Porin kaupungin henkilöstölehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupungin henkilöstölehti 4 2010"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti Strategiavalmistelu etenee Työn ääniä 50. Porin Päivän juhla Pori 2016 kaupunkistrategia. Henkilöstöstrategia. Palvelustrategia. Mitä palveluita? Millä tavalla? Ja kenelle? Valtakunnallinen vanhustenviikko: Meitä on moneksi. Mummu. Pappa. Naapuri. Läheinen. Perusturva auttaa. s. 2-3 s s. 19 Noormarkku uusi osa Poria. Nahkiaisia. Ohrakryynivelliä. Kauppatori. Pärekorinheittoa. Avoimia ovia. Ilotulitus. Pori-palkinto.

2 2 Pääkirjoitus Pori on tapahtumien kaupunki Tätä kirjoittaessani syksy muistuttaa konkreettisesti siitä, että kesästä on vain muisto jäljellä on pimeää, sateista ja hiljaista. Suomalaiselle kesälle ovat ominaisia mitä kummallisimmat kesätapahtumat eukonkannosta muurahaispesässä istumiseen puhumattakaan nyt surullisenkuuluisasta saunomiskilpailusta. Pori 2016 strategian mukaiset porilaiset arvot ovat työtä, huolenpitoa, rohkeutta ja elämyksiä. Pori on elämysten kaupunki, porilaisille ja vieraille, mutta täällä emme ole tarvinneet edellä luettelemieni kaltaisia rimanalituksia saadaksemme julkisuutta. Tuottaaksemme elämyksiä porilaisille ja muualta tuleville, olemme rohkeasti panostaneet ja panostamassa laatuun. Otan esimerkiksi SuomiAreenan. Rohkenen väittää, että Suomessa ei ole mitään sellaista kesätapahtumaa, johon osallistuisi niin merkittävä määrä korkeatasoisia instituutioita kuin SuomiAreenaan. Väitteeni voi vapaasti osoittaa vääräksi, mutta vain perustellusti. Laatuun panostamisella tarkoitan myös sitä viranomaisyhteistyötä, jonka avulla tapahtumajärjestelyt toimivat yhä paremmin, oli sitten kyse tapahtumaan osallistuvista tai kaupunkilaisista, jotka jättitapahtumien aikana haluavat elää omaa, rauhallista elämäänsä. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia, jotka ovat myötävaikuttaneet vuoden 2010 kaikkien aikojen porilaisen tapahtumakesän onnistumiseen. Tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin uusiin haasteisiin. Kaupunginvaltuusto teki syyskuun alun kokouksessaan päätöksen keskushallinnon johtosäännön uudistamisesta eräiltä osin. Kolme strategisesti keskeistä toimintoa, omistajaohjaus ja rahoitus, strateginen suunnittelu ja kehittäminen sekä viestintä ja tapahtumat siirrettiin suoraan kaupunginjohtajan alaisuuteen. Omistajaohjaus ja rahoitus on yhä keskeisempi osa kaupungin toimintaa etenkin kun emme enää ole pelkkä hallintokunnista muodostuva kokonaisuus, vaan konserni. Kaupunginhallituksen konsernijaoston perustaminen tämän vuoden alusta ja nyt omistajaohjauksen eriyttäminen omaksi toiminnokseen ovat osoituksia siitä, että olemme tiedostaneet kaupungin konsernistatuksen. Nyt tulee keskittyä itse konserniohjauksen kehittämiseen, erityisesti yhtenäisen seuranta- ja raportointijärjestelmän kehittämiseen niin että se palvelee sekä konsernin luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon että konserniyhteisöjen tarpeita. Pori 2016 strategian nyt viitoittaessa tietämme on syytä korostaa, että jokainen meistä on vastuussa siitä, että kuljemme strategiassa valittuun suuntaan ja strategian toteutumista tullaan seuraamaan säännöllisesti myös valtuustotasolla. Henkilöstö- ja palvelustrategiat ovat tällä hetkellä tekeillä. Valtuuston osallistaminen Pori 2016 strategian valmisteluun oli mielestäni hyvä ratkaisu helpottaen kaupungin viranhaltijajohdon työtä ja samaa menettelytapaa on käytetty myös henkilöstöja palvelustrategioita laadittaessa. Kaupungin kolmen johtoryhmän yhteistapaamisessa taannoin käytiin läpi palvelustrategiaa ja ainakin itselleni jäi se vaikutelma, että kaikki hallintokunnat ovat aktiivisesti olleet mukana valmistelussa. Viestintä- ja tapahtumat toiminnon siirtämisellä kaupunginjohtajan alaisuuteen haluamme korostaa niin ulkoisen kuin sisäisen tiedottamisen tärkeyttä tämän päivän kaupunkiorganisaatiossa. Tapahtumat sanan näkyminen nyt ensimmäistä kertaa kaupungin säännöissä on osoitus siitä, että olemme ihan oikeasti sitoutuneet kaupunkistrategiaamme ja yhteen sen arvovalinnoista elämyksiin. Haluamme ihan konkreettisesti osoittaa olevamme tapahtumakaupunki. Vaikka sitä ei ole missään suoraan sanottu, haluamme tällä muutoksella myös osoittaa, että olemme vahvasti sitoutuneet SuomiAreenaan MTV3:n kumppanina. Haluamme tapahtuman jatkuvan Porissa myös nykyisen sopimuskauden päättymisen jälkeen. Toivotan kaikille Karhunpalveluksen lukijoille hyvää syksyä ja mitä parhainta menestystä. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Kuva Marko Kautto Elämyksistä elää Porin kesä oli hengästyttävän kaunis ja vauhdikas. Ensimmäistä kertaa elämässäni vietin koko suviajan täällä suuressa suistossa tutkaillen värikkään kulttuurikaupungin muuntautumista kansainväliseksi kulttuurikaupungiksi. Festivaalien ja tapahtumien kirjo on laaja, mutta mukaan mahtuu vielä varmasti monta isompaa ja pienempääkin tapahtumaa. Onnistuneen tapahtuman peruskivet löytyvät, eivätkä ihan yllättäen, kaupungin uudesta Pori strategiasta. Strategiaan on kirjattu porilaiset arvot: työtä, huolenpitoa, rohkeutta ja elämyksiä. Näistä aineksista rakennetaan myös onnistuneet tapahtumat. Tapahtuman ydin on aina intohimo. Ilman sitä ei synny tapahtumaa, joka tempaa mukaansa kerta kerran jälkeen. Tapahtumat ovat hyviä työgeneraattoreita ja tarjoavat mahdollisuuden tehdä muutakin kuin tavallisia arkirutiineja. Äärimmäisen harva tapahtuma tulee toimeen ilman voimavaraa, jonka suomalainen talkoohenki tuottaa. Vapaaehtoiset, vaparit, staffi, orjat rakkailla lapsilla on monta nimeä. Ja näitä rakkaita tarvitaan! On vaikea kuvitella festivaalejamme ja tapahtumiamme ilman vapaaehtoisia. Porukka, joka hitsautuu hauskojen ja hiuksia sekä pulssia nostattavien tilanteiden kautta tiiviiksi yhteisöksi, on monen tapahtuman sisäinen sielu. Vapaaehtoiset ovat mukana saadakseen yhä uudelleen kokea kesäisen vauhtiviikon ja onnistumisen hyvänolon tunteen. Ja tietysti ne hurjat läheltä piti -tilanteet, joista syntyvät huimat festarilegendat ja joita kerrotaan sukupolvelta toiselle. Vapaaehtoisten joukko muodostaa festariheimon. Se palaa joka vuosi rakentamaan tapahtumaa, jonka valovoimaisuuteen se uskoo ja joka tarjoaa sille voimakkaan yhteisöllisyyden kokemuksen. Yhteisöllisyys on myös huolenpitoa. Huolenpitoa yhdessä tekevistä ja huolenpitoa festarivieraista. Porin maine hyvänä festarikaupunkina rakentuu osaltaan tästä huolenpidosta. Miten otamme esiintyjämme vastaan, miten huolehdimme festivaaleille tulijoista ja miten osallistamme kaupunkilaiset tapahtumiin? Huolenpito auttaa pitkälle näissä kysymyksissä. On hyvä tulla huolella pidetyksi ja on ilo pitää huolta. Toimivalle yhteisölle huolenpito on yhtä luonnollista kuin hengittäminen. Kansainväliseksi kulttuurikaupungiksi julistautuminen ei vaadi rohkeutta. Julistuksen toteuttaminen vaatii. Kesän suurtapahtumat mielletään selkeästi kansainvälisiksi. Aurinkosesongin ulkopuolelle on kasvamassa pienempien, uusista ilmiöistä nousevien tapahtumien kirjo. Tekijät ovat usein nuoria, joille kansainvälisyys on aitoa arkipäivää. Näiden nuorten rohkeus ja halu uuteen ponnistaa siltä pohjalta, joka varmennettiin vuonna Tuolloin kulttuuri määriteltiin kaupungissamme asukkaiden peruspalveluksi. Pori lunastaa kansainvälisyyttään päivittäin. Kulttuurin voiman tunnustaminen ja siihen panostaminen on rohkeutta. Porilaiset ovat elämyksen osaajia monella tasolla. Elämykset kantavat arkeamme ja antavat voimaa tulevaisuuteen. Porista on kehittymässä varteenotettava elämyslaboratorio, jossa alan tutkimus, tekeminen ja taide ovat keskiössä. Tapahtumien toimintaympäristön kehittämiseen on Porissa sitouduttu. Porilainen tapahtumaosaaminen hioutuu, mutta toivottavasti ei liian sileäksi. Rosoisuus antaa tarttumapintaa uudelle ja oudolle, joka herättää luovia intohimoja. Jaana Simula, kulttuurijohtaja Kuva Kirsi Vahtokari

3 Henkilöstöasioita Porin kaupungin palvelustrategiaa ja henkilöstöstrategiaa valmistellaan Mitä palveluita, millä tavalla, kenelle? Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pori kaupunkistrategian. Nyt me kaikki jo tiedämme, että Pori tähtää asukkaan kasvukeskukseksi. Pori asiakirjassa määriteltiin porilaisen elämänmenon arvopohja sekä yksilöitiin ne painopisteet ja kriittiset menestystekijät, joissa on saavutettava edistystä, jotta tulevaisuudenkuva toteutuisi. Strategiaperheeseen kuuluu muitakin jäseniä kuin kaupunkistrategia. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt, että strategiavalmistelu etenee palvelustrategian ja henkilöstöstrategian valmistelulla. Valmistelu on viritetty korkealle tasolle: valtuuston keskuudestaan valitsema strategiaryhmä puheenjohtaja Krista Kiurun johdolla seuraa valmistelua. Kaupunginhallitus toimii ohjausryhmänä ja strategioita käsitellään valmistelun kuluessa kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa. Vilkasta ja laajaa Keskustelua Valtuuston strategiaryhmä on kaksi kertaa kesän aikana käynyt vilkasta lähetekeskustelun tyyppistä keskustelua palvelustrategian lähtökohdista. Henkilöstöstrategian tehtävänä on sovittaa yhteen henkilöstövoimavarat ja määriteltyjen palveluiden vaatimukset. Palvelustrategia ja muut mahdolliset ohjelmat määrittelevät palvelutuotannon vaihtoehdot ja talouden raamit. Henkilöstöstrategian alkutahteja on käsitelty henkilöstöjaoston ja pääluottamusmiesten yhteisessä tapaamisessa. Molemmista valmisteilla olevista strategioista on keskusteltu laajasti myös kaupunkitason johtoryhmien yhteisessä tilaisuudessa Uusia työntekijöitä tarvitaan Kaupunkistrategian kriittinen menestystekijä, ammattitaitoinen, uudistuva, tuloksellinen ja hyvinvoiva henkilöstö saavutetaan, kun henkilöstöstrategian painopistealueita kehitetään ja niiden toteuttamiseksi valitut toimenpiteet toteutuvat. Kaupunkistrategian valmistelun yhteydessä on analysoitu toimintaympäristön muutoksia. Tasapainoinen taloudellinen kehitys on henkilöstövoimavaran positiivisen kehittymisen tärkein edellytys. Strategiakaudella poistuu lähes kolmannes henkilöstöstä. Palvelujen turvaamiseksi kunta- laisille tarvitaan uusia työntekijöitä, ammattitaitoa ja osaamista. Lisäksi tarvitaan toiminnallisia muutoksia sekä uusien työskentelytapojen omaksumista. Menestystekijöitä kohti vuotta 2016 Henkilöstöstrategiassa määritellään ja annetaan sisältö kaupunkistrategian henkilöstöä koskevalle menestystekijälle. Lopputuloksena meillä on suuntaviivat ja kuvaukset ainakin seuraaville asioille: Millaista henkilöstöpolitiikkaa kaupunki haluaa noudattaa menestyäkseen ja saavuttaakseen asetetut strategiset tavoitteet. Henkilöstöjohtamisen painotukset ja valinnat. Järjestelmät ja toimintatavat, jotka varmistavat, että kaupunki työnantajana noudattaa henkilöstötyössään yhtenäisiä periaatteita, jotka turvaavat henkilöstölle tasavertaiset edut ja kohtelun. Henkilöstöstrategian painopistealueet Henkilöstöstrategiaa vasta valmistellaan ja valmistelussa seurataan, millaisia valintoja palvelustrategian valmistelussa tehdään. Eteenpäin asioissa päästään vain avaamalla keskustelua. Valmistelun tässä vaiheessa on määritelty, että seuraavat neljä painopistealuetta kattavat ne henkilöstön kannalta strategiset linjaukset, jotka sisältyvät Pori kaupunkistrategiaan. Kullekin painopistealueelle ollaan määrittelemässä näitä toteuttavat kriittiset menestystekijät sekä mittarit kehityksen seuraamiseksi. Henkilöstövoimavarojen hallinta Työhyvinvoinnin johtaminen Henkilöstön osaaminen Henkilöstöinvestointien hallinta Osallistu ja anna palautetta Palvelu- ja henkilöstöstrategiat on tarkoitus valmistella päätöksentekoon kuluvan vuoden loppuun mennessä. Mikäli haluat osallistua, voit antaa asiasta palautetta allekirjoittaneelle tai strategiapäällikkö Tomi Lähteenmäelle. Teksti Helena Metsälä Työtä Huolenpitoa Rohkeutta Elämyksiä Kaupunginvaltuuston hyväksymä Pori kaupunkistrategia on jaettu kaikkiin porilaisiin talouksiin. Lehti on myös noudettavissa kirjaston toimipisteistä. Strategia kokonaisuudessaan osoitteessa hallinto/strategia2016.pdf

4 4 Henkilöstöasioita Eläkeasiat muutoksessa - vilkasta on Vuonna 2009 Porin kaupungin työntekijöistä siirtyi erilaisille eläkkeille 240 henkilöä. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä lukema on 151 henkilöä. Jatkuvat muutokset eläkejärjestelmässä ja nykyisten eläkelakien tuomat valintamahdollisuudet pitävät pian kolme vuotta kaupungin eläkeasiamiehenä toimineen Armi Heinikankaan kiireisenä. Muutoksia ja elävyyttä lukuihin tuovat myös organisaatiomuutokset, kuten yhteistoiminta-alueen ja Noormarkun henkilöstön siirtyminen Porin kaupungin palvelukseen. Samoin eläkkeelle siirtymistään aikaistavat tai myöhentävät työntekijät vaikuttavat arvioihin. Suurten ikäluokkien eläköityminen nostaa eläkeläisten määrää jo tästä vuodesta lähtien. Porin kaupungin työntekijöistä vanhuuseläkkeelle ennustetaan tänä vuonna siirtyvän noin 125 henkilöä. Huippuvuosiksi ennustetaan vuosia , jolloin vanhuuseläkkeelle jäävien määrän arvioidaan olevan lähes 200 henkilöä vuodessa, kertoo Heinikangas. Elinaikakerroin vaikuttaa Ajankohtainen eläkeasia on niin sanottu elinaikakerroin, joka on eläkkeen määrään vaikuttava mekanismi. Työskentelemällä pidempään on mahdollista saavuttaa samansuuruinen eläke kuin ilman elinaikakertoimen vaikutusta. Elinaikakertoimen tarkoituksena onkin, että osa pidentyneestä eliniästä käytetään työssä jatkamiseen. Osoitteessa olevalla laskurilla voi saada arvion elinaikakertoimen vaikutuksesta eläkkeen määrään. Laskuria käyttämällä voi myös arvioida, miten pitkää työskentelyä halutussa eläkkeelle siirtymisiässä elinaikakertoimen vaikutus omassa eläkkeessä vastaa. Elinaikakertoimella varaudutaan eliniän pitenemiseen. Kertoimen tavoitteena on hillitä eläkemenojen kasvua. Elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeisiin ensimmäistä kertaa vuonna Vanhuuseläkkeissä se koskee vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa elinaikakertoimen vuosittain, selvittää Heinikangas. Valtion eläkeasiat Kevaan Heinikangas sanoo, että myös valtion eläkeasiat siirretään henkilöasiakkaiden osalta Valtiokonttorista Kuntien eläkevakuutukseen Kevaan alkaen. Keva käsittelee jatkossa valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden eläkehakemukset, tekee eläkepäätökset, huolehtii työeläkekuntoutuksesta sekä maksaa eläkkeet ja kuntoutusetuudet. Valtiokonttori toimii jatkossakin eläkelaitoksena ja vastaa valtion työnantajapalveluista, selventää Armi Heinikangas. Teksti ja kuva Suvi Hallikainen Eläkeikää lähestyvien työhistoriat ovat moninaisia ja jokainen tapaus on yksilöllinen, joten eläkeasioihin ei pääse rutinoitumaan, kertoo Porin kaupungin eläkeasiamies Armi Heinikangas. Myötätuulen viikko-ohjelma: syyskuu joulukuu 2010 Maanantai Niska- ja hartiajumppa Nuorisotalo/peilisali klo Vesijumppa Meri-Porin uimahalli klo Naisten ja miesten kuntosali Meri-Porin uimahalli klo Miesten vesijumppa Meri-Porin uimahalli klo Tiistai Kahvakuula Nuorisotalo/peilisali klo Kuntatyön tuleva ykköskanava Työnantajat ovat siirtymässä rekrytoinnissa sähköisiin työkaluihin. Nykyaikaiset työkalut tehostavat rekrytointia, vähentävät kustannustehokkaasti käsin tehtävää työtä ja tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia perinteisiin paperihakemuksiin verrattuna. Valtakunnallinen kuntarekry.fi sähköinen järjestelmä on avattu Porin kaupunki alkaa käyttää järjestelmää vähitellen syksyn 2010 aikana. Ensimmäiseksi kuntarekry.fi:n kautta haetaan henkilöitä perus- ja sairaanhoitajan sekä opettajan sijaisuuksiin. Teksti Birgitta Tuunainen Yhteystiedot: Ota yhteyttä rekrytointiin liittyvissä asioissa henkilöstöpalveluiden rekrytointiyksikköön tai puhelimitse Birgitta Tuunainen , Tiina Limnell tai hoitohenkilöstön rekrytoinneissa Eija Koskela , Tuija Stenroos tai Marja Nurmi Keskiviikko Ohjattu sauvakävely + uinti ja sauna Porin maauimalan edestä klo Lattaritanssi Nuorisotalo/alasali klo Avantouinti Yyterin leirintäalue / saunarakennus, käyntikerta 2,00 Tiistai ja torstai klo , lauantai klo Kuntosalit ajalla : Energy Puls Wellness Center, Herralahdenraitti 1 13,00 Bobby Wellness Center, Kutomokatu 10,00 Kunnon Fiilis, Kalevanpuisto 54 7,00 Piukat Paikat, Itsenäisyydenkatu 42 5,50 Porihalli, Paanakedonkatu 18 4,00 Fysiocenter Mikael, Mikonkatu ,00 Senior Center, Antinkatu 24 4,00 Joogasali, Valtakatu 4 4,00 Porin Kuntokeskus, Sampsantie 8 4,00 Kaikissa liikuntapaikoissa käytäntö on sama: kun tulet salille, esitä henkilökorttisi kassalla ja merkitse salilla olevaan kansioon käyntipäivämäärä, nimesi sekä hallintokuntasi tai toimipisteesi, jossa työskentelet. Kuntosali perii sinulta kirjautuessasi 2 euron ylittävän osuuden. Syys-joulukuussa 2010 kuntosalien tuettua käyttöä jatketaan. Yhdeltä henkilöltä tuettu määrä on 2 kertaa viikossa tai 8 kertaa kuukaudessa. Ohjelma löytyy myös intran Patarummusta. Myötätuuliterveisin Pertti Mäkelä puh ,

5 Henkilöstöasioita Kohti savutonta Poria Kaupunginhallitus on asettanut tavoitteeksi, että kaikki Porin kaupungin työpaikat ovat savuttomia vuoden 2012 loppuun mennessä. Johdon ja henkilöstön yhteinen päätös Päätös Porin kaupungin työpaikkojen savuttomuudesta on valmisteltu yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa henkilöstöpalveluiden esityksen pohjalta. Kaupunkitason yhteistyötoimikunta on antanut kaupunginhallitukselle lausunnon asiasta. Päätöksessä edellytetään, että hallintokunnat laativat ohjelman, jolla tupakointi työpaikoilla saadaan vähenemään ja vähitellen loppumaan. Yhteistyötoimikunnissa ja työpaikkakokouksissa kehotetaan käymään läpi tupakkalain määräykset ja varmistamaan, ettei työtiloissa, eikä myöskään työkoneissa tai autoissa tupakoida. Lisäksi työntekijöille edellytetään tiedotettavan, että virallisten taukojen ulkopuolella työaikana tapahtuvaa tupakointia ei lasketa työajaksi. Miten savuttomuus on edennyt Savuttomuuden tavoittelu ei ole täysin edennyt kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Henkilöstöpalveluiden syksyllä 2009 tekemässä seurannassa kuusi hallintokuntaa ilmoitti laatineensa päätöksessä edellytetyn ohjelman. Savuttomuudesta tiedottamisessa ja ohjelmien toimeenpanossa oli suurta vaihtelua. Tupakointiin käytettävän työajan valvonta on ollut vähäistä. Yhtenä onnistumisen esimerkkinä voi mainita Teknisessä palvelukeskuksessa lokakuussa 2009 käynnistyneen tupakoinnin lopettamisryhmän. Ryhmään ilmoittautui 14 henkilöä, joista puolet oli kesän 2010 seurannassa edelleen tupakoimatta. Ryhmä toteutettiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja työnantaja osallistui nikotiinikorvaushoidon kustannuksiin. Ja kuten olemme saaneet lehdistä lukea, on Vapaa-aikavirastossa lähdetty henkilöstöä koskevan ohjelman lisäksi valmistelemaan myös palvelujen käyttäjien savuttomuutta voimaan astuvan päivitetyn tupakkalain vaatimuksia vastaavaksi. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa Suomessa noin työikäistä tupakoi päivittäin. Vuosittain yli tupakoitsijaa kuolee ennenaikaisesti tupakoinnista aiheutuneisiin sairauksiin. Ennenaikaisten kuolemien takia menetetään työvoimasta keskimäärin työikäistä vuosittain. Tupakoimattomuus tuo terveydellistä, taloudellista ja inhimillistä hyötyä. Taloudelliset edut hyödyttävät niin työntekijää kuin työnantajaakin. Yhden askin päivässä polttava tupakoitsija käyttää tupakkaan noin euroa vuodessa. Askin päivässä tupakoiva työntekijä on tupakkatauolla keskimäärin 17 työpäivää vuodessa. Tupakkatauot maksavat työnantajalle vuosittain lähes euroa tupakoivaa työntekijää kohden. Rahallisten säästöjen lisäksi tupakoinnin lopettaminen lisää elinvuosia ja parantaa niiden laatua. Nyt on aika toimia Savuttomassa työpaikassa: Tupakointi on kielletty kaikkialla työpaikan sisä- ja ulkotiloissa tupakkalain edellyttämällä tavalla. Työpaikan sisätiloissa ei ole tupakointitiloja ja mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulos riittävän kauas rakennuksesta siten, että tupakansavu ei pääse kulkeutumaan sisätiloihin. Tupakointi on kielletty työaikana. Virallisten taukojen ulkopuolella tapahtuvaa tupakointia ei lasketa työajaksi. Edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia. Työpaikalla ei myydä tupakkatuotteita. Työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein. Tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa. Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen toteutumista tullaan lähikuukausina uudelleen ohjeistamaan ja sen toteutumisen seurantaa tehostamaan. Lokakuussa voimaan tuleva uudistettu tupakkalaki asettaa tavoitteeksi vähentää tupakointia 10 prosenttia vuosittain siten, että Suomi olisi savuton vuoteen 2040 mennessä. Meidän tehtävämme on yhdessä huolehtia, että Porin kaupungin työpaikat ovat savuttomia vuoden 2012 loppuun mennessä. Teksti Ulla Roininen Syksyn koulutusohjelma on ilmestynyt Kaupungin henkilöstökoulutusohjelma syyskaudelle ilmestyi totuttuun tapaan elo syyskuun vaihteessa. Hallintokuntiin on pääluottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille, koulutusvastaaville ja vastuualueiden päälliköille jaettu painettuja ohjelmia. Useimmat kuitenkin etsivät koulutusohjelmaa kaupungin intranetistä. Henkilöstöpalvelut on kesän aikana siirtynyt Rummusta uudistetun Patarummun käyttäjäksi. Ohjelmaa ei enää siis löydy vanhasta Rummusta. Patarummun sivustoja kehitetään vielä syksyn aikana. Koulutusohjelma löytyy sekä henkilöstöpalvelujen Ajankohtaista-palstalta että Koulutus-otsikon alta. Koulutussivulla on myös kuukausikalenteri, jota voit hyödyntää oman koulutusohjelmasi laadinnassa. Muistathan, että myös sisäiseen koulutukseen osallistumiselle on saatava esimiehen lupa ja että sisäisetkin koulutukset tilastoidaan ESS-tietojärjestelmään. Koulutukseen osallistumista koskevia ohjeita päivitetään parhaillaan henkilöstöpalveluissa. Ilmoittautumiset patarumpuun Koulutuksiin tulee ilmoittautua Patarummun kautta. Lisätietoja löydät Koulutus-sivustolta. Tutustu koulutusohjelman sisältöön ennen ilmoittautumista, jotta näet esimerkiksi esimiesvalmennuksen tai tietotekniikkakoulutusten sisältökuvaukset ja koulutuspäivät. Valtaosa tietotekniikkakoulutuksista on jaettu kahdelle tai kolmelle päivälle oppimisen tehostamiseksi. Syksyn koulutusohjelmassa on runsaasti talous- ja hallintoasioihin liittyvää koulutusta. Nyt kannattaa päivittää tietonsa näiden teemojen osalta. Teksti Riitta Saarinen Kuva Marianne Kotiranta Suvi Soukki-Laineen vetämällä Tervetuloa käyttäjäksi sata.x verkkoon -kurssilla käydään läpi muun muassa näytön säädöt, Office-versiot ja sähköposti. Patarumpu on Porin kaupungin uusi intranet. Pääset kirjautumaan Patarumpuun omalta tietokoneeltasi osoitteessa Jos kirjautumisessa on ongelmia, voit tarvittaessa ottaa yhteyttä IT-palveluiden Helpdeskiin, puh. (02)

6 6 Henkilöstöasioita Kun työkyky heikkenee, tarvitaan varhaista tukea Työkyky koostuu monista tekijöistä ja merkkejä sen heikkenemisestä voivat olla: Työn laadun heikentyminen Toistuvasti pidentyneet työpäivät Ammatillinen taantuminen Käyttäytymisen muutokset Väsymys, välinpitämättömyys Ristiriidat työyhteisössä Asiakaspalaute Lisääntyneet sairauspoissaolot. Välittäminen on hyvää johtamista Porin kaupungin varhaisen tuen toimintamalli otettiin käyttöön helmikuussa Se on yhteisesti sovittu toimintatapa tukea yksittäisen työntekijän työssäselviytymistä ja vahvistaa koko työyhteisön hyvinvointia. Päävastuu varhaisen tuen toiminnasta kuuluu esimiehelle. Esimiehen tehtävänä on seurata, että työn vaatimukset ja työntekijän voimavarat sekä työkyvyn eri osatekijät vastaavat toisiaan. Varhaisen tuen prosessi käynnistyy, kun esimies tai työntekijä itse huomaa merkkejä työkyvyn heikkenemisestä. Asia otetaan puheeksi ja varataan aika yhteiselle keskustelulle, johon molemmat valmistautuvat. Keskustelun runkona käytetään Varhaisen tuen toimintamalliin kuuluvia työkyvyn kartoitus- ja suunnittelulomakkeita. Varhaisen tuen keskustelu Tavoitteena on löytää paras mahdollinen tuki, jolla työntekijän työkyky paranee Työntekijän näkökulma on työssä selviytymisessä Varhaisen tuen keskustelussa jäsennetään työkykyongelma kuvataan toivottu työkyky määritellään tarpeelliset muutokset valitaan toimenpiteet sovitaan työkyvyn kehittämisestä päätetään seurannasta Valittavia toimenpiteitä voivat olla työjärjestelyt työaikajärjestelyt työkierto ammatillinen lisäkoulutus Esimiehen näkökulma on työn perustehtävässä ja tavoitteissa sekä työntekijässä osana työyhteisöä koulutus, valmennus, perehdytys työnohjaus, mentorointi työn ulkopuolisen elämäntilanteen vaativat toimenpiteet työterveyshuollon tutkimukset ja hoito kuntoutukseen ohjaaminen työyhteisöselvitykset ja jatkotoimenpiteet Työkyvyn tarkastelun yhteydessä tulee aina selvittää mahdollisuudet vaikuttaa työkykyyn muuttamalla työolosuhteita. Jos työntekijän voimavarojen puute aiheutuu tervey- dellisistä syistä, otetaan prosessiin mukaan työterveyshuolto. Tällöin puhutaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhdessä tekemästä kolmikantayhteistyöstä. Voit tutustua Porin kaupungin varhaisen tuen toimintamalliin Patarummussa: Henkilöstöpalvelut/työhyvinvointi/toimintaohjeet. Teksti Ulla Roininen Puhtauspalvelut ja sisäinen kumppanuus Porin Palveluliikelaitoksen aloittaessa toimintansa vuoden 2010 alussa muuttui Teknisen palvelukeskuksen siivouspäällikkö Pirkko Hilvon työnkuva puhtauspalveluiden tuottajasta tilaajaksi. Käyttöönotettu toimintamalli on uusi Porissa. Hilvon rooli palveluiden tilaajana, hallintokuntien konsulttina ja asiakkaiden edunvalvojana muotoutuu hiljalleen. Porin Palveluliikelaitoksen ja hallintokuntien kanssa harjoittelemme parhaillaan uudenlaista sisäistä kumppanuutta. Etsimme rajapintoja, miten toimia palveluiden tuottajana, tilaajana ja asiakkaana. Tarvitaan iso annos avoimuutta, yhteistyötä ja yhteinen kieli, jotta opimme toimimaan yhdessä uudella tavalla, Hilvo miettii. Asiakkaiden toiveet huomioon Puhtauspalvelut sisältyvät joko osana hallintokuntien maksamiin sisäisiin toimitilavuokriin tai niistä laskutetaan erikseen voimassa olevien sopimusten mukaan. Hilvo toimii palveluiden tilaajana sekä asiantuntijana hallintokunnille ja on mukana muun muassa neuvottelemassa uusista siivoussopimuksista Porin Palveluliikelaitoksen kanssa. Palveluliikelaitos on tuotteistanut myymänsä palvelut. Hallintokunnat määrittelevät toimitilojen siivoustason laadittujen palvelukuvausten perusteella. Tavoitteena on neuvotella uudet sopimukset niin, että niiden toteutumista voidaan valvoa nykyis- tä paremmin. Lähtökohtana on, että kiinnitetään huomiota puhtaustason laatuun ja hintaan sekä huomioidaan asiakkaiden toiveet nykyistä paremmin muuttuvissa olosuhteissa. Palvelukuvauksissa ei tule unohtaa kerran vuodessa tehtävää perussiivousta, jolla ylläpidetään tilojen sovittua puhtaustasoa. Tämä vaikuttaa olennaisesti pintamateriaalien kestoon, sisäilman laatuun ja viihtyvyyteen työpaikoilla, Hilvo kertoo. Maanlaajuisesta verkostoitumisesta hyötyä Tilaajajärjestelmä on ollut käytössä eräissä muissa kunnissa alle kymmenen vuotta. Verkostoituminen muiden siivouspalveluiden tilaajien kanssa on erityisen tärkeää. Meillä on yhteisö, joka ei pihtaa tietoa, vaan auttaa toisiaan kehittämään työtään. Olen iloinen, että sain mahdollisuuden kutsua ryhmän jäsenet koolle Poriin nyt syyskuun aikana. Oli hienoa, että tapasimme ensi kertaa kasvokkain, toteaa Hilvo määrätietoisesti. Hilvolle yhteisöltä saatu tuki oli tärkeää viimeisen vuoden aikana, kun hän opiskeli restonomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Turussa. Teksti ja kuva Outi Vainikka-Majuri Puhtauspalveluiden taloudellinen valvonta kuuluu Pirkko Hilvon (vas.) tehtäviin. Yhteistyö pelaa! Yhdessä Merja Koivusen kanssa epäselvät laskutusasiat selviävät nopeasti.

7 Tavoitteena monipuoliset ja kattavat palvelut Ensimmäinen sopimus Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on allekirjoitettu. Palvelusopimus tarkentaa aiemmin tehtyä puitesopimusta. Sopimukseen on koottu yhteistoiminta-alueen toimipaikat ja tuotettavat palvelut. Yhteistoiminta-alue on nyt käynnistynyt ja toimintamallia kehitetään edelleen. On kyse niin isosta kokonaisuudesta, ettei kaikkia asioita voida sopia yhdellä kertaa, toteaa palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja Aulis Laaksonen. Seuraava iso kokonaisuus, johon yhdessä paneudumme, on palveluiden tuotteistaminen. Perusturva strategian mukaisesti voimavaroja suunnataan avohoidon, ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen tehostamiseen. Vanhustenhuollon painopistettä tuodaan laitoshoidosta asumispalvelujen ja kotihoidon suuntaan. Lastensuojelussa palvelurakennetta muutetaan perhehoitopainotteiseksi. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tavoitteena on turvata riittävät avopalvelut. Teksti Kirsi Vahtokari Kuva Suvi Hallikainen Yhteistoiminta-alueen kuntien edustajat Merikarvialta, Luvialta, Porista, Ulvilasta ja Pomarkusta allekirjoittivat sopimuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Porin kaupungintalolla Työterveyshuolto kehittää Avustajat tärkeässä roolissa Satakunnan Työterveyspalvelut kehittää asiakaspalveluaan. Tärkeässä roolissa ovat työterveyshuollon avustajat: vastaanoton hoitajat, vastaanoton sihteerit sekä toimistonhoitaja. Työterveyshuollon avustajien määrä on ollut tehtäviin nähden vähäinen lähes koko viime vuoden. Palvelujen saanti ei aina ole vastannut kysyntää. Työterveyshuollossa onkin vuoden aikana aloittanut kolme uutta avustajaa. Heidän perehdytyksensä työterveyshuollon toimintoihin jatkuu koko vuoden. Kiva, kun Porin toimipisteet on nyt yhdistetty ja voidaan olla yhdessä töissä, kertoo Puuvillan entisen Värjäämön tiloissa työterveysavustajana toimiva Seija Rosholm. paperityöstä. Lisäksi hän toimii tarvittaessa ilmoittautumisessa. Avustajien rooli asiakkaan näkökulmasta Kun asiakas tulee työterveyshuoltoon, hän tapaa yleensä ensimmäiseksi avustavaa henkilöstöä. Asiakkaan kanssa selvitetään hänen käyntinsä tarkoitus sekä päivitetään yhteystiedot ja tietosuoja-asiat. Joskus asiakas on närkästynyt näistä kyselyistä, mutta niiden tarkoituksena on varmistaa, että tiedot ovat ajan tasalla ja tietosuoja kunnossa. Vastaanoton hoitajien toimenkuvaan kuuluu muun muassa puhelinajanvaraus, ilmoittautuminen ja avustava toiminta sekä työterveyshuollossa tehtävien laboratoriotutkimusten ottaminen. Heille kuuluu myös välinehuolto ja tutkimuksissa käytettävistä laitteista sekä lääkäreiden huoneiden tarvikkeista huolehtiminen. Vastaanoton sihteerit taas huolehtivat ilmoittautumisen lisäksi kaikesta paperityöstä, kuten lähetteistä ja resepteistä. Toimistonhoitajan pääasiallinen tehtävä on huolehtia laskutuksesta ja henkilöstöhallintoon liittyvästä Usein kysyttyä Miksi ajanvarauksessa pitää selvittää vaivaansa, kun tilaa aikaa lääkärille? Käytössämme on hoidon tarpeen arviointi. Puhelimessa tehtyjen kysymysten tarkoituksena on selvittää, minkälaista apua asiakas tarvitsee ja kuinka nopeasti. Sen mukaan aika varataan joko työterveyshoitajalle tai työterveyslääkärille. Silloinkin, kun ei ole vapaita lääkärin aikoja, työterveyshoitajalla on tarvittaessa mahdollisuus hoitaa asiakkaan asiaa esimerkiksi kysymällä lääkärin mielipidettä. Miksi en saa tutkimustuloksiani ajanvarauksesta? Tärkeää on, että asiakas saa vastaukset samalta henkilöltä, jolta on saanut lähetteen. Tutkimuksiin lähettänyt henkilö osaa parhaiten arvioida tuloksia ja tietää miksi ja mitä on tutkittu. Vaikka tutkimustulokset ovat normaalitkin, saattaa asia vaatia lisätutkimuksia. Työterveyshuollon avustajat (edessä oik.) Sanna Kaurabäck-Anttila, Pirjo Vainionpää, (takana vas.) Kirsti Toro, Minna Huotari, Seija Rosholm ja Päivi Polvi. Miksi ilmoittautumisessa pitää täyttää erillinen lappu reseptin uusimista varten? Reseptin uusiminen on osa lääkärin antamaa hoitoa. Lääkäri tarkastaa aina reseptiä uusittaessa, onko sairauden tai oireen hoito kunnossa tai tarvitaanko muutoksia tai lisäseurantaa. Tietoja tarvitaan, jotta varmistetaan, että lääkitys on täsmälleen oikea. Myös mahdolliset lääkkeen käytön aika- na ilmaantuneet sivuvaikutukset halutaan sulkea pois. Haitallisten yhteisvaikutusten välttämiseksi tarvitaan tietoa muusta lääkityksestä. Tarvittaessa potilaaseen otetaan yhteyttä tai kutsutaan vastaanotolle asian selvittämiseksi. Teksti Heidi Teinonen Kuva Suvi Hallikainen

8 8 Lähiötyön tehotiimi, Anne Levomäki, Päivi Visavuori, Petri Ahonen, Raija Rosnell ja Veli Nuorsaari, pääsevät harvoin tapaamaan toisiaan kenttätöiden takia, mutta onneksi on yhteisiä palaverejakin. Ihmisläheistä lähiötyötä kymmenen vuoden ajan Lähiötyöntekijä on usein ensimmäinen auttava käsi, johon ihminen tarttuu. Matalan kynnyksen asukastupaan on helppo astua. Ja kun vastassa on kokenut sosiaalialan ammattilainen, on avun saamiselle hyvät edellytykset. Lähiötyöntekijä osaa ohjata ja neuvoa eri tilanteisiin liittyvissä asioissa. Hän on tavattavissa ilman ajanvarausta ja häntä sitoo ehdoton vaitiolo. Ihmisen elämän polkua myös seurataan ja hänen tukenaan ollaan vielä tästäkin eteenpäin. Työ on välillä rankkaa, sillä kenttätyössä ollaan yksin. Kollega on puhelinsoiton päässä, mutta se ei ole sama asia kuin fyysinen läsnäolo ja välitön tuki. Lähiötyötä on tehty Porissa projektitöinä jo vuodesta 1996 lähtien. Tuolloin tavoitteena oli konkreettinen lähiöiden ympäristöjen parantaminen, kuten puistojen ja teiden kunnostaminen. Taloissa saneerattiin kylpyhuoneita ja parvekkeita. Vuonna 2000 keskiöön nousi ihmisten henkinen hyvinvointi ja kolmeen lähiöön, Sampolaan, Pormestarinluotoon ja Pihlavaan valittiin kuhunkin oma lähiötyöntekijä. Aikaisemmin lähiötyö oli työllisyysyksikön alaisuudessa, mutta vuoden 2009 alussa toiminto siirrettiin sosiaalitoimen puolelle yhteistyön helpottamiseksi, kertoo aikuissosiaalityön vastaava sosiaalityöntekijä Veli Nuorsaari. Asukastuvan arkea Lähiötyön kiintopiste on kaikille avoin asukastupa, jonka toiminnasta vastaa alueen lähiötyöntekijä. Käyntimäärät ovat keskimäärin asukastupaa kohden käyntiä kuukaudessa. Sampolan, Pormestarinluodon ja Pihlavan asukastuvat eroavat muista asukastuvista siinä, että niissä toiminta on ammatillista: tuvat ovat kaupungin alaisuudessa, lähiötyöntekijät ovat sosiaalialan ammattilaisia ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Yksinkertaisuudessaan se, että tuvassa tapaa muita ihmisiä ja pääsee turisemaan toisten kanssa, on kävijöille suuri ilo. Tuvalla tarjotaan myös kaksi kertaa viikossa ruokaa pientä hintaa vastaan. Lisäksi löytyy korjausompelupalvelua ja sanomalehtiä luettavaksi. Tuvalla on myös tietokoneita internetyhteydellä. Lahjoituksiakin lähiöiden asukkailta saadaan usein. Vaatekierrätys on toiminut todella hyvin, muutoissa on haettu kodeista tavaraa ja ihmiset tuovat tuvalle joka vuosi marjoja ja omenoita. Pihlavassa on kaksi seinällistä ihmisten lahjoittamia kirjoja, kertoo Pihlavan lähiötyöntekijä Raija Rosnell. Kullakin tuvalla on tietenkin myös omat vivahteensa. Sampolassa erikoisuutena on musiikki. Sampolan Pelimannien kanssa on laulettu yhteislaulua jo vuodesta 1997 asti, selvittää Sampolan lähiötyöntekijä Petri Ahonen. Virikkeitä sekä mielelle että ruumiille Lähiötyöntekijät järjestävät erilaisten kerhojen lisäksi tapahtumia ja retkiä yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Pormestarinluodossa esimerkiksi vedetään vanhempainryhmää yhteistyössä diakonissan ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Tarkoituksena on kerätä koulun kautta luokkalaisten vanhempia, jotka tarvitsevat tukea, kuten keskustelua ja vertaistukea vanhemmuuteen, kertoo Pormestarinluodon lähiötyöntekijä Päivi Visavuori. Tuvan kävijöiltä otetaan mielellään vastaan toimintaideoita ja he voivat myös itse toimia toiminnan ohjaajina. Asukastupa on matalan kynnyksen paikka, jossa on helppo hyödyntää ja opettaa muillekin taitojaan. Ei tarvitse olla priimus, kertoo osa-aikaeläkkeelle jääneen Raija Rosnellin seuraaja ja työtoveri Anne Levomäki ja kuvailee, miten eräs tuvan pilates-harrastaja veti kurssin muillekin. Lisää työllistettyjä ja yhteistyötä Lähiötyöntekijöiden lisäksi suuri toimintaa pyörittävä voima tulee työllistetyistä ja työharjoittelijoista, jotka hoitavat tuvan keskeiset palvelut, kuten ruoanlaiton, leivonnan ja ompelun. Työllistettyjen löytäminen ja nopea vaihtuvuus aiheuttavat kuitenkin omat ongelmansa. Työllistämistukikelpoisia henkilöitä ei meinaa enää löytyä, se on vuosi vuodelta vaikeampaa, kertoo Petri Ahonen. Myös eri tahojen, kuten mielenterveystoimiston ja päihdeneuvonnan kanssa lähiötyöntekijät toivovat enemmän yhteistyötä. Meillä on arvokasta tietoa ihmisistä, koska asiakassuhde on kiinteä. Tuvalla käydään joskus jopa monta kertaa viikossa, kun taas sosiaalipalveluissa ehkä vain kerran kuukaudessa, perustelee Päivi Visavuori. Teksti ja kuva Suvi Hallikainen Pihlava nuorten silmin OMAT PAIKAT näyttely on esillä Satakunnan Museon koululaistilassa Olisi kiva, ettei joka paikasta tulla häätämään pois, kertovat valokuvaustyöpajoihin osallistuneet nuoret Anna Repolahti (vas.), Niko Pihl, Eeva Repolahti, Iida Vähänen ja Eero Laihinen. Tarvittais kumminki joku alue misä vois olla. Noi on kumminki ain jossai julkisil paikoilla yleensä. Joku tasanne ettei tarvis satees olla. Kommentti on Pihlavan nuorten ajatuksia kiteyttävä sitaatti Satakunnan Museon Omat paikat -valokuvanäyttelystä, jonka sato on peräisin Porilainen lähiömaisema -hankkeen järjestämistä työpajoista. Näyttely esittelee Pihlavaa paikallisten nuorten näkökulmasta. Valokuvissa vilisee nuorille tärkeitä paikkoja, muun muassa Pihlavan julkisten rakennusten ja kauppojen pihoja, tori ja bussipysäkkejä sekä myös nuorten sitaatteja näistä paikoista. Teksti ja kuva Suvi Hallikainen

9 Kuvassa pieni otos Ideapaja kesä palautekartoista. Alueittain tarkasteltuna eniten ehdotuksia annettiin Kirjurinluotoa koskien. Ideoita virtasi Jokikeskukseen Porin Jokikeskuksen taustaselvityksestä, Ideapaja kesä 2010 hankkeesta, on kuluvan syksyn aikana tekeillä yhteenveto. Ideapajan toteutti yhteistyössä Porin kaupunkisuunnittelu ja Porin yliopistokeskus. Porin asukkailta ja vierailijoilta kerättiin parannusehdotuksia sekä mielipiteitä Kirjurinluodon, Pohjoisrannan ja Etelärannan alueista. Kysely toteutettiin internetissä sekä jalkautumalla kaduille että jakamalla ihmisille palautekarttoja. Palautetta on tullut runsaasti. Saimme peräti 237 erilaista ideaa! Pitää myös muistaa, että yhdessä palautekartassa saattoi olla monta eri ehdotusta tai huomiota, joten vastauksia on tullut todella kiitettävästi, iloitsee Porin kaupunkisuunnittelun projektipäällikkö Sari Parkkali. Naamakirjan mahdollisuudet Ideapaja teki myös uuden aluevaltauksen ihmisten tavoittamisessa, sillä tehdyssä kyselyssä käytettiin hyväksi sosiaalista mediaa. Facebookista saadut kokemukset olivat pelkästään myönteisiä. Empirekorttelialue autottomaksi. Facebookin sivusto jatkaa yhä olemassaoloaan. Sitä ei lakkauteta, vaikka varsinainen mielipidekeräys päättyikin. Meillä on jo nyt 104 fania, Parkkali kertoo. Jokikeskuksen ideapaja on saanut hyvin vähän asiattomia kommentteja. Nettiin on päinvastoin tulvinut perusteltuja ja tarkkaan harkittuja ideointeja. Parkkali kertookin, että kadulta pysäytettyjen ihmisten kommentit sen sijaan olivat enemmän spontaaneja. Oluttehtaan tilalle pitäisi rakentaa uusi kirjasto-konserttimuseo-musiikkitalo. Kehittämisideoiden laadusta ja määrästä päätellen jokirannan alue on tärkeä ihmisille eikä sen kunnostukseen haluta syöksyä suin päin. Jotain selvästi silti alueelta puuttuu, jotta sitä käytettäisiin kaupunkilaisten yhteisenä olohuoneena. Siksi kehittämissuunnitelmat ovatkin tärkeitä ja ihmisten pitää saada tuntea, että heidän mielipiteillään on myös vaikutusta ja heitä kuunnellaan, Parkkali muistuttaa. Eteläranta tulisi pyhittää ihmisten vapaa-ajan ja kulttuurin käyttöön. Ideoita tuli joka lähtöön Toiset ovat olleet ideoissaan hieman suureellisempia kuin toiset. Jokipuistoon on ehdotettu rakennettavaksi muun muassa maailmanpyörä, drive-in elokuvateatteri ja vesipuisto lapsille. Suurin osa ehdotuksista kuitenkin käsittelee yleisiä teemoja, kuten roskapönttöjen tarvetta, penkkien ja opasteiden lisäämistä, turvallisuutta ja Taavi-sillan jyrkkien kohtien madaltamista lastenrattaille ja pyörätuoleille sopiviksi. Myös tapahtumia on Poriin toivottu kovasti lisää. Kirjurissa kiemurtelevat kevyen liikenteen väylät asfaltoitava. Vierasvenesatamaan on otettu paljon kantaa, eli sille on selvästi tarvetta. Toinen lempipuheenaihe on ollut Kirjurinluodon kahvilan kohtalo. Myös joessa kelluva anniskeluravintola Lautta on kirvoittanut mielipiteitä puolesta ja vastaan, Parkkali lisää. Pikaisesti olisi uusittava Etelärannan kaiteet. Toki Jokikeskuksen ideapaja on saanut myös kritiikkiä osakseen. Monissa kommenteissa kuultaa epäluulo kaupungin projekteja kohtaan. Kritiikeissä arvellaan, että ideapaja jää taas vain yhdeksi projektiksi muiden joukossa eikä mitään konkreettista tule ikinä tapahtumaankaan. Keskustelua jatketaan Ideoista kootaan raportti, joka tulee näkyviin nettisivuillemme. Keskustelu yritetään saada loppuraportin valmistuttua uudelle tasolle, eli raportti ei jää vain seinien sisälle muhimaan. Konkretiaa ei ole vielä, koska ensin piti kartoittaa alueen nykytila ja potentiaali. Rahoitus ja ideoiden käyttömahdollisuudet ovat siis vielä auki. Joen kanssa töitä tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon monia asioita kuten tulvavaarat ja sortumamahdollisuudet, muistuttaa projektipäällikkö Sari Parkkali. Kaupunkisuunnittelun ja Porin yliopistokeskuksen Jokikeskus-porukka lähdössä SuomiAreenan aikaan keräämään ideoita. Kuvassa vasemmalta Henrik Keitaanniemi, Sari Parkkali, Tommi Iivonen, Markus Pasanen ja Arja Sato-Ettala. Lisätietoja: Teksti Eeva Järvenpää kuvat Eeva Järvenpää ja Ulla Keskinen

10 10 Työn ääniä Käymme yhdessä ain. Musiikkituokiossa Anja Lehtinen ja Elli Pirttilahti, yli 90 v. Marita Rantalan arkiaamuun kuuluu ruoan ja lääkkeiden jakaminen. Meitä on moneksi. Isä. Äiti. Anoppi. Naapuri. Valtakunnallista vanhustenviikkoa juhlistetaan Porissa monin eri tavoin. Esimerkiksi vanhainkoti-päiväkeskus Himmelissä tutustutaan paikalliseen taiteeseen, kaupunginsairaalassa lauletaan ja tehostetun palveluasumisen yksikkö Puhurikodissa lähdetään ulos liikkumaan. Valtakunnallista vanhustenpäivää vietetään ja on vanhustenviikko. Tämän vuoden teemana on: Meitä on moneksi - Olika men lika! Ensimmäinen valtakunnallinen vanhusten teemapäivä järjestettiin syyskuussa Tarkoituksena oli saada kaikki ne, joilla on elossa vanhenevia omaisia, näitä silloin muistamaan ja tuomaan ilmi koko yhteiskunnan kiitollisuus sille polvelle, joka on nykypolven elämän rakentanut. Vuonna 1967 vanhustenpäivä vakiintui vietettäväksi lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Virikkeitä vanhuksille Askartelu- ja viriketoiminnan tavoitteena on lisätä asiakkaiden viihtyvyyttä osastoilla ja vanhainkodeissa. Viriketoiminnalla tuetaan potilaan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Ohjaaja tekee yhteistyötä potilaan ja hänen läheistensä, sekä terveydenhuollon asiantuntijoiden että useiden sidosryhmien kanssa. Viriketoiminnan tavoitteena on vaikuttaa potilaan toimintamahdollisuuksiin. Virikeohjaus voi olla joko yksilö- tai ryhmätoimintaa. Menetelminä voidaan käyttää laululeikkiä, muisteluja, läsnäoloa, ruoanvalmistusta, leivontaa, pelejä, askartelua, retkiä ja vaikkapa puutarhanhoitoa. Virikeohjauksen pohjaksi kerätään tietoa potilaan elämäntilanteesta ja toimintamahdollisuuksista. Vuoden 2010 aikana pyritään kehittämään erityisesti kotiväen sekä omaisten että muiden sidosryhmien yhteistyötä, muun muassa erilaisten tapahtumien järjestelyissä. Yhteistyössä on voimaa Anja Lehtinen toimii askarteluja virikeohjaajana Porin kaupunginsairaalan pitkäaikaisosastoilla Teen yhteistyötä sairaalapastorin, parturin ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa, Lehtinen selostaa. Vapaaehtoistyöntekijät auttavat potilaita ruokailuissa ja kuljettavat heitä osallistumaan viriketoimintaan. Potilaiden lähiomaiset puolestaan kokoontuvat saamaan ver- taistukea viriketoiminnan tiloissa. Virkistystä pitkäaikaispotilaille Vanhustenviikon ohjelma noudattelee Lehtisen mukaan viriketoiminnan normaalia viikko-ohjelmaa. Aamuohjelmassa meillä on tiistaisin hemmotteluryhmä ja parturi, keskiviikkoisin hengellinen tilaisuus ja torstaisin viriketoimintaa. Iltapäivisin on musiikki- ja viriketuokiot tai yksilöohjausta. Torstai-iltapäiviin Lehtinen pyrkii saamaan ulkopuolisia esiintyjiä. Lehtinen on työssään huomannut, että mielihyvää tuottavia ja muistoja herättäviä asioita potilaille ovat värit, maut ja tuoksut. Samoin perinneasiat ja vanhat esineet tuovat muistoja. Yksilöllinen hemmottelukin on tärkeää. Pitkäaikaispotilaat ovat iäkkäitä ja huonokuntoisia, joten askarrellaan sellaista, mihin toimintakyky riittää. Rakastan työtäni. Siinä saa ja pitää heittäytyä tilanteisiin ja olla muuntautumiskykyinen. Tulen joka aamu ilolla työhön. Koen työni tärkeäksi. Potilaita vartenhan täällä ollaan, Anja Lehtinen toteaa. Meillä on ainainen vanhustenviikko Meillä on aina ohjelmaa, nyt vanhustenviikolla tarjonta on vain vähän monipuolisempaa, Himmelin viriketoiminnan ohjaaja Mervi Huhtanen kertoo. Huhtanen pyrkii aktivoimaan ja viihdyttämään talon asukkaita päivittäin. Lehden luen asukkaille joka aamu, se on pidettyä. Samalla keskustellaan kaikista asioista maan ja taivaan välillä, Huhtanen kuvailee arkiaamujaan. Hän kokee työnsä tärkeäksi, onhan viriketoiminnassa pohjimmiltaan kyse sosiaalisesta kanssakäymisestä ja siihen kannustamisesta. Huhtanen ja askarteluohjaaja Tuula Koivisto toteuttavat yhteistyössä elämyksiä Himmelin asukkaille järjestämällä esimerkiksi ulkoilua ja retkiä. Arkiaamupäivisin askartelemme ja teemme käsitöitä tässä huoneessa tai osastoilla, iltapäivisin teemme yhteistyötä Mervin kanssa, Koivisto kertoo. Murretta, taidetta ja musiikkia Himmelissä vanhustenviikkoa vietetään varsinaisen teeman ohella Porin Päivän tunnelmissa. Viikon erityisohjelmaan kuuluu päivittäisen toiminnan lisäksi muun muassa Porin murteella esitettävä pakina, vanhanajan kaitafilmiesitys, toivekonsertti sekä pärekorin heittoa torin malliin. Keskiviikkona on vuorossa seurakunnan päivähartaus ja torstaina laulaa Pori Folkista tuttu trio. Perjantaina tutustutaan paikalliseen taiteeseen taidemuseolta lainattujen diojen välityksellä. Sairaanhoitajan näkökulma Myös sairaanhoitaja Marita Rantala työskentelee Himmelissä, osasto Toivolassa. Osastolla on 16 asiakaspaikkaa, joista yksi on intervallipaikka. Sairaanhoitajan vastuulla on muun muassa suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitotyön asiantuntijana asiakkaan tarpeista lähtevä hoito sekä kuntoutus, lääkärin määräysten ja lääkehoidon toteuttaminen sekä seuranta. Osastomme on erikoistunut muistisairaisiin. Tarjoamme heille turvallisen hoitoympäristön ja ihmisläheisen, yksilöllisen hoidon,

11 Työn ääniä Himmelin viriketiimi eli Tuula Koivisto ja Mervi Huhtanen käyvät askartelutuokion lomassa läpi tulevan viikon tapahtumia. Kyl se tästä menemään alkaa, toteaa Airi Lundgren Puhurikodissa asumisesta. Hoitaja Markku Ylimäki avustaa. Appiukko. Pappa. Täti. Mummu. Läheisemme. jossa huomioidaan heidän erityistarpeensa, Rantala selostaa. Henkilökunnalla on ammattitaitoista erityisosaamista keskivaikeiden ja vaikeiden muistisairaiden asiakkaiden hoitoon. Tuttu ja turvallinen Virikeohjaajat tuovat taidemuseon diaesityksen myös Toivolaan, jonka asukkaille vanhojen kuvien katseleminen toimii muistiterapiana. Toivolalaiset pääsevät myös osallistumaan Himmelin vanhustenviikon tapahtumiin hoitohenkilökunnan avustamana. Koska kyse on muistisairaista, on tärkeää että osaston ulkopuolella vieressä on koko ajan tuttu ja turvallinen hoitaja, sairaanhoitaja Rantala kertoo. Viikon teema sopii mielestäni erittäin hyvin muistisairaiden kohdalle. Toivon ymmärrystä muistisairaita kohtaan. Sairaudestaan johtuen he eivät aina käyttäydy samalla tavalla kuin muut eimuistisairaat vanhukset, Rantala muistuttaa. He kaikki ovat kuitenkin huumorintajuisia, ihania ja persoonallisia yksilöitä, hän sanoo. Ympärivuorokautista turvaa Sampolassa sijaitseva Puhurikoti on yksi perusturvakeskuksen tehostetun palveluasumisen yksiköistä. Palvelutalon toisessa kerroksessa asuu tällä hetkellä 14 vanhusta, kukin omassa kodikkaassa huoneessaan. Asukkaiden keski-ikä on tällä hetkellä 84 vuotta. Heistä suurimmalla osalla on eriasteisia muistihäiriöitä. Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa sitä, että meillä on miehitys ympäri vuorokauden. Huolehdimme asukkaiden turvallisuudesta ja tarpeista, muun muassa ruokailusta, puhtaudesta ja virikkeistä, lähihoitaja Markku Ylimäki kertoo. Ylimäki on työskennellyt Puhurikodissa runsaat kolme vuotta, lähihoitajana yhteensä 15 vuotta. Hän on myös kouluttanut itseään ahkerasti, erityisesti muistisairaiden hoidon osalta. Käytäntö on kuitenkin opettanut, että hoitotyössä tärkeintä on tunteiden tulkitseminen. Hoitajan työ on kyllä fyysistä, mutta mikään muu ei ole niin tärkeää kuin oppia tulkitsemaan ihmisten tunteita saadakseen heille hyvää oloa, Ylimäki kuvailee. Toiminta kohottaa mielialaa Puhurikodissa tapahtuu jotain joka päivä, ympäri vuoden. Esimerkiksi kuluneena kesänä asukkaat pääsivät hyvien säiden ansiosta ulkoilemaan päivittäin. Nyt vanhustenviikollakin pyrimme viettämään mahdollisimman paljon aikaa ulkona. Asukkaita viedään kaupungille ja ehkä museoonkin. Osallistumme myös valtakunnalliseen iäkkäiden ulkoilupäivään jollain tavoin, Ylimäki lupaa. Luvassa on tavalliseen tapaan myös omaa ohjelmaa, jumppaa, tanssia, karaokea ynnä muuta. Virikeohjaajallakin lienee jotain mielessä viikkoa ajatellen. Mitä enemmän toimintaa, sitä parempana asukkaiden mieliala pysyy. He myös nukkuvat paremmin toiminnantäyteisen päivän päätteeksi, hoitaja kertoo. Teksti ja kuvat Tarja Rastas ja Kirsi Vahtokari Porin perusturvakeskus tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja Porin, Noormarkun, Merikarvian, Pomarkun, Luvian ja Ulvilan asukkaille. Nykyisessä organisaatiossa vanhustenhuolto ja sairaalat kuuluvat Hoiva-, hoito- ja sairaalapalveluihin. Ensi vuoden alusta voimaan tulevassa uudessa organisaatiokaaviossa perusturvan isoin palvelualue, vanhustenhuolto, on suunniteltu omaksi vastuualueekseen, sairaalapalvelut ja kuntoutus omakseen. Vanhustenviikon juhla klo kaupunginsairaalan os ala-aulassa. Vanhuksille tarjottavia palveluja esittelevä näyttely on Pääterveysaseman ala-aulassa. Ks. tarkemmin Satakunnan Kansan Minne mennään -palsta Himmeli. Kuva Porin kaupunki

12 12 Porin nuorisovaltuusto kypsymässä varteenotettavaksi vaikuttajaksi Porin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Laura Tamminen istuutuu eteeni hymyilevänä ja reippaan näköisenä. Nuorisovaltuustolla on tänä vuonna juhlavuosi, se on toiminut kaupungissamme jo kymmenen vuotta. Tosin monien edes tietämättä koko vaikutuskanavasta mitään. Meillä on ongelmia näkyvyyden kanssa. Olemme tänä vuonna kiertäneet yläkouluissa kertomassa nuorisovaltuuston olemassaolosta. Vielä ovat lukiot ja ammattikoulut kiertämättä. Sarka on suuri saada nuorisovaltuusto edes nuorten tietoisuuteen, myöntää puheenjohtaja Tamminen. Lisää roskapönttöjä ja muita aloitteita Nuorisovaltuusto toimii linkkinä Porissa asuvien nuorten ja kaupungin päättävien elimien välillä. Nuorisovaltuusto vaikuttaa päätöksentekoon lähinnä tekemällä aloitteita. Se on ollut aloitteellinen muun muassa roskapönttöjen lisäämiseksi kaupunkiin. Lisäksi valtuusto olisi toivonut saavansa lautakuntiin nimitetyksi henkilön, joka olisi ollut hieman enemmän tekemisissä nuorisovaltuuston kanssa ja auttanut heitä asioiden käsittelyssä. Esitys ei kuitenkaan mennyt läpi. Toisinaan kantaaottaminen on yllättävän vaikeaa: mihin ja miten meidän pitäisi reagoida. Tamminen uskoo, että nuorisovaltuusto on nyt pikkuhiljaa saamassa jalansijaa Porissakin. Nuorisovaltuuston kasvaminen vakavasti otettavaksi vaikuttamisen kanavaksi vaatii suuria panostuksia meiltä itseltämme. Ongelma on ollut, että ne tahot joiden olisi hyvä tietää meistä, eivät löydä tiedon lähteille. Emmekä mekään osaa käyttää kaikkia kanavia hyödyksemme, Tamminen huomauttaa. Rohkeutta ja intoa tarvitaan Nuori nainen peräänkuuluttaakin nuorisovaltuustolta rohkeutta ja intoa tarttua asioihin entistä hanakammin. Kehitettävää siis on, vaikka nuorisovaltuusto on jo päässyt eteenpäin tiellään. Tammisen puheenjohtajakaudella on kehitetty uusia tapahtumia vanhojen tuttujen rinnalle ja ideoitu uudet flyerit ja mainokset nuorisovaltuustolle. Porin suomalaisen yhteislyseon lukion abiturientti ei ehdi viimeisenä lukiovuotenaankaan hen- gähtää, sillä nuorisovaltuuston työryhmäkokouksia saattaa olla kaksikin kertaa viikossa. Nuorisovaltuusto toimii nykyään työryhmäperiaatteella, sillä entinen jaottelu koulutus- ja kulttuurilautakuntiin oli liikaa epätasapainossa työmäärien suhteen. Tällä hetkellä esimerkiksi yksi työryhmä suunnittelee taidenäyttelyn järjestämistä nuorten omista töistä. Sukupolvenvaihdos tulossa Laura Tamminen kuvaa puheenjohtajan tehtäväänsä lähinnä sanoilla jokapaikan tietopankki. Puheenjohtaja vetää kaikki kokoukset, pitää hallussaan nuorisovaltuuston puhelinta ja vastailee niin sihteerin kuin rivijäsentenkin visaisiin kysymyksiin. Langat on siis pidettävä tiukasti käsissä. Aloitin nuorisovaltuustotoiminnan vuonna Joulukuun järjestäytymiskokouksessa aion jättää puheenjohtajan tehtävän nuoremmille. Nuorisovaltuustossa on menossa sukupolvenvaihdos. Oma tulevaisuus saattaa jatkua lukion jälkeen jossakin toisessa kaupungissa, joten puheenjohtajan pestiä olisi hieman vaikea hoitaa. Laura Tamminen ei suostu paljastamaan tarkkaan tulevaisuuden haaveitaan, sillä eri vaihtoehtoja on niin paljon. Yhteiskunnallista vaikuttamista tai jopa Arkadianmäelle astumista nainen ei kuitenkaan pidä mahdottomana ajatuksena. Onhan sekin mahdollista. En tässä vaiheessa halua sulkea mitään ovia. Mutta katsotaan nyt tämä lukio ensin loppuun, naurahtaa nuorisovaltuuston puheenjohtaja Laura Tamminen. Porin nuorisovaltuusto on perustettu vuonna Poliittisesti, aatteellisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Järjestäytymiskokous joka joulukuussa, jolloin valitaan puheenjohtaja, sihteeri ja muut luottamushenkilöt. Nuorisovaltuusto kokoontuu kerran kuussa yhteiseen istuntoon. Lisäksi kokoonnutaan työryhmissä, joissa ideoidaan ja alustetaan tapahtumia. Toimintaan voi tulla mukaan kuka tahansa vuotias porilainen nuori. Kokoontumiset järjestetään Porin nuorisotalolla. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Laura Tamminen vetoaa myös opettajiin nuorison aktiivisuuden herättäjinä. Hänen mielestään oppilaille opetetaan kouluissa yhteiskuntaoppia ja valtiosääntöjä ilman käytännön kokeiluja. Oppilaskunnan hallituksenkin toiminta typistetään usein vappunaamiaisten ja teemapäivien järjestämiseen todellisen vaikuttamisen sijaan. Toimintaa ohjaavat opettajat eivät jaksa enää innostua pestistään oppilaskunnan hallituksissa, Tamminen miettii. Teksti ja kuva Eeva Järvenpää Kysyimme Marja Mattila kanslisti 1. Vadelma 2. Käyn marjassa. Tykkään liikkua luonnossa ja valmistaa marjoista esimerkiksi jälkiruokia. 3. Pakastan ja säilön marjat itse. Teen marjoista muun muassa mehua ja hilloa. 1. Mikä on lempimarjasi? 2. Käytkö syksyisin marjassa? Miksi käyt/et käy? 3. Miten käytät itse poimimasi/ostamasi marjat? Tuula Rosendahl johdon assistentti 1. Mustikka 2. Käyn. Se on mukavaa, saa ulkoilmaa ja liikuntaa. 3. Käytän sellaisenaan leipomiseen ja ruoanlaittoon, teen myös hilloa. Hattuja kesäterassilla Kiireisen aherruksen vastapainoksi tarvitsemme hiukan kevennystä - hengen luontia, yhteisöllisyyttä, yhdessä oloa ja työkykyä ylläpitävää toimintaa. Ympäristöviraston henkilökuntakerho, Holvi, yhdisti ajatuksen yhteisöllisyyden tarpeesta ja luovan iloisesta kohtaamisesta. Hatut ja myssyt Kokoonnuimme Suomen pankin, nykyisen virastotalomme, terassille kesäkuisen työpäivän jälkeen johtajamme Matti Lankiniemen iloisten tervehdysten kera. Paikalle kerääntyi nelisenkymmentä ahertajaa eli noin 80 prosenttia väestämme. Jokainen kutsuttiin tuomaan päässään suosikkihattunsa tai -lakkinsa. Toni Wahlman isännöitsijä 1. Mansikka 2. Silloin tällöin tulee käytyä marjassa. On mukavaa päästä luontoon. 3. Pakastan marjat ja sitä kautta käytän niitä eri tavoilla. Marja-Liisa Lehto palveluasiantuntija 1. Mustikka 2. Kyllä käyn. Marjat ovat niin hyviä ja metsässä on aina ihana kulkea. 3. Lähinnä mustikoista teen hilloa ja pakastan sellaisenaan. Holvin voittajatrio hattuineen. Kolmanneksi sijoittui Marita Laineen (vas.) kesäinen kukkahattu, toiseksi Jari Lampisen Hankkija-lippis ja eniten ääniä sai Sirkka Leivo-Jokimäen pinkki päähine. Kysymykseen, kenen toteutus sai muidenkin päät kääntymään, antoi vastauksen kilpailu. Tulos mitattiin yksinkertaisella lappuäänestyksellä, henkilö ja ääni -periaatteella. Kisan voittanut päähine on kestävää laatua. Se on palvellut aikanaan voittajan tokaluokkalaisen tyttären, nyt opettajana toimivan, uimahallireissuilla. Haarukointia ja sormiliikuntaa Iloisen yhdessäolon lisäksi nautimme terveellisiä jouleja ja kaloreita. Elintoimintoja kiihdyttävä ravinto olikin keholle tarpeen, sillä terassipäiväksi valittu ilta onnistui olemaan harvinaisen viileä. Haarukoidessa saimme liikuntaa sormille ja käsille. Jumppaa ja vastauusitun terassin kestävyyden testaamista näin suurella väkimäärällä saimme kehotuksen välttää. Teksti ja kuvat Milja Malin Teksti Ulla Kudjoi, Kuva Anssi Riihiaho

13 Pori - Mâcon 20 vuotta ystävyyttä ja yhteistoimintaa Ystävyyskaupunkitoiminta Porin ja ranskalaisen kaupungin Mâconin välillä täyttää tänä vuonna jo 20 vuotta. Ystävyyskaupunkihanke sai alkunsa, kun silloinen Rauma-Repola Oy osti Mâconista 80-luvun lopulla kivimurskainlaitteita valmistavan tehtaan, Société Bergeaud n. Ranskalaiset olivat suunnitelleet jonkin pohjoismaisen ystävyyskaupungin hankkimista, ja kun tämän yritysoston kautta Pori tuli tutuksi, valinta osui Suomeen. Näin Porista tuli Mâconin silloin kymmenes ja Mâconista Porin 10. ystävyyskaupunki. Sopimus allekirjoitettiin Porin kaupungintalolla Jokikaupunkeja molemmat Jo ensimmäiset valokuvat ja esitteet Mâconista osoittivat, että kaupungit muistuttavat hämmästyttävästi toisiaan. Suosituin Poria esittelevä kuvakulmahan on Kokemäenjoen Pohjoisrannan puolelta Etelärantaa kohden otettu, niin sanottu Porin fasadia esittelevä kuva. Näin Mâconissakin: Saône-joen toisella puolen on vanhoja kivisiä liiketaloja, museoita, ravintoloita, kaupungintalo Lamartinen patsaineen, joenrantapuistot, venelaiturit, sillat. Vallan viehättävää! Mâcon sijaitsee Burgundin viininviljelyalueen keskellä Saône et Loiren departementissa lähellä Sveitsin rajaa. Kirkkaalla ilmalla sopivasti sijaitsevalta parvekkeelta voi nähdä Mont Blancin lumihuiput! Itse kaupungissa on vajaa asukasta, mutta samoin kuin Pori, Mâcon on asukasta käsittävän ympäröivän talousalueen keskus. Mâconiin pääsee Suomesta joko lentäen Sveitsin Geneveen (junalla tai autolla noin 150 km), Pariisin kautta lentokoneella Lyoniin (70 km Mâconista etelään) tai Pariisista luotijunalla TGV:llä (450 km, vajaa 2 tuntia). Maineikas historia Alueen historia ulottuu aina esihistorialliselle kaudelle asti. Solutrén kalkkikivivuorella on museo, joka esittelee alueen menneisyyttä ja kulttuuria aina vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Vanha Rooman vallan aikainen valtatie kulki etelästä Välimereltä Lyonin ja Mâconin kautta pohjoiseen Dijoniin ja Strasbourgiin. Ennen Rooman Pietarin kirkon rakentamista Clunyn keskiaikainen luostarilaitos oli kristinuskon tärkein keskus maailmassa. kyliä hiekka- ja kalkkikivisine taloineen ja kiemurtelevine kujineen ja lähes jokaisessa on vanha romaaninen kirkko. Renessanssin gotiikan ihmeellisenä muistona on Mâconin keskustassa kukkatorin varrella sijaitseva valtava puinen kaiverruksien peittämä Maison de Bois. Vierailla voi myös lukuisissa 1700-luvun aristokraattien linnoissa ja kartanoissa. Monipuolista vaihtoa Itse ystävyyskaupunkitoiminta alkoi jo ennen virallista allekirjoitusta. Keväällä 1990 huhti-toukokuun vaihteessa Länsi-Porin kuvaamataidepainotteisen lukion opiskelijat opettajineen vierailivat Mâconissa ja tekivät matkastaan multivisioesityksen koulujen ja kaupungin käyttöön. Opiskelijaja oppilaitosten välinen vaihtotoiminta on ollut vilkasta koko 20 vuoden ajan. Kuvaamataitoprojekteja on toteutettu myös niin, että kolmantena osapuolena on ollut molempien kaupunkien yhteinen ystävyyskaupunki Unkarin Eger. Ammatillisista oppilaitoksista sekä kaupan, matkailun että hotelli- ja ravintola-alan oppilaita on ollut myös työharjoittelussa Mâconissa. Vuosittain lukion ja yläasteen opiskelijat ovat viettäneet kahden viikon jaksoja kouluissa ja perheissä Mâconissa, Porissa ja Ulvilassa. Kulttuurivaihtoa kaupunkien välillä on ollut varsinkin musiikin 20 hengen ryhmä maconilaisia vieraili Porissa heinäkuussa. Kaupungintalossa järjestetylle 20-vuotisjuhlavastaanotolle osallistuivat muun muassa Mâcon-Pori -yhdistyksen uusi puheenjohtaja Dominique Lacondemine (vasemmalta 4. takarivissä) sekä yhdistyksen apulaissihteeri Annie Jault (oikealta 5. eturivissä). Vierailunsa aikana maconilaiset majoittuivat porilaisiin koteihin, tutustuivat tuulivoimalaan ja nauttivat Pori Jazzin tunnelmasta. Kuva Jouni Koivukoski alueella. Monet porilaiset kuorot ovat vierailleet Mâconissa ja useita maconilaisia kuoroja on käynyt esiintymässä Porissa, viimeisimpiä Maître de Mâcon -nuorisokuoron vierailu ja esiintymiset Porin Poikakuoron ja Cygnaeuksen musiikkiluokkien kuorojen kanssa Vuosittaisella elokuisella Pori Folk -festivaalilla on maconilaisia esiintyjiä ollut alusta asti, siis kymmenen vuoden ajan. Tästä on poikinut myös ainutlaatuinen yhteistyö. Porissa on äänitetty maconilaisten kanssa kaksi suomalais-ranskalaista levyä: Folk FF, Ranskalainen visiitti suomalaiseen kansanmusiikkiin Wilssonin Pelimannien kanssa ja Viinalauluja Pömpelin kanssa. Mâconin Danielle Vacheresse muusikkoystävineen on tullut kovasti tutuksi porilaisille! Urheilussa näitä kahta kaupunkia on yhdistänyt varsinkin petankki ja Pètanque Club de Pori, joka on vieraillut kilpailuissa Ranskassa. Ikimuistettavia messuja gourmet-kokemuksia Elinkeinoelämän alueella yhteydet kauppakamareiden välillä ovat olleet pysyviä ja jatkuvia, mutta suurin merkitys kai molemmille kaupungeille ovat olleet messut: vuosittain Mâconissa toukokuussa järjestettävät suuret viinimessut ja joka toinen vuosi tapahtuvat Satakunnan messut Porissa. Mâconin yleis- ja viinimessuilla Porilla on ollut näyttävä osasto useina vuosina. Ehkä ikimuistettavin oli vuonna 1993, kun Mâcon kutsui kaikki ystävyyskaupunkinsa osallistumaan messuille. Pori valittiin silloin niin sanotuksi focuskaupungiksi, ja meillä oli upea osasto, jossa tarjottiin suomalaista lohta. Ranskalaiset olivat järjestäneet rekvisiitaksi jopa koivuja ja pääministeri Balladur delegaatioineen vieraili osastollamme. Grand succès! Satakunnan Messuilla Porissa maconilaiset ovat esitelleet eritoten viinejään, onhan Mâconnais n viinialue yksi Burgundin tärkeimmistä. Vuosittain tuotetaan lähes 50 miljoonaa pulloa viiniä. Tunnetuin on Pouilly-Fuissén aromaattinen, hedelmäinen chardonnais-valkoviini. Muista kulinaarisista tuotteista olemme saaneet Mâconissa tutustua kuuluisiin charolais-häränpihveihin, Bressen siipikarjaan, Burgundin etanoihin ja paikalliseen andouille-sisälmysmakkaraan. Viimeksi mainittu unohtumaton, muttei ehkä suosituin. Kalakerho ihastunut Satakuntaan Ranskalaiset ovat Suomessa ihastuneet metsämarjoihin ja varsinkin kalaan: siikaan, loheen ja silakoihin. Suomalaisia marja- ja hedelmäviinejä he sen sijaan pitävät alkoholisoituina mehuina. Kaloihin mieltyminen on tuonut tänne myös kalastuksesta kiinnostuneet maconilaiset. Monet kerrat Mâconin kalakerhon (4 000 jäsentä!) edustajia on ollut kaloja narraamassa Selkämeren rannikolla, Ouran luodoilla, Kokemäenjoen suistossa, Merikarvialla, Pyhäjärvellä, Joutsijärvellä ja Sääksjärvellä. Sanovat, että Satakunta on kalastajan paratiisi, ei tarvitse lähteä Lappiin. Jotain isompaa kalojen suhteen on kuitenkin Mâconissa: Saônejoessa asustaa jopa 3-4 metrisiä kissakaloja (silure). Ystävyysseurat avainasemassa Kaiken jo mainitun lisäksi ystävyyskaupunkitoiminta on tuonut mukanaan tietysti syvät ystävyyssuhteet, joiden luomisessa ystävyysseuroilla on ollut ratkaiseva rooli: Mâconissa on Association Mâcon Pori ja Porissa puolestaan Cercle Français de Pori. Nämä yhdistykset ovat järjestäneet vuosien varrella jäsenilleen matkoja puolin ja toisin. Porilaiset ovat vierailleet Burgundissa jopa pyöräillen useita kertoja. Cerclen jäsenet olivat Mâconissa viimeksi lokakuussa Maconilaiset ovat kiertäneet Suomea, paitsi tietysti Porin seudulla ja Satakunnassa, aina Lappia ja Itä-Suomen järvi- ja vaara-alueita myöten. Vuonna 2007 he tutustuivat Ahvenanmaan saaristoon ja matkasivat päätteeksi Maarianhaminasta lautalla Turkuun. Ihastus oli ylen suuri! Lopuksi voimme kai sanoa, sekä maconilaiset että porilaiset: ei hassumpi valinta ystävyyskaupungiksi! Tyypillisen Mâconnais-alueen kumpuilevien viinitarhojen lomassa on maalauksellisia pikku Saône-joen ylittävä Le Pont de Saint-Laurentin vanha silta yhdistää kaksi kaupunkia: Mâconin ja Saint Laurentin. Kuva Mâconin kaupunki Teksti Seija Kesti-Helia

14 14 Ympäristöpankki Kertakäyttöajattelu ei sovi rakentamiseen VR:n vanhat veturitallit palvelevat nykyään vanhojen rakennusosien kierrättäjiä. Varaosapankin toiminta on keskittynyt lahjoituksena saatujen vanhojen rakennusosien vastaanottoon ja jälleenmyyntiin. Ympäristö ansaitsee saada kertoa historiastaan visuaalisesti. Suomessa tämä oikeus on yleisesti suotu vain harvoille, tarkkaan määritellyille ja rajatuille alueille. Usein vaaditaan suojelukaava, jotta vanhat rakennukset saavat jäädä aloilleen. Kaavojen ulkopuolella hyväkuntoisia hirsi- ja kivirunkoisia rakennuksia revitään jätelavoille ja tilalle pystytetään punatiilisiä vuokrakerrostaloja. Länsinaapurimme Ruotsi on aikanaan lähtenyt vallan erilaisille poluille. Siellä kaupunkien keskustoissa näkee jopa 1600-luvun puu- ja kivirakennuksia, ja uudemmat kerrostalot on pystytetty näiden keskusten taakse. Samoin vanhojen kaupunginosien kadut ovat saaneet pitää vanhat mittakaavansa, kun keskustoja ei ole lävistetty valtaväylillä. Sama pätee useisiin muihinkin eurooppalaisiin valtioihin. Katoavaa kansanperinnettä Perinteiseen rakentamiseen kuului oikean puumateraalin valinta eri tehtäviä varten. Kestävimmät tippalistat ikkunoihin esimerkiksi saatiin sellaisista mäntypuista, joiden kasvuvauhti oli ollut äärimmäisen hidas ja joiden vuosirenkaat näin ollen mahdollisimman tiiviit. Siksi ikkunamestari saattoi valita tarvepuukseen kallion päällä yksinään kasvaneen kitukasvuisen männyn. Tällaisista puista valmistettua puutavaraa ei nykyään ole uutena saatavilla. Myös monet muut aikoinaan käytetyt materiaalit ovat kadonneet markkinoilta, eikä vanhojen rakennusosien uusiotuotanto ole läheskään kattavaa. Tämän vuoksi jokainen haketukseen, saunanpesään tai kaatopaikalle joutunut vanha rakennusosa on menetys. Rakennusosat kiertoon Suomalaisen vanhan rakennuskannan arvostus on nousussa, mutta valitettavan paljon sitä hävitetään edelleen. Satakunnassa vanhojen rakennusten kunnostajia palvelee rakennusmateriaalien kierrätyskeskus Varaosapankki, joka toimii Porissa VI kaupunginosan ja Karjarannan välimaastossa VR:n komeassa veturitallimiljöössä. Heinäkuussa 2009 alkoi Porin kaupungin ympäristöviraston hallinnoima hanke Rakennusosat kiertoon Satakunnassa, joka tähtää rakennusjätteen vähentymiseen sekä kierrätyskelpoisen rakennusmateriaalin uudelleenkäytön lisääntymiseen. Hanketyö kestää 18 kuukautta. Varaosapankin toiminnan kehittäminen, tutuksi tekeminen ja vieminen entistä maakunnallisempaan suuntaan ovat eräitä hankkeen päätavoitteista. Projekti toteutetaan yhteistyössä Rakennuskulttuuritalo Toivon ja Varaosapankin kanssa. Teksti ja kuva Anssi Riihiaho Sisukkaasti sienimetsään Aurinkoisen aamun sarastaessa bussi kurvaa Kullaan metsäopiston pihaan. Kolmisenkymmentä innokasta, enemmän tai vähemmän kokenutta sienestäjää on tullut mukaan Porin ympäristöviraston ja Nakkilan sekä Ulvilan ympäristötoimien järjestämälle sieniretkelle. Kuivuudesta johtuen sienisato voi olla niukka ja huonolaatuinen, kertoo sieniekspertti Janne Lampolahti. Tästä huolimatta lähdemme ryhmissä toiveikkain mielin tuulipuvut kahisten ja korit heiluen kohti metsää. Hupsista, hapero! Ensimmäiseksi törmäämme haperoon, joka on Suomen yleisin sienilaji heti seitikkien jälkeen. Sieni halkaistaan pitkittäin ja katsotaan onko se madoton, jotta kotiin ei vietäisi syömäkelvottomia sieniä. Haperoja myös maistetaan kielen päällä. Jos se on kirpeä, kannattaa sieni heittää pois. Tatit ja haperot ovat turvallisia sienilajeja, koska ne ovat myrkyttömiä, kertoo ryhmämme ohjaaja Soile Kalpio. Sienten bongailun lisäksi saamme hyviä käytännön vinkkejä. Ohjaajat vinkkaavat muun muassa, että suppilovahverot kuivataan ja kantarellit laitetaan suoraan pannuun. Rouskuja pakastettaessa kannattaa laittaa ripaus suolaa mukaan. Tatit pitää käsitellä saman päivän aikana. Parasta on, että ne esikypsennetään ilman rasvaa ja suolaa, kiehautetaan neste pois ja jäähdytetään jääkaapissa. Lopuksi ne laitetaan pakastepussissa pakastimeen, opastaa toinen ohjaaja Juhani Salmi. Tosin kangastatin maku vain paranee jos se kuivataan, kuten monen muunkin sienen. Sienten haistaminen on olennaista niitä kerättäessä. Sieniä ei kannata poimia heti sateen jälkeen, koska ne eivät tuoksu miltään, neuvoo Janne Lampolahti (oik.) esitellessään sieninäyttelyn satoa. Saanen esitellä: kehnäsieni Metsäopistolla keräämiemme myrkyllisten ja myrkyttömien sienten valioyksilöt kootaan pöydille ja käydään läpi Janne Lampolahden opastuksella. Monta aivan uuttakin tuttavuutta löytyy pöydiltä. Satakunnassa erittäin satoisa, huhujen mukaan Marskin ryypyssäkin käytetty mauste, sikurirousku, tuoksuu jo tuoreena niin aromikkaan hyvälle, että tekisi mieli syödä se heti. Kuivien mäntykankaiden kehnäsieni on vuoden sieni ja myös erittäin maukas, vinkkaa Lampolahti ja kertoo, miten 95 % sienimyrkytyksistä on ruokamyrkytyksiä, jotka johtuvat väärästä käsittelystä, eikä itse sienestä. Anneli Kiuru ja 6-vuotias Mikael Mäkinen olivat tulleet retkelle Mikaelin innostuksen myötä. Mikael kiinnostui parisen vuotta sitten sienestyksestä. Viime vuonna olimme ensimmäisen kerran sienimetsässä ja nyt tulimme uudestaan, kun Mikael tahtoi, kertoo Kiuru. Itäeurooppalaiseen sienikulttuuriin kuuluvassa Suomessa syödään useita sieniä, jotka esimerkiksi länsieurooppalaisia tapoja noudattavassa Ruotsissa lasketaan myrkyllisiksi, johtuen siitä, että ryöppäys ei kuulu heidän tapoihinsa selvittää Lampolahti. Ja jälleen amatöörisienestäjä oppii retkellä jotakin uutta. Teksti ja kuvat Suvi Hallikainen Pimeä metsä Perheen pienemmille tarkoitettu luontoaiheinen tapahtuma Pimeä metsä järjestetään Susisuolla perjantaina 8. lokakuuta Paikan päällä on lapsille tarkoitettu polku, jonka varrella on erilaisia tehtäviä - pimeässä metsässä! Tarjolla on makkaran- ja letunpaistoa sekä juotavaa. Lamput mukaan! Ilmoittautumiset: ma alkaen Porin Seudun Matkailu Oy Maisaan, puh Lisätietoja:

15 Uuden virkistysuimalan muoto näkyvissä Porin uusi uimahalli on noussut perustuskuopasta katutasoon ja rakennuksen pohjarakenteet ovat valmiit. Hallin muoto on jo kaupunkilaisten nähtävänä. Kesän aikana on asennettu kantavat palkistot paikoilleen. Työmaalla tehdään parhaillaan ikkuna- ja elementtiasennuksia sekä vesikattorakenteita. Vaativat seitsemän erikokoisen uima-altaan valutyöt ovat valmiina. Miltei mahdottomana pidetty tehtävä onnistui: 50 metrin altaan valu yhtenä kappaleena ilman liikuntasaumoja. Kylmä pakkastalvi aiheutti omat huolensa, kun vaativia ja vaikeita valutöitä tehtiin. Toisaalta hyvä näin, koska viime kesän helteillä vesitiiviyttä vaativien rakenteiden valutyöt olisivat jääneet tekemättä, toteaa rakennustöiden valvoja Kai Klink. Rakennusurakka on aikataulussa. Syksyn aikana päästään käsiksi hallin sisätöihin. Edessä on muun muassa mittavat laatoitustyöt ja erilaisten tekniikkajärjestelmien asennukset. Laatoitustöiden edetessä myös hallin värimaailma paljastuu vähitellen. Tarvitaan monta ahkeraa käsiparia tekemään töitä, jotta kaupunkilaiset pääsevät halliin uimaan vuoden kuluttua Porin Päivänä, pohtii Klink. Teksti Outi Vainikka-Majuri Kuva Suvi Hallikainen Uuden uimahallin ulkonäkö muuttuu, kun energiaratkaisuihin liittyvät aurinkokeräimet asennetaan katolle ja ulkoseiniin. Porilaista kulttuuria Turun kulttuuripääkaupunki ohjelmistossa Turku ja Tallinna ovat Euroopan kulttuuripääkaupungit vuonna Alun perin Turun juhlavuoden teemaksi tuli Turku palaa! Nyt, kun ensi vuoden ohjelmisto alkaa saada lopullisen muotonsa, kattoteemaksi on vaihtunut Kulttuuri tekee hyvää. Turku etsi avoimella hankehaulla innovatiivisia kumppaneita toteuttamaan Turku ohjelmaa. Porista on mukana kolme hanketta: Animoi, Musicam video Näe musiikkia ja Sytyke-hanke. Animoi! Animoi! on Porin taidemuseon ja Turun taidemuseon toteuttama näyttelysarja, joka esittelee kotimaisia ja ulkomaisia nykyanimaatioita. Sarja on osa Turku Euroopan kulttuuripääkaupunki ohjelmistoa. Animoi! esitellään Porin taidemuseon Mediapisteessä Sarjan käynnistää kuvataiteilija Timo Vaittinen, joka suunnittelee Mediapisteen visuaalisen ilmeen. Animoi! -sarjassa esitellään lisäksi Turun taideakatemian animaatiolinjalta valmistuneiden animaattoreiden Turun Anikistien sekä Helsingissä toimivan Animaation apupyörä -yhdistyksen jäsenien teoksia. Molempien yhdistysten jäseninä on pääasiassa nuoria animaation ammattilaisia, jotka toteuttavat animaatiotaidetta eikaupallisella, omaehtoisella periaatteella. Sarjan päättää italialaisten kuraattoreiden Anna Danierin ja Stefani Coletton kuratoima kooste, joka sisältää italialaisia sekä länsieurooppalaisia nykyanimaatioita. Porin taidemuseon pedagoginen yksikkö järjestää Animoi! -katsauksen yhteydessä teematyöpajoja koululaisille. Teksti Pia Hovi-Assad Kuva Timo Vaittinen Musicam video Näe musiikkia! Taidemusiikkia ja videotaidetta yhdistävä Musicam video valittiin ainoana itsenäisenä hankkeena Satakunnasta Turku ohjelmaan. Hankkeen toteuttaa porilainen Poikkitaiteellinen yhdistys Poike ry. Musicam videossa tuotetaan uusia teoksia, joissa video ja musiikki muovautuvat tasavertaisesti yhteen. Mukaan on kutsuttu ulvilalainen pianisti ja säveltäjä Maria Kallionpää ja porilaislähtöinen kuvataiteilija Arttu Merimaa sekä säveltäjä Markku Klami, sellisti Juho Laitinen, kitaristi Kimmo Rahunen, kuvataiteilija Milja Vii- Sytyke ja Puppet Kit Porin lastenkulttuurikeskus - Satakunnan lastenkulttuuriverkosto on mukana yhdentoista Taikalamppu-keskuksen ja Turun kaupungin yhdessä tuottamassa Sytyke-hankkeessa, joka kokoaa lastenkulttuuritapahtuman Turkuun lapsen oikeuksien päivänä ta sekä puolalaiset säveltäjä Aleksander Nowak ja kuvataiteilija Laura Pawela. Hanke tarjoaa taiteilijoille kansainvälisen työyhteisön, tuotannollisen tuen ja räätälöityä lisäkoulutusta. Parhaillaan on käynnissä Musicam videon taiteilijasymposium Turussa. Toista symposiumia suunnitellaan Villilä Studioille keväällä Teksti Tuuli Penttinen-Lampisuo Kuva Jan Virtanen Pianisti Maria Kallionpää Musicam videon Leikkiä ja maniaa -klubilla Porin Puuvillan Generaattorigalleriassa. Kuvataitelija Timo Vaittinen toteuttaa Porin taidemuseon Animoi! -näyttelysarjassa syksyllä 2011 stop-motion tekniikalla toteutettuja animaatioita. Kuvassa Demonic Style. Porin osahanke Puppet Kit pohtii identiteettiä ja sen rakentumista sekä suhtautumista omaan kehoon. Porilaisten ja turkulaisten 7-luokkalaisten työpajoissa osallistujat valokuvaavat itsensä ja toisensa. Kuvista kootaan omia ja toisten vartalon osia yhdistelemällä uusia outoja hahmoja. Kotilot, kamelit ja autotkin luovuttavat osiaan. Metamorfoosi alkaa kenen muotokuvia silloin syntyy? Porin lastenkulttuurikeskuksen Puppet Kit -työpajoissa syntyy marionettinukkemaisia hahmoja. Turussa Kauppakeskus Hansaan ja nuorten taide- ja toimintatalo Vimmaan tuleva näyttely koostuu porilaisten ja turkulaisten 7-luokkalaisten lasten muokkaamista kuvahahmoista. Näyttelyiden aikana performanssitaiteilija osallistaa nuoret yllättävällä tavalla. Kuvataiteilija Anne Salmela kutsuu saksalaisen performanssitaiteilija Stefanie Trojanin esiintymään ja tekemään taidelajiaan tutuksi yläkoululaisille. Teksti Annukka Tuppurainen

16 16 Juuret Porissa Kirsi Alm: En häpeile Porin murrettani Pori on kasvattanut monta journalistia suomalaisiin tiedotusvälineisiin. Kirsi Alm-Siira on yksi heistä. Hän on tietänyt, mitä on halunnut. Hän luottanut itseensä, tuntenut kykynsä ja osaamisensa. Prosessi on kuin merikapteenilla, on aloitettava journalismin alimmilta portailta. Matkan varrella selviää, onko kyvyille kysyntää. Kirsillä on ollut. Tapasin tv-kasvo Kirsi Almin ensimmäisen kerran syksyllä Olin juuri aloittanut Porin kaupungintalolla tiedottajana ja piti purkaa menneiden vuosien vanhat freelancer-suhteet. Helsingin Sanomien hommasta soitti kovin nuori naisääni. Taisin hiukan säikähtää, kun tapaamiseen ilmestyi kaunis, pienikokoinen ja todellakin nuori nainen. Äijätyyliin taisin ajatella: tyttö. Myöhemmin huomasin, että tuleva journalisti hankki opiskelurahoja myös vaatekaupan myyjänä. Rohkeus, uutteruus ja reipas mieli ovatkin päällimmäisiä ajatuksia Kirsi Almista. Hyväntuulisia ihmisiä ei ole kyynisellä media-alalla vaivaksi asti. Se oli erityisin päivä elämässäni. Noormarkun flikkoja Olen syntynyt ja viettänyt lapsuuteni Noormarkussa. Paikka on minulle edelleen tärkeä, sillä perheeni asuu siellä. Pori oli meille lähinnä paikka, johon mentiin ostoksille, mutta aikuisiässä Porista tuli enemmänkin kotini. Onneksi nyt Noormarkku on liittynyt Poriin, joten ei minunkaan tarvitse eritellä sen kummemmin, kumpi on minulle rakkaampi paikka. Kirsillä on edelleen tiivis suhde kotiseutuunsa. Hänellä ei ole ollut tarvetta inhoreaktioihin Porin suuntaan, kuten niillä, jotka tulkitsevat päässeensä täältä pois. Käyn Porissa noin kerran kuukaudessa. Tunnen Porin edelleen kodikseni, vaikka asunkin Helsingissä. Perheeni lisäksi minulla on Porissa hyviä ystäviä ja rakkaita kummilapsia. Porin murre kuuluu puheessani selvästi, enkä ikinä ole pyrkinyt siitä eroon. Televisio veti Kirsi Alm tunnetaan yhtenä SuomiAreenan urakkanaisista. Puuhaa riittää viikon aikana. Hänen mielestään Porissa on hyvä meininki. Surulliseksi hän sanoo tulevansa, kun Porista kuuluu uutisia maakunnan taantumisesta. Kun puhuttiin lentoyhteyden loppumisesta, hän sanoo turhautuneensa. Mutta. Yliopisto on tuonut kaupunkiin hyvää fiilistä ja energisiä opiskelijoita. Porin pitäisi pystyä pitämään heidät täällä. Työpaikka lienee useimmille tärkein tekijä, arvelee Kirsi. Hän itse halusi ammattiin, joka väistämättä vei pois Porista. Hakeuduin tv-työhön systemaattisesti. Ensin lehteen, sitten radioon ja lopulta televisioon. Olin kova jännittämään, joten radiotyö ennen televisiota oli minulle välttämätön ja hyvä koulu. Kirsi Alm-Siira tekee tällä hetkellä pääasiassa MTV3:n aamuja eli Huomenta Suomea. Työpäivä alkaa kello ja päättyy ennen puolta päivää. Perheen tytär Stella on 2,5-vuotias ja Kirsi tekee töitä normaalia vähemmän. Nyt kolmena päivänä viikossa. Julkisuus ei häiritse Toistuva tv-työ tekee ihmisestä väistämättä julkisuuden henkilön. Kirsi Almia se ei ole häirinnyt. En ole ikinä ollut kiusaantunut siitä, että minut tunnistetaan. Yleensä tunnistamista tapahtuukin harvoin. Olen kuullut usein: Olisit ihan sen uutistenlukijan näköinen, jos olisit kymmenen senttiä pidempi. TV:ssä näytän pidemmältä. Monelle on yllätys, että olen alle 160 senttiä! Voiko tehdä lehtijuttua ilman Googlea-hakua? Kirsi Almin nimellä neljä ensimmäistä hakua kertovat yhdestä sattumasta uutisia lukiessa. Tyyli on Kirsi Alm pyllähti Suomen maailmankartalle. Oli se hassua, mutta koko tapahtuma oli hassu. En edelleenkään tiedä, mitä oikeastaan tapahtui. Jotenkin vain päädyin lattialle. Naurun määrällä mitattuna se oli erityisin päivä elämässäni. Nykyään pystyn jo katsomaan pätkän netistä, jopa ilman häpeilyä. Tuoreeltaan tilanne oli kammottava. Onko työsi stressaavaa? En koe työtäni stressaavaksi. Olen nopea liikkeissäni ja tässä työssä se on tärkeää. Ainut, mikä työssäni tuntuu raskaalta ovat aikaiset aamuherätykset. Minulla on univelkaa aivan liikaa. Pori tutuksi tyttärellekin Kirsi Alm sanoo olevansa urheilufriikki. Se näkyy hänen arjessaan paljon. Rinnassa sykkii patasydän. Tarvitsen liikunta-annoksen useasti viikossa. Tällä hetkellä päälajini ovat juoksu ja aerobic. Tytär vie ison osan ajankäytöstä. Stellalle Pori ja etenkin mummu siellä ovat tärkeitä asioita. Haluankin, että Pori on osa tyttäreni elämää, kuten se on minullekin, sanoo Kirsi Alm-Siira. Teksti Tapio Furuholm Kuva MTV3:n arkisto Rinnassa sykkii patasydän

17 Naamas on kaunis niin kuin nuori nauris Toejoen koululla musiikinopetuksesta on moneksi. Luokassa soi karaoke, kantele ja punkkansanlaulut. Opetusta jalostetaan tietotekniikan tarjoamilla mahdollisuuksilla. Kehittäjänä toimii innostunut ja osaava asiantuntija, luokanopettaja Inkeri Hannula. Rämisevät c-kasetit ja oppilaiden taistot siitä, kuka saa soittaa luokan ainoaa kitaraa, ovat jääneet historiaan Toejoen koululla jo aikoja sitten. Inkeri Hannula on kahden vuoden ajan kehittänyt Opetushallituksen rahoituksella musiikinopetuksen internetsivustoa, joka on kaikille avoin ja helppokäyttöinen. Teostovapaa suomen- ja englanninkielinen sivusto perustuu suomalaiseen ja irlantilaiseen kansanmusiikkiin, joka on peräisin irkkubändiltä, jossa Hannula itse soittaa tinapilliä. Perinteistä kansanmusiikkia maustavat punk- ja hevitaustat ovat Hannulan siskonpojan käsialaa. Sivuston avulla oppilaat voivat esimerkiksi laulaa karaokea, julkaista itse säveltämäänsä musiikkia ja musiikkivideoita. Lisäksi sivustolta löytyy eri soitinten, kuten tinapillin, rumpujen, kanteleen ja pianon opetusta videoina. Ja mikä parasta: sivustoa voi käyttää koulunpenkin lisäksi kotona, ja se on soveltuva myös opettajille, jotka eivät osaa soittaa mitään soitinta. ei mene kaupalliseen levitykseen, Hannula neuvoo. Musiikinopetuksen internetsivusto löytyy osoitteesta: johon voi kirjautua sisään vieraana. Kansainvälisiä keskusteluita ja kenguruita Hannula aloittelee myös toimintaansa Opetushallituksen eräänä kansainvälisten asioiden projektikoordinaattorina. Yhtenä tavoitteena on kansainvälisyyden ja tietotekniikan yhdistäminen, jota on jo kehitelty Toejoellakin. Bremenissä sijaitsevan ystävyyskoulun kanssa Toejoen koulun oppilaat esimerkiksi näkevät webkameroiden avulla toistensa luokkatilanteita. Oppilailla on myös internetissä Moodle-sivusto, jossa voi vuoden aikana keskustella eri aiheista muiden maiden koululaisten kanssa. Hannula kertoo myös australialaisen pehmolelukengurun Suomen matkasta, jota oppilaat seurasivat blogissa. Kenguru kiersi 13 eri koulua. Laitteiden ja tuen puute historiaa Laitteiston vähäisyydestä tai tuen puutteesta Toejoen koululla ei kärsitä. Sekä Hannulan että Toejoen koulun atk-vastaavan Harri Kivisen mukaan koululla on erinomaiset puitteet käyttää tietokoneita opetuksen yhteydessä. Luokkavarustelut ovat juuri täy- dentymässä priimakuntoon niin, että joka luokassa on dokumenttikamera ja videotykki. Muun muassa IT- ja huoltopalveluista sekä opettajien kurssittamisesta vastaava Opetusteknologiakeskus OPETEK saa molemmilta isot kiitokset. Internet on tullut osaksi jokapäiväistä sekä opettajan että oppilaan elämää ja myös opetustavat kehittyvät koko ajan eteenpäin. Viiden tai kymmenen vuoden kuluttua läksyjä voidaan antaa netin kautta ja kotiopiskelupäivätkin yleistyvät, visioi Kivinen. Teksti ja kuva Suvi Hallikainen Neljäsluokkalaiselta Alisa Peltoselta sujuu karaoke kuin tanssi. Vieressä menossa mukana musiikinopetuksen sivuston kehittäjä Inkeri Hannula, jonka suunnitelmissa on karaokekilpailun järjestäminen Satakunnan alueen lapsille. Aineistoa saa käyttää ja nauhoittaa aivan vapaasti. Oppilaat voivat esimerkiksi laulaa päälle omia cd-levyjään, kunhan materiaali Kenguru muun muassa ajoi Lapissa moottorikelkalla ja Tyrnävällä sille tehtiin puutöissä sukset, naurahtaa Hannula. Lupa hypistellä Konttorissa leimataan itsensä töihin ja hiivatehtaalla kokeillaan hiivanpoljentakenkiä. Tehtailua! Tutki ja tunnista vanhoja vekottimia on Rosenlew-museossa lokakuussa avautuva näyttely, jossa lapset saavat koskea museotavaroihin. Konttorin, hiivatehtaan, konepajan ja sähkölaitoksen opasteina toimivat Björneborgs svenska samskolanin oppilaiden tekemät videot. On todella tärkeää, että lapset pääsevät kokeilemaan esineitä, mihin yleensä museoissa ei saa koskea. Historian tuntee paremmin hipaisemalla, museon intendentti Merja Nummi huomauttaa. Tämän vuoden aikana olemme panostaneet lapsia kiinnostaviin asioihin ja toiminnallisiin tehtäviin entistä enemmän. Tehtäväkorttien ja piirtämisen avulla lapset kokevat museon mielekkäänä, Nummi selittää ja kertoo tulevaisuuden suunnitelmista. Tavoitteena on lisätä kokeiltavia esineitä myös pysyvään näyttelyymme. Merja Nummi kertoo uudistetun museon olevan lapsi vielä itsekin. Tilat ja tavarat myytiin Porin kaupungille vuonna 2003 euron kauppahinnalla ja Satakunnan museon alaisuudessa Rosenlew-museo avasi ovensa ensi kerran vuonna Kokoelma haluttiin pitää täällä ja siksi se myytiin Porin kaupungille hyvään hintaan, valottaa Satakunnan Museon johtaja Juhani Ruohonen. Rosenlewin vaikuttamaa historiaa voi nähdä ympäri Porin keskustaa eri rakennuksissa ja maisemissa, Merja Nummi kuvailee Rosenlewin tärkeyttä Poriin ja porilaisten kulttuurihistoriaan. Melkein jokaisen porilaisen suvusta löytyy joku, joka on työskennellyt Rosenlewin tehtailla, Nummi lisää hymyillen. Teksti Milja Malin Perusnäyttelyssä esitellään Rosenlewin-yhtiön historiaa ja tuotantoa vuosilta Kotineuvos Olavi Koskisen kokoaman tehdasmuseon avajaisia vietettiin vuonna Museorakennuksena toimiva kruunun viljamakasiini on 1860-luvulta. Kuva Milja Malin Ennen tirehtöörit istuivat muutenkin eristäytyneinä konttorissaan arvokkaasti simpsetit kaulassa. Työväen kanssa ei juuri juttusille alettu, näin todetaan Markku Similän kirjassa nimeltä Yhtä näytön paikkaa. Kuva Seikun sahan konttorista 1900-luvun alusta. Näyttelyssä pääsee itsekin kokeilemaan kirjoituskone-vekotinta tehtaanjohtajan valvonnassa. Kuva Rosenlew-museo Tehtailua! Tutki ja tunnista vanhoja vekottimia näyttely Rosenlew-museossa, osoite Kuninkaanlahdenkatu 14.

18 18 Henkilökunnan harrastuksia Metsämies Hatanpään paras vuodenaika on nyt Harvapa meistä odottaa innolla syksyä, mutta Hallintokeskuksen Talouspalvelut-yksikössä työskentelevälle kaupunginkamreeri Tuomas Hatanpäälle se on paras vuodenaika. Silloin hän pääsee lempiharrastuksensa metsästyksen pariin. 32-vuotias Tuomas Hatanpää on monen polven noormarkkulaisia. Tuomas on onnellisesti naimisissa ja kahden prinsessan isä. Koti on uudessa omakotitalossa lähellä Noormarkun keskustaa, mutta kuitenkin keskellä metsästysmaita. Harrastus on verenperintöä Pikkupoikana Tuomasta innostivat aseet, liikkuminen isojen miesten seurassa ja saalis. Nyt aikuisena metsään vetää enemmän rauhoittava luonnossa liikkuminen, raikas ulkoilma ja hyvä seura. Metsästyskoirien kouluttaminen kasvattaa isännänkin luonnetta ja vahvistaa hermoja. Kodin pihapiiriä vartioivat labradorinnoutajat Emma ja Lahja sekä harmaa norjanhirvikoira Jekku. Suoritin metsästäjätutkinnon 13-vuotiaana ja olen siitä asti ollut mukana Pyntösjärven Ympäristön metsästysseurassa ja hieman myöhemmin Ahlaisten metsästysseurassa. Yliopisto-opintojen ohessa suoritin vuoden kestävän riistamestarikurssin, joka on ammattimaiseen metsästykseen liittyvä koulutus, Tuomas Hatanpää kertoo. Jahtimies Hatanpään riistavalikoimaan kuuluvat kyyhkyt, metsäkanalinnut, sorsat sekä kotimaiset sorkkaeläimet. Hän on myös käynyt Virossa villisikajahdissa. Suurin hirvisaalis on ollut 250-kiloinen ja 9-piikkinen. Paras metsästysmuistoni on Taivalkoskella saatu ukkometso, mikä on kokemuksena harvinaista herkkua länsisuomalaiselle. Riistan isäntä valmistaa itse alusta loppuun ja tällä hetkellä paras reseptivinkki on paistettu sorsa kermaviherpippurikastikkeessa. Riistaa on tarjolla kotipöydässä viikoittain. Huvia ja hyötyä Piha-alueemme tuntumassa liikkuu viikoittain riistaeläimiä, koska ruokin niitä säännöllisesti. Ruokinta on yksi osa riistanhoi- toa. Siten pyrin eläinten elinympäristöjen parantamiseen, pienpetokantojen supistamiseen ja riistakannan seurantaan. Riistanhoito vie selvästi isomman ajan kuin varsinainen metsästys. Sen kautta myös vanhin tyttäreni on alkanut kiinnostua isän harrastuksesta, Tuomas Hatanpää iloitsee. Hatanpää kertookin, että metsästysseurojen ukkoutuminen on ohitettu, sillä nuoria on tulossa mukaan. Seurat tekevät aktiivista työtä nuorten metsästysharrastuksen alkumetreillä. Tiukentunut aselupahallinto ei ole ongelma metsästäjille. Itse aikoinani jännitin melkoisesti astellessani nimismiehen eteen pyytämään ensimmäistä aselupaani, Tuomas Hatanpää muistelee. Metsästys on myös yhteiskunnallisesti merkittävä harrastus. Liikenneturvallisuuden lisääntymisen ja virkistysarvon lisäksi saaliiksi saadulla lihalla on huomattava kansantaloudellinen merkitys. Metsästäjätutkinnon suorittamisen lisäksi tarvitaan varusteita. Hatanpään mielestä alussa riittää halvempi ase, joka voi olla tuliase Elokuun sorsastuksen aloituspäivän iltalento tuotti nipullisen heinäsorsia. Tällä kertaa kaupunginkamreeri Tuomas Hatanpään mukaan jahtikaveriksi pääsi labradorinnoutaja Emma. tai metsästysjousi. Harrastuksen vakavoitumisen kautta tarvikkeita kertyy helposti tuhansien eurojen edestä. Perustetaan metsästyskerho? Olen muutamassa tilaisuudessa väläytellyt kaupungin työntekijöiden oman metsästyskerhon perustamista. Asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä minuun sähköpostilla tai puhelimitse, toivoo Tuomas Hatanpää. Teksti ja kuva Esa Kohtamäki Haaste Porin kaupungin johto haastoi kaupungin työntekijät ja päättäjät käyttämään pyöräilykypärää. Onko työpaikassanne huomattu haaste ja keskusteltu siitä? Kypärähaaste on otettu hyvin laimeasti vastaan! Syyskuun alkuun mennessä vain vajaa 40 henkilöä on allekirjoittanut sen. Päättäjiä ei ole vielä mukana! Tämä haaste edellyttää omaa avointa sitoutumista käyttämään kypärää. Muilta on helppo vaatia oikeaa käytöstä, mutta oma sitoutuminen on jo monelle iso kynnys. Haluan pitää pääni. Siksi käytän kypärää., kerroin Liikenneturvan mainoksessa jo vuonna Haluan näin omalla esimerkilläni edistää kypärän käyttöä. Otan haasteen vastaan ja haastan kaikki kaupungin viranhaltijat ja työntekijät sekä luottamushenkilöt käyttämään pyöräilykypärää ja olemaan näin hyvänä esimerkkinä oman ja muiden liikennetuvallisuuden maksimoinnissa. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja voimassa lokakuun loppuun Liikenneturvallisuus ei synny hetkessä, se ei parane yhdestä teosta, vaan se on monen eri asian summa. Mieti tarkasti, kannattaisiko sinun lähteä edesauttamaan pyöräilykypärän käyttöä. Haaste on lähetetty hallintokuntiin ja se on voimassa lokakuun loppuun. Miksi haaste heitettiin? Porista pyöräilykaupunki! Pyöräily on Porissa hyvin suosittua ja olosuhteet ovat kaikin puolin hyvät. Pyöräilyä varjostaa kuitenkin monet poliisin tietoon tulleet kolarit, yli 60 onnettomuutta vuodessa. Lisäksi sattuu paljon kaatumisvahinkoja. Kaikissa näissä päähän kohdistuvat vammat ovat mahdollisia ja niiden vakavuus on vain pienestä kiinni. Käytän pyöräillessäni kypärää. Suosittelen sen käyttöä muillekin. Markku Setälä Perunannostajaiset Kirjurinluodossa Puistotoimen alueelle Kirjurinluotoon on istutettu 0,2 hehtaarin verran perunaa, joita porilaiset voivat tulla keräämään. Kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen kertoo, että idea perunoiden istuttamisesta lähti kaupunkipuistohankkeesta. Mietimme, miten saamme ihmiset puistoihin ja osallistumaan yhdessä niissä tapahtuvaan toimintaan. Perunannosto kuulosti mielenkiintoiselta ja se ajoittuu sopivasti Porin Päivän tienoille, Ahonen toteaa. Tarkemmasta ajankohdasta päätetään vasta viime tipassa säätilan mukaan. Ilmoitamme tarkemman nostopäivän Pori.fi -uutisissa ja Satakunnan Kansan Tapahtumatosiossa. Perunoiden kaverina kasvatetaan hieman maa-artisokkaa, jota saa myös viedä kotiinsa. Viime vuonna Porin Martat antoi maa-artisokkavinkkejä kokemattomille. Mukaan kannattaa ottaa ämpäri tai pussi, mihin saaliinsa voi kerä- tä. Saappaat on myös hyvä olla jalassa mutaisella pellolla ja tietenkin iloinen mieli, Ismo Ahonen listaa perunamaalla tarvittavia välineitä. Ahosen mielestä perunannostajaisiin kannattaa tehdä reissu lasten kanssa, mutta sieltä ei kannata myöhästyä. Viime vuonna ilman perunoita jääneet olivat harmissaan. Puistotoimella ei ole suurta hommaa perunoista, sillä ne pidetään hyvin luomuina. Viime syksynä perunamaalle tuli parisataa henkeä ja aikaa perunannostoon kului vain kaksi tuntia. Teksti Milja Malin Kuva Veijo Marin

19 Porin Päivä juhlistaa Noormarkkua Pimeät illat ja syksyiset sateet ovat jälleen täällä, mutta silti on juhlan aika. Porin Päivä tarjoaa jo 50. kerran kulttuuria, huveja ja avoimia ovia kaikille lähiseutujen asukkaille. Tänä vuonna tapahtuma on pyhitetty Noormarkulle, teemaksi nivoutui Noormarkku uusi osa Poria. On ollut puhetta ajankohdan muuttamisesta, koska syksyinen sää on aina epävarma. Toisaalta syksyllä on vähän muita tapahtumia, joten Porin Päivän ajankohta on sopiva, toteaa tapahtumaa järjestävä Pori-Seuran puheenjohtaja Timo Koivisto. Tärkeintä on ihmisten yhteensaattaminen, mutta toisaalta maakunnan pääkaupungin jalustalle nostamisella halutaan myös avata asukkaiden silmiä. Ihmiset eivät aina helposti huomaa, kuinka erinomainen paikka Pori on, pohtii Koivisto. Uusia tuulia ja uusia kujeita Koiviston idea siitä, että perinteinen Noormarkku-viikko voitaisiin tänä vuonna nivouttaa Porin päivän yhteyteen, otettiin ilolla vastaan. Noormarkun sivistyslautakunta antoi Noormarkku-viikon järjestelyn perinnöksi Noormarkun kotiseutuyhdistykselle, jonka budjetti on kuitenkin hyvin pieni, selvittää Noormarkku-viikon järjestelytoimikunnassa pitkää päivää ahkeroiva Tuula Lindfors. Lindforsille tapahtuman järjestäminen on tullut tutuksi jo entisessä työssä Noormarkun sivistystoimistossa. Kuntaliitoksen myötä työpaikka vaihtui Porin vapaa-aikavirastoon. Kommelluksiltakaan ei aina Noormarkku-viikon järjestelyissä voi välttyä. Joskus on laitettu konserttiin tuolit kauniisti kaikille kuulijoille ja sitten viime metreillä väen vängällä otettu pois orkesterin vaatimuksesta, kun ei oikein ole sopinut konsertin imagoon. Oltiin kuulemma jotain raittiusseuralaisia. Silloin se ei naurattanut, mutta jälkeenpäin kyllä, kertoo paljasjalkainen noormarkkulainen Tuula Lindfors huvittuneena. Tule ja tutustu! Lauantaina Porin torilla noormarkkulaiset kädentaitajat myyvät tuotteitaan. Noormarkun torvisoittokunta soittaa muun muassa Porilaisten marssin ja Helena Lehti laulaa Noormarkku-valssin. Noormarkun noomit laulavat vanhoja, 1800-luvulta kerättyjä noormarkkulaisia kansanlauluja ja Time Step ry:n tanssijat pyörähtelevät musiikin tahdissa. On siellä yksi noormarkkulainen entinen tangoprinssikin Veijo Haavisto laulamassa, listaa Lindfors. Perinteitä kunnioittaen torilla on luvassa tietenkin myös ohrakryynivelliä, nahkiaisia ja ristiinnaulittua kalaa. Heti Porin Päivän pääjuhlan jälkeen kello 13 torilla alkaa pärekorinheiton epäviralliset MM-kisat. Sunnuntaina porilaisilla on mahdollisuus vierailla Noormarkun eri kohteissa ja Noormarkkuviikon tapahtumissa. Esimerkiksi Ahlströmin Ruukin maisemaan ja historiaan pääsee tutustumaan opastetulla kävelyretkellä. Teksti Suvi Hallikainen ja Tapio Furuholm Kuva Suvi Hallikainen Porin Päivä Noormarkku-viikko Kotiseututalo Kahari on Tuula Lindforsille paljasjalkaisena noormarkkulaisena tuttu paikka. Talolla on avoimien ovien päivä sunnuntaina Tarjolla on kaffetta, pullaa ja ohrakryynivelliä. Silloin myös lasketaan perinteisesti vappuna salkoon nostettu Noormarkku-viiri. P S I K A R I R A L L I O M I A M U I N O I N H A R L E M A N T O N K I R J U R I N L U O T O A A T E J I T A S K U A T L A S E R A T S U L A T U L L A L U U H A I L L A O U R A L A P S U U S A P E T R U O J A T H U P I V E I K O T S A N A M J U P I T E R R A K K I N E I L T A S A T U E R A I L O K O O T N A A T A T A L A T I A O I T I S A I K A P P A V U R A A T I H U O N E E N P U I S T O S U O T R O S S K I T S A A T U L V I L A S O T A R A T S U T T A I N T Ä I T T U H O I S A Kilpailu Kesäkuun Karhunpalveluksen, ristikko nro 1:n ratkaisu Vastauksia saapui kaikkiaan 31 kpl. Voittajat: 1. palkinto, Pori Jazz t-paita: Salla-Mari Rosendahl 2. palkinto, Tuntematon saaristo -kirja: Iiro Vesivalo 3. palkinto, Toiset satakunta herkkua -kirja: Elina Rahtu Onnittelut! Kirjurinluodon Ihaa-aasi oli myös innoissaan Porin tapahtumakesästä. Keksi puhekuplaan Porin kesän slogan! Paras slogan palkitaan. Ehdotukset sähköpostiosoitteeseen: mennessä. Kuva Milja Malin Porin kaupungin henkilöstölehti Ilmestymispäivä: Lehti löytyy netistä: Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön: Karhunpalveluksen toimituksen osoite: Taitto: Heli Koskela, viestintä ja tapahtumat Painopaikka: Allatum Oy,Pori Päätoimittaja Toimitusneuvoston puheenjohtaja Toimitussihteeri Tapio Furuholm viestintä ja tapahtumat Helena Metsälä henkilöstöpalvelut Ulla Keskinen viestintä ja tapahtumat Toimitusneuvosto: Piia Hellsten, porin palveluliikelaitos, Sari Kahri, satakunnan ammattikorkeakoulu, Jan- Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Kohtamäki, koulutusvirasto, Ulla Kudjoi, ympäristövirasto, Sirpa Mannila, porin vesi, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Outi Vainikka- Majuri, tekninen palvelukeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirasto. Kannen kuva Porin Päivän torijuhlan antimista nauttivat varatuomari Kaarlo Saarenheimo ja toimittaja Toivo Nurmi. Kuva Satakunnan Museon kokoelmat.

20 20 Framilla Jarmo Rantamäki: Mielenkiintoinen työ ja porukan hyvä henki tuovat positiivista energiaa Jarmo Rantamäki (vas.) iloitsee, että verstaalle saatiin uudet asianmukaiset puuntyöstökoneet. Uusien koneiden käyttöönottoa Rantamäen kanssa ovat valmistelemassa sähköasentaja Seppo Lehtihaka ja puuseppä Alpo Södergren. Jarmo Rantamäki 45-vuotias TPK:n palvelukseen kirvesmieheksi vuonna TPK:n puusepän verstaan esimies vuodesta Asuu vaimon kanssa Isojoenrannalla. Harrastaa järjestötoimintaa, kesällä mökkeilyä ja talvella hiihtoa. Suorittaa tekniikan erikoisammattitutkintoa ja lopputyö valmistuu vuoden 2010 aikana. Teknisen palvelukeskuksen TPK:n puusepänverstaan esimies Jarmo Rantamäki vaihtoi vuonna 2008 terveydellistä syistä fyysisesti raskaasta kirvesmiehen työstä puusepänverstaan esimiehen työhön. Uudelleensijoitustoimet eivät sujuneet käden käänteessä, vaan siihen kului aikaa ennen kuin sopiva paikka löytyi. Hän on tyytyväinen tähän järjestelyyn, joka ottaa huomioon sairauden asettamat rajoitukset ja mahdollistaa työuran jatkumisen. Pitää itse olla sinnikäs ja osoittaa esimiehilleen olevansa tosissaan ja sitoutunut tekemään työtä, listaa Rantamäki tuntojaan. Rantamäki kiittelee vuolaasti alaisiaan, jotka ovat ottaneet hänet hyvin vastaan, jolloin oma sopeutuminen joukkoon on ollut helppoa. Olen kai oppinut jotain, kun en saa enää yhtä paljon neuvoja ja palautetta kuin alkuaikoina. Meillä on yhteisenä periaatteena, että asioista puhutaan avoimesti, eikä niitä kuiskutella kulman takana, kertoo Rantamäki. Työtehtävien vaihtuessa Rantamäelle tarjottiin mahdollisuutta suorittaa tekniikan erikoisammattitutkinto. Hän tarttui empimättä tarjoukseen. Olen tyytyväinen saamaani koulutukseen. Sain hyvät eväät suoriutua esimiestyöstä. Koulutus on aina hyvästä, koska se antaa uutta näkökulmaa tehdä ja kehittää omaa työtään, miettii Rantamäki. pieniä tuotantosarjoja ja erikoisosaamista Puusepänverstas sijaitsee Ulasoorintie 9:ssä. Verstaalla työskentelee viisi puuseppää. Kyseessä on pieni erikoisyksikkö, joka pystyy tuottamaan nopeasti asiakkaan toiveiden mukaisesti yksittäisiä tai pieniä sarjoja esimerkiksi kalusteita ja ikkunoita. Kalusteet asennetaan paikalleen sopimuksen mukaan, kuten PSYL:n luokkien remontissa kesällä TPK:n rakennuttajien tilaukset työllistävät eniten verstasta, mutta muidenkin hallintokuntien tilaukset ovat tervetulleita. Meidän konekantaamme uusittiin keväällä. Saimme uuden oiko- ja tasohöylän sekä talttaporakoneen käyttöömme. Toisaalta etsimme työvälineeksi sopivaa ohjelmistoa, jonka avulla pystymme paremmin ja nopeammin antamaan työn hinnan tilaajalle. Tämä parantaa asiakaspalvelua ja auttaa talouden seurannassa, toteaa Jarmo Rantamäki. Teksti ja kuva Outi Vainikka-Majuri Tekniikan erikoisammattitutkinto Tekniikan erikoisammattitutkinto on työnjohtokoulutus, jonka avulla kokeneista ammattiosaajista, kuten kirvesmiehistä, koulutetaan työmaaesimiehiä. Työmaaesimiehistä on ollut pulaa, kun työmaamestarit eläköityvät, eikä rakennusmestareita enää kouluteta. Erikoiskoulutuksella pyritään helpottamaan tätä ongelmaa. Ensimmäinen TPK:lle räätälöity 1,5 vuoden pituinen koulutus alkoi vuonna 2008 ja siihen osallistui liki 20 henkilöä. Koulutus toteutettiin yhteistyössä WinNovan kanssa. TPK:n väkeä osallistuu myös tänä syksynä alkavaan Prizztech Oy:n hallinnoimaan tekniikan esimieskoulutukseen. Uudelleensijoittamistoiminta Uudelleensijoittamistoiminta tähtää työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseen, työtehtävien mielekkyyden säilyttämiseen ja työurien pidentämiseen. Työntekijöiden keski-iän noustessa tarve keventää fyysisesti kuormittavaa työtä lisääntyy. Hallintokunnissa tehdään paljon työtä näiden asioiden eteen muun muassa tekemällä erilaisia työjärjestelyjä, tehtäväkuvien muutoksia ja uudelleensijoituksia. Tulevaisuudessa tämän tyyppinen toiminta lisääntyy olennaisesti, koska myös varhaisen tuen malli tehostaa ennaltaehkäisevää työssä jaksamista.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä 2 Sisällysluettelo SAVUTTOMUUSOHJELMA 1. Savuttoman työpaikan määritelmä... 3 2. Savuton Forssan kaupunkityöpaikka...

Lisätiedot

Loviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa.

Loviisan kaupunki on savuton työpaikka 1.1.2014 lukien. Ohjetta sovelletaan kaikissa kaupungin työpaikoissa ja kaupungin järjestämissä tilaisuuksissa. Liite 1 Hkj 18.4.2013 LOVIISAN KAUPUNKI 18.4.2013 OHJE SAVUTTOMASTA LOVIISASTA Ohjeen tarkoitus Loviisan kaupunki haluaa edistää henkilöstönsä tupakoimattomuutta. Savuttomuus koskee kaikkien tupakkatuotteiden

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015

TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TAATALAKESKUKSEN KUUKAUSIOHJELMA LOKAKUU 1.-31.10.2015 TERVETULOA MUKAAN! Taatalakeskus Sulkavuorenkatu 6 Tiedustelut p.050 438 4319 tai katharina.hau@tvpy.fi ESITTELYSSÄ LOKAKUUN RYHMIÄ: YMPÄRISTÖTAIDE-

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Liitteenä vetoomus, liite 2.

Liitteenä vetoomus, liite 2. SAVUTON KUNTA -VETOOMUKSEN HYVÄKSYMINEN 409/01.010/2009 KH 61 Tupakkatuotteiden käyttö on suuri yksittäinen terveysriski niin Suomessa kuin kaikkialla teollisuusmaissa. Suomessa on nykyisin noin miljoona

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Savuton duuni, nuuskaton huuli

Savuton duuni, nuuskaton huuli Savuton duuni, nuuskaton huuli Valo ja Olympiakomitea haastavat jäsenjärjestönsä savuttomiksi ja nuuskattomiksi työpaikoiksi. Mukaan pääsee, kun on henkilöstönsä kanssa sopinut kriteereiden toteutumisesta

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus Lauritsalan pilotin tilannekatsaus 7.3.2014 Minna Lignell, Marja Kosonen, Ritva Simpanen, Satu Simolin Taustalla palveluverkkouudistus Eksoten johtoryhmä on määritellyt organisaation strategianmukaiset

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Preventio perusterveydenhuollossa, Hjelt Instituutti, Helsinki 21.10.2011 Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Kari Reijula professori Helsingin yliopisto Miten TTH toimii tupakoinnin vieroituksessa?

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot