LIPERIN KUNNAN MAAPOLITIIKKA (hyv. valt ) Maapoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIPERIN KUNNAN MAAPOLITIIKKA (hyv. valt. 29.9.2014 41) Maapoliittinen ohjelma 2015-2018"

Transkriptio

1 LIPERIN KUNNAN MAAPOLITIIKKA (hyv. valt ) Maapoliittinen ohjelma SISÄLTÖ 1. SISÄLLYSLUETTELO 2. JOHDANTO Maapoliittinen ohjelma 3. MAAPOLITIIKAN YLEISET PERUSTEET JA KEINOVALIKOIMA Yleistä Kaavoitus Maankäyttösopimukset Lunastusmenettelyt Kunnan etuosto-oikeus Katualueen ilmaisluovutusvelvollisuus Rakentamiskehoitus maan hankkiminen kunnalle (MRL 97 ) 4. JOENSUUN SEUTU JA LIPERIN KUNTARAKENNE Aluerakenne Kaupunki maaseutu luokitus (SYKE/YTR) Väestö ja asuminen Rakennuskanta Loma-asutus Palveluvarustus Elinkeinotoiminta Työvoima ja työssä käynti Liikenne Ympäristö ja luonnonvarat Matkailu- ja virkistysalueet 5. HARJOITETTU MAAPOLITIIKKA Maankäyttö- ja kaavoitusohjelma YLEISET TAVOITTEET MAANKÄYTÖLLE Valtakunnallinen maaseutupolitiikka Eheytyvä yhdyskuntasuunnittelu Saaristokunta 7. LIPERIN KUNTASTRATEGIA JA KESKEISET TAVOITTEET Kuntastrategia Elinkeinopolitiikka Palvelurakenne Kaavoitus Toiminnalliset tavoitteet Seudulliset ja ympäristölliset tavoitteet 1

2 8. TONTTIPOLITIIKKA Omakotitontit Rivi- ja kerrostalotontit Teollisuus- ja työpaikka- sekä liiketontit 9. METSÄTALOUSALUEET JA MAA-AINEKSET 10. KAAVOITUS Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Ranta-asemakaavoitus 11. VIESTINTÄ 12. MAAPOLIITTISEN OHJELMAN SEURANTA 13. VIITTEET 14. LIITTEET

3 2. JOHDANTO Liperin kunta on hyväksynyt 2011 kunnan maankäyttö- ja kaavoitusohjelman vuosille Ohjelmassa on määritelty kunnan periaatteet ja keskeiset toiminnat, jolla maankäyttöä ja kaavoitusta ohjataan ja hoidetaan. Kuntaa kehitettäessä maapoliittiset työkalut ovat nousseet entistä merkittävämpään osaan. Tämä johtuu mm. siitä, että Joensuun seudun väkilukuennusteet ovat entistä suuremmat. Joensuun seudulla on monia haasteita ja hankkeita, jotka vaativat myös yhteistä maankäytöllistä näkemystä, mutta myös Liperin kunnan omien tavoitteiden linjaamista. Valtuustokaudella on toisaalta itsekkäästi ja toisaalta ennakoivasti paneuduttava mahdolliseen valtiovallan tahdon toteutumiseen eli meidän tulee linjata, mitkä palvelut halutaan ehdottomasti säilyttää Liperin kunnan alueella ja missä. Valtiovallan nopeassa aikataulussa on hyvä tunnistaa haluttu päämäärä! Suunnittelumme vaikeuskerroin on muuttunut lähipalvelumäärityksestä kuntapalvelumääritykseksi. Ydinkysymys on siis, mitkä palvelut ovat meille liperiläisille erityisesti tärkeitä ja missä tuotettuina. (Talousarvio 2013 kunnanjohtajan katsaus) Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Hyvä tapa varmistaa maapolitiikan keinojen linjakas ja tehokas hyödyntäminen on laatia maapoliittinen ohjelma. Maapoliittisia tavoitteita ovat muun muassa: hyvän ja tavoitteellisen yhdyskuntarakenteen turvaaminen kohtuuhintaisen tonttimaan tarjonnan edistäminen yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttaminen. Maapoliittinen ohjelma antaa tietoa kunnan maankäyttöön liittyvästä toimintapolitiikasta niin tontin hakijoille, maanomistajille, rakennusliikkeille kuin asukkaille ja uusille päättäjillekin. Tämän ohjelman tarkoituksena on selkeyttää kunnan päätöksentekoa maapoliittisissa asioissa. Keskeisin muutos aiempaan ohjelmaan on maapolitiikkaa ohjaavien ohjelmien jakaminen kahteen osaan, jotka ovat: Liperin kunnan maapoliittinen ohjelma, joka käsitellään valtuustokausittain sekä maankäytön toteuttamisohjelma, joka päivittyy vuosittaisen taloussuunnittelun yhteydessä. Maapoliittinen ohjelma hyväksytään kunnanvaltuuston päätöksellä ja maankäytön toteuttamissuunnitelma kunnanvaltuustossa vuosittaisen talousarviokäsittelyn yhteydessä (tai sen sisällä). Käytännön maankäytön toiminnoista vastaavat kunnanhallitus, tekninen lautakunta ja kunnan viranomaiset hallintosäännön mukaisesti. Kunnanhallituksen asettama maankäytön ohjausryhmä on keskeisten luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen työryhmä, jonka kautta maankäyttöä koskevat keskeisimmät asiat kulkevat. Maankäytön ohjausryhmä toimii maakäyttöä koskevan päätöksenteon tukena ja kokoontuu määrämuotoisesti 4-5 kertaa vuodessa. 3. MAAPOLITIIKAN YLEISET PERUSTEET JA KEINOVALIKOIMA Yleistä Maapolitiikalla tarkoitetaan julkisen sektorin suorittamaa maan hankintaa, luovutusta ja hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden kehittämistä. Maapolitiikka on kaavoituksen ohella peruskeino, joilla kunta ohjaa ja luo edellytykset halutun yhdyskuntarakentamisen muodostumiseen. Tavoitteena on huolehtia siitä, että maata on jatkuvasti saatavissa kohtuuhintaan eri yhdyskuntarakentamistarkoituksia varten, sopivilta paikoilta ja sopivana ajankohtana. Tavoitteilla pyritään luomaan pelisäännöt rakentamiselle ja samalla varmistamaan, että kunnan asettamat 3

4 asumista, elinkeinoja, palveluja ja ympäristöä koskevat tavoitteet voidaan toteuttaa. Parhaiten tässä onnistutaan, jos kunta omistaa suunnittelun ja tulevan rakentamisen kohteena olevat alueet. Kunnan maanomistus kaavoitettavaan maahan luo edellytykset sille, että kunta pystyy tarjoamaan rakennustontteja maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti elinkeinoelämän ja asuntopolitiikan tarpeiden mukaisesti, sekä turvaamaan myös tarvittavat ulkoilu- ja virkistysalueet ja tarvittaessa myös suojelemaan arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet. Aktiivisella ja tarpeeksi ajoissa hoidetulla maanhankinnalla kunta pystyy myös kohtelemaan maanomistajia tasapuolisesti sekä estämään maakeinottelun. Tärkeimmät maapoliittiset menetelmät kunnan ohjaavan aseman säilyttämiseksi Liperissä ovat aktiivinen ja suunnitelmallinen maan hankkiminen yhdyskuntarakentamista varten sekä tarvittaessa maankäyttösopimuksien tekeminen. Kaavoitus Maankäyttöä ja rakentamista ohjataan kaavoituksella. Kaavoitusjärjestelmä jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavamuotoja ovat maakuntakaava ja yleiskaavat. Asemakaavat ovat kuntakohtaisia detalji- eli yksityiskohtaisia suoraan rakentamista ohjaavia kaavoja. Liperin kaikkea maankäyttöä ohjataan kaavoilla. Kunnalla on oikeus ja velvollisuus huolehtia kaavojen ajanmukaisuudesta. Koko kuntaa koskee Joensuun seudun yleiskaava 2020 ja sitä täydentävät kunnan osayleiskaavat. Osayleiskaavoja on voimassa kunnan kasvu- ja ranta-alueilla. Taajamissa osayleiskaavat ohjaavat yksityiskohtaista asemakaavoitusta. Liite 1 Kaavoitusjärjestelmä Maanhankinta vapaaehtoinen kiinteistökauppa Kunnan tärkein maanhankintamuoto on vapaaehtoinen kiinteistökauppa. Riittävä raakamaa varmistaa oikea-aikaisen asemakaavoituksen sekä käyttöönoton ja rakentamisen. Raakamaa tarkoittaa lähitulevaisuudessa mahdollisesti asemakaavoitettavaa maata. Maankäyttösopimukset Maankäyttösopimuksilla tarkoitetaan kunnan ja maanomistajan välillä tehtävää yksityisoikeudellista sopimusta muun kuin kunnan omistaman maan kaavoittamisesta ja kaavan toteuttamisesta. Yksityisen omistamaa maata kaavoitettaessa varmistetaan aina maankäyttösopimuksen tarpeellisuus ja selvitetään mitä kustannuksia kaavan toteuttaminen aiheuttaa kunnalle ja mitä hyötyä maanomistaja kaavasta saa. Pääpaino on kuitenkin edelleen kunnan oman maan kaavoittamisessa ja yksityisen omistamaa raakamaata kaavoitetaan vain erittäin perustellusta syystä. Tyypillinen sopimus sisältää asemakaavan toteuttamisen vastuujaon, osapuolten oikeudet ja velvoitteet sekä kustannusten jaon. Lisäksi sovitaan yleisten alueiden alueluovutuksista tai mahdollisista aluevaihdoista. Lunastusmenettelyt Kunta voi lunastaa maata eri tarpeita varten maankäyttö- ja rakennuslain, lunastuslain (LunL 603/1977) ja kiinteistönmuodostuslain (KmL 554/1995) nojalla. Lunastaminen voi tapahtua joko suoraan lain nojalla tai kunnan saatua lunastusluvan asianomaiselta ministeriöltä. Lunastamisen yhteydessä maanomistajalle maksettava hinta vastaa kohteen täyttä arvoa. Lunastettavat alueet ovat yleensä yhdyskuntarakentamista varten välttämättömiä alueita. Lunastuksen käyttämisestä päättää kunnanhallitus. Tavoitteena tulee olla kuitenkin vapaaehtoiset kaupat. Lisäksi lunastusta voidaan käyttää myös sellaisissa tapauksissa, joissa tontin osat kuuluvat eri omistajille eikä sopimusta osien myynnistä ole onnistuttu saamaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lunastaminen ei vähennä eikä lisää maanomistajan omaisuutta. Edellä kuvattua lunastusoikeutta 4

5 voidaan käyttää tarvittaessa esimerkiksi maakeinottelun estämiseksi, mikäli vapaaehtoisia kauppoja ei saada syntymään. Kunnan etuosto-oikeus Etuostolaki (EOL 608/1977) antaa kunnalle kiinteistökaupassa mahdollisuuden mennä ostajan sijaan, silloin kun kaupan kohteena oleva alue tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen taikka virkistysja suojelutarpeita varten. Etuosto-oikeus koskee yli 5000 m2:n suuruisia alueita. Katualueen ilmaisluovutusvelvollisuus Ensimmäisen asemakaavan mukaiseen katualueeseen liittyy katualueen ilmaisluovutusvelvollisuus. Kunnalla on oikeus saada maanomistajalta haltuunsa ja käyttöönsä korvauksetta katualue tietyin ehdoin. Ilmaisluovutusvelvollisuudesta on säädetty tarkemmin maankäyttöja rakennuslaissa (MRL 104 ja 105 ). Rakentamiskehotus maan hankkiminen kunnalle (MRL 97 ) Kunnalla on oikeus lunastaa rakentamiskehotusmenettelyn jälkeen rakentamattomaksi jäänyt tontti. Kehotuksen tarkoituksena on tehostaa voimassa olevan asemakaavan toteuttamista. Asemakaava- alueella, kaavan oltua voimassa vähintään kaksi (2) vuotta, kunta voi antaa rakentamiskehotuksen. Kehotus voidaan antaa, jos kaavassa osoitetusta rakennusalasta ei ole käytetty vähintään puolta tai rakentaminen ei ole pääasiassa kaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukaista. Rakentamiskehotusta ei kuitenkaan saa antaa, jos tontille saisi rakentaa enintään kaksi asuntoa käsittävän asuinrakennuksen ja tontilla on jo olemassa asuinrakennus 4. JOENSUUN SEUTU JA LIPERIN KUNTARAKENNE Aluerakenne Liperin kunta kuuluu osana Joensuun seutukuntaan, sen yhdistää Joensuuhun valtatie 9, rautatieyhteys, Oriveden (Pyhäselkä) vesistö ja Ylämyllyn taajamarakenne. Joensuu on toisaalta kuten muukin seutukunta osana vanhaa Suur-Liperiä, Liperin emäpitäjää. Kunnan rakenteellisen rungon muodostavat sen kolme taajamaa: Kirkonkylä, Viinijärvi ja Ylämylly. Taajamakolmiota yhdistävät seututiet 482, 476 ja valtatie 9. Kyläalueina voidaan mainita (SYKE/YKR) Ahonkylä, Käsämä, Vaivio, Härkinvaara, Salokylä, Mattisenlahti, Puromäki ja Roukalahti. Luokituksen mukaisia pienkyliä ovat Leppilampi, Risti- Kaatamo, Leppälahti-Kolehmala, Tutjunniemi. Kyläyhteisöllisesti kylät ovat rekisteröityneet hiukan tästä poikkeavasti. Liite 2 aluerakennekartta A Kaupunki-maaseutu luokituksen mukaisesti aluejako (SYKE/YKR) Liperin osalta menee seuraavasti: Ylämylly luokitellaan kaupungin (Joensuun) kehysalueeksi ja sen ympäristö on Viinijärveä ja Vaiviota myöten kaupungin läheistä maaseutua. Tämän ulkopuolista vyöhykettä kuvataan ydinmaaseuduksi, johon mm. kirkonkylä kuuluu. Leppilammen, Kaatamon, Telmonsaaren (p.o. Liperinsalo) ja Tutjunniemen alueita kuvataan harvaan asutuksi maaseuduksi. Seudun keskuskaupunkina on Joensuu, joka on Pohjois-Karjalan maakunta- ja hallinnollinen keskus. Suurin osa maakunnan asutuksesta on keskittynyt Joensuun seudulle. Liperi on osana seutukuntaa vastuullinen ja aktiivisesti seutuyhteistyötä tekevä kunta. Toiminta korostuu maankäytöllisesti maakuntakaavoituksessa, seutuhallinnossa, liikennesuunnittelussa ja jätehuollossa. Liperissä koetaan tärkeäksi profiloitua kuntana omaleimaiseksi maaseutukunnaksi, jossa voidaan tarjota asukkaille viihtyisiä asuinpaikkoja niin taajamista, maaseutualueilta kuin rannoiltakin. Profilointia edistetään aktiivisella maankäyttöpolitiikalla, elinkeinopolitiikalla, suunnitelmallisuudella, verkostojen rakentamisella. 5

6 Liite 3 aluerakennekartta B Väestö ja asuminen Liperin hallinnollisen alueen maapinta-ala on 1 161,23 km2, josta 434,33 km2 on vesistöä. Asukastiheys on 17.1 henkilöä/km2 Kunnan maa-alueiden yhteinen rantaviiva on noin km. Joensuun seudun väkiluku on henkeä (6/2014), se on 68.5 % Pohjois-Karjalan väkimäärästä. Kasvava Joensuun seutu on toistaiseksi onnistunut hidastamaan maakunnasta poismuuttoa. Pohjois-Karjalan väkiluku väheni vuosien yhteensä 5855 hengellä, mutta Joensuun seutu kasvoi yhteensä 5306 hengellä. Joensuun seutuun kuuluvat maankäytöllisessä tarkastelussa Joensuun lisäksi Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Liperin väkiluku tarkasteluvuosina kasvoi 918 hengellä. Liperin osuus Joensuun seudun väestöstä on 11.0%. Väestömäärä kesäkuussa 2014 oli henkeä. Tilastokeskus (v.2012) ennustaa Liperin väestömääräksi (v. 2020) ja (v. 2040) henkeä. Kuntastrategian mukainen vuosittainen väestökasvu olisi noin 0.5 %. Asemakaavoitettujen taajamien (Kirkonkylä, Viinijärvi ja Ylämylly) alueen asukasmäärä on noin 55.8% koko kunnan väestöstä. Kylien ja haja-asutusväestön osuus on noin 44.2 %. Tilastollisesti Liperin suuralueiden väestön asukasmäärät ovat: Kirkonkylä 3796 hlöä, Viinijärvi 2678 hlöä ja 5801 henkilöä. Liite 4 asutus kartalla Loma-asutus Kunnan kyläasutus ja loma-asutus ovat aikojen kuluessa muodostuneet suurelta osin ranta-alueille. Rakennemuutoksen myötä kylien väestö on vähentynyt ja asutus on osittain muuttunut lomaasuntokäyttöön. Varsinainen rannoille suuntautunut loma-asuntomäärä on Liperissä maakunnan kärkeä, mutta sen kasvu on ollut maltillista. Noin 10 loma-asuntoa muuttuu kunnassa ympärivuotiseen asumiskäyttöön. Liperissä kehitys nähdään positiivisena ilmiönä, joka tukee kylien toimintarakenteita ja perinteistä maaseudun tuotantorakennetta, maa- ja metsätaloutta sekä matkailua. Vuosi Liperi Joensuun seutu Liite 5 loma-asutus kartalla Palveluvarustus Terveys- ja sosiaalipalvelut (täydentyy) Koulutuspalvelut (täydentyy) Kaupalliset palvelut (täydentyy) Liite 6 päivittäistavaramyymälät 2012 Hallinnolliset palvelut (täydentyy) Elinkeinotoiminta Liperin työpaikat ja niiden osuus Joensuun seutukunnassa: teolliset työpaikat (v.2012) 517, osuus 5,7% majoitus- ja ravitsemuspalvelut(v.2010) 82, osuus 5,6% koulutus (v.2010) 247, osuus 5,5% terveys- ja sosiaalipalvelut (v.2010) 974, osuus 10,6% Väestön suhteellinen osuus seutukunnasta on noin 11 %. Tilastokeskuksen mukainen elinkeinorakenne Liperissä (v. 2010) ja sen osuus kunnan elinkeinotoiminnasta (työpaikkoina) 6

7 terveys- ja sos.palv osuus 20,6% (Q) teollisuus ja kaivost. 803 osuus 15,9% (B-E) koulutus ja julk.hallinto 667 osuus 13,2% (P,O) kauppa, majoitus-, ravitsemusp. 622 osuus 12,3% (G,I) maa-, metsä-, kalat. 481 osuus 9,5% (A) inform. ja tieteell.t 453 osuus 9,0% (J,M,N) rakentaminen 395 osuus 7,8% (F) kuljetus, varastointi 245 osuus 4,9% (H) muut ja tuntematon 340 osuus 6,8% (K,L,R-U, X) Elinkeinotoiminnan tavoitteet Liperissä Kunnanvaltuusto hyväksyy osaltaan Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman , Joensuun seudun maaseutuohjelman sekä Liperin kunnan maapoliittisen ohjelman Elinkeinotoimikunta osaltaan arvioi neljännesvuosittain oheisten tarkennettujen paikallisten elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumista. Elinkeinotoimikunta huolehtii osaltaan eri toimijoiden kautta edellytysten luomisesta liperiläiselle yrittäjyydelle ja nostaa esiin vaihtoehtoisia toimintatapoja eri tahoille paikallisen elinkeinopolitiikan edistämiseksi. Liperin elinkeino-ohjelman tavoitteita arvioidaan Liperin kunnan etp1, etp2 ja tilinpäätösasiakirjojen yhteydessä sekä elinkeinoyhtiö Josekin edustajien vierailujen yhteydessä valtuuston kokouksessa tai seminaarissa. Vuosisuunnitelmaan (6 kk) on sijoitettu kuukausittaiset elinkeinotoimikunnan kokoukset / yritysvierailut. Lisäksi yhdessä toteutetaan mm. uusien yritysten teematilaisuuksia, yrittäjien verkostoitumistilaisuuksia, jne. Työvoima v Liperin kunnan työllinen työvoima on 5094 hlöä, 10,4% Joensuun seudun työvoimasta. Liite 7 ja 8 työllinen työvoima 2012 Pendelöinti Joensuu (112 %) ja Outokumpu (104 %) ovat työpaikkaomavaraisia. Tunnettua on Outokummun kaupungin merkittävä panostus teollisuuskylään, jolla panostuksella saatiin korvaavia työpaikkoja kaivostoiminnassa menetetyille työpaikoille. Kontiolahden ja Liperin työpaikkaomavaraisuus on alle 70 % ja Polvijärvenkin alle 80 %. Kontiolahden työllisestä työvoimasta 55 % työllistyy Joensuussa, Liperin vastaava luku on 41 % ja Polvijärvellä 20 %. Liite 9 pendelöinti 2010 Liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmätyön tärkeimmät tavoitteet: Liittää liikenne tehokkaasti muuhun alueen strategiseen kehittämiseen Muodostaa kokonaiskäsitys seudun liikennejärjestelmän kehittämistarpeista Luoda pohja liikennejärjestelmän aiesopimuksen päivitykselle Aktivoida liikenteeseen liittyvää yritys- ja päätöksentekijävuorovaikutusta Liite 10 liikennejärjestelmä, aluetyyppijako Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuussuunnitelmatyön tavoitteena on toteutusmahdollisuuksiltaan realistisen, mutta sopivasti toimintaa ohjaavan suunnitelman toimenpitein lisätä liikenneturvallisuutta. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa kehittämällä liikenneympäristöä sekä tehostamalla liikennekasvatusta ja valvontaa. Liikenneturvallisuussuunnitelma kokoaa liikenneturvallisuustyön yhdeksi kokonaisuudeksi. Liperin Liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistunut

8 Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelun tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulain (86/2000) 1 luvussa on säädetty. Määräysten tavoitteena on turvata Liperin kunnan asukkaille viihtyisä, terveellinen ja turvallinen asuinympäristö. Liperin ympäristönsuojelumääräykset on hyväksytty Liite 11 Liperin ympäristönsuojelumääräykset, soveltaminen Kulttuurimaisemat ja kohteet Viinijärven ympäristö on eräs Pohjois-Karjalan vanhimmista asutusalueista. Pitäjän vanhin keskus oli Taipaleen kylässä, josta tuli ortodoksinen kirkonkylä 1600-luvulla. Nykyinen Liperin kirkonkylä kehittyi 1600-luvulla Pohjois-Karjalan hallinnolliseksi keskukseksi, jonne säätyläiset rakensivat asumuksiaan. Liperin maisemat edustavat pääosin maakunnalle poikkeuksellisia voimaperäisiä viljelymaisemia lähes tasaisine peltoineen. Asutus harvenee, ja maisemapiirteet voimistuvat keskusalueelta etäännyttäessä. Vanhan suurpitäjän keskus, jossa on säilynyt kirkkoon ja hallintoon liittyviä ympäristöjä. Taajamarakentaminen ja vedenpinnan lasku on muuttanut merkittävästi alkuperäistä maisemakuvaa, mutta kokonaisuus on yhä hahmotettavissa. Myöhempi taajamarakentaminen on pirstonut perinteisen kirkonkylämiljöön, mutta lukuisissa pienmaisemissa rakentamisen ja maiseman suhde on säilynyt. Vuoden 1544 verokirjassa mainitaan Libelitsan (Liperi) ja Lambilitsan (Lamminniemi) kylät. Kirkonkylän muinainen maisema oli huomattavasti vetisempi kuin nykyään. Talot reunustivat tuolloin laajempaa Konttilansalmea sen pohjoisosassa, samoin Kirkkolahtea Korjussalmelle ja vähän etelämmäksikin. Alue oli suurpitäjän keskus ja toimi 1700-luvulla tärkeänä hallinto- ja liikekeskuksena. Liperin suurpitäjä läänitettiin vuonna 1651 vapaaherrakunnaksi, jonka lääninherrana toimi Herman Fleming. Osittain virkamiesten asunnoiksi ja myös vapaaherrakunnan keskukseksi rakennettiin hovi, kartano, Lamminniemeen. Vuonna 1759 kruununvoudiksi nimitetyn Gabriel Walleniuksen myötä Karjalan kihlakunnan keskuspaikaksi tuli Liperi. Hän rakensi komean Siikasalmen hovin vuonna Hän perusti Liperiin Pohjois-Karjalan postikonttorin vuonna Liperin asema hallinnon keskuksena hiipui, kun Wallenius muutti Tohmajärvelle ja Pielisensuun kylän (myöhemmin Joensuu) asema liikenteen ja elinkeinoelämän keskuksena alkoi korostua 1700-luvun lopussa. Pohjavedet Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia, joita toiminnanharjoittajat tekevät mm. ympäristölupa-, maa-aines- ja kemikaalilainsäädännön perusteella. Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville toiminnoille. Liite 12 pohjavesialueet Virkistysalueet ja matkailu Pohjois-Karjalan vetovoimatekijöihin kuuluu rikas, puhdas ja monimuotoinen luonnonympäristö laajoine vesistöalueineen, joka luovat hyvät mahdollisuudet erilaiselle virkistyskäytölle ja vapa-ajan vietolle. Pohjois-Karjalasta löytyy omaleimaisia ja ainutlaatuisia kulttuuriympäristöjä, joilla on vetovoimaa asumisen ja matkailun alueina. Maakunnan maisemakuva jakautuu Pohjois-Karjalan järviseutuun, joka on järvien vallitsemaa kumpuilevaa aluetta ja Vaara-Karjalaan, jonka maisemaa hallitsevat jylhät vaarat. Metsäluonnon maisemallinen ja elinkeinollinen merkitys on tärkeässä roolissa koko maakunnassa. Metsien perinteisten käyttötapojen rinnalle on noussut ainespuunkäytön rinnalle metsän muihin hyödykkeisiin perustuvia tuotteita ja palveluita. Luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu ovat 8

9 kasvattaneet suosiotaan yleisesti. Pohjois-Karjalan omalaatuinen luonto tarjoaa erinomaiset puitteet luonnon monikäytölle ja kestävälle hyödyntämiselle. Kestävä matkailu ja virkistyskäyttö voivatkin toimia maakunnan valttikortteina. Riittävän laajat yhtenäiset viheralueet sekä niiden väliset toimivat viheryhteydet ovat välttämättömiä ehjän luontokokonaisuuden ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Viheryhteyksillä turvataan seudullisen virkistysalueverkoston yhtenäinen rakenne ja ekologisten yhteyksien tarpeet. Viheryhteyksien häiriintyminen ja katkeaminen on vaarassa erityisesti kaupunkialueilla luontoalueiden pirstaloituessa ja pienentyessä rakentamisen myötä. Alueidenkäytön suunnittelussa tarvitaan keinoja turvata luonnon ydinalueiden väliset yhteydet osana laajempaa kokonaisuutta. Toimiva ja kattava viheralueverkosto on tärkeä myös asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Luonnon virkistyskäytöllä tarkoitetaan vapaa-aikana virkistäytymistarkoituksessa tapahtuvaa liikkumista ja oleskelua luonnonympäristössä. Luonnon virkistyskäyttö käsitteellä painotetaan luonnonvarojen kuten metsien ja vesistöjen käyttämistä virkistykseen. Virkistysympäristöä löytyy kaikkialta, missä on jokamiehenoikeuden nojalla käytettäviä luonnonympäristöjä. Virkistäytyminen tapahtuu useimmiten asumisen läheisillä luonto- ja ulkoilualueilla tai retkeily- ja luonnonsuojelualueilla sekä vesistöalueilla. Virkistysalueet ovat erityisesti virkistyskäyttöä varten varattuja alueita, jonne on rakennettu virkistyspalveluja. Virkistyskäyttäjiä voivat olla niin paikalliset asukkaat kuin matkailijat. Matkailuelinkeino on kasvanut viime vuosina tasaisella vauhdilla. Matkailupalvelujen saatavuus on tärkeässä roolissa maakunnan matkailun vetovoiman ylläpitämiseksi ja uusien matkailijoiden houkuttelemiseksi. Matkailuelinkeinon kannalta luontopainotteinen erämaisuus ja rauhallisuus ovat kilpailuvaltteja, mutta toisaalta suuremmat matkailijavirrat tarvitsevat lisäksi vahvoja matkailuvetureita. Koli matkailukeskuksena on selkeästi vetovoimaisin kohde Pohjois-Karjalassa. Luontomatkailu käsittää useamman vuorokauden mittaisen luonnon virkistyskäytön, jonka ensisijainen tarkoitus on luonto- ja ulkoiluharrastukset. Luontomatkan aikana yövytään tyypillisesti vapaa-ajan asunnossa tai matkailupalveluyritysten tarjoamissa majoituksissa. Maaseutuasutuksen osuus on Pohjois-Karjalassa valtakunnan keskiarvoa suurempi, mutta väestö keskittyy yhä enenevissä määrin kohti taajamia ja erityisesti Joensuun kaupunkiseudulle. Joensuun kaupungin vaikutusalueen kehitys ja kasvu ulottuvat varsinaisen kaupunkialueen ja hallinnollisten rajojen ulkopuolelle. Varsinaisen kaupunki -käsitteen rinnalle onkin noussut kaupunkiseudun käsite. Kaupunkiseudun määrittely riippuu kontekstista, mutta tavallisimmin se koostuu keskuskaupungista ja sitä ympäröivästä alueesta, jolla asuvien päivittäinen työssäkäynti ja asiointi tapahtuvat. Joensuun kaupunkiseutu käsittää kaupunginkeskustaajaman alueen ja sen läheiset alueet. Joensuun kaupunkiseutu on maakunnallisten palvelujen keskus, jonka kasvava merkitys lisäävät tarvetta maankäytöllisten tarpeiden ja alueidenkäytön nykytilan uudelleenarvioinnille ja tulevaisuuden suunnittelulle. (PK:N maakuntaliitto 2014) 5. HARJOITETTU MAAPOLITIIKKA Maankäyttö- ja kaavoitusohjelma Liperin kunta hyväksyi maakäyttö- ja kaavoitusohjelman Ohjelmaa on sovellettu noin 3 vuotta. Ohjelma on selkeyttänyt tavoitteita ja toimenpiteitä tehtäessä alaan liittyviä päätöksiä ja varauduttaessa maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyviin haasteisiin. Maapoliittinen ohjelma on tuonut pitkäjänteisyyttä maanhankintatoimenpiteisiin, kaavoituksen ohjelmointiin ja rakennustoimenpiteiden ajoitukseen. Liperin maanhankinta- ja kaavoitus toimenpiteet ovat painottuneet Ylämyllyn seutuun samalla muissa taajamissa Kirkonkylällä ja Viinijärvellä on turvattu mm. rakennustonttien luovutusvalmius. Osallistumalla maakuntakaavoitukseen ja mm. liikennejärjestelmätyöhön on voitu vaikuttaa seudulliseen maankäytön järjestelytyöhön. Yleiskaavoituksella pyritään järjestelmällisesti ohjaamaan taajamarakennetta ja erityisesti rantarakentamista. 9

10 Maanhankintatoimenpiteitä on ollut vireillä useita. Osa näistä on toteutunut raakamaakaupan avulla ja osa maankäyttö- ja kaavoitussopimuksen avulla. Rakentamista varten on hankittu raakamaata Ylämyllyn alueelta ja Viinijärveltä. Sopimusmenettelyä on vireillä Ylämyllyn alueella. Maankäyttö- ja kaavoitussopimuksilla pyritään samaan lopputulokseen kaavoitettaessa kunnan omaa maata, eli hyvään ja suunnitelmalliseen rakentamiseen. Lähtökohtaisesti pyritään myös siihen, että suoramyynti kunnalle tai sopimusmenettely johtaa samaan tavoitteeseen maanomistajanäkökulmasta. Tavoitteena on erityisesti maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Sopimusmenettelyssä toteuttamisvastuita siirtyy kunnalta maanomistajalle. Asuntotonttien hinnoilla ja luovutusehdoilla on pyritty ohjaamaan rakentamista niin, että luovutukset ovat tasapainossa palveluiden kehittämisen kanssa (päivähoito jms.) ja toisaalta niiden tulisi tukea olevaa palvelurakennetta. Ohjaaminen on tapahtunut hinnoittelun, luovutusehtojen ja tonttien luovutusmäärän avulla. Ylämyllyn asuntotonttien osalta on käytetty tarjousmenettelyä. Rakentamisvalmius on tällä hetkellä hyvä kaikissa taajamissa. Ylämyllyn kaavoitettu tonttireservi ulottuu noin vuoteen 2019 saakka. Yleiskaavoituksellisia toimenpiteitä on käynnistynyt Liperin kirkonkylän ja Ylämyllyn Lampien alueella sekä maaomistajalähtöisesti yleiskaavan muutostöitä pääasiassa ranta-alueilla. Asemakaavan kokonaisuudistus on valmis Viinijärven alueella ja siellä on kaavoitettua tonttimaata riittävästi tarjolla, samoin Kirkonkylän alueella. Ylämyllyn alueella on vireillä monia hankkeita, joista keskeisimmät odottavat maankäyttö- ja kaavoitussopimuksen/maanhankinnan edistymistä sekä maakuntakaavoituksen (4. vaihe) valmistumista. Ranta-asemakaavoitus on poikkeuksellisen vilkasta, sillä usein rantarakentaminen edellyttää yleiskaavoitusta taikka ranta-asemakaavoitusta. Työpaikkatontit ovat jatkuvasti haettavissa. Luovutusmenettely, kysynnän ohjaus ja tavoitteellisuus on haasteellista, joka tarvitsee menettelyiden selkeyttämistä. Kunnan työpaikkatonttien kysyntä kohdistuu lähinnä Ylämyllyn suuntaan. Tonttivarantoa on myös Viinijärvellä, muttei Kirkonkylällä. Kunta edesauttaa teollisuustonttien saantia myös kirkonkylältä. Haja-asutus ja kyläalueet Liperin kunta on edistänyt kyliä tukevaa haja-asutusrakentamista ja rantarakentamista erityisesti vesi- ja viemäriverkoston rakentamisella. Verkostot tukevat myös maaseudun elinkeinotoimintaa erityisesti alueilla, joilla on puutetta hyvästä vedestä. Verkostoista vastaa vesiosuuskunnat. Maapolitiikassaan kunta on myös linjannut perusteet, joilla loma-asuntoja voidaan muuttaa ympärivuotisiksi asunnoiksi. Kymmenkunta loma-asuntoa on vuosittain muuttunut ympärivuotiseksi. 6. YLEISET TAVOITTEET MAAKÄYTÖLLE Maapolitiikka on merkittävässä osassa kunnan kehittämisstrategiaa. Sen tulee huomioida erilaiset maankäytön tarpeet, edistää kestävän käytön periaatteita ja asuinympäristön viihtyisyyttä. Maaseutupolitiikka Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma on hallituksen alueiden kehittämistavoitteiden mukainen ohjausväline, jolla tarkennetaan ja konkretisoidaan valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita Ohjelman tavoitelinjaukset ja niiden toteutumista edistävät toimenpiteet on jäsennetty neljään kokonaisuuteen: Maaseutualueita vahvistetaan monipuolisina asumisen ja elinkeinotoiminnan ympäristöinä Maaseudun alueellista kilpailukykyä edistetään Harvaan asutun maaseudun erityispiirteet tunnustetaan 10

11 Maaseudun ja alueellisen kehittämisen edellytyksiä vahvistetaan Kaupungit ja kaupungin läheinen maaseutu ovat Suomessa muuttovoittoalueita, mutta eri syistä. Kaupungeissa väestönlisäys johtuu ensi sijassa kasvaneesta maahanmuutosta ja syntyneiden määrän kasvusta, vähäisemmässä määrin kuntien välisestä nettomuutosta. Väestön lisääntyminen on kuitenkin ollut suhteellisesti suurinta kaupungin läheisellä maaseudulla, missä lisääntymisen syynä ovat syntyvyys ja kuntien välinen muutto, sekä hieman vähäisempänä maahanmuutto. Maaseutupoliittinen ohjelma Eheytyvä yhdyskuntasuunnittelu Eheyttäminen eroaa tiivistämisestä siinä, että siinä pyritään tuomaan asukkaiden kokemaan elinympäristön laatuun pysyviä parannuksia. Laatu tarkoittaa hyvää elinympäristöä, hyvää julkista liikennettä ja hyvää palveluiden saavutettavuutta. Ratkaisut ovat luonnollisesti erilaisia eri tilanteissa. Eheyttämisen yksi keskeinen tekijä on paikallinen tilaus, eli asukkailla täytyy olla tahto tehdä asuinympäristölleen jotain. Lainaus: Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu / Jukka Sihvonen, Tuija Mononen ja Rauno Sairinen Liperin kunnan tavoitteena on toimia Joensuun seutukunnassa omaleimaisena ja aktiivisena kuntana, jonka tavoitteena seutuyhteistyön kautta turvata omalta osaltaan koko maakunnan kehitystä. Liperi tukee asukkaidensa hyvinvointia turvaamalla tarkoituksenmukaiset kunnalliset peruspalvelut. Liperi on saaristo-osakunta Valtioneuvoston hyväksymän saaristo-ohjelman mukaisia tavoitteita pyritään Liperin saaristossa toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Saaristolisillä kuntien valtionosuuksissa on haluttu turvata peruspalvelujen tuottaminen ja saatavuus saaristo-oloissa. Saaristolisien suurin ongelma on ollut saaristo-osakuntien saaristolisien pienuus suhteessa saaristoisuuden aiheuttamiin kustannuksiin. Saaristo-osakuntien (38 kuntaa) saaristolisät vuonna 2012 ovat euroa ja saaristokuntien (8 kuntaa) eli yhteensä euroa. 7. KUNNAN MAAPOLITIIKAN TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET TAVOITTEET Kuntastrategia Kunnan palvelurakenne perustuu taajamista muodostuvaan palvelukolmioon, joka tuottaa kolmeen taajamaan (Kirkonkylä, Viinijärvi ja Ylämylly) ja niitä ympäröivälle maaseutu- ja kyläalueille peruspalvelut. Liperin kylät toimivat toiminnallisina yhteisöinä ja viihtyisinä alueina, ja vaikka kyliin sijoitetut palvelut (kauppa, koulu yms.) ovat pääsääntöisesti etääntyneet, perusteet asutuksen (myös lomaasutuksen) sijoittamiselle ja ohjaamiselle kyliin ovat edelleen perusteltuja. Tämä tavoite tulee ottaa huomioon kaavoituksessa muussakin suunnittelussa. Elinkeinostrategia Joensuun seudun elinkeino-ohjelma Joensuun kaupunkiseudun VISIONA on olla elinvoimainen kasvukeskus Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma linjaa seudun elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä ja tahtotilaa. Elinkeino-ohjelman lähtökohtana on olemassa olevan yritystoiminnan, osaamisen ja vahvuuksien edelleen kehittäminen, vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen (= hyvästä vielä parempi), panostaminen niihin seudun vahvoihin sektoreihin, jotka ovat merkittäviä työpaikkamäärän perusteella ja joissa työpaikkakehitys on ollut suotuisaa viime vuosien aikana 11

12 (=vaikuttavuus) sekä osaamislähtöisten tulevaisuuden kasvualojen kehittäminen ja vahvistaminen (= uudet avaukset). Edellä oleviin lähtökohtiin perustuen Joensuun kaupunkiseudun painopisteet rakentuvat kolmeen kategoriaan; seudun vahvat ja kehittyvät toimialat (teollisuus, kauppa ja matkailu, hyvinvointi sekä luovat alat), osaamislähtöiset tulevaisuuden kasvualat (metsäbiotalous sekä teknologia ja materiaalit) sekä painopisteitä läpileikkaavat kehittämisen teemat (kansainvälistyminen, erityisesti Venäjä, koulutus ja osaaminen sekä seudun markkinointi ja viestintä). Kehittämisresursseja ja -panoksia tullaan vuosina ohjaamaan erityisesti näihin valittuihin painopisteisiin, unohtamatta kuitenkaan muita mahdollisia ulkopuolelle jääviä sektoreja ja toimialoja. Toiminnalliset tavoitteet Maapoliittisella ohjelmalla luodaan edellytyksiä pitkäjänteiselle ja kuntavetoiselle maapolitiikalle sekä kaavoitukseen perustuvalle maankäytön ohjaukselle taajamissa, rannoilla ja muilla kasvualueilla. Maapoliittisella ohjauksella turvataan asunto- ja tonttitarjontaa ja elinkeinotoiminnan kannalta tärkeiden yritysten sijoittuminen kuntaan. Ohjelmalla luodaan pitkäjänteiset toimintaohjeet raakamaan hankintaan ja hintatason pitämiseen kohtuullisena maanomistajien yhdenvertaisuutta toteuttaen. Raakamaan hinnan pitäminen kohtuullisena turvataan kaikkia maapolitiikan keinoja hyväksi käyttäen. Asemakaavoituksesta kunnan toimenpitein aikaansaatua arvonnousua leikataan maakäyttö- ja kaavoitussopimuksin kunnalle. Sopimuksissa otetaan huomioon kunnalle kaavoituksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen. Vesihuolto- ja tietoverkostojen avulla turvataan elinkeinotoiminta koko kunnan alueella. Verkostot tukevat osaltaan haja-asutusalueiden (varsinaisen maaseutualueen) perinteisen maa- ja metsätalouselinkeinon lisäksi monipuolistuvan maaseudun elinkeinorakenteen elinvoimaa ja yrittämistä. Seudulliset ja ympäristölliset tavoitteet Kunnan maapolitiikalla tuetaan Joensuun seudun ja valtion välillä tehdyn kasvusopimuksen ja muiden seudullisten kehittämisohjelmien tavoitteita. Liperin kilpailukykyä, vetovoimaisuutta ja elinvoimaa lisätään yhteistyötä ja vuorovaikutusta parantamalla. Palveluiden kehittäminen rinnastetaan väkilukua hallittuun kasvuun. Alueita kehitetään seuraavia periaatteita noudattaen: palveluiden kehittämistä edistetään eheyttämällä toimintoja alueiden toimintaverkostojen kanssa ja tiivistämällä yhdyskuntarakennetta taajamissa täydennysrakentamisella. rakennetta hajauttava lieverakentaminen asetetaan päätöksen teossa erityiseen tarkkailuun. Lievealueet ovat alueita jotka tulevat lähiaikoina suunnitelmallisen rakentamisen piiriin (asemakaavoitus) kylien ja rantojen rakentamista sekä maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiä vahvistetaan kaavasuunnittelulla, liikennejärjestelmätyöllä ja osallistumalla eri verkostojen kehittämiseen. hyvän ympäristön tuottamisessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatetta. Lisäksi ohjelman tulee: o ottaa huomioon valtakunnalliset maapoliittiset linjaukset, ehdotukset, selvitykset ja kehittämishankkeet o luoda edellytykset kaavoitus- ja maankäytönsuunnittelutoimintojen tehokkaaseen ja oikea-aikaiseen käyttöön 12

13 o o luoda edellytykset kunnallistekniikan rakentamisen oikea-aikaiselle käynnistämiselle tukea myös muita kunnan taloussuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita, kuten elinkeino- ja asuntopolitiikkaa 8. TONTTIPOLITIIKKA Tonttien ja muiden maa-alueiden luovuttaminen perustuu maankäytön toteuttamisohjelmaan, joka päivitetään vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä. Suunnittelussa päätetään tavoitteelliset luovutusmäärät ja tarkemmat menettelytavat luovutuksessa (esim.tarjousmenettely). Omakotitontit Tonttitarjonnan tulee kattaa taajamien Kirkonkylä, Viinijärvi ja Ylämyllyn alueet. Tonttien hinnat on porrastettava sijainnin ja koon mukaan siten, että kysyntä jakautuisi kaikkiin taajamiin. Tonttien hinnoittelun on oltava kohtuullista ja rakentamista kannustavaa. Keskeisenä tavoitteena on alueiden valmiiksi rakentaminen. Näin saadaan kuntatekniikan investoinnit täysimääräisesti hyötykäyttöön ja alueet viimeistellyksi. Yksittäisten rakentamattomien tonttien osalta voidaan harkita hinnanalennuksia ja vastaavia toimia. Kunnan taajamissa (Kirkonkylä, Viinijärvi ja Ylämylly omakotitontit luovutetaan joko myymällä tai vuokraamalla. Ensisijaisesti tonttien luovutuksissa ja hakumenettelyssä suositaan tontin loppukäyttäjää (tuleva asukas on rakentaja taikka rakennuttaja). Ammattirakentajille voidaan tarjota kuitenkin haussa jakamatta jääneitä tontteja ja heille voidaan varata myös omat luovutettavat tonttialueet. Rivi- ja kerrostalotontit Rivi- ja kerrostalotontit luovutetaan pääsääntöisesti myymällä. Kiinteistö Oy Liperin Vuokrataloille ja Liperin Vanhustentalo ry:lle mahdolliset tulevat tontit voidaan myös vuokrata. Teollisuus- ja työpaikka- sekä liiketontit Teollisuus- ja työpaikka-, sekä liiketontit luovutetaan hakemuksen ja sen johdosta käytävän hakijan ja kunnan välisten neuvottelujen perusteella pääsääntöisesti myymällä. Liiketontit voidaan luovuttaa myös kilpailumenettelyn kautta, mikäli on näköpiirissä, että tontista voi syntyä todellista kilpailua. Liiketonttien osalta voidaan noudattaa myös erityistä maankäyttö- ja kaavoitusmenettelyä. Hinnoittelu Liiketonttien hinnoittelun tulee seurata käypää hintatasoa, joka selvitetään liikeneuvottelujen yhteydessä ja kauppakirjan hyväksyy kunnanvaltuusto. Teollisuus- ja työpaikkatonttien osalta perushinta määritetään alueen käyttöönoton yhteydessä taikka maankäytön toteuttamissuunnitelmassa vuosittain. 9. METSÄTALOUSALUEET JA MAA-AINEKSET Liperin kunnalla on varsinaista metsämaata noin 305 ha ja virkistysalueina hoidettavia metsiä noin 195 ha ja muita alueita noin 384 ha. Yhteensä Liperin kunnalla on maa-alueita noin 884 ha. Metsäalueita hoidetaan metsätaloussuunnitelman mukaisesti kaavalliset ja puistonhoidolliset näkökulman huomioiden. Metsien käsittelyissä ja maa-ainesten myynnissä toimitaan hallintosäännön puitteissa. 13

14 10. KAAVOITUS / KUNTAKAAVOITUS Yleiskaavoitus Kunnan alueen asemakaavoitusta, lupakäsittelyä sekä maapoliittisia valintoja ohjaa Joensuun seudun yleiskaava 2020, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut vuonna Seutuyleiskaava on eräänlainen strateginen yleiskaava, jota täydentävät osayleiskaavat. Osayleiskaavat ovat kuitenkin oikeudellisesti seutuyleiskaavaa vahvempia. Kunnan keskeisimmille rakennus- ja ranta-alueille on laadittu yleiskaavoja, joita ovat: Pyhäselkä-Telmonselän rantayleiskaava 2000, muutokset 2001 ja 2012 Saariston osayleiskaava 2000, muutokset 2005 Ylämyllyn osayleiskaava 2000, muutokset 2010 Käsämän osayleiskaava 2004, muutokset 2005 ja 2011 Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikosken osayleiskaava 2004 Vaivion osayleiskaava 2011 Osayleiskaavoitettuja alueita Liperissä on yhteensä ha Vireillä 2014 (tammikuu) Kirkonkylän osayleiskaava Ylämyllyn osayleiskaavan muutos, joka koskee koko Ylämyllyn aluetta, lukuun ottamatta erillään laadittavana olevaa Lampien osayleiskaavaa. Muutoksia on vireillä myös Käsämän osayleiskaavaan ja Pyhäselkä-Telmonselän osayleiskaavaan Liite 13 kaava-alueet Asemakaavoitus Asemakaavoitus taajamissa ja ranta-alueilla (ranta-asemakaava) ohjaa yksityiskohtaisesti alueensa rakentamista ja maankäyttöä. Liperin kunnan maankäytön osalta merkittävimmät maankäytölliset linjaukset tehdään Ylämyllyn alueen asemakaavoituksessa sekä ranta-asemakaavoituksella (ns. maanomistajakaavoitus). Pääsääntöisesti Liperissä kaavoitetaan kunnan omistamille maa-alueilla. Maankäyttö- ja kaavoitussopimuksin voidaan erityisin perustein asemakaavoittaa myös yksityisiä maa-alueita. Sopimuspohjaisessa kaavoituksessa noudatetaan soveltuvin osin maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 91 a-p ). Asemakaavoitettuja alueita Kirkonkylässä, Viinijärvellä ja Ylämyllyllä on yhteensä ha Ranta-asemakaavoitus Ranta-asemakaava voidaan kunnan lisäksi laatia myös (MRL 74 ) maanomistajan toimesta. Tällaisia ns. maanomistajakaavoja Liperissä on voimassa seuraavasti: Pöllännenä 1977 Lammu 1984 Vaivionsalo 1986 Koljola 1987 Suursaari 1987 Tikansaari 1987 Ristiranta 1988 Kantoniemi 1992 Koivusalo 1992, 1997 Vaivionsalo II 1993 Tutjunniemi 1993 Asuntasaari 1993, 1997 Kaskesniemi 1993 Suurijärvi 1993 Suurimäki 1993 Mikkola 1994 Telmonpää 1997 Liperinsalo 1997 Issakansaari 2001 Matinsaari 2006 Laakkeensaari ja Paloniemi 2010 Suurenjärven Haapokaarre 2013 Ranta-asemakaavoitettuja alueita Liperin alueella on yhteensä 936 ha. Vireillä 2014 (tammikuu) 14

15 vireillä on ranta-asemakaavoitushankkeita eri puolilla Liperiä 5 kpl. Liite 14 kaavoituskatsaus VIESTINTÄ Maankäyttöä koskevien menettelyjen julkisuudesta ja viestinnästä säädellään tarkasti maankäyttöja rakennuslain- ja muussa erityislainsäädännössä. Kaavoitusmenettelyissä avoin vuorovaikutus eri osallistahojen kanssa on välttämätöntä. Moniääninen suunnittelu takaa myös hyvän ja tarkoituksen mukaisen lopputuloksen. Viestintää sidosryhmien suuntaan tehdään avoimen hankekohtaisen tiedottamisen avulla, joka tapahtuu lehdistön ja radion sekä sähköisen median ja hanke-esittelyjen kautta. Kaavoituksen osalta ns. kaavoituskatsaus tulee tehdä myös vuosittain, jossa kerrotaan kunnassa meneillään olevista ja suunnitelluista maankäytönsuunnitteluun liittyvistä asioista. Kaavoituskatsauksen ajankohtana Liperissä on kevät. 12. MAAPOLIITTISEN OHJELMAN SEURANTA Ohjelman toteutumista seuraavat tekninen lautakunta ja kunnanhallitus sekä hallintosäännön mukaiset viranomaiset. Ohjelman toteutuksen edellytykset ja tarkennukset määritellään ja vuosittaiset tavoitteet asetetaan maankäytön toteuttamisohjelman käsittelyn yhteydessä. Maapoliittinen ohjelma päivitetään valtuustokausittain. Tuloksia punnitaan kuntaorganisaation lisäksi myös yleisö- ja asiakaspalautteen kautta. 13. VIITTEET JA LAINAUKSET 14. LIITTEET 1-14 Maankäyttö- ja kaavoitusohjelma Kuntaliiton ohjeistus Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Liperin kuntastrategia ja elinkeino-ohjelma Joensuun seudun kuntajakoselvitys 2013 Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Liperin liikenneturvallisuussuunnitelma Liperin ympäristönsuojeluohjelma Liperin pohjavesien suojelusuunnitelma 2012 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelma PK:n kulttuuriympäristöt / Maakuntaliitto 2004 Joensuun seudun virkistys- ja matkailuselvitys 2014 PK:n kulttuuriympäristöt

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 4 3 Kaupungin maapolitiikka... 6 3.1 Maanhankinta...6 3.1.1 Vapaaehtoiset kiinteistökaupat...7 3.1.2 Lunastaminen...7

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET LIPERISSÄ 2014-2017

ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET LIPERISSÄ 2014-2017 ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET LIPERISSÄ 2014-2017 Valtuusto xx.xx.2014 1 2 ELINKEINOPOLITIIKAN TAVOITTEET LIPERISSÄ 2014-2017 Valtuusto hyväksyy osaltaan Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2014-2017,

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016. YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö

LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016. YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016 YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö SISÄLTÖ ESIPUHE... 1 1 YLIVIESKAN KAUPUNGIN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET...

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 Seinäjoki elinkeinorakenne Väkiluku 2009 57024 Kasvu 2009 815 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 2 Seinäjoki asunnot SEINÄJOEN

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma Pälkäneen kunta Pälkäneen kunnanhallitus 18.3.2015 70 Pälkäneen kunnanvaltuusto 23.4.2015 19 1. Johdanto Maapoliittisen ohjelman tarkoituksena on edistää kuntastrategian toteutumista

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Maankäytön toteuttamisohjelma 2016

Maankäytön toteuttamisohjelma 2016 1 Maankäytön toteuttamisohjelma 2016 Kunnanvaltuusto xx.xx.xxxx xx 2 Maankäytön toteuttamisohjelma 2016 1. Sisällysluettelo 2. Maankäytön toteuttamisohjelman tehtävät ja sisältö 3. Asuntorakentamisen määrälliset

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013-

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- Kunnanhallitus 19.11.2013 erillisliite 283 Kunnanvaltuusto 25.11.2013 erillisliite 109 SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 25.11.2013

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x

KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x Sisällys ESIPUHE... 3 1. Tulevaisuuden haasteet kaupungin maapolitiikalle ja maankäytön suunnittelulle... 4 2. Kaupungin

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta maankäyttöjaosto 7.10.2015 kunnanhallitus x.x.2015 kunnanvaltuusto x.x.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtökohdat... 2 2.1 Tietoa Sipoosta... 2 2.2 Kunnan maanomistustilanne...

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 1 Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 2013 2 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa

Lisätiedot

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA MAAPOLIITTINEN OHJELMA 1 Maapoliittinen ohjelma Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 1.1. Maapolitiikan toiminta-ajatus ja keskeiset tavoitteet... 2 1.2. Maapolitiikka osana Someron kaupungin strategiaa...

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011 Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2011 1.2.2011 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.6.2012 JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA 2 (6) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU Liite: Asumisen ympäristö, kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu 14.1.2005 Hyvä asuminen 2010 Valmisteluhanke Osatehtävä 1 Yhdyskunta rakenne ja taajamat Yhdyskuntarakenteella

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

K A A V O I T U S K A T S A U S 2014

K A A V O I T U S K A T S A U S 2014 1 PYHTÄÄN KUNTA Kunnaninsinööri 27.05.2014 K A A V O I T U S K A T S A U S 2014 YLEISTÄ Maankäyttö ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vuosittain laatia kaavoituskatsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2013

JOENSUUN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2013 JOENSUUN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2013 LUONNOS 17.6.2013 Kaupunkirakennelautakunta 2013 2 Joensuun kaupungin Maapoliittinen ohjelma 2013 Sisällysluettelo: 1. Maapoliittinen lainsäädäntö ja sen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi, maaseudun ja kylien suunnittelu. MAL-seminaari, Salo 22.5.2014 Matti Laitio, ympäristöministeriö

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi, maaseudun ja kylien suunnittelu. MAL-seminaari, Salo 22.5.2014 Matti Laitio, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarviointi, maaseudun ja kylien suunnittelu MAL-seminaari, Salo 22.5.2014 Matti Laitio, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA Kunnaninsinööri 26.02.2013

PYHTÄÄN KUNTA Kunnaninsinööri 26.02.2013 1 PYHTÄÄN KUNTA Kunnaninsinööri 26.02.2013 K A A V O I T U S K A T S A U S 2013 YLEISTÄ Maankäyttö ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vuosittain laatia kaavoituskatsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

1. ASUINRAKENNUSTONTIT

1. ASUINRAKENNUSTONTIT 1 JOROISTEN KUNTA TONTTIHINNOITTELU VOIMASSA 1.1.2013 ALKAEN (KV 8.10.2012 36) (Muutos KV 16.9.2013 69) Tonttien myyntihinta on esitetty muodossa /m2. Kaikki jäljempänä esitetyt tontit ovat myös vuokrattavissa.

Lisätiedot

KONTIOLAHTI MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2007. KONTIOLAHDEN KUNTA Ympäristölautakunta

KONTIOLAHTI MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2007. KONTIOLAHDEN KUNTA Ympäristölautakunta KONTIOLAHTI MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2007 KONTIOLAHDEN KUNTA Ympäristölautakunta Johdanto Kontiolahden kunnanvaltuusto on taloussuunnitelman yhteydessä asettanut ympäristölautakunnan erääksi keskeiseksi

Lisätiedot

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla 1/6 Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla Yleistä Kaupungin maapolitiikalla ymmärretään kaupungin maanhankintaan ja - luovutukseen, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2016

JUUAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2016 JUUAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2016 JOHDANTO Kaavoituskatsauksen tarkoitus on antaa tietoa kuntalaisille vireillä olevista, sekä uusista maankäytön suunnitelmista. Kaavoituskatsauksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET 2011. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

PORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET 2011. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TIEDOTUSTILAISUUS 30.8.2011 Maarit Ståhlberg 2 Maapolitiikka Maapolitiikka käsittää kaupungin toimenpiteet, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan maa-alueiden

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011

SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 1 SAVUKOSKEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kaavoituskatsaus 2 2. Maankäytön suunnittelu ja kunnan tavoitteet 2 3. Maakuntakaava 3 4. Yleiskaavat 3 4.1 Soklin osayleiskaava 3

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 1 (5) KONTIOLAHDEN LEHMO 1.3.2014 KAAVOITUS 2 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen

Lisätiedot

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014

PYHÄRANNAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014 PYHÄRANNAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014 2 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet

Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Maankäyttö Tontit ja maanhallinta 2013 Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet - sisältö 1. Johdanto 2. Kaupungin maapolitiikan yleisiä tavoitteita

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2007

KAAVOITUSKATSAUS 2007 LUVIAN KUNTA Rakennusvalvonta KAAVOITUSKATSAUS 2007 Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan jokaisen kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kaavoituskatsaus, jossa kerrotaan kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot