Niina Mäntykorpi & Suvi Pokela TERVEYSTIEDON OPPIMISEN JA TERVEYDENHOITAJAN OHJAUKSEN VAIKUTUS KAHDEKSASLUOKKALAISTEN SEKSUAALITERVEYSASENTEISIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niina Mäntykorpi & Suvi Pokela TERVEYSTIEDON OPPIMISEN JA TERVEYDENHOITAJAN OHJAUKSEN VAIKUTUS KAHDEKSASLUOKKALAISTEN SEKSUAALITERVEYSASENTEISIIN"

Transkriptio

1 Niina Mäntykorpi & Suvi Pokela TERVEYSTIEDON OPPIMISEN JA TERVEYDENHOITAJAN OHJAUKSEN VAIKUTUS KAHDEKSASLUOKKALAISTEN SEKSUAALITERVEYSASENTEISIIN Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Lokakuu 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU TIIVISTELMÄ Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja Tekijät: Niina Mäntykorpi ja Suvi Pokela Opinnäytetyön nimi: Terveystiedon ja terveydenhoitajan ohjauksen vaikutus kahdeksasluokkalaisten seksuaaliterveysasenteisiin Työn ohjaaja: TtM, Lehtori, Timo Kinnunen Työn tarkastaja: KL, Maija Maunula Valmistumisvuosi: 2007 Sivuja: 34+3 Opinnäytetyön tarkoituksena terveystieto-oppinaineen sekä terveydenhoitajan vaikutuksia Kiviniityn koulun kahdeksasluokkalaisten asenteisiin ja tietoihin seksuaaliterveydestä. Lisäksi tutkimme sitä, että kuinka saatavilla nuoret kokivat terveydenhoitajan palveluiden olevan. Tutkimusaineisto koostuu kaikista Kiviniityn koulun 8-luokkalaisista, kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista. Yhteensä kyselyyn vastasi 84 oppilasta, joista 42 oli tyttöjä ja 42 poikia. Tukimustehtävät olivat: millaisia käsityksiä kahdeksasluokkailaisilla on seksuaaliterveydestä? Miten terveystieto-kurssit ovat vaikuttaneet kahdeksasluokkalaisten seksuaaliterveysasenteisiin? Kuinka nuoret näkevät terveydenhoitajan osuuden seksuaaliterveyskasvatuksessa? Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka suoritettiin kolmisivuisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeen kaikki 23 kysymystä olivat monivalintakysymyksiä. Kysymykset oli jaettu neljään osioon, jotka olivat taustatiedot, seksuaaliterveys, terveystieto sekä kouluterveydenhoitaja. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tutkimustuloksista kävi ilmi että terveystieto-kurssi on tarpeellinen tiedonlähde 8- luokkalaisille seksuaaliterveystietoja ajatellen. Suurin osa koki, että kurssi on ainakin jonkin verran hyödyllinen ja että kurssilta saa ajankohtaista tietoa. Lisäksi kurssi oli muuttanut useiden oppilaiden (77,4 %) käsityksiä seksuaaliterveydestä. Lähes kaikki vastaajista olivat sitä mieltä, että koulussa saa riittävästi tietoa seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista, niin kurssilta kuin myös terveydenhoitajalta. Terveydenhoitajan tavoitettavuuteen koululla sekä luotettavuuteen suurin osa oppilaista oli tyytyväisiä. Avainsanat: Terveystieto, seksuaaliterveys, terveydenhoitaja

3 Central Ostrobothnia University Of Applied Sciences Degree Programme In Nursing Public Health Nurse ABSTRACT Authors: Niina Mäntykorpi and Suvi Pokela Name of the thesis: The effects of health education and guidance given by a school health nurse on an 8 th grader s attitude concerning sexual health. Instructor: Timo Kinnunen Supervisor: Maija Maunula Year of completion: 2007 Pages: 34+3 The purpose of the thesis was to clarify the effects of health education and guidance given by school health nurse on the attitudes and knowledge of sexual health of eighth graders in Kiviniitty School. In addition we studied students opinion on how easily the services of the school health nurse were at available. The data consisted of all of the 8 th graders (N=119), answering to the questionnaire was voluntary. In total, 84 students answered to the questionnaire, of whom 42 were girls and 42 were boys. The research method was quantitative, and it was done with the help of a three-page questionnaire. All of the 23 questions were multiple-choice questions, being divided into four sections: background information, sexual health, health education and the school health nurse. The data was analysed with the help of SPSS-statistics program. The results indicate that the health care courses as well as the school health nurse have notable influences on the attitudes and health care knowledge of the pupils. According to the respondents, sexual health is being covered in schools sufficiently and 81% of the students felt the school was providing them with new information on sexual health. Almost all of the respondents regarded themselves as having sufficient information about sexual health. This thesis concludes that the health care course is a rather useful source of information to the eighth graders. Almost all of the respondents agreed that health education courses are both upto-date and useful. 73, 4% of the respondents considered that health education courses have changed their attitudes of sexual health. The information received from the school health nurse was considered as useful by the youth and 65, 4 % of the respondents felt that it was easy to talk to the school health nurse. 80, 9 % of the respondents could trust the school health nurse and almost as many admitted that the school health nurse had influenced their sexual health positively. Key words: Health education, eighth grader, sexual health, school health nurse

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 NUORTEN SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN TERVEYS- TIEDON JA TERVEYDENHOITAJAN AVULLA Nuoruusiän kehitys Terveystieto oppiaineena Seksuaaliterveyden opettaminen Kouluterveydenhoitaja seksuaaliterveyden edistäjänä Aikaisemmat tutkimukset 9 3 TUTKIMUSONGELMAT 12 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen aiheen rajaus Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen luotettavuus Tutkimusaineiston käsittely ja analysointi 16 5 TULOKSET Tutkimuksen taustatiedot Seksuaaliterveyttä koskevat asenteet ja mielipiteet Nuorten käsitykset terveystiedon opetuksesta Kouluterveydenhoitaja seksuaaliterveyden ohjaajana 21 6 POHDINTA Tutkimusmenetelmien tarkastelua Tutkimustulosten tarkastelua 27 LÄHTEET 33 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme aihe käsittelee kahdeksasluokkalaisten nuorten terveystietokasvatusta ja terveystiedon opettamisen sekä kouluterveydenhoitajan merkitystä seksuaaliterveydelle. Tutkimus suoritettiin keväällä 2007 Kokkolan Kiviniityn yläasteen kahdeksasluokkalaisille yhteistyössä koulun terveydenhoitajan, Pirjo Mansikka-Ahon kanssa. Opinnäytetyön lähtökohtana oli terveystiedon tuleminen uutena oppiaineena koulujen opetussuunnitelmiin porrastetusti vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. Vuodesta 2006 asti terveystieto on ollut pakollinen kaikille luokkalaisille ja sen keskeiset sisällöt rakentuvat lapsen kasvun ja kehityksen myötä ajankohtaisiksi tulevista terveysasioista, kuten kehityksestä, terveydestä ja seksuaalisuudesta. Se luo perustaa aikuisuuden hyvinvoinnille sekä kehittää motivaatiota ja myönteisiä asenteita terveellisiä elämäntapoja kohtaan. (Terho 2002, ) Itse seksuaaliterveysopetuksen keskeinen tavoite on tukea nuorten seksuaalisen ja sukupuoli-identiteetin kehittymistä ja sen perustana ovat itsetuntemus, ihmissuhteet ja vuorovaikutustaidot. (Liinamo 2005,24.) Tutkimuksen avulla halusimmekin selvittää, onko terveystiedon opettamisella vaikutusta nuorten seksuaaliterveystietojen lisäksi myös asenteisiin ja kuinka terveydenhoitaja kykenisi paremmin edistämään heidän seksuaaliterveyttään. Valitsimme kahdeksasluokkalaiset tutkimuksen kohderyhmäksi, sillä se on mullistavaa kasvun ja kehityksen aikaa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kahdeksasluokkalaiset ovat vuotiaita, ja tässä iässä nuori muodostaa oman, riippumattoman arvomaailmansa. Tämän nuoruusvaiheen haasteena on seksuaalinen kypsyminen ja oman identiteetin hyväksyminen, mutta liian varhainen seksuaalisuuden korostaminen voi johtaa ongelma- ja riskikäyttäytymiseen. (Kosunen ja Ritamo, 2004, ) Terveystiedon opetuksen vaikutuksia asenteisiin onkin hyvä peilata juuri tämän ikäisten nuorten kohdalla, sillä ikävaiheeseen kuuluu tiedon runsas kertyminen sekä kavereilta että tiedotusvälineistä. Tämä saattaa väärentää seksuaalisuudesta kehittyvää kuvaa, jonka korjaaminen myöhemmässä ikävaiheessa voi olla haastavaa.

6 2 2 NUORTEN SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMINEN TERVEYS- TIEDON JA TERVEYDENHOITAJAN AVULLA 2.1 Nuoruusiän kehitys Aikuisuuteen ei siirrytä suoraan lapsuudesta, vaan se tapahtuu asteittain. Nuoruusikä määritellään yleisesti alkamaan noin 12 ikävuodesta ja päättymään 22 ikävuoteen, ja tällöin nuoresta muodostuu psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Tähän vaikuttavat nuoren oma aktiivisuus, ympäristö sekä perimä. Kehitystapahtumat kulkevat rinnakkain ja ne ovat sidoksissa nuoren oman murrosiän alkuun. (Nummelin 1997, 21; Muhola & Määttälä 2002, 3.) Nuoren psyykkinen kehitys jaetaan kolmeen osa-alueeseen: seksuaaliseen kehitykseen, joka nousee biologisesta kypsymisestä, itsenäistymiseen sekä identiteetin muodostumiseen. Kehitystä tapahtuu jokaisessa nuoruusiän eri vaiheessa, joka on jaoteltu varhaisnuoruuteen, keskinuoruuteen ja myöhäisnuoruuteen. Varhaisnuoruus käsittää kaikki vuotiaat ja keskinuoruus, eli varsinainen nuoruus, kaikki vuotiaat nuoret vuotiaat käyvät puolestaan jo myöhäisnuoruuden vaihetta. Peruskoulun kahdeksasluokkalainen, iältään vuotias, elää psyykkisessä kehityksessään joko varhaisnuoruutta tai keskinuoruutta ja käy läpi niiden sisältämiä kehitysvaiheita. Puberteetin alkaminen käynnistää varhaisnuoruuden ja hormonaalisten muutosten aiheuttamien sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittyminen voi herättää ahdistusta ja häpeää. Myös tunne-elämykset voimistuvat, mieliala tulee ailahtelevaiseksi ja ihmissuhteet muuttuvat. Suhtautuminen vanhempiin alkaa muuttua selvästi, mikä johtaa keskinuoruudessa yleensä tapahtuvaan vanhemmista irtautumiseen. Kaverisuhteet muodostuvat yhä tärkeämmiksi ja niiden avulla nuori peilaa itseään ja omaa seksuaalisuuttaan. (Laine 2002, ; Liinamo 2005, 36.) Murrosiän alkaminen aiheuttaa suuria muutoksia nuoren fyysisessä olemuksessa. Tähän liittyvät sukupuolinen kypsyminen, kasvupyrähdys sekä lopulta pituuskasvun hidastuminen ja päättyminen. Suurimmat fyysiset muutokset tytöillä ovat rintarauhasten kehittyminen, sekä ensimmäinen kuukautisvuoto, joka ilmaantuu noin kahden vuoden kuluttua murrosiän

7 3 alkamisesta. Pojilla sukupuolielinten kasvu, ensimmäiset siemensyöksyt ja äänen madaltuminen ovat merkkejä murrosiästä. Nuoren kasvu ja siinä esiintyvät mahdolliset ongelmat näkyvät usein huolena omasta kehosta. Tällöin nuori hakeutuu usein terveydenhoitajan tai muun asiantuntijan puheille. Tässä ikävaiheessa nuori tarvitsee vahvistusta sille, että hänen kehonsa on juuri sellainen kuin sen pitää olla. (Laine 2002, ) Nuorten sosiaalisten taitojen kehitys on yhteydessä moniin tekijöihin, kuten nuoren koulumenestykseen ja vanhempien koulutustasoon. Yläasteella nuoret muodostavat epäyhtenäisemmän ryhmän kuin ala-asteella, jonka vuoksi heidän sosiaaliset suhteensa vaihtelevat suuresti. Kouluyhteisön ulkopuolella nuoret toimivat yleensä mielellään ryhmissä ja ovat hyvin sosiaalisia, mutta on myös hiljaisia ja vetäytyviä nuoria, joilla saattaa olla sosiaalisessa kehityksessä vuosienkin viive. Tämä ilmenee usein vasta peruskoulun jälkeen, kun nuori on kykenemätön jatko-opiskeluihin. Sosiaalisen identiteetin kehitykseen kuuluvat myös pohdiskelut moraalisista, yhteiskunnallisista ja ideologisista kysymyksistä, eivätkä ajatukset useinkaan pohjaa vanhempien tai opettajien näkemyksiin. (Kaivosoja 2002, ) Yläasteella nuorten seurustelusuhteet tulevat ajankohtaisiksi ja yleistyvät. Suurimmalla osalla peruskoulun päättävistä nuorista on kokemuksia seurustelusta ja myös seksuaalikokemusten määrä kasvaa iän myötä. Valtakunnallisten tutkimusten mukaan 1990-luvun lopussa peruskoulujen kahdeksasluokkalaisista tytöistä seurusteli noin joka kuudes ja pojista joka kahdeksas. Seurustellessaan nuori peilaa itseään ja testaa omaa seksuaalista identiteettiään. Rakastumiset ovat usein intohimoisia ja lyhytaikaisia ja näissä korostuu tyttöjen ja poikien välinen huomattava kehitysero. Tytöt seurustelevat usein vakiintuneesti itseään vanhempien poikien kanssa. (Kaivosoja 2002, 118; Liinamo 2005, ) 2.2 Terveystieto oppiaineena Koululakien muutokset tulivat voimaan (453, 454, 455/2001), joiden myötä terveystiedosta tuli perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen tietoaine, kun se aiemmin oli luokiteltu taito- ja taideaineeksi, jolloin se oli rinnastettavissa esimerkiksi liikuntaan. Luokkien 1-6 terveystiedon opetuksesta vastaa luokanopettaja luokkalaisten ja lukion sekä ammatillisen koulutuksen terveystiedon opetuksesta vastaa

8 4 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut terveystiedon opettaja. Siirtymävaihe uuteen käytäntöön kestää kuitenkin vuoteen Ennen tätä vuotta terveystietoa opettamaan ovat päteviä esimerkiksi aineopettajat. (Simonen 2002, ) Terveystieto tuli uutena oppiaineena koulujen opetussuunnitelmiin porrastetusti vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä ja vuodesta 2006 asti se on ollut pakollinen kaikille 7 9 -luokkalaisille. Opetussuunnitelman mukaan terveystiedon opetusta tulee järjestää kolme vuosiviikkotuntia omana oppiaineenaan, mikä tarkoittaa kolmea erillistä, noin 38 oppitunnin mittaista kurssia. (Kosunen & Ritamo 2004, ) Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on terveyden ymmärtäminen psyykkiseksi, fyysiseksi ja sosiaaliseksi kokonaisuudeksi. Sen keskeisiin sisältöihin kuuluu kasvun ja kehityksen osa-alueet, terveyden merkitys arjessa ja elämän eri vaiheissa, voimavarojen tunnistaminen, sekä yhteiskunnan ja kulttuurin vaikutus terveyteen. (Opetushallitus 2004.) Terveystiedon opettaminen on terveysalan näkökulmasta tarpeellista: kun väestön määrällisiä terveystietoja ja taitoja lisätään huomattavasti, antaa tämä yhä useammalle suomalaiselle valmiudet perustaa omat elämäntapavalintansa tietoisiin valintoihin. Mikäli terveystietoa sisällytetään riittävä tuntimäärä kaikkia oppivelvollisia kohtaan, saattaa tämä osaltaan vähentää koulutuksen tasoeroista johtuvia terveyseroja. (Simonen 2002, ) Terveystietoa käsitellään eri näkökulmista riippuen vuosikurssista. Seitsemännellä luokalla aloitetaan murrosiän kasvun ja muutoksen asioista. Kurssilla käydään läpi pituuden, painon ja seksuaalisuuden kehitystä sekä perheen ja ystävien merkitystä nuoren elämässä. Kurssilla käsitellään ympäröivän yhteiskunnan ilmiöiden, kuten lainsäädännön ja tiedotusvälineiden vaikutuksia nuoreen, ja lisäksi käydään läpi nuoren keskustelutaitojen kehittämistä, voimavarojen löytämistä, sekä selviämisen keinoja itsensä ja muiden kanssa. Kurssin päätavoitteena on erityisesti sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääntyminen erityisesti erilaisten harjoitusten ja itsearvioinnin keinoin. (Reinikkala, Ryhänen, Penttinen & Pesonen 2003, 5.) Kahdeksannella luokalla kurssi keskittyy murrosikäisen nuoren elämäntilanteeseen, joka on monella tapaa valintojen aikaa. Kurssilla perehdytään jokapäiväisten valintojen merkitykseen hyvinvointiin ja terveyteen sekä liikunnan, levon ja ravinnon tasapainon tärkeyteen. Kurssilla huomioidaan myös tavallisimmat sairaudet sekä päihteiden ja huumeiden

9 5 haittavaikutukset. Seksuaalisuus ja seurustelu nähdään yhä suurempana osana nuoren kehitystä. (Reinikkala, Ryhänen, Penttilä, Pesonen & Vertio 2004, 5.) 2.3 Seksuaaliterveyden opettaminen Seksuaaliterveys on käsitteenä laaja, sillä se sisältää sekä fyysisen, psyykkisen, ja sosiokulttuurisen terveyden ja hyvinvoinnin ulottuvuudet. Seksuaaliterveyden käsite otettiin käyttöön Maailman terveysjärjestö WHO:n konferenssissa vuonna 1975, ja sen sisältö ja painotukset ovat muuttuneet ajan myötä. Vuonna 2000 WHO ja Pan-Amerikan terveysjärjestö PAHO määrittelivät maailman seksologiyhdistyksen kanssa seksuaaliterveyden seksuaalisuuteen liittyväksi fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiokulttuurisen hyvinvoinnin tilaksi. Seksuaaliterveyttä on kuvattu myös itsensä hyväksymiseksi, kyvyksi olla läheisessä suhteessa kumppanin kanssa, kyvyksi vuorovaikutukseen ja vastuulliseen seksuaaliseen toimintaan sekä yksilöiden erilaisuuden ja moninaisuuden hyväksymiseksi ja kunnioittamiseksi. Seksuaaliterveydessä onkin näin ollen kyse paljon laajemmista asioista kuin pelkästään seksuaalisista toiminnoista. Tavoitteena nähdään yksilön valinnan vapaus elämäntyyliin, joka edistää hänen fyysistä ja emotionaalista terveyttään ja jossa hän voi olla vapaa seksuaalisesta riistosta ja hyväksikäytöstä. Seksuaaliterveyden ohella käytetään usein myös käsitettä lisääntymisterveys, mutta seksuaaliterveyden käsite kattaa laajemmin seksuaaliseen kehitykseen liittyviä tekijöitä ja sen katsotaan olevan kokonaisvaltaisemmin ihmisen hyvinvointia korostava. (Liinamo 2005, 21 22; Nurmi 2000, ) Seksuaaliterveyden edistäminen nähdään prosessina, jossa ihmisiä mahdollistetaan toimimaan terveyttä edistävästi. Keinoina käytetään sekä yksilön kykyjen ja taitojen vahvistamista, että sosiaalisten, ympäristöllisen ja taloudellisten olosuhteiden muuttamista. Tämä toimii usein nuoriin ja kouluihin kohdistuvien toimien kautta seksuaalikasvatuksen, nuorten valtakunnallisen seksuaalivalistuslehden sekä kouluun kohdistuvien ohjelmien ja kampanjoiden avulla. Näillä pyritään nuorten terveeseen seksuaalisuteen. (Liinamo 2005, 23.) Seksuaalisesti terve ihminen kokee oman seksuaalisuutensa miellyttävänä ja turvallisena ja pystyy toteuttamaan itseään ilman ahdistusta ja syyllisyyttä. Hän kykenee vastuullisesti valitsemaan ja päättämään, missä määrin haluaa kokemuksia seksuaalisuudesta ja nauttii

10 6 omasta seksuaalisuudestaan ilman, että siitä on ruumiillista haittaa tai vahinkoa hänelle itselleen tai muille. (Nurmi 2000, ) Terveystiedon opetuksen keskeisimpiin sisältöihin kuuluu seksuaalisen kehityksen eri piirteiden ja seksuaalisen hyvinvoinnin perusteiden ymmärtäminen. Seksuaaliopetuksen keskeinen tavoite on edistää nuorten seksuaalisen ja sukupuoliidentiteetin kehittymistä. Se sisältää myös ihmissuhteisiin, seksuaaliasenteisiin, seksuaalirooleihin ja sukupuolten välisiin suhteisiin liittyviä sisältöjä, sekä vuorovaikutus- ja päätöksentekotaitojen harjoittelua. (Kosunen ym.2004, 141; Liinamo 2005, 24; Viitala 2002, 6.) Seitsemännellä luokalla terveystiedon seksuaaliopetuksessa keskitytään enemmän oman itsensä tuntemiseen ja minäkuvan kehittymiseen. Tyttöjen ja poikien murrosiässä tapahtuvat muutokset, seurustelusuhteiden synty ja vastuun kantaminen itsestään ja muista ovat kurssin keskeiset seksuaaliterveyden osa-alueet. Seksuaalisuutta korostetaan yhtenä elämämme tärkeimmistä voimavaroista ja tutustuminen oman seksuaali-identiteetin löytämiseen sekä seksuaalisen mielihyvän tavoitteluun alkaa. (Reinikkala ym. 2003, ) Kahdeksannella luokalla syvennytään enemmän omaan seksuaalisuuteen, erilaisiin seksuaalisiin suuntautuneisuuksiin ja vakavampaan seurusteluun. Kurssilla käydään läpi yleisimmät asiat suudelmista ja hyväilyistä seksuaaliseen kanssakäymiseen sekä ehkäisyvälineet, niiden käyttö ja raskauden mahdollisuus. Nuoret saavat myös tietoa seksuaalisuuden ikävistä puolista, kuten sukupuolitaudeista, pornografiasta, pedofiliasta sekä insestistä. (Reinikkala ym. 2004, ) Koulujen seksuaalikasvatus on tarpeen, sillä ei-toivottujen raskauksien määrä ja sukupuolitautitartunnat ovat lisääntyneet ja seksuaalikäyttäytyminen on muuttunut vapaammaksi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Stakesin vuosittaisten Kouluterveyskyselyjen mukaan varsinkin seksiasioita ajankohtaisina pitävien tyttöjen määrä on kasvanut jatkuvasti ja seksuaalinen kanssakäyminen on lisääntynyt peruskouluikäisillä. Valtaosa nuorista ei kuitenkaan ole aloittanut varsinaista sukupuolielämää ennen peruskoulun päättymistä, ja tuoreimpien tutkimusten mukaan kokemusten ja aktiivisuuden lisääntyminen olisi jopa pysähtymässä. (Kosunen 2004, ) Myös nuorten vanhemmat toivovat koulun osallistumista seksuaaliopetukseen yhä enemmän. Suunnitelmallinen seksuaaliopetus olisi heidän mielestään hyvä aloittaa noin 10-11

11 7 vuoden iässä, jolloin voitaisiin keskustella yhdessäolosta ja toisen huomioimisesta. Varsinainen seksuaalisuudesta puhuminen tulisi ajankohtaiseksi vasta yläasteella. Oppilaiden mukaan seksuaalisuudesta voitaisiin keskustella jo ala-asteella, mutta yksityiskohtaisemmat tiedot tulisi jättää yläasteelle. (Viitala 2002, 10.) 2.4 Kouluterveydenhoitaja seksuaaliterveyden edistäjänä Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat ensisijaisesti kouluterveydenhoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa. Kuitenkin kouluterveydenhoitaja on koululla paljon useammin kuin lääkäri, näin hänellä onkin kokonaisvaltainen vastuu koulujen oppilaskohtaisen terveydenhuoltoohjelman toteuttamisesta, yhteensovittamisesta ja seurannan järjestämisestä. Kouluterveydenhoitaja toimii oppilaiden hyvinvoinnin valvojana koulussa. Häneltä odotetaan hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyökykyjä sekä taitoja työskennellä lasten ja nuorten kanssa. Lisäksi edellytetään hyviä tietoja lasten ja nuorten kehityksestä, terveydestä ja sairauksista sekä on tunnettava diagnostiikka, hoito ja kuntoutus. Terveydenhoitajan on tärkeää ymmärtää ennalta ehkäisevän työn merkitys ja ylläpitää suhteita muihin lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaaviin tahoihin. Kouluterveydenhoitajalta odotetaan myös hyviä tietoja, myönteistä suhtautumista sekä motivaatiota seksuaalikasvatukseen ja -neuvontaan. (Laakso 2002, 39; Nurmi 2000, 98.) Vastaanotto on tärkein osa kouluterveydenhoitajan työnkuvaa. Vastaanotolla hoidetaan perusrokotukset ja annetaan rokotuksiin liittyvää neuvontaa, sekä toteutetaan oppilaiden yksilöllisiä terveystarkastuksia, joissa arvioidaan kokonaisvaltaisesti oppilaan terveydentilaa ja jaetaan terveystietoa. Terveydenhoitajan on myös tärkeä toimia kuuntelijana, ja vastaanotolla oppilaan pitäisi pystyä keskustelemaan terveyteen ja muihin elämänosaalueisiin liittyvistä asioista. Yksilöllisesti annettu terveyskasvatus on todettu tehokkaimmaksi ja luontevimmaksi. Kouluterveydenhoitajan asiantuntemuksen on hyvä olla myös muun henkilökunnan käytettävissä. (Muhola & Määttälä 2003, 19.) Kouluterveydenhoitajan työ edellyttää terveydenhuoltotyön asiantuntemusta, terveyskeskeistä työotetta sekä sairaanhoitovalmiuksia. Työ on kuitenkin monien ammattiryhmien yhteistä työskentelyä, joten kouluterveydenhoitajalta odotetaan myös hyvien yhteistyökykyjen lisäksi myös itsensä jatkuvaa kouluttautumista ja kehittämistä. Nykyään lasten ja

12 8 nuorten terveyden edistämisen täytyy pohjautua teoriatietoon ja siinä tulee ottaa huomioon myös oppilaiden elämäntilanteet. Lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen seuranta ja edistäminen on terveydenhoitajan päätehtävä. Yhteistyössä muiden tahojen kuten perheiden ja kouluviranomaisten kanssa hänen tulee tukea myös oppilaiden terveellistä ja turvallista koulunkäyntiä. (Ruski 2002, 49.) Seksuaaliterveyden edistäminen on yksi kouluterveydenhoitajan keskeisimmistä osaalueista. Kouluterveydenhuollon asiantuntemusta käytetäänkin jatkuvasti enemmän ja monipuolisemmin seksuaalikasvatuksen toteuttamisessa. Nykyisin noin puolella yläasteista kouluterveydenhoitaja osallistuu seksuaaliopetukseen, joka tarkoittaa lähinnä raskauden ehkäisymenetelmien opettamista. Koulujen suurena haasteena on löytää tasapaino seksuaaliopetukseen, sillä nuoret ovat eri vaiheissa seksuaalisessa kypsymisessä. Opetuksen tulisi ottaa myös huomioon sukupuolten väliset erot, sillä kehitys kulkee eri tahtia tytöillä ja pojilla. Kahdenkeskisten tapaamisten perusteella kouluterveydenhoitaja saa realistisen kuvan siitä, missä vaiheessa kukin nuori on seksuaalisessa kehityksessä ja kokeneisuudessa. Tapaamisten pohjalta terveydenhoitaja voi suunnitella seksuaaliopetusta yksilölliseksi. (Kosunen 2002, , 136.) Nuorilla on paljon kehitystään ja seksuaalisuuttaan koskevia kysymyksiä ja nuoret kaipaavat keskusteluja seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Läheskään kaikilla nuorilla ei ole tilaisuutta puhua henkilökohtaisista kysymyksistä kenenkään kanssa, joten kouluterveydenhuollon rooli nuoren ohjauksessa ja neuvonnassa voisi olla monimuotoisempi. Kouluterveydenhoitajan tulisi olla se henkilö, kenen puoleen nuorten olisi tarvittaessa helppo kääntyä. Nuorten kanssa työskentely vaatiikin kouluterveydenhoitajien vuorovaikutustaitojen tietoista kehittämistä. Nuorten kohtaamiseen on varattava aikaa, eikä nuori ole välttämättä valmis keskustelemaan kiusallisiksi koetuista asioista. Tapaamisissa tulisi välittyä moralisoimaton ilmapiiri ja neutraali asenne käsiteltäviä asioita kohtaan. Terveydenhoitajan olisi tunnistettava myös nuoret, jotka ottavat riskejä sukupuolielämässään ja joilla on mahdollisesti ongelmia perheen sisällä, ja kyetä voittamaan heidän luottamuksensa. Useissa perhesuunnittelupalveluja käsittelevissä tutkimuksissa onkin todettu nuorten pitävän luottamuksellisuutta erittäin tärkeänä asiana. Vastaanotolla keskusteltavat asiat eivät saa vuotaa kotiin tai opettajainhuoneeseen. Mikäli luottamusta ei synny, seksuaalisuuteen liittyviä asioita ei voida käsitellä lainkaan. (Kosunen 2002, ).

13 9 2.5 Aikaisemmat tutkimukset Koska terveystieto tuli pakolliseksi 7-9 -luokkalaisille vasta vuonna 2006, on sen vaikutuksia nuorten asenteisiin ehditty tutkia vähän. Aikaisemmin on tutkittu lähinnä nuorten tietoja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista sekä näkemyksiä kouluterveydenhoitajan työstä. Liinamo tutki vuonna 2005 suomalaisnuorten seksuaalikasvatusta ja seksuaaliterveystietoja oppilaan ja koulun näkökulmasta. Tutkimusaineistona olivat vuosien 1996 ja peruskoulujen Kouluterveyskyselyjen 8. ja 9. luokkien aineistot. Tämä kattaa 67 % koko maan kyseisten vuosien oppilasmääristä. Tulosten mukaan 1990-luvun lopulla tyttöjen seksuaalitiedot olivat paremmat kuin poikien ja eri väittämistä sukupuolitauteja koskevat asiat tiedettiin huonointen. Myöhäinen puberteetin alkamisikä todettiin olevan yhteydessä huonoihin seksuaaliterveystietoihin sekä tytöillä, että pojilla. Tyttöjen tietoihin vaikutti myös se, ettei seksuaaliasioita koettu ajankohtaisiksi. Monipuolisen seksuaaliopetuksen nähtiin parantavan oleellisesti nuorten seksuaaliterveystietoja varsinkin kahdeksasluokkalaisilla. Vähäinenkin seksuaaliopetus kouluissa lisäsi nuorten tietomäärää, mutta muulla terveysopetuksella ei nähty olevan vaikutusta. Maunula tutki vuonna 2003 peruskoululaisten kokemuksia ja näkemyksiä kouluterveydenhuollosta. Otoksen koko oli 240 peruskoulun kuudesluokkalaista ja 106 yhdeksäsluokkalaista Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymän alueelta. Aineisto kerättiin oppilaiden vapaamuotoisista esseistä sekä puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla. Tutkimuksen mukaan kuudesluokkalaiset ajattelivat kouluterveydenhuollon liittyvän terveystarkastuksiin ja seulontoihin. Eniten hyviä kokemuksia he saivat hoidon onnistuneesta lopputuloksesta ja huonot kokemukset liittyivät yleensä rokotus- ja pistämistilanteisiin. Yhdeksäsluokkalaiset kokivat kouluterveydenhoitajan olevan vaikeasti tavoitettavissa ja henkilökohtaisista asioista kysyminen oli heidän mielestään vaikeaa. Kehittämisajatuksiksi nostettiin terveysasioista kertominen oppitunneilla, henkilökohtaiset terveyskeskustelut sekä luotettavuus ja tavoitettavuus. Molemmissa ikäryhmissä painotettiin myös terveydenhoitajan ammattiosaamisen sekä oppilaiden yksilöllisen huomioimisen tärkeyttä. Muhola ja Määttälä tutkivat vuonna 2003 opiskelijoiden näkemyksiä opiskelijaterveydenhoitajan työstä. Tutkimukseen osallistui 91 opiskelijaa Kokkolan-seudun toisen asteen opiskelijoista. Tutkimus tehtiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen

14 10 mukaan opiskelijat olivat tyytyväisiä terveydenhoitajan työhön, ja hänet koettiin luotettavaksi, ammattitaitoiseksi ja hyväksi kuuntelijaksi. Heikkoutena pidettiin liian lyhyttä ajanvarausta yhtä opiskelijaa kohden sekä huonoa tavoitettavuutta. Viitala (2002) tutki terveystietoa ja koululaisen terveyden edistämistä kouluterveydenhoitajan näkökulmasta. Aineisto kerättiin teemahaastattelumenetelmällä kahdeksalta terveydenhoitajalta. Tutkimuksen mukaan terveystiedon päätehtäväksi koettiin sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen että sosiaalisen terveyden edistäminen. Elämäntapaohjeet nähtiin erittäin keskeisiksi terveystiedon sisällöksi. Vastaajat kokivat resurssipulan suurimmaksi terveystiedon opettamisen esteeksi, ja tämä miellettiin usein opettajien työhön kuuluvaksi. Kouluterveydenhoitajat olivat osallistuneet koululaisten terveyden edistämiseen varsin vaihtelevasti. Terveystiedon opettamisen lisäksi käytettyjä osallistumismuotoja olivat terveystarkastukset, terveyskasvatusmateriaalista huolehtiminen, moniammatillinen yhteistyö sekä yhteistyö koululaisen perheen kanssa. Grankulla ja Hakala tutkivat vuonna 2002 kahdeksasluokkalaisten nuorten seksuaalisuuteen liittyvää tietämystä Kokkolassa ja Pietarsaaressa. Kysely tehtiin 136 oppilaalle ja tutkimustulosten mukaan nuoret tiesivät parhaiten ehkäisyyn ja sukupuolitauteihin liittyvistä asioista. Huonoimmat tiedot havaittiin murrosiän muutoksista ja jälkiehkäisystä. Tyttöjen tiedot olivat lähes joka osa-alueella paremmat kuin pojilla ja pietarsaarelaisilla oli yleisesti ottaen enemmän tietoa kuin kokkolalaisilla. Terveydenhoitajalta nuoret toivoivat tietoa seurustelusta ja ehkäisystä. Aho ja Ruohonen (2002) tutkivat kahdeksasluokkalaisten tietoja sukupuolitaudeista. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella 99 oppilaalta Kokkolan kahdelta yläasteelta. Tulosten mukaan nuoret tiesivät hyvin yleisimmät sukupuolitaudit, tarttumistavat ja ehkäisymenetelmät sekä jonkin verran oireista, myöhäisongelmista ja hoidosta. Tietoa nuoret olivat saaneet koulusta ja kouluterveydenhoitajalta, mutta lisätiedon tarve ilmeni tutkimuksessa selvästi. Papp, Kontula ja Kosonen (2000) tutkivat nuorten aikuisten seksuaalikäyttäytymistä ja seksuaalisia riskinottoja. Tutkimus suoritettiin haastattelulla ja siihen osallistuneet 30 pääkaupunkiseudulla asuvaa nuorta olivat vuotiaita. Tulokset osoittivat, että vaikka osa pojista piti koulusta saamaansa sukupuoliopetusta tärkeänä, puolet heistä ei ollut ope-

15 11 tukseen tyytyväisiä, vaan pitivät sitä pinnallisena ja liian myöhään aloitettuna. Yläasteikäiset pojat olivat saaneet tietoja ehkäisystä ja sukupuoliasioista lähinnä kirjoista ja kavereilta. Poikien seksuaalisuuteen liittyvät keskustelut kodeissa olivat vähentyneet ala-asteikään verrattuna, toisin kuin tyttöjen keskuudessa. Tyttöjen mielestä kouluopetuksen taso oli vaihdellut suuresti. Päällimmäisenä heille jäivät mieleen varovaisuuden korostaminen ja ehkäisyn tärkeys. Sekä tytöt että pojat kokivat seksuaaliasiat yläasteella ajankohtaiseksi. Perinteisestä seksuaalikasvatuksesta tuntuisivatkin hyötyvän parhaiten ne nuoret, joilla seksuaalisuus ja fyysinen keho ovat melko hyvin hallinnassa. Nummelin tutki vuonna 2000 pääkaupunkiseutulaisten nuorten näkemyksiä ja kokemuksia seksuaalikasvatusmateriaaleista. Materiaali kerättiin avokysymyslomakkeilla 134 yhdeksäsluokkalaiselta. Vastaajat kokivat seksuaalikasvatuslehtiset tärkeiksi, mutta niiden sisältö nähtiin puutteellisena ja päällekkäisenä koulujen seksuaaliopetuksen kanssa. Vastaajat kaipasivat monipuolista, sekä sanallisesti että kuvallisesti seksuaalisuudesta kertovaa materiaalia ja faktojen lisäksi myös kokemuksellista tietoa. Papp (1997) tutki varhaisnuorten seksuaalisuutta ja siihen liittyviä uskomuksia ja kokemuksia Suomessa sekä Virossa. Kyselylomakkeet lähetettiin satunnaisesti valituille kouluille, ja niihin vastasi 1080 Viron ja 1367 Suomen yhdeksäsluokkalaista. Tuloksista selvisi, että Suomen kouluissa opetetaan seksuaalivalistusta Viron kouluja enemmän, joten suomalaisten nuorten tietomääräkin oli suurempi. Suomalaiset nuoret puhuivat avoimemmin seksuaalisuuteen liittyvistä asioista kotona ja olivat aktiivisempia seksuaalielämässään kuin virolaiset ikätoverit.

16 12 3 TUTKIMUSONGELMAT Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata ja selvittää kahdeksasluokkalaisten käsityksiä seksuaaliterveydestä. Samalla tutkimme terveydenhoitajan osuutta seksuaaliterveyskasvatukseen. Tavoitteenamme saada tietoa terveystiedon vaikutuksista nuorten seksuaaliterveyskäsityksiin ja mahdollistaa tutkimustuloksien hyödyntäminen terveydenhoitajan työssä lisäten vaikutusmahdollisuuksia nuorten tietoihin ja asenteisiin. Tutkimustehtävinä ovat: 1. Millaisia käsityksiä kahdeksasluokkalaisilla on seksuaaliterveydestä? 2. Miten terveystieto kurssit ovat vaikuttaneet kahdeksasluokkalaisten seksuaaliterveysasenteisiin? 3. Miten nuoret kokevat terveydenhoitajan osuuden seksuaaliterveyskasvatuksessa?

17 13 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 4.1 Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimuksen kohderyhmäksi halusimme yhden paikallisen koulun koko ikäryhmän, jotta tulokset olisivat luotettavia ja niitä pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Tutkimus toteutettiin Kokkolan Kiviniityn yläasteen kahdeksasluokkalaisille ja se tehtiin yhteistyössä koulun opettajien ja terveydenhoitajan kanssa. Tutkimuksen aineisto kerättiin neljältä rinnakkaisluokalta, eli yhteensä 119 oppilaalta. 4.2 Tutkimuksen aiheen rajaus Tutkimuksen avulla selvitettiin oppilaiden asenteita seksuaaliterveydestä ja terveystiedon mahdollisia vaikutuksia niihin. Samalla kysyimme oppilaiden odotuksia ja mielipiteitä terveydenhoitajan osuudesta seksuaaliterveyskasvatukseen. Vaikka terveydenhoitajan työssä ja terveystiedon opetuksessa käsitellään paljon aiheita seksuaaliterveyden ulkopuolelta, jouduimme rajaamaan kyselyn koskemaan ainoastaan tätä aluetta. Näin pystyimme saamaan tuloksista yksityiskohtaisempia ja tarkempia. Aiheen rajaukseen vaikuttivat nykyajan trendit ja suuntaukset nuorison keskuudessa sekä mielenkiinto tutkia terveydenhoitajan vaikutusmahdollisuuksia nuorten asenteisiin. 4.3 Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa pyritään kehittämään luotettavia teorioita mahdollisimman suuren kohdejoukon avulla. Siihen kuuluvat keskeisesti aiempien teorioiden ja hypoteesien esittely, käsitteiden määrittely sekä havaintoaineiston soveltaminen numeeriseen muotoon. Kohderyhmästä määritellään perusjoukko, ja mahdollisesti tästä joukosta otetaan otos, jolle tutkimus suoritetaan. Muuttujat muodostetaan taulukkomuotoon ja aineisto saatetaan tilastollisesti käsiteltäväksi. Päätelmien teko perustuu aineiston tilastolliseen analysoitiin. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, )

18 14 Toinen nimitys kvantitatiiviselle tutkimukselle onkin tilastollinen tutkimus, sillä sen avulla selvitetään prosentteihin ja lukumääriin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi selvitetään eri asioiden välisiä riippuvuuksia ja tutkittavassa ilmiössä tapahtuneita muutoksia. Edellytyksenä kvantitatiiviselle tutkimukselle onkin riittävän suuri ja edustava otos. Kvantitatiivinen tutkimus vastaa sellaisiin kysymyksiin kuten Mikä? Missä? Paljonko? Kuinka usein? Yleisimpiä kvantitatiivisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelmiä ovat lomakekyselyt, www-kyselyt, strukturoidut haastattelut, systemaattinen havainnointi sekä kokeelliset tutkimukset. Tutkimusta tehdessä onkin päätettävä tutkimusongelmien ja kohderyhmän mukaan, mikä tiedonkeruumenetelmä tutkimukselle parhaiten sopii. (Heikkilä 2004, ) Tutkimuksessa käyttämämme aineistonkeruumuoto oli kyselytutkimus, koska sen avulla pystyimme keräämään laajan tutkimusaineiston ja sen analysointi oli helpommin toteutettavissa. Kyselylomakkeissa käytimme monivalintakysymyksiä, joissa oli valmiit, numeroidut vastausvaihtoehdot, sillä niiden vastauksia on mielekkäämpää vertailla ja vastaaminen vie vähemmän aikaa. Vastausten selkeys antaa mielekkään ja luotettavan vertailumahdollisuuden, ja vastaaja pystyy tunnistamaan oman vastauksensa sen muistamisen sijaan. Näin ollen sekä vastaaminen että analysoiminen on nopeaa. Koska kuljetimme kyselylomakkeet itse koululle ja opettajat huolehtivat ne oppilaille, tavoitimme mahdollisimman monta oppilasta ja saimme laajemman otoksen kahdeksasluokkalaisista tukemaan tutkimuksemme luotettavuutta. (Hirsjärvi ym. 2005, , 190.) Tutkimusta varten teimme tutkimuslupa-anomuksen Kiviniityn koulun rehtorille (Liite 1.) ja kyselyn suoritimme hänen luvallaan toukokuussa Kyselylomake jaettiin jokaiselle paikalla olleelle kahdeksannen luokan oppilaalle, mutta vastaaminen oli vapaaehtoista. Kyselylomakkeen mukana oli saatekirje (Liite 2.), joka kertoi kyselyn tarkoituksen ja korosti luottamuksellisuutta. Kyselylomake (Liite 3.) oli kolmisivuinen ja sisälsi vastausohjeen lisäksi 23 kysymystä. Kuusi kysymystä koski tulosten kannalta olennaisia vastaajan taustatietoja, viisi seksuaaliterveyttä, viisi terveystietoa ja seitsemän terveydenhoitajan osuutta. Ensimmäisessä taustatietoja käsittelevässä kysymyksessä vastaaja ympyröi omaa sukupuoltaan vastaavan vaihtoehdon, toisessa terveydenhoitajakäyntejä koskevassa kysymyksessä vastaaja valitsi kuudesta vaihtoehdosta parhaiten sopivan vaihtoehdon ja kysymyksissä 3-6 vastaaja sai valita kahdesta vaihtoehdoista itseään koskevissa väittämissä.

19 15 Kysymykset 7-23 olivat myös väittämän muodossa ja vastausvaihtoehtoja oli neljä, välillä samaa mieltä (=1) ja eri mieltä (=4). 4.4 Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen luotettavuus on yhtä kuin mittarin luotettavuus, sillä ne ovat keskenään suoraan verrannollisia. Tutkimuksen luotettavuutta tarkastellaan reliabiliteetin ja validiteetin kautta. Reliabiliteetti tarkoittaa mittaustulosten toistettavuutta, eli kykyä antaa yhtenäisiä tuloksia tutkimusta toistettaessa. Hyvä validiteetti puolestaan tarkoittaa mittarin tai tutkimusmenetelmän mittaavan juuri sitä, mitä sen on tarkoituskin mitata. (Hirsjärvi ym.2005, 216; Metsämuuronen 2000, 21 22) Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa ja sen kannalta on erittäin tärkeää, että tutkimusotos on riittävän suuri ja edustava, vastausprosentti on korkea ja kysymykset mittaavat oikeita asioita kattaen koko tutkimusongelman. (Heikkilä 2004, ) Kyselytutkimusta tehtäessä ei voida olla varmoja siitä, ovatko vastaajat pyrkineet vastaamaan rehellisesti, mikä vähentää tutkimuksen luotettavuutta. Lomakkeesta pyrimme tekemään mahdollisimman selkeän ja tarkoituksen mukaisen, jotta väärinymmärrykset eivät vaikuttaisi luotettavuuteen. Aiheen henkilökohtaisuus vaikuttaa myös luotettavuuden arviointiin, sillä aiheeseen perehtyneisyys heijastuu vastauksiin. (Hirsjärvi ym. 2005, 184.) Vastaajat osaavat vastata heidän omia mielipiteitään ja tuntemuksiaan koskeviin kysymyksiin helposti, mutta liian henkilökohtaiset kysymykset saattavat myös aiheuttaa pelkoja kyselyn luottamuksellisuudesta. Tutkimustulosten luotettavuuden kannalta on huomioitava suuri otoskoko (N=119). Koska kysely suoritettiin oppitunnin alussa, saimme vastaukset jokaiselta kyselyhetkellä paikalla olleelta kahdeksasluokkalaiselta. Näin ollen katoa ei ollut ja yleistettävyyksiä kyseisen koulun kohdalta oli helppo tehdä.

20 Tutkimusaineiston käsittely ja analysointi Kerätyn aineiston analyysi, tulkinta ja johtopäätösten teko on tutkimuksen tärkeimpiä vaiheita, sillä siihen on tähdätty tutkimuksen aloittamisesta lähtien. Ensimmäiseksi tarkistetaan aineisto mahdollisesti puuttuvien lomakkeiden, tietojen tai virheellisyyksien osalta. Mikäli tietojen täydennykseen ei nähdä tarvetta, aineisto järjestetään tiedon tallennusta ja analyyseja varten. Analyysitavat voidaan karkeasti jäsentää selittämiseen ja ymmärtämiseen pyrkiviin lähestymistapoihin. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa käytetään usein selittävää aiheenlähestymistä ja tähdätään aineiston tilastolliseen käsittelyyn. Aineistosta muodostetaan muuttujia koodaamista varten, jossa jokaiselle tutkittavalle kohteelle annetaan jokin arvo jokaisella muuttujalla. (Hirsjärvi ym. 2005, , 212.) Tulosten analysoinnin jälkeen tulokset täytyy selittää ja tulkita. Tämä tarkoittaa tulosten pohtimista ja johtopäätösten tekemistä. Mittauksen pätevyys tulee asettaa kyseenalaiseksi ja pohtia, mittaako tutkimus sitä, mitä sen on tarkoitus mitata. Tuloksista olisi pyrittävä rakentamaan synteesejä, jotka kokoavat yhteen pääseikat ja antavat vastaukset tutkimusongelmiin. Tällöin tutkija voi rakentaa johtopäätöksiä ja pohtia mikä merkitys saaduilla tuloksilla on tutkimuksen aihetta, sekä laajempaa kokonaisuutta koskien. (Hirsjärvi ym.2005, ) Käytimme työssämme SPSS-tilasto-ohjelmaa. Tulokset esitämme frekvensseinä ja prosentteina. Kysymyslomakkeet käsittelimme nimettöminä ja ne hävitettiin asianmukaisesti opinnäytetyön valmistuttua.

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin 1 Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1. Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.2017 Haasteenamme ISTUVA ELÄMÄNTAPA 07/01/2017 Opetushallitus Liikuntasuosituksen

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn?

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn? Tanja Pynninen, KM Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta tanja.pynninen@ulapland.fi A School for All Development of Inclusive Education -hanke Tutkimusryhmä:

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla VANHEMPAINKYSELY 2015 Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla Taustakysymyksiä Lapseni on: tyttö poika Lisää seuraaville riveille koulun antama käyttäjänimi ja salasana: Käyttäjänimi:

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Helsinki Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Vantaa Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot