AVOIMEN SEKTORIN TULOPOLITIIKKA JA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVOIMEN SEKTORIN TULOPOLITIIKKA JA"

Transkriptio

1 AVOIMEN SEKTORIN TULOPOLITIIKKA JA

2 Juha Tarkka ja Pentti Pikkarainen* AVOIMEN SEKTORIN KASVU, TULOPOLITIIKKA JA ULKOMAISET HINNAT * Juha Tarkka on vastannut paaasiassa ma11in teoreettisesta osasta ja Pentti Pikkarainen empiirisesta sove11uksesta.

3 SIsALLYS Sivu 1 JOHDANTO 2. HYOOYKKEET JA MARKKINAT 2 3. TEKNOLOGISET OLETTAMUKSET 3 4. YRITYSTEN KAYTTAYTYMINEN 6 5. AVOIMEN SEKTORIN KASVU TEOLLISUUOEN EMPIIRINEN KASVUMALLI ERAITA SIMULOINTIKOKEITA LOPUKSI 29 f (

4 1 (32) 1 JOHDANTO Tama tutkielma on yritys hahmottaa pienen avoimen talouden kasvudynamiikkaa. 1 Jokainen taloudellinen tutkimus joutuu tasapainottelemaan selkeyden ja "realismin" vaatimusten valilla. Kasilla olevassa kirjoitelmassa on valittu yksinkertaisuuden ja selkeyden tie, sillakin hinnalla etta on jouduttu turvautumaan varsin rohkeisiin yksinkertaistuksiin rakennettavassa avoimen sektorin kasvumallissa. Toivomme, etta jatkotutkimuksissa voidaan ottaa huomioon enemman yksityiskohtia kuin tassa. Tutkielman tavoite on luonnostella avoimen talouden teollisuussektorin pitkan aikavalin kasvumalli ja sen avulla tarkastella suhteellisten hintojen ja reaalipalkan muutosten vaikutuksia tuotannon tasoon, tyovoiman kayttoon ja kasvuvauhtiin. Kiinnostavia ovat esimerkiksi raaka-aineiden (mi. energian) ja toisaalta vientihintojen muutosten vaikutukset. Pienen avoimen talouden olettamus merkitsee tassa yhteydessa sita, etta kotimaiset ja ulkomaiset hyodykkeet ovat taydellisia substituutteja. Se tarkoittaa myos, etta kotimainen tuotanto on niin pieni osa ko. hyodykkeiden tarjonnasta maailmanmarkkinoilla, etta tapahtumilla kotimaassa ei ole vaikutusta maailmanmarkkinahintoihin. Yhdistettyna hyodykkeiden vapaaseen liikkumiseen yli maiden rajojen, seurauksena on 1. Lahtokohtana oli HALTTUSEN (1982) esitys maailmantalouden ja Suomen kasvun yhteyksista.

5 2 (32) v ist m tt, ett "keynesil inen" kokonaiskysynt johteinen tuotannon m r ytyminen ei en p de talouden avoimella sektorilla, ainakaan yhden maan n kokulmasta. Avoimen sektorin tuotanto riippuu silloin yritysten tarjontap toksist, joihin - kuten tulemme n kem n - vaikuttaa kaytettavissa oleva kapasiteetti ja tuotannon kannattavuus annetuilla hinnoilla (tallaisista kasvumalleista ks. esim. Kouri 1979). Onko pienen avoimen talouden malli siis ns. tarjonnan taloustiedetta? Jos unohdetaan, etta taloudessa on myos suljettu (palvelu-)sektori, jonka tuotanto ei kilpaile ulkomaisten substituuttien kanssa ja jos koti- ja ulkomaisten hyodykkeiden valinen hintapariteetti ja aareton substituoitavuus kuvitellaan realistisiksi lyhyellakin aikavalilla, tallaiseen johtopaatokseen voitaisiin hyvin paatya. Taman kirjoitelman laatijat haluavat kuitenkin korostaa kahta seikkaa: ensinn kin, esitettavan Mallin painopiste on pitkalla aikavalilla, eika lyhyen aikavalin epatasapainoreaktioita ole tassa edes yritetty mallittaa johdonmukaisella tavalla~ toiseksi, malli ei kuvaa koko taloutta, vaan ainoastaan tavarantuotantoon erikoistunutta sektoria, teollisuutta, joka joutuu kilpailemaan ainakin potentiaalisten ulkomaisten substituuttien kanssa. Talouden suljetun sektorin tuotannon maaraytymista ei ole mallitettu. Suljetun sektorin roolia kasittelee Wissen (1982). 2. HYOOYKKEET JA MARKKINAT Mallissa erotetaan kolme hyodyketta, jotka oletetaan sisaisesti homogeenisiksi: teollisuuden lopputuote,

6 3 (32) teollisuuden raaka-aine ja paaoma. Lisaksi mukana on panoksena kaytetty tyovoima. Pienen avoimen talouden olettamuksen mukaan yritykset toimivat ulkomaisen kilpailun johdosta hinnanottajina kaikkien hyodykkeiden markkinoilla,2 ja ne suunnittelevat toimensa ikaan kuin voisivat aina ostaa ja myyda hyodykkeita haluamiaan maaria kaypaan markkinahintaan. Tyovoimasta oletetaan vallitsevan liikatarjontaa, niin etta kulloisellakin palkkatasolla tyovoimaa on aina saatavissa riittavasti. 3. TEKNOLOGISET OLETTAMUKSET Teollisten yritysten tuotantoteknologiasta oletetaan, etta tuotanto syntyy Cobb - Douglas -tuotantofunktion kuvaamalla tavalla, ja etta tekninen kehitys on panoksiin sitoutumatonta seka eksponentiaalista. Skaalatuotot oletetaan vakioiksi. Raaka-aineiden (mi. energia- ja valituotteet) kulutuksen oletetaan olevan proportionaalista tuotannon fyysiseen maaraan eli bruttotuotantoon. Panos-tuotos -termein voidaan silloin sanoa, etta raaka-aineiden panoskerroin oletetaan vakioksi. Tasta seuraa, etta arvonlisaykselle patee: (1) V = PQ - PrcQ, 2. Oletusta Suomen viennin osalta ovat testannee"t VARTIA ja SALMI (1981).

7 4 (32) jossa V = arvonlisa, Q = bruttotuotanto, P = lopputuotteen tuottajaninta, P r c = raaka-aineiden hinta ja = panoskerroin (vakio). Tuotannon maara saadaan Cobb - mukaan: Douglas -olettamuksen jossa L = kaytetty tyopanos, K = paaomapanos, t = aikamuuttuja, a = tyon tuotosjousto, A = skaalatekija, y = sitoutumaton teknisen kehityksen vauhti ja e = neperin luku. Ovatko nama aarimmaisen yksinkertaiset oletukset eparealistisen rajoittavia? Niiden sisaltama maailmankuva on rajoittunut ainakin seuraavissa suhteissa: 1. Tyon ja paaoman substituutiojousto on rajattu yhden suuruiseksi. Yleisempi funktiomuoto - kuten CES- tai putty-clay -tuotantofunktio olisi sallinut vahaisemmankin substituutiomahdollisuuden. Empiirisissa, lyhyen aikavalin tarkasteluissa tyon ja paaoman substituutiojousto on usein jaanyt yhta pienemmaksi, mutta tarkastelun aikajanteen kasvaessa

8 5 (32) substituutiojousto selittaa luontevasti, rniksi funktionaalinen tulonjako (tyotulojen osuus arvonlisasta) on pysynyt sangen vakaana pitkalla aikavalilla huolirnatta suurista suhteellisten hintojen rnuutoksista (kuvio 1). 2. Vakioiset skaalatuotot merkitsevat sita, etta jos kaytettavissa olevat tyovoima- ja paaomavarannot kaksinkertaistetaan, tehokkain tuotannon jarjestely johtaa myos tuotoksen kaksinkertaistumiseen. Vakioskaalatuotto-oletuksen hyvyydesta on kiistelty jo lahes 100 vuotta (Wicksteed muotoili sen vuonna 1894), joten olisi toivotonta koota keskustelua tassa. Seuraava huomio on kuitenkin paikallaan.kasvavien skaalatuottojen tapauksessa tasapaino edellyttaisi kaiken tuotannon keskittymista yhteen yritykseen, siis monopolisoitumista. Tama olisi ristiriidassa pienen, avoimen sektorin oletuksen kanssa. Kuvl0 1. Reaallpalkka. anslotasolnaeksl suhteessa lnvestolntltavarold~n hintaan (--) ja tulonjako. tyotulojen I osuus arvonlisayksesta (- - _0) 1601,..---or----or , ~---l----l-~--l-4--I I----I f--- l-l-~~...,:::::;.- +--_I ~ ~..... eo eo

9 6 (32) Vahenevat skaalatuotot tuntuvat intuitiivisesti eparealistisilta: jos tehtaiden koon kaksinkertaistaminen ei johtaisikaan tuotannon kaksinkertaistamisee~, niin tehtaiden lukumaaran kaksinkertaistaminen - kaiken muun pysyessa ennallaan - nayttaisi luontevasti johtavan kaksinke~taisiin tuotantomahdollisuuksiin. Lopuksi on syyta huomauttaa, etta jaljempana vakioskaalatuottojen tapaus johtaa lineaariseen lopputuotteen tarjontafunktioon, jonka aggregointi yritystasolta makrotasolle on mahdollista ilman rajoittavia oletuksia yritysten kokojakaumasta. 3. Teknisen kehityksen muotoilu mallissa on erittain konventionaalinen. Se on "harhaton" siina mielessa, etta se ei vaikuta tyon ja paaoman optimaaliseen kayttosuhteeseen, eika se ole sitoutunut esimerkiksi uusiin investointeihin. Eraan puolustuksen kaytetylle funktiomuodolle tarjoaa jalleen funktionaalisen tulonjaon stabiilisuus, jonka selittaminen olisi vaikeata, jos tekninen kehitys vaikuttaisi panosten kayttosuhteeseen. On huomattava myos, etta tekninen kehitys mallissa ei ole raaka-aineita saastavaa, vaan niiden panoskerroin on kiinnitetty vakioksi ajassa. Tata voidaan pitaa eraana kasilla olevan mallin puutteista. 4. YRITYSTEN, KAYTTAYTYMINEN Yritysten oletetaan maksimoivan voittoa. Paaoma oletetaan lyhyella tahtaimella kiinteaksi tuotannontekijaksi. Tama merkitsee sita, etta yrityksen suunnittelu ja paatoksenteko jakaantuvat kahteen vaiheeseen. Tuotantopaatokset perustuvat

10 7 (32) siihen, paljonko olemassaolevalla paaomakannalla kannattaa tuottaa. Investointipaat5kset taas kasvattavat paaomakantaa vauhdilla, joka maksimoi yritysten pitkan aikavalin tuloksen (voittojen nykyarvon) Kun verotus jatetaan tassa tarkastelun ulkopuolelle, saadaan yrityksen tavoitteena oleva voitto vahentamalla tuotannossa syntyvasta arvonlisasta palkat:. ( 3) II = V-- wl jossa II = voittokasite, V = arvonlisa wl = ty5voimakustannukset, Paaomakustannuksia ei viela tarvitse ottaa huomioon, silla lyhyen tahtayksen tuotantopaat5sta tehtaessa paaomaa tarkastellaan eksogeenisena. Voitto maksimoituu tall5in, kun ty5voiman rajatuottavuus on sama kuin ty5voiman hinta: ( 4) v = w, L jossa alaindeksi osoittaa osittaisderivaattaa.

11 8 (32) Cobb - Douglas -teknologiassa rajatuottavuudet ovat suoraan suhteessa keskimaaraisiin tuottavuuksiin, ja (4) saadaan muotoon: ( 5 ) a(p-cp )Q/L = W r eli (5') L = aq(p-cpr)/w. Sijoittamalla tuotantofunktio Q:n paikalle saadaan tyovoiman kysynnaksi: ( 6) L = K 1 Ae yt] 1-a, josta lopputuotteen tarjonnaksi saadaan (7) Q = K <X 1 ( P-cPr ) )T='"a (Ae yt ) 1- <X W Lopputuotteen tarjonta on siis suoraan verrannollinen paaomakantaan ja sen jousto "reaalipalkan" w/(p-cp ) suhteen on a/(a-l). Tama kaikki r olettaen, etta paaomakanta on annettu.

12 9 (32) Siirrytaan seuraavaksi tarkastelemaan paaoman akkumulaatiota. Investointitoiminta on kannattavaa, mikali marginaaliset paaomayksikot tuottavat enemman kuin maksavat. Marginaalisen paaomayksikon tuotto aikayksikkoa kohden on: ( 8) (l-a)(p-cp )Q/K = MPK r Jos rahoituksen vaihtoehtoiskustannuksia mitataan korolla r, ovat paaomayksikosta johtuvat kustannukset aikayksikkoa kohti: (9 ) P. (r+6) = MCK, 1. jossa 6 = paaomasta kuluva osuus aikayksikkoa kohti. Investointi on kannattavaa, jos marginaalisesta paaomayksikosta aiheutuvan quasi-rent -virran nykyarvo on suurempi kuin paaomayksikon asennu.kustannukset. Jos laskentakorkokanta on i, saadaan quasi-rentin nykyarvoksi (MPK-MCK}/i, jota on siis verrattava asennuskustannuksiin. Oletetaan marginaalisen paaomayksikon asennuksesta koituvien kustannusten olevan lineaarinen funktio paaoman kasvuvauhdista K/K. Silloin investoijan tasapaino

13 10 (3~) on: ( 10) (LvlPK - MCK) 1 K = api K ' Jossa ~ = asennuskustannustunktion parametri. K = paaomakannan aikaderivaatta. InvestointitunKtlo (10) sanoo ltse asiassa valn, etta paaomakannan Kasvuvaunti on tunktio uusien investointien tuottojen nykyarvosta. Paaomakanta ei kasva, JOs paaoman rajatuotto on sarna Kuin sen rajakustannukset. Kaava (10) saadaan muotoon: ( 11) 1 (P-cP r ) K = a [( 1-a) ip. Q 1 Tama tu10s vastaa ns. neok1assista osittaisen sopeutumisen investointima11ia. Se voidaan johtaa myos dynaamisen optimointionge1man ratkaisuna. (Ks. esimerkiksi ~ou1d, 1968.) 5. AVOIM~~ ~~KTORIN KASVU Kaavat (7) ja (11) muodostavat yritysten tuotantoa ja kasvua Kuvaavan kokonaisuuden. Huomataan, etta ne ovat lineaarisia Q:n Ja K:n suhteen. Jos parametrit a Ja C ovat KalKil1a yrityksll1a samat, toteutuu ns. eksakti aggregolnti: KOKonaistaloudelliset tarjonta Ja lnvestointifunktiot ovat muodoltaan aivan samanlaisla Kuin yksittaistenyritystenkin.

14 11 (32) Paaomakannan kasvuvauhti voidaan ratkaista sijoittamalla tarjontafunktio (7) kaavaan (11): ( 12) 1 -L t K 1 [ 1-0; 1-0; K = at (l-o;)a e P-cP r ( 1-0; p.. 1 W 1 1-0; 0;) - ] r+6 On huomattava, etta Mallin tuottama paaomakannan kasvuvauhti on kiihtyva, ts. yli-eksponentiaalinen johtuen siita, etta teknisen kehityksen muuttuja on mukana viela suhteellisen kasvunopeuden yhtalossa. Nain on tosin vain silloin, jos w/(p-cp r ) on vakio. Jos reaalipalkka nousee sellaista vauhtia, etta tekija _Y_ P-cP _0;_ e 1-0; ( W (13) r) 1-0; _- vakio, ( 14) W W (p-cp )/(p-cp ) = r r Paaomakanta kasvaa eksponentiaalisesti vakiovauhdilla. Kyseinen reaalipalkan kasvuvauhti voidaan ratkaista asettamalla (13):n aikadifferentiaali nollaksi~ talloin saadaan: -yo; eli reaalipalkan kasvuvauhti, joka on yhta kuin kokonaistuottavuuden kasvuvauhti y jaettuna tyovoiman tulonjako-osuudella (parametri 0;) pitaa paaomakannan kasvuvauhdin vakiona. Tuotannon kasvuvauhti saadaan differentioimalla tarjontafunktio (7):

15 12 (32) ( 15) Q K Q = K w P-cP r w ) / (p-cp r -y ) + 1-a Jos reaalipalkka olisi ajassa vakio, tuotannon suhteellinen kasvunopeus olisi tekijan 1~a (kokonaistuottojen kasvuvauhti/paaomatulojen tulonjako-osuus) verran suurempi kuin paaomakannan, eli sekin kasvaisi ylieksponentiaalisesti. Jos palkat kasvavat siten, etta paaomakannan kasvuvauhti on vakio (kaavan (14) mukaisesti), saadaan: ( 16) eli talloin tuotannon kasvuvauhti ja paaomakerroin ovat vakioita. Mallin eksogeenisista muuttujista paaomahyodykkeen hinta Pi' finanssipaaoman kustannus r ja yrityksen laskentakorkokanta i eivat vaikuta lainkaan lyhyen tahtayksen tuotantoon vaan ainoastaan sen kavuvauhtiini p.:n tai r:n nousulla on 1 kasvuvauhtia pienentava vaikutus, kuten kaavasta (12) helposti nahdaan. Laskentakorkokannan nousu tuo paaomakannan kasvuvauhdin lahe~naksi nollaa, joten positiivisen kasvun vallitessa senkin vaikutus on negatiivinen. Loput mallin eksogeenisista muuttujista w, P ja P vaikuttavat seka tuotannon tasoon etta sen r kasvuvauhtiin. Kuten on luontevaa olettaa, palkkojen

16 13 (32) tai raaka-aineen hinnan nousulla on seka tuotantoa etta kasvua alentava vaikutus, kun taas lopputuotteen markkinahinnan nousulla on mallissa seka tuotantoa etta kasvua lisaava vaikutus. Luonteva kysymys on, voiko nimellispalkkoihin vaikuttava "tulopolitiikka" mallissa neutraloida maailmanmarkkinahintojen muutoksien vaikutuksia joko tuotantoon tai kasvuun. Seuraavat tulokset ovat ilmeisia: 1 Jos kaikki ulkomaiset hinnat (P, Pr, Pi) nousevat n prosenttia, palkkojen nousu n prosentilla pitaa tuotannon ja sen kasvuvauhdin ennallaan Jos vientihinnat P nousevat n prosenttia, P palkkojen nousu n/(1-c p r ) prosentilla pitaa tuotannon lyhyella aikavalilla ennallaan. Tasta on kuitenkin viela seurauksena kasvuvauhdin kiihtyminen. Jos kasvuvauhti halutaan pitaa ennallaan, on P palkkojen noustava enemman, n/(a-ac p r ) %. Talloin tuotannon lahtotaso toisaalta laskee. Jos r~aka-aineiden hinnat nousevat n prosenttia, voidaan sen vaikutus tuotantoon eliminoida laskemalla palkkoja n.c/(a~ - ac) %. Tama ei riita poistamaan r raaka-ainehintojen nousun vaikutusta kasvuvauhtiin. Jos kasvuvauhti halutaan

17 14 (32) pysyttaa enna11aan, on pa1kkoja laskettava P n c/(ap - ac) %. Ta1loin toisaalta r tuotannon lahtotaso nousee. 4. Paaomahyodykkeiden hinnoilla ei ole va1itonta vaikutusta tuotantoon. Jos n prosentin suuruisen paaomahyodykkeiden hinnannousun kasvua hidastava vaikutus ha1utaan neutra1isoida, olisi pa1kkojen ma11issa laskettava n1~a %. Tama toisaa1ta merkitsee tarjonnan 1ahtotason nousua n prosenti11a. Ede11a esitetyt ma11in ominaisuudet patevat se11aisinaan vain, jos hinnat ja pa1kat muuttuvat samanaikaisesti. Jos pa1kkojen esimerkiksi tu1opo1itiikan kautta tapahtuva reagointi viivastyy, vaikutukset ovat eri1aisia. Niinpa, kuten ede11a jo todettiin, kaikkien hintojen yhtaaikaisen nousun (esimerkiksi deva1vaation) vaikutukset tuotantoon ja kasvuun haviavat, jos pa1kat nousevat samanaikaisesti ja yhta pa1jon. Mutta jos palkkojen reaktio viivastyy, viivastyksen aikana tuotanto ja paaomakanta kasvavat. Pa1kkojen myohemmin saavuttaessa ennen "deva1vaatiota" va11inneen tason suhteessa u1komaisiin hintoihin tuotanto jaa korkeamma11e tasolle johtuen viiveen aikana kertyneesta 1isapaaomasta. Kasvuvauhti sen sijaan pa1autuu enna11een. Sopeutusviiveiden vaikutuksia samoin kuin eri muuttujien vaikutusten numeerisia arvioita on mahdotonta esittaa puhtaasti teoreettisen ma11in

18 15 (32) avu11a. Siksi o1emme sovittaneet avoimen sektorin kasvuma11imme historia11iseen aineistoon, estimoineet sen parametrit ja suorittaneet eraita simu1ointikokeita. Siirrymme nyt taman empiirisen tutkimuksen esitte1yyn. 6. TEOLLISUUDEN EMPIIRINEN KASVUMALLI Empiirista kasvuma11ia varten koottiin aineisto, jonka muodostivat seuraavien muuttujien vuosihavainnot periodi1ta : Q = teo11isuustuotannon vo1yymi-indeksi (1926=100) K = P = teo11isuuden paaomakanta 1975-hinnoin tavaroiden (pl. maata1oustuotteet) viennin yksikkoarvoindeksi (1975=100) R = raaka-aineiden tuonnin yksikkoarvoindeksi (1975=100) korjattuna keskimaaraisin tuontitu11ein I = investointitavaroiden tuonnin yksikkoarvoindeksi (1975=100) korjattuna keskimaaraisin tuontitu11ein w = teo11isuuden ansiotasoindeksi (1975=100) korjattuna pako11isten sosiaa1iturvamaksujen osuude11a pa1kkasummasta T = aikamuuttuja (1949=149, 1950=150 jne.)

19 16 (32) Estimoitavat yhta10t saatiin suoraan edella esitetysta teoreettisesta kasvumallista, kuitenkin niin, etta tarjonnan hidas sopeutuminen kohti optimituotantoa paatettiin sallia. Arvelimme, etta tama on sopusoinnussa mallin pitkan aikavalin luonteen kanssa emmeka halunneet vaittaa tarjontavaikutusten "ly6van lapi" tuotantoon aivan valittomasti. Odotettu reaalikorko r ja yrityksen sisainen 1askentakorko i oletettiin vakioiksi, joten ne sisaltyvat mallin parametreihin. Estimoidut yhtalot ovat seuraavat: n + b2 v. log (p-cp). + ht + e + E t ja i=o 1 W t-l ( 18) K K = f 0 (P-CR) t - t-1 tit +gkt "t' jossa parametri a kuvaa tuotannon sopeutumisnopeutta kohti optimitarjontaa. Jos a=o, sopeutuminen tapahtuu kokonaan yhden vuoden aikana. Jos a=l, sop~utuminen on aarettoman hidasta. parametri b r on tuotannon hintajousto vuoden tahtaykse11a suhteellisia hintoja kuvaavan muuttujan suhteen, pitkan ajan hintajousto on b/(l-a)

20 17 (32) parametrit v. l. ovat suhteellisia hintoja kuvaavan muuttujan viivepolynomin painot parametri c on raaka-aineiden panoskerroin parametri h on teknisen kehityksen nopeus parametri e on vakiotermi muuttuja E: t on tarjontafunktion satunnainen virhetermi parametri f on investointien riippuvuutta tuotannosta lyhyella aikavalilla kuvaava muuttuja parametri g on paaomakannan sopeutumisnopeutta kuvaava parametrio Paaoman pitkan aikavalin suhde muuttujaan O(P-cR)/I on -fig. muuttuja "t on investointifunktion satunnainen virhetermi, jonka oletetaan noudattavan ensimmaisen asteen autoregressiivista prosessia parametrilla p. Tarjontafunktion suhteellisten hintojen (eli reaalipalkan) muuttujan muodostaminen Almonin polynomin avulla on perusteltavissa silla, etta hintaodotukset

21 18 (32) reagoivat vain nitaasti aktuaalislin sunteellislin hintoihln. Polynomin asteluvuksi maarattiln ~ ja viiveen maksimipituudeksi 4 vuotta. Aineistossa eslintyvan voimakkaan multikollineaarisuuden vuoksi ei KaikKia parametreja voitu estimoida aineistosta suoraan. Raaka-aineiden panoskerroin arvioitiin panos-tuotostutkimusten perusteella 0.5 suuruiseksi. Parametrien t ja 9 suhde kiinnitettiin vastaamaan muuttujien K Ja Q(P-cR)/I suhteen keskiarvoa estimointiperiodilla, mika Malli on taysin simultaaninen, kosk~ molemmissa yhtaloissa esiintyy kaksi endogeenista muuttujaa. Se estimoitiin suurimman uskottavuuden menetelma11a Kayttaen TSP-ohje1mistoa. Estimointitu10kset - ede1 lisessa kappa1eessa mainituin rajoituksin - 01ivat seuraavat (estimointiperiodi ): Parametri r;stimaatti KesKinaJonta a Vu 0.14 (A1monln p01ynomin paino) v II v II v II ', II C 0.5 (panos-tuotosestimaatti) h e f -~ (rajoitettu) p

22 19 (32) Yhtaloittaiset Durbin - Watson -testisuureen arvot olivat: tarjontafunktiolle 1.65 investointifunktio11e 1.60 Mallin hyvyytta voidaan tarkaste11a ns. ex post -simu1oinnin valossa. Estimoituun mal1iin syotettiin paaomakannan ja tuotannon a1kuarvot (vuonna 1954) ja annettiin mal1in "ennustaa" naiden kehitys estimointiperiodin loppuun asti annetuil1a eksogeenisten muuttujien (hinnat ja palkat) arvoil1a. Kuviossa 2 on esitetty ma1lin tuottama teollisuustuotannon kasvuura toteutunutta kasvu-uraa vasten. Huomataan, etta malli tarjonta1uonteensa mukaisesti ei pysty se1ittamaan i1meisesti kysyntaimpu1sseista johtuvia 1yhyita suhdannevaihteluita. Sen sijaan ma11iajo nayttaa ja1jitte1evan teol1isuustuotannon kasvun pidemman aikavalin vaihteluja tyydyttavasti. Esimerkiksi 50 luvun lopun ja 70-1uvun lopun mata1an kasvun jaksot se1ittyvat ma1lissa kohta1aisesti. Kuvio 2. Tuotannon toaell:inen (--) ja simuloitu kasvu (-_._) I O.15, r-----r---, r-----r-----, 0.15 o H---f---r\---1--f--l j~ :

23 20 (32) 7. ERAITA SIMULOINTIKOKEITA Olemme tutkineet yksinkertaisen empllrlsen kasvumallimme ominaisuuksia simulointikokein, joissa on eri kombinaatioin muutettu mallin hintamuuttujia. Olemme myos pyrkineet selvittamaan, miten myohastyneella "tulopolitiikalla" tai muulla palkkojen sopeutumisella voi olla vaikutusta hintashokkien valittymiseen teollisuustuotantoon. Mallin perusratkaisu on sarna "kui v ratkaisu, joka on esitetty kuviossa 2. Simulointikokeita esiteltaessa tarkastellaan tuotannon ja paaomakannan poikkeamia taman perusratkaisun mukaisilta urilta, kun jotakin tai joitakin mallin eksogeenisista muuttujista hairitaan. Koe 1. Ensimmaisessa kokeessa suoritettiin "devalvaatio": Vientihintoja P, raaka-aineiden hintoja R ja investointitavaroiden.hintoja I nostettiin kaikkia yksi prosentti historiallisen tasonsa ylapuolelle. Palkkataso w sen sijaan pidettiin historiallisella tasollaan. Kokeen tulos ilmenee kuviossa 3. Seurauksena prosentin devalvaatiosta on kasvuvauhdin kiihtyminen noin ~ vuodessa. Aivan jakson alussa kasvun lisays on suurempi, noin 0.3 %, joka nostaa tuotannon lahtotasoa noin prosentilla uutta kasvu-uraa "varten". Vakioskaalatuotto-oletuksen mukaan jos tuotanto ja paaomakanta kasvaisivat (prosenteissa) yhta paljon, lisaantyisi tyovoiman kaytto (prosenteissa) myos yhta paljon. Kuvion 3 mukaan paaomakanta ei kuitenkaan tassa "devalvaatiokokeessa" kasva yhta paljon kuin tuotanto. Siksi tyollisyyden kasvu on tuotannon kasvua suurempi.

24 21 (32) Koe 2. Seuraavaksi tarkasteltiin, mita tapahtui, jos palkat prosentin devalvaatiota seuraavana vuonna nousivat koko devalvaation edellyttamalla maaralla eli yhdella prosentilla. Tasta on seurauksena, etta suhde tuotantojpaaomakanta palautuu devalvaatiota edeltavalle tasolleen. Johtuen palkkojen sopeutumisviiveesta paaomakanta jaa kuitenkin devalvaation jalkeen noin 0.1 % korkeammalle tasolle kuin ilman devalvaatiota. Sarna patee tuotantoon. Kasvuvauhtiin devalvaatiolla ei sen sijaan ole tassa kokeessa vaikutusta pitkalla aikavalilla. Nam5 piirteet selviavat kuviosta 4, josta nakyy myos mallin antama arvio devalvaation lyhyen aikavalin tarjontavaikutuksista; muutaman vuoden ajan tarjonta olisi selvasti vertailutason ja myos uuden pitkan aikavalin tasapainonsa ylapuolella. Koska paaoman ja tuotannon prosentuaalinen lisays on pitkalla aikavalilla yhta suuri, myos tyollisyys kasvaa saman verran pitkalla aikavalilla (0.1 %). Koe 3 Jos palkkojen sopeutuminen "devalvaation" jalkeen on hitaampaa, jaavat pitkan aikavalin vaikutukset seka tuotantoon etta paaomakantaan suuremmiksi kuin edellao Palkkojen oletettiin tassa kokeessa sopeutuvan kohti ennen devalvaatiota vallinnutta reaalipalkan tasoa ns. osittaisen sopeutumisen kaavion mukaisesti. Devalvaatiovuonna palkat sailyisivat

25 22 (32) Kuvlo 3. Devllvl.tlo, Vllkutus tuot.ntoon P o.lk.nt.ln (. l, prosenttll ( ja!i!5 3 2 I -. o / V /. I /'1'.'.' " 65 V /'" V 70., 75 /' I I 3 2, Kuvlo ~. Devalvlltlo II Pllkklsopeutu.lnen. Vllkutus tuotlntoon l~ II plio_lklntl"n I. prosentui 0, o. o. o. 0, ~ ~ f- ~ -. ~ ~ (\ - -: ~ 2 f- IJ 60 ~ ' ~ I....:... 0 f- e : o,~ 0.2 Kuvlo 5. Devllv tlo II hldls p.lkkasopeutu_lnen. Valkutus tuotantoon 1-) II plio..klntaln '1. prosentui o. o. o. i-. i- -. & i A I \ ~ - i- ~ ~ii- i \ ~ o "... >- I - o...:.,' o.~ 0.2

26 23 (32) ennallaan, rnutta ensirnrnaisena vuonna devalvaation jalkeen palkkataso olisi 0.5 % vertailutason ylapuolella, toisena vuonna 0.75 %, kolrnantena vuonna 0.87 % ja niin edelleen lahestyen devalvaatioprosenttia. Sirnuloinnin tulos on kuvattu kuviossa 5. Kuten edellisessa devalvaatiokokeessa, toirnenpiteella ei ollut vaikutusta pitkan ajan kasvuvauhtiin, rnutta tuotannon taso jaa nyt rniltei 0.2 % vertailutason ylapuolelle pitkalla tahtayksella. Lyhyen ajan tarjontavaikutus olisi tata huornattavasti suurernpi. Koe 4 Naiden kokolailla tyyliteltyjen devalvaatiokokeiden jalkeen siirryirnme tarkastelernaan eri hintojen osittaisia vaikutuksia. Kokeessa 4 nostettiin lopputuotteen rnyyntihintaa (vientihintaa) prosentilla vertailutason ylapuolle v ? Palkat ja rnuut hinnat pidettiin historiallisilla kehitysurillaan. Sirnuloinnin tuloksia valaisee kuvio 6. Vaihtosuhteen tarnantyyppinen paranerninen nopeuttaisi taloudellista kasvua yli 0.2 % p.a., rninka lisaksi lyhyella tahtayksella kasvulisays on viela suurernpi, aiheuttaen n. 2-3 % lahtotason nousun uutta kasvuuraa varten. Tyollisyysvaikutukset ovat tassa kokeessa kasvuvaikutuksia suurernmat, silla paaornakannan lisaysta ei tapahdu aivan sarnassa suhteessa kuin tuotanto lisaantyy. Koe 5 Kuten edella kirjoitelrnan teoreettisessa osassa todettiin, prosentin rnyyntihinnan nousu aiheuttaa

27 (32) Kuvio 6. Vientihintojen nousu. Va1kutus tuotantoon (-) ja pihiomakantaan (_. --). prosenttia 15, ,r------,r ,------,----., ir ii-----i----i-...,..e.-~ Kuvio 7. Vientihintojen nousu ja palkkasopeutuminen. Vaikutus tuotantoon (-) j a paaomakantaan (-- - -). prosenttia o f- - f- - I- - f- - k I - - -~ ,-~ >II....- I I I I... I I I I I I I 1 I 1 I I I I I I '

28 25 (3~) (1 %)/(1 - cpr/p) _ 2 % 1is~yksen "pa1kanmaksuvaraan" s11n~ m1e1ess~, ett~ t~115in tu1onjako, p~~omakerroin ja (lyhyen t~ht~yksen) tarjonta pysyv~t ennal1aan. T~m~n proposition toteutumista empiirisessa kasvumal11ssa tarkasteltiin kokeessa 5, jossa v1entihintaa nostettiin (kuten kokeessa 4) yhdest~ prosent1sta a1kaen v ja lis~ksi pa1kkoja kahdesta prosentista a1kaen seuraavasta vuodesta Johtuen pa1kkojen viiv~stetysta sopeutumisesta ma11in tarjontaan syntyy 1ynyen ajan kasvuvaikutus (kuvio 7). Seka t~ma tarjontareaktio etta pidemm~n ajan kasvun nopeutuminen j~~v~t kuitenkin se1v~sti pienemmiksi kuin ede1la. 'I'y511isyysva~kutus on t~ss~ kokeessa (pa1kkanormista jontuen) pitk~ll~ aja11a samansuuruinen kuin tuotantovaikutus. Koe 6 Siirryta~n seuraavaksi raaka-ainehintojen vaikutuksiin. Kuviossa 8 n~hdaan ma11in reaktio prosentin suuruiseen pysyv~an raaka-ainehintojen nousuun. ~eurauksena on kasvuvauhdin a1entuminen noin 0.2 % p.a. ja taman 1isaksi tuotannon "1~ht5tasoa" noin kaks1 prosenttia a1entava lynyen ajan va1kutus. Ty511isyysva1kutukset olisivat mallin mukaan viela tuotantova1kutuksiakin ep~edu1lisemmat. Koe 7 Teoreettisen tarkastelun mukainen raaka-ainenintojen prosentin nousun vaikutus I pa1kanmaksuvaraan" olisi -(1 %)/(P/Pr-c) _.2 %, jos 1yhyen taht~yksen tuotantova1kutukset pyrit~an e1imin01maan. Kuv10ssa 9 on esitetty raaka-aineiden hintojen prosentin nousun

29 26 (32) Kuvio 8. Raaka-ainehintejen nousu. Vaikutus tuotantoon (----). j a paaomakantaan ( ) I presentt 1a Or----~r------:r-----r --...,r ,---, o -2~ \ : I ir------if------i------t--- -t~~----i-6 KuviO 9. Raaka-ainehintojen nousu ja palkkasopeutuminen. Vaikutus tuotantoon (~ ja paaomakantaan (---~). o " 1\ , l- I- I-- i r ' I-, I-- - I- I- I-- - f-...- I I I I -r I I I I I I I I I I I I I I I I I I I prosenttia o

30 27 (32) vaikutukset s~~na tapauksessa, etta palkkoja lasketaan seuraavasta vuodesta alkaen ~ %. Suurin osa raaka-aineiden ninnannousun 1yhyen ajan tarjonta- Ja p~tkan ajan kasvuvaikutuksista e1iminoituu taman palkkasopeutum~sen ansiosta. Koe t:s Investointitavaroiaen hinnannousu11a ei ole mallissa lyhyen tahtayksen tarjontavaikutusta, vaan kaikki taman hinnan vaikutukset valittyvat investointien Ja paaomakannan val~tyksel1a. Tassa kokeessa investointitavaroiden hintoja nostettiin v a1kaen prosent~11a. Kuviossa 10 esitettyjen tulosten mukaan KesKimaarainen va~kutus kasvuvauhtiin olisi vali11a noin.05 %, toisin sanoen me1ko pieni. Netto~nvestointien muutoksena tarkaste11en vaikutus on jonk~n verran se1vemmin nahtavissa. Nama muuttuvat keskimaarin noin 1.2 % mainitun investointitavaroiden hinnannousun seurauksena. l<oe 9 Ede11isen kokeen mukaisen investointitavaroiden h~nnan nousun Kasvuvaikutukset pitka11a aikavalilla onn~stutti~n tassa kokeessa e1~minoimaan a1entama1la palkkatasoa 0.5 %. 'l'asta oli tosin samalla seurauksena prosent~n suuruinen tuotannon tason nousu suhteessa vertailuratka~suun (Kuvio 11). Koe 10 PalKKatason prosenttiyksikon korotukse11a on mallissa miltei tarkalleen vastakkainen vaikutus yhden prosentin devalvaation kanssa (vrt. kuvioita 12 ja 3)

31 28 (32) KuvlO 10./ Investolntlt,v,roloen hlnn,n nousu. V'lkutus I tuotantoon (--I " piiioll'k,nta,n (00' -I. prosenttl. 1.5c:::----r---,.-----r ,.----::I : t t : t i :-::-:-:-I"---. '. 1. ::::-- "" il: "'"'+--:-.-.."' ,=::: 0.0 :-.t-~---1r----3-o.5!...~" 1E oo:-t.,.,-.::::::--3-l ~ 55 '. ~ - Kuvlo SS. Investolntlt.varolaen hlnnan no~su I' P.lkk.sopeutuIiSnen. VUkutus tuotantoon (-l la puo.akantaan 1-0 -I. prose.!!!.!.l. l / V I-"" '" I --'- I KuvlO S2. Palkkolen nousu. Valkutus tuotantoon l-l; I' pllolllll.nt.ln (0.'-I. prosenttla 0 1\ '. '. '" \ I -I I '.. -2 " "'" '. '. 3 i' I ~ r- ~ -4 "'

32 29 (32) l:s. LUPUKSI ~nnen kuin voidaan arvioida, mika edella esitettyjen tulosten relevanssi Kaytannossa voisi olla, on syyta kiinnittaa huomiota tassa kaytetyn avoimen sektorin kasvumallin rajoituksiin. Nama voisi ryhmitella seuraavasti: 1. "Realismin" aste. Malii konstruoiti~n tarkoituksella eritta~n pelk~stetyksi esimerk~ksi teknologisten olettamusten Ja avotalouden nakokontien tulkinnan osalta. YKsinkertaisuudesta on ap~a, JOs malli ymmarretaan asioiden nanmottamisen apuvalineena. Toisaalta yksinkerta~suus rajoittaa tulosten kayttoalaa k~rjaimellisina "peukalosaantoina". Paadyimme nainkin pelkistettyyn rakenteeseen siksi, etta verrattain pienetkin askeleet esimerkiks~ lynyen ajan hintadynamiikan mallittam~sen suuntaan Johtaisivat mallin intuitiivi~ sen hallinnan melkoiseen vaikeuteen. 2. SulJetun sektorin jattaminen huomiotta. Mallissa tarkastellaan teollisuutta sektorina, joka voi kasvaa ilman rahoitus- Ja tyovoimarajoitteita. Tama nakyy palkka- ja korkomuuttujien eksogeenisuutena. Estimoidussa mallissa pidettiin odotettua reaalikorkoa vakiona. HanoitusrajoituKsen puuttuminen on avoimessa taloudessa jarkeva oletus silloin, jos teollisuus paasee vapaasti ulkomaisille paaomamark Kinoille. Mall~ssa tehty oletus tyovoiman jatkuvasta liikatarjonnasta voi Kuitenkin olla riittava vain silloin, Kun mallia kaytettaessa implisiittisesti syntyvat tyollisyysva~kutuksetpysyvat "jarkevissa" rajoissa.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

eli ruee a ELI KEINOELÄMÄN TUTt(J USLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY ~j (t) r SOSIAALITURVAMAKSUJEN ENNUS'l'AHISESTA

eli ruee a ELI KEINOELÄMÄN TUTt(J USLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY ~j (t) r SOSIAALITURVAMAKSUJEN ENNUS'l'AHISESTA EL KENOELÄMÄN TUTt(J USLATOS THE RESEARCH NSTTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B, 00120 Helsinki 12. Finland, tel. 601322 ( ~' eli ruee a ~j (t) r Christian Edgren SOSAALTURVAMAKSUJEN ENNUS'l'AHSESTA

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

Juha Tarkka. SUOMEN KANSA.'N'TALOUDEN NELJÄNNESVUOSIMALLI BOF3:

Juha Tarkka. SUOMEN KANSA.'N'TALOUDEN NELJÄNNESVUOSIMALLI BOF3: Juha Tarkka. SUOMEN KANSA.'N'TALOUDEN NELJÄNNESVUOSIMALLI BOF3: Juha Tarkka _SUOMEN KANSANTALOUDEN NELJÄNNESVUOSIMALLI BOF3: UUDISTETTU VIENTILOHKO 1 Johdanto Tässä kirjoitelmassa esitellään Suomen Pankin

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate. KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET Yrityksen teoria (Economics luvut 13-14) 14) KTT Petri Kuosmanen Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä. * Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja

Lisätiedot

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista 1 29.9.2015 Valtiovarainministeriö Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista Tämä muistio tarkastelee hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Kansantalous, opettajan aineisto

Kansantalous, opettajan aineisto Kansantalous, opettajan aineisto Timo Lindholm, Juhani Kettunen ISBN 978-951-37-5498-3 Linja I MIKROTALOUSTIEDE 1 Kansantalouden peruskäsitteet 2 Rajakäsitteet 3 Kysyntä ja tarjonta 4 Joustot 5 Kilpailumuodot

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Rajatuotto ja -kustannus, L7

Rajatuotto ja -kustannus, L7 ja -kustannus, L7 1 Kun yritys valmistaa tuotetta jaksossa määrän q (kpl/jakso), niin kassaan kertyvä tuotto on R(q) = p q = p(q) q. Esimerkki. Jos kysyntäfunktio on p = 20 0.1q, niin tuotto funktio on

Lisätiedot

Korkojen aikarakenne

Korkojen aikarakenne Korkojen aikarakenne opetusnäyte: osa kuvitteellista Raha- ja pankkiteorian aineopintojen kurssia Antti Ripatti Taloustiede 4.11.2011 Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 1 / 30 2003),

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo 1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla BoF Online 5 2007 Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla Lauri Kajanoja Jukka Railavo Anssi Rantala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan

Lisätiedot

Miksi Suomi sukeltaa lastuja 2010-luvulta

Miksi Suomi sukeltaa lastuja 2010-luvulta Miksi Suomi sukeltaa lastuja 2010-luvulta Juha Honkatukia 1 Suomen talouden huono viimeaikainen kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät ovat hyvin tunnettuja, ja niistä on vedetty vahvoja talouspoliittisia

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5 Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5 1. Kotitehtävä. 2. Lasketaan aluksi korkoa korolle. Jos korkoprosentti on r, ja korko maksetaan n kertaa vuodessa t vuoden ajan, niin kokonaisvuosikorko

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin

Lisätiedot

14 Talouskasvu ja tuottavuus

14 Talouskasvu ja tuottavuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 1 AIKASARJA ILMAN SYSTEMAATTISTA VAIHTELUA... 2 1.1 Liukuvan keskiarvon menetelmä... 2 1.2 Eksponentiaalinen tasoitus... 3 2 AIKASARJASSA

Lisätiedot

Esseitä hyödykemarkkinoiden epätäydellisyydestä ja työn kysynnästä *

Esseitä hyödykemarkkinoiden epätäydellisyydestä ja työn kysynnästä * Kansantaloudellinen aikakauskirja 96. vsk. 4/2000 Tapani Kovalainen Esseitä hyödykemarkkinoiden epätäydellisyydestä ja työn kysynnästä * TAPANI KOVALAINEN KTT Työttömyys on eräs keskeisimmistä ja vaikeimmista

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset 4 (viikko 9) Tehtävä Tässä on tarkoitus soveltaa luentokalvojen sivulla 7 annettua kaavaa firman arvolle V. Tämä yritys tosin käyttää myös

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

MAINOSTILA MAINOSTILA MAINOSTILA. Maisema 2011. Luonto 2011 MAINOSTILA. Koko: 300 x 400 mm. + mainostila

MAINOSTILA MAINOSTILA MAINOSTILA. Maisema 2011. Luonto 2011 MAINOSTILA. Koko: 300 x 400 mm. + mainostila Kalenterit 2011 Maisema 2011 Koko: 300 x 400 mm 12 lehteä, kansi + pohjapahvi vaikuttavat maisemakuvat tilaa omille merkinnöille 1022 Luonto 2011 Koko: 232 x 330 mm 12 lehteä, kansi + pohjapahvi raikkaat

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää?

Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Kauanko Pohjoismaiden malli kestää? Seppo Honkapohja* Suomen Pankki * Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa Pohjoismaiden mallin menestys Suomen reaalinen bruttokansantuote

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

31 Korko määräytyy maailmalla

31 Korko määräytyy maailmalla 31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Antti Pirjetä Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Helsingin kauppakorkeakoulu 12.2.2008 1 Kilpaillut markkinat, yksi tai useampi päämies Agenttien 1 ja 2 tuottamat

Lisätiedot

Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa.

Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa. NIMI: OPPILASNUMERO: ALLEKIRJOITUS: tehtävä 1 2 3 4 yht pisteet max 25 25 25 25 100 arvosana Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 LINEAARINEN MALLI... 1 Selityskerroin... 3 Excelin funktioita... 4 EKSPONENTIAALINEN MALLI... 4 MALLIN KÄYTTÄMINEN ENNUSTAMISEEN...

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Makrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen

Makrotalousteoria 1. Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria. Markku Siikanen Makrotalousteoria 1 Toinen luento: Keynesiläinen makroteoria Markku Siikanen 2 Luento Aiheena on keynesiläiseen makroteoriaan syventyminen Uusien termien sisäistäminen Makrotason hyödykkeiden kysyntä Keynesiläinen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Luento 5: Peliteoriaa

Luento 5: Peliteoriaa Luento 5: Peliteoriaa Tässä kappaleessa tutustutaan hieman peliteoriaan. Keskeisiä asioita ovat Nash-tasapaino ja sekastrategia. Cournot n duopolimalli vuodelta 1838 toimii oivallisena havainnollistuksena

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Investointilaskentamenetelmiä

Investointilaskentamenetelmiä Investointilaskentamenetelmiä Laskentakorkokannan käyttöön perustuvat menetelmät (netto)nykyarvomenetelmä suhteellisen nykyarvon menetelmä eli nykyarvoindeksi annuiteettimenetelmä likimääräinen annuiteettimenetelmä

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

12 Lineaarialgebran sovelluksia

12 Lineaarialgebran sovelluksia Lineaarialgebran sovelluksia, Panos-tuotos -analyysi 1 12 Lineaarialgebran sovelluksia Tässä kappaleessa esitellään sovelluksia. Ainakin osa sovelluksista on luennoilla syytä käydä läpi niin varhain kuin

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä Diskonttaus Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava K t 1 + it. (3) missä pääoman K t diskontattu arvo, eli nykyarvo(t = 0) i = korkokanta jaksosta kulunut aika t = korkojakson

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Suomen Laffer-käyrä* ARTIKKELEITA. 1. Johdanto. Taina Eckstein KTM* Heli Paunonen KTM*

Suomen Laffer-käyrä* ARTIKKELEITA. 1. Johdanto. Taina Eckstein KTM* Heli Paunonen KTM* Kansantaloudellinen aikakauskirja 97. vsk. 2/2001 ARTIKKELEITA Suomen Laffer-käyrä* Taina Eckstein KTM* Heli Paunonen KTM* 1. Johdanto T uloverotuksen keventäminen on jatkuvasti esillä poliittisessa keskustelussa.

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

51 Palkankorotus, työttömyys ja tuottavuus

51 Palkankorotus, työttömyys ja tuottavuus 51 Palkankorotus, työttömyys ja tuottavuus 1 Tuottavuuden nousu ja inflaatio o Tuottavuuden nousu o Tuottavuuden nousu ja inflaatio 2 Palkankorotuksen määräytyminen Suomessa 3 Palkankorotus ja työttömyys:

Lisätiedot