EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. postidirektiivin soveltamisesta (direktiivi 97/67/EY)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. postidirektiivin soveltamisesta (direktiivi 97/67/EY)"

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2002) 632 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE postidirektiivin soveltamisesta (direktiivi 97/67/EY)

2 TIIVISTELMÄ Tämän kertomuksen tarkoituksena on täyttää direktiivissä 97/67/EY ("postidirektiivi") säädetyt vaatimukset, joiden mukaan "komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän direktiivin soveltamista koskevan kertomuksen, johon sisältyvät asianmukaiset tiedot alan kehityksestä, erityisesti taloudellisista, yhteiskunnallisista sekä työllisyyttä ja teknologiaa koskevista näkökohdista ja palvelun laadusta". Komissio on itse tarkastellut postidirektiivin saattamista osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja käynnistänyt useita tutkimuksia perehtyäkseen postidirektiivin voimaansaattamiseen ja soveltamiseen liittyviin seikkoihin 1. Näitä tutkimuksia on käytetty laajalti hyväksi tämän kertomuksen valmistelussa ja niihin voi tutustua komission verkkosivuilla 2. Vastikään direktiivin 97/67/EY muuttamisesta annetussa direktiivissä 2002/39/EY 3 säädetään, että komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti kertomuksen postidirektiivin soveltamisesta. Koska direktiivi 2002/39/EY ei ole kuitenkaan vielä tullut voimaan jäsenvaltioissa, tässä kertomuksessa tarkastellaan ainoastaan postidirektiivin 97/67/EY soveltamista sellaisenaan, eikä direktiivillä 2002/39/EY muutettuna. Postipalvelujen merkitys Postipalvelumarkkinat ovat laajuudeltaan merkittävät. Vuonna 2000 Euroopan unionin postipalveluista saatavat tulot olivat noin 85 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin yhtä prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Myös postisektoriin liittyvien työpaikkojen määrä on merkittävä: yli 1,6 miljoonaa työntekijää työskentelee suoraan postisektorilla ja lisäksi postipalvelut tarjoavat välillisesti työpaikan miljoonalle ihmiselle 4. Yleispalvelujen tarjoajat tarjoavat edelleen suurimman osan työpaikoista, noin 1,2 miljoonaa, ja lähetys- ja pikapalvelusektori työllistää lähes henkeä. Pls Rambøllin tutkimuksen mukaan yli 5 miljoonaa työpaikkaa on suorassa yhteydessä postialaan, liittyy siihen läheisesti tai on sen synnyttämiä. Postipalvelut on myös strategisesti merkittävä ala, sillä se kuuluu osana laajempiin viestintäja jakelumarkkinoihin. Useat avainalat, kuten sähköinen kauppa, julkaisutoiminta, postimyynti sekä vakuutus-, pankki- ja mainosala ovat hyvin riippuvaisia postin infrastruktuurista, ja postin yleispalvelut ovat olennainen osa yhteiskunnan koheesiota Näihin sisältyivät CTcon:in tutkimukset "The conditions governing access to universal postal services and networks" ja "The cost accounting systems of the providers of the universal postal service", sekä Omega Partnersin tekemä "The impact of certain aspects of the application of the Directive 97/67/EC on the postal sector". Lisäksi komissio on aloittanut postisektorin työllisyyssuuntauksia koskevan tutkimuksen, jonka alustavat tulokset Pls Rambøllin konsultit äskettäinen esittivät. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/39/EY, annettu 10 päivänä kesäkuuta 2002, direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön postipalvelujen kilpailulle avaamisen jatkamiseksi, EYVL L 176, , s.21. Pls Rambøllin konsulttien tutkimustulosten mukaan. 2

3 Postidirektiivin taustaa Ennen postidirektiivin voimaantuloa jäsenvaltioiden postipalvelut olivat keskenään hyvin erilaisia. Postipalvelujen tarjoaminen oli kuitenkin yleensä tappiollista ja siitä vastasivat julkisen sektorin monopolit tarjoten yleishyödyllisiä palveluja, joiden laatu ja tehokkuus oli hyvin kirjava. Tämä loi vääristymiä muille aloille ja niin sanotun "rajailmiön", jossa palvelun kansallinen laatu oli heikko. 5 Kirjelähetysten määrä oli absoluuttisesti mitattuna kasvamassa, mutta paljon hitaammin kuin muilla viestintä- ja jakelualoilla. Määrien vähenemisen osalta postin yleispalvelujen tarjoajien perinteiset tuotteet vaikuttivat haavoittuvimmilta. Yli 80 prosenttia yleispalvelujen tarjoajien tuloista saatiin perinteisistä kirjelähetyksistä ja ne olivat menettämässä markkinaosuuksiaan muilla markkinasegmenteillä (esim. postipakettipalveluiden alalla). Myönteisiä merkkejä oli kuitenkin nähtävissä. Suoramainontapostin määrä oli varsin nopeassa kasvussa, vaikka olikin vielä huomattavasti alle Yhdysvaltojen vastaavien lukujen, ja oli syntymässä uusia maailmanlaajuisia asiakastarpeita, jotka helpottivat paketti-, pikalähetys- ja lähettipalvelusegmenttien vakaata kasvua. Postidirektiivi Yhteisön postipalvelupolitiikan tärkeimmät tavoitteet ovat olleet palvelujen laadun parantaminen ja postipalvelualan sisämarkkinoiden täytäntöönpaneminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti postidirektiivillä aloitettiin EU:n postipalvelujen osittainen yhdenmukaistaminen. Postidirektiivissä annettiin säännökset, joissa määriteltiin yleispalvelun vähimmäistaso, varattavien palvelujen enimmäisrajat, muiden kuin varattujen palvelujen tarjoamisen ja verkkoon pääsyn edellytykset, hinnoitteluperiaatteet ja laskennan avoimuus, palvelujen laatu ja teknisten standardien yhdenmukaistaminen. Nämä säännökset, joissa pääpaino on periaatteilla ja rajoilla, muodostivat yhteisön sääntelykehyksen, jota jäsenvaltiot saivat soveltaa kansallisesti. Postidirektiivin soveltamisen arviointi Postidirektiivin soveltamista arvioidaan tässä kertomuksessa tarkastelemalla postidirektiivin soveltamistapoja eri jäsenvaltioissa, analysoimalla postidirektiivin antamisen jälkeen alalla tapahtunutta markkinakehitystä ja arvioimalla postidirektiivin yleistä vaikutusta 6. Postidirektiivin voimaansaattaminen Postidirektiivin saattaminen osaksi kansallisia lainsäädäntöjä on ollut pitkähkö prosessi. Se on kuitenkin jo melkein lopussa ja postidirektiivi voidaan (yleisesti) katsoa täytäntöönpannuksi kaikissa jäsenvaltioissa. Jäljellä on vielä joitakin vaatimustenmukaisuuteen, kuten kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuuteen, liittyviä kysymyksiä, ja komissio on käynnistänyt joukon rikkomismenettelyjä jäsenvaltioita vastaan Ks. Green Paper on the Development of the Single Market in Postal services - KOM(91) 476 lopullinen, On todettava, että postidirektiivi on osa ministerineuvoston vuonna 1992 aloittamaa prosessia ja tämän prosessin vaikutusta olisi tarkasteltava kokonaisuutena, eikä jaoteltava sitä epärealistisesti ja keinotekoisesti. Ks. s. 15, alaviite 21. 3

4 Postidirektiivin soveltaminen sääntelyyn Postidirektiivin soveltaminen on johtanut: Yhteisön yleispostipalvelujen laajaan täytäntöönpanoon Varattavien palvelujen yhteisten enimmäisrajojen täytäntöönpanoon Yleispalvelun lisäsuojatoimenpiteiden täytäntöönpanoon useimmissa jäsenvaltioissa Kätevää ja kohtuullista kansallisten postipalvelujen käyttöä koskevien kansallisten vaatimusten määrittelemiseen Avointen ja selkeästi erillisten kustannuslaskentajärjestelmien täytäntöönpanoon yleispalvelujen tarjoajien taholta Palvelun laatua koskevien tavoitteiden määrittelyyn sekä kotimaan- että ulkomaanpostin osalta Yhdenmukaistettuihin järjestelyihin asiakkaiden tekemien valitusten käsittelemiseksi Eurooppalaisten teknisten standardien määrittelytyöhön, joka jatkuu Kansallisten riippumattomien sääntelyviranomaisten perustamiseen. Postidirektiivin soveltaminen on johtanut siis säännösten kodifiointiin ja yhdenmukaistamiseen. Säännösten yhdenmukaistaminen on kuitenkin ollut rajallista, koska yhteisön sääntelykehystä on sovellettu eri tavoin eri jäsenvaltioissa. Vaikka postidirektiivin avulla onkin luotu pohja postialan sisämarkkinoille, riippumattomien sääntelyviranomaisten rooli on herättänyt epävarmuutta varsinkin siksi, että markkinat ovat kilpailulle avoimet. Yleispalvelu ja palvelun laatu Postipalvelut ovat yhteiskunnallisesti tärkeä palvelumuoto, ja postin yleispalvelut ovatkin useiden asiakkaiden kannalta elintärkeät 8. Komissio on sen vuoksi kiinnittänyt erityistä huomiota yleispalveluihin ja palvelujen laatuun ja käynnistänyt näistä aiheista kaksi tutkimusta. Näissä tutkimuksissa todetaan, että yleispostipalvelujen tarjoaminen jäsenvaltioissa on suojattu ja että niiden taso on edelleen selvästi postidirektiivissä edellytettyä korkeampi. Lisäksi nykyinen postipalveluverkkoon pääsyn taso on verkon tiheyden ja edellytysten kannalta parempi kuin tyydyttävä. Postidirektiivi ja REIMS-päätesopimus ovat parantaneet huomattavasti palvelun laatua. Vuonna 2001 yhteisön ensimmäisen luokan ulkomaanpostista 92,3 prosenttia jaettiin aikarajaan D+3 (verrattuna vuoden 1996 lukuun, joka oli vain 69,1 prosenttia) 9. Lisäksi yleispalvelujen tarjoajien toiminnan yhdenmukaistaminen sekä ulkomaan- että kotimaan postin osalta on vähentänyt "rajavaikutusta". CEN:in valmistelemien palvelun laadun mittaamista koskevien standardien pitäisi tehostaa seurantaa ja suoritusta. Myös kotimaanpalvelujen laatu näyttää jäsenvaltioissa parantuneen. Markkinoiden taloudellinen kehitys Postidirektiivin täytäntöönpanon rinnalla on tapahtunut nopeita muutoksia markkinoilla: Postipalvelumarkkinoille on edelleen ominaista kasvu kaikilla markkinasegmenteillä 8 9 Tämän kertomuksen yhteydessä asiakkaita ovat kaikki postipalvelujen käyttäjät (yksityiset ja yrityskäyttäjät käyttäjien määritelmästä ks. alaviite 24) Lähde: UNEX results (International Post Corporation). 4

5 Postimarkkinasegmentillä on esiintynyt vain vähän kilpailua, mutta paketti- ja pikapostimarkkinoilla sitä esiintyy paljon. Yleispalvelun harjoittajat ovat edelleen määräävässä markkina-asemassa postimarkkinoilla, jotka ovat useimmissa jäsenvaltioissa yhä varauksilla laajalti suojatut. Eräät yleispalvelun tarjoajat ovat laajentaneet markkinoitaan kilpaileville liitännäismarkkinoille sulautumalla ja tekemällä yritysostoja. Suuntausta yleispalvelun tarjoajien yhtiöittämiseen on esiintynyt, minkä vuoksi niiden on ollut luotava uusia liiketoimintastrategioita, joissa keskeisellä sijalla ovat olleet kustannustehokkuus, kannattavuus, monipuolistuminen ja laajentuminen. Suuntaus on kuitenkin vaihdellut jäsenvaltiosta toiseen ja todennäköisesti parhaiten edistyneet ovat saanet jonkin verran etulyöntiasemaa. Suurin osa palveluntarjoajista on kuitenkin tällä hetkellä kehittynyt kaupallisiksi ja kannattaviksi liikeyrityksiksi, vaikka niiden tuottavuus vaihteleekin. Yksityisten palveluntarjoajien siirtyminen hyödykepalveluoperaattorin tehtävistä toimituspalvelujen tarjoajiksi on muuttanut niiden toimintavastuita siten, että yleensä niiden riippuvuus postimarkkinasegmentistä on vähentynyt. Laajentumisen, tuoteinnovaatiotoiminnan ja alihankintojen myötä postialan perinteiset rajat ovat hämärtymässä. Kehityksestä on ollut selvää hyötyä: palvelun laatu, tehokkuus ja kannattavuus ovat parantuneet ja innovaatiotoiminta alalla on kasvanut. Yleispalvelun tarjoajien asema on tällä hetkellä paljon vahvempi ja kestää paremmin entistä paremmin vaatimuksia, joita yhä tiukemmin kilpaillut markkinat asettavat. Kehityksellä on kuitenkin ollut myös hintansa ja riskinsä. Yleispalvelun tarjoajien markkinaasema postimarkkinoilla on kannustanut muita postialan operaattor toimimaan pieniillä erikoistuneilla markkinoilla. Lisäksi varattujen alueiden ja voittoa tavoittelevien yleispalvelun tarjoajien yhteiselo saattaa herättää epäilyjä valtiontuista ja terveen kilpailun toteutumisesta, ja useita kilpailuasioita onkin käsitelty tuomioistuimessa. Teknologian kehitys Teknologian nopea kehitys on luonut merkittäviä mahdollisuuksia ja suuria uhkia postialan operaattoreille. Perinteisten postituotteiden korvaamismahdollisuuksien lisääntyminen on haaste. Toisaalta teknologiset muutokset tarjoavat myös mahdollisuuden lisätä tehokkuutta ja tarjota uusia, lisäarvoa tuottavia postipalveluja sekä sähköisen kaupan tuotteita. Postin määrä on yleisesti lisääntynyt viime aikoihin asti kaikissa jäsenvaltioissa ja tämä suuntaus, jossa postimäärät kasvavat ja yleispalvelujen tarjoajien riippuvuus perinteisestä kirjepostista saatavista tuloista vähenee, saattaa auttaa niitä kestämään paremmin edellä tarkoitetut muutokset. Perinteisen postin korvaaminen sähköisellä viestinnällä näyttää kuitenkin olevan yhä suurempi uhka postialalle. Asiakaskeskeisyydestä ja kustannustehokkuudesta tulee entistä tärkeämpiä tekijöitä, kun postialan operaattorit pyrkivät vastaamaan tähän uhkaan. Teknologian kehitys on luonut uusia mahdollisuuksia esimerkiksi lajitteluautomaatiossa, vaikka siitä tehokkuuden lisääntymisen myötä saatava hyöty vaihteleekin eri jäsenvaltioissa. Postialan operaattorit hyödyntävät myös entistä laajemmin tietotekniikkaa ja siirtyvät yhä useammin liike-elämän vakiokäytäntöihin, kuten käyttämään perinteisten omien tietoteknisten sovellusten ja talon sisäisen kehitystyön sijasta kaupallisia vakiotuotteita ja alihankintaa. Teknologiseen kehitykseen liittyvät innovaatiot ovat lisäksi johtaneet uusien palvelujen 5

6 kehittämiseen. Näitä ovat esim. hybridipostipalvelut, Internetin hyödyntäminen ja sähköiseen kaupankäyntiin liittyvät palvelut. Postipalveluoperaattorien kokemus ja verkkoon pääsy "päästä päähän" toimivana operaattorina näyttää olevan arvokas ominaisuus. Postipalvelujen työllisyysvaikutus Postipalveluilla on myös tärkeä yhteiskunnallinen ulottuvuus. Vaikka kirje- ja pikapostipalvelujen tarjoajien sekä vaihtoehtoisten postioperaattoreiden tarjoamien työpaikkojen määrä on kasvanut, yleispalvelun tarjoajien suoraan tarjoamien työpaikkojen määrä on viime vuosina jatkuvasti laskenut. Uusien palvelujen ja liiketoiminnan kehittämisstrategioiden myönteistä vaikutusta tärkeämpää on tähän asti ollut yleispalvelun tarjoajien pyrkiminen tehokkuuteen automaatiota ja alihankinta lisäämällä. Yleispalvelun tarjoajien joukossa esiintyy tosin tältäkin osin suuria vaihteluja 10. On kuitenkin tärkeää tarkastella työpaikkojen menetystä laajemmassa mittakaavassa ja ottaa huomioon kilpailevien yksityisten operaattorien työllisyyttä kasvattava vaikutus, välillisen työllisyyden kasvaminen, ja postialan muutosten myönteinen vaikutus niihin. On mahdollista, että tehokkuuden lisääntyminen postialalla on parantanut työllisyyttä laajemmin. Komissiolle tehdyssä riippumattomassa tutkimuksessa arvioidaan, että muutosten myönteinen vaikutus työllisyyteen on ollut suurempi kuin kielteinen 11. Postidirektiivin vaikutus markkinoihin Käytännössä on vaikea nimetä postidirektiivin vaikutuksia markkinakehitykseen tai erottaa näiden kahden tekijän välistä syy- ja seuraussuhdetta. Voidaan kuitenkin todeta, että postidirektiivillä on osana vuonna 1992 aloitettua laajempaa yhteisön lainsäädäntöprosessia ollut merkittävä vaikutus postipalvelumarkkinoiden kehittymiseen. Säätämällä postin yleispalvelujen yhdenmukaisesta minimitasosta postidirektiivillä on varmistettu tämän yleiseen etuun liittyvän palvelun suojaaminen tulevassa markkinakehityksessä. Palvelun laadun parantamiseen liittyvien tavoitteiden asettaminen ja yhteisten eurooppalaisten standardien laatiminen postidirektiivillä on edistänyt palvelujen laatua ja vähentänyt "rajavaikutusta". Lisäksi postidirektiivin avulla on luotu odotuksia markkinoiden avaamisesta tulevaisuudessa, mikä on vauhdittanut sekä kansallista postireformia että postialan uudelleenjärjestämistä, jonka tavoitteena on keskittäminen, tehokkuus ja kannattavuus. Päätelmä ja suosituksia Postidirektiivi on pantu jäsenvaltioissa suurelta osin täytäntöön ja sen soveltamisella on ollut tärkeä merkitys sääntelylle ja markkinoille. EU:n postipalvelumarkkinoiden perusosien yhdenmukaistamista ja palvelun laadun parantamista koskevat direktiivin tavoitteet on saavutettu. Postidirektiivillä on ollut tärkeä merkitys markkinoiden kehittymiselle, sillä se on osa vuonna 1992 aloitettua laajempaa yhteisön sääntelyprosessia ja siinä asetetut pitkän aikavälin tavoitteet ovat olleet ensimmäinen askel pidemmässä prosessissa kohti postialan sisämarkkinoita Pls Rambøll: Study of Employment Trends in the Postal Sector Pls Rambøll. 6

7 Nykytilanteessa, jossa yleispalvelun tarjoaminen on suojattu postidirektiivillä 2002/39/EY, ei suosituksia yhteisön lainsäädännön ajan tasalle saattamiseksi tällä hetkellä ole. Postialan yhdenmukaistaminen yhteisössä postidirektiivissä säädetyn peruslainsäädäntökehyksen puitteissa on kuitenkin jäänyt rajalliseksi. Sääntelykäytännöt eroavat huomattavasti toisistaan eri jäsenvaltioissa ja tämä on saattanut rajoittaa sekä todellisen kilpailun kehittymistä EU:n postipalvelumarkkinoilla että yhdenmukaistamisen tasoa yleispalvelun tarjoajien tehokkuudessa. Tämä on puolestaan rajoittanut EU:n kilpailukyvyn paranemista. Jatkuva sääntelyn epäsymmetria uhkaa vääristää markkinoita sitä mukaan kuin sisämarkkinoiden toteuttamisessa edistytään ja jo nyt tätä aihetta koskevia useita rikkomistapauksia on tullut ilmi. Lisäksi varaukset, vaihteleva sääntely ja kilpaillut markkinasegmentit ovat antaneet markkinoiden toimijoille vääristyneitä kannustimia. Yhdessä yleispalvelujen tarjoajien yhtiöittämisen ja yksityistämisen kanssa tämä synnyttäneet selkeitä terveeseen kilpailuun liittyviä ongelmia. Komissio kehottaakin jäsenvaltioita "varmistamaan kilpailu- ja sääntelyviranomaisten todellinen riippumattomuus, riittävä kapasiteetti ja tehokkuus" 12, erityisesti postialalla. Lisäksi komissio pyytää jäsenvaltioita valmistelemaan parhaillaan CEN:issä laadittavana olevien eurooppalaisten standardien täytäntöönpanoa, erityisesti palvelun laadun mittaamismenetelmien osalta. Näin varmistetaan, että palvelun seurannan ja tarjoamisen laatua parannetaan kaikkien asiakkaiden hyväksi. 12 Ks. Komission suositus jäsenvaltioiden ja yhteisön vuoden 2002 talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi. ECFIN/210/02. 7

8 SISÄLTÖ 1. Johdanto ja taustaa Kertomuksen tarkoitus Kertomuksen soveltamisala Postidirektiivin soveltamisen arvioinnissa käytetty näkökulma Ajoitukseen liittyviä seikkoja Euroopan postimarkkinat ennen postidirektiiviä Sääntelykehys ennen postidirektiiviä Postdirektiivi Postidirektiivin tavoitteet Postidirektiivin vaatimukset Postidirektiivin edellyttämä rajattu yhdenmukaistaminen Tilanne: direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä pitkä prosessi Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä nyt lähes valmis Vaatimustenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä Postidirektiivin saattaminen osaksi EFTA-valtioiden lainsäädäntöä Saattaminen osaksi ehdokasmaiden lainsäädäntöä Postidirektiivin soveltaminen ja vaikutus säätelyyn Yleispalvelu Varattu alue/erityisoikeudet Valtuutukset, toimiluvat ja korvausrahastot Pääsy yleispostipalveluihin ja verkkoihin Laskennan avoimuus ja hinnoitteluperiaatteet Palvelun laatu Valitukset ja muutoksenhakumenettelyt Tekniset standardit Kansallinen sääntelyviranomainen Postidirektiivin täytäntöönpano EFTA-valtioissa Postisektorilla tapahtunut kehitys Taloudelliset seikat

9 5.2. Markkinakasvu ja segmentoituminen Tekniset seikat Sosiaaliset ja työllisyysnäkökohdat Päätelmät ja suositukset Direktiivin pitkä täytäntöönpanoprosessi on saatu lähes päätökseen Postidirektiivin soveltaminen käytännössä ja direktiivin käytännön vaikutus Postidirektiivin markkinavaikutukset Suositukset...40 LIITE: LYHENTEET

10 1. JOHDANTO JA TAUSTAA 1.1. Kertomuksen tarkoitus Tällä kertomuksella täytetään direktiivin 97/67/EY 13 ("postidirektiivi") vaatimus, jonka mukaan "kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2000 komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän direktiivin soveltamista koskevan kertomuksen". Kertomuksen viivästyminen johtuu siitä, että määräaikaa postidirektiivin saattamiseksi osaksi kansallisia lainsäädäntöjä on pidennetty Kertomuksen soveltamisala Postidirektiivissä säädetään, että komissio antaa "tämän direktiivin soveltamista koskevan kertomuksen, johon sisältyvät asianmukaiset tiedot alan kehityksestä, erityisesti taloudellisista, yhteiskunnallisista, sekä työllisyyttä ja teknologiaa koskevista näkökohdista ja palvelun laadusta". Sen vuoksi komissio on itse tarkastellut postidirektiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja saaduista tuloksista on keskusteltu jäsenvaltioiden kanssa postidirektiiviä käsittelevässä komiteassa toukokuuta Perehtyäkseen tarkemmin postidirektiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen soveltamiseen liittyviin näkökohtiin komissio on lisäksi käynnistänyt useita tutkimuksia 15, joista työllisyyttä koskevan viimeisimmän tutkimuksen tulokset alkavat olla saatavilla. Näitä tutkimuksia sekä komission yksiköiden oman tutkimuksen tuloksia on käytetty laajalti tämän kertomuksen valmistelussa. Kertomukseen on lisätty myös viittaukset muihin sen valmistelussa käytettyihin lähteisiin. Vastikään direktiivin 97/67/EY muuttamisesta annetussa direktiivissä 2002/39/EY 16 säädetään, että komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti kertomuksen postidirektiivin soveltamisesta. Koska direktiivi 2002/39/EY ei ole kuitenkaan vielä tullut voimaan jäsenvaltioissa, tässä kertomuksessa tarkastellaan ainoastaan postidirektiivin 97/67/EY soveltamista sellaisenaan, eikä direktiivillä 2002/39/EY muutettuna Postidirektiivin soveltamisen arvioinnissa käytetty näkökulma Tässä kertomuksessa postidirektiiviä arvioidaan seuraavista näkökohdista: postidirektiivin tavoitteet; laajuus, jolla direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä; direktiivin soveltaminen sääntelyyn sekä vaikutus, joka direktiivillä on markkinoihin. Markkinakehitystä arvioidaan taloudelliselta, tekniseltä ja yhteiskunnalliselta kannalta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/67/EY yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöstä, annettu 15. Joulukuuta 1997, EYVL L 15, s. 14. Postidirektiivin 21 artiklassa vahvistettu sääntelykomitea. Tutkimukset: "The conditions governing access to universal postal services and networks" ja "The cost accounting systems of the providers of the universal postal service", tekijä CTcon ja "The impact of certain aspects of the application of the Directive 97/67/EC on the postal sector", tekijä Omega Partners. Tutkimusten tulokset ovat nähtävissä internet-osoitteessa: Lisäksi komissio on käynnistänyt tutkimuksen postialan työllisyyssuntauksista, josta saadut ensimmäiset tulokset Pls-Rambøll:in konsultit ovat vastikään esittäneet komissiolle ja alan tärkeimmille toimijoille. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/39/EY direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön postipalvelujen kilpailulle avaamisen jatkamiseksi, annettu 10. kesäkuuta 2002, EYVL L 176, , s

11 1.4. Ajoitukseen liittyviä seikkoja Postidirektiivi on tulosta pitkästä lainsäädäntöprosessista, joka aloitettiin toukokuussa 1992 pidetyssä televiestintää käsittelevässä ministerineuvostossa. Tähän prosessiin sisältyvät vuonna 1992 annettu postipalvelujen yhtenäismarkkinoiden kehittämistä koskeva vihreä kirja 17, vuonna 1993 annettu komission tiedonanto 18, samana vuonna annetut Euroopan parlamentin päätöslauselmat 19 ja vuonna 1994 annettu neuvoston päätöslauselma 20 sekä sen jälkeen vuonna 1995 tehty komission ehdotus 21. Postidirektiivin tärkeät periaatteet (esim. postipalvelujen asteittainen ja hallittu vapauttaminen) oli jo ennen postidirektiivin antamista hyväksytty yhteisön tavoitteiksi. Postidirektiivissä säädetään pitkän aikavälin tavoitteesta luoda postipalvelujen sisämarkkinat, minkä arvioiminen lyhyellä aikavälillä ei aina ole mahdollista. Postipalvelumarkkinat ovat laajuudeltaan merkittävät. EU:n postitulot olivat vuonna 2000 noin 85 miljardia euroa eli noin yksi prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta ja postipalveluista. Postiala tarjoaa työpaikan suoraan 1,6 miljoonalle työntekijälle, mikä on huomattava määrä, ja sen lisäksi se työllistää välillisesti ainakin 1 miljoonaa työntekijää postipalveluihin liittyvillä tai niistä riippuvilla aloilla 22. Suorien työpaikkojen tarjonnasta vastaavat edelleen pääasiassa yleispalvelun tarjoajat, jotka työllistävät noin 1,2 miljoonaa työntekijää. Lähetti- ja pikalähettialalla puolestaan työskentelee lähes ihmistä. Muiden postipalvelujen tarjoamien työpaikkojen määrä on lähes merkityksetön, huolimatta siitä, että ne ovat viime aikoina lisääntyneet. Viimeisimmän työllisyyttä koskevan tutkimuksen mukaan yli 5 miljoonaa työpaikkaa on suorassa yhteydessä postialaan, liittyy siihen läheisesti tai on sen synnyttämiä. Postipalvelut ovat EU:n taloudelle strategisesti merkittävät. Jäljempänä olevasta kuvasta 1 käy ilmi, että postiala sijaitsee kohdassa, jossa kolme elintärkeää alaa, viestintä, mainonta, kuljetus ja/tai logistiikka risteytyvät. Monille yleispalvelujen tarjoajille myös rahoituspalvelut ovat tärkeä toimiala. Kuva 1: Postipalvelumarkkinoiden strateginen sijainti Viestintämarkkinat s-posti, puhelin, Internet faksi,... Postiala Mainontamarkkinat Lehdistö, radio televisio, Internet... Kuljetus- /logistiikkamarkkinat sähköinen kauppa, toimitus KOM(91) 476 lopullinen, KOM(93) 247 lopullinen, EYVL C 42, s. 240, EYVL C 194, s. 397, EVYL C 315, s. 643 EVYL C 48, s. 22 EYVL C 322, s. 3 Pls Rambøllin alustavien tulosten mukaan. 11

12 1.5. Euroopan postimarkkinat ennen postidirektiiviä Markkinoilla oli ennen postidirektiivin antamista edessään useita haasteita. Kasvavat markkinat, jotka kuitenkin olivat suhteellisessa laskussa Postilähetysten määrä oli ollut absoluuttisesti mitattuna kasvussa, mutta huomattavasti hitaammassa tahdissa kuin muiden viestintä- ja jakelualojen kasvu, mikä johti siihen, että perinteiset (fyysiset) postilähetykset menettivät markkina-osuuttaan. Kuva 2: Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan viestintämarkkinat ja niiden arvioitu prosentuaalinen muutos vuoteen 2005 mennessä Muutos vuodesta 1995 vuoteen 2005 Fyysinen posti 27,9% 19,8% -8,1% Faksi 8,2% 6,5% -1,7% Puhelin 51,7% 49,4% -2,3% Sähköposti 12,2% 23,7% +11,5% Hybridiposti 0,0% 0,6% +0,6% 100% 100% 0% Lähde: Maailman postiliitto (Universal Postal Union) (1997) Tappiollinen toiminta ja julkisen sektorin operaattorien tehottomuus Julkisen sektorin monopolit olivat usein olleet määräävässä markkina-asemassa jäsenvaltioiden postimarkkinoilla ja tarjonneet asiakkailleen laadultaan hyvin vaihtelevia perushyödykepalveluja. Useimmat postialan työntekijät työskentelivät virkamiestyyppisessä organisaatiossa ja useiden yleispalvelujen tarjoajien toiminta oli tappiollista: 80 prosenttia niistä tuotti toistuvasti tappiota keskimäärin 12 prosentin verran tuloistaan. Automaation taso vaihteli, eikä niiden kustannustehokkuus ja toiminnan tehokkuus ollut tavoitteiden mukaista. Vaihteleva ja riittämätön palvelun laatu Palvelun laatu kansallisilla ja ulkomaisilla markkinoilla vaihteli huomattavasti, mikä loi vääristymiä muille aloille sekä "rajailmiön", joka rajoitti sisämarkkinoiden kehittymistä 23. Jäsenvaltioiden suoritusta oli lisäksi vaikea verrata, koskea mittajärjestelmiä ei oltu standardoitu. Yleispalvelun harjoittajien tukeutuminen perinteisiin tuotteisiin Perinteiset kirjepostipalvelut edustivat yli 80 prosenttia yleispalvelun tarjoajien tuloista, ja samalla yleispalveluiden tarjoajat olivat menettämässä markkinoitaan muilla markkinasegmenteillä (esimerkiksi pakettipalveluissa). Markkinoilla esiintyi kuitenkin myös myönteistä kehitystä Postialan operaattoreille oli yhä enemmän tarjolla maailmanlaajuisen asiakaskunnan tarjoamia mahdollisuuksia. Innovaatiotoiminta ja asiakkaiden myönteiset reaktiot kilpaillulla paketti- ja 23 Ks. Green Paper on the Development of the Single Market in Postal Services 1992, KOM(91) 476 lopullinen,

13 pikapostialalla synnytti tervettä kasvua ja mahdollisuuksia tuottavaan toimintaan. Joissain jäsenvaltioissa pyrittiin yksityistämään operaattoreita ja lisäämään niiden kustannustehokkuutta Sääntelykehys ennen postidirektiiviä Kansallista lainsäädäntöä ei ollut yhdenmukaistettu ja sille olivat tyypillisiä seuraavat seikat: Suojattujen postimonopolien rinnakkaiselo kilpailevien postimarkkinoiden kanssa Operaattorit säilyttivät kirjeiden (yleensä 1 2 kg asti) osalta monopoliaseman, joka esiintyi rinnan kilpailtujen markkinalohkojen kanssa (esim. pakettiposti), mikä aiheutti kilpailuongelmia. Lisäksi ulkomaanpostia koskevia maksuja säänneltiin valtion toimenpitein (päätemaksuja koskeva järjestelmä). Kansallisen sääntelyn ilmaantuminen Sääntelyä alettiin 1990-luvun alussa erottaa eräissä jäsenvaltioissa toiminnallisista tehtävistä, mutta kansallisten sääntelyviranomaisten toimintanäkökulma ja riippumattomuus vaihteli edelleen. Postialan lainsäädäntöä koskevat yhtenäismarkkinat puuttuivat Markkinoita ei ollut yhdenmukaistettu ja esimerkiksi yleispalvelujen määritelmä ja palvelujen mittaamisen laatu vaihtelivat suuresti. Yhdenmukaistetun lainsäädännön puuttuminen loi vääristymiä ja saattoi sellaisenaan olla merkittävä este markkinoiden kehittymiselle tulevaisuudessa. Esimerkiksi: Yleispalvelun yhdenmukaistetun vähimmäistason puuttuminen saattoi merkitä sitä, että tätä perushyödykepalvelua ei ehkä tulevaisuudessa järjestettäisi kaikissa jäsenvaltioissa. Operaattorien pysyvä monopoliasema ja julkisen sektorin luonne eivät olleet omiaan edistämään tehokkuutta lisääviä parannuksia ja innovaatiotoimintaa postimarkkinoilla. Palvelun laadun vaihtelu koti- ja ulkomaan palveluissa saattoivat synnyttää "rajavaikutuksen", jonka vuoksi eräät postipalvelut pysähtyivät käytännössä joidenkin jäsenvaltioiden rajalle niiden verrattain alhaisen palvelutason tai erilaisen sääntelyn vuoksi. Varattujen postituotteiden ja muiden postituotteiden erottaminen toisistaan saattoi synnyttää tervettä kilpailua koskevia ongelmia silloin, kun monopoliasemassa olevat postioperaattorit toimivat kilpailluilla segmenteillä. 2. POSTDIREKTIIVI 2.1. Postidirektiivin tavoitteet Postidirektiivin tärkeimmät tavoitteet olivat: parantaa Euroopan postipalveluiden laatua toteuttaa postipalveluiden sisämarkkinat. Tärkeimmät periaatteet olivat: 13

14 avata markkinat kilpailulle vähitellen ja valvotusti taata yleispostipalvelujen vähimmäistaso koko EU:ssa Postidirektiivin vaatimukset Postidirektiivissä pyrittiin näihin tavoitteisiin ja periaatteisiin vaatimalla jäsenvaltioita saattamaan joukko yhteisön säännöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöään. Postidirektiivissä edellytettiin pääasiassa seuraavaa: Kaikki jäsenvaltiot tarjoavat kaikkien käyttäjien saataville postin yleispalvelut 24, mikä tarkoittaa vähintään yhtä postin jakelua ja yhtä postin keräilyä kerran päivässä, viitenä päivänä viikossa. Kunkin jäsenvaltion yleispalvelun tarjoajalle voidaan varata vain sellaiset kirjelähetykset, joiden paino on enintään 350 grammaa tai hinta enintään viisi kertaa lähetyksen normaali hinta. Jäsenvaltiot voivat luoda valtuutusmenettelyjä, joihin voi sisältyä yksittäisiä toimilupia ja yleispalvelun aluetta koskeva korvausrahasto. Jäsenvaltiot varmistavat, että kaikilla käyttäjillä on moitteeton ja kohtuullinen pääsy postiverkkoon ja että pääsy on avointa ja syrjimätöntä. Yleispalvelun tarjoajien olisi johdonmukaisesti noudatettava avoimia ja erillisiä kustannuslaskentaperiaatteita ja pidettävä varattuja ja muita kuin varattuja yleispalveluja koskeva laskenta erillään. Postidirektiivissä asetettiin ulkomaanpostia koskevat laatutavoitteet (85% aikarajaan D+3, 97 % aikarajaan D+5 nopeimman vakioluokan postilähetysten osalta) ja vaadittiin jäsenvaltioita määrittelemään yhteensopivat kansalliset tavoitteet. Jäsenvaltiot huolehtivat riittävistä kuluttajansuojatoimista, erityisesti valitus- ja muutoksenhakumenettelyistä. Postidirektiivissä pyrittiin lisäämään postiverkkojen keskinäistä yhteyttä parantamalla teknistä standardointia. Jäsenvaltiot perustavat postialan operaattoreista riippumattoman kansallisen sääntelyviranomaisen Postidirektiivin edellyttämä rajattu yhdenmukaistaminen Ensimmäisenä askeleena kohti EU:n postipalvelujen sisämarkkinoita postidirektiivissä edellytettiin vain rajattua postialan yhdenmukaistamista kaikissa jäsenvaltioissa. Postidirektiivin säännöksissä keskityttiin enimmäkseen periaatteisiin ja rajoihin, ja direktiivillä luotiin yhteisön kehys, joka jäsenvaltioiden oli määrä mukauttaa kansallisiin olosuhteisiinsa toissijaisuusperiaatetta noudattaen. Jäsenvaltioille jäi esimerkiksi vapaus määritellä yleispalvelun vähimmäisvaatimukset tiukemmin kuin postidirektiivissä säädetään. 3. TILANNE: DIREKTIIVIN SAATTAMINEN OSAKSI KANSALLISTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ 3.1. Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä pitkä prosessi Postidirektiivissä edellytettiin, että se olisi saatettava osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä helmikuuhun 1999 mennessä, mutta työ on käytännössä vienyt enemmän aikaa kuin alkuperäisessä aikataulussa arvioitiin. 24 Käyttäjä: luonnollinen henkilöä tai oikeushenkilö, joka lähettäjänä tai vastaanottajana käyttää hyväkseen tarjottuja yleispalveluja (Direktiivin 97/67/EY 2. artikla). 14

15 3.2. Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä nyt lähes valmis Lainsäädäntöprosessi jäsenvaltioissa on nyt kuitenkin saatu lähes loppuun. Kaikki jäsenvaltiot ovat muuttaneet primäärilainsäädäntöään saattaakseen postidirektiivin säännökset osaksi sitä (viimeinen laki hyväksyttiin joulukuussa 2000). Kuvasta 3 käy ilmi tämänhetkinen tilanne jäsenvaltioittain. Sekundäärilainsäädäntö ja tarkemmat määräykset ovat vielä eräissä jäsenvaltioissa työn alla. Kansallisen voimaansaattamisen perusteellista arviointia varten tarvitaan kuitenkin vielä lisätietoja joistakin jäsenvaltioista. Tarpeen mukaan komissio on myös aloittanut rikkomismenettelyjä jäsenvaltioita vastaan. 25 Kuva 3: Postidirektiivin voimaansaattamista koskeva tilanne jäsenvaltioittain Jäsen- Tilanne valtio Voimaansaatettu Vaatimustenmukainen BE Kyllä * DK Kyllä Kyllä DE Kyllä Kyllä EL Kyllä * ES Kyllä * FR Kyllä * IR Kyllä Kyllä IT Kyllä * LU Kyllä Kyllä NL Kyllä Kyllä AT Kyllä Kyllä PT Kyllä Kyllä FI Kyllä Kyllä SE Kyllä Kyllä UK Kyllä Kyllä * Vaatimustenmukaisuuteen liittyvät kysymykset on tunnistettu ja ne ovat keskusteltavina 3.3. Vaatimustenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä Kuten kuvasta 3 käy ilmi, postidirektiivin kansallisen voimaansaattamisen yhteydessä on tullut esiin useita vaatimustenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä viidessä jäsenvaltiossa. Ne liittyvät pääasiassa kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuuteen, valtuutus- ja toimilupajärjestelmään, korvausrahastojen toimintaan sekä monopolin laajentamiseen Postidirektiivin saattaminen osaksi EFTA-valtioiden lainsäädäntöä Postidirektiivi sisällytettiin ETA:n sekakomitean 25. syyskuuta 1998 tekemällä päätöksellä 91/98 osaksi ETA-sopimusta. Postidirektiiviä koskeva viittaus on ETA-sopimuksen liitteessä XI olevassa 5d kohdassa. EFTA-valtioiden toteutettua perustuslailliset velvoitteensa päätös tuli voimaan 1. toukokuuta 1999, eli päivänä, jona postidirektiivi oli määrä viimeistään saattaa osaksi EFTA-maiden lainsäädäntöä. EFTA-valtiot ovat tehneet ilmoitukset postidirektiivin voimaansaattamisesta ja EFTAn valvontaviranomainen tutkii parhaillaan ilmoitettuja voimaansaattamistoimenpiteitä. 25 Esimerkiksi äskettäin Ranskaa ja Belgiaa vastaan on aloitettu rikkomismenettely riippumattoman sääntelyn puuttumisen vuoksi. 15

16 3.5. Saattaminen osaksi ehdokasmaiden lainsäädäntöä Kansallinen voimaansaattaminen on näissä maissa yleensä aloitettu ja eräissä tapauksessa jo melko pitkällä. Se vaatii kuitenkin useita lainsäädäntötoimenpiteitä ja on useissa maissa viivästynyt. 4. POSTIDIREKTIIVIN SOVELTAMINEN JA VAIKUTUS SÄÄTELYYN 4.1. Yleispalvelu Postidirektiivin päätavoitteena oli yhteisön yleispalveluiden luominen määrittelemällä vähimmäisvaatimukset, joita kaikkien jäsenvaltioiden oli noudatettava (esim. enintään 2 kg:n kirjelähetysten ja 10 kg pakettien päivittäinen keräily ja jakelu vähintään viitenä päivänä viikossa). Kuva 4: Yleispalvelut jäsenvaltioittain Jäsen- Päivää/ Paketit, paino (kg) Yhtenäiset valtiot viikko Kotimaa* Saapuva ulkom. posti** hinnat BE Kyllä DK Kyllä DE Kyllä EL Kyllä ES Kyllä FR Kyllä IR Kyllä IT Kyllä LU Kyllä NL Kyllä AT Kyllä PT Kyllä FI Ei*** SE Kyllä UK Kyllä *Kotimaan posti **Saapuva ulkomaanposti, ***Sovelletaan käytännössä Jäsenvaltioiden yleispalvelun taso ylittää postidirektiivissä vaaditun tason Kuvasta 4 käy ilmi, että yleispalvelun taso ylittää postidirektiivissä säädetyn vähimmäistason useimmissa jäsenvaltioissa. Esimerkiksi 10 jäsenvaltiossa on hyväksytty yleispalvelua koskevaksi postipakettien enimmäispainoksi 20 kg. Postidirektiivissä säädettyihin yleispalvelua koskeviin vähimmäisvaatimuksiin on kuitenkin olemassa vähäisiä poikkeuksia. Postidirektiivin vaatimukset yhdestä päivittäisestä postinjakelusta täytetään kaikissa jäsenvaltioissa ja ylitetään viidessä jäsenvaltiossa. Postin keräily on järjestetty kaikissa jäsenvaltioissa joko postidirektiivin mukaisesti tai useammin. Yleispalvelun järjestäminen on kaikissa jäsenvaltioissa annettu yhdelle operaattorille ja yleispalvelut perustuvat yhtenäisiin maksuihin kaikissa jäsenvaltioissa (vaikka sitä ei kaikissa niissä edellytetäkään lainsäädännössä). Yleispalvelun tarjoajat käyttävät maantieteellisesti keskiarvoisia yhtenäisiä maksuja postin yleispalveluihin kaikissa jäsenmaissa. Alkutilanteiden erilaisuus (esim. palvelun laatu, 16

17 palvelun ominaisuudet) asettaa hintakehityksen arvioinnille tämän raportin kattavan ajan osalta rajoituksia, joten suorien vertailujen tekeminen ei välttämättä ole mielekästä ja saattaa olla harhaanjohtavaa. Käynnissä oleva harmonisointi antanee käyttöön hyödyllisempää informaatiota seuraavaan soveltamiskertomukseen. Yhteisön yleispalvelun vähimmäistasoa koskeva tavoite on saavutettu. Postidirektiivin sääntelyvaikutus on ollut merkittävä. Postidirektiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on taannut sen, että yleispalvelun olennaiset vaatimukset on vahvistettu lainsäädännöllisin keinoin kaikissa jäsenvaltioissa ensimmäistä kertaa. Lisäksi nämä vaatimukset on nyt saatettu yhdenmukaisiksi yhteisön vaatimusten kanssa Varattu alue/erityisoikeudet Postidirektiivissä asetettiin jäsenvaltioille varattujen lähetysten enimmäisrajoiksi kirjelähetykset, joiden paino on enintään 350 grammaa tai hinta enintään viisi kertaa lähetyksen normaali hinta. Kaikkien jäsenvaltioiden varattu alue on nyt postidirektiivissä säädetyn enimmäisrajan mukainen tai sen alle ja seitsemässä jäsenvaltiossa se on sen alle, mikä johtuu joko alemmista paino/hintarajoista tai erityismarkkinasegmenttien avaamisesta myöhemmin (ks. suoraposti ja lähtevä ulkomaanposti). Kuva 5: Varattu alue jäsenvaltioittain Jäsen- Lähetykset Erityinen Erityinen valtiot Painoraja Hintaraja (*normaali maksu) Suoraposti Avaaminen* Lähtevä ulkomaanposti Avaaminen BE 350 g 5 DK 250 g 5 0 g DE 200 g 5 50 g EL 350 g 5 ES 350 g** 5 Avoimet kuoret FR 350 g 5 IR 350 g 5 IT 350 g lähetystä LU 350 g 5 NL 100 g 3 0 g 0 g AT 350 g 5 PT 350 g 5 FI 0 g 0 0 g 0 g SE 0 g 0 0 g 0 g UK 350 g 1 0 g * Suorapostin määritelmä vaihtelee jäsenvaltioittain **Espanjassa paikallisposti ei kuulu varattuun alueseeen. Postialan monopoleille varattujen alueiden yhdenmukaistamista ja vähentämistä kaikissa jäsenvaltioissa enintään 350 gramman painoisiin lähetyksiin tai viisi kertaa normaalihintaisiin lähetyksiin koskeva tavoite on saavutettu. Sääntelyvaikutus on ollut merkittävä ja edellyttänyt lainsäädäntötoimia kaikissa jäsenvaltioissa Valtuutukset, toimiluvat ja korvausrahastot Postidirektiivissä annettiin jäsenvaltioille lupa luoda valtuutusmenettelyjä, joihin voi sisältyä yksittäisiä toimilupia ja korvausrahastoja yleispalvelujen alalla. Kuvasta 6 käy ilmi, että valtuutusmenettelyt (joita noudatetaan yleispalvelualueen ulkopuolella) on luotu kahdeksassa jäsenvaltioissa. Suurin osa niistä on vain 17

18 ilmoitusjärjestelmiä (eivät edellytä hyväksymistä). Seitsemällä jäsenvaltiolla ei ole mitään valtuutusjärjestelmää yleispalvelualueen ulkopuolella (eli vapaa markkinoille pääsy). Yhdeksässä jäsenvaltiossa on yleispalvelualueen toimilupajärjestelmiä koskevat säännökset. Kuva 6: Valtuutukset ja toimiluvat jäsenvaltioittain Jäsenvaltiot Yleinsvaltuutusmenettely (yleispalvelualueen ulkopuolella) Toimilupajärjestelmä (yleispalvelualueella) Korvausta koskevat säännökset Rahasto (*=aktiivi) BE Kyllä Kyllä Kyllä DK Kyllä Ei Ei DE Kyllä Kyllä Kyllä EL Kyllä Kyllä Kyllä ES Kyllä Kyllä Kyllä(*) FR Ei Ei Ei IR Ei Ei Ei IT Kyllä Kyllä Kyllä LU Kyllä Ei Ei NL Ei Ei Ei AT Ei Ei Ei PT Kyllä Kyllä Kyllä FI Ei Kyllä Ei** SE Ei Kyllä Ei UK Ei Kyllä Ei ** Verotustoimenpide Seitsemän jäsenvaltioita on saattanut korvausrahastoa koskevat säännökset kansalliseen lainsäädäntöönsä, mutta vain yhdellä niistä on selkeät suunnitelmat rahaston käynnistämiseksi. Tästä voidaan päätellä, että korvausrahastoille ei ole tällä hetkellä tarvetta. Komissio on tähän mennessä aloittanut rikkomismenettelyt kahta jäsenvaltiota vastaan postidirektiivin väärästä täytäntöönpanosta tältä osin. Lisäsuojan luomista yleispalveluille koskeva tavoite on saavutettu, sillä useimmat jäsenvaltiot ovat toteuttaneet ainakin joitakin käytettävissä olleita toimenpiteitä. Tämänhetkisen täytäntöönpanon perusteella voidaan todeta, että yleispalvelut eivät ole vaarassa. Sääntelyvaikutus on ollut merkittävä, sillä useimmat jäsenvaltiot ovat tehneet muutoksia lainsäädäntöönsä Pääsy yleispostipalveluihin ja verkkoihin Postidirektiivissä pyrittiin varmistamaan, että kaikilla asiakkailla olisi kohtuullinen ja moitteeton pääsy postiverkkoon ja että pääsy olisi avointa ja syrjimätöntä. Tätä koskevassa tutkimuksessa 26 todettiin, että postidirektiivin vaatimukset on suurelta osin saatettu kaikkien jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön, vaikka samalla korostettiin postiverkkoon pääsyä koskevissa järjestelyissä olevia syrjinnän mahdollisuuksia sekä avoimuuden tarvetta. Postidirektiivi antaa kansallisten sääntelyviranomaisten tehtäväksi huolehtia kaikista tässä suhteessa mahdollisesti ilmenevistä ongelmista.kohtuullista ja moitteetonta postiverkkoon pääsyä koskeva tavoite on saavutettu ja sääntelyvaikutus on ollut merkittävä, sillä suurin osa jäsenvaltioista on tehnyt muutokset lainsäädäntöönsä (lisätietoja ks jakso). 26 Study on the conditions governing access to universal postal services and networks CTcon,

19 4.5. Laskennan avoimuus ja hinnoitteluperiaatteet Postidirektiivin tavoitteena oli luoda avoimet ja toisistaan selvästi erillään olevat kustannuslaskentajärjestelmät hintasääntelyn ja terveen kilpailun pohjaksi. Postidirektiivin 14 artiklassa säädetään, että yleispalvelun tarjoajien on noudatettava johdonmukaisia kustannuslaskennan periaatteita ja pidettävä laskennassaan erillään varatut ja muut kuin varatut yleispalvelut sekä muut kuin yleispalvelut. Komissio on teettänyt asiaa koskevan tutkimuksen 27 ja todennut, että kaikki jäsenvaltiot ovat tai ovat lähiaikoina panemassa postidirektiivin säännökset täytäntöön. Viidestätoista yleispalvelun tarjoajasta neljätoista soveltaa laskentajärjestelmiä, jotka ovat yhdensuuntaisia 14 artiklan tärkeimpien seikkojen kanssa. Postidirektiivin tavoite on saavutettu suurelta osin kaikissa jäsenvaltioissa. Sääntelyvaikutus on ollut merkittävä. Vaikka täytäntöönpanon luonne vaihtelee, kaikki jäsenvaltiot ovat (tai ovat lähiaikoina) täyttäneet 14 artiklassa säädetyt vaatimukset Palvelun laatu Postidirektiivin tavoitteena oli parantaa postipalvelujen laatua. Tämän vuoksi direktiivissä asetettiin palvelun laatua koskevat tavoitteet ulkomaanpostille (85 prosenttia aikarajaan D+3 ja 97 prosenttia aikarajaan D+5 nopeimman vakioluokan postilähetysten osalta) ja vaadittiin jäsenvaltioita määrittämään ulkomaanpostia koskevat kansalliset tavoitteet, jotka ovat yhteensopivat yhteisön tavoitteiden kanssa. Jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet palvelun laatustandardeista sekä ulko- että kotimaanpostin osalta. Palvelun laatustandardit täyttävät ulkomaanpostin osalta postidirektiivissä asetetut vaatimukset kaikissa jäsenvaltioissa Kreikkaa lukuun ottamatta. Mitä tulee kotimaanpostin jakelutavoitteeseen, nopeimman vakioluokan postilähetyksistä yli 80 prosenttia toimitetaan ajassa D+1 kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joissa tavoitteet on määritelty, kolmea jäsenvaltiota lukuun ottamatta. Ulkomaanpostia koskevan palvelun laatu on noussut vakaasti Postidirektiivin ja siihen liittyvän REIMS-sopimuksen soveltaminen ovat parantaneet merkittävästi ulkomaanpostipalvelun laatua. International Post Corporation on UNEXin mittausohjelman mukaisesti toteuttanut jatkuvia mittauksia, jotka koskevat yleispalvelun laatua ensimmäisen luokan yksittäisen ulkomaanpostissa. Ne osoittavat, että laatu on jatkuvasti parantunut muutaman viime vuoden aikana ja ylittää nyt keskimäärin postidirektiivissä säädetyt yhteisön tavoitteet Study on the cost accounting systems of providers of the universal postal services CTcon, UNEXin vuoden 2001 tulokset, IPC. 19

20 Kuva 7: Ulkomaanpostipalvelun laatu (D+3) EU:n tavoite Vuonna ,3 prosenttia ensimmäisen luokan ulkomaanpostista toimitettiin aikarajaan D+3 (nopeusindikaattori), kun vastaava luku vuonna 1994 oli vain 69,1 prosenttia. Lisäksi 98,7 prosenttia postista toimitettiin aikarajaan D+5 (luotettavuusindikaattori, kun vastaava luku vuonna 1994 oli 92,4 prosenttia. Vuonna 2001 perille toimittamiseen meni keskimäärin 2,3 päivää. Kuva 8: Ulkomaanpostipalvelun laatu 3,2 3 2,8 2,6 2,4 2, Tämä laadun vakaa paraneminen on tulosta postidirektiivissä säädettyjen tavoitteiden toteuttamisesta ja päätemaksuja koskevasta REIMS-sopimuksesta, jonka kaikki EU:n palveluntarjoajat yhtä lukuun ottamatta ovat panneet täytäntöön. (Sopimuksella luotiin postidirektiivin vaatimusten mukaisesti suora yhteys yleispalvelun tarjoajan ulkomaanpostista saaman korvauksen ja saavutetun palvelun laadun välille). On myös huomattava, että aikarajaan D+2 toimitettiin vuonna ,3 prosenttia lähetyksistä. Toisin sanoen D+2 aikarajaan toimitettavaa ensimmäisen luokan ulkomaanpostia on nyt enemmän kuin D+3 aikarajaan toimitettavaa vuonna Lisäksi yleispalvelun laadun yhdenmukaistaminen ulkomaanpostissa (ja kansallisella tasolla) sekä ulkomaan ja kotimaan postin välisen laatueron kaventuminen on lieventänyt "rajavaikutusta". Useita toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin vielä palvelun laadun parantamiseksi useilla ulkomaan reiteillä. Kotimaan postipalvelun laatu on myös parantunut Kotimaan postin laatu on parantunut rinnan ulkomaanpostin laadun parantumisen kanssa 29 : 29 Näin on yleisesti todettu tapahtuneen, vaikka laatua koskevat tiedot eivät olekaan vertailukelpoisia, sillä palvelun laatua koskevaa riippumatonta seurantaa ei jäsenvaltioissa tehty ennen vuotta Esim. The Eurobarometer 53 Europeans and the services of general interest (INRA, lokakuu 2000, saatavilla sivulla totesi että kotimaisen postipalvelun tasoon ollaan hyvin tyytyväisiä 20

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia

Lisätiedot

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I P7_TA-PROV(2011)0452 Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2015 COM(2015) 186 final 2015/0097 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD ,3 Bryssel, 24. marraskuuta 1999.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD (XURRSDQ NRPLVVLR RQ DQWDQXW VXRVLWXNVHQ O\K\HQ PDWNDQ NLLQWHLGHQ \KWH\NVLHQ KLQQRLWWHOXVWD

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.6.2013 COM(2013) 418 final 2013/0192 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen ympäristö-, maatalous- ja sosiaalipolitiikkaan sekä kansanterveyteen

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010,

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.1.2010 K(2010)19 lopullinen KOMISSION SUOSITUS annettu 13.1.2010, jäsenvaltioiden välisestä suojatusta sähköisestä tiedonvaihdosta niiden myöntämien kuljettajakorttien ainutkertaisuuden

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 26.11.2007 KOM(2007) 752 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 4. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2000/0159(COD) ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 9.1.2008 TYÖASIAKIRJA Eroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa, Avis juridique important 31993R0752 Komission asetus (ETY) N:o 752/93, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1993, kulttuuriesineiden viennistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3911/92 soveltamista koskevista

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ],

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)310 lopullinen 2010/0169 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöjen nro 1, 3, 4, 6,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 15.3.2010,

KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 15.3.2010, EUROOPAN KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS tehty 15.3.2010, Bryssel, 15.3.2010 K(2010)1797 ihmisille tarkoitetun lääkkeen "Temozolomide HEXAL - temotsolomidia" myyntiluvan myöntämisestä Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu kestävät elintarvikehankinnat helpommin?

Hankintalaki uudistuu kestävät elintarvikehankinnat helpommin? Hankintalaki uudistuu kestävät elintarvikehankinnat helpommin? Jonna Törnroos Lakimies, varatuomari Kemi Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliitto ry:n ylläpitämä

Lisätiedot

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla

Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla Päätösluonnos 1 (5) Dnro: 25.1.2013 829/9411/2012 Päätösluonnos huomattavasta markkinavoimasta kiinteään puhelinverkkoon laskevan puheliikenteen tukkumarkkinoilla 1. Teleyritykset, joita päätösluonnos

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS))

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS)) 4.2.2010 A7-0006/ 001-027 TARKISTUKSET 001-027 esittäjä(t): Talous- ja raha-asioiden valiokunta Mietintö Magdalena Alvarez Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla A7-0006/2010 (KOM(2009)0029 C6-0062/2009

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.3.2016 COM(2016) 156 final 2016/0085 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta linja-autoilla harjoitettavasta satunnaisesta kansainvälisestä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet

Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet Rakentamismääräysten uusimisen ja D2 uusinnan tavoitteet D2 uusimistarveseminaari 12.6.2014 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Rakentamismääräysten uudistaminen Vuoden 2013 alussa voimaan tulleen MRL muutoksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0194(COD) 17.12.2008 TARKISTUKSET 9-33 Mietintöluonnos (PE415.203v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 29.01.2004 C(2004)261 Asia: Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen Herra Ministeri, 1. MENETTELY Suomen viranomaiset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2013

Määräykset ja ohjeet 3/2013 Määräykset ja ohjeet 3/2013 Valitusten käsittely vakuutusyhtiöissä, - yhdistyksissä ja - Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2013 Voimaantulopäivä 18.3.2013 Muutospäivä: 16.7.2014 FINANSSIVALVONTA puh.

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 21.9.2009,

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 21.9.2009, EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS tehty 21.9.2009, Bryssel, 21.9.2009 K(2009)7421 ihmisille tarkoitetun lääkkeen "Javlor - vinfluniinia ditartraattina" myyntiluvan myöntämisestä Euroopan parlamentin

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

18.10.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 277/23

18.10.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 277/23 18.10.2008 Euroopan unionin virallinen lehti L 277/23 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1024/2008, annettu 17 päivänä lokakuuta 2008, yksityiskohtaisista toimenpiteistä Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA-BoS-15/106 FI Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. +

Lisätiedot

Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat tilastot (säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen) ***I

Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat tilastot (säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen) ***I P7_TA(2014)0226 Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat tilastot (säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen) ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.03.2003 KOM(2003) 109 lopullinen 2003/0047 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 6.12.2007 KOM(2007) 772 lopullinen 2007/0273 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Portugalille soveltaa alennettua valmisteverokantaa Madeiran itsehallintoalueella

Lisätiedot

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta

Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta 2 Rautatiealan sääntelyelin valvoo markkinoiden tasapuolisuutta Rautatiealan sääntelyelin on perustettu jokaiseen EU:n jäsenvaltioon ja sen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 COM(2015) 494 final 2015/0238 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta

Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta IP/08/1397 Bryssel 25. syyskuuta 2008 Laajakaistayhteys kaikille eurooppalaisille: komissio käynnistää keskustelun yleispalvelun tulevaisuudesta Kuinka EU voisi taata laajakaistaisen internet-yhteyden

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06/XI/2006 K(2006) 5185 lopull. EI JULKAISTAVAKSI KOMISSION LAUSUNTO tehty 06/XI/2006 lelujen turvallisuutta koskevan neuvoston direktiivin 88/378/ETY 7 artiklan soveltamisesta

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi IP/97/458 Brysselissä, 29. toukokuuta 1997 Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi Euroopan komissio on tänään antanut ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla säädetään tulevien eurokolikoiden

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS, annettu 13.1.2016,

KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS, annettu 13.1.2016, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.1.2016 C(2016) 1 final KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS, annettu 13.1.2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY liitteen V muuttamisesta siltä osin kuin on kyse

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 19-V-2006,

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 19-V-2006, EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, 19-V-2006 K(2006)2115 EI JULKAISTAVAKSI KOMISSION PÄÄTÖS tehty 19-V-2006, ihmisille tarkoitetun lääkkeen "Zostavax - zoster-rokote (elävä)" myyntiluvan myöntämisestä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.5.2015 COM(2015) 209 final Embargo vista Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-00310/2002 2001/0135(COD) FI 01/07/2002 YHTEINEN KANTA vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 31. toukokuuta 2001 2000/0315(COD) PE1 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 31. toukokuuta 2001 Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.IX.2007 K(2007) 4297 lopull. Asia: Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista

Lisätiedot

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013 Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen Heikki Aaltonen 31.10.2013 31.10.2013 Synlab Euroopan suurin laboratoriotoimija Eurooppa Noin miljoona analyysia päivässä Noin 7 000 työntekijää

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

FI Euroopan unionin virallinen lehti SÄÄNTÖJEN LAADINNASTA VASTAAVAN JOHTAJAN AVOINTA TOINTA KOSKEVA ILMOITUS (2003/C 198 A/04)

FI Euroopan unionin virallinen lehti SÄÄNTÖJEN LAADINNASTA VASTAAVAN JOHTAJAN AVOINTA TOINTA KOSKEVA ILMOITUS (2003/C 198 A/04) C198A/10 FI Euroopan unionin virallinen lehti 22.8.2003 SÄÄNTÖJEN LAADINNASTA VASTAAVAN JOHTAJAN AVOINTA TOINTA KOSKEVA ILMOITUS (2003/C 198 A/04) Tällä ilmoituksella pyydetään hakemuksia Euroopan lentoturvallisuusvirastossa

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU

Lisätiedot

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1986, telepäätelaitteiden tyyppihyväksynnän vastavuoroisen tunnustamisen ensimmäisestä vaiheesta

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1986, telepäätelaitteiden tyyppihyväksynnän vastavuoroisen tunnustamisen ensimmäisestä vaiheesta 13/Nide 15 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 227 386L0361 5886 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI N:o L 217/21 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 24 päivänä heinäkuuta 1986, telepäätelaitteiden tyyppihyväksynnän

Lisätiedot