VUOREKSEN KOULU- JA PÄIVÄHOITOPALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOREKSEN KOULU- JA PÄIVÄHOITOPALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT"

Transkriptio

1 RAPORTTI

2 1 VUOREKSEN KOULU- JA PÄIVÄHOITOPALVELUJEN

3 SISÄLTÖ ESIPUHE...3 TIIVISTELMÄ JOHDANTO ALUEEN SIJAINTI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA AIKATAULUTUS JULKISTEN PALVELUIDEN TUOTANTOTARPEET VUOREKSEN JULKISET PALVELUT ALUEEN SUUNNITTELUTILANNE VUORES-VISIO PIKKUKAUPUNKI LUONNON KAINALOSSA VUOREKSEN KAAVOITUSTILANNE JA RAKENTAMINEN VUOREKSEN KESKUSTAN ARKKITEHTIKILPAILU MÄYRÄNMÄEN ASEMAKAAVALUONNOS TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUOREKSEN KOULU- JA PÄIVÄHOITOPALVELUISSA HAASTATTELUT PÄIVÄHOITO NEUVOLA KOULU TUKIPALVELUT MONIKÄYTTÖISYYS, MUUNTOJOUSTAVUUS JA ELINKAARI ESIIN TULLEITA HYVIÄ VIITEKOHTEITA JA ESIMERKKEJÄ TILOJEN TOTEUTTAMINEN KOULUN KOKO AIKATAULU OMISTUSVAIHTOEHDOT POLIITTISET PÄÄTÖKSET KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ HANKINTALAINSÄÄDÄNTÖ VAIHTOEHTOISET TOTEUTUSMALLIT VE1, VUOREKSEN SIVISTYSPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN ESITYS VE2, YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON PAINOTUS VE3, KOLME KOULUA VAIHEISTUS JA TOTEUTUS VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELULLE PÄIVÄHOITO KOULU...31 KIRJALLISUUS

4 ESIPUHE Vuores on Tampereen ja Lempäälän yhteinen, molempiin kuntiin ulottuva uusi asuinalue, jonka tuleva asukasmäärä on noin Tämän selvityksen tavoitteena on ollut koota suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi tietoa koulu- ja päivähoitopalveluiden sekä niihin liittyvien tuki- ja liitännäispalvelujen vaihtoehtoisista järjestämistavoista. Selvityksen on tehnyt konsulttityönä Pöyry Environment Oy, työryhmällä Jarmo Lukka, projektipäällikkö, Eeva Kyläkoski, Anita Toro, projektisihteeri ja Timo Vatanen. Selvitys on tehty tiiviissä yhteistyössä Tampereen ja Lempäälän koulu- ja päivähoitopalveluiden suunnittelijoiden kanssa. Tämän selvityksen toimeksiantajana on ollut Vuores-projekti ja rahoittajana Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma (AKO). Selvitystä on ohjannut ohjausryhmä, johon on kuulunut Tampereen kaupungilta Pertti Tamminen, puheenjohtaja, Vuores-projekti, Ulla Tiilikainen, Vuores-projekti, Sisko Hiltunen, Kasvatus- ja opetustoimialan hallintopalvelukeskus, Taru Kuosmanen, Lasten ja nuorten palvelut, Päivi Nurminen, Seutujohtaja, Ilkka Ojala, Tilakeskus, Liisa Parviainen, Tilakeskus, Annikka Paavola, Talous- ja strategiaryhmä sekä Lempäälän kunnasta Nina Lehtinen, Sivistystoimisto ja Markku Sipilä, Elinkeinotoimi, AKO. 3

5 TIIVISTELMÄ Tämä selvitys on jatkoa Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelmassa vuonna 2003 käynnistetylle Vaihtoehtoiset palvelutuotantojärjestelmät kaupunkiseudulla -tutkimushankkeelle. Tässä selvityksessä on tutkittu Vuoreksen koulu- ja päivähoitopalvelujen järjestämisen vaihtoehtoja julkisin ja yksityisin palveluin. Lähtökohtana Vuoreksen alueen toteuttamiselle kahden kunnan alueella on ollut kuntien välinen yhteistyö. Yhteistyötä sovelletaan myös kunnallisten peruspalvelujen toteuttamiseen ja tarjoamiseen. Perusajatuksena on mahdollisimman monien palveluiden tuottaminen Vuoreksen omalla alueella hallinnollisesta kuntarajasta riippumatta. Vuoreksessa on päivähoitopalveluiden suunniteltu jakautuvan kunnalliseen ja yksityiseen päivähoitoon. Neuvolapalveluiden on aluksi suunniteltu sijoittuvan päiväkodin yhteyteen Keskuskoululla. Myöhemmin neuvola voitaisiin siirtää ns. SOTE-taloon, missä tulevat sijaitsemaan myös terveydenhoitaja ja lääkäri, perhetyöntekijä ja psykologi. Vuoreksen opetus järjestetään kunnallisena palveluna. Keskuskoulun suunnittelussa tulee lähteä siitä, että eri luokat ryhmitellään omiksi kokonaisuuksiksi kuten esiopetus, alkuopetus luokat 1-2, peruskoulun luokat 3-4 ja 5-6 sekä yläkoulu luokat 7-9. Tukipalveluissa voidaan käyttää myös kuntien ulkopuolista palvelutuotantoa, esim. koulukeittiössä voisi olla yksityinen toimija, myös lääkäri- yms. palvelut voidaan ostaa ulkopuolisena palveluna. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa voivat olla järjestämässä kuntien lisäksi mm. urheiluseurat ja seurakunta. Tilojen monikäyttöisyys on tärkeää, näin saadaan tilojen käyttöaste korkeammaksi. Toimintaa varsinaisen pääkäytön lisäksi voivat olla järjestämässä kolmannen ja yksityisen sektorin toimijat. Vuoreksen keskuskoulun on suunniteltu koostuvat useasta eri rakennusmassasta, jotka rajaavat koulucampuksen alueelle erilaisia pihatiloja. Koska keskuskoulusta on suunniteltu noin 1000 oppilaan koulukokonaisuutta, voidaan suuren koulun tuntua vähentää juuri campus-alueen pienempiin kokonaisuuksiin jakaantuvilla koulurakennuksilla. Selvityksessä esitellään kolme vaihtoehtoa Vuoreksen koulu- ja päivähoitopalvelujen järjestämiseksi. Vaihtoehtojen lähtökohtina ovat hoitopaikat ja oppilasmäärät, kun alue on jo rakentunut kokonaisuudessaan. Vaihtoehdot on nimetty seuraaviksi: Vaihtoehto 1. Vuoreksen sivistyspalveluiden työryhmän esitys, Vaihtoehto 2. Yksityisen päivähoidon painotus ja Vaihtoehto 3. Kolme koulua. Vaihtoehtoja on myös verrattu toisiinsa. Tämän vertailun pohjalta on konsulttityöryhmä muodostanut johtopäätöksiä sekä suosituksia alueen koulu- ja päivähoitopalvelujen jatkosuunnittelulle ja päätöksenteon tueksi. 4

6 1. JOHDANTO 1.1. ALUEEN SIJAINTI Vuoreksen alue sijaitsee Tampereen ja Lempäälän rajalla. Etäisyys Tampereen keskustaan on 7 km, Lempäälän keskustaan 14 km, Hervannan keskustaan 3 km sekä Sääksjärven keskustaan 4 km. Alue on vielä pääosin rakentamaton, luonnonolosuhteiltaan ja topografialtaan monipuolinen aluekokonaisuus, jota lukuisat järvet osaltaan rikastuttavat. Alueen luonnonolosuhteet muodostavat erinomaisen lähtökohdan viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkiympäristön toteuttamiselle. Alue sijoittuu Hervannan korkean teknologian keskittymän mm. Tampereen teknillinen yliopisto, VTT, Tampereen teknologiakeskus Hermia läheisyyteen, yhteydet Tampereen keskustaan ovat hyvät ja alueen keskeisimmät osat sijoittuvat kaupunkiseudun tulevan 2-kehäväylän varteen. Alue kytkeytyy valtakunnalliseen ja seudulliseen liikenneverkkoon eteläosassa Ruskontien (2-kehäväylä) ja valtatien 3 (Kuljun moottoritie) välityksellä sekä pohjoisessa valtateiden 3 ja 9 (kaupunkiseudun 1-kehäväylä) välityksellä. Alueelta on myös nopea yhteys Tampere-Pirkkala lentokentälle. (Kuvat 1.1. ja 1.2.) Kuvat 1.1. ja 1.2. Vuoreksen alueen sijainti kaupunkirakenteessa (Lähde: Vuoreksen osayleiskaavaehdotus) ja Tampereen kaupunkiseudun rakenne ennustevuonna (Lähde: Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2020) 1.2. TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA AIKATAULUTUS Työn tavoitteena on ollut laatia selvitys Vuoreksen koulu- ja päivähoitopalvelujen järjestämisen vaihtoehdoista. Selvitys on laadittu kunnallisen päätöksenteon pohjaksi ja sen avulla on pyritty saamaan tietoa koulu- ja päivähoitopalvelujen sekä niihin liittyvien tuki- ja liitännäispalvelujen vaihtoehtoisista järjestämistavoista. Selvitys aloitettiin helmikuussa 2006 ja se valmistui syyskuussa

7 2. JULKISTEN PALVELUIDEN TUOTANTOTARPEET Näkymät kuntien tulevaisuudesta seuraavien vuoden aikana ovat haasteelliset. Hyvinvointipalveluiden saatavuus ei ole itsestäänselvyys. Palvelujen hankintastrategia on yksi vastaus haasteeseen turvata tamperelaisten hyvinvointipalvelut. Keinona on kahden keskeisen periaatteen säilyttäminen palveluiden järjestämisvastuu on kaupungilla, ja palvelut rahoitetaan pääosin verovaroin. Tavoiteltava muutos koskee hyvinvointijärjestelmän kolmatta ulottuvuutta eli sitä, miten palvelut tuotetaan. Tampereen kaupunkistrategian Kaikem Paree Tampere mukaan yksityisen palvelutuotannon ja kolmannen sektorin merkitys julkisten palvelujen täydentäjänä korostuu ja lisääntyy. Rohkealla tuotekehittelyllä luodaan hyvän elämän palveluja tamperelaisten parhaaksi. Palvelujen kehittämisvision mukaan tamperelaisilla on tulevaisuudessa käytössään laadukkaat ja kilpailukykyiset hyvinvointipalvelut. Palvelut tuotetaan yhä useammin yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Tamperelaiset palvelumarkkinat toimivat, ja kaupunkilaiset ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kaupungin omassa palvelutuotannossa on vahvaa sisäistä uudistumista. Palvelujen elinkaariajattelun mukaan kuntalaisten tarpeet muuttuvat ja niihin tulee etsiä ajanmukaisia palveluratkaisuja. Tuotekehityksessä pohditaan, mistä palvelun sisältö muodostuu, kuka sen parhaiten tuottaa ja mikä palvelutapahtumassa on asiakkaan oma osuus. Tuotekehitys sisältää lopputuloksen osalta aina epävarmuutta. Tärkeää on kokeilla ja pilotoida uutuuksia rohkeasti ja vahvistaa niiden onnistumisen edellytyksiä. Aito tuotekehittely vaatii resursseja. Lähtökohtana Vuoreksen alueen toteuttamiselle kahden kunnan alueella on ollut kuntien välinen yhteistyö. Yhteistyötä sovelletaan myös kunnallisten peruspalvelujen toteuttamisessa ja tarjonnassa. Perusajatuksena Vuoreksen alueen suunnittelussa pidetään, että alueen asukkaat saavat mahdollisimman monet tarvitsemansa kunnalliset palvelut joustavasti omalta alueelta riippumatta hallinnollisesta kuntarajasta. Suurimpana yhteisenä hankkeena Vuoreksen alueelle on suunnitelmissa ollut yhteisen sosiaali- ja terveysaseman rakentaminen. Koska Lempäälän kunnalla ei ole riittäviä resursseja alueen vaatimiin palveluinvestointeihin ja Tampereen puoleinen alue rakentuu nopeammalla aikataululla kuin Lempäälän puoli, tulee Tampereen kaupunki pääsääntöisesti vastaamaan suurten perusinventointien toteuttamisesta. Vuoreksen alue on todettu kooltaan niin suureksi, että se edellyttää tiettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamista ja tuottamista alueellisesti. Tämä perustuu niihin yleisiin periaatteisiin, joita noudatetaan vastaavilla väestövastuu- ja palvelualueille Tampereella ja Lempäälässä. Kattava alueellisten palveluiden saatavuus on merkittävä asia Vuorekseen muuttavien asukkaiden näkökulmasta. Suunniteltuun yhdyskunta- ja aluerakenteeseen vedoten on kuitenkin esitetty, että Vuoreksen tulisi julkisissa palveluissa muiden kuin päivähoidon ja koulupalveluiden osalta) pääsääntöisesti tukeutua Hervannassa oleviin palveluyksiköihin. Olevien palveluyksiköiden kapasiteetti sekä Tampereella että Lempäälän puolella on jo nykyisellään monelta osan ylikuormitettu. Se ei siten anna mahdollisuuksia kytkeä Vuoreksen asutusta täysimääräisesti oleviin yksiköihin ilman mittavia lisäinvestointeja. Lempäälällä ei Sääksjärjven Kuljun alueella ole ylimääräistä palvelukapasiteettia, johon Vuoreksen alue voisi tukeutua, vaan alueella olisi tarvetta tukeutua Vuoreksen palveluihin esim. päivähoitopalveluissa. Hervannan palveluyksiköiden koon kasvattamiseen siinä määrin, että ne tulevaisuudessa kykenisivät palvelemaan nykyisiä/uusia hervantalaisia ja Vuoreksen asukkaita, ei ole tarkoituksenmukaista. Julkisten palveluiden tukeutuminen muihin alueisiin ei ole muutoinkaan kestävä ratkaisu esim. alueen asukkaiden ja alueen kehittymisen näkökulmasta. Palveluiden hajautuminen merkitsisi myös liikkumistarpeiden lisääntymistä. Terveysaseman toteutumatta jättäminen olisi erityisesti Lempäälän puolen asutuksen kannalta huono vaihtoehto, sillä se edellyttäisi ainakin tiettyjen terveyspalveluiden tukeutumista kuntakeskuksen terveysasemaan. Pitkä matka asettaisi Vuoreksen Lempäälän puoleiset asukkaat selvästi eriarvoiseen asemaan Tampereen puolen asukkaisiin nähden. 6

8 3. VUOREKSEN JULKISET PALVELUT Vuoreksen keskusta sijoittuu pääväylien risteyksen tuntumaan ja kuntien väliselle rajalle, jonne tulee aluevaraukset kaupallisia palveluita, koulupalveluita, päiväkotia, terveys- ja sosiaalialan palveluita sekä seurakuntakeskusta varten. Keskustasta muodostuu kaupunginosan toiminnallinen ydin, jonka luonne tulee perustumaan kaupunkimaiseen ilmeeseen sekä asumis-, palvelu-, harrastus- ja työpaikkatoimintojen muodostamaan sekoittuneeseen kaupunkirakenteeseen. Vuoreksen julkisia palveluja tulevat olemaan Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman Kaupunginosan palvelujen järjestämisen vaihtoehdot raportin (2004) mukaan koulupalvelut, päivähoito, neuvola, kirjasto, liikuntahalli, uintikeskus, nuorisotilat, terveysasema, monitoimitila ja yhteispalvelupiste. Palvelut tulevat tarkentumaan päätöksenteon yhteydessä. On mahdollista, että palvelujen käytön ruuhkahuiput ratkaistaan olevien tilojen yhteydessä tilapäisin tilajärjestelyin tai osa palveluista osoitetaan lähialueilta. Vuoreksen rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus ratkaista Mäyränmäen päivähoito ja Vuoreksen koulukeskus, joka sisältää myös päiväkodin. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus toteuttaa myös kirkko ja seurakuntakeskus. Vuoreksen keskuskoulua laajennetaan myöhemmin. I vaihe n asukasta n II vaihe n asukasta n Mäyränmäkeen päivähoidon järjestäminen yksityisten toimijoiden kanssa esim. ryhmäpäiväkoti Vuoreskeskukseen Koulukeskus osa yhtenäisestä peruskoulusta (1-6 luokat) liikuntahalli ja ulkoliikuntatilat neuvola ja hammashoito koulun yhteyteen (neuvola vaihtoehtoisesti keskustan kivijalkaan) päiväkoti Kirkko ja seurakuntakeskus Nuoriso- ja harrastustilaa koululla, kivijalkatiloissa sekä seurakunnan tiloissa Lääkäripalvelut Hatanpään terveyskeskuksessa tai ostopalveluina muut perusterveydenhoitopalvelut tilapäisissä vuokratiloissa Monitoimitilaa (n. 400 m²) yhteistyössä seurakunnan kanssa kirkkokortteliin palvelee alkuvaiheessa kirjastotilana Osa palveluista Hervannasta/Lempäälästä Vuoreskeskukseen Koulukeskus yhtenäisen peruskoulun II vaihe (7-9 luokat) Päiväkoti yksityinen päiväkoti vuokratiloissa, kivijalassa tms. Monitoimitalon laajennus ( kirkkokortteli ) 7

9 III vaihe n asukasta n Vuoreskeskukseen Koulukeskus peruskoulun laajennus Päiväkoti yksityinen päiväkoti vuokratiloissa, kivijalassa tms. Monitoimitalon laajennus Sosiaali- ja terveysasema Isokuuseen Pienten lasten koulu (1-4 luokat) n. 200 oppilasta Neuvola Päiväkoti n. 110 lasta Nuorisotila/kerhotila Vormistoon Pienten lasten koulu (1-4 luokat), n. 200 oppilasta Neuvola Päiväkoti n. 110 lasta Kouluun (Lempäälän puolelle Vuoresta) Pienten lasten koulu (1-4 luokat), n. 200 oppilasta Neuvola Päiväkoti n. 110 lasta Nuorisotila/kerhotila Rimmiin Urheilukeskus Taulukko 3.1. Vuorekseen suunnitellut julkiset palvelut aikatauluineen. 8

10 4. ALUEEN SUUNNITTELUTILANNE 4.1. VUORES-VISIO PIKKUKAUPUNKI LUONNON KAINALOSSA Vuoreksen kaupunginosalle on asetettu haasteelliset tavoitteet, joita ns. Vuores-visio havainnollistaa. Sen mukaisesti: Vuores on Tampereen ja Lempäälän yhteinen kaupunginosa, joka nousee Tampereen ja Lempäälän rajalle. Vuoreen 2015 mennessä alueelle rakennetaan asunnot yli asukkaalle ja toimitilat työpaikalle. Vuores rajautuu Tampereen kaupunkiseudun I ja II-kehäväyliin sekä Tampere Helsinki moottoritiehen. Tampereen keskustaan on 7 km ja matka Tampere Pirkkalan lentokentälle kestää vain 15 min. Vuorekseen rakennetaan viihtyisiä, nykyaikaisella huipputekniikalla varustettuja asuntoja - pienkerrostaloja, rivi-, pari- ja omakotitaloja. Vuoreksen rakentamisen lähtökohtana on monipuolinen asuntotuotanto, laadukkaat ja viihtyisät työpaikka-alueet sekä inhimillinen, ihmisen kokoinen mittakaava. Keskustassa ja alakeskuksissa on tarjolla kerrostaloasuntoja, muualla omakoti- ja rivitaloasuntoja tai kaupunkivilloja. Yleisilme on luonnonläheinen, sillä rakentaminen sopeutetaan vaihteleviin maastonmuotoihin ja maisemaan sekä arvokkaiden luontoalueiden suojeluun VUOREKSEN KAAVOITUSTILANNE JA RAKENTAMINEN Vuoreksen osayleiskaavan pinta-ala on ha. Asuntoalueita on esitetty 287 ha, josta 150 ha sijoittuu Tampereelle ja 137 ha Lempäälään. Osayleiskaava-alueelle on laskettu voitavan sijoittaa noin asuntoa, josta Tampereeelle ja Lempäälään. Asukkaista noin tulisi Tampereelle ja Lempäälään. Työpaikka-alueita osayleiskaava-alueella on 35 ha, josta Tampereelle sijoittuu 29 ha ja Lempäälään 6 ha. Keskustatoimintojen aluetta on 17 ha, josta 12 ha sijaitsee Tampereella ja 5 ha Lempäälässä. Viheralueita on 560 ha, mikä on 45% kaava-alueen kokonaispinta-alasta. Vesialueita on 195 ha. Alueen asemakaavoitus on käynnissä. Vuoreksen kaupunginosan rakentaminen alkaa 2007 Mäyränmäen ja Lahdespohjan alueista, jotka sijaitsevat liikenteellisesti ja kunnallisteknisesti edullisilla alueilla. Mäyränmäestä tulee asuntoalue, jonne rakennetaan pienimuotoisesti, luonnonläheisesti ja samalla kaupunkimaisesti. Vuoreksen keskustan rakentamiseen arvellaan päästävän vuoden 2007 lopulla. Vuoreksen toteutusohjelma, kaavoitusohjelma, aikataulutus sekä ohjelman mukaiset suunnitellut kerrosalat ja asukasluvut on esitetty kuvissa 4.1., 4.2. ja

11 Kuva 4.1. Vuoreksen toteutusohjelma. 10

12 Kuva 4.2. Vuoreksen kaavoitusohjelma. 11

13 Kuva 4.3. Vuoreksen asuinkerrosalat. 12

14 4.3. VUOREKSEN KESKUSTAN ARKKITEHTIKILPAILU Vuoreksen keskustan arkkitehtikilpailu ratkaistiin vuoden 2005 joulukuussa ja voittajaksi valittiin ehdotus Città. Kilpailun tarkoituksena oli saada Vuoreksen keskustalle omaleimainen, kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen suunnitelma, joka toimii asemakaavoituksen ja tulevan rakentamisen pohjana. Alueen suunnittelua on jatkettu eteenpäin voittajaehdotuksen pohjalta MÄYRÄNMÄEN ASEMAKAAVALUONNOS Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun lähtökohtana on vahvistettu Pirkanmaan 3. seutukaava sekä Vuoreksen osayleiskaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Ministeriö määräsi päätöksessään osayleiskaavan noudatettavaksi. Vahvistuspäätöksestä on valitettu. Maakuntavaltuuston hyväksymän ja ympäristöministeriössä vahvistettavana olevan maakuntakaavan aluevaraukset ovat yhdenmukaiset Vuoreksen osayleiskaavan kanssa. Alue on pääosin eri-ikäistä ja -tyyppistä metsää, jonka painanteissa on kosteikkoa. Alueen länsipuolelle noin 800 metrin päähän rakentuu Vuoreksen keskusta. Suunnittelualueella on idässä luontoarvoiltaan merkittävä Hupakonkorpi. Suunnittelualueen läheisyydessä on pohjoisessa Mäyränmäen ja lännessä Pilkkakuusenharjun arvokkaat luontoalueet Korttelikilpailu kaavasuunnittelun pohjana Keväällä 2005 kaupunki päätti järjestää Mäyränmäen alueen suunnittelun, tontinluovutuksen ja toteutuksen pohjaksi korttelikilpailun. Kilpailun kohteena olivat uuden kaupunginosan aloituskorttelit, jotka toteuduttuaan luovat mielikuvaa koko kaupunginosan tulevasta ilmeestä. Arkkitehtuurin ja rakentamisen laadun on oltava korkeatasoista. Mäyränmäestä suunnitellaan monimuotoista, pienimittakaavaista ja viihtyisää asuinaluetta. Kilpailuun ilmoittautuminen oli avoin rakennuttajille, rakennusliikkeille ja muille organisaatioille, joiden voitiin arvioida olevan kykeneviä korttelialueiden toteuttamiseen. Kilpailuun ilmoittautui ohjeiden mukaisesti 14 työryhmää. Kilpailu oli kaikkiaan erittäin korkeatasoinen ja tuotti hienoja tuloksia. Kilpailuohjelmassa kannustettiin yhteistyöhön taiteilijoiden kanssa ja taidetta olikin otettu mukaan kaikkiin ehdotuksiin. Kaavaratkaisu Mäyränmäen alue on osa maastorakenteeltaan erittäin vaihtelevaa ja pienipiirteistä järviylänköä. Rakennettavat korttelialueet sijoitetaan selänteiden lakialueille ja lämpimille rinteille. Rakennetut puistot sijoittuvat laaksopainanteisiin, joita käytetään hyväksi myös hulevesien ohjaamisessa olemassa oleviin kosteikkoihin. Alueen alkuperäistä luontoa säilytetään mahdollisimman paljon. Asemakaavalla muodostuu pääasiallisesti kaupunkimaisen pientaloasumisen alue. Alueelle rakennetaan yhteensä 250 asuntoa omakotitaloihin, paritaloihin, rivitaloihin ja pienkerrostaloihin. Omakotitontteja on kaavoitettu 30 kpl. Asukkaita Mäyränmäessä tulee olemaan noin 850 ja työpaikkoja alueelle voi sijoittua arviolta 150. Kaava on laadittu yhteistyönä kaavoittajien ja korttelikilpailun voittaneiden työryhmien kanssa kilpailuehdotusten pohjalta. Rakennuttajat ovat sitoutuneet toteuttamaan kortteliinsa kilpailussa ehdottamansa taideteoksen. Kukin asuinkortteli rajautuu virkistysalueeseen. Alueen keskelle rakennetaan Mäyränmäen puisto, jonne tulee pallo- ja leikkikenttä. Kevyen liikenteen pääreitti sijaitsee Mäyränmäenkadun pohjoispuolella jatkuen Vuoreksen keskustaan asti. Liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi varataan aluetta Ruskontien varresta. Lähipalvelurakennukselle, johon voi sijoittua päiväkodin lisäksi kaupallisiakin palveluja, on varaus Mäyränmäenkadun varrella. Mäyränmäen tarvitsemat koulupalvelut toteutetaan Vuoreksen keskustaan, johon koulu valmistuu Virolaisen rantaan on mahdollista rakentaa rantasauna asuntoalueen yhteiskäyttöön. Mäyränmäki rakennetaan vuosina

15 Kuva 4.4. Havainnekuva Mäyränmäestä. 14

16 5. TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUOREKSEN KOULU- JA PÄIVÄHOITOPALVELUISSA 5.1. HAASTATTELUT Vuoreksen koulu- ja päivähoitopalvelujen järjestämisen vaihtoehtojen ja toiminnallisten tavoitteiden muodostamista varten on haastateltu eri tahoja Tampereella ja Lempäälässä. Haastateltuja henkilöitä ovat olleet: Anja Aarnio, kongressipäällikkö, Tampere-talo Aila Alanen, sivistystoimen talouspäällikkö, Lempäälä Lasse Eskonen, apulaiskaupunginjohtaja, Tampere Sisko Hiltunen, suunnittelija, Tampere Pirjo Hurme, päivähoidon johtaja, Lempäälä Taru Kuosmanen, tilaajapäällikkö/ lapset ja nuoret, Tampere Nina Lehtinen, sivistystoimenjohtaja, Lempäälä Sari Mäntylä, suunnittelija, Tampere Ilkka Ojala, johtaja, Tampereen Tilakeskus Liisa Parviainen, hankearkkitehti, Tampereen Tilakeskus Janne Viitala, projektikoordinaattori, Lempäälä Leena Viitasaari, päivähoidon johtaja, Tampereen Lisäksi haastattelutietoja on tarkennettu henkilökohtaisten tiedonantojen kautta. Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat antaneet: Heli Anttalainen, oppilaitosten kehittäminen, Opetushallitus (iso koulukoko) Eino Leisimo, kehittämispäällikkö, Jyväskylä, (kokonaiskoulupäivä Keijo Lindqvist, koulun isäntä, Helsinki (vahtimestarin tehtävät ja koulun tilojen vuokraus). Seuraavat kappaleet pohjautuvat hankkeen aikana tehtyihin haastatteluihin, ohjausryhmässä käytyihin keskusteluihin ja saatuihin kommentteihin PÄIVÄHOITO Päivähoitopalvelu jakautuu kunnalliseen ja yksityiseen päivähoitoon. Tampereella kunnallinen päivähoito sisältää myös ostopalvelua. Kunnallinen taho osoittaa Tampereella ostopalvelupäiväkotiin asiakkaat. Lähtökohtana päivähoitopalveluissa on, että Vuoreksen keskustaan sijoittuu riittävän iso kunnallinen päivähoitoyksikkö, esim. 100 lapselle. Päiväkoti toimii peruspalveluna ja tukikohtana muiden päivähoitopalvelujen järjestämiselle. Tavoitteena on saada päivähoitopalveluissa puhtaasti kunnallisen palvelun lisäksi yksityisiä palveluja / ostopalveluja. Tampereen kaupungilla on parhaillaan käynnissä keskustelu ostopalvelujen käyttämisen määrästä. 15

17 Päivähoidon palvelutuottajia voidaan kilpailuttaa. Kilpailutuksessa on korostettava koko palvelun kilpailutusta, joka sisältää myös toiminnan kehittämisen. Viranomaistehtäviä kuten lasten suojelua ei voida kuitenkaan kilpailuttaa. Erityispäivähoito tuskin tulee mukaan yksityisen palvelun sisältöön, ellei sitä oteta mukaan laatukriteereihin kilpailutuksessa. Yksityiset päiväkodit voivat kiertää muuten erityispäivähoidon tarvitsijat oman valintamenettelynsä kautta. Myös asiakkaat tekevät valintansa halutusta päivähoitopaikasta. Mikäli yksityisiltä ei edellytetä erityispäivähoidon osaamista, voi kaupunki tarvittaessa esim. myydä palvelua. Yksityisten palveluntuottajien franchising-ideoihin suhtaudutaan myönteisesti. Kuitenkaan toiminnan sisällön ei tulisi olla sellaista, että esim. iltapäiväkerhossa joillakin on varaa ja joillakin ei ole varaa osallistua lisämaksullisille kursseille tai retkille. Vaarana yksityisen palveluntuottajan toiminnassa on toimintakyvyttömyys esim. taloudellisten resurssien tai henkilöresurssien takia. Seurakunnan ylläpitämä päiväkoti voi olla myös mahdollinen vaihtoehto, jossa seurakunnan päivähoitotoiminta rinnastetaan yksityisiin toimijoihin. Täytyy muistaa kuitenkin, että ihmisillä on oikeus uskonnon vapauteen. Toistaiseksi seurakunnat ovat olleet mukana vain päiväkerhotoiminnassa. Päiväkotiryhmiä voidaan hajauttaa pieniin yksiköihin. Ryhmäperhepäiväkodin mitoitus voi olla esim lasta. Pienissä yksiköissä ei tarvita välttämättä omaa keittiötä. Ruokapalvelut voidaan hoitaa keskuskeittiön kautta ja esim. jumppatiloja voidaan käyttää pääpäiväkodista, jos tilat sijaitsevat lähellä. Päiväkotitiloja voisi sijaita esim. kerrostalojen alakerrassa. Ryhmäperhepäiväkoti on todettu Tampereen kaupungin tekemässä kustannusvertailussa kalliiksi. Tampereen kaupunki ei olekaan perustamassa uusia yksiköitä Vuorekseen, mutta yksityiset voivat halutessaan perustaa. Kotona hoidossa olevia lapsia ja heidän hoitajiaan voisivat palvella asuinkortteleihin tulevat kokoontumistilat. Kerrostalon kokoontumistiloja voidaan käyttää myös perhepäiväkotiryhmien salitilana (liikunta & juhla). Seurakunnan pyörittämä perhekahvila ja askartelutilat olisivat myös tarpeen. Vuoreksen Keskuskoulussa päiväkoti sijoitetaan omaan rakennukseensa koulun lähelle, jolloin voidaan käyttää yhteisesti mm. koulussa sijaitsevaa ruokalaa NEUVOLA Neuvolan sijainnista päiväkodin yhteydessä on Muotialassa hyviä kokemuksia. Neuvolapalvelun keskittämisestä on hyviä kokemuksia Hervannassa. Vuorekseen sopiva ratkaisu olisi keskittää toimintaa kuten Hervannassa, jolloin samasta paikasta löytyy laajaa osaamista. Aluksi neuvolapalvelut voisivat sijaita Keskuskoulun yhteydessä, minkä jälkeen neuvola siirtyisi uuteen ns. SOTE-taloon, jonne tulee hyvinvointineuvola. Hyvinvointineuvolassa äitiys- ja lastenneuvola ovat yhdessä. Samassa paikassa on myös terveydenhoitaja ja lääkäri, perhetyöntekijä sekä psykologi. Toiminnassa on mukana vertaisryhmätoimintaa ja ryhmätoimintaa KOULU Vuoreksen alueen opetus järjestetään kunnallisena palveluna. Yksityisiä kouluja ei ole helppo toteuttaa ja Valtioneuvosto on ottanut hyvin tiukan linjan yksityisten koulujen toimilupa-asioihin. Vastikään on evätty lupahakemuksia. Opetusministeriön alaista koulurakentamiseen kohdistuvaa valtionosuutta voidaan hakea silloin, kun tilat omistaa toiminnan järjestäjä. Keskuskoulu-rakennukseen haetaan ainakin osaksi valtion tukiosuutta. Jos tuki saadaan kunnalliselle taholle, ei voida mennä yksityisiin palveluntuottajiin, sillä silloin toiminnan järjestäjä ei ole sama. Tukea myönnetään yksityisellekin koululle. Esimerkiksi Tampereella Steiner-koulu saa nyt rakentamisen valtionosuutta omaan hankkeeseensa. 16

18 Tavoitteena on laadukas kunnallinen perusopetus ja tarpeeseen perustuva mitoitus. Koulun sijainnissa on tärkeää turvallinen koulumatka. Palvelut on oltava saavutettavissa alueellisesti. Tavoitteena on yhtenäinen perusopetus ja ehyt oppimispolku. Monipuolista opetusta voidaan tukea esimerkiksi erilaisten opetusmenetelmien käytöllä, erilaisilla ryhmätyöskentelyn muodoilla, tiedon etsimisellä eri menetelmin, tuntijaon monipuolisella hyväksikäytöllä, opetussuunnitelmallisilla painotuksilla jne. Ryhmätyöskentelyn kannalta koulun mediateekki/kirjasto on tärkeä, samoin niihin mahdollisesti liittyvät ryhmätilat. Keskuskouluun sijoittuu alueellista erityisopetusta, joten opetuksen eriyttämiseen tulee varata riittävästi tiloja. Erityisopetuksessa ollaan etsimässä erilaisia toimintamuotoja, joissa oppilas voi esim. olla osaaikaisessa erityisopetuksessa tai saada erityisopetusta jossakin oppiaineessa ryhmässä tai yksin. Tilojen tulee olla jaettu oppilaan näkökulmasta hallittaviin kokonaisuuksiin. Kulkeminen ja yhteydet on suunniteltava hyvin. Tavoitteena on virikkeellinen oppimisympäristö, jossa on uuden opetusteknologian tuomat mahdollisuudet. Tilojen tulee olla turvallisia, joustavia, monikäyttöisiä ja muunneltavia. Tilojen suunnittelussa on otettava huomioon, että niillä on myös koulun ulkopuolisia käyttäjiä. Tavoitteena on, että koulusta tulee ympäröivän yhteisön toimintakeskus. Keskuskoulun suunnittelussa tulisi lähteä siitä, että eri luokat ryhmitellään omiksi kokonaisuuksiksi esim. esiopetus, alkuopetus 1-2 lk, peruskoulun vuosiluokat 3-4 ja 5-6 sekä yläkoulu vuosiluokat 7-9. Kyseessä on pedagogiset rajapinnat. Esi- ja alkuopetuksen tulisi toimia yhteistyössä saumattomasti. Tällöin voidaan toteuttaa joustava koulun aloittaminen. Joustavan koulun aloituksen kautta lapsi voi kehityksensä mukaisesti siirtyä toiseen ryhmään. Opettajilla tulee olla esim. lastentarhanopettajan koulutus ja opettajan pätevyys. Kyseessä on esiopetuksen ja alkeisopetuksen tuominen toistensa lähelle. Joustava koulun aloittaminen on mahdollista, kun päiväkodin 5-6 -vuotiaiden ryhmä ja koulun 1. ja 2. luokka sijaitseva lähekkäin. Voidaan saada myös tilallista synergiaa ja henkilöstön yhteiskäyttöä aamu- ja iltapäivätoiminnassa TUKIPALVELUT Tukipalveluissa voidaan käyttää mahdollisuuksien mukaan muuta kuin kaupungin omaa palvelutuotantoa. Esimerkiksi keskuskeittiössä voi olla yksityinen toimija. Lähtökohtana voisi olla, että tilat ja kiinteät välineet omistaa tai vuokraa Tilakeskus, mutta palvelun tuottaja omistaa irtaimiston ja välineet kuten lautaset. Omistaminen ei ole vuokraamisen vaihtoehto. Tilakeskus joka tapauksessa vuokraa kaikki tilansa. Tilakeskus ei ole kiinnostunut vuokraamaan tilojaan esim. kilpailuttamisen tahtiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan vaan se edellyttää pidempiaikaisia sopimuksia, joita se uskoo voivansa tehdä tilaajan kanssa, joka jälleenvuokraa tilat edelleen. Myös tilapalvelujen järjestämisessä ulkoisten palvelutuottajien käyttö on mahdollista. Lääkäri- yms. tukipalvelut voidaan myös ostaa ulkopuolisena palveluna. Koulun yhteyteen tulee kouluterveydenhuolto ja kolmen hammashoitajan tila. Seurakunnan kerhotoiminta on tärkeää. On esimerkiksi sosiaalipalveluina perheryhmätoimintaa. Nuorten pudokkaiden elämänsuunnittelua tehdään yhteistyössä muiden tahojen kanssa. AKU ei ole kerhotoimintaa. Srk rahoittaa yhden työntekijän panoksen toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden tukemiseksi. kts. Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu perusopetukseen kuuluen 1. ja 2. luokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisopetuksessa oleville lapsille. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestämässä voivat olla mukana kunnallisen tahon lisäksi mm. urheiluseurat ja seurakunta. Koululla voidaan lisäksi tarjota lapsille perusopetuksesta erillistä, vapaata harrastustoimintaa. Jos harrastukset ovat koululla sopivasti järjestettynä, ei vanhempien tarvitse kuljettaa lapsiaan harrastuksiin. Varsinaisen kokonaiskoulupäivän järjestämisessä on nähty esteitä mm. OAJ:n ja rahoituksen kannalta. 17

19 5.6. MONIKÄYTTÖISYYS, MUUNTOJOUSTAVUUS JA ELINKAARI Monikäyttöisyys on tärkeä tavoite julkisissa tiloissa. Pääkäytön lisäksi käyttöastetta voidaan nostaa erilaisten kolmannen sektorin toimijoiden ja yksityisten toimijoiden avulla. Toivottavaa on, että koulujen liikuntatilat ovat iltaisin ja viikonloppuisin liikuntakäytössä. Työväenopisto/kansalaisopisto voivat toimia koulukiinteistöissä koulutyöajan ulkopuolella. Koulun tilaorganisoinnin kautta myös esimerkiksi yksityinen henkilö voisi pitää soittotunteja iltapäivällä koulun tiloissa. Lähialueiden asukkaat voisivat vuokrata tiloja omiin tilaisuuksiinsa. Monikäyttöisyyden kannalta huomioon otettavia asioita ovat mm. kameravalvonnat, iltavahtimestarit, eri toimijoiden lukolliset säilytyskaapit ja mahdolliset minikeittiöt. Voiko joku kaupungin toimijoista ottaa vastuun tilojen varauksista? Esimerkiksi Helsingissä opetusvirasto hoitaa tilavaraukset koulukäytön ulkopuolella. Vahtimestaritoimintaa voitaisiin kehittää. Esimerkiksi Helsingissä toimii koulun isäntiä, joiden tehtäviin kuuluu 60 % työajasta vahtimestarin tehtäviä ja 40 % työajasta kiinteistönhoitotehtäviä. Koulun isännät kuuluvat Helsingissä tilaaja tuottaja mallin mukaan tuottajiin, Palmia-yhtiön kautta. Myös rakennusliike, joka hoitaa kiinteistönhoidon, voi olla kiinnostunut koulun isännän tehtävistä Vuoreksessa. Vahtimestarin toimenkuvan kehittämisessä voisi ottaa esille myös pehmeän ulottuvuuden: vahtimestari on koulussa oheiskasvattaja. Lisäksi monikäyttöisessä talossa tarvitaan iltavahtimestareita. Tällä hetkellä Tampereella on käytössä malli, jossa Liikuntatoimi ottaa vastuun liikuntatiloista klo 17 jälkeen. Helsingissä iltavahtimestarit löytyvät kolmen kaupungin yhteisen työvoimapalvelun kautta. Työvoimapalvelun kautta järjestyy myös tilojen iltakäytön siivous. Myös yksityinen palvelun tuottaja voi olla Vuoreksessa mahdollinen iltavahtimestarina iltaaikaan. Tärkeää on, että toiminnalla on varahenkilöjärjestelmä, ettei toiminta katkea esim. sairastumisen takia. Päiväkodin muuntojoustavuutta voitaisiin lisätä mitoittamalla päiväkotitilat joustavasti esim. 100 lapsen sijasta 140:lle, jolloin lisätila toimisi luokkien tiloina ja koulun aloittaminen olisi mahdollista joustavasti. Tilojen elinkaarta ajatellen voisi koulun tai päiväkodin tiloihin rakennuksen elinkaaren aikana sijoittaa esim. vanhusten päivätoimintaa tai muuntaa kerrostalon alakerrassa sijaitsevan päiväkodin liiketilaksi tai asunnoiksi. Esimerkiksi Lempäälässä rivitaloasuntoja on muutettu päivähoidon tiloiksi, jotka ovat tarvittaessa muutettavissa takaisin asuinkäyttöön ESIIN TULLEITA HYVIÄ VIITEKOHTEITA JA ESIMERKKEJÄ Karosen koulu, Tampere tavallisen opetuksen lisäksi montessori-opetusta monenlaista iltapäivätoimintaa monikäyttöisyys ollut suunnittelun lähtökohta toimii kylän keskuksena, monitoimitilana riittävän isot urheilutilat. Kaakkurin koulu ja päiväkoti, Oulu saman katon alla päiväkoti 130 lasta ja koulu 800 oppilasta 1-6 luokat ja päiväkoti sekä erityisluokat vaikeavammaisille koulu koulun sisällä hyvä pihajäsentelyesimerkki: isot koululaiset ja ihan pienet lapset samalla pihalla, ei kiusaamista. Meriusvan koulu, Espoo päiväkoti ja koulu samassa rakennuksessa toimivasti. 18

20 6. TILOJEN TOTEUTTAMINEN 6.1. KOULUN KOKO Vuoreksen Keskuskoulu koostuu asemakaavoituksen yhteydessä laaditun havainnekuvan mukaan useasta eri rakennusmassasta. Rakennusmassat rajaavat koulu-campuksen alueelle erilaisia pihatiloja. Keskuskoulusta tulee laajennusten/laajennuksen myötä noin 1000 oppilaan koulukokonaisuus. Tämä on haaste suunnittelijoille. Tavoitteena on, että ei tule suuren koulun tuntua. Koulun kokoa ei sinänsä nähdä ongelmana, sillä koulutilat voidaan massoitella koulu-campuksen alueelle pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Liian pientä koulua ei kannata rakentaa. Koulukokona 300 oppilaan koulu olisi riittävä kooltaan. Ideaali ja toimivin koko olisi koulutoiminnan suunnittelijoiden mielestä oppilaan koulu. Silloin voidaan tarjota valintamahdollisuuksia aineissa ja mm. erityisopetusta. Koululaisille voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa koulun tiloissa. Myös työntekijöiden rekrytointi onnistuu hyvin. On nimittäin vaikeaa saada opettajia pieneen kouluun, koska pienessä koulussa on pelko lakkauttamisesta. Hallinnon kannalta (Lasse Eskonen) ideaali koulukoko olisi noin 100 oppilasta kutakin vuosiluokkaa kohden, 1-9 vuosiluokat samassa kiinteistössä. Lähtökohtaisesti keskitettyä toimintaa pidetään parempana ja kustannustehokkaampana kuin hajautettua toimintaa. Keskitetyn toiminnan haavoittuvuus on pienempi. Periaatteessa palveluissa halutaan tarjota pienille lapsille lähipalveluja kuten päiväkoti ja alkeiskoulu ja isommille lapsille aluepalveluja kuten koulu. Tavoitteena on ehyt oppimis- ja kasvatuspolku sekä joustava luokalta siirtyminen AIKATAULU Lähtökohta rakentamisen aikatauluissa on, että Keskuskoulun ensimmäinen vaihe on valmis v Se edellyttää, että rakennuslupa saadaan jo kesällä Mikäli tiloja ei saadakaan valmiiksi syksyksi v. 2009, saatetaan Vuoreksessa joutua ottamaan käyttöön siirrettävä koulu. Suunnittelussa on huomioitava kehittämisen kokonaisnäkökulma eli keskustan kouluun on luotava heti kunnon palvelut, näin tuetaan myös alakeskusten koulujen palveluja ja niiden kehittämistä. Vaiheessa 1 Keskuskoulusta tuleekin rakentaa riittävän suurikokoinen luokkineen ja oheistoimintoineen. Tilaa voidaan käyttää aluksi mm. nuorisotiloina illalla. Seurakunnan tilat toteutetaan todennäköisesti ensimmäisenä palvelurakennuksena Vuoreksen keskustaalueelle. Seurakunnan rakentamaan kokonaisuuteen toivotaan sijoitettavan esim. kirjasto. Myös päiväkotitiloista ja nuorisotiloista on puhuttu. Tarkoitus on, että kaupunki vuokraisi ensimmäisessä vaiheessa seurakunnilta tilat kirjastolle. Kaupunki rakentaa vasta seuraavassa vaiheessa omia monitoimitalon tiloja, jossa on lopulliset tilat myös kirjastolle OMISTUSVAIHTOEHDOT Tilojen omistajina voivat olla eri vaihtoehdoissa esimerkiksi Tampereen kaupunki, Lempäälän kunta, palveluntuottaja, rakennusliike, kiinteistösijoittaja tai seurakunta. Tampereen kaupunki ottaa investointibudjetissaan huomioon Vuoreksen tilatarpeet. Lähtökohta on, että esimerkiksi koulun rakentaminen on Tampereen kaupungin oma investointi. Myös päivähoidossa Tampereen Tilakeskuksella pitäisi olla vastuu tilasta joka tapauksessa, ovat ne omia tiloja tai vuokrattuja tiloja. 19

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tutkitut vaihtoehdot Nykyverkko, parannettuna VE 0 + Kahden koulun malli VE 1 Kolmen koulun malli VE 2 Neljän koulun malli VE 3 Huom! Molemmat eivät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26

Espoon kaupunki Pöytäkirja 26 16.02.2017 Sivu 1 / 1 510/2017 12.01.03 26 Aarnivalkean koulun opetuksen järjestäminen kevätkauden 2017 aikana Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Eeva-Kaisa Ikonen, puh. 046 877

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ HIRSIRAKENTAMISTA PUDASJÄRVELLÄ 1700-LUVULLA PUDASJÄRVEN KIRKKO MAAILMAN PISIN KATETTU HIRSIAITA 1370 m 1884 LAKARIN KOULU TOIMII KOULUKÄYTÖSSÄ EDELLEEN 1980-LUVUN HIRSITALOKORTTELI

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Perheiden odotukset päivähoitopaikalle ja peruskoululle Helposti ja turvallisesti saavutettavissa Lapsella on hyvä olla aikuisten

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 18.05.2016 Sivu 1 / 1 2289/2016 10.03.02 79 Jousenkaaren koulun väistöt lukuvuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh. 09 816 52137 Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Juha Hovinen,

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Kehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut

Kehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut Tulevaisuuden palvelumalli 2025 Etelän palvelualue Muotiala, Turtola, Nekala, Jokipohja, Taatala, Koivistonkylä, Veisu, Korkinmäki, Viinikka, Nirva, Vihioja, Multisilta, Lahdesjärvi, Sarankulma, Lakalaiva,

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien

Lisätiedot

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE SIVISTYSLAUTAKUNTA Kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan 5.10.2015 ( 281) Lemminkäinen talo Oy:n elinkaarihankkeiden palvelutuottajaksi. Palvelusopimus Porvoon kaupungin ja

Lisätiedot

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin

Lisätiedot

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus Palveluverkon uudistaminen Kuulemistilaisuus 3.12.2015 Tarkastelun lähtökohtia oppilaslähtöisyys ja pedagoginen tasa-arvo oppimisympäristöissä opetusvälineet ja teknologia uuden opetussuunnitelman tuomat

Lisätiedot

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi UUDET VIRAT JA TOIMET Yhteenvedossa vasemmalla on toimialan esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi laskettu sosiaaliturvamaksut,

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN

PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN 2020 Kymppi - Moni / Tilannekatsaus 31.5.2012 Ulla Rannanheimo aluekeskuksen palvelut aluekeskuksen palvelut Ydinkeskustan palvelut aluekeskuksen palvelut Maaseutukylä lähikeskus

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun väistötilat Vanhempainilta

Hämeenkylän koulun väistötilat Vanhempainilta Hämeenkylän koulun väistötilat 1.8.2017- Vanhempainilta 8.12.2016 Illan runko Klo 18-18.45 7.-9.-luokkalaisten väistötilat Keskustelu aiheesta Klo 18.45-19.30 1.-6.-luokkalaisten väistötilat Keskustelu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna

Espoon kaupunki Pöytäkirja Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 15.06.2016 Sivu 1 / 1 2626/2016 02.05.01 101 Yksityisen hoidon tuen maksaminen esiopetusikäisille lapsille toimintavuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Anne

Lisätiedot

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia

Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Kannelmäen kouluverkkotarkastelu, ongelmakohtia Alueen vanhemmat ilmaisevat vakavan huolensa Kannelmäen ja Maununnevan koulutilojen riittämättömyydestä. Helsingin kaupungin antamien tietojen mukaan alueen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen

Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Luonnos Kuntaliiton lausunnoksi sote- ja maakuntauudistuksesta 22.9.2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Lausuntoluonnoksen tarkoitus Tukea kuntia niiden valmistellessa omia lausuntojaan Antaa kunnille

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Kehittämisohjelma Tiivistelmä kevät 2012

Kehittämisohjelma Tiivistelmä kevät 2012 Kehittämisohjelma Tiivistelmä kevät 2012 Tampereen luontokoulu Korento Elokuussa 1998 yleissivistävän koulutuksen johtaja Ulla Liljeström asetti luontokoulua kehittelevän työryhmän, jonka esitys valmistui

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Hiukkavaara on Oulun kaupungin

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Harri Kivinen, puh. 050 358 3145 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Harri Kivinen, puh. 050 358 3145 etunimi.sukunimi@espoo.fi 6.10.015 Sivu 1 / 1 1340/0.07.00/015 3 16.3.015 69 Träskändan kartanon vuokraaminen Valmistelijat / lisätiedot: Harri Kivinen, puh. 050 358 3145 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5188 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 25.10.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelia 40 koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Kaupunginhallitus 7.5.2015 1 Miksi selvitystyöhön ryhdyttiin? Kaupungin talous ei kestä nykyisellä mallilla jatkamista enää pitkään Kuntaliitosten

Lisätiedot

Sivistystoimen tilajärjestelyt 2016

Sivistystoimen tilajärjestelyt 2016 Sivistystoimen tilajärjestelyt 2016 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 31.3.2016 Usean vuoden vireillä ollut yhtenäiskouluhanke saadaan päätökseen kesällä 2016. Kivijärven koulun vuosiluokan 1-6 ja Simpeleen

Lisätiedot

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset.

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset. SVOL 4.2., Liite 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston 15.12. 133 päätöksen mukaiset. Poikkeuksena

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12.9.2006, tark. 8.3.2007 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI. KOIVISTONKYLÄ-5393

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAMUUTOS 15.6.2016 Maankäyttöinsinööri Kalle Sivén KAAVAHANKKEEN KUVAUS Asemakaavamuutos on käynnistetty Joensuun kaupungin aloitteesta loppuvuodesta 2013.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus

Maakuntien tilakeskus Maakuntien tilakeskus Esitys Kiinteistöt-teemaryhmässä Pirkanmaalla 21.12.2016 Selvityshenkilö Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Palvelukeskuksen taustaa Palvelukeskuksen tehtävä on tukea ja tuottaa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN 1 (5) VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1.8.2016 ALKAEN 1 Toiminta-alue 2 Organisaatio Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta.

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 1 Kaartotie, kortteli 146 D:no 46/2015 Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Tervakosken taajaman eteläosassa, Kaartotien luoteispuolella.

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja

Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella Eino Leisimo Toimialajohtaja 8.12.2016 8.12.2016 Lähtökohdat (1) Palveluverkkoja kehitettävä aina niin alueiden kuin koko kaupungin näkökulmasta

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 6 27.01.2016. 6 Asianro 251/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 6 27.01.2016. 6 Asianro 251/10.00.02.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja / () Asianro /0.00.0.0/ Kaivannonlahden kerrostaloalueen tonttien suunnitteluvaraaminen valtion tukeman asuntotuotannon (ARA) toteuttamista varten Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 0.09.016 Sivu 1 / 1 3887/016 0.0.00 108 Lausunto Tila- ja asuntojaoston kaupunginhallitukselle esittämästä sosiaali- ja terveystoimen vuosien 017 01 investointiohjelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Riikka

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot