Toimintaympäristö ja kehittämisen lähtökohdat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintaympäristö ja kehittämisen lähtökohdat"

Transkriptio

1 KIRKKONUMMEN KUNTA Elinkeinopoliittinen ohjelma Toimintaympäristö ja kehittämisen lähtökohdat

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kirkkonummi on pääkaupunkiseudun läntinen kehyskunta Suomenlahden rannikolla. Laadukkaan asumisen, hyvien palvelujen ja liikennejärjestelmien kehittäminen lisäävät kunnan houkuttelevuutta uusien yritysten sijaintipaikkana. Kaksikielisen kunnan kasvu on voimakasta ja kuntaan muuttaa paljon nuorta väestöä. Kirkkonummella asuu Suomen viidenneksi koulutetuin väestö. Vuoden 2010 asukasluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin :een. Helsinkiin on Kirkkonummelta matkaa noin 20 km ja Helsinki-Vantaan lentokentälle noin 40 km. Kunnan läpi kulkevat Helsinki-Turku -rantarata sekä kantatie 51 Helsingistä Hankoon ja E 18 Helsingistä Turkuun. Moottoritieyhteys Helsinkiin valmistuu vuonna Pääkaupunkiseudun kehäväylä Kehä III päättyy lännessä Kirkkonummelle. Kunnan joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Kirkkonummella toimii noin 1300 yritystä. Suurista kansainvälisistä yhtiöistä ovat edustettuina Ericsson, Danisco, Prysmian Cables ja Saint-Gobain. Hyvä sijainti, osaava työvoima, ympäristön moninaisuus, korkealaatuinen asuinympäristö sekä ympäröivän alueen ostovoima houkuttelevat kuntaan uusia yrityksiä. Kunnan väestönkasvu nostaa palvelutarjonnan kysynnän uudelle tasolle. Elinkeinopoliittisen ohjelman mukaisilla toimenpiteillä: parannetaan yritysten toimintaympäristöä kehitetään työvoiman osaamista lisätään päätöksentekojärjestelmän yrityslähtöisyyttä kehitetään sidosryhmätahojen välistä yhteistyötä ylläpidetään hyvätasoisia yrityspalveluja edistetään kuntakeskuksen kasvua seudulliseksi palvelukeskittymäksi Elinkeinopoliittisen ohjelman tavoitteelliset toimenpiteet vuonna 2010 Vuonna 2010 Kirkkonummen kunta on asettanut päätavoitteikseen seuraavat toimenpiteet: 1. Nuorten oppisopimuskäytännön kehittäminen (pilottihanke) 2. Seminaari yrityksille suunnatusta koulutuksesta 3. Kotipalvelualan sertifiointikoulutuksen kehittäminen 4. Ns. Jorvaksen kolmion suunnittelu 5. Pienvenesatamakapasiteetin ja oheispalveluiden suun nittelu Meri-Kantvikiin (Helsinki yhteistyö). Strömsbyn teollisuus-alueen kehittäminen 6. Verkostoyhteistyön kehittäminen 7. Kuntamarkkinointi (erityisesti yritysalueet) Kunta huolehtii tasapainoisesta kehityksestä, kilpailukykyisistä palveluista sekä monipuolisesta asuntotuotannosta ja riittävästä yritystonttitarjonnasta. 2

3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yli sadan hengen yritykset Kirkkonummella vuonna 2008 Työntekijöitä (noin) Oy L M Ericsson Ab 900 Varuboden konserni 420 Danisco 390 Nordic Aluminium konserni 300 Prysmian Cables and Systems 270 Suomen Sokeri Oy 220 Klinger Finland konserni 130 Gyproc Oy 130 Delipap konserni 100 Kirkkonummen toimipaikat ja niiden henkilöstö 2007 Toimipaikat Henkilöstö kpl lkm Alkutuotanto (2%) Teollisuus (25%) Rakentaminen (10%) Kauppa ja majoitus (24%) Kuljetus, varast. ja tietoliik (8%) Yksityiset palvelut (20%) Julkiset palv (10%) (so-te, koul. muu) Yhteensä (100%) Työssäkäynti työpaikan sijaintikunnan mukaan 2007 Kirkkonummen työllinen työvoima Työpaikan kunta Kirkkonummi 5929 Helsinki 4815 Espoo 4502 Vantaa 836 Lohja 176 Vihti 118 Kauniainen 100 Siuntio 98 Tuusula 45 Turku 41 Nurmijärvi 33 Kerava 32 Inkoo 30 Tampere 26 Tammisaari 23 Hyvinkää 20 Järvenpää 18 Karjaa 17 3

4 Elinkeinopoliittisen ohjelman tausta Tammikuussa 2009 päätettiin käynnistää elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelutyö Kirkkonummen kunnan ja Kirkkonummen yrittäjät ry:n välisen neuvottelun tuloksena. Edellisen kerran kunnassa on laadittu elinkeinopoliittinen strategia ja toimenpidesuunnitelma kymmenen vuotta sitten v erillisenä ohjelma-asiakirjana ja sitä edellinen strategia vuonna Elinkeinopoliittinen ohjelma määrittää yhdessä vuonna 2010 laaditun Maankäytön kehityskuva asiakirjan kanssa Kirkkonummen tahtotilan ja lähivuosien kehittämislinjaukset. Ohjelma noudattaa Kuntastrategia 2016:n päälinjauksia ja sillä on yhtymäkohtansa myös kunnan kaavoitusohjelmaan. Prosessiin kutsuttiin mukaan laaja joukko paikallisten yritysten edustajia sekä asiantuntijoita eri koulutus- ja kehittämisorganisaatioista pääkaupunkiseudulta sekä kunnan päättäjiä. Kunnan kehittämismahdollisuudet koet tiin aiheelliseksi arvioida myös ulkopuolisten tahojen näkökulmasta katsottuna. Prosessin tuloksena kootun toimenpideohjelman pohjalta laadittiin elinkeinopoliittisen ohjelman strategiadokumentti. 3. Rohkeutta ja riskinottoa: strategia ja toimenpiteet on laadittava olemassa olevien vahvuuksien varaan, mutta sen on myös kyettävä tunnistamaan tulevaisuuden erikoistumisen ja uudistumisen edellyttämiä mahdollisuuksia. Kehityksen haasteet ja mahdollisuudet Kirkkonummi osana metropolialuetta Oman erityispiirteensä metropolialueeseen luo sen kansainvälisyys. Helsingin metropolialue on Suomen tärkein kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitäjä. Suomeen tehtävistä ulkomaisista investoinneista yli puolet kohdistuu pääkaupunkiseudulle ja alueelle virtaa ulkomailta asiantuntijoita, opiskelijoita ja työvoimaa. Helsingin seudulle on sijoittunut yhteensä noin 1500 ulkomaalaista yritystä. Näistä 4 suurta globaalia yritystä toimii Kirkkonummella (Ericsson, Danisco, Prysmian Cables & Systems, Saint- Gobain). Kunta edistää mahdollisuuksiensa mukaan korkean tason osaamista vaativan tuotannollisen toiminnan sijoittumista alueelleen jo toimiviin yrityskeskittymiin ja uusille kaavoitettaville alueille. Suunnitteluprosessin aikana pidettiin esillä kolmea perusasiaa ja onnistumisen edellytystä: 1. Tahtotilan kirkastaminen: sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistä käsitystä siitä, mihin elinkeinopolitiikalla pyritään ja mitkä ovat keskeisimmät tavoitteet; 2. Kokonaisvaltaista kehittämisotetta, takertumatta hallinnonalarajoihin: elinkeinopolitiikan edellytyksistä vastaaminen ja toimenpiteisiin sitoutuminen edellyttää elinkeinopoliittisten tavoitteiden linkitystä koko kunnan strategiaan ja koordinaatiota, joka turvaa sen, ettei ohjelma jää vain yhden toimialan asiaksi. Elinkeinopoliittisen ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteutuminen on riippuvainen siitä, miten muut kunnan toimialat huomioivat ohjelman omassa toiminnassaan. Tuloksekas ja menestyksellinen elinkeinopolitiikka edellyttää myös maankäyttö-, asumis- ja liikennesektorin, palvelujen ja kuntamarkkinoinnin yhdistämistä tavoitteiden toteutukseen; Kunnan toimintaympäristössä yksi keskeisimmistä muutoksista on ollut ns. metropolipolitiikan ja kansallisen kilpailukykyohjelman yhä vahvempi mukaantulo seudullisen päätöksenteon ohjaukseen. Kunta liittyi kesällä 2009 PKS-KOKO ohjelman (pääkaupunkiseudun kilpailukykyohjelma) kautta tiiviimmin mukaan yhteisiä kehittämishankkeita toteuttavaan työhön Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa. Vuonna 2009 valmistunut metropolialueen kilpailukykystrategia sekä vuonna 2010 solmittu valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus määrittelevät neljä keskeistä painopistealuetta Helsingin seudun kehittämiselle: 1. Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen kunnat laativat yhdessä valtion, oppilaitosten ja asuntosektorin toimijoiden kanssa toimintasuunnitelman ulkomaalaisille asiantuntijoille, tutkijoille ja opiskelijoille suunnatun asumisen markkinoiden kehittämiseksi 4

5 kaupungit parantavat Helsingin seudun korkeakoulukampusten välisiä joukkoliikenneyhteyksiä käynnistämällä yhdessä valtion kanssa erityisen kutsuliikennejärjestelmän pilotoinnin pääkaupunkiseudulla kampusten sisäiseen ja väliseen liikenteeseen 2. Hyvän elämänlaadun sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön rakentaminen kehitetään toimintamalli kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävien suurtapahtumien ja arvokisojen järjestämiseksi sekä tapahtumaympäristöjen ja tiede- ja kulttuurilaitosten tukemiseksi. yhteiset hankkeet, joissa kehitetään tuotteita, palveluja ja toimintamalleja liittyen erityisesti energiatehokkuuteen, liikkumiseen, palvelujen tarjontaan ja ihmisten arkeen ja osallisuuteen 3. Käyttäjälähtöisten innovaatioympäristöjen vahvistaminen ja julkisten hankintojen kehittäminen kunnat ja valtio luovat yhteisiä käytäntöjä innovaatiotoiminnan uusien muotojen kehittämiseen ja kokemusten vaihtoon, erityisesti liittyen käyttäjälähtöisiä innovaatioympäristöjä (Living Labs) kunnat ja valtio kehittävät yhdessä yksityisen sektorin kanssa uusia toimintatapoja julkisten palveluiden uudistamiseksi sekä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutarjonnan kehittämiseksi. Tämä edellyttää muun muassa edellytysten ja käytäntöjen luomista innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntämiselle 4. Metropolialueen kansainvälistyminen ja kytkeytyminen globaaleihin verkostoihin metropolialueen vahvistumista vetovoimaisena maailmanluokan innovaatiokeskittymänä edistetään Helsingin seudun asemaa Itämeren alueen merkittävänä keskuksena vahvistetaan Kirkkonummi on osa Helsingin metropolialuetta ja toimii omalta osaltaan kaikkien neljän painopisteen mukaisesti. Kunnassa toimivat esimerkiksi valtakunnallisesti tunnettu JTO Johtamistaidon opisto ja Ericsson -konsernin globaalisti merkittävä tuotekehitysyksikkö sekä perustutkimusta edustava valtion tutkimuskeskus Geodeettinen laitos. Otaniemen teknologiakeskittymä on hyvien liikenneyhteyksien päässä kunnasta. Kunta panostaa voimakkaasti investoiden laadukkaan ja viihtyisän elinympäristön rakentamiseen lähivuosina. Suomeen on ennustettu lähivuosikymmeniksi väestön ikärakenteesta johtuvaa pahenevaa työvoimapulaa, jota on paikattava työperäistä siirtolaisuutta lisäämällä. Helsingin seudun menestyminen kansainvälisissä vertailuissa asuin- ja toimintaympäristönä vaikuttanee myönteisesti päätöksiin muuttaa maahan. Kirkkonummellekin on odotettavissa tulevaisuudessa lisää ulkomaalaistaustaisia yrittäjiä, asiantuntijoita ja työntekijöitä. Kirkkonummi on laadukas asuinympäristö esimerkiksi niille ulkomaalaisille asiantuntijoille ja tutkijoille, jotka haluavat asua maaseudulla Suomen teknologiakeskittymän tuntumassa ja jotka arvostavat merellistä ympäristöä ja hyviä harrastusmahdollisuuksia. Metropolialueen kunnat haluavat kehittää lisää asettautumispalveluja, joilla helpotetaan ulkomaalaisten asiantuntijoiden ja heidän perheittensä muuttoa Suomeen. Palvelut auttavat myös pääkaupunkiseudulle muuttavia ulkomaisia yrityksiä ja yhteisöjä. Vastaavia ns. softlanding palveluja (työperäisten maahanmuuttajien neuvonta- ja asettautumispalvelut) ovat kehittäneet jo pitkään esimerkiksi Ruotsi ja Tanska, joten kyse on myös kansallisesta kilpailukyvystä. Helsingin, Espoon ja Vantaan luomat jo olemassa olevat asettautumispalvelut ovat Kirkkonummen kannalta hyvä asia. Tulevina vuosina metropolialue on valtion toimenpiteissä ja resursoinnissa oma suunnittelu- ja kehittämiskohde maakuntien rinnalla ja Kirkkonummen on verkostoiduttava entistä tehokkaammin metropolialueen eri avaintoimijoiden kanssa, jotta elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä voidaan parantaa. Kirkkonummi yritysten kotikuntana Kunnan maantieteellisesti suotuisa sijainti sekä erittäin hyvät liikenneyhteydet (Turun moottoritie, vuonna 2013 valmistuva Länsiväylän moottoritie Helsingin keskustaan, Kehä III ja oma satama sekä kansainvälisen lentokentän läheisyys) ovat tärkein houkutin kuntaan sijoittuville yrityksille. Kunnassa toimii kansainvälisten suuryritysten lisäksi useita pienempiä oman alansa johtavia yrityksiä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Jo toimivat yritykset ovat omiaan houkuttelemaan muitakin toimijoita Kirkkonummelle. 5

6 Kirkkonummen tavoitteena on luoda mahdollisuuksia kaupallisten palvelujen kehittymiselle siten, että huomattava osa asukkaiden päivittäisistä palveluista voitaisiin hankkia kotikunnasta. Erikoiskaupan ja tilaa vievän kaupan osalta kunta pyrkii tarjoamaan asiointimahdollisuuksia koko läntisen Uudenmaan alueella asuville asukkaille sekä mökkiläisille ja matkailijoille. Kaupan alan kasvava työpaikkakehitys ja epäsuorat alueelliset kasvuvaikutukset ovat merkittäviä asioita kunnalle ja kunnassa toimiville pk-yrityksille. Elinkeinotoiminnan kannalta merkittäviä yritysten kehitykseen vaikuttavia tahoja ovat erityisesti Espoon Otaniemen teknologiakeskittymä sekä VTT, Aalto yliopisto, Laurea ammattikorkeakoulu ja Omnia ammattiopisto sekä lukuisat pääkaupunkialueella pääkonttoritoimintojaan pitävät rahoituslaitokset ja valtakunnallisesti toimivat asiantuntijaorganisaatiot. Yksityisten liike-elämää palvelevien yritysten asiantuntijakeskittymät ovat lähellä kirkkonummelaisia yrityksiä ja pääkaupunkiseudulta löytyy useiden toimialojen johtavat yritykset. Hyvä yritysten toimintaympäristö Osaava työvoima Yritysten tahto kehittää toimintojaan Hyvätasoiset yrityspalvelut Menestys Elinkeinopoliittinen kehittäminen ilman hallinnonalarajoja Hyvät yhteistyöverkostot Kuntakeskus seudullisena palvelukeskittymänä Houkutteleva tontti- ja toimitilatarjonta kunnassa toimintaansa aloittaville yrittäjille ja yrityksille Espoon seudun uusyrityskeskukselta sekä Uudellamaalla toimivalta yrityshautomoverkostolta. Kunta pyrkii aktiivisesti kehittämään näiden palvelujen tarjontaa ja samalla varmistaa palvelujen pysyvyyden osallistumalla muiden kuntien kanssa yhteistyössä toimintojen kuntarahoitukseen. Jo toimiville yrityksille tarjolla olevia palveluja kunnan yritykset saavat halutessaan mm. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus), Tekesistä ja Finnverasta, jotka ovat valtiorahoitteisia toimijoita. Uusia yrityksiä kuntaan saadaan muuttavan väestön parista. Työelämästä siirtyy yhä enenevissä määrin työntekijöitä ja asiantuntijoita yrittäjiksi. Suuryrityksillä on mahdollisuus lisätä omilla toimenpiteillään yrittäjyyttä esimerkiksi ulkoistamalla toimintoja ja kannustamalla työntekijöitä perustamaan spinn-off tyyppisiä omia yrityksiä. Spin-off -yrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, jotka syntyvät kun työntekijä taikka työntekijäryhmä päättää perustaa oman yrityksen entisen työnantajansa palveluksessa saamansa liikeidean pohjalle. Tällainen uusi yritys voi aluksi tehdä yhteistyötä lähtöyrityksen kanssa joko asiakkaana, alihankkijana, tutkimuspartnerina tai jopa yhteisyrityksenä. Lähtöyritys toimii tällöin kasvualustana uudelle yritykselle, mistä johtuen spin-off -yritykset ovat usein menestyksekkäämpiä kuin muut uudet yritykset. Yritysten kehittyminen, uudet yritykset ja kasvu Yritysten toimintaympäristö ja toimintatavat ovat muuttumassa. Koulutustarjonnan tulee seurata tätä kehitystä. Tarve yhä ammattimaisempaan johtamiseen ja kilpailukykyiseen yrityskulttuuriin sekä henkilöstöresurssin hyvään hallintaan kasvaa kaikissa yrityksissä. Työntekijöiden osallistuessa yhä monipuolisemmin yrityksen eri prosesseihin, tullaan työntekijöiltä edellyttämään hyvää peruskoulutusta ja valmiutta lisäkoulutukseen. Kirkkonummen kunta tekee yhteistyötä useiden eri oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Yritysjohdon on tulevaisuudessa osattava hyödyntää yrityksen ulkopuolisia asiantuntijoita aiempaa enemmän. Kirkkonummen kunta hankkii yritysneuvontapalveluja Lisäksi suuremmilla yrityksillä on mahdollisuuksia houkutella ympärilleen omia alihankkijoita tai omia asiakasyrityksiä tai niiden kumppaneita. Suuret yritykset voivat myös houkutella ympäristöönsä partneryritystensä tuotekehitystiimejä esimerkiksi yhteisten tuotekehitysprosessien puitteissa. Ulkomaalaisia asiantuntijoita ja yrityksiä kiinnostaa se, minkä tyyppisiä yritysklustereita metropolialueelta löytyy ja millä toimialoilla ne ovat kehittyneet pisimmälle. Kunnassa toimivien yritysten verkostoituneisuus omalla toimialalla on tärkeä kilpailukykytekijä houkuteltaessa uutta toimintaa Kirkkonummelle. Hankinnat Hankintojen merkitys korostuu erityisesti kunnan julkisen palvelutuotannon ostopalveluiden yhteydessä. Kunnalla on mahdollisuus käyttää lakisääteisten tehtäviensä suorittamiseen eri alojen yritysten osaamista ja kapasi- 6

7 teettia. Lisäksi kunta tekee säännöllisesti materiaali- ja kalustohankintoja. Hankintojen yhteydessä on mahdollisuus kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja kunnan ja palveluntoimittajan välisenä yhteistyönä. Kilpailutusten yhteydessä on mahdollista osallistaa paikallisia toimijoita tarjouskilpailuihin hankintalainsäädännön puitteissa, mutta paikallisia yrityksiä ei voida asettaa etusijalle, sillä kilpailun on oltava tasapuolista ja syrjimätöntä. Kun toimittajaa valitaan vertailuun, lakisääteisten vaatimusten lisäksi valintaan vaikuttavat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset, joita ovat mm. toimitusvarmuus, henkilöstön pysyvyys ja yrityksen taloudellinen suorituskyky; erityisesti lakisääteisten palvelujen yhteydessä. Lopullisessa valinnassa vaikutta aina myös hinta. Usein myös alihankintaverkoston suhteen edellytetään edellä mainittujen vaatimusten täyttymistä. Kunta kehittää omaa hankintatoimintaansa ja siihen liittyvää viestintää. Kunnan yrityskentän edun mukaista on se, että yritysten yhteistyö hankinnoista kilpailtaessa lisääntyy ja että kirkkonummelaiset yritykset osallistuvat aktiivisesti myös kunnan ulkopuolisiin hankintakilpailuihin ja parantavat näin kilpailukykyään. Metropolialueen hankintamarkkinat ovat Suomen suurimmat. Liikenne Pääliikenneyhteyksien toimivuus on kunnan kehitykselle elintärkeää. Kunta kehittää päätieverkon toimivuutta jatkuvalla yhteistoiminnalla Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sekä vaikuttamalla yhdessä eri intressiryhmien kanssa tieliikenneviranomaisiin. Liikennejärjestelmän toimivuus ja joukkoliikenteen kehittämisedellytykset otetaan huomioon laadittavissa osayleiskaavoissa, näin kunta edistää myös maankäytön suunnittelun keinoin viranomaishankkeiden etenemistä parannustoimenpiteiden aikaistamiseksi ja käynnistämiseksi. Lähijunaliikenteen vuorojen lisääminen rantaradal-la edellyttää kaupunkiradan jatkamista Espoon keskukseen ja kunnan alueella sijaitsevien asemien rakentamista nykyvaatimusten tasolle. Pitkällä tähtäimellä kunta varautuu maankäytön suunnittelussa kaupunkiradan johtamiseen Kirkkonummelle sekä Veikkolan kautta kulkevaan ns. Länsirataan. Turunväylän kapasiteettiongelmat kasvavat tievarren ennustetun maankäytön kehityksen myötä nopeasti, mikä vaikuttaa Veikkolan kunnanosan liikenteen toimivuuteen. Liikennehankkeiden rahoitukselle on etsittävä uusia malleja. Kunnan sisäinen joukkoliikenne on suuri haaste etenkin pohjois-etelä suunnassa. Kunnan laajuus asettaa linjaautovuorosuunnittelulle suuria haasteita. Linjastosuunnittelu siirtynee vuoden 2013 jälkeen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle (HSL). Elinkeinoelämän kannalta katsottuna merkittävä puute on se, että monille työpaikka-alueille pääsee pääasiassa vain omalla autolla. Julkinen linja-autoliikenne voi vain osittain parantaa tilannetta työpaikkaliikenteen osalta, sillä taloudellisesti kannattava linja-autoliikenne kytkeytyy yhdyskuntasuunnitteluun ja sen kautta syntyviin riittäviin suuriin käyttäjämääriin. Tulevista uusista teollisuusalueista Vuohimäki on kuitenkin tässä suhteessa poikkeus, sillä alue voitaneen kytkeä varsin tehokkaasti joukkoliikenteen piiriin, sillä se sijaitsee kuntakeskuksen lähellä kantatie 51:n ja rautatien välissä. Toimialat Toimialoilla vahvaa osaamista ja kasvumahdollisuuksia Kone- ja laitevalmistuksessa Kirkkonummella toimivat yritykset ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Kansainvälisiin konserneihin kuuluvien suuryritysten paikallisten tuotantolaitosten lisäksi kunnassa toimii keskikokoisia ja pienempiä yrityksiä, jotka ovat markkinatai teknologiajohtajia omalla erityisalallaan. Merkittäviä toimijoita löytyy ICT (tieto- ja viestintäteknologia) alan lisäksi mm. alumiinituotteiden valmistuksesta ja erikoiskaapelien valmistuksesta. ICT-alalla toimii joukko pieniä yrityksiä, joilla on hyvät kasvumahdollisuudet. Toimialojen sisällä on mahdollisuuksia monipuolistaa tuotantoa ja kehittää uusia tuotteita. Seudulla on runsaasti koulutettua työvoimaa erityyppisiin tehtäviin ja tutkimuslaitosten sekä korkeakoulujen läheisyys tarjoaa hyvät puitteet tutkimukselle ja tuotekehitykselle. Elintarviketeollisuuden näkymät kunnassa ovat hyvät ja tilaa uusille alan toimijoille löytyy edelleen. Toimialan kehittymismahdollisuuksia tukee ostovoimaiset ja pysyvät kotimarkkinat, pääkaupunkiseudun toimijoiden sekä 7

8 logistiikkapalvelujen läheisyys. Alan tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja löytyy läheltä. Kunnassa jo toimivat suuret yritykset ovat veturiyritysten lailla hyvä taustatuki alan muille toimijoille. Elintarviketeollisuuden infrastruktuuri on keskittynyt Kantvikin alueelle, mikä mahdollistaa alan vaatimukset täyttävien teknisten ratkaisujen yhteiskäytön kaikkia hyödyttävällä tavalla. Rakentaminen on kunnan kasvuala. Helsingin metropolialue on suhteellisesti yksi Euroopan nopeimmin kasvavista väestönkeskittymistä. Kunta sijaitsee hyvällä paikalla toimialan näkökulmasta katsottuna. Oman kunnan alueella tulevina vuosina tapahtuvan runsaan rakentamisen lisäksi koko Helsingin seudun uudis- ja korjausrakentamismarkkinat ovat Suomen suurimmat ja tarjoavat paljon liiketoimintamahdollisuuksia Kirkkonummella toimiville rakennusalan yrityksille. Myös kiinteistöalan muille toimijoille Kirkkonummi tarjoaa erittäin hyviä mahdollisuuksia. Rakentaminen on vahvasti verkostoitunutta, mikä edellyttää aktiivista yhteistyötä muiden yritysten kanssa yli kuntarajojen sekä kunnassa toimivien yritysten kesken. Työvoimavaltaisena alana rakentaminen kohtaa työvoimapulaan ja työvoiman kansainvälisyyteen liittyviä haasteita lähivuosina. Alan oppilaitokset edesauttavat sopeutumista ja koulutukseen löytyy toimijoita hyvin pääkaupunkiseudulta. Kaupan toimialan kasvunäkymät ovat Kirkkonummella hyvät. Kaupan alan tutkimusten mukaan Kirkkonummi on yksi lupaavimmista paikkakunnista koko maassa. Kunnan sijainti, kasvava väestö, korkea ansiotaso ja taloudellinen aktiivisuus ovat lisänneet kaupan alan ketjujen kiinnostusta kuntaa kohtaan viime vuosina. Kuntakeskukseen, Masalaan, Veikkolaan sekä tulevan Länsiväylän moottoritien varrelle on rakennettu tai suunnitellaan useita kaupan keskittymiä ja marketteja. Kunnan oman väestön ostovoiman kääntyminen nykyistä enemmän paikkakunnan kauppoja ja palveluja suosivaan suuntaan monipuolistaa tarjontaa ja lisää kunnan vetovoimaa läntisellä Uudellamaalla. Kaupan alan työllistävä vaikutus on kasvussa ja sen välilliset vaikutukset heijastuvat myös laajemmin paikallistalouteen. Kaupan alan haasteena ovat Helsingin ja Espoon läheisyys sekä ostoksia tekevän päiväväestön vähyys Kirkkonummella. Yleinen työpaikkaomavaraisuuden nostaminen kunnassa siirtäisi kulutusta omaan kuntaan. Muiden toimialojen työpaikkojen lisäys sekä henkilökohtaisten palvelujen sektorin kasvu kunnassa ovat myös kaupan alan etu. Kaupan ala voi edesauttaa muiden toimijoiden kehitystä ottamalla hyvin huomioon niiden tarpeet esimerkiksi toimitiloja rakennettaessa kunnan eri osissa. Kaupan alan palveluilla on suuri merkitys asumisviihtyvyyden ja kunnan houkuttelevuuden edistäjänä. Palvelualojen kasvumahdollisuudet ovat kunnan sijainnista johtuen hyvät, esimerkiksi hoivapalvelualalla. Kirkkonummi on ympäristöltään houkutteleva alue pitkäaikaiseen hoiva-asumiseen ja julkisen liikenteen yhteydet ja lyhyet etäisyydet metropolialueen terveydenhuollon, kulttuurin ja muun vapaa-ajan kohteisiin ovat hyvät. Pääkaupunkiseutu muodostaa suuren asiakaspohjan hoivapalveluyrityksille ja osaavaa työvoimaa löytyy lähialueelta moniin muihin seutuihin nähden kohtuullisen riittävästi. Alalle myös koulutetaan henkilöstöä merkittävissä määrin juuri pääkaupunkiseudulla. Ikääntyvän väestön ostovoiman kasvu mahdollistaa puolestaan lisäpalvelujen tarjonnan maksullisina peruspalvelujen lisäksi. Matkailuelinkeinon osalta Kirkkonummi on profiloitumassa yhä enenevissä määrin kokous- ja elämysmatkailun kohteeksi Helsingin seudulla. Jo pitkään toimineiden Majvikin, Siikarannan ja Joh-tamistaidon opisto JTO:n lisäksi mittavaa uutta majoitus- ja kokouspalvelukapasiteettia tarjoavat Långvik kylpylähotelli sekä Hvittorp kurssikeskus. Kunnan suosio retkeilykohteena mahdollistaisi nykyistä runsaamman bed & break-fast majoitustarjonnan kehittämisen. Merellistä Porkkalan niemeä asiakaskohteenaan käyttävien elämyspalveluyritysten määrä on kasvanut viime vuosina ja niemelle saattaa syntyä lähivuosina uutta toimintaa. Porkkalan vesistöalue on pääkaupunkiseudun tärkeimpiä kalastusturismin kohteita ja tarjoaa samalla puitteet muillekin merellisille aktiviteeteille. Kansainvälisesti tunnettu Hvitträsk säilyttää asemansa hyvin merkittävänä kansainvälisten vierailijoiden käyntikohteena jatkossakin ja tuo mahdollisesti alan muille yrityksille asiakasvirtaa. Sodan jälkeisen Porkkalan vuokra-ajan kohteita (Neuvostoliiton miehitysalue Suomessa ) ja aikaan liittyvää historiaa hyödynnetään matkailun teemana aktiivisesti. Veikkolan alueella kunnan pohjoisosassa matkailuelinkeinojen toimintaedellytykset parantuvat Nuuksion kansallispuistoon ja kansainvälisesti ainutlaatuiseen kansallispuistokeskukseen avattavan vaellusreitin myötä. 8

9 Maatalouden osalta Kirkkonummen tuotantorakennetta voidaan pitää melko yksipuolisena, sillä hyvät viljelyolosuhteet ja suuri tilakoko ovat johtaneet siihen, että alueella kasvatetaan pääasiassa viljakasveja. Pääkaupunkiseudun läheisyys näkyy alalla varsin runsaana hevostilojen määränä, mutta muutoin eläintaloudesta ollaan luovuttu lähes kokonaan muutamaa tilaa lukuun ottamatta. Kirkkonummella toimii useita golf keskuksia, jotka ovat taloudellisesti merkittäviä toimijoita maaseudulla. Tulevaisuudessa logististen ja muiden tuotantokustannusten, sekä ympäristövaatimusten kasvaessa ulkomailla, pääkaupunkiseudulle suuntautuva ulkomaisten vihannesten tuonti voi vähentyä, ja toteutuessaan kehitys saattaisi avata paikalliselle vihannestuotannolle uusia mahdollisuuksia. Vaatimukset puhtaan lähellä tuotetun ruuan saamiseksi kuluttajille ja yleisesti lähipalvelujen kysynnän kasvu luo edellytyksiä paikallistason palvelujen monipuolistumiselle. Bioenergian tuotannon lisääntyminen seudullisesti voi tarjota hyviä kasvumahdollisuuksia maaseutuyrittäjille Kirkkonummella. Maaseudulla toimii myös runsaasti ei-tilasidonnaisia yrityksiä. Maankäyttö, infrastruktuuri ja yritystoiminnan alueet Liikenne, energia, vesi- ja jätevesihuolto. Kirkkonummi on saavuttanut yhden merkittävimmistä lähivuosikymmenen tavoitteistaan kantatie 51 muutostöiden alkaessa vuonna 2010 ja vilkkaasti liikennöidyn tieosuuden muuttuessa moottoritieksi, mikä samalla käynnistää useita muita kehittämiskohteita kunnassa. Kunnan läpi kulkee kaksi valtakunnallisesti merkittävää moottoritietä, nykyinen Turunväylä ja uusi vuonna 2013 valmistuva Länsiväylä. Ajomatkat Helsingin suuntaan nopeutuvat nykyiseen tilanteeseen nähden huomattavasti vuodesta 2013 alkaen ja Helsinki-Vantaan lentokentälle kuljetaan nopeammin, mikäli Kehä III liikennejärjestelyt kehittyvät tavoitteiden mukaisesti. Työmatkaliikenne pääkaupunkiseudulle on merkittävän suurta; lähes 60 % Kirkkonummen työvoimasta pendelöi päivittäin. Myös pendelöinti Kirkkonummen suuntaan on huomattavaa. Kunta on johdonmukaisella toiminnalla kytkenyt Kirkkonummen pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmään edistäen työvoiman liikkuvuutta ja vuoden 2010 alusta alkaen Kirkkonummi on Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän jäsen. Matkakorttijärjestelmä on otettu käyttöön koko kunnan alueella. Kunnan merkittävimmät yritysalueet sijaitsevat kuntakeskuksessa, Masalassa, Kantvikissa, Jorvaksessa, Strömsbyssä ja Veikkolassa. Uusia yritystoimintaan varattavia alueita on kaavoitettu tai suunnitteilla: kuntakeskuksen liikealueelle ja Munkin-mäkeen Masalan liikealueelle ja Kehä III:n vaiku-tusalueelle Jorvaksen ja Inkilän alueelle (seudullinen työpaikkakeskittymä Ericsson konsernin lähialueella) Veikkolan liikealueelle ja Turunväylän pohjoispuoleiselle alueelle Merkittävä tulevaisuudessa käyttöön otettava alue on Vuohimäki, jonne on mahdollista perustaa esimerkiksi teollisuuspuisto. Kuntakeskuksesta runsaan 3 km etäisyydellä sijaitseva alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa ja alue on liitettävissä Kantvikin teollisuutta palvelevaan infrastruktuuriin (vesi, jätevesi, sähkö, lämpö ja maakaasu). Alustavien suunnitelmien mukaan Vuohimäen kaavoitusta voidaan alkaa valmistella vuonna Kunnan nopea kasvu on haaste kunnalliselle vesi- ja jätevesihuollolle. Kunnan vesihuoltolaitoksella on vedenhankinta- ja jätevedenkäsittelysopimus Helsingin seudun ympäristöpalvelut kanssa (HSY). Lisäksi kunnalla on omaa vedentuotantokapasiteettia. Kunnan oman vesilaitoksen investoinnit ovat suuret lähivuosina. Helsingin seudun energiaratkaisut vaikuttavat Kirkkonummen energiahuoltoon. Uusiutuvan energian käyttö lisääntyy sekä julkisessa energiahuollossa että yksittäisten yritysten omissa energiaratkaisuissa. Kaukolämpöverkoston laajennusten lisäksi paikallisiin yksityisen sektorin energiaratkaisuihin ja rakentamisen energiatehokkuuteen liittyvät uusinvestoinnit mahdollistavat sen, että Kirkkonummen infrastruktuuri on tältä osin ajanmukainen ja kilpailukykyinen. Maankäyttö ja kaavoitus Kunnan omien asukkaiden sekä elinkeinopoliittisen ohjelmaan valmisteluun osallistuneiden tahojen kiistaton näkemys on se, että Kirkkonummi on nykyisin ja erityisesti tulevaisuudessa yksi houkuttelevimmista ja laadukkaimmista asuinympäristöistä Helsingin metropolialueella. Kunnan kaavoitus ja maankäytön ohjaus tukee 9

10 systemaattisesti näiden tavoitteiden toteutumista. Hyvät asumisolosuhteet houkuttelevat työvoimaa alueen yrityksiin ja sitovat työntekijöitä paikkakunnalle, mikä on yritystenkin edun mukaista. Asukkaiden vapaa-ajan palvelut ja kauppa ovat lupaavia kasvualoja pk-yritystoiminnalle Kirkkonummella ja asumista suunniteltaessa näiden alojen toimintaedellytykset otetaan mahdollisimman hyvin huomioon. Kaavoitukselle kasvava omakotitalotonttien kysyntä on jatkuva haaste, johon tulee vastata mm. maanhankintaa tehostamalla. Kunnan palvelujen ja muun yritystoiminnan monipuolistuminen edellyttää yritysten työntekijöille sekä kausityövoimalle sopivien vuokra-asuntojen tuotannon lisäystä. Kunta ei pysty yksin vastaamaan haasteeseen, vaan tarvitsee yksityiset kiinteistöalan toimijat kumppanikseen täydentämään tarjontaa. Kunnan on tarjottava yhdyskuntasuunnittelun ja kaavoituksen keinoin rakennuttajille kohteita, joissa kohtuuhintainen asuntotuotanto on mahdollista. Kirkkonummi investoi merkittävästi vuosittain asumista ja liikennettä tukevaan infrastruktuuriin, mutta samalla rakentamisessa halutaan edetä hallitusti vaarantamatta kuntataloutta ja toteuttamalla toiminnallisesti ehyttä yhdyskuntarakennetta. Yritystoiminnan kannalta maankäyttöön liittyy paljon haasteita. Kunnan maanhankintaa vaikeuttaa raakamaan korkea hintataso ja yritystonttien saatavuuden osalta kunta on pitkälti riippuvainen yksityisestä tarjonnasta. Yksityismaille on kaavoitettu huomattava määrä liike- ja yritystontteja, joilla on runsaasti rakennusoikeutta sekä valmis kunnallistekniikka, mutta korkea hintataso on rajoittanut niiden toteuttamista. Kunta kehittää yhdessä maanomistajien ja rakennusliikkeiden kanssa useita asumisen ja kaupan kohteita maankäyttösopimuksin. Tavoitteena on kuitenkin tehostaa raakamaan hankintaa tulevina vuosina; kuntatalouden kehitys huomioiden. Kunta on laatinut maankäyttöpoliittisen ohjelman. Kaavoituksen yhteydessä elinkeinoelämän tarpeet pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin rakentamista ohjaavien ja velvoittavien kaavamerkintöjen osalta. Merkittävien kaavahankkeiden, lähinnä osayleiskaavojen yhteydessä laaditaan kunnan tavoitetilan kirkastamiseksi kehityskuvia ja usein myös kaupallisia selvityksiä. Elinkeinoelämän toivotaan suunnittelun aikana osallistuvan etenkin työpaikka-alueiden profiloinnin ja muun toiminnallisen tahtotilan määrittämiseen. Kunnanosien kehittäminen Elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta katsottuna kunnan osa-alueista tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousee viisi aluetta, jotka on lueteltu jäljempänä. Kunnan toimesta yritysten toimintaedellytyksiä voidaan edelleen kehittää tekemällä panostuksia infrastruktuuriin ja parantamalla julkisia liikenneyhteyksiä työpaikka-alueille. Kuntakeskus Kuntakeskus on ollut vuosina kunnan maankäytön suunnittelun kärkihanke; merkittävimmät asemakaavojen muutokset liikealueella on tehty ja keskustan täydennysrakentaminen on käynnistynyt. Kuntakeskuksen ja sen lähiympäristön asukasluku nostetaan nykyisestä noin asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä kaavoittamalla lisäalueita Vesitorninmäestä, Tolsan asemalta ja Myllykylästä. Kuntakeskuksessa sijaitsevien julkisten ja yksityisten palvelujen monipuolistuminen on lähivuosien kehittämistavoite. Nykyiset kaavahankkeet mahdollistavat noin kerrosneliön lisärakentamisen kaupallisia ja muita palveluja varten. Kuntakeskuksesta lähiympäristöineen on muodostumassa läntisen Uudenmaan seudullinen keskus ja suurin yksittäinen asumisen keskittymä Kirkkonummella, joten palvelujen lisääntymisellä ja monipuolistumisella on suuri merkitys asukkaiden viihtyvyydelle sekä ostovoiman kanavoitumiselle paikalliseen talouteen. Masala Masala on kunnan toinen kasvukeskus ja sen merkitys korostuu tulevina vuosina kunnan itä-osan palvelukeskittymänä uusien asuinalueiden rakentuessa. Kaavoituksen painopiste siirtyy 2010 luvulla Masalan suunnalle. Työpaikkarakentamisen ohjausta alueelle hidastaa kunnan vähäinen maanomistus Masalassa. Useita Masalan alueen entisiä teollisuusalueita kaavoitetaan etenkin asuinkäyttöön sekä lähipalveluille. Alueella toimii silti runsaasti teollisuutta ja rautatieyhteyden sekä Kehä III:n vuoksi työpaikka-alueena Masala on eräs parhaiten saavutettavissa oleva työpaikkakeskittymä Kirkkonummella. Alueella sijaitsee useita kone- ja laiteteollisuuden yrityksiä ja tilaa uusille yrityksille on edelleen olemassa, mikä on hyvä houkutin pääkaupunkiseudulta poismuut- 10

11 toa harkitseville yrityksille. Kirkkonummea pidetään potentiaalisena sijoittumiskohteena korkean teknologian yritysten keskuudessa, mistä on osoituksena esimerkiksi ALD reaktoreita nanoteknologiayrityksille valmistavan, alan globaalin toimijan Picosun Oy:n (Stephen Industries Inc Oy), tehtaan käynnistyminen Kirkkonummella vuonna Jorvas Jorvaksen alueella merkittävin yrityskeskittymä on Ericsson ja sen yhteydessä toimiva Jorvas Hi-tech Center (JHC), jonka tiloissa toimii noin 40 pk-yritystä. Tämä yrityskeskittymä sijaitsee vain 20 minuutin ajomatkan päässä kansainväliseen huipputeknologian kärkeen rankatusta Espoon Otaniemestä. JHC:n palvelutarjontaa ja yritysrakenteen monipuolisuutta kehitetään yhteistyössä Uudellamaalla toimivien yrityshautomoiden ja muiden yrityspalvelutahojen kanssa. JHC:tä voidaan pitää erityisen sopivana paikkana teknologiayrityksille, mutta tilaa riittää myös muun tyyppisille yrityksille. TKK:n ja VTT:n tarjoamat yhteydet korkeakoulutason tutkimukseen ja opetukseen sekä kansainväliseen opiskelijapotentiaaliin luo mielenkiintoiset puitteet JHC:n jatkokehitysmahdollisuuksille. Vuonna 2009 vireillä olevan Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan kautta alueesta voidaan kehittää lähivuosina seudullinen kaupan keskittymä, jonka rakentumisen mahdollistaa myös Uudenmaan maakuntakaava. Jorvaksen asemanseudulle on lisäksi suunnitteilla merkittävä määrä asuntorakennusoikeutta. Moottoritien eteläpuolelle jäävän JHC:n vastapariksi toteutetaan moottoritien pohjoispuolelle sijoittuva kaupallisten palvelujen keskittymä; ns. Jorvaksen kolmion rakentaminen alkanee vuonna JHC:n välittömässä läheisyydessä sijaitseva ns. West 51 teollisuusalue (Kiilakallio) on 12 teollisuustontin keskittymä, jossa ensimmäiset yritykset ovat jo toiminnassa moottoritien valmistuessa. Uuden teollisuusalueen lisäksi Ericsson -konsernin omistamalla alueella on runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta. Jorvas on potentiaalinen etabloitumiskohde uusille tilaa vaativille tuotannollisille yrityksille ja kansainvälisille yrityksille. Veikkola Veikkolan sijainti Turunväylän (E 18) varrella noin 30 minuutin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta ja 15 minuutin päässä Vihdin Nummelasta. Tämä on Kirkkonummen pohjoisimman kunnanosan ehdoton vahvuus. Veikkolaa pidetään mm. kuljetusalan toimijoiden keskuudessa hyvänä sijaintina esimerkiksi logistiikkakeskuksen tyyppisille toiminnoille. Veikkolan keskustaa lähellä olevan nykyisen teollisuusalueen lisäksi yritystoimintaa on siirtymässä uusille yritystonteille moottoritien pohjoispuolelle. Veikkolan yritystonttitarjonta on jatkossakin pääasiassa yksityisten maanomistajien varassa ja nykyinen kaavavaranto mahdollistaa runsaasti uutta rakentamista jo käytössä olevilla teollisuusalueilla. Kasvava väestömäärä houkuttelee Veikkolaan lähipalveluja tarjoavia yrityksiä ja keskustan palvelut monipuolistuvat lähivuo-sina. Vihdin Nummela on Veikkolalle toiminnallisesti tärkeä lähiseudun keskus ja samalla julkisten ja yksityisten yrityspalvelujen keskittymä, jossa toimii mm. yritysneuvontapiste. Lähivuosina Veikkolan merkitys Nuuksion kansallispuiston ja Solvallan luontokeskuksen vierailijoiden lähtöpisteenä kasvaa huomattavasti. Alustavien suunnitelmien mukaan Veikkolasta alkavaa vaellusreittiä tulee käyttämään vuosittain noin kansallispuistovierailijaa ja tällä on myönteinen vaikutus Veikkolan matkailuelinkeinolle (mm. Siikarannan kongressihotelli) ja lähipalveluille. Veikkolan alueelle laaditaan lähivuosina osayleiskaava ja sen yhteydessä otetaan huomioon myös naapurikuntien Espoon ja Vihdin vireillä olevat osayleiskaavat. Veikkola sijaitsee maakuntakaavassa esitetyn ohjeellisen rautatielinjauksen varrella ja on alustavien visioiden mukaan 2020 tai luvulla yksi Turunväylän kehityskäytävälle sijoittuvista mahdollisista tulevista juna-asemista. Kantvik Kantvik ja Pikkalanlahden teollisuusalue ovat kunnan merkittävimmät suurteollisuuden keskittymät. Kantvikin infrastruktuuriin tukeutuen on mahdollista kehittää tulevaisuudessa myös läheisen Vuohimäen aluetta teollisuuspuistona. Kantvik on myös tärkeä merellisten vapaa-ajan toimintojen sekä asumisen keskittymä ja kehittyy näiden osalta edelleen tulevina vuosina. Meri-Kantvikin asuntoalueen suunnittelu käynnistetään vuonna Alue asemakaavoitetaan vaiheittain. Ensimmäinen vaihe käsittää myös yritystoimintaa varten kaavoitettavat alueet. Kantvikin sataman pohjoispuoli kehittyy teollisuussatamana ja eteläpuolista aluetta on 11

12 mahdollista kehittää tulevina vuosina esimerkiksi merellisenä vapaa- ajan ja vesiurheilun keskittymänä. Strömsbyn uusi käyttöön otettava teollisuusalue rakentui infrastruktuurin osalta valmiiksi vuoden 2010 alussa ja Kantvikin eteläsataman läheisyydestä johtuen Strömsbystä voi muodostua venealan palveluja tuottavien yritysten keskittymä. Teollisuusalueelle on muotoutumassa myös rakennusalan toimijoiden keskittymä ja alueen yhteydessä toimii jo entuudestaan Gyprocin rakennusmateriaalitehdas. Kehitystä verkostoitumalla Kehittämishankkeet Valtionhallinnon ja seudullisten toimijoiden suuntaan tehtävän edunvalvonnan yhtenä tavoitteena on kehittää yritysten toimintaympäristöä, kuten esimerkiksi liikenneratkaisuja ja työvoimahallinnon palveluja sekä koulutustarjontaa. Edunvalvonnan lisäksi kunta ottaa kantaa erilaisiin kehittämishankkeisiin ja osallistuu Helsingin seudun ja Uudenmaan yhteissuunnitteluun. Kunta voi myös itse tehdä aloitteita uusista kehittämishankkeista. Kunta ylläpitää hyviä suhteita oppilaitoksiin, korkeakouluihin, tutkimuslaitoksiin, rahoitusalan organisaatioihin sekä yrityspalveluja tarjoaviin tahoihin, jotta nämä toimijat kohdistaisivat riittävästi omaa toimintaansa Kirkkonummen yrityksiä hyödyttävällä tavalla. Kunnalla on valmius osallistua erilaisten elinkeinojen kehittämishankkeiden suunnitteluun ja rahoitukseen tapauskohtaisesti, edellyttäen samalla, että hankkeita kohtaan tunnetaan kiinnostusta yritysten parissa. Kunta on kiinnostunut hankkeista, jotka kehittävät tuotteita, palveluja, toimintatapoja ja verkoistoitumista. Useiden asiantuntijoiden näkemyksen mukaan Kirkkonummi voisi toimia kokonsa ja sijaintinsa vuoksi Helsingin seudulla uusien toimintamuotojen pilotointialustana (esim. perusturvaan ja sivistystoimeen liittyvillä aloilla). 12

13 Kiitokset Kirkkonummen kunta haluaa kiittää kaikkia elinkeinopoliittisen ohjelman laatimisprosessissa mukana olleita sidosryhmiemme edustajia, jotka ovat antaneet panoksensa työpaja- ja seminaarityöskentelyyn sekä lopullisen ohjelman viimeistelyyn. Kunnan päättäjien ja virkamiesten lisäksi kiitämme seuraavia henkilöitä: Davidsson Aira Ekqvist Merja Fröberg Henrik Forsell Ingrid Hagelberg Mats Hara-Haikkala Salli Heiskanen Antti Hillman Eero Ilmavirta Veijo Karlsson Tiina Kaukonen Hannele Koho Reino Lappalainen Pekka Lähteenmäki-Smith Kaisa Moisio Terho Mäkinen Pasi Nummenpää Milla Lars-Olof Rejström Oksanen Hannu Paakkarinen Päivi Palmu Jukka O. Puhakka Juha-Matti Rahkonen Susanna Rinta-Seppälä Hannu Rissanen Ilkka Salmirinne Kari Silvan Kent Suihko Sampo Sundström Christina Terävä Eeva Toivonen Ari Uusi-Honko Heikki HSE Pienyrityskeskus Uudenmaan TE-keskus Kirkkonummen Maatilapuoti Espoon TE-toimisto Oy Göran Hagelberg Ab Prysmian Cables and Systems Oy Tekes Innofocus TKK Kirkkonummen yrittäjät ry/ Babylonia Oy Hakami Oy Uudenmaan TE-keskus Finpro Net Effect Oy Omnia Culminatum Oy Oy LM Ericsson Ab Oy LM Ericsson Ab Mildola Oy Suomen Sokeri Oy Espoon TE-toimisto JC Innovation Oy Net Effect Oy Länsiasunto Oy LKV Andelslaget Varuboden Johtamistaidon Opisto JTO Mesvac Oy Omnia Espoon Seudun Uusyrityskeskus Net Effect Oy ProAgria Uusimaa Tekes 13

KIRKKONUMMEN KUNTA Elinkeinopoliittinen ohjelma 2010 2013. Strategia

KIRKKONUMMEN KUNTA Elinkeinopoliittinen ohjelma 2010 2013. Strategia KIRKKONUMMEN KUNTA Elinkeinopoliittinen ohjelma 2010 2013 Strategia STRATEGIA Johdanto Kirkkonummi on kiinteä osa Helsingin metropolialuetta. Vuoteen 2016 asti ulottuvan visionsa mukaan Kirkkonummi on

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014

Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Metropolialueen kuntajakoselvitys Metropolområdets kommununtredning Kuntalaisten kuulemistilaisuus Kommuninvånarna åhörs Kirkkonummi/Kyrkslätt 2.9.2014 Mikko Pukkinen, Cay Sevón, Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjät

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012

HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: korkeakoulukampusten välisen liikenteen asiantuntijatapaaminen

OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: korkeakoulukampusten välisen liikenteen asiantuntijatapaaminen Tervetuloa! OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: korkeakoulukampusten välisen liikenteen asiantuntijatapaaminen keskiviikkona 10. maaliskuuta 2010 Helsingin kaupungintalolla 8.45 aamukahvi AAMUPÄIVÄN OHJELMA 9.15

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI Hanke: Karjaan matkakeskus ja Tammisaaren liikennekeskus Tausta ja tavoitteet Raaseporissa suunnitellaan Karjaalle matkakeskusta ja Tammisaareen liikennekeskusta, jotka sijoittuisivat nykyisten juna-asemien

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA

SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA SEUDULLINEN ASUNTOPOLITIIKKA LAHDEN SEUDULLA ASUNTOPOLIITTINEN SEMINAARI 21.10.2015 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Lahden kaupunki Lahden seudun MAL-asuntotyöryhmän kuntien seudullinen asuntostrategia

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Ajankohtaista Salon yritysalueiden kehittämisestä

Ajankohtaista Salon yritysalueiden kehittämisestä Ajankohtaista Salon yritysalueiden kehittämisestä Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää Projektisuunnittelija Sarita Humppi Yritysalueiden kehittäminen Yhteistyön vahvistaminen

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot