Lied-konsertti Hangon kirkossa to klo Laulun siivillä halki aikojen. Tanja Kauppinen-Savijoki, sopraano Ilmo Ranta, piano

Transkriptio

1 Vuorikatu 13, Hanko YHTEISTYÖSSÄ Lied-konsertti Hangon kirkossa to klo Laulun siivillä halki aikojen Tanja Kauppinen-Savijoki, sopraano Ilmo Ranta, piano Pacius, Milhaud, Sibelius 12 1

2 Fredrik Pacius ( ): Der Liebenswürdigen Sehnsucht Die Mutter wird mir fragen Slummersång Roliga frågor Darius Milhaud ( ): Les Soirées de Pétrograde op. 55 (1919) L ancien regime (Vanha valta) 1. L orgueilleuse (Kopea neito) 2. La Revoltée (Kapinoiva neito) 3. La Martiale (Sotaisa neito) 4. L Infidèle (Uskoton neito) 5. La Perverse (Haureellinen nainen) 6. L Irrésolue (Päättämätön neito) La Révolution (Vallankumous) 7. La Grand Mère de la Révolution (Vallankumouksen isoäiti) 8. Les journées d Août (Elokuun päiviä) 9. Monsieur Protopopoff (Herra Protopopov) 10. Le Convive (Kutsuvieras) 11. La Limousine (Loistoauto) 12. Le Colonel Romanoff (Eversti Romanov) Och finns det en tanke, som dröjer hos mig när äntligt min timme är slagen, så skulle den bygga min sista stig av toner, som bure ett eko i sig från skogen och sommardagen. På tonernas brygga jag dröjande gick i sällsamma drömmar dit över, av sommar och solsken och böljor jag fick en sista, förstående avskedsblick, en sådan, som bäst jag behöver. VAR DET EN DRÖM (op. 37 nro 4) (Josef Julius Wecksell) Var det en dröm, att ljuvt en gång Jag var ditt hjärtas vän? Jag minns det som en tystnad sång, Då strängen darrar än. Jag minns en törnros av dig skänkt, En blick så blyg och öm; Jag minns en avskedstår, som blänkt, Var allt, var allt en dröm? En dröm lik sippans liv så kort Uti en vårgrön ängd, Vars fägring hastigt vissnar bort För nya blommors mängd. Men mången natt jag hör en röst Vid bittra tårars ström: Göm djupt dess minne i ditt bröst, Det var din bästa dröm! UNTAKO VAIN? (Suom. Erkki Tammela) Oliko se vain unta, Että kerran sydänystäväin olit? Muistan sen kuin vaienneen laulun, Jonk ääni vielä värisee. Muistan antamasi okaisen ruusun, Katseen niin ujon ja hellän, Eronkyyneleesi, kimaltavan. Oliko se kaikki vain unta? Uni kuin vuokon elämä lyhyt Kevään vehreässä luonnossa, Jonka kauneus pian kuihtuu pois Uuden elon tieltä. Mut usein öisin kuulen äänen Katkerien kyynelten seasta; Sen muisto kätke sieluus syvään, Se paras oli unistas. Jean Sibelius ( ): Kaiutar, op. 72 nro 4 (1915) Säv, säv susa, op. 36 nro 4 (1900) Våren flyktar hastigt, op. 13 nro 4 (1891) Och finns det en tanke, op. 86 nro 4 (1916) Var det en dröm, op. 37 nro 4 (1902) Tanja Kauppinen-Savijoki, sopraano Ilmo Ranta, piano 2 11

3 Aamulla herättyänsä Kulkee kuje mielessänsä, Eksyttävi erämiehen Matkien ja mairitellen, Niin kuin ennen eksytteli, Sulho suurilla sanoilla, Tuulen turhilla taruilla. SÄF, SÄF, SUSA (op. 36 nro 4) (Gustaf Fröding) Säf, säf, susa, våg, våg, slå, I sägen mig var Ingalill den unga månde gå? Hon skrek som en vingskjuten and, när hon sjönk i sjön, det var när sista vår stod grön. De voro henne gramse vid Östanålid, det tog hon sig så illa vid. De voro henne gramse för gods och gull och för hennes unga kärleks skull. De stucko en ögonsten med tagg, de kastade smuts i en liljas dagg. Så sjungen, sjungen sorgsång, I sorgsna vågor små, Säf, säf, susa, våg, våg, slå! VÅREN FLYKTAR HASTIGT (op. 13 nro 4) (Johan Ludvig Runeberg) Våren flyktar hastigt, hastigare sommarn, hösten dröjer länge, vintern ännu längre. Snart, I sköna kinder, skolen I förvissna och ej knoppas mera. Gossen svarte åter: Än i höstens dagar glädja vårens minnen, än i vinterns dagar räcka sommarns skördar. Fritt må våren flykta, fritt må kinden vissna, låt oss nu blott älska, låt oss nu blott kyssas! OCH FINNS DET EN TANKE (op. 86 nro 4) (Karl August Tavaststjerna) 10 HUOKAA, HUOKAA, KAISLIKKO (Suom. Kimmo Pihlajamaa) Huokaa, huokaa, kaislikko, aalto, aalto, käy, Sanotteko, minne Inga-Lill, nuori saattoi mennä? Hän parkaisi kuin siipeen ammuttu sorsa, kun hän vajosi järveen, viime kevät oli silloin vihreimmillään. Häntä kadehdittiin Östanålidissa, sen hän niin raskaasti otti. Häntä kadehdittiin rikkauksiensa tähden ja nuoren rakkautensa tähden. He iskivät jalokiveä okailla, he heittivät lokaa liljan kukkaan. Siis laula, laula surulauluasi, Suruisissa, pienissä aalloissasi, huokaa, huokaa, kaislikko, aalto, aalto, käy! KEVÄT KIITÄÄ RIENTÄEN (Suom. Lotta Emanuelsson) Kevät kiitää rientäen, joutuisammin kesä, syksy viipyy kauan, talvi vielä kauemmin. Kohta, te kukkeat posket, käytte kuihtumaan ettekä rusota enää. Siihen vastasi poika: Vielä syksyn päivinä ilahduttavat kevään muistot, vielä talven päivinä riittävät kesän sadot. Kiitäköön kevät, kuihtukoon poski, lempikäämme nyt vain, suudelkaamme nyt vain! Fredrik Paciuksella ( ) oli ainutlaatuinen merkitys Suomen musiikkielämässä 1800-luvulla. Hän johti Helsingin musiikkielämää 1830-luvun puolivälistä alkaen. Hän järjesti orkesteri- ja kuorotoimintaa, koulutti muusikoita ja laulajia, johti konsertteja ja esiintyi viulistina. Säveltäjänä hän keskittyi laulumusiikkiin, joka perustui suurilta osin saksalaiseen lied-perinteeseen ja romantiikkaan. Pacius käytti monissa lauluissaan saksankielisiä runoja, mutta hän sävelsi useita lauluja myös ruotsinkielisiin teksteihin. Pacius pyrki luomaan suomalaiskansallista musiikkia, vaikka kritisoitiinkin, että hänen musiikkinsa ei ollut tarpeeksi suomalaista. Oli myös luonnollista, että Pacius käytti sävellyksissään saksalaisromanttista tyyliä, johon hän oli tottunut. Sibelius loi oman, aivan eri tavalla suomalaiskansallisen tyylinsä täysin eri lähtökohdista muutamaa vuosikymmentä myöhemmin. Paciuksen asema Suomen musiikkikulttuurin isänä on kuitenkin kiistämätön. Tänä vuonna vietetään Paciuksen 200-vuotisjuhlaa. Darius Milhaud ( ) sävelsi elinaikanaan yli 400 teosta. Nuoruudessaan hän liittyi taiteilijaryhmään, josta käytettiin nimitystä Les Six. Nämä taitelijat halusivat luoda romantiikan vastapainoksi kevyemmän, koomisemman ja yksinkertaisemman musiikkityylin. Milhaudin musiikki on kuitenkin muutakin; hän kehitti omaleimaisen tyylin, johon kuuluivat sekä mielikuvituksen vapaus että tekninen kurinalaisuus. Milhaud sävelsi monentyyppisiä lauluja; toiset olivat lyyrisiä, toiset dramaattisia ja jotkut taas uskonnollisia. Melodisuus oli Milhaud lle tärkeä tekijä musiikissa, mutta joissakin lauluissa on myös resitatiivimaisia elementtejä, joissa laulu on miltei puheenkaltaista. Les soirées de Pétrograde (sävelletty 1919) on dramaattinen laulusarja, jonka Milhaud sävelsi nuoruusvuosinaan. Tämä laulusarja on kuin sarja kohtauksia vanhalta Venäjältä ja sen vallankumouksesta. Nämä tuokiokuvat kertovat dekadenssista, mutta eivät ole kuitenkaan tuomitsevia. Runoilija ja kriitikko René Chaluptin ( ) tekstit ovat usein ironisia, mutta harvoin sentimentaalisia tai ylitunteellisia. Milhaud ei itse osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan, ja on epävarmaa, kuinka hän suhtautui Venäjän vallankumoukseen. Laulusarjan fragmentaariset kuvat eivät siis välttämättä kerro koko totuutta, mutta musiikki tuo esiin pinnan alla kytevän rauhattomuuden muuttuvassa maailmassa. Milhaud ei itse halunnut selittää teostensa sisältöä, eikä halunnut, että hänen teoksiaan analysoitaisiin liian syvällisesti. Musiikkinsa esittäjiä Milhaud neuvoi seuraavin sanoin: Soittakaa teokseni juuri niin kuin ne on kirjoitettu. Ei mitään teorioita. Loogista ja hallittua elävöittämistä ja mielikuvituksen voimaa. Melodinen jatkuvuus. Jean Sibelius ( ) sävelsi lauluja koko säveltäjänuransa ajan. Laulutuotanto onki laaja; siihen kuuluu yhteensä 109 laulua, joista suurin osa sisältyy kahdeksaan lauluopukseen. Valtaosa Sibeliuksen lauluista on ruotsiksi, mutta poikkeuksia löytyy. Laulut ovat saavuttaneet pysyvän aseman laulajien ohjelmistoissa etenkin kotimaassa, mutta myös muissa pohjoismaissa. Tänään kuultava kokonaisuus on läpileikkaus Sibeliuksen laulutuotannosta jopa noin 25 vuoden ajalta. Heidi Ylivaara 3

4 Sopraano Tanja Kauppinen-Savijoki valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta 1987 ja ensikonserttinsa hän piti luvun alusta Tanja Kauppinen-Savijoki on käynyt säännöllisesti laulutunneilla Lontoossa Vera Rozsan opissa. Tanja Kauppinen-Savijoki on palkittu Timo Mustakallion ja Lappeenrannan laulukilpailuissa. Ensimmäisessä Mirjam Helin laulukilpailussa hän sai kolmannen palkinnon. Que l on dit sa cousine. L Esprit l a comblé de ses dons Et parle en sa parole; Il enchante les guéridons Et charme les consoles. 11. La Limousine Tule. Kattoni alle kokoontuvat Ystävättäristäsi ihanimmat, Samppanjan punaruusut Ja sinua odottaa yllätys. 11. Loistoauto Tanja Kauppinen-Savijoki on vieraillut Suomen Kansallisoopperassa mm. seuraavissa rooleissa: Poppea Monteverdin oopperassa Poppean Kruunaus, Sophie Massenet n oopperassa Werther, Siebel Gounodin oopperassa Faust ja Musetta Puccinin oopperassa La Boheme. Savonlinnan Oopperajuhlilla hän on tehnyt seuraavat roolit: Ensimmäinen Nainen Mozartin Taikahuilussa ja Anne Varas Sallisen oopperassa Kuningas lähtee Ranskaan. Tanja Kauppinen-Savijoki on myös vieraillut Tukholman Kuninkaallisessa Oopperassa. Tanja Kauppinen-Savijoki on laulanut Radion Sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin, Avantin, Tapiola Sinfoniettan sekä useimpien muiden kotimaisten orkesterien solistina. Tanja Kauppinen-Savijoki on pitänyt resitaaleja Helsingin lisäksi Lontoossa, Jerusalemissa, Tallinnassa ja Oslossa. Hänen pianisteinaan ovat toimineet mm. Ilmo Ranta, Collin Hansen, Ilkka Paananen, Hans-Otto Ehrström sekä Kristiina Junttu. Tanja Kauppinen-Savijoki on 1998 perustetun yhdistyksen TAITE ry:n perustajajäsen ja puheenjohtaja. Hänen viimeisimmät rooli lavalla: Aulikki Rautavaara produktiossa Die Rautawaara-Grevinnan, tammikuussa 2008 ja Riikka Kortesuo Veli-Matti Puumalan oopperassa Anna-Liisa Helsingin Juhlaviikoilla elokuussa Tanja Kauppinen-Savijoki on laulumusiikin lehtori Musikinstitutet Kungsvägenissä. Musikinstitutet Kungsvägenissä hän on tuottanut Jaakko Kuusiston ensimmäisen satu-oopperan Prinsessan och Vildsvanarna, esitykset Espoon Louhisalissa 2003 ja 2005 sekä Ilkka Kuusiston laulunäytelmän Fjäriln Vingad, esitykset Svenska teaternissa Ilmo Ranta on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Liisa Pohjolan johdolla, ja hän suoritti diplominsa vuonna Hän on täydentänyt opintojaan Münchenissä Klaus Schildin johdolla sekä György Sebökin, Dmitri Bashkirovin, Ralf Gothónin ja Hartmut Höllin oppilaana. Nykyään Ranta toimii Sibelius-Akatemiassa kamarimusiikin ja pianonsoiton lehtorina. Ilmo Ranta piti ensikonserttinsa vuonna Sen jälkeen hän on pitänyt useita soolokonsertteja ja esiintynyt maamme merkittävimpien orkestereiden solistina. Ranta on tullut tunnetuksi monipuolisena kamarimuusikkona esiintyen niin Suomessa kuin ulkomailla. Hänet tunnetaan erityisesti johtavana suomalaisena lied-pianistina, jonka tunnetuimpia laulajapartnereita ovat Karita Mattila, Monica Groop, Jorma Hynninen ja Petteri Salomaa. Ranta on myös tehnyt useita lied-levytyksiä mm. Ondine- ja BIS levy-yhtiöille. Ranta on arvostettu uuden musiikin esittäjä, ja hän on kantaesittänyt mm. Usko Meriläisen, Paavo Heinisen, Jouni Kaipaisen ja Eero Hämeenniemen sävellyksiä. Suomalaista nykymusiikkia hän on levyttänyt mm. Mikael Helasvuon kanssa ja soololevytyksistä mainittakoon Paavo Heinisen 2. pianokonsertto Helsingin kaupunginorkesterin kanssa sekä laaja Pluton pianolle ja tietokoneohjatulle elektroniikalle. Ranta on toiminut vuosina Joroisten Musiikkipäivien ja Sibelius-Akatemian konserttitoiminnan taiteellisena johtajana. 4 Sous la neige, la Rolls Royce S arrête le long du quai. Ah! l étrange, le lourd paquet Qu ils cachent sous leurs pelisses! Aux cent cloches de la Néva, Tandis que sonnent matines, Le très saint moine Raspoutine Docile au destin s en va. 12. Le Colonel Romanoff Le soir vient; la bise têtue Dévaste les bouleaux; La voix des fontaines s est tue A Tsarkoie Selo. Poursuivant son ombre qu allonge Le couchant solennel, Erre dans le palais de songe Un pâle colonel. JEAN SIBELIUS ( ) KAIUTAR (op. 72 nro 4) (Larin-Kyösti) Kaiutar, korea neito Astui illalla ahoa, Kaihoissansa kankahalla, Huusi yksin huoliansa. Tullut ei suloinen sulho, Vaikka vannoi valallansa Kihlaavansa kaunokaisen. Ennen astuivat ahoa Kankahalla kuherrellen Kilvan kyyhkyjen kisoissa Kesäpäivän paistaessa, Illan kuun kumottaessa. Meni sulho sanoinensa Impi jäi sydäminensä. Etsii impi ihanainen Kullaistansa kankahalta; Huhuilevi i kuuntelevi, Kirkuvi kimahutellen Äänen pienoisen pilalle, Jähmettyvi, jäykästyvi, Kaatuissansa kauhistuvi Mustan metsän pimeyttä. Lumessa Rolls Royce Pysähtyy rantakadun varrella. Oudon raskasta pakettia He turkisviittojensa alla piilottelevat! Nevan sadan kirkonkellon Aamusoiton kaikuessa Pyhistä pyhin munkki Rasputin Menee menojaan kohtalolle kuuliaisena. 12. Eversti Romanov Ilta joutuu; ankara pohjatuuli Kurittaa koivuja; Suihkukaivojen solina on vaiennut Tsarskoje Selossa. Juhlavassa auringonlaskussa Pitenevää varjoaan seuraten Haaveidensa palatsissa harhailee Muuan kalpea eversti. 9

5 Buissonnière en plus d un cas Sous le manteau du Protocole Pendant quatre mazurkas. 6. L Irrésolue N écoute pas, Anastasie, Ce discours qui te trouble. Repousse ces colliers d Asie Ces bagues et ces roubles. Le bras s empourpre à l aventure Aux champs de Volhynie Qui sera la rouge ceinture De tes hanches unies? LA RÉVOLUTION Kerran jos toisenkin Vaatimukset protokollan Ajaksi neljän masurkan. 6. Päättämätön neito Älä, Anastasia, kuuntele, Moista puhetta, joka sinua huolettaa. Älä ota noita Aasian kaulakoruja, Noita sormuksia ja ruplia. Käsivarsi punertuu sattuman kauppaa Volynian kentillä. Kuka pääseekään uumillesi Vyöksi punaiseksi? VALLANKUMOUS FREDRIK PACIUS ( ) DER LEBENSWÜRDIGEN (runoilija tuntematon) Was murmelt die Quelle, Was duftet die Blume? Was säuselt der Zephyr durch Blätter und Zweige? Was singet der Vogel von Mayen umgrünt? Sie murmeln und duften, Sie säuseln und singen, Sie murmeln und singen, Sie säuseln und singen nur Liebe, ja Liebe! Und immer nur Liebe, dem lieblichen Mädchen das Liebe verdient. LEMPENI KERTOJAT (Suom. V. Arti) Kuin laulavi lähde ja tuoksuvi kukka? Kuin kuiskivi tuuli, mi lehvessä leikkii? Kuin livertää leivotkin leijaillessaan? Ne lemmestä kertovat, lemmestä vainen, niin lähde kuin kukka ja tuuli ja leivot, ne toistavat tunteeni neitohon sorjaan, mi sydämen sytytti näin sulollaan. 7. La Grand Mère de Révolution 7. Vallankumouksen isoäiti SENSUCHT (tuntematon) KAIPUU (Suom. V. Arti) Qu un jour à la gare Alexandre, Rentrant de Sibérie, La foule la verrait descendre D un sleeping-car fleuri, Eût-elle rêvé d aventure Cet accueil amical Durant sa villégiature Aux bords du Baïkal? 8. Les Journées d Août C est vous qu au Palais de Tauride, Fineste privilège, J évoque par ce jour torride, Princesse de collège. J oublie Ouvriers et Soldats Pour vous, Iphigénie, Et la fraicheur de ce soda Me parait infinie. 9. Monsieur Protopopoff Regardez ce Monsieur qui va Monter en limousine Et cause avec Viroubova Que l on dit sa cousine. L Esprit l a comblé de ses dons Et parle en sa parole; Il enchante les guéridons Et charme les consoles. 10. Le Convive Regardez ce Monsieur qui va Monter en limousine Et cause avec Viroubova 8 Jos eräänä päivänä Aleksanterin asemalla Siperiasta palaten Väkijoukko näkisi hänen astuvan Kukitetuista makuuvaunusta, Mahtoiko hän uneksiakaan Näin ystävällisestä vastaanotosta Maalla kesää viettäessään Baikaljärven rantamilla? 8. Elokuun päiviä Teitä Taurian palatsissa - synkällä etuoikeudella - Muistan tänä helteisenä päivänä, Ruhtinatar kouluikäinen. Unohdan työläiset ja sotilaat Teidän tähtenne, Ifigeneia, Ja tämä virvoke maistuu minusta Rajattoman raikkaalta. 9. Herra Protopopov Kas tuota herraa, joka Nousee kohta loistoautoon Ja juttelee Virubovan kanssa, Jota hänen serkukseen sanotaan. Henki on hänelle suonut runsaasti lahjojaan Ja puhuu hänen puheenparrellaan; Hän hurmaa jalat alta Vaikka sohva- ja sivupöydiltä. 10. Kutsuvieras Naiset rakastavat sinua enemmän kuin itse elämää. Ajaisit heidät epätoivoon Ellet saapuisi tänä iltana Illallisille, joille sinut kutsun. Ich blick in mein Herz, und ich blick in die welt bis vom Schimmenden Auge die Träne mir fällt; wohl leuchtet die Ferne, mit goldenem Licht, doch hält mich der Nord, ich erreiche sie nicht. O die schranken so eng, und die Welt so weit, und so flüchtig die Zeit! Ich weiss ein Land wo aus sonnigem grün, umversunkene Tempel die Trauben glühn, wo die purpurne Woge das Ufer beshäumt, und von kommenden Sängern die Lorbeer träumt. Fern lockt es und winkt, dem verlangen den Sinn, und ich kann nicht hin! O hätt ich Flügel durch Blau der Luft, wie wollt ich baden im Sonnenduft. Doch umsonst! Und Stunde auf Stunde entflieht, vetraure die Jugend, begrabe das Lied. O die Shranken so eng, und die Welt so weit! Und so flüchtig die Zeit. DIE MUTTER WIRD MICH FRAGEN (Jean Paul) Die Mutter wird mich fragen. Warum die Wange so blass? Was weiss ich ihr zu sagen, ach Mutter, lass mich, lass! Der Glanz des Mondes ist s vielleicht, was mir die rote Wange bleicht. Sie wird mich zärtlich fragen: Warum die Lippe so heiss? Dir, Mutter werd ich sagen, vertrau ich was ich weiss. Es walt, es walt so rasch das Blut, es tobt in mir die Fieberglut. Kun sydäntäin silmään ja maailmaa, yhä kyynele katseeni sumuiseks saa, sill eessäni kultaisen valon mä nään, mut tänne Pohjolan vangiksi jään. Miten ahtaiksi nää rajat tunnenkaan! Aika kiitävi vaan. On kaukana maa, jota lempivi koi, missä muinaiset temppelit nähdä voi, vedet siniset rantoihin loiskuaa, lehvät laakerin vartoovat laulajaa. Maa kaukainen, kaihottu kiehtovi luo, toivot turhat tuo. Jos siivet saisin, mä liitäisin pois, siell eessäni lehdot lempeät ois. Mutta hetket verkkaisna vierivät vaan, mä nuoruuden laulutkin haudata saan. Miten ahtaiksi nää rajat tunnenkaan! Hetket vierivät vaan. MULT ÄITI TIETÄÄ SOISI (Suom. V. Arti) Mult äiti tietää soisi: Miksi valjut posket on sun? Vain vastauksein oisi: Suo rauhass olla mun! On ehkä syynä loiste kuun, mi nousi tulless illansuun. Mult äiti tietää soisi: Miks kuumat huules on nuo? Vain vastauksein oisi: Ei outo seikka tuo; kun veri kuuma kuohui vain, mä ehkä kuumepolton sain. 5

6 Sie wird mich liebend fragen: Warum das Auge so feucht? Ach Mutter! werd ich sagen, es wird mir wohl und leicht. Das Herzens Aufruhr wird gestillt wenn sich der Blick in Tränen hüllt. Mult äiti tietää soisi: Miks silmäs kostunee? Vain vastauksein oisi: Näin huolet huojenee, ja sydän rauhan saada voi, kun itku myrskyn laata soi. DARIUS MILHAUD ( ): LES SOIRÉES DE PÉTROGRADE (op. 55, teksti: René Chalupt) L ANCIEN RÉGIME 1. L orgueilleuse VANHA VALTA (Suom. Mikko Kuusimäki) 1. Kopea neito SLUMMERSÅNG (Emil v. Qvanten) Somna om kvällen nyss bakom fjällen slumrade varm, slumra du vid min barm, slumra, slumra du vid min barm! Lyssna hur vinden viskar i linden domnande öm slumra min fläkt, och dröm slumra, slumra min fläkt, och dröm! Hör du, vid stranden, vågen på sanden saktar sitt tåg, slumra ock du, min våg, slumra, slumra ock du, min våg! Fjäriln har somnat, rosorna domnat nyss vid hans kyss slumra min ros, vyss, vyss, slumra, slumra min ros, vyss, vyss! ROLIGA FRÅGOR (F. Berndtson) Vad bad dig väl gossen om, då han kom här nyss, och stannade så förtoligt? Ack! gossen, ja gossen han bad om en kylande dryck, han bad, han bad om en kylande dryck ur källan. Vad moder frågar roligt! TUUTULAULU (Suom. V. Arti) Ilta on vieno. Uinu, sä pieno! Nukkuos lailla yön, joka mailla nyt uneksuu! Uinuos, oi rusosuu! Uinu, uinuos, oi rusosuu! Tuulikin untuu, tuskin se tuntu lehvissä tuolla puistikon puolla kuiskiessaan. Uinuos, lapsonen, vaan! Uinu, uinuos, lapsonen, vaan! Kuule, kuin rantaan, sen silosantaan lainehet vaipuu, laulunsa haipuu haavehistaan. Uinuos, lapsonen, vaan! Uinu, uinuos, lapsonen, vaan! Lintuset nukkuu, pois humut hukkuu, painuu kun päivä, yön hämyhäivä tummentuu. Uinu sä myös, rusosuu! Uinu, uinu sä myös rusosuu! KYSELYÄ (Suom. V. Arti) Mut kerrohan, kerrohan, mitä poika pyys, kun lähti hän taas sun luota? No, poika se pyysi, hän minulta pyysi hän suu- hän pyys, hän pyys vainen suuhunsa viileetä lähdevettä. Miksi äiti sä tutkit tuota? Pourquoi, Princesse de Ballet, Refuses-tu ta bouche? Le coulisses du Châtelet Sont elles si farouches? Tu n étais jadis à Moscou Que fille de cuisine, Les chauffeurs te baisaient au cou Qui sentaient la benzine. 2. La Révoltée Ma tourterelle, mon amie Suit des cours au Gymnase; Combinant acides et bases Elle apprend la chimie. Elle sera prostituée Et jettera des bombes Car le sang des reines tuées Est doux à ma colombe. 3. La Martiale Le grand Turc apprend ce qu il cuit Aux Kurdes en déroute. Quand le jeune hetman les poursuit Par les gorges sans route. Mais son regard devient dément Lorsqu aux hordes soumises Le vainqueur, changeant de chemise, Montre deux seins charmants. 4. L Infidèle Mikset, balettiprinsessa, Minulle suutasi suo? Ainako Châtelet n kulisseissa Noin kovasti arkaillaan? Moskovassa sinä olit Pelkkä keittiöpiika vain Jota suutelivat kaulalle Kuljettajat bensiiniltä tuoksahtaen. 2. Kapinoiva neito Kyyhkyläiseni armaani Käy kimnaasia; Hän yhdistelee happoja emäksiin Ja opiskelee kemiaa. Hänestä tulee portto Ja pomminheittäjä, Koska tapettujen kuningatarten veri On kyyhkyläiselleni suloista. 3. Sotaisa neito Turkin sulttaani näyttää Pakeneville kurdeille taivaan merkit Kun nuori hetmani ajaa heitä takaa Tiettömien solien poikki. Mutta sulttaanin silmiin tulee ilme mieletön, Kun lyömilleen laumoille Voittaja paitaa vaihtaessaan Näyttää rintaa kaks suloista. 4. Uskoton neito Vi kom du med gossen hem ifrån skogs så varm, och leende så förtoligt? Ack! gossen, ja gossen han sov vid min bastkorg, han sov, han sov vid min ba- vid min bastkorg när jag gick vallen. Vad moder min frågar roligt! Vi springer här gossen så, och vad viskar han beständigt till dig förtroligt? Ack! gossen, ja gossen han vill bli min marknadskamrat, han vill, han vill bli min ma- bli min marknadskamrat till staden. Vad moder min frågar roligt! 6 Miks äsken sun poskesi kovin hehkui noin, kun lähti hän taas sun luota? No, kuumotti päivä, ja nukkui hän, nukkui hän rinja hän, ja hän, ja hän rinteellä nukkui, kun kaitsin karjaa. Miks äiti sä tutkit tuota? Miks täällä se poikanen yhtäpäätä käy, miks kuiskaten läks sun luota? No, hänhän vain tiedusti, saako hän, saako hän mun, hän mun, hän mun, hän mun saakohan seuraksi markkinoille. Miks äiti sä tutkit tuota? O Catherine Ivanowna, O ma douce colombe, Quitte ce vieux banquier qui n a Déjà qu odeur de tombe. On jase dans tout le district De nos mains désunies. Songe à mon coeur fidèle et strict, A sa peine infinie. 5. La Perverse Qu elle était donc tentatrice Lors du bal au Palais d Hiver La gorge de l Ambassadrice Sous l écharpe en tulle vert! Ce fut, à son gré, lécole Voi Katerina Ivanovna, Armas kyyhkyläiseni, Jätä nyt se pankkiirivanhus Joka haudalta jo haiskahtaa. Kaikkialla piirikunnassa juorutaan, Kun kätemme erkanivat. Ajattele ankaran uskollista sydäntäni Ja sen loputonta tuskaa. 5. Haureellinen nainen Olipa viettelevä Talvipalatsin tanssiaisissa Suurlähettilään povi Vihreän tyllihuivin alla! Hänen tahdostaan jäivät 7