KIITÄMME LUKIJOITA, NÄHDÄÄN NETISSÄ!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIITÄMME LUKIJOITA, NÄHDÄÄN NETISSÄ!"

Transkriptio

1 PARI & PERHE VÄESTÖLIITTO KIITÄMME LUKIJOITA, NÄHDÄÄN NETISSÄ! { 4/2014: PERHEET JA TULEVAISUUS} SÄÄSTÖT KURITTAVAT KOULUJA TOMMI LAITIO - NUORTEN PUOLESTAPUHUJA PITKÄ MATKA ÄIDIKSI SEITKYTLUKU EI MENE MUODISTA

2 PÄÄTOIMITTAJALTA PERHEET JA TULEVAISUUS KUVA KATJA TÄHJÄ 2 Helena Hiila-O Brien Vaikka paremmaksi kaikki muuttuu silti hyväksi ei milloinkaan Oliko ennen kaikki paremmin? Lapset käyttäytyivät paremmin, opettajilla oli itsestään selvä auktoriteetti, perheet viihtyivät kotona, nuoret auttoivat vanhempia, yhteisöllisyys kukoisti? Oikeasti kaikki on nyt paljon paremmin kuin ennen. Otanpa esimerkin asumisoloista ja koulusta. Väestöliiton tutkimussarjassa julkaistiin Helsingin sodanjälkeisiä asumisoloja kuvaava tutkimus (Antti Malinen: Perheet ahtaalla). Sodan pommitusten, siirtoväen asuttamisen ja sotilaiden ja lottien kotouttamisen vuoksi Helsingissä vallitsi uskomaton asuntokurjuus. Pakolaisleirejä ei kuitenkaan tarvinnut rakentaa kuten jossain päin maailmaa tehtiin, vaan kaikki sullottiin olemassa olevaan asuntokantaan. Se tiesi ahtautta. Perhe sai käytettäväkseen yhden huoneen, jos oli onnekas. Muussa tapauksessa perheen isä saattoi joutua majoittumaan yömajaan, jotta äidille ja lapsille jäisi pienessä asunnossa tilaa. Keittiö ja vessa jaettiin usean perheen kanssa. Tämä oli pakollista yhteisöllisyyttä. Tuloksena oli perheriitoja, avioeroja, lasten kaltoinkohtelua ja kiistoja naapureiden kanssa. Ihmiset kuitenkin sopeutuivat, kun oli pakko. Ennen pitkää asiat kohentuivat, tuli ARAVA-lainsäädäntö ja rakentamisessa päästiin vauhtiin. Väestöliitto oli perustamassa Asuntosäätiötä ja Tapiolaa, josta tuli uudisrakentamisen mallikaupunki. Koulu on puhututtanut niin poliitikkoja kuin tavallista kansaakin. Oppimistulokset ovat huippua, mutta viihtyvyydessä on parantamisen varaa. Myös koulurauhan perään on haikailtu. Oliko ennen paremmin? Sain käsiini vanhan kouluni, Kajaanin tyttölyseon, historiikin. Itse kävin sitä vain lukion. En muista, että koululaiset, kuten meitä silloin kutsuttiin, olisivat kiusanneet toisiaan. Sen sijaan moni oppilas koki joutuvansa opettajan sortamaksi ja suorastaan kiusaamaksi. Lukemassani historiikissakin oli siitä kuvauksia. Toisaalta oli myös erinomaisia, kannustavia opettajia, jotka ovat jääneet lähtemättömästi mieleen. Monen elämänura ratkesi sen mukaan millainen opettaja koulussa sattui olemaan. Minutkin innosti yhteiskuntatieteiden pariin hyvä historian ja yhteiskuntaopin opettaja Taimi Lohi. Nyt ovat asiat toisin, onneksi. Monet ovat huolissaan siitä, onko oppilaiden vapaus jo liiankin pitkällä. Lapsi ja aikuinen ovat kuitenkin valtansa ja vastuunsa puolesta eri sarjassa. Toivoisin, että me aikuiset olisimme oikeasti aikuisia. Niin, että lapsi ja nuori voi turvautua meihin, ja että meillä olisi rohkeutta puuttua kiusaamiseen ja kaltoinkohteluun kun sellaista näemme. Olemme kansakuntana päässeet pitkälle jälleenrakentamisen vuosista, ja olosuhteemme ovat kohentuneet valtavasti. Vielä kuitenkin riittää tekemistä perheystävällisemmän ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentamisessa, jossa myös lasten ja nuorten ääni pääsisi kuuluviin. Väestöliitossa olen saanut olla rakentamassa sellaista yhteiskuntaa. Se ei ole vielä valmis ja tuskin koskaan valmiiksi tuleekaan. Nyt on tullut aika siirtyä eläkkeelle ja jättää paikka nuoremmille. Kiitän kaikkia Pari&Perhe-lehden lukijoita. Uusi aika vaatii uusia ihmisiä ja menetelmiä. Painettu lehtikin lakkaa ja julkaisemme aineistoa jatkossa verkkosivuillamme. Väestöliiton työn sisältö kuitenkin säilyy. Vaikka paremmaksi kaikki muuttuu, silti tekemistä jää seuraajillekin! Päätoimittaja VÄESTÖLIITTO Pari&Perhe-lehti PÄÄTOIMITTAJA Helena Hiila-O Brien TOIMITUSSIHTEERI Heta Ängeslevä ULKOASU Mirkka Hietanen TOIMITUSNEUVOSTO Helena Hiila-O Brien (pj.), Kirsikka Bonsdorff, Matleena Aitasalo, Miila Halonen, Lassi Lainiala, Elina Nurminen, Jussi Pekkola, Jaana Syrjälä, Ritva Åberg TOIMITUS Kalevankatu 16 A, PL 849, Helsinki, Puh , etunimi. vaestoliitto.fi, pari_perhe-lehti KANSIKUVA Shutterstock KUSTANTAJA Väestöliitto ry., PAINOS kpl, ISSN X (Painettu), ISSN (Verkkolehti), ilmestyy neljä kertaa vuodessa, kahdeksas vuosikerta, Aikakauslehtien Liiton jäsen PAINOPAIKKA Oy Fram Ab, Vaasa

3 KUVA: SHUTTERSTOCK 10 KUVA: ROZJIN ROKHZAD KUVA: ROZJIN ROKHZAD PERHEET JA TULEVAISUUS 4 Perheille aikaa ja voimavaroja Helena Hiila-O Brien jättää ohjat Väestöliitossa uusiin käsiin. 7 Erilaiset perheet ovat yhteiskunnan tärkeä tukipilari Eija Koivuranta aloittaa uutena toimitusjohtajana Eriarvoistuminen huolestuttaa perheitä Perhebarometri 2014 osoittaa, että lapsiperheet kehittäisivät kouluja ja terveydenhuollon palveluita. 10 Kuntien säästökuurit kurittavat kouluja Sijaisopettajia ei palkata, uusia kirjoja ei hankita. 12 Lapset ja perheet politiikan kärkeen Väestöliitto haluaa Suomeen lapsi- ja perheministeriön. 14 Nuorten puolestapuhuja Tommi Laitio uskoo, että nuorisotyöllä tavoitetaan nuoret viranomaistoimintaa paremmin. 17 Yhä minä opin Väestöliiton Kotisisaropisto aloitti toimintansa Kirsti Tammilehto oli ensimmäisen vuosikurssin opiskelija. 18 Pitkä matka äidiksi Väestöliiton lapsettomuusbloggari Hilkka kertoo, miltä lapsettomuus tuntuu. 21 Lapsettomuus yleistyy Euroopassa Se on kuitenkin toivottu vaihtoehto vain harvoille. 22 Hallitsematon siemensyöksy vaivaa monia Maailmanlaajuisesti jopa kolmannes miehistä kärsii vaivasta. 24 Perheystävällinen työpaikka huomioi muuttuvat elämäntilanteet Hyvät käytännöt ovat myös rekrytointivaltti: Perheystävällinen työpaikka on houkutteleva työnantaja KOLUMNI 26 Seitkytluku ei mene muodista Miila Halonen MAAILMA JA ME 28 1,8 miljardin voima Nuoret ja maailman tulevaisuus 29 Maailma on yhä epätasa-arvoinen tytöille ja naisille PALSTAT 30 Ajankohtaista Womento avaa työelämää Suomeen muuttaneille naisille 31 Uutuudet - julkaisuja

4 PARIT & SUHTEET HELENA HIILA-O BRIEN Helena Hiila-O Brien, 65, on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri. Hänellä on myös Executive Master of Rehabilitation Administration -tutkinto. Väestöliittoon hän tuli Kehitysvammaliitosta, missä hän työskenteli toiminnanjohtajana. Hiila-O Brien toimii useissa luottamustoimissa, kuten Euroopan Unionin perhejärjestöjen liiton (Coface) varapuheenjohtajana. Hän asuu Helsingissä aviomiehensä kanssa. 4 Tähän työhön on kiintynyt ja rakastunut. Vuodet ovat menneet vauhdilla. PARI & PERHE 3/2014 / PARIT & SUHTEET

5 HELENAN PERINTÖ PERHEILLE AIKAA JA VOIMAVAROJA Helena Hiila-O Brien on ollut Väestöliiton toimitusjohtaja 12 vuotta. Vuodenvaihteessa hän jää eläkkeelle ja antaa ohjat talossa uusiin käsiin. Hiila-O Brien toivoo, että perheitä arvostettaisiin nykyistä enemmän, eikä niihin lyötäisi leimoja. TEKSTI Heta Ängeslevä KUVAT Rozjin Rokhzad 5 Australialla on ollut merkittävä rooli Helena Hiila-O Brienin Väestöliitto-taipaleella. Tämän lehden ilmestyessä Hiila-O Brien on jo lentänyt kylmästä Suomesta lämpimään Australiaan, missä hän aikoo viettää seuraavat kuukaudet aviomiehensä kanssa. Se on minulle vähän niin kuin siirtymäriitti, jonka avulla pääsen kunnolla irrottautumaan tästä työstä, Hiila-O Brien miettii. Australiassa Hiila-O Brien oli myös silloin, kun hän sai tietää, että Väestöliittoon haettiin uutta toimitusjohtajaa. Olin vuorotteluvapaalla ja kaksi ystävääni toisistaan tietämättä lähettivät minulle sähköpostia, että tämä voisi olla hyvä työ sinulle, hän muistelee. Haastattelumatka oli pitkä ja lentolippu kallis, mutta riskinotto kannatti. Syyskuussa 2002 Hiila-O Brien aloitti Väestöliiton toimitusjohtajana. Vastassa oli paljon uutta ja myös yllätyksiä, kuten se, että samalla hänestä tuli myös kondomiyrityksen toimitusjohtaja. Ensimmäiset kuukaudet olin kuin suuressa lingossa, joka pyöritti ja pyöritti. En ollut arvannut, millaisen kakun olin ottanut syödäkseni. Pikkuhiljaa alkoi kuitenkin hahmottua, mitä täällä on tehtävä, Hiila muistelee. YHTENÄISEMPI VÄESTÖLIITTO Hiila-O Brienin aikana Väestöliitto on kokenut monia muutoksia. Yksi suurimmista oli se, että Väestöliiton lapsettomuusklinikat yhtiöitettiin. Julkista avustusrahaa saava ry ei voinut toimia tilanteessa, jossa sillä on markkinaehtoista toimintaa. Yhtiöittäminen oli välttämätöntä. Samalla se antoi Väestöliitto ry:lle mahdollisuuden kirkastaa yhteiskunnallisen vaikuttajan rooliaan. Jouduimme silloin miettimään, mikä ja mitä me oikein olemme, Hiila-O Brien muistelee. Vuonna 2003 Väestöliitolle kehitettiin missio Terve, turvallinen elämä alkaa perheestä ja vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Hiila-O Brienin mielestä lause toimii hyvin edelleenkin. Kaikki me olemme tulleet jonkinlaisesta perheestä, vaikka juuri nyt omaa perhettä ei olisikaan. Lause korostaa, että yhteiskunnan tulee arvostaa perhettä, antaa sille voimavaroja ja aikaa muuhunkin kuin pelkkään leivänhankintaan. Hiila-O Brienin yksi päämäärä on ollut tehdä Väestöliittoa yhtenäisemmäksi. Aluksi uusittiin järjestön logo ja yhtenäistettiin ulkoasu sekä verkkosivuosoite. Tekemistä riittää edelleen. Haasteita asettaa esimerkiksi Väestöliiton tekemän työn laaja-alaisuus. Kun teemme työtä perheiden, nuorten ja monikulttuurisen Suomen hyväksi ja väestön seksuaaliterveyden edistämiseksi, on edessämme se pirsta-

6 6 Väestöliitto on antanut paljon myös Helena Hiila-O Brienin henkilökohtaisen elämään. leinen Suomi missä nyt elämme, Hiila-O Brien sanoo. Hän kutsuu Väestöliittoa eräänlaiseksi tavarataloksi. Tavoitteenamme on, että vaikka ihminen tulee minkä otsikon alta tahansa palveluidemme pariin, löytää hän täältä jatkoapua myös muille elämän alueilleen. PALVELUT HEIKKENEMÄSSÄ Viimeisin Väestöliiton Perhebarometri osoitti, että erityisesti lapsiperheiden vanhemmat ovat huolissaan niin terveydenhuollon palveluista kuin koulutuksen säästöistäkin. Hiila-O Brien on samoilla linjoilla. Koulu on se paikka, missä kaikki lapset kohdataan. Toiminnan siellä pitäisi olla laadukasta. Toisen asteen opetusta pitäisi tarjoilla tasapuolisesti nyt aloituspaikkoja leikataan. Huolestuttavana Hiila-O Brien pitää myös sitä, että pääkaupunkiseudulla niin moni lapsiperhe on päätynyt ottamaan yksityisen sairausvakuutuksen. Minusta tämä on epäluottamuslause perusterveydenhuollolle. Kun omat lapset olivat pieniä, pääsi lasten kanssa aina nopeasti hoitoon jonojen ohi. PALVELUSKOIRA PITÄÄ ÄÄNTÄ Hiila-O Brien on saanut johtaa Väestöliittoa aikana, jolloin kolmannella sektorilla on ollut arvostettu ja turvattu asema yhteiskunnassa. Väestöliitto ei ole ärhäkkä koira, mutta ei myöskään vallan sylikoira. Se on kuin palveluskoira, joka tarvittaessa pitää ääntä haukkuu mutta myös palvelee. Toivoisin, että tämä rooli voisi säilyä jatkossakin. Talouden taantumassa myös julkinen rahoitus on aiempaa tiukemmassa. Mahdollinen uhkakuva on, että Raha-automaattiyhdistyksen asema heikkenee. Jos julkisen avustusrahoituksen määrä vähenee, ovat järjestötkin enemmän ihmisten tai yritysten hyväntahtoisuuden varassa. Silloin yhteiskunnallisen vaikuttamisen rooli kyllä heikkenee, Hiila-O Brien miettii. Hieman näyttää siltä, että meilläkin voidaan pian nähdä varainkeruugaalaillallisia. Varainhankinnan korostuminen voi muuttaa työn luonnetta merkittävästi. MONIA YLPEYDENAIHEITA Perheiden hyvinvoinnin edistäminen on yksi Väestöliiton työn kulmakivistä. Hiila-O Brien toivoo, että perheitä arvostettaisiin nykyistä enemmän. Eikä vain sitä pikkulapsivaihetta, vaan myös perheitä, joissa on esimerkiksi murrosikäisiä lapsia. Perheet tarvitsevat arvostusta, aikaa, rahaa ja palveluja. Hän toivoo arvostusta myös erilaisille perheille. Perheitä on niin monenlaisia. Olen itse ollut yksinhuoltajaäiti, kun mieheni kuoli. Tytär tuli kerran hädissään koulusta, että ollaanko me oikea perhe, kun meillä ei ole enää isiä. Ei pitäisi lyödä leimoja, Hiila-O Brien sanoo. Työ Väestöliitossa on yllättänyt Hiila-O Brienin monella tavalla. Takana on ihan hirvittävän kiinnostavat 12 vuotta. Tämä työ on ollut paljon vaikeampi mitä ikinä ajattelin, mutta toisaalta myös paljon antoisampi mitä saatoin itselleni toivoa. Tässä on saanut panna pienenkin nurkan jokaisesta kyvystään likoon. Joka päivä on oppinut jotakin uutta. Kun tiedustelee Hiila-O Brienilta mistä hän on Väestöliitossa ylpeä, ei vastausta tarvitse odottaa kauaa. Syksyllä Cofacen kanssa järjestämämme seminaari oli iso puristus, ja sen onnistuminen oli hieno juttu. Olen ylpeä myös maahanmuuttajanaisia työllistäneestä Womento-hankkeesta, sen tulokset ovat niin hienot. Nuorten seksuaaliterveyden edistämisessä on saatu näkyviä tuloksia. Ihmisten parisuhdeongelmat ovat arkipäiväistyneet, ja niihin osataan hakea apua. Verkko on muuttanut Väestöliitossa tehtävää asiakastyötä. Olen erityisen ylpeä, että olemme osanneet hyödyntää nettiä. Perheet, nuoret ja maahanmuuttajat voivat saada apua netin välityksellä vaikka kotisohvalleen. Työorientoituneeksi ihmiseksi itseään kutsuva Hiila-O Brien sanoo hieman jännittävänsä, millaiselta elämä alkaa näyttää, kun jää eläkkeelle. Australiasta palattuaan hän aikoo viettää ainakin aikaa kahden lapsenlapsensa kanssa. Odotan jännityksellä, mitä tapahtuu. En halua täyttää kalenteria. Uskon, että elämään tulee asioita, kun niille antaa mahdollisuuden. Uutta toimitusjohtajaa hän lupaa auttaa, mutta neuvojaan hän ei halua tyrkyttää. Kun tulin Väestöliittoon, käänsin uuden sivun ja aloitin uuden jakson. Odotan, että seuraajani tekee nyt samoin. c

7 VÄESTÖLIITON TULEVA TOIMITUSJOHTAJA EIJA KOIVURANTA: ERILAISET PERHEET OVAT YHTEISKUNNAN TÄRKEÄ RAKENNUSPILARI VALOKUVA: EIJA KOIVURANTA Väestöliiton uutena toimitusjohtajana aloittaa vuoden alussa oikeustieteen kandidaatti Eija Koivuranta (54). Hän tulee Väestöliiton palvelukseen sosiaali- ja terveysministeriöstä työsuojeluosaston johtajan virasta. Mitä perheiden hyvinvointiin liittyvää teit edellisessä työssäsi? Olen ollut monessa mukana. Olin valmistelemassa lapsiperheiden verovähennyksien muuttamista suoraksi tueksi eli lapsilisiksi. Osallistuin kannustinloukkuhankkeeseen. Sil- loin päivähoitomaksut, lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki pyrittiin mitoittamaan niin, että yhteiskunnan tuki olisi eri valinnan vaihtoehdoissa sama ja tuen suuruus ja sidonnaisuus tuloihin sellainen, että työn vastaanottaminen olisi kannattavaa. Lapset, nuoret ja perheet ovat tietysti olleet tärkeä osa sote-valmistelua, jossa olen ollut mukana vuosien ajan. Yhtenä näkökulmana työssäni on ollut sosiaalihuollon asiakkaiden ja terveydenhuollon potilaiden, siis palvelujen käyttäjien, tarpeiden nostaminen palvelujen järjestämisen keskiöön. Mitkä arvot ovat sinulle tärkeitä? Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus. Jokaisen ihmisarvo on loukkaamaton ja jokaisella tulee olla mahdollisuus toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Erilaiset perheet ovat yhteiskunnan tärkeä rakennuspilari. Millainen johtaja olet? Johtajana kannan vastuuta yhteisen työn edellytyksistä ja tuloksista. Parhaat tulokset syntyvät avoimessa ja reilussa vuorovaikutuksessa, erilaista osaamista ja kokemusta yhdistämällä. Pyrin tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Haluan tehdä sidosryhmien kanssa hyvää yhteistyötä. Mikä sinua innostaa Väestöliitossa? Minua innostaa Väestöliiton tulevaisuuden rakentaminen ja sen myötä yhteiskuntamme muuttaminen nykyistä myönteisemmäksi lapsille, nuorille ja perheille. Liiton historia on kunniakas ja nykyinen toiminta ja palvelut ovat suomalaista kärkeä. Odotan pääseväni työskentelemään Väestöliiton luovan henkilöstön, sen jäsenjärjestöjen ja monien uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Millainen oma perheesi on? Olen naimisissa, neljän lapsen äiti ja yhden lapsenlapsen mummi. Omista lapsistamme kolme on jo täysi-ikäistä opiskelijaa ja nuorimmaisemme käy lukiota. Työuran ja perheen yhdistäminen on ollut minulle mahdollista puolisoiden välisellä tasapuolisella työnjaolla ja isovanhempien tuella. Mitä aiot tehdä ensi töiksesi Väestöliitossa? Haluan muodostaa hyvän tilannekuvan Väestöliitto-konsernista. Minulle on tärkeää tutustua uusiin työtovereihini ja kunkin tehtäviin. Näistä aineksista alkaa myös tulevaisuuden kysymysten hahmottaminen. c 7

8 ERIARVOISTUMINEN HUOLESTUTTAA PERHEITÄ Suomalaiset katsovat, että maamme perhepolitiikka on ollut pääosin onnistunutta (Perhebarometri 2014). Monipuolinen ja erilaiset elämäntilanteet huomioon ottava järjestelmämme onkin ollut varsin tehokas lapsiperheköyhyyden ehkäisemisessä muihin Euroopan maihin verrattuna. Toisaalta suomalaisia huolestuttaa, että lapsiperheet ovat jakautumassa yhä selvemmin hyvä- ja huono-osaisiin. TEKSTI Lassi Lainiala KUVA Ilmari Hakala / Sopiva design 8 1. Joustava työaika 87,7% 2. Enemmän osa-aikatyötä 79,5% 3. Kotihoidontuen korotus 76,9% Jos suomalaiset saisivat päättää, he käyttäisivät liikeneviä varoja ensisijaisesti palveluiden, kuten koulujen, lasten terveydenhuollon ja päivähoidon kehittämiseen. Toiseksi tärkeimpänä kehityskohteena suomalaiset näkevät perhevapaat ja työelämään liittyvien joustojen parantamisen. Kolmanneksi tärkeimpänä kehityskohteena suomalaiset näkevät perhe-etuuksien, kuten lapsilisän ja hoitorahan korotukset. Ideaalitilanteessa perhepolitiikkaa tulisi kehittää niin, että taloudellisesti huonompina aikoina tärkein asia olisi järjestelmän säilyttäminen. Parempina aikoina järjestelmää pitäisi taas pyrkiä parantamaan entisestään. Tärkeimmät perhepoliittiset toimenpiteet alle kouluikäisten lasten vanhemmille. PAREMPIA PALVELUJA Palvelujen valikoituminen tärkeimmäksi kehityskohteeksi ihmisten mielissä ei liene sattumaa. Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin jokaisessa kylässä oli vähintään kauppa, posti ja koulu. Kauas on tultu myös

9 niistä ajoista, jolloin sosiaali- ja terveyspalveluja oli saatavilla lähes jokaisessa taajamassa. Nykykehitys on ollut väistämättä sen suuntaista, että sosiaali- ja terveyspalvelut keskitetään suurempiin keskuksiin, kauemmas ihmisten kotipiiristä. Kunnallishallinnollisessa ja poliittisessa päätöksenteossa ei kuitenkaan puhuta palvelujen leikkaamisesta tai heikentämisestä vaan toiminnan tehostamisesta. Yleensä tarkoituksena on koota sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset yhteen niin, että samalla henkilökunnan määrällä saadaan tuotettua parempia palveluja. Yksilön ja perheiden kannalta tilanne voi kuitenkin vaikeutua. Mitä kauemmas palvelu viedään ihmisestä, sitä vaikeampi se on saavuttaa. Tämä voi johtaa kansalaisten mahdollisuuksien eriarvoistumiseen. Toinen lapsiperheiden palveluihin liittyvä muutos liittyy julkisten ja yksityisten palvelujen väliseen suhteeseen. Suomalaisista lapsiperheistä jo puolella on lapsen yksityinen terveysvakuutus, mikä on merkki epäluottamuksesta rapautuvia julkisia palveluita kohtaan. Tärkein syy yksityisten vakuutusten hankintaan on halu päästä julkisten palvelujen jonojen ohi nopeammin hoitoon. Toinen syy siihen on usko, että yksityisellä puolella saatava hoito on parempaa. Kaikilla ei ole kuitenkaan varaa korvata julkisen palvelun puutteita yksityisellä vakuutuksella. Yksityisiä terveysvakuutuksia ottavat lapsilleen erityisesti ne vanhemmat, joiden koulutustaso ja tulotaso ovat korkeammat. Mitä pienemmät tulot ovat, sitä vähemmän yksityisiä vakuutuksia otetaan. Tällaiset asiat lienevät pääsyitä siihen, miksi suomalaiset haluavat erityisesti lapsiperheiden palveluihin parannuksia. KULTTUURINEN ETÄISYYS KASVAA Perhebarometrin vastaajat olivat huolissaan lapsiperheiden jakautumisesta yhä voimakkaammin hyvä- ja huono-osaisiin. Vaikka tilastollinen näyttö tästä ei olekaan vedenpitävä, on tällainen trendi kuitenkin epäilemättä olemassa - sekä toimeentulossa että elintavoissa. Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saaren mukaan Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin jokaisessa kylässä oli vähintään kauppa, posti ja koulu. yksi suomalaisen yhteiskunnan keskeisistä piirteistä on ollut sosioekonomisten ryhmien välisen sosiaalisen etäisyyden suhteellinen vähäisyys. Suomalaisten elintavat ovat olleet pitkälti samankaltaiset suhteellisten erojen vähäisyyden vuoksi. Tämän takia suomalaiset ovat kyenneet tuntemaan empatiaa toisia suomalaisia kohtaan, mikä puolestaan on tarjonnut mahdollisuuden väestöryhmien väliseen solidaarisuuteen. Saaren mukaan kulttuurinen etäisyys esimerkiksi Espoon Westendin ja Itä-Helsingin lähiöiden välillä on nyt henkisesti pidempi ja syvempi kuin koskaan aikaisemmin. Toisaalta asumisen kallistuminen ja sosiaalietuuksien jääminen jälkeen yleisestä hintakehityksestä on johtanut siihen, että toiset perheet saavat vaivoin käärittyä vuokrarahat kokoon kun toiset perheet suunnittelevat seuraavaa lomamatkaa Dubaihin, Neitsytsaarille tai Thaimaahan. MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? Suomen menestyminen kansakuntana on pitkään perustunut mahdollisuuksien tasa-arvoon. Siihen, että taustasta, koulutus- ja tulotasosta riippumatta jokaisella suomalaisella on periaatteellinen mahdollisuus menestyä yhtäläisesti elämässä. Mikäli tämä asia unohdetaan ja kehitystä tuetaan vaikeuttamalla palveluihin pääsyä, suosimalla yksityistä julkisen sijaan ja leikkaamalla heikommassa asemassa olevien perheiden etuuksia, johtaa kehitys väistämättä siihen, että myös ja 2020-luvut tullaan muistamaan historiankirjoituksessa eriarvoistumisen vuosikymmeninä. Nyt olisikin syytä kiinnittää huomiota siihen, ettei näin käy. Pidetään huolta palveluista ja ihmisistä. c Kirjoittaja on Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen tutkija. Hän on kirjoittanut Perhebarometri 2014: Perhepolitiikka kriisin aikana tutkimuksen. Tilaa Perhebarometri Väestöliiton verkkokaupasta: nettikauppa/ 9

10 TEKSTI Virve Järvinen KUVA Meeri Utti KUNTIEN SÄÄSTÖKUURIT KURITTAVAT KOULUJA LAPSISSA JA NUORISSA ON TULEVAISUUS. MUTTA MILLAINEN SE ON, JOS LAPSET KASVAVAT KOULUSSA ILMAN OPETTAJAA? 10 Nina Lahtinen Kun opettaja sairastuu, tilalle ei palkata toista. Kirjoja teipataan ja tehtäväkirjojen sijaan raapustetaan vihkoihin. Maalit rapisevat koulun seinistä ja kosteusvauriot vaivaavat huonosti hoidettua rakennusta. Pieniä kouluja lakkautetaan ja lasten koulumatkat pitenevät. Kun kunnan ja valtion varat ovat vähissä, koulut pakotetaan säästämään monin tavoin. Tosin säästökohteet ovat tiukissa, sillä koulut ovat olleet säästökuurilla toistakymmentä vuotta edellisestä talouden taantumasta saakka. Pelkästään tällä hallituskaudella koulutuksesta on leikattu kaksi miljardia euroa. Suomen bruttokansantuotteessa koulutusmenot ovat alle OECD-maiden keskiarvon. Kouluissa ei ole ollut enää pitkään aikaan rahaa mihinkään ylimääräiseen, eikä tätä nykyä edes välttämättömiin menoihin, kehittämispäällikkö Nina Lahtinen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:sta toteaa. KOTIKUNNALLA ON VÄLIÄ Koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lakisääteisiä, kunnan tarjoamia peruspalveluita, joihin se saa valtiolta varoja. Kuntapäättäjät ratkaisevat, miten varat käytetään. Kyse on arvovalinnoista, kuten siitä rakennetaanko päiväkoti, korjataanko homekoulu vai lisätäänkö vanhusten palvelutalopaikkoja. Eri kunnissa arvostetaan eri asioita, ja siten säästötalkoot eivät kaikissa kunnissa kohdistu koulutukseen yhtä paljon. Kunnistamme 27 hakee säästöjä lomauttamalla opettajia. Viidesosa kaikista kunnista on asettanut opettajien alle kolmen päivän poissaoloille sijaiskiellon. Osa kunnista ei käytä mahdollisuutta hakea lisärahaa ryhmäkokojen pienentämiseen, koska ne ovat päättäneet leikata resursseja ja kasvattaa ryhmäkokoja. Samaan aikaan maassamme on kouluja, joiden jokainen oppilas saa käyttöönsä tabletin. Kuntapäättäjien kannattaisi miettiä, millainen vaikutus heidän päätöksillään on kunnan elinkelpoisuuteen. Koulusäästöt vaikuttavat kunnan ikärakenteeseen, kun lapsiperheet muuttavat sieltä parempien palveluiden pariin. Tämä vaikuttaa kunnan verotuloihin. TURVATON KOULU Opettajien lomautukset ja sijaiskiellot vaarantavat oppilaalle laissa määrätyt oikeudet opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Sijaiskiellot hoidetaan kouluissa monesti siten, että yksi opettaja vastaa yhtä aikaa kahdesta luokasta. Osa vanhemmista reagoi opettajan poissaoloon pitämällä lapsen kotona. He kokevat koulun turvattomaksi ilman opettajaa. Tavat toteuttaa opetussuunnitelman mukainen opetus vaihtelevat. Osa kunnista tarjoaa opetusta oppilaille lain vaatiman vähimmäistuntimäärän, osa enemmän. Lisäksi luokkakoko ja mahdollisuus jakaa luokka kahtia aamu- ja iltapäiväryhmiin vaikuttavat oppilaan saamaan opetukseen, tukeen ja työrauhaan. Jos koulussa on 25 oppilasta, opettajalla on yhden oppitunnin aikana alle minuutti aikaa yhtä oppilasta kohden. Todellisuudessa 13 % oppilaista työskentelee tätäkin suuremmissa ryhmissä ja vain reilu puolet suositelluissa alle 20 oppilaan ryhmissä, Lahtinen sanoo. Peruskoulun tulee antaa kaikille sieltä valmistuville samanlaiset mahdollisuudet edetä toiselle asteelle. Kun opettajan aika on kortilla, tukea voidaan kohdentaa vain osalle. Lomautusten vuoksi oppilas voi olla kuukaudenkin ajan ilman opetussuunnitelman mukaista opetusta. Valitettavasti työllistyminen ilman toisen asteen opintoja on mahdotonta, Lahtinen muistuttaa. VANHEMMALLA ON VASTUU OAJ moittii kuntien säästötoimia lyhytnäköisiksi. Se mikä koulutuksessa nyt säästetään, maksetaan myöhemmin moninkertaisesti sosiaali- ja terveysmenoina: kahdessa koulussa kolmesta on sisäilmaongelmia. Investointien siirtäminen lisää hengityselinsairauksia. Eikä koulu ei ole vain opinahjo, se on monelle lapselle turvasatama. Jos kotona on työttömyyttä ja vanhempien voimavarat vähissä, opettaja voi olla lapselle korvaamaton tuki. Miksi lapsiin ja nuoriin kohdistuvista, aiemmista leikkauksista ei ole otettu opiksi? Nina Lahtinen kysyy ja viittaa vuonna 1987 syntyneisiin nykyisiin nuoriin aikuisiin. Ikäluokan 1987 lapsuusaika-

11 Näistä koulut nipistävät Väestöliitto vaatii, että koulutuksen laatuun satsataan Koulujen palveluihin ja opetukseen kohdistuvat säästöt heikentävät nuorten hyvinvointia ja koulutyytyväisyyttä sekä lisäävät syrjäytymisvaaraa. Pelkän perusasteen varassa olevien nuorten osuus ikäluokastaan on jo nyt kasvanut. Vuonna 1999 peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttui 16 %:lta vuotiaista. Vuonna 2012 peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla oli jo 19 % samanikäisistä nuorista. Koulutuspaikkojen karsiminen lisää koulutuksellista ja alueellista epätasa-arvoa. Perusopetuksen laadun parantamiseen tarkoitettujen valtionavustusten leikkaaminen tarkoittaa ryhmäkokojen suurenemista. Suurissa ryhmissä lasten kohtaaminen yksilöinä kärsii ja yhteydenpito vanhempiin vaikeutuu. Väestöliitto lähtee siitä, että koulutuksen voimavarojen leikkausten ja toisen asteen oppilaitosten supistamisen sijaan pitää panostaa yksilöllisiin ja monipuolisiin työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksiin ja siihen, että tarjontaa on kysyntää vastaavasti eri puolilla Suomea. On entistä tärkeämpää huolehtia koulutuksen laadusta ja saavutettavuudesta, koska työllisyysaste ja työurien pidentäminen edellyttävät koulutukseen panostamista. Kouluissa oppilashuoltopalvelut ovat avainasemassa. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa olisikin resursoitava riittävästi, jotta uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki kyetään kunnolla toteuttamaan. Väestöliitto on myös huolissaan kouluväkivallan lisääntymisestä. Siihen puuttumiseen ja kiusaamisen vähentämiseen pitääkin löytää toimivat valtakunnalliset mallit. Jaana Syrjälä Sijaisopettajia ei juuri palkata, vaan kouluavustaja sijaistaa opettajaa ja on siten poissa omasta työstään. Välillä yksi opettaja juoksee kahden luokan väliä. Kun avustaja sijaistaa opettajaa, erityistä tukea tarvitseva oppilas yrittää pärjätä yksin. Itsenäinen opiskelu on lisääntynyt eikä se sovi kaikille. Osa jää jälkeen opinnoissa. Ekaluokkalaiset eivät ole aikoihin saaneet uutta aapista. Isompien oppilaiden kirjoja teipataan. Uudet työvälineet ja -tavat jäävät käyttämättä, sillä opettajat eivät saa koulutusta niiden käyttöön. Oppilaiden valinnanvapaus on viety. Valinnaisaineiden ryhmäkokoja kasvatetaan, joten harvinaisemmat valinnat jäävät toteutumatta. Taide- ja taitoaineissa moni asia jää oppimatta määrärahojen pienuuden vuoksi. Esimerkiksi kotitaloudessa työt tehdään pareina, ja jos niissä tulee virhe, oppilaille ei ole antaa uusia ainesosia tilalle. Tekstiilitöissä kierrätetään, ja opettajat kantavat vanhoja kankaitaan ja lankojaan tunnille. Valmiit neuleet puretaan, jotta seuraava luokka saa langat käyttöönsä. Aiemmin siistijät olivat osa koulun kasvattajaryhmää. Nyt siivous on ulkoistettu. Kuljetusmäärärahat ovat nollissa. Kerho- ja retkimäärärahoja ei ole. Opettajat halusivat kommentoida säästökohteita nimettöminä. na erilaisia ehkäiseviä palveluita karsittiin maassamme voimakkaasti. Joka neljännellä heistä on merkintöjä lievistä rikkomuksista tai saaduista tuomioista ja joka viides on saanut 21 vuoden ikään mennessä psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai mielenterveysongelmiin lääkitystä. Jonkun on puhuttava päättäjille järkeä. Vanhemmat ovat tässä tärkeässä asemassa. Vanhempi on lapsen oikeuksien valvoja. Hänen tehtävänään on puuttua ja vaatia satsauksia lapsensa koulutukseen ja tulevaisuuteen. Nina Lahtinen kehottaa vanhempia osallistumaan koulun vanhempaintoimintaan, perustamaan tukiryhmiä ja marssimaan kuntapäättäjien luo vaatimaan muutosta. Kannattaa myös miettiä, ketä eduskuntavaaleissa äänestää. c 11

12 12 LAPSET JA PERHEET POLITIIKAN KÄRKEEN Lasten ja perheiden asiat täytyy nostaa politiikan kärkeen. Suomalaisten on pystyttävä luottamaan perhepolitiikan jatkuvuuteen. Sen tavoitteena on oltava perheellistymistoiveiden ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen sekä lapsen edun ensisijaisuus, esitetään Väestöliiton eduskuntavaalitavoitteissa. TEKSTI Jaana Syrjälä KUVA Katja Tähjä V äestöliitto pyrkii vaalien yhteydessä vaikuttamaan puolueisiin, päätöksentekijöihin ja ehdokkaisiin, jotta perheiden hyvinvointi lisääntyy, perheen ja työn yhteensovittaminen helpottuu ja nuorten elämänhallinta kasvaa. Haluamme myös parantaa seksuaaliterveyttä, vahvistaa kotoutumista ja suunnata kehitysyhteistyötä erityisesti tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi. Väestöliiton vaalitavoitteet eduskuntavaaleissa 2015 jakaantuvat seitsemän eri kohdan alle, joissa jokaisessa on konkreettisia esityksiä perhe-, sosiaali- ja kotoutumispolitiikan sekä seksuaaliterveyden ja kehitysasioiden osalta. Väestöliittoa huolestuttaa, että syntyvyys Suomessa on jo neljättä vuotta laskussa. Lapsettomuutemme on Euroopan kärkisijoilla. Vähintään viidennes naisista ja jopa neljännes miehistä jää lapsettomiksi, eikä

13 se usein ole heidän omien toiveidensa mukaista. Taloudellisten säästöjen nimissä lapsiperheiltä on leikattu erilaisia tukia, oikeuksia ja palveluita ilman että asiasta on tehty riskianalyysiä. Tämä johtaa lasten ja perheiden eriarvoistumiseen. Uskommekin, että jos töitä, koulutusta ja kohtuuhintaista asumista olisi riittävästi tarjolla, se olisi hyvä perusta lastenhankinnalle. SUOMEEN LAPSI- JA PERHEMINISTERIÖ Lapsi- ja perhepolitiikkaa tehdään tällä hetkellä ilman mitään kokonaisnäkemystä ja visiota tulevaisuudesta. Väestöliitto esittääkin, että Suomeen perustetaan lapsi- ja perheministeriö. Sen tehtävänä on johtaa lapsiin ja perheisiin kohdistuvia toimia taloudessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutuksessa ja kasvatuksessa sekä ennakoida muutosten seurauksia lapsille ja perheille. Perhetukien osalta esitämme, että kotihoidon tuen ja lapsilisän leikkaukset perutaan, lapsilisän yksinhuoltakorotusta nostetaan ja huoltajakorotus palautetaan opintotukeen. Lapsiperheiden asumista pitäisi myös tukea nykyistä enemmän ja esimerkiksi opiskelijalapsiperheiden saama asumisen tuen taso ei saa heiketä lapsen syntymän jälkeen. Väestöliiton mielestä perhevapaat pitäisi toteuttaa vanhempainvapaatyöryhmässä esitetyn joustomallin avulla. Lasten ja perheiden palveluissa pitäisi painottaa ennaltaehkäiseviä palveluita ja tarvittaessa perheiden tulisi saada palveluita myös kotiin. Huolestuttavaa on, että SO- TE-uudistus näyttää johtavan kohti yhä suurempia palveluyksiköitä, joilla tavoitellaan toiminnan tehokkuutta ja säästöjä. Ne tuovat usein kuitenkin pitkiä matkoja palvelun käyttäjille eli asiakkaille. Meidän mielestämme olisi tärkeää, että päivähoito, peruskoulu, kouluterveydenhuolto, neuvolat, kotipalvelu, liikunta- sekä kirjastopalvelut turvattaisiin lähipalveluina eri puolilla maata tasapuolisesti. Samoin järjestöpalvelut on säilytettävä, koska järjestöt tuntevat aidosti ihmisten tarpeet ja ovat kehittäneet palvelujaan vuosikymmenten ajan. PERHEEN JA TYÖN YHTEENSOVITTAMISTA Väestöliitossa on paneuduttu viimeisten vuosien aikana perheen ja työn yhteensovittamiseen. Teema onkin vahvasti esillä vaalitavoitteissamme. Perheen ja työn yhteensovittamista tukevat mm. työaikajoustot, osa-aikatyömahdollisuudet ja työajan lyhentäminen. Tärkeää olisi myös tukea epätyypillisen työn tekijöitä, esimerkiksi yksin yrittäjiä, joita on Suomessa jo Naisten ja miesten välisen Väestöliittoa huolestuttaa, että syntyvyys Suomessa on jo neljättä vuotta laskussa. palkkaeron kaventumista ja työntekijöiden tasapuolista kohtelua työpaikoilla pitäisi edistää. Kolmikannassa olisi hyvä selvittää, miten jaetun työn käytäntöjä voidaan hyödyntää Suomessa. Jaettu työ tukisi työllisyyttä ja työmarkkina-asemien säilymistä, ehkäisisi uupumusta ja tasapainottaisi perheen ja työn yhteensovitusta. KIELIKOULUTUSTA MAAHANMUUTTAJIEN SAATAVILLE Väestönkasvu on Suomessa perustunut suurimmaksi osaksi muuttovoittoon vuodesta 2007 lähtien. Nyt olisikin tärkeää huolehtia kaikkien maahanmuuttajien osallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tässä avainasemassa on kielikoulutus, ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa kotoutuminen on vaikeampaa. Maahanmuuttajien täällä syntyneille lapsille täytyisi taata samat mahdollisuudet kuin muillekin lapsille. Heidän osallistumistaan koulutukseen on rohkaistava, tällä hetkellä moni toisen asteen koulutukseen päässyt jättää opinnot kesken. Kouluilla on myös merkittävä tehtävä syrjinnän vastustamisessa. NUORTEN ELÄMÄNHALLINTAA TUETTAVA Nuorten hyvinvoinnin takaamiseksi varhainen tuki ja ennaltaehkäisevät palvelut ovat erittäin tärkeitä. Nuorten palveluita tulee koota yhteen niin että nuoren ei tarvitse juosta luukulta toiselle. Koulutuksen, työllistymisen, asumisen, mielenterveyden ja elämänhallinnan haasteet kytkeytyvät usein toisiinsa. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa on resursoitava riittävästi, jotta uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki toteutuu. Etsivää nuorisotyötä on vahvistettava ja ohjattava toisen polven maahanmuuttajanuorten, erityisesti poikien sekä lastensuojelun piirissä olevien nuorten tukemiseksi. Seksuaaliterveyspalveluita on oltava kaikkien, myös ikääntyneiden, vammaisten ja maahanmuuttajien, saatavilla. On myös huolehdittava seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoisesta asemasta ja seksuaaliseen häirintään on puututtava. Kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä on painotettava seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia. Myös nuorten koulutuksen, terveyden ja työnsaannin lisäämisen tulee olla keskeisiä tavoitteita. Kehitysyhteistyömäärärahat on nostettava 0,7 %:iin BKTL:stä. c Eduskuntavaalitavoitteet: eduskuntavaalit2015 Seuraa keskustelua #perhevaalit

14 TOMMI LAITIO Tommi Laitio, 37, on valmistunut valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Ennen nykyistä virkaansa Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtajana hän on toiminut muun muassa Helsingin Sanomien Nyt-liitteen toimittajana ja Ajatushautomo Demos Helsingin tutkijana. 14

15 TEKSTI Tiina Kirkas KUVAT Rozjin Rokhzad NUORTEN PUOLESTAPUHUJA Nuoret tarvitsevat kavereita ja mielekästä tekemistä, sanoo Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio. S eitsemisen prosenttia runsaasta helsinkiläisestä on vuotiaita lapsia ja nuoria. Tommi Laitio tietää, mitä näille nuorelle kuuluu. Kaupungin nuorisotoimenjohtajana hän on kiertänyt viimeiset pari vuotta nuorisotaloja, tavannut nuorisotyöntekijöitä ja jutellut lukuisten nuorten kanssa erilaisissa tilaisuuksissa. Karkeasti voi sanoa, että yhdeksällä nuorella kymmenestä menee tosi hyvin. Heillä on paljon kavereita ja tekemistä, Laitio kertoo ja viittaa vastikään valmistuneeseen yli nuoren haastatteluaineistoon. Huoliakin nuorilla on. Tulevaisuus arveluttaa, ja nuoret näkevät ympäröivän yhteiskunnan hyvinkin kilpailullisena. Monet uskovat, että menestys tai epäonnistuminen on itsestä kiinni. Itse he odottavat yhteiskunnalta oikeudenmukaisuutta ja lempeyttä. Nuorten pelot liittyvät paljolti työnsaantiin nyt ja aikuisena. He toivovat, että saisivat mitä tahansa kesätyötä. Osa nuorista toivoo selviytyvänsä edes jotenkin, eikä tulevaisuudelta uskalleta odottaa liikoja. Erään nuoren mielestä hyvä elämä on sitä, että on kavereita ja luottotiedot kunnossa, Laitio kuvaa. KAVERIT ENNEN KAIKKEA Kaverit korostuvat nuorten puheessa. Monelle hyvä nuoruus onkin yhtä kuin hyvät kaverit, Tommi Laitio sanoo. Se, että ympärillä on kavereita, jotka välittävät ja joille on tärkeä, vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja koulunkäyntiin: muut ihmiset tarvitsevat minua, joten minun kannattaa viedä elämääni eteenpäin. Kavereiden lisäksi nuoret kaipaavat näkeviä ja kuulevia aikuisia. Nuoret arvostavat aikuisia, jotka kuuntelevat, kysyvät lisää ja ovat heistä kiinnostuneita. Varsinkin vaikeuksissa olevat nuoret kohtaavat usein välinpitämättömiä aikuisia niin kotona, koulussa kuin viranomaisissakin. Monen nuoren kokemus on, että aikuiset eivät kanna vastuuta vaan valehtelevat ja häviävät. Nuoria pallotellaan tiskiltä toiselle, ja pöydän takana ammattilainen vaihtuu. He törmäävät aikuisiin, jotka tarkoittavat hyvää mutta eivät toteuta lupauksiaan. Kun aikuisiin ei voi luottaa, nuoret turvautuvat kavereihinsa, ja osa alkaa elää yhteiskunnan laitamilla omalakista elämää. Toistuva kielteinen palaute niin kotona kuin koulussa vahvistaa ulkopuolisuuden tunnetta, samoin jatkuvat nöyryytykset. Laitio uskookin, että monen yhteiskunnasta syrjäytyneen nuoren taustalla on pitkäaikaista koulukiusaamista, johon ei ole puututtu. Seitsemän kymmenestä yläkoululaisesta on sitä mieltä, että aikuiset eivät puutu näkemäänsä kiusaamiseen. Nuori on kertonut kiusaamisesta aikuiselle, mutta se ei ole vaikuttanut asiaan mitenkään. Turvattomuuden tunne on voinut jatkua pitkään. ERKANEVAT TODELLISUUDET Helsinkiläisnuorten haastatteluista ilmenee, että he viihtyvät hyvin kotikulmillaan. Niin eteläisissä kaupunginosissa kuin itäisissä lähiöissäkin nuoret ovat ylpeitä omista asuinalueistaan. Silti helsinkiläisten nuorten todellisuudet erkanevat alati toisistaan, mikä huolestuttaa Tommi Laitiota. Osalle nuorista 100 euroa on pieni raha, kun taas osa joutuu lopettamaan harrastuksensa, koska se on liian kallista. Vastaavasti osa toivoo maksullisia nuorisotiloja, kun taas osalla joukkoliikenteen kertalipun hinta estää osallistumisen nuorisotoimintaan. Valtaosa helsinkiläisistä nuorista asuu kaupungin itäisissä, koillisissa ja kaakkoisissa lähiöissä, joissa nuorten elämää leimaa myös monikulttuurisuus. Joka kuudes kaupungin alaikäinen puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Huolta herättää se, että joka neljäs vieraskielinen nuori on jäänyt ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Kantasuomalaisista vastaava osuus on muutama prosentti. Maahanmuuttajataustaisten nuorten vanhemmat eivät aina osaa tukea nuoriaan kou- 15

16 Koulussa lapset voisivat oppia, että muista huolehtiminen parantaa omaa hyvinvointia, Tommi Laitio sanoo. 16 lutusvalinnoissa. He eivät tunne suomalaista järjestelmää eivätkä tiedä esimerkiksi maksuttomista harrastusmahdollisuuksista. Sama tosin koskee yhä useampia kantasuomalaisiakin vanhempia. Siksi nuorisotyötä on tehtävä entistä enemmän myös vanhempien kanssa, Laitio sanoo. Samaan aikaan maahanmuuttajataustaiset nuoret kaipaavat esikuvia muista maahanmuuttajista erilaisissa ammateissa. He eivät tiedä, mihin ammatteihin heidän on realistista hakeutua eli millaista on työskennellä esimerkiksi lääkärinä, taiteilijana tai lakimiehenä. Siinä suomalainen yhteiskunta voisi tulla vastaan ja palkata enemmän maahanmuuttajia töihin. Tiukoista kielivaatimuksista on voitava joustaa, sillä kielen oppii työtä tekemällä, Laitio sanoo. YHTEISIÄ KOKEMUKSIA Todellisuuksien eriytyminen ei ole vääjäämätöntä sen enempää Helsingissä kuin muuallakaan Suomessa. Tommi Laitio uskoo, että niin hyvin toimeentulevat kuin vähävaraisetkin suomalaiset haluavat vastaisuudessakin elää yhteisessä yhteiskunnassa. On kaikkien etu, että kaikki pysyvät järjestelmässä mukana. Tahdon lisäksi tarvitaan kuitenkin jaettuja kokemuksia ja mahdollisuuksia niiden hankkimiseen. Siksi Laitio kehittäisi kaikille yhteisiä peruspalveluita, kuten peruskoulua. Koulussa lapset voisivat oppia, että muista huolehtiminen Nuoret arvostavat aikuisia, jotka kuuntelevat, kysyvät lisää ja ovat heistä kiinnostuneita. parantaa omaa hyvinvointia. Muita yhteisen toiminnan foorumeita ovat kirjasto, julkinen liikenne ja nuorisotyö. Nuorisotyö perustuu vapaaehtoisuuteen, joten nuoret eivät miellä sitä viranomaistoiminnaksi. Siksi sillä on poikkeuksellinen mahdollisuus toimia nuorten ja virkakoneiston välittäjänä. Helsingissä nuorisotyön tavoitteena ei ole, että kaikki nuoret käyvät nuorisotalolla, vaan että kaikilla nuorilla on kavereita ja mielekästä tekemistä. Laitio korostaa kaikenlaista harrastus- ja kansalaistoimintaa mahdollisuutena koota erilaisia nuoria yhteisen tekemisen ääreen. Harrastustoiminta ei tarjoa tekemistä vain nuorille vaan myös lukuisille aikuisille. Se parantaa laajan ihmisjoukon valmiuksia kantaa huolta itsestä ja muista. Tärkeää on myös oppia empatiaa eli kykyä katsoa maailmaa toisten ihmisten näkökulmasta, Laitio sanoo. Varsinkin monikulttuurisessa Helsingissä tarvitaan taitoa toimia, neuvotella ja päästä yhteisymmärrykseen, kun ihmisillä on erilaisia arvostuksia, tapoja ja kotikasvatuksia. c

17 TEKSTI Mona Jonsson KUVA Kirsti Tammilehdon kotialbumi Yhä minä opin Väestöliiton Kotisisaropisto käynnisti toimintansa 67 vuotta sitten. Väestöliitto tarjoaa edelleen kotipalvelua lapsiperheille. Kotisisar Oy:n toimitusjohtaja Mona Jonsson kävi tapaamassa Kotisisaropiston ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa, 88-vuotiasta Kirsti Tammilehtoa Oulussa. Oletko sinä Väestöliitosta? pienikokoinen rouva kysyy ja avaa oven. Puhelimessa olemme jutelleet muutaman kerran, ja siksi hän tuntuukin tutulta. Tammilehto on eräällä tavalla kollegani. Hän valmistui Väestöliiton Kotisisaropistosta sodan jälkeiseen Suomeen vuonna Olen tullut kuuntelemaan hänen tarinaansa. Väestöliiton Kotisisaropisto aloitti toimintansa Helsingissä Skatan kartanossa. Opiskelijoiksi oli valittu 30 oppilasta, joista Tammilehto oli yksi. Koulu toimi sisäoppilaitoksena, ja Tammilehdon kanssa samassa huoneessa asui kuusi oppilasta. Naisten välille syntyi hyvä henki, ja he pitivät yhteyttä toisiinsa aina 1970-luvulle asti. Koulutukseen kuului neljän kuukauden teoriajakso, jolloin opeteltiin lastenhoitoa, sairaanhoitoa, vaatehuoltoa, siivousoppia ja ruuan valmistamista. Teoriaopintojen jälkeen opiskelijat lähtivät neljän kuukauden mittaiseen harjoitteluun perheeseen. Opiskelija asui perheen luona ja teki kuusipäiväistä työviikkoa kotiaskareita tehden. Kahtena iltana viikossa opiskelijat kävivät Kaisaniemen koulussa opiskelemassa ravinto-oppia. T ammilehto teki harjoittelunsa perheessä, jonka kolmas lapsi oli juuri syntynyt. Tuolloin elettiin aikoja, jolloin kaikesta oli puutetta ja oli pärjättävä sillä mitä oli tarjolla ja saatavilla. Olen oppinut, ettei ruokaa koskaan heitetä pois, vaan otetaan talteen. Tähteistä tehdään ruokaa, Tammilehto kertoo. Kotisisaropiston jälkeen Tammilehto hakeutui lastenhoitajakouluun ja myöhemmin hän opiskeli askarteluohjaajaksi. Valtaosan työurastaan hän työskenteli lastenhoitajana Oulun yliopistosairaalassa ja myöhemmin oululaisessa päiväkodissa. M itä Tammilehdolle on sitten jäänyt mieleen tärkeimpänä Väestöliiton Kotisisaropistosta? Yhä minä opin. Sitä asiaa Väestöliitossa painotettiin, ja se on ollut elämäni ohjenuorena. Jokaisesta ihmisestä ja kohtaamisesta voi oppia, ja aina voi oppia uutta, Tammilehto sanoo. Tammilehto tähdentää myös ihmisten kohtaamisen tärkeyttä. Kun kohtaa ihmisen ensimmäistä kertaa, pitää esittäytyä ja pysähtyä. Pitää osata olla läsnä. Ei saa olla sellainen asenne, että minulla on nyt kiire seuraavaan paikkaan, Tammilehto sanoo. Tammilehdon tapaaminen oli minulle tärkeä. Hänen ajatuksensa Yhä minä opin toimii hyvin nykypäivänäkin. Kannustan työntekijöitämme menemään perheisiin oppiminen mielessä: Olen menossa uuteen perheeseen, mitähän tänään opin?. Tammilehdon mainitsema kyky olla läsnä on hyvin tärkeä asia asiakastyössä tänä päivänäkin. Läsnäoloa voi myös oppia. Kannattaa pysähtyä, avata aistit toiselle, työntää kiire-ajatukset pois mielestä ja olla avoin. Se on teko, joka ei vaadi kovasti aikaa, mutta on toiselle ihmiselle tunnustus hänen olemassaolostaan. M itä lapsiperheet sitten tarvitsevat tänä päivänä? Suurin osa vanhemmista on tiedostavia ja haluaa huolehtia lapsistaan hyvin. Jokaiselle voi kuitenkin tulla elämässään tilanteita, joissa tarvitaan apua. Jos voimavarat syystä tai toisesta vähenevät, tulisi apu ja tuki saada oikealla hetkellä, ilman syyllistävää asennetta. Perheet tarvitsevat silloin arjen tekoja, kuten lastenhoitoa, ruuanlaittoa, tiskausta ja pyykkihuoltoa. Auttavien käsien lisäksi perheet kaipaavat kuuntelevia korvia ja muutaman kannustavan sanan: Hyvin sinä pärjäät, osaat kyllä, olet kyllin hyvä!. Perheet tulisi kohdata, nähdä ja heitä tulisi arvostaa. c 17

18 Tuntuu kuin alkaisin vasta nyt täysin tajuta, miten surullinen ja masentunut olin vuosia. ( ) 18 PITKÄ MATKA ÄIDIKSI TAHATON LAPSETTOMUUS KOSKETTAA LÄHES VIIDENNESTÄ SUOMALAISISTA NAISISTA. MILTÄ SE TUNTUU? VÄESTÖLIITON LAPSETTOMUUSBLOGGARI HILKKA KERTOO KOKEMUKSESTAAN.

19 Huusin ääneen kylpyhuoneessa sinä aamuna, kun mieheni sai vihdoin sanotuksi, ettei ole missään tapauksessa valmis harkitsemaan adoptiota. Tahattoman lapsettomuuden virallinen määritelmä oli juuri täyttynyt kohdallamme: olimme yrittäneet tulla raskaaksi vuoden ajan. Vuodessa rakkauselämämme oli muuttunut kalenterin kyttäämiseksi ja olin alkanut tuntea itseni ulkopuoliseksi lapsiperheiden keskellä. Miehelläni oli jo kaksi teini-ikäistä lasta. Hänen näkökulmastaan kolmas lapsi oli tervetullut, mutta ei välttämätön. Jos emme onnistuisi saamaan biologista lasta, joutuisin valitsemaan joko suhteemme tai mahdollisuuden yrittää äitiyttä toisin keinoin. Toivoin etten joutuisi valitsemaan. Ehkä kaikki oli kunnossa, mutta meillä vain kesti kauemmin kuin pariskunnilla keskimäärin? Kun myöhemmin aloin kirjoittaa blogia lapsettomuushoidoista, kirjoitin tästä ajasta blogissa näin: Kaikista kamalimmalta tuntui, kun olin alkanut pelätä, että jotain on vialla, mutten vielä tiennyt oliko oikeasti syytä pelätä ( ). KEHOA EI HUIPUTETA Raskaus ei alkanut seuraavanakaan vuonna, mutta syytä ongelmiin ei löydetty. Saimme saman diagnoosin kuin neljännes lapsettomista: selittämätön lapsettomuus. Hoidoiksi suositeltiin kolmea keinohedelmöitystä, joiden jälkeen voitaisiin tarvittaessa Nostan karvat pystyyn, kun joku sanoo jonkin seuraavista sanoista: stressi, rentoutua, asenne. siirtyä koeputkihedelmöityksiin. Kela korvaisi osan hoitojen kustannuksista kolmanteen koeputkihedelmöitykseen saakka. Keinohedelmöitys on koeputkihedelmöitystä huomattavasti halvempi hoitomuoto. Raskauden alkamisen todennäköisyys on noin % yritystä kohden. Koeputkihedelmöityksessä noin joka neljäs alkionsiirto johtaa lapsen syntymään. Jos nainen on alle 35-vuotias, vajaa puolet pareista tarvitsee vain yhden munasolunkeräyksen saadakseen lapsen. Kaikissa hoidoissa on yksi huono puoli: niillä ei voi huiputtaa naisen kehoa. Raskaaksi voi tulla vain kerran kuussa. Kolme keinohedelmöitystä vie ihanteellisimmissakin olosuhteissa kolme kuukautta. NAUTINNON KUOLEMA Kun yritimme lasta kotikonstein, oli puolison kanssa oltava samalla paikkakunnalla päivinä, jotka oletettavasti osuivat ovulaationi ympärille. Elämän aikatauluttaminen jatkui hoidoissa, sillä kuukautiskiertoja on vaikea ennakoida ja jokaiseen hoitokiertoon kuuluu useampi lääkärikäynti. Hoitojen aikana ei sentään tarvinnut kantaa huolta, miten parisuhde kestäisi aikataulutettuja yhdyntöjä kuukausi toisensa jälkeen. Vaikka surin yhteisen nautintomme kuolemaa, tunsin suurta helpotusta, kun seksin pystyi ulkoistamaan muovipurkeille, ruiskuille ja koeputkille ( ). Lapsettomuusjakso oli raskasta koko parisuhteelle. Haluaisin saada arjesta kiinni ja olla ihana kumppani, tai edes jollain tavalla läsnä, mutta oon ihan poikki ( ). Parisuhteen lisäksi ikuisen lapsettomuuden pelko ja jatkuvat pettymykset vaikuttivat ihan kaikkeen, vaikka yritin antaa niiden olla vaikuttamatta ( ). Elämästä tuli pitkälti yhtä kuin lapsettomuus. JATKUVA EPÄVARMUUS Koska hoitojen avulla on paremmat mahdollisuudet tulla raskaaksi kuin kotikonstein, odotin niiltä paljon. Kaikki keinohedelmöitykset jäivät tuloksettomiksi ja kasvattivat pelkoani. Eikö me voitais saada lapsi nyt tai saada tietää koska saadaan tai saada tietää, ettei koskaan saada? Eikä tällaista että kuukausi toisen jälkeen, vuosi vuoden jälkeen, on oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Koska just nyt saattaa olla se kerta, kun kaikki onnistuu. Jos se kerta ei koskaan tule, vaikka sanon kaikelle ei, jotta se tulis? ( ). Epävarmuuden lisäksi oli vaikea hyväksyä, että on näin isoja asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Elämässä tapahtuu niin paljon sellaista, mikä opettaa uskomaan, että kun tekee hyvin / oikein / ahkerasti 19

20 Hääpäivä. Tästä on neljä vuotta, 9000 kilometriä ja 15 kiloa. Myös raskaaksi tulemisen yrityksen vuosipäivä on näillä hujakoilla. Kolme vuotta. Toivon, että tuleva vuosi olisi helpompi kuin mennyt. Olen välillä sietämätön kumppani ja sietämätön itselleni. ( ). Vuodet vierivät Huhtikuu Täytän 30 ja haluan äidiksi. Puolisoni ei ole varma, haluaako isäksi. 20 Helmikuu Puolisoni ei vieläkään tiedä, mitä haluaa. Eroamme. Helmikuu Tapaan Suden työkomennuksella Afrikassa. Menemme naimisiin tammikuussa Tammikuu Olemme asettuneet Afrikkaan, Suden kotimaahan. Lopetamme ehkäisyn. Tammikuu Vauvaa ei kuulu. Entinen puolisoni kertoo tulevansa pian isäksi. Elokuu Muutamme Suomeen. Suden kotimaassa ei tutkita tai hoideta lapsettomuutta. Maaliskuu Ongelmillemme ei löydetä syytä tutkimuksissa. Kesäkuu Ensimmäinen keinohedelmöitys, tulokseton. Elokuu Toinen keinohedelmöitys, tulokseton. Syyskuu Kolmas keinohedelmöitys, tulokseton. Päätämme pitää taukoa hoidoista. Tammikuu Koeputkihedelmöitys, raskaus alkaa. Olen piirua vaille 39-vuotias. Lokakuu Tytär syntyy. / paljon, niin lopussa kiitos seisoo ( ). Moni ympärillä tosin tuntui ajattelevan, että lapseton oli jollain tavalla itse syypää tilanteeseen. Nostan karvat pystyyn, kun joku sanoo jonkin seuraavista sanoista: stressi, rentoutua, asenne ( ). TAIANOMAISTA Nykyisten hoitojen avulla jopa % lapsettomuuden kokeneista pareista voi saada lapsen. Kukaan ei kuitenkaan voi tietää ennalta, kuuluuko noihin prosentteihin. Sitä ei tiedä edes silloin, kun tekee positiivisen raskaustestin, niin kuin minä ensimmäisen koeputkihedelmöityksen jälkeen. On vaikea olla räjähtävän onnellinen, kun mikään ei ole vielä varmaa ( ). Rakenneultrassa olin niin hermostunut, että aloin itkeä odotushuoneessa, ja vielä viikkoa ennen laskettua aikaa kirjoitin: Olo kuin maratoonarilla, joka tietää kohta tulevansa maaliin, mutta säästelee voimia, jos jotain odottamatonta vielä kuitenkin sattuisi ( ). Ja vihdoin kaikki painajainen oli ohi. Sain tyttäreni syliini kello kolme lokakuisena aamuyönä sen jälkeen, kun hänen isänsä oli leikannut napanuoran. Siitä alkoi uuden rakkaussuhteen juovuttava hullaantumisvaihe. Kun kaikki on taianomaista vain siksi, että toinen on olemassa. Kaikki mitä on nyt ja kaikki minkä tietää ja unelmoi tulevan. Itken joka päivä, koska olen niin onnellinen ja kiitollinen. ( ). c Hilkan ja Suden matka äidiksi ja isäksi on luettavissa osoitteessa Väestöliiton Lapsettomuusklinikka: lapsettomuusklinikka/

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot