Sisällysluettelo Askeleita Polkuja Pathways -näyttelyyn Fyysisen elinympäristön suunnittelu Taide, ympäristö ja laaja-alainen taidekasvatus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo Askeleita Polkuja Pathways -näyttelyyn Fyysisen elinympäristön suunnittelu Taide, ympäristö ja laaja-alainen taidekasvatus"

Transkriptio

1 1

2 2 Sisällysluettelo Askeleita Polkuja Pathways -näyttelyyn 2 Fyysisen elinympäristön suunnittelu 4 Ekologi, estetik, etik, ekonomi kaupunkisuunnittelua yhdeksännellä luokalla 5-6 Saavutettavuus ja esteettömyys 7 Löytöretkiä kotikaupungissa 7 Elettyä elämää ja tulevaisuuden unelmia Ferdinand Salokankaan talossa 8-9 Koulupiha luovuuden lähteenä 10 Taide, ympäristö ja laaja-alainen taidekasvatus 11 Kartta elää purjehtiva taide- ja ympäristökurssi Matkaava taiteilija Taideleiri Hailuodossa 14 Linnoitus ilmastonmuutos ja tulevaisuus 15 Paikkoja Viikissä tänään ja tulevaisuudessa 16 Samoja reittejä luonnontieteen ja taiteen kokonaisopetusta 17 Oma paikka kestävästi kaiken ikää 18 Pikinen polku taidetapahtuma 19 Lapinlahti monin silmin 20 Tuotesuunnittelu, kierrätys, esineympäristö 21 Handmade Artist Books 22 Taideraide villa ja muu tekstiilimateriaali taidekäytössä Muuri ja Energia-tuote taiteidenvälisiä tutkielmia Nappilinnut nappikasasta linnuiksi Globetrotters maailmankiertäjät 29 Kätmän seikkailee retki kaatopaikalle 30 Turhat tavarat; Muisto; Afrikka Suomessa 31 Yhteisöllisyys, ihmisten välinen kohtaaminen, kansalaisuus, paikalliskulttuuri 32 Muuttuva Grönlanti Valokuvanäyttely Länsi-Grönlannista. 33 Kohtaamisia ja käden puristuksia savessa 34 Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa 35 Kierrätyspukit- kestävän kehityksen eri tasoja 36 Kohtaamisia taiteen äärellä Koukkuniemen vanhainkodin tunnelimaalaukset 37 Ympäristötaide paikalliskulttuurin vahvistajana ja välittäjänä 38 Yhteisötaide ja paikka 39 Yhteisiä jälkiä parkkipaikasta arkitaidetta 40 Jätin matkassa - muinaisrannalta radanvarteen 41 Ihan pihalla yhteisötaidetta peruskoulussa 42 Taina Tuomi: Arktinen kosketus koko koulun ympäristötaidetta 43 Terveisiä Kouvolasta kuvataide- ja käsityötaidekoulujen teos 44 Alppilan punainen lanka yhteisötaideteos 45 Kuvataidekasvatuksen kestävät materiaalit 46 Kokeellinen työpaja myrkyttömästä valokuvakehityksestä 47 Maa, vesi, tuli, ilma kierrätyslasiteoksia 48 Laatu kestää käytetty, kierrätetty ja uusiomateriaali 49 Jatkoaika vitosella Taidetta kierrättäen 50 Ekolehmät 51 Oppilaitokset ja projektikuvausten kirjoittajat 52

3 3 Askeleita Polkuja Pathways -näyttelyyn Mikä on innostava lähestymistapa kestävään kehitykseen kuvataideopetuksessa? Kuvataideopettajien näkemyksiä, suunnitelmia ja toteutuksia Onko kestävä kehitys kuvataideopetuksessa aktiivista, luovaa, keskustelevaa ja pohtivaa kansalaisuutta? Sen tutkimista, mikä on tärkeää omassa elinympäristössämme? Tuoreita näkökulmia kotipaikkaamme? Uusia askeleita tuttuihin polkuihin? Vaihtoehtoisia tuotteita tai oivaltavia ajatusmalleja uuden median parissa tai perinteisin materiaalein? Vai onko se taitoa vastustaa kiirehtimistä? Näin kysyimme kuvataideopettajilta kesällä Millaisia projekteja kouluissa on syntynyt ja syntyy nykytaiteen, yhteisötaiteen, tuotesuunnittelun, arkkitehtuurin ja ympäristötaidekasvatuksen alueella? Kutsuimme kuvataideopettajia mukaan esittelemään taideopetustaan dokumentoimalla oppilaiden prosesseja, teoksia ja opettajan oman pedagogisen ajattelun kehittymistä. Näistä projektista koostuva näyttely rakennetaan osana InSEA:n kansainvälistä taidekasvatuskongressia Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan gallerioihin sekä tiedekeskus Arktikumiin Rovaniemellä kesällä Näyttelyyn mukaan tuleville kuvataideopettajille järjestettiin syksyllä 2009 yhtä aikaa aihetta koskevat seminaarit Helsingissä Taideteollisessa korkeakoulussa ja Lapin yliopistossa. Nyt käsillä oleva julkaisu tuo näkyville kuvataideopetuksen suunnittelua ja arjessa syntyneitä lasten ja nuorten puheenvuoroja. Se kertoo myös maamme peruskouluissa, lukioissa, kuvataidekouluissa ja korkeakouluissa toteutettavan kuvataidekasvatuksen korkeasta tasosta. Julkaisussa on mukana 34 oppilaitosta eri puolilta Suomea. Se on osa prosessia, jossa kuvataideopettajat kehittävät taideopetusta ja tuovat sitä näkyväksi maassamme ja kansainvälisesti. Julkaisu on syntynyt taidekasvattajien yhteisellä verkostolla. Sen tuottavat Kuvataideopettajat ry, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto, Suomen InSEA ry ja Lapin kuvataideopettajien KUVATA ry yhteistyössä Lapin yliopiston ja Taideteollisen korkeakoulun kuvataidekasvatuksen osastojen kanssa. Koko toiminnan taustalla on näkemys siitä, että taidekasvattajilla, taiteilijoilla ja tutkijoilla on merkittävä tehtävä kestävän kehityksen rakentamisessa. Odotamme kesäkuussa Rovaniemellä avattavaa näyttelyä innolla, ja uskomme tämän julkaisun olevan tärkeä askel tässä yhteisessä projektissamme. Polkuja-näyttelytyöryhmä Maija Esko Anu Hietala Mirja Hiltunen Maria Huhmarniemi Mira Kallio Anita Lallo Sirkka Laitinen Anna Parkkonen Hanna Saarinen Erja Väyrynen Kristiina Ylinärä-Tikkala Kansisivun suunnittelu Hanna Saarinen Kuva: Iiri Poteri ja Mimmi Hautala Helsingin kuvataidelukio Taitto Martina Paatela-Nieminen

4 4 Fyysisen elinympäristön suunnittelu

5 5 Ekologi, estetik, etik, ekonomi kaupunkisuunnittelua yhdeksännellä luokalla Ekologi, estetik, etik, ekonomi -projektin tarkoituksena on suunnitella kaupunki, joka huomioi ekologiset, esteettiset ja eettiset näkökulmat. Oppilaat lisäsivät neljännen E:n (ekonomi), koska kaupungin pitää myös tulla toimeen jollakin tavalla, hankkia tuloja. Suunnittelu aloitettiin jakamalla kahden valinnaisryhmän kaupungit kaupunginosiin, joita pienryhmä (tai halutessaan saa suunnitella myös yksin) suunnittelee. Myöhemmin kaupunginosat kootaan yhdeksi kaupungiksi. Vaikeinta aloituksessa oli sopia yhteisestä skaalasta, kaupungin läpi menevistä yhteisistä teistä ja vesi- ja puistoalueista. Jokainen kaupunginosa sai rakennettavakseen myös joitakin kaupunkiyhteisöön kuuluvia pakollisia rakennuksia, kuten energialaitoksen, sairaalan, kaupungintalon, kaatopaikan, tehtaan ja niin edelleen. Muuten suunnittelua ei ole rajattu, suunnittelijoilla on käytettävissään paljon rahaa ja ainakin saman verran mielikuvitusta. Aluksi on käyty läpi kaupunkisuunnittelun historiaa ja katsottu kuvia erilaisista kaupungeista ja niiden tunnelmista. tuulivoimaloita. Tehtaat tietenkin itse toimivat myös uusiutuvalla, puhtaalla energialla. Tehtaat on sijoitettu satamaan, josta tuotteet lastataan suoraan laivoihin. Junarata jatkuu myös satamaan, jollin saastuttavaa autoliikennettä ja muuta kuljettamista on mahdollisimman vähän. Suunnittelu on vielä kesken, piirustuksia on tehty yksinkertaisesti ruutupaperille, jotta mittasuhteet on helppo laskea, paperilta suunnitelmat siirretään kovalevylle, jolle pienoismallit rakennetaan. Ekologiaan on kiinnitetty huomiota esimerkiksi energian saannin kannalta. Kaupungit toimivat tuulivoimalla sekä aurinkoenergialla ja toinen kaupunki on kehittänyt uudenlaisen aaltovoimalan, jolloin sähkö saadaan merestä. Kaupungit suosivat joukkoliikennettä junien, raitiovaunujen ja ilmaradan muodossa. Pyöräteille ja puistoille on jätetty tilaa. Viheralueilla käyskentelevät lehmät, jotka antavat kaupunkilaisille luomumaitoa ja viinirypäleitä ja hedelmiä saa käydä vapaasti poimimassa. Estetiikka otetaan huomioon suunniteltaessa kaupungin kokonaisilmettä ja väritystä. Puistot ja aukiot kuuluvat kaupungin estetiikkaan, myös teiden ja kaupunginosien kokonaisuuksien suunnittelu ovat osa kaupungin esteettistä ilmettä. Kaupungin sijainti ympäristössä vaikuttaa myös estetiikkaan, sijaitseeko se esimerkiksi lämpimässä vai kylmässä ilmastossa, sillä ilmasto ohjaa rakentamista. Etiikkaa on pohdittu kaupungin asukkaiden kannalta. Lapsilla pitää olla turvallinen ympäristö ja koulumatka. Koulut ja päiväkodit on sijoitettu lähelle asuinalueita. Poikaryhmän punaisten lyhtyjen katu tyrmättiin kovaäänisesti epäeettisenä. Myös vanhukset ja vammaiset on huomioitu miettimällä helppokulkuisuutta ja sitä, että kaikilla tulee olla helppo pääsy kaupungin palveluihin. Etiikkaa on myös mietitty niin, että vähävaraisten asukkaiden ei tarvitsisi aina joutua kaupungin ulkolaidoille radan varteen vaan kaikilla olisi mahdollisuus asua hyvällä alueella. Ekonomi, kaupungin talous oli yksi suunnitelman perustavista asioista. Mistä rahaa kaupungille? Toinen kaupunki valmistaa hybridiautoja ja toinen Tehtävän tavoitteena on tutustuttaa oppilaita suunnittelun moninaisuuteen ja uudenlaisiin ratkaisuihin ja mahdollisuuksiin. Tarkoitus on myös oppia näkemään jo valmiiksi suunniteltuja kaupunkeja ja ympäristöjä uudella tavalla kun suunnittelusta on omaa kokemusta. Kaupunginosia suunniteltaessa oppilaat joutuvat myös olemaan jatkuvassa vuoropuhelussa toistensa kanssa, koska mittasuhteet on pidettävä samoina ja kaupunginosien on oltava yhteydessä toisiinsa. Luokassa on käyty paljon neuvotteluja ja kompromisseja on opittu tekemään. Myös sellaiset oppilaat, jotka muuten eivät juuri keskustele keskenään ovat löytäneet tavan puhua toisilleen. Nuoret oppilaat ovat tulevaisuuden kaupunkilaisia, suunnittelijoita ja päättäjiä, jotka jollakin tavalla tulevat jättämään oman jälkensä ympäristöönsä.

6 Kuvataideopettaja Karin Björklund, Källhegens Skola, Virkkala 6

7 7 Saavutettavuus ja esteettömyys Ruskeasuon koulu erityisluokan kuvataideprojekti Saavutettavuus ja esteettömyys toi esille, että kestävää kehitystä ovat muun muassa saavutettavuus ja esteettömyys ympäristön suunnittelussa. Työt ovat syntyneet yhdeksännellä luokalla yhteiskuntaopin tunnilla käytyjen keskustelujen pohjalta ja ne ovat esillä eri näyttelyissä lukuvuoden aikana. Kukin oppilas valitsi esteettömyyteen liittyen aiheen, josta suunnitteli ja toteutti maalauksen ja siihen liittyvän kirjallisen osuuden. Erityisluokan kuvataidetyöskentelyn prosessi tuo esille joitain tavallisesta luokkatyöskentelystä poikkeavia asioita, kuten yksilöllisten tavoitteiden mukaan etenemisen, avustetun työskentelyn tai erilaisten apuvälineiden kehittelyn ja käyttämisen. Erityisopetuksen yksi tehtävä on esittää uusia näkökulmia ja toimintatapoja perinteisen opetussuunnitelman rinnalle. Sami Halonen(55x46cm): Maalaukseni kuvaa esteen kiertämistä. Pidän tummista väreistä. Esteen poistaminen on esteettömyyttä. Kuvataideopettaja Anu Ahonen, Ruskeasuon koulu, Helsinki Löytöretkiä kotikaupungissa Rantavitikan koulun oppilaiden löytöretkien lähtökohtana ja motivointina toimi Ylen ohjelma Ruma Suomi. Ohjelmasarjan yhdessä osassa liikuttiin Rovaniemellä kauhistelemassa rumaa rakentamista ja ihmettelemässä vimmaa purkaa vähäinenkin vanha rakennuskanta. Ohjelman tehtävä oli tietenkin keskustelun ja ajattelun herättäminen. Esitin ohjelman tallenteen yhdeksännen luokan valinnaisaineryhmille (3). Toimittajan mielipiteet ja Rovaniemeltä löydetyt kohteet herättivät varsin tehokkaasti mielipiteitä oppilaiden keskuudessa. Oppilaat olivat vähän loukkaantuneitakin kotikaupunkinsa puolesta. On täällä kauniitakin kohteita, oli luonnostaan syntynyt kuvistehtävän otsikko. Oppilaat saivat yksin tai parityönä etsiä omasta mielestään kauniin, kiinnostavan, arvokkaan, erityisen tai muun vastaavan arkkitehtuurikohteen Rovaniemeltä. Kohteen esittelytapa oli vapaa. Tuloksena syntyi valokuvia, maalauksia, pienoismalleja, kollaaseja ja serigrafiaa ja niin edelleen. Työt esitellään tammi-helmikuun vaihteessa Rovaniemen kaupungintalon ala-aulassa näyttelyssä. Seitsemännen luokan oppilaat puolestaan muistelivat omia kulkureittejään ja rakensivat erityisen miellyttävän tai ympäristöstään erottuvan paikan pienoismallin ryhmätyönä. Näitäkin töitä ehkä liitetään kaupungintalon näyttelyyn. Molemmissa töissä tarkoitus on ollut tutkia tuttuja ympäristöjä uusin, tarkemmin silmin sekä nostaa esille oppilaitten omia valintoja, jotka he kokevat merkityksellisiksi. Keskusteluissa nousee esiin perustelut, miksi juuri tuohon paikkaan olisi mukava sopia tapaaminen tai mitkä tekijät tekevät paikasta viihtyisän. Arvokeskustelua on rikastettu vielä tanskalaisen ympäristöarkkitehdin näkemyksillä ihmisen mittaisesta suunnittelusta. Tätä keskustelua on käyty lähinnä yhdeksäsluokkalaisten kanssa. Ihan omassa sarjassaan on toiminut viidennen luokan rakennusprojekti. He tutkivat kaupunkisuunnittelua netistä löytynein esimerkein (Hernessaarisuunnitelma, jota lapset olivat saaneet visioida yms.), piirsivät omaa ihannekaupunkia ja rakensivat sitä ryhmissä puupalikoista Oma Ihannekaupunki oli ryhmätyön tulos. Opittiin siis neuvottelutaitoja, ehdotusten tekemistä, kompromisseja ja piirroksen muuttamista kolmiulotteiseksi. Työt olivat varsin isokokoisia ja koulun käytävätiloissa näytteillä. Kuvataideopettaja Kristiina Ylinärä-Tikkala, Rantavitikan peruskoulu, Rovaniemi

8 8 Elettyä elämää ja tulevaisuuden unelmia Ferdinand Salokankaan talossa Varsinaisen koulumme ollessa remontissa työskentelemme väliaikaisesti Ferdinand Salokankaan suunnittelemissa tiloissa. (Opettajien asuintalo Rovakatu 4 5). Salokangas oli merkittävä Rovaniemen jälleenrakennusajan arkkitehti. Projektissa nuoret perehtyvät kotikaupunkinsa historiaan, nykyaikaan ja tulevaisuuteen. Miten nuoret kokevat ympäristön vaikutuksen hyvinvointiinsa ja millainen on heidän näkemyksensä tulevaisuudesta? Opettelemme kriittistä ympäristön tarkastelua, tutkimme kotikaupungin arkkitehtuuria ja pohdimme ympäristön viihtyvyyttä ja merkitystä kaupunkilaisille ja nuorille itselleen. helppo tulla, koska rakennus sijaitsee Rovaniemen ydinkeskustassa. Tavoitteena on, että näyttelyvieras aistii ja löytää nuorten rakentamaa kokemuksen polkua kulkiessaan omatkin muistonsa ja tulevaisuuden haaveensa. Kenkäveistokset ovat Korkalovaaran peruskoulun kahdeksannen luokan valinnaisen kuvataiteen teoksia. Ne ovat osa Ihmisten kaupunki nimistä kokonaisuutta. Haasteena oli rakentaa ihmisen paikka vanhan käytöstä poistetun kengän inspiroimana. Saimme kenkiä opettajilta ja oppilaiden kotoa. Havaintonsa ja haaveensa oppilaat purkavat tekemisen kautta. Teoksista muodostuu kuvataiteen, tekstiilityön ja erityisopetuksen yhteistyönä taidenäyttely luokkatilaan, jonka Salokangas on alun perin suunnitellut asuinrakennukseksi. Elettyä elämää ja tulevaisuuden unelmia -näyttely on esillä asuintalossa Rovakadulla. Näyttelyyn on Bee Masakun : Ihme New York

9 9 Anna Halonen: Sauna Minna Kouri: Little Miranna Willberg: Kallionkieleke Riikka Järvinen: Purjevene Kuvataideopettaja Anneli Lilleberg, Korkalovaaran peruskoulu, Rovaniem

10 10 Koulupiha luovuuden lähteenä Koulu on kohtaamispaikka ja leikkipaikka mutta myös rauhoittumisen paikka. Koulupihan merkitys on suuri. Sen kuuluisi olla turvallinen ja herättää lapsen aisteja riemuun ja leikkiin. Koulupiha on läsnä alakoulun oppilaitten arkipäivässä. Välitunti on päivän tärkein tunti! Jos koulupiha kutsuu leikkiin ja liikkumaan, niin miksi se ei voisi olla lähteenä luovan taiteen tekemiseen? Kolarin alakoulu sijaitsee Muonionjoen rantatörmällä, Kolarin kunnassa, Lapin läänissä. Koulun pihapiiri ja sen rakennukset ovat tähän paikkaa tarkoin suunniteltu. Vanhin koulurakennus on vuodelta Syksyllä 1979 vihittiin käyttöön uusi lisärakennus kunnan väkimäärän kasvaessa. Koulurakennukset muodostavat u muotoisen puoliympyrän ympyrän ja luo oman pienen turvallisen pihapiirin. Lähistöllä on lastentarha ja rivitaloja. Syksyllä 2009 olemme kolmas-, viides- ja kuudesluokkalaisen kanssa tutustuneet kouluympäristöön eri tavoin. Viides- ja kuudesluokkalaiset ovat tutustuneet ihmismallin piirtämiseen, joita on jatkotyöstetty omia leikkejä ajatellen. Oppilaat ovat kirjoittaneet tarinoita miten leikit ovat muuttuneet verrattuna aikaisempaan. Akvarellitekniikassa tuli värioppia mukaan. Harjoittelimme myös omia ihmispiirroksia. Kuudennella luokalla oppilaat jatkavat yhdenpakopisteen perspektiivityöskentelyllä. Pohjana on edelleen Brueghelin Lasten leikit ja tutkimuskohteena koulun piha ja sen ympäristö. Kuvataideopettaja Maria Siekas, Kolarin alakoulu, Kolari Alemmat luokat Syksyn liikennepäivän aikana tutkimme lähinnä kolmannen luokan kanssa lähistöllä olevia liikennekylttejä. Kuvasimme itsemme kylttien äärellä. Oppilaat keskustelivat luokanopettajan kanssa liikennesäännöistä. Olemme myös valokuvanneet rentoutumisen ja leikkimisen paikkoja koulun pihapiirissä. Kuvissa oli liikettä ja vilskettä. Myöhemmin syksyllä tutustuimme Peter Brueghelin maalaukseen Lasten leikit (1560) ja teimme plärän ja fliplehden, jossa näky oppilaiden leikkiä erilaisia leikkejä. Pohdiskelimme millä kulkuvälineillä jokainen tulee kouluun. Piirsimme polkupyöriä lyijykynällä muistin varasta ja havaintomallista. Piirsimme myös valkoisella taikakynällä siniselle paperille kynän viedessä piirtäjien käsiä. Miten voi kunnioittaa koulunpihaa? Lumiveistoksella tietenkin. Suunnittelimme lumiveistoksen paperimassasta. Kuvasimme talvista kouluympäristöä ja pohdiskelimme sen muuttumista lumen ja pimeyden aikana. Viides- ja kuudeskuudesluokat Viides- ja kuudesluokat ovat tutkineet puita piirämällä ympäristössä olevia lempipuita lyijykynällä ja musteella. Viidesluokkalaiset työstivät guassiväreillä isoja puumaalauksia ja kirjoittivat runoja japanilaiseen tyyliin musteella. Viidesluokkalaiset ovat työstäneet savea mielikuvitusolioksi, joka on rantautunut koulumme pihapiiriin. Luovia tarinoita on syntynyt siitä, miksi juuri hän on valinnut meidän koulupihamme. Lisäksi työstämme savesta lyhtyjä.

11 11 Taide, ympäristö ja laaja-alainen taidekasvatus Taide, ympäristö ja laaja-alainen taidekasvatus

12 Kartta elää purjehtiva taide- ja ympäristökurssi Purjehtiva taide- ja ympäristökurssi toteutettiin loppukesällä Purjehdus toteutettiin kahdella Suomen Purjelaivasäätiön koululaivalla, Kuunari Helenalla ja Ketsi Vahinella. Reitti kulki Liettuan Klaipedasta Tanskan Bornholmin, Ruotsin Gotlannin ja Suomen Saaristomeren kautta Helsinkiin. Osallistujina oli kaksikymmentä vuotiasta nuorta, joista neljä oli italialaisia ja loput suomalaisia. Ohjaajina toimivat alusten päällystöjen lisäksi kuvataideopettajat Mari von Boehm ja Pive Toivonen, sekä Itämeriopettaja Hanna Aho. Ideana oli vanhojen löytöretkeilijöiden hengessä tarkastella taiteellisen työskentelyn ja keskustelujen avulla purjehdusta ja Itämeren luontoa sekä omia kokemuksiamme niistä. 12 Purjehtivalla taidekurssilla käsittelimme muun muassa mereen, merenkulkuun ja ekologiseen elämäntapaan liittyviä kysymyksiä. Käytännössä joka päivälle oli oma vapaaehtoinen taidetehtävänsä ja lisäksi yhteisiä alustuksia ja taidesessioita. Matkalla harjoiteltiin piirustusta, maalausta, animaatiota, sekä osallistujien itse ehdottamia tekniikoita. Purjehdusta harjoiteltiin päällystön ohjaamana yhdessä tekemällä. Nuorten päiväohjelmaan kuului työskentely vahtivuoroissa. Aikaa vietettiin siis sekä kannella ohjaten ja purjeita käsitellen, että kannen alla ruokaa laittaen ja siivoten. Itämeriopetusta annettiin merellä luontevien keskusteluiden sekä alustusten muodossa. Satamissa tutustuimme kuhunkin rantaan sekä sen eläimistöön pinnan alle snorklaten. Koko matkalta keräsimme myös päivittäin vesinäytteitä. Valikoitunut ryhmä työsti teemojen pohjalta dokumentaaris-taiteellisen näyttelyn. Se on ollut esillä Harakan Luontokeskuksessa ja Espoon Kuvataidekoulun 30-vuotisjuhlanäyttelyssä. Tyynessä säässä oli aikaa hypätä itse tutkimaamme elementtiin mereen. Bornholmissa rannan liikkuvalle rajalle syntyi puhumatta yhteinen hiekkaveistos. Teksti ja kuvat, Kuvataideopettaja Mari Von Boehm, Espoon kuvataidekoulu, Espoo Satamassa navigointipöydällä toimii animaatiostudio. Kuvassa puikoissa Pihla Kuikka.

13 13 Itämeren kartta saa tunnelmien ja assosiaatioiden mukaiset värit Vahine ja Helena purjehtivat rinnakkain, tietysti kisaillen!

14 14 Matkaava taiteilija Taideleiri Hailuodossa Matkaava taiteilija -työpajan lähtökohtana on laaja-alainen taidekasvatus sekä koulun ulkopuolella tapahtuva taiteellinen työskentely. Kurssilla perehdytään eri luentojen ja työpajojen avulla Hailuodon ympäristöön, historiaan, mytologiaan sekä luontoon ja luonnonympäristöön. Kurssi toteutetaan yhteistyössä eri oppiaineiden kurssisisällöistä. Opiskelijat tekevät leirin työpajoissa taideteoksia eri tekniikoilla. Teokset dokumentoidaan. Teoksista koostetaan koulullemme näyttely kurssilla käytetyistä materiaaleista, luonnoksista ja piirroksista sekä dokumentoiduista teoksista. Teemat, työpajat ja luennot: Shamanismi/Tietäjät luento shamanismista piirustus-, maalaus- ja valokuvatyöpaja Tuulen pyydys leijatyöpaja tuulityöpaja Maiseman tarina ympäristötaiteen luento ympäristötaiteen työpaja luonnonmaantieteen työpaja tarinatyöpaja Merkkitulia tuliveistostyöpaja Teksti ja kuvat, Kuvataiteen lehtori Tiina Ala-Opas, Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Oulu

15 15 Linnoitus ilmastonmuutos ja tulevaisuus Vihdin Kuvataidekoulussa oppilaat pohtivat ilmastonmuutosta historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden näkökulmista. Linnoitusprojekti käynnistyi syyskuussa arkkitehti Sanna Ihatsun luennolla linnoituksista ja raunioista. Lokakuussa työpajaoppilaat tutustuivat Suomenlinnan linnoitussaareen. Valokuvatyöpajan oppilaat kuvasivat saarta pohtien sen historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Näyttelyyn tulee muun muassa sarja kiipeilykuvia, joissa oppilaat pohtivat linnoituksen kohtaloa ilmastonmuutoksessa. Ihminen voi pelastua siirtymällä, kiipeämällä, mutta saari voi jäädä veden alle, jos merenpinta nousee metreittäin, kuten on ennustettu. Valokuvaparien avulla oppilaat ovat hahmottaneet menneitä ja tulevia muutoksia yhteiskunnassa, luonnossa ja ihmisen mielessä. Kukin kuvapari on nuoren henkilökohtainen pohdinta tulevaisuudesta ja omasta suhteestaan siihen. Kuvien oheen nuori on kirjannut omia ajatuksiaan tulevaisuudesta ja ilmastonmuutoksesta. Valokuvat ovat A4 ja A3 -kokoisia väritulosteita digitaalisista kuvista. Kuvia tulee kaikkiaan noin kappaletta. Näyttelyyn osallistuu noin kuusi yli 12-vuotiasta valokuvaustyöpajan oppilasta. Rehtori, kuvataiteilija Suvi Suikki, Vihdin kuvataidekoulu, Vihti

16 16 Paikkoja Viikissä tänään ja tulevaisuudessa Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun ja Helsingin kuvataidelukion opiskelijat ovat toteuttaneet yhteistyössä kuvapareja. Työskentely on tapahtunut keväällä 2009 Viikissä. Yhteistyössä tutkittiin nuoren suhdetta omaan elinympäristöönsä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Taiteellisen työskentelyn lähtökohtana olivat viikkiläisten opiskelijoiden henkilökohtaisesti merkittävät paikat. Valokuvissa opiskelijat kuvaavat henkilökohtaisia paikkojansa Viikissä. Lisäksi opiskelijat kirjoittivat suhdettaan kyseiseen paikkaan. Paikat ovat arkisia, jokapäiväisiä, toisaalta erityisiä, salapaikkoja ja merkittäviä. Henkilökohtainen suhde paikkaan välittyy kuvan tunnelmaan. Helsingin kuvataidelukion opiskelijat saivat työskentelynsä lähtökohdaksi paikasta koordinaateiksi valokuvan ja lyhyen tekstin. Haasteena oli kuvata sama paikka tulevaisuudessa. Mitä muutoksia ilmastonmuutos tuo kyseiseen paikkaan? Tuisku Hakoniemi ja Toni Vaahtera, Viikin normaalikoulu Kahden koulun opiskelijat eivät työskentelyn aikana kohdanneet kasvokkain, mutta heidän kuvansa puhuvat keskenään. Kuvat on otettu samoissa paikoissa kevään 2009 aikana. Kuvapareissa rinnastuvat henkilökohtainen suhde ja ulkopuolinen näkökulma paikkaan. Ilman henkilökohtaista suhdetta paikkaan kohdetta on tarkasteltu ennakkoluulottomasti. Paikkaan on visioitu näkymiä noin sadan vuoden päähän. Yhteistyöhön osallistuivat Viikin Normaalikoulusta kahdeksasluokkalaisten kuvataiteen valinnaisryhmä ja Helsingin kuvataidelukiosta valokuvaus 2 -kurssin opiskelijat. Yhteistyötä ovat ohjanneet opettajat Loviisa Kangas ja Tomi Uusitalo Helsingin kuvataidelukiosta ja Sirkka Laitinen ja Annika Meder-Liikanen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulusta. Iiri Poteri ja Mimmi Hautala, Helsingin kuvataidelukio Teksti: Kuvataiteen lehtori Tomi Uusitalo, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, Helsinki

17 Samoja reittejä luonnontieteen ja taiteen kokonaisopetusta Tiedepainotteisessa lukiossa taideaineet ja luonnontieteelliset aineet voivat toimia rinnakkain, toisiaan tukien ja toisistaan voimaa ammentaen. Luovuudella rikotaan rajoja ja huomataan, kuinka esimerkiksi kestävän kehityksen ajattelutapaa pyritään toteuttamaan niin taiteessa kuin tieteessäkin. Voimme kulkea samoja reittejä tai valita eri polkuja kohdaten risteyksissä, päämäärä voi olla yhteinen. Samoja reittejä -kokonaisuuden perusidea on yhdistää taiteen tekemisen voima ja luonnontieteellisen tiedon ymmärtäminen niin, että ympäristökokemukset saavat uudenlaisia merkityksiä. Kuvataiteen keinoin voi tutkia luonnontieteellisiä asioita ja luonnontieteen avulla on mahdollista syventää kuvataiteen työskentelyä. Olennaista Samoja reittejä -kokonaisuudessa on paikka- ja ympäristökokemuksen syventäminen sekä kulttuurimaantiedon ja luonnon tutkimisen yhdistyminen erilaisiin taiteen tekemisen keinoihin. Työpajamuotoisissa opetustuokioissa toteutetaan pieniä taiteellisia kokeiluja ja produktioita, joissa yhdistyy ympäristön tarkastelu, tutkiminen, dokumentoiminen, tiedon kerääminen ja erilaisten tarkastelukeinojen kokeilevuus. Tekniikoita ei juuri rajata etukäteen; paikkakokemusten dokumentointiin ja luonnon monimuotoisuuden tarkasteluun voidaan käyttää niin kameroita, kyniä, maataiteen keinoja kuin performatiivista liikettä. Lopullisissa teoksissa tunne ja intuitio yhdistyvät luonnontieteelliseen tietoon. Työpajat toteutetaan maantiedon, biologian, kuvataiteen sekä mahdollisesti muiden oppiaineiden yhteistyönä keväällä huhti-toukokuussa Kuvataideopettaja Piritta Malinen, Kaurialan lukio, Hämeenlinna

18 18 Oma paikka kestävästi kaiken ikää Oma paikka on projekti, joka toteutetaan Lapin yliopistossa ikääntyvien yliopiston taidepiirissä keväällä 2010 Rovaniemellä. Kurssilaiset pohtivat omia paikkakokemuksiaan taiteen keinoin kuvataidekasvatuksen opiskelijoiden Elina Töyrylän, Juulia Saarikosken ja Anna Ratilaisen ohjaajana. Projekti jatkaa ikääntyvien yliopiston ja taiteiden tiedekunnan yhteistyötä. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman ja ikääntyvien yliopiston taidepiirin yhteistyötä ohjaa yliopistolehtori Mirja Hiltunen Lapin yliopistossa. Teemana toiminnassa on paikkakokemus. Kysymme ikääntyneiden yliopistolaisten kokemuksia paikoista Rovaniemellä. Mietimme asioita sekä henkilökohtaisen että julkisen tilan ja paikkakokemuksen kautta. Tarkastelemme esimerkiksi seuraavia asioita: Millainen paikka on sinulle tärkeä? Mitä ympäristö merkitsee ihmiselle? Voitko vaikuttaa ympäristöösi? Oma paikka -projektissa pohdimme, miten arkkitehtuuri ja ympäristönsuunnittelu vaikuttavat erilaisiin ja eri-ikäisiin ihmisiin. Taidekasvatuksen tehtävänä on huomioida koko väestö ikään katsomatta. Ikääntyvien paikkakokemusten kautta voimme laajentaa ymmärrystämme ympäristöstämme ja saada ikääntyneiden äänen kuuluviin. Lähestymme paikkakokemusta ensin kurssilaisten muistojen ja paikkojen havainnoinnin pohjalta sekä pohtien paikkakokemusta käsitteenä. Tämän jälkeen teemme havaintoja rovaniemeläisissä kohteissa croquis- ja valokuvaustekniikoilla keskittyen ihmisen rooliin paikoissa. Kurssin loppupuolelle keskitymme siihen, miten paikat vaikuttavat ihmisiin ja voimmeko vaikuttaa paikkoihin. Tarkoituksena on tehdä pienryhmissä yksinkertainen animaatio. Animaatioon osallistujat valitsevat mielipiteitä herättävän paikan, johon tuotetaan haluttu muutos lisäämällä tai poistamalla asioita alkuperäiseen paikkaan. Näyttelyyn tuleva työkokonaisuus on esimerkiksi qroquis-piiroksia, valokuvia ja animaatio. Kurssilla tehdyt työt tulevat varmasti olemaan erilaisia johtuen jokaisen paikkakokemuksen yksilöllisyydestä. Haluamme pitää osan prosessista avoimena. Tulemme myös suunnittelemaan yhdessä kurssilaisten kanssa myös näyttelyn rakentamista. Kuvataidekasvatuksen opiskelijat Elina Töyrylä, Juulia Saarikoski, Anna Ratilainen Lapin yliopisto, Rovaniemi

19 19 Pikinen polku taidetapahtuma Oulun taidekoulun kuvataiteen, käsityön ja arkkitehtuurin vuotiaat syventävien opintojen opiskelijat suunnittelivat keväällä 2008 viisi erilaista ympäristötaideteosta, jotka he toteuttivat syksyllä Pikinen polku -tapahtumaan. Tapahtuma oli Pikisaaren asukaskasyhdistyksen, Oulun taitelijaseuran ja Oulun taidemuseon yhdessä järjestämä kaksipäiväinen tapahtuma. Lisäksi Oulun taidekoulun kaikki taiteilijaopettajat toteuttivat myös oman ympäristöteoksensa Pikisaaren maisemaan. Louna Seppälä: Perhonen Leo Xiong ja Jesse-Joona Niskakari: Iltasienet Liisa Wickström, Eveliina Tuulonen ja Hilla Puhakka: Kilinklonk- luontohuone Anna Raiskila ja Ella Rankila: Käden jäljet Opettajien teoksia olivat: Anja Kurikka: Im memoriam Johanna Rantala: pihasauna Ennen töiden suunnittelua tutustuttiin monenlaiseen ympäristötaiteeseen ja eri taiteilijoihin. Mietittiin Pikisaarta paikkana, tutkittiin karttaa ja käytiin tarkastelemassa paikan päällä, minkälaisia mahdollisuuksia teosten toteuttamiseen olisi. Tutkailtiin materiaaleja: löytyisikö niitä paikan päältä vai voisiko käyttää romumateriaaleja tai muuta sellaista. Työn aihe ja teema olivat tapahtuman järjestäjien puolesta melko avoimia, joten tekijöiden itsensä päätettäväksi jäi teoksen sisältö. Suunnitelmia ja luonnoksia tehtiin yksin, pareittain tai pienissä ryhmissä. Keväällä 2008 Oulun taidemuseon ja Oulun taiteilijaseuran edustajat valitsivat tapahtumaan oppilaiden ympäristötaideteosehdotuksista viisi toteuttamiskelpoisinta. Myös opettajien työt valittiin näyttelyyn. Elokuussa 2008, päivää ennen Pikinen polku -tapahtumaa, aloitimme teosten pystytyksen Pikisaareen. Oppilaat rakensivat omia teoksiaan samalla, kun me opettajat pystytimme omiamme. Töiden sisällöissä tuli esille luonnonsuojelullisia aspekteja, ulkotilan jäsennystä ja muokkausta, kannanottoja tulevaa kaavoitusta vastaan ja estetiikkaa. Työt olivat esillä viikon ajan Pikisaaressa itse tapahtuman jälkeenkin. Anna Parkkonen: Seitti Oppilaiden teoksia olivat: Niko Okkonen ja Eero Huttunen Luonnonsuojelualue

20 20 Lapinlahti monin silmin Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu esittelee näyttelyssä taiteen perusopetuksen arkkitehtuuriryhmien kanssa toteutettavan Kotikylä monin omin silmin -opetuskokonaisuuden. Kokonaisuudessa arkkitehtuurikasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen yleiset tavoitteet elinympäristömme aineellisen ja henkisen kulttuuriperinnön arvostamisesta ja vaalimisesta kiinnittyvät tutun ja kotoisen ympäristön kokemiseen ja tutkimiseen uusin silmin, korvin, käsin ja jaloin. Kokonaisuuden lähestymistapana ovat paikallishistorian teemat ja kulttuuriperintö. Opetuksessa korostuvat omien juurien ja kotiseudun historian tunteminen sekä tieto siitä, miten ja mistä syystä ympäristö on muotoutunut nykyiseen asuunsa. Lastun 4 12-vuotiaat oppilaat retkeilevät kotipaikkakuntansa Lapinlahden kylänraitilla koko kevään 2010 ajan. Raitilla kuljetaan havainnoiden ja tutkien rakennuksia, ympäröivää ympäristöä ja paikkoja eri aistein ja koko keholla: katsellen, kuunnellen, haistellen, maistellen, tunnustellen, liikkuen ja leikkien. Oppilaat esittelevät omia mielipaikkojaan, etsivät ennen huomaamattomia tiloja ja seikkailevat kylänraitilta löytyvillä erilaisilla poluilla. Arkkitehtuuriin liittyvät ilmiöt tulevat tutuiksi arkkitehtuurin syliin heittäytymällä ja sitä leikinomaisesti tutkimalla sekä rakennetun ympäristön tarinoita kuunnellen ja kertoen. Omat havainnot ja kokemukset talletetaan muistiin valokuvaten ja piirtäen. Kokemuksellisten tutkimusretkien ohella omaan kotikylään perehdytään tarkastellen ympäristöä, ihmisen ja ympäristön suhdetta sekä ihmisen vaikutusta ympäristöön laajemmasta näkökulmasta. Työskentelyssä on vahvasti mukana vuorovaikutteisuus, keskustelu, ajatusten esille tuominen ja mielipiteiden vaihto. Uutta tietoa hankitaan muun muassa haastatellen paikkakuntalaisia ja kotiseutuyhdistyksen väkeä, ja ehkäpä neuvoja kysellään myös museomummolta ja kirjastokummitukselta. Kotikylää koetellaan ja koetaan monin kekseliäin keinoin. Kuvaaja: Mervi Eskelinen Elämyksiä, kokemuksia, havaintoja ja tietoja työstetään eteenpäin rakennellen ja muita visuaalisten taiteiden ilmaisukeinoja käyttäen. Jää nähtäväksi saadaanko kevään mittaan aikaan Lapinlahti-peli vai aivan uudenlainen opaskartta paikkakunnallemme. Tärkeintä kuitenkin on itse kokeminen ja tekeminen ja sitä kautta saadut elämykset ja näkemykset omasta kotipaikasta sekä omaan ympäristöön ja arkkitehtuuriin kiinnostuksen sytyttävän kipinän kasvattaminen. Kuvataideopettaja, Mervi Eskelinen, Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2014-2015 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

1 lk:n tavoitteiden lisäksi oppilas kehittyy kuvallisen viestinnän välineiden käytössä havainnoi todellisen ja kuvallisen maailman eroja.

1 lk:n tavoitteiden lisäksi oppilas kehittyy kuvallisen viestinnän välineiden käytössä havainnoi todellisen ja kuvallisen maailman eroja. KUVATAIDE Kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä on ymmärtää

Lisätiedot

Aiotko ohjata tai arvioida PALETIN? Lohjanseudun kuvataidekoulun päättötyöohjeet ohjaajille ja ulkopuolisille arvioitsijoille

Aiotko ohjata tai arvioida PALETIN? Lohjanseudun kuvataidekoulun päättötyöohjeet ohjaajille ja ulkopuolisille arvioitsijoille Aiotko ohjata tai arvioida PALETIN? Lohjanseudun kuvataidekoulun päättötyöohjeet ohjaajille ja ulkopuolisille arvioitsijoille SYKSY 2010 MIKÄ PALETTI ON? Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan

Lisätiedot

ARKKITEHTUURI VIDEO DIGITAALINEN KUVA VALOKUVA KERAMIIKKA KUVANVEISTO PIIRUSTUS SARJAKUVA KUVATAIDE PIIRUSTUS-MAALAUS-GRAFIIKKA PIIRUSTUS MAALAUS

ARKKITEHTUURI VIDEO DIGITAALINEN KUVA VALOKUVA KERAMIIKKA KUVANVEISTO PIIRUSTUS SARJAKUVA KUVATAIDE PIIRUSTUS-MAALAUS-GRAFIIKKA PIIRUSTUS MAALAUS TYÖPAJAT 2009-2010 Lukuvuoden 2009-2010 työpajoiksi tarjoamme: ARKKITEHTUURI VIDEO DIGITAALINEN KUVA VALOKUVA KERAMIIKKA KUVANVEISTO PIIRUSTUS SARJAKUVA KUVATAIDE PIIRUSTUS-MAALAUS-GRAFIIKKA PIIRUSTUS

Lisätiedot

Muotoilijan aarrearkkuja esiopetusryhmiin syksyllä 2012

Muotoilijan aarrearkkuja esiopetusryhmiin syksyllä 2012 Muotoilijan aarrearkkuja esiopetusryhmiin syksyllä 2012 Vuoden 2012 World Design Capital kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti toteuttavat yhdessä Muotoilijan aarrearkku -hankkeen, jossa

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA

HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULU OPETUSSUUNNITELMA KUVATAITEEN PERUSOPETUS HAMINAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUSSA 1. Toiminta-ajatus Haminan lasten ja nuorten kuvataidekoulun toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

KEURUU Kuntataiteilijat

KEURUU Kuntataiteilijat KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

POLKUJA KESTÄVÄÄN TAIDEKASVATUKSEEN SUOMALAISTA KUVATAIDEOPETUSTA MUUTTUVASSA MAAILMASSA

POLKUJA KESTÄVÄÄN TAIDEKASVATUKSEEN SUOMALAISTA KUVATAIDEOPETUSTA MUUTTUVASSA MAAILMASSA POLKUJA KESTÄVÄÄN TAIDEKASVATUKSEEN SUOMALAISTA KUVATAIDEOPETUSTA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Onko kestävä kehitys kuvataideopetuksessa aktiivista, luovaa, keskustelevaa ja pohtivaa kansalaisuutta? Tuoreita

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio

Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio Teknisen työn didaktiikka/aihepiirisuunnittelu Tiina Pyhälahti Syksy 1996 Ohjaaja: Ossi Autio 1.JOHDANTO Aihepiirin tavoitteena on valmistaa esine, joka liittyy ilmaan ja entämiseen ja jossa on jokin pienen

Lisätiedot

KAISLIKKOKANSAA. Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti. Marja Junnikkala Virt@3

KAISLIKKOKANSAA. Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti. Marja Junnikkala Virt@3 KAISLIKKOKANSAA Ympäristökasvatus- ja kuvataide yhteisössä Projektin kuvaraportti Marja Junnikkala Virt@3 Kuvaraportin SISÄLLYS Projektin lähtökohtia ja suunnittelun vaiheita Projektin tavoitteet Laajalahden

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä

Työpajassa tutustutaan rouheaan ja hienostuneempaan katutaiteesseen, erilaisiin tekemisen tekniikoihin ja jalostetaan kokeilumielellä TYÖPAJAT 2015-2016 Sinulla on käsissäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE KERAMIIKKA

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

KATUTAIDE KERAMIIKKA

KATUTAIDE KERAMIIKKA TYÖPAJAT 2012-2013 Sinulla on edessäsi lyhyt selostus niistä kaikista työpajoista, joita voit valita ensi lukuvuodeksi. Kokeile eri mahdollisuuksia ja valitse rohkeasti uusia työpajoja. KATUTAIDE Työpajassa

Lisätiedot

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie Opettajan materiaali Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011 Luova tie Maalaamaan voi oppia monin tavoin. Monet lähestymistavat ovat tarpeellisia, niin tarkat, tiettyyn teoriaan tai tekniikkaan pohjautuvat

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Ohjelmassa. Kemijoki on näkyvä osa elämää jokivarressa. Toivomme että mahdollisimman moni ryhmä innostuu kertomaan, millä tavoin joki on tärkeä.

Ohjelmassa. Kemijoki on näkyvä osa elämää jokivarressa. Toivomme että mahdollisimman moni ryhmä innostuu kertomaan, millä tavoin joki on tärkeä. 1 Ohjelmassa Kilpailu pähkinänkuoressa Ketkä voivat osallistua Ilmoittautuminen Sitten luodaan! Kilpailu huipentuu! Kisatunnelmat jakoon Instagramissa Olemme apunasi kilpailun aikana Kemijoki on näkyvä

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä.

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä. PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 7.6.2010 KLO 10.00-12.00 1 TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ Oheinen kuva esittää Richard Longin veistosta A Line in Scotland

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja. Teema1. Johdanto. T1. Kirjoita lyhyt yhteenveto kuvista. T2. Haastattelu

Oppimispäiväkirja. Teema1. Johdanto. T1. Kirjoita lyhyt yhteenveto kuvista. T2. Haastattelu Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirja on kurssin kirjallinen työ, jonka jokainen oppilas tekee itsenäisesti ja palauttaa opettajalle kurssin päätteeksi. Osa tehtävistä tehdään pareittain tai ryhmissä, nämä

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 301 LUOKKA 8 2 h / viikko n. 76 h / vuosi LUOKKA 9 2 h / viikko n. 76 h / vuosi Opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä, kuvallisen ilmaisun

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t)

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t) TAITEEN PERUSOPETUS 42 Taiteen perusopetus alkaa kansalaisopistossa viikolla 36. Katso ilmoittautumisohjeet oppaan takakannesta. Taiteen perusopetuksessa opiskelevilla sisaruksilla on oikeus sisaralennukseen.

Lisätiedot

Taideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat

Taideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat KUVATAIDETTA Taideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat 1. KUVATAIDELUOKAT 7-9 LK. lyijykynä, tussi, muste ja hiilipiirustusta akvarelli, pastelli

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Taiderattaan kurssit 2013-2014 Oriveden alakouluissa

Taiderattaan kurssit 2013-2014 Oriveden alakouluissa Taiderattaan kurssit 2013-2014 Oriveden alakouluissa taiteilijaopettajien omakuvien ryhmäkuva Lukuvuoden yhteisenä teemana Taiderattaan 1. 3. ja 5. luokkien kursseilla on Unien tarinat. Tämän vuoden kurssien

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Miina, Ville ja vintiöt

Miina, Ville ja vintiöt Miina, Ville ja vintiöt Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Kimmo Sundström ja Ritva Tuominen (toim.) Ulla Lappalainen Sisällys Opettajalle...6 Oppilaalle...7 1. TYÖSKENTELEN ET- TUNNILLA...9 ET:n työtapoja...9

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen

Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen Kierrätys- ja jätemateriaalin tuotteistaminen ja laadun kohottaminen ITE-taide näyttely 14.2.-18.3.2011 Näyttelyssä töitä mm. Seija Jauho-Rämä, Rauno Ärling, Hellevi Järvinen, Helka Kärkkäinen ja paljon

Lisätiedot

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä Lukioiden ilmiöt Euroopan unioni 1. jakso Euroopan unioni on 28 jäsenvaltiosta ja lukuisista toimielimistä koostuva yhteisö, jonka toiminnassa riittää setvittävää niin poliittisille vaikuttajille, talouden

Lisätiedot

Kalevala-projekti 2012-2013

Kalevala-projekti 2012-2013 Kalevala-projekti 2012-2013 Turun Normaalikoulu 4B Jarno Nieminen, Henna Laaksonen, Riikka Haavisto, Jutta Digert Kalevala-projekti toteutettiin syksyn 2012 aikana, osana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

Kuvataide. Tavoitteet ja sisältö

Kuvataide. Tavoitteet ja sisältö Kuvataide Tavoitteet ja sisältö Lukion kuvataiteen opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan omakohtaista kuvailmaisua, kykyä tulkita ja arvostaa omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Opetuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

AIOTKO TEHDÄ PÄÄTTÖTYÖN?

AIOTKO TEHDÄ PÄÄTTÖTYÖN? 31.8.2012 AIOTKO TEHDÄ PÄÄTTÖTYÖN? ESPOON KUVATAIDEKOULUN PÄÄTTÖTYÖOHJEET OPPILAILLE 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO MIKÄ PÄÄTTÖTYÖ ON? 3 KOSKA PÄÄTTÖTYÖN VOI SUORITTAA 3 MITEN PÄÄTTÖTYÖ SUORITETAAN

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

LAUSTEEN KOULUN PIHAPROJEKTIN TIEDOTUSLEHTI

LAUSTEEN KOULUN PIHAPROJEKTIN TIEDOTUSLEHTI Tehdään yhdessä Lausteen koulupihasta viihtyisä paikka kaikille! LAUSTEEN KOULUN PIHAPROJEKTIN TIEDOTUSLEHTI Vuoden 2009 alusta Lausteen koululla on alkanut koulupiha-hanke. Hankkeen tarkoituksena on tehdä

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke käynnistyi keväällä 2013 Uuraisilla! Hankkeen alussa meillä oli välineinä päiväkodin kannettava tietokone sekä Huomasimme

Lisätiedot

Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia

Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia Mustikasta maalaukseksi Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia Kuva: Anu-Maarit Moilanen. 2007. Anu-Maarit Moilanen 2010 Värikylvyn historia Pori 2003: Porin lasten kulttuurikeskus ja Satakunnan

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA Visuaalisten taiteiden yleinen oppimäärä OSA A: KUVATAIDE Sisällys RIIHIMÄEN LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULUN OPETUSSUUNNITELMA... 1 Visuaalisten

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 2006 1.6.2006 Tom Linkopuu 1 KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Toiminta-ajatus 2. Kuvataiteen opetuksen

Lisätiedot