Nimi ovessa -hanke Lisätiedot ja täsmennykset hankesuunnitelmaan Espoossa, Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla

Transkriptio

1 Nimi ovessa -hanke Lisätiedot ja täsmennykset hankesuunnitelmaan Espoossa, Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla Paperissa käydään läpi Nimi ovessa -hankkeen Tekesin hankeneuvottelussa 4.6 pyytämät lisätiedot ja erittelyt hakijoiden hankintojen kohdentumisesta, valtionavustus- ja hankintalainsäädännön huomioimisesta hankinnoissa, työpanosten jakautumisesta hakijoiden paikallisen ja yhteisen kehittämisosuuden välillä ja henkilötyökuukausista. YLEISTÄ HANKKEESTA Nimi ovessa -hanke on yleishyödyllinen tutkimusavusteinen yhteiskehittämishanke, jonka toteuttamisessa kaikki hakijat sekä hyödyntävät omia resurssejaan ja nykyisiä työntekijöitään että rekrytoivat uusia työntekijöitä ja järjestävät koordinaatio- ja kehittämispalvelut joko omien tutkimus- ja kehittämisyksiköidensä toimesta tai hankkivat palvelut hankekumppaneiden tutkimus- ja kehittämisyksiköiltä. Hanke on hankekumppaneiden yhteinen ja yhteisesti rahoittama yhteiskehittämisprojekti, jonka tulokset jäävät kaikkien hankekumppaneiden hyödynnettäväksi ja julkistetaan myös hankkeen ulkopuolisille vapaasti hyödynnettäväksi. Hankintalain mukaan laki ei koske tutkimus- ja kehittämispalveluja, paitsi jos niistä saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle sen toiminnassa käytettäväksi ja hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan (hankintalaki 8 ). Tulkintamme on, että hankkeessamme hankintayksiköksi on käsitettävä kukin hankekumppani erikseen ja hankkeen yhteisrahoitteinen yhteiskehittämisen luonne huomioiden kilpailutusta ei voida edellyttää. Keskitetyn koordinaation järjestämistä ja yhteisen kehittämisen koordinointia voidaan pitää muunlaisena järjestelynä kuin hankintana, ja näin ollen Tekes-rahoituksen myöntäminen ei aiheuta lainkaan tai aiheuttaa erittäin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia (valtionavustuslaki 7 ). Projektin suunnittelu ja valmistelu on aloitettu Sosiaalikehitys Oy:ssä ja viety loppuun Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksessa (SOCCA), jonka osaomistajia ja - rahoittajia ovat hankekumppaneista kolme pääkaupunkiseudun kuntaa Espoo, Helsinki ja Vantaa. Hankekumppaneiden yhdessä sopimana Socca tulee jatkamaan hankkeen koordinoijana, organisoijana sekä yhteiskehittämisen tulosten kokoajana ja julkaisijana. Selvää on, ettei hankkeen koordinaatio ja yhteinen kehittämistyö ole hajautettavissa useammille toimijoille. Näin ollen Tampere ottaa osaa yhteisen keskitetyn koordinaation kustannuksiin hankkimalla palvelun Soccalta. Helsingin Diakonissalaitosta hankintalainsäädäntö ei koske. 1 Ostopalveluista ja hankintalainsäädännön huomioimisesta Nimi ovessa -hankkeen hankekumppaneiden ostopalveluhankinnat koostuvat kahdenlaisista ostoista. OPH1) Kukin hankekumppani hankkii Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskukselta (Socca) hankkeen koordinointiin ja yhteiseen kehittämistyöhön liittyviä palveluita. Hankekumppanit tekevät Soccan kanssa erillisen sopimuksen hankinnasta, jossa sovitaan määrärahan käytöstä ja valvonnasta. OPH2) Ostopalveluilla rahoitetaan kehittämistyötä ostamalla kehittämispalveluita hankkeessa mukana olevilta paikallisilta palveluntuottajilta. Näiden ostojen määrät tulevat vaihtelemaan hakijoittain. Täsmällisiä suunnitelmia ostojen kohdentamisesta ei

2 hankevalmisteluvaiheessa vielä ole tehty. Palveluntuottajien kanssa on kuitenkin alustavasti keskusteltu ja sovittu, että kehittämishankintojen yksityiskohdat määritellään hankerahoituksen varmistuttua ja hankkeen käynnistyttyä. Lisäksi ostopalveluihin on sisällytetty kustannusarvioissa jonkin verran suuremmista ryhmä- ja koulutustapahtumista aiheutuvia kuluja. Seuraavassa käydään läpi molemmat hankintalajit (OPH1 ja OPH2) hakijoittain. ESPOO OPH1) Espoon kaupungilla ostopalveluita on hankkeen aikana arvioitu hankittavan yhteensä eurolla. Tästä Soccan osuus on euroa hankevuotta kohden, eli yhteensä euroa. Espoo on yksi Soccan omistajista ja toiminnan kiinteistä rahoittajista, joten Soccan panos on osa omaa kehittämistoimintaa. Espoo tekee Soccan kanssa erillisen sopimuksen hankinnasta, jossa sovitaan määrärahan käytöstä ja valvonnasta. OPH2) Soccan osuuden lisäksi Espoo ostaa yksittäisiltä palveluntuottajilta kehittämispanoksia eurolla. Tästä euroa kohdentuu asumisneuvonnan kehittämiseen ostoina kaupungin vuokra-asuntoyhtiöltä. Lisäksi kustannusarvioissa on budjetoitu euroa hankevuotta kohden koulutustilaisuuksien, ryhmätapaamisten ja muiden hankkeessa aiheutuvien ostopalveluiden järjestämiseen. Täsmällisiä suunnitelmia ostojen kohdentamisesta ei hankevalmisteluvaiheessa vielä ole tehty. Muiden ostopalveluiden euromäärät eivät tule ylittämään hankintalainsäädännössä määriteltyä kilpailutuksen edellyttävää rajaa. Hankkeen vastuuhenkilöt ja kunnan taloushenkilöstö valvovat, että hankintalainsäädäntöä noudatetaan. HELSINKI OPH1) Helsingin kaupunki hankkii Soccalta eurolla vuodessa hankkeen koordinointiin ja yhteiseen kehittämiseen liittyviä palveluita. Helsinki on yksi Soccan omistajista ja toiminnan kiinteistä rahoittajista, joten Soccan panos on osa omaa kehittämistoimintaa. Helsinki tekee Soccan kanssa erillisen sopimuksen hankinnasta, jossa sovitaan määrärahan käytöstä ja valvonnasta. OPH2) Helsinki ei hanki hankkeessa muita palveluja HELSINGIN DIAKONISSALAITOS OPH1) Helsingin Diakonissalaitos osallistuu yhteiskehittämishankkeen koordinoinnin ja kehittämisen kustannuksiin maksalla Soccan palveluista hankekumppaneiden kanssa yhteisen sovitun osuutensa mukaisesti euroa vuodessa. Helsingin Diakonissalaitos on yksityinen säätiö, jota ei hankintalainsäädäntö koske. OPH2) Helsingin Diakonissalaitos ei hanki hankkeessa muita palveluja. TAMPERE OPH1) Tampereen kaupungille ostopalveluita on hankkeen aikana arvioitu hankittavan eurolla hankevuotta kohden. Tampere osallistuu yhteiskehittämishankkeen koordinoinnin ja kehittämisen kustannuksiin maksalla Soccan palveluista hankekumppaneiden kanssa yhteisen sovitun osuutensa mukaisesti euroa vuodessa, eli yhteensä euroa. Tampere tekee Soccan kanssa erillisen sopimuksen hankinnasta, jossa sovitaan määrärahan käytöstä ja valvonnasta. Kehittämis- ja koordinointipalveluiden hankkiminen Soccalta on Tampereelle Nimi ovessa - hankkeessa ainoa realistinen vaihtoehto. Hankkeen kumppaneista Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat Soccan osaomistajia, joten näiden hakijoiden on luontevaa järjestää hankkeen koordinointi oman organisaation toimintana. Hankkeen koordinointia ei voida hajauttaa, joten ainoa vaihtoehto Tampereen hankkeeseen osallistumisella on, että Tampere hankkii

3 muiden hakijoiden tavoin koordinoinnin ja yhteiset kehittämispalvelut Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksesta. OPH2) Soccan osuuden lisäksi Tampere ostaa yksittäisiltä palvelutuottajilta kehittämispanoksia eurolla. Lisäksi kustannusarvioissa on budjetoitu jonkin verran koulutustilaisuuksien ja ryhmätapaamisten järjestämiseen. Kuten hankesuunnitelmassa on kuvattu, Tampereella kaikki asunnottomien palvelut tuotetaan tilaaja-tuottaja -malliin siirtymisen seurauksena joko yritys- tai kolmannen sektorin toimintana. Täsmällisiä suunnitelmia ostojen kohdentamisesta ei hankkeen valmisteluvaiheessa vielä ole tehty. Ostopalvelut ovat pieniä hankintoja useilta eri toimijoilta, joten euromäärät eivät tule ylittämään hankintalainsäädännössä määriteltyä kilpailutuksen edellyttävää rajaa. Hankkeen vastuuhenkilöt ja kunnan taloushenkilöstö valvovat, että hankintalainsäädäntöä noudatetaan SILTAVALMENNUS OPH1) Siltavalmennus ei osallistu hankkeessa Soccan palveluiden rahoittamiseen. OPH2) Siltavalmennus ei hanki hankkeessa muita ostopalveluja. VANTAA OPH1) Vantaan kaupungilla ostopalveluita on hankkeen aikana arvioitu hankittavan eurolla hankevuotta kohden eli yhteensä eurolla. Tästä Soccan osuus on euroa hankevuotta kohden, eli yhteensä euroa. Vantaa on yksi Soccan omistajista ja toiminnan kiinteistä rahoittajista, joten Soccan panos on osa omaa kehittämistoimintaa. Vantaa tekee Soccan kanssa erillisen sopimuksen hankinnasta, jossa sovitaan määrärahan käytöstä ja valvonnasta. OPH2) Soccan osuuden lisäksi Vantaa ostaa yksittäisiltä palvelutuottajilta kehittämispanoksia. Lisäksi kustannusarvioissa on budjetoitu jonkin verran koulutustilaisuuksien ja ryhmätapaamisten järjestämiseen. Muita hankintoja on suunniteltu tehtävän eurolla vuodessa. Täsmällisiä suunnitelmia ostojen kohdentamisesta ei hankevalmisteluvaiheessa vielä ole tehty. Muiden ostopalveluiden euromäärät eivät tule ylittämään hankintalainsäädännössä määriteltyä kilpailutuksen edellyttävää rajaa. Hankkeen vastuuhenkilöt ja kunnan taloushenkilöstö valvovat, että hankintalainsäädäntöä noudatetaan. VVA OPH1) VVA ei osallistu hankkeessa Soccan palveluiden rahoittamiseen. OPH2) Vailla vakinaista asuntoa ry:n kustannusarviossa ostopalveluita on 1000 euroa hankevuotta kohden, jolla ostetaan täysimääräisesti kokemusasiantuntijoiden palveluita, maksamalla asiantuntijoille nk. ahkeruusrahaa verkoston toimintaan osallistumisesta ja muista tehtävistä, joissa kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään.

4 2 Paikallisen ja yhteisen kehittämisen suhde Nimi ovessa -hankkeessa tavoitteena on käynnistää systeeminen muutos hankekumppaneina olevien kuntien asunnottomien palvelujärjestelmissä ja yksittäisissä palveluissa. Kustannusarvioissa hankekumppaneiden eri organisaatioiden määrittelemät työpanokset jakautuvat toisaalta paikalliseen kehittämistyöhön ja toisaalta yhteiseen kehittämiseen. Monilta osin paikallinen ja yhteinen eivät ole eroteltavissa ja yksityiskohtainen jaotteleminen ei hankkeen valmisteluvaiheessa ole mahdollista eikä mielekästä. Hankekokonaisuuden kannalta olennaista on, että kaikki hankekumppanit ovat sitoutuneet yhteiskehittämiseen ja säännöllisesti hankkeen ajan kokoontuvan kehittäjäverkoston työskentelyyn. Nimi ovessa -hanke on yhteiskehittämishanke, jossa hankkeen aikainen paikallinen kehittämistyö toteutetaan avaten työskentely vuorovaikutteiseksi julkisella kehittämisfoorumilla, ja näin ollen kaikki paikallinen kehittäminen on yleistä ja kaikki yhteinen kehittäminen on paikallista. Hankevalmistelussa on sovittu, että kukin rahoitushakemuksen jättäneistä hankekumppaneista osallistuu yhtä suurella panoksella yhteiskehittämiseen, poikkeuksena VVA ja Siltavalmennus, joista ensimmäisen osuus on muita rajatumpi ja jälkimmäinen on osa Tampereen kokonaisuutta. Yhteiskehittämisen päämäärä on luoda asunto ensin - periaatteisen asunnottomien palvelujärjestelmän mallinnus otettavaksi soveltaen käyttöön hankekumppaneiden omissa palvelujärjestelmissä ja julkaista hankkeen päätteeksi asunto ensin -periaatteisen palvelujärjestelmän Internet-pohjainen tietovaranto. Yhteisen kehittämisosuuden toteuttamiseksi kaikille hankekumppaneille on jaettu vastuuta sekä yhden kehittäjäverkoston ryhmän vetämisestä että jäsennetyn tiedon tuottamisesta yhden nimikkoasiakaskunnan kohdalla, kuten hankesuunnitelman luvussa 2.3 ja liitteessä 2 on kuvattu. Käytännössä yhteiskehittämiseen tulee osallistumaan vaihteleva määrä palveluverkoston työntekijöitä hankkeen eri vaiheissa. Kehittäjäverkostoon osallistuu sekä ammattilaisia, joilla ei ole hankkeessa määriteltyä erillistä sisäistä kehittämisroolia ja toisaalta työntekijöitä, jotka tekevät hankekumppaneiden hankkeissa paikallista kehittämistyötä. Kokonaisuutena arvioiden voidaan määritellä, että paikalliseen kehittämistyöhön hankkeen kaikista työpanoksista kohdentuu noin 65 prosenttia ja yhteiseen kehittämiseen 35 prosenttia. Kehittäjäverkostoon osallistuvien ammattilaisten lisäksi kukin hankekumppani rekrytoi tai osoittaa paikallisen koordinaattorin, jonka vastuulla yhteisen kehittämisosuuden paikallinen koordinointi on. Paikalliset koordinaattorit tulevat tekemään hankkeen yhteistä kehittämistyötä oman kokopäivätyön ohella. Arviomme on, että paikallisten koordinaattoreiden työaika jakautuu suhteella paikallisen kehittämisen ja yhteisen kehittämisen välillä. Osuudet vaihtelevat hakijoittain. Osa hankekumppaneista on suunnitellut tuottavansa määritellyn nimikkoasiakaskunnan asunto ensin -periaatteisen järjestelmän mallin keskitetymmin yhden paikallisen koordinaattorin toimesta, kun osa taas tulee toteuttamaan kehittämistyön useampien ammattilaisten avulla. Vailla vakinaista asuntoa ry muodostaa hankkeessa poikkeuksen. VVA ottaa osaa vain hankkeen yhteiskehittämiseen, mutta ei tee hankerahoituksella varsinaista erillistä sisäistä kehittämistyötä. Hankekumppaneiden ostopalveluin rahoittama Soccan panos kohdentuu täysimääräisesti yhteiseen kehittämistyöhön.

5 3 Työpanokset ja resursointi Valmisteluvaiheessa hankekumppaneiden kesken sovittiin, että kustannusarvioon sisällytetään vain keskeisten hankkeiden keskeiset työntekijät, mutta tämän lisäksi sekä paikalliseen että yhteiskehittämiseen tulee ottamaan osaa vielä määrittelemätön määrä hankekumppaneiden organisaatioissa työskenteleviä ammattilaisia. Osa kustannusarvioihin liitetyistä työnpanoksista on henkilöitynyt jo valmisteluvaiheessa, ja osa on arvioita perustuen hankkeeseen osallistuvien yksiköiden työntekijämääriin sekä hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Alla listattuna kustannusarvioihin liitetyt työpanokset sillä tarkkuudella, kun valmisteluvaiheessa tiedossamme on. Kustannusarvioiden työpanoslaskelmat perustuvat kunnallissektorilla keskimittaiseen 7.25 tunnin työpäivään, 21 päivän mittaiseen kuukauteen ja 11 kuukauden mittaiseen hankevuoteen. ESPOO Espoon osuudessa hankkeeseen resursoidaan noin työntekijän panosta yhteensä noin 22 henkilötyökuukautta hankevuotta kohden. Laskelma ei sisällä ostopalveluina hankittavia työpanoksia. Perhe- ja sosiaalipalvelut 1 päällikkö 3 johtava sosiaalityöntekijää 4 sosiaalityöntekijää 4 sosiaaliohjaajaa Mielenterveys- ja päihdepalvelut 1 Olarinluoman vastaanottokodin johtaja 1 sairaanhoitaja 4-6 päihdekuntoutuksen ohjaajaa 1 tukiasumisen palvelupäällikkö N kuntouttavan asumisen ja tukiasuminen ohjaajaa HELSINKI Helsingin kaupungin osuudessa hankkeeseen resursoidaan noin työntekijän panosta yhteensä noin 40 henkilötyökuukautta hankevuotta kohden. Terveyskeskus 1 ylilääkäri 1 lääkäri 1 kotihoidon johtaja Anna-Liisa Lyytinen 1 ylihoitaja 2 sairaanhoitajaa 2 lähihoitajaa 1 toimintaterapeutti 1 sosiaaliohjaaja 1 kotihoitopäällikkö Sosiaalivirasto 1 sosiaalipalvelupäällikkö Taru Neiman 1 projektijohtaja Seppo Saine 1 palvelukeskuksenjohtaja Sanna Sunikka 1 taloussuunnittelija

6 1 johtaja sosiaalityöntekijä 1 vastaava ohjaaja N sosiaalityöntekijää N sosiaaliohjaajaa N asumisneuvojaa HELSINGIN DIAKONISSALAITOS Helsingin Diakonissalaitoksen osuudessa hankkeeseen resursoidaan työntekijän panosta yhteensä 36 henkilötyökuukautta hankevuotta kohden. Asunto ensin -mallinnus ja ympäristötyö 1 Yksikönjohtaja Heli Alkila 1 Erityisasiantuntija Ritva Creutz 1 Vastaava ohjaaja Maija Heinonen 1 Psykiatrinen sairaanhoitaja Jonna Vihavainen 1 Kouluttaja Sami Somiska 1 Yksikönjohtaja Jukka Hampunen, Asumispalvelut 1 Vastaava ohjaaja, Ympäristötyöntekijä Pekka Kajava, Asumispalvelut 1 Kouluttaja Katja Grek, Helsingin Diakoniaopisto N asumisohjaajaa TAMPERE JA SILTAVALMENNUS Tampereen kaupungin ja Siltavalmennus-yhdistyksen osuudessa hankkeeseen resursoidaan noin 20 työntekijän työpanosta yhteensä noin 27 henkilötyökuukautta hankevuotta kohden. Laskelma ei sisällä palveluntuottajilta ostopalveluina hankittavia työpanoksia. Vuokra-asuntoyhtiöt VTS 1 asukaskoordinaattori Vuokra-asuntoyhtiö TVA 1 kehittävä asumisneuvoja Sosiaalityö 1 koordinaattori Jukka Vinnurva 3 sosiaalityöntekijää 1 johtava sosiaalityöntekijä 1 sairaanhoitaja 1 sosiaaliohjaaja/ -kasvattaja Asiakasohjausyksikkö Loisto 1 päällikkö Maritta Närhi 1 asiakasohjaaja Mirja Siren 1 asiakasohjaaja Hannele Niemi Asuntotoimisto 1 asuntotoimenjohtaja 1 asuntopoliittinen sihteeri 1 hallinnointi (lainasihteeri) Siltavalmennus 1 toiminnanjohtaja Sampo Järvelä 1 psykologi Maija Laukkanen N asumisen ohjaajaa

7 VANTAA Vantaan osuudessa hankkeeseen resursoidaan 33 työntekijän panosta yhteensä noin 32 henkilötyökuukautta hankevuotta kohden. Laskelma ei sisällä ostopalveluina hankittavia työpanoksia. Päihdepalvelut 3 päihdepalvelutyöntekijää 2 esimies 2 päihdepalveluyksikön johtaja 1 kehittäjäsosiaalityöntekijä 3 päihdepalvelutyöntekijä (Simonpirtti) 4 asumisohjaajaa (Osmankoti - Simonpirtti) Sosiaalitoimi 1 aikuissosiaalityön päällikkö 2 aikuissosiaalityön esimiestä 1 johtava sosiaalityöntekijä 1 vastaava sosiaaliohjaaja 3 ohjaajaa (Viidakkokuja) 3 lähihoitajaa (Viidakkokuja) 5 asumisen sosiaaliohjaajaa 1 vankien sosiaalityöntekijä 1 kehittäjäsosiaalityöntekijä VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RY Vailla vakinaista asuntoa ry:n osuudessa hankkeeseen resursoidaan noin 2-10 yhdistyksen työntekijän ja jäsenen työpanosta yhteensä noin 1,5 henkilötyökuukautta hankevuotta kohden. Yhdistyksen toimihenkilöt ja jäsenistö 1 toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen 1 aluetyöntekijä Carole Brady N jäsentä kokemusasiantuntijoina HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ Hankkeen ohjausryhmän työskentelyä ei ole sisällytetty kustannusarvioihin. Jarmo Linden (pj), ARA Virpi Tiitinen (siht), ARA Peter Fredriksson, YM Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Keijo Tanner, STM Seppo Saine, Helsingin kaupunki Outi Ristimäki, Espoon kaupunki Maritta Pesonen, Vantaan kaupunki Maritta Närhi, Tampereen kaupunki Jarmo Kökkö, Helsingin Diakonissalaitos Veikko Luhtanen, RAY Sanna Lehtonen, Vailla Vakinaista Asuntoa ry Jukka Mäki, Kriminaalihuollon tukisäätiö KRITS Sari Timonen, Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke Pirjo Marjamäki, Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA