KáóKaó. Miten tapasitte? Miten tapasitte? Hinta 10 Ä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KáóKaó. Miten tapasitte? Miten tapasitte? Hinta 10 Ä"

Transkriptio

1 KáóKaó Kevät 2014 Hinta 10 Ä Miten tapasitte? Miten tapasitte? Vuosikymmen Ateenan olympialaisista Seikkailu Kreikassa EU-puheenjohtajuus

2 SISÄLTÖ 3 Paakirjoitus Sara Saure 4 Ammattina: maanviljelija Arja Kuivainen, Syros Sara Saure 6 Loma, sattuma, yhteiset opinnot Koonnut: Sara Saure 8 Rakkautta olympiahengessa Iina Airio 9 Olympiakylan suomalainen tuulahdus Sara Saure KáóKaó Kevät 2014 Hinta 10 Ä 12 Nekromanteionissa ennustivat vainajat Maarit Nieminen 13 Suurlahetysto Kreikan EUpuheenjohtajuuskauden hulinoissa Heini Hyrkko 15 Kaksi vuotta myohemmin Erkki Huittinen 18 Petralonan luolasta 2014-luvulle Martti Leiwo 20 Terveisia Merimieskirkolta! Mari Hilonen 22 Aasiasta pakolaistyohon Ateenaan Liisa Puhalainen 23 Kreikan Punainen Risti Petri Korhonen 25 Kirjailijapalsta: Κokemusten vaihtoa Markku Hattula 26 Seikkailullinen unelma sinisen meren aarella Taavi Vartia 28 Festarihyppelya Eleanna Breza 30 Ruokapalsta: Paluu vanhoihin vihanneksiin Armi Arabatzi 32 Onko Kreikassa kiltteja lapsia? Sara Saure 34 Rebetikan juurilla Εero Heimolinna 36 Kreikka pieni pala maapallolla; Leros pieni tahra Aegean meressa Susanna Ilppola 39 Yhteystiedot Miten tapasitte? Miten tapasitte? Vuosikymmen Ateenan olympialaisista Seikkailu Kreikassa Kansikuva : Sara Saure Kreikan suomalaisten ja Kreikan ystavien tiedotuslehti Ilmestynyt vuodesta Ilmestyy kerran vuodessa. Levikki 1500 kpl. Toimitus: Vastaava toimittaja: Sara Saure Sosiaalikuraattori Mari Hilonen Arja Heinonen-Riganas Annu Marttila Lehden ulkoasu ja painatus: Marou Creations Lehden postiosoite: Scandinavian Church Daidalou Athens, Greece EU-puheenjohtajuus Sahkopostiosoitteet: Sara Saure: Marou Creations:

3 Luukut auki Kuluva vuosi ja erityisesti sen ensimmainen puolisko on Kreikalle merkkipaalujen aikaa. On EU-puheenjohtajuusjarjestelyja ja eurovaalit, joiden alla Ateenassa piipahti tyovierailulla muun muassa paaministeri Jyrki Katainen. Unohtaa ei saa toukokuisia kunnallisvaalejakaan. Ne saattavat eurovaalien ohella ratkaista, paatyyko Kreikka ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin. Elokuussa tulee kuluneeksi 10 vuotta Ateenan olympialaisista. Itsestani tuntuu, etta kisathan vasta kaytiin. Suorituspaikat ovat jalkeenpain hyodyntamatta surullista - mutta jai Ateenalle sentaan upea metro ja viihtyisa Olympiakyla asuinkayttoon. Aikanaan olympialaiset kohensivat Kreikka-kuvaa. Eras vayla tehda se uudelleen on kulttuuri, jonka saralla Suomen ja Kreikan valilla on vilkasta: Kosilla kuvataan nailla hetkilla yhteistuotantona koko perheen seikkailuelokuvaa ja seuraaviakin filmihankkeita on vireilla. Tassa numerossa kaksi Kreikassa pitkaan vaikuttanutta asiantuntijaa, elakkeelle siirtynyt Ateenan suurlahettilas Erkki Huittinen ja Suomen Ateenan-instituuttia johtanut Martti Leiwo kertovat nakemyksensa Kreikasta. Kirjoituksissa muistutetaan, etta tulevaisuudenkuvan luominen valtiolle on vaihtoehtojen punnitsemista, mika taas vaatii tietoa maan menneisyydesta. Huomioitavaa on myos se, etta talousja yhteiskuntaolojen tiukentuminen nakyy jo Suomessa asti. Etumatka Kreikkaan ei ole monella alalla sama kuin ennen. Numeroiden mukaan lama on vihdoin taittumassa. Onko todellakin? kysyvat kreikkalaiset rastimaksujen ja tyottomyyden keskelta. Vaikeuksissa ei ole helppoa ajatella positiivisesti. Siihen voimme kuitenkin vaikuttaa, elammeko arjessa saleikkunat auki vai poteroidummeko luukkujen taakse. Kaskaksen julkaisemista auttoivat Suomen Merimieskirkko ry, Kirkon Keskusrahasto ja Suomi-Seura, Suomen Ateenan- suurlahetysto ja Suomen Ateenan-instituutin saatio. Ilman yhteistyota lehden tekeminen olisi mahdotonta. 3 Lukuiloa! Sara Saure

4

5

6 LOMA, SATTUMA, YHTEISET OPINNOT Siinä yhdistäviä tekijöitä Kreikassa asuvien suomalaisten ja heidän kreikkalaisten puolisoidensa tapaamiselle. Keräsimme tälle palstalle Kaskaksen lukijoiden kohtaamistarinoita. Jokaiselle itselleen oma tarina on tietenkin ainutlaatuinen. Minulla oli kesätyöni vuoksi asunto Ateenassa. Luonani asui suomalainen tyttö, jolla oli kirjekaverina poika Mytiliniltä. Poika ei itse päässyt näyttämään paikkoja suomalaiselle kirjekaverilleen, joten hän lähetti kreikkalaisen ystävänsä "ulkoiluttamaan" tyttöä. Kotiini saapui poika kukkakimppu ja suklaarasia kädessä hakemaan ystävääni ulos. Yllätyin tuosta kohteliaasta tavasta. Kuljimme kolmistaan kaupungilla viikon verran, jonka jalkeen poika jäi kotiini ja yhteinen polkumme alkoi. Mytilinin kirjekaverista tuli kumbaroksemme. S.E.A Oli yliopistomme tutustumisviikko Englannissa ympäri maailmaa tulleille opiskelijoille. Kun astuin sisään hotelliin, näin heti nykyisen vaimoni. Hän kääntyi katsomaan, ja kuin elokuvissa hänen hiuksensa leijuivat ilmassa. Olin välittömästi myyty! Vastasin kuitenkin kavereilleni "ei ole minun tyyppiäni", kun he sanoivat että "tuossahan sinulle olisi kiva likka." Vaimoni ei puolestaan voinut sietää ensimmäisten viikkojen aikana määrätietoisuuttani ja itsepäisyyttäni. Kohtalo puuttui kuitenkin peliin. Pitkin syksyä meillä oli kaikki samat oppitunnit ja hyppytunnit joiden aikana tutustuimme toisiimme paremmin ja virallinen seurustelu saattoi alkaa. Kreikkalaisen jumalattaren pauloissa Olin interreilillä ystävättäreni kanssa. Korfulla näin hänet kahvilassa ja sanoin ystävälleni, että tuon miehen kanssa haluan naimisiin. Katselimme toisiamme koko illan, mutta jossain vaiheessa mies lähti ja ajattelin, että no niin, se siitä...seuraavana päivänä tapasin hänet samassa kahvilassa uudestaan ja uskaltauduin juttelemaan, mutta vieläkään ei tapahtunut mitään. Lähdin pettyneenä kahvilasta ja äkkiä hän juoksi perääni ja kysyi Saanko kävellä kanssasi? Nyt ollaan kävelty yhtämatkaa 27 vuotta. Reissasin Kreikassa vuosia ja lopulta päädyin maahan turistikaudeksi töihin. Sain tarpeekseni kreikkalaisista, mutta turistien ja kaikkialta Euroopasta tulleiden sesonkityöläisten kanssa viihdyin erinomaisesti. Kesäkauden päätyttyä palasin Suomeen ja pestauduin kreikkalaiseen ravintolaan tarjoilijaksi. Siellä tapasin työmatkalla olleen kreikkalaisen asiakkaan, vaikka olin vannonut pysyväni sen maalaisista kaukana. Kohtaamisessa eivät siis puhaltaneet Välimeren leppeät kesätuulet vaan oltiin tammikuisessa Suomessa. Kerran näinkin Ariadni Tapasin mieheni Kosilla ja ihastus oli täysin yksipuolista. Siis minun taholtani. Kului kaksi vuotta ja olin jälleen Kosilla lomalla. Silloin, suureksi ällistyksekseni kreikkalainen ihastukseni kiinnitti vihdoin minuun huomiota romanttisessa mielessä. Muutin Kreikkaan 3 kk ikäinen poikavauvamme mukanani. Manta Odottelin Ateenassa pysäkillä bussia rannalle. Bussi tulikin, mutta lähti tyhjänä pois. Äimistyneenä uskaltauduin kysymään pysäkillä olevilta kreikkalaisnuorilta - joukossa myös tyttöjä sekä tuleva mieheni - mistä oli kysymys. He vakuuttivat, että bussi tulisi pian ja että hekin olivat uimaan menossa. Odotellessamme juttu alkoi luistaa muistakin asioista ja lopulta päädyimme samalle rannalle, vaikka myöhemmin sain tietää, että alunperin kreikkalaisnuoret olivat aikoneet muualle. Se uimareissu oli poikkeuksellista myös miehelleni, joka yleensä auttoi aina lauantaisin isäänsä kukkakaupassa. Vannomatta paras Suomineidot viettivät iltaa Champs Elyseellä, kahvilassa lähellä Riemukaarta. Olin töissä Pariisissa ja lähdössä jouluksi kotiin. Kahvilassa meidät pyydettiin kreikkalais-kyproslaisten poikien pöytään ja aloin jutella vieressä istuvan pojan kanssa. Kävi ilmi, että olemme molemmat kokkeja. Muistan vieläkin sen ensimmäisen kädenkosketuksen. Kuin jokin sanoinkuvaamaton sähköisku... 6 Kauha ja kattila

7 Tulin ystävättäreni kanssa eräänä kesänä Iokselle, mutta saari oli liian vilkas yöelämältään, joten päätimme lähteä. Laivatoimiston mukaan olisi pitänyt lähteä laiva Androkselle, mutta se oli väärä tieto. Niin otimme seuraavan laivan, minne se sitten menisikään. Laiva saapui Syrokselle. Ystävättäreni löysi poikaystävän ja muutti saarelle. Minä tulin perässä vuoden lomalle ja enkös tavannut saarella mieheni! Me, viisi tyttöä olimme Kreikassa. Kaverini olivat tavanneet mukavia poikia ja sopineet tärskyt uudelleen. Jokainen poika oli silmännyt tyttönsä. Lähdin treffeille kuokkijaksi, kun ei muutakaan ohjelmaa ollut. Niin kävi, että ihastuin kaverini valitsemaan poikaan ja hän minuun. Ystävättäreni ei ollut asiasta moksiskaan. Lähtiessämme kohti kotimaata sain juna-asemalla pojalta kliseisen lupauksen ikuisesta rakkaudesta. Naimisissa olemme nyt kolmatta vuosikymmentä. Ulpukka Onnetar Opiskelin Italiassa kieltä ja arkkitehtuuria. Joulun alla Kreikan suurlähetystö järjesti kaupungin kreikkalaisille opiskelijoille illanvieton. Suomalainen ystävättäreni, jolla oli kreikkalainen poikaystävä, pyysi minutkin mukaan juhliin. Paikalla oli myös tuleva mieheni. Lopputuloksena oli, että kaksi nuorta opiskelijaa, eri maailmoista rakastuivat neutraalilla maaperällä yhdistäen kulttuurikaupungit. Muutin Kreetalle pakoon tyoorientoitunutta elamaani. "Sinne kaikenkarvaisten Jorgosten keskelle", ystavieni kanssa vitsailtiin. Loysin viehattavan vuokra-asunnon, jonka puutarhassa oli sitruunapuu. Piha oli yhteinen naapurin kanssa, erotettu rautalanka-aidalla ja portilla. Kuinka ollakaan, naapurissa asui ystavallinen, komea, parrakas yksinhuoltaja Jorgos neljan teini-ikaisen poikansa kanssa. Alkuun valttelimme pihaa toisen ollessa siella, mutta kerran satuimme sinne yhta aikaa, mina risaisessa kotimekossa ja papiljotti otsalla ja Jorgos Uuno Turhapuro -asuisena. Se rikkoi jaan. Alkoi tuntua yha kotoisammalta ripustella pyykkia tai tehda muita piha-askareita samalla aidan yli toisen kanssa rupatellen. Kielitaitokin koheni, koska Jorgos puhui vain kreikkaa ja kreetaa. Sitruunapuun hoidosta tuli yhteinen projektimme. Jorgos alkoi myos pikkuhiljaa "lahjoa" minua - ensin pullollisella viinia, sitten hedelmilla, kukilla, ruolla, treffipyynnoilla. Kesti viela lahes kaksi vuotta ennen kuin taman Pohjolan neidon sydan suli ja uskaltauduin vastahakoisesti treffeille. Pikku hiljaa pihan aita purettiin ja asunnot muuttuivat yhteiskayttoon, ruokahuolto toimi naapurissa ja vaatehuolto minulla. Lopulta menimme naimisiin. Asumme edelleenkin kahta asuntoa, koska tarpeeksi isoa uutta kotia ei ole loytynyt. Varsinkaan sellaista, jossa on piha ja sitruunapuu. Kuva : Sara Saure Lissu Rooma-Ateena êáöý-ïõæåñß áðü ôï 1958 Amerikis 9, Syntagma Ö ÙÍÔÁÓ 7

8 Iina Airio RAKKAUTTA OLYMPIAHENGESSÄ Iina Airio Kaikki nuo olympialaiset pysyvät lämpiminä mielessäni, mutta erityinen paikkansa on Ateenalla. Katsoin äsket- täin netistä kuvia tuolloin niin valkeina ja ylväinä hohta- neista olympia-areenoista. Nyt uimastadionin allas on pinttynyt ruskeaksi, softball-kentän ovat vallanneet rikkaruohot ja melontapaikka ammottaa käyttämättömänä. Kerran niin kauniin värikkäät olympiatunnukset ovat romahtaneet paikoiltaan maahan, syvänsiniset katsomot rähjääntyneet. Pireuksen satama-alue on peittynyt helmikuun harmauteen. Satelee vettä. Seisoskelen Ateenan maailmancupregatan ilmoittautumiskopin edessä ja odotan. Yhtäkkiä alkaa tapahtua: tuuli nappaa kiinni suomalaisen purjehdusvalmentajan kädessä olevaan paperipinkkaan ja alkaa heitellä arkkeja ympäri parkkipaikkaa. Juoksen auttamaan ja kun ojennan paperit takaisin tuolle nuorelle miehelle, huomaan, että hänellä on todella kivat ruskeat silmät. Ateena ei ole ainoa laatuaan, sillä kalliit suorituspaikat rappeutuvat myös Pekingissä ja monissa sen edeltäjissä. Olympialaisia varten tehdyt suursijoitukset ja kaupungin kasvonkiillotukset eivät useinkaan palvele kyseisen maan kansalaisia. Verorahat hupenevat stadioneihin, joille ei ole jatkokäyttöä. Kun olympiabanderollit rullataan alas, paljastuvat takaa samat vanhat ongelmat; rappeutuneet asuinlähiöt tai päiväkodin kesken jääneet rakennustyöt. Olisi suotavaa, että olympialaiset toisivat tullessaan kestävää kehitystä ja pysyvää hyvää. Mutta miten, kun maailmanlaajuinen show vaatii niin näyttävät ja moni- tahoiset kulissit? Nyt kymmenen vuotta myöhemmin muistan tuon kohtaamisen tarkasti siksi, että hänestä tuli myöhemmin aviomieheni ja meille syntyi sinisilmäisen esikoisemme kaveriksi viime kesänä ruskeasilmäinen toinen poika. Mutta helmikuinen Ateena merkitsi minulle, silloiselle urheilutoimittajalle, myös kiinnostavaa työmatkaa tulevaan olympiakaupunkiin. Raitiovaunukiskot olivat tuolloin vielä rakennusvaiheessa, mutta kesällä ne kiidättivät jo matkustajia pitkin rantatietä. Taksikuskit suihkivat talvella omaperäiseen tyyliinsä kuittia antamatta, mutta olympialaisten aikaan ne tilittivät ajonsa säntillisesti. Nykytilan kuvia katsoessani harmittelen, mitä Ateenan olympianäyttämölle on käynyt, mutta samalla olen kiitol- linen, että sain kokea antiikin kaupungin kukoistukses- saan. Kisat olivat niin katsojille kuin urheilijoillekin iki- muistoiset ja äärimmäisen onnistuneet. Ja itse kesäkisat, ne olivat minulle unelma. Pääsinhän paitsi ensimmäisiin olympialaisiini, myös koko kilpailujen synnyinseudulle. Jännitin yleisurheilijoiden menestystä olympiastadionilla, raportoin purjehtijoiden menosta vesillä, pakenin hellettä miekkailuhallin helpottavaan pimeyteen, paahduin beachvolley-areenalla ja ennen kaikkea nautin huikean kaupungin kukoistuksesta. Iltaisin me eri medioiden urheilutoimittajat kokoonnuimme "Oksanan baariksi" kutsumaamme paikkaan keskustaan. Söimme saganakia, kastoimme tuoretta leipää tsatsikiin ja joimme joskus ouzot päälle. Purjehduskeskuksen viereisellä rantakadulla söin mahtavia mereneläviä, joista paistetun mustekalan sitruunainen maku ja pienten friteerattujen kalojen rapeus tuntuvat vieläkin kielelläni. Muistan miettineeni kerran rannalta hotelliin kävellessäni, pääsenköhän vielä uudestaan olympialaisiin. Laskeskelin, että Pekingin 2008 aikaan olisin 29-vuotias. Olisikohan minulla silloin jo perhettä? Enpä tiennyt, että kirjoittaisin talvilajeista Torinossa 2006, raapustaisin juttuja Pekingissä esikoinen masussani potkien ja että olisin Lontoossa 2012 purjehdusmaajoukkueen tiedottajana. Stadionin maali on ehkä murtunut, mutta kreikkalaiset voivat seistä yhä ylväinä olympiarenkaiden alla: he järjestivät kaikkien aikojen kisat. Sara Saure 8

9 Teksti ja kuvat: Sara Saure OLYMPIAKYLÄN SUOMALAINEN TUULAHDUS Tuhansille urheilijoille rakennettu Ateenan olympialaisten kisakylä sijaitsee Parnithavuoren juurella. Kylä luovutettiin asuinkäyttöön olympialaisten jälkeen. Satu Korpisen kolmihenkinen kreikansuomalainen perhe asuu ja viihtyy kylässä vuodesta Arvalla kotiin Kymmenen tuhannen asukkaan Olympiakylä Ateenan pohjoispuolella on melkein Nafplionin kokoinen pikkukaupunki. Kylän esikuvana on Barcelonan kehuttu, 1992 olympialaisten kisakylä. Urheilijoiden käytössä Ateenan olympialaisissa ja paralympialaisissa palvellutta kylää on asutettu jo kymmenen vuotta. Nykyisin Οlympiakylää voi kutsua syystäkin nuorison kyläksi. Kaupungin asunto-organisaatio on jakanut huoneistot ensisijaisesti lapsi- ja suurperheille. Ateenalaisen Satu Korpisen kreikkalainen puoliso oli oikeutettu asuntoon Olympiakylässä perheen alaikäisen lapsen ja pitkästä työurasta kertyneiden leimamerkkien perusteella. Asiakirjoissa reilun sadan neliömetrin huoneisto on Korpinen-Foteinoksen perheellä väliaikaisomistuksella. Veroilmoituksessa se katsotaan omistusasunnoksi, joten sähkölaskussa on maksettava ylimääräinen kiinteistövero. Asunnon lyhennys oli alkujaan 248 euroa kuussa. Talouskriisin puhjettua summaa on leikattu puolella. Kultamitalistien kadulla Olympiakylän rakennusten tulisi kestää isoja maanjä- ristyksiä, olihan Ateenan 1999 voimakkaan järistyksen keskus lähellä, Parnitha-vuoren tuntumassa. Kylässä on usean rakennuttajan kädenjälkeä ja käytetyissä materiaaleissa eroja. Monilta asukkailta onkin kulunut remontointiin ja kosteusongelmiin se, mikä pienentyneissä asunnon lyhennyksissä nyt säästyy. Keittiöt taloihin on nikkaroitu vasta olympialaisten jälkeen. Korpinen-Fotinoksen perhe on ollut onnekas. Heidän asunnossaan ei ole heikkoa äänieristystä lukuun otta- matta ihmeempää korjattavaa. Satu asuu voittajapurjehtija Sofia Bekatorun kävelykadulla, neljän perheen pientalossa. Kylän kadut on nimetty kreikkalaisten olympiaurheilijoiden mukaan. -Meitä on talossa neljää eri kansallisuutta ja hyvin tulemme toimeen. Kylässä on asukkaita joka yhteiskuntaluokasta ja pihoilla maalaistunnelma. -Lopullinen valinta huoneistoihin tapahtui arvonnalla, Olympialaisissa Sadun taloyhtiössä majoitettiin marok- Satu muistelee. kolaisia mitalijuoksijoita. Ties vaikka voittaja olisi säih- - Emme olleet silloin edes paikalla. Kuulimme voitosta kytellyt kultaansa juuri Sadun makuuhuoneessa. tuttavaltamme. Suomalainen naapurilähiö Tulosten jälkeen perheitä kierrätettiin tulevalla Satu on Olympiakylän ainut suomalainen asukas. Hiljaiasuinalueella. sessa kylässä kuljeskelee mielellään. Väljyys on houku- - Pähkäilimme kylää bussin tellut paikalle aika ajoin myös tv-sarjojen ja automainosikkunasta kuin turistit, ten tekijöitä. Olympiakylään on helppo pystyttää iso Satua huvittaa. kalusto ja kuvata raitilla. Vammaisurheilijoille rakennetut rampit tekevät alueen sopivaksi liikuntarajoitteisille. Satukin joutui täyttämään asunnonhakulomakkeissa kysymyksen Miltä tuntuisi, jos naapurissasi asuisi vammainen?

10 Vihreää kylässä on asukasta kohden paljon. Vehreys tuo melkein mieleen suomalaisen puutarhalähiön. Myös modernissa rakennustyylissä ja väreissä on jotain kotoista. Se ihastutti aikoinaan Satua alueen arkkitehtuuri ssa. -Kyse ei ole urheilijoiden asunnoista vaan kokonaisesta pikkukaupungista. -Vielä kun asukkaat oppisivat olemaan parkkeeraamatta autonsa kreikkalaiseen tapaan pihalle, oman ikkunan alle. Tilaa on teiden leveydeltä muuallakin, Satu harmittelee. Suomea Olympiakylä muistuttaa myös vilkkaalta yhteisötoiminnaltaan. Asukasyhdistys on ottanut suljettuja liikehuoneistoja käyttöönsä, avannut työttömien pisteen ja edesauttanut uuden koulun rakentamista. Muinaista vesiputkea peittää kate Sadun kodin liepeillä. 1. Kuvat: 1. Satu kuntoilee samalla kentällä kuin vuoden 2004 olympiaurheilijat. 2. Ilmavaa istuskelua vaahterakujalla. Olympiakylän kunnostukseen ei löydy rahaa. 3. Monista taloista on jo poistettu paralympialaisiin rakennetut rampit. 4. Asukastoiminta ja yhteiskunnallinen aktiivisuus kohtaavat Olympiakylässä

11 Muinainen vesiputki Satu Korpisen asuinalue sijaitsee historiallisesti merkittävällä alueella 360 metriä merenpinnan yläpuolella. käynnillä. Alueen syrjäisen sijainnin varjopuoliksi Satu listaa pankin ja postin puutteen. Asioilla käymistä varten tai kahvittelemaan suomalaisten ystävien kanssa on tehtävä julkisilla välineillä koko päivän retki. -Bussipysäkiltä näkee kirkkaalla säällä meren ja Akro- Fanfaareista unohdukseen poliksen. Olympiakylän, kuten muiden Ateenaan olympialaisiin rakennettujen suorituspaikkojen ongelma on ylläpito. Ympärillä levittäytyvät antiikin demokset Dekeleia ja Se on kriisin myötä retuperällä. Akharnai. Jälkimmäisen vauraus perustui viljan- Alueella pistävät ää turhautuneen nuorison,viinin- ja oliivinviljelyyn sekä miilunpolttoon. Olym- tihutyöt. Leikkipuistot, urheilukentät ja suihkulähteet piakylässä onkin tehty merkittäviä muinaislöytöjä. ovat rempallaan ja marmoreissa graffitteja. Kylän Alueen nähtävyys on Rooman keisari Hadrianuksen istutukset vaatisivat myös jatkuvaa kastelua. 100-luvulla jkr. rakennuttaman vesijohtojärjestelmän maanpäällinen osuus. Parnithan juurelta vetensä -Alkuvuosina saimme kirjata ylös vikoja ja puutteita ja keräävä, noin 25 kilometrin pituinen järjestelmä ne myös korjattiin. Kylässä oli vartijoita joka kulmalla. toimii yhä maan alla, halkoen Ateenaa liki 2000 vuo- Nyt alueella on vartija vain vandalistien tuhoamassa den jälkeen! tyhjässä rakennuksessa, josta piti tulla kisojen jälkeen ministeriö, Satu kertoo. Edut ja haitat Luonnon läheisyys, ulkoilumahdollisuudet sekä lasten Olympiakylä kuuluu Aharnen vähävaraiseen kuntaan. vapaa liikkuvuus ovat Sadulle Olympiakylässä Kunnostustyöt eivät etene, kun kaupungin asuntotärkeitä. organisaatiokin toimii enää tekohengityksellä. silm n -Täällä herää linnunlauluun, yrttien tuoksuun ja lammaskelloihin. Kuusitoistavuotiaalla pojallani, Aleksillakin on paljon samanikäistä seuraa. Perusasiat, kuten leipäkauppa, muutama kioski, apteekki, poliklinikka, poliisi ja palokunta Olympiakylästä löytyvät. Iso ruokamarketti on kylän sisään- -Jäteautot sentään kiertävät. Toisaalta, jos tuhotaan, miksi odottaa että paikat korjattaisiin heti, Satu pohtii ja elättelee parannustoiveita kymmenvuotiaiden olympialaisten kunniaksi. Mutta ilman kohennuksiakin pärjätään. Sadun perheelle Olympiakylä on paras paikka asua. Satu poikansa Aleksin kanssa kotiparvekkeella. 11

12 Maarit Nieminen Kuva: Wikipedia NEKROMANTEIONISSA ENNUSTIVAT VAINAJAT Odysseus sai hakemansa Teiresiaan ennustuksen, mutta samalla tapasi kuolleen sotatoverinsa, edesmenneen äi- tinsä ja niin monia menehtyneitä sankareita, että lopuksi miehineen riensi pois manalasta ja takaisin ihmisten ilmoille. Ipiroksen eli antiikin Epeiroksen Nekromanteion (Nekyomanteion) sijaitsee 20 km Pargasta kaakkoon. Se oli antiikin kreikkalaisten oraakkelipaikka, jossa haettiin yhteyttä vainajiin ja ennustuksia heiltä. Itse manalassa tavalliset kreikkalaiset eivät itse pystyneet käymään - siihen kykenivät vain sankareista suurimmat. Kuuluisin manalan kävijöistä oli Odysseus, jonka Kirke neuvoi manalan sisään- käynnille, Haadeksen ja Persefoneen valtakuntaan, seuraavin sanoin: Vaan kautt Okeanon kun laivasi tuonne on tullut, kussa on laakea ranta ja lehdet Persefoneian, kuivuvakukkaiset pajupuut sekä poppelit pitkät, rantaan Okeanon syväpyörtehisen jätä laiva, Hadeen tunkkaiseen asumukseen astuos itse. Kussa Pyriflegethon Akheron-joen huomahan yhtyy siellä ja Kokytos, jonk alkuna synkeä Styks on, virtojen yhtyvien jyrinässä on kallio jylhä; tunkeu kallion luo (Odysseia 10: suom. Otto Manninen) Tämän Odysseiassa kuvatun manalan sisäänkäynnin ar- keologi Sotirios Dakaris yhdisti nykyisen Aheron-joen pohjoisrannan Mesopotamos-kylän vieressä oleviin raunioihin, jotka hän löysi Johannes Kastajan kukkulalta 1950-luvulla. Kaivauksissa löytyi pronssikautisia hautoja, 600-luvun eaa. keramiikkaa, terrakottafiguureja, jotka on yhdistetty manalan jumalan kulttiin, sekä suuri rakennus- kompleksi. Rakennus on ollut käytössä hellenistisellä ajalla, 300-luvulta vuoteen 167 eaa., kunnes se paloi Rooman valloittaessa Kreikan. Odysseiassa mainitut Pyriflegethon ja Kokytos olivat ilmeisesti nykyisen Aheron-joen sivuhaaroja. Pari tuhatta vuotta myöhemmin 1700-luvulla kukkulalle rakennettiin P. Johannes Kastajan kirkko. Manalassa Odysseus tapasi edesmenneen sokean ennus- tajan Teiresiaan ja pyysi tältä ennustusta kotiinsa Ithakan saarelle palaamisesta. Tietomme vainajien palvonnasta antiikissa ovat hyvin rajallisia, sillä kyseessä oli salainen kultti: uskovaiset eivät saaneet kertoa siitä ulkopuolisille. Tiedämme kuitenkin, että yhteydenottoa vainajiin val- misteltiin huolellisesti ruumiillisesti ja henkisesti muun muassa dieeteillä, puhdistautumisriiteillä, rukouksilla ja uhreilla. Vainajille uhrattiin hunajaa, maitoa, vettä, viiniä ja uhrieläinten verta. Kun vainajat saivat verta juodakseen, he saivat tietoisuuden ja pystyivät näin ennustamaan tulevaisuutta. Seremonian ajan uskovaisten tuli olla hiljaa. Lopuksi he puhdistautuivat rituaalimenoilla, mm. suitsuttamalla. Odysseus kuvaa Odysseiassa, kuinka: veri koht ulos uhkui tumma, sen ääreen sielut vainajien elotonten nous ikiyöstä, [...] tunkihe kuopan luo luvutonna ne tuolta ja täältä pauhuin hirmuisin; minut valtasi kalpea kauhu. (Odysseia 11:36-37, 42-43, suom. Otto Manninen) 12 Nekromanteionin rakennuskompleksi on suurehko ja sokkeloinen Sen keskiosa on vanhempi ( luvuilta eaa.). Ydin- rakennus muistuttaa mausoleumia: se on ikkunaton ja hyvin paksuseinäinen tila, jossa holvikaaret kannattele- vat kattoa. Rakennus on nimetty manalan jumalparin Haadeksen ja Persefoneen palatsiksi. Kaivauksissa on löy- tynyt myös rautaisia hammasrattaita, pronssisia pyöriä ja vastapainoja, joiden on ajateltu kuuluneen nostolaitteeseen, jolla Haadeksen papit pystyivät nostamaan "vaina- jan hengen" pyhiinvaeltajien nähtäviin, ikään kuin teat- teriesityksissä (vrt. teatterimaailman Deus ex machina). Ydinrakennusta laajennettiin 200-luvun lopulla eaa.: tuolloin siihen lisättiin ikkunattomia käytäviä, huoneita ja sisäpiha, joka ympäröitiin huoneilla. Nämä ilmeisesti rakennettiin papiston ja pyhiinvaeltajien tarpeita varten..... Rakennuksesta on loydetty satoja esineita Suurimmat ovat varastoruukkuja, joiden särkymistavasta on päätelty niiden räjähtäneen vuoden 167 eaa. tulipalossa. Ruukuista on löytynyt hiiltyneitä siemeniä: viljan jyviä, härkäpapuja ja lupiinin siemeniä. Raa'at härkäpa- vut ja lupiinin siemenet ovat myrkyllisiä ja niillä voi olla huumaavia ominaisuuksia. Ne ovat ehkä edistäneet vainajien henkien ilmestymistä pyhiinvaeltajille. Lisäksi ra- kennuksesta on löydetty lamppuja, pieniä vaaseja, myl- lynkiviä, simpukoita, työkaluja ja pieniä manalan kuningattaren Persefoneen sekä sen kolmipäisen vahtikoiran Kerberoksen terrakottapatsaita. Patsaita uskovaiset ta- pasivat tuoda uhrilahjoina temppelialueille. Nekromanteionin lisäksi antiikin maailmassa oli muitakin tunnettuja manalan sisäänkäyntejä. Kuuluisin niistä oli eteläisen Peloponnesoksen Tainaron-niemen luola. On Nekromanteionista esitetty eriaviakin mielipiteita Monien nykyarkeologien mielestä säilyneet rauniot eivät olekaan Nekromanteion, vaan vain linnoitettu hellenis- tinen maalaistalo. Kreikan kulttuuriministeriö esittelee sitä kuitenkin manalan sisäänkäyntinä, joten voimme toistaiseksi pysyä tässä kiehtovammassa tulkinnassa. Kharoniksi pukeutuneet lautturitkin voivat ainakin tois- taiseksi kuljettaa turisteja Aheron-jokea manalan por- tille!.. Lisatietoja: άκαρης, Σωτήριος, Το Νεκυοµαντείο του Αχέροντα. ΤΑΠ

13 Suurlähetystö Kreikan EU-puheenjohtajuuskauden hulinassa KALENTERISIVUJEN KÄÄNNYTTYÄ vuodelle 2014 kinen päätöksentekojärjestelmä edellyttää pääsään- Euroopan huomio kiinnittyi entistä tiiviimmin Ateenan töisesti sekä kansallisten hallitusten edustajista koostuvalokeilaan. Vuoden alkajaisiksi tummennetut autot, van ministerineuvoston että Euroopan parlamentin punaiset matot ja kameroiden välke johdattelivat enemmistön tukea usein pitkien neuvotteluiden jälkorkean tason kutsuvieraat Ateenan konserttitalo keen. Parlamentin valmistautuminen toukokuun vaali- Megaron uumeniin, jossa pääministeri Antonis Samaras koitokseen alkaa jo huhtikuussa, jolloin Brysselin istunisännöi Kreikan puolivuotisen EU-puheenjohtajuus- tosali hiljenee ja euroedustajat siirtyvät lainsäädänkauden avajaistilaisuutta. Ensimmäisten viikkojen tötyöstä vaalitauolle. Parlamentin hengähdystauko juhlapuheiden hiljennyttyä arki alkavan kokousrumban jättää Kreikalle käytännössä kolme kuukautta aikaa pusympärillä käynnistyi toden teolla. kea puheenjohtajuuskautensa aikana läpi haluamansa lainsäädäntöhankkeet, jotka edellyttävät Lissabonin JÄSENVALTIOSTA TOISEEN KIERTÄVÄN EU-junan sopimuksen mukaista parlamentin enemmistön tukea. vetovastuu siirtyi Kreikalle jo viidennen kerran maan 32- vuotisen jäsenyyshistorian aikana. Perinteisesti EU- KREIKAN VAIKEA TALOUSTILANNE heijastuu puheenjohpuheenjohtajuutta on pidetty kunkin maan tilaisuutena tajuuden käytännön arkeen. Kiristyneissä olosuhteissa nostaa parrasvaloihin omia prioriteettejaan lyhyen, Ateena on ollut pakotettu karsimaan ylimääräiset kulut mutta intensiivisen puolivuotiskauden aikana. Vuonna ja loistokkaat himmelit minimiin. Toisaalta tietyt asiat 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus korostaa eivät koskaan muutu. Edes niukkuuden keskellä mikään kuitenkin aiempaa vahvemmin EU-politiikan Bryssel- ei himmennä Kreikan ainaista vetovoimaisuuden sädettä vetoisuutta. Samalla se vähentää unionin vaihtuvan läpi talven paistavaa aurinkoa ja pohjoisia kokouspuheenjohtajuusmaan vetovastuuta. Muutoksesta huo- vieraita hellivää lauhaa Välimeren ilmastoa. Kaupunkina limatta yksinään seremoniaalisesta mandaatista ei ole Ateena ei jätä vierailijoitaan kylmäksi. Kiintotähtenä ja kysymys. kokousvieraiden ihailun kohteena on itseoikeutetusti kaupunkimaisemaa hallitseva Akropolis ja sen juurelle VUONNA 2014 Kreikan puheenjohtajuuskauden tavoit- levittyvät Plakan sokkeloiset kadut. Historian havinaa voi teita leimaavat luonnollisesti talouskysymykset työllisyy- aistia myös puheenjohtajuuskauden virallisella kokousdestä ja talouskasvusta euroalueen yhteistyön tiivistä- estradilla Zappeionissa, joka toimi jo ensimmäisten miseen. Talouden ohella esille nousevat maahanmuutto nykyaikaisten Olympiakisojen miekkailun kisa-areenana ja meripolitiikka, jotka kuvastavat Kreikan ja laajemmin vuonna Kaakkois-Euroopan alueellisesti keskeisiä kysymyksiä. PUHEENJOHTAJAN EU-MENUN ASIALISTALLA vilisee useita merkittäviä tavoitteita pankkiunionin kriisinratkaisumekanismista eurooppalaisen kilpailukyvyn edistämiseen. Käynnistymässä on myös energia- ja ilmastopoliittinen tulevaisuuskeskustelu Euroopan komission tammikuussa julkaiseman tiedonannon pohjalta. TOUKOKUUN EUROOPAN PARLAMENTTIVAALIT antanevat kimmokkeen kevään aikana kiihtyvälle julkiselle EU-keskustelulle. Vaalit vaikuttavat Kreikan puheenjohtajuuskauden aikana hyväksyttävien EU:n lainsäädäntöhankkeiden läpiviemiseen. EU:n kaksikär- Kreikan puheenjohtajuuskaudella kokouspaikkana toimii historiallinen Zappeion. 13

14 Puheenjohtajuuskausi hallitsee pitkälti suurlähetystömmekin arkitaivalta. KREIKKA TOIVOO puolivuotiskautensa tuovan maalle nostetta eurooppalaisten kumppanien silmissä. Suurlä- hetystömme osalta luvassa on ministerien vierailutahdin kiihtyminen; siis hulinaa ja vaihtuvia tilanteita. Ministerien saapumiset löytyvät jo hyvissä ajoin korostetun punaisella alleviivattuna kalenterien sivuilta. Korkean tason vierailut venyttävät väkisinkin pienen suurlähetystön resursseja. Alku on opettanut, että jokaisesta tarkoin tehdystä suunnitelmasta löytyy vähintään porsaan ellei norsun mentävä reikä. Vierailun koittaessa rutiinit pöllyävät, ja vain harva löytää itsensä toimistolta koneen ääreltä. Kaikesta kuitenkin selvitään yhteispelillä, tehokkaalla aikataulutuksella ja yhteistyöllä kreikkalaisten kollegoiden kanssa. TAMMIKUUSSA ATEENASSA VIERAILIVAT oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja sisäministeri Päivi Räsänen. Sitten vuorossa oli puolustusministeri Carl Haglund. Puolustusministerien kokouksessa helmi-maaliskuun vaihteessa pohdittiin maailman konfliktipesäkkeitä sekä EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Tiukkojen taloudellisten realiteettien vallitessa jäsenmaita houkuttelevat lisääntyvä yhteistyö puolustushankinnoisssa sekä sisämarkkinoiden kehittäminen. KESÄKUUN LOPPUUN MENNESSÄ puheenjohtajakauden karavaani on väistynyt Ateenan katukuvasta. Historiallisen Zappeionin valot himmenevät ja puheenjohtajuuskapula siirtyy Joonianmeren vastarannalle naapu- riin, Italiaan. Monenkirjavan 28 jäsenvaltion unionissa puheenjohtajuus ei ole jokavuotista herkkua tai hampaiden kiristystä. Ministeri Haglund edusti Suomea EU:n puolustusministerikokouksessa. Teksti ja kuvat: Heini Hyrkkö Kirjoittaja työskentelee EU-puheenjohtajuuskausikoordinaattorina Ateenan suurlähetystössä Vuokrattavana loma-asunto Ateenan Rivieralla, Ateenaan 40km.Terassi merelle. 52 m 2 Alk 300 eur/viikko Puh: , Klubin tarkoituksena on koota yhteen kaikki Kreikkafanit, antaa ajantasaista tietoa Kreikasta ja kulttuurista, pitää klubi-, musiikki, ja tanssi-iltoja, järjestää konsertteja sekä Kreikan kulttuuria esitteleviä tapahtumia liity jäseneksi - ei jäsenmaksua! Klubin tarkoituksena on koota yhteen kaikki Kreikkafanit, antaa ajantasaista tietoa Kreikasta ja kulttuurista, pitää klubi-, musiikki, ja tanssi-iltoja, järjestää konsertteja sekä Kreikan kulttuuria esitteleviä tapahtumia liity jäseneksi - ei jäsenmaksua! 14

15 KAKSI VUOTTA MYOHEMMIN Jatin Ateenan elokuussa 2011 neljan vuoden kauden jalkeen Suomen suurlahettilaana ja siirryin elakkeelle. Toimikauttani leimasi hyvin voimakkaasti Kreikan vuonna 2008 alkanut talouskriisi, joka oli nopeasti kasvanut koko euroalueen olemassaoloa uhkaavaksi. Kriisi ei millaan muotoa ollut ohi Kreikasta lahtiessani. Suomi taas oli 2000-luvun ensimmaisena vuosikymmenena paistatellut kansainvalisten vertailujen karkisijoilla melkeinpa milla sektorilla tahansa, huipentumana Newsweekin nimitys maailman parhaaksi valtioksi. Suomen talous oli AAAluokkaa, hyvinvointivaltio toimi, poliittinen ilmasto oli vakaa ja kansa vaurastui. Seuraavassa arvioitani ja huomioitani Kreikasta ja Suomesta viimeksi kuluneiden kahden vuoden ajalta. Kreikka Suomesta nähtynä Olin eraassa ensimmaisista raporteistani vertaillut Suomen ja Kreikan yhteiskuntien eroja seuraavalla tavalla: konsensuksen sijaan eturyhmien pysyvä konflikti yhteistyön sijaan ryhmäetujen ajaminen keskinäisen luottamuksen sijaan luottamuspula toimijoiden välillä koalitiohallitusten sijaan yhden puolueen enemmistöhallitukset kompromissihakuisuuden sijaan kompromissien teko vaikeaa uudistushenkisyyden sijasta yleinen muutosvastarinta virkakoneiston toimivuuden sijaan laajamittainen korruptio lainkuuliaisuuden sijaan lakien rikkominen yleistä Suomeen paluuni jälkeen olin käyttänyt tätä vertailua lukuisissa pitämissäni esitelmissä, kunnes vähitellen, Suomen poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen sisään päästyäni aloin epäillä onko arvioni enää todenmukainen. Vaikka maiden väliset yhteiskunnalliset erot ovat edelleenkin suuria, Suomella ei mielestäni monella sektorilla ole enää sellaista etumatkaa kuin ennen. Olen Kreikasta lähtöni jälkeen seurannut verraten tarkkaan maan tapahtumia jo senkin vuoksi, että jouduin välittömästi lukuisien haastattelu-, luento- ja artikkelipyyntöjen kohteeksi (ensimmäinen tuli jo muutto-matkalla), ja oli välttämätöntä pitää yllä päivittäistä Kreikan kriisin seurantaa. Näitä pyyntöjä tuli siinä määrin, että vaimoni Marjatta puuskahti kerran minun tekevän ihan samaa työtä kuin Ateenassakin, mutta kukaan ei maksa siitä palkkaa! Minulle tuli tätä kautta hyvin selväksi, kuinka suuri mielenkiinto Kreikan tapahtumia kohtaan Suomessa vallitsee. Kun Kreikka ja troikka sopivat ensimmäisestä hätäohjelmasta keväällä 2010, teimme suurlähetystössä kolme vaihtoehtoista mallia tulevasta kehityksestä: Optimistisen, realistisen ja pessimistisen. Optimistisessa mallissa Kreikka troikan tuella selviäisi kriisistä, realistisessa se kurjistuisi ja joutuisi velkajärjestelyihin ja pessimistisessä Kreikka joutuisi niin suuriin vaikeuksiin, että se joutuisi eroamaan eurosta. Vähiten todennäköisenä pidimme optimistista mallia. Ateenasta lähetettiin olympiatuli Tampereella 2009 järjestettyihin Euroopan nuorten olympiafestivaaleihin. Kuva: Sara Saure 15 Nyt, runsaat kolme ja puoli vuotta myöhemmin tuntuu siltä, että realistinen malli on osoittautunut nimensä mukaiseksi, vaikka pessimistisen mallin toteutuminen on välillä tuntunut olevan lähellä. Kriisi ei kuitenkaan ole ohitse, eikä taloudessa ole vielä saatu pohjakosketusta ja päästy kasvun alkuun. Merkittäviä parannuksia on kuitenkin saatu aikaan valtion -ja kansantaloudessa ja jopa jossain määrin poliittisessa elämässä, mutta hinta on ollut kova. Valtiontalous on saatu lähelle tasapainoa ankarin palkkojen ja menojen leikkauksin ja veronkorotuksin, mutta edelleenkin tarvitaan rahoitusta velanhoitokustannuksiin. Velkataakka on kasvanut huolimatta mittavasta yksityisten velkojen anteeksiannosta, ja tässä onkin eräs keskeisimmistä ongelmista. Kreikka tarvitsee kasvuun päästäkseen joko uuden velkajärjestelyn, oli se uusi velkojen anteeksianto tai korkojen ja maksuaikojen helpotuksia, tai kolmannen tukipaketin. Tosin korot ovat jo niin alhaalla ja maksuajat niin pitkiä, ettei niissä enää ole paljoa helpotettavaa.

16 Paljon vaikeampi tilanne on talouden ja yhteiskunnan rakenteellisten uudistusten alueella, missä tuloksia ei ole saavutettu riittävästi. Sovittujen uudistusten toimeenpano tuntuu vaikealta, mikä johtuu ymmärtääkseni pitkälle siitä, ettei ole olemassa toimeenpanosta vastaavaa, riittävän tehokasta koneistoa. Edistysaskel on ollut siirtyminen Nea Dimokratian ja PASOKin koalitiohallitukseen, jossa päätöksenteko on aiempaa leveämmillä hartioilla, joskin hyvin pienen enemmistön varassa. Minua askarruttaakin se, kuinka pitkään koalitio pysyy pystyssä ja vielä enemmän se, minkälainen on seuraavien vaalien jälkeinen uusi hallituskoalitio. Olisi Kreikan kannalta edullista, jos uuden hallituksen hartiat olisivat nykyistä leveämmät. Selkeä käänne on tapahtunut myös Suomen suhtautumisessa uusiin leikkauksiin ja veronkorotuksiin. Kreikkalaisten katsotaan yleisesti kärsineen jo tarpeeksi. Kovin paljon kannatusta ei kuitenkaan ole Kreikan uudelle tukipaketille, mutta eipä enää juuri vaadita tai ennakoida Kreikan eurosta eroakaan. Voisin kuvitella, että kolmas, paljon aiempia pienempi tukipaketti Kreikalle eurovaalien jälkeen on todennäköisin ratkaisu Kreikan saamiseksi kasvun alkuun. ymmärtääkseni paljolti ideologisista syistä. Samoihin ai- koihin hyvinvointivaltion kehittäminen oli tullut tiensä päähän. Kysymys alkoi olla hyvinvointivaltion säilyttä- misestä, ellei pelastamisesta. Globalisaatio taas oli aset- tanut Suomen talouden uuteen tilanteeseen. Maailman- laajuisessa taloudessa päätöksenteko ei ollut omissa käsissämme samassa määrin kuin ennen: pääomat eivät tunne rajoja. Kansainvälisen talouskriisin alettua vuonna 2008 oltiin yhtäkkiä tilanteessa, jossa vienti romahti, kansantalous kääntyi jyrkkään laskuun, valtiontalouden alijäämä paisui ja Suomi alkoi velkaantua nopeasti. Siten, palatessani Suomeen tilanne oli monin tavoin erilainen kuin aiemmin. Suomen komeat saavutukset olivat ja ovat edelleenkin suuri ylpeydenaihe, mutta reaalimaailma ympärillämme on muuttumassa huonompaan suuntaan. Tuntuu siltä, että työkalut tilanteen korjaamiseksi ovat hukassa. Konsensuksen sijalle on tullut kompromissihaluttomuus. Olen ollut huomaavinani, että Suomen yhteiskunnallisessa keskustelussa suosituin verbi on tyrmätä. Uusi ajatus tai ehdotus, tuli se miltä taholta tahansa, lähes aina tyrmätään välittömästi ja kes- kustelua ehdotuksesta ei saada edes alkuun. Kasvuun pääsy ei kuitenkaan ole sama kuin kriisin voittaminen. Suomella kesti 1990-luvun laman päättymisen jälkeen seitsemän vuotta päästä kansantaloudessa lamaa edeltäneelle tasolle. Kun Kreikan lama on jo nyt noin kaksi kertaa syvempi kuin Suomen (kansantuotteen laskulla mitattuna), on selvää että tulee kestämään varmaankin yli kymmenen vuotta, ennen kuin kriisi on kokonaan voitettu. Tässä onnistumisen kannalta olisi välttämätöntä saada aikaan kansallinen ohjelma, johon ainakin tärkeimmät osapuolet sitoutuisivat ja olisivat valmiita kompromisseihin. Luottamusta osapuolten välillä ei rakenneta julistuksin vaan pitkäaikaisen yhteistyön kautta. Myönnän että tämä on paljon vaadittu Kreikan poliittisen perinteen ja vallitsevan kriisin oloissa, mutta muita teitä ulos kriisistä ei uskoakseni ole. Suomi muutoksessa Minulle ja ikäpolvelleni Suomen suurin vahvuus on ollut konsensus. Kyky sopia yhdessä, kompromisseja tehden yhteiskunnan, politiikan ja talouden suurista linjoista. Eri- tyisesti konsensus näytti voimansa 1990-luvun puoli- välissä, kun Suomi ponnisteli omin voimin ulos lamasta ja kääntyi vahvaan nousuun. Tämä järjestelmä alkoi murtua 2000-luvulla, kun työnantajat alkoivat irrottautua laajoista tulosopimuksista, Eläkepäivillä Kuhmoisissa tyttärentytär Ninan kanssa. Kuva: Marjatta Huittinen " Selkeä käänne on tapahtunut myös Suomen suhtautumisessa uusiin leikkauksiin ja veronkorotuksiin. Kreikkalaisten katsotaan yleisesti kärsineen jo tarpeeksi. 16 "

17 ...KAKSI VUOTTA MYOHEMMIN Kreikalla on vahvuuksia, joiden avulla se voi nousta, mutta joita täytyy voida hyödyntää "täysipainoisesti ja suunnitelmallisesti. On joskus sanottu, että suomalaiset ovat hyviä kriisitilanteissa, parhaimmillaan perikadon uhatessa, mutta hyviä aikoja suomalaiset eivät kestä. Tämä luonnehdinta sopii hyvin myös nykytilanteeseen. Pitkään kestäneen nousukauden aikana puolueiden, eturyhmien ja kansalaistenkin välinen yhteistyö alkoi kangerella. Emmekö Suomessa todellakaan kestä hyviä aikoja? Otammeko itsestäänselvyytenä kaiken sen, mitä on rakennettu vuosikymmenien aikana ja minkä ansiosta Suomi, Euroopan köyhiin ja kehittymättömiin valtioihin kuulunut maa on noussut maailman huipulle? Olemmeko unohtaneet, että hyvinvointivaltiollakin on rajansa, eikä sitä voida jatkuvasti paisuttaa uusilla eduilla, olivat ne kuinka perusteltuja tahansa? Nyt kun elämme taloudellisessa taantumassa, olisi sopiva hetki saada Suomi takaisin tasapainoiseen kasvuun. Kyse ei ole pelkästään kansainvälisen kilpailukykymme parantamisesta, vaan myös menestymisen perusedellytysten, hyvän koulutuksen, sosiaaliturvan, terveydenhuollon, työilmapiirin ja tehokkaan hallinnon turvaamisesta. Suomalaiset ovat kuitenkin hyviä kriisitilanteessa, ja tästä on jo nähty ensimmäiset merkit. Konsensusajattelu teki melkoisen paluun, kun alkusyksystä saatiin aikaan klassista tulopoliittista sopimusta hyvin paljon muistuttava sopimus työnantajien, työntekijöiden ja valtion välillä. Palkankorotukset supistettiin minimiin kahdeksi vuodeksi, ja valtio luopui eräistä verojenkorotuksista. Myös hallitus laati itselleen mittavan rakennemuutospaketin. Se tosin ei tule riittämään edes hallituksen mielestä, vaan pian päätettäneen uusista toimista, ja tällöin voi olla vaikeaa välttää leikkauksia ja veronkorotuksia. On liian aikaista katsoa käänteen tapahtuneeen, mutta tiettyä toiveikkuutta on ilmassa. Kreikalla on paljon hyviä ystäviä, jotka eivät ole kään- täneet selkäänsä näinä vaikeinakaan aikoina. Suoma- laiset ovat varmaan eräitä kaikkein uskollisimmista, enkä usko että tilanne tulee muuttumaan. Kreikka ja Suomi samalla tiellä? Joskus 2000-luvun alussa kehittelin puolitosissani Euroopan nurkkavaltioteoriaa. Ajatusta, jonka mukaan Euroopan nurkkavaltioilla Kreikalla, Portugalilla, Irlannilla ja Suomella on paljon yhteisiä piirteitä, jotka johtuvat paljolti maiden sijainnista Euroopan nurkissa. Oma vahva kulttuuri, kieli jota ei puhuta muualla, iso ja usein ikävä naapuri ja hyvä kriiseistä selviytymiskyky ovat eräitä yhteisiä piirteitä. Myöntää täytyy, että uskoin teoriani osoittautuneen kelvottomaksi Kreikan, Portugalin ja Irlannin jouduttua kukin EU:n komission, Euroopan keskuspankin ja IMF:n holhoukseen ja Suomen porskuttaessa AAA-maana. Nyt, kun Suomen julkisessa keskustelussakin varoitetaan jatkuvasti Kreikan tielle joutumisesta, en ole enää kovin- " kaan varma teoriani sortumisesta. Suomen ja Kreikan poliittiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset erot eivät todellakaan ole enää niin itsestään selviä kuin jokunen vuosi sitten. Toisaalta Irlanti on jo irrottautunut troikan holhouksesta, ja Portugalin odotetaan seuraavan ehkä jo pian. Kreikan osalta ei olla yhtä toiveikkaita, mutta ainakin talouskasvuun odotetaan päästävän tänä vuonna. Nurkkavaltioteoriani toimii toivottavasti taas jo lähitulevaisuudessa. Kreikalla on vahvuuksia, joiden avulla se voi nousta, mutta joita täytyy voida hyödyntää täysipainoisesti ja suunnitelmallisesti. Ennen kaikkea matkailumaana Kreikalla on kaikki valtit käsissään, luonto, ilmasto, kulttuuri ja historia ja ammattitaito niiden hyödyntämiseen. Turismissa Kreikka voisi mielestäni satsata enemmän teemamatkailuun ja matkailukauden pidentämiseen, mm. vauraiden ja aktiivisten eläkeläisten saamiseksi Kreikkaan nykyistä enemmän. Teollisen pohjan vahvistaminen olisi suuri edistysaskel ajatellen viennin lisäämistä ja kauppataseen tasapainottamista. Tässä työssä on olennaista lisätä tutkimus- ja kehitysmäärärahoja uusien, kilpailukykyisten tuotteiden luomiseksi. Näillä tuotteilla voitaisiin myös vähentää tuontitavaroiden osuutta kulutuksessa ja saada kauppatasetta tasapainoon. Myös Kreikan markkinointiin ulkomailla tulisi panostaa enemmän. Kansainvälisen kilpailun kiristyessä vanhalla maineella ei aina pärjää vaan tarvitaan voimakasta esilletuloa. Kotipesäkin pitäisi saada kuntoon ja tämä lienee vaikeinta. Kreikan kuvan kohentaminen vaatii pitkäaikaista toimintaa, missä ei saavuteta tuloksia hyvilläkään mainoskampanjoilla tai trikeillä. Se, mikä oikeasti auttaa kreikkakuvan parantamisessa, on todellinen yhteiskunnallinen muutos, joka saa aikaan vakautta, toimivuutta ja turvallisuutta. Myös minulle, samoin kuin vaimolleni Marjatalle Kreikka säilyy läheisimpänä niistä maista, joissa olemme palvelleet. Itselleni suhde Kreikkaan on paljolti samanlainen kuin kotimaakuntaani Lappiin, ei ihan järjellä vaan enemmänkin tunteella käsitettävä tarve palata aina takaisin tuttujen ihmisten ja maisemien piiriin. Nähdään taas! Erkki Huittinen 17

18 Teksti: Martti Leiwo Kuvat: Wikipedia Petralonan luolasta 2014-luvulle KREIKKA ON KREIKKA. SIITA VOIDAAN LAHTEA. Kreikka on maa, jossa on ollut organisoitua asututusta ainakin paleoliittiselta ajalta asti. Frankhthin luolassa lahella Nauplionia asui monenlaisia taitoja osaavaa vakea yli vuotta, jonnekin 3000:een eaa. asti. Tama on kuitenkin lyhyen lyhyt aika, kun ajatellaan ensimmaisia ihmisasukkaita. Petralonan luolaa Halkidikissa asutti kaivajansa mukaan Archanthropus europaeus petraloniensis, varhaisin eurooppalainen hominidi. Vaikka luolasta loytyneen hominidin kallon ajoitus on hyvin vaikeaa, se kuului joka tapauksessa aikaisemmalle lajille kuin Homo Sapiens. Tama pieni ekskursio kauas menneisyyteen antaa pohjan ihmisasutuksen historiaan nykyisen Kreikan alueella. Monta kriisia on mahtunut matkalle tasta Petralonan hominidista 2014-luvulle, mutta jotenkin taas kerran osa ihmisista kuvittelee olevansa niin ainutlaatuisia, etta he voivat halveksia menneisyytta ja sen tutkimista, julistaa humanismin hyodyttomaksi rahan tuhlaukseksi ja hehkuttaa lyhytnakoista ja naiivia individualistista egoismiaan suurena totuutena. MITEN KREIKASSA MENEE? NO, HUONOSTI. Mieleeni palaa 1990-luvun alun pilapiirros, jossa pilapiirtaja Arkasin lempihahmo, vankilarotta, tuijottaa suoraan silmiin kapala pystyssa ja toteaa καιρός ν'αφήσουµε τους εγωισµούς και να σκεφτούµε λίγο τον εαυτό µας. Tarvinneeko tuota sen enempaa kommentoida? Mutta toisaalta Kreikassa tapahtuu paljon myonteistakin ja yhteishenki ja jopa talkoo- henki putkahtavat aina silloin talloin esille. Joka tapauksessa Kreikka on edelleen olemassa. Se kohtaa meidat ystavallisena ja aurinkoisena, mutta myos polttavan kuumana ja viimaisen kylmana, kostean homeisena, koyhana ja upporikkaana, ongelmallisena ja ongelmattomana, ja uuden uutukaisena asiana uhkaavan uusnatsistisena. Vastakohdat kohtaavat Kreikassa, mutta on varmaa, etta pienet ongelmat eivat sita kaada. Ehka kannattaa kuitenkin menna yksityiskohtiin, silla ongelmia on oikeasti paljon. Talouskriisi on pudottanut pelkastaan toissa vuonna keskiluokasta todelliseen, ei naennaiseen, koyhyyteen noin 2 miljoonaa ihmista. Heilla ei ole tuloja kaytan- nossa lainkaan ja he elavat muiden ihmisten avun va- rassa. Euroopan johtajat puhuvat tervehdyttamisesta, ikaan kuin olisi olemassa potilas, joka hoidetaan kuntoon tietylla kuristushoidolla, jota ei ole kokeiltu aikaisemmin. Pannaan siis tehokkaasti mutkat suo- riksi, miljoonan erilaisen harmaan savyt mustavalkoiseksi, ja luodaan tervehdyttamisohjelma, joka tappaa potilaan. Nayttaa silta, etta toisenlaisia ohjelmia ei tehda, koska ne ovat monimutkaisia, ne vievat paljon aikaa ja ne ovat poliittisesti vaikeita. Suoraviivaisuus ja tehokkuus ovat suosiossa. Tehokkuus kaataa alleen hitaan ajattelun, ja todennakoisesti kay niin, etta se tulee lopulta maksamaan aivan hirvittavan paljon enemman kuin hidas, ajatteluun ja huolelliseen ana- lyysiin pohjautuva asiainhoito. 18

19 Ajatteleminen on usein kiusallista, koska myos vaihtoehdot pitaa punnita. Silloin tarvitaan tietoa menneisyydesta, ja sen tiedon avulla voidaan koettaa konstruoida tulevaisuutta. Nain voidaan luoda useita erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, joista pitaisi valita paras. Potilaan kuolema voi olla paras valinta vain silloin, kun ollaan varmoja, etta kuolema edistaa ratkaisevasti tulevaisuudessa tapahtuvia positiivisia asioita. Positiivisina asioina on kuitenkin pidettava vain koko ihmiskuntaan liittyvia asioita, ei talouseliitin hyvinvointia potilaan tappamisen jalkeen. Minimaalisen pienen jakson aikana, eli noin 200:n viime vuoden aikana Kreikka on ollut enemmän tai vähemmän itsenäinen herderiläiseen nationalismiin perustuva hallinto-alue, jonka sisällä poliittiset erimielisyydet ovat suuret, ja jonka lähihistorian hirvittäviä haavoja ei ole käytännössä ollenkaan käsitelty, saati hoidettu. Ulkopuolinen analyytikko huomaa nopeasti perusasiat. Jos nämä perusasiat eivät muutu, on aivan turhaa luoda positiivista kuvaa val- tion tulevaisuudesta, vaikka Kreikka alueena jatkaa olemassaoloaan. Syrjästäkatsojan ajatuksia Ehkäpä kaikkein vakavin ja suurin ongelma on kreikkalaisessa yhteiskunnassa vallitseva keskinäi- nen luottamuspula. Suuri määrä älyä, viisautta ja suoranaista nerokkuutta menee hukkaan, koska hyviä ajatuksia ei voida toteuttaa muutoksen luoman pelon vuoksi. Muutosvastaisuus yhdistyneenä luot- tamuspulaan sisältää aina ajatuksen siitä, että muutos tuo toiselle enemmän kuin minulle eikä sellaista voi sallia. Toisaalta luottamuspulaa lisää se, että monesti muutoksilla pyritään todellisesti hyödyttämään vain pientä osaa väestöstä, oli tämä osa sitten mikä tahansa. Luottamuksen puute luo myös uskomattoman moni- mutkaisen sääntö- ja lakiviidakon, jolla yritetään paikata juuri tätä luottamuspulaa. Ollaan siis klassisessa kehäpäätelmässä. Tällä tavalla on saatu ai- kaan tilanne, jossa yksinkertaisista hallintoon ja hal- linnoimiseen liittyvistä asioista selviää nopeasti vain laittomasti, kirjekuorilla tai klienttijärjestelmän avulla, ja suurista asioista vain klienttijärjestelmän avul- la. Laillisen tien noudattaminen vie kauan, joskus useita vuosia. Joskus tiellä ollaan, kunnes kulkija ym- märtää tyhmyytensä ja sopeutuu vallitsevaan käy- täntöön. Kaiken positiivisen kehityksen ja hyvän loppu- tuloksen ensimmäinen ehto olisi siis koko säädös- järjestelmän ja hallintokäytännön täydellinen muu- tos. Kaikki mahdolliset talouden tervehdyttämiseksi suunnitellut säästöhoidot ovat hyödyttömiä, jos tätä perusteellista muutosta ei tehdä. Samalla pitää hal- linnon ja hallittavien välille syntyä syvä ja terve luottamus, kuten myös kaikkien eri kansalaisryhmienkin välille. Saapa nähdä! Onneksi Kreikka on kuitenkin paljon muutakin kuin talouskriisistä kärsivä valtio. Luonnon monimuotoisuutta Olen asunut Kreikassa noin kymmenen vuotta. Edelleen olen ällistynyt siitä, kuinka täydellinen matkailu- maa Kreikka on. Niin valtavaa luonnon monimuo- toisuutta en ollut osannut kuvitella. Kun näin Zagorohorian miljardit eriväriset kukat Pääsiäisenä 2011 ja nuuskutin niiden huumavaa tuoksua, käsitin myös alueelliset mikroilmastot paljon paremmin kuin aikaisemmin. Varhaisissa mielikuvissani Kreikka oli maa, jossa voin hengittää kuivan timjamin aromia piikkipensaiden keskellä jollakin saarella tai kuivassa vuoristossa. Nyt tiedän, että se on paljon muutakin, ja se on myös täynnä yllätyksiä. Samalla opin ymmärtämään, miksi monilla kreikkalaisilla on maastokäyt- töön sopiva moottoripyörä tai auto. Oma kömpelö farmarini oli vaikeuksissa kaiteettomilla, kuoppaisilla ja kapeilla vuoristossa kulkevilla sorateillä. Päällimmäisenä Ateenassa elämä ei ole ikävää, harmaata eikä tylsää. Ateena on meluisa, upea ja dynaaminen kaupunki, jonka käsittämättömään rumuuteen mahtuu niin paljon käsittämätöntä kauneutta, että kaiken yllä viipyilevä vastakohtaisuus ei ikinä unohdu. Ateena pursuaa erilaista ohjelmaa: lapsille ja aikuisille on jatkuvasti kaikkea kuviteltavissa olevaa. Kaupunki elää, kuolee, luo ja syntyy uudestaan. On ikävää olla sieltä poissa. "Onneksi Kreikka on kuitenkin paljon muutakin kuin talouskriisistä kärsivä valtio.

20 yksyllä, kun lomat oli pidetty ja koulut alkaneet, myös Ateenan Merimieskirkon toiminta käynnistyi tauon ja akkujen lataamisen jälkeen. Heti syyskuun alussa Merimieskirkon johtoryhmä tuli Ateenaan pitämään Sworkshop-kokoustaan. Samalla keskusteltiin Ateenan tilanteesta, sen vaikutuksista kirkon tämän hetken toimintaan mutta myös tulevaisuuteen. TERVEISIÄ MERIMIESKIRKOLTA! Mari Hilonen Suomi-koulu pyrähti käyntiin syyskuussa. Koko syys-ja kevätlukukauden lauantaisin kirkon tiloja käyttävät useat kymmenet ihmiset. Syksyn myötä Merimieskirkon ohjelma uudistui jonkin verran. Kerran kuussa kokoontuu keskustelukerho, jossa käsitellään eri aiheita. On ollut mukava kuulla kerholaisten näkökantoja aiheista. Tiistai-iltojen aikana on syntynyt mielenkiintoisia keskusteluja. Myös kerran kuussa kokoontuva Kirjakerho avaa ovia uusien lukuelämysten pariin. Οn mahtavaa saada tietoa kirjailijasta, kirjan tapahtumapaikasta ja historiasta sekä kuulla kerholaisten mielipiteitä kirjoista. Nämä kerhot jatkavat aina kesäkuulle asti, joten vielä ennätämme keskustelemaan monesta mielenkiintoisesta aiheesta sekä tutustumaan useaan erilaiseen kirjaan. Syksyllä vietimme kaksi Hyvän olon aamupäivää. Osallistujat tilasivat erilaisia hoitoja etukäteen, jotka toteutti Ateenassa asuva suomalainen kosmetologi. 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia!

Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Renkajärven valokuvauskilpailu 2011 jälleen upeita kuvia! Suojeluyhdistyksen valokuvauskilpailu järjestettiin nyt kolmannen kerran. Kilpailuaika oli 13.2.-5.6.2011. Yhdistyksen hallitus oli antanut kilpailun

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015

Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Thaimaa Rayong 26.1.-2.2.2015 Rayong Marriott Resort Rayongin alue tuli vähän yllättäen osaksi tämän kertaista Thaimaan matkaamme. Olemme niin intohimoisia hiekkarantakävelijöitä eli varpaistelijoita,

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ European Project Semester 2008 Eeva Siuruainen (TTE5SN2) ENNEN LÄHTÖÄ Minulla oli suuri halu päästä tekemään työharjoitteluni ulkomailla ja muu

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Vaasan Retkeilijät ry:n 30 hengen iloinen joukko Tuomo Perkiön johdolla teki ikimuistoisen matkan Montenegroon (Crna Gora) jota voidaan kutsua Välimeren helmeksi. Montenegro

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet Rakas esirukoilijani Keskikesä 2015 Maanjäristyksen jäljet Nepalin 25.4. alkaneet maanjäristykset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Voit seurata maanjäristyksiä USA:n hallituksen sivuilta http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Ystävät hyvät! 24.4.2014

Ystävät hyvät! 24.4.2014 Ystävät hyvät! 24.4.2014 Morogorossa on sadekausi. Sadekuuroja tulee lähes päivittäin. Lämpötila kipuaa kuitenkin + 30 paikkeille päivisin, joten on kuumaa ja kosteaa. Pari viikkoa sitten täällä satoi

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Loppuraportti OPET-projekti

Loppuraportti OPET-projekti Loppuraportti OPET-projekti HENKILÖTIEDOT Johanna Jussila Omnia, Lakelan toimipiste Tel: 046-8515142 email: johanna.jussila(a)omnia.fi TYÖYKSIKKÖ Hotelli Libyan Princess Main Street, Paleochora 73001,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C

1. Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan. Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan Intro: C I Em7 I F I F I C I C I G I G C I E/G# I Am Am/G I F I C I F/G I C I C C E F G C Jälleen katsoa saan Jumalan Karitsaan C G C G Kuinka kauniisti kaiken teki

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Kertomustaulut. Johdanto. Pakkauksen sisältö

Kertomustaulut. Johdanto. Pakkauksen sisältö Kertomustaulut Johdanto Tämä peli luotiin puheen ja kielen häiriöistä kärsiville lapsille, jotka tarvitsivat apua tarinankerronnassa, kun he esimerkiksi halusivat kuvailla luokkaretken tapahtumia. Kertomustaulut-peli

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot