Niina Mäntykorpi & Suvi Pokela TERVEYSTIEDON OPPIMISEN JA TERVEYDENHOITAJAN OHJAUKSEN VAIKUTUS KAHDEKSASLUOKKALAISTEN SEKSUAALITERVEYSASENTEISIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niina Mäntykorpi & Suvi Pokela TERVEYSTIEDON OPPIMISEN JA TERVEYDENHOITAJAN OHJAUKSEN VAIKUTUS KAHDEKSASLUOKKALAISTEN SEKSUAALITERVEYSASENTEISIIN"

Transkriptio

1 Niina Mäntykorpi & Suvi Pokela TERVEYSTIEDON OPPIMISEN JA TERVEYDENHOITAJAN OHJAUKSEN VAIKUTUS KAHDEKSASLUOKKALAISTEN SEKSUAALITERVEYSASENTEISIIN Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Lokakuu 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja Tekijät: Niina Mäntykorpi ja Suvi Pokela Opinnäytetyön nimi: Terveystiedon ja terveydenhoitajan ohjauksen vaikutus kahdeksasluokkalaisten seksuaaliterveysasenteisiin Työn ohjaaja: TtM, Lehtori, Timo Kinnunen Työn tarkastaja: KL, Maija Maunula Valmistumisvuosi: 2007 Sivuja: 34+3 Opinnäytetyön tarkoituksena terveystieto-oppinaineen sekä terveydenhoitajan vaikutuksia Kiviniityn koulun kahdeksasluokkalaisten asenteisiin ja tietoihin seksuaaliterveydestä. Lisäksi tutkimme sitä, että kuinka saatavilla nuoret kokivat terveydenhoitajan palveluiden olevan. Tutkimusaineisto koostuu kaikista Kiviniityn koulun 8-luokkalaisista, kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista. Yhteensä kyselyyn vastasi 84 oppilasta, joista 42 oli tyttöjä ja 42 poikia. Tukimustehtävät olivat: millaisia käsityksiä kahdeksasluokkailaisilla on seksuaaliterveydestä? Miten terveystieto-kurssit ovat vaikuttaneet kahdeksasluokkalaisten seksuaaliterveysasenteisiin? Kuinka nuoret näkevät terveydenhoitajan osuuden seksuaaliterveyskasvatuksessa? Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka suoritettiin kolmisivuisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeen kaikki 23 kysymystä olivat monivalintakysymyksiä. Kysymykset oli jaettu neljään osioon, jotka olivat taustatiedot, seksuaaliterveys, terveystieto sekä kouluterveydenhoitaja. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tutkimustuloksista kävi ilmi että terveystieto-kurssi on tarpeellinen tiedonlähde 8- luokkalaisille seksuaaliterveystietoja ajatellen. Suurin osa koki, että kurssi on ainakin jonkin verran hyödyllinen ja että kurssilta saa ajankohtaista tietoa. Lisäksi kurssi oli muuttanut useiden oppilaiden (77,4 %) käsityksiä seksuaaliterveydestä. Lähes kaikki vastaajista olivat sitä mieltä, että koulussa saa riittävästi tietoa seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista, niin kurssilta kuin myös terveydenhoitajalta. Terveydenhoitajan tavoitettavuuteen koululla sekä luotettavuuteen suurin osa oppilaista oli tyytyväisiä. Avainsanat: Terveystieto, seksuaaliterveys, terveydenhoitaja

3 Central Ostrobothnia University Of Applied Sciences Degree Programme In Nursing Public Health Nurse ABSTRACT Authors: Niina Mäntykorpi and Suvi Pokela Name of the thesis: The effects of health education and guidance given by a school health nurse on an 8 th grader s attitude concerning sexual health. Instructor: Timo Kinnunen Supervisor: Maija Maunula Year of completion: 2007 Pages: 34+3 The purpose of the thesis was to clarify the effects of health education and guidance given by school health nurse on the attitudes and knowledge of sexual health of eighth graders in Kiviniitty School. In addition we studied students opinion on how easily the services of the school health nurse were at available. The data consisted of all of the 8 th graders (N=119), answering to the questionnaire was voluntary. In total, 84 students answered to the questionnaire, of whom 42 were girls and 42 were boys. The research method was quantitative, and it was done with the help of a three-page questionnaire. All of the 23 questions were multiple-choice questions, being divided into four sections: background information, sexual health, health education and the school health nurse. The data was analysed with the help of SPSS-statistics program. The results indicate that the health care courses as well as the school health nurse have notable influences on the attitudes and health care knowledge of the pupils. According to the respondents, sexual health is being covered in schools sufficiently and 81% of the students felt the school was providing them with new information on sexual health. Almost all of the respondents regarded themselves as having sufficient information about sexual health. This thesis concludes that the health care course is a rather useful source of information to the eighth graders. Almost all of the respondents agreed that health education courses are both upto-date and useful. 73, 4% of the respondents considered that health education courses have changed their attitudes of sexual health. The information received from the school health nurse was considered as useful by the youth and 65, 4 % of the respondents felt that it was easy to talk to the school health nurse. 80, 9 % of the respondents could trust the school health nurse and almost as many admitted that the school health nurse had influenced their sexual health positively. Key words: Health education, eighth grader, sexual health, school health nurse

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 NUORTEN SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN TERVEYS- TIEDON JA TERVEYDENHOITAJAN AVULLA Nuoruusiän kehitys Terveystieto oppiaineena Seksuaaliterveyden opettaminen Kouluterveydenhoitaja seksuaaliterveyden edistäjänä Aikaisemmat tutkimukset 9 3 TUTKIMUSONGELMAT 12 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen aiheen rajaus Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen luotettavuus Tutkimusaineiston käsittely ja analysointi 16 5 TULOKSET Tutkimuksen taustatiedot Seksuaaliterveyttä koskevat asenteet ja mielipiteet Nuorten käsitykset terveystiedon opetuksesta Kouluterveydenhoitaja seksuaaliterveyden ohjaajana 21 6 POHDINTA Tutkimusmenetelmien tarkastelua Tutkimustulosten tarkastelua 27 LÄHTEET 33 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme aihe käsittelee kahdeksasluokkalaisten nuorten terveystietokasvatusta ja terveystiedon opettamisen sekä kouluterveydenhoitajan merkitystä seksuaaliterveydelle. Tutkimus suoritettiin keväällä 2007 Kokkolan Kiviniityn yläasteen kahdeksasluokkalaisille yhteistyössä koulun terveydenhoitajan, Pirjo Mansikka-Ahon kanssa. Opinnäytetyön lähtökohtana oli terveystiedon tuleminen uutena oppiaineena koulujen opetussuunnitelmiin porrastetusti vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. Vuodesta 2006 asti terveystieto on ollut pakollinen kaikille luokkalaisille ja sen keskeiset sisällöt rakentuvat lapsen kasvun ja kehityksen myötä ajankohtaisiksi tulevista terveysasioista, kuten kehityksestä, terveydestä ja seksuaalisuudesta. Se luo perustaa aikuisuuden hyvinvoinnille sekä kehittää motivaatiota ja myönteisiä asenteita terveellisiä elämäntapoja kohtaan. (Terho 2002, ) Itse seksuaaliterveysopetuksen keskeinen tavoite on tukea nuorten seksuaalisen ja sukupuoli-identiteetin kehittymistä ja sen perustana ovat itsetuntemus, ihmissuhteet ja vuorovaikutustaidot. (Liinamo 2005,24.) Tutkimuksen avulla halusimmekin selvittää, onko terveystiedon opettamisella vaikutusta nuorten seksuaaliterveystietojen lisäksi myös asenteisiin ja kuinka terveydenhoitaja kykenisi paremmin edistämään heidän seksuaaliterveyttään. Valitsimme kahdeksasluokkalaiset tutkimuksen kohderyhmäksi, sillä se on mullistavaa kasvun ja kehityksen aikaa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kahdeksasluokkalaiset ovat vuotiaita, ja tässä iässä nuori muodostaa oman, riippumattoman arvomaailmansa. Tämän nuoruusvaiheen haasteena on seksuaalinen kypsyminen ja oman identiteetin hyväksyminen, mutta liian varhainen seksuaalisuuden korostaminen voi johtaa ongelma- ja riskikäyttäytymiseen. (Kosunen ja Ritamo, 2004, ) Terveystiedon opetuksen vaikutuksia asenteisiin onkin hyvä peilata juuri tämän ikäisten nuorten kohdalla, sillä ikävaiheeseen kuuluu tiedon runsas kertyminen sekä kavereilta että tiedotusvälineistä. Tämä saattaa väärentää seksuaalisuudesta kehittyvää kuvaa, jonka korjaaminen myöhemmässä ikävaiheessa voi olla haastavaa.

6 2 2 NUORTEN SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN TERVEYS- TIEDON JA TERVEYDENHOITAJAN AVULLA 2.1 Nuoruusiän kehitys Aikuisuuteen ei siirrytä suoraan lapsuudesta, vaan se tapahtuu asteittain. Nuoruusikä määritellään yleisesti alkamaan noin 12 ikävuodesta ja päättymään 22 ikävuoteen, ja tällöin nuoresta muodostuu psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Tähän vaikuttavat nuoren oma aktiivisuus, ympäristö sekä perimä. Kehitystapahtumat kulkevat rinnakkain ja ne ovat sidoksissa nuoren oman murrosiän alkuun. (Nummelin 1997, 21; Muhola & Määttälä 2002, 3.) Nuoren psyykkinen kehitys jaetaan kolmeen osa-alueeseen: seksuaaliseen kehitykseen, joka nousee biologisesta kypsymisestä, itsenäistymiseen sekä identiteetin muodostumiseen. Kehitystä tapahtuu jokaisessa nuoruusiän eri vaiheessa, joka on jaoteltu varhaisnuoruuteen, keskinuoruuteen ja myöhäisnuoruuteen. Varhaisnuoruus käsittää kaikki vuotiaat ja keskinuoruus, eli varsinainen nuoruus, kaikki vuotiaat nuoret vuotiaat käyvät puolestaan jo myöhäisnuoruuden vaihetta. Peruskoulun kahdeksasluokkalainen, iältään vuotias, elää psyykkisessä kehityksessään joko varhaisnuoruutta tai keskinuoruutta ja käy läpi niiden sisältämiä kehitysvaiheita. Puberteetin alkaminen käynnistää varhaisnuoruuden ja hormonaalisten muutosten aiheuttamien sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittyminen voi herättää ahdistusta ja häpeää. Myös tunne-elämykset voimistuvat, mieliala tulee ailahtelevaiseksi ja ihmissuhteet muuttuvat. Suhtautuminen vanhempiin alkaa muuttua selvästi, mikä johtaa keskinuoruudessa yleensä tapahtuvaan vanhemmista irtautumiseen. Kaverisuhteet muodostuvat yhä tärkeämmiksi ja niiden avulla nuori peilaa itseään ja omaa seksuaalisuuttaan. (Laine 2002, ; Liinamo 2005, 36.) Murrosiän alkaminen aiheuttaa suuria muutoksia nuoren fyysisessä olemuksessa. Tähän liittyvät sukupuolinen kypsyminen, kasvupyrähdys sekä lopulta pituuskasvun hidastuminen ja päättyminen. Suurimmat fyysiset muutokset tytöillä ovat rintarauhasten kehittyminen, sekä ensimmäinen kuukautisvuoto, joka ilmaantuu noin kahden vuoden kuluttua murrosiän

7 3 alkamisesta. Pojilla sukupuolielinten kasvu, ensimmäiset siemensyöksyt ja äänen madaltuminen ovat merkkejä murrosiästä. Nuoren kasvu ja siinä esiintyvät mahdolliset ongelmat näkyvät usein huolena omasta kehosta. Tällöin nuori hakeutuu usein terveydenhoitajan tai muun asiantuntijan puheille. Tässä ikävaiheessa nuori tarvitsee vahvistusta sille, että hänen kehonsa on juuri sellainen kuin sen pitää olla. (Laine 2002, ) Nuorten sosiaalisten taitojen kehitys on yhteydessä moniin tekijöihin, kuten nuoren koulumenestykseen ja vanhempien koulutustasoon. Yläasteella nuoret muodostavat epäyhtenäisemmän ryhmän kuin ala-asteella, jonka vuoksi heidän sosiaaliset suhteensa vaihtelevat suuresti. Kouluyhteisön ulkopuolella nuoret toimivat yleensä mielellään ryhmissä ja ovat hyvin sosiaalisia, mutta on myös hiljaisia ja vetäytyviä nuoria, joilla saattaa olla sosiaalisessa kehityksessä vuosienkin viive. Tämä ilmenee usein vasta peruskoulun jälkeen, kun nuori on kykenemätön jatko-opiskeluihin. Sosiaalisen identiteetin kehitykseen kuuluvat myös pohdiskelut moraalisista, yhteiskunnallisista ja ideologisista kysymyksistä, eivätkä ajatukset useinkaan pohjaa vanhempien tai opettajien näkemyksiin. (Kaivosoja 2002, ) Yläasteella nuorten seurustelusuhteet tulevat ajankohtaisiksi ja yleistyvät. Suurimmalla osalla peruskoulun päättävistä nuorista on kokemuksia seurustelusta ja myös seksuaalikokemusten määrä kasvaa iän myötä. Valtakunnallisten tutkimusten mukaan 1990-luvun lopussa peruskoulujen kahdeksasluokkalaisista tytöistä seurusteli noin joka kuudes ja pojista joka kahdeksas. Seurustellessaan nuori peilaa itseään ja testaa omaa seksuaalista identiteettiään. Rakastumiset ovat usein intohimoisia ja lyhytaikaisia ja näissä korostuu tyttöjen ja poikien välinen huomattava kehitysero. Tytöt seurustelevat usein vakiintuneesti itseään vanhempien poikien kanssa. (Kaivosoja 2002, 118; Liinamo 2005, ) 2.2 Terveystieto oppiaineena Koululakien muutokset tulivat voimaan (453, 454, 455/2001), joiden myötä terveystiedosta tuli perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen tietoaine, kun se aiemmin oli luokiteltu taito- ja taideaineeksi, jolloin se oli rinnastettavissa esimerkiksi liikuntaan. Luokkien 1-6 terveystiedon opetuksesta vastaa luokanopettaja luokkalaisten ja lukion sekä ammatillisen koulutuksen terveystiedon opetuksesta vastaa

8 4 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut terveystiedon opettaja. Siirtymävaihe uuteen käytäntöön kestää kuitenkin vuoteen Ennen tätä vuotta terveystietoa opettamaan ovat päteviä esimerkiksi aineopettajat. (Simonen 2002, ) Terveystieto tuli uutena oppiaineena koulujen opetussuunnitelmiin porrastetusti vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä ja vuodesta 2006 asti se on ollut pakollinen kaikille 7 9 -luokkalaisille. Opetussuunnitelman mukaan terveystiedon opetusta tulee järjestää kolme vuosiviikkotuntia omana oppiaineenaan, mikä tarkoittaa kolmea erillistä, noin 38 oppitunnin mittaista kurssia. (Kosunen & Ritamo 2004, ) Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on terveyden ymmärtäminen psyykkiseksi, fyysiseksi ja sosiaaliseksi kokonaisuudeksi. Sen keskeisiin sisältöihin kuuluu kasvun ja kehityksen osa-alueet, terveyden merkitys arjessa ja elämän eri vaiheissa, voimavarojen tunnistaminen, sekä yhteiskunnan ja kulttuurin vaikutus terveyteen. (Opetushallitus 2004.) Terveystiedon opettaminen on terveysalan näkökulmasta tarpeellista: kun väestön määrällisiä terveystietoja ja taitoja lisätään huomattavasti, antaa tämä yhä useammalle suomalaiselle valmiudet perustaa omat elämäntapavalintansa tietoisiin valintoihin. Mikäli terveystietoa sisällytetään riittävä tuntimäärä kaikkia oppivelvollisia kohtaan, saattaa tämä osaltaan vähentää koulutuksen tasoeroista johtuvia terveyseroja. (Simonen 2002, ) Terveystietoa käsitellään eri näkökulmista riippuen vuosikurssista. Seitsemännellä luokalla aloitetaan murrosiän kasvun ja muutoksen asioista. Kurssilla käydään läpi pituuden, painon ja seksuaalisuuden kehitystä sekä perheen ja ystävien merkitystä nuoren elämässä. Kurssilla käsitellään ympäröivän yhteiskunnan ilmiöiden, kuten lainsäädännön ja tiedotusvälineiden vaikutuksia nuoreen, ja lisäksi käydään läpi nuoren keskustelutaitojen kehittämistä, voimavarojen löytämistä, sekä selviämisen keinoja itsensä ja muiden kanssa. Kurssin päätavoitteena on erityisesti sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääntyminen erityisesti erilaisten harjoitusten ja itsearvioinnin keinoin. (Reinikkala, Ryhänen, Penttinen & Pesonen 2003, 5.) Kahdeksannella luokalla kurssi keskittyy murrosikäisen nuoren elämäntilanteeseen, joka on monella tapaa valintojen aikaa. Kurssilla perehdytään jokapäiväisten valintojen merkitykseen hyvinvointiin ja terveyteen sekä liikunnan, levon ja ravinnon tasapainon tärkeyteen. Kurssilla huomioidaan myös tavallisimmat sairaudet sekä päihteiden ja huumeiden

9 5 haittavaikutukset. Seksuaalisuus ja seurustelu nähdään yhä suurempana osana nuoren kehitystä. (Reinikkala, Ryhänen, Penttilä, Pesonen & Vertio 2004, 5.) 2.3 Seksuaaliterveyden opettaminen Seksuaaliterveys on käsitteenä laaja, sillä se sisältää sekä fyysisen, psyykkisen, ja sosiokulttuurisen terveyden ja hyvinvoinnin ulottuvuudet. Seksuaaliterveyden käsite otettiin käyttöön Maailman terveysjärjestö WHO:n konferenssissa vuonna 1975, ja sen sisältö ja painotukset ovat muuttuneet ajan myötä. Vuonna 2000 WHO ja Pan-Amerikan terveysjärjestö PAHO määrittelivät maailman seksologiyhdistyksen kanssa seksuaaliterveyden seksuaalisuuteen liittyväksi fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiokulttuurisen hyvinvoinnin tilaksi. Seksuaaliterveyttä on kuvattu myös itsensä hyväksymiseksi, kyvyksi olla läheisessä suhteessa kumppanin kanssa, kyvyksi vuorovaikutukseen ja vastuulliseen seksuaaliseen toimintaan sekä yksilöiden erilaisuuden ja moninaisuuden hyväksymiseksi ja kunnioittamiseksi. Seksuaaliterveydessä onkin näin ollen kyse paljon laajemmista asioista kuin pelkästään seksuaalisista toiminnoista. Tavoitteena nähdään yksilön valinnan vapaus elämäntyyliin, joka edistää hänen fyysistä ja emotionaalista terveyttään ja jossa hän voi olla vapaa seksuaalisesta riistosta ja hyväksikäytöstä. Seksuaaliterveyden ohella käytetään usein myös käsitettä lisääntymisterveys, mutta seksuaaliterveyden käsite kattaa laajemmin seksuaaliseen kehitykseen liittyviä tekijöitä ja sen katsotaan olevan kokonaisvaltaisemmin ihmisen hyvinvointia korostava. (Liinamo 2005, 21 22; Nurmi 2000, ) Seksuaaliterveyden edistäminen nähdään prosessina, jossa ihmisiä mahdollistetaan toimimaan terveyttä edistävästi. Keinoina käytetään sekä yksilön kykyjen ja taitojen vahvistamista, että sosiaalisten, ympäristöllisen ja taloudellisten olosuhteiden muuttamista. Tämä toimii usein nuoriin ja kouluihin kohdistuvien toimien kautta seksuaalikasvatuksen, nuorten valtakunnallisen seksuaalivalistuslehden sekä kouluun kohdistuvien ohjelmien ja kampanjoiden avulla. Näillä pyritään nuorten terveeseen seksuaalisuteen. (Liinamo 2005, 23.) Seksuaalisesti terve ihminen kokee oman seksuaalisuutensa miellyttävänä ja turvallisena ja pystyy toteuttamaan itseään ilman ahdistusta ja syyllisyyttä. Hän kykenee vastuullisesti valitsemaan ja päättämään, missä määrin haluaa kokemuksia seksuaalisuudesta ja nauttii

10 6 omasta seksuaalisuudestaan ilman, että siitä on ruumiillista haittaa tai vahinkoa hänelle itselleen tai muille. (Nurmi 2000, ) Terveystiedon opetuksen keskeisimpiin sisältöihin kuuluu seksuaalisen kehityksen eri piirteiden ja seksuaalisen hyvinvoinnin perusteiden ymmärtäminen. Seksuaaliopetuksen keskeinen tavoite on edistää nuorten seksuaalisen ja sukupuoliidentiteetin kehittymistä. Se sisältää myös ihmissuhteisiin, seksuaaliasenteisiin, seksuaalirooleihin ja sukupuolten välisiin suhteisiin liittyviä sisältöjä, sekä vuorovaikutus- ja päätöksentekotaitojen harjoittelua. (Kosunen ym.2004, 141; Liinamo 2005, 24; Viitala 2002, 6.) Seitsemännellä luokalla terveystiedon seksuaaliopetuksessa keskitytään enemmän oman itsensä tuntemiseen ja minäkuvan kehittymiseen. Tyttöjen ja poikien murrosiässä tapahtuvat muutokset, seurustelusuhteiden synty ja vastuun kantaminen itsestään ja muista ovat kurssin keskeiset seksuaaliterveyden osa-alueet. Seksuaalisuutta korostetaan yhtenä elämämme tärkeimmistä voimavaroista ja tutustuminen oman seksuaali-identiteetin löytämiseen sekä seksuaalisen mielihyvän tavoitteluun alkaa. (Reinikkala ym. 2003, ) Kahdeksannella luokalla syvennytään enemmän omaan seksuaalisuuteen, erilaisiin seksuaalisiin suuntautuneisuuksiin ja vakavampaan seurusteluun. Kurssilla käydään läpi yleisimmät asiat suudelmista ja hyväilyistä seksuaaliseen kanssakäymiseen sekä ehkäisyvälineet, niiden käyttö ja raskauden mahdollisuus. Nuoret saavat myös tietoa seksuaalisuuden ikävistä puolista, kuten sukupuolitaudeista, pornografiasta, pedofiliasta sekä insestistä. (Reinikkala ym. 2004, ) Koulujen seksuaalikasvatus on tarpeen, sillä ei-toivottujen raskauksien määrä ja sukupuolitautitartunnat ovat lisääntyneet ja seksuaalikäyttäytyminen on muuttunut vapaammaksi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Stakesin vuosittaisten Kouluterveyskyselyjen mukaan varsinkin seksiasioita ajankohtaisina pitävien tyttöjen määrä on kasvanut jatkuvasti ja seksuaalinen kanssakäyminen on lisääntynyt peruskouluikäisillä. Valtaosa nuorista ei kuitenkaan ole aloittanut varsinaista sukupuolielämää ennen peruskoulun päättymistä, ja tuoreimpien tutkimusten mukaan kokemusten ja aktiivisuuden lisääntyminen olisi jopa pysähtymässä. (Kosunen 2004, ) Myös nuorten vanhemmat toivovat koulun osallistumista seksuaaliopetukseen yhä enemmän. Suunnitelmallinen seksuaaliopetus olisi heidän mielestään hyvä aloittaa noin 10-11

11 7 vuoden iässä, jolloin voitaisiin keskustella yhdessäolosta ja toisen huomioimisesta. Varsinainen seksuaalisuudesta puhuminen tulisi ajankohtaiseksi vasta yläasteella. Oppilaiden mukaan seksuaalisuudesta voitaisiin keskustella jo ala-asteella, mutta yksityiskohtaisemmat tiedot tulisi jättää yläasteelle. (Viitala 2002, 10.) 2.4 Kouluterveydenhoitaja seksuaaliterveyden edistäjänä Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat ensisijaisesti kouluterveydenhoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa. Kuitenkin kouluterveydenhoitaja on koululla paljon useammin kuin lääkäri, näin hänellä onkin kokonaisvaltainen vastuu koulujen oppilaskohtaisen terveydenhuoltoohjelman toteuttamisesta, yhteensovittamisesta ja seurannan järjestämisestä. Kouluterveydenhoitaja toimii oppilaiden hyvinvoinnin valvojana koulussa. Häneltä odotetaan hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyökykyjä sekä taitoja työskennellä lasten ja nuorten kanssa. Lisäksi edellytetään hyviä tietoja lasten ja nuorten kehityksestä, terveydestä ja sairauksista sekä on tunnettava diagnostiikka, hoito ja kuntoutus. Terveydenhoitajan on tärkeää ymmärtää ennalta ehkäisevän työn merkitys ja ylläpitää suhteita muihin lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaaviin tahoihin. Kouluterveydenhoitajalta odotetaan myös hyviä tietoja, myönteistä suhtautumista sekä motivaatiota seksuaalikasvatukseen ja -neuvontaan. (Laakso 2002, 39; Nurmi 2000, 98.) Vastaanotto on tärkein osa kouluterveydenhoitajan työnkuvaa. Vastaanotolla hoidetaan perusrokotukset ja annetaan rokotuksiin liittyvää neuvontaa, sekä toteutetaan oppilaiden yksilöllisiä terveystarkastuksia, joissa arvioidaan kokonaisvaltaisesti oppilaan terveydentilaa ja jaetaan terveystietoa. Terveydenhoitajan on myös tärkeä toimia kuuntelijana, ja vastaanotolla oppilaan pitäisi pystyä keskustelemaan terveyteen ja muihin elämänosaalueisiin liittyvistä asioista. Yksilöllisesti annettu terveyskasvatus on todettu tehokkaimmaksi ja luontevimmaksi. Kouluterveydenhoitajan asiantuntemuksen on hyvä olla myös muun henkilökunnan käytettävissä. (Muhola & Määttälä 2003, 19.) Kouluterveydenhoitajan työ edellyttää terveydenhuoltotyön asiantuntemusta, terveyskeskeistä työotetta sekä sairaanhoitovalmiuksia. Työ on kuitenkin monien ammattiryhmien yhteistä työskentelyä, joten kouluterveydenhoitajalta odotetaan myös hyvien yhteistyökykyjen lisäksi myös itsensä jatkuvaa kouluttautumista ja kehittämistä. Nykyään lasten ja

12 8 nuorten terveyden edistämisen täytyy pohjautua teoriatietoon ja siinä tulee ottaa huomioon myös oppilaiden elämäntilanteet. Lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen seuranta ja edistäminen on terveydenhoitajan päätehtävä. Yhteistyössä muiden tahojen kuten perheiden ja kouluviranomaisten kanssa hänen tulee tukea myös oppilaiden terveellistä ja turvallista koulunkäyntiä. (Ruski 2002, 49.) Seksuaaliterveyden edistäminen on yksi kouluterveydenhoitajan keskeisimmistä osaalueista. Kouluterveydenhuollon asiantuntemusta käytetäänkin jatkuvasti enemmän ja monipuolisemmin seksuaalikasvatuksen toteuttamisessa. Nykyisin noin puolella yläasteista kouluterveydenhoitaja osallistuu seksuaaliopetukseen, joka tarkoittaa lähinnä raskauden ehkäisymenetelmien opettamista. Koulujen suurena haasteena on löytää tasapaino seksuaaliopetukseen, sillä nuoret ovat eri vaiheissa seksuaalisessa kypsymisessä. Opetuksen tulisi ottaa myös huomioon sukupuolten väliset erot, sillä kehitys kulkee eri tahtia tytöillä ja pojilla. Kahdenkeskisten tapaamisten perusteella kouluterveydenhoitaja saa realistisen kuvan siitä, missä vaiheessa kukin nuori on seksuaalisessa kehityksessä ja kokeneisuudessa. Tapaamisten pohjalta terveydenhoitaja voi suunnitella seksuaaliopetusta yksilölliseksi. (Kosunen 2002, , 136.) Nuorilla on paljon kehitystään ja seksuaalisuuttaan koskevia kysymyksiä ja nuoret kaipaavat keskusteluja seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Läheskään kaikilla nuorilla ei ole tilaisuutta puhua henkilökohtaisista kysymyksistä kenenkään kanssa, joten kouluterveydenhuollon rooli nuoren ohjauksessa ja neuvonnassa voisi olla monimuotoisempi. Kouluterveydenhoitajan tulisi olla se henkilö, kenen puoleen nuorten olisi tarvittaessa helppo kääntyä. Nuorten kanssa työskentely vaatiikin kouluterveydenhoitajien vuorovaikutustaitojen tietoista kehittämistä. Nuorten kohtaamiseen on varattava aikaa, eikä nuori ole välttämättä valmis keskustelemaan kiusallisiksi koetuista asioista. Tapaamisissa tulisi välittyä moralisoimaton ilmapiiri ja neutraali asenne käsiteltäviä asioita kohtaan. Terveydenhoitajan olisi tunnistettava myös nuoret, jotka ottavat riskejä sukupuolielämässään ja joilla on mahdollisesti ongelmia perheen sisällä, ja kyetä voittamaan heidän luottamuksensa. Useissa perhesuunnittelupalveluja käsittelevissä tutkimuksissa onkin todettu nuorten pitävän luottamuksellisuutta erittäin tärkeänä asiana. Vastaanotolla keskusteltavat asiat eivät saa vuotaa kotiin tai opettajainhuoneeseen. Mikäli luottamusta ei synny, seksuaalisuuteen liittyviä asioita ei voida käsitellä lainkaan. (Kosunen 2002, ).

13 9 2.5 Aikaisemmat tutkimukset Koska terveystieto tuli pakolliseksi 7-9 -luokkalaisille vasta vuonna 2006, on sen vaikutuksia nuorten asenteisiin ehditty tutkia vähän. Aikaisemmin on tutkittu lähinnä nuorten tietoja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista sekä näkemyksiä kouluterveydenhoitajan työstä. Liinamo tutki vuonna 2005 suomalaisnuorten seksuaalikasvatusta ja seksuaaliterveystietoja oppilaan ja koulun näkökulmasta. Tutkimusaineistona olivat vuosien 1996 ja peruskoulujen Kouluterveyskyselyjen 8. ja 9. luokkien aineistot. Tämä kattaa 67 % koko maan kyseisten vuosien oppilasmääristä. Tulosten mukaan 1990-luvun lopulla tyttöjen seksuaalitiedot olivat paremmat kuin poikien ja eri väittämistä sukupuolitauteja koskevat asiat tiedettiin huonointen. Myöhäinen puberteetin alkamisikä todettiin olevan yhteydessä huonoihin seksuaaliterveystietoihin sekä tytöillä, että pojilla. Tyttöjen tietoihin vaikutti myös se, ettei seksuaaliasioita koettu ajankohtaisiksi. Monipuolisen seksuaaliopetuksen nähtiin parantavan oleellisesti nuorten seksuaaliterveystietoja varsinkin kahdeksasluokkalaisilla. Vähäinenkin seksuaaliopetus kouluissa lisäsi nuorten tietomäärää, mutta muulla terveysopetuksella ei nähty olevan vaikutusta. Maunula tutki vuonna 2003 peruskoululaisten kokemuksia ja näkemyksiä kouluterveydenhuollosta. Otoksen koko oli 240 peruskoulun kuudesluokkalaista ja 106 yhdeksäsluokkalaista Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymän alueelta. Aineisto kerättiin oppilaiden vapaamuotoisista esseistä sekä puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla. Tutkimuksen mukaan kuudesluokkalaiset ajattelivat kouluterveydenhuollon liittyvän terveystarkastuksiin ja seulontoihin. Eniten hyviä kokemuksia he saivat hoidon onnistuneesta lopputuloksesta ja huonot kokemukset liittyivät yleensä rokotus- ja pistämistilanteisiin. Yhdeksäsluokkalaiset kokivat kouluterveydenhoitajan olevan vaikeasti tavoitettavissa ja henkilökohtaisista asioista kysyminen oli heidän mielestään vaikeaa. Kehittämisajatuksiksi nostettiin terveysasioista kertominen oppitunneilla, henkilökohtaiset terveyskeskustelut sekä luotettavuus ja tavoitettavuus. Molemmissa ikäryhmissä painotettiin myös terveydenhoitajan ammattiosaamisen sekä oppilaiden yksilöllisen huomioimisen tärkeyttä. Muhola ja Määttälä tutkivat vuonna 2003 opiskelijoiden näkemyksiä opiskelijaterveydenhoitajan työstä. Tutkimukseen osallistui 91 opiskelijaa Kokkolan-seudun toisen asteen opiskelijoista. Tutkimus tehtiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen

14 10 mukaan opiskelijat olivat tyytyväisiä terveydenhoitajan työhön, ja hänet koettiin luotettavaksi, ammattitaitoiseksi ja hyväksi kuuntelijaksi. Heikkoutena pidettiin liian lyhyttä ajanvarausta yhtä opiskelijaa kohden sekä huonoa tavoitettavuutta. Viitala (2002) tutki terveystietoa ja koululaisen terveyden edistämistä kouluterveydenhoitajan näkökulmasta. Aineisto kerättiin teemahaastattelumenetelmällä kahdeksalta terveydenhoitajalta. Tutkimuksen mukaan terveystiedon päätehtäväksi koettiin sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen että sosiaalisen terveyden edistäminen. Elämäntapaohjeet nähtiin erittäin keskeisiksi terveystiedon sisällöksi. Vastaajat kokivat resurssipulan suurimmaksi terveystiedon opettamisen esteeksi, ja tämä miellettiin usein opettajien työhön kuuluvaksi. Kouluterveydenhoitajat olivat osallistuneet koululaisten terveyden edistämiseen varsin vaihtelevasti. Terveystiedon opettamisen lisäksi käytettyjä osallistumismuotoja olivat terveystarkastukset, terveyskasvatusmateriaalista huolehtiminen, moniammatillinen yhteistyö sekä yhteistyö koululaisen perheen kanssa. Grankulla ja Hakala tutkivat vuonna 2002 kahdeksasluokkalaisten nuorten seksuaalisuuteen liittyvää tietämystä Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Kysely tehtiin 136 oppilaalle ja tutkimustulosten mukaan nuoret tiesivät parhaiten ehkäisyyn ja sukupuolitauteihin liittyvistä asioista. Huonoimmat tiedot havaittiin murrosiän muutoksista ja jälkiehkäisystä. Tyttöjen tiedot olivat lähes joka osa-alueella paremmat kuin pojilla ja pietarsaarelaisilla oli yleisesti ottaen enemmän tietoa kuin kokkolalaisilla. Terveydenhoitajalta nuoret toivoivat tietoa seurustelusta ja ehkäisystä. Aho ja Ruohonen (2002) tutkivat kahdeksasluokkalaisten tietoja sukupuolitaudeista. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella 99 oppilaalta Kokkolan kahdelta yläasteelta. Tulosten mukaan nuoret tiesivät hyvin yleisimmät sukupuolitaudit, tarttumistavat ja ehkäisymenetelmät sekä jonkin verran oireista, myöhäisongelmista ja hoidosta. Tietoa nuoret olivat saaneet koulusta ja kouluterveydenhoitajalta, mutta lisätiedon tarve ilmeni tutkimuksessa selvästi. Papp, Kontula ja Kosonen (2000) tutkivat nuorten aikuisten seksuaalikäyttäytymistä ja seksuaalisia riskinottoja. Tutkimus suoritettiin haastattelulla ja siihen osallistuneet 30 pääkaupunkiseudulla asuvaa nuorta olivat vuotiaita. Tulokset osoittivat, että vaikka osa pojista piti koulusta saamaansa sukupuoliopetusta tärkeänä, puolet heistä ei ollut ope-

15 11 tukseen tyytyväisiä, vaan pitivät sitä pinnallisena ja liian myöhään aloitettuna. Yläasteikäiset pojat olivat saaneet tietoja ehkäisystä ja sukupuoliasioista lähinnä kirjoista ja kavereilta. Poikien seksuaalisuuteen liittyvät keskustelut kodeissa olivat vähentyneet ala-asteikään verrattuna, toisin kuin tyttöjen keskuudessa. Tyttöjen mielestä kouluopetuksen taso oli vaihdellut suuresti. Päällimmäisenä heille jäivät mieleen varovaisuuden korostaminen ja ehkäisyn tärkeys. Sekä tytöt että pojat kokivat seksuaaliasiat yläasteella ajankohtaiseksi. Perinteisestä seksuaalikasvatuksesta tuntuisivatkin hyötyvän parhaiten ne nuoret, joilla seksuaalisuus ja fyysinen keho ovat melko hyvin hallinnassa. Nummelin tutki vuonna 2000 pääkaupunkiseutulaisten nuorten näkemyksiä ja kokemuksia seksuaalikasvatusmateriaaleista. Materiaali kerättiin avokysymyslomakkeilla 134 yhdeksäsluokkalaiselta. Vastaajat kokivat seksuaalikasvatuslehtiset tärkeiksi, mutta niiden sisältö nähtiin puutteellisena ja päällekkäisenä koulujen seksuaaliopetuksen kanssa. Vastaajat kaipasivat monipuolista, sekä sanallisesti että kuvallisesti seksuaalisuudesta kertovaa materiaalia ja faktojen lisäksi myös kokemuksellista tietoa. Papp (1997) tutki varhaisnuorten seksuaalisuutta ja siihen liittyviä uskomuksia ja kokemuksia Suomessa sekä Virossa. Kyselylomakkeet lähetettiin satunnaisesti valituille kouluille, ja niihin vastasi 1080 Viron ja 1367 Suomen yhdeksäsluokkalaista. Tuloksista selvisi, että Suomen kouluissa opetetaan seksuaalivalistusta Viron kouluja enemmän, joten suomalaisten nuorten tietomääräkin oli suurempi. Suomalaiset nuoret puhuivat avoimemmin seksuaalisuuteen liittyvistä asioista kotona ja olivat aktiivisempia seksuaalielämässään kuin virolaiset ikätoverit.

16 12 3 TUTKIMUSONGELMAT Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata ja selvittää kahdeksasluokkalaisten käsityksiä seksuaaliterveydestä. Samalla tutkimme terveydenhoitajan osuutta seksuaaliterveyskasvatukseen. Tavoitteenamme saada tietoa terveystiedon vaikutuksista nuorten seksuaaliterveyskäsityksiin ja mahdollistaa tutkimustuloksien hyödyntäminen terveydenhoitajan työssä lisäten vaikutusmahdollisuuksia nuorten tietoihin ja asenteisiin. Tutkimustehtävinä ovat: 1. Millaisia käsityksiä kahdeksasluokkalaisilla on seksuaaliterveydestä? 2. Miten terveystieto kurssit ovat vaikuttaneet kahdeksasluokkalaisten seksuaaliterveysasenteisiin? 3. Miten nuoret kokevat terveydenhoitajan osuuden seksuaaliterveyskasvatuksessa?

17 13 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen kohderyhmäksi halusimme yhden paikallisen koulun koko ikäryhmän, jotta tulokset olisivat luotettavia ja niitä pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Tutkimus toteutettiin Kokkolan Kiviniityn yläasteen kahdeksasluokkalaisille ja se tehtiin yhteistyössä koulun opettajien ja terveydenhoitajan kanssa. Tutkimuksen aineisto kerättiin neljältä rinnakkaisluokalta, eli yhteensä 119 oppilaalta. 4.2 Tutkimuksen aiheen rajaus Tutkimuksen avulla selvitettiin oppilaiden asenteita seksuaaliterveydestä ja terveystiedon mahdollisia vaikutuksia niihin. Samalla kysyimme oppilaiden odotuksia ja mielipiteitä terveydenhoitajan osuudesta seksuaaliterveyskasvatukseen. Vaikka terveydenhoitajan työssä ja terveystiedon opetuksessa käsitellään paljon aiheita seksuaaliterveyden ulkopuolelta, jouduimme rajaamaan kyselyn koskemaan ainoastaan tätä aluetta. Näin pystyimme saamaan tuloksista yksityiskohtaisempia ja tarkempia. Aiheen rajaukseen vaikuttivat nykyajan trendit ja suuntaukset nuorison keskuudessa sekä mielenkiinto tutkia terveydenhoitajan vaikutusmahdollisuuksia nuorten asenteisiin. 4.3 Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa pyritään kehittämään luotettavia teorioita mahdollisimman suuren kohdejoukon avulla. Siihen kuuluvat keskeisesti aiempien teorioiden ja hypoteesien esittely, käsitteiden määrittely sekä havaintoaineiston soveltaminen numeeriseen muotoon. Kohderyhmästä määritellään perusjoukko, ja mahdollisesti tästä joukosta otetaan otos, jolle tutkimus suoritetaan. Muuttujat muodostetaan taulukkomuotoon ja aineisto saatetaan tilastollisesti käsiteltäväksi. Päätelmien teko perustuu aineiston tilastolliseen analysoitiin. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, )

18 14 Toinen nimitys kvantitatiiviselle tutkimukselle onkin tilastollinen tutkimus, sillä sen avulla selvitetään prosentteihin ja lukumääriin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi selvitetään eri asioiden välisiä riippuvuuksia ja tutkittavassa ilmiössä tapahtuneita muutoksia. Edellytyksenä kvantitatiiviselle tutkimukselle onkin riittävän suuri ja edustava otos. Kvantitatiivinen tutkimus vastaa sellaisiin kysymyksiin kuten Mikä? Missä? Paljonko? Kuinka usein? Yleisimpiä kvantitatiivisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelmiä ovat lomakekyselyt, www-kyselyt, strukturoidut haastattelut, systemaattinen havainnointi sekä kokeelliset tutkimukset. Tutkimusta tehdessä onkin päätettävä tutkimusongelmien ja kohderyhmän mukaan, mikä tiedonkeruumenetelmä tutkimukselle parhaiten sopii. (Heikkilä 2004, ) Tutkimuksessa käyttämämme aineistonkeruumuoto oli kyselytutkimus, koska sen avulla pystyimme keräämään laajan tutkimusaineiston ja sen analysointi oli helpommin toteutettavissa. Kyselylomakkeissa käytimme monivalintakysymyksiä, joissa oli valmiit, numeroidut vastausvaihtoehdot, sillä niiden vastauksia on mielekkäämpää vertailla ja vastaaminen vie vähemmän aikaa. Vastausten selkeys antaa mielekkään ja luotettavan vertailumahdollisuuden, ja vastaaja pystyy tunnistamaan oman vastauksensa sen muistamisen sijaan. Näin ollen sekä vastaaminen että analysoiminen on nopeaa. Koska kuljetimme kyselylomakkeet itse koululle ja opettajat huolehtivat ne oppilaille, tavoitimme mahdollisimman monta oppilasta ja saimme laajemman otoksen kahdeksasluokkalaisista tukemaan tutkimuksemme luotettavuutta. (Hirsjärvi ym. 2005, , 190.) Tutkimusta varten teimme tutkimuslupa-anomuksen Kiviniityn koulun rehtorille (Liite 1.) ja kyselyn suoritimme hänen luvallaan toukokuussa Kyselylomake jaettiin jokaiselle paikalla olleelle kahdeksannen luokan oppilaalle, mutta vastaaminen oli vapaaehtoista. Kyselylomakkeen mukana oli saatekirje (Liite 2.), joka kertoi kyselyn tarkoituksen ja korosti luottamuksellisuutta. Kyselylomake (Liite 3.) oli kolmisivuinen ja sisälsi vastausohjeen lisäksi 23 kysymystä. Kuusi kysymystä koski tulosten kannalta olennaisia vastaajan taustatietoja, viisi seksuaaliterveyttä, viisi terveystietoa ja seitsemän terveydenhoitajan osuutta. Ensimmäisessä taustatietoja käsittelevässä kysymyksessä vastaaja ympyröi omaa sukupuoltaan vastaavan vaihtoehdon, toisessa terveydenhoitajakäyntejä koskevassa kysymyksessä vastaaja valitsi kuudesta vaihtoehdosta parhaiten sopivan vaihtoehdon ja kysymyksissä 3-6 vastaaja sai valita kahdesta vaihtoehdoista itseään koskevissa väittämissä.

19 15 Kysymykset 7-23 olivat myös väittämän muodossa ja vastausvaihtoehtoja oli neljä, välillä samaa mieltä (=1) ja eri mieltä (=4). 4.4 Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen luotettavuus on yhtä kuin mittarin luotettavuus, sillä ne ovat keskenään suoraan verrannollisia. Tutkimuksen luotettavuutta tarkastellaan reliabiliteetin ja validiteetin kautta. Reliabiliteetti tarkoittaa mittaustulosten toistettavuutta, eli kykyä antaa yhtenäisiä tuloksia tutkimusta toistettaessa. Hyvä validiteetti puolestaan tarkoittaa mittarin tai tutkimusmenetelmän mittaavan juuri sitä, mitä sen on tarkoituskin mitata. (Hirsjärvi ym.2005, 216; Metsämuuronen 2000, 21 22) Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa ja sen kannalta on erittäin tärkeää, että tutkimusotos on riittävän suuri ja edustava, vastausprosentti on korkea ja kysymykset mittaavat oikeita asioita kattaen koko tutkimusongelman. (Heikkilä 2004, ) Kyselytutkimusta tehtäessä ei voida olla varmoja siitä, ovatko vastaajat pyrkineet vastaamaan rehellisesti, mikä vähentää tutkimuksen luotettavuutta. Lomakkeesta pyrimme tekemään mahdollisimman selkeän ja tarkoituksen mukaisen, jotta väärinymmärrykset eivät vaikuttaisi luotettavuuteen. Aiheen henkilökohtaisuus vaikuttaa myös luotettavuuden arviointiin, sillä aiheeseen perehtyneisyys heijastuu vastauksiin. (Hirsjärvi ym. 2005, 184.) Vastaajat osaavat vastata heidän omia mielipiteitään ja tuntemuksiaan koskeviin kysymyksiin helposti, mutta liian henkilökohtaiset kysymykset saattavat myös aiheuttaa pelkoja kyselyn luottamuksellisuudesta. Tutkimustulosten luotettavuuden kannalta on huomioitava suuri otoskoko (N=119). Koska kysely suoritettiin oppitunnin alussa, saimme vastaukset jokaiselta kyselyhetkellä paikalla olleelta kahdeksasluokkalaiselta. Näin ollen katoa ei ollut ja yleistettävyyksiä kyseisen koulun kohdalta oli helppo tehdä.

20 Tutkimusaineiston käsittely ja analysointi Kerätyn aineiston analyysi, tulkinta ja johtopäätösten teko on tutkimuksen tärkeimpiä vaiheita, sillä siihen on tähdätty tutkimuksen aloittamisesta lähtien. Ensimmäiseksi tarkistetaan aineisto mahdollisesti puuttuvien lomakkeiden, tietojen tai virheellisyyksien osalta. Mikäli tietojen täydennykseen ei nähdä tarvetta, aineisto järjestetään tiedon tallennusta ja analyyseja varten. Analyysitavat voidaan karkeasti jäsentää selittämiseen ja ymmärtämiseen pyrkiviin lähestymistapoihin. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa käytetään usein selittävää aiheenlähestymistä ja tähdätään aineiston tilastolliseen käsittelyyn. Aineistosta muodostetaan muuttujia koodaamista varten, jossa jokaiselle tutkittavalle kohteelle annetaan jokin arvo jokaisella muuttujalla. (Hirsjärvi ym. 2005, , 212.) Tulosten analysoinnin jälkeen tulokset täytyy selittää ja tulkita. Tämä tarkoittaa tulosten pohtimista ja johtopäätösten tekemistä. Mittauksen pätevyys tulee asettaa kyseenalaiseksi ja pohtia, mittaako tutkimus sitä, mitä sen on tarkoitus mitata. Tuloksista olisi pyrittävä rakentamaan synteesejä, jotka kokoavat yhteen pääseikat ja antavat vastaukset tutkimusongelmiin. Tällöin tutkija voi rakentaa johtopäätöksiä ja pohtia mikä merkitys saaduilla tuloksilla on tutkimuksen aihetta, sekä laajempaa kokonaisuutta koskien. (Hirsjärvi ym.2005, ) Käytimme työssämme SPSS-tilasto-ohjelmaa. Tulokset esitämme frekvensseinä ja prosentteina. Kysymyslomakkeet käsittelimme nimettöminä ja ne hävitettiin asianmukaisesti opinnäytetyön valmistuttua.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Tuuli Mirola Anneli Pirttilä Terttu Kauranen Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Materiaalia ja menetelmiä nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen Kehittämishankkeen tuloksia

Materiaalia ja menetelmiä nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen Kehittämishankkeen tuloksia Materiaalia ja menetelmiä nuorten seksuaaliterveyden edistämiseen Kehittämishankkeen tuloksia Riitta Leikko, lehtori, TtM, kätilö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Nuorten seksuaaliterveyden edistämisen -hanke

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa 2009. Petri Niemi Jyväskylässä 14.5.2009

Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa 2009. Petri Niemi Jyväskylässä 14.5.2009 Oppilaanohjauksen tila Turun yläkouluissa 2009 Petri Niemi Jyväskylässä 14.5.2009 Arvioinnin tavoitteet Tukea koulun ohjauksen kehittämistyötä Arvioida opetussuunnitelman rajaamien tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen

Tulevaisuuden osaaminen Tulevaisuuden osaaminen 0korkea-asteen ajattelu 0 ammattispesifinen osaaminen 0 emotionaalinen älykkyys Prof. Pekka Ruohotie Opettajan työ on muuttunut 0Opetustyön ydin on säilynyt Mikä on muuttunut? opettajan

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä

Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Terveydenhoitaja Annikki Törmänen, Limingan kouluneuvola, annikki.tormanen@liminka.fi, 050 3655360 Terveydenhoitajapäivät Tampere 7.2.2013 Uusi Oulu

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto LANU-koordinaatioryhmä 26.11.2015 Turku Näin tutkimus toteutettiin NUORET LUUPIN ALLA 2014 Vastaajat

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla

Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mielenterveyskuntoutujia koskeva tutkimushanke Vantaalla Mirkka Järvinen Shg,TtM, TtT-opisk., projektityöntekijä, Vantaa Jorma Suni Johtava ylihammaslääkäri, Vantaa Taustaa Vantaan tutkimusosiolle Kansainvälisesti

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

SELVITYS. Seksuaali- ja lisääntymisterveys -asennekysely ammattikoululaisille 2015. Jouni Tuomi & Anna-Mari Äimälä

SELVITYS. Seksuaali- ja lisääntymisterveys -asennekysely ammattikoululaisille 2015. Jouni Tuomi & Anna-Mari Äimälä SELVITYS Seksuaali- ja lisääntymisterveys -asennekysely ammattikoululaisille 2015 Jouni Tuomi & Anna-Mari Äimälä 2 Sisällys 1. Johdanto 2. Vastaajien taustatiedot. Ammattikoululaisten seksuaali- ja lisääntymisterveysasenteet

Lisätiedot