VUOREKSEN KOULU- JA PÄIVÄHOITOPALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT
|
|
- Inkeri Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAPORTTI
2 1 VUOREKSEN KOULU- JA PÄIVÄHOITOPALVELUJEN
3 SISÄLTÖ ESIPUHE...3 TIIVISTELMÄ JOHDANTO ALUEEN SIJAINTI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA AIKATAULUTUS JULKISTEN PALVELUIDEN TUOTANTOTARPEET VUOREKSEN JULKISET PALVELUT ALUEEN SUUNNITTELUTILANNE VUORES-VISIO PIKKUKAUPUNKI LUONNON KAINALOSSA VUOREKSEN KAAVOITUSTILANNE JA RAKENTAMINEN VUOREKSEN KESKUSTAN ARKKITEHTIKILPAILU MÄYRÄNMÄEN ASEMAKAAVALUONNOS TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUOREKSEN KOULU- JA PÄIVÄHOITOPALVELUISSA HAASTATTELUT PÄIVÄHOITO NEUVOLA KOULU TUKIPALVELUT MONIKÄYTTÖISYYS, MUUNTOJOUSTAVUUS JA ELINKAARI ESIIN TULLEITA HYVIÄ VIITEKOHTEITA JA ESIMERKKEJÄ TILOJEN TOTEUTTAMINEN KOULUN KOKO AIKATAULU OMISTUSVAIHTOEHDOT POLIITTISET PÄÄTÖKSET KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ HANKINTALAINSÄÄDÄNTÖ VAIHTOEHTOISET TOTEUTUSMALLIT VE1, VUOREKSEN SIVISTYSPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN ESITYS VE2, YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON PAINOTUS VE3, KOLME KOULUA VAIHEISTUS JA TOTEUTUS VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELULLE PÄIVÄHOITO KOULU...31 KIRJALLISUUS
4 ESIPUHE Vuores on Tampereen ja Lempäälän yhteinen, molempiin kuntiin ulottuva uusi asuinalue, jonka tuleva asukasmäärä on noin Tämän selvityksen tavoitteena on ollut koota suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi tietoa koulu- ja päivähoitopalveluiden sekä niihin liittyvien tuki- ja liitännäispalvelujen vaihtoehtoisista järjestämistavoista. Selvityksen on tehnyt konsulttityönä Pöyry Environment Oy, työryhmällä Jarmo Lukka, projektipäällikkö, Eeva Kyläkoski, Anita Toro, projektisihteeri ja Timo Vatanen. Selvitys on tehty tiiviissä yhteistyössä Tampereen ja Lempäälän koulu- ja päivähoitopalveluiden suunnittelijoiden kanssa. Tämän selvityksen toimeksiantajana on ollut Vuores-projekti ja rahoittajana Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma (AKO). Selvitystä on ohjannut ohjausryhmä, johon on kuulunut Tampereen kaupungilta Pertti Tamminen, puheenjohtaja, Vuores-projekti, Ulla Tiilikainen, Vuores-projekti, Sisko Hiltunen, Kasvatus- ja opetustoimialan hallintopalvelukeskus, Taru Kuosmanen, Lasten ja nuorten palvelut, Päivi Nurminen, Seutujohtaja, Ilkka Ojala, Tilakeskus, Liisa Parviainen, Tilakeskus, Annikka Paavola, Talous- ja strategiaryhmä sekä Lempäälän kunnasta Nina Lehtinen, Sivistystoimisto ja Markku Sipilä, Elinkeinotoimi, AKO. 3
5 TIIVISTELMÄ Tämä selvitys on jatkoa Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelmassa vuonna 2003 käynnistetylle Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla -tutkimushankkeelle. Tässä selvityksessä on tutkittu Vuoreksen koulu- ja päivähoitopalvelujen järjestämisen vaihtoehtoja julkisin ja yksityisin palveluin. Lähtökohtana Vuoreksen alueen toteuttamiselle kahden kunnan alueella on ollut kuntien välinen yhteistyö. Yhteistyötä sovelletaan myös kunnallisten peruspalvelujen toteuttamiseen ja tarjoamiseen. Perusajatuksena on mahdollisimman monien palveluiden tuottaminen Vuoreksen omalla alueella hallinnollisesta kuntarajasta riippumatta. Vuoreksessa on päivähoitopalveluiden suunniteltu jakautuvan kunnalliseen ja yksityiseen päivähoitoon. Neuvolapalveluiden on aluksi suunniteltu sijoittuvan päiväkodin yhteyteen Keskuskoululla. Myöhemmin neuvola voitaisiin siirtää ns. SOTE-taloon, missä tulevat sijaitsemaan myös terveydenhoitaja ja lääkäri, perhetyöntekijä ja psykologi. Vuoreksen opetus järjestetään kunnallisena palveluna. Keskuskoulun suunnittelussa tulee lähteä siitä, että eri luokat ryhmitellään omiksi kokonaisuuksiksi kuten esiopetus, alkuopetus luokat 1-2, peruskoulun luokat 3-4 ja 5-6 sekä yläkoulu luokat 7-9. Tukipalveluissa voidaan käyttää myös kuntien ulkopuolista palvelutuotantoa, esim. koulukeittiössä voisi olla yksityinen toimija, myös lääkäri- yms. palvelut voidaan ostaa ulkopuolisena palveluna. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa voivat olla järjestämässä kuntien lisäksi mm. urheiluseurat ja seurakunta. Tilojen monikäyttöisyys on tärkeää, näin saadaan tilojen käyttöaste korkeammaksi. Toimintaa varsinaisen pääkäytön lisäksi voivat olla järjestämässä kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat. Vuoreksen keskuskoulun on suunniteltu koostuvat useasta eri rakennusmassasta, jotka rajaavat koulucampuksen alueelle erilaisia pihatiloja. Koska keskuskoulusta on suunniteltu noin 1000 oppilaan koulukokonaisuutta, voidaan suuren koulun tuntua vähentää juuri campus-alueen pienempiin kokonaisuuksiin jakaantuvilla koulurakennuksilla. Selvityksessä esitellään kolme vaihtoehtoa Vuoreksen koulu- ja päivähoitopalvelujen järjestämiseksi. Vaihtoehtojen lähtökohtina ovat hoitopaikat ja oppilasmäärät, kun alue on jo rakentunut kokonaisuudessaan. Vaihtoehdot on nimetty seuraaviksi: Vaihtoehto 1. Vuoreksen sivistyspalveluiden työryhmän esitys, Vaihtoehto 2. Yksityisen päivähoidon painotus ja Vaihtoehto 3. Kolme koulua. Vaihtoehtoja on myös verrattu toisiinsa. Tämän vertailun pohjalta on konsulttityöryhmä muodostanut johtopäätöksiä sekä suosituksia alueen koulu- ja päivähoitopalvelujen jatkosuunnittelulle ja päätöksenteon tueksi. 4
6 1. JOHDANTO 1.1. ALUEEN SIJAINTI Vuoreksen alue sijaitsee Tampereen ja Lempäälän rajalla. Etäisyys Tampereen keskustaan on 7 km, Lempäälän keskustaan 14 km, Hervannan keskustaan 3 km sekä Sääksjärven keskustaan 4 km. Alue on vielä pääosin rakentamaton, luonnonolosuhteiltaan ja topografialtaan monipuolinen aluekokonaisuus, jota lukuisat järvet osaltaan rikastuttavat. Alueen luonnonolosuhteet muodostavat erinomaisen lähtökohdan viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön toteuttamiselle. Alue sijoittuu Hervannan korkean teknologian keskittymän mm. Tampereen teknillinen yliopisto, VTT, Tampereen teknologiakeskus Hermia läheisyyteen, yhteydet Tampereen keskustaan ovat hyvät ja alueen keskeisimmät osat sijoittuvat kaupunkiseudun tulevan 2-kehäväylän varteen. Alue kytkeytyy valtakunnalliseen ja seudulliseen liikenneverkkoon eteläosassa Ruskontien (2-kehäväylä) ja valtatien 3 (Kuljun moottoritie) välityksellä sekä pohjoisessa valtateiden 3 ja 9 (kaupunkiseudun 1-kehäväylä) välityksellä. Alueelta on myös nopea yhteys Tampere-Pirkkala lentokentälle. (Kuvat 1.1. ja 1.2.) Kuvat 1.1. ja 1.2. Vuoreksen alueen sijainti kaupunkirakenteessa (Lähde: Vuoreksen osayleiskaavaehdotus) ja Tampereen kaupunkiseudun rakenne ennustevuonna (Lähde: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2020) 1.2. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA AIKATAULUTUS Työn tavoitteena on ollut laatia selvitys Vuoreksen koulu- ja päivähoitopalvelujen järjestämisen vaihtoehdoista. Selvitys on laadittu kunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja sen avulla on pyritty saamaan tietoa koulu- ja päivähoitopalvelujen sekä niihin liittyvien tuki- ja liitännäispalvelujen vaihtoehtoisista järjestämistavoista. Selvitys aloitettiin helmikuussa 2006 ja se valmistui syyskuussa
7 2. JULKISTEN PALVELUIDEN TUOTANTOTARPEET Näkymät kuntien tulevaisuudesta seuraavien vuoden aikana ovat haasteelliset. Hyvinvointipalveluiden saatavuus ei ole itsestäänselvyys. Palvelujen hankintastrategia on yksi vastaus haasteeseen turvata tamperelaisten hyvinvointipalvelut. Keinona on kahden keskeisen periaatteen säilyttäminen palveluiden järjestämisvastuu on kaupungilla, ja palvelut rahoitetaan pääosin verovaroin. Tavoiteltava muutos koskee hyvinvointijärjestelmän kolmatta ulottuvuutta eli sitä, miten palvelut tuotetaan. Tampereen kaupunkistrategian Kaikem Paree Tampere mukaan yksityisen palvelutuotannon ja kolmannen sektorin merkitys julkisten palvelujen täydentäjänä korostuu ja lisääntyy. Rohkealla tuotekehittelyllä luodaan hyvän elämän palveluja tamperelaisten parhaaksi. Palvelujen kehittämisvision mukaan tamperelaisilla on tulevaisuudessa käytössään laadukkaat ja kilpailukykyiset hyvinvointipalvelut. Palvelut tuotetaan yhä useammin yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Tamperelaiset palvelumarkkinat toimivat, ja kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kaupungin omassa palvelutuotannossa on vahvaa sisäistä uudistumista. Palvelujen elinkaariajattelun mukaan kuntalaisten tarpeet muuttuvat ja niihin tulee etsiä ajanmukaisia palveluratkaisuja. Tuotekehityksessä pohditaan, mistä palvelun sisältö muodostuu, kuka sen parhaiten tuottaa ja mikä palvelutapahtumassa on asiakkaan oma osuus. Tuotekehitys sisältää lopputuloksen osalta aina epävarmuutta. Tärkeää on kokeilla ja pilotoida uutuuksia rohkeasti ja vahvistaa niiden onnistumisen edellytyksiä. Aito tuotekehittely vaatii resursseja. Lähtökohtana Vuoreksen alueen toteuttamiselle kahden kunnan alueella on ollut kuntien välinen yhteistyö. Yhteistyötä sovelletaan myös kunnallisten peruspalvelujen toteuttamisessa ja tarjonnassa. Perusajatuksena Vuoreksen alueen suunnittelussa pidetään, että alueen asukkaat saavat mahdollisimman monet tarvitsemansa kunnalliset palvelut joustavasti omalta alueelta riippumatta hallinnollisesta kuntarajasta. Suurimpana yhteisenä hankkeena Vuoreksen alueelle on suunnitelmissa ollut yhteisen sosiaali- ja terveysaseman rakentaminen. Koska Lempäälän kunnalla ei ole riittäviä resursseja alueen vaatimiin palveluinvestointeihin ja Tampereen puoleinen alue rakentuu nopeammalla aikataululla kuin Lempäälän puoli, tulee Tampereen kaupunki pääsääntöisesti vastaamaan suurten perusinventointien toteuttamisesta. Vuoreksen alue on todettu kooltaan niin suureksi, että se edellyttää tiettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamista ja tuottamista alueellisesti. Tämä perustuu niihin yleisiin periaatteisiin, joita noudatetaan vastaavilla väestövastuu- ja palvelualueille Tampereella ja Lempäälässä. Kattava alueellisten palveluiden saatavuus on merkittävä asia Vuorekseen muuttavien asukkaiden näkökulmasta. Suunniteltuun yhdyskunta- ja aluerakenteeseen vedoten on kuitenkin esitetty, että Vuoreksen tulisi julkisissa palveluissa muiden kuin päivähoidon ja koulupalveluiden osalta) pääsääntöisesti tukeutua Hervannassa oleviin palveluyksiköihin. Olevien palveluyksiköiden kapasiteetti sekä Tampereella että Lempäälän puolella on jo nykyisellään monelta osan ylikuormitettu. Se ei siten anna mahdollisuuksia kytkeä Vuoreksen asutusta täysimääräisesti oleviin yksiköihin ilman mittavia lisäinvestointeja. Lempäälällä ei Sääksjärjven Kuljun alueella ole ylimääräistä palvelukapasiteettia, johon Vuoreksen alue voisi tukeutua, vaan alueella olisi tarvetta tukeutua Vuoreksen palveluihin esim. päivähoitopalveluissa. Hervannan palveluyksiköiden koon kasvattamiseen siinä määrin, että ne tulevaisuudessa kykenisivät palvelemaan nykyisiä/uusia hervantalaisia ja Vuoreksen asukkaita, ei ole tarkoituksenmukaista. Julkisten palveluiden tukeutuminen muihin alueisiin ei ole muutoinkaan kestävä ratkaisu esim. alueen asukkaiden ja alueen kehittymisen näkökulmasta. Palveluiden hajautuminen merkitsisi myös liikkumistarpeiden lisääntymistä. Terveysaseman toteutumatta jättäminen olisi erityisesti Lempäälän puolen asutuksen kannalta huono vaihtoehto, sillä se edellyttäisi ainakin tiettyjen terveyspalveluiden tukeutumista kuntakeskuksen terveysasemaan. Pitkä matka asettaisi Vuoreksen Lempäälän puoleiset asukkaat selvästi eriarvoiseen asemaan Tampereen puolen asukkaisiin nähden. 6
8 3. VUOREKSEN JULKISET PALVELUT Vuoreksen keskusta sijoittuu pääväylien risteyksen tuntumaan ja kuntien väliselle rajalle, jonne tulee aluevaraukset kaupallisia palveluita, koulupalveluita, päiväkotia, terveys- ja sosiaalialan palveluita sekä seurakuntakeskusta varten. Keskustasta muodostuu kaupunginosan toiminnallinen ydin, jonka luonne tulee perustumaan kaupunkimaiseen ilmeeseen sekä asumis-, palvelu-, harrastus- ja työpaikkatoimintojen muodostamaan sekoittuneeseen kaupunkirakenteeseen. Vuoreksen julkisia palveluja tulevat olemaan Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot raportin (2004) mukaan koulupalvelut, päivähoito, neuvola, kirjasto, liikuntahalli, uintikeskus, nuorisotilat, terveysasema, monitoimitila ja yhteispalvelupiste. Palvelut tulevat tarkentumaan päätöksenteon yhteydessä. On mahdollista, että palvelujen käytön ruuhkahuiput ratkaistaan olevien tilojen yhteydessä tilapäisin tilajärjestelyin tai osa palveluista osoitetaan lähialueilta. Vuoreksen rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus ratkaista Mäyränmäen päivähoito ja Vuoreksen koulukeskus, joka sisältää myös päiväkodin. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus toteuttaa myös kirkko ja seurakuntakeskus. Vuoreksen keskuskoulua laajennetaan myöhemmin. I vaihe n asukasta n II vaihe n asukasta n Mäyränmäkeen päivähoidon järjestäminen yksityisten toimijoiden kanssa esim. ryhmäpäiväkoti Vuoreskeskukseen Koulukeskus osa yhtenäisestä peruskoulusta (1-6 luokat) liikuntahalli ja ulkoliikuntatilat neuvola ja hammashoito koulun yhteyteen (neuvola vaihtoehtoisesti keskustan kivijalkaan) päiväkoti Kirkko ja seurakuntakeskus Nuoriso- ja harrastustilaa koululla, kivijalkatiloissa sekä seurakunnan tiloissa Lääkäripalvelut Hatanpään terveyskeskuksessa tai ostopalveluina muut perusterveydenhoitopalvelut tilapäisissä vuokratiloissa Monitoimitilaa (n. 400 m²) yhteistyössä seurakunnan kanssa kirkkokortteliin palvelee alkuvaiheessa kirjastotilana Osa palveluista Hervannasta/Lempäälästä Vuoreskeskukseen Koulukeskus yhtenäisen peruskoulun II vaihe (7-9 luokat) Päiväkoti yksityinen päiväkoti vuokratiloissa, kivijalassa tms. Monitoimitalon laajennus ( kirkkokortteli ) 7
9 III vaihe n asukasta n Vuoreskeskukseen Koulukeskus peruskoulun laajennus Päiväkoti yksityinen päiväkoti vuokratiloissa, kivijalassa tms. Monitoimitalon laajennus Sosiaali- ja terveysasema Isokuuseen Pienten lasten koulu (1-4 luokat) n. 200 oppilasta Neuvola Päiväkoti n. 110 lasta Nuorisotila/kerhotila Vormistoon Pienten lasten koulu (1-4 luokat), n. 200 oppilasta Neuvola Päiväkoti n. 110 lasta Kouluun (Lempäälän puolelle Vuoresta) Pienten lasten koulu (1-4 luokat), n. 200 oppilasta Neuvola Päiväkoti n. 110 lasta Nuorisotila/kerhotila Rimmiin Urheilukeskus Taulukko 3.1. Vuorekseen suunnitellut julkiset palvelut aikatauluineen. 8
10 4. ALUEEN SUUNNITTELUTILANNE 4.1. VUORES-VISIO PIKKUKAUPUNKI LUONNON KAINALOSSA Vuoreksen kaupunginosalle on asetettu haasteelliset tavoitteet, joita ns. Vuores-visio havainnollistaa. Sen mukaisesti: Vuores on Tampereen ja Lempäälän yhteinen kaupunginosa, joka nousee Tampereen ja Lempäälän rajalle. Vuoreen 2015 mennessä alueelle rakennetaan asunnot yli asukkaalle ja toimitilat työpaikalle. Vuores rajautuu Tampereen kaupunkiseudun I ja II-kehäväyliin sekä Tampere Helsinki moottoritiehen. Tampereen keskustaan on 7 km ja matka Tampere Pirkkalan lentokentälle kestää vain 15 min. Vuorekseen rakennetaan viihtyisiä, nykyaikaisella huipputekniikalla varustettuja asuntoja - pienkerrostaloja, rivi-, pari- ja omakotitaloja. Vuoreksen rakentamisen lähtökohtana on monipuolinen asuntotuotanto, laadukkaat ja viihtyisät työpaikka-alueet sekä inhimillinen, ihmisen kokoinen mittakaava. Keskustassa ja alakeskuksissa on tarjolla kerrostaloasuntoja, muualla omakoti- ja rivitaloasuntoja tai kaupunkivilloja. Yleisilme on luonnonläheinen, sillä rakentaminen sopeutetaan vaihteleviin maastonmuotoihin ja maisemaan sekä arvokkaiden luontoalueiden suojeluun VUOREKSEN KAAVOITUSTILANNE JA RAKENTAMINEN Vuoreksen osayleiskaavan pinta-ala on ha. Asuntoalueita on esitetty 287 ha, josta 150 ha sijoittuu Tampereelle ja 137 ha Lempäälään. Osayleiskaava-alueelle on laskettu voitavan sijoittaa noin asuntoa, josta Tampereeelle ja Lempäälään. Asukkaista noin tulisi Tampereelle ja Lempäälään. Työpaikka-alueita osayleiskaava-alueella on 35 ha, josta Tampereelle sijoittuu 29 ha ja Lempäälään 6 ha. Keskustatoimintojen aluetta on 17 ha, josta 12 ha sijaitsee Tampereella ja 5 ha Lempäälässä. Viheralueita on 560 ha, mikä on 45% kaava-alueen kokonaispinta-alasta. Vesialueita on 195 ha. Alueen asemakaavoitus on käynnissä. Vuoreksen kaupunginosan rakentaminen alkaa 2007 Mäyränmäen ja Lahdespohjan alueista, jotka sijaitsevat liikenteellisesti ja kunnallisteknisesti edullisilla alueilla. Mäyränmäestä tulee asuntoalue, jonne rakennetaan pienimuotoisesti, luonnonläheisesti ja samalla kaupunkimaisesti. Vuoreksen keskustan rakentamiseen arvellaan päästävän vuoden 2007 lopulla. Vuoreksen toteutusohjelma, kaavoitusohjelma, aikataulutus sekä ohjelman mukaiset suunnitellut kerrosalat ja asukasluvut on esitetty kuvissa 4.1., 4.2. ja
11 Kuva 4.1. Vuoreksen toteutusohjelma. 10
12 Kuva 4.2. Vuoreksen kaavoitusohjelma. 11
13 Kuva 4.3. Vuoreksen asuinkerrosalat. 12
14 4.3. VUOREKSEN KESKUSTAN ARKKITEHTIKILPAILU Vuoreksen keskustan arkkitehtikilpailu ratkaistiin vuoden 2005 joulukuussa ja voittajaksi valittiin ehdotus Città. Kilpailun tarkoituksena oli saada Vuoreksen keskustalle omaleimainen, kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen suunnitelma, joka toimii asemakaavoituksen ja tulevan rakentamisen pohjana. Alueen suunnittelua on jatkettu eteenpäin voittajaehdotuksen pohjalta MÄYRÄNMÄEN ASEMAKAAVALUONNOS Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun lähtökohtana on vahvistettu Pirkanmaan 3. seutukaava sekä Vuoreksen osayleiskaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Ministeriö määräsi päätöksessään osayleiskaavan noudatettavaksi. Vahvistuspäätöksestä on valitettu. Maakuntavaltuuston hyväksymän ja ympäristöministeriössä vahvistettavana olevan maakuntakaavan aluevaraukset ovat yhdenmukaiset Vuoreksen osayleiskaavan kanssa. Alue on pääosin eri-ikäistä ja -tyyppistä metsää, jonka painanteissa on kosteikkoa. Alueen länsipuolelle noin 800 metrin päähän rakentuu Vuoreksen keskusta. Suunnittelualueella on idässä luontoarvoiltaan merkittävä Hupakonkorpi. Suunnittelualueen läheisyydessä on pohjoisessa Mäyränmäen ja lännessä Pilkkakuusenharjun arvokkaat luontoalueet Korttelikilpailu kaavasuunnittelun pohjana Keväällä 2005 kaupunki päätti järjestää Mäyränmäen alueen suunnittelun, tontinluovutuksen ja toteutuksen pohjaksi korttelikilpailun. Kilpailun kohteena olivat uuden kaupunginosan aloituskorttelit, jotka toteuduttuaan luovat mielikuvaa koko kaupunginosan tulevasta ilmeestä. Arkkitehtuurin ja rakentamisen laadun on oltava korkeatasoista. Mäyränmäestä suunnitellaan monimuotoista, pienimittakaavaista ja viihtyisää asuinaluetta. Kilpailuun ilmoittautuminen oli avoin rakennuttajille, rakennusliikkeille ja muille organisaatioille, joiden voitiin arvioida olevan kykeneviä korttelialueiden toteuttamiseen. Kilpailuun ilmoittautui ohjeiden mukaisesti 14 työryhmää. Kilpailu oli kaikkiaan erittäin korkeatasoinen ja tuotti hienoja tuloksia. Kilpailuohjelmassa kannustettiin yhteistyöhön taiteilijoiden kanssa ja taidetta olikin otettu mukaan kaikkiin ehdotuksiin. Kaavaratkaisu Mäyränmäen alue on osa maastorakenteeltaan erittäin vaihtelevaa ja pienipiirteistä järviylänköä. Rakennettavat korttelialueet sijoitetaan selänteiden lakialueille ja lämpimille rinteille. Rakennetut puistot sijoittuvat laaksopainanteisiin, joita käytetään hyväksi myös hulevesien ohjaamisessa olemassa oleviin kosteikkoihin. Alueen alkuperäistä luontoa säilytetään mahdollisimman paljon. Asemakaavalla muodostuu pääasiallisesti kaupunkimaisen pientaloasumisen alue. Alueelle rakennetaan yhteensä 250 asuntoa omakotitaloihin, paritaloihin, rivitaloihin ja pienkerrostaloihin. Omakotitontteja on kaavoitettu 30 kpl. Asukkaita Mäyränmäessä tulee olemaan noin 850 ja työpaikkoja alueelle voi sijoittua arviolta 150. Kaava on laadittu yhteistyönä kaavoittajien ja korttelikilpailun voittaneiden työryhmien kanssa kilpailuehdotusten pohjalta. Rakennuttajat ovat sitoutuneet toteuttamaan kortteliinsa kilpailussa ehdottamansa taideteoksen. Kukin asuinkortteli rajautuu virkistysalueeseen. Alueen keskelle rakennetaan Mäyränmäen puisto, jonne tulee pallo- ja leikkikenttä. Kevyen liikenteen pääreitti sijaitsee Mäyränmäenkadun pohjoispuolella jatkuen Vuoreksen keskustaan asti. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi varataan aluetta Ruskontien varresta. Lähipalvelurakennukselle, johon voi sijoittua päiväkodin lisäksi kaupallisiakin palveluja, on varaus Mäyränmäenkadun varrella. Mäyränmäen tarvitsemat koulupalvelut toteutetaan Vuoreksen keskustaan, johon koulu valmistuu Virolaisen rantaan on mahdollista rakentaa rantasauna asuntoalueen yhteiskäyttöön. Mäyränmäki rakennetaan vuosina
15 Kuva 4.4. Havainnekuva Mäyränmäestä. 14
16 5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUOREKSEN KOULU- JA PÄIVÄHOITOPALVELUISSA 5.1. HAASTATTELUT Vuoreksen koulu- ja päivähoitopalvelujen järjestämisen vaihtoehtojen ja toiminnallisten tavoitteiden muodostamista varten on haastateltu eri tahoja Tampereella ja Lempäälässä. Haastateltuja henkilöitä ovat olleet: Anja Aarnio, kongressipäällikkö, Tampere-talo Aila Alanen, sivistystoimen talouspäällikkö, Lempäälä Lasse Eskonen, apulaiskaupunginjohtaja, Tampere Sisko Hiltunen, suunnittelija, Tampere Pirjo Hurme, päivähoidon johtaja, Lempäälä Taru Kuosmanen, tilaajapäällikkö/ lapset ja nuoret, Tampere Nina Lehtinen, sivistystoimenjohtaja, Lempäälä Sari Mäntylä, suunnittelija, Tampere Ilkka Ojala, johtaja, Tampereen Tilakeskus Liisa Parviainen, hankearkkitehti, Tampereen Tilakeskus Janne Viitala, projektikoordinaattori, Lempäälä Leena Viitasaari, päivähoidon johtaja, Tampereen Lisäksi haastattelutietoja on tarkennettu henkilökohtaisten tiedonantojen kautta. Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat antaneet: Heli Anttalainen, oppilaitosten kehittäminen, Opetushallitus (iso koulukoko) Eino Leisimo, kehittämispäällikkö, Jyväskylä, (kokonaiskoulupäivä Keijo Lindqvist, koulun isäntä, Helsinki (vahtimestarin tehtävät ja koulun tilojen vuokraus). Seuraavat kappaleet pohjautuvat hankkeen aikana tehtyihin haastatteluihin, ohjausryhmässä käytyihin keskusteluihin ja saatuihin kommentteihin PÄIVÄHOITO Päivähoitopalvelu jakautuu kunnalliseen ja yksityiseen päivähoitoon. Tampereella kunnallinen päivähoito sisältää myös ostopalvelua. Kunnallinen taho osoittaa Tampereella ostopalvelupäiväkotiin asiakkaat. Lähtökohtana päivähoitopalveluissa on, että Vuoreksen keskustaan sijoittuu riittävän iso kunnallinen päivähoitoyksikkö, esim. 100 lapselle. Päiväkoti toimii peruspalveluna ja tukikohtana muiden päivähoitopalvelujen järjestämiselle. Tavoitteena on saada päivähoitopalveluissa puhtaasti kunnallisen palvelun lisäksi yksityisiä palveluja / ostopalveluja. Tampereen kaupungilla on parhaillaan käynnissä keskustelu ostopalvelujen käyttämisen määrästä. 15
17 Päivähoidon palvelutuottajia voidaan kilpailuttaa. Kilpailutuksessa on korostettava koko palvelun kilpailutusta, joka sisältää myös toiminnan kehittämisen. Viranomaistehtäviä kuten lasten suojelua ei voida kuitenkaan kilpailuttaa. Erityispäivähoito tuskin tulee mukaan yksityisen palvelun sisältöön, ellei sitä oteta mukaan laatukriteereihin kilpailutuksessa. Yksityiset päiväkodit voivat kiertää muuten erityispäivähoidon tarvitsijat oman valintamenettelynsä kautta. Myös asiakkaat tekevät valintansa halutusta päivähoitopaikasta. Mikäli yksityisiltä ei edellytetä erityispäivähoidon osaamista, voi kaupunki tarvittaessa esim. myydä palvelua. Yksityisten palveluntuottajien franchising-ideoihin suhtaudutaan myönteisesti. Kuitenkaan toiminnan sisällön ei tulisi olla sellaista, että esim. iltapäiväkerhossa joillakin on varaa ja joillakin ei ole varaa osallistua lisämaksullisille kursseille tai retkille. Vaarana yksityisen palveluntuottajan toiminnassa on toimintakyvyttömyys esim. taloudellisten resurssien tai henkilöresurssien takia. Seurakunnan ylläpitämä päiväkoti voi olla myös mahdollinen vaihtoehto, jossa seurakunnan päivähoitotoiminta rinnastetaan yksityisiin toimijoihin. Täytyy muistaa kuitenkin, että ihmisillä on oikeus uskonnon vapauteen. Toistaiseksi seurakunnat ovat olleet mukana vain päiväkerhotoiminnassa. Päiväkotiryhmiä voidaan hajauttaa pieniin yksiköihin. Ryhmäperhepäiväkodin mitoitus voi olla esim lasta. Pienissä yksiköissä ei tarvita välttämättä omaa keittiötä. Ruokapalvelut voidaan hoitaa keskuskeittiön kautta ja esim. jumppatiloja voidaan käyttää pääpäiväkodista, jos tilat sijaitsevat lähellä. Päiväkotitiloja voisi sijaita esim. kerrostalojen alakerrassa. Ryhmäperhepäiväkoti on todettu Tampereen kaupungin tekemässä kustannusvertailussa kalliiksi. Tampereen kaupunki ei olekaan perustamassa uusia yksiköitä Vuorekseen, mutta yksityiset voivat halutessaan perustaa. Kotona hoidossa olevia lapsia ja heidän hoitajiaan voisivat palvella asuinkortteleihin tulevat kokoontumistilat. Kerrostalon kokoontumistiloja voidaan käyttää myös perhepäiväkotiryhmien salitilana (liikunta & juhla). Seurakunnan pyörittämä perhekahvila ja askartelutilat olisivat myös tarpeen. Vuoreksen Keskuskoulussa päiväkoti sijoitetaan omaan rakennukseensa koulun lähelle, jolloin voidaan käyttää yhteisesti mm. koulussa sijaitsevaa ruokalaa NEUVOLA Neuvolan sijainnista päiväkodin yhteydessä on Muotialassa hyviä kokemuksia. Neuvolapalvelun keskittämisestä on hyviä kokemuksia Hervannassa. Vuorekseen sopiva ratkaisu olisi keskittää toimintaa kuten Hervannassa, jolloin samasta paikasta löytyy laajaa osaamista. Aluksi neuvolapalvelut voisivat sijaita Keskuskoulun yhteydessä, minkä jälkeen neuvola siirtyisi uuteen ns. SOTE-taloon, jonne tulee hyvinvointineuvola. Hyvinvointineuvolassa äitiys- ja lastenneuvola ovat yhdessä. Samassa paikassa on myös terveydenhoitaja ja lääkäri, perhetyöntekijä sekä psykologi. Toiminnassa on mukana vertaisryhmätoimintaa ja ryhmätoimintaa KOULU Vuoreksen alueen opetus järjestetään kunnallisena palveluna. Yksityisiä kouluja ei ole helppo toteuttaa ja Valtioneuvosto on ottanut hyvin tiukan linjan yksityisten koulujen toimilupa-asioihin. Vastikään on evätty lupahakemuksia. Opetusministeriön alaista koulurakentamiseen kohdistuvaa valtionosuutta voidaan hakea silloin, kun tilat omistaa toiminnan järjestäjä. Keskuskoulu-rakennukseen haetaan ainakin osaksi valtion tukiosuutta. Jos tuki saadaan kunnalliselle taholle, ei voida mennä yksityisiin palveluntuottajiin, sillä silloin toiminnan järjestäjä ei ole sama. Tukea myönnetään yksityisellekin koululle. Esimerkiksi Tampereella Steiner-koulu saa nyt rakentamisen valtionosuutta omaan hankkeeseensa. 16
18 Tavoitteena on laadukas kunnallinen perusopetus ja tarpeeseen perustuva mitoitus. Koulun sijainnissa on tärkeää turvallinen koulumatka. Palvelut on oltava saavutettavissa alueellisesti. Tavoitteena on yhtenäinen perusopetus ja ehyt oppimispolku. Monipuolista opetusta voidaan tukea esimerkiksi erilaisten opetusmenetelmien käytöllä, erilaisilla ryhmätyöskentelyn muodoilla, tiedon etsimisellä eri menetelmin, tuntijaon monipuolisella hyväksikäytöllä, opetussuunnitelmallisilla painotuksilla jne. Ryhmätyöskentelyn kannalta koulun mediateekki/kirjasto on tärkeä, samoin niihin mahdollisesti liittyvät ryhmätilat. Keskuskouluun sijoittuu alueellista erityisopetusta, joten opetuksen eriyttämiseen tulee varata riittävästi tiloja. Erityisopetuksessa ollaan etsimässä erilaisia toimintamuotoja, joissa oppilas voi esim. olla osaaikaisessa erityisopetuksessa tai saada erityisopetusta jossakin oppiaineessa ryhmässä tai yksin. Tilojen tulee olla jaettu oppilaan näkökulmasta hallittaviin kokonaisuuksiin. Kulkeminen ja yhteydet on suunniteltava hyvin. Tavoitteena on virikkeellinen oppimisympäristö, jossa on uuden opetusteknologian tuomat mahdollisuudet. Tilojen tulee olla turvallisia, joustavia, monikäyttöisiä ja muunneltavia. Tilojen suunnittelussa on otettava huomioon, että niillä on myös koulun ulkopuolisia käyttäjiä. Tavoitteena on, että koulusta tulee ympäröivän yhteisön toimintakeskus. Keskuskoulun suunnittelussa tulisi lähteä siitä, että eri luokat ryhmitellään omiksi kokonaisuuksiksi esim. esiopetus, alkuopetus 1-2 lk, peruskoulun vuosiluokat 3-4 ja 5-6 sekä yläkoulu vuosiluokat 7-9. Kyseessä on pedagogiset rajapinnat. Esi- ja alkuopetuksen tulisi toimia yhteistyössä saumattomasti. Tällöin voidaan toteuttaa joustava koulun aloittaminen. Joustavan koulun aloituksen kautta lapsi voi kehityksensä mukaisesti siirtyä toiseen ryhmään. Opettajilla tulee olla esim. lastentarhanopettajan koulutus ja opettajan pätevyys. Kyseessä on esiopetuksen ja alkeisopetuksen tuominen toistensa lähelle. Joustava koulun aloittaminen on mahdollista, kun päiväkodin 5-6 -vuotiaiden ryhmä ja koulun 1. ja 2. luokka sijaitseva lähekkäin. Voidaan saada myös tilallista synergiaa ja henkilöstön yhteiskäyttöä aamu- ja iltapäivätoiminnassa TUKIPALVELUT Tukipalveluissa voidaan käyttää mahdollisuuksien mukaan muuta kuin kaupungin omaa palvelutuotantoa. Esimerkiksi keskuskeittiössä voi olla yksityinen toimija. Lähtökohtana voisi olla, että tilat ja kiinteät välineet omistaa tai vuokraa Tilakeskus, mutta palvelun tuottaja omistaa irtaimiston ja välineet kuten lautaset. Omistaminen ei ole vuokraamisen vaihtoehto. Tilakeskus joka tapauksessa vuokraa kaikki tilansa. Tilakeskus ei ole kiinnostunut vuokraamaan tilojaan esim. kilpailuttamisen tahtiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan vaan se edellyttää pidempiaikaisia sopimuksia, joita se uskoo voivansa tehdä tilaajan kanssa, joka jälleenvuokraa tilat edelleen. Myös tilapalvelujen järjestämisessä ulkoisten palvelutuottajien käyttö on mahdollista. Lääkäri- yms. tukipalvelut voidaan myös ostaa ulkopuolisena palveluna. Koulun yhteyteen tulee kouluterveydenhuolto ja kolmen hammashoitajan tila. Seurakunnan kerhotoiminta on tärkeää. On esimerkiksi sosiaalipalveluina perheryhmätoimintaa. Nuorten pudokkaiden elämänsuunnittelua tehdään yhteistyössä muiden tahojen kanssa. AKU ei ole kerhotoimintaa. Srk rahoittaa yhden työntekijän panoksen toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden tukemiseksi. kts. Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu perusopetukseen kuuluen 1. ja 2. luokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisopetuksessa oleville lapsille. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestämässä voivat olla mukana kunnallisen tahon lisäksi mm. urheiluseurat ja seurakunta. Koululla voidaan lisäksi tarjota lapsille perusopetuksesta erillistä, vapaata harrastustoimintaa. Jos harrastukset ovat koululla sopivasti järjestettynä, ei vanhempien tarvitse kuljettaa lapsiaan harrastuksiin. Varsinaisen kokonaiskoulupäivän järjestämisessä on nähty esteitä mm. OAJ:n ja rahoituksen kannalta. 17
19 5.6. MONIKÄYTTÖISYYS, MUUNTOJOUSTAVUUS JA ELINKAARI Monikäyttöisyys on tärkeä tavoite julkisissa tiloissa. Pääkäytön lisäksi käyttöastetta voidaan nostaa erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden ja yksityisten toimijoiden avulla. Toivottavaa on, että koulujen liikuntatilat ovat iltaisin ja viikonloppuisin liikuntakäytössä. Työväenopisto/kansalaisopisto voivat toimia koulukiinteistöissä koulutyöajan ulkopuolella. Koulun tilaorganisoinnin kautta myös esimerkiksi yksityinen henkilö voisi pitää soittotunteja iltapäivällä koulun tiloissa. Lähialueiden asukkaat voisivat vuokrata tiloja omiin tilaisuuksiinsa. Monikäyttöisyyden kannalta huomioon otettavia asioita ovat mm. kameravalvonnat, iltavahtimestarit, eri toimijoiden lukolliset säilytyskaapit ja mahdolliset minikeittiöt. Voiko joku kaupungin toimijoista ottaa vastuun tilojen varauksista? Esimerkiksi Helsingissä opetusvirasto hoitaa tilavaraukset koulukäytön ulkopuolella. Vahtimestaritoimintaa voitaisiin kehittää. Esimerkiksi Helsingissä toimii koulun isäntiä, joiden tehtäviin kuuluu 60 % työajasta vahtimestarin tehtäviä ja 40 % työajasta kiinteistönhoitotehtäviä. Koulun isännät kuuluvat Helsingissä tilaaja tuottaja mallin mukaan tuottajiin, Palmia-yhtiön kautta. Myös rakennusliike, joka hoitaa kiinteistönhoidon, voi olla kiinnostunut koulun isännän tehtävistä Vuoreksessa. Vahtimestarin toimenkuvan kehittämisessä voisi ottaa esille myös pehmeän ulottuvuuden: vahtimestari on koulussa oheiskasvattaja. Lisäksi monikäyttöisessä talossa tarvitaan iltavahtimestareita. Tällä hetkellä Tampereella on käytössä malli, jossa Liikuntatoimi ottaa vastuun liikuntatiloista klo 17 jälkeen. Helsingissä iltavahtimestarit löytyvät kolmen kaupungin yhteisen työvoimapalvelun kautta. Työvoimapalvelun kautta järjestyy myös tilojen iltakäytön siivous. Myös yksityinen palvelun tuottaja voi olla Vuoreksessa mahdollinen iltavahtimestarina iltaaikaan. Tärkeää on, että toiminnalla on varahenkilöjärjestelmä, ettei toiminta katkea esim. sairastumisen takia. Päiväkodin muuntojoustavuutta voitaisiin lisätä mitoittamalla päiväkotitilat joustavasti esim. 100 lapsen sijasta 140:lle, jolloin lisätila toimisi luokkien tiloina ja koulun aloittaminen olisi mahdollista joustavasti. Tilojen elinkaarta ajatellen voisi koulun tai päiväkodin tiloihin rakennuksen elinkaaren aikana sijoittaa esim. vanhusten päivätoimintaa tai muuntaa kerrostalon alakerrassa sijaitsevan päiväkodin liiketilaksi tai asunnoiksi. Esimerkiksi Lempäälässä rivitaloasuntoja on muutettu päivähoidon tiloiksi, jotka ovat tarvittaessa muutettavissa takaisin asuinkäyttöön ESIIN TULLEITA HYVIÄ VIITEKOHTEITA JA ESIMERKKEJÄ Karosen koulu, Tampere tavallisen opetuksen lisäksi montessori-opetusta monenlaista iltapäivätoimintaa monikäyttöisyys ollut suunnittelun lähtökohta toimii kylän keskuksena, monitoimitilana riittävän isot urheilutilat. Kaakkurin koulu ja päiväkoti, Oulu saman katon alla päiväkoti 130 lasta ja koulu 800 oppilasta 1-6 luokat ja päiväkoti sekä erityisluokat vaikeavammaisille koulu koulun sisällä hyvä pihajäsentelyesimerkki: isot koululaiset ja ihan pienet lapset samalla pihalla, ei kiusaamista. Meriusvan koulu, Espoo päiväkoti ja koulu samassa rakennuksessa toimivasti. 18
20 6. TILOJEN TOTEUTTAMINEN 6.1. KOULUN KOKO Vuoreksen Keskuskoulu koostuu asemakaavoituksen yhteydessä laaditun havainnekuvan mukaan useasta eri rakennusmassasta. Rakennusmassat rajaavat koulu-campuksen alueelle erilaisia pihatiloja. Keskuskoulusta tulee laajennusten/laajennuksen myötä noin 1000 oppilaan koulukokonaisuus. Tämä on haaste suunnittelijoille. Tavoitteena on, että ei tule suuren koulun tuntua. Koulun kokoa ei sinänsä nähdä ongelmana, sillä koulutilat voidaan massoitella koulu-campuksen alueelle pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Liian pientä koulua ei kannata rakentaa. Koulukokona 300 oppilaan koulu olisi riittävä kooltaan. Ideaali ja toimivin koko olisi koulutoiminnan suunnittelijoiden mielestä oppilaan koulu. Silloin voidaan tarjota valintamahdollisuuksia aineissa ja mm. erityisopetusta. Koululaisille voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa koulun tiloissa. Myös työntekijöiden rekrytointi onnistuu hyvin. On nimittäin vaikeaa saada opettajia pieneen kouluun, koska pienessä koulussa on pelko lakkauttamisesta. Hallinnon kannalta (Lasse Eskonen) ideaali koulukoko olisi noin 100 oppilasta kutakin vuosiluokkaa kohden, 1-9 vuosiluokat samassa kiinteistössä. Lähtökohtaisesti keskitettyä toimintaa pidetään parempana ja kustannustehokkaampana kuin hajautettua toimintaa. Keskitetyn toiminnan haavoittuvuus on pienempi. Periaatteessa palveluissa halutaan tarjota pienille lapsille lähipalveluja kuten päiväkoti ja alkeiskoulu ja isommille lapsille aluepalveluja kuten koulu. Tavoitteena on ehyt oppimis- ja kasvatuspolku sekä joustava luokalta siirtyminen AIKATAULU Lähtökohta rakentamisen aikatauluissa on, että Keskuskoulun ensimmäinen vaihe on valmis v Se edellyttää, että rakennuslupa saadaan jo kesällä Mikäli tiloja ei saadakaan valmiiksi syksyksi v. 2009, saatetaan Vuoreksessa joutua ottamaan käyttöön siirrettävä koulu. Suunnittelussa on huomioitava kehittämisen kokonaisnäkökulma eli keskustan kouluun on luotava heti kunnon palvelut, näin tuetaan myös alakeskusten koulujen palveluja ja niiden kehittämistä. Vaiheessa 1 Keskuskoulusta tuleekin rakentaa riittävän suurikokoinen luokkineen ja oheistoimintoineen. Tilaa voidaan käyttää aluksi mm. nuorisotiloina illalla. Seurakunnan tilat toteutetaan todennäköisesti ensimmäisenä palvelurakennuksena Vuoreksen keskustaalueelle. Seurakunnan rakentamaan kokonaisuuteen toivotaan sijoitettavan esim. kirjasto. Myös päiväkotitiloista ja nuorisotiloista on puhuttu. Tarkoitus on, että kaupunki vuokraisi ensimmäisessä vaiheessa seurakunnilta tilat kirjastolle. Kaupunki rakentaa vasta seuraavassa vaiheessa omia monitoimitalon tiloja, jossa on lopulliset tilat myös kirjastolle OMISTUSVAIHTOEHDOT Tilojen omistajina voivat olla eri vaihtoehdoissa esimerkiksi Tampereen kaupunki, Lempäälän kunta, palveluntuottaja, rakennusliike, kiinteistösijoittaja tai seurakunta. Tampereen kaupunki ottaa investointibudjetissaan huomioon Vuoreksen tilatarpeet. Lähtökohta on, että esimerkiksi koulun rakentaminen on Tampereen kaupungin oma investointi. Myös päivähoidossa Tampereen Tilakeskuksella pitäisi olla vastuu tilasta joka tapauksessa, ovat ne omia tiloja tai vuokrattuja tiloja. 19
Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen
Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon
LisätiedotHIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15
24.8.2011 Sivu 1/15 Hanke: Hirvensalon koulu ja päiväkoti ALKUPERÄISEN HANKESUUNNITELMAN TILAOHJELMAN SUPISTAMINEN; VAIKUTUKSET HINTAAN JA HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAAN Sivu 2/15 HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI
LisätiedotVAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT
VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tutkitut vaihtoehdot Nykyverkko, parannettuna VE 0 + Kahden koulun malli VE 1 Kolmen koulun malli VE 2 Neljän koulun malli VE 3 Huom! Molemmat eivät
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotTEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy
TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen
LisätiedotParkanon koulukampus. Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa
Parkanon koulukampus Pedagogisen suunnittelun johtaminen ja yhteistyö rakennussuunnittelun kanssa elinkaarimallissa Lähtökohdat ja tavoite vuonna 2015 Kaksi alakoulua, yläkoulu ja lukio, 600+100 oppilasta
LisätiedotASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos
ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan
LisätiedotPäiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos
Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden
LisätiedotKAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle
KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotHiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013
Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 26
16.02.2017 Sivu 1 / 1 510/2017 12.01.03 26 Aarnivalkean koulun opetuksen järjestäminen kevätkauden 2017 aikana Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Eeva-Kaisa Ikonen, puh. 046 877
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011
06.03.2012 Sivu 1 / 1 1106/00.01.02/2012 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Ulla Valtonen, puh. (09) 816 45536 Anna-Liisa
LisätiedotVaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta
Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen
LisätiedotItäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.
Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotRiihikallion koulukeskus. Vaihtoehtoiset mallit
Riihikallion koulukeskus Vaihtoehtoiset mallit Riihikallion koulukeskus 3 eri vaihtoehtoa VE1 koulun laajennus ja säilytettävien osien (2007-siipi ja liikuntasali) peruskorjaus VE2 koulun laajennus ja
LisätiedotPäiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen kuntalaiskysely
Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen kuntalaiskysely Hyvä vastaaja, Tämä kysely tarkoituksena on kerätä tietoa päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen valmisteluun sekä päätöksentekoon. Voit halutessasi vastata
LisätiedotAlueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio
Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää
LisätiedotPalveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?
Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,
LisätiedotTerveellinen rakennus - kiinteistön omistajan vaihtoehdot
Terveellinen rakennus - kiinteistön omistajan vaihtoehdot Petri Hartikainen tilapäällikkö Kuopion Tilakeskus https://www.kuopio.fi/kuopion-tilakeskus Kaupunginhallitus 2/12 Kuopion Tilakeskus huolehtii
LisätiedotSiirtymäkauden jälkeinen vuokraaminen. Kunnat maakuntien vuokranantajina-seminaari Helsinki
Siirtymäkauden jälkeinen vuokraaminen Kunnat maakuntien vuokranantajina-seminaari 8.5.2018 Helsinki ALUKSI 4 ERILAISTA VUOKRAMALLIA Tilakeskuksen omistamat kiinteistöt Kuntien omistamat kiinteistöt Muiden
LisätiedotHallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi
LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotMetsäkylän kaavoitushankkeet
Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut
LisätiedotPERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotVAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE
VAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE 0) Säästövaikutus käyttötalouteen 0 euroa Luohua Perhepäivähoitoa ja 0-6 luokkien koulu, sivukirjasto Oppilasmäärät: 2019: 54 Oppilasmäärät: (arvio) 2030: 44 Henkilöstömäärä nykyisellään
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotKELPO- muutosta kaivataan
KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan
LisätiedotSIVISTYS- JA HYVINVOINTIKESKUKSEN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS
OAS, AK0237 1 (9) SIVISTYS- JA HYVINVOINTIKESKUKSEN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS II KAUPUNGINOSAN KORTTELEIDEN 26 JA 29 SEKÄ KATU-, PUISTO- SEKÄ PYSÄKÖINTIALUEIDEN JA URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUIDEN ALUEEKSI
LisätiedotAjankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen
Ajankohtaisfoorumi 29.11.2012 Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen Varhaiskasvatus on peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Selänteen alueella organisoitu sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluen näiden palveluiden
LisätiedotMETSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKI METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 17.3.2014 KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT _._.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 17. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014
LisätiedotApip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.
KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotKasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijoiden koulutuksen järjestäminen alkaen
16.02.2017 Sivu 1 / 1 543/2017 12.01.01 25 Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijoiden koulutuksen järjestäminen 1.8.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Jaakko Turpeinen, puh.
LisätiedotKuntapalvelukyselyn tulokset
Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.
LisätiedotKastellin monitoimitalo
Kastellin monitoimitalo Kaikkien Kastelli muunneltava ja kestävä tila toimii tänään ja tulevaisuudessa Kastellin monitoimitalo on Oulun kaupungin oppimis-, harrastus- ja kulttuurikeskus, joka palvelee
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Perheiden odotukset päivähoitopaikalle ja peruskoululle Helposti ja turvallisesti saavutettavissa Lapsella on hyvä olla aikuisten
LisätiedotParasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1
Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on
LisätiedotKajaanin varhaiskasvatus SK
Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee
LisätiedotKeskustan alueen varhaiskasvatusjärjestelyt
Keskustan alueen varhaiskasvatusjärjestelyt 29.3.2018 Perusperiaatteet Väestömäärän kehittymistä seurataan suunnittelussa, syntyvyys alentunut viimeisten viiden vuoden aikana koko Sastamalassa Perusopetukseen
LisätiedotJULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ
JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ HIRSIRAKENTAMISTA PUDASJÄRVELLÄ 1700-LUVULLA PUDASJÄRVEN KIRKKO MAAILMAN PISIN KATETTU HIRSIAITA 1370 m 1884 LAKARIN KOULU TOIMII KOULUKÄYTÖSSÄ EDELLEEN 1980-LUVUN HIRSITALOKORTTELI
LisätiedotKortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.
ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa
LisätiedotKuulemistilaisuus
Tervon kunta Kuulemistilaisuus 15.4.2019 Tervon kunta yläkouluselvitys 2018-2019 Petteri Ristikangas kunnanjohtaja Kunnanhallitus asetti yläkouluselvitys toimikunnan valmisteluryhmäksi toimikaudelle 7.11.2018-31.3.2019.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 96
06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,
LisätiedotKehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut
Tulevaisuuden palvelumalli 2025 Etelän palvelualue Muotiala, Turtola, Nekala, Jokipohja, Taatala, Koivistonkylä, Veisu, Korkinmäki, Viinikka, Nirva, Vihioja, Multisilta, Lahdesjärvi, Sarankulma, Lakalaiva,
LisätiedotYliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy
Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotAjankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013
Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013
LisätiedotSÄÄD Ö SK O K O E L M A
1 (5) Kotkan kaupungin SÄÄD Ö SK O K O E L M A 2019 Nro 11 VARHAISKASVATUKSEN VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty hyvinvointilautakunnassa 5.3.2019) YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus Hyvinvointilautakunnan
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoiminta oppilaan hyvinvoinnin tukena
KT, projektipäällikkö Leevi Launonen: Aamu- ja iltapäivätoiminta oppilaan hyvinvoinnin tukena Hyvä alku messut 10.-11.1.2005 Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteiskunnallista taustaa Koululaisten iltapäivähoidon
LisätiedotKUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri
KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin
LisätiedotLisäselvitys lapsimäärän kehityksestä sekä skenaariosta varhaiskasvatuksen kehittämisestä
Lisäselvitys lapsimäärän kehityksestä sekä skenaariosta varhaiskasvatuksen kehittämisestä Kauniaisten kaupunkistrategiassa vuosille 2018 2022 on asetettu tavoitteeksi Oppiminen kohti tulevaisuutta, ja
LisätiedotKouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016
Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.
LisätiedotH E L S I N K I, R ATA P I H A KO R T T E L I T j a
S E N A A T T I M Y Y : H E L S I N K I, R ATA P I H A KO R T T E L I T 1 7 1 0 7 j a 1 7 1 1 0 A S U I N K E R R O S TA L O KO R T T E L I T K E S K I - PA S I L A S S A RATAPIHAKORTTELIT, PASILA VALLILA
LisätiedotTukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija
Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle
Etelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle 11.12.2017 Mikko Tanhuamäki vastuuvalmistelija, tukipalvelut Tanja Penninkangas, vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto Sisältö Tausta Työryhmän raportti, kevät
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotVarhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle
Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta
LisätiedotVITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma
VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle
LisätiedotOppilashuolto muuttuvissa perusteissa
Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Heidi Peltonen, opetusneuvos Opetushallitus Heidi Peltonen PJ/SIOP Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Muutoksia Vn 380/2009 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1488784
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotNimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keuruun kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tarja Ojala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotJoustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana
Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen
LisätiedotHANKINTAILTA. Josek Oy. JOENSUUSSA Risto Ravattinen
17. toukokuu 2017 2 17.5.2017 HANKINTAILTA Josek Oy JOENSUUSSA 18.5.2017 Risto Ravattinen 8.9.2011 3 17.5.2017 JOSEKIN Josekhankinta- asiamies Oy esittäytyy! Risto Ravattinen 8.9.2011 Ensisijaiset tavoitteet
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3857/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2017 1 (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta 36 17.5.2017 186 Asianro 3857/10.03.02.01/2017 Maaningan uuden päiväkodin hankesuunnitelma Päätöshistoria Kasvun ja oppimisen lautakunta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 79
18.05.2016 Sivu 1 / 1 2289/2016 10.03.02 79 Jousenkaaren koulun väistöt lukuvuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh. 09 816 52137 Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Juha Hovinen,
LisätiedotVäestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet
Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun
LisätiedotPalveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus
Palveluverkon uudistaminen Kuulemistilaisuus 3.12.2015 Tarkastelun lähtökohtia oppilaslähtöisyys ja pedagoginen tasa-arvo oppimisympäristöissä opetusvälineet ja teknologia uuden opetussuunnitelman tuomat
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
LisätiedotPalveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
LisätiedotYli-Maarian koulu. YMA ja Moision yksikkö
Yli-Maarian koulu YMA ja Moision yksikkö 1.8.2018 Kaupunginvaltuuston 18.4.2011 hyväksymäyli-maarian koulun ja päiväkodin uudisrakennuksen hankesuunnitelma Alun perin Yli-Maarian koulu mitoitettiin vain
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotNIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO
Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO
LisätiedotKasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,
Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila 2018 Neuvotteleva virkamies Timo Ertola, 15.3.2018 90% 80% 70% Varhaiskasvatukseen osallistuminen kasvussa Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ja yksityisen hoidon
LisätiedotLAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.
LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy
Lisätiedot2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?
2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee
LisätiedotHattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys
Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Seudullinen sivistystoimityöryhmä Marraskuu 2014 28.11.2014 Page 1 3.Varhaiskasvatus : Palveluseteli yli kuntarajojen kokopäivähoitoon sekä avoimeen
LisätiedotPÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN
PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN 2020 Kymppi - Moni / Tilannekatsaus 31.5.2012 Ulla Rannanheimo aluekeskuksen palvelut aluekeskuksen palvelut Ydinkeskustan palvelut aluekeskuksen palvelut Maaseutukylä lähikeskus
LisätiedotVANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.
VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä
LisätiedotTervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi
Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Sipoon Jokilaakson ja Nikkilän sijainti Helsingin keskustaan 35 km, Porvooseen noin 25 km ja Keravalle noin 10 km Kerava-Porvoo radan varrella Joukkoliikenneyhteydet Nikkilästä
LisätiedotDiaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360
Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO
LisätiedotLoimaan linja Keskusta-alueen päivähoitoselvitys 2015
Loimaan linja Keskusta-alueen päivähoitoselvitys 2015 Koulutuslautakunta 27.4.2015 Kaupunginhallitus 11.5.2015 1. Keskusta-alueen päivähoidon nykytilanne 1 Päiväkodit ym. päivähoitopaikat keskusta-alueella
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotLaukaan Ekokoulu uudenlaisena oppimisympäristönä Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät Sivistysjohtaja Juha Tolonen
Laukaan Ekokoulu uudenlaisena oppimisympäristönä Sivistystoimen ja oppilaitosjohtamisen päivät 13.-14.9.2017 Sivistysjohtaja Juha Tolonen Laukaan kouluverkon uudistus - aluekoulumalli Tarvaalan, Savion
LisätiedotKuka kokkaa sote-soppaa?
Kuka kokkaa sote-soppaa? Minna Salminen sopimustoimitsija tiimin vastaava, JHL Seinäjoki 19.4. Maakuntiin siirtyvä henkilöstö Kaikkea maakunnille siirtyvää henkilöstöä ei ole pystytty määrittelemään, arviolta
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen
HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotToimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi
UUDET VIRAT JA TOIMET Yhteenvedossa vasemmalla on toimialan esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi laskettu sosiaaliturvamaksut,
LisätiedotYritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät
Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli
LisätiedotEhdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala
Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,
Lisätiedot