KIITÄMME LUKIJOITA, NÄHDÄÄN NETISSÄ!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIITÄMME LUKIJOITA, NÄHDÄÄN NETISSÄ!"

Transkriptio

1 PARI & PERHE VÄESTÖLIITTO KIITÄMME LUKIJOITA, NÄHDÄÄN NETISSÄ! { 4/2014: PERHEET JA TULEVAISUUS} SÄÄSTÖT KURITTAVAT KOULUJA TOMMI LAITIO - NUORTEN PUOLESTAPUHUJA PITKÄ MATKA ÄIDIKSI SEITKYTLUKU EI MENE MUODISTA

2 PÄÄTOIMITTAJALTA PERHEET JA TULEVAISUUS KUVA KATJA TÄHJÄ 2 Helena Hiila-O Brien Vaikka paremmaksi kaikki muuttuu silti hyväksi ei milloinkaan Oliko ennen kaikki paremmin? Lapset käyttäytyivät paremmin, opettajilla oli itsestään selvä auktoriteetti, perheet viihtyivät kotona, nuoret auttoivat vanhempia, yhteisöllisyys kukoisti? Oikeasti kaikki on nyt paljon paremmin kuin ennen. Otanpa esimerkin asumisoloista ja koulusta. Väestöliiton tutkimussarjassa julkaistiin Helsingin sodanjälkeisiä asumisoloja kuvaava tutkimus (Antti Malinen: Perheet ahtaalla). Sodan pommitusten, siirtoväen asuttamisen ja sotilaiden ja lottien kotouttamisen vuoksi Helsingissä vallitsi uskomaton asuntokurjuus. Pakolaisleirejä ei kuitenkaan tarvinnut rakentaa kuten jossain päin maailmaa tehtiin, vaan kaikki sullottiin olemassa olevaan asuntokantaan. Se tiesi ahtautta. Perhe sai käytettäväkseen yhden huoneen, jos oli onnekas. Muussa tapauksessa perheen isä saattoi joutua majoittumaan yömajaan, jotta äidille ja lapsille jäisi pienessä asunnossa tilaa. Keittiö ja vessa jaettiin usean perheen kanssa. Tämä oli pakollista yhteisöllisyyttä. Tuloksena oli perheriitoja, avioeroja, lasten kaltoinkohtelua ja kiistoja naapureiden kanssa. Ihmiset kuitenkin sopeutuivat, kun oli pakko. Ennen pitkää asiat kohentuivat, tuli ARAVA-lainsäädäntö ja rakentamisessa päästiin vauhtiin. Väestöliitto oli perustamassa Asuntosäätiötä ja Tapiolaa, josta tuli uudisrakentamisen mallikaupunki. Koulu on puhututtanut niin poliitikkoja kuin tavallista kansaakin. Oppimistulokset ovat huippua, mutta viihtyvyydessä on parantamisen varaa. Myös koulurauhan perään on haikailtu. Oliko ennen paremmin? Sain käsiini vanhan kouluni, Kajaanin tyttölyseon, historiikin. Itse kävin sitä vain lukion. En muista, että koululaiset, kuten meitä silloin kutsuttiin, olisivat kiusanneet toisiaan. Sen sijaan moni oppilas koki joutuvansa opettajan sortamaksi ja suorastaan kiusaamaksi. Lukemassani historiikissakin oli siitä kuvauksia. Toisaalta oli myös erinomaisia, kannustavia opettajia, jotka ovat jääneet lähtemättömästi mieleen. Monen elämänura ratkesi sen mukaan millainen opettaja koulussa sattui olemaan. Minutkin innosti yhteiskuntatieteiden pariin hyvä historian ja yhteiskuntaopin opettaja Taimi Lohi. Nyt ovat asiat toisin, onneksi. Monet ovat huolissaan siitä, onko oppilaiden vapaus jo liiankin pitkällä. Lapsi ja aikuinen ovat kuitenkin valtansa ja vastuunsa puolesta eri sarjassa. Toivoisin, että me aikuiset olisimme oikeasti aikuisia. Niin, että lapsi ja nuori voi turvautua meihin, ja että meillä olisi rohkeutta puuttua kiusaamiseen ja kaltoinkohteluun kun sellaista näemme. Olemme kansakuntana päässeet pitkälle jälleenrakentamisen vuosista, ja olosuhteemme ovat kohentuneet valtavasti. Vielä kuitenkin riittää tekemistä perheystävällisemmän ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentamisessa, jossa myös lasten ja nuorten ääni pääsisi kuuluviin. Väestöliitossa olen saanut olla rakentamassa sellaista yhteiskuntaa. Se ei ole vielä valmis ja tuskin koskaan valmiiksi tuleekaan. Nyt on tullut aika siirtyä eläkkeelle ja jättää paikka nuoremmille. Kiitän kaikkia Pari&Perhe-lehden lukijoita. Uusi aika vaatii uusia ihmisiä ja menetelmiä. Painettu lehtikin lakkaa ja julkaisemme aineistoa jatkossa verkkosivuillamme. Väestöliiton työn sisältö kuitenkin säilyy. Vaikka paremmaksi kaikki muuttuu, silti tekemistä jää seuraajillekin! Päätoimittaja VÄESTÖLIITTO Pari&Perhe-lehti PÄÄTOIMITTAJA Helena Hiila-O Brien TOIMITUSSIHTEERI Heta Ängeslevä ULKOASU Mirkka Hietanen TOIMITUSNEUVOSTO Helena Hiila-O Brien (pj.), Kirsikka Bonsdorff, Matleena Aitasalo, Miila Halonen, Lassi Lainiala, Elina Nurminen, Jussi Pekkola, Jaana Syrjälä, Ritva Åberg TOIMITUS Kalevankatu 16 A, PL 849, Helsinki, Puh , etunimi. vaestoliitto.fi, pari_perhe-lehti KANSIKUVA Shutterstock KUSTANTAJA Väestöliitto ry., PAINOS kpl, ISSN X (Painettu), ISSN (Verkkolehti), ilmestyy neljä kertaa vuodessa, kahdeksas vuosikerta, Aikakauslehtien Liiton jäsen PAINOPAIKKA Oy Fram Ab, Vaasa

3 KUVA: SHUTTERSTOCK 10 KUVA: ROZJIN ROKHZAD KUVA: ROZJIN ROKHZAD PERHEET JA TULEVAISUUS 4 Perheille aikaa ja voimavaroja Helena Hiila-O Brien jättää ohjat Väestöliitossa uusiin käsiin. 7 Erilaiset perheet ovat yhteiskunnan tärkeä tukipilari Eija Koivuranta aloittaa uutena toimitusjohtajana Eriarvoistuminen huolestuttaa perheitä Perhebarometri 2014 osoittaa, että lapsiperheet kehittäisivät kouluja ja terveydenhuollon palveluita. 10 Kuntien säästökuurit kurittavat kouluja Sijaisopettajia ei palkata, uusia kirjoja ei hankita. 12 Lapset ja perheet politiikan kärkeen Väestöliitto haluaa Suomeen lapsi- ja perheministeriön. 14 Nuorten puolestapuhuja Tommi Laitio uskoo, että nuorisotyöllä tavoitetaan nuoret viranomaistoimintaa paremmin. 17 Yhä minä opin Väestöliiton Kotisisaropisto aloitti toimintansa Kirsti Tammilehto oli ensimmäisen vuosikurssin opiskelija. 18 Pitkä matka äidiksi Väestöliiton lapsettomuusbloggari Hilkka kertoo, miltä lapsettomuus tuntuu. 21 Lapsettomuus yleistyy Euroopassa Se on kuitenkin toivottu vaihtoehto vain harvoille. 22 Hallitsematon siemensyöksy vaivaa monia Maailmanlaajuisesti jopa kolmannes miehistä kärsii vaivasta. 24 Perheystävällinen työpaikka huomioi muuttuvat elämäntilanteet Hyvät käytännöt ovat myös rekrytointivaltti: Perheystävällinen työpaikka on houkutteleva työnantaja KOLUMNI 26 Seitkytluku ei mene muodista Miila Halonen MAAILMA JA ME 28 1,8 miljardin voima Nuoret ja maailman tulevaisuus 29 Maailma on yhä epätasa-arvoinen tytöille ja naisille PALSTAT 30 Ajankohtaista Womento avaa työelämää Suomeen muuttaneille naisille 31 Uutuudet - julkaisuja

4 PARIT & SUHTEET HELENA HIILA-O BRIEN Helena Hiila-O Brien, 65, on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri. Hänellä on myös Executive Master of Rehabilitation Administration -tutkinto. Väestöliittoon hän tuli Kehitysvammaliitosta, missä hän työskenteli toiminnanjohtajana. Hiila-O Brien toimii useissa luottamustoimissa, kuten Euroopan Unionin perhejärjestöjen liiton (Coface) varapuheenjohtajana. Hän asuu Helsingissä aviomiehensä kanssa. 4 Tähän työhön on kiintynyt ja rakastunut. Vuodet ovat menneet vauhdilla. PARI & PERHE 3/2014 / PARIT & SUHTEET

5 HELENAN PERINTÖ PERHEILLE AIKAA JA VOIMAVAROJA Helena Hiila-O Brien on ollut Väestöliiton toimitusjohtaja 12 vuotta. Vuodenvaihteessa hän jää eläkkeelle ja antaa ohjat talossa uusiin käsiin. Hiila-O Brien toivoo, että perheitä arvostettaisiin nykyistä enemmän, eikä niihin lyötäisi leimoja. TEKSTI Heta Ängeslevä KUVAT Rozjin Rokhzad 5 Australialla on ollut merkittävä rooli Helena Hiila-O Brienin Väestöliitto-taipaleella. Tämän lehden ilmestyessä Hiila-O Brien on jo lentänyt kylmästä Suomesta lämpimään Australiaan, missä hän aikoo viettää seuraavat kuukaudet aviomiehensä kanssa. Se on minulle vähän niin kuin siirtymäriitti, jonka avulla pääsen kunnolla irrottautumaan tästä työstä, Hiila-O Brien miettii. Australiassa Hiila-O Brien oli myös silloin, kun hän sai tietää, että Väestöliittoon haettiin uutta toimitusjohtajaa. Olin vuorotteluvapaalla ja kaksi ystävääni toisistaan tietämättä lähettivät minulle sähköpostia, että tämä voisi olla hyvä työ sinulle, hän muistelee. Haastattelumatka oli pitkä ja lentolippu kallis, mutta riskinotto kannatti. Syyskuussa 2002 Hiila-O Brien aloitti Väestöliiton toimitusjohtajana. Vastassa oli paljon uutta ja myös yllätyksiä, kuten se, että samalla hänestä tuli myös kondomiyrityksen toimitusjohtaja. Ensimmäiset kuukaudet olin kuin suuressa lingossa, joka pyöritti ja pyöritti. En ollut arvannut, millaisen kakun olin ottanut syödäkseni. Pikkuhiljaa alkoi kuitenkin hahmottua, mitä täällä on tehtävä, Hiila muistelee. YHTENÄISEMPI VÄESTÖLIITTO Hiila-O Brienin aikana Väestöliitto on kokenut monia muutoksia. Yksi suurimmista oli se, että Väestöliiton lapsettomuusklinikat yhtiöitettiin. Julkista avustusrahaa saava ry ei voinut toimia tilanteessa, jossa sillä on markkinaehtoista toimintaa. Yhtiöittäminen oli välttämätöntä. Samalla se antoi Väestöliitto ry:lle mahdollisuuden kirkastaa yhteiskunnallisen vaikuttajan rooliaan. Jouduimme silloin miettimään, mikä ja mitä me oikein olemme, Hiila-O Brien muistelee. Vuonna 2003 Väestöliitolle kehitettiin missio Terve, turvallinen elämä alkaa perheestä ja vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Hiila-O Brienin mielestä lause toimii hyvin edelleenkin. Kaikki me olemme tulleet jonkinlaisesta perheestä, vaikka juuri nyt omaa perhettä ei olisikaan. Lause korostaa, että yhteiskunnan tulee arvostaa perhettä, antaa sille voimavaroja ja aikaa muuhunkin kuin pelkkään leivänhankintaan. Hiila-O Brienin yksi päämäärä on ollut tehdä Väestöliittoa yhtenäisemmäksi. Aluksi uusittiin järjestön logo ja yhtenäistettiin ulkoasu sekä verkkosivuosoite. Tekemistä riittää edelleen. Haasteita asettaa esimerkiksi Väestöliiton tekemän työn laaja-alaisuus. Kun teemme työtä perheiden, nuorten ja monikulttuurisen Suomen hyväksi ja väestön seksuaaliterveyden edistämiseksi, on edessämme se pirsta-

6 6 Väestöliitto on antanut paljon myös Helena Hiila-O Brienin henkilökohtaisen elämään. leinen Suomi missä nyt elämme, Hiila-O Brien sanoo. Hän kutsuu Väestöliittoa eräänlaiseksi tavarataloksi. Tavoitteenamme on, että vaikka ihminen tulee minkä otsikon alta tahansa palveluidemme pariin, löytää hän täältä jatkoapua myös muille elämän alueilleen. PALVELUT HEIKKENEMÄSSÄ Viimeisin Väestöliiton Perhebarometri osoitti, että erityisesti lapsiperheiden vanhemmat ovat huolissaan niin terveydenhuollon palveluista kuin koulutuksen säästöistäkin. Hiila-O Brien on samoilla linjoilla. Koulu on se paikka, missä kaikki lapset kohdataan. Toiminnan siellä pitäisi olla laadukasta. Toisen asteen opetusta pitäisi tarjoilla tasapuolisesti nyt aloituspaikkoja leikataan. Huolestuttavana Hiila-O Brien pitää myös sitä, että pääkaupunkiseudulla niin moni lapsiperhe on päätynyt ottamaan yksityisen sairausvakuutuksen. Minusta tämä on epäluottamuslause perusterveydenhuollolle. Kun omat lapset olivat pieniä, pääsi lasten kanssa aina nopeasti hoitoon jonojen ohi. PALVELUSKOIRA PITÄÄ ÄÄNTÄ Hiila-O Brien on saanut johtaa Väestöliittoa aikana, jolloin kolmannella sektorilla on ollut arvostettu ja turvattu asema yhteiskunnassa. Väestöliitto ei ole ärhäkkä koira, mutta ei myöskään vallan sylikoira. Se on kuin palveluskoira, joka tarvittaessa pitää ääntä haukkuu mutta myös palvelee. Toivoisin, että tämä rooli voisi säilyä jatkossakin. Talouden taantumassa myös julkinen rahoitus on aiempaa tiukemmassa. Mahdollinen uhkakuva on, että Raha-automaattiyhdistyksen asema heikkenee. Jos julkisen avustusrahoituksen määrä vähenee, ovat järjestötkin enemmän ihmisten tai yritysten hyväntahtoisuuden varassa. Silloin yhteiskunnallisen vaikuttamisen rooli kyllä heikkenee, Hiila-O Brien miettii. Hieman näyttää siltä, että meilläkin voidaan pian nähdä varainkeruugaalaillallisia. Varainhankinnan korostuminen voi muuttaa työn luonnetta merkittävästi. MONIA YLPEYDENAIHEITA Perheiden hyvinvoinnin edistäminen on yksi Väestöliiton työn kulmakivistä. Hiila-O Brien toivoo, että perheitä arvostettaisiin nykyistä enemmän. Eikä vain sitä pikkulapsivaihetta, vaan myös perheitä, joissa on esimerkiksi murrosikäisiä lapsia. Perheet tarvitsevat arvostusta, aikaa, rahaa ja palveluja. Hän toivoo arvostusta myös erilaisille perheille. Perheitä on niin monenlaisia. Olen itse ollut yksinhuoltajaäiti, kun mieheni kuoli. Tytär tuli kerran hädissään koulusta, että ollaanko me oikea perhe, kun meillä ei ole enää isiä. Ei pitäisi lyödä leimoja, Hiila-O Brien sanoo. Työ Väestöliitossa on yllättänyt Hiila-O Brienin monella tavalla. Takana on ihan hirvittävän kiinnostavat 12 vuotta. Tämä työ on ollut paljon vaikeampi mitä ikinä ajattelin, mutta toisaalta myös paljon antoisampi mitä saatoin itselleni toivoa. Tässä on saanut panna pienenkin nurkan jokaisesta kyvystään likoon. Joka päivä on oppinut jotakin uutta. Kun tiedustelee Hiila-O Brienilta mistä hän on Väestöliitossa ylpeä, ei vastausta tarvitse odottaa kauaa. Syksyllä Cofacen kanssa järjestämämme seminaari oli iso puristus, ja sen onnistuminen oli hieno juttu. Olen ylpeä myös maahanmuuttajanaisia työllistäneestä Womento-hankkeesta, sen tulokset ovat niin hienot. Nuorten seksuaaliterveyden edistämisessä on saatu näkyviä tuloksia. Ihmisten parisuhdeongelmat ovat arkipäiväistyneet, ja niihin osataan hakea apua. Verkko on muuttanut Väestöliitossa tehtävää asiakastyötä. Olen erityisen ylpeä, että olemme osanneet hyödyntää nettiä. Perheet, nuoret ja maahanmuuttajat voivat saada apua netin välityksellä vaikka kotisohvalleen. Työorientoituneeksi ihmiseksi itseään kutsuva Hiila-O Brien sanoo hieman jännittävänsä, millaiselta elämä alkaa näyttää, kun jää eläkkeelle. Australiasta palattuaan hän aikoo viettää ainakin aikaa kahden lapsenlapsensa kanssa. Odotan jännityksellä, mitä tapahtuu. En halua täyttää kalenteria. Uskon, että elämään tulee asioita, kun niille antaa mahdollisuuden. Uutta toimitusjohtajaa hän lupaa auttaa, mutta neuvojaan hän ei halua tyrkyttää. Kun tulin Väestöliittoon, käänsin uuden sivun ja aloitin uuden jakson. Odotan, että seuraajani tekee nyt samoin. c

7 VÄESTÖLIITON TULEVA TOIMITUSJOHTAJA EIJA KOIVURANTA: ERILAISET PERHEET OVAT YHTEISKUNNAN TÄRKEÄ RAKENNUSPILARI VALOKUVA: EIJA KOIVURANTA Väestöliiton uutena toimitusjohtajana aloittaa vuoden alussa oikeustieteen kandidaatti Eija Koivuranta (54). Hän tulee Väestöliiton palvelukseen sosiaali- ja terveysministeriöstä työsuojeluosaston johtajan virasta. Mitä perheiden hyvinvointiin liittyvää teit edellisessä työssäsi? Olen ollut monessa mukana. Olin valmistelemassa lapsiperheiden verovähennyksien muuttamista suoraksi tueksi eli lapsilisiksi. Osallistuin kannustinloukkuhankkeeseen. Sil- loin päivähoitomaksut, lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki pyrittiin mitoittamaan niin, että yhteiskunnan tuki olisi eri valinnan vaihtoehdoissa sama ja tuen suuruus ja sidonnaisuus tuloihin sellainen, että työn vastaanottaminen olisi kannattavaa. Lapset, nuoret ja perheet ovat tietysti olleet tärkeä osa sote-valmistelua, jossa olen ollut mukana vuosien ajan. Yhtenä näkökulmana työssäni on ollut sosiaalihuollon asiakkaiden ja terveydenhuollon potilaiden, siis palvelujen käyttäjien, tarpeiden nostaminen palvelujen järjestämisen keskiöön. Mitkä arvot ovat sinulle tärkeitä? Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus. Jokaisen ihmisarvo on loukkaamaton ja jokaisella tulee olla mahdollisuus toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Erilaiset perheet ovat yhteiskunnan tärkeä rakennuspilari. Millainen johtaja olet? Johtajana kannan vastuuta yhteisen työn edellytyksistä ja tuloksista. Parhaat tulokset syntyvät avoimessa ja reilussa vuorovaikutuksessa, erilaista osaamista ja kokemusta yhdistämällä. Pyrin tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Haluan tehdä sidosryhmien kanssa hyvää yhteistyötä. Mikä sinua innostaa Väestöliitossa? Minua innostaa Väestöliiton tulevaisuuden rakentaminen ja sen myötä yhteiskuntamme muuttaminen nykyistä myönteisemmäksi lapsille, nuorille ja perheille. Liiton historia on kunniakas ja nykyinen toiminta ja palvelut ovat suomalaista kärkeä. Odotan pääseväni työskentelemään Väestöliiton luovan henkilöstön, sen jäsenjärjestöjen ja monien uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Millainen oma perheesi on? Olen naimisissa, neljän lapsen äiti ja yhden lapsenlapsen mummi. Omista lapsistamme kolme on jo täysi-ikäistä opiskelijaa ja nuorimmaisemme käy lukiota. Työuran ja perheen yhdistäminen on ollut minulle mahdollista puolisoiden välisellä tasapuolisella työnjaolla ja isovanhempien tuella. Mitä aiot tehdä ensi töiksesi Väestöliitossa? Haluan muodostaa hyvän tilannekuvan Väestöliitto-konsernista. Minulle on tärkeää tutustua uusiin työtovereihini ja kunkin tehtäviin. Näistä aineksista alkaa myös tulevaisuuden kysymysten hahmottaminen. c 7

8 ERIARVOISTUMINEN HUOLESTUTTAA PERHEITÄ Suomalaiset katsovat, että maamme perhepolitiikka on ollut pääosin onnistunutta (Perhebarometri 2014). Monipuolinen ja erilaiset elämäntilanteet huomioon ottava järjestelmämme onkin ollut varsin tehokas lapsiperheköyhyyden ehkäisemisessä muihin Euroopan maihin verrattuna. Toisaalta suomalaisia huolestuttaa, että lapsiperheet ovat jakautumassa yhä selvemmin hyvä- ja huono-osaisiin. TEKSTI Lassi Lainiala KUVA Ilmari Hakala / Sopiva design 8 1. Joustava työaika 87,7% 2. Enemmän osa-aikatyötä 79,5% 3. Kotihoidontuen korotus 76,9% Jos suomalaiset saisivat päättää, he käyttäisivät liikeneviä varoja ensisijaisesti palveluiden, kuten koulujen, lasten terveydenhuollon ja päivähoidon kehittämiseen. Toiseksi tärkeimpänä kehityskohteena suomalaiset näkevät perhevapaat ja työelämään liittyvien joustojen parantamisen. Kolmanneksi tärkeimpänä kehityskohteena suomalaiset näkevät perhe-etuuksien, kuten lapsilisän ja hoitorahan korotukset. Ideaalitilanteessa perhepolitiikkaa tulisi kehittää niin, että taloudellisesti huonompina aikoina tärkein asia olisi järjestelmän säilyttäminen. Parempina aikoina järjestelmää pitäisi taas pyrkiä parantamaan entisestään. Tärkeimmät perhepoliittiset toimenpiteet alle kouluikäisten lasten vanhemmille. PAREMPIA PALVELUJA Palvelujen valikoituminen tärkeimmäksi kehityskohteeksi ihmisten mielissä ei liene sattumaa. Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin jokaisessa kylässä oli vähintään kauppa, posti ja koulu. Kauas on tultu myös

9 niistä ajoista, jolloin sosiaali- ja terveyspalveluja oli saatavilla lähes jokaisessa taajamassa. Nykykehitys on ollut väistämättä sen suuntaista, että sosiaali- ja terveyspalvelut keskitetään suurempiin keskuksiin, kauemmas ihmisten kotipiiristä. Kunnallishallinnollisessa ja poliittisessa päätöksenteossa ei kuitenkaan puhuta palvelujen leikkaamisesta tai heikentämisestä vaan toiminnan tehostamisesta. Yleensä tarkoituksena on koota sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset yhteen niin, että samalla henkilökunnan määrällä saadaan tuotettua parempia palveluja. Yksilön ja perheiden kannalta tilanne voi kuitenkin vaikeutua. Mitä kauemmas palvelu viedään ihmisestä, sitä vaikeampi se on saavuttaa. Tämä voi johtaa kansalaisten mahdollisuuksien eriarvoistumiseen. Toinen lapsiperheiden palveluihin liittyvä muutos liittyy julkisten ja yksityisten palvelujen väliseen suhteeseen. Suomalaisista lapsiperheistä jo puolella on lapsen yksityinen terveysvakuutus, mikä on merkki epäluottamuksesta rapautuvia julkisia palveluita kohtaan. Tärkein syy yksityisten vakuutusten hankintaan on halu päästä julkisten palvelujen jonojen ohi nopeammin hoitoon. Toinen syy siihen on usko, että yksityisellä puolella saatava hoito on parempaa. Kaikilla ei ole kuitenkaan varaa korvata julkisen palvelun puutteita yksityisellä vakuutuksella. Yksityisiä terveysvakuutuksia ottavat lapsilleen erityisesti ne vanhemmat, joiden koulutustaso ja tulotaso ovat korkeammat. Mitä pienemmät tulot ovat, sitä vähemmän yksityisiä vakuutuksia otetaan. Tällaiset asiat lienevät pääsyitä siihen, miksi suomalaiset haluavat erityisesti lapsiperheiden palveluihin parannuksia. KULTTUURINEN ETÄISYYS KASVAA Perhebarometrin vastaajat olivat huolissaan lapsiperheiden jakautumisesta yhä voimakkaammin hyvä- ja huono-osaisiin. Vaikka tilastollinen näyttö tästä ei olekaan vedenpitävä, on tällainen trendi kuitenkin epäilemättä olemassa - sekä toimeentulossa että elintavoissa. Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saaren mukaan Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin jokaisessa kylässä oli vähintään kauppa, posti ja koulu. yksi suomalaisen yhteiskunnan keskeisistä piirteistä on ollut sosioekonomisten ryhmien välisen sosiaalisen etäisyyden suhteellinen vähäisyys. Suomalaisten elintavat ovat olleet pitkälti samankaltaiset suhteellisten erojen vähäisyyden vuoksi. Tämän takia suomalaiset ovat kyenneet tuntemaan empatiaa toisia suomalaisia kohtaan, mikä puolestaan on tarjonnut mahdollisuuden väestöryhmien väliseen solidaarisuuteen. Saaren mukaan kulttuurinen etäisyys esimerkiksi Espoon Westendin ja Itä-Helsingin lähiöiden välillä on nyt henkisesti pidempi ja syvempi kuin koskaan aikaisemmin. Toisaalta asumisen kallistuminen ja sosiaalietuuksien jääminen jälkeen yleisestä hintakehityksestä on johtanut siihen, että toiset perheet saavat vaivoin käärittyä vuokrarahat kokoon kun toiset perheet suunnittelevat seuraavaa lomamatkaa Dubaihin, Neitsytsaarille tai Thaimaahan. MILTÄ TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? Suomen menestyminen kansakuntana on pitkään perustunut mahdollisuuksien tasa-arvoon. Siihen, että taustasta, koulutus- ja tulotasosta riippumatta jokaisella suomalaisella on periaatteellinen mahdollisuus menestyä yhtäläisesti elämässä. Mikäli tämä asia unohdetaan ja kehitystä tuetaan vaikeuttamalla palveluihin pääsyä, suosimalla yksityistä julkisen sijaan ja leikkaamalla heikommassa asemassa olevien perheiden etuuksia, johtaa kehitys väistämättä siihen, että myös ja 2020-luvut tullaan muistamaan historiankirjoituksessa eriarvoistumisen vuosikymmeninä. Nyt olisikin syytä kiinnittää huomiota siihen, ettei näin käy. Pidetään huolta palveluista ja ihmisistä. c Kirjoittaja on Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen tutkija. Hän on kirjoittanut Perhebarometri 2014: Perhepolitiikka kriisin aikana tutkimuksen. Tilaa Perhebarometri Väestöliiton verkkokaupasta: nettikauppa/ 9

10 TEKSTI Virve Järvinen KUVA Meeri Utti KUNTIEN SÄÄSTÖKUURIT KURITTAVAT KOULUJA LAPSISSA JA NUORISSA ON TULEVAISUUS. MUTTA MILLAINEN SE ON, JOS LAPSET KASVAVAT KOULUSSA ILMAN OPETTAJAA? 10 Nina Lahtinen Kun opettaja sairastuu, tilalle ei palkata toista. Kirjoja teipataan ja tehtäväkirjojen sijaan raapustetaan vihkoihin. Maalit rapisevat koulun seinistä ja kosteusvauriot vaivaavat huonosti hoidettua rakennusta. Pieniä kouluja lakkautetaan ja lasten koulumatkat pitenevät. Kun kunnan ja valtion varat ovat vähissä, koulut pakotetaan säästämään monin tavoin. Tosin säästökohteet ovat tiukissa, sillä koulut ovat olleet säästökuurilla toistakymmentä vuotta edellisestä talouden taantumasta saakka. Pelkästään tällä hallituskaudella koulutuksesta on leikattu kaksi miljardia euroa. Suomen bruttokansantuotteessa koulutusmenot ovat alle OECD-maiden keskiarvon. Kouluissa ei ole ollut enää pitkään aikaan rahaa mihinkään ylimääräiseen, eikä tätä nykyä edes välttämättömiin menoihin, kehittämispäällikkö Nina Lahtinen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:sta toteaa. KOTIKUNNALLA ON VÄLIÄ Koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lakisääteisiä, kunnan tarjoamia peruspalveluita, joihin se saa valtiolta varoja. Kuntapäättäjät ratkaisevat, miten varat käytetään. Kyse on arvovalinnoista, kuten siitä rakennetaanko päiväkoti, korjataanko homekoulu vai lisätäänkö vanhusten palvelutalopaikkoja. Eri kunnissa arvostetaan eri asioita, ja siten säästötalkoot eivät kaikissa kunnissa kohdistu koulutukseen yhtä paljon. Kunnistamme 27 hakee säästöjä lomauttamalla opettajia. Viidesosa kaikista kunnista on asettanut opettajien alle kolmen päivän poissaoloille sijaiskiellon. Osa kunnista ei käytä mahdollisuutta hakea lisärahaa ryhmäkokojen pienentämiseen, koska ne ovat päättäneet leikata resursseja ja kasvattaa ryhmäkokoja. Samaan aikaan maassamme on kouluja, joiden jokainen oppilas saa käyttöönsä tabletin. Kuntapäättäjien kannattaisi miettiä, millainen vaikutus heidän päätöksillään on kunnan elinkelpoisuuteen. Koulusäästöt vaikuttavat kunnan ikärakenteeseen, kun lapsiperheet muuttavat sieltä parempien palveluiden pariin. Tämä vaikuttaa kunnan verotuloihin. TURVATON KOULU Opettajien lomautukset ja sijaiskiellot vaarantavat oppilaalle laissa määrätyt oikeudet opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön. Sijaiskiellot hoidetaan kouluissa monesti siten, että yksi opettaja vastaa yhtä aikaa kahdesta luokasta. Osa vanhemmista reagoi opettajan poissaoloon pitämällä lapsen kotona. He kokevat koulun turvattomaksi ilman opettajaa. Tavat toteuttaa opetussuunnitelman mukainen opetus vaihtelevat. Osa kunnista tarjoaa opetusta oppilaille lain vaatiman vähimmäistuntimäärän, osa enemmän. Lisäksi luokkakoko ja mahdollisuus jakaa luokka kahtia aamu- ja iltapäiväryhmiin vaikuttavat oppilaan saamaan opetukseen, tukeen ja työrauhaan. Jos koulussa on 25 oppilasta, opettajalla on yhden oppitunnin aikana alle minuutti aikaa yhtä oppilasta kohden. Todellisuudessa 13 % oppilaista työskentelee tätäkin suuremmissa ryhmissä ja vain reilu puolet suositelluissa alle 20 oppilaan ryhmissä, Lahtinen sanoo. Peruskoulun tulee antaa kaikille sieltä valmistuville samanlaiset mahdollisuudet edetä toiselle asteelle. Kun opettajan aika on kortilla, tukea voidaan kohdentaa vain osalle. Lomautusten vuoksi oppilas voi olla kuukaudenkin ajan ilman opetussuunnitelman mukaista opetusta. Valitettavasti työllistyminen ilman toisen asteen opintoja on mahdotonta, Lahtinen muistuttaa. VANHEMMALLA ON VASTUU OAJ moittii kuntien säästötoimia lyhytnäköisiksi. Se mikä koulutuksessa nyt säästetään, maksetaan myöhemmin moninkertaisesti sosiaali- ja terveysmenoina: kahdessa koulussa kolmesta on sisäilmaongelmia. Investointien siirtäminen lisää hengityselinsairauksia. Eikä koulu ei ole vain opinahjo, se on monelle lapselle turvasatama. Jos kotona on työttömyyttä ja vanhempien voimavarat vähissä, opettaja voi olla lapselle korvaamaton tuki. Miksi lapsiin ja nuoriin kohdistuvista, aiemmista leikkauksista ei ole otettu opiksi? Nina Lahtinen kysyy ja viittaa vuonna 1987 syntyneisiin nykyisiin nuoriin aikuisiin. Ikäluokan 1987 lapsuusaika-

11 Näistä koulut nipistävät Väestöliitto vaatii, että koulutuksen laatuun satsataan Koulujen palveluihin ja opetukseen kohdistuvat säästöt heikentävät nuorten hyvinvointia ja koulutyytyväisyyttä sekä lisäävät syrjäytymisvaaraa. Pelkän perusasteen varassa olevien nuorten osuus ikäluokastaan on jo nyt kasvanut. Vuonna 1999 peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttui 16 %:lta vuotiaista. Vuonna 2012 peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla oli jo 19 % samanikäisistä nuorista. Koulutuspaikkojen karsiminen lisää koulutuksellista ja alueellista epätasa-arvoa. Perusopetuksen laadun parantamiseen tarkoitettujen valtionavustusten leikkaaminen tarkoittaa ryhmäkokojen suurenemista. Suurissa ryhmissä lasten kohtaaminen yksilöinä kärsii ja yhteydenpito vanhempiin vaikeutuu. Väestöliitto lähtee siitä, että koulutuksen voimavarojen leikkausten ja toisen asteen oppilaitosten supistamisen sijaan pitää panostaa yksilöllisiin ja monipuolisiin työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksiin ja siihen, että tarjontaa on kysyntää vastaavasti eri puolilla Suomea. On entistä tärkeämpää huolehtia koulutuksen laadusta ja saavutettavuudesta, koska työllisyysaste ja työurien pidentäminen edellyttävät koulutukseen panostamista. Kouluissa oppilashuoltopalvelut ovat avainasemassa. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa olisikin resursoitava riittävästi, jotta uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki kyetään kunnolla toteuttamaan. Väestöliitto on myös huolissaan kouluväkivallan lisääntymisestä. Siihen puuttumiseen ja kiusaamisen vähentämiseen pitääkin löytää toimivat valtakunnalliset mallit. Jaana Syrjälä Sijaisopettajia ei juuri palkata, vaan kouluavustaja sijaistaa opettajaa ja on siten poissa omasta työstään. Välillä yksi opettaja juoksee kahden luokan väliä. Kun avustaja sijaistaa opettajaa, erityistä tukea tarvitseva oppilas yrittää pärjätä yksin. Itsenäinen opiskelu on lisääntynyt eikä se sovi kaikille. Osa jää jälkeen opinnoissa. Ekaluokkalaiset eivät ole aikoihin saaneet uutta aapista. Isompien oppilaiden kirjoja teipataan. Uudet työvälineet ja -tavat jäävät käyttämättä, sillä opettajat eivät saa koulutusta niiden käyttöön. Oppilaiden valinnanvapaus on viety. Valinnaisaineiden ryhmäkokoja kasvatetaan, joten harvinaisemmat valinnat jäävät toteutumatta. Taide- ja taitoaineissa moni asia jää oppimatta määrärahojen pienuuden vuoksi. Esimerkiksi kotitaloudessa työt tehdään pareina, ja jos niissä tulee virhe, oppilaille ei ole antaa uusia ainesosia tilalle. Tekstiilitöissä kierrätetään, ja opettajat kantavat vanhoja kankaitaan ja lankojaan tunnille. Valmiit neuleet puretaan, jotta seuraava luokka saa langat käyttöönsä. Aiemmin siistijät olivat osa koulun kasvattajaryhmää. Nyt siivous on ulkoistettu. Kuljetusmäärärahat ovat nollissa. Kerho- ja retkimäärärahoja ei ole. Opettajat halusivat kommentoida säästökohteita nimettöminä. na erilaisia ehkäiseviä palveluita karsittiin maassamme voimakkaasti. Joka neljännellä heistä on merkintöjä lievistä rikkomuksista tai saaduista tuomioista ja joka viides on saanut 21 vuoden ikään mennessä psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai mielenterveysongelmiin lääkitystä. Jonkun on puhuttava päättäjille järkeä. Vanhemmat ovat tässä tärkeässä asemassa. Vanhempi on lapsen oikeuksien valvoja. Hänen tehtävänään on puuttua ja vaatia satsauksia lapsensa koulutukseen ja tulevaisuuteen. Nina Lahtinen kehottaa vanhempia osallistumaan koulun vanhempaintoimintaan, perustamaan tukiryhmiä ja marssimaan kuntapäättäjien luo vaatimaan muutosta. Kannattaa myös miettiä, ketä eduskuntavaaleissa äänestää. c 11

12 12 LAPSET JA PERHEET POLITIIKAN KÄRKEEN Lasten ja perheiden asiat täytyy nostaa politiikan kärkeen. Suomalaisten on pystyttävä luottamaan perhepolitiikan jatkuvuuteen. Sen tavoitteena on oltava perheellistymistoiveiden ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen sekä lapsen edun ensisijaisuus, esitetään Väestöliiton eduskuntavaalitavoitteissa. TEKSTI Jaana Syrjälä KUVA Katja Tähjä V äestöliitto pyrkii vaalien yhteydessä vaikuttamaan puolueisiin, päätöksentekijöihin ja ehdokkaisiin, jotta perheiden hyvinvointi lisääntyy, perheen ja työn yhteensovittaminen helpottuu ja nuorten elämänhallinta kasvaa. Haluamme myös parantaa seksuaaliterveyttä, vahvistaa kotoutumista ja suunnata kehitysyhteistyötä erityisesti tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi. Väestöliiton vaalitavoitteet eduskuntavaaleissa 2015 jakaantuvat seitsemän eri kohdan alle, joissa jokaisessa on konkreettisia esityksiä perhe-, sosiaali- ja kotoutumispolitiikan sekä seksuaaliterveyden ja kehitysasioiden osalta. Väestöliittoa huolestuttaa, että syntyvyys Suomessa on jo neljättä vuotta laskussa. Lapsettomuutemme on Euroopan kärkisijoilla. Vähintään viidennes naisista ja jopa neljännes miehistä jää lapsettomiksi, eikä

13 se usein ole heidän omien toiveidensa mukaista. Taloudellisten säästöjen nimissä lapsiperheiltä on leikattu erilaisia tukia, oikeuksia ja palveluita ilman että asiasta on tehty riskianalyysiä. Tämä johtaa lasten ja perheiden eriarvoistumiseen. Uskommekin, että jos töitä, koulutusta ja kohtuuhintaista asumista olisi riittävästi tarjolla, se olisi hyvä perusta lastenhankinnalle. SUOMEEN LAPSI- JA PERHEMINISTERIÖ Lapsi- ja perhepolitiikkaa tehdään tällä hetkellä ilman mitään kokonaisnäkemystä ja visiota tulevaisuudesta. Väestöliitto esittääkin, että Suomeen perustetaan lapsi- ja perheministeriö. Sen tehtävänä on johtaa lapsiin ja perheisiin kohdistuvia toimia taloudessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutuksessa ja kasvatuksessa sekä ennakoida muutosten seurauksia lapsille ja perheille. Perhetukien osalta esitämme, että kotihoidon tuen ja lapsilisän leikkaukset perutaan, lapsilisän yksinhuoltakorotusta nostetaan ja huoltajakorotus palautetaan opintotukeen. Lapsiperheiden asumista pitäisi myös tukea nykyistä enemmän ja esimerkiksi opiskelijalapsiperheiden saama asumisen tuen taso ei saa heiketä lapsen syntymän jälkeen. Väestöliiton mielestä perhevapaat pitäisi toteuttaa vanhempainvapaatyöryhmässä esitetyn joustomallin avulla. Lasten ja perheiden palveluissa pitäisi painottaa ennaltaehkäiseviä palveluita ja tarvittaessa perheiden tulisi saada palveluita myös kotiin. Huolestuttavaa on, että SO- TE-uudistus näyttää johtavan kohti yhä suurempia palveluyksiköitä, joilla tavoitellaan toiminnan tehokkuutta ja säästöjä. Ne tuovat usein kuitenkin pitkiä matkoja palvelun käyttäjille eli asiakkaille. Meidän mielestämme olisi tärkeää, että päivähoito, peruskoulu, kouluterveydenhuolto, neuvolat, kotipalvelu, liikunta- sekä kirjastopalvelut turvattaisiin lähipalveluina eri puolilla maata tasapuolisesti. Samoin järjestöpalvelut on säilytettävä, koska järjestöt tuntevat aidosti ihmisten tarpeet ja ovat kehittäneet palvelujaan vuosikymmenten ajan. PERHEEN JA TYÖN YHTEENSOVITTAMISTA Väestöliitossa on paneuduttu viimeisten vuosien aikana perheen ja työn yhteensovittamiseen. Teema onkin vahvasti esillä vaalitavoitteissamme. Perheen ja työn yhteensovittamista tukevat mm. työaikajoustot, osa-aikatyömahdollisuudet ja työajan lyhentäminen. Tärkeää olisi myös tukea epätyypillisen työn tekijöitä, esimerkiksi yksin yrittäjiä, joita on Suomessa jo Naisten ja miesten välisen Väestöliittoa huolestuttaa, että syntyvyys Suomessa on jo neljättä vuotta laskussa. palkkaeron kaventumista ja työntekijöiden tasapuolista kohtelua työpaikoilla pitäisi edistää. Kolmikannassa olisi hyvä selvittää, miten jaetun työn käytäntöjä voidaan hyödyntää Suomessa. Jaettu työ tukisi työllisyyttä ja työmarkkina-asemien säilymistä, ehkäisisi uupumusta ja tasapainottaisi perheen ja työn yhteensovitusta. KIELIKOULUTUSTA MAAHANMUUTTAJIEN SAATAVILLE Väestönkasvu on Suomessa perustunut suurimmaksi osaksi muuttovoittoon vuodesta 2007 lähtien. Nyt olisikin tärkeää huolehtia kaikkien maahanmuuttajien osallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tässä avainasemassa on kielikoulutus, ilman suomen tai ruotsin kielen taitoa kotoutuminen on vaikeampaa. Maahanmuuttajien täällä syntyneille lapsille täytyisi taata samat mahdollisuudet kuin muillekin lapsille. Heidän osallistumistaan koulutukseen on rohkaistava, tällä hetkellä moni toisen asteen koulutukseen päässyt jättää opinnot kesken. Kouluilla on myös merkittävä tehtävä syrjinnän vastustamisessa. NUORTEN ELÄMÄNHALLINTAA TUETTAVA Nuorten hyvinvoinnin takaamiseksi varhainen tuki ja ennaltaehkäisevät palvelut ovat erittäin tärkeitä. Nuorten palveluita tulee koota yhteen niin että nuoren ei tarvitse juosta luukulta toiselle. Koulutuksen, työllistymisen, asumisen, mielenterveyden ja elämänhallinnan haasteet kytkeytyvät usein toisiinsa. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa on resursoitava riittävästi, jotta uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki toteutuu. Etsivää nuorisotyötä on vahvistettava ja ohjattava toisen polven maahanmuuttajanuorten, erityisesti poikien sekä lastensuojelun piirissä olevien nuorten tukemiseksi. Seksuaaliterveyspalveluita on oltava kaikkien, myös ikääntyneiden, vammaisten ja maahanmuuttajien, saatavilla. On myös huolehdittava seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoisesta asemasta ja seksuaaliseen häirintään on puututtava. Kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä on painotettava seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia. Myös nuorten koulutuksen, terveyden ja työnsaannin lisäämisen tulee olla keskeisiä tavoitteita. Kehitysyhteistyömäärärahat on nostettava 0,7 %:iin BKTL:stä. c Eduskuntavaalitavoitteet: eduskuntavaalit2015 Seuraa keskustelua #perhevaalit

14 TOMMI LAITIO Tommi Laitio, 37, on valmistunut valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Ennen nykyistä virkaansa Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtajana hän on toiminut muun muassa Helsingin Sanomien Nyt-liitteen toimittajana ja Ajatushautomo Demos Helsingin tutkijana. 14

15 TEKSTI Tiina Kirkas KUVAT Rozjin Rokhzad NUORTEN PUOLESTAPUHUJA Nuoret tarvitsevat kavereita ja mielekästä tekemistä, sanoo Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio. S eitsemisen prosenttia runsaasta helsinkiläisestä on vuotiaita lapsia ja nuoria. Tommi Laitio tietää, mitä näille nuorelle kuuluu. Kaupungin nuorisotoimenjohtajana hän on kiertänyt viimeiset pari vuotta nuorisotaloja, tavannut nuorisotyöntekijöitä ja jutellut lukuisten nuorten kanssa erilaisissa tilaisuuksissa. Karkeasti voi sanoa, että yhdeksällä nuorella kymmenestä menee tosi hyvin. Heillä on paljon kavereita ja tekemistä, Laitio kertoo ja viittaa vastikään valmistuneeseen yli nuoren haastatteluaineistoon. Huoliakin nuorilla on. Tulevaisuus arveluttaa, ja nuoret näkevät ympäröivän yhteiskunnan hyvinkin kilpailullisena. Monet uskovat, että menestys tai epäonnistuminen on itsestä kiinni. Itse he odottavat yhteiskunnalta oikeudenmukaisuutta ja lempeyttä. Nuorten pelot liittyvät paljolti työnsaantiin nyt ja aikuisena. He toivovat, että saisivat mitä tahansa kesätyötä. Osa nuorista toivoo selviytyvänsä edes jotenkin, eikä tulevaisuudelta uskalleta odottaa liikoja. Erään nuoren mielestä hyvä elämä on sitä, että on kavereita ja luottotiedot kunnossa, Laitio kuvaa. KAVERIT ENNEN KAIKKEA Kaverit korostuvat nuorten puheessa. Monelle hyvä nuoruus onkin yhtä kuin hyvät kaverit, Tommi Laitio sanoo. Se, että ympärillä on kavereita, jotka välittävät ja joille on tärkeä, vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja koulunkäyntiin: muut ihmiset tarvitsevat minua, joten minun kannattaa viedä elämääni eteenpäin. Kavereiden lisäksi nuoret kaipaavat näkeviä ja kuulevia aikuisia. Nuoret arvostavat aikuisia, jotka kuuntelevat, kysyvät lisää ja ovat heistä kiinnostuneita. Varsinkin vaikeuksissa olevat nuoret kohtaavat usein välinpitämättömiä aikuisia niin kotona, koulussa kuin viranomaisissakin. Monen nuoren kokemus on, että aikuiset eivät kanna vastuuta vaan valehtelevat ja häviävät. Nuoria pallotellaan tiskiltä toiselle, ja pöydän takana ammattilainen vaihtuu. He törmäävät aikuisiin, jotka tarkoittavat hyvää mutta eivät toteuta lupauksiaan. Kun aikuisiin ei voi luottaa, nuoret turvautuvat kavereihinsa, ja osa alkaa elää yhteiskunnan laitamilla omalakista elämää. Toistuva kielteinen palaute niin kotona kuin koulussa vahvistaa ulkopuolisuuden tunnetta, samoin jatkuvat nöyryytykset. Laitio uskookin, että monen yhteiskunnasta syrjäytyneen nuoren taustalla on pitkäaikaista koulukiusaamista, johon ei ole puututtu. Seitsemän kymmenestä yläkoululaisesta on sitä mieltä, että aikuiset eivät puutu näkemäänsä kiusaamiseen. Nuori on kertonut kiusaamisesta aikuiselle, mutta se ei ole vaikuttanut asiaan mitenkään. Turvattomuuden tunne on voinut jatkua pitkään. ERKANEVAT TODELLISUUDET Helsinkiläisnuorten haastatteluista ilmenee, että he viihtyvät hyvin kotikulmillaan. Niin eteläisissä kaupunginosissa kuin itäisissä lähiöissäkin nuoret ovat ylpeitä omista asuinalueistaan. Silti helsinkiläisten nuorten todellisuudet erkanevat alati toisistaan, mikä huolestuttaa Tommi Laitiota. Osalle nuorista 100 euroa on pieni raha, kun taas osa joutuu lopettamaan harrastuksensa, koska se on liian kallista. Vastaavasti osa toivoo maksullisia nuorisotiloja, kun taas osalla joukkoliikenteen kertalipun hinta estää osallistumisen nuorisotoimintaan. Valtaosa helsinkiläisistä nuorista asuu kaupungin itäisissä, koillisissa ja kaakkoisissa lähiöissä, joissa nuorten elämää leimaa myös monikulttuurisuus. Joka kuudes kaupungin alaikäinen puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Huolta herättää se, että joka neljäs vieraskielinen nuori on jäänyt ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Kantasuomalaisista vastaava osuus on muutama prosentti. Maahanmuuttajataustaisten nuorten vanhemmat eivät aina osaa tukea nuoriaan kou- 15

16 Koulussa lapset voisivat oppia, että muista huolehtiminen parantaa omaa hyvinvointia, Tommi Laitio sanoo. 16 lutusvalinnoissa. He eivät tunne suomalaista järjestelmää eivätkä tiedä esimerkiksi maksuttomista harrastusmahdollisuuksista. Sama tosin koskee yhä useampia kantasuomalaisiakin vanhempia. Siksi nuorisotyötä on tehtävä entistä enemmän myös vanhempien kanssa, Laitio sanoo. Samaan aikaan maahanmuuttajataustaiset nuoret kaipaavat esikuvia muista maahanmuuttajista erilaisissa ammateissa. He eivät tiedä, mihin ammatteihin heidän on realistista hakeutua eli millaista on työskennellä esimerkiksi lääkärinä, taiteilijana tai lakimiehenä. Siinä suomalainen yhteiskunta voisi tulla vastaan ja palkata enemmän maahanmuuttajia töihin. Tiukoista kielivaatimuksista on voitava joustaa, sillä kielen oppii työtä tekemällä, Laitio sanoo. YHTEISIÄ KOKEMUKSIA Todellisuuksien eriytyminen ei ole vääjäämätöntä sen enempää Helsingissä kuin muuallakaan Suomessa. Tommi Laitio uskoo, että niin hyvin toimeentulevat kuin vähävaraisetkin suomalaiset haluavat vastaisuudessakin elää yhteisessä yhteiskunnassa. On kaikkien etu, että kaikki pysyvät järjestelmässä mukana. Tahdon lisäksi tarvitaan kuitenkin jaettuja kokemuksia ja mahdollisuuksia niiden hankkimiseen. Siksi Laitio kehittäisi kaikille yhteisiä peruspalveluita, kuten peruskoulua. Koulussa lapset voisivat oppia, että muista huolehtiminen Nuoret arvostavat aikuisia, jotka kuuntelevat, kysyvät lisää ja ovat heistä kiinnostuneita. parantaa omaa hyvinvointia. Muita yhteisen toiminnan foorumeita ovat kirjasto, julkinen liikenne ja nuorisotyö. Nuorisotyö perustuu vapaaehtoisuuteen, joten nuoret eivät miellä sitä viranomaistoiminnaksi. Siksi sillä on poikkeuksellinen mahdollisuus toimia nuorten ja virkakoneiston välittäjänä. Helsingissä nuorisotyön tavoitteena ei ole, että kaikki nuoret käyvät nuorisotalolla, vaan että kaikilla nuorilla on kavereita ja mielekästä tekemistä. Laitio korostaa kaikenlaista harrastus- ja kansalaistoimintaa mahdollisuutena koota erilaisia nuoria yhteisen tekemisen ääreen. Harrastustoiminta ei tarjoa tekemistä vain nuorille vaan myös lukuisille aikuisille. Se parantaa laajan ihmisjoukon valmiuksia kantaa huolta itsestä ja muista. Tärkeää on myös oppia empatiaa eli kykyä katsoa maailmaa toisten ihmisten näkökulmasta, Laitio sanoo. Varsinkin monikulttuurisessa Helsingissä tarvitaan taitoa toimia, neuvotella ja päästä yhteisymmärrykseen, kun ihmisillä on erilaisia arvostuksia, tapoja ja kotikasvatuksia. c

17 TEKSTI Mona Jonsson KUVA Kirsti Tammilehdon kotialbumi Yhä minä opin Väestöliiton Kotisisaropisto käynnisti toimintansa 67 vuotta sitten. Väestöliitto tarjoaa edelleen kotipalvelua lapsiperheille. Kotisisar Oy:n toimitusjohtaja Mona Jonsson kävi tapaamassa Kotisisaropiston ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa, 88-vuotiasta Kirsti Tammilehtoa Oulussa. Oletko sinä Väestöliitosta? pienikokoinen rouva kysyy ja avaa oven. Puhelimessa olemme jutelleet muutaman kerran, ja siksi hän tuntuukin tutulta. Tammilehto on eräällä tavalla kollegani. Hän valmistui Väestöliiton Kotisisaropistosta sodan jälkeiseen Suomeen vuonna Olen tullut kuuntelemaan hänen tarinaansa. Väestöliiton Kotisisaropisto aloitti toimintansa Helsingissä Skatan kartanossa. Opiskelijoiksi oli valittu 30 oppilasta, joista Tammilehto oli yksi. Koulu toimi sisäoppilaitoksena, ja Tammilehdon kanssa samassa huoneessa asui kuusi oppilasta. Naisten välille syntyi hyvä henki, ja he pitivät yhteyttä toisiinsa aina 1970-luvulle asti. Koulutukseen kuului neljän kuukauden teoriajakso, jolloin opeteltiin lastenhoitoa, sairaanhoitoa, vaatehuoltoa, siivousoppia ja ruuan valmistamista. Teoriaopintojen jälkeen opiskelijat lähtivät neljän kuukauden mittaiseen harjoitteluun perheeseen. Opiskelija asui perheen luona ja teki kuusipäiväistä työviikkoa kotiaskareita tehden. Kahtena iltana viikossa opiskelijat kävivät Kaisaniemen koulussa opiskelemassa ravinto-oppia. T ammilehto teki harjoittelunsa perheessä, jonka kolmas lapsi oli juuri syntynyt. Tuolloin elettiin aikoja, jolloin kaikesta oli puutetta ja oli pärjättävä sillä mitä oli tarjolla ja saatavilla. Olen oppinut, ettei ruokaa koskaan heitetä pois, vaan otetaan talteen. Tähteistä tehdään ruokaa, Tammilehto kertoo. Kotisisaropiston jälkeen Tammilehto hakeutui lastenhoitajakouluun ja myöhemmin hän opiskeli askarteluohjaajaksi. Valtaosan työurastaan hän työskenteli lastenhoitajana Oulun yliopistosairaalassa ja myöhemmin oululaisessa päiväkodissa. M itä Tammilehdolle on sitten jäänyt mieleen tärkeimpänä Väestöliiton Kotisisaropistosta? Yhä minä opin. Sitä asiaa Väestöliitossa painotettiin, ja se on ollut elämäni ohjenuorena. Jokaisesta ihmisestä ja kohtaamisesta voi oppia, ja aina voi oppia uutta, Tammilehto sanoo. Tammilehto tähdentää myös ihmisten kohtaamisen tärkeyttä. Kun kohtaa ihmisen ensimmäistä kertaa, pitää esittäytyä ja pysähtyä. Pitää osata olla läsnä. Ei saa olla sellainen asenne, että minulla on nyt kiire seuraavaan paikkaan, Tammilehto sanoo. Tammilehdon tapaaminen oli minulle tärkeä. Hänen ajatuksensa Yhä minä opin toimii hyvin nykypäivänäkin. Kannustan työntekijöitämme menemään perheisiin oppiminen mielessä: Olen menossa uuteen perheeseen, mitähän tänään opin?. Tammilehdon mainitsema kyky olla läsnä on hyvin tärkeä asia asiakastyössä tänä päivänäkin. Läsnäoloa voi myös oppia. Kannattaa pysähtyä, avata aistit toiselle, työntää kiire-ajatukset pois mielestä ja olla avoin. Se on teko, joka ei vaadi kovasti aikaa, mutta on toiselle ihmiselle tunnustus hänen olemassaolostaan. M itä lapsiperheet sitten tarvitsevat tänä päivänä? Suurin osa vanhemmista on tiedostavia ja haluaa huolehtia lapsistaan hyvin. Jokaiselle voi kuitenkin tulla elämässään tilanteita, joissa tarvitaan apua. Jos voimavarat syystä tai toisesta vähenevät, tulisi apu ja tuki saada oikealla hetkellä, ilman syyllistävää asennetta. Perheet tarvitsevat silloin arjen tekoja, kuten lastenhoitoa, ruuanlaittoa, tiskausta ja pyykkihuoltoa. Auttavien käsien lisäksi perheet kaipaavat kuuntelevia korvia ja muutaman kannustavan sanan: Hyvin sinä pärjäät, osaat kyllä, olet kyllin hyvä!. Perheet tulisi kohdata, nähdä ja heitä tulisi arvostaa. c 17

18 Tuntuu kuin alkaisin vasta nyt täysin tajuta, miten surullinen ja masentunut olin vuosia. ( ) 18 PITKÄ MATKA ÄIDIKSI TAHATON LAPSETTOMUUS KOSKETTAA LÄHES VIIDENNESTÄ SUOMALAISISTA NAISISTA. MILTÄ SE TUNTUU? VÄESTÖLIITON LAPSETTOMUUSBLOGGARI HILKKA KERTOO KOKEMUKSESTAAN.

19 Huusin ääneen kylpyhuoneessa sinä aamuna, kun mieheni sai vihdoin sanotuksi, ettei ole missään tapauksessa valmis harkitsemaan adoptiota. Tahattoman lapsettomuuden virallinen määritelmä oli juuri täyttynyt kohdallamme: olimme yrittäneet tulla raskaaksi vuoden ajan. Vuodessa rakkauselämämme oli muuttunut kalenterin kyttäämiseksi ja olin alkanut tuntea itseni ulkopuoliseksi lapsiperheiden keskellä. Miehelläni oli jo kaksi teini-ikäistä lasta. Hänen näkökulmastaan kolmas lapsi oli tervetullut, mutta ei välttämätön. Jos emme onnistuisi saamaan biologista lasta, joutuisin valitsemaan joko suhteemme tai mahdollisuuden yrittää äitiyttä toisin keinoin. Toivoin etten joutuisi valitsemaan. Ehkä kaikki oli kunnossa, mutta meillä vain kesti kauemmin kuin pariskunnilla keskimäärin? Kun myöhemmin aloin kirjoittaa blogia lapsettomuushoidoista, kirjoitin tästä ajasta blogissa näin: Kaikista kamalimmalta tuntui, kun olin alkanut pelätä, että jotain on vialla, mutten vielä tiennyt oliko oikeasti syytä pelätä ( ). KEHOA EI HUIPUTETA Raskaus ei alkanut seuraavanakaan vuonna, mutta syytä ongelmiin ei löydetty. Saimme saman diagnoosin kuin neljännes lapsettomista: selittämätön lapsettomuus. Hoidoiksi suositeltiin kolmea keinohedelmöitystä, joiden jälkeen voitaisiin tarvittaessa Nostan karvat pystyyn, kun joku sanoo jonkin seuraavista sanoista: stressi, rentoutua, asenne. siirtyä koeputkihedelmöityksiin. Kela korvaisi osan hoitojen kustannuksista kolmanteen koeputkihedelmöitykseen saakka. Keinohedelmöitys on koeputkihedelmöitystä huomattavasti halvempi hoitomuoto. Raskauden alkamisen todennäköisyys on noin % yritystä kohden. Koeputkihedelmöityksessä noin joka neljäs alkionsiirto johtaa lapsen syntymään. Jos nainen on alle 35-vuotias, vajaa puolet pareista tarvitsee vain yhden munasolunkeräyksen saadakseen lapsen. Kaikissa hoidoissa on yksi huono puoli: niillä ei voi huiputtaa naisen kehoa. Raskaaksi voi tulla vain kerran kuussa. Kolme keinohedelmöitystä vie ihanteellisimmissakin olosuhteissa kolme kuukautta. NAUTINNON KUOLEMA Kun yritimme lasta kotikonstein, oli puolison kanssa oltava samalla paikkakunnalla päivinä, jotka oletettavasti osuivat ovulaationi ympärille. Elämän aikatauluttaminen jatkui hoidoissa, sillä kuukautiskiertoja on vaikea ennakoida ja jokaiseen hoitokiertoon kuuluu useampi lääkärikäynti. Hoitojen aikana ei sentään tarvinnut kantaa huolta, miten parisuhde kestäisi aikataulutettuja yhdyntöjä kuukausi toisensa jälkeen. Vaikka surin yhteisen nautintomme kuolemaa, tunsin suurta helpotusta, kun seksin pystyi ulkoistamaan muovipurkeille, ruiskuille ja koeputkille ( ). Lapsettomuusjakso oli raskasta koko parisuhteelle. Haluaisin saada arjesta kiinni ja olla ihana kumppani, tai edes jollain tavalla läsnä, mutta oon ihan poikki ( ). Parisuhteen lisäksi ikuisen lapsettomuuden pelko ja jatkuvat pettymykset vaikuttivat ihan kaikkeen, vaikka yritin antaa niiden olla vaikuttamatta ( ). Elämästä tuli pitkälti yhtä kuin lapsettomuus. JATKUVA EPÄVARMUUS Koska hoitojen avulla on paremmat mahdollisuudet tulla raskaaksi kuin kotikonstein, odotin niiltä paljon. Kaikki keinohedelmöitykset jäivät tuloksettomiksi ja kasvattivat pelkoani. Eikö me voitais saada lapsi nyt tai saada tietää koska saadaan tai saada tietää, ettei koskaan saada? Eikä tällaista että kuukausi toisen jälkeen, vuosi vuoden jälkeen, on oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Koska just nyt saattaa olla se kerta, kun kaikki onnistuu. Jos se kerta ei koskaan tule, vaikka sanon kaikelle ei, jotta se tulis? ( ). Epävarmuuden lisäksi oli vaikea hyväksyä, että on näin isoja asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Elämässä tapahtuu niin paljon sellaista, mikä opettaa uskomaan, että kun tekee hyvin / oikein / ahkerasti 19

20 Hääpäivä. Tästä on neljä vuotta, 9000 kilometriä ja 15 kiloa. Myös raskaaksi tulemisen yrityksen vuosipäivä on näillä hujakoilla. Kolme vuotta. Toivon, että tuleva vuosi olisi helpompi kuin mennyt. Olen välillä sietämätön kumppani ja sietämätön itselleni. ( ). Vuodet vierivät Huhtikuu Täytän 30 ja haluan äidiksi. Puolisoni ei ole varma, haluaako isäksi. 20 Helmikuu Puolisoni ei vieläkään tiedä, mitä haluaa. Eroamme. Helmikuu Tapaan Suden työkomennuksella Afrikassa. Menemme naimisiin tammikuussa Tammikuu Olemme asettuneet Afrikkaan, Suden kotimaahan. Lopetamme ehkäisyn. Tammikuu Vauvaa ei kuulu. Entinen puolisoni kertoo tulevansa pian isäksi. Elokuu Muutamme Suomeen. Suden kotimaassa ei tutkita tai hoideta lapsettomuutta. Maaliskuu Ongelmillemme ei löydetä syytä tutkimuksissa. Kesäkuu Ensimmäinen keinohedelmöitys, tulokseton. Elokuu Toinen keinohedelmöitys, tulokseton. Syyskuu Kolmas keinohedelmöitys, tulokseton. Päätämme pitää taukoa hoidoista. Tammikuu Koeputkihedelmöitys, raskaus alkaa. Olen piirua vaille 39-vuotias. Lokakuu Tytär syntyy. / paljon, niin lopussa kiitos seisoo ( ). Moni ympärillä tosin tuntui ajattelevan, että lapseton oli jollain tavalla itse syypää tilanteeseen. Nostan karvat pystyyn, kun joku sanoo jonkin seuraavista sanoista: stressi, rentoutua, asenne ( ). TAIANOMAISTA Nykyisten hoitojen avulla jopa % lapsettomuuden kokeneista pareista voi saada lapsen. Kukaan ei kuitenkaan voi tietää ennalta, kuuluuko noihin prosentteihin. Sitä ei tiedä edes silloin, kun tekee positiivisen raskaustestin, niin kuin minä ensimmäisen koeputkihedelmöityksen jälkeen. On vaikea olla räjähtävän onnellinen, kun mikään ei ole vielä varmaa ( ). Rakenneultrassa olin niin hermostunut, että aloin itkeä odotushuoneessa, ja vielä viikkoa ennen laskettua aikaa kirjoitin: Olo kuin maratoonarilla, joka tietää kohta tulevansa maaliin, mutta säästelee voimia, jos jotain odottamatonta vielä kuitenkin sattuisi ( ). Ja vihdoin kaikki painajainen oli ohi. Sain tyttäreni syliini kello kolme lokakuisena aamuyönä sen jälkeen, kun hänen isänsä oli leikannut napanuoran. Siitä alkoi uuden rakkaussuhteen juovuttava hullaantumisvaihe. Kun kaikki on taianomaista vain siksi, että toinen on olemassa. Kaikki mitä on nyt ja kaikki minkä tietää ja unelmoi tulevan. Itken joka päivä, koska olen niin onnellinen ja kiitollinen. ( ). c Hilkan ja Suden matka äidiksi ja isäksi on luettavissa osoitteessa Väestöliiton Lapsettomuusklinikka: lapsettomuusklinikka/

VÄESTÖLIITON EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET

VÄESTÖLIITON EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET VÄESTÖLIITON EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET 2015 1. LASTEN JA PERHEIDEN ASIAT POLITIIKAN KÄRKEEN Suomessa ymmärretään varsin hyvin se, millaisia haasteita väestön ikääntyminen tuo tullessaan erimerkiksi eläkejärjestelmälle

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Antoine de Saint-Exupéry

Antoine de Saint-Exupéry 14.2.2013 Kettu vaikeni ja katseli kauan pikku prinssiä. - Ole hyvä - kesytä minut! se sanoi. - Kyllähän minä mielelläni, pikku prinssi vastasi, mutta minulla ei ole paljon aikaa. Minun täytyy löytää ystäviä

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

PANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT 2013. Nina Lahtinen

PANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT 2013. Nina Lahtinen PANEELI SYRJÄYTYMISESTÄ EDUCA MESSUT 2013 Nina Lahtinen FAKTOJA Kaikista alle 30-vuotiaista 110 000 on pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Heistä noin 40 000 on työn ja koulutuksen ulkopuolella. Näistä

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola 1 Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä He pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa ja kokevat vanhempien tukevan koulunkäyntiään. Väkivaltaa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot