Sallatunturi kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sallatunturi 2020 - kehittämisohjelma"

Transkriptio

1 Sallatunturi kehittämisohjelma

2 Sallatunturi kehittämisohjelma Sallan kunta Salla 2008

3 Sallan kunta Pöyry Environment Oy, Oulu 2007 Haaga-Perhon raportteja, Savonlinna 2007 Kannen kuva: Sallan keskuksen tulevaisuudennäkymä, Eva Persson Puurula Valokuvat: Bart Braafhart ISBN (nid) Sevenprint Oy, Rovaniemi 2008 ISBN (pdf)

4 Sisällysluettelo Johdanto Kehittämisen lähtökohdat Sallatunturin visio ja imago Toiminnalliset tavoitteet Strategiset painopisteet Maankäytön strategiset painopisteet Markkinasegmentit Kehittämisen painopisteet Matkailijamäärien lisääminen Vauhtia myyntiin ja tehoa tiedottamiseen Salla-brändin tuotteet Aito kansainvälistyminen ja laadukas toiminta Saumaton yhteistyö Salla alppihiihdon huippukohteeksi Saavutettavuuden parantaminen Kilpailuedellytyksiä parantavat infrastruktuuri-investoinnit Seuranta ja päivitys Toimenpideohjelma Yhteistyön resurssointi Sähköisen myynnin kehittäminen Aktiivinen kotimaanmyynti ja hiljaisen ajan tuotteisto Salla-brändin tuotteet Valmennusohjelmat Kaavoitus Majoituskapasiteetin lisääminen Hankeyhteenveto Ohjelman toteutumisen seuranta Seurantamittarit Seurannan toteutus Kehittämissuunnitelman vaikutusten arviointi...22

5 1 Johdanto Sallatunturi ja koko Salla tarjoaa hyvät puitteet lomanviettoon, erästelyyn, luontoaktiviteetteihin tai vaikka tunturiluonnosta nauttimiseen. Matkailijat ja vapaa-ajan viettäjät arvostavat erityisesti Sallan rauhallisuutta ja omaleimaisuutta. Edellytykset kehittymiseen ovat hyvät. Sallatunturi on Lapin mittakaavassa suhteellisen pieni keskus. Pienuudella on etunsa, sillä tunturi ei ole sidottu menneiden aikojen ratkaisuihin. Viime vuosina Suomen matkailuelinkeino on elänyt voimakasta kasvukautta. Matkailu on jatkuvasti kasvanut ja kuluttajien luottamus tulevaisuuden matkustamiseensa on Suomen matkailuelinkeinon tärkeimmillä markkinoilla vahva. Myös tämä luo edellytykset ainakin kehittämisohjelma-ajan alkuvuosille. Sallatunturi 2020 kehittämisohjelman tavoitteena on luoda toiminnalliset ja infrastruktuuriset edellytykset Sallatunturin ja koko Sallan matkailun omaleimaiseen kasvuun. Kehittämisohjelma pohjautuu nykytila-analyysiin, Sallatunturin nykytila 2005 raporttiin, yritysten ja sidosryhmien edustajien haastatteluihin sekä Sallassa pidettyyn kolmeen työpajaan. Työ on edennyt seuraavin askelin: 1. Haastattelut ja taustatietojen keruu lokakuu 2005 tammikuu Nykytilan ja haastattelujen raportointi tammi-helmikuu I työpaja - kehittämisideat helmikuu II työpaja ohjelman runko toukokuu Opintomatka Solovetskiin Venäjän tarjonta kesäkuu Kehittämisohjelman tarkentaminen joulukuu 2006 tammikuu III työpaja kehittämisohjelman sisällön tarkentaminen tammikuu Opintomatka Pohjois-Ruotsiin toukokuu Kehittämisohjelma lausunnolla kesä-elokuu Ohjelma valmis lokakuu 2007 Kehittämisohjelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä Sallan yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Sen on koonnut Haaga-Perhossa (Haaga Tutkimuksessa) Hannu Piirainen ja maankäytön ja kaavoituksen osalta Pöyry Enviroment Oy:stä Tommi Tenno ja Eva Persson Puurula.

6 2 1. Kehittämisen lähtökohdat Sallan tärkeimmät vahvuudet ovat erämaat, toimiva laskettelukeskus ja Venäjän naapuruus sekä alueen etelälaidalla sijaitseva Oulangan kansallispuisto. Sallatunturi on myös tullut tunnetuksi alppihiihdon harjoittelu- ja kilpailupaikkana. Salla on kuitenkin vielä tuntematon ja resursseiltaan pieneksi luettava keskus, jonka saavutettavuus ei vielä ole Pohjois-Suomen suurten keskuksen tasolla. Vahvuudet EU:n suurin erämaa ja tunturiluonto, Oulangan kansallispuisto Toimiva ja kotoisa laskettelukeskus Venäjän raja ja rajan eksotiikka Alppihiihdon harjoittelu- ja kilpailupaikka Ulkomaisten matkailijoiden osuus Kuntakeskus lähellä matkailukeskusta Mahdollisuudet Yksituumaisuus ja yhteistyö Aitous ja omaperäisyys Tuotekehitys Salla-brändi Myynti Venäjän viisumikäytännön vapautuminen Liikenneyhteyksien paraneminen niin kotimaassa kuin Venäjälläkin Vapaa-ajan asunnoista kakkosasunnoiksi Suurten investoijien kiinnostuksen herääminen Lumivarmuus ilmaston lämmetessä Heikkoudet Tuntematon kunta ja matkailukeskus Kapea tarjonta Heikohko saavutettavuus Kilpailutilanne perinteisillä markkinoilla liian heikko Laajempi yhteistyö ei kiinteytynyt Uhat Kilpailutilanteen jatkuva kiristyminen Energian ja lentämisen kallistuminen Veturiyritysten väsyminen Työvoiman saanti Kehittämisohjelma pohjautuu Sallan vahvuuksiin ja saavutettuun menestykseen. Salla rakentaa oman toimintalinjansa, luo kokonaisvaltaisen Salla-brändin, jonka ansiosta Salla on tulevaisuudessa haluttava viettokohde niin kotimaisille ja kuin ulkomaisillekin matkailijoille sekä vapaa-ajan viettäjille. Oman toimintalinjansa kautta Salla vähentää kilpailupainettaan Pohjois-Suomen suurten matkailukeskusten kanssa. Ohjelman toteutuminen puolestaan edellyttää saumatonta yksituumaisuutta ja yhteistyötä sekä systemaattista markkinointia ja myyntityötä, joiden avulla uudet tuotteet viedään markkinoille. Venäjän rajan avautuminen ja ylipäätään rajayhteistyö on Sallalle suuri mahdollisuus, sillä Venäjän läheisyys on Sallalle ehdoton vetovoimatekijä ja tuotepotentiaali. Kun Sallan liikenneyhteydet paranevat ja Rovaniemen ja Kantalahden välille syntyy toimiva rautatieyhteys, se luo Sallalle aivan uuden mahdollisuudet. Rautatieyhteyttä korostaa vielä odotettavissa oleva fossiilisten polttoaineiden ja sitä myötä lentämisen voimakas kallistuminen, mikä lisää eittämättä raideliikenteen suosiota. Myös ilmaston lämpeneminen suosii Lapin keskuksia. On mahdollista, että tulevaisuudessa vain Lapissa ja vastaavilla korkeuksilla pystytään takaamaan lumivarmat olosuhteet.

7 3 2. Sallatunturin visio ja imago Sallatunturi on myös täyden palvelun matkailukeskus, mistä löytyvät yhdessä kuntakeskuksen kanssa kaikki niin matkailijan kuin vapaa-ajan asukkaankin tarvitsemat tuotteet ja palvelut. Visio Salla on kansainvälinen täyden palvelun matkailukeskus Venäjän naapurissa. Salla luo asiakkaisiinsa kestävän ja aina houkuttelevan suhteen. Salla on jo nyt Lapin kansainvälisin paikka, jonka menestys riippuu ratkaisevasti ulkomaanmarkkinoista. Venäjällä on merkitystä tuotteena ja imagotekijänä. Kestävä ja aina houkutteleva suhde tarkoittaa hyvää palvelua ja jatkuvasti kehittyviä tuotteita, mikä synnyttää kanta-asiakkuutta. Kasvavana keskuksena Sallan resurssit ovat rajalliset. Kanta-asiakkuus säästää markkinointikustannuksia. Imago Imago lähtee luonnollisesti visiosta: Salla on aitoa Lappia ja säväyttää joka kerran. Kokemukset Sallasta ovat niin myönteisiä, että niistä puhutaan myös muille.

8 4 3. Toiminnalliset tavoitteet Kun Sallan matkailu käännetään pysyvään nousuun, vuodepaikkamäärien voimakas lisääminen on avainasemassa. Majoituskapasiteetin kasvun suunnataan erityisesti kaupallisiin vuodepaikkoihin, lähinnä hotellimajoitukseen, sillä loma-asuntojen käyttöasteet jäävät kaupallista majoitusta pienemmiksi. Lisäksi kaupallisessa majoituksessa yöpyvät asiakkaat käyttävät suhteellisesti huomattavasti enemmän rahaa palveluihin. Kaupallisen kapasiteetin kasvu onnistuu, kun Salla hyödyntää optimaalisesti omat mahdollisuutensa ja huolehtii riittävästä tonttivarannosta ja kaava- ja kunnallistekniikasta sekä panostaa aktiivisesti yrittäjien ja investoreiden etsimiseen. Tavoitteena on kasvattaa Sallan matkailu nykyisestä vuoteen 2020 mennessä kolminkertaiseksi. Kasvun mittareina ovat rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet matkailun taloudelliset vaikutukset, välitön matkailutulo matkailun verotulovaikutukset vuodepaikat laatu Tavoitteen toteutuminen merkitsee keskimäärin kahdeksan prosentin vuotuista kasvua, mikä on noin kaksinkertainen koko Lapin matkailun viimeaikaiseen kasvuun verrattuna. Vuosi Rekisteröidyt yöpymiset, vrk Välitön matkailutulo, milj Verotulovaikutukset 1, milj. 0,5 0,7 1,1 1,5 Vuodepaikat, kpl Palvelun laatua mitataan systemaattisesti käyttäen hyödyksi Matkailun edistämiskeskuksen laatuverkkoa. Laadun lähtömittaus tehdään vuonna 2008 ja vuonna 2010 sen tulisi olla 3,6 tai parempi ja vuonna 2015 vähintään 4,1 ja vuonna 2020 vähintään 4,5. 1 Verotulovaikutukset on laskettu vuoden 2005 kunnallisen tuloveroprosentin mukaisesti.

9 5 4. Strategiset painopisteet Kehitysohjelman toteutumisen perusedellytyksenä on tiivis yhteistyö, joka on kireässä matkailukeskuskilpailussa menestymisen elinehto. Ohjelman muita elementtejä ovat infrastruktuurin parantaminen ja yhtenäisen ilmeen luominen. Osaamisen parantamisella hallitaan liiketoimintaa ja laadulla edistetään muun muassa kantaasiakkuuden syntymistä. Salla-brändi ilmenee ensi vaiheessa asiakaslähtöisesti kehitettyinä tuotteina ja palveluina. Brändin syntymistä tuetaan aktiivisella tiedottamisella. 4.1 Maankäytön strategiset painopisteet Erityisesti ohjelmakauden alkuvaiheessa painotetaan aktiivista myyntityötä niin koti- kuin ulkomaillekin. Ohjelman kantavana teemana on jalostaa Sallan vahvuudet myytäviksi tuotteiksi Sallalle ominaisille kohderyhmille ja markkinoille. Sallan kunnasta on valittu matkailun kehittämisen painopisteiksi seuraavat vyöhykkeet 1. Poropuisto-Sallatunturi-kirkonkylä 2. Oulanka-Hautajärvi 3. Naruska - Tuntsa Tämän kehittämisohjelma keskittyy nimensä mukaisesti Sallatunturin alueeseen. Tässä suunnitelmassa on käsitelty konkreettiset toimenpiteet vain Sallatunturin-kirkonkylän alueen osalta, koska tämä alue on ollut suunnittelun painopisteenä. Muilla alueilla on myös paljon tärkeitä toimenpiteitä, mutta niitä ei ole tässä suunnitelmassa käsitelty. Sallan matkailua on kehittävä kaikilla yllämainitulla kolmella painopistealueella. Sallatunturi-Salla alueen osalta maankäyttöä on tutkittu tarkemmin vaihtoehtoisten rakennemallien avulla. Näistä valittiin kehittämisen pohjaksi alla esitetty keskitetty malli. Maankäytön kehittäminen keskittyy viitteen osa-alueeseen: Sallan kirkonkylä, Sallatunturi, Pyhäjärvi ja Hangasjärvi ja Poropuisto.

10 6

11 7 5. Markkinasegmentit Lähivuosina Sallatunturi keskittyy entistä tiiviimmin nykyisiin vahvoihin asiakasryhmiin. Näitä avainasiakasryhmiä ovat Itäkairan luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneet ulkomaiset perheet ja pariskunnat o vetovoimatekijät: arktisuus, puhtaus, Venäjä, paikallinen elämäntapa ja historia sekä leppoisat aktiviteetit. Sotahistoria tai hikiaktiviteetit eivät yleensä kiinnosta kotimaiset luonnossa ja rauhallisessa laskettelukeskuksessa viihtyvät lapsiperheet ja pariskunnat o vetovoimatekijät lapsiperheille 1) pienet lapset: koko perheen yhdessä olo ja tekeminen rauhallisessa ja lappimaisemassa. Muuta harrastetaan lasten ehdoilla. 2) Kun lapset ovat isompia, harrastaminen määrää matkakohteen. kotimaiset seniorit o vetovoimatekijät: rauhallisuus, harrastaminen luonnossa, sotahistoria alppihiihdon aktiiviharrastajat ja heidän tukijoukkonsa o vetovoimatekijät: hyvät rinteet ja toimivat palvelut koti- ja ulkomaiset kokous- ja incentive-ryhmät, jotka hakevat Sallasta eksotiikkaa ja yksilöllisiä elämyksiä o Sallalle ominaiset vetovoimatekijät: rauhallinen kohde, jossa on myös toimivat palvelut ja aktiviteetit Kotimaisille perheille ja senioreille Sallaa myydään niin matka- kuin vapaa-ajan viettokohteenakin. Kokous- ja incentive-markkinoilla Sallan ei kannata kilpailla Levin ja Ylläksen kaltaisten matkailukeskusten kanssa. Aktiiviset markkinointi- ja myyntitoimenpiteet kohdistetaan nykyisin tärkeimmille markkina-alueille, joita ovat kotimaan lisäksi ensisijaisesti Alankomaat, Britannia, Venäjä ja saksankielinen Eurooppa. Muut markkinaalueet ovat seurannassa ja toimenpiteet riippuvat niiden kehityksestä sekä myynnin yhteistyömahdollisuuksista muiden keskusten kanssa.

12 8 6. Kehittämisen painopisteet 6.1. Matkailijamäärien lisääminen Sallassa on matkailijamääriin nähden hyvä ja vajaalla käytössä oleva palveluvarustus ja -rakenne. Kehittämisen edellytyksenä on liiketoiminnan kasvu. Tähän voidaan vaikuttaa erityisesti kaupallisen majoituskapasiteetin lisäämisellä. Tärkeimmäksi kehittämistoimeksi on sen vuoksi otettava uusien investointien saaminen alueelle. Edellytyksiä voidaan luoda kaavoituksella ja maapolitiikalla, mutta on ryhdyttävä myös aktiivisiin toimiin uuden hotellikapasiteetin saamiseksi. Sallan kunta suuntaa aktiiviset toimet sijoittajille ja suurille rakennusyrityksille 2. Rakentajien kanssa pyritään ns. aluerakennussopimuksiin ja hotelli-investoijia haetaan valmiilla konsepteilla. Tämän lisäksi Sallatunturin vapaa-ajan asumista on syytä edistää jatkuvasti. Yksittäisten tonttien myyntiä vauhditetaan omin myyntikampanjoin: varaa tontti nyt, saat lisäetuna Kunta pitää kaavoituksellaan huolen tonttivarannon riittävyydestä. Mökkiläisten palveluja parannetaan. Kiinteistöhoidon palvelujen lisäksi mökkiläinen voi tilata siivouksen tai vaikkapa catering-palvelut Vauhtia myyntiin ja tehoa tiedottamiseen Myynti ja myynnin edistäminen Sallan kehitys kiihdytetään selvään nousuun tuotekehityksellä ja aktiivisella myyntityöllä. Niin koti- kuin ulkomaan myyntiin sekä sitä tukevaan myynninedistämiseen laaditaan oma strategiansa ja toimintaohjelmansa. Ohjelmaan liittyy myyntityön delegoiminen: kaikki Sallan edustaja/edustajat messuilla ja myyntipäivillä myös myyvät Sallaa. Sallan yritykset rakentavat myös joko oman yhteisen varausjärjestelmänsä tai yritykset liittyvät alueellisesti laajempaan varauskokonaisuuteen. Internet on jo tällä hetkellä useimmille matkaa suunnitteleville merkittävin tiedotuskanava ja myynti verkon välityksellä kasvaa voimakkaasti koko ajan, oli ostajana sitten kuluttaja tai matkatoimisto/matkanjärjestäjä. Ulkomaan markkinoilla aktiivinen myyntitoiminta kohdistuu lähinnä matkanjärjestäjiin. Vienti vie resursseja ja siksi myynti järjestetään yhteistyössä Itä-Lapin matkailukeskusten kanssa koordinaattorinaan Koillistunturit ry, joskin Salla voi tehdä myyntiyhteistyötä myös muiden keskusten tai alueiden kanssa. Tavoitteena on saada ulkomaanmyyntiin vähintään yhden henkilötyövuoden panos käyttökuluineen. 2 Rakentamisen luonteen muututtua myös monet suuret rakennusyritykset ovat kiinnostuneita pienrakentamisesta.

13 9 Kotimaan myyntityössä suoramyynnin käyttöä tehostetaan. Myynnin kohteina ovat Sallalle soveltuvat organisaatiot, esimerkiksi alppihiihdon liitto ja seurat ja toisaalta erilaiset yhteisöt ja yritykset. Yhteisömyynnillä Salla hakee matkailijoiden lisäksi myös uusia vapaa-ajan asukkaita. Kuinka hyvin järjestömyynti onnistuu, koulutusmatkailuhanke antaa tästä testitietoa. Tehokas tiedotus Sallan on vielä tuntematon matkailukohde. Sallasta tiedottaminen on myös ollut vaatimatonta. Aktivoituvan uustiedottamisen tehtävänä on tukea myyntityötä: kerrotaan Sallan myönteisistä asioista ja ainutlaatuisista vetovoimatekijöistä erityisesti asiakassegmenttien suosimissa medioissa. Tiedottamisessa hyödynnetään ammattilaisia, joilla on myös valmiit mediakontaktit. Sallan yhtenäinen ilme Sallan ja matkailuyritysten viestintämateriaalin visuaalinen ilme tarkistetaan sellaiseksi, että se vastaa haluttua imagoa. Viestintämateriaalin käytölle laaditaan selkeät ohjeet. Matkailijoiden lähitiedottaminen Nykyinen matkailun I-piste on auki liian vähän aikaa ja se sijaitsee jossain määrin sivussa matkailijoiden luonnollisilta kulkuväyliltä tai majoituskohteista. Erityisesti Sallatunturiin tarvitaan sesonkiaikoina oma tiedotuspisteensä Salla-brändin tuotteet Salla-brändi konkretisoituu alueen erämaaluontoon, kulttuuriin ja sotahistoriaan, luontoliikuntaan sekä eränkäyntiin perustuviin tuotteisiin sekä Sallan ainutlaatuiseen asemaan Venäjän rajalla. Brändituotteet perustuvat valittujen kohderyhmien todellisiin tarpeisiin ja niitä viehättäviin vetovoimatekijöihin, sillä venäläistä lomanviettäjää kiinnostavat täysin eri asiat kuin vaikkapa suomalaista eläkeläisryhmää. Esimerkiksi sotahistorian kehittämisessä ja esilletuomisessa on oltava tarkka. Luontotuotteet Luontoliikunnan imagopohjana on Euroopan Unionin suurin erämaa-alue. Tuotteisto ja reitit jakaantuvat alueellisesti neljään osaan: 1. Poropuisto-Sallatunturi-kirkonkylä 2. Oulanka-Hautajärvi 3. Venäjän lähialueet: Kelloselkä Kutsa, Kelloselkä Alakurtti Kantalahti 4. Salla Naruska - Tuntsa

14 10 Täyden palvelun tuotteet toteutetaan vuodenajan mukaisesti Sallassa käytetyillä aktiviteeteilla/ulkoilumuodoilla: vaellus, maastohiihto, poro, moottorikelkka, vetokoira, mönkijä, maastopyörä, kajakki/kanootti ja hevonen. Luontoliikunta voidaan teemoittaa, voidaan järjestää luonnon katseluretkiä, lintubongausta tai merkittävät luontokohteet voidaan yhdistää alueen historiallisiin kohteisiin. Kulttuuri Kulttuurituotteet esittelevät ensisijaisesti paikallista historiaa ja elämäntapaa pääkohderyhminään erityisesti matkakohteestaan syvällisemmin kiinnostuneet koti- ja ulkomaiset pariskunnat. Myös tämä tuotteisto jakaantuu erityyppisiin reitteihin ja kohteisiin. Tuotepohjia ovat esimerkiksi jo käynnistetty Kyläreitti, jonka kohteiden sisältöä syvennetään ja kohteiden määrää lisätään paikallista elämänmuotoa esittelevillä tutustumiskohteilla suunniteltu sotahistoriallinen museo ja historiallisesti merkittävät kohteet Saijan maisema-alue, ainutlaatuinen vapaaehtoisesti suojeltu kylämiljöö jalo- ja korukivien etsintä ja käsittely, kullanhuuhdonta Sallan vanhat elinkeinot, esimerkiksi puunkorjuu savottamaailmoineen tapahtumat Metsästys ja kalastus Kalastustuotteiden tai mahdollisuuksien tarjonta on vielä varsin pienimuotoista ja esimerkiksi Kuusamossa tunnetuksi tulleiden kalastuskohteiden tapaisia ei ole. Sallaan tulisi kehittää monipuoliset kalastusmahdollisuudet, joissa lohikalojen ohella voisi kalastaa myös valkolihaista saalista. Metsästysmahdollisuuksia tarjotaan erityisesti niille vapaa-ajan asukkaille, jotka ovat kiinnostuneita muuttamaan kirjansa Sallaan. Hiljaisemman ajan tuotteisto Sallan kuten koko Lapin ongelmana on kysynnän voimakas keskittyminen muutamaan kevätkuukauteen. Kauden jatkamiseksi Sallaan luodaan erityinen sesonkeja jatkava, pitkälti kotimaisille markkinoille tarkoitettu tuotteisto. Tuotteiston vetovoimana ovat erilaiset lisäpalvelut ja maltillinen (mutta ei ale-) hinnoittelu.

15 Aito kansainvälistyminen ja laadukas toiminta Aito kansainvälistyminen Kansainvälistyminen merkitsee kommunikaatiotaidon lisäksi myös kykyä ymmärtää muualta tulevan ihmisen kulttuuria ja tapoja. Sallassa toteutetaan pitkäjänteinen, koulutettavien lähtötasosta ja osallistumisvalmiuksista lähtevä koulutusohjelma. Henkilökoulutuksen ohella kaikki opastusmateriaali ja informaatio on julkaistu vähintään myös englanniksi. Koulutuksella ammattitaitoisia ohjelmapalveluhenkilöitä Sallan tulevaisuuden ongelmaksi, niin kuin monissa muissakin Lapin matkailukeskuksissa, nousee lähitulevaisuudessa ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Sallassa käynnistetään Opetusministeriön rahoituksella ja yhteistyössä Lapin liikuntaopiston kanssa ohjelmapalvelupainotteinen liikunnanohjaajakoulutus, joka tähtää ammattitaitoiseen ohjelmapalveluyrityksessä toimimiseen. Laatu tavoitteen tasolle Kansainvälistymisen ohella Sallassa käynnistetään matkailukeskuksen laadun kehittämisohjelma, DQN. Ohjelma nostaa laadun kehittämisohjelmassa asetetun tavoitteen tasolle Saumaton yhteistyö Salla Matkailukohteen vetovoima syntyy ainutlaatuisista tuotteista ja tuottajien kyvystä muodostaa niistä saumattomia kokonaisuuksia. Yhteistyön lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet. Sallan voimavarat ovat myös pienet. Jos halutaan kasvaa ja saada aikaan toimiva Salla-brändi, maailmalla tunnettu tuotemerkki, kasvu on rakennettava yhdessä. Toimivaa yhteistyötä tarvitaan niin palvelujen järjestämisessä, markkinointi- ja myyntityössä sekä laajemmissa kehittämishankkeissa. Matkailijoille ostaminen, shoppailu on tärkeä ohjelmanumero. Siksi Sallatunturin ja kuntakeskuksen välillä tulee olla joustava julkinen liikenne erityisesti chartermatkustajille. Kaupallinen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia myös alkutuotannolle, erityisesti porotaloudelle. Sallatunturin alueelle/kuntakeskukseen tulisi järjestää porotuotteiden myyntipiste. Yhteistyölle tulisi rakentaa myös kiinteät puitteet, sillä kiinteys turvaa pitkäjänteisen työn. Yksinkertaisimmillaan kiinteä yhteistyö voidaan järjestää niin, että kaikki matkailusta hyötyvät yritykset liittyvät Matkalle Sallaan yhdistykseen. Yhteistyötä ja koko matkailun kehittämistä koordinoimaan palkataan joko Sallan kunnan oma tai Itä- Lapin yhteinen matkailukoordinaattori.

16 12 Seutu/suuraluetaso Suuraluetasolla Salla kiinnittyy entistäkin kiinteämmin Lapin imagon alle ja osallistuu resurssiensa mukaisesti Lapin Markkinoinnin myynninedistämistyöhön. Alueyhteistyö kootaan mahdollisuuksien mukaan Koillistunturit ry:n ympärille. Venäjä Salla sijaitsee otollisessa paikassa Barentsin käytävän varrella. Kun Venäjän pohjoisosien suunnitellut teolliset hankkeet sekä raaka-aineiden ja energiavarojen hyödyntäminen todella käynnistyvät, se merkitsee valtavaa kasvusykäystä Sallalle ja myös sen matkailulle. Ennen niitä Venäjän lähialueet ovat potentiaalinen kohde harkitulle tuoteyhteistyölle Salla alppihiihdon huippukohteeksi Salla on jo nyt varsin suosittu alppihiihdon nuorten valmennuspaikka. Tätä asemaa vahvistetaan ja tavoitteena on päästä markkinajohtajuuteen Saavutettavuuden parantaminen Matkailu on Lapille elintärkeäksi kasvanut elinkeino, jonka haasteena turvata joustava saavutettavuus myös tulevaisuudessa. Tässä raidekuljetukset ovat avainasemassa. Sallalle on elintärkeää, että ratayhteys Rovaniemi Kemijärvi Salla perusparannetaan ja sähköistetään sekä rataosuus Alakurtti Kelloselkä rakennetaan. Viimeksi mainittu yhteys varmistaa yhteyden Muurmannin radalta Suomen puolelle. Venäjällä juna on perinteisen suosittu matkustusväline. Kun Venäjältä voidaan tulla samalla junalla aina Sallaan saakka, se luo edellytykset venäläisten Sallanmatkailun huomattavallekin kasvulle Kilpailuedellytyksiä parantavat infrastruktuuri-investoinnit Toimiva infrastruktuuri on Sallan kasvun perusedellytys. Keskeisiä Sallatunturin ja ko- Väylä on välttämätön jo tiellä liikkuvien turvallisuuden ko Sallan kilpailukykyä parantavia infrastruktuuri-investointeja ovat 1. Kevyen liikenteen väylä välille Poropuisto-Sallatunturi-kirkonkylä vuoksi.

17 Poropuiston kohdalle alikulku Alikulku mahdollistaa turvallisen siirtymisen tien itäpuolisille reiteille Liikuntareitit Reittiverkko on tällä hetkellä suhteellisen kattava. Reittiverkostoa parannetaan tarpeen mukaan. Lisärinteet Rinnealueelle tarvitaan yksi selkeästi lapsille tarkoitettu helpohko rinne. Muiden rinteiden suunnittelu mm. Iso-Pyhätunturille aloitetaan, kun Sallatunturin vuodepaikkamäärä ylittää paikan rajan. Keveämpiä rakenteita ovat jääkirkko Sallatunturin keskusaukiolle ja talvisin luistinrata Kesemäjärven jäälle. On huomattava, että kaikki infrastruktuuri-investoinnit parantavat myös kuntalaisten palveluita Seuranta ja päivitys Seurannan mittareita ovat tavoitteen mukaiset: vuodepaikkamäärä, yöpymiset, välitön matkailutulo ja verotulovaikutukset sekä toiminnan laatu. Tavoitteiden toteutumisen seurantakortti esitetään kappaleessa 9. Ohjelman toteutumisen seuranta. Ohjelman toimenpiteiden toteutumista tarkastellaan myös yhteisesti Matkalle Sallaan ry:n vuosikokouksissa yhteydessä pidettävässä tilaisuudessa. Kehittämisohjelma päivitetään perusteellisesti vuosina 2010 ja 2015 tai silloin, kun Sallatunturin toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi raideliikenteen avautuminen Venäjältä parantaa merkittävästi Sallan kilpailutilannetta, jolloin toimenpiteitä tulee suunnata uudelleen.

18 14 7. Toimenpideohjelma Seuraavassa esitetään strategiasta johdetut päätoimenpiteet. Niiden toteutusaikataulu ja karkeat kustannustasot on mainittu kappaleen lopun yhteenvedossa Yhteistyön resurssointi Sallan nousu onnistuu vain tiiviillä yhteistyöllä, mihin sitoutuvat kaikki matkailusta hyötyvät tahot. Yhteistyö on myös resurssoitava, sillä vapaaehtoisella työllä ei pystytä saamaan pysyviä tuloksia. Toimenpiteet 1. Kaikkien matkailusta hyötyä saavien yritysten voimat yhdistetään esimerkiksi Matkalle Sallaan ry:n alle ja yritykset osallistuvat yhdistyksen tuottamaan markkinointiaineistoon. Muu yhteistyö sovitaan erikseen. 2. Itä-Lappiin pyritään luomaan uusi alueyhteistyömalli. Yhteistyötä kokoavana elimenä voi olla Koillistunturit ry. 3. Sallaan tai Itä-Lapin alueelle palkataan päätoiminen matkailukoordinaattori, jonka tehtäviin kuuluvat mm. yritysyhteistyön koordinointi ja Matkalle Sallaan ry:n käytännön vetäminen yhteismarkkinointi markkinointitoimenpiteet kotimaassa myyntiä palvelevien tuotekehityshankkeiden koordinointi 4. Kansainväliseen myyntiin resurssoidaan julkisen sektorin ja yritysten kustantamana ammatti- ja kielitaitoinen myyjä. Hänen työkenttänään ovat ulkomaiset matkanjärjestäjät. Myyjä edustaa Sallan/Itä-Lapin kaikkia matkailuyrityksiä. Myyjä palkataan aluksi määräajaksi esimerkiksi kolmen vuoden ajaksi. Matkailun koordinaattori ja ulkomaanmyyjä huolehtivat myös myynnin vaatimasta välittömästä tuotekehityksestä. Vastuu: kunta ja yrittäjät 7.2. Sähköisen myynnin kehittäminen Tulevaisuudessa myynti siirtyy yhä enemmän verkkokauppaan. Järjestelmät kehittyvät ja kuluttaja voi itse valita yhä monimutkaisempia tuotteita. Sallan ei kannata investoida omaan portaaliinsa. On järkevää rakentaa se Lappi-brändin alle, jolloin yrityskohtaiset kustannukset jäävät kohtuulliselle tasolle. Sähköinen kaupankäynti ei ole vaihtoehto henkilökohtaiselle myynnille. Mitä kauempaa kuluttaja on tulossa ja mitä vähemmän hän tuntee mahdollisen matkakohteensa, sitä varmemmin kuluttaja turvautuu perinteiseen jakelukanavaan eli matkatoimistoon. Toimenpiteet 1. Käynnistetään koko Lappi-tasoisen portaalin rakentaminen. Vastuu: Lapin Markkinointi Oy

19 Aktiivinen kotimaanmyynti ja hiljaisen ajan tuotteisto Kotimaan markkinoilla Sallan kannattaa keskittyä sille potentiaalisiin kohderyhmiin, joita ovat esimerkiksi alppihiihtoseurat (harjoitus- ja kilpailupaikka) yritykset ja yhteisöt, jotka kokoustavat mielellään rauhallisemmassa kohteessa. järjestöt perheet, joissa on pieniä lapsia Aktiivinen kampanjointi kohdistuu huippusesonkien ulkopuolisiin aikoihin. Toimenpiteet 1. Valituille kohderyhmille myydään kampanjanomaisesti suoraan: heräte-palautejatkomyynti 2. Suoramyyntiä myyntiä tuetaan rakentamalla yhteinen markkinarekisteri 3. Hukkamyynnin välttämiseksi myynnille rakennetaan oma seurantajärjestelmänsä. 3. Kehitetään kampanjoinnin tueksi uudet hiljaisen ajan tuotteet. Vastuu: Sallan matkailukoordinaattori 7.4. Salla-brändin tuotteet Aikaisemman mukaisesti Salla-brändi konkretisoidaan vetovoimaisilla, kilpailijoista poikkeavilla tuotteilla. Tuotteet pohjautuvat lappilaiseen luontoon ja paikalliseen kulttuuriin. Tuotekehitys on pitkäjänteistä ja siihen kytketään myös aktiivinen, brändiä vahvistava tiedottaminen. Luontotuotteita ovat maisemavaellukset (hiihto, kävely, maastopyöräily) erityisesti ulkomaisille matkailijoille kytkettyinä luonto- ja kulttuurikohteisiin lintubongaus melonta luistelu hevosajelut mönkijä/moottorikelkkasafarit Kulttuurituotteita ja tai oheispalveluita ovat puolestaan terävöitetty kyläreitti sodan ja rauhan museo paikallisesta historiasta ja elämänmuodosta kertova kohde Poropuistoon Venäjälle rakennetaan Salla-Kutsa tuote ja tieyhteyden parannuttua tai rautatien rakentamisen jälkeen Salla-Kantalahti tuotteisto. Toimenpiteet 1. Tuotekehitys kootaan yhteisen, pitkäjänteisen kattohankkeen alle 2. Rakennetaan tuotteiston vaatima infrastruktuuri (reitit ym.) 3. Toteutetaan museohanke

20 16 4. Laaditaan tiedotusohjelma, jossa mm. määritellään tiedottamisen ulkoiset puitteet ja käynnistetään uusien tuotteiden mukainen aktiivinen tiedottaminen Vastuu: kunta ja matkailukoordinaattori 7.5. Valmennusohjelmat Valmennusohjelmien tavoitteena on nostaa asiakastyytyväisyys tavoitteen mukaiselle tasolle. Toimenpiteet 1. Sallassa tai Itä-Lapissa vedetään pitkäkestoinen kansainvälistymisvalmennus, jonka aiheita ovat kulttuuri ja tärkeimpien kielten perussanasto. Näitä kieliä ovat englanti, saksa ja venäjä. 2. Laatua ja ympäristöosaamista parannetaan pitkäjänteisellä Destination Quality Net (DQN) ohjelmalla. Vastuu: kansainvälistymisvalmennus Koillistunturi ry. ja laatu matkailukoordinaattori 7.6. Kaavoitus Kaavoituksella luodaan edellytykset lisäkapasiteetin rakentamiselle, sekä vetovoimaiselle matkailukeskukselle. Tavoitteena on Sallatunturin alueen vahvistaminen kansainvälisenä matkailukeskuksena. Kaavoituksella tulee luoda tiivis keskusta, jossa palvelut ovat kävelyetäisyydellä saavutettavissa. Palveluilla tarkoitetaan tässä myös reittejä ja aktiviteettipalveluja. Tavoitteena on Sallatunturin ydinkeskustan tiivistäminen ja keskustan omaleimaisen ilmeen luominen. Toimenpiteet 1. Sallatunturin osayleiskaavan uudistaminen. Valitun rakennemallin pohjalta yleiskaavalla luodaan selkeämpi jako osa-alueisiin. Näistä jokaiselle määritellään oma luonne ja selkeä keskipiste, johon matkailu- ja muut palvelut keskittyvät. Kaupalliset palvelut keskittyvät voimakkaasti Sallatunturin ydinkeskukseen. Vastuu: kunta/ kaavatoimikunta 2. Sallatunturin ydinkeskustan asemakaavan muutos Ydinkeskustan asemakaavaan tulee muuttaa siten, että siihen mahtuu vähintään 1500 vuodepaikkaa jaettuna noin viiteen hotelliin (joista yksi on Hotelli Revontuli). Varsinaisen hotellimajoituksen lisäksi tarvitaan huoneistohotellityyppistä majoitusta, sekä liiketiloja. Vastuutaho: kunta/ kaavatoimikunta Vastuu: kunta/ kaavatoimikunta 3. Sitovat rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet laaditaan asemakaavamuutoksen yhteydessä ja niillä ohjataan rakentamista niin, että saadaan aikaan yhtenäinen vetovoimainen laadukas ympäristö. Ra-

21 17 kentamistapaohjeiden tulee sisältää viher- ja maisemointiohjeet ja myös opaste-ohjeet sekä mahdollisen ympäristötaiteen sijoitusohjeet. Valaistussuunnitelma voidaan sisällyttää ohjeisiin tai laatia erikseen (valaistussuunnitelma koskisi ydinkeskustaa, tienvarsia, sekä puiden ja rakennusten kohdevaloja). Vastuu: kunta/ kaavatoimikunta 4. Rakentamistapaohjeiden aktiivinen tiedottaminen rakentajille ja peruskorjaajille. Vastuu: kunnan rakennusvalvonta 5. Näkymät. Avataan näkymiä erityisesti tunturille päin. Esim. Keselmäjärven rannan puustoa voitaisiin harventaa tieltä avautuvien näkymien parantamiseksi. Vastuu: kunta/ kaavatoimikunta 7.7. Majoituskapasiteetin lisääminen Vapaa-ajan asuntoja halutaan nyt yhä enemmän matkailukeskuksista. Myös Sallassa tonttien kysyntä on viime aikoina lisääntynyt. Tontin myyntiä edistetään ja tavoitteena on saada käyntiin myös isompia rakennuskokonaisuuksia. Myynnin onnistuminen vaatii, että kunnalla on itsellään jatkuvasti riittävä tonttivaranto. Investoijien saaminen hotellihankkeisiin vaatii konseptien kehittämistä asiantuntijoiden kanssa. Toimenpiteet 1. Sallan kunta järjestää vuosina vuosittain tonttien myyntikampanjan. Jatkomyynnistä päätetään saatujen kokemusten mukaan. 2. Rakennusyrityksien ja kiinteistösijoittajien kanssa neuvotellaan suurempien rakennuskohteiden toteuttamisesta. Käytetään asiantuntijoita apuna konseptien kehittämisessä sekä operaattoreiden ja investoreiden etsimisessä. Vastuu: kunta

Salla 2020 - matkailun kehittämisohjelma

Salla 2020 - matkailun kehittämisohjelma Salla 2020 - matkailun kehittämisohjelma Sallan kunta Kevät 2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kehittämisen lähtökohdat 3. Sallan matkailun visio ja imago 4. Toiminnalliset tavoitteet 5. Strategiset

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Viitosväylä. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi? Kari Turunen Sirpa Uimonen Pirkko Vallinkoski 17.5.2013

Viitosväylä. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi? Kari Turunen Sirpa Uimonen Pirkko Vallinkoski 17.5.2013 Viitosväylä Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi? Kari Turunen Pirkko Vallinkoski VIITOSVÄYLÄ Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen 1.5.2013 31.10.2013 30.1.2014 Sisältö/ Saksa ja Sveitsi 2/2013 Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS POROPUISTO Sallan kunta SALLATUNTURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Tieliikennealue ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: TAHKO ACTION PLAN Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: 1. Markkinointi Tahkon yhteismarkkinoinnista vastaa Kuopio-Tahko markkinointi Oy. Yhtiön vuotuinen markkinointibudjetti

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus Jämsän tarina 2035 Arvomme ovat Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus 2 Visio 2035 Jämsä Himoittu osaamisen, yrittämisen ja matkailun kaupunki 3 Toiminta-ajatus Jämpsän aktiiviset äijät ja ämmät

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUSSA 4 TÄRKEINTÄ? YHTÄ PITÄÄ LISÄTÄ YHTÄ PITÄÄ VÄHENTÄÄ YHDEN PITÄÄ OLLA KUNNOSSA TÄRKEINTÄ

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailun kehitys ja matkailustrategia Matkailuparlamentti Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun kehitys 2009-2010 ja matkailustrategia 2011-2014 Matkailuparlamentti 29. 30.9.2010 Satu Luiro, Lapin liitto Rekisteröityjen yöpymisten kehitys suhteessa tavoitteisiin v. 2009 Rekisteröidyt

Lisätiedot

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki,

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki, Missiona Pohjoisen menestys Timo Rautajoki, 27.4.2017 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 2 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 3 Esityksen nimi Tekijän nimi 31.08.15 4 Kansainvälisyys Lappi on jo nyt

Lisätiedot

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä 11.10.2018 I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkimuksen tausta Kansainvälisen matkailun kasvu Vuonna

Lisätiedot

TEUVAN KUNTASTRATEGIA VALTUUSTOKAUDELLE

TEUVAN KUNTASTRATEGIA VALTUUSTOKAUDELLE TEUVAN KUNTASTRATEGIA VALTUUSTOKAUDELLE 2018-2021 2 Strategiset painopisteet Kunnan talouden tasapainottaminen ja keskeisten palveluiden turvaaminen Kunnan vetovoiman ja elinkeinoelämän edistäminen Lasten

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA.

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. MENESTYKSEN TARINA Jämsän seudun matkailun menestystarina on syntynyt Hiihtokeskus Himosvuori

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Kittilä puhdasta kultaa. Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto

Kittilä puhdasta kultaa. Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto Kittilä puhdasta kultaa Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto 20.8.2018 Kittilän kuntastrategia Kittilän kunnanvaltuusto hyväksyi Kittilän kuntastrategian 20.8.2018 Kyseessä on kunnan ensimmäinen,

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys 1 Lähtökohdat Pyhäjoelle on laadittu maankäyttöstrategia ja toteuttamisohjelma vuonna 2010. Tämän jälkeen vuonna 2011 Fennovoima

Lisätiedot

Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä 20.4.2012. Juha Sorjonen 5/2/2012 www.kehy.fi

Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä 20.4.2012. Juha Sorjonen 5/2/2012 www.kehy.fi Vetovoimaa matkailuun! Imatran Kylpylä 20.4.2012 Juha Sorjonen 5/2/2012 Tilanne - Tarve Toimenpiteet Matkailu on merkittävä kasvuala ja työllistäjä. Venäläisillä matkailijoilla on suuri merkitys. Merkittäviä

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet

Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen

Lisätiedot

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Ristijärven kuntastrategia

Ristijärven kuntastrategia Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi

Lisätiedot

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova MASTER PLAN Rositsa Bliznakova etela-konnevesi.fi/master-plan/ suunniteltiin Rautalammin Konneveden matkailualueen palveluvarustusta, sekä otettiin suuntaa tulevaisuuden matkailullisiin ja virkistyskäytöllisiin

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot