Piia Kiltti Työturvallisuuden hyvät käytännöt Kysely työturvallisuuden hyvistä käytännöistä

Transkriptio

1 Turvallisuustekniikan laitos. Raportti 9 Institute of Occupational Safety Engineering. Report 9 Piia Kiltti Työturvallisuuden hyvät käytännöt Kysely työturvallisuuden hyvistä käytännöistä Tampere 4

2 Tampereen teknillinen yliopisto. Turvallisuustekniikan laitos. Raportti 9 Tampere University of Technology. Institute of Occupational Safety Engineering. Report 9 Piia Kiltti Työturvallisuuden hyvät käytännöt Kysely työturvallisuuden hyvistä käytännöistä Tampereen teknillinen yliopisto. Turvallisuustekniikan laitos Tampere 4

3 ISBN ISSN

4 Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuustekniikan laitos PL 54 Tampere Tampere University of Technology Institute of Occupational Safety Engineering P.O.B 54 FIN- Tampere, FINLAND ISBN ISSN

5 Alkusanat Tässä raportissa esitettävä kyselytutkimus on osa Työturvallisuuden hyvät käytännöt hanketta. Hanketta koordinoi VTT Tuotteet ja tuotanto. Kyselyn tavoitteena on selvittää yritysten työturvallisuuden nykytilaa ja mitä hyvät käytännöt yrityksissä merkitsevät. Hankkeessa ovat lisäksi mukana Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) turvallisuustekniikan laitos sekä Oulun yliopiston (OY) tuotantotalouden osaston työtieteen yksikkö. Hankkeen projektipäällikkönä toimii tutkija Mervi Murtonen (VTT Tuotteet ja tuotanto). Hanketta rahoittavat Työsuojelurahasto, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto sekä Työtapaturmaohjelma. Kyselyn vastuullisena johtajana toimi professori Kaija Leena Saarela ja pääasiallisesta toteuttamisesta vastasi tutkija Piia Kiltti TTY turvallisuustekniikan laitokselta. Kyselytutkimuksen onnistumiseen ovat vaikuttaneet useat henkilöt. Lämpimät kiitokset kuuluvatkin kaikille kyselytutkimukseen tai sen toteutukseen osallistuneille henkilöille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan eri yrityksen edustajaa, joiden panostus oli erityisen tärkeä tutkimuksen onnistumisen kannalta. Tampereella.5.4 Piia Kiltti

6 Sisällysluettelo Johdanto.... Tutkimuksen tausta.... Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus... Teoria... 4 Aineisto ja menetelmät Kyselyn suunnittelu ja toteutus Kyselyn jakelu Tulokset Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Turvallisuustoiminnan kehittäminen Riskien arviointi Turvallisuuden mittaaminen Työturvallisuuden hyvät käytännöt Toimintojen onnistuminen yrityksissä Hyvien käytäntöjen määrittely Kriteeristön parivertailu Kyselystä saadut kommentit Johtopäätökset ja pohdinta Tulosten tarkastelu Kyselyn luotettavuus ja onnistuminen... 6 Yhteenveto... 7 Lähdeluettelo... 4 LIITTEET Liite Liite Liite Liite 4 Liite 5 Kysely Kyselyn saate Riskien arvioinneista saatujen tulosten hyödyntäminen aloittain Työturvallisuuteen liittyvien toimintojen onnistuminen aloittain Työturvallisuuden kehittämiseen liittyvien tietojen tarve aloittain

7 Johdanto. Tutkimuksen tausta Hyvistä käytännöistä puhutaan paljon, mutta konkreettisesti kuvattuja hyviä käytäntöjä ei ole vielä systemaattisesti kerätty tai julkaistu. VTT Tuotteet ja tuotanto koordinoi hanketta, jonka tarkoituksena on kerätä, jalostaa ja julkaista käytännön kokemustietoa työturvallisuuden hyvistä käytännöistä ja luoda edellytykset tiedon menestyksekkäälle soveltamiselle työpaikoilla (kuva ). Hankkeessa ei luoda uusia välineitä ja menetelmiä vaan kerätään tietoja ja kokemuksia nykyisten tueksi. Hankkeessa on lisäksi mukana Tampereen teknillisen yliopiston turvallisuustekniikan laitos sekä Oulun yliopiston Työtieteen yksikkö. Hanke alkoi elokuussa ja päättyy elokuussa 4. Proxnet Kirj. selv. Kysely TOT Testit Kuvauksia Kriteeristö Haastattelut Asiantuntijatyöpajat Päättöseminaari Kuva. Työturvallisuuden hyvät käytännöt - Hankkeen vaiheet (Murtonen ).. Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus Tämä raportti käsittelee hankkeessa toteutettua kyselyä ja siitä saatuja tuloksia. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää yritysten työturvallisuuden nykytilaa, mitä hyvä käytäntö yrityksissä merkitsee sekä kerätä hyviä käytäntöjä seuraavilta työturvallisuuden osa-alueilta: riskien arviointi, työsuojelun toimintaohjelma, työterveyshuollon toiminta, turvallisuuden mittaaminen sekä tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tutkinta.

8 Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään hankkeen muissa vaiheissa. Hanke rajautuu työturvallisuuteen eikä käsitä muita yritysturvallisuuden osa-alueita. Teoria Kyselyn suunnittelu edellyttää muun muassa tutkimusongelman pohtimista ja käsitteiden määrittelyä (Heikkilä ; Fink & Kosecoff 985). Tutkimuksen tavoite ja sen ongelmakenttä on oltava selvillä ennen kyselylomakkeen laatimista. Tämä auttaa selvittämään niitä kysymyksiä, joihin tutkimuksella etsitään vastauksia. (Heikkilä ) Hyvää käytäntöä ei ole helppo määritellä. Se on käsitteenä hyvin laaja ja määritelmä käsitetään lainsäädännöstä, kulttuurista, kielestä, kokemuksesta, kiinnostuksen kohteista sekä tietämyksestä johtuen erilailla. Yleisesti hyvä käytäntö ymmärretään kuitenkin positiivisena asiana. (European Agency...) Hyviä käytäntöjä on kerätty esimerkiksi rakennustyömailta. Lappalainen ja muut () määrittelevät hyvän käytännön turvallisuuden hallinnan keinoiksi, jolla on saavutettu hyvä työturvallisuus. Hyvän käytännön tulisi Euroopan työterveys ja -turvallisuusviraston (4) mukaan johtaa seuraaviin tuloksiin: yrityksessä tunnistetun riskitekijän mahdollisuus aiheuttaa vahinkoa työntekijöille tai muille henkilöille vähenee, terveys, turvallisuus ja tehokkuus paranevat sekä riski vähenee tunnistettavasti ja pysyvästi. Hyvät käytännöt ovat usein tiedostamattomia, organisaatiossa opittuja itsestäänselvyyksiä ja tapoja toimia, joten niitä on vaikea pukea sanoiksi (Robertson 997; Lehto ). Hyvien käytäntöjen käyttöönotto on työlästä, mutta ajan kuluessa tavat jäävät osaksi toimintaa ja niiden ylläpitäminen ei vaadi suuria ponnisteluita (Robertson 997). Hyvä käytäntö on esimerkiksi tapa tehdä asioita, kone tai laite, pieni tai suuri toiminnan kehittäminen, joka saa parannusta aikaan ja on vakiintumassa tai on vakiintunut työpaikan jokapäiväiseen toimintaan (Työelämäpaja 4). Usein perustelut ja kokemukset erilaisiin ratkaisuihin unohtuvat kuitenkin ajan kuluessa (Heikkilä ). Tiedonsiirron vähäisyys yritysten välillä vaikeuttaa hyvien käytäntöjen leviämistä. Yritysten välisessä tiedonsiirrossa olisi parantamisen varaa niin saman toimialan kuin eri toimialojenkin välillä. (Heikkilä ) Saman toimialan sisällä tiedonsiirtoa saattavat vaikeuttaa esimerkiksi kilpailutekijät (Smith & Sutton 999). Hyvien käytäntöjen onnistuneeseen käyttöönottoon vaaditaan ymmärrystä tiedon ja motivaation vaikutuksesta hyvien käytäntöjen siirtämiseen yrityksestä toiseen. (Johnson 4) Ennen hyvien käytäntöjen käyttöönottoa olisi tärkeä tunnistaa yrityksen vaaratekijät ja arvioida riskit. Riittävät tiedot takaavat sopi- 4

9 vien käytäntöjen valitsemisen. Ilman riittävää riskien arviointia hyvien käytäntöjen käyttöönotto saattaa tuottaa uusia riskejä (European Agency...). Yrityksen toimintatavat ovat sidoksissa sen kulttuuriin, joten toiminnan kehittämisessä tulosten näkyminen vie aikaa. Toimintatapojen menestyksellinen omaksuminen työpaikoille on oppimisprosessi. Toimintatapojen käyttöönottoa edistää, kuinka käytännöt tukevat toisiaan ja sopivat yrityksen strategiseen toimintaan. (Alasoini et al. ) Toisen yrityksen toimintatavat eivät välttämättä sovi toisen yrityksen toimintaan ja strategiaan (Porter 997). Näin ollen hyvien käytäntöjen suora kopiointi yrityksestä toiseen ei välttämättä toimi, ilman tarkempaa selvitystä ja asian miettimistä (Smith & Sutton 999). Yrityksen kehittämistoimet vaativat aina nykytilanteen tuntemista. Työturvallisuuden arvostus on työelämässä nousemassa. Työturvallisuuden kehityksessä nähdään sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä. (Palukka & Salminen 4) Kehittämistoimien tulee edistää hyvinvointia, osaamista sekä tuottavuutta ja toiminnan laatua (Lindström ). Aineisto ja menetelmät. Kyselyn suunnittelu Kyselyn avulla haluttiin selvittää yritysten työturvallisuuden nykytilaa sekä yrityksissä olevia hyviä käytäntöjä, kokemuksia, onnistumisia ja havaintoja työturvallisuuden eri osa-alueilta. Kysely suunnattiin metalliteollisuuden, mekaanisen puunjalostusteollisuuden, elintarviketeollisuuden sekä kuljetusalan yrityksille. Kysely jaettiin viiteen aihealueeseen (liite ). Samakaltaiset kysymykset on hyvä erotella samaa osioon (Schuman & Presser 98). Kyselylomakkeen alussa kysyttiin vastaajan ja hänen yrityksensä taustatietoja. Kyselylomake tulee aloittaa helpoilla kysymyksillä, jotta vastaajan mielenkiinto kyselyyn säilyy (Heikkilä ). Toisena kohtana oli työturvallisuustoiminnan kehittämiseen ja siihen liittyvien neuvojen saanti ja hyödyntäminen (kysymysten suunnittelun materiaalina esim. Lappalainen et al. ). Seuraavaksi kysyttiin riskien arviointiin ja sen toteutuksen liittyviä asioita (kysymysten suunnittelun materiaalina esim. Murtonen ). Kolmannessa osassa kysyttiin turvallisuuden mittaamisesta ja käytössä olevista mittareista (kysymysten suunnittelun materiaalina esim. Henttonen ). Kyselyn viimeinen suurempi kokonaisuus oli työturvallisuuden hyvät käytännöt ja niiden ymmärtäminen. Tämän lisäksi vastaajille annettiin mahdollisuus kirjata kyselyn herättämiä ajatuksia sekä kysyttiin lisätietojen saantimahdollisuutta hankkeen kuluessa. Tämän raportin sisältö noudattelee kyselyn rakennetta. Kyselyn toteutuksen taustalla vaikutti arvostavan haastattelun menetelmä. Arvostavan haastattelun avulla etsitään asioita, joissa on onnistuttu ja jotka toi- 5

10 mivat (Hirvihuhta & Litovaara ). Positiivisen lähestymistavan valitseminen kyselyn laatimiseen parantaa kyselyyn vastaamista (Vilkko-Riihelä ). Kyselyssä päätettiin käyttää myös parivertailua. Parivertailussa vastaaja vertailee kerrallaan kahta asiaa, joista hän valitsee mielestään tärkeämmän tekijän. Vertailtavia tekijöitä verrataan vuorollaan kaikiin muihin tekijöihin, jolloin tulokseksi saadaan looginen tärkeysjärjestys. Parivertailu sopii osaksi kyselyä ja sen avulla saadaan selville muuttujien välisiä suhteita. Menetelmä huomioi vertailtavien tekijöiden väliset suhteet eikä keskity vain suosituimpien tekijöiden valintaan. Parivertailu on helppokäyttöinen ja huomioi vastaajan mielipiteet kokonaisuudessaan. (Aaltola & Valli ) Kyselylomakkeen ulkonäön suunnitteluun käytettiin aikaa. Lomake pyrittiin saamaan mahdollisimman houkuttelevaksi ja helpoksi vastaajalle. Jokaisen kysymyksen tarpeellisuutta mietittiin, sillä hyvä kyselylomake ei saa olla liian pitkä. Lomakkeen ulkonäkö kuten kirjasinkoko ja kysymysten sijoittelu vaikuttavat siihen, kuinka pitkältä kysely vaikuttaa. Vastaaja päättää usein jo lomakkeen ulkonäön perusteella vastaako hän kyselyyn vai ei. Kysymysten järjestys vaikuttaa myös vastaajan mielenkiintoon kyselyä kohtaan. (Heikkilä ) Kyselyn toteutuksen aikana järjestettiin kolme palaveria, joissa oli mukana hankkeen projektipäällikkö sekä kaksi hankkeeseen osallistuvaa tutkijaa. Palavereissa käsiteltiin kyselyn sisältöä sekä toteutukseen liittyviä asioita. Kysely ja sen saate annettiin kommentoitavaksi hanketta koordinoivalle taholle ennen postitusta. Kyselyä muokattiin saatujen palautteiden perusteella.. Kyselyn jakelu Kyselyn postittamista varten yritysten osoitteet saattiin Teknologiateollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n, Elintarviketeollisuusliitto ry:n sekä Autoliikenteen työnantajaliitto ry:n kautta. Kysely osoitettiin yrityksen työturvallisuudesta vastaavalle henkilölle. Kyselyitä postitettiin 6 kappaletta. Kyselyiden postitus jakautui aloittain seuraavasti: elintarviketeollisuus 49 kappaletta, metalliteollisuus 4 kappaletta, mekaanisen puunjalostusteollisuus 57 kappaletta sekä kuljetusala 5 kappaletta. Metalliteollisuuden yrityksille postitettujen kyselyiden määrä oli muita suurempi osoitteiden hyvän saatavuuden takia. Kysely suunnattiin yrityksiin, jotka olivat osallistuneet MET haastamme -työyhteisökilpailuun. Ennen kyselyn postittamista metalliteollisuuden yrityksiä lähestyttiin Teknologiateollisuus ry:n taholta sähköpostilla, jossa kerrottiin tulevasta kyselystä ja toivottiin siihen osallistumista. Kysely postitettiin joulukuun. päivä ja vastausaikaa annettiin tammikuun 9. päivään 4 asti. Kyselyyn annettiin mahdollisuus vastata myös säh- 6

11 köisesti. Kyselyyn liitettiin saate, jonka tarkoitus oli motivoida henkilöitä vastaamaan (liite ). Lähetetyt kyselylomakkeet numeroitiin, jotta muistutuskirjeiden kohdistaminen olisi helpompaa, mikäli vastausprosentti jäisi heikoksi. Vastauslomakkeiden tunnistetiedot olivat ainoastaan muistutuskirjeiden kohdentamista varten. Määräpäivään mennessä vastauksia tuli 9 kappaletta (5%). Sähköisesti kyselyyn oli vastannut kolme yritystä. Tämän lisäksi yksi lomake palautettiin tyhjänä. Kyselystä päätettiin lähettää muistutus 4 yritykselle (mekaaninen puunjalostusteollisuus, elintarviketeollisuus ja kuljetusala). Metalliteollisuuden alan yrityksille ei katsottu tarpeelliseksi postittaa muistutuksia, sillä vastauksia oli tullut 4 kappaletta (8%). Muistutus postitettiin 6. päivä tammikuuta ja vastausaikaa annettiin. päivään tammikuuta asti. Muistutuksen jälkeen vastuksia saatiin kappaletta, jolloin kyselyn vastausprosentti nousi 4%:iin (vastauksia kaikkiaan kappaletta). Muistutuksen jälkeisistä vastauksista yksi tuli sähköisessä muodossa. 4 Tulokset 4. Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Lukumäärällisesti eniten vastauksia saatiin metalliteollisuuden alaan kuuluvilta yrityksiltä ja vähiten kuljetusalan yrityksiltä (taulukko ). Vastausaktiivisuus oli suurin mekaanisen puunjalostusteollisuuden yrityksillä. Taulukko. Vastaukset aloittain (kysymys.). Ala Vastausten määrä (kpl) Määrä kaikista vastauksista (%) Vastausaktiivisuus aloittain (% lähetetyistä) Metalliteollisuus 4 6,6 9,4 Mekaaninen 7,7 54,4 puunjalostusteollisuus Elintarviketeollisuus 9,6 44,9 Kuljetusala 8 6, 6, Vastanneista kolme edusti alle henkilön yrityksiä, 4 pieniä (-49 henkilön yrityksiä), 54 keskisuuria (5-49 henkilön yrityksiä) ja 4 suuria (yli 5 henkilön) yrityksiä. (Kysymys.) Kysymyksessä. kysyttiin vastaajan ammattinimikettä. Vastaajien ammattinimikkeitä oli kaikkiaan 4 erilaista. Vastanneet ryhmiteltiin nimikkeen perusteella joko työnantajan edustajiksi (esimerkiksi työsuojelupäällikkö, suojelupäällikkö, toimitusjohtaja, turvallisuuspäällikkö, laatupäällikkö ja henkilöstöpäällikkö) tai työntekijöiden edustajaksi (esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu, 7

12 asentaja ja insinööri). Tämän ryhmittelyn mukaan vastanneista 8% edusti työantajaa ja 7% työntekijöitä. Vastanneista 69 antoi luvan ottaa yhteyttä itseensä mahdollisia lisätietoja varten. Näiden yritysten joukosta valittiin myöhemmin hankkeessa haastatellut yritykset. Haastatteluihin valittiin noin - yritystä. Tässä raportissa kyselystä saatuja tuloksia käsitellään lähinnä yhtenä kokonaisuutena, sillä tavoitteena oli kerätä hyviä käytäntöjä tietyiltä työturvallisuuden osa-alueilta ei ammattialoilta. 4. Turvallisuustoiminnan kehittäminen Kysymyksessä. vastaajia pyydettiin valitsemaan neljä tärkeintä yrityksen turvallisuustoiminnan kehittämiseen liittyvää tekijää (taulukko ). Selkeästi tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat työntekijöiden osallistuminen ja sitoutuminen (9,% vastanneista) sekä johdon sitoutuminen (78,6% vastanneista). Resurssit, panostus työturvallisuushenkilöstöön sekä tietojen dokumentointi jäivät vähiten kannatusta saaneiden tekijöiden joukkoon (<% vastanneista). Vastanneista 5,4% oli nostanut jonkun listaan kuulumattoman tekijän tärkeimpien tekijöiden joukkoon. Näistä kaksi mainitsi riskein arvioinnin, kaksi asenteen, yksi investoinnit sekä yksi vastuut ja velvoitteet kaikessa toiminnassa. (Kysymys.) Taulukko. Tärkeimmät asiat turvallisuustoiminnan kehittämisessä (n=) (kysymys.). Tekijä Vastausten lukumäärä (kpl) Osuus vastanneista (%) Työntekijöiden osallistuminen ja sitoutuminen 9, Johdon sitoutuminen 88 78,6 Turvallisuustoiminnan organisointi ja suunnittelu 4 7,5 Vastuiden ja velvoitteiden määrittely 4 6,6 Yhteistoiminta 4 6,6 Toiminnan tason seuranta ja valvonta 4 6,6 Koulutus 8,9 Tiedonkulku ja palaute 8 5, Resurssit 8,9 Panostus työturvallisuushenkilöstöön 6 5,4 Joku muu 6 5,4 Tietojen dokumentointi,8 Kysymyksessä. haluttiin selvittää mistä yritykset saavat parhaat neuvonsa turvallisuusasioiden kehittämiseen (kuvio ). :sta vastaajasta 66 oli valinnut useamman kuin yhden vaihtoehdon. Vaihtoehtoja ei arvotettu tai laitettu paremmuusjärjestykseen. Parhaat neuvot oltiin saatu koulutuksista tai kursseilta (59,5% vastanneista), työsuojeluviranomaisilta (4,% vastanneista) ja suorilla kontakteilla asiantuntijoihin (,5% vastanneista). Kirjallisuudesta (,5% vastanneista) ja interne- 8

13 tistä (6,% vastanneista) oltiin saatu vähiten neuvoja. vastaajaa oli maininnut jonkun listaan kuulumattoman tahon. Niitä olivat: MET haastamme kilpailu (4 mainintaa), oma koulutus ( mainintaa), työterveysasema ( mainintaa), kokemus ( mainintaa), oma tietokanta ( maininta) ja vakuutusyhtiö ( maininta). (Kysymys.) vastauksia (kpl) koulutukset & kurssit tsviranomaiset suorat kontaktit asiantuntijoihin muut yritykset kirjallisuus joku muu internet Kuvio. Työturvallisuusasioiden kehittämiseen liittyvät neuvot (n=) (kysymys.). Turvallisuustietojen konkreettista hyödyntämistä kysyttiin kysymyksessä.. Kysymykseen saatiin vastauksia 95 kappaletta. Eniten saatuja tietoja ja ideoita oli otettu suoraan tai sovellettu omaan toimintaan tai toiminnan kehittämiseen ( vastausta). Seuraavaksi eniten tietoja oli hyödynnetty koneiden ja laitteiden sekä suojalaitteiden ja apuvälineiden hankinnassa, suunnittelussa ja korjauksessa (5 vastausta). Saatujen tietojen perusteella henkilöstöä oli koulutettu ( vastausta), riskien arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen oli saatu opastusta ja ohjeistusta ( vastausta) sekä tietoja oli hyödynnetty erilaisten työhön tai työsuojeluun liittyvien ohjeiden laadinnassa ja päivityksessä (7 vastausta). 9

14 4. Riskien arviointi Työturvallisuuteen liittyvä riskien arviointi oltiin tehty 8%:ssa yrityksiä (n=) (kysymys.). Kysymykseen (.) riskien arvioinnin onnistumisesta ja onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä vastasi 79 henkilöä. Vastanneista 9 mainitsi riskien arvioinnin olevan alkuvaiheessa tai kesken ja 7 nimesi jonkun onnistumiseen vaikuttavan tekijän tai riskien arvioinnista saavutetun hyödyn. Riskien arvioinnin onnistumisien takana oli vastaajien mielestä yhteistyö koko henkilöstön kanssa ( vastausta) sekä koko henkilöstön osallistuminen ja sitoutuminen toteutettuun arviointiin (7 vastausta). Riskien arvioinnista saatuja hyötyjä olivat oleellisten riskien löytyminen (9 vastausta), toimenpiteiden kohdistamisen helpottuminen (9 vastausta) sekä tapaturmien vähentyminen (4 vastausta). Lisäksi hyvinä asioina nostettiin esille esimerkiksi ulkopuolinen arvioija ja hyvä dokumentointi. Kysymyksessä. kysyttiin riskien arvioinnista saatujen tulosten hyödyntämisen tasoa (kuvio ). Eniten riskien arvioinneista saatuja tuloksia oli hyödynnetty työnopastuksessa ja perehdytyksessä, turvallisuustoimenpiteiden valinnassa ja toteuttamisessa sekä työohjeissa. Vähiten tuloksia oli yrityksissä hyödynnetty työterveyshuollon toiminnan suunnittelussa ja turvallisuuden mittaamisessa. Liitteessä on esitetty kysymyksen. vastaukset aloittain. turvallisuustoimenpiteiden valinta ja toteuttaminen (n=94) 8 6 työohjeet (n=94) 6 7 työnopastus ja perehdytys (n=96) henkilöstön koulutus (n=95) turvallisuuden mittaaminen (n=9) paljon jonkin verran ei ollenkaan en tiedä työterveyshuollon toiminnan suunnittelu (n=9) joku muu (n=9) vastauksia (kpl) Kuvio. Riskien arvioinneista saatujen tulosten hyödyntäminen (kysymys.).

15 Kysymyksessä. vastaajia pyydettiin myös tarkentamaan riskien arvioinneista saatujen tulosten hyödyntämistä sanallisella vastauksella. Sanallisten vastausten määrä vaihteli vastauksesta vastaukseen arvioitavan toiminnon mukaan. Turvallisuustoimenpiteiden valinnassa ja toteuttamisessa vastaajat kertoivat riskien arvioinnissa saatuja tuloksia hyödynnettävän asettamalla toteutettavat toimenpiteet tärkeysjärjestykseen sekä suorittamalla konkreettisia parannuksia, kuten korjauksia ja muutoksia työssä ja työympäristössä. Työohjeiden osalta saatuja tuloksia oli hyödynnetty työohjeiden päivityksessä sekä työohjeisiin oli tulosten perusteella tehty esimerkiksi erilaisia muutoksia tai lisäyksiä. Työnopastuksessa ja perehdytyksessä tuloksia oli hyödynnetty lisäämällä työturvallisuuden painotusta sekä vaaroista ja riskeistä kertomista, työnopastusohjeita oli päivitetty sekä henkilöstölle oli järjestetty erilaista koulutusta (esim. työturvallisuuskorttikoulutus). Riskien arvioinnista saatujen tulosten perusteella oli myös lisätty henkilöstön koulutusta sekä järjestetty tietoiskuja, tiedotusta ja työohjeiden läpikäyntiä. Turvallisuuden mittaamisessa tuloksia oli hyödynnetty mittareiden valinnassa ja uusien mittareiden käyttöönotossa sekä käytössä olevia mittareita oli otettu tarkempaan seurantaan ja mittauksia oli alettu suorittamaan säännöllisemmin. Työterveyshuollon suunnittelussa tuloksia oli hyödynnetty lähinnä yhteistyötä lisäämällä sekä suorittamalla työpaikalla työterveyshuollon toimesta toimenpiteitä, kuten työhygieenisia mittauksia tai ergonomiaselvityksiä. Riskien arvioinnista saatuja tuloksia oli lisäksi hyödynnetty investointeja tehtäessä, henkilöstön motivoimisessa työturvallisuuteen sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tietojen keräämistä läheltä piti -tilanteista selvitettiin kysymyksessä.4. Kysymykseen saatiin 5 vastausta. Vastanneista 5 (4,%) kertoi, ettei tietoja läheltä piti -tilanteista kerätä tai niitä kerätään hyvin satunnaisesti. Tämän lisäksi neljä vastaajaa kertoi tietoa kerättävän vain suullisesti. Muissa yrityksissä tietoja läheltä piti tilanteista kerätään ainakin jollain tasolla kirjallisesti. Yleisin tapa on kerätä tietoa lomakkeella, jonka täyttää joko läheltä piti tilanteeseen joutunut työntekijä, hänen esimiehensä tai yrityksen työsuojeluvaltuutettu. Vastanneista 7 (5,7%) kertoi tietojen keräyksen lisäksi tapauksia käsiteltävän tai tutkittavan esimerkiksi työsuojelutoimikunnassa tai työnjohdon keskuudessa. Läheltä piti -tilanteiden tiedot dokumentoidaan tai tallennetaan (esimerkiksi erilaisiin tietojärjestelmiin) (,%) yrityksessä.

16 4.4 Turvallisuuden mittaaminen Kysymyksessä 4. haluttiin selvittää mitä turvallisuuden mittareita yrityksillä on käytössä. Eniten yrityksissä käytössä olevia mittareita ovat tapaturmien tunnusluvut (9,6%), sairauspoissaolot ja niiden syyt (9,9%), työilmapiirikyselyt (8,6%), turvallisuuskierrokset (78,%), järjestys ja siisteys (68,6%) sekä työhygieeniset mittaukset (68,%) (taulukko ). vastaajaa oli maininnut jonkun listan ulkopuolisen mittarin. Näitä mittareita olivat esimerkiksi tapaturmavakuutusmaksun kehittyminen, tapaturmien lajittelu ja työsuojelutoimien lukumäärä. Taulukko. Yritysten käytössä olevat työturvallisuuden mittarit (kysymys 4.). Mittari Mittari käytössä, osuus vastanneista (%) Työtapaturmien tunnusluvut (n=9) 9,6 Sairauspoissaolot ja niiden syyt (n=) 9,9 Työilmapiirikyselyt (n=8) 8,6 Turvallisuuskierrokset (n=5) 78, Järjestys ja siisteys (n=5) 68,6 Työhygieeniset mittaukset (n=) 68, Turvallisuuskoulutuksen määrä (n=) 4,6 Tehtyjen riskin arviointien määrä (n=99) 8,4 Työntekijöiden turvallisuusaloitteiden määrä (n=9) 4,8 Joku muu (n=) 6,4 Kysymyksessä 4. vastaajia pyydettiin myös tarkentamaan sanallisesti, miten käytössä olevia mittareita on käytetty työturvallisuuden edistämisessä. Vastauksia saatiin 7-9 kappaletta mittaria kohden. Vastaukset olivat hyvin lyhyitä ja monissa vastauksissa kerrottiin enemmän käytössä olevasta mittarista kuin sen hyödyntämisestä (taulukko 4).

17 Taulukko 4. Mittareiden hyödyntäminen (kysymys 4.). Mittari Työtapaturmien tunnusluvut Sairauspoissaolot ja niiden syyt Työilmapiirikyselyt Järjestys ja siisteys Turvallisuuskierrokset Työhygieeniset mittaukset Tehtyjen riskin arviointien määrä Turvallisuuskoulutuksen määrä Työntekijöiden turvallisuusaloitteiden määrä Hyödyntämistapa ja/tai kohde tilanteen seuranta, epäkohtien poistaminen tai korjaaminen, tiedotus sekä koulutus tilanteen seuranta, tilanteen vertailu, tiedotus sekä korjaavien toimenpiteiden kohdentaminen korjaavien toimenpiteiden kohdentaminen, keskustelu sekä kehityskohteiden löytyminen tilanteen seuranta, tarkastuskierrokset, menetelmien käyttö (kuten Tuttava jne.) sekä toimenpiteiden kohdentaminen kehityskohteiden etsiminen, toiminnan kehittäminen ja korjaaminen, toimenpiteiden kohdentaminen sekä korjaavat toimenpiteet olojen kehittäminen ja parantaminen (konkreettiset toimet) sekä korjaavat toimenpiteet korjaavat toimet seuranta sekä koulutussuunnitelma. verrattavissa muuhun aloitetoimintaan, käsittely, yhteenvedot ja kehitystoiminta 65 yrityksessä (58% vastannesta) oltiin vertailtu käytössä olevia mittareita muiden yritysten mittareihin. (Kysymys 4.) Kysymyksessä 4. kysyttiin mittareiden vertailusta. Eniten mittareita oltiin vertailtu konsernin sisällä tai yrityksen muiden yksiköiden kanssa ( vastausta). Mittareita oltiin vertailtu kilpailuissa, kuten MET haastamme -työympäristökilpailussa (4 vastausta) sekä saman toimialan yrityksiin ( vastausta). Lisäksi mittareita oltiin vertailtu vakuutusyhtiöiden tietoihin ja tilastoihin ( vastausta) sekä valtakunnallisiin tilastoihin tai lukuihin ( vastausta). Kukaan vastaajista ei kertonut miten vertailu käytännössä konkreettisesti tehtiin. 4.5 Työturvallisuuden hyvät käytännöt 4.5. Hyvien käytäntöjen määrittely Taulukkoon 5 on koottu hyvien käytäntöjen määritelmiä, joita kyselystä saatiin. Kaikkiaan 86 vastaajaa oli määritellyt hyvän käytännön (kysymys 5.). Monien määrittely sai konkreettisemman luonteen eli vastaajat esittivät toimia ja toimenpiteitä yleisemmän määrittelyn sijaan. Vastaajista 8 määritteli hyvän käytännön siten, että koko henkilöstö toimii yhteistyössä turvallisuusasioissa. Vastaajista määritteli hyvän käytännön olevan ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää työsuojelutyötä töiden suunnittelussa, laitteiden hankinnassa ja työtapojen valinnassa ja suunnittelussa. vastaajaa kertoi hyvän käytännön ole-

18 van jokapäiväistä työturvallisuustoimintaa. Vastanneista kertoi hyvän käytännön olevan konkreettisia toimia työturvallisuuden parantamiseksi. Koulutus ja työturvallisuudesta puhuminen oli myös vastaajaan mielestä hyvän käytännön määritelmä. Hyvä käytäntö oltiin myös määritelty seuraavasti: riskien arvioinnit, sovitut pelisäännöt, asioiden omaksuminen, hyvä esimiestyö, virheistä oppiminen, asenne, läheltä piti-tilanteiden kirjaaminen, aktiivinen työsuojelutoimikunta. Taulukko 5. Hyvien käytäntöjen määritelmiä (n=86) (kysymys 5.). Hyvä käytäntö Vastauksia (kpl) Osuus vastanneista (%) Yhteistyö turvallisuusasioissa koko henkilöstön 8,9 kanssa Ennakoiva ja ennaltaehkäisevä työsuojelutyö 4, Työturvallisuus on osa jokapäiväsitä toimintaa,8 Konkreettisia toimia, jotka parantavat,6 turvallisuutta Koulutus ja työturvallisuudesta puhuminen,6 Havaittuihin epäkohtiin puuttuminen välittömästi 7 8, Nolla tapaturmaa -tavoite 6 7, Järjestys ja siisteys 4 4,7 Muut 8 9, 4

19 Kysymyksessä 5. kysyttiin esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Kysymykseen saatiin 8 vastausta. Esille nousi lähinnä konkreettisia, yksittäisiä toimenpiteitä kuten järjestyksen ja siisteyden ylläpito ( mainintaa), henkilösuojainten, turvavarusteiden hankkiminen ja käyttäminen (9 mainintaa), työsuojelutoimikunnan toiminta ja kokoukset (8 mainintaa), yhteistyö ja kaikkien osallistuminen turvallisuuteen liittyvissä asioissa koko henkilöstön kanssa (mahdollisesti myös työterveyshuolto ja työsuojeluviranomaiset) (8 mainintaa), vaara ja läheltä piti-tilanteiden raportointi ja analysointi (9 mainintaa), työsuojeluparitoiminta (4 mainintaa), säännöllinen riskien arviointi (4 mainintaa), uusien/ulkopuolisten työntekijöiden perehdyttäminen (4 mainintaa), sisäiset auditoinnit ( mainintaa), työsuojelukierrokset ( mainintaa), työturvallisuusasioiden käsittely palavereissa ( mainintaa), suojainten käyttöpakko ( mainintaa), ohjeiden noudattaminen ( mainintaa), toisista huolehtiminen ( mainintaa), erilaisten järjestelmien käyttö (esim. Tuttava ja Elmeri) (4 mainintaa). Näiden lisäksi mainittiin muun muassa, työturvallisuuden liitäminen osaksi ohjeistusta, hyvä suunnittelu, tyky-toiminta, johdon sitoutuminen ja panostaminen työturvallisuuteen, vastuun jako, laki on vain minimitaso, työntekijöiden kuuleminen, tiedotus sekä tuloksista palkitseminen. Kysyttäessä hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin soveltaa myös muissa yrityksissä (kysymys 5.), oli vastauksena lähes poikkeuksetta samat asiat kuin edellisen kysymyksen (5.) vastauksessa Toimintojen onnistuminen yrityksissä Kysymyksessä 5.4 kysyttiin työturvallisuuteen liittyvien toimintojen onnistumista. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa koettiin erittäin hyvin tai hyvin onnistuneeksi 9 vastauksessa (8,4% vastanneista) ja tekninen turvallisuus 8 vastauksessa (7,4% vastanneista). Vastanneista 7% koki tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tutkimisen sekä,5% riskien arvioinnin toteutuksen erittäin huonosti tai huonosti onnistuneeksi (kuvio ). Liitteessä 4 on käsitelty kysymyksen 5.4 vastaukset aloittain. 5

20 työsuojelun toimintaohjelma (n=) riskin arviointien toteutus (n=7) 7 7 työterveyshuolto (n=) erittäin hyvä hyvä kohtalainen tapaturmien ja läheltä pititilanteiden tutkiminen (n=) huono erittäin huono tekninen turvallisuus (n=) työntekijöiden hyvinvointi (n=) vastauksia (kpl) Kuvio. Turvallisuuteen liittyvien toimintojen onnistuminen yrityksissä (kysymys 5.4). Kysymyksessä 5.4 pyydettiin myös sanallista vastausta siihen, mitkä asiat edistivät työturvallisuuteen liittyvien toimintojen onnistumista (taulukko 6). Sanallisia vastauksia saatiin - kappaletta toimintoa kohti. Taulukko 6. Onnistumisia edistävät asiat toimintojen mukaan (kysymys 5.4). Toiminto Työsuojelun toimintaohjelma Riskien arvioinnin toteutus Työterveyshuollon toiminnan onnistuminen Tapaturmien ja läheltä piti-tilanteiden tutkiminen Tekninen turvallisuus Työntekijöiden hyvinvointi Onnistumista edistävät asiat koko henkilöstön sitoutuminen ja osallistuminen, kirjatut ja selkeät tavoitteet sekä ohjelman noudattaminen. riittävät resurssit, yhteistyö (henkilöstö ja työterveyshuolto), koko henkilöstön osallistuminen, järjestelmällinen toteutus ja seuranta sekä koulutus oma työterveyshuolto, hyvä ja pitkä yhteistyö, työpaikan tunteminen, resurssit, aktiivisuus sekä hyvät suhteet asenteet, johdon sitoutuminen, tiedotus ja ohjeistus taloudellinen panostus, turvallisuuden huomioiminen suunnittelussa sekä koneiden ja laitteiden hankinnassa, tarkastuskierrokset, henkilöstön hyvä ammattitaito, koulutus ja asenteet työilmapiirikartoitukset, kyselyt ja keskustelut, hyvä ilmapiiri ja riittävät resurssit 6