Piia Kiltti Työturvallisuuden hyvät käytännöt Kysely työturvallisuuden hyvistä käytännöistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Piia Kiltti Työturvallisuuden hyvät käytännöt Kysely työturvallisuuden hyvistä käytännöistä"

Transkriptio

1 Turvallisuustekniikan laitos. Raportti 9 Institute of Occupational Safety Engineering. Report 9 Piia Kiltti Työturvallisuuden hyvät käytännöt Kysely työturvallisuuden hyvistä käytännöistä Tampere 4

2 Tampereen teknillinen yliopisto. Turvallisuustekniikan laitos. Raportti 9 Tampere University of Technology. Institute of Occupational Safety Engineering. Report 9 Piia Kiltti Työturvallisuuden hyvät käytännöt Kysely työturvallisuuden hyvistä käytännöistä Tampereen teknillinen yliopisto. Turvallisuustekniikan laitos Tampere 4

3 ISBN ISSN

4 Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuustekniikan laitos PL 54 Tampere Tampere University of Technology Institute of Occupational Safety Engineering P.O.B 54 FIN- Tampere, FINLAND ISBN ISSN

5 Alkusanat Tässä raportissa esitettävä kyselytutkimus on osa Työturvallisuuden hyvät käytännöt hanketta. Hanketta koordinoi VTT Tuotteet ja tuotanto. Kyselyn tavoitteena on selvittää yritysten työturvallisuuden nykytilaa ja mitä hyvät käytännöt yrityksissä merkitsevät. Hankkeessa ovat lisäksi mukana Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) turvallisuustekniikan laitos sekä Oulun yliopiston (OY) tuotantotalouden osaston työtieteen yksikkö. Hankkeen projektipäällikkönä toimii tutkija Mervi Murtonen (VTT Tuotteet ja tuotanto). Hanketta rahoittavat Työsuojelurahasto, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto sekä Työtapaturmaohjelma. Kyselyn vastuullisena johtajana toimi professori Kaija Leena Saarela ja pääasiallisesta toteuttamisesta vastasi tutkija Piia Kiltti TTY turvallisuustekniikan laitokselta. Kyselytutkimuksen onnistumiseen ovat vaikuttaneet useat henkilöt. Lämpimät kiitokset kuuluvatkin kaikille kyselytutkimukseen tai sen toteutukseen osallistuneille henkilöille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan eri yrityksen edustajaa, joiden panostus oli erityisen tärkeä tutkimuksen onnistumisen kannalta. Tampereella.5.4 Piia Kiltti

6 Sisällysluettelo Johdanto.... Tutkimuksen tausta.... Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus... Teoria... 4 Aineisto ja menetelmät Kyselyn suunnittelu ja toteutus Kyselyn jakelu Tulokset Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Turvallisuustoiminnan kehittäminen Riskien arviointi Turvallisuuden mittaaminen Työturvallisuuden hyvät käytännöt Toimintojen onnistuminen yrityksissä Hyvien käytäntöjen määrittely Kriteeristön parivertailu Kyselystä saadut kommentit Johtopäätökset ja pohdinta Tulosten tarkastelu Kyselyn luotettavuus ja onnistuminen... 6 Yhteenveto... 7 Lähdeluettelo... 4 LIITTEET Liite Liite Liite Liite 4 Liite 5 Kysely Kyselyn saate Riskien arvioinneista saatujen tulosten hyödyntäminen aloittain Työturvallisuuteen liittyvien toimintojen onnistuminen aloittain Työturvallisuuden kehittämiseen liittyvien tietojen tarve aloittain

7 Johdanto. Tutkimuksen tausta Hyvistä käytännöistä puhutaan paljon, mutta konkreettisesti kuvattuja hyviä käytäntöjä ei ole vielä systemaattisesti kerätty tai julkaistu. VTT Tuotteet ja tuotanto koordinoi hanketta, jonka tarkoituksena on kerätä, jalostaa ja julkaista käytännön kokemustietoa työturvallisuuden hyvistä käytännöistä ja luoda edellytykset tiedon menestyksekkäälle soveltamiselle työpaikoilla (kuva ). Hankkeessa ei luoda uusia välineitä ja menetelmiä vaan kerätään tietoja ja kokemuksia nykyisten tueksi. Hankkeessa on lisäksi mukana Tampereen teknillisen yliopiston turvallisuustekniikan laitos sekä Oulun yliopiston Työtieteen yksikkö. Hanke alkoi elokuussa ja päättyy elokuussa 4. Proxnet Kirj. selv. Kysely TOT Testit Kuvauksia Kriteeristö Haastattelut Asiantuntijatyöpajat Päättöseminaari Kuva. Työturvallisuuden hyvät käytännöt - Hankkeen vaiheet (Murtonen ).. Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus Tämä raportti käsittelee hankkeessa toteutettua kyselyä ja siitä saatuja tuloksia. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää yritysten työturvallisuuden nykytilaa, mitä hyvä käytäntö yrityksissä merkitsee sekä kerätä hyviä käytäntöjä seuraavilta työturvallisuuden osa-alueilta: riskien arviointi, työsuojelun toimintaohjelma, työterveyshuollon toiminta, turvallisuuden mittaaminen sekä tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tutkinta.

8 Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään hankkeen muissa vaiheissa. Hanke rajautuu työturvallisuuteen eikä käsitä muita yritysturvallisuuden osa-alueita. Teoria Kyselyn suunnittelu edellyttää muun muassa tutkimusongelman pohtimista ja käsitteiden määrittelyä (Heikkilä ; Fink & Kosecoff 985). Tutkimuksen tavoite ja sen ongelmakenttä on oltava selvillä ennen kyselylomakkeen laatimista. Tämä auttaa selvittämään niitä kysymyksiä, joihin tutkimuksella etsitään vastauksia. (Heikkilä ) Hyvää käytäntöä ei ole helppo määritellä. Se on käsitteenä hyvin laaja ja määritelmä käsitetään lainsäädännöstä, kulttuurista, kielestä, kokemuksesta, kiinnostuksen kohteista sekä tietämyksestä johtuen erilailla. Yleisesti hyvä käytäntö ymmärretään kuitenkin positiivisena asiana. (European Agency...) Hyviä käytäntöjä on kerätty esimerkiksi rakennustyömailta. Lappalainen ja muut () määrittelevät hyvän käytännön turvallisuuden hallinnan keinoiksi, jolla on saavutettu hyvä työturvallisuus. Hyvän käytännön tulisi Euroopan työterveys ja -turvallisuusviraston (4) mukaan johtaa seuraaviin tuloksiin: yrityksessä tunnistetun riskitekijän mahdollisuus aiheuttaa vahinkoa työntekijöille tai muille henkilöille vähenee, terveys, turvallisuus ja tehokkuus paranevat sekä riski vähenee tunnistettavasti ja pysyvästi. Hyvät käytännöt ovat usein tiedostamattomia, organisaatiossa opittuja itsestäänselvyyksiä ja tapoja toimia, joten niitä on vaikea pukea sanoiksi (Robertson 997; Lehto ). Hyvien käytäntöjen käyttöönotto on työlästä, mutta ajan kuluessa tavat jäävät osaksi toimintaa ja niiden ylläpitäminen ei vaadi suuria ponnisteluita (Robertson 997). Hyvä käytäntö on esimerkiksi tapa tehdä asioita, kone tai laite, pieni tai suuri toiminnan kehittäminen, joka saa parannusta aikaan ja on vakiintumassa tai on vakiintunut työpaikan jokapäiväiseen toimintaan (Työelämäpaja 4). Usein perustelut ja kokemukset erilaisiin ratkaisuihin unohtuvat kuitenkin ajan kuluessa (Heikkilä ). Tiedonsiirron vähäisyys yritysten välillä vaikeuttaa hyvien käytäntöjen leviämistä. Yritysten välisessä tiedonsiirrossa olisi parantamisen varaa niin saman toimialan kuin eri toimialojenkin välillä. (Heikkilä ) Saman toimialan sisällä tiedonsiirtoa saattavat vaikeuttaa esimerkiksi kilpailutekijät (Smith & Sutton 999). Hyvien käytäntöjen onnistuneeseen käyttöönottoon vaaditaan ymmärrystä tiedon ja motivaation vaikutuksesta hyvien käytäntöjen siirtämiseen yrityksestä toiseen. (Johnson 4) Ennen hyvien käytäntöjen käyttöönottoa olisi tärkeä tunnistaa yrityksen vaaratekijät ja arvioida riskit. Riittävät tiedot takaavat sopi- 4

9 vien käytäntöjen valitsemisen. Ilman riittävää riskien arviointia hyvien käytäntöjen käyttöönotto saattaa tuottaa uusia riskejä (European Agency...). Yrityksen toimintatavat ovat sidoksissa sen kulttuuriin, joten toiminnan kehittämisessä tulosten näkyminen vie aikaa. Toimintatapojen menestyksellinen omaksuminen työpaikoille on oppimisprosessi. Toimintatapojen käyttöönottoa edistää, kuinka käytännöt tukevat toisiaan ja sopivat yrityksen strategiseen toimintaan. (Alasoini et al. ) Toisen yrityksen toimintatavat eivät välttämättä sovi toisen yrityksen toimintaan ja strategiaan (Porter 997). Näin ollen hyvien käytäntöjen suora kopiointi yrityksestä toiseen ei välttämättä toimi, ilman tarkempaa selvitystä ja asian miettimistä (Smith & Sutton 999). Yrityksen kehittämistoimet vaativat aina nykytilanteen tuntemista. Työturvallisuuden arvostus on työelämässä nousemassa. Työturvallisuuden kehityksessä nähdään sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä. (Palukka & Salminen 4) Kehittämistoimien tulee edistää hyvinvointia, osaamista sekä tuottavuutta ja toiminnan laatua (Lindström ). Aineisto ja menetelmät. Kyselyn suunnittelu Kyselyn avulla haluttiin selvittää yritysten työturvallisuuden nykytilaa sekä yrityksissä olevia hyviä käytäntöjä, kokemuksia, onnistumisia ja havaintoja työturvallisuuden eri osa-alueilta. Kysely suunnattiin metalliteollisuuden, mekaanisen puunjalostusteollisuuden, elintarviketeollisuuden sekä kuljetusalan yrityksille. Kysely jaettiin viiteen aihealueeseen (liite ). Samakaltaiset kysymykset on hyvä erotella samaa osioon (Schuman & Presser 98). Kyselylomakkeen alussa kysyttiin vastaajan ja hänen yrityksensä taustatietoja. Kyselylomake tulee aloittaa helpoilla kysymyksillä, jotta vastaajan mielenkiinto kyselyyn säilyy (Heikkilä ). Toisena kohtana oli työturvallisuustoiminnan kehittämiseen ja siihen liittyvien neuvojen saanti ja hyödyntäminen (kysymysten suunnittelun materiaalina esim. Lappalainen et al. ). Seuraavaksi kysyttiin riskien arviointiin ja sen toteutuksen liittyviä asioita (kysymysten suunnittelun materiaalina esim. Murtonen ). Kolmannessa osassa kysyttiin turvallisuuden mittaamisesta ja käytössä olevista mittareista (kysymysten suunnittelun materiaalina esim. Henttonen ). Kyselyn viimeinen suurempi kokonaisuus oli työturvallisuuden hyvät käytännöt ja niiden ymmärtäminen. Tämän lisäksi vastaajille annettiin mahdollisuus kirjata kyselyn herättämiä ajatuksia sekä kysyttiin lisätietojen saantimahdollisuutta hankkeen kuluessa. Tämän raportin sisältö noudattelee kyselyn rakennetta. Kyselyn toteutuksen taustalla vaikutti arvostavan haastattelun menetelmä. Arvostavan haastattelun avulla etsitään asioita, joissa on onnistuttu ja jotka toi- 5

10 mivat (Hirvihuhta & Litovaara ). Positiivisen lähestymistavan valitseminen kyselyn laatimiseen parantaa kyselyyn vastaamista (Vilkko-Riihelä ). Kyselyssä päätettiin käyttää myös parivertailua. Parivertailussa vastaaja vertailee kerrallaan kahta asiaa, joista hän valitsee mielestään tärkeämmän tekijän. Vertailtavia tekijöitä verrataan vuorollaan kaikiin muihin tekijöihin, jolloin tulokseksi saadaan looginen tärkeysjärjestys. Parivertailu sopii osaksi kyselyä ja sen avulla saadaan selville muuttujien välisiä suhteita. Menetelmä huomioi vertailtavien tekijöiden väliset suhteet eikä keskity vain suosituimpien tekijöiden valintaan. Parivertailu on helppokäyttöinen ja huomioi vastaajan mielipiteet kokonaisuudessaan. (Aaltola & Valli ) Kyselylomakkeen ulkonäön suunnitteluun käytettiin aikaa. Lomake pyrittiin saamaan mahdollisimman houkuttelevaksi ja helpoksi vastaajalle. Jokaisen kysymyksen tarpeellisuutta mietittiin, sillä hyvä kyselylomake ei saa olla liian pitkä. Lomakkeen ulkonäkö kuten kirjasinkoko ja kysymysten sijoittelu vaikuttavat siihen, kuinka pitkältä kysely vaikuttaa. Vastaaja päättää usein jo lomakkeen ulkonäön perusteella vastaako hän kyselyyn vai ei. Kysymysten järjestys vaikuttaa myös vastaajan mielenkiintoon kyselyä kohtaan. (Heikkilä ) Kyselyn toteutuksen aikana järjestettiin kolme palaveria, joissa oli mukana hankkeen projektipäällikkö sekä kaksi hankkeeseen osallistuvaa tutkijaa. Palavereissa käsiteltiin kyselyn sisältöä sekä toteutukseen liittyviä asioita. Kysely ja sen saate annettiin kommentoitavaksi hanketta koordinoivalle taholle ennen postitusta. Kyselyä muokattiin saatujen palautteiden perusteella.. Kyselyn jakelu Kyselyn postittamista varten yritysten osoitteet saattiin Teknologiateollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n, Elintarviketeollisuusliitto ry:n sekä Autoliikenteen työnantajaliitto ry:n kautta. Kysely osoitettiin yrityksen työturvallisuudesta vastaavalle henkilölle. Kyselyitä postitettiin 6 kappaletta. Kyselyiden postitus jakautui aloittain seuraavasti: elintarviketeollisuus 49 kappaletta, metalliteollisuus 4 kappaletta, mekaanisen puunjalostusteollisuus 57 kappaletta sekä kuljetusala 5 kappaletta. Metalliteollisuuden yrityksille postitettujen kyselyiden määrä oli muita suurempi osoitteiden hyvän saatavuuden takia. Kysely suunnattiin yrityksiin, jotka olivat osallistuneet MET haastamme -työyhteisökilpailuun. Ennen kyselyn postittamista metalliteollisuuden yrityksiä lähestyttiin Teknologiateollisuus ry:n taholta sähköpostilla, jossa kerrottiin tulevasta kyselystä ja toivottiin siihen osallistumista. Kysely postitettiin joulukuun. päivä ja vastausaikaa annettiin tammikuun 9. päivään 4 asti. Kyselyyn annettiin mahdollisuus vastata myös säh- 6

11 köisesti. Kyselyyn liitettiin saate, jonka tarkoitus oli motivoida henkilöitä vastaamaan (liite ). Lähetetyt kyselylomakkeet numeroitiin, jotta muistutuskirjeiden kohdistaminen olisi helpompaa, mikäli vastausprosentti jäisi heikoksi. Vastauslomakkeiden tunnistetiedot olivat ainoastaan muistutuskirjeiden kohdentamista varten. Määräpäivään mennessä vastauksia tuli 9 kappaletta (5%). Sähköisesti kyselyyn oli vastannut kolme yritystä. Tämän lisäksi yksi lomake palautettiin tyhjänä. Kyselystä päätettiin lähettää muistutus 4 yritykselle (mekaaninen puunjalostusteollisuus, elintarviketeollisuus ja kuljetusala). Metalliteollisuuden alan yrityksille ei katsottu tarpeelliseksi postittaa muistutuksia, sillä vastauksia oli tullut 4 kappaletta (8%). Muistutus postitettiin 6. päivä tammikuuta ja vastausaikaa annettiin. päivään tammikuuta asti. Muistutuksen jälkeen vastuksia saatiin kappaletta, jolloin kyselyn vastausprosentti nousi 4%:iin (vastauksia kaikkiaan kappaletta). Muistutuksen jälkeisistä vastauksista yksi tuli sähköisessä muodossa. 4 Tulokset 4. Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Lukumäärällisesti eniten vastauksia saatiin metalliteollisuuden alaan kuuluvilta yrityksiltä ja vähiten kuljetusalan yrityksiltä (taulukko ). Vastausaktiivisuus oli suurin mekaanisen puunjalostusteollisuuden yrityksillä. Taulukko. Vastaukset aloittain (kysymys.). Ala Vastausten määrä (kpl) Määrä kaikista vastauksista (%) Vastausaktiivisuus aloittain (% lähetetyistä) Metalliteollisuus 4 6,6 9,4 Mekaaninen 7,7 54,4 puunjalostusteollisuus Elintarviketeollisuus 9,6 44,9 Kuljetusala 8 6, 6, Vastanneista kolme edusti alle henkilön yrityksiä, 4 pieniä (-49 henkilön yrityksiä), 54 keskisuuria (5-49 henkilön yrityksiä) ja 4 suuria (yli 5 henkilön) yrityksiä. (Kysymys.) Kysymyksessä. kysyttiin vastaajan ammattinimikettä. Vastaajien ammattinimikkeitä oli kaikkiaan 4 erilaista. Vastanneet ryhmiteltiin nimikkeen perusteella joko työnantajan edustajiksi (esimerkiksi työsuojelupäällikkö, suojelupäällikkö, toimitusjohtaja, turvallisuuspäällikkö, laatupäällikkö ja henkilöstöpäällikkö) tai työntekijöiden edustajaksi (esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu, 7

12 asentaja ja insinööri). Tämän ryhmittelyn mukaan vastanneista 8% edusti työantajaa ja 7% työntekijöitä. Vastanneista 69 antoi luvan ottaa yhteyttä itseensä mahdollisia lisätietoja varten. Näiden yritysten joukosta valittiin myöhemmin hankkeessa haastatellut yritykset. Haastatteluihin valittiin noin - yritystä. Tässä raportissa kyselystä saatuja tuloksia käsitellään lähinnä yhtenä kokonaisuutena, sillä tavoitteena oli kerätä hyviä käytäntöjä tietyiltä työturvallisuuden osa-alueilta ei ammattialoilta. 4. Turvallisuustoiminnan kehittäminen Kysymyksessä. vastaajia pyydettiin valitsemaan neljä tärkeintä yrityksen turvallisuustoiminnan kehittämiseen liittyvää tekijää (taulukko ). Selkeästi tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat työntekijöiden osallistuminen ja sitoutuminen (9,% vastanneista) sekä johdon sitoutuminen (78,6% vastanneista). Resurssit, panostus työturvallisuushenkilöstöön sekä tietojen dokumentointi jäivät vähiten kannatusta saaneiden tekijöiden joukkoon (<% vastanneista). Vastanneista 5,4% oli nostanut jonkun listaan kuulumattoman tekijän tärkeimpien tekijöiden joukkoon. Näistä kaksi mainitsi riskein arvioinnin, kaksi asenteen, yksi investoinnit sekä yksi vastuut ja velvoitteet kaikessa toiminnassa. (Kysymys.) Taulukko. Tärkeimmät asiat turvallisuustoiminnan kehittämisessä (n=) (kysymys.). Tekijä Vastausten lukumäärä (kpl) Osuus vastanneista (%) Työntekijöiden osallistuminen ja sitoutuminen 9, Johdon sitoutuminen 88 78,6 Turvallisuustoiminnan organisointi ja suunnittelu 4 7,5 Vastuiden ja velvoitteiden määrittely 4 6,6 Yhteistoiminta 4 6,6 Toiminnan tason seuranta ja valvonta 4 6,6 Koulutus 8,9 Tiedonkulku ja palaute 8 5, Resurssit 8,9 Panostus työturvallisuushenkilöstöön 6 5,4 Joku muu 6 5,4 Tietojen dokumentointi,8 Kysymyksessä. haluttiin selvittää mistä yritykset saavat parhaat neuvonsa turvallisuusasioiden kehittämiseen (kuvio ). :sta vastaajasta 66 oli valinnut useamman kuin yhden vaihtoehdon. Vaihtoehtoja ei arvotettu tai laitettu paremmuusjärjestykseen. Parhaat neuvot oltiin saatu koulutuksista tai kursseilta (59,5% vastanneista), työsuojeluviranomaisilta (4,% vastanneista) ja suorilla kontakteilla asiantuntijoihin (,5% vastanneista). Kirjallisuudesta (,5% vastanneista) ja interne- 8

13 tistä (6,% vastanneista) oltiin saatu vähiten neuvoja. vastaajaa oli maininnut jonkun listaan kuulumattoman tahon. Niitä olivat: MET haastamme kilpailu (4 mainintaa), oma koulutus ( mainintaa), työterveysasema ( mainintaa), kokemus ( mainintaa), oma tietokanta ( maininta) ja vakuutusyhtiö ( maininta). (Kysymys.) vastauksia (kpl) koulutukset & kurssit tsviranomaiset suorat kontaktit asiantuntijoihin muut yritykset kirjallisuus joku muu internet Kuvio. Työturvallisuusasioiden kehittämiseen liittyvät neuvot (n=) (kysymys.). Turvallisuustietojen konkreettista hyödyntämistä kysyttiin kysymyksessä.. Kysymykseen saatiin vastauksia 95 kappaletta. Eniten saatuja tietoja ja ideoita oli otettu suoraan tai sovellettu omaan toimintaan tai toiminnan kehittämiseen ( vastausta). Seuraavaksi eniten tietoja oli hyödynnetty koneiden ja laitteiden sekä suojalaitteiden ja apuvälineiden hankinnassa, suunnittelussa ja korjauksessa (5 vastausta). Saatujen tietojen perusteella henkilöstöä oli koulutettu ( vastausta), riskien arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen oli saatu opastusta ja ohjeistusta ( vastausta) sekä tietoja oli hyödynnetty erilaisten työhön tai työsuojeluun liittyvien ohjeiden laadinnassa ja päivityksessä (7 vastausta). 9

14 4. Riskien arviointi Työturvallisuuteen liittyvä riskien arviointi oltiin tehty 8%:ssa yrityksiä (n=) (kysymys.). Kysymykseen (.) riskien arvioinnin onnistumisesta ja onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä vastasi 79 henkilöä. Vastanneista 9 mainitsi riskien arvioinnin olevan alkuvaiheessa tai kesken ja 7 nimesi jonkun onnistumiseen vaikuttavan tekijän tai riskien arvioinnista saavutetun hyödyn. Riskien arvioinnin onnistumisien takana oli vastaajien mielestä yhteistyö koko henkilöstön kanssa ( vastausta) sekä koko henkilöstön osallistuminen ja sitoutuminen toteutettuun arviointiin (7 vastausta). Riskien arvioinnista saatuja hyötyjä olivat oleellisten riskien löytyminen (9 vastausta), toimenpiteiden kohdistamisen helpottuminen (9 vastausta) sekä tapaturmien vähentyminen (4 vastausta). Lisäksi hyvinä asioina nostettiin esille esimerkiksi ulkopuolinen arvioija ja hyvä dokumentointi. Kysymyksessä. kysyttiin riskien arvioinnista saatujen tulosten hyödyntämisen tasoa (kuvio ). Eniten riskien arvioinneista saatuja tuloksia oli hyödynnetty työnopastuksessa ja perehdytyksessä, turvallisuustoimenpiteiden valinnassa ja toteuttamisessa sekä työohjeissa. Vähiten tuloksia oli yrityksissä hyödynnetty työterveyshuollon toiminnan suunnittelussa ja turvallisuuden mittaamisessa. Liitteessä on esitetty kysymyksen. vastaukset aloittain. turvallisuustoimenpiteiden valinta ja toteuttaminen (n=94) 8 6 työohjeet (n=94) 6 7 työnopastus ja perehdytys (n=96) henkilöstön koulutus (n=95) turvallisuuden mittaaminen (n=9) paljon jonkin verran ei ollenkaan en tiedä työterveyshuollon toiminnan suunnittelu (n=9) joku muu (n=9) vastauksia (kpl) Kuvio. Riskien arvioinneista saatujen tulosten hyödyntäminen (kysymys.).

15 Kysymyksessä. vastaajia pyydettiin myös tarkentamaan riskien arvioinneista saatujen tulosten hyödyntämistä sanallisella vastauksella. Sanallisten vastausten määrä vaihteli vastauksesta vastaukseen arvioitavan toiminnon mukaan. Turvallisuustoimenpiteiden valinnassa ja toteuttamisessa vastaajat kertoivat riskien arvioinnissa saatuja tuloksia hyödynnettävän asettamalla toteutettavat toimenpiteet tärkeysjärjestykseen sekä suorittamalla konkreettisia parannuksia, kuten korjauksia ja muutoksia työssä ja työympäristössä. Työohjeiden osalta saatuja tuloksia oli hyödynnetty työohjeiden päivityksessä sekä työohjeisiin oli tulosten perusteella tehty esimerkiksi erilaisia muutoksia tai lisäyksiä. Työnopastuksessa ja perehdytyksessä tuloksia oli hyödynnetty lisäämällä työturvallisuuden painotusta sekä vaaroista ja riskeistä kertomista, työnopastusohjeita oli päivitetty sekä henkilöstölle oli järjestetty erilaista koulutusta (esim. työturvallisuuskorttikoulutus). Riskien arvioinnista saatujen tulosten perusteella oli myös lisätty henkilöstön koulutusta sekä järjestetty tietoiskuja, tiedotusta ja työohjeiden läpikäyntiä. Turvallisuuden mittaamisessa tuloksia oli hyödynnetty mittareiden valinnassa ja uusien mittareiden käyttöönotossa sekä käytössä olevia mittareita oli otettu tarkempaan seurantaan ja mittauksia oli alettu suorittamaan säännöllisemmin. Työterveyshuollon suunnittelussa tuloksia oli hyödynnetty lähinnä yhteistyötä lisäämällä sekä suorittamalla työpaikalla työterveyshuollon toimesta toimenpiteitä, kuten työhygieenisia mittauksia tai ergonomiaselvityksiä. Riskien arvioinnista saatuja tuloksia oli lisäksi hyödynnetty investointeja tehtäessä, henkilöstön motivoimisessa työturvallisuuteen sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tietojen keräämistä läheltä piti -tilanteista selvitettiin kysymyksessä.4. Kysymykseen saatiin 5 vastausta. Vastanneista 5 (4,%) kertoi, ettei tietoja läheltä piti -tilanteista kerätä tai niitä kerätään hyvin satunnaisesti. Tämän lisäksi neljä vastaajaa kertoi tietoa kerättävän vain suullisesti. Muissa yrityksissä tietoja läheltä piti tilanteista kerätään ainakin jollain tasolla kirjallisesti. Yleisin tapa on kerätä tietoa lomakkeella, jonka täyttää joko läheltä piti tilanteeseen joutunut työntekijä, hänen esimiehensä tai yrityksen työsuojeluvaltuutettu. Vastanneista 7 (5,7%) kertoi tietojen keräyksen lisäksi tapauksia käsiteltävän tai tutkittavan esimerkiksi työsuojelutoimikunnassa tai työnjohdon keskuudessa. Läheltä piti -tilanteiden tiedot dokumentoidaan tai tallennetaan (esimerkiksi erilaisiin tietojärjestelmiin) (,%) yrityksessä.

16 4.4 Turvallisuuden mittaaminen Kysymyksessä 4. haluttiin selvittää mitä turvallisuuden mittareita yrityksillä on käytössä. Eniten yrityksissä käytössä olevia mittareita ovat tapaturmien tunnusluvut (9,6%), sairauspoissaolot ja niiden syyt (9,9%), työilmapiirikyselyt (8,6%), turvallisuuskierrokset (78,%), järjestys ja siisteys (68,6%) sekä työhygieeniset mittaukset (68,%) (taulukko ). vastaajaa oli maininnut jonkun listan ulkopuolisen mittarin. Näitä mittareita olivat esimerkiksi tapaturmavakuutusmaksun kehittyminen, tapaturmien lajittelu ja työsuojelutoimien lukumäärä. Taulukko. Yritysten käytössä olevat työturvallisuuden mittarit (kysymys 4.). Mittari Mittari käytössä, osuus vastanneista (%) Työtapaturmien tunnusluvut (n=9) 9,6 Sairauspoissaolot ja niiden syyt (n=) 9,9 Työilmapiirikyselyt (n=8) 8,6 Turvallisuuskierrokset (n=5) 78, Järjestys ja siisteys (n=5) 68,6 Työhygieeniset mittaukset (n=) 68, Turvallisuuskoulutuksen määrä (n=) 4,6 Tehtyjen riskin arviointien määrä (n=99) 8,4 Työntekijöiden turvallisuusaloitteiden määrä (n=9) 4,8 Joku muu (n=) 6,4 Kysymyksessä 4. vastaajia pyydettiin myös tarkentamaan sanallisesti, miten käytössä olevia mittareita on käytetty työturvallisuuden edistämisessä. Vastauksia saatiin 7-9 kappaletta mittaria kohden. Vastaukset olivat hyvin lyhyitä ja monissa vastauksissa kerrottiin enemmän käytössä olevasta mittarista kuin sen hyödyntämisestä (taulukko 4).

17 Taulukko 4. Mittareiden hyödyntäminen (kysymys 4.). Mittari Työtapaturmien tunnusluvut Sairauspoissaolot ja niiden syyt Työilmapiirikyselyt Järjestys ja siisteys Turvallisuuskierrokset Työhygieeniset mittaukset Tehtyjen riskin arviointien määrä Turvallisuuskoulutuksen määrä Työntekijöiden turvallisuusaloitteiden määrä Hyödyntämistapa ja/tai kohde tilanteen seuranta, epäkohtien poistaminen tai korjaaminen, tiedotus sekä koulutus tilanteen seuranta, tilanteen vertailu, tiedotus sekä korjaavien toimenpiteiden kohdentaminen korjaavien toimenpiteiden kohdentaminen, keskustelu sekä kehityskohteiden löytyminen tilanteen seuranta, tarkastuskierrokset, menetelmien käyttö (kuten Tuttava jne.) sekä toimenpiteiden kohdentaminen kehityskohteiden etsiminen, toiminnan kehittäminen ja korjaaminen, toimenpiteiden kohdentaminen sekä korjaavat toimenpiteet olojen kehittäminen ja parantaminen (konkreettiset toimet) sekä korjaavat toimenpiteet korjaavat toimet seuranta sekä koulutussuunnitelma. verrattavissa muuhun aloitetoimintaan, käsittely, yhteenvedot ja kehitystoiminta 65 yrityksessä (58% vastannesta) oltiin vertailtu käytössä olevia mittareita muiden yritysten mittareihin. (Kysymys 4.) Kysymyksessä 4. kysyttiin mittareiden vertailusta. Eniten mittareita oltiin vertailtu konsernin sisällä tai yrityksen muiden yksiköiden kanssa ( vastausta). Mittareita oltiin vertailtu kilpailuissa, kuten MET haastamme -työympäristökilpailussa (4 vastausta) sekä saman toimialan yrityksiin ( vastausta). Lisäksi mittareita oltiin vertailtu vakuutusyhtiöiden tietoihin ja tilastoihin ( vastausta) sekä valtakunnallisiin tilastoihin tai lukuihin ( vastausta). Kukaan vastaajista ei kertonut miten vertailu käytännössä konkreettisesti tehtiin. 4.5 Työturvallisuuden hyvät käytännöt 4.5. Hyvien käytäntöjen määrittely Taulukkoon 5 on koottu hyvien käytäntöjen määritelmiä, joita kyselystä saatiin. Kaikkiaan 86 vastaajaa oli määritellyt hyvän käytännön (kysymys 5.). Monien määrittely sai konkreettisemman luonteen eli vastaajat esittivät toimia ja toimenpiteitä yleisemmän määrittelyn sijaan. Vastaajista 8 määritteli hyvän käytännön siten, että koko henkilöstö toimii yhteistyössä turvallisuusasioissa. Vastaajista määritteli hyvän käytännön olevan ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää työsuojelutyötä töiden suunnittelussa, laitteiden hankinnassa ja työtapojen valinnassa ja suunnittelussa. vastaajaa kertoi hyvän käytännön ole-

18 van jokapäiväistä työturvallisuustoimintaa. Vastanneista kertoi hyvän käytännön olevan konkreettisia toimia työturvallisuuden parantamiseksi. Koulutus ja työturvallisuudesta puhuminen oli myös vastaajaan mielestä hyvän käytännön määritelmä. Hyvä käytäntö oltiin myös määritelty seuraavasti: riskien arvioinnit, sovitut pelisäännöt, asioiden omaksuminen, hyvä esimiestyö, virheistä oppiminen, asenne, läheltä piti-tilanteiden kirjaaminen, aktiivinen työsuojelutoimikunta. Taulukko 5. Hyvien käytäntöjen määritelmiä (n=86) (kysymys 5.). Hyvä käytäntö Vastauksia (kpl) Osuus vastanneista (%) Yhteistyö turvallisuusasioissa koko henkilöstön 8,9 kanssa Ennakoiva ja ennaltaehkäisevä työsuojelutyö 4, Työturvallisuus on osa jokapäiväsitä toimintaa,8 Konkreettisia toimia, jotka parantavat,6 turvallisuutta Koulutus ja työturvallisuudesta puhuminen,6 Havaittuihin epäkohtiin puuttuminen välittömästi 7 8, Nolla tapaturmaa -tavoite 6 7, Järjestys ja siisteys 4 4,7 Muut 8 9, 4

19 Kysymyksessä 5. kysyttiin esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Kysymykseen saatiin 8 vastausta. Esille nousi lähinnä konkreettisia, yksittäisiä toimenpiteitä kuten järjestyksen ja siisteyden ylläpito ( mainintaa), henkilösuojainten, turvavarusteiden hankkiminen ja käyttäminen (9 mainintaa), työsuojelutoimikunnan toiminta ja kokoukset (8 mainintaa), yhteistyö ja kaikkien osallistuminen turvallisuuteen liittyvissä asioissa koko henkilöstön kanssa (mahdollisesti myös työterveyshuolto ja työsuojeluviranomaiset) (8 mainintaa), vaara ja läheltä piti-tilanteiden raportointi ja analysointi (9 mainintaa), työsuojeluparitoiminta (4 mainintaa), säännöllinen riskien arviointi (4 mainintaa), uusien/ulkopuolisten työntekijöiden perehdyttäminen (4 mainintaa), sisäiset auditoinnit ( mainintaa), työsuojelukierrokset ( mainintaa), työturvallisuusasioiden käsittely palavereissa ( mainintaa), suojainten käyttöpakko ( mainintaa), ohjeiden noudattaminen ( mainintaa), toisista huolehtiminen ( mainintaa), erilaisten järjestelmien käyttö (esim. Tuttava ja Elmeri) (4 mainintaa). Näiden lisäksi mainittiin muun muassa, työturvallisuuden liitäminen osaksi ohjeistusta, hyvä suunnittelu, tyky-toiminta, johdon sitoutuminen ja panostaminen työturvallisuuteen, vastuun jako, laki on vain minimitaso, työntekijöiden kuuleminen, tiedotus sekä tuloksista palkitseminen. Kysyttäessä hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin soveltaa myös muissa yrityksissä (kysymys 5.), oli vastauksena lähes poikkeuksetta samat asiat kuin edellisen kysymyksen (5.) vastauksessa Toimintojen onnistuminen yrityksissä Kysymyksessä 5.4 kysyttiin työturvallisuuteen liittyvien toimintojen onnistumista. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa koettiin erittäin hyvin tai hyvin onnistuneeksi 9 vastauksessa (8,4% vastanneista) ja tekninen turvallisuus 8 vastauksessa (7,4% vastanneista). Vastanneista 7% koki tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tutkimisen sekä,5% riskien arvioinnin toteutuksen erittäin huonosti tai huonosti onnistuneeksi (kuvio ). Liitteessä 4 on käsitelty kysymyksen 5.4 vastaukset aloittain. 5

20 työsuojelun toimintaohjelma (n=) riskin arviointien toteutus (n=7) 7 7 työterveyshuolto (n=) erittäin hyvä hyvä kohtalainen tapaturmien ja läheltä pititilanteiden tutkiminen (n=) huono erittäin huono tekninen turvallisuus (n=) työntekijöiden hyvinvointi (n=) vastauksia (kpl) Kuvio. Turvallisuuteen liittyvien toimintojen onnistuminen yrityksissä (kysymys 5.4). Kysymyksessä 5.4 pyydettiin myös sanallista vastausta siihen, mitkä asiat edistivät työturvallisuuteen liittyvien toimintojen onnistumista (taulukko 6). Sanallisia vastauksia saatiin - kappaletta toimintoa kohti. Taulukko 6. Onnistumisia edistävät asiat toimintojen mukaan (kysymys 5.4). Toiminto Työsuojelun toimintaohjelma Riskien arvioinnin toteutus Työterveyshuollon toiminnan onnistuminen Tapaturmien ja läheltä piti-tilanteiden tutkiminen Tekninen turvallisuus Työntekijöiden hyvinvointi Onnistumista edistävät asiat koko henkilöstön sitoutuminen ja osallistuminen, kirjatut ja selkeät tavoitteet sekä ohjelman noudattaminen. riittävät resurssit, yhteistyö (henkilöstö ja työterveyshuolto), koko henkilöstön osallistuminen, järjestelmällinen toteutus ja seuranta sekä koulutus oma työterveyshuolto, hyvä ja pitkä yhteistyö, työpaikan tunteminen, resurssit, aktiivisuus sekä hyvät suhteet asenteet, johdon sitoutuminen, tiedotus ja ohjeistus taloudellinen panostus, turvallisuuden huomioiminen suunnittelussa sekä koneiden ja laitteiden hankinnassa, tarkastuskierrokset, henkilöstön hyvä ammattitaito, koulutus ja asenteet työilmapiirikartoitukset, kyselyt ja keskustelut, hyvä ilmapiiri ja riittävät resurssit 6

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN Kustantajan yhteystiedot PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari 19.5.2015 Käytännön työkaluja turvallisuustyöhön: Miten pääsen tapaturmataajuudessa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia lyhyesti Liikevaihto 187 miljoonaa Henkilöstö 250 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Sähköasiakkaita

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

UPA-hanke. Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi

UPA-hanke. Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi UPA-hanke Urakoitsijoiden ja palveluntarjoajien turvallisuustoiminnan arviointi Yhteisen työpaikan työturvallisuus Yhteisen työpaikan tapaturmat eivät synny yhden osapuolen toiminnasta tai turvallisuusasioiden

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluhallinto Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-006-8 ISSN 1456-257X Multiprint

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä RAKENNUSALAN TERVEYS (RATE) HANKE-ESITTELY RATUKE seminaari 31.10.2013 Rantasipi Airport Congress Center Minna Savinainen, Työterveyslaitos Hankkeen rahoittajat ja yhteistyökumppanit

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen työturvallisuus Ovatko työssäoppimisen alkuperäiset

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille

Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Suositus työturvallisuusmittareista Energiateollisuus ry:n (ET) jäsenyrityksille Miksi ET suosittaa jäsenyrityksilleen työturvallisuusmittareita Hyvä työturvallisuusmittaristo mahdollistaa työturvallisuustoiminnan

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Parempi Työyhteisö - kysely Kuntaliitto Tulosten esittely Heli Kuitunen ja Maarit Vartia Työyhteisöt ja -organisaatiot -osaamiskeskus Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO

www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO www.lut.fi TEKNIIKAN JA TALOUDEN YLIOPISTO Hankintatoimen tila ja kompetenssit globaalissa vertailussa Tausta Hankintatoimessa ammattiostajien rooli on muuttunut Hankintatoimi on osa liiketoimintaosaamista

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen

Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen Tekniikan yliopistokoulutusta kehittämässä 9.5.2012 Sakari Heikkilä, Aalto yliopisto Annikka Nurkka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Taustaa Aallossa Käytänteet

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Lähtökohdat Turvallisuustaso alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna Tarpeettomia onnettomuus- ja sairauskustannuksia

Lisätiedot

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Sujuvuus yli yritysrajojen 1 Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja arjessa,

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN

HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN HENKISEN KUORMITUKSEN KARTOITUSMENETELMÄN KÄYT- TÄMINEN Tätä henkisen kuormituksen kartoitusmenetelmää käytettäessä pitää ottaa huomioon seuraavaa: 1. Menetelmä on tarkoitettu henkisen kuormituksen kartoittamiseen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Sisem 11.3.2015 Päivi Isokääntä 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Sisem 11.3.2015 Päivi Isokääntä 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Sisem 11.3.2015 Päivi Isokääntä 1 KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN TOIMINTAMALLI PIENILLE JA KESKISUURILLE TYÖPAIKOILLE SISÄILMAONGELMIEN RATKAISEMISEKSI ISOKÄÄNTÄ PÄIVI, REIMAN MARJUT, RAUTIALA SIRPA

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Tapaturmapäivä 13.5.2011 tutkija Toni Hyytinen,Tampereen teknillinen yliopisto ESITYKSEN TAUSTA Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN www.3tratkaisut.fi TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN ESIMIESTYÖNÄ Helsinki 3.2.2006 C A S E: E TAPATURMATON TERÄS S 2001-2003 HÄMEENLINNAN TEHDAS TAPATURMATAAJUUDEN ESIMERKKITAPAUS KEHITYS TAPATURMATAAJUUDEN HÄMEENLINNAN

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect. Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.fi 1 Esitelmän sisältö Esittelyt Tuotantomuutokset ja turvallisuus riskit

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot