AVOIMEN SEKTORIN TULOPOLITIIKKA JA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVOIMEN SEKTORIN TULOPOLITIIKKA JA"

Transkriptio

1 AVOIMEN SEKTORIN TULOPOLITIIKKA JA

2 Juha Tarkka ja Pentti Pikkarainen* AVOIMEN SEKTORIN KASVU, TULOPOLITIIKKA JA ULKOMAISET HINNAT * Juha Tarkka on vastannut paaasiassa ma11in teoreettisesta osasta ja Pentti Pikkarainen empiirisesta sove11uksesta.

3 SIsALLYS Sivu 1 JOHDANTO 2. HYOOYKKEET JA MARKKINAT 2 3. TEKNOLOGISET OLETTAMUKSET 3 4. YRITYSTEN KAYTTAYTYMINEN 6 5. AVOIMEN SEKTORIN KASVU TEOLLISUUOEN EMPIIRINEN KASVUMALLI ERAITA SIMULOINTIKOKEITA LOPUKSI 29 f (

4 1 (32) 1 JOHDANTO Tama tutkielma on yritys hahmottaa pienen avoimen talouden kasvudynamiikkaa. 1 Jokainen taloudellinen tutkimus joutuu tasapainottelemaan selkeyden ja "realismin" vaatimusten valilla. Kasilla olevassa kirjoitelmassa on valittu yksinkertaisuuden ja selkeyden tie, sillakin hinnalla etta on jouduttu turvautumaan varsin rohkeisiin yksinkertaistuksiin rakennettavassa avoimen sektorin kasvumallissa. Toivomme, etta jatkotutkimuksissa voidaan ottaa huomioon enemman yksityiskohtia kuin tassa. Tutkielman tavoite on luonnostella avoimen talouden teollisuussektorin pitkan aikavalin kasvumalli ja sen avulla tarkastella suhteellisten hintojen ja reaalipalkan muutosten vaikutuksia tuotannon tasoon, tyovoiman kayttoon ja kasvuvauhtiin. Kiinnostavia ovat esimerkiksi raaka-aineiden (mi. energian) ja toisaalta vientihintojen muutosten vaikutukset. Pienen avoimen talouden olettamus merkitsee tassa yhteydessa sita, etta kotimaiset ja ulkomaiset hyodykkeet ovat taydellisia substituutteja. Se tarkoittaa myos, etta kotimainen tuotanto on niin pieni osa ko. hyodykkeiden tarjonnasta maailmanmarkkinoilla, etta tapahtumilla kotimaassa ei ole vaikutusta maailmanmarkkinahintoihin. Yhdistettyna hyodykkeiden vapaaseen liikkumiseen yli maiden rajojen, seurauksena on 1. Lahtokohtana oli HALTTUSEN (1982) esitys maailmantalouden ja Suomen kasvun yhteyksista.

5 2 (32) v ist m tt, ett "keynesil inen" kokonaiskysynt johteinen tuotannon m r ytyminen ei en p de talouden avoimella sektorilla, ainakaan yhden maan n kokulmasta. Avoimen sektorin tuotanto riippuu silloin yritysten tarjontap toksist, joihin - kuten tulemme n kem n - vaikuttaa kaytettavissa oleva kapasiteetti ja tuotannon kannattavuus annetuilla hinnoilla (tallaisista kasvumalleista ks. esim. Kouri 1979). Onko pienen avoimen talouden malli siis ns. tarjonnan taloustiedetta? Jos unohdetaan, etta taloudessa on myos suljettu (palvelu-)sektori, jonka tuotanto ei kilpaile ulkomaisten substituuttien kanssa ja jos koti- ja ulkomaisten hyodykkeiden valinen hintapariteetti ja aareton substituoitavuus kuvitellaan realistisiksi lyhyellakin aikavalilla, tallaiseen johtopaatokseen voitaisiin hyvin paatya. Taman kirjoitelman laatijat haluavat kuitenkin korostaa kahta seikkaa: ensinn kin, esitettavan Mallin painopiste on pitkalla aikavalilla, eika lyhyen aikavalin epatasapainoreaktioita ole tassa edes yritetty mallittaa johdonmukaisella tavalla~ toiseksi, malli ei kuvaa koko taloutta, vaan ainoastaan tavarantuotantoon erikoistunutta sektoria, teollisuutta, joka joutuu kilpailemaan ainakin potentiaalisten ulkomaisten substituuttien kanssa. Talouden suljetun sektorin tuotannon maaraytymista ei ole mallitettu. Suljetun sektorin roolia kasittelee Wissen (1982). 2. HYOOYKKEET JA MARKKINAT Mallissa erotetaan kolme hyodyketta, jotka oletetaan sisaisesti homogeenisiksi: teollisuuden lopputuote,

6 3 (32) teollisuuden raaka-aine ja paaoma. Lisaksi mukana on panoksena kaytetty tyovoima. Pienen avoimen talouden olettamuksen mukaan yritykset toimivat ulkomaisen kilpailun johdosta hinnanottajina kaikkien hyodykkeiden markkinoilla,2 ja ne suunnittelevat toimensa ikaan kuin voisivat aina ostaa ja myyda hyodykkeita haluamiaan maaria kaypaan markkinahintaan. Tyovoimasta oletetaan vallitsevan liikatarjontaa, niin etta kulloisellakin palkkatasolla tyovoimaa on aina saatavissa riittavasti. 3. TEKNOLOGISET OLETTAMUKSET Teollisten yritysten tuotantoteknologiasta oletetaan, etta tuotanto syntyy Cobb - Douglas -tuotantofunktion kuvaamalla tavalla, ja etta tekninen kehitys on panoksiin sitoutumatonta seka eksponentiaalista. Skaalatuotot oletetaan vakioiksi. Raaka-aineiden (mi. energia- ja valituotteet) kulutuksen oletetaan olevan proportionaalista tuotannon fyysiseen maaraan eli bruttotuotantoon. Panos-tuotos -termein voidaan silloin sanoa, etta raaka-aineiden panoskerroin oletetaan vakioksi. Tasta seuraa, etta arvonlisaykselle patee: (1) V = PQ - PrcQ, 2. Oletusta Suomen viennin osalta ovat testannee"t VARTIA ja SALMI (1981).

7 4 (32) jossa V = arvonlisa, Q = bruttotuotanto, P = lopputuotteen tuottajaninta, P r c = raaka-aineiden hinta ja = panoskerroin (vakio). Tuotannon maara saadaan Cobb - mukaan: Douglas -olettamuksen jossa L = kaytetty tyopanos, K = paaomapanos, t = aikamuuttuja, a = tyon tuotosjousto, A = skaalatekija, y = sitoutumaton teknisen kehityksen vauhti ja e = neperin luku. Ovatko nama aarimmaisen yksinkertaiset oletukset eparealistisen rajoittavia? Niiden sisaltama maailmankuva on rajoittunut ainakin seuraavissa suhteissa: 1. Tyon ja paaoman substituutiojousto on rajattu yhden suuruiseksi. Yleisempi funktiomuoto - kuten CES- tai putty-clay -tuotantofunktio olisi sallinut vahaisemmankin substituutiomahdollisuuden. Empiirisissa, lyhyen aikavalin tarkasteluissa tyon ja paaoman substituutiojousto on usein jaanyt yhta pienemmaksi, mutta tarkastelun aikajanteen kasvaessa

8 5 (32) substituutiojousto selittaa luontevasti, rniksi funktionaalinen tulonjako (tyotulojen osuus arvonlisasta) on pysynyt sangen vakaana pitkalla aikavalilla huolirnatta suurista suhteellisten hintojen rnuutoksista (kuvio 1). 2. Vakioiset skaalatuotot merkitsevat sita, etta jos kaytettavissa olevat tyovoima- ja paaomavarannot kaksinkertaistetaan, tehokkain tuotannon jarjestely johtaa myos tuotoksen kaksinkertaistumiseen. Vakioskaalatuotto-oletuksen hyvyydesta on kiistelty jo lahes 100 vuotta (Wicksteed muotoili sen vuonna 1894), joten olisi toivotonta koota keskustelua tassa. Seuraava huomio on kuitenkin paikallaan.kasvavien skaalatuottojen tapauksessa tasapaino edellyttaisi kaiken tuotannon keskittymista yhteen yritykseen, siis monopolisoitumista. Tama olisi ristiriidassa pienen, avoimen sektorin oletuksen kanssa. Kuvl0 1. Reaallpalkka. anslotasolnaeksl suhteessa lnvestolntltavarold~n hintaan (--) ja tulonjako. tyotulojen I osuus arvonlisayksesta (- - _0) 1601,..---or----or , ~---l----l-~--l-4--I I----I f--- l-l-~~...,:::::;.- +--_I ~ ~..... eo eo

9 6 (32) Vahenevat skaalatuotot tuntuvat intuitiivisesti eparealistisilta: jos tehtaiden koon kaksinkertaistaminen ei johtaisikaan tuotannon kaksinkertaistamisee~, niin tehtaiden lukumaaran kaksinkertaistaminen - kaiken muun pysyessa ennallaan - nayttaisi luontevasti johtavan kaksinke~taisiin tuotantomahdollisuuksiin. Lopuksi on syyta huomauttaa, etta jaljempana vakioskaalatuottojen tapaus johtaa lineaariseen lopputuotteen tarjontafunktioon, jonka aggregointi yritystasolta makrotasolle on mahdollista ilman rajoittavia oletuksia yritysten kokojakaumasta. 3. Teknisen kehityksen muotoilu mallissa on erittain konventionaalinen. Se on "harhaton" siina mielessa, etta se ei vaikuta tyon ja paaoman optimaaliseen kayttosuhteeseen, eika se ole sitoutunut esimerkiksi uusiin investointeihin. Eraan puolustuksen kaytetylle funktiomuodolle tarjoaa jalleen funktionaalisen tulonjaon stabiilisuus, jonka selittaminen olisi vaikeata, jos tekninen kehitys vaikuttaisi panosten kayttosuhteeseen. On huomattava myos, etta tekninen kehitys mallissa ei ole raaka-aineita saastavaa, vaan niiden panoskerroin on kiinnitetty vakioksi ajassa. Tata voidaan pitaa eraana kasilla olevan mallin puutteista. 4. YRITYSTEN, KAYTTAYTYMINEN Yritysten oletetaan maksimoivan voittoa. Paaoma oletetaan lyhyella tahtaimella kiinteaksi tuotannontekijaksi. Tama merkitsee sita, etta yrityksen suunnittelu ja paatoksenteko jakaantuvat kahteen vaiheeseen. Tuotantopaatokset perustuvat

10 7 (32) siihen, paljonko olemassaolevalla paaomakannalla kannattaa tuottaa. Investointipaat5kset taas kasvattavat paaomakantaa vauhdilla, joka maksimoi yritysten pitkan aikavalin tuloksen (voittojen nykyarvon) Kun verotus jatetaan tassa tarkastelun ulkopuolelle, saadaan yrityksen tavoitteena oleva voitto vahentamalla tuotannossa syntyvasta arvonlisasta palkat:. ( 3) II = V-- wl jossa II = voittokasite, V = arvonlisa wl = ty5voimakustannukset, Paaomakustannuksia ei viela tarvitse ottaa huomioon, silla lyhyen tahtayksen tuotantopaat5sta tehtaessa paaomaa tarkastellaan eksogeenisena. Voitto maksimoituu tall5in, kun ty5voiman rajatuottavuus on sama kuin ty5voiman hinta: ( 4) v = w, L jossa alaindeksi osoittaa osittaisderivaattaa.

11 8 (32) Cobb - Douglas -teknologiassa rajatuottavuudet ovat suoraan suhteessa keskimaaraisiin tuottavuuksiin, ja (4) saadaan muotoon: ( 5 ) a(p-cp )Q/L = W r eli (5') L = aq(p-cpr)/w. Sijoittamalla tuotantofunktio Q:n paikalle saadaan tyovoiman kysynnaksi: ( 6) L = K 1 Ae yt] 1-a, josta lopputuotteen tarjonnaksi saadaan (7) Q = K <X 1 ( P-cPr ) )T='"a (Ae yt ) 1- <X W Lopputuotteen tarjonta on siis suoraan verrannollinen paaomakantaan ja sen jousto "reaalipalkan" w/(p-cp ) suhteen on a/(a-l). Tama kaikki r olettaen, etta paaomakanta on annettu.

12 9 (32) Siirrytaan seuraavaksi tarkastelemaan paaoman akkumulaatiota. Investointitoiminta on kannattavaa, mikali marginaaliset paaomayksikot tuottavat enemman kuin maksavat. Marginaalisen paaomayksikon tuotto aikayksikkoa kohden on: ( 8) (l-a)(p-cp )Q/K = MPK r Jos rahoituksen vaihtoehtoiskustannuksia mitataan korolla r, ovat paaomayksikosta johtuvat kustannukset aikayksikkoa kohti: (9 ) P. (r+6) = MCK, 1. jossa 6 = paaomasta kuluva osuus aikayksikkoa kohti. Investointi on kannattavaa, jos marginaalisesta paaomayksikosta aiheutuvan quasi-rent -virran nykyarvo on suurempi kuin paaomayksikon asennu.kustannukset. Jos laskentakorkokanta on i, saadaan quasi-rentin nykyarvoksi (MPK-MCK}/i, jota on siis verrattava asennuskustannuksiin. Oletetaan marginaalisen paaomayksikon asennuksesta koituvien kustannusten olevan lineaarinen funktio paaoman kasvuvauhdista K/K. Silloin investoijan tasapaino

13 10 (3~) on: ( 10) (LvlPK - MCK) 1 K = api K ' Jossa ~ = asennuskustannustunktion parametri. K = paaomakannan aikaderivaatta. InvestointitunKtlo (10) sanoo ltse asiassa valn, etta paaomakannan Kasvuvaunti on tunktio uusien investointien tuottojen nykyarvosta. Paaomakanta ei kasva, JOs paaoman rajatuotto on sarna Kuin sen rajakustannukset. Kaava (10) saadaan muotoon: ( 11) 1 (P-cP r ) K = a [( 1-a) ip. Q 1 Tama tu10s vastaa ns. neok1assista osittaisen sopeutumisen investointima11ia. Se voidaan johtaa myos dynaamisen optimointionge1man ratkaisuna. (Ks. esimerkiksi ~ou1d, 1968.) 5. AVOIM~~ ~~KTORIN KASVU Kaavat (7) ja (11) muodostavat yritysten tuotantoa ja kasvua Kuvaavan kokonaisuuden. Huomataan, etta ne ovat lineaarisia Q:n Ja K:n suhteen. Jos parametrit a Ja C ovat KalKil1a yrityksll1a samat, toteutuu ns. eksakti aggregolnti: KOKonaistaloudelliset tarjonta Ja lnvestointifunktiot ovat muodoltaan aivan samanlaisla Kuin yksittaistenyritystenkin.

14 11 (32) Paaomakannan kasvuvauhti voidaan ratkaista sijoittamalla tarjontafunktio (7) kaavaan (11): ( 12) 1 -L t K 1 [ 1-0; 1-0; K = at (l-o;)a e P-cP r ( 1-0; p.. 1 W 1 1-0; 0;) - ] r+6 On huomattava, etta Mallin tuottama paaomakannan kasvuvauhti on kiihtyva, ts. yli-eksponentiaalinen johtuen siita, etta teknisen kehityksen muuttuja on mukana viela suhteellisen kasvunopeuden yhtalossa. Nain on tosin vain silloin, jos w/(p-cp r ) on vakio. Jos reaalipalkka nousee sellaista vauhtia, etta tekija _Y_ P-cP _0;_ e 1-0; ( W (13) r) 1-0; _- vakio, ( 14) W W (p-cp )/(p-cp ) = r r Paaomakanta kasvaa eksponentiaalisesti vakiovauhdilla. Kyseinen reaalipalkan kasvuvauhti voidaan ratkaista asettamalla (13):n aikadifferentiaali nollaksi~ talloin saadaan: -yo; eli reaalipalkan kasvuvauhti, joka on yhta kuin kokonaistuottavuuden kasvuvauhti y jaettuna tyovoiman tulonjako-osuudella (parametri 0;) pitaa paaomakannan kasvuvauhdin vakiona. Tuotannon kasvuvauhti saadaan differentioimalla tarjontafunktio (7):

15 12 (32) ( 15) Q K Q = K w P-cP r w ) / (p-cp r -y ) + 1-a Jos reaalipalkka olisi ajassa vakio, tuotannon suhteellinen kasvunopeus olisi tekijan 1~a (kokonaistuottojen kasvuvauhti/paaomatulojen tulonjako-osuus) verran suurempi kuin paaomakannan, eli sekin kasvaisi ylieksponentiaalisesti. Jos palkat kasvavat siten, etta paaomakannan kasvuvauhti on vakio (kaavan (14) mukaisesti), saadaan: ( 16) eli talloin tuotannon kasvuvauhti ja paaomakerroin ovat vakioita. Mallin eksogeenisista muuttujista paaomahyodykkeen hinta Pi' finanssipaaoman kustannus r ja yrityksen laskentakorkokanta i eivat vaikuta lainkaan lyhyen tahtayksen tuotantoon vaan ainoastaan sen kavuvauhtiini p.:n tai r:n nousulla on 1 kasvuvauhtia pienentava vaikutus, kuten kaavasta (12) helposti nahdaan. Laskentakorkokannan nousu tuo paaomakannan kasvuvauhdin lahe~naksi nollaa, joten positiivisen kasvun vallitessa senkin vaikutus on negatiivinen. Loput mallin eksogeenisista muuttujista w, P ja P vaikuttavat seka tuotannon tasoon etta sen r kasvuvauhtiin. Kuten on luontevaa olettaa, palkkojen

16 13 (32) tai raaka-aineen hinnan nousulla on seka tuotantoa etta kasvua alentava vaikutus, kun taas lopputuotteen markkinahinnan nousulla on mallissa seka tuotantoa etta kasvua lisaava vaikutus. Luonteva kysymys on, voiko nimellispalkkoihin vaikuttava "tulopolitiikka" mallissa neutraloida maailmanmarkkinahintojen muutoksien vaikutuksia joko tuotantoon tai kasvuun. Seuraavat tulokset ovat ilmeisia: 1 Jos kaikki ulkomaiset hinnat (P, Pr, Pi) nousevat n prosenttia, palkkojen nousu n prosentilla pitaa tuotannon ja sen kasvuvauhdin ennallaan Jos vientihinnat P nousevat n prosenttia, P palkkojen nousu n/(1-c p r ) prosentilla pitaa tuotannon lyhyella aikavalilla ennallaan. Tasta on kuitenkin viela seurauksena kasvuvauhdin kiihtyminen. Jos kasvuvauhti halutaan pitaa ennallaan, on P palkkojen noustava enemman, n/(a-ac p r ) %. Talloin tuotannon lahtotaso toisaalta laskee. Jos r~aka-aineiden hinnat nousevat n prosenttia, voidaan sen vaikutus tuotantoon eliminoida laskemalla palkkoja n.c/(a~ - ac) %. Tama ei riita poistamaan r raaka-ainehintojen nousun vaikutusta kasvuvauhtiin. Jos kasvuvauhti halutaan

17 14 (32) pysyttaa enna11aan, on pa1kkoja laskettava P n c/(ap - ac) %. Ta1loin toisaalta r tuotannon lahtotaso nousee. 4. Paaomahyodykkeiden hinnoilla ei ole va1itonta vaikutusta tuotantoon. Jos n prosentin suuruisen paaomahyodykkeiden hinnannousun kasvua hidastava vaikutus ha1utaan neutra1isoida, olisi pa1kkojen ma11issa laskettava n1~a %. Tama toisaa1ta merkitsee tarjonnan 1ahtotason nousua n prosenti11a. Ede11a esitetyt ma11in ominaisuudet patevat se11aisinaan vain, jos hinnat ja pa1kat muuttuvat samanaikaisesti. Jos pa1kkojen esimerkiksi tu1opo1itiikan kautta tapahtuva reagointi viivastyy, vaikutukset ovat eri1aisia. Niinpa, kuten ede11a jo todettiin, kaikkien hintojen yhtaaikaisen nousun (esimerkiksi deva1vaation) vaikutukset tuotantoon ja kasvuun haviavat, jos pa1kat nousevat samanaikaisesti ja yhta pa1jon. Mutta jos palkkojen reaktio viivastyy, viivastyksen aikana tuotanto ja paaomakanta kasvavat. Pa1kkojen myohemmin saavuttaessa ennen "deva1vaatiota" va11inneen tason suhteessa u1komaisiin hintoihin tuotanto jaa korkeamma11e tasolle johtuen viiveen aikana kertyneesta 1isapaaomasta. Kasvuvauhti sen sijaan pa1autuu enna11een. Sopeutusviiveiden vaikutuksia samoin kuin eri muuttujien vaikutusten numeerisia arvioita on mahdotonta esittaa puhtaasti teoreettisen ma11in

18 15 (32) avu11a. Siksi o1emme sovittaneet avoimen sektorin kasvuma11imme historia11iseen aineistoon, estimoineet sen parametrit ja suorittaneet eraita simu1ointikokeita. Siirrymme nyt taman empiirisen tutkimuksen esitte1yyn. 6. TEOLLISUUDEN EMPIIRINEN KASVUMALLI Empiirista kasvuma11ia varten koottiin aineisto, jonka muodostivat seuraavien muuttujien vuosihavainnot periodi1ta : Q = teo11isuustuotannon vo1yymi-indeksi (1926=100) K = P = teo11isuuden paaomakanta 1975-hinnoin tavaroiden (pl. maata1oustuotteet) viennin yksikkoarvoindeksi (1975=100) R = raaka-aineiden tuonnin yksikkoarvoindeksi (1975=100) korjattuna keskimaaraisin tuontitu11ein I = investointitavaroiden tuonnin yksikkoarvoindeksi (1975=100) korjattuna keskimaaraisin tuontitu11ein w = teo11isuuden ansiotasoindeksi (1975=100) korjattuna pako11isten sosiaa1iturvamaksujen osuude11a pa1kkasummasta T = aikamuuttuja (1949=149, 1950=150 jne.)

19 16 (32) Estimoitavat yhta10t saatiin suoraan edella esitetysta teoreettisesta kasvumallista, kuitenkin niin, etta tarjonnan hidas sopeutuminen kohti optimituotantoa paatettiin sallia. Arvelimme, etta tama on sopusoinnussa mallin pitkan aikavalin luonteen kanssa emmeka halunneet vaittaa tarjontavaikutusten "ly6van lapi" tuotantoon aivan valittomasti. Odotettu reaalikorko r ja yrityksen sisainen 1askentakorko i oletettiin vakioiksi, joten ne sisaltyvat mallin parametreihin. Estimoidut yhtalot ovat seuraavat: n + b2 v. log (p-cp). + ht + e + E t ja i=o 1 W t-l ( 18) K K = f 0 (P-CR) t - t-1 tit +gkt "t' jossa parametri a kuvaa tuotannon sopeutumisnopeutta kohti optimitarjontaa. Jos a=o, sopeutuminen tapahtuu kokonaan yhden vuoden aikana. Jos a=l, sop~utuminen on aarettoman hidasta. parametri b r on tuotannon hintajousto vuoden tahtaykse11a suhteellisia hintoja kuvaavan muuttujan suhteen, pitkan ajan hintajousto on b/(l-a)

20 17 (32) parametrit v. l. ovat suhteellisia hintoja kuvaavan muuttujan viivepolynomin painot parametri c on raaka-aineiden panoskerroin parametri h on teknisen kehityksen nopeus parametri e on vakiotermi muuttuja E: t on tarjontafunktion satunnainen virhetermi parametri f on investointien riippuvuutta tuotannosta lyhyella aikavalilla kuvaava muuttuja parametri g on paaomakannan sopeutumisnopeutta kuvaava parametrio Paaoman pitkan aikavalin suhde muuttujaan O(P-cR)/I on -fig. muuttuja "t on investointifunktion satunnainen virhetermi, jonka oletetaan noudattavan ensimmaisen asteen autoregressiivista prosessia parametrilla p. Tarjontafunktion suhteellisten hintojen (eli reaalipalkan) muuttujan muodostaminen Almonin polynomin avulla on perusteltavissa silla, etta hintaodotukset

21 18 (32) reagoivat vain nitaasti aktuaalislin sunteellislin hintoihln. Polynomin asteluvuksi maarattiln ~ ja viiveen maksimipituudeksi 4 vuotta. Aineistossa eslintyvan voimakkaan multikollineaarisuuden vuoksi ei KaikKia parametreja voitu estimoida aineistosta suoraan. Raaka-aineiden panoskerroin arvioitiin panos-tuotostutkimusten perusteella 0.5 suuruiseksi. Parametrien t ja 9 suhde kiinnitettiin vastaamaan muuttujien K Ja Q(P-cR)/I suhteen keskiarvoa estimointiperiodilla, mika Malli on taysin simultaaninen, kosk~ molemmissa yhtaloissa esiintyy kaksi endogeenista muuttujaa. Se estimoitiin suurimman uskottavuuden menetelma11a Kayttaen TSP-ohje1mistoa. Estimointitu10kset - ede1 lisessa kappa1eessa mainituin rajoituksin - 01ivat seuraavat (estimointiperiodi ): Parametri r;stimaatti KesKinaJonta a Vu 0.14 (A1monln p01ynomin paino) v II v II v II ', II C 0.5 (panos-tuotosestimaatti) h e f -~ (rajoitettu) p

22 19 (32) Yhtaloittaiset Durbin - Watson -testisuureen arvot olivat: tarjontafunktiolle 1.65 investointifunktio11e 1.60 Mallin hyvyytta voidaan tarkaste11a ns. ex post -simu1oinnin valossa. Estimoituun mal1iin syotettiin paaomakannan ja tuotannon a1kuarvot (vuonna 1954) ja annettiin mal1in "ennustaa" naiden kehitys estimointiperiodin loppuun asti annetuil1a eksogeenisten muuttujien (hinnat ja palkat) arvoil1a. Kuviossa 2 on esitetty ma1lin tuottama teollisuustuotannon kasvuura toteutunutta kasvu-uraa vasten. Huomataan, etta malli tarjonta1uonteensa mukaisesti ei pysty se1ittamaan i1meisesti kysyntaimpu1sseista johtuvia 1yhyita suhdannevaihteluita. Sen sijaan ma11iajo nayttaa ja1jitte1evan teol1isuustuotannon kasvun pidemman aikavalin vaihteluja tyydyttavasti. Esimerkiksi 50 luvun lopun ja 70-1uvun lopun mata1an kasvun jaksot se1ittyvat ma1lissa kohta1aisesti. Kuvio 2. Tuotannon toaell:inen (--) ja simuloitu kasvu (-_._) I O.15, r-----r---, r-----r-----, 0.15 o H---f---r\---1--f--l j~ :

23 20 (32) 7. ERAITA SIMULOINTIKOKEITA Olemme tutkineet yksinkertaisen empllrlsen kasvumallimme ominaisuuksia simulointikokein, joissa on eri kombinaatioin muutettu mallin hintamuuttujia. Olemme myos pyrkineet selvittamaan, miten myohastyneella "tulopolitiikalla" tai muulla palkkojen sopeutumisella voi olla vaikutusta hintashokkien valittymiseen teollisuustuotantoon. Mallin perusratkaisu on sarna "kui v ratkaisu, joka on esitetty kuviossa 2. Simulointikokeita esiteltaessa tarkastellaan tuotannon ja paaomakannan poikkeamia taman perusratkaisun mukaisilta urilta, kun jotakin tai joitakin mallin eksogeenisista muuttujista hairitaan. Koe 1. Ensimmaisessa kokeessa suoritettiin "devalvaatio": Vientihintoja P, raaka-aineiden hintoja R ja investointitavaroiden.hintoja I nostettiin kaikkia yksi prosentti historiallisen tasonsa ylapuolelle. Palkkataso w sen sijaan pidettiin historiallisella tasollaan. Kokeen tulos ilmenee kuviossa 3. Seurauksena prosentin devalvaatiosta on kasvuvauhdin kiihtyminen noin ~ vuodessa. Aivan jakson alussa kasvun lisays on suurempi, noin 0.3 %, joka nostaa tuotannon lahtotasoa noin prosentilla uutta kasvu-uraa "varten". Vakioskaalatuotto-oletuksen mukaan jos tuotanto ja paaomakanta kasvaisivat (prosenteissa) yhta paljon, lisaantyisi tyovoiman kaytto (prosenteissa) myos yhta paljon. Kuvion 3 mukaan paaomakanta ei kuitenkaan tassa "devalvaatiokokeessa" kasva yhta paljon kuin tuotanto. Siksi tyollisyyden kasvu on tuotannon kasvua suurempi.

24 21 (32) Koe 2. Seuraavaksi tarkasteltiin, mita tapahtui, jos palkat prosentin devalvaatiota seuraavana vuonna nousivat koko devalvaation edellyttamalla maaralla eli yhdella prosentilla. Tasta on seurauksena, etta suhde tuotantojpaaomakanta palautuu devalvaatiota edeltavalle tasolleen. Johtuen palkkojen sopeutumisviiveesta paaomakanta jaa kuitenkin devalvaation jalkeen noin 0.1 % korkeammalle tasolle kuin ilman devalvaatiota. Sarna patee tuotantoon. Kasvuvauhtiin devalvaatiolla ei sen sijaan ole tassa kokeessa vaikutusta pitkalla aikavalilla. Nam5 piirteet selviavat kuviosta 4, josta nakyy myos mallin antama arvio devalvaation lyhyen aikavalin tarjontavaikutuksista; muutaman vuoden ajan tarjonta olisi selvasti vertailutason ja myos uuden pitkan aikavalin tasapainonsa ylapuolella. Koska paaoman ja tuotannon prosentuaalinen lisays on pitkalla aikavalilla yhta suuri, myos tyollisyys kasvaa saman verran pitkalla aikavalilla (0.1 %). Koe 3 Jos palkkojen sopeutuminen "devalvaation" jalkeen on hitaampaa, jaavat pitkan aikavalin vaikutukset seka tuotantoon etta paaomakantaan suuremmiksi kuin edellao Palkkojen oletettiin tassa kokeessa sopeutuvan kohti ennen devalvaatiota vallinnutta reaalipalkan tasoa ns. osittaisen sopeutumisen kaavion mukaisesti. Devalvaatiovuonna palkat sailyisivat

25 22 (32) Kuvlo 3. Devllvl.tlo, Vllkutus tuot.ntoon P o.lk.nt.ln (. l, prosenttll ( ja!i!5 3 2 I -. o / V /. I /'1'.'.' " 65 V /'" V 70., 75 /' I I 3 2, Kuvlo ~. Devalvlltlo II Pllkklsopeutu.lnen. Vllkutus tuotlntoon l~ II plio_lklntl"n I. prosentui 0, o. o. o. 0, ~ ~ f- ~ -. ~ ~ (\ - -: ~ 2 f- IJ 60 ~ ' ~ I....:... 0 f- e : o,~ 0.2 Kuvlo 5. Devllv tlo II hldls p.lkkasopeutu_lnen. Valkutus tuotantoon 1-) II plio..klntaln '1. prosentui o. o. o. i-. i- -. & i A I \ ~ - i- ~ ~ii- i \ ~ o "... >- I - o...:.,' o.~ 0.2

26 23 (32) ennallaan, rnutta ensirnrnaisena vuonna devalvaation jalkeen palkkataso olisi 0.5 % vertailutason ylapuolella, toisena vuonna 0.75 %, kolrnantena vuonna 0.87 % ja niin edelleen lahestyen devalvaatioprosenttia. Sirnuloinnin tulos on kuvattu kuviossa 5. Kuten edellisessa devalvaatiokokeessa, toirnenpiteella ei ollut vaikutusta pitkan ajan kasvuvauhtiin, rnutta tuotannon taso jaa nyt rniltei 0.2 % vertailutason ylapuolelle pitkalla tahtayksella. Lyhyen ajan tarjontavaikutus olisi tata huornattavasti suurernpi. Koe 4 Naiden kokolailla tyyliteltyjen devalvaatiokokeiden jalkeen siirryirnme tarkastelernaan eri hintojen osittaisia vaikutuksia. Kokeessa 4 nostettiin lopputuotteen rnyyntihintaa (vientihintaa) prosentilla vertailutason ylapuolle v ? Palkat ja rnuut hinnat pidettiin historiallisilla kehitysurillaan. Sirnuloinnin tuloksia valaisee kuvio 6. Vaihtosuhteen tarnantyyppinen paranerninen nopeuttaisi taloudellista kasvua yli 0.2 % p.a., rninka lisaksi lyhyella tahtayksella kasvulisays on viela suurernpi, aiheuttaen n. 2-3 % lahtotason nousun uutta kasvuuraa varten. Tyollisyysvaikutukset ovat tassa kokeessa kasvuvaikutuksia suurernmat, silla paaornakannan lisaysta ei tapahdu aivan sarnassa suhteessa kuin tuotanto lisaantyy. Koe 5 Kuten edella kirjoitelrnan teoreettisessa osassa todettiin, prosentin rnyyntihinnan nousu aiheuttaa

27 (32) Kuvio 6. Vientihintojen nousu. Va1kutus tuotantoon (-) ja pihiomakantaan (_. --). prosenttia 15, ,r------,r ,------,----., ir ii-----i----i-...,..e.-~ Kuvio 7. Vientihintojen nousu ja palkkasopeutuminen. Vaikutus tuotantoon (-) j a paaomakantaan (-- - -). prosenttia o f- - f- - I- - f- - k I - - -~ ,-~ >II....- I I I I... I I I I I I I 1 I 1 I I I I I I '

28 25 (3~) (1 %)/(1 - cpr/p) _ 2 % 1is~yksen "pa1kanmaksuvaraan" s11n~ m1e1ess~, ett~ t~115in tu1onjako, p~~omakerroin ja (lyhyen t~ht~yksen) tarjonta pysyv~t ennal1aan. T~m~n proposition toteutumista empiirisessa kasvumal11ssa tarkasteltiin kokeessa 5, jossa v1entihintaa nostettiin (kuten kokeessa 4) yhdest~ prosent1sta a1kaen v ja lis~ksi pa1kkoja kahdesta prosentista a1kaen seuraavasta vuodesta Johtuen pa1kkojen viiv~stetysta sopeutumisesta ma11in tarjontaan syntyy 1ynyen ajan kasvuvaikutus (kuvio 7). Seka t~ma tarjontareaktio etta pidemm~n ajan kasvun nopeutuminen j~~v~t kuitenkin se1v~sti pienemmiksi kuin ede1la. 'I'y511isyysva~kutus on t~ss~ kokeessa (pa1kkanormista jontuen) pitk~ll~ aja11a samansuuruinen kuin tuotantovaikutus. Koe 6 Siirryta~n seuraavaksi raaka-ainehintojen vaikutuksiin. Kuviossa 8 n~hdaan ma11in reaktio prosentin suuruiseen pysyv~an raaka-ainehintojen nousuun. ~eurauksena on kasvuvauhdin a1entuminen noin 0.2 % p.a. ja taman 1isaksi tuotannon "1~ht5tasoa" noin kaks1 prosenttia a1entava lynyen ajan va1kutus. Ty511isyysva1kutukset olisivat mallin mukaan viela tuotantova1kutuksiakin ep~edu1lisemmat. Koe 7 Teoreettisen tarkastelun mukainen raaka-ainenintojen prosentin nousun vaikutus I pa1kanmaksuvaraan" olisi -(1 %)/(P/Pr-c) _.2 %, jos 1yhyen taht~yksen tuotantova1kutukset pyrit~an e1imin01maan. Kuv10ssa 9 on esitetty raaka-aineiden hintojen prosentin nousun

29 26 (32) Kuvio 8. Raaka-ainehintejen nousu. Vaikutus tuotantoon (----). j a paaomakantaan ( ) I presentt 1a Or----~r------:r-----r --...,r ,---, o -2~ \ : I ir------if------i------t--- -t~~----i-6 KuviO 9. Raaka-ainehintojen nousu ja palkkasopeutuminen. Vaikutus tuotantoon (~ ja paaomakantaan (---~). o " 1\ , l- I- I-- i r ' I-, I-- - I- I- I-- - f-...- I I I I -r I I I I I I I I I I I I I I I I I I I prosenttia o

30 27 (32) vaikutukset s~~na tapauksessa, etta palkkoja lasketaan seuraavasta vuodesta alkaen ~ %. Suurin osa raaka-aineiden ninnannousun 1yhyen ajan tarjonta- Ja p~tkan ajan kasvuvaikutuksista e1iminoituu taman palkkasopeutum~sen ansiosta. Koe t:s Investointitavaroiaen hinnannousu11a ei ole mallissa lyhyen tahtayksen tarjontavaikutusta, vaan kaikki taman hinnan vaikutukset valittyvat investointien Ja paaomakannan val~tyksel1a. Tassa kokeessa investointitavaroiden hintoja nostettiin v a1kaen prosent~11a. Kuviossa 10 esitettyjen tulosten mukaan KesKimaarainen va~kutus kasvuvauhtiin olisi vali11a noin.05 %, toisin sanoen me1ko pieni. Netto~nvestointien muutoksena tarkaste11en vaikutus on jonk~n verran se1vemmin nahtavissa. Nama muuttuvat keskimaarin noin 1.2 % mainitun investointitavaroiden hinnannousun seurauksena. l<oe 9 Ede11isen kokeen mukaisen investointitavaroiden h~nnan nousun Kasvuvaikutukset pitka11a aikavalilla onn~stutti~n tassa kokeessa e1~minoimaan a1entama1la palkkatasoa 0.5 %. 'l'asta oli tosin samalla seurauksena prosent~n suuruinen tuotannon tason nousu suhteessa vertailuratka~suun (Kuvio 11). Koe 10 PalKKatason prosenttiyksikon korotukse11a on mallissa miltei tarkalleen vastakkainen vaikutus yhden prosentin devalvaation kanssa (vrt. kuvioita 12 ja 3)

31 28 (32) KuvlO 10./ Investolntlt,v,roloen hlnn,n nousu. V'lkutus I tuotantoon (--I " piiioll'k,nta,n (00' -I. prosenttl. 1.5c:::----r---,.-----r ,.----::I : t t : t i :-::-:-:-I"---. '. 1. ::::-- "" il: "'"'+--:-.-.."' ,=::: 0.0 :-.t-~---1r----3-o.5!...~" 1E oo:-t.,.,-.::::::--3-l ~ 55 '. ~ - Kuvlo SS. Investolntlt.varolaen hlnnan no~su I' P.lkk.sopeutuIiSnen. VUkutus tuotantoon (-l la puo.akantaan 1-0 -I. prose.!!!.!.l. l / V I-"" '" I --'- I KuvlO S2. Palkkolen nousu. Valkutus tuotantoon l-l; I' pllolllll.nt.ln (0.'-I. prosenttla 0 1\ '. '. '" \ I -I I '.. -2 " "'" '. '. 3 i' I ~ r- ~ -4 "'

32 29 (32) l:s. LUPUKSI ~nnen kuin voidaan arvioida, mika edella esitettyjen tulosten relevanssi Kaytannossa voisi olla, on syyta kiinnittaa huomiota tassa kaytetyn avoimen sektorin kasvumallin rajoituksiin. Nama voisi ryhmitella seuraavasti: 1. "Realismin" aste. Malii konstruoiti~n tarkoituksella eritta~n pelk~stetyksi esimerk~ksi teknologisten olettamusten Ja avotalouden nakokontien tulkinnan osalta. YKsinkertaisuudesta on ap~a, JOs malli ymmarretaan asioiden nanmottamisen apuvalineena. Toisaalta yksinkerta~suus rajoittaa tulosten kayttoalaa k~rjaimellisina "peukalosaantoina". Paadyimme nainkin pelkistettyyn rakenteeseen siksi, etta verrattain pienetkin askeleet esimerkiks~ lynyen ajan hintadynamiikan mallittam~sen suuntaan Johtaisivat mallin intuitiivi~ sen hallinnan melkoiseen vaikeuteen. 2. SulJetun sektorin jattaminen huomiotta. Mallissa tarkastellaan teollisuutta sektorina, joka voi kasvaa ilman rahoitus- Ja tyovoimarajoitteita. Tama nakyy palkka- ja korkomuuttujien eksogeenisuutena. Estimoidussa mallissa pidettiin odotettua reaalikorkoa vakiona. HanoitusrajoituKsen puuttuminen on avoimessa taloudessa jarkeva oletus silloin, jos teollisuus paasee vapaasti ulkomaisille paaomamark Kinoille. Mall~ssa tehty oletus tyovoiman jatkuvasta liikatarjonnasta voi Kuitenkin olla riittava vain silloin, Kun mallia kaytettaessa implisiittisesti syntyvat tyollisyysva~kutuksetpysyvat "jarkevissa" rajoissa.

Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot

Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot Luvut 20 ja 21 Marita Laukkanen November 3, 2016 Marita Laukkanen Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot November 3, 2016 1 / 17 Kustannusten minimointiongelma

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero Y56 Kevät 2010 1 Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti 30.3. klo 12-14 (luennolla!) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Harjoitus 1. Tuotantoteknologia Tavoitteena on oppia hahmottamaan yrityksen tuotantoa

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

ehdolla y = f(x1, X2)

ehdolla y = f(x1, X2) 3.3. Kustannusten minimointi * Voiton maksimointi: panosten määrän sopeuttaminen -----> tuotanto * Kustannusten minimointi: tiett tuotannon taso -----> etsitään optimaalisin panoskombinaatio tuottamaan

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä

Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Hintakilpailu lyhyellä aikavälillä Virpi Turkulainen 5.3.2003 Optimointiopin seminaari - Kevät 2003 / 1 Sisältö Johdanto Bertrandin ristiriita ja sen lähestyminen Bertrandin ristiriita Lähestymistavat:

Lisätiedot

Luku 19 Voiton maksimointi

Luku 19 Voiton maksimointi Kevät 00 Luku 9 Voiton maksimointi Edellisessä luvussa tarkastelimme yrityksen teknologisia rajoitteita ja niiden vaikutusta tuotantoon. Tuotannon syntymistä tuotannontekijöistä katsottiin niin samatuotoskäyrien

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18

Panoskysyntä. Luku 26. Marita Laukkanen. November 15, Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, / 18 Panoskysyntä Luku 26 Marita Laukkanen November 15, 2016 Marita Laukkanen Panoskysyntä November 15, 2016 1 / 18 Monopolin panoskysyntä Kun yritys määrittää voitot maksimoivia panosten määriä, se haluaa

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista 1 29.9.2015 Valtiovarainministeriö Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista Tämä muistio tarkastelee hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Juha Tarkka. SUOMEN KANSA.'N'TALOUDEN NELJÄNNESVUOSIMALLI BOF3:

Juha Tarkka. SUOMEN KANSA.'N'TALOUDEN NELJÄNNESVUOSIMALLI BOF3: Juha Tarkka. SUOMEN KANSA.'N'TALOUDEN NELJÄNNESVUOSIMALLI BOF3: Juha Tarkka _SUOMEN KANSANTALOUDEN NELJÄNNESVUOSIMALLI BOF3: UUDISTETTU VIENTILOHKO 1 Johdanto Tässä kirjoitelmassa esitellään Suomen Pankin

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

10 Tuottavuus ja kilpailukyky (Taloustieteen oppikirja, s )

10 Tuottavuus ja kilpailukyky (Taloustieteen oppikirja, s ) 10 Tuottavuus ja kilpailukyky (Taloustieteen oppikirja, s. 90-94) Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon palkoista, tuottavuudesta ja kilpailukyvystä Kokoomuksen Sari Sairaanhoitajalle (vuonna 2007)

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä:

Luku 22 Yrityksen tarjonta. Nyt kiinnostava kysymys on, kuinka yrityksen tarjonta määräytyy. Yrityksen on periaatteessa tehtävä kaksi päätöstä: 1 Luku 22 Yrityksen tarjonta Edellisissä luvuissa olemme yrityksen teoriasta tarkastelleet yrityksen tuotantopäätöstä, ts. panosten optimaalista valintaa, yrityksen voiton maksimoinnin ja kustannusten

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016

TU Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet Syksy 2016 5. www-harjoitusten mallivastaukset Tehtävä 1 Ratkaistaan tasapainopiste yhtälöparista: P = 25-2Q P = 10 + Q Ratkaisu on: Q = 5, P = 15 Kuluttajan ylijäämä

Lisätiedot

Voitonmaksimointi, L5

Voitonmaksimointi, L5 , L5 Seuraavassa tullaan systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä q = tuotannon määrä (quantity) (kpl/kk) p = tuotteen hinta (price) (e/kpl) R(q) = tuotto (revenue) R(q) = pq MR(q) = rajatuotto

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Luku 21 Kustannuskäyrät

Luku 21 Kustannuskäyrät Luku 2 Kustannuskärät Edellisessä luvussa johdimme ritksen kustannusfunktion minimoimalla ritksen tuotannon kokonaiskustannuksia. Kustannusfunktiota ja sen ominaisuuksia voidaan tarkastella graafisesti

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo 1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

Laskelmia Aino-mallilla

Laskelmia Aino-mallilla BoF Online 2008 No. 6 Suomen viennin odottamattomat vaihtelut, palkat ja kokonaistaloudellinen kehitys: Laskelmia Aino-mallilla Jukka Railavo, Anssi Rantala ja Antti Ripatti Tässä julkaisussa esitetyt

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 10 1 Funktion monotonisuus Derivoituva funktio f on aidosti kasvava, jos sen derivaatta on positiivinen eli jos f (x) > 0. Funktio on aidosti vähenevä jos sen derivaatta

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Kertausta Talousmatematiikan perusteista

Kertausta Talousmatematiikan perusteista Kertausta Talousmatematiikan perusteista Ensimmäinen välikoe luokittelu 1. asteen yhtälö 1. asteen epäyhtälö 2. asteen yhtälö 2. asteen epäyhtälö Prosentti Määritelmä "b on p a a:sta." b = p 100 a p% =

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon.

2. Hyödykkeen substituutit vaikuttavat kyseisen hyödykkeen kysynnän hintajoustoon. TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet WWW-harjoitus 2, syksy 2016 Vastaukset 1. Millä hyödykkeistä on pienin kysynnän hintajousto? V: D. Maito. Pienin kysynnän hintajousto (eli hinnanmuutoksen vaikutus

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa Tuula Nuutinen, EFI/Metla Leena Kärkkäinen, Metla Kari Perttilä, Suomen Sahat Anne Toppinen, Helsingin yliopisto Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Luento 5: Peliteoriaa

Luento 5: Peliteoriaa Luento 5: Peliteoriaa Tässä kappaleessa tutustutaan hieman peliteoriaan. Keskeisiä asioita ovat Nash-tasapaino ja sekastrategia. Cournot n duopolimalli vuodelta 1838 toimii oivallisena havainnollistuksena

Lisätiedot

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomen taloustilanne. Vesa Vihriälä ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suomen taloustilanne Vesa Vihriälä 13.9.2016 Suomen taloustilanne Suomi ei vieläkään toipunut 2008 alkaneesta taantumasta Kasvu vahvistumassa, mutta hitaasti Hallituksen tavoitteet järkeviä, toteutus ei

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

(b) Onko hyvä idea laske pinta-alan odotusarvo lähetmällä oletuksesta, että keppi katkeaa katkaisukohdan odotusarvon kohdalla?

(b) Onko hyvä idea laske pinta-alan odotusarvo lähetmällä oletuksesta, että keppi katkeaa katkaisukohdan odotusarvon kohdalla? 6.10.2006 1. Keppi, jonka pituus on m, taitetaan kahtia täysin satunnaisesti valitusta kohdasta ja muodostetaan kolmio, jonka kateetteina ovat syntyneet palaset. Kolmion pinta-ala on satunnaismuuttuja.

Lisätiedot

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Antti Pirjetä Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Helsingin kauppakorkeakoulu 12.2.2008 1 Kilpaillut markkinat, yksi tai useampi päämies Agenttien 1 ja 2 tuottamat

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 2 Ke Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 2 Ke Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 2 Ke 11.1.2017 Timo Männikkö Luento 2 Algoritmin esitys Algoritmien analysointi Suoritusaika Asymptoottinen kertaluokka Peruskertaluokkia NP-täydelliset ongelmat Algoritmit 1 Kevät

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Funktion kuperuussuunnat Derivoituva funktio f (x) on pisteessä x aidosti konveksi, jos sen toinen derivaatta on positiivinen f (x) > 0. Vastaavasti f (x) on aidosti

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Riski ja velkaantuminen

Riski ja velkaantuminen Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut (9) Varhaiskasvatuspalvelut 29.9.2016 1(9) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2016 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

2 k -faktorikokeet. Vilkkumaa / Kuusinen 1

2 k -faktorikokeet. Vilkkumaa / Kuusinen 1 2 k -faktorikokeet Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi 2 k -faktorikoe on k-suuntaisen varianssianalyysin erikoistapaus, jossa kaikilla tekijöillä on vain kaksi tasoa, matala (-) ja korkea (+). 2 k -faktorikoetta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

4 Matemaattinen induktio

4 Matemaattinen induktio 4 Matemaattinen induktio Joidenkin väitteiden todistamiseksi pitää näyttää, että kaikilla luonnollisilla luvuilla on jokin ominaisuus P. Esimerkkejä tällaisista väitteistä ovat vaikkapa seuraavat: kaikilla

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C =

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C = BMA58 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 6, Syksy 5. Olkoon [ 6 6 A =, B = 4 [ 3 4, C = 4 3 [ 5 Määritä matriisien A ja C ominaisarvot ja ominaisvektorit. Näytä lisäksi että matriisilla B

Lisätiedot