ITS Finland -toiminnan käynnistäminen

Transkriptio

1 1 ITS Finland -toiminnan käynnistäminen Asia: Informaatio- ja keskustelutilaisuus Aika: Keskiviikko klo Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, neuvotteluhuone INFRA Osallistujat: ks. liite 1. Peruskäsitteitä: ITS Synonyymi liikennetelematiikalle. Kansainvälisessä käytännössä telematiikan hyödyntämistä liikenteessä käytetään paljon lyhennystä ITS (Intelligent Transport Systems). Telematiikka Tieto- ja viestintätekniikkojen yhteisnimenä käytetään telematiikkaa, joka on muodostettu käsitteistä teletekniikka ja informatiikka. Tietoyhteiskunnan rakentaminen perustuu tiedon laajaan hyödyntämiseen yhteiskunnan eri toiminnoissa. Nopeasti kehittyvät tieto- ja viestintätekniikat ovat tiedon hyödyntämisen tärkeimmät välineet. 1. ITS Finlandin esiselvityksen tulokset Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä esitteli esiselvityksen tulokset liitteen 2 kalvosarjan pohjalta. Olennaiset tulokset: Liikennetelematiikan markkinat ovat vielä nuoret ja alan liiketoiminnan arvioidaan moninkertaistuvan vuoteen 2010 mennessä. Liikennetelematiikan käyttöönoton ja liiketoiminnan edistämiseksi sekä niitä tukevan t&k - toiminnan fokusoimiseksi tarvitaan uusia yhteistyömuotoja eri toimijoiden kesken. Useissa maissa on jo perustettu yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyöfoorumeja edistämään em. tavoitteita sekä valvomaan kansallisia etuja kansainvälisillä markkinoilla ja päätöksentekoelimissä. Esiselvityksen perusteella myös Suomessa on selvää tarvetta ja edellytykset käynnistää liikennetelematiikan yhteistyöfoorumi ITS Finland. Vastaukset saatiin 50 eri taholta. ITS Finlandin tärkeimpinä tehtävinä nähtiin: - eri toimijoiden verkostoitumisen edistäminen ja yhteistyön tehostaminen - liikennetelematiikan käyttöönoton ja käyttäjille tarpeellisten palvelujen sekä kaupallisten toimijoiden liiketoiminnan edistäminen (myös ulkomailla) - ajantasaisen ja tiiviin informaatiopaketin koostaminen, välittäminen ja päivittäminen jäsenille - viranomaistahoihin ja muihin päättäjiin kohdistuva tiedottaminen ja vaikuttaminen - pelisääntösuositukset - yhteisten arkkitehtuuri- ja standardointiasioiden hoitaminen tarpeen mukaan. Esiselvitys löytyy linkistä Keskustelua: Edellä mainitut ITS Finlandin tärkeimmät tehtävät kuvaavat esiselvitykseen vastanneiden tahojen näkemyksiä ja tarpeita ITS Finland -toiminnalle. Vastanneet tahot edustavat erilaisia toimijoita (esim. laite- ja järjestelmätoimittajat, teleoperaattorit, palveluntuottajat, viranomaiset, liikennekonsultit, tutkimuslaitokset, korkeakoulut) ja eri kokoisia

2 2 organisaatioita. ITS Finlandin toiminta-ajatuksen ja vision tarkentaminen sekä tehtävien ja painopistealueiden konkreettinen määrittely tehdään ITS Finland- toimintaan lähtevien tahojen toimesta. ITS Finlandin toiminnan onnistuminen edellyttää kyvykästä ja yhteistyökykyistä vetäjää sekä tehokasta organisointia, tavoitteiden ja tehtävien priorisointia sekä selkeitä toiminnan mittareita. ITS Finland -toiminnan käynnistämistä puoltavat esiselvitykseen vastanneiden tahojen tarpeet ja kansainväliset esimerkit. Monissa maissa on jo perustettu liikennetelematiikan foorumeja ja niiden toiminta on usein laajentunut alkuvaiheen jälkeen. Näiden foorumeiden tavoitteet ja toiminnan painopisteet määräytyvät aktiivisten toimijoiden tarpeiden perusteella (esim. Ruotsissa autoteollisuus ja Vägverket ovat aktiivisia toimijoita). Tähänastiset tulokset ovat maakohtaisia. Konkreettisia tuloksia on saavutettu esimerkiksi standardoinnissa. ITS Finland -toiminnan käynnistäminen on tärkeää konkreettisten palvelujen ja liikennetelematiikan käyttöönoton edistämiseksi. Ajatus liikennetelematiikan yhteistyöfoorumin perustamisesta on ollut jo aikaisemminkin esillä, mutta nyt aika tuntuu olevan kypsä toiminnan käynnistämiseksi Suomessakin. ITS Finland -toiminnan pyörittäminen ja periaatteet edellyttävät jäseniltään rahoituspanosta. Jäsenmaksuissa kannattanee ottaa kuitenkin huomioon eri toimijoiden erilaiset maksukyvyt ja toiminnan luonne. Jäsenmaksujen porrastus edesauttaa esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja pienten yritysten mukaan lähtemistä. Vaikka liikennetelematiikan laitteita, järjestelmiä ja palveluja tuottavien yritysten toimintamahdollisuuksien parantaminen nähtiin erääksi ITS Finlandin päätehtävistä, niin myös kansalaisjärjestöt on hyvä saada yhteisyöfoorumiin mukaan. Tämä edistäisi käyttäjätarpeisiin perustuvien palvelujen fokusointia sekä lisäisi yleistä tietämystä liikennetelematiikasta ja sen hyödyntämismahdollisuuksista. Kansalaisjärjestöjen aktiivinen vuorovaikutus ja kuluttajansuojakysymykset voisivat olla ITS Finlandin erityispiirre muiden maiden ITS-foorumeihin nähden. Antti Rainio esitteli lyhyesti NAVI:n toimintaperiaatteita, joita voi soveltaa myös ITS Finland-toiminnan suunnittelussa. NAVI:ssa vuosimaksut ovat liikevaihdosta riippuen. NAVI tarjoaa osapuolille palvelupaketin, jonka avulla saa kustannustehokkaasti ajantasaisen informaation alan kehityksestä. Palvelupakettiin kuuluu: - viikoittaiset uutisviestit (10-20 tärkeintä linkkiä tiedotteisiin) - messukatsaukset (CeBit,...) - standardoinnin seuranta (katsaukset 3 kk välein) - lainsäädännön seuranta (katsaukset 3 kk välein) - verkoston sisäiset teemaseminaarit (4 kertaa vuodessa) - lisätietoa NAVI:sta löytyy linkistä ITS Finlandilla ei välttämättä tule olemaan mahdollisuuksia vaikuttaa suoraan arkkitehtuuriin kehittämiseen, pikemminkin tehtävänä voisi olla arkkitehtuuriin liittyvien uutisten välittäminen jäsenilleen. Liikennetelematiikan markkinat ovat vielä melko nuoret ja kehittymättömät. Useat kotimaiset toimijat ovat pieniä ja segmentoituneet useille eri osa-alueille, eivätkä niiden voimavarat riitä yksin toteuttamaan enenevässä määrin toteutettavia liikennetemaattisia järjestelmäkokonaisuuksia. Näiden syiden takia nyt olisi otollinen aika perustaa yhteistyöfoorumi, joka kokoaisi alan toimijat tehokkaasti yhteen. Pienteollisuuden näkökulmasta ITS Finlandin perustehtäviä olisivat yhteistyöverkostojen rakentaminen ja ylläpito sekä toimiminen tiedonvaihtofoorumina (ostaja/myyjä -kontaktit, tietoa standardeista ja määräyksistä, seminaarit). Näiden perustehtävien lisäksi tehtäisiin erillisiä projekteja konkreettisten tarpeiden perusteella. Liikennetelematiikan toimiala on muutoksessa. Esimerkiksi matkustajatietojärjestelmissä muutostekijöitä ovat mm. ajantasaisuus, isojen datamäärien käsittely ja uudet rahoittajat (ei

3 3 enää pelkästään julkinen sektori). Näiden järjestelmien toteuttamisessa on paljon säästöpotentiaalia, jos toimitaan yhteistyöllä ja käytetään yhteisesti sovittua arkkitehtuuria. 2. ITS Finland toiminnan käynnistyminen Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriöstä alusti keskustelun liittyen ITS Finland toiminnan käynnistämiseen liitteen 3 kalvojen pohjalta. Alustuksen olennaiset asiat: liikenne- ja viestintäministeriön mielestä ITS Finland -toiminnan käynnistäminen on tärkeää ministeriö on valmis sitoutumaan aluksi 2-3 vuodeksi ITS Finland -projektiin noin vuosittaisella panoksella, jos muut toimijat lähtevät mukaan yhteensä suunnilleen saman suuruisella panoksella (esiselvityksen perusteella minimibudjetti on noin /vuosi). mukaan lähtevät tahot päättävät yhdessä esiselvityksessä esitetystä ITS Finlandin alkuvaiheen toiminnan tarkennuksesta, mm: - toiminta-ajatuksen, vision, tavoitteiden ja tehtävien konkreettinen määrittely ja rajaus - vetäjän valinta ja organisointi - toiminnan mittareiden määrittely. Lopuksi Roine kertoi Madridissa pidettävästä liikennetelematiikan maailmankongressista. Kongressin seminaareissa pidettävistä esitelmäehdotuksista on mennyt läpi yli 20 suomalaista esitystä, mikä osoittaa suomalaisen liikennetelematiikkaosaamisen hyvää tasoa. Kongressin yhteydessä järjestetään näyttely, jossa suomalaista liikennetelematiikan osaamista esitellään yhteisellä ITS Finland -osastolla (ITS Finland -pilotti). Tietoa, miten osastolle voi osallistua löytyy linkistä Keskustelua: ITS Finland -toiminnan käynnistämistä pidettiin yleisesti kannatettavana. Osa paikallaolijoista toivoi saavansa kuitenkin konkreettisempia ehtoja ITS Finland -jäsenyydelle sekä yksityiskohtaisempia kuvauksia toiminnasta ja sen painopisteistä organisaationsa päätöksenteon tueksi (mitä jäsenyys edellyttää/maksaa ja mitä jäsenyydestä saa vastineeksi). Toisten mielestä taas liikenne- ja viestintäministeriön lähtökohta mahdollisimman avoimesta ja läpinäkyvästä toiminnan käynnistämisestä on hyvä, koska tällöin ITS Finlandiin mukaan lähtevät tahot voivat itse vaikuttaa toiminnan linjauksiin tarpeidensa pohjalta eikä mikään taho pääse yksin sanelemaan toiminnan ehtoja. Sovittiin, että eri tahot lähettäisivät viimeistään ehdotuksensa ITS Finland - toiminnan painopistealueista, tärkeimmistä tehtävistä ja jäsenpalveluista sekä haluttaessa myös vaihtoehtoisista toimintalinjoista viimeistään Seppo Öörnille ja Raine Hautalalle. Ehdotuksia voi lähettää kukin taho erikseen tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Toimialarajat ovat muuttumassa, joten ITS Finlandin toimialan rajaus ja eri toimijoiden roolien määrittely on tärkeää. ITS Finlandin toiminta-alaan voi kuulua myös nykyisiä hallinnollisia tehtäviä, mutta toimintaa tulisi kuitenkin fokusoida erityisesti yritysten tarpeiden perusteella. ITS Finland -toimintaan olisi hyvä saada mukaan myös kansalaisjärjestöjä. Ennen seuraavaa pidettävää - kokousta kartoitetaan vielä tavaraliikenteen ym. ITS Finland -toiminnan kannalta potentiaaliset toimijat. Aatto J. Repo esitteli lyhyesti TIEKE:n (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) toimintamallia ja kokemuksia, joita voi hyödyntää myös ITS Finlandissa: - TIEKE:een kuuluu noin sata yritystä ja julkisen hallinnon tahoa - esimerkkinä TIEKE:n puitteissa toimivista alayhteisöistä esiteltiin Verkkolasku Foorum, jossa on jäsenenä noin 35 tahoa

4 4 - yhteistyöfoorumin riippumattomuus on yleensä tärkeää - toiminnan tulee olla konkreettista ja käytännönläheistä - TIEKE on valmis tarjoamaan toimintaympäristön ITS Finlandille - lisätietoa TIEKE:stä löytyy linkistä 3. Jatkotoimenpiteet Öörni kertoi lyhyesti ITS Finlandin käynnistämisen jatkotoimenpiteistä liitteen 4 pohjalta. Kokouksen jälkeen jatkotoimenpiteitä tarkennettiin seuraavasti: tilaisuuteen osallistuneiden ja kutsuttujen tahojen lisäksi kartoitetaan ja informoidaan muut potentiaaliset ITS Finland -toiminnasta kiinnostuneet tahot (Öörni, Hautala). 2. Mahdollisimman monen toimijan toivotaan esittävänsä ehdotuksensa viimeistään sähköpostilla Seppo Öörnille ja kopio Raine Hautalalle ainakin seuraavista asioista: - ITS Finlandin tärkeimmät jäsenpalvelut ja tehtävät (toiminnan painopistealueet) - ITS Finlandin tärkeimmät toimintamuodot - reunaehdot, millä ko. toimija lähtee mukaan ITS Finland toimintaan - mahdollisesti myös ITS Finlandin vaihtoehtoisista toimintalinjoista 3. Öörni ja Hautala tarkentavat näiden ehdotusten perusteella esiselvityksen tuloksia keskustelun pohjaksi ja päätöksenteon tueksi pidettävää kokousta varten. 4. ITS Finlandin johtoryhmään lähtevät ja johtoryhmän paikasta kiinnostuneet tahot ilmoittautuvat ITS Finlandin järjestäytymiskokoukseen viimeistään Seppo Öörnille ja Raine Hautalalle (kopio): - seppo.oorni@mintc.fi tai puhelin raine.hautala@vtt.fi tai puhelin ITS Finlandin johtoryhmän järjestäytymiskokous pidetään torstaina klo liikenne- ja viestintäministeriössä. Kokouksessa tehdään päätös ITS Finlandin käynnistämisestä. Myönteisessä tapauksessa muodostetaan ITS Finlandin johtoryhmä, joka aloittaa ITS Finlandin toiminnan tarkentamistoimenpiteet ottaen huomioon muilta toimijoilta saadut ehdotukset. 6. ITS Finlandin toiminnan tarkentamisvaiheen jälkeen (kohta 5) johtoryhmä kutsuu syyskuunalussa kokoon potentiaaliset jäsentahot ja esittelee yksityiskohtaisemman ehdotuksen ITS Finlandin toiminnasta ja ehdoista. Tämän ehdotuksen perusteella muut toimijat voivat päättää osallistumisestaan ITS Finlandiin. JAKELU tilaisuuden osallistujat ja kutsutut - Muut potentiaaliset ITS Finland -tahot - FITS-ohjelman internetsivut

5 5 LIITTEET 1. ITS Finland käynnistämistilaisuuden osanottajat 2. Esiselvityksen tulokset 3. Liikenne- ja viestintäministeriön alustava linjaus ( tilaisuuden kalvot päivitetty jäsenmakujen osalta) 4. Jatkotoimenpiteet ( tilaisuuden päivitetty kalvo)