalla takaalalle. Hankintojen siirtäminen alan koulutettujen ammattilaisten vastuulle on käynnissäoleva mutta hidas prosessi. Kuntien omien sisäisten hankintakäytäntöjen ja sisäisen kumppanuuden tulee olla kunnossa, kun lähdetään hakemaan seudullista yhteistyötä toisten kuntien kanssa. Seudullinen hankintayhteistyö lisää hankintojen ohjautumista päätoimisten ostajien vastuulle. 5. Kyselytutkimus Suomen kunnallisille hankintarenkaille Tammikuussa 2003 lähetettiin sähköpostilla kyselylomake 26 hankintarenkaan yhteyshenkilölle, joista vastauksia palautettiin 13 kpl. Näihin 13 hankintarenkaaseen kuului jäsenyhteisöjä yhteensä 165 kpl, joista peruskuntia on 118, kuntayhtymiä 28, kuntien omistamia osakeyhtiöitä 10, seurakuntia 5, muita julkisoikeudellisia yhdistyksiä 3 sekä yksi valtion laitos. 17 % 1 % 3 % 2 % 6 % 0 % Peruskunnat Kuntayhtymät Seurakunnat Valtion laitokset 71 % Muut julkisoikeudelliset yhdistykset Kuntien omistamat osakeyhtiöt Yksityiset yritykset Kuva 3. Hankintarenkaan jäsenyhteisöt Hankintarenkaan peruskuntien asukasmäärä oli pienimmilläänkin yli Neljä hankintarengasta sijoittui asukasmäärältään luokkaan ja neljä yli asukkaan luokkaan. Suurin osa eli 8 kpl kyselyyn vastanneista hankintarenkaista on perustettu vuosien aikana. Seuraavassa esitellään tämän raportin näkökulmasta kyselyn mielenkiintoisimmat tulokset. 10

11 6. Hankintarenkaan perustaminen, siihen liittyminen ja eroaminen Hankintarenkaan perustamiseen vaikuttaneista organisaatioista ja toimijoista yleisimmät olivat Suomen Kuntaliitto (5 kpl) sekä alueen hankintavastaavien yhteistyöryhmä tai alueen johtava hankintavastaava (5 kpl). Seudullinen hankintayhteistyö on hyväksi havaittu yhteistyömuoto; useimpiin hankintarenkaisiin on liittynyt uusia jäsenyhteisöjä perustamisen jälkeen. Hieman yli puolella vastanneista oli sovittu menettelytapa, jolla uudet jäsenet pääsevät mukaan. Yleisimmin mukaan pääsee joko hyväksymällä kirjallisen yhteistyösopimuksen tai päättävän elimen (esim. hankintatoimikunta tai hankintarenkaan ohjausryhmä) hyväksynnällä. Hankintarenkaasta pois jääminen on harvinaisempaa kuin siihen liittyminen. Vain neljäsosassa vastauksista oli tapahtunut jäsenen/jäsenten pois jääminen. Luonnollisia syitä tällaisissa tapauksissa olivat esimerkiksi kuntayhtymän lakkauttaminen, mutta syynä esiintyivät myös erilaiset näkemykset kehityksen suunnasta. Suurimmalla osalla vastanneista on olemassa sovittu menettelytapa, jolla toiminnasta voi jäädä pois. Yleisin tapa jättäytyä pois yhteistyöstä on sopimuksen irtisanominen. 7. Hankintapäätösten tekeminen ja hankintarenkaan toimintamalli Yhteishankintapäätöksiä tehdään sekä luottamusmies- että virkamiespäätöksinä. Päätösvalta voidaan keskittää ja luovuttaa jollekin jäsenyhteisön toimielimelle (Kuntalaki 77, yhteislautakunta) tai virkamiehelle tekemällä yhteistoimintasopimus (Kuntalaki 76 ) yhteishankintaan osallistuvien jäsenyhteisöjen välillä. Seudullisesta hankinnasta tehdään yksi päätös, joka sitoo jäsenyhteisöjä. Tällöin päätöksen oikaisuvaatimusosoitteitakin on seudullisesti vain yksi. Yleisimmin hankintarenkaiden hankintapäätökset tehdään virkamiespäätöksinä jäsenyhteisöissä hankintarenkaan päätösesityksen perusteella. Käytäntö hankintarenkaan sisälläkin vaihtelee siten, että hankintapäätöksiä yhden kunnan virkamiesten lisäksi saattaa toisessa kunnassa tehdä hankintalautakunta tai ao alan lautakunta. Tällaisessa hajautetussa hankintapäätöksenteossa yhtä toimittajan hyväksyttyä tarjousta kohti syntyy yhtä monta hankintapäätöstä ja oikaisuvaatimusosoitetta kuin hankintaan osallistuu jäsenyhteisöjä. Toimittajien suunnalta tällainen tilanne herättää aiheellista kritiikkiä. 11

12 Seudullisen hankinta- ja logistiikkayhteistyön intensiivisyyttä haluttiin myös selvittää kyselyssä. Vaihtoehtoja oli kolme: pelkkä hankintojen kilpailutus, yksittäisten tuotteiden/palvelujen yhteishankintaa sekä koko logistiikan kattava yhteistyö, johon sisältyy mm. seudulliset hankinnat, varastointi sekä kuljetukset. Kolme hankintarenkaan edustajaa näki hankintarenkaan olevan pelkkää hankintojen kilpailutusta, joka perustuu virkamiesyhteistyöhön. Seitsemän hankintarenkaan edustajaa koki edustavansa perinteistä ostorengasyhteistyötä, jossa toteutetaan yksittäisten tuotteiden ja palvelujen yhteishankintaa. Vain kolmen hankintarenkaan edustaja koki olevansa mukana seudullisessa hankintarenkaassa ja koko logistiikkaa kattavassa yhteistyössä. Ainoastaan kolmella vastanneista oli käytettävissä kaikille osapuolille suunnattu yhteisvarasto. Hankintarenkaiden varastoinnin tehostamiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, sillä neljä viidestä vastanneesta ilmoitti, että varastojen lukumäärää ei ole pystytty vähentämään. Kuitenkin 56 % vastanneista hankintarenkaista oli onnistunut pienentämään varastoihin sitoutunutta pääomaa. Ostonimikkeiden lukumäärä on vähentynyt hankintarenkaan toiminnan ansiosta. Tämä tarkoittaa marginaalinimikkeiden karsintaa sekä ostonimikkeiden standardointia. Hankintarenkaiden ansiosta jäsenyhteisöissä tehtävä päällekkäisen työn määrä vähenee ja henkilöstön käyttö tehostuu. 82 % vastanneista ilmoitti, että hankintarenkaassa on pystytty vähentämään hankintahenkilöstön määrää. Vähimmillään hankintarenkailla oli käytössään ainoastaan yksi osa-aika eläkkeellä oleva toiminnan vetäjä. Enimmillään hankintarengas työllisti kymmenen alan ammattilaista. Vain yhdellä hankintarenkaalla 13:sta oli oma budjetti ( /v) ja yhteen eli Kemi-Tornion seudulle oma hankintayhteistyön talous oli suunnitteilla kyselyn tekohetkellä. Veturiyhteisöt saavat kuitenkin korvauksia jäsenyhteisöiltä. Käytännössä yksi hankintarenkaan edustaja koki hankintayhteistyön ns. sosiaalityönä. Kolmessa hankintarenkaassa veturiyhteisön saama maksu on 0,5% hankintarenkaan kilpailuttamasta hankintavolyymista. Seudun kuntien asukasmäärä oli kustannusjaon perustana yhdessä hankintarenkaassa. Kahdessa hankintarenkaassa maksu määräytyy vakiintuneen käytännön mukaan. Yhdessä hankintarenkaassa veturikunnan saama korvaus perustuu kunnanjohtajien sopimukseen. Yleisimpiä hankintarenkaan kilpailuttamia tuotteita ovat pehmo- ja kopiopaperit, oppi- ja kirjastokirjat, elintarvikkeet ja siivousaineet/-välineet sekä poltto- ja voiteluaineet. Yleisimpiä kilpailutettuja palveluja ovat siivous- ja kopiointipalvelut sekä vakuutukset. Palvelujen osuuden seudullisessa 12

13 kilpailuttamisessa vastaajat uskoivat kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa. Teleoperaattori-, kopio-, kiinteistöhoito- ja siivouspalveluiden kilpailuttaminen on kasvamassa voimakkaasti. % - osuus 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100, 0 ATK-laitteet Elintarvikkeet Hiekka/sora Kirjastokirjat Kulj.kalusto ja työkoneet Lämmöntuotannon raaka-aineet Lääkkeet Oppikirjat Pehmopaperit Pientyökalut Poltto-/voiteluaineet Rak. Tarvikkeet KYLLÄ Ei Vast. Sairaala-/hoitotarv. Siivousaineet ja väl. Sähkötarvikkeet Tienrak.tarvikkeet Toimistotarv. Kopiopaperit Lehdet Vaatteet/Suojapuvut Jätesäkit Muuta: Kuva 4. Hankintarenkaan kilpailuttamat tuotteet Ryhmään muita kilpailutettuja tuotteita ja palveluja kuuluivat mm. reunakivet, liikennemerkit, loisteputket ja lamput,, ilmastointisuodattimet, hissien huolto, vesihuoltokemikaalit, ferrosulfaatti, maantiesuola, vesijohto- ja viemäriputket sekä kaivot, lääkinnällisen koulutuksen apuvälineet, kopiokoneet, kopiointipalvelut, ergonomiatuotteet, puhelinliikenne, matkatoimistopalvelut, pyykin pesettäminen, talouskoneet, toimistokalusteet, vaihtomatot. Kilpailutuksen kohteet vaihtelevat siten teknisen alan hankinnoista lääkintäalan tarvikkeisiin kattaen samalla kasvavan osuuden palveluja. 13

14 8. Hankintarenkaan hankinta- ja logistiikkastrategia Hankintasopimusten pituus ja tuotteistaminen ovat julkisten hankintojen strategisia työkaluja. Hankintasopimuksen pituus oli yleisimmin yksi tai kaksi vuotta. Mikäli sopimuksessa oli mainittu optiosta, sen pituus oli yleisimmin yksi vuosi. Yhdelläkään hankintarenkaalla ei vastaushetkellä ollut kirjallisena hankinta- eikä logistiikkastrategiaa. Neljäsosalla vastaajista oli kehitteillä kirjallinen hankintastrategia. Yhdellä kuudesta vastaajasta oli tulevaisuuden suunnitelmissa kattavampi kirjallinen logistiikkastrategia. Hankinta- ja logistiikkastrategian puuttuminen hankintarenkailta vahvisti käsitystä, että seudullisen hankintayhteistyön tulevaisuutta ja yhteistyömuotoja ei ole seudullisesti suunniteltu strategisella tasolla. Kuntien hankintatoimen johtosäännöt ja hankintaohjeet perustuvat useimmiten Suomen kuntaliiton yleisiin hankintaohjeisiin vuodelta Kemi-Tornion alueen ratkaisu: hankintarenkaasta seudun hankintapalveluun Kemi-Tornio alueen hankintarengas perustettiin ja sen ensimmäinen toimintamalli kehitettiin vuosien aikana alueen kuntien ja kuntayhtymien hankintavastaavien ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun logistiikan koulutuksen yhteisenä kehityshankkeena. Hankkeen ohjauksesta vastasi Suomen Kuntaliitosta johtava materiaaliasiamies Pertti Ranne. Projektin tuotoksena luotiin perusta ja toimintamalli Kemi-Tornio alueen hankintarenkaan toiminnalle, joka aloitti toimintansa syksyllä 1994 neljällä pilottituoteryhmällä ja on laajentanut toimintaansa pilottituoteryhmistä aloitusvaiheessa visioidulla tavalla. Hankintarengasyhteistyöhön on osallistunut seitsemän kuntaa ja kolme kuntayhtymää: Kemi, Keminmaa, Kuivaniemi, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymä, Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Hankintarenkaan toiminta on ollut alueellisesti laajempaa kuin Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen toiminta-alue. Hankintayhteistyöalueen kuntien väestömäärä on yhteensä henkilöä, jossa on mukana Ylitornio asukkaalla. 14

15 KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT TUOTERYHMÄVASTAAVAT HANKINTA- VASTAAVAT HANKINTARENKAAN KO- KOUKSET TARJOUSPYYNNÖT TOIMITTAJAT A, B, C SOPIMUKSET/ TOIMITUKSET Kuva 5. Kemi-Tornion hankintarenkaan toimintamalli Hankintojen valmistelu on toteutettu tuoteryhmävastaavien ja kuntien hankintavastaavien toimesta. Hankintapäätösesitykset jäsenyhteisöille on tehty seudun hankintavastaavia edustavassa hankintarenkaan kokouksissa. Edellä kuvatun toimintamallin suurimpana puutteena pidettiin kankeaa päätösmenettelyä. Kukin kunta on tehnyt virkamiespäätöksinä (Torniossa kaupunginhallitus) hankintarenkaan esittämästä hankinnasta varsinaiset hankintapäätökset. Näin toimittajille on tullut samasta hankinnasta enimmillään 10 erillistä hankintapäätöstä ja 10 eri oikaisuvaatimusosoitetta. 10. Seudullisen hankintastrategian ja uuden toimintamallin kehittäminen Kemi-Tornio seudun hankintapalveluiden strategiaprosessi perustuu pääosin Ojalan ja Määtän kehittämään tasapainoisen onnistumisen strategiaan, joka on suomalaista julkishallintoa varten räätälöity Balanced Scorecardin eli tasapainotetun tuloskortin versio. Tasapainoisen onnistumisen lähestymistavassa strategia-ajattelun ja työn uudenlaisia lähtökohtia edustavat seuraavat teesit: 15

16 1. Strategian analyysin ja laatimisen sijasta tulisi huomio siirtyä siihen, miten strategioilla luodaan toimintaa käytännössä. 2. Strategian on perustuttava organisaation olemassaolon oikeutukseen ja yhteiseen tahdonilmaukseen halutusta tulevaisuudesta 3. Strategiaprosessilla on tähdättävä organisaation osaamisen vahvistamiseen ja jatkuvaan oppimiseen 4. Strategiaprosessin on perustuttava osallistumiseen ja vuorovaikutukseen 5. Strategiaprosessin onnistuminen edellyttää jatkuvaa viestintää (Määttä & Ojala 2001,45-48). Strategia liittyy haluun ja taitoon suuntautua tulevaisuuteen. Strategia voidaan määritellä "johtavaksi ajatukseksi pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät (Ahola 1995, 55). Strategia voidaan hyvin yleisellä tasolla määritellä myös organisaation tietoiseksi tai tiedostamattomaksi suunnanvalinnaksi muuttuvassa toimintaympäristössä sekä tämän suunnan vaatimiksi pelisäännöiksi, tapahtumiksi ja päätöksiksi. Strategiaa voidaan pitää menettelytapana, jonka avulla kyetään suuntaamaan resurssit oikeisiin kohteisiin, väistämään sekä pitkän että lyhyen aikavälin uhkakuvat ja hyödynnetään avautuvat mahdollisuudet hyväksytyn vision suunnassa (Määttä & Ojala 2001,41). Strategia voidaan ymmärtää joko suunnitelmana tai toiminta- ja käyttäytymismallina. Strategia suunnitelmana saa kirjoitetun muodon, jossa strategiasuunnitelma toimintaohjelmineen kuvaa ennakoitua aikomusta asioiden toteuttamisesta. Tämä näkökulma edustaa aiottua (intended) strategiaa. Toisen näkökulman mukaisesti strategiat ovat tilanteen mukaan syntyviä (emerged) toimintaja käyttäytymismalleja. Organisaatio toimii johdonmukaisesti tietyn mallin mukaisesti ja strategia toteutuu tuon toimintamallin kautta (Määttä & Ojala 2001,41). Jälkimmäisen tulkinnan mukaan hankintarenkailla on ollut tai on voinut olla hankintastrategia, mutta se ei ole ollut kirjallisena suunnitelmana. Tämän tutkimus- ja kehittämishankkeen näkökulmasta seudullinen hankintastrategia voidaan määritellä seuraavasti: 16

17 Seudullinen hankintastrategia on seudun julkisyhteisöjen hankintojen pitkän aikavälin tavoitteiden määrittämistä, niiden saavuttamiseksi tarvittavien strategisten toimenpiteiden suunnittelua, valintaa ja toteuttamista sekä aikaansaadun toiminnan tuloksellisuuden arviointia. 11. Hankintarengasvaiheen nykytilan analysointi Kemi-Tornio alueen kunnallisen hankintarenkaan lähtötilannetta analysoitiin kuntien hankintavastaaviin kohdistuneiden nauhoitettujen teemahaastattelujen (8 henkilöä) ja kyselyn (2 henkilöä) avulla keväällä Teemahaastattelu kohdistui kolmeen aihealueeseen; hankintarenkaan toimintaan, toiseksi kuntien omiin hankintakäytäntöihin ja kolmanneksi hankintojen ja logistiikan kehittämisalueisiin kunnan sisällä ja seudullisesti. Hankintarenkaan hyötyinä hankintavastaavat kokivat, että hankintarengas on tuonut uuden ajattelutavan hankintatoimeen. On muodostunut seudullinen osaamisverkosto, joka oppii toisilta seudun toimijoilta. Hankinta-asioiden lisäksi hankintarengastoiminta on lisännyt yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa seudullisesti esimerkiksi taloushallinnon alueella. Näin hankintarenkaan vaikutuksesta on saatu käyntiin merkittävä käytännön seudullinen yhteistyö: hankintarenkaan toiminta sopisi esimerkiksi myös muille hallinnonaloille yhteistyöstä. Seudullinen hintataso on laskenut merkittävästi hankintarenkaan ansiosta. Hankintahenkilöstön työmäärä on seudullisesti vähentynyt merkittävästi: selkeimmin tämä on näkynyt henkilöstöratkaisuissa Kemissä, Torniossa ja Tervolassa. Kymmenen tarjouspyynnön ja vertailun sijasta tehdään yksi seudullinen tarjouspyyntö kilpailutettavaa materiaali- tai palveluhankintaa kohden. Suurostojen edut näkyvät hinnanalennusten lisäksi myös tarjonnan lisääntymisenä. Kymmenen kuntayhteisön yhteinen tarjouspyyntö on hankintamarkkinoilla houkuttelevampi kuin yhden yksittäisen kunnan tarjouspyyntö. Hankintojen paras osaaminen on hankintarenkaan ansiosta saatu koko seudun käyttöön. Hankintalainsäädäntö ja menettely koetaan yleisesti vaikeiksi. Useilta oikeusprosesseilta on vältytty hankintarenkaan toiminnan ansiosta, totesi seudullisen hankintatiimikoulutuksen osallistuja kokemuksista hankintarenkaasta marraskuussa Jäsenten vaikutusmahdollisuudet hankintarenkaassa hankintavastaavat näkivät seuraavasti: - kaikilla hankintarenkaan jäsenillä on tasavertainen mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin 17

18 - keskittyminen massatavaroihin on helpottanut asioiden käsittelyä - vaikutusmahdollisuudet koetaan hyvinä, mutta muutamia poikkeamisia hankintarenkaan hankintaesityksistä on tehty Hankintarenkaan vaikutukset jäsenyhteisöihin ovat hankintavastaavien mukaan olleet: - hankintahenkilöstöä on vähennetty hankintarenkaan toiminnasta johtuen - hankintatoimi ja osaaminen ovat keskittyneet jäsenyhteisöissä - hankintaprosessi on jämäköitynyt - päätösvaltaa on siirtynyt luottamusmiehiltä viranhaltijoille Päätösvallan siirtyminen hankinnan ammattilaisille on luonnollista seurausta hankintalainsäädäntöön perustuen. Erityisesti oikein valmistellussa materiaalihankinnassa ei jää sijaa kunnallispoliittiselle harkinnalle vaan hankintapäätöksen on perustuttava jo tarjouspyynnössä ilmaistuihin valintakriteereihin, joista hankinnan valmistelussa saaduista tarjouksista etsitään kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Palveluiden hankintojen osalta luottamusmiesten rooli on strateginen valittaessa tuotetaanko palvelu itse vai ostetaanko se ulkopuoliselta palvelun tuottajalta. Sitoutumista hankintarenkaan tekemiin hankintapäätösesityksiin hankintavastaavat pitivät hyvänä. Poikkeamia hankintarenkaan esityksiin on tullut muutamissa yksittäistapauksissa Lisäksi ilmapiiriä ja motivaatiota hankintarenkaassa pidettiin hyvinä; hankintarenkaan kokouksissa on hyvä yhteisymmärrys ja sitoutunut toiminta-aste. Hankintarenkaan toiminnan epäkohtana hankintavastaavat pitivät sitä, että tehtävät jäsenyhteisöjen välillä jakaantuvat epätasaisesti. Hankintarengasvaiheessa hankintojen valmistelu perustui tuoteryhmäkohtaisesti jaettuun eri kuntien/kuntayhtymien valmisteluvastuuseen. Hankintarenkaan toiminta on käynnistysvaiheesta laajentunut. Seudullisesti kilpailutettavien tuoteryhmien määrä on lisääntynyt. Liikkeelle lähdettiin pilottituoteryhmillä (= kuiva-elintarvikkeet, öljytuotteet, oppikirjat ja kirjastokirjat) eli muutamalla volyymituotteella. Vuonna 2003 tuoteryhmien määrä on 15. Hankintarenkaan kilpailuttamat tuoteryhmät ovat: 1. Elintarvikkeet 2. Sairaalatalous- ym. puhtauspaperit 3. Jäte- ja pyykkisäkit 4. Siivous-, pyykinpesu-, tiski- ja lattianhoitoaineet, siivousvälineet sekä hygieniatuotteet 5. Kirjastojen musiikki- ja AV-hankinnat 6. Kirjastokirjat 7. Oppikirjat 8. Koulutarvikkeet 9. Toimistotarvikkeet 10. Lehdet 11. Kopiopaperit ja konekalvot 12. Öljytuotteet 13. Kalenterit 14. Vakuutukset 15. ATK-laitteet. Vakuutukset ovat ensimmäisenä palvelutuotteena tulleet hankintarenkaan toimintaan. 18

19 Hankintarenkaan kilpailuttama osuus 4,9 M Kemi-Tornio seudun kuntien materiaalihankinnoista 36 M vastaa 13,5 prosentin osuutta vuonna Hankintarenkaan jäsenistö on lisääntynyt (mm. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymä on liittynyt mukaan) ja uusia jäseniä olisi tulossa, mutta henkilöstöresurssien vähyyden vuoksi lisää uusia jäsenyhteisöjä ei ole otettu. 12. SWOT analyysi Strategiaprosessissa hankintarenkaan tila vuonna 2002 kuvattiin SWOT analyysissä, joka perustuu vuosien toimintamalliin. Vahvuudet verkostoituminen seutukunnan yhteistyö sitoutuminen (aika hyvä) hankintarengas ostaa volyymituotteet suuren ostajan edut yhteistyömahdollisuus tarjoutuu kollegojen kanssa myös muiden kuin hankintojen alueella seudullinen hankintatoimen tahtotila viriämässä esim. tietojärjestelmähankinta, optio pienille kunnille luottamus hankintarenkaan toimintaan seudun paras osaaminen käytettävissä hankintaprosessissa mm. tuoteryhmävastaavien asiantuntemus käytettävissä Uhat erilaiset tietojärjestelmät/resurssit ammattitaidon puute toiminnan epävirallisuus ja yhteistoimintasopimusten puute Heikkoudet teknisen puolen hankinnat eivät mukana hankinnoissa päätöksenteko hankintarenkaassa ja kuntayhteisöissä toiminnan epävirallinen luonne oto ostajat pääosissa; suuri toimintariski koulutusmäärärahat liian pienet tulosyksiköiden hajautuneet ostot ja kilpailuttamisen puute kaupunkikonsernin hankinnat; mm. kuntien osakeyhtiöt ja niiden hankintakäytännöt alueellinen kehittämisresurssi ja vastuu puuttuvat palveluiden kilpailuttaminen Mahdollisuudet tuotevalikoiman laajentaminen esim. tekniset tuotteet alueellinen materiaalihallinnon tietojärjestelmä palveluiden kilpailuttaminen tietojärjestelmien hankinnat keskitetty hankintatoimen organisointi kaupunkikonsernin hankinnat Kuva 6. SWOT-analyysi Kemi-Tornion hankintarenkaasta 2002 Johtopäätöksenä Kemi-Tornion seudun hankintarenkaan vuoden 2002 tilanteesta voidaan esittää: 19

20 1. Alueelliset hankinnat koetaan hyödyllisiksi ja edullisiksi: kustannussäästöt hinnanalennuksista ja työmäärän vähenemisestä 2. Konsensus-henki ja alueen yhteinen etu on ollut hankintarenkaan käyttövoimana 3. Kehittämisen pääkohteita: päätöksenteko, organisointi sekä hankintayhteistyön oma talous 4. Seudullinen hankinta- ja logistiikkastrategia on tarpeellinen 13. Hankintarengas liikekumppanina tavarantoimittajien näkemyksiä Tavarantoimittajien näkemyksiä Kemi-Tornion hankintarenkaan toiminnasta selvitettiin puhelinhaastatteluin syksyn 2003 aikana. Toimittajat kokevat hankintarenkaan isona toimijana, jolle suurten hankintavolyymien ansiosta pystytään tarjoamaan tuotteet edullisesti. Hyötyjänä hankintarengasyhteistyöstä ovat erityisesti pienet kunnat. Toimittajien kokemusten mukaan hankintarenkaassa sitoudutaan päätöksiin hyvin ja hankintarengas koetaan reiluna liikekumppanina, joka toiminnallaan säästää paitsi jäsenyhteisöjen myös tavarantoimittajien työtä. Pienten toimittajien kannalta osatarjousten hyväksyminen esimerkiksi elintarvikehankinnoissa on elinehto, mikäli aikoo päästä mukaan hankintarenkaan toimittajaksi. Toimittajat toivoivat parannusta päätöksentekomenettelyyn, jossa yhden seudullisen päätöksen katsottiin riittävän. 14. Kemi-Tornion seudun hankintapalvelujen toiminta-ajatus, visio ja arvot Seudullisten hankintojen tulevaisuudenkuva ja tahtotila on kuvattu visiossa, toiminta-ajatuksessa ja arvoissa. Toiminta-ajatus on organisaation oikeutuksen perustelu, jossa kuvataan toiminnan tarkoituksen lisäksi sen toiminnallinen logiikka ja perimmäiset arvot. Toiminta-ajatuksen tarkoituksena on Aholan mukaan "järjen ja sydämen" harmoninen yhdistäminen tavalla, joka tyydyttää harkitulla painoarvolla kaikkia keskeisiä sidosryhmiä (Ahola 1995, 54-55). Toiminta-ajatus on lupaus siitä, mitä organisaatio uskaltaa taata asiakkailleen, omistajilleen ja muille keskeisille sidosryhmilleen. Siten toiminta-ajatus on keskeinen johtamisen väline ja keskeinen osa organisaation strategiaprosessia. Toiminta-ajatuksiin tulisi sisällyttää nykyistä enemmän energiaa ja vetovoimaa, joka voidaan suunnata selkeämpänä vastuuna ja henkilöstön sitoutumisena sekä motivaationa. Toiminta-ajatuksen vetovoimaa lisää sen rakenteellinen selkeys ja se, kuinka jäsentyneeseen vastuunottoon organisaatio tehtäväalueellaan kykenee (Määttä & Ojala 2001, 55). 20

YHTEISTOIMINTASOPIMUS MAAKUNNALLISESTA HANKINTAYHTEISTYÖSTÄ

YHTEISTOIMINTASOPIMUS MAAKUNNALLISESTA HANKINTAYHTEISTYÖSTÄ 1 (6) YHTEISTOIMINTASOPIMUS MAAKUNNALLISESTA HANKINTAYHTEISTYÖSTÄ 1. Sopijapuolet Allekirjoittaneet Imatran ja Lappeenrannan kaupungit, sekä Lemin, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen, Taipalsaaren

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

SOPIMUS TYÖASEMIEN KILPAILUTTAMISESTA. eps työasemakonseptointi

SOPIMUS TYÖASEMIEN KILPAILUTTAMISESTA. eps työasemakonseptointi SOPIMUS TYÖASEMIEN KILPAILUTTAMISESTA eps työasemakonseptointi SOPIMUS TYÖASEMIEN KILPAILUTTAMISESTA 1.Johdanto Pohjois-Suomen kaupungit: Kuusamo, Oulu ja Rovaniemi (jäljempänä: eps-kaupungit) ovat allekirjoittaneet

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Johtosäännön tarkoitus...1 2 Hankintakeskuksen tehtävä...1 3 Hankintojen toteutustapa...1 4 Hankintojen toteuttaminen kansallisen

Lisätiedot

IS-Hankinta Oy IS-Hankinta Oy

IS-Hankinta Oy IS-Hankinta Oy IS-Hankinta Oy IS-Hankinta Oy IS-Hankinta Oy lyhyesti Toimintamalli Paikallisuuden, ympäristön ja sosiaalisten näkökulmien huomioiminen hankinnoissa Hankintaprosessi Ajankohtaista luomuun liittyen 20.11.2012

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET

MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET Ohje - Sivu 1/5 MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET 2017-2019 Hyväksytty: Kh 12.6.2017 / 7 Ohje - Sivu 2/5 Mäntsälän kunnan hankintojen strategiset tavoitteet 2017-2019 1. Johdanto 1.1

Lisätiedot

1 (3) Liitteet (1 kpl)

1 (3) Liitteet (1 kpl) 1 Sopimus yhteistyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnassa 1. Sopijapuolet 1. ky (LSHP) 2. Enontekiön kunta 3. Inarin kunta 4. Kemijärven kaupunki 5. Kittilän

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE Päijät-Hämeen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - HETA 25.11.2011 Roope Rauhalinna Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Finnish

Lisätiedot

LIITTEET UNA Kaari-hankkeen kuvaus VSSHP:n alueellisen Kaari-projektin kuvaus

LIITTEET UNA Kaari-hankkeen kuvaus VSSHP:n alueellisen Kaari-projektin kuvaus 1. Sopijapuolet 1. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 2. Auran kunta 3. Kaarinan kaupunki 4. Kemiönsaaren kunta 5. Kosken TL kunta 6. Kustavin kunta 7. Kårkulla Samkommun 8. Laitilan kaupunki 9. Liedon

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Alkava ARA-tuotanto kunnittain 5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli

Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli Hankintapalvelut lyhyesti Henkilökunta; hankintapäällikkö, hankinta asiantuntija hankinta asiantuntija (50 % työajalla) 2 hankintasihteeriä Hankintapalvelut

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Innovatiivisuus kunnan käytäntönä

Innovatiivisuus kunnan käytäntönä Innovatiivisuus kunnan käytäntönä Strategiasta käytäntöön Kuntatalo 4.5.2015 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA VASTUUKUNTA KUNTAYHTYMÄ Kuntastrategia PALVELUTUOTANTO

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen?

Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen? Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen? Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Helsinki. Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Kaija Majoinen kehitysjohtaja Johtaminen kuntafuusioissa Kuntafuusiot tarjoavat kehittämispotentiaalia

Lisätiedot

KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA. Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO

KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA. Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO CASE KYS KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO www.kuh.fi KokoEko 29.10.2008 Kuopio 29.10.2008

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Hankintaohje. Hankintaohje

Hankintaohje. Hankintaohje Hankintaohje Hankintaohje 1 Kaupunginhallituksen hyväksymä 1.7.2015 Sisällysluettelo 1. Yleiset periaatteet 3 2. Hankintojen ryhmäjako 3 2.1. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat 3 2.2. Kansallisen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Sopimus pohjautuu osapuolten avoimuuteen ja luottamukseen.

Sopimus pohjautuu osapuolten avoimuuteen ja luottamukseen. Maakuntahallitus 21.9.2015 KAINUUN HANKINTARENGAS HANKINTAYHTEISTYÖSOPIMUS 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat kaupungit: Kajaani ja Kuhmo, kunnat: Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi,

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 2010 ( KH 2.9.2010 289)

KEMIN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 2010 ( KH 2.9.2010 289) 1(5) KEMIN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 2010 ( KH 2.9.2010 289) Näiden ohjeiden tarkoituksena on ohjeistaa Kemin kaupungin hankintayksiköitä ja hankintahenkilöitä pienhankinnoissa ja täydentää Kemin kaupungin

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HANKINTATOIMEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDEN HAASTEET TAVOITTEET - Hankintatoimen kansallisen tilan selvitys - Osaamiskartoitus Tutkimuksen sisältö ja tiedon hankinta - Kohderyhmä: suuret suomalaiset yritykset

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA

NAKKILAN KUNTA NAKKILAN KUNTA 1861 - Faktoja kunnasta Asukkaita: 5700 Yrityksiä 300 Työpaikkoja 1800 Asukastiheys: 32,4 asukasta per km² Tuloveroprosentti: 20,25 % Kunnan pinta-ala: maa-ala 183,09 km²+ vesiala 1,76 km²

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat

Innovatiiviset julkiset hankinnat Innovatiiviset julkiset hankinnat Kasvusopimusseminaari 6.11.2014 Kuntatalo Oulun kaupunki TP 2013 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 175 M Palvelujen ostot 454 M erikoissairaanhoidon ostot 192 M muut palvelut

Lisätiedot

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Oppimisprosessi Kansallisesti sosiaali- ja terveys- ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä johdettu Alueellisiin tarpeisiin räätälöity Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA 28.4.2014 ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA Etelä-Karjalan hankintapalvelut on tutustunut

Lisätiedot

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan hankintatoimi. Päiväys

Pohjois-Karjalan hankintatoimi. Päiväys 1/7 Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Juuan kunta Karelia Ammattikorkeakoulu Oy Kontiolahden kunta Lieksan kaupunki Lieksan seurakunta Liperin kunta Nurmeksen kaupunki Opiskelija-asunnot

Lisätiedot

HE 110/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta

HE 110/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi joukkoliikennelain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan joukkoliikennelakia muutettavaksi siten, että Kotkan seudulla linjaautoliikenteen

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen Päätös 1 (5) Saaristonkatu 22 90100 Oulu ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Saaristonkatu 22 90100 Oulu Y-tunnus: 1824918-9 HAKEMUS

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Miten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi?

Miten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi? Miten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi? FCG Konsultointi Sirpa Korhonen 23.3.2017 Page 1 Tulevaisuuden kunta Tulevaisuuden kunta rakentuu elinvoimasta, sivistyksestä ja hyvinvoinnista. Hankintoja

Lisätiedot

INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo Kunnanhallitus

INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo Kunnanhallitus INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo 1.7.2019 Kunnanhallitus 10.6.2019 Hankintoja ohjaavat: - olemassa oleva lainsäädäntö, EU:n hankintadirektiivi (2014/24/EU) hankintalaki (1397/2016) kuntalaki (410/2015)

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Kiinteistö- ja rakentamistalouden tutkimusseminaari 15.09.2004 Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Tomi Ventovuori Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Tutkimuksen tavoitteet Tunnistaa

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Osakemerkintä / KuntaPro Oy

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Osakemerkintä / KuntaPro Oy KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Osakemerkintä / KuntaPro Oy Miksi KuntaPro Oy Käyttöön nykyaikaiset, automatisoidut järjestelmät KuntaPron kustannustehokkaat tukipalvelut KuntaPron hankintapalvelut KuntaPron resurssien

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASOPIMUS HANKINTAYHTEISTYÖSTÄ ERVA- ALUEELLA

YHTEISTOIMINTASOPIMUS HANKINTAYHTEISTYÖSTÄ ERVA- ALUEELLA LUONNOS YHTEISTOIMINTASOPIMUS HANKINTAYHTEISTYÖSTÄ ERVA- ALUEELLA 1. SOPIJAPUOLET Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, HUS-Logistiikka liikelaitos (HUS-Logistiikka) Stenbäckinkatu 9,

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy

Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy Oulun kaupungin hankinnat Valtuustokoulutus 8.6.2017 Oulun kaupunki/konsernihallinto, kaupunkistrategia/anna-maria Levy Sisältö Oulun kaupungin ostot Mikä on julkinen hankinta? Hankintatoiminnan ohjaus

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Sote ICT - yhteishankintamalleja. Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy

Sote ICT - yhteishankintamalleja. Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy Sote ICT - yhteishankintamalleja Tapio Koivisto ICT-hankintapäällikkö KL-Kuntahankinnat Oy Kuntahankinnat, kunta-alan yhteishankintayksikkö Julkiset ICT-hankinnat Sote ICT -yhteishankinnat Esimerkkejä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa

Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa Maakunnan julkisten hankintojen seminaari 10.4.2015 Jyväskylässä KL-Kuntahankinnat Oy Raili Hilakari, toimitusjohtaja Ostojen arvo 2014 Sopimukset Perustettu

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset Itsenäisyyspäivän 6.12.2018 korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. MIKKELI Perjantai 7.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. MUSTASAARI Maanantai 3.12. EVIJÄRVI Maanantai 3.12. MÄNTYHARJU

Lisätiedot

Esityslistan liitteenä on Oulun kaupunginhallituksen päätös 15.12.2009.

Esityslistan liitteenä on Oulun kaupunginhallituksen päätös 15.12.2009. Yhtymähallitus 64 21.04.2010 Yhtymähallitus 110 28.06.2010 Puhelinkilpailutus/Puhelinvaihde YhtHall 64 21.4.2010 Valmistelijat kuntayhtymän johtaja Kirsti Ylitalo (puh. 040-7400 978) ja hankintapäällikkö

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus HANKINTASÄÄNTÖ 1 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Elinvoimainen Ylivieska 2021

Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021 Elinvoimainen Ylivieska 2021- kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana keskuksena. Kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

KILPAILUTTAMISEN KARIKOT

KILPAILUTTAMISEN KARIKOT 1 Pirjo Stolt KILPAILUTTAMISEN KARIKOT Julkiset hankintaongelmat hankintayksikön näkökulmasta Julkinen hankintayksikkö kilpailuttajana 2 Hankinnan suunnittelu Tarjouskilpailun toteuttaminen Hankinnan täytäntöönpano

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,

Lisätiedot

Asikkala Valtuustoseminaari

Asikkala Valtuustoseminaari Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan hankintatoimi. Päiväys

Pohjois-Karjalan hankintatoimi. Päiväys 1/5 Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Lieksan kaupunki Liperin kunta Nurmeksen kaupunki Valtimon kunta Heinäveden kunta

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen yhteistyöbarometri 2018

Kaupunkiseutujen yhteistyöbarometri 2018 Kaupunkiseutujen yhteistyöbarometri 2018 Yhteenveto kaikista vastauksista Jaana Halonen @HalonenJaana 6.5.2019 Seutubarometri kyselyn toteutus Suomen Kuntaliitto kartoitti kyselytutkimuksella kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

TERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors

TERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors TERVIS-hankkeen väliarviointi 4.12.2014 Leppävirta Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Kyselyn saaneet ja siihen vastanneet aseman ja alueen mukaan. Aseman mukaan vastanneiden määrä

Lisätiedot

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntatalo 5.11.2012 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Toimintaympäristöstä Hankinnan kohteen määrittely Palveluasumisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan hankintatoimi. Päiväys

Pohjois-Karjalan hankintatoimi. Päiväys 1/5 Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Enon Vanhusten Tuki ry. Heinäveden kunta Ilomantsin kunta Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy Joensuun kaupunki Joensuun Kodit Oy Joensuun Pysäköinti Oy Joensuun

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty KH 2.5.2016 149 Voimaantulo 2.5.2016 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun Risto Miettunen Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 15.2.2015 1 15.2.2015 2 15.2.2015 3 15.2.2015 4 15.2.2015 5 Where s the beef? 15.2.2015

Lisätiedot

Mitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA

Mitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA Mitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA Tarjouspyyntö ja sen velvoitteet Tarjousten käsittely Hankintapäätös

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri

Joukkoliikenteen järjestäminen. Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Joukkoliikenteen järjestäminen Kehto- foorumi Pori 21.3.2013 Silja Siltala liikenneinsinööri Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013/

Lisätiedot