Piia Kiltti Työturvallisuuden hyvät käytännöt Kysely työturvallisuuden hyvistä käytännöistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Piia Kiltti Työturvallisuuden hyvät käytännöt Kysely työturvallisuuden hyvistä käytännöistä"

Transkriptio

1 Turvallisuustekniikan laitos. Raportti 9 Institute of Occupational Safety Engineering. Report 9 Piia Kiltti Työturvallisuuden hyvät käytännöt Kysely työturvallisuuden hyvistä käytännöistä Tampere 4

2 Tampereen teknillinen yliopisto. Turvallisuustekniikan laitos. Raportti 9 Tampere University of Technology. Institute of Occupational Safety Engineering. Report 9 Piia Kiltti Työturvallisuuden hyvät käytännöt Kysely työturvallisuuden hyvistä käytännöistä Tampereen teknillinen yliopisto. Turvallisuustekniikan laitos Tampere 4

3 ISBN ISSN

4 Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuustekniikan laitos PL 54 Tampere Tampere University of Technology Institute of Occupational Safety Engineering P.O.B 54 FIN- Tampere, FINLAND ISBN ISSN

5 Alkusanat Tässä raportissa esitettävä kyselytutkimus on osa Työturvallisuuden hyvät käytännöt hanketta. Hanketta koordinoi VTT Tuotteet ja tuotanto. Kyselyn tavoitteena on selvittää yritysten työturvallisuuden nykytilaa ja mitä hyvät käytännöt yrityksissä merkitsevät. Hankkeessa ovat lisäksi mukana Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) turvallisuustekniikan laitos sekä Oulun yliopiston (OY) tuotantotalouden osaston työtieteen yksikkö. Hankkeen projektipäällikkönä toimii tutkija Mervi Murtonen (VTT Tuotteet ja tuotanto). Hanketta rahoittavat Työsuojelurahasto, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto sekä Työtapaturmaohjelma. Kyselyn vastuullisena johtajana toimi professori Kaija Leena Saarela ja pääasiallisesta toteuttamisesta vastasi tutkija Piia Kiltti TTY turvallisuustekniikan laitokselta. Kyselytutkimuksen onnistumiseen ovat vaikuttaneet useat henkilöt. Lämpimät kiitokset kuuluvatkin kaikille kyselytutkimukseen tai sen toteutukseen osallistuneille henkilöille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan eri yrityksen edustajaa, joiden panostus oli erityisen tärkeä tutkimuksen onnistumisen kannalta. Tampereella.5.4 Piia Kiltti

6 Sisällysluettelo Johdanto.... Tutkimuksen tausta.... Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus... Teoria... 4 Aineisto ja menetelmät Kyselyn suunnittelu ja toteutus Kyselyn jakelu Tulokset Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Turvallisuustoiminnan kehittäminen Riskien arviointi Turvallisuuden mittaaminen Työturvallisuuden hyvät käytännöt Toimintojen onnistuminen yrityksissä Hyvien käytäntöjen määrittely Kriteeristön parivertailu Kyselystä saadut kommentit Johtopäätökset ja pohdinta Tulosten tarkastelu Kyselyn luotettavuus ja onnistuminen... 6 Yhteenveto... 7 Lähdeluettelo... 4 LIITTEET Liite Liite Liite Liite 4 Liite 5 Kysely Kyselyn saate Riskien arvioinneista saatujen tulosten hyödyntäminen aloittain Työturvallisuuteen liittyvien toimintojen onnistuminen aloittain Työturvallisuuden kehittämiseen liittyvien tietojen tarve aloittain

7 Johdanto. Tutkimuksen tausta Hyvistä käytännöistä puhutaan paljon, mutta konkreettisesti kuvattuja hyviä käytäntöjä ei ole vielä systemaattisesti kerätty tai julkaistu. VTT Tuotteet ja tuotanto koordinoi hanketta, jonka tarkoituksena on kerätä, jalostaa ja julkaista käytännön kokemustietoa työturvallisuuden hyvistä käytännöistä ja luoda edellytykset tiedon menestyksekkäälle soveltamiselle työpaikoilla (kuva ). Hankkeessa ei luoda uusia välineitä ja menetelmiä vaan kerätään tietoja ja kokemuksia nykyisten tueksi. Hankkeessa on lisäksi mukana Tampereen teknillisen yliopiston turvallisuustekniikan laitos sekä Oulun yliopiston Työtieteen yksikkö. Hanke alkoi elokuussa ja päättyy elokuussa 4. Proxnet Kirj. selv. Kysely TOT Testit Kuvauksia Kriteeristö Haastattelut Asiantuntijatyöpajat Päättöseminaari Kuva. Työturvallisuuden hyvät käytännöt - Hankkeen vaiheet (Murtonen ).. Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus Tämä raportti käsittelee hankkeessa toteutettua kyselyä ja siitä saatuja tuloksia. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää yritysten työturvallisuuden nykytilaa, mitä hyvä käytäntö yrityksissä merkitsee sekä kerätä hyviä käytäntöjä seuraavilta työturvallisuuden osa-alueilta: riskien arviointi, työsuojelun toimintaohjelma, työterveyshuollon toiminta, turvallisuuden mittaaminen sekä tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tutkinta.

8 Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään hankkeen muissa vaiheissa. Hanke rajautuu työturvallisuuteen eikä käsitä muita yritysturvallisuuden osa-alueita. Teoria Kyselyn suunnittelu edellyttää muun muassa tutkimusongelman pohtimista ja käsitteiden määrittelyä (Heikkilä ; Fink & Kosecoff 985). Tutkimuksen tavoite ja sen ongelmakenttä on oltava selvillä ennen kyselylomakkeen laatimista. Tämä auttaa selvittämään niitä kysymyksiä, joihin tutkimuksella etsitään vastauksia. (Heikkilä ) Hyvää käytäntöä ei ole helppo määritellä. Se on käsitteenä hyvin laaja ja määritelmä käsitetään lainsäädännöstä, kulttuurista, kielestä, kokemuksesta, kiinnostuksen kohteista sekä tietämyksestä johtuen erilailla. Yleisesti hyvä käytäntö ymmärretään kuitenkin positiivisena asiana. (European Agency...) Hyviä käytäntöjä on kerätty esimerkiksi rakennustyömailta. Lappalainen ja muut () määrittelevät hyvän käytännön turvallisuuden hallinnan keinoiksi, jolla on saavutettu hyvä työturvallisuus. Hyvän käytännön tulisi Euroopan työterveys ja -turvallisuusviraston (4) mukaan johtaa seuraaviin tuloksiin: yrityksessä tunnistetun riskitekijän mahdollisuus aiheuttaa vahinkoa työntekijöille tai muille henkilöille vähenee, terveys, turvallisuus ja tehokkuus paranevat sekä riski vähenee tunnistettavasti ja pysyvästi. Hyvät käytännöt ovat usein tiedostamattomia, organisaatiossa opittuja itsestäänselvyyksiä ja tapoja toimia, joten niitä on vaikea pukea sanoiksi (Robertson 997; Lehto ). Hyvien käytäntöjen käyttöönotto on työlästä, mutta ajan kuluessa tavat jäävät osaksi toimintaa ja niiden ylläpitäminen ei vaadi suuria ponnisteluita (Robertson 997). Hyvä käytäntö on esimerkiksi tapa tehdä asioita, kone tai laite, pieni tai suuri toiminnan kehittäminen, joka saa parannusta aikaan ja on vakiintumassa tai on vakiintunut työpaikan jokapäiväiseen toimintaan (Työelämäpaja 4). Usein perustelut ja kokemukset erilaisiin ratkaisuihin unohtuvat kuitenkin ajan kuluessa (Heikkilä ). Tiedonsiirron vähäisyys yritysten välillä vaikeuttaa hyvien käytäntöjen leviämistä. Yritysten välisessä tiedonsiirrossa olisi parantamisen varaa niin saman toimialan kuin eri toimialojenkin välillä. (Heikkilä ) Saman toimialan sisällä tiedonsiirtoa saattavat vaikeuttaa esimerkiksi kilpailutekijät (Smith & Sutton 999). Hyvien käytäntöjen onnistuneeseen käyttöönottoon vaaditaan ymmärrystä tiedon ja motivaation vaikutuksesta hyvien käytäntöjen siirtämiseen yrityksestä toiseen. (Johnson 4) Ennen hyvien käytäntöjen käyttöönottoa olisi tärkeä tunnistaa yrityksen vaaratekijät ja arvioida riskit. Riittävät tiedot takaavat sopi- 4

9 vien käytäntöjen valitsemisen. Ilman riittävää riskien arviointia hyvien käytäntöjen käyttöönotto saattaa tuottaa uusia riskejä (European Agency...). Yrityksen toimintatavat ovat sidoksissa sen kulttuuriin, joten toiminnan kehittämisessä tulosten näkyminen vie aikaa. Toimintatapojen menestyksellinen omaksuminen työpaikoille on oppimisprosessi. Toimintatapojen käyttöönottoa edistää, kuinka käytännöt tukevat toisiaan ja sopivat yrityksen strategiseen toimintaan. (Alasoini et al. ) Toisen yrityksen toimintatavat eivät välttämättä sovi toisen yrityksen toimintaan ja strategiaan (Porter 997). Näin ollen hyvien käytäntöjen suora kopiointi yrityksestä toiseen ei välttämättä toimi, ilman tarkempaa selvitystä ja asian miettimistä (Smith & Sutton 999). Yrityksen kehittämistoimet vaativat aina nykytilanteen tuntemista. Työturvallisuuden arvostus on työelämässä nousemassa. Työturvallisuuden kehityksessä nähdään sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä. (Palukka & Salminen 4) Kehittämistoimien tulee edistää hyvinvointia, osaamista sekä tuottavuutta ja toiminnan laatua (Lindström ). Aineisto ja menetelmät. Kyselyn suunnittelu Kyselyn avulla haluttiin selvittää yritysten työturvallisuuden nykytilaa sekä yrityksissä olevia hyviä käytäntöjä, kokemuksia, onnistumisia ja havaintoja työturvallisuuden eri osa-alueilta. Kysely suunnattiin metalliteollisuuden, mekaanisen puunjalostusteollisuuden, elintarviketeollisuuden sekä kuljetusalan yrityksille. Kysely jaettiin viiteen aihealueeseen (liite ). Samakaltaiset kysymykset on hyvä erotella samaa osioon (Schuman & Presser 98). Kyselylomakkeen alussa kysyttiin vastaajan ja hänen yrityksensä taustatietoja. Kyselylomake tulee aloittaa helpoilla kysymyksillä, jotta vastaajan mielenkiinto kyselyyn säilyy (Heikkilä ). Toisena kohtana oli työturvallisuustoiminnan kehittämiseen ja siihen liittyvien neuvojen saanti ja hyödyntäminen (kysymysten suunnittelun materiaalina esim. Lappalainen et al. ). Seuraavaksi kysyttiin riskien arviointiin ja sen toteutuksen liittyviä asioita (kysymysten suunnittelun materiaalina esim. Murtonen ). Kolmannessa osassa kysyttiin turvallisuuden mittaamisesta ja käytössä olevista mittareista (kysymysten suunnittelun materiaalina esim. Henttonen ). Kyselyn viimeinen suurempi kokonaisuus oli työturvallisuuden hyvät käytännöt ja niiden ymmärtäminen. Tämän lisäksi vastaajille annettiin mahdollisuus kirjata kyselyn herättämiä ajatuksia sekä kysyttiin lisätietojen saantimahdollisuutta hankkeen kuluessa. Tämän raportin sisältö noudattelee kyselyn rakennetta. Kyselyn toteutuksen taustalla vaikutti arvostavan haastattelun menetelmä. Arvostavan haastattelun avulla etsitään asioita, joissa on onnistuttu ja jotka toi- 5

10 mivat (Hirvihuhta & Litovaara ). Positiivisen lähestymistavan valitseminen kyselyn laatimiseen parantaa kyselyyn vastaamista (Vilkko-Riihelä ). Kyselyssä päätettiin käyttää myös parivertailua. Parivertailussa vastaaja vertailee kerrallaan kahta asiaa, joista hän valitsee mielestään tärkeämmän tekijän. Vertailtavia tekijöitä verrataan vuorollaan kaikiin muihin tekijöihin, jolloin tulokseksi saadaan looginen tärkeysjärjestys. Parivertailu sopii osaksi kyselyä ja sen avulla saadaan selville muuttujien välisiä suhteita. Menetelmä huomioi vertailtavien tekijöiden väliset suhteet eikä keskity vain suosituimpien tekijöiden valintaan. Parivertailu on helppokäyttöinen ja huomioi vastaajan mielipiteet kokonaisuudessaan. (Aaltola & Valli ) Kyselylomakkeen ulkonäön suunnitteluun käytettiin aikaa. Lomake pyrittiin saamaan mahdollisimman houkuttelevaksi ja helpoksi vastaajalle. Jokaisen kysymyksen tarpeellisuutta mietittiin, sillä hyvä kyselylomake ei saa olla liian pitkä. Lomakkeen ulkonäkö kuten kirjasinkoko ja kysymysten sijoittelu vaikuttavat siihen, kuinka pitkältä kysely vaikuttaa. Vastaaja päättää usein jo lomakkeen ulkonäön perusteella vastaako hän kyselyyn vai ei. Kysymysten järjestys vaikuttaa myös vastaajan mielenkiintoon kyselyä kohtaan. (Heikkilä ) Kyselyn toteutuksen aikana järjestettiin kolme palaveria, joissa oli mukana hankkeen projektipäällikkö sekä kaksi hankkeeseen osallistuvaa tutkijaa. Palavereissa käsiteltiin kyselyn sisältöä sekä toteutukseen liittyviä asioita. Kysely ja sen saate annettiin kommentoitavaksi hanketta koordinoivalle taholle ennen postitusta. Kyselyä muokattiin saatujen palautteiden perusteella.. Kyselyn jakelu Kyselyn postittamista varten yritysten osoitteet saattiin Teknologiateollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n, Elintarviketeollisuusliitto ry:n sekä Autoliikenteen työnantajaliitto ry:n kautta. Kysely osoitettiin yrityksen työturvallisuudesta vastaavalle henkilölle. Kyselyitä postitettiin 6 kappaletta. Kyselyiden postitus jakautui aloittain seuraavasti: elintarviketeollisuus 49 kappaletta, metalliteollisuus 4 kappaletta, mekaanisen puunjalostusteollisuus 57 kappaletta sekä kuljetusala 5 kappaletta. Metalliteollisuuden yrityksille postitettujen kyselyiden määrä oli muita suurempi osoitteiden hyvän saatavuuden takia. Kysely suunnattiin yrityksiin, jotka olivat osallistuneet MET haastamme -työyhteisökilpailuun. Ennen kyselyn postittamista metalliteollisuuden yrityksiä lähestyttiin Teknologiateollisuus ry:n taholta sähköpostilla, jossa kerrottiin tulevasta kyselystä ja toivottiin siihen osallistumista. Kysely postitettiin joulukuun. päivä ja vastausaikaa annettiin tammikuun 9. päivään 4 asti. Kyselyyn annettiin mahdollisuus vastata myös säh- 6

11 köisesti. Kyselyyn liitettiin saate, jonka tarkoitus oli motivoida henkilöitä vastaamaan (liite ). Lähetetyt kyselylomakkeet numeroitiin, jotta muistutuskirjeiden kohdistaminen olisi helpompaa, mikäli vastausprosentti jäisi heikoksi. Vastauslomakkeiden tunnistetiedot olivat ainoastaan muistutuskirjeiden kohdentamista varten. Määräpäivään mennessä vastauksia tuli 9 kappaletta (5%). Sähköisesti kyselyyn oli vastannut kolme yritystä. Tämän lisäksi yksi lomake palautettiin tyhjänä. Kyselystä päätettiin lähettää muistutus 4 yritykselle (mekaaninen puunjalostusteollisuus, elintarviketeollisuus ja kuljetusala). Metalliteollisuuden alan yrityksille ei katsottu tarpeelliseksi postittaa muistutuksia, sillä vastauksia oli tullut 4 kappaletta (8%). Muistutus postitettiin 6. päivä tammikuuta ja vastausaikaa annettiin. päivään tammikuuta asti. Muistutuksen jälkeen vastuksia saatiin kappaletta, jolloin kyselyn vastausprosentti nousi 4%:iin (vastauksia kaikkiaan kappaletta). Muistutuksen jälkeisistä vastauksista yksi tuli sähköisessä muodossa. 4 Tulokset 4. Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Lukumäärällisesti eniten vastauksia saatiin metalliteollisuuden alaan kuuluvilta yrityksiltä ja vähiten kuljetusalan yrityksiltä (taulukko ). Vastausaktiivisuus oli suurin mekaanisen puunjalostusteollisuuden yrityksillä. Taulukko. Vastaukset aloittain (kysymys.). Ala Vastausten määrä (kpl) Määrä kaikista vastauksista (%) Vastausaktiivisuus aloittain (% lähetetyistä) Metalliteollisuus 4 6,6 9,4 Mekaaninen 7,7 54,4 puunjalostusteollisuus Elintarviketeollisuus 9,6 44,9 Kuljetusala 8 6, 6, Vastanneista kolme edusti alle henkilön yrityksiä, 4 pieniä (-49 henkilön yrityksiä), 54 keskisuuria (5-49 henkilön yrityksiä) ja 4 suuria (yli 5 henkilön) yrityksiä. (Kysymys.) Kysymyksessä. kysyttiin vastaajan ammattinimikettä. Vastaajien ammattinimikkeitä oli kaikkiaan 4 erilaista. Vastanneet ryhmiteltiin nimikkeen perusteella joko työnantajan edustajiksi (esimerkiksi työsuojelupäällikkö, suojelupäällikkö, toimitusjohtaja, turvallisuuspäällikkö, laatupäällikkö ja henkilöstöpäällikkö) tai työntekijöiden edustajaksi (esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu, 7

12 asentaja ja insinööri). Tämän ryhmittelyn mukaan vastanneista 8% edusti työantajaa ja 7% työntekijöitä. Vastanneista 69 antoi luvan ottaa yhteyttä itseensä mahdollisia lisätietoja varten. Näiden yritysten joukosta valittiin myöhemmin hankkeessa haastatellut yritykset. Haastatteluihin valittiin noin - yritystä. Tässä raportissa kyselystä saatuja tuloksia käsitellään lähinnä yhtenä kokonaisuutena, sillä tavoitteena oli kerätä hyviä käytäntöjä tietyiltä työturvallisuuden osa-alueilta ei ammattialoilta. 4. Turvallisuustoiminnan kehittäminen Kysymyksessä. vastaajia pyydettiin valitsemaan neljä tärkeintä yrityksen turvallisuustoiminnan kehittämiseen liittyvää tekijää (taulukko ). Selkeästi tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat työntekijöiden osallistuminen ja sitoutuminen (9,% vastanneista) sekä johdon sitoutuminen (78,6% vastanneista). Resurssit, panostus työturvallisuushenkilöstöön sekä tietojen dokumentointi jäivät vähiten kannatusta saaneiden tekijöiden joukkoon (<% vastanneista). Vastanneista 5,4% oli nostanut jonkun listaan kuulumattoman tekijän tärkeimpien tekijöiden joukkoon. Näistä kaksi mainitsi riskein arvioinnin, kaksi asenteen, yksi investoinnit sekä yksi vastuut ja velvoitteet kaikessa toiminnassa. (Kysymys.) Taulukko. Tärkeimmät asiat turvallisuustoiminnan kehittämisessä (n=) (kysymys.). Tekijä Vastausten lukumäärä (kpl) Osuus vastanneista (%) Työntekijöiden osallistuminen ja sitoutuminen 9, Johdon sitoutuminen 88 78,6 Turvallisuustoiminnan organisointi ja suunnittelu 4 7,5 Vastuiden ja velvoitteiden määrittely 4 6,6 Yhteistoiminta 4 6,6 Toiminnan tason seuranta ja valvonta 4 6,6 Koulutus 8,9 Tiedonkulku ja palaute 8 5, Resurssit 8,9 Panostus työturvallisuushenkilöstöön 6 5,4 Joku muu 6 5,4 Tietojen dokumentointi,8 Kysymyksessä. haluttiin selvittää mistä yritykset saavat parhaat neuvonsa turvallisuusasioiden kehittämiseen (kuvio ). :sta vastaajasta 66 oli valinnut useamman kuin yhden vaihtoehdon. Vaihtoehtoja ei arvotettu tai laitettu paremmuusjärjestykseen. Parhaat neuvot oltiin saatu koulutuksista tai kursseilta (59,5% vastanneista), työsuojeluviranomaisilta (4,% vastanneista) ja suorilla kontakteilla asiantuntijoihin (,5% vastanneista). Kirjallisuudesta (,5% vastanneista) ja interne- 8

13 tistä (6,% vastanneista) oltiin saatu vähiten neuvoja. vastaajaa oli maininnut jonkun listaan kuulumattoman tahon. Niitä olivat: MET haastamme kilpailu (4 mainintaa), oma koulutus ( mainintaa), työterveysasema ( mainintaa), kokemus ( mainintaa), oma tietokanta ( maininta) ja vakuutusyhtiö ( maininta). (Kysymys.) vastauksia (kpl) koulutukset & kurssit tsviranomaiset suorat kontaktit asiantuntijoihin muut yritykset kirjallisuus joku muu internet Kuvio. Työturvallisuusasioiden kehittämiseen liittyvät neuvot (n=) (kysymys.). Turvallisuustietojen konkreettista hyödyntämistä kysyttiin kysymyksessä.. Kysymykseen saatiin vastauksia 95 kappaletta. Eniten saatuja tietoja ja ideoita oli otettu suoraan tai sovellettu omaan toimintaan tai toiminnan kehittämiseen ( vastausta). Seuraavaksi eniten tietoja oli hyödynnetty koneiden ja laitteiden sekä suojalaitteiden ja apuvälineiden hankinnassa, suunnittelussa ja korjauksessa (5 vastausta). Saatujen tietojen perusteella henkilöstöä oli koulutettu ( vastausta), riskien arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen oli saatu opastusta ja ohjeistusta ( vastausta) sekä tietoja oli hyödynnetty erilaisten työhön tai työsuojeluun liittyvien ohjeiden laadinnassa ja päivityksessä (7 vastausta). 9

14 4. Riskien arviointi Työturvallisuuteen liittyvä riskien arviointi oltiin tehty 8%:ssa yrityksiä (n=) (kysymys.). Kysymykseen (.) riskien arvioinnin onnistumisesta ja onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä vastasi 79 henkilöä. Vastanneista 9 mainitsi riskien arvioinnin olevan alkuvaiheessa tai kesken ja 7 nimesi jonkun onnistumiseen vaikuttavan tekijän tai riskien arvioinnista saavutetun hyödyn. Riskien arvioinnin onnistumisien takana oli vastaajien mielestä yhteistyö koko henkilöstön kanssa ( vastausta) sekä koko henkilöstön osallistuminen ja sitoutuminen toteutettuun arviointiin (7 vastausta). Riskien arvioinnista saatuja hyötyjä olivat oleellisten riskien löytyminen (9 vastausta), toimenpiteiden kohdistamisen helpottuminen (9 vastausta) sekä tapaturmien vähentyminen (4 vastausta). Lisäksi hyvinä asioina nostettiin esille esimerkiksi ulkopuolinen arvioija ja hyvä dokumentointi. Kysymyksessä. kysyttiin riskien arvioinnista saatujen tulosten hyödyntämisen tasoa (kuvio ). Eniten riskien arvioinneista saatuja tuloksia oli hyödynnetty työnopastuksessa ja perehdytyksessä, turvallisuustoimenpiteiden valinnassa ja toteuttamisessa sekä työohjeissa. Vähiten tuloksia oli yrityksissä hyödynnetty työterveyshuollon toiminnan suunnittelussa ja turvallisuuden mittaamisessa. Liitteessä on esitetty kysymyksen. vastaukset aloittain. turvallisuustoimenpiteiden valinta ja toteuttaminen (n=94) 8 6 työohjeet (n=94) 6 7 työnopastus ja perehdytys (n=96) henkilöstön koulutus (n=95) turvallisuuden mittaaminen (n=9) paljon jonkin verran ei ollenkaan en tiedä työterveyshuollon toiminnan suunnittelu (n=9) joku muu (n=9) vastauksia (kpl) Kuvio. Riskien arvioinneista saatujen tulosten hyödyntäminen (kysymys.).

15 Kysymyksessä. vastaajia pyydettiin myös tarkentamaan riskien arvioinneista saatujen tulosten hyödyntämistä sanallisella vastauksella. Sanallisten vastausten määrä vaihteli vastauksesta vastaukseen arvioitavan toiminnon mukaan. Turvallisuustoimenpiteiden valinnassa ja toteuttamisessa vastaajat kertoivat riskien arvioinnissa saatuja tuloksia hyödynnettävän asettamalla toteutettavat toimenpiteet tärkeysjärjestykseen sekä suorittamalla konkreettisia parannuksia, kuten korjauksia ja muutoksia työssä ja työympäristössä. Työohjeiden osalta saatuja tuloksia oli hyödynnetty työohjeiden päivityksessä sekä työohjeisiin oli tulosten perusteella tehty esimerkiksi erilaisia muutoksia tai lisäyksiä. Työnopastuksessa ja perehdytyksessä tuloksia oli hyödynnetty lisäämällä työturvallisuuden painotusta sekä vaaroista ja riskeistä kertomista, työnopastusohjeita oli päivitetty sekä henkilöstölle oli järjestetty erilaista koulutusta (esim. työturvallisuuskorttikoulutus). Riskien arvioinnista saatujen tulosten perusteella oli myös lisätty henkilöstön koulutusta sekä järjestetty tietoiskuja, tiedotusta ja työohjeiden läpikäyntiä. Turvallisuuden mittaamisessa tuloksia oli hyödynnetty mittareiden valinnassa ja uusien mittareiden käyttöönotossa sekä käytössä olevia mittareita oli otettu tarkempaan seurantaan ja mittauksia oli alettu suorittamaan säännöllisemmin. Työterveyshuollon suunnittelussa tuloksia oli hyödynnetty lähinnä yhteistyötä lisäämällä sekä suorittamalla työpaikalla työterveyshuollon toimesta toimenpiteitä, kuten työhygieenisia mittauksia tai ergonomiaselvityksiä. Riskien arvioinnista saatuja tuloksia oli lisäksi hyödynnetty investointeja tehtäessä, henkilöstön motivoimisessa työturvallisuuteen sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tietojen keräämistä läheltä piti -tilanteista selvitettiin kysymyksessä.4. Kysymykseen saatiin 5 vastausta. Vastanneista 5 (4,%) kertoi, ettei tietoja läheltä piti -tilanteista kerätä tai niitä kerätään hyvin satunnaisesti. Tämän lisäksi neljä vastaajaa kertoi tietoa kerättävän vain suullisesti. Muissa yrityksissä tietoja läheltä piti tilanteista kerätään ainakin jollain tasolla kirjallisesti. Yleisin tapa on kerätä tietoa lomakkeella, jonka täyttää joko läheltä piti tilanteeseen joutunut työntekijä, hänen esimiehensä tai yrityksen työsuojeluvaltuutettu. Vastanneista 7 (5,7%) kertoi tietojen keräyksen lisäksi tapauksia käsiteltävän tai tutkittavan esimerkiksi työsuojelutoimikunnassa tai työnjohdon keskuudessa. Läheltä piti -tilanteiden tiedot dokumentoidaan tai tallennetaan (esimerkiksi erilaisiin tietojärjestelmiin) (,%) yrityksessä.

16 4.4 Turvallisuuden mittaaminen Kysymyksessä 4. haluttiin selvittää mitä turvallisuuden mittareita yrityksillä on käytössä. Eniten yrityksissä käytössä olevia mittareita ovat tapaturmien tunnusluvut (9,6%), sairauspoissaolot ja niiden syyt (9,9%), työilmapiirikyselyt (8,6%), turvallisuuskierrokset (78,%), järjestys ja siisteys (68,6%) sekä työhygieeniset mittaukset (68,%) (taulukko ). vastaajaa oli maininnut jonkun listan ulkopuolisen mittarin. Näitä mittareita olivat esimerkiksi tapaturmavakuutusmaksun kehittyminen, tapaturmien lajittelu ja työsuojelutoimien lukumäärä. Taulukko. Yritysten käytössä olevat työturvallisuuden mittarit (kysymys 4.). Mittari Mittari käytössä, osuus vastanneista (%) Työtapaturmien tunnusluvut (n=9) 9,6 Sairauspoissaolot ja niiden syyt (n=) 9,9 Työilmapiirikyselyt (n=8) 8,6 Turvallisuuskierrokset (n=5) 78, Järjestys ja siisteys (n=5) 68,6 Työhygieeniset mittaukset (n=) 68, Turvallisuuskoulutuksen määrä (n=) 4,6 Tehtyjen riskin arviointien määrä (n=99) 8,4 Työntekijöiden turvallisuusaloitteiden määrä (n=9) 4,8 Joku muu (n=) 6,4 Kysymyksessä 4. vastaajia pyydettiin myös tarkentamaan sanallisesti, miten käytössä olevia mittareita on käytetty työturvallisuuden edistämisessä. Vastauksia saatiin 7-9 kappaletta mittaria kohden. Vastaukset olivat hyvin lyhyitä ja monissa vastauksissa kerrottiin enemmän käytössä olevasta mittarista kuin sen hyödyntämisestä (taulukko 4).

17 Taulukko 4. Mittareiden hyödyntäminen (kysymys 4.). Mittari Työtapaturmien tunnusluvut Sairauspoissaolot ja niiden syyt Työilmapiirikyselyt Järjestys ja siisteys Turvallisuuskierrokset Työhygieeniset mittaukset Tehtyjen riskin arviointien määrä Turvallisuuskoulutuksen määrä Työntekijöiden turvallisuusaloitteiden määrä Hyödyntämistapa ja/tai kohde tilanteen seuranta, epäkohtien poistaminen tai korjaaminen, tiedotus sekä koulutus tilanteen seuranta, tilanteen vertailu, tiedotus sekä korjaavien toimenpiteiden kohdentaminen korjaavien toimenpiteiden kohdentaminen, keskustelu sekä kehityskohteiden löytyminen tilanteen seuranta, tarkastuskierrokset, menetelmien käyttö (kuten Tuttava jne.) sekä toimenpiteiden kohdentaminen kehityskohteiden etsiminen, toiminnan kehittäminen ja korjaaminen, toimenpiteiden kohdentaminen sekä korjaavat toimenpiteet olojen kehittäminen ja parantaminen (konkreettiset toimet) sekä korjaavat toimenpiteet korjaavat toimet seuranta sekä koulutussuunnitelma. verrattavissa muuhun aloitetoimintaan, käsittely, yhteenvedot ja kehitystoiminta 65 yrityksessä (58% vastannesta) oltiin vertailtu käytössä olevia mittareita muiden yritysten mittareihin. (Kysymys 4.) Kysymyksessä 4. kysyttiin mittareiden vertailusta. Eniten mittareita oltiin vertailtu konsernin sisällä tai yrityksen muiden yksiköiden kanssa ( vastausta). Mittareita oltiin vertailtu kilpailuissa, kuten MET haastamme -työympäristökilpailussa (4 vastausta) sekä saman toimialan yrityksiin ( vastausta). Lisäksi mittareita oltiin vertailtu vakuutusyhtiöiden tietoihin ja tilastoihin ( vastausta) sekä valtakunnallisiin tilastoihin tai lukuihin ( vastausta). Kukaan vastaajista ei kertonut miten vertailu käytännössä konkreettisesti tehtiin. 4.5 Työturvallisuuden hyvät käytännöt 4.5. Hyvien käytäntöjen määrittely Taulukkoon 5 on koottu hyvien käytäntöjen määritelmiä, joita kyselystä saatiin. Kaikkiaan 86 vastaajaa oli määritellyt hyvän käytännön (kysymys 5.). Monien määrittely sai konkreettisemman luonteen eli vastaajat esittivät toimia ja toimenpiteitä yleisemmän määrittelyn sijaan. Vastaajista 8 määritteli hyvän käytännön siten, että koko henkilöstö toimii yhteistyössä turvallisuusasioissa. Vastaajista määritteli hyvän käytännön olevan ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää työsuojelutyötä töiden suunnittelussa, laitteiden hankinnassa ja työtapojen valinnassa ja suunnittelussa. vastaajaa kertoi hyvän käytännön ole-

18 van jokapäiväistä työturvallisuustoimintaa. Vastanneista kertoi hyvän käytännön olevan konkreettisia toimia työturvallisuuden parantamiseksi. Koulutus ja työturvallisuudesta puhuminen oli myös vastaajaan mielestä hyvän käytännön määritelmä. Hyvä käytäntö oltiin myös määritelty seuraavasti: riskien arvioinnit, sovitut pelisäännöt, asioiden omaksuminen, hyvä esimiestyö, virheistä oppiminen, asenne, läheltä piti-tilanteiden kirjaaminen, aktiivinen työsuojelutoimikunta. Taulukko 5. Hyvien käytäntöjen määritelmiä (n=86) (kysymys 5.). Hyvä käytäntö Vastauksia (kpl) Osuus vastanneista (%) Yhteistyö turvallisuusasioissa koko henkilöstön 8,9 kanssa Ennakoiva ja ennaltaehkäisevä työsuojelutyö 4, Työturvallisuus on osa jokapäiväsitä toimintaa,8 Konkreettisia toimia, jotka parantavat,6 turvallisuutta Koulutus ja työturvallisuudesta puhuminen,6 Havaittuihin epäkohtiin puuttuminen välittömästi 7 8, Nolla tapaturmaa -tavoite 6 7, Järjestys ja siisteys 4 4,7 Muut 8 9, 4

19 Kysymyksessä 5. kysyttiin esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Kysymykseen saatiin 8 vastausta. Esille nousi lähinnä konkreettisia, yksittäisiä toimenpiteitä kuten järjestyksen ja siisteyden ylläpito ( mainintaa), henkilösuojainten, turvavarusteiden hankkiminen ja käyttäminen (9 mainintaa), työsuojelutoimikunnan toiminta ja kokoukset (8 mainintaa), yhteistyö ja kaikkien osallistuminen turvallisuuteen liittyvissä asioissa koko henkilöstön kanssa (mahdollisesti myös työterveyshuolto ja työsuojeluviranomaiset) (8 mainintaa), vaara ja läheltä piti-tilanteiden raportointi ja analysointi (9 mainintaa), työsuojeluparitoiminta (4 mainintaa), säännöllinen riskien arviointi (4 mainintaa), uusien/ulkopuolisten työntekijöiden perehdyttäminen (4 mainintaa), sisäiset auditoinnit ( mainintaa), työsuojelukierrokset ( mainintaa), työturvallisuusasioiden käsittely palavereissa ( mainintaa), suojainten käyttöpakko ( mainintaa), ohjeiden noudattaminen ( mainintaa), toisista huolehtiminen ( mainintaa), erilaisten järjestelmien käyttö (esim. Tuttava ja Elmeri) (4 mainintaa). Näiden lisäksi mainittiin muun muassa, työturvallisuuden liitäminen osaksi ohjeistusta, hyvä suunnittelu, tyky-toiminta, johdon sitoutuminen ja panostaminen työturvallisuuteen, vastuun jako, laki on vain minimitaso, työntekijöiden kuuleminen, tiedotus sekä tuloksista palkitseminen. Kysyttäessä hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin soveltaa myös muissa yrityksissä (kysymys 5.), oli vastauksena lähes poikkeuksetta samat asiat kuin edellisen kysymyksen (5.) vastauksessa Toimintojen onnistuminen yrityksissä Kysymyksessä 5.4 kysyttiin työturvallisuuteen liittyvien toimintojen onnistumista. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa koettiin erittäin hyvin tai hyvin onnistuneeksi 9 vastauksessa (8,4% vastanneista) ja tekninen turvallisuus 8 vastauksessa (7,4% vastanneista). Vastanneista 7% koki tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden tutkimisen sekä,5% riskien arvioinnin toteutuksen erittäin huonosti tai huonosti onnistuneeksi (kuvio ). Liitteessä 4 on käsitelty kysymyksen 5.4 vastaukset aloittain. 5

20 työsuojelun toimintaohjelma (n=) riskin arviointien toteutus (n=7) 7 7 työterveyshuolto (n=) erittäin hyvä hyvä kohtalainen tapaturmien ja läheltä pititilanteiden tutkiminen (n=) huono erittäin huono tekninen turvallisuus (n=) työntekijöiden hyvinvointi (n=) vastauksia (kpl) Kuvio. Turvallisuuteen liittyvien toimintojen onnistuminen yrityksissä (kysymys 5.4). Kysymyksessä 5.4 pyydettiin myös sanallista vastausta siihen, mitkä asiat edistivät työturvallisuuteen liittyvien toimintojen onnistumista (taulukko 6). Sanallisia vastauksia saatiin - kappaletta toimintoa kohti. Taulukko 6. Onnistumisia edistävät asiat toimintojen mukaan (kysymys 5.4). Toiminto Työsuojelun toimintaohjelma Riskien arvioinnin toteutus Työterveyshuollon toiminnan onnistuminen Tapaturmien ja läheltä piti-tilanteiden tutkiminen Tekninen turvallisuus Työntekijöiden hyvinvointi Onnistumista edistävät asiat koko henkilöstön sitoutuminen ja osallistuminen, kirjatut ja selkeät tavoitteet sekä ohjelman noudattaminen. riittävät resurssit, yhteistyö (henkilöstö ja työterveyshuolto), koko henkilöstön osallistuminen, järjestelmällinen toteutus ja seuranta sekä koulutus oma työterveyshuolto, hyvä ja pitkä yhteistyö, työpaikan tunteminen, resurssit, aktiivisuus sekä hyvät suhteet asenteet, johdon sitoutuminen, tiedotus ja ohjeistus taloudellinen panostus, turvallisuuden huomioiminen suunnittelussa sekä koneiden ja laitteiden hankinnassa, tarkastuskierrokset, henkilöstön hyvä ammattitaito, koulutus ja asenteet työilmapiirikartoitukset, kyselyt ja keskustelut, hyvä ilmapiiri ja riittävät resurssit 6

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen.

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen. Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen henkilöstöjohtaja @MaaritHilden Työtyytyväisyys tulevaisuuden rakentamisen työkaluna VTML 1.2.2016 Tulevaisuuden työelämä haastaa Työ Verkostot

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Yritysturvallisuuden, T-110.5690 Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Kirjan tiedot Turvallisuusjohtaminen Pertti Kerko ISBN 952-451-0413 PS-kustannus Aavaranta-sarja no. 49, v.2001 Sivuja 368 Hinta ~50 eur

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI 27.4.2006 Kuva: STM 2005 (muokattu) 2 Kuva: SaTuRH 3 Kuva: SaTuRH 4 Sairaankuljetustyön riskeille on tyypillistä: Riippuvuus hälytystehtävistä ja

Lisätiedot

CxO Professional Oy 2017

CxO Professional Oy 2017 Tausta Kysely lanseerattiin 3.10.2016. Tavoitteena oli 100 vastausta. Vastausaikaa oli alun perin lokakuun 2016 loppuun, mutta sitä pidennettiin ensin marraskuun loppuun ja lopulta 13.1.2017 saakka. Vastaajille

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa Kyselytutkimus standardeista ja niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa 1 Aineisto ja menetelmä Kysely yrityksille ja valvojille keväällä 2015 Osa kysymyksistä yhteisiä Tietämykset ja käsitykset standardeista

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management Terveysjohtamisen tuloksia Aino Health Management Aino Health Management Oy Perustettu 1994 Työterveyspalveluntuottajista riippumaton terveysjohtamisen edelläkävijäyritys Tähtäämme asiakasorganisaation

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille

Nolla tapaturmaa -foorumin materiaalipaketit jäsentyöpaikoille Nolla tapaturmaa -foorumi julkaisee turvallisuusaiheisia materiaalipaketteja foorumin jäsentyöpaikkojen käyttöön. Ne sisältävät yksityiskohtaisen ohjeistuksen, ohjeet ryhmätöiden ja koulutuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA

TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA Työsuojelupaneeli III TYÖSUOJELU, YHTEINEN TYÖPAIKKA JA VERKOSTOMAINEN TOIMINTA Minna Toivanen & Minna Janhonen 1 Työsuojelupaneeli III Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Reilu palkitsemisjärjestelmä

Reilu palkitsemisjärjestelmä VIRPI LIINALAAKSO ELINA MOISIO JUKKA TIIHONEN Reilu palkitsemisjärjestelmä PK-YRITYKSEN OPAS PALKKAUKSESTA JA PALKITSEMISESTA Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Työhygieenikko insinööritoimistossa

Työhygieenikko insinööritoimistossa Työhygieenikko insinööritoimistossa Työhygieenikot työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden takaajina EuroSafety-/Työhyvinvointimessut 15.9.2016 14.10.2016 Mikael Fingerroos, AX-Suunnittelu 1 Taustaa

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot