Sallatunturi kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sallatunturi 2020 - kehittämisohjelma"

Transkriptio

1 Sallatunturi kehittämisohjelma

2 Sallatunturi kehittämisohjelma Sallan kunta Salla 2008

3 Sallan kunta Pöyry Environment Oy, Oulu 2007 Haaga-Perhon raportteja, Savonlinna 2007 Kannen kuva: Sallan keskuksen tulevaisuudennäkymä, Eva Persson Puurula Valokuvat: Bart Braafhart ISBN (nid) Sevenprint Oy, Rovaniemi 2008 ISBN (pdf)

4 Sisällysluettelo Johdanto Kehittämisen lähtökohdat Sallatunturin visio ja imago Toiminnalliset tavoitteet Strategiset painopisteet Maankäytön strategiset painopisteet Markkinasegmentit Kehittämisen painopisteet Matkailijamäärien lisääminen Vauhtia myyntiin ja tehoa tiedottamiseen Salla-brändin tuotteet Aito kansainvälistyminen ja laadukas toiminta Saumaton yhteistyö Salla alppihiihdon huippukohteeksi Saavutettavuuden parantaminen Kilpailuedellytyksiä parantavat infrastruktuuri-investoinnit Seuranta ja päivitys Toimenpideohjelma Yhteistyön resurssointi Sähköisen myynnin kehittäminen Aktiivinen kotimaanmyynti ja hiljaisen ajan tuotteisto Salla-brändin tuotteet Valmennusohjelmat Kaavoitus Majoituskapasiteetin lisääminen Hankeyhteenveto Ohjelman toteutumisen seuranta Seurantamittarit Seurannan toteutus Kehittämissuunnitelman vaikutusten arviointi...22

5 1 Johdanto Sallatunturi ja koko Salla tarjoaa hyvät puitteet lomanviettoon, erästelyyn, luontoaktiviteetteihin tai vaikka tunturiluonnosta nauttimiseen. Matkailijat ja vapaa-ajan viettäjät arvostavat erityisesti Sallan rauhallisuutta ja omaleimaisuutta. Edellytykset kehittymiseen ovat hyvät. Sallatunturi on Lapin mittakaavassa suhteellisen pieni keskus. Pienuudella on etunsa, sillä tunturi ei ole sidottu menneiden aikojen ratkaisuihin. Viime vuosina Suomen matkailuelinkeino on elänyt voimakasta kasvukautta. Matkailu on jatkuvasti kasvanut ja kuluttajien luottamus tulevaisuuden matkustamiseensa on Suomen matkailuelinkeinon tärkeimmillä markkinoilla vahva. Myös tämä luo edellytykset ainakin kehittämisohjelma-ajan alkuvuosille. Sallatunturi 2020 kehittämisohjelman tavoitteena on luoda toiminnalliset ja infrastruktuuriset edellytykset Sallatunturin ja koko Sallan matkailun omaleimaiseen kasvuun. Kehittämisohjelma pohjautuu nykytila-analyysiin, Sallatunturin nykytila 2005 raporttiin, yritysten ja sidosryhmien edustajien haastatteluihin sekä Sallassa pidettyyn kolmeen työpajaan. Työ on edennyt seuraavin askelin: 1. Haastattelut ja taustatietojen keruu lokakuu 2005 tammikuu Nykytilan ja haastattelujen raportointi tammi-helmikuu I työpaja - kehittämisideat helmikuu II työpaja ohjelman runko toukokuu Opintomatka Solovetskiin Venäjän tarjonta kesäkuu Kehittämisohjelman tarkentaminen joulukuu 2006 tammikuu III työpaja kehittämisohjelman sisällön tarkentaminen tammikuu Opintomatka Pohjois-Ruotsiin toukokuu Kehittämisohjelma lausunnolla kesä-elokuu Ohjelma valmis lokakuu 2007 Kehittämisohjelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä Sallan yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Sen on koonnut Haaga-Perhossa (Haaga Tutkimuksessa) Hannu Piirainen ja maankäytön ja kaavoituksen osalta Pöyry Enviroment Oy:stä Tommi Tenno ja Eva Persson Puurula.

6 2 1. Kehittämisen lähtökohdat Sallan tärkeimmät vahvuudet ovat erämaat, toimiva laskettelukeskus ja Venäjän naapuruus sekä alueen etelälaidalla sijaitseva Oulangan kansallispuisto. Sallatunturi on myös tullut tunnetuksi alppihiihdon harjoittelu- ja kilpailupaikkana. Salla on kuitenkin vielä tuntematon ja resursseiltaan pieneksi luettava keskus, jonka saavutettavuus ei vielä ole Pohjois-Suomen suurten keskuksen tasolla. Vahvuudet EU:n suurin erämaa ja tunturiluonto, Oulangan kansallispuisto Toimiva ja kotoisa laskettelukeskus Venäjän raja ja rajan eksotiikka Alppihiihdon harjoittelu- ja kilpailupaikka Ulkomaisten matkailijoiden osuus Kuntakeskus lähellä matkailukeskusta Mahdollisuudet Yksituumaisuus ja yhteistyö Aitous ja omaperäisyys Tuotekehitys Salla-brändi Myynti Venäjän viisumikäytännön vapautuminen Liikenneyhteyksien paraneminen niin kotimaassa kuin Venäjälläkin Vapaa-ajan asunnoista kakkosasunnoiksi Suurten investoijien kiinnostuksen herääminen Lumivarmuus ilmaston lämmetessä Heikkoudet Tuntematon kunta ja matkailukeskus Kapea tarjonta Heikohko saavutettavuus Kilpailutilanne perinteisillä markkinoilla liian heikko Laajempi yhteistyö ei kiinteytynyt Uhat Kilpailutilanteen jatkuva kiristyminen Energian ja lentämisen kallistuminen Veturiyritysten väsyminen Työvoiman saanti Kehittämisohjelma pohjautuu Sallan vahvuuksiin ja saavutettuun menestykseen. Salla rakentaa oman toimintalinjansa, luo kokonaisvaltaisen Salla-brändin, jonka ansiosta Salla on tulevaisuudessa haluttava viettokohde niin kotimaisille ja kuin ulkomaisillekin matkailijoille sekä vapaa-ajan viettäjille. Oman toimintalinjansa kautta Salla vähentää kilpailupainettaan Pohjois-Suomen suurten matkailukeskusten kanssa. Ohjelman toteutuminen puolestaan edellyttää saumatonta yksituumaisuutta ja yhteistyötä sekä systemaattista markkinointia ja myyntityötä, joiden avulla uudet tuotteet viedään markkinoille. Venäjän rajan avautuminen ja ylipäätään rajayhteistyö on Sallalle suuri mahdollisuus, sillä Venäjän läheisyys on Sallalle ehdoton vetovoimatekijä ja tuotepotentiaali. Kun Sallan liikenneyhteydet paranevat ja Rovaniemen ja Kantalahden välille syntyy toimiva rautatieyhteys, se luo Sallalle aivan uuden mahdollisuudet. Rautatieyhteyttä korostaa vielä odotettavissa oleva fossiilisten polttoaineiden ja sitä myötä lentämisen voimakas kallistuminen, mikä lisää eittämättä raideliikenteen suosiota. Myös ilmaston lämpeneminen suosii Lapin keskuksia. On mahdollista, että tulevaisuudessa vain Lapissa ja vastaavilla korkeuksilla pystytään takaamaan lumivarmat olosuhteet.

7 3 2. Sallatunturin visio ja imago Sallatunturi on myös täyden palvelun matkailukeskus, mistä löytyvät yhdessä kuntakeskuksen kanssa kaikki niin matkailijan kuin vapaa-ajan asukkaankin tarvitsemat tuotteet ja palvelut. Visio Salla on kansainvälinen täyden palvelun matkailukeskus Venäjän naapurissa. Salla luo asiakkaisiinsa kestävän ja aina houkuttelevan suhteen. Salla on jo nyt Lapin kansainvälisin paikka, jonka menestys riippuu ratkaisevasti ulkomaanmarkkinoista. Venäjällä on merkitystä tuotteena ja imagotekijänä. Kestävä ja aina houkutteleva suhde tarkoittaa hyvää palvelua ja jatkuvasti kehittyviä tuotteita, mikä synnyttää kanta-asiakkuutta. Kasvavana keskuksena Sallan resurssit ovat rajalliset. Kanta-asiakkuus säästää markkinointikustannuksia. Imago Imago lähtee luonnollisesti visiosta: Salla on aitoa Lappia ja säväyttää joka kerran. Kokemukset Sallasta ovat niin myönteisiä, että niistä puhutaan myös muille.

8 4 3. Toiminnalliset tavoitteet Kun Sallan matkailu käännetään pysyvään nousuun, vuodepaikkamäärien voimakas lisääminen on avainasemassa. Majoituskapasiteetin kasvun suunnataan erityisesti kaupallisiin vuodepaikkoihin, lähinnä hotellimajoitukseen, sillä loma-asuntojen käyttöasteet jäävät kaupallista majoitusta pienemmiksi. Lisäksi kaupallisessa majoituksessa yöpyvät asiakkaat käyttävät suhteellisesti huomattavasti enemmän rahaa palveluihin. Kaupallisen kapasiteetin kasvu onnistuu, kun Salla hyödyntää optimaalisesti omat mahdollisuutensa ja huolehtii riittävästä tonttivarannosta ja kaava- ja kunnallistekniikasta sekä panostaa aktiivisesti yrittäjien ja investoreiden etsimiseen. Tavoitteena on kasvattaa Sallan matkailu nykyisestä vuoteen 2020 mennessä kolminkertaiseksi. Kasvun mittareina ovat rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet matkailun taloudelliset vaikutukset, välitön matkailutulo matkailun verotulovaikutukset vuodepaikat laatu Tavoitteen toteutuminen merkitsee keskimäärin kahdeksan prosentin vuotuista kasvua, mikä on noin kaksinkertainen koko Lapin matkailun viimeaikaiseen kasvuun verrattuna. Vuosi Rekisteröidyt yöpymiset, vrk Välitön matkailutulo, milj Verotulovaikutukset 1, milj. 0,5 0,7 1,1 1,5 Vuodepaikat, kpl Palvelun laatua mitataan systemaattisesti käyttäen hyödyksi Matkailun edistämiskeskuksen laatuverkkoa. Laadun lähtömittaus tehdään vuonna 2008 ja vuonna 2010 sen tulisi olla 3,6 tai parempi ja vuonna 2015 vähintään 4,1 ja vuonna 2020 vähintään 4,5. 1 Verotulovaikutukset on laskettu vuoden 2005 kunnallisen tuloveroprosentin mukaisesti.

9 5 4. Strategiset painopisteet Kehitysohjelman toteutumisen perusedellytyksenä on tiivis yhteistyö, joka on kireässä matkailukeskuskilpailussa menestymisen elinehto. Ohjelman muita elementtejä ovat infrastruktuurin parantaminen ja yhtenäisen ilmeen luominen. Osaamisen parantamisella hallitaan liiketoimintaa ja laadulla edistetään muun muassa kantaasiakkuuden syntymistä. Salla-brändi ilmenee ensi vaiheessa asiakaslähtöisesti kehitettyinä tuotteina ja palveluina. Brändin syntymistä tuetaan aktiivisella tiedottamisella. 4.1 Maankäytön strategiset painopisteet Erityisesti ohjelmakauden alkuvaiheessa painotetaan aktiivista myyntityötä niin koti- kuin ulkomaillekin. Ohjelman kantavana teemana on jalostaa Sallan vahvuudet myytäviksi tuotteiksi Sallalle ominaisille kohderyhmille ja markkinoille. Sallan kunnasta on valittu matkailun kehittämisen painopisteiksi seuraavat vyöhykkeet 1. Poropuisto-Sallatunturi-kirkonkylä 2. Oulanka-Hautajärvi 3. Naruska - Tuntsa Tämän kehittämisohjelma keskittyy nimensä mukaisesti Sallatunturin alueeseen. Tässä suunnitelmassa on käsitelty konkreettiset toimenpiteet vain Sallatunturin-kirkonkylän alueen osalta, koska tämä alue on ollut suunnittelun painopisteenä. Muilla alueilla on myös paljon tärkeitä toimenpiteitä, mutta niitä ei ole tässä suunnitelmassa käsitelty. Sallan matkailua on kehittävä kaikilla yllämainitulla kolmella painopistealueella. Sallatunturi-Salla alueen osalta maankäyttöä on tutkittu tarkemmin vaihtoehtoisten rakennemallien avulla. Näistä valittiin kehittämisen pohjaksi alla esitetty keskitetty malli. Maankäytön kehittäminen keskittyy viitteen osa-alueeseen: Sallan kirkonkylä, Sallatunturi, Pyhäjärvi ja Hangasjärvi ja Poropuisto.

10 6

11 7 5. Markkinasegmentit Lähivuosina Sallatunturi keskittyy entistä tiiviimmin nykyisiin vahvoihin asiakasryhmiin. Näitä avainasiakasryhmiä ovat Itäkairan luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneet ulkomaiset perheet ja pariskunnat o vetovoimatekijät: arktisuus, puhtaus, Venäjä, paikallinen elämäntapa ja historia sekä leppoisat aktiviteetit. Sotahistoria tai hikiaktiviteetit eivät yleensä kiinnosta kotimaiset luonnossa ja rauhallisessa laskettelukeskuksessa viihtyvät lapsiperheet ja pariskunnat o vetovoimatekijät lapsiperheille 1) pienet lapset: koko perheen yhdessä olo ja tekeminen rauhallisessa ja lappimaisemassa. Muuta harrastetaan lasten ehdoilla. 2) Kun lapset ovat isompia, harrastaminen määrää matkakohteen. kotimaiset seniorit o vetovoimatekijät: rauhallisuus, harrastaminen luonnossa, sotahistoria alppihiihdon aktiiviharrastajat ja heidän tukijoukkonsa o vetovoimatekijät: hyvät rinteet ja toimivat palvelut koti- ja ulkomaiset kokous- ja incentive-ryhmät, jotka hakevat Sallasta eksotiikkaa ja yksilöllisiä elämyksiä o Sallalle ominaiset vetovoimatekijät: rauhallinen kohde, jossa on myös toimivat palvelut ja aktiviteetit Kotimaisille perheille ja senioreille Sallaa myydään niin matka- kuin vapaa-ajan viettokohteenakin. Kokous- ja incentive-markkinoilla Sallan ei kannata kilpailla Levin ja Ylläksen kaltaisten matkailukeskusten kanssa. Aktiiviset markkinointi- ja myyntitoimenpiteet kohdistetaan nykyisin tärkeimmille markkina-alueille, joita ovat kotimaan lisäksi ensisijaisesti Alankomaat, Britannia, Venäjä ja saksankielinen Eurooppa. Muut markkinaalueet ovat seurannassa ja toimenpiteet riippuvat niiden kehityksestä sekä myynnin yhteistyömahdollisuuksista muiden keskusten kanssa.

12 8 6. Kehittämisen painopisteet 6.1. Matkailijamäärien lisääminen Sallassa on matkailijamääriin nähden hyvä ja vajaalla käytössä oleva palveluvarustus ja -rakenne. Kehittämisen edellytyksenä on liiketoiminnan kasvu. Tähän voidaan vaikuttaa erityisesti kaupallisen majoituskapasiteetin lisäämisellä. Tärkeimmäksi kehittämistoimeksi on sen vuoksi otettava uusien investointien saaminen alueelle. Edellytyksiä voidaan luoda kaavoituksella ja maapolitiikalla, mutta on ryhdyttävä myös aktiivisiin toimiin uuden hotellikapasiteetin saamiseksi. Sallan kunta suuntaa aktiiviset toimet sijoittajille ja suurille rakennusyrityksille 2. Rakentajien kanssa pyritään ns. aluerakennussopimuksiin ja hotelli-investoijia haetaan valmiilla konsepteilla. Tämän lisäksi Sallatunturin vapaa-ajan asumista on syytä edistää jatkuvasti. Yksittäisten tonttien myyntiä vauhditetaan omin myyntikampanjoin: varaa tontti nyt, saat lisäetuna Kunta pitää kaavoituksellaan huolen tonttivarannon riittävyydestä. Mökkiläisten palveluja parannetaan. Kiinteistöhoidon palvelujen lisäksi mökkiläinen voi tilata siivouksen tai vaikkapa catering-palvelut Vauhtia myyntiin ja tehoa tiedottamiseen Myynti ja myynnin edistäminen Sallan kehitys kiihdytetään selvään nousuun tuotekehityksellä ja aktiivisella myyntityöllä. Niin koti- kuin ulkomaan myyntiin sekä sitä tukevaan myynninedistämiseen laaditaan oma strategiansa ja toimintaohjelmansa. Ohjelmaan liittyy myyntityön delegoiminen: kaikki Sallan edustaja/edustajat messuilla ja myyntipäivillä myös myyvät Sallaa. Sallan yritykset rakentavat myös joko oman yhteisen varausjärjestelmänsä tai yritykset liittyvät alueellisesti laajempaan varauskokonaisuuteen. Internet on jo tällä hetkellä useimmille matkaa suunnitteleville merkittävin tiedotuskanava ja myynti verkon välityksellä kasvaa voimakkaasti koko ajan, oli ostajana sitten kuluttaja tai matkatoimisto/matkanjärjestäjä. Ulkomaan markkinoilla aktiivinen myyntitoiminta kohdistuu lähinnä matkanjärjestäjiin. Vienti vie resursseja ja siksi myynti järjestetään yhteistyössä Itä-Lapin matkailukeskusten kanssa koordinaattorinaan Koillistunturit ry, joskin Salla voi tehdä myyntiyhteistyötä myös muiden keskusten tai alueiden kanssa. Tavoitteena on saada ulkomaanmyyntiin vähintään yhden henkilötyövuoden panos käyttökuluineen. 2 Rakentamisen luonteen muututtua myös monet suuret rakennusyritykset ovat kiinnostuneita pienrakentamisesta.

13 9 Kotimaan myyntityössä suoramyynnin käyttöä tehostetaan. Myynnin kohteina ovat Sallalle soveltuvat organisaatiot, esimerkiksi alppihiihdon liitto ja seurat ja toisaalta erilaiset yhteisöt ja yritykset. Yhteisömyynnillä Salla hakee matkailijoiden lisäksi myös uusia vapaa-ajan asukkaita. Kuinka hyvin järjestömyynti onnistuu, koulutusmatkailuhanke antaa tästä testitietoa. Tehokas tiedotus Sallan on vielä tuntematon matkailukohde. Sallasta tiedottaminen on myös ollut vaatimatonta. Aktivoituvan uustiedottamisen tehtävänä on tukea myyntityötä: kerrotaan Sallan myönteisistä asioista ja ainutlaatuisista vetovoimatekijöistä erityisesti asiakassegmenttien suosimissa medioissa. Tiedottamisessa hyödynnetään ammattilaisia, joilla on myös valmiit mediakontaktit. Sallan yhtenäinen ilme Sallan ja matkailuyritysten viestintämateriaalin visuaalinen ilme tarkistetaan sellaiseksi, että se vastaa haluttua imagoa. Viestintämateriaalin käytölle laaditaan selkeät ohjeet. Matkailijoiden lähitiedottaminen Nykyinen matkailun I-piste on auki liian vähän aikaa ja se sijaitsee jossain määrin sivussa matkailijoiden luonnollisilta kulkuväyliltä tai majoituskohteista. Erityisesti Sallatunturiin tarvitaan sesonkiaikoina oma tiedotuspisteensä Salla-brändin tuotteet Salla-brändi konkretisoituu alueen erämaaluontoon, kulttuuriin ja sotahistoriaan, luontoliikuntaan sekä eränkäyntiin perustuviin tuotteisiin sekä Sallan ainutlaatuiseen asemaan Venäjän rajalla. Brändituotteet perustuvat valittujen kohderyhmien todellisiin tarpeisiin ja niitä viehättäviin vetovoimatekijöihin, sillä venäläistä lomanviettäjää kiinnostavat täysin eri asiat kuin vaikkapa suomalaista eläkeläisryhmää. Esimerkiksi sotahistorian kehittämisessä ja esilletuomisessa on oltava tarkka. Luontotuotteet Luontoliikunnan imagopohjana on Euroopan Unionin suurin erämaa-alue. Tuotteisto ja reitit jakaantuvat alueellisesti neljään osaan: 1. Poropuisto-Sallatunturi-kirkonkylä 2. Oulanka-Hautajärvi 3. Venäjän lähialueet: Kelloselkä Kutsa, Kelloselkä Alakurtti Kantalahti 4. Salla Naruska - Tuntsa

14 10 Täyden palvelun tuotteet toteutetaan vuodenajan mukaisesti Sallassa käytetyillä aktiviteeteilla/ulkoilumuodoilla: vaellus, maastohiihto, poro, moottorikelkka, vetokoira, mönkijä, maastopyörä, kajakki/kanootti ja hevonen. Luontoliikunta voidaan teemoittaa, voidaan järjestää luonnon katseluretkiä, lintubongausta tai merkittävät luontokohteet voidaan yhdistää alueen historiallisiin kohteisiin. Kulttuuri Kulttuurituotteet esittelevät ensisijaisesti paikallista historiaa ja elämäntapaa pääkohderyhminään erityisesti matkakohteestaan syvällisemmin kiinnostuneet koti- ja ulkomaiset pariskunnat. Myös tämä tuotteisto jakaantuu erityyppisiin reitteihin ja kohteisiin. Tuotepohjia ovat esimerkiksi jo käynnistetty Kyläreitti, jonka kohteiden sisältöä syvennetään ja kohteiden määrää lisätään paikallista elämänmuotoa esittelevillä tutustumiskohteilla suunniteltu sotahistoriallinen museo ja historiallisesti merkittävät kohteet Saijan maisema-alue, ainutlaatuinen vapaaehtoisesti suojeltu kylämiljöö jalo- ja korukivien etsintä ja käsittely, kullanhuuhdonta Sallan vanhat elinkeinot, esimerkiksi puunkorjuu savottamaailmoineen tapahtumat Metsästys ja kalastus Kalastustuotteiden tai mahdollisuuksien tarjonta on vielä varsin pienimuotoista ja esimerkiksi Kuusamossa tunnetuksi tulleiden kalastuskohteiden tapaisia ei ole. Sallaan tulisi kehittää monipuoliset kalastusmahdollisuudet, joissa lohikalojen ohella voisi kalastaa myös valkolihaista saalista. Metsästysmahdollisuuksia tarjotaan erityisesti niille vapaa-ajan asukkaille, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan kirjansa Sallaan. Hiljaisemman ajan tuotteisto Sallan kuten koko Lapin ongelmana on kysynnän voimakas keskittyminen muutamaan kevätkuukauteen. Kauden jatkamiseksi Sallaan luodaan erityinen sesonkeja jatkava, pitkälti kotimaisille markkinoille tarkoitettu tuotteisto. Tuotteiston vetovoimana ovat erilaiset lisäpalvelut ja maltillinen (mutta ei ale-) hinnoittelu.

15 Aito kansainvälistyminen ja laadukas toiminta Aito kansainvälistyminen Kansainvälistyminen merkitsee kommunikaatiotaidon lisäksi myös kykyä ymmärtää muualta tulevan ihmisen kulttuuria ja tapoja. Sallassa toteutetaan pitkäjänteinen, koulutettavien lähtötasosta ja osallistumisvalmiuksista lähtevä koulutusohjelma. Henkilökoulutuksen ohella kaikki opastusmateriaali ja informaatio on julkaistu vähintään myös englanniksi. Koulutuksella ammattitaitoisia ohjelmapalveluhenkilöitä Sallan tulevaisuuden ongelmaksi, niin kuin monissa muissakin Lapin matkailukeskuksissa, nousee lähitulevaisuudessa ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Sallassa käynnistetään Opetusministeriön rahoituksella ja yhteistyössä Lapin liikuntaopiston kanssa ohjelmapalvelupainotteinen liikunnanohjaajakoulutus, joka tähtää ammattitaitoiseen ohjelmapalveluyrityksessä toimimiseen. Laatu tavoitteen tasolle Kansainvälistymisen ohella Sallassa käynnistetään matkailukeskuksen laadun kehittämisohjelma, DQN. Ohjelma nostaa laadun kehittämisohjelmassa asetetun tavoitteen tasolle Saumaton yhteistyö Salla Matkailukohteen vetovoima syntyy ainutlaatuisista tuotteista ja tuottajien kyvystä muodostaa niistä saumattomia kokonaisuuksia. Yhteistyön lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet. Sallan voimavarat ovat myös pienet. Jos halutaan kasvaa ja saada aikaan toimiva Salla-brändi, maailmalla tunnettu tuotemerkki, kasvu on rakennettava yhdessä. Toimivaa yhteistyötä tarvitaan niin palvelujen järjestämisessä, markkinointi- ja myyntityössä sekä laajemmissa kehittämishankkeissa. Matkailijoille ostaminen, shoppailu on tärkeä ohjelmanumero. Siksi Sallatunturin ja kuntakeskuksen välillä tulee olla joustava julkinen liikenne erityisesti chartermatkustajille. Kaupallinen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia myös alkutuotannolle, erityisesti porotaloudelle. Sallatunturin alueelle/kuntakeskukseen tulisi järjestää porotuotteiden myyntipiste. Yhteistyölle tulisi rakentaa myös kiinteät puitteet, sillä kiinteys turvaa pitkäjänteisen työn. Yksinkertaisimmillaan kiinteä yhteistyö voidaan järjestää niin, että kaikki matkailusta hyötyvät yritykset liittyvät Matkalle Sallaan yhdistykseen. Yhteistyötä ja koko matkailun kehittämistä koordinoimaan palkataan joko Sallan kunnan oma tai Itä- Lapin yhteinen matkailukoordinaattori.

16 12 Seutu/suuraluetaso Suuraluetasolla Salla kiinnittyy entistäkin kiinteämmin Lapin imagon alle ja osallistuu resurssiensa mukaisesti Lapin Markkinoinnin myynninedistämistyöhön. Alueyhteistyö kootaan mahdollisuuksien mukaan Koillistunturit ry:n ympärille. Venäjä Salla sijaitsee otollisessa paikassa Barentsin käytävän varrella. Kun Venäjän pohjoisosien suunnitellut teolliset hankkeet sekä raaka-aineiden ja energiavarojen hyödyntäminen todella käynnistyvät, se merkitsee valtavaa kasvusykäystä Sallalle ja myös sen matkailulle. Ennen niitä Venäjän lähialueet ovat potentiaalinen kohde harkitulle tuoteyhteistyölle Salla alppihiihdon huippukohteeksi Salla on jo nyt varsin suosittu alppihiihdon nuorten valmennuspaikka. Tätä asemaa vahvistetaan ja tavoitteena on päästä markkinajohtajuuteen Saavutettavuuden parantaminen Matkailu on Lapille elintärkeäksi kasvanut elinkeino, jonka haasteena turvata joustava saavutettavuus myös tulevaisuudessa. Tässä raidekuljetukset ovat avainasemassa. Sallalle on elintärkeää, että ratayhteys Rovaniemi Kemijärvi Salla perusparannetaan ja sähköistetään sekä rataosuus Alakurtti Kelloselkä rakennetaan. Viimeksi mainittu yhteys varmistaa yhteyden Muurmannin radalta Suomen puolelle. Venäjällä juna on perinteisen suosittu matkustusväline. Kun Venäjältä voidaan tulla samalla junalla aina Sallaan saakka, se luo edellytykset venäläisten Sallanmatkailun huomattavallekin kasvulle Kilpailuedellytyksiä parantavat infrastruktuuri-investoinnit Toimiva infrastruktuuri on Sallan kasvun perusedellytys. Keskeisiä Sallatunturin ja ko- Väylä on välttämätön jo tiellä liikkuvien turvallisuuden ko Sallan kilpailukykyä parantavia infrastruktuuri-investointeja ovat 1. Kevyen liikenteen väylä välille Poropuisto-Sallatunturi-kirkonkylä vuoksi.

17 Poropuiston kohdalle alikulku Alikulku mahdollistaa turvallisen siirtymisen tien itäpuolisille reiteille Liikuntareitit Reittiverkko on tällä hetkellä suhteellisen kattava. Reittiverkostoa parannetaan tarpeen mukaan. Lisärinteet Rinnealueelle tarvitaan yksi selkeästi lapsille tarkoitettu helpohko rinne. Muiden rinteiden suunnittelu mm. Iso-Pyhätunturille aloitetaan, kun Sallatunturin vuodepaikkamäärä ylittää paikan rajan. Keveämpiä rakenteita ovat jääkirkko Sallatunturin keskusaukiolle ja talvisin luistinrata Kesemäjärven jäälle. On huomattava, että kaikki infrastruktuuri-investoinnit parantavat myös kuntalaisten palveluita Seuranta ja päivitys Seurannan mittareita ovat tavoitteen mukaiset: vuodepaikkamäärä, yöpymiset, välitön matkailutulo ja verotulovaikutukset sekä toiminnan laatu. Tavoitteiden toteutumisen seurantakortti esitetään kappaleessa 9. Ohjelman toteutumisen seuranta. Ohjelman toimenpiteiden toteutumista tarkastellaan myös yhteisesti Matkalle Sallaan ry:n vuosikokouksissa yhteydessä pidettävässä tilaisuudessa. Kehittämisohjelma päivitetään perusteellisesti vuosina 2010 ja 2015 tai silloin, kun Sallatunturin toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi raideliikenteen avautuminen Venäjältä parantaa merkittävästi Sallan kilpailutilannetta, jolloin toimenpiteitä tulee suunnata uudelleen.

18 14 7. Toimenpideohjelma Seuraavassa esitetään strategiasta johdetut päätoimenpiteet. Niiden toteutusaikataulu ja karkeat kustannustasot on mainittu kappaleen lopun yhteenvedossa Yhteistyön resurssointi Sallan nousu onnistuu vain tiiviillä yhteistyöllä, mihin sitoutuvat kaikki matkailusta hyötyvät tahot. Yhteistyö on myös resurssoitava, sillä vapaaehtoisella työllä ei pystytä saamaan pysyviä tuloksia. Toimenpiteet 1. Kaikkien matkailusta hyötyä saavien yritysten voimat yhdistetään esimerkiksi Matkalle Sallaan ry:n alle ja yritykset osallistuvat yhdistyksen tuottamaan markkinointiaineistoon. Muu yhteistyö sovitaan erikseen. 2. Itä-Lappiin pyritään luomaan uusi alueyhteistyömalli. Yhteistyötä kokoavana elimenä voi olla Koillistunturit ry. 3. Sallaan tai Itä-Lapin alueelle palkataan päätoiminen matkailukoordinaattori, jonka tehtäviin kuuluvat mm. yritysyhteistyön koordinointi ja Matkalle Sallaan ry:n käytännön vetäminen yhteismarkkinointi markkinointitoimenpiteet kotimaassa myyntiä palvelevien tuotekehityshankkeiden koordinointi 4. Kansainväliseen myyntiin resurssoidaan julkisen sektorin ja yritysten kustantamana ammatti- ja kielitaitoinen myyjä. Hänen työkenttänään ovat ulkomaiset matkanjärjestäjät. Myyjä edustaa Sallan/Itä-Lapin kaikkia matkailuyrityksiä. Myyjä palkataan aluksi määräajaksi esimerkiksi kolmen vuoden ajaksi. Matkailun koordinaattori ja ulkomaanmyyjä huolehtivat myös myynnin vaatimasta välittömästä tuotekehityksestä. Vastuu: kunta ja yrittäjät 7.2. Sähköisen myynnin kehittäminen Tulevaisuudessa myynti siirtyy yhä enemmän verkkokauppaan. Järjestelmät kehittyvät ja kuluttaja voi itse valita yhä monimutkaisempia tuotteita. Sallan ei kannata investoida omaan portaaliinsa. On järkevää rakentaa se Lappi-brändin alle, jolloin yrityskohtaiset kustannukset jäävät kohtuulliselle tasolle. Sähköinen kaupankäynti ei ole vaihtoehto henkilökohtaiselle myynnille. Mitä kauempaa kuluttaja on tulossa ja mitä vähemmän hän tuntee mahdollisen matkakohteensa, sitä varmemmin kuluttaja turvautuu perinteiseen jakelukanavaan eli matkatoimistoon. Toimenpiteet 1. Käynnistetään koko Lappi-tasoisen portaalin rakentaminen. Vastuu: Lapin Markkinointi Oy

19 Aktiivinen kotimaanmyynti ja hiljaisen ajan tuotteisto Kotimaan markkinoilla Sallan kannattaa keskittyä sille potentiaalisiin kohderyhmiin, joita ovat esimerkiksi alppihiihtoseurat (harjoitus- ja kilpailupaikka) yritykset ja yhteisöt, jotka kokoustavat mielellään rauhallisemmassa kohteessa. järjestöt perheet, joissa on pieniä lapsia Aktiivinen kampanjointi kohdistuu huippusesonkien ulkopuolisiin aikoihin. Toimenpiteet 1. Valituille kohderyhmille myydään kampanjanomaisesti suoraan: heräte-palautejatkomyynti 2. Suoramyyntiä myyntiä tuetaan rakentamalla yhteinen markkinarekisteri 3. Hukkamyynnin välttämiseksi myynnille rakennetaan oma seurantajärjestelmänsä. 3. Kehitetään kampanjoinnin tueksi uudet hiljaisen ajan tuotteet. Vastuu: Sallan matkailukoordinaattori 7.4. Salla-brändin tuotteet Aikaisemman mukaisesti Salla-brändi konkretisoidaan vetovoimaisilla, kilpailijoista poikkeavilla tuotteilla. Tuotteet pohjautuvat lappilaiseen luontoon ja paikalliseen kulttuuriin. Tuotekehitys on pitkäjänteistä ja siihen kytketään myös aktiivinen, brändiä vahvistava tiedottaminen. Luontotuotteita ovat maisemavaellukset (hiihto, kävely, maastopyöräily) erityisesti ulkomaisille matkailijoille kytkettyinä luonto- ja kulttuurikohteisiin lintubongaus melonta luistelu hevosajelut mönkijä/moottorikelkkasafarit Kulttuurituotteita ja tai oheispalveluita ovat puolestaan terävöitetty kyläreitti sodan ja rauhan museo paikallisesta historiasta ja elämänmuodosta kertova kohde Poropuistoon Venäjälle rakennetaan Salla-Kutsa tuote ja tieyhteyden parannuttua tai rautatien rakentamisen jälkeen Salla-Kantalahti tuotteisto. Toimenpiteet 1. Tuotekehitys kootaan yhteisen, pitkäjänteisen kattohankkeen alle 2. Rakennetaan tuotteiston vaatima infrastruktuuri (reitit ym.) 3. Toteutetaan museohanke

20 16 4. Laaditaan tiedotusohjelma, jossa mm. määritellään tiedottamisen ulkoiset puitteet ja käynnistetään uusien tuotteiden mukainen aktiivinen tiedottaminen Vastuu: kunta ja matkailukoordinaattori 7.5. Valmennusohjelmat Valmennusohjelmien tavoitteena on nostaa asiakastyytyväisyys tavoitteen mukaiselle tasolle. Toimenpiteet 1. Sallassa tai Itä-Lapissa vedetään pitkäkestoinen kansainvälistymisvalmennus, jonka aiheita ovat kulttuuri ja tärkeimpien kielten perussanasto. Näitä kieliä ovat englanti, saksa ja venäjä. 2. Laatua ja ympäristöosaamista parannetaan pitkäjänteisellä Destination Quality Net (DQN) ohjelmalla. Vastuu: kansainvälistymisvalmennus Koillistunturi ry. ja laatu matkailukoordinaattori 7.6. Kaavoitus Kaavoituksella luodaan edellytykset lisäkapasiteetin rakentamiselle, sekä vetovoimaiselle matkailukeskukselle. Tavoitteena on Sallatunturin alueen vahvistaminen kansainvälisenä matkailukeskuksena. Kaavoituksella tulee luoda tiivis keskusta, jossa palvelut ovat kävelyetäisyydellä saavutettavissa. Palveluilla tarkoitetaan tässä myös reittejä ja aktiviteettipalveluja. Tavoitteena on Sallatunturin ydinkeskustan tiivistäminen ja keskustan omaleimaisen ilmeen luominen. Toimenpiteet 1. Sallatunturin osayleiskaavan uudistaminen. Valitun rakennemallin pohjalta yleiskaavalla luodaan selkeämpi jako osa-alueisiin. Näistä jokaiselle määritellään oma luonne ja selkeä keskipiste, johon matkailu- ja muut palvelut keskittyvät. Kaupalliset palvelut keskittyvät voimakkaasti Sallatunturin ydinkeskukseen. Vastuu: kunta/ kaavatoimikunta 2. Sallatunturin ydinkeskustan asemakaavan muutos Ydinkeskustan asemakaavaan tulee muuttaa siten, että siihen mahtuu vähintään 1500 vuodepaikkaa jaettuna noin viiteen hotelliin (joista yksi on Hotelli Revontuli). Varsinaisen hotellimajoituksen lisäksi tarvitaan huoneistohotellityyppistä majoitusta, sekä liiketiloja. Vastuutaho: kunta/ kaavatoimikunta Vastuu: kunta/ kaavatoimikunta 3. Sitovat rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet laaditaan asemakaavamuutoksen yhteydessä ja niillä ohjataan rakentamista niin, että saadaan aikaan yhtenäinen vetovoimainen laadukas ympäristö. Ra-

21 17 kentamistapaohjeiden tulee sisältää viher- ja maisemointiohjeet ja myös opaste-ohjeet sekä mahdollisen ympäristötaiteen sijoitusohjeet. Valaistussuunnitelma voidaan sisällyttää ohjeisiin tai laatia erikseen (valaistussuunnitelma koskisi ydinkeskustaa, tienvarsia, sekä puiden ja rakennusten kohdevaloja). Vastuu: kunta/ kaavatoimikunta 4. Rakentamistapaohjeiden aktiivinen tiedottaminen rakentajille ja peruskorjaajille. Vastuu: kunnan rakennusvalvonta 5. Näkymät. Avataan näkymiä erityisesti tunturille päin. Esim. Keselmäjärven rannan puustoa voitaisiin harventaa tieltä avautuvien näkymien parantamiseksi. Vastuu: kunta/ kaavatoimikunta 7.7. Majoituskapasiteetin lisääminen Vapaa-ajan asuntoja halutaan nyt yhä enemmän matkailukeskuksista. Myös Sallassa tonttien kysyntä on viime aikoina lisääntynyt. Tontin myyntiä edistetään ja tavoitteena on saada käyntiin myös isompia rakennuskokonaisuuksia. Myynnin onnistuminen vaatii, että kunnalla on itsellään jatkuvasti riittävä tonttivaranto. Investoijien saaminen hotellihankkeisiin vaatii konseptien kehittämistä asiantuntijoiden kanssa. Toimenpiteet 1. Sallan kunta järjestää vuosina vuosittain tonttien myyntikampanjan. Jatkomyynnistä päätetään saatujen kokemusten mukaan. 2. Rakennusyrityksien ja kiinteistösijoittajien kanssa neuvotellaan suurempien rakennuskohteiden toteuttamisesta. Käytetään asiantuntijoita apuna konseptien kehittämisessä sekä operaattoreiden ja investoreiden etsimisessä. Vastuu: kunta

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun kehitys 2009-2010 ja matkailustrategia 2011-2014 Matkailuparlamentti 29. 30.9.2010 Satu Luiro, Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys suhteessa tavoitteisiin v. 2009 Rekisteröidyt

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puhelin 010 322 1980 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Matkailu ja kaupallinen keskusta

Matkailu ja kaupallinen keskusta Matkailu ja kaupallinen keskusta 1. Ydinkeskustan liiketoimintaympäristön kiinteistökannan kehittäminen hankkeen avulla. Vaihtoehtoinen keskustasijainti hotelliravintola-kauppa-vapaa-ajan keskukselle.

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka

Toivakan kunta Toivakantie 49 46600 Toivakka HANKESUUNNITELMA 1 (6) Hyvinvoivat ja elävät Toivakan kylät! Taustaa ja tarvetta hankkeelle sijaitsee eteläisessä Keski-Suomessa, jonka voimavarana on energiset ja kauniit kyläkunnat. Kylien merkitys kunnan

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailun digipalapeli 2-vuotinen kehittämishanke Toteuttaja:

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Lappi sopimus 2018-2021 Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Valtuustoseminaari 21.11.2016 Rovaniemi, Above ordinary HIENOA, ETTÄ OLETTE

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot