VUOSIKIRJA TEEMANA Perheiden tukeminen. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKIRJA 2011. TEEMANA Perheiden tukeminen. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA Oy"

Transkriptio

1 VUOSIKIRJA 2011 TEEMANA Perheiden tukeminen KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA Oy

2 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja KVPS Tukena Oy 1 Sisältö Johdanto Osaathan asettua kehitysvammaisen nuoren asemaan... 1 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tilapäishoidossa kunnioitetaan perhettä arjen asiantuntijana Kehittämistoiminta kuuntelee ja osallistaa perheitä KVPS Tukena Oy Koivu ja tähti suunnannäyttäjinä... 6 Toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre: Ray nostaa ihmisen toiminnan keskiöön... 8 Apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä: Lähiyhteisön palveluja kehittämällä normaaliin arkeen Miikka Heikkinen viihtyy ryhmälomituksessa Ryhmälomitus palvelee hyvin ylöjärveläisiä perheitä Keskusteluista potkua itsenäistymisprosessiin Läheisten osallisuus kehittämistyössä tärkeää Citytulppaani tarjoaa tilapäishoitoa ja henkilökohtaista apua Citytulppaanin väki kuuntelee perheitä Työhönvalmennuskeskus sopii Tukenan palveluvalikkoon Juha Jalonen haluaa pysyä liikkeellä Yhteystiedot Elina Leinonen JYRKI PINOMAA KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO PUHEENJOHTAJA KVPS TUKENA OY HALLITUKSEN JÄSEN INCLUSION EUROPE BOARD MEMBER Tämän Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n yhteisen Vuosikirjan 2011 tarkoituksena on antaa yleiskuva KVPS-konsernin ajankohtaisista haasteista, tämän päivän toiminnasta ja tulevaisuuden tavoitteista. ELINA LEINONEN, JULKAISUN TOIMITUS JA ULKOASUN SUUNNITTELU MIKA KANERVA, KANNEN VALOKUVA KANSI: Anne ja Miikka Heikkinen katsovat luottavaisesti tulevaisuuteen. Äiti Anne saa viikonlopun mittaisen hengähdystauon hoitotyöstään, kun Miikka osallistuu Kehitysvammaisten Palvelusäätiön järjestämälle ryhmälomitusjaksolle Nummikodissa Ylöjärvellä. FORSSA PRINT 2011 Raha-automaattiyhdistys tukee Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimintaa. Osaathan asettua KEHITYSVAMMAISEN NUOREN ASEMAAN KUN KEHITYSVAMMAINEN PERHEENJÄSEN ON MUUTTAMASSA lapsuuden kodistaan, on vanhempien huoli suunnaton. En tarkoita, etteivätkö vanhemmat luottaisi vammaisen pärjäävän omassa tulevassa kodissaan ilman heidän jatkuvaa huolenpitoaan. Tarkoitan erityisesti sitä, että yhteiskunnassamme on monissa kunnissa omaksuttu kehitysvammaisen nuoren itsenäisestä asumisesta sellainen yleisesti hyväksytty käsitys, että muuttava kehitysvammainen nuori on hoivaobjekti, jota voidaan kohdella kuin mitä tahansa kauppatavaraa.

3 2 Vuosikirja KVPS Tukena Oy Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 3 Jyrki Pinomaa 50 vuotta täyttäneen Kehitysvammaisten Tukiliiton puheenjohtaja Jyrki Pinomaa juhlaseminaarissa Tampereella Koulutukseltaan ekonomi Työskentelee Kuntokallio-Säätiön talouspäällikkönä Kahden paljon erityistä tukea tarvitsevan aikuisen pojan isä Kehitysvammaisten Tukiliiton puheenjohtaja vuodesta 2010 Inclusion Europen hallituksen jäsen vuodesta Tämä on kansalaisjärjestö, jolla on 71 jäsenjärjestöä 36 Euroopan maassa. Järjestö edustaa kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän perheitään. KVPS Tukena Oy:n hallituksen jäsen vuodesta 2007 Sirpa Ryyppö-Himanen Perhe on oman arkensa asiantuntija tilapäishoitopalveluita suunniteltaessa. Kuvassa Asta, Juho ja Seppo Jaakkola. Nuorelle tässä, kenties yhdessä hänen elämänsä tärkeimmässä taitekohdassa, yhteiskuntamme antaa mykän kauppatavaran aseman. Hänen tulevaisuutensa tarpeista muodostuu kansainvälisiä pääomasijoittajia kiinnostavaa suurten rahavirtojen kaupallista toimintaa, jonka järjestämisestä voidaan määrävälein järjestää kilpailuja aivan samaan tapaan kuin oltaisiin hankkimassa kopiopaperia konttoriin toimintaa, josta nähdään tehokkaasti järjestämällä voitavan saada suuria voittoja. Kuntien talouden yhä kurjistuessa on helppoa ymmärtää, että asumispalvelut saa toteuttaakseen halvimman tarjouksen tehnyt. Kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut nuoren omasta mielipiteestä. Jokainen, joka uhraa pienintäkään aitoa ajatusta aiheelle, ymmärtää, että kilpailuttaminen ei lainkaan kuulu tällaisen palvelun järjestämiseen varsinkaan silloin, kun kilpailuttamisen ainoana motivaationa on mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla selviäminen. Enkä ole vielä sellaiseen kilpailutukseen törmännyt, jossa raha ei olisi merkittävässä roolissa puhutaanpa sitten suurista säästöistä tai suurista voitoista. Suuruuden logiikka on jostain syystä juurtunut maailmaamme. Kehitysvammaisen ihmisen asumiseen sellainen logiikka soveltuu kehnosti. Ajatuksenkulun kun tulisi olla täysin päinvastainen. Puhumme yksilöistä ja heidän henkilökohtaisista tarpeistaan, itsemääräämisoikeudesta ja yksilöllisistä ratkaisuista, yksityisyydestä ja oman näköisestä elämästä: Miten tällaista tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti? Miten tällaiseen voidaan kuvitella kytkettävän massatuotanto? Miten ihmisen yksityisistä yksityisin, ihmisen oma koti ja yksityiselämä, voitaisiin tuotteistaa? Mitä me vanhemmat mahdamme odottaa nuortemme asumispalveluilta, jotta huolemme olisi vähäisempi. Totean tähän, niin kuin olen useasti aiemminkin jo todennut: Riittäisiköhän, että nuorillemme asumisen yhteydessä järjestettävä yksilöllinen tuki olisi sellaista, jota kukin meistä voisi omalla kohdallaan osakseen toivoa. Ei se ole sen monimutkaisempaa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tilapäishoidossa kunnioitetaan perhettä arjen asiantuntijana KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ on perustamisestaan asti korostanut perheitä kunnioittavaa toimintatapaa. Perheiden elämä on monimuotoista, arvokasta ja ainutlaatuista. Perhekeskeisyyden periaate on paras lähtökohta myös tilapäishoitopalveluita kehitettäessä. Perheiden kokemusten mukaan toimiva tilapäishoito vahvistaa koko perheen hyvää arkea, hyvinvointia ja elämänhallintaa; se on läheistään hoitavien tärkein tukimuoto ja perheiden eniten kaipaamaa palvelua. Tilapäishoidon keskeisin tavoite on tukea ja vahvistaa perheen omia voimavaroja ja arjen asiantuntijuutta. Perheiden osallisuus ja asiantuntemus on palveluidemme perusta. Tilapäishoito tukee osaltaan omaishoitajien yhteiskunnallisesti merkittävää työtä. Oikea-aikaisilla ja perheiden tarpeisiin vastaavilla palveluilla saavutetaan myös yhteiskunnallista hyötyä: tilapäishoitoon panostaminen vähentää korjaavan ja kuntouttavan työn kuluja. Tilapäishoito mahdollistaa omaishoitajien lakisääteisen vapaan, vakinaisen hoitajan vapaapäivien tai harkinnanvaraisen tilapäishoidon järjestämisen. Tavoitteenamme on valtakunnallinen, monipuolinen ja joustava palvelukokonaisuus, joka soveltuu perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin: Kotiin vietävässä perhelomituksessa työntekijä tulee hoidettavan kotiin ja hoitaa vammaisen lapsen, nuoren tai aikuisen lisäksi muut kotiin jäävät sisarukset. Lomitusta tehdään ympäri vuorokauden, ja perheen oma elämänrytmi pyritään säilyttämään. Hoitoapu on tarkoitettu kaikenikäisille ja -kokoisille perheille. Perhehoito on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille, joita perhehoitaja hoitaa omassa kodissaan. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää päivästä 14 vuorokauteen. Pitkäaikainen perhehoito tarjoaa lapselle kokopäiväisen kiintymyssuhteen ja vanhemmuuden, jota omien vanhempien elämäntilanne ja voimavarat eivät mahdollista. Nuorelle tai aikuiselle perhehoito on yksilöllinen asumisvaihtoehto. Ryhmälomitus on kunnan kanssa yhteistyössä suunniteltavaa tilapäishoitoa. Turvallinen ympärivuorokautinen huolenpito ja ohjattu yhdessäolo tukevat lasten kehitystä, sosiaalista kanssakäymistä sekä uusien elämysten ja kokemusten saamista. Teema- ja harrastekurssit ohjaavat erityistä tukea tarvitsevia lapsia, nuoria ja aikuisia erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin. Palvelu järjestetään leirimuotoisena lomaaikaan. Leirit sisältävät monipuolista ohjattua toimintaa, täysihoidon ja ympärivuorokautisen huolenpidon.

4 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 5 Kehitysvammaisen ihmisen ja hänen läheistensä äänen kuuleminen on tärkeää kaikessa toiminnassamme. Lamminrannan ohjaaja Satu Ronkainen kuuntelee, mitä Juho Jaakkola sanoo. Kuvat: Sirpa Ryyppö-Himanen Kehittämistoiminta kuuntelee ja osallistaa perheitä Asta ja Seppo Jaakkola ovat tyytyväisiä muuttovalmennukseen, johon he osallistuivat yhdessä. Juho Jaakkolan elämässä alkoi hyvä aika hänen muutettuaan laitoksesta Lamminrantaan. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kehittämistoiminta luo yksilökeskeisiä, laadukkaita ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevan ihmisen ja hänen läheistensä erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Erityisesti haluamme olla mukana edistämässä yksilöllisiä asumisratkaisuja. Oman kodin hankinnan tuettuun tai itsenäiseen asumiseen haluaville ihmisille mahdollistaa saamamme Raha-automaattiyhdistyksen avustus. Haluamme tarjota mahdollisuuden oman kodin perustamiseen ja itsenäistymiseen. Samalla edistämme ihmisen itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta lähiyhteisön toimintaan. Muuttovalmennus tukee muuttajaa ja hänen läheisiään elämänmuutoksessa ja muutossa. Läheisten kanssa käydään läpi ajatuksia, tunteita ja käytännön asioita liittyen heidän omaan elämänmuutokseensa ja siihen, miten he voivat olla muuttajan voimavarana muutossa, uuteen kotiin kotiutumisessa ja hyvän elämän toteutumisessa. Henkilökohtainen avustajatoiminta luo henkilökohtaisen avun malleja, järjestää koulutusta, tuottaa selkokielistä materiaalia ja vaikuttaa aktiivisesti toiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Toiminta mahdollistaa läheisten turvallisuuden tunteen ja luottamuksen päämiesten itsenäiseen selviytymiseen luomalla toimintamalleja, joilla voidaan turvata kehitysvammaiselle ihmiselle hänen tarvitsemansa tuki. Ikäperhetoiminta tukee perheitä, joissa kehitysvammainen tai erityistä tukea tarvitseva aikuinen asuu yhdessä ikääntyvien vanhempiensa kanssa. Tavoitteena on tarjota tietoa itsenäistymisestä, palveluista ja tukitoimista. Toimintamuotoina ovat perhetapaamiset, seminaarit ja perheiden elämänhallintaan liittyvät kurssit. Yksi naapureista laitosten lakkauttaminen Suomessa -hankkeen lähtökohtana on kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä osallisuus laitosten lakkauttamisen prosessissa ja uusien lähiyhteisön palvelujen luomisessa. Hankkeessa rakennetaan yhteistyötä erityishuoltopiirien, kuntien, palveluntuottajien, läheisten ja kehitysvammaisten ihmisten välille sekä mallinnetaan hyvän muuton polkuja laitoksista lähiyhteisöihin. Asumisen yksilölliset tukimallit -hankkeessa läheiset ovat merkittävässä asiantuntijaroolissa tukemassa päämiesten yksilöllistä asumista ja elämää. Läheisten panos on tärkeä teemakeskustelutilaisuuksissa, yksilökeskeisessä suunnittelussa ja tukiyhdistyksen kanssa tehtävässä alueellisessa yhteistyössä. Läheisten ääni on tullut kuuluviin myös erilaisissa asumista koskevissa kyselykartoituksissa ja kuulemistilaisuuksissa. Tiedän mitä tahdon! -hankkeessa kehitetään Suomeen soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia ja kokeillaan toimintamalleja eri puolilla maata yhteistyössä kuntien, kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä kanssa. Toiminnan perustana on yksilökeskeinen suunnittelu, joka voidaan henkilökohtaisen budjetoinnin avulla viedä käytäntöön. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa. Tasokasta koulutusta ja kehittyvää asumista -hankkeessa ja päivätoiminnan kehittämisessä otetaan kehittämistyöhön mukaan kehitysvammaiset ihmiset ja heidän läheisensä. Koulutuspäivissä rohkaistaan asumisyksiköiden sekä päivä- ja työtoimintayksiköiden henkilökuntaa läheisyhteistyön ja toimivan vuorovaikutussuhteen rakentamiseen.

5 6 Vuosikirja KVPS Tukena Oy Vuosikirja KVPS Tukena Oy 7 KVPS Tukena Oy Koivu ja tähti suunnannäyttäjinä PÄIVI KARI, TOIMITUSJOHTAJA JERE METSÄHONKALA, PALVELUJOHTAJA KVPS TUKENA OY Tukenan palveluyksiköt VISIOMME on Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan ihmisen osallisuus, hyvä elämä ja läheisten luottamus. Sen tausta-ajatuksena ja kehittyvän työyhteisön vertauskuvana käytämme Topeliuksen kirjoittamaa Koivu ja tähti -satua, joka kertoo unelman ja vision voimasta. Satu muistuttaa myös voimavarojen tärkeydestä ja vakuuttaa, että voimavaroja löytyy, kunhan päämäärä pysyy kirkkaana. LÄHEISYHTEISTYÖN PAINOTTAMINEN strategisena valintanamme näkyy arjen kohtaamisissa sekä palvelutoimintamme suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Me tukenalaiset, kuten KVPS Tukena Oy:n henkilöstöä tuttavallisesti kutsutaan, haluamme olla ja näkyä osana Tukiliitto-perhettä. Tiedostamalla omaisjärjestötaustamme ja sen myönteisen velvoittavuuden haluamme erottautua positiivisella tavalla muista toimijoista. Viime vuonna aloittamallamme Toimiva läheisyhteistyö hyvän elämän tukena -koulutushankkeella kehitämme edelleen yhteistyötä läheisten asiantuntijuuden ja aseman korostamiseksi. Tavoitteenamme on kirkastaa yhtiön taustan merkitystä ja kehittää sen tukemiseksi toimintatapoja ja -välineitä vahvistaen samalla oppivan organisaation elementtejä. Koulutushankkeella vahvistamme myös KVPS-konsernin sisäisen kehittämisen rakenteita ja yhteistyötä omistajamme Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa. LIIKETOIMINNALLISTUNEILLE SOSIAALIPALVELUJEN markkinoille on hakeutunut aktiivisesti uusia toimijoita, jotka tarjoavat palveluita myös kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Kuvaavaa näille toimijoille on varsin vähäinen kokemus palvelualamme erityisistä osaamisvaatimuksista sekä halu vallata palvelumarkkinoita usein valitettavasti asiakkaan kustannuksella. Kiristyneestä kilpailusta huolimatta Tukena on kyennyt vahvistamaan asemiaan kehitysvammaisten palveluiden edelläkävijänä. Vuoden 2010 aikana liiketoimintamme kasvu jatkui edellisten vuosien tapaan. Toimintojen ja palvelujen lisääminen sekä uudenlaisten palvelumallien kehittäminen ovat edelleen keskeisenä strategisena tavoitteenamme. Asumispalvelut ja päivätoiminta Menninkäinen, Lehmo Päivänsäde, Jyväskylä Neliapila, Raisio Pohjantähti, Kemi Hirvinummi, Kurikka Poutapilvi, Imatra Kaislaranta, Pyhäjärvi Lounatuuli, Hyvinkää Kesäheinä, Kajaani Hopeanuoli, Harjavalta Pikkutulppaani, Kauhava Kultakuusi, Kuhmo Asumispalvelut Aarlanmarkki, Lapua Lamminranta, Forssa Metsälinna, Masku Päivätoiminta Sinikello, Tampere Tilapäishoitokodit Tulppaanikoti, Tampere Citytulppaani, Helsinki Tunnuslukuja vuodelta 2010 Liikevaihto Liikevaihdon kehitys Henkilötyövuodet Asiakkaat Kunta-asiakkaat Työhönvalmennus Harjavalta Kankaanpää 15,7 milj. + 20,3 % Kuvat: Tiiu Kaitalo Palvelujen laadun ja asiakaslähtöisyyden kehittämiseen panostamme yhdessä asiakkaidemme, heidän läheistensä sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneidemme kanssa. Tulevaisuudessakin haemme Tukenan kasvun kehitysvammaisuuteen liittyvästä osaamisesta. Ylläpitämistämme asumispalveluyksiköistä vanhin, Menninkäisen palvelukoti, täytti vuoden 2011 keväällä 20 vuotta ja on monella tapaa ollut suunnannäyttäjänä avohuollon asumispalveluiden kehittämiselle. VAIHTOEHTOJEN KEHITTÄMINEN sekä alueelliset ja yksilölliset palvelutarpeet huomioivien palveluiden tuottaminen on erityisen ajankohtaista nyt, kun kehitysvammaisten ihmisten palvelut ovat rakennemuutoksessa laitoshoitoa hajautettaessa. Kehitysvammaisten ihmisten asuminen on Suomessa järjestetty suurelta osin ryhmämuotoisissa asunnoissa Tukenan asumispalveluiden tapaan. Yksilölliset asumisratkaisut edellyttävät uudenlaista palveluiden suunnittelun kulttuuria. Tukenan arvot välittyvät arjen kohtaamisissa asiakkaan yksilöllisten tarpeiden kunnioittamisena ja hänen toiveidensa kuulemisena. Sisko Vainio nauttii voimistelusta palvelukotiohjaaja Johanna Ristikankaan kanssa Lounatuulen palvelukodissa. Tulevaisuudessa tarvitaan edelleen ryhmämuotoisia asumispalveluita asiakkaiden ja heidän läheistensä toiveiden mukaisesti, mutta palveluiden tulee perustua yksilökeskeiseen ja kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Ryhmämuotoisten asumispalveluiden kehittämisen rinnalla teemme työtä myös aiempaa itsenäisempien asumismahdollisuuksien lisäämiseksi sekä riittävän henkilökohtaisen avun järjestämiseksi. MONISSA ASIAKASKUNNISSAMME on menossa kuntaja palvelurakenneuudistus, joka edellyttää kuntien välistä alueellista yhteistyötä. Kuntaliitosten syntymisellä on ollut vaikutuksia sekä Tukenan olemassa oleviin palveluyksiköihin että uusiin hankkeisiin. Olemme mukana muutoksessa vahvistamalla edelleen strategisia kumppanuuksiamme kuntien kanssa. Uskomme pitkäjänteisen, avoimen ja luottamuksellisen yhteistyömme tuottavan kunnille mahdollisuuden kustannushallintaan kestävällä ja vuosia eteenpäin ennakoitavalla tavalla.

6 8 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 9 Toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre: Raha-automaattiyhdistys nostaa ihmisen toiminnan keskiöön ELINA LEINONEN, HAASTATTELU RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS, VALOKUVA RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSELLÄ on perinteisesti ollut merkittävä rooli yhteiskunnassa heikossa asemassa olevien auttajana. Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre katsoo, että RAY tukee kehitysvammaisen ihmisen hyvää elämää ennen kaikkea edistämällä järjestöjen toimintamahdollisuuksia. Hänen mukaansa tavoitteena on kehitysvammaisen ihmisen elämisen tarpeiden ja toiveiden toteuttaminen. Tärkeää on mahdollistaa esimerkiksi asuminen sopivassa asunnossa, harrastustoiminta ja osallisuus yhteiskunnassa. Miten Raha-automaattiyhdistys tukee kehitysvammaista perheenjäsentä hoitavien läheisten ja omaishoitajien hyvinvointia ja arjessa jaksamista? Kehitysvammaista perheenjäsentä hoitavien läheisten ja omaishoitajien hyvinvoinnin ja arjessa jaksamisen edistäminen sopii hyvin RAY:n vuosien avustusstrategiaan. Avustuksia voidaan myöntää hankkeille, joissa tuetaan arjen selviytymistä, asumisvalmennusta sekä niitä väliinputoajaryhmiä, jotka jäävät julkisen tuen ulkopuolelle. Kehitysvammaisille ihmisille ja Kuinka Raha-automaattiyhdistys tukee kehitysvamma-alan järjestöjä? ^ ^ 18,6 milj. Kehitysvamma-alan järjestöt 3 milj. Tukiasuntojen hankinta 5 milj. Erilaiset kehittämisprojektit, kuten asumisturvallisuus, arjenhallintataidot ja syrjäytymisen ehkäiseminen Lähde: Sinikka Mönkäre 2011 heidän perheenjäsenilleen avustuksilla voidaan tarjota vertaistoimintaa, edunvalvontaa, koulutusta, neuvontaa ja ohjausta palveluja hankittaessa. Suomessa arvioidaan olevan noin omaishoitotilannetta, joista on sitovia ja vaativia. Vain pieni osa kaikista omaishoitajista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Kuntien tilapäishoidon järjestämisvelvollisuus rajoittuu omaishoitajastatuksen omaaviin perheisiin, joita on noin 20 % kaikista. Tilapäishoidolla tuetaan läheistään hoitavien omaisten jaksamista sekä autetaan koko perhettä selviytymään arjessa. Tilapäishoidon tarkoituksena on läheisen hoivan lisäksi antaa hoitavalle omaiselle tai omaishoitajalle levähdystauko. Tärkeää on huomata, että palveluihin liittyvässä kehittämistoiminnassa edistetään soveltuvilta osin järjestöjen ja kuntien välistä yhteistoimintaa. Raha-automaattiavustusten turvin toteutettava järjestölähtöinen työ ei kuitenkaan voi olla paikkaamassa mahdollisia julkisen palvelujärjestelmän aukkoja. Mitkä ovat kehitysvammaista perheenjäsentä kotona hoitaville perheille suunnattujen tilapäishoitopalveluiden kehittämisen suurimmat haasteet? Tilapäishoidon suurin haaste on yksilöllisten tilapäishoitomuotojen kehittäminen. Tilapäishoito voidaan jakaa ryhmämuotoisiin ja kotiin vietäviin palveluihin. Perhelomitus on tarkoitettu tilapäishoidon palveluksi niille vanhemmille tai muille huoltajille, joiden vammainen tai erityistä tukea tarvitseva lapsi, nuori tai aikuinen hoidettava asuu kotona. Palvelun tavoitteena on auttaa huoltajia jaksamaan tarjoamalla heille mahdollisuus levähtää päivittäisistä tehtävistään lähtemällä lomalle tai vapaalle kodin ulkopuolelle lomitusjakson ajaksi. Perhelomitus on kunnan ja kolmannen sektorin rajapinnassa tapahtuvaa toimintaa. Kunnan lakisääteinen velvollisuus kohdistuu vain niihin perheisiin, jotka ovat omaishoitosopimuksen piirissä. Laki ei määrää omaishoitajuuden kriteereitä, vaan kunnat päättävät niistä itsenäisesti. Kaikki tilapäishoitoa tarvitsevat perheet eivät pääse omaishoidon tuen piiriin, eikä kunnilla ole resursseja kehittää tilapäishoidon palveluja sopimuksen ulkopuolelle jäävien perheiden tarpeisiin. Väliinputoajaryhmän tukeminen soveltuukin luontevasti RAY:n avustusstrategian kolmanteen päälinjaan, ongelmia kohdanneiden auttamiseen. Kaikki Raha-automaattiyhdistyksen tukema toiminta on muistettava kohdentaa niin, että ihmistä kuullaan ja ihminen itse on mahdollisimman aktiivinen toimija, Sinikka Mönkäre korostaa. Millaisia ovat Raha-automaattiyhdistyksen tulevien vuosien avustuksia koskevat linjaukset? Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen on tulevien vuosien avustusstrategiamme kolmen päälinjan muodostama kokonaisuus: Ensimmäiseen päälinjaan sisältyvät toiminnot, joilla vahvistetaan hyvinvoinnin, normaalin arkielämän, yhteisöllisyyden ja osallisuuden toteutumista. Toisella päälinjalla ehkäistään erilaisia terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavia ongelmia tai riskejä. Kolmannessa päälinjassa on kyse ihmisten auttamisesta ja tukemisesta tilanteissa, joista selviämisessä tarvitaan erityisesti kanssaihmisten apua ja tukea. Uudessa avustusstrategiassa korostetaan toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnassa tapahtuvan keskustelun seuraamista. Järjestöjen ja muiden tahojen on syytä pohtia toiminnan kohdentamista erityisesti sosioekonomisiin terveys- ja hyvinvointieroihin. RAY korostaa järjestöjen toiminnassa erityisesti viittä menestystekijää: tavoitteellisuutta, ajassa mukana elämistä, yhteistyöhakuisuutta, varojen taloudellista käyttöä sekä sitä, että ihminen on aidosti toiminnan keskiössä. Avustusstrategia antaa hyvät lähtökohdat erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien ja omaishoitajien arjen tukemiseen. Millainen on Teidän visionne kehitysvammaista lasta kotona hoitavien perheiden hyvästä elämästä? Mielestäni hyvä elämä toteutuu, kun ihmisten yksilöllisyys ja erilaiset perhetilanteet otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Perheen elämää helpottaa olennaisesti, että kulloinkin tarvittavat palvelut ovat aidosti ja oikea-aikaisesti saatavilla. Lisäksi perheellä tulisi olla ympärillään läheisten muodostama tukiverkosto ja mahdollisuus tavoittaa samassa tilanteessa eläviä perheitä. Lasten kannalta on erityisen tärkeää, että he löytävät ikäistään seuraa ja pääsevät mukaan samoihin harrastuksiin ja toimintoihin kuin muutkin. Lapsen hyvinvointi vaikuttaa selkeästi myös perheen hyvinvointiin. Lasten harrastaminen on pystyttävä toteuttamaan siten, että vanhemmat ovat silloin vapaina hoitovastuusta ja saavat myös omaa aikaa. Kehitysvammaisuus ei saa enää nykymaailmassa erotella ihmisiä heidän tekemisissään tai osallistumisessaan.

7 10 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 11 Apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä: Lähiyhteisön palveluita kehittämällä osallisuuteen ja normaaliin arkeen ELINA LEINONEN, HAASTATTELU TIIU KAITALO, VALOKUVAT SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ julkaisee vuoden 2011 aikana valtakunnallisen suunnitelman kehitysvammaisten ihmisten laitoshoitoa korvaavien palvelujen kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveyspalveluosaston apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä on toiminut puheenjohtajana suunnitelmaa valmistelleessa ohjausryhmässä, jonka toimikausi jatkuu saakka. Valtakunnallisen suunnitelman valmisteltelussa on kuultu kuntien, erityishuoltopiirien, vammaisjärjestöjen, palveluntuottajien ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajia. Suunnitelman jatkovalmistelussa on tarkoitus vertailla kansainvälisiä kokemuksia sekä hyödyntää kotimaisia kokemuksia, joita jo on saatu kehitysvammahuollon rakennemuutoksen toteuttamisesta. Syksyllä päättäjien käsittelyyn tulevista esityksistä osa voi johtaa lainsäädännön muutoksiin. Vammaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä kehittäessään omaa toimintaansa. Kansalaisyhteiskunnan valvova silmä on demokraattisen toiminnan tärkeimpiä edellytyksiä, Reijo Väärälä vakuuttaa. Laitoksista yksilölliseen asumiseen Sosiaali- ja terveysministeriö: Valtakunnallinen suunnitelma laitoshoitoa korvaavien palvelujen kehittämiseksi Valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä Millaisia ovat tulevat suosituksenne pitkäaikaisen laitoshoidon lakkauttamiseksi ja laitoshoitoa korvaavien lähiyhteisön palveluiden kehittämiseksi? Peruslähtökohta on se, että laitoksissa ei järjestetä pitkäaikaista asumista, vaan tarvittavat asunnot ja asumista tukevat palvelut tuotetaan lähiyhteisöissä. Asuminen järjestetään kuten muillekin ihmisille, osana tavallisia asuinalueita ja asunnoissa, jotka vastaavat yleisiä standardeja. Vammaisuus sinänsä ei edellytä asumista toisten vammaisten kanssa, eikä diagnoosi johda siihen, että henkilön tulee asua tietyllä tavalla. Ryhmämuotoisen asumisen lisäksi tulisikin yhä useammin käyttää hyväksi tavallista asuntokantaa silloin, kun kehitysvammaisella henkilöllä ei ole sellaisia hoidon tai tuen tarpeita, joissa paras ratkaisu on ryhmämuotoinen asuminen. Tavoitteena on asuminen joko omassa asunnossa tai pienissä asuinryhmissä. Suunnitelmaan on tarkoitus kirjata toimenpidesuositukset valtioneuvoston periaatepäätöksen ja asumisohjelman toteutumisen kannalta merkittävistä teemoista. Erityistä huolta kannamme siitä, miten varmistetaan lähiyhteisön palvelujen kehittyminen ja miten turvataan erityisosaaminen ja -palvelujen saatavuus. Ratkaistavina on runsaasti kysymyksiä lainsäädännön muutostarpeista, kehittämis- ja tutkimustoiminnasta, lasten asemasta, vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallistamisesta, toimeentuloturvasta sekä terveydenhuollosta. Erityisen tärkeää on pohtia, miten tätä koko järjestelmää ohjataan tulevaisuudessa. Kehitysvammaiset ihmiset asuvat tulevaisuudessa tavallisilla asuinalueilla lähiyhteisöissään ja elävät normaalia arkea täällä muiden ihmisten keskuudessa, Reijo Väärälä tähyää tulevaan. Millaisista aineksista tämän päivän palveluajattelun tulisi mielestänne koostua suunniteltaessa kehitysvammaisten ihmisten asumista ja elämistä? Vammaisten ihmisten aseman ja vammaisuuden historian huomioon ottaen on erityisen tärkeää korostaa ihmisoikeusnäkökulmaa. Siihen kuuluvat asiakaskeskeisyys ja osallisuus kehitysvammapalveluissa myös läheisten mukaan ottaminen, itsemääräämisoikeus, omien valintojen ja päätösten tukeminen sekä oikeus normaaliin arkeen. On nostettava esille, että vammaisillakin on oikeus asua normaaleissa asuinympäristöissä ja valita asuinpaikkansa, asumismuotonsa ja se, kenen kanssa asuu. Tärkeätä on turvata yksilöllinen apu ja tuki myös vaikeimmin vammaisille sekä vaativa, erityistason palvelu ja osaaminen lähellä ihmistä. Miksi on tärkeää kuunnella kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään palveluita kehitettäessä? Lähtökohdaksi on asetettu, että kehitysvammaiset voivat elää kuten muutkin ihmiset omassa lähiyhteisössään. Tämän toteutumiseksi on aidosti kuultava kehitysvammaisia ihmisiä itseään ja heidän läheisiään. On tärkeää pohtia, eristävätkö palvelurakenne ja palvelujen sisältö edelleen kehitysvammaiset pois normaalista arjesta vai toteutuuko todella tavoite intergroida heidät siihen arkeen, mitä muutkin kuntalaiset elävät. Aikaisempi ja osin edelleen vallitseva palveluiden järjestämistapa on järjestelmäkeskeinen eikä ota riittävästi huomioon kehitysvammaisen ihmisen omia lähtökohtia ja niiden tukemista. Kuinka kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluiden laatu voidaan tulevaisuudessa turvata? Palveluiden laadun turvaaminen on yhteinen asiamme. Olemme tärkeässä käännekohdassa, sillä kehitysvammaisten asemaa ja oikeuksia koskevat kysymykset ovat nyt näkyvästi esillä. Palveluiden ja niiden laadun turvaaminen on hyvin syvällisesti myös eettinen kysymys: Miten pidämme huolta apua tarvitsevista läheisistämme? Miten turvaamme heille mahdollisimman normaalin osallisuuden yhteisössämme? Palvelujen laadun kannalta meillä on normaalit ohjauskeinot. Sosiaalihuoltolakia ollaan muuttamassa. Vammaislait ovat uudistumassa ja yhdistymässä. Tarvittaessa voimme kehittää muuta ohjeistusta. Palveluiden ohjauksen tärkeä elementti on myös valvonta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontaa on tarkoitus vahvistaa alkaneella hallituskaudella.

8 12 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 13 Miikka Heikkinen lähtee ulos Ylöjärven ryhmälomituksessa. Äiti Anne Heikkinen on auttanut kengät pojalle ja ohjaaja Mona Jaari pukee Miikalle takkia. Taustalla ovat ohjaaja Eila Toppinen ja Suvi Lehtonen. Lattialla tilannetta seuraa Roni Hyötynen. Miikka Heikkinen viihtyy ryhmälomituksessa PIA KIRKKOMÄKI, TEKSTI MIKA KANERVA, VALOKUVA ERÄÄNÄ PERJANTAIAAMUNA viime lokakuussa Anne Heikkistä jännitti. Hänen tarkoituksenaan oli samana iltana viedä 16-vuotias Miikka ensimmäistä kertaa Ylöjärvellä järjestettävään ryhmälomitukseen. Aiemmin äidin omaishoitajien vapaalla tuuraajana oli toiminut Miikan oma täysi-ikäinen sisko. Miikka tietysti vaistosi jännitykseni ja saikin epilepsiakohtauksia jo aamusta. Soitin sitten Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ohjaaja Eila Toppiselle, ettei Miikka varmaan voikaan tulla illalla Nummikotiin. Ohjaaja rauhoitteli äitiä ja ilmoitti, että Miikka voi saapua paikalle vaikka myöhemmin. Anne veikin hänet lomitukseen vasta ennen perjantaista nukkumaanmenoa. Puhelinta äiti piti käden ulottuvilla koko viikonlopun ajan. Sunnuntai-iltana, kun hän meni poikaansa noutamaan, Miikka hymyili tyytyväisenä. Kaikesta näki, että viikonloppu oli sujunut hienosti. Nuori mies tarvitsee arjessa jatkuvaa apua, sillä hän on neliraajahalvaantunut. Hänellä on kehitysvamman lisäksi näkövamma ja epilepsia. Miikka nauttii osittain ravintonsa vatsaan laitetun PEG-napin kautta. Ryhmälomituksessa Miikka kuitenkin viihtyy niin, että syö mielellään ohjaajien syöttämää ruokaa suun kautta. Myös unirytmit ovat lomitusten aikana kohdallaan. Seuraavien omaishoitajan viikonloppuvapaiden myötä äidin jännitys laantui. Nyt hän osaa jo odottaa ansaitsemiaan hengähdyshetkiä. Yhä Miikan tavaroiden pakkaaminen perjantaina tuntuu kuitenkin vähän haikealta. Arjessa Annen ja Miikan yhteiselo onkin todella tiivistä, sillä he asuvat kaksin ja viettävät paljon iltoja ja vapaapäiviä kotona rauhallisesti oleskellen. Miikan kaksi vanhempaa sisarta ovat jo aikuisia, ja he ovat muuttaneet omilleen. Sisaret ovat kannustaneet minua viemään veljeä ryhmälomitukseen, sillä siellä Miikka tapaa muita nuoria ja pääsee tekemään asioita ilman äitiä. Myös koulusta lomitusta suositeltiin Miikalle, Anne kertoo. Pienessä ryhmässä on leppoisaa Ryhmälomituksessa lapset ja nuoret ovat paljon Nummikodin Huiskeen päivätoimintatilan yhteisessä oleskelutilassa. Tarjolla on esimerkiksi kullekin sopivia pieniä puuhia, jutustelua, musiikkia ja lukuhetkiä. Iltapäivälevolle pääsee, kun siltä tuntuu. Lapsiryhmä on sopivan pieni ja siellä on aina tietty rauha, Anne-äiti iloitsee. Ryhmälomituksessa on mukana myös liikkuvia lapsia ja Miikan yhteiselo heidän kanssaan on sujunut hienosti. Vaikka suuri osa ajasta ollaan yhdessä, välillä jakaudutaan kahtia ja osa lähtee esimerkiksi Nummikotia vastapäätä sijaitsevan kirjastoon. Miikka Heikkinen lähtee ryhmälomitukseen mielellään ja on aina iloinen myös sieltä tullessaan. Äiti puolestaan on päässyt viikonloppuisin tekemään itselleen pieniä tärkeitä asioita. Jo kaupassa käynti kaikessa rauhassa on luksusta. Anne on päässyt myös elokuviin ja jääkiekkomatsiin. Kovin tarkkoja suunnitelmia äiti ei koskaan viikonloppuvapaakseen tee, mutta aika hurahtaa ohi vaikka vain levätessä. Anne Heikkinen kiittelee ryhmälomitusmahdollisuutta hyvin toimivaksi ja henkilökuntaa osaavaksi. Oma jaksaminen on välillä koetuksella, joten pieni kuukausittainen loma on ollut todella tarpeellinen sekä äidille että Miikalle. Ryhmälomitusta uusille paikkakunnille Kehitysvammaisten Palvelusäätiön on mahdollista aloittaa ryhmälomitus uusilla paikkakunnilla. Toimintaa käynnistäessämme olemme avoimia palveluntilaajan ajatuksille ja toiveille. Tavoitteenamme on tuottaa paikalliseen tarpeeseen vastaavaa ja asiakaslähtöistä tilapäishoitopalvelua. Lisätietoja Markku Vellas, ts. tilapäishoidon johtaja puh , Ylöjärven kotihoitopäällikkö Anu Kallio arvioi, että ryhmälomitus kiinnostaa jatkossa entistä useampia perheitä. Ryhmälomitus palvelee hyvin ylöjärveläisiä perheitä Ylöjärven kaupunki on järjestänyt ryhmälomitusta yhteistyössä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa syksystä 2010 lähtien. Ylöjärven kotihoitopäällikkö Anu Kallio tiesi Palvelusäätiön toiminnan laadun jo entuudestaan, joten hänen oli helppo lähteä neuvottelemaan lomituksen tilaamisesta. Ennen neuvotteluja ylöjärveläiset erityislasten ja -nuorten vanhemmat olivat saaneet kotiinsa tiedustelun siitä, haluaisivatko he käyttää omaishoitajan vapaansa tuomalla lapsensa ryhmälomitukseen. Kiinnostusta ilmeni ja toiminta alkoi syksyn kestävänä kokeiluna. Perheiden hyvän palautteen ansiosta lomitukselle järjestettiin heti vuoden jatko. Ryhmä toimii kaupungin omistamassa Nummikodissa Huiskeen päivätoimintatiloissa. Kun perheet tuovat lapsensa ryhmälomitukseen, heillä itsellään on mahdollisuus lomailla kotona, Anu Kallio kertoo. Ryhmälomitukset järjestetään kerran kuussa tiettynä viikonloppuna ja perheet voivat varata ne viimeistään kuukautta ennen. Lomitus toteutuu, jos ryhmän koko on vähintään neljä lasta. Enimmillään mukaan mahtuu kuusi lasta. Paikalla on kaksi ohjaajaa, jotka järjestävät lapsille ja nuorille sopivan leppoisaa toimintaa perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Kotihoitopäällikkö sanoo, että samat perheet ovat käyttäneet palvelua säännöllisesti. Kaupunki on voinut tilaajana luottaa siihen, että lomituksen sisältö on kullekin tulijalle sopiva ja että lapset saavat lomansa aikana ammattitaitoista huolenpitoa. Pia Kirkkomäki

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n TOIMINTAKERTOMUS 2010 Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 21.5.2011 KVPS konserni KVPS konsernin muodostavat Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy haluavat nostaa sosiaalihuoltolakiesityksestä esille seuraavat asiat. Esityksen keskeisistä tavoitteista Pidämme sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 1.11.2013

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 1.11.2013 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 1.11.2013 Ohjelma 9.30 Avaussanat Taru Kuotisaho, vastaava hoitaja Portsan Kehräkoti, Turun kaupunki 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön sekä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012

Asumista Keski-Suomessa. Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Asumista Keski-Suomessa Marja-Leena Saarinen 23.2.2012 Metsätähden asukkaiden toiveet asumisesta Ulkopuolinen outo ihminen ei saa päästä sisälle - paitsi talonmies - paitsi nokikolari Pistokkeita myös

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Kehitysvammapalvelut

Kehitysvammapalvelut Kehitysvammapalvelut Ahokoti Harjukoti Kotikartano Nevakoti Niittykumpu Norola: Toukola ja Jukola Ritoniitty Ritorinne Ohjattu asuminen Aittokoti Peltola Norola: Onnela Tuettu asuminen Ryhmäkotien yhteydessä

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

VUOSIKIRJA 2010. Laitoksista lähiyhteisöön. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA Oy

VUOSIKIRJA 2010. Laitoksista lähiyhteisöön. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA Oy VOSIKIRJA 2010 Laitoksista lähiyhteisöön KEHITYSVAMMAISTEN PALVELSÄÄTIÖ KVPS TKENA Oy Vuosikirja 2010 - Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja 2010 - Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 1 Sisältö Puheenjohtajan

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Vantaan työ- ja päivätoiminnat

Vantaan työ- ja päivätoiminnat Vantaan työ- ja päivätoiminnat nykytila ja tulevaisuuden näkymiä Työ- ja päivätoiminnan neuvottelukunta Vantaalla 10.12.2012 Hieman lukuja ja taustaa noin 460 palvelun käyttäjää, joista alle 400 kehitysvammaisia

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Juho Jaakkola muutti laitoksesta 1Lamminrantaan

Juho Jaakkola muutti laitoksesta 1Lamminrantaan Juho Jaakkola muutti laitoksesta 1Lamminrantaan Aurinko lämmittää, ja Lamminrannan asukkaat nauttivat keväästä. Pihakeinussa hymyilee iloinen ja hyväntuulinen nuori mies. Hän on Juho Jaakkola, jonka elämäkin

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011 Laatupäällikkö Jouko Alinen = Posa Vastaajat 2. Onko kunnassanne / kaupungissanne meneillään olevaa kehitysvammaisten asumiseen liittyvää uudisrakentamista?

Lisätiedot

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja 8.11.2011 Vammaispalvelut ovat muutoksessa Meneillään on suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa

Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa - Toive tilapäishoidon selvityksen tekemisestä kunnilta - Päätös selvityksen aloittamisesta projektiryhmän kokouksessa 7.2.-08 - Perustettiin

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot