Toimintaympäristö ja kehittämisen lähtökohdat

Transkriptio

1 KIRKKONUMMEN KUNTA Elinkeinopoliittinen ohjelma Toimintaympäristö ja kehittämisen lähtökohdat

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kirkkonummi on pääkaupunkiseudun läntinen kehyskunta Suomenlahden rannikolla. Laadukkaan asumisen, hyvien palvelujen ja liikennejärjestelmien kehittäminen lisäävät kunnan houkuttelevuutta uusien yritysten sijaintipaikkana. Kaksikielisen kunnan kasvu on voimakasta ja kuntaan muuttaa paljon nuorta väestöä. Kirkkonummella asuu Suomen viidenneksi koulutetuin väestö. Vuoden 2010 asukasluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin :een. Helsinkiin on Kirkkonummelta matkaa noin 20 km ja Helsinki-Vantaan lentokentälle noin 40 km. Kunnan läpi kulkevat Helsinki-Turku -rantarata sekä kantatie 51 Helsingistä Hankoon ja E 18 Helsingistä Turkuun. Moottoritieyhteys Helsinkiin valmistuu vuonna Pääkaupunkiseudun kehäväylä Kehä III päättyy lännessä Kirkkonummelle. Kunnan joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Kirkkonummella toimii noin 1300 yritystä. Suurista kansainvälisistä yhtiöistä ovat edustettuina Ericsson, Danisco, Prysmian Cables ja Saint-Gobain. Hyvä sijainti, osaava työvoima, ympäristön moninaisuus, korkealaatuinen asuinympäristö sekä ympäröivän alueen ostovoima houkuttelevat kuntaan uusia yrityksiä. Kunnan väestönkasvu nostaa palvelutarjonnan kysynnän uudelle tasolle. Elinkeinopoliittisen ohjelman mukaisilla toimenpiteillä: parannetaan yritysten toimintaympäristöä kehitetään työvoiman osaamista lisätään päätöksentekojärjestelmän yrityslähtöisyyttä kehitetään sidosryhmätahojen välistä yhteistyötä ylläpidetään hyvätasoisia yrityspalveluja edistetään kuntakeskuksen kasvua seudulliseksi palvelukeskittymäksi Elinkeinopoliittisen ohjelman tavoitteelliset toimenpiteet vuonna 2010 Vuonna 2010 Kirkkonummen kunta on asettanut päätavoitteikseen seuraavat toimenpiteet: 1. Nuorten oppisopimuskäytännön kehittäminen (pilottihanke) 2. Seminaari yrityksille suunnatusta koulutuksesta 3. Kotipalvelualan sertifiointikoulutuksen kehittäminen 4. Ns. Jorvaksen kolmion suunnittelu 5. Pienvenesatamakapasiteetin ja oheispalveluiden suun nittelu Meri-Kantvikiin (Helsinki yhteistyö). Strömsbyn teollisuus-alueen kehittäminen 6. Verkostoyhteistyön kehittäminen 7. Kuntamarkkinointi (erityisesti yritysalueet) Kunta huolehtii tasapainoisesta kehityksestä, kilpailukykyisistä palveluista sekä monipuolisesta asuntotuotannosta ja riittävästä yritystonttitarjonnasta. 2

3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yli sadan hengen yritykset Kirkkonummella vuonna 2008 Työntekijöitä (noin) Oy L M Ericsson Ab 900 Varuboden konserni 420 Danisco 390 Nordic Aluminium konserni 300 Prysmian Cables and Systems 270 Suomen Sokeri Oy 220 Klinger Finland konserni 130 Gyproc Oy 130 Delipap konserni 100 Kirkkonummen toimipaikat ja niiden henkilöstö 2007 Toimipaikat Henkilöstö kpl lkm Alkutuotanto (2%) Teollisuus (25%) Rakentaminen (10%) Kauppa ja majoitus (24%) Kuljetus, varast. ja tietoliik (8%) Yksityiset palvelut (20%) Julkiset palv (10%) (so-te, koul. muu) Yhteensä (100%) Työssäkäynti työpaikan sijaintikunnan mukaan 2007 Kirkkonummen työllinen työvoima Työpaikan kunta Kirkkonummi 5929 Helsinki 4815 Espoo 4502 Vantaa 836 Lohja 176 Vihti 118 Kauniainen 100 Siuntio 98 Tuusula 45 Turku 41 Nurmijärvi 33 Kerava 32 Inkoo 30 Tampere 26 Tammisaari 23 Hyvinkää 20 Järvenpää 18 Karjaa 17 3

4 Elinkeinopoliittisen ohjelman tausta Tammikuussa 2009 päätettiin käynnistää elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelutyö Kirkkonummen kunnan ja Kirkkonummen yrittäjät ry:n välisen neuvottelun tuloksena. Edellisen kerran kunnassa on laadittu elinkeinopoliittinen strategia ja toimenpidesuunnitelma kymmenen vuotta sitten v erillisenä ohjelma-asiakirjana ja sitä edellinen strategia vuonna Elinkeinopoliittinen ohjelma määrittää yhdessä vuonna 2010 laaditun Maankäytön kehityskuva asiakirjan kanssa Kirkkonummen tahtotilan ja lähivuosien kehittämislinjaukset. Ohjelma noudattaa Kuntastrategia 2016:n päälinjauksia ja sillä on yhtymäkohtansa myös kunnan kaavoitusohjelmaan. Prosessiin kutsuttiin mukaan laaja joukko paikallisten yritysten edustajia sekä asiantuntijoita eri koulutus- ja kehittämisorganisaatioista pääkaupunkiseudulta sekä kunnan päättäjiä. Kunnan kehittämismahdollisuudet koet tiin aiheelliseksi arvioida myös ulkopuolisten tahojen näkökulmasta katsottuna. Prosessin tuloksena kootun toimenpideohjelman pohjalta laadittiin elinkeinopoliittisen ohjelman strategiadokumentti. 3. Rohkeutta ja riskinottoa: strategia ja toimenpiteet on laadittava olemassa olevien vahvuuksien varaan, mutta sen on myös kyettävä tunnistamaan tulevaisuuden erikoistumisen ja uudistumisen edellyttämiä mahdollisuuksia. Kehityksen haasteet ja mahdollisuudet Kirkkonummi osana metropolialuetta Oman erityispiirteensä metropolialueeseen luo sen kansainvälisyys. Helsingin metropolialue on Suomen tärkein kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitäjä. Suomeen tehtävistä ulkomaisista investoinneista yli puolet kohdistuu pääkaupunkiseudulle ja alueelle virtaa ulkomailta asiantuntijoita, opiskelijoita ja työvoimaa. Helsingin seudulle on sijoittunut yhteensä noin 1500 ulkomaalaista yritystä. Näistä 4 suurta globaalia yritystä toimii Kirkkonummella (Ericsson, Danisco, Prysmian Cables & Systems, Saint- Gobain). Kunta edistää mahdollisuuksiensa mukaan korkean tason osaamista vaativan tuotannollisen toiminnan sijoittumista alueelleen jo toimiviin yrityskeskittymiin ja uusille kaavoitettaville alueille. Suunnitteluprosessin aikana pidettiin esillä kolmea perusasiaa ja onnistumisen edellytystä: 1. Tahtotilan kirkastaminen: sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistä käsitystä siitä, mihin elinkeinopolitiikalla pyritään ja mitkä ovat keskeisimmät tavoitteet; 2. Kokonaisvaltaista kehittämisotetta, takertumatta hallinnonalarajoihin: elinkeinopolitiikan edellytyksistä vastaaminen ja toimenpiteisiin sitoutuminen edellyttää elinkeinopoliittisten tavoitteiden linkitystä koko kunnan strategiaan ja koordinaatiota, joka turvaa sen, ettei ohjelma jää vain yhden toimialan asiaksi. Elinkeinopoliittisen ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteutuminen on riippuvainen siitä, miten muut kunnan toimialat huomioivat ohjelman omassa toiminnassaan. Tuloksekas ja menestyksellinen elinkeinopolitiikka edellyttää myös maankäyttö-, asumis- ja liikennesektorin, palvelujen ja kuntamarkkinoinnin yhdistämistä tavoitteiden toteutukseen; Kunnan toimintaympäristössä yksi keskeisimmistä muutoksista on ollut ns. metropolipolitiikan ja kansallisen kilpailukykyohjelman yhä vahvempi mukaantulo seudullisen päätöksenteon ohjaukseen. Kunta liittyi kesällä 2009 PKS-KOKO ohjelman (pääkaupunkiseudun kilpailukykyohjelma) kautta tiiviimmin mukaan yhteisiä kehittämishankkeita toteuttavaan työhön Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa. Vuonna 2009 valmistunut metropolialueen kilpailukykystrategia sekä vuonna 2010 solmittu valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus määrittelevät neljä keskeistä painopistealuetta Helsingin seudun kehittämiselle: 1. Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen kunnat laativat yhdessä valtion, oppilaitosten ja asuntosektorin toimijoiden kanssa toimintasuunnitelman ulkomaalaisille asiantuntijoille, tutkijoille ja opiskelijoille suunnatun asumisen markkinoiden kehittämiseksi 4

5 kaupungit parantavat Helsingin seudun korkeakoulukampusten välisiä joukkoliikenneyhteyksiä käynnistämällä yhdessä valtion kanssa erityisen kutsuliikennejärjestelmän pilotoinnin pääkaupunkiseudulla kampusten sisäiseen ja väliseen liikenteeseen 2. Hyvän elämänlaadun sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön rakentaminen kehitetään toimintamalli kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävien suurtapahtumien ja arvokisojen järjestämiseksi sekä tapahtumaympäristöjen ja tiede- ja kulttuurilaitosten tukemiseksi. yhteiset hankkeet, joissa kehitetään tuotteita, palveluja ja toimintamalleja liittyen erityisesti energiatehokkuuteen, liikkumiseen, palvelujen tarjontaan ja ihmisten arkeen ja osallisuuteen 3. Käyttäjälähtöisten innovaatioympäristöjen vahvistaminen ja julkisten hankintojen kehittäminen kunnat ja valtio luovat yhteisiä käytäntöjä innovaatiotoiminnan uusien muotojen kehittämiseen ja kokemusten vaihtoon, erityisesti liittyen käyttäjälähtöisiä innovaatioympäristöjä (Living Labs) kunnat ja valtio kehittävät yhdessä yksityisen sektorin kanssa uusia toimintatapoja julkisten palveluiden uudistamiseksi sekä yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutarjonnan kehittämiseksi. Tämä edellyttää muun muassa edellytysten ja käytäntöjen luomista innovatiivisten julkisten hankintojen hyödyntämiselle 4. Metropolialueen kansainvälistyminen ja kytkeytyminen globaaleihin verkostoihin metropolialueen vahvistumista vetovoimaisena maailmanluokan innovaatiokeskittymänä edistetään Helsingin seudun asemaa Itämeren alueen merkittävänä keskuksena vahvistetaan Kirkkonummi on osa Helsingin metropolialuetta ja toimii omalta osaltaan kaikkien neljän painopisteen mukaisesti. Kunnassa toimivat esimerkiksi valtakunnallisesti tunnettu JTO Johtamistaidon opisto ja Ericsson -konsernin globaalisti merkittävä tuotekehitysyksikkö sekä perustutkimusta edustava valtion tutkimuskeskus Geodeettinen laitos. Otaniemen teknologiakeskittymä on hyvien liikenneyhteyksien päässä kunnasta. Kunta panostaa voimakkaasti investoiden laadukkaan ja viihtyisän elinympäristön rakentamiseen lähivuosina. Suomeen on ennustettu lähivuosikymmeniksi väestön ikärakenteesta johtuvaa pahenevaa työvoimapulaa, jota on paikattava työperäistä siirtolaisuutta lisäämällä. Helsingin seudun menestyminen kansainvälisissä vertailuissa asuin- ja toimintaympäristönä vaikuttanee myönteisesti päätöksiin muuttaa maahan. Kirkkonummellekin on odotettavissa tulevaisuudessa lisää ulkomaalaistaustaisia yrittäjiä, asiantuntijoita ja työntekijöitä. Kirkkonummi on laadukas asuinympäristö esimerkiksi niille ulkomaalaisille asiantuntijoille ja tutkijoille, jotka haluavat asua maaseudulla Suomen teknologiakeskittymän tuntumassa ja jotka arvostavat merellistä ympäristöä ja hyviä harrastusmahdollisuuksia. Metropolialueen kunnat haluavat kehittää lisää asettautumispalveluja, joilla helpotetaan ulkomaalaisten asiantuntijoiden ja heidän perheittensä muuttoa Suomeen. Palvelut auttavat myös pääkaupunkiseudulle muuttavia ulkomaisia yrityksiä ja yhteisöjä. Vastaavia ns. softlanding palveluja (työperäisten maahanmuuttajien neuvonta- ja asettautumispalvelut) ovat kehittäneet jo pitkään esimerkiksi Ruotsi ja Tanska, joten kyse on myös kansallisesta kilpailukyvystä. Helsingin, Espoon ja Vantaan luomat jo olemassa olevat asettautumispalvelut ovat Kirkkonummen kannalta hyvä asia. Tulevina vuosina metropolialue on valtion toimenpiteissä ja resursoinnissa oma suunnittelu- ja kehittämiskohde maakuntien rinnalla ja Kirkkonummen on verkostoiduttava entistä tehokkaammin metropolialueen eri avaintoimijoiden kanssa, jotta elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä voidaan parantaa. Kirkkonummi yritysten kotikuntana Kunnan maantieteellisesti suotuisa sijainti sekä erittäin hyvät liikenneyhteydet (Turun moottoritie, vuonna 2013 valmistuva Länsiväylän moottoritie Helsingin keskustaan, Kehä III ja oma satama sekä kansainvälisen lentokentän läheisyys) ovat tärkein houkutin kuntaan sijoittuville yrityksille. Kunnassa toimii kansainvälisten suuryritysten lisäksi useita pienempiä oman alansa johtavia yrityksiä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Jo toimivat yritykset ovat omiaan houkuttelemaan muitakin toimijoita Kirkkonummelle. 5

6 Kirkkonummen tavoitteena on luoda mahdollisuuksia kaupallisten palvelujen kehittymiselle siten, että huomattava osa asukkaiden päivittäisistä palveluista voitaisiin hankkia kotikunnasta. Erikoiskaupan ja tilaa vievän kaupan osalta kunta pyrkii tarjoamaan asiointimahdollisuuksia koko läntisen Uudenmaan alueella asuville asukkaille sekä mökkiläisille ja matkailijoille. Kaupan alan kasvava työpaikkakehitys ja epäsuorat alueelliset kasvuvaikutukset ovat merkittäviä asioita kunnalle ja kunnassa toimiville pk-yrityksille. Elinkeinotoiminnan kannalta merkittäviä yritysten kehitykseen vaikuttavia tahoja ovat erityisesti Espoon Otaniemen teknologiakeskittymä sekä VTT, Aalto yliopisto, Laurea ammattikorkeakoulu ja Omnia ammattiopisto sekä lukuisat pääkaupunkialueella pääkonttoritoimintojaan pitävät rahoituslaitokset ja valtakunnallisesti toimivat asiantuntijaorganisaatiot. Yksityisten liike-elämää palvelevien yritysten asiantuntijakeskittymät ovat lähellä kirkkonummelaisia yrityksiä ja pääkaupunkiseudulta löytyy useiden toimialojen johtavat yritykset. Hyvä yritysten toimintaympäristö Osaava työvoima Yritysten tahto kehittää toimintojaan Hyvätasoiset yrityspalvelut Menestys Elinkeinopoliittinen kehittäminen ilman hallinnonalarajoja Hyvät yhteistyöverkostot Kuntakeskus seudullisena palvelukeskittymänä Houkutteleva tontti- ja toimitilatarjonta kunnassa toimintaansa aloittaville yrittäjille ja yrityksille Espoon seudun uusyrityskeskukselta sekä Uudellamaalla toimivalta yrityshautomoverkostolta. Kunta pyrkii aktiivisesti kehittämään näiden palvelujen tarjontaa ja samalla varmistaa palvelujen pysyvyyden osallistumalla muiden kuntien kanssa yhteistyössä toimintojen kuntarahoitukseen. Jo toimiville yrityksille tarjolla olevia palveluja kunnan yritykset saavat halutessaan mm. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus), Tekesistä ja Finnverasta, jotka ovat valtiorahoitteisia toimijoita. Uusia yrityksiä kuntaan saadaan muuttavan väestön parista. Työelämästä siirtyy yhä enenevissä määrin työntekijöitä ja asiantuntijoita yrittäjiksi. Suuryrityksillä on mahdollisuus lisätä omilla toimenpiteillään yrittäjyyttä esimerkiksi ulkoistamalla toimintoja ja kannustamalla työntekijöitä perustamaan spinn-off tyyppisiä omia yrityksiä. Spin-off -yrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, jotka syntyvät kun työntekijä taikka työntekijäryhmä päättää perustaa oman yrityksen entisen työnantajansa palveluksessa saamansa liikeidean pohjalle. Tällainen uusi yritys voi aluksi tehdä yhteistyötä lähtöyrityksen kanssa joko asiakkaana, alihankkijana, tutkimuspartnerina tai jopa yhteisyrityksenä. Lähtöyritys toimii tällöin kasvualustana uudelle yritykselle, mistä johtuen spin-off -yritykset ovat usein menestyksekkäämpiä kuin muut uudet yritykset. Yritysten kehittyminen, uudet yritykset ja kasvu Yritysten toimintaympäristö ja toimintatavat ovat muuttumassa. Koulutustarjonnan tulee seurata tätä kehitystä. Tarve yhä ammattimaisempaan johtamiseen ja kilpailukykyiseen yrityskulttuuriin sekä henkilöstöresurssin hyvään hallintaan kasvaa kaikissa yrityksissä. Työntekijöiden osallistuessa yhä monipuolisemmin yrityksen eri prosesseihin, tullaan työntekijöiltä edellyttämään hyvää peruskoulutusta ja valmiutta lisäkoulutukseen. Kirkkonummen kunta tekee yhteistyötä useiden eri oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Yritysjohdon on tulevaisuudessa osattava hyödyntää yrityksen ulkopuolisia asiantuntijoita aiempaa enemmän. Kirkkonummen kunta hankkii yritysneuvontapalveluja Lisäksi suuremmilla yrityksillä on mahdollisuuksia houkutella ympärilleen omia alihankkijoita tai omia asiakasyrityksiä tai niiden kumppaneita. Suuret yritykset voivat myös houkutella ympäristöönsä partneryritystensä tuotekehitystiimejä esimerkiksi yhteisten tuotekehitysprosessien puitteissa. Ulkomaalaisia asiantuntijoita ja yrityksiä kiinnostaa se, minkä tyyppisiä yritysklustereita metropolialueelta löytyy ja millä toimialoilla ne ovat kehittyneet pisimmälle. Kunnassa toimivien yritysten verkostoituneisuus omalla toimialalla on tärkeä kilpailukykytekijä houkuteltaessa uutta toimintaa Kirkkonummelle. Hankinnat Hankintojen merkitys korostuu erityisesti kunnan julkisen palvelutuotannon ostopalveluiden yhteydessä. Kunnalla on mahdollisuus käyttää lakisääteisten tehtäviensä suorittamiseen eri alojen yritysten osaamista ja kapasi- 6

7 teettia. Lisäksi kunta tekee säännöllisesti materiaali- ja kalustohankintoja. Hankintojen yhteydessä on mahdollisuus kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja kunnan ja palveluntoimittajan välisenä yhteistyönä. Kilpailutusten yhteydessä on mahdollista osallistaa paikallisia toimijoita tarjouskilpailuihin hankintalainsäädännön puitteissa, mutta paikallisia yrityksiä ei voida asettaa etusijalle, sillä kilpailun on oltava tasapuolista ja syrjimätöntä. Kun toimittajaa valitaan vertailuun, lakisääteisten vaatimusten lisäksi valintaan vaikuttavat toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset, joita ovat mm. toimitusvarmuus, henkilöstön pysyvyys ja yrityksen taloudellinen suorituskyky; erityisesti lakisääteisten palvelujen yhteydessä. Lopullisessa valinnassa vaikutta aina myös hinta. Usein myös alihankintaverkoston suhteen edellytetään edellä mainittujen vaatimusten täyttymistä. Kunta kehittää omaa hankintatoimintaansa ja siihen liittyvää viestintää. Kunnan yrityskentän edun mukaista on se, että yritysten yhteistyö hankinnoista kilpailtaessa lisääntyy ja että kirkkonummelaiset yritykset osallistuvat aktiivisesti myös kunnan ulkopuolisiin hankintakilpailuihin ja parantavat näin kilpailukykyään. Metropolialueen hankintamarkkinat ovat Suomen suurimmat. Liikenne Pääliikenneyhteyksien toimivuus on kunnan kehitykselle elintärkeää. Kunta kehittää päätieverkon toimivuutta jatkuvalla yhteistoiminnalla Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sekä vaikuttamalla yhdessä eri intressiryhmien kanssa tieliikenneviranomaisiin. Liikennejärjestelmän toimivuus ja joukkoliikenteen kehittämisedellytykset otetaan huomioon laadittavissa osayleiskaavoissa, näin kunta edistää myös maankäytön suunnittelun keinoin viranomaishankkeiden etenemistä parannustoimenpiteiden aikaistamiseksi ja käynnistämiseksi. Lähijunaliikenteen vuorojen lisääminen rantaradal-la edellyttää kaupunkiradan jatkamista Espoon keskukseen ja kunnan alueella sijaitsevien asemien rakentamista nykyvaatimusten tasolle. Pitkällä tähtäimellä kunta varautuu maankäytön suunnittelussa kaupunkiradan johtamiseen Kirkkonummelle sekä Veikkolan kautta kulkevaan ns. Länsirataan. Turunväylän kapasiteettiongelmat kasvavat tievarren ennustetun maankäytön kehityksen myötä nopeasti, mikä vaikuttaa Veikkolan kunnanosan liikenteen toimivuuteen. Liikennehankkeiden rahoitukselle on etsittävä uusia malleja. Kunnan sisäinen joukkoliikenne on suuri haaste etenkin pohjois-etelä suunnassa. Kunnan laajuus asettaa linjaautovuorosuunnittelulle suuria haasteita. Linjastosuunnittelu siirtynee vuoden 2013 jälkeen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle (HSL). Elinkeinoelämän kannalta katsottuna merkittävä puute on se, että monille työpaikka-alueille pääsee pääasiassa vain omalla autolla. Julkinen linja-autoliikenne voi vain osittain parantaa tilannetta työpaikkaliikenteen osalta, sillä taloudellisesti kannattava linja-autoliikenne kytkeytyy yhdyskuntasuunnitteluun ja sen kautta syntyviin riittäviin suuriin käyttäjämääriin. Tulevista uusista teollisuusalueista Vuohimäki on kuitenkin tässä suhteessa poikkeus, sillä alue voitaneen kytkeä varsin tehokkaasti joukkoliikenteen piiriin, sillä se sijaitsee kuntakeskuksen lähellä kantatie 51:n ja rautatien välissä. Toimialat Toimialoilla vahvaa osaamista ja kasvumahdollisuuksia Kone- ja laitevalmistuksessa Kirkkonummella toimivat yritykset ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Kansainvälisiin konserneihin kuuluvien suuryritysten paikallisten tuotantolaitosten lisäksi kunnassa toimii keskikokoisia ja pienempiä yrityksiä, jotka ovat markkinatai teknologiajohtajia omalla erityisalallaan. Merkittäviä toimijoita löytyy ICT (tieto- ja viestintäteknologia) alan lisäksi mm. alumiinituotteiden valmistuksesta ja erikoiskaapelien valmistuksesta. ICT-alalla toimii joukko pieniä yrityksiä, joilla on hyvät kasvumahdollisuudet. Toimialojen sisällä on mahdollisuuksia monipuolistaa tuotantoa ja kehittää uusia tuotteita. Seudulla on runsaasti koulutettua työvoimaa erityyppisiin tehtäviin ja tutkimuslaitosten sekä korkeakoulujen läheisyys tarjoaa hyvät puitteet tutkimukselle ja tuotekehitykselle. Elintarviketeollisuuden näkymät kunnassa ovat hyvät ja tilaa uusille alan toimijoille löytyy edelleen. Toimialan kehittymismahdollisuuksia tukee ostovoimaiset ja pysyvät kotimarkkinat, pääkaupunkiseudun toimijoiden sekä 7

8 logistiikkapalvelujen läheisyys. Alan tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja löytyy läheltä. Kunnassa jo toimivat suuret yritykset ovat veturiyritysten lailla hyvä taustatuki alan muille toimijoille. Elintarviketeollisuuden infrastruktuuri on keskittynyt Kantvikin alueelle, mikä mahdollistaa alan vaatimukset täyttävien teknisten ratkaisujen yhteiskäytön kaikkia hyödyttävällä tavalla. Rakentaminen on kunnan kasvuala. Helsingin metropolialue on suhteellisesti yksi Euroopan nopeimmin kasvavista väestönkeskittymistä. Kunta sijaitsee hyvällä paikalla toimialan näkökulmasta katsottuna. Oman kunnan alueella tulevina vuosina tapahtuvan runsaan rakentamisen lisäksi koko Helsingin seudun uudis- ja korjausrakentamismarkkinat ovat Suomen suurimmat ja tarjoavat paljon liiketoimintamahdollisuuksia Kirkkonummella toimiville rakennusalan yrityksille. Myös kiinteistöalan muille toimijoille Kirkkonummi tarjoaa erittäin hyviä mahdollisuuksia. Rakentaminen on vahvasti verkostoitunutta, mikä edellyttää aktiivista yhteistyötä muiden yritysten kanssa yli kuntarajojen sekä kunnassa toimivien yritysten kesken. Työvoimavaltaisena alana rakentaminen kohtaa työvoimapulaan ja työvoiman kansainvälisyyteen liittyviä haasteita lähivuosina. Alan oppilaitokset edesauttavat sopeutumista ja koulutukseen löytyy toimijoita hyvin pääkaupunkiseudulta. Kaupan toimialan kasvunäkymät ovat Kirkkonummella hyvät. Kaupan alan tutkimusten mukaan Kirkkonummi on yksi lupaavimmista paikkakunnista koko maassa. Kunnan sijainti, kasvava väestö, korkea ansiotaso ja taloudellinen aktiivisuus ovat lisänneet kaupan alan ketjujen kiinnostusta kuntaa kohtaan viime vuosina. Kuntakeskukseen, Masalaan, Veikkolaan sekä tulevan Länsiväylän moottoritien varrelle on rakennettu tai suunnitellaan useita kaupan keskittymiä ja marketteja. Kunnan oman väestön ostovoiman kääntyminen nykyistä enemmän paikkakunnan kauppoja ja palveluja suosivaan suuntaan monipuolistaa tarjontaa ja lisää kunnan vetovoimaa läntisellä Uudellamaalla. Kaupan alan työllistävä vaikutus on kasvussa ja sen välilliset vaikutukset heijastuvat myös laajemmin paikallistalouteen. Kaupan alan haasteena ovat Helsingin ja Espoon läheisyys sekä ostoksia tekevän päiväväestön vähyys Kirkkonummella. Yleinen työpaikkaomavaraisuuden nostaminen kunnassa siirtäisi kulutusta omaan kuntaan. Muiden toimialojen työpaikkojen lisäys sekä henkilökohtaisten palvelujen sektorin kasvu kunnassa ovat myös kaupan alan etu. Kaupan ala voi edesauttaa muiden toimijoiden kehitystä ottamalla hyvin huomioon niiden tarpeet esimerkiksi toimitiloja rakennettaessa kunnan eri osissa. Kaupan alan palveluilla on suuri merkitys asumisviihtyvyyden ja kunnan houkuttelevuuden edistäjänä. Palvelualojen kasvumahdollisuudet ovat kunnan sijainnista johtuen hyvät, esimerkiksi hoivapalvelualalla. Kirkkonummi on ympäristöltään houkutteleva alue pitkäaikaiseen hoiva-asumiseen ja julkisen liikenteen yhteydet ja lyhyet etäisyydet metropolialueen terveydenhuollon, kulttuurin ja muun vapaa-ajan kohteisiin ovat hyvät. Pääkaupunkiseutu muodostaa suuren asiakaspohjan hoivapalveluyrityksille ja osaavaa työvoimaa löytyy lähialueelta moniin muihin seutuihin nähden kohtuullisen riittävästi. Alalle myös koulutetaan henkilöstöä merkittävissä määrin juuri pääkaupunkiseudulla. Ikääntyvän väestön ostovoiman kasvu mahdollistaa puolestaan lisäpalvelujen tarjonnan maksullisina peruspalvelujen lisäksi. Matkailuelinkeinon osalta Kirkkonummi on profiloitumassa yhä enenevissä määrin kokous- ja elämysmatkailun kohteeksi Helsingin seudulla. Jo pitkään toimineiden Majvikin, Siikarannan ja Joh-tamistaidon opisto JTO:n lisäksi mittavaa uutta majoitus- ja kokouspalvelukapasiteettia tarjoavat Långvik kylpylähotelli sekä Hvittorp kurssikeskus. Kunnan suosio retkeilykohteena mahdollistaisi nykyistä runsaamman bed & break-fast majoitustarjonnan kehittämisen. Merellistä Porkkalan niemeä asiakaskohteenaan käyttävien elämyspalveluyritysten määrä on kasvanut viime vuosina ja niemelle saattaa syntyä lähivuosina uutta toimintaa. Porkkalan vesistöalue on pääkaupunkiseudun tärkeimpiä kalastusturismin kohteita ja tarjoaa samalla puitteet muillekin merellisille aktiviteeteille. Kansainvälisesti tunnettu Hvitträsk säilyttää asemansa hyvin merkittävänä kansainvälisten vierailijoiden käyntikohteena jatkossakin ja tuo mahdollisesti alan muille yrityksille asiakasvirtaa. Sodan jälkeisen Porkkalan vuokra-ajan kohteita (Neuvostoliiton miehitysalue Suomessa ) ja aikaan liittyvää historiaa hyödynnetään matkailun teemana aktiivisesti. Veikkolan alueella kunnan pohjoisosassa matkailuelinkeinojen toimintaedellytykset parantuvat Nuuksion kansallispuistoon ja kansainvälisesti ainutlaatuiseen kansallispuistokeskukseen avattavan vaellusreitin myötä. 8

9 Maatalouden osalta Kirkkonummen tuotantorakennetta voidaan pitää melko yksipuolisena, sillä hyvät viljelyolosuhteet ja suuri tilakoko ovat johtaneet siihen, että alueella kasvatetaan pääasiassa viljakasveja. Pääkaupunkiseudun läheisyys näkyy alalla varsin runsaana hevostilojen määränä, mutta muutoin eläintaloudesta ollaan luovuttu lähes kokonaan muutamaa tilaa lukuun ottamatta. Kirkkonummella toimii useita golf keskuksia, jotka ovat taloudellisesti merkittäviä toimijoita maaseudulla. Tulevaisuudessa logististen ja muiden tuotantokustannusten, sekä ympäristövaatimusten kasvaessa ulkomailla, pääkaupunkiseudulle suuntautuva ulkomaisten vihannesten tuonti voi vähentyä, ja toteutuessaan kehitys saattaisi avata paikalliselle vihannestuotannolle uusia mahdollisuuksia. Vaatimukset puhtaan lähellä tuotetun ruuan saamiseksi kuluttajille ja yleisesti lähipalvelujen kysynnän kasvu luo edellytyksiä paikallistason palvelujen monipuolistumiselle. Bioenergian tuotannon lisääntyminen seudullisesti voi tarjota hyviä kasvumahdollisuuksia maaseutuyrittäjille Kirkkonummella. Maaseudulla toimii myös runsaasti ei-tilasidonnaisia yrityksiä. Maankäyttö, infrastruktuuri ja yritystoiminnan alueet Liikenne, energia, vesi- ja jätevesihuolto. Kirkkonummi on saavuttanut yhden merkittävimmistä lähivuosikymmenen tavoitteistaan kantatie 51 muutostöiden alkaessa vuonna 2010 ja vilkkaasti liikennöidyn tieosuuden muuttuessa moottoritieksi, mikä samalla käynnistää useita muita kehittämiskohteita kunnassa. Kunnan läpi kulkee kaksi valtakunnallisesti merkittävää moottoritietä, nykyinen Turunväylä ja uusi vuonna 2013 valmistuva Länsiväylä. Ajomatkat Helsingin suuntaan nopeutuvat nykyiseen tilanteeseen nähden huomattavasti vuodesta 2013 alkaen ja Helsinki-Vantaan lentokentälle kuljetaan nopeammin, mikäli Kehä III liikennejärjestelyt kehittyvät tavoitteiden mukaisesti. Työmatkaliikenne pääkaupunkiseudulle on merkittävän suurta; lähes 60 % Kirkkonummen työvoimasta pendelöi päivittäin. Myös pendelöinti Kirkkonummen suuntaan on huomattavaa. Kunta on johdonmukaisella toiminnalla kytkenyt Kirkkonummen pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmään edistäen työvoiman liikkuvuutta ja vuoden 2010 alusta alkaen Kirkkonummi on Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän jäsen. Matkakorttijärjestelmä on otettu käyttöön koko kunnan alueella. Kunnan merkittävimmät yritysalueet sijaitsevat kuntakeskuksessa, Masalassa, Kantvikissa, Jorvaksessa, Strömsbyssä ja Veikkolassa. Uusia yritystoimintaan varattavia alueita on kaavoitettu tai suunnitteilla: kuntakeskuksen liikealueelle ja Munkin-mäkeen Masalan liikealueelle ja Kehä III:n vaiku-tusalueelle Jorvaksen ja Inkilän alueelle (seudullinen työpaikkakeskittymä Ericsson konsernin lähialueella) Veikkolan liikealueelle ja Turunväylän pohjoispuoleiselle alueelle Merkittävä tulevaisuudessa käyttöön otettava alue on Vuohimäki, jonne on mahdollista perustaa esimerkiksi teollisuuspuisto. Kuntakeskuksesta runsaan 3 km etäisyydellä sijaitseva alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa ja alue on liitettävissä Kantvikin teollisuutta palvelevaan infrastruktuuriin (vesi, jätevesi, sähkö, lämpö ja maakaasu). Alustavien suunnitelmien mukaan Vuohimäen kaavoitusta voidaan alkaa valmistella vuonna Kunnan nopea kasvu on haaste kunnalliselle vesi- ja jätevesihuollolle. Kunnan vesihuoltolaitoksella on vedenhankinta- ja jätevedenkäsittelysopimus Helsingin seudun ympäristöpalvelut kanssa (HSY). Lisäksi kunnalla on omaa vedentuotantokapasiteettia. Kunnan oman vesilaitoksen investoinnit ovat suuret lähivuosina. Helsingin seudun energiaratkaisut vaikuttavat Kirkkonummen energiahuoltoon. Uusiutuvan energian käyttö lisääntyy sekä julkisessa energiahuollossa että yksittäisten yritysten omissa energiaratkaisuissa. Kaukolämpöverkoston laajennusten lisäksi paikallisiin yksityisen sektorin energiaratkaisuihin ja rakentamisen energiatehokkuuteen liittyvät uusinvestoinnit mahdollistavat sen, että Kirkkonummen infrastruktuuri on tältä osin ajanmukainen ja kilpailukykyinen. Maankäyttö ja kaavoitus Kunnan omien asukkaiden sekä elinkeinopoliittisen ohjelmaan valmisteluun osallistuneiden tahojen kiistaton näkemys on se, että Kirkkonummi on nykyisin ja erityisesti tulevaisuudessa yksi houkuttelevimmista ja laadukkaimmista asuinympäristöistä Helsingin metropolialueella. Kunnan kaavoitus ja maankäytön ohjaus tukee 9

10 systemaattisesti näiden tavoitteiden toteutumista. Hyvät asumisolosuhteet houkuttelevat työvoimaa alueen yrityksiin ja sitovat työntekijöitä paikkakunnalle, mikä on yritystenkin edun mukaista. Asukkaiden vapaa-ajan palvelut ja kauppa ovat lupaavia kasvualoja pk-yritystoiminnalle Kirkkonummella ja asumista suunniteltaessa näiden alojen toimintaedellytykset otetaan mahdollisimman hyvin huomioon. Kaavoitukselle kasvava omakotitalotonttien kysyntä on jatkuva haaste, johon tulee vastata mm. maanhankintaa tehostamalla. Kunnan palvelujen ja muun yritystoiminnan monipuolistuminen edellyttää yritysten työntekijöille sekä kausityövoimalle sopivien vuokra-asuntojen tuotannon lisäystä. Kunta ei pysty yksin vastaamaan haasteeseen, vaan tarvitsee yksityiset kiinteistöalan toimijat kumppanikseen täydentämään tarjontaa. Kunnan on tarjottava yhdyskuntasuunnittelun ja kaavoituksen keinoin rakennuttajille kohteita, joissa kohtuuhintainen asuntotuotanto on mahdollista. Kirkkonummi investoi merkittävästi vuosittain asumista ja liikennettä tukevaan infrastruktuuriin, mutta samalla rakentamisessa halutaan edetä hallitusti vaarantamatta kuntataloutta ja toteuttamalla toiminnallisesti ehyttä yhdyskuntarakennetta. Yritystoiminnan kannalta maankäyttöön liittyy paljon haasteita. Kunnan maanhankintaa vaikeuttaa raakamaan korkea hintataso ja yritystonttien saatavuuden osalta kunta on pitkälti riippuvainen yksityisestä tarjonnasta. Yksityismaille on kaavoitettu huomattava määrä liike- ja yritystontteja, joilla on runsaasti rakennusoikeutta sekä valmis kunnallistekniikka, mutta korkea hintataso on rajoittanut niiden toteuttamista. Kunta kehittää yhdessä maanomistajien ja rakennusliikkeiden kanssa useita asumisen ja kaupan kohteita maankäyttösopimuksin. Tavoitteena on kuitenkin tehostaa raakamaan hankintaa tulevina vuosina; kuntatalouden kehitys huomioiden. Kunta on laatinut maankäyttöpoliittisen ohjelman. Kaavoituksen yhteydessä elinkeinoelämän tarpeet pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin rakentamista ohjaavien ja velvoittavien kaavamerkintöjen osalta. Merkittävien kaavahankkeiden, lähinnä osayleiskaavojen yhteydessä laaditaan kunnan tavoitetilan kirkastamiseksi kehityskuvia ja usein myös kaupallisia selvityksiä. Elinkeinoelämän toivotaan suunnittelun aikana osallistuvan etenkin työpaikka-alueiden profiloinnin ja muun toiminnallisen tahtotilan määrittämiseen. Kunnanosien kehittäminen Elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta katsottuna kunnan osa-alueista tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousee viisi aluetta, jotka on lueteltu jäljempänä. Kunnan toimesta yritysten toimintaedellytyksiä voidaan edelleen kehittää tekemällä panostuksia infrastruktuuriin ja parantamalla julkisia liikenneyhteyksiä työpaikka-alueille. Kuntakeskus Kuntakeskus on ollut vuosina kunnan maankäytön suunnittelun kärkihanke; merkittävimmät asemakaavojen muutokset liikealueella on tehty ja keskustan täydennysrakentaminen on käynnistynyt. Kuntakeskuksen ja sen lähiympäristön asukasluku nostetaan nykyisestä noin asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä kaavoittamalla lisäalueita Vesitorninmäestä, Tolsan asemalta ja Myllykylästä. Kuntakeskuksessa sijaitsevien julkisten ja yksityisten palvelujen monipuolistuminen on lähivuosien kehittämistavoite. Nykyiset kaavahankkeet mahdollistavat noin kerrosneliön lisärakentamisen kaupallisia ja muita palveluja varten. Kuntakeskuksesta lähiympäristöineen on muodostumassa läntisen Uudenmaan seudullinen keskus ja suurin yksittäinen asumisen keskittymä Kirkkonummella, joten palvelujen lisääntymisellä ja monipuolistumisella on suuri merkitys asukkaiden viihtyvyydelle sekä ostovoiman kanavoitumiselle paikalliseen talouteen. Masala Masala on kunnan toinen kasvukeskus ja sen merkitys korostuu tulevina vuosina kunnan itä-osan palvelukeskittymänä uusien asuinalueiden rakentuessa. Kaavoituksen painopiste siirtyy 2010 luvulla Masalan suunnalle. Työpaikkarakentamisen ohjausta alueelle hidastaa kunnan vähäinen maanomistus Masalassa. Useita Masalan alueen entisiä teollisuusalueita kaavoitetaan etenkin asuinkäyttöön sekä lähipalveluille. Alueella toimii silti runsaasti teollisuutta ja rautatieyhteyden sekä Kehä III:n vuoksi työpaikka-alueena Masala on eräs parhaiten saavutettavissa oleva työpaikkakeskittymä Kirkkonummella. Alueella sijaitsee useita kone- ja laiteteollisuuden yrityksiä ja tilaa uusille yrityksille on edelleen olemassa, mikä on hyvä houkutin pääkaupunkiseudulta poismuut- 10

11 toa harkitseville yrityksille. Kirkkonummea pidetään potentiaalisena sijoittumiskohteena korkean teknologian yritysten keskuudessa, mistä on osoituksena esimerkiksi ALD reaktoreita nanoteknologiayrityksille valmistavan, alan globaalin toimijan Picosun Oy:n (Stephen Industries Inc Oy), tehtaan käynnistyminen Kirkkonummella vuonna Jorvas Jorvaksen alueella merkittävin yrityskeskittymä on Ericsson ja sen yhteydessä toimiva Jorvas Hi-tech Center (JHC), jonka tiloissa toimii noin 40 pk-yritystä. Tämä yrityskeskittymä sijaitsee vain 20 minuutin ajomatkan päässä kansainväliseen huipputeknologian kärkeen rankatusta Espoon Otaniemestä. JHC:n palvelutarjontaa ja yritysrakenteen monipuolisuutta kehitetään yhteistyössä Uudellamaalla toimivien yrityshautomoiden ja muiden yrityspalvelutahojen kanssa. JHC:tä voidaan pitää erityisen sopivana paikkana teknologiayrityksille, mutta tilaa riittää myös muun tyyppisille yrityksille. TKK:n ja VTT:n tarjoamat yhteydet korkeakoulutason tutkimukseen ja opetukseen sekä kansainväliseen opiskelijapotentiaaliin luo mielenkiintoiset puitteet JHC:n jatkokehitysmahdollisuuksille. Vuonna 2009 vireillä olevan Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan kautta alueesta voidaan kehittää lähivuosina seudullinen kaupan keskittymä, jonka rakentumisen mahdollistaa myös Uudenmaan maakuntakaava. Jorvaksen asemanseudulle on lisäksi suunnitteilla merkittävä määrä asuntorakennusoikeutta. Moottoritien eteläpuolelle jäävän JHC:n vastapariksi toteutetaan moottoritien pohjoispuolelle sijoittuva kaupallisten palvelujen keskittymä; ns. Jorvaksen kolmion rakentaminen alkanee vuonna JHC:n välittömässä läheisyydessä sijaitseva ns. West 51 teollisuusalue (Kiilakallio) on 12 teollisuustontin keskittymä, jossa ensimmäiset yritykset ovat jo toiminnassa moottoritien valmistuessa. Uuden teollisuusalueen lisäksi Ericsson -konsernin omistamalla alueella on runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta. Jorvas on potentiaalinen etabloitumiskohde uusille tilaa vaativille tuotannollisille yrityksille ja kansainvälisille yrityksille. Veikkola Veikkolan sijainti Turunväylän (E 18) varrella noin 30 minuutin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta ja 15 minuutin päässä Vihdin Nummelasta. Tämä on Kirkkonummen pohjoisimman kunnanosan ehdoton vahvuus. Veikkolaa pidetään mm. kuljetusalan toimijoiden keskuudessa hyvänä sijaintina esimerkiksi logistiikkakeskuksen tyyppisille toiminnoille. Veikkolan keskustaa lähellä olevan nykyisen teollisuusalueen lisäksi yritystoimintaa on siirtymässä uusille yritystonteille moottoritien pohjoispuolelle. Veikkolan yritystonttitarjonta on jatkossakin pääasiassa yksityisten maanomistajien varassa ja nykyinen kaavavaranto mahdollistaa runsaasti uutta rakentamista jo käytössä olevilla teollisuusalueilla. Kasvava väestömäärä houkuttelee Veikkolaan lähipalveluja tarjoavia yrityksiä ja keskustan palvelut monipuolistuvat lähivuo-sina. Vihdin Nummela on Veikkolalle toiminnallisesti tärkeä lähiseudun keskus ja samalla julkisten ja yksityisten yrityspalvelujen keskittymä, jossa toimii mm. yritysneuvontapiste. Lähivuosina Veikkolan merkitys Nuuksion kansallispuiston ja Solvallan luontokeskuksen vierailijoiden lähtöpisteenä kasvaa huomattavasti. Alustavien suunnitelmien mukaan Veikkolasta alkavaa vaellusreittiä tulee käyttämään vuosittain noin kansallispuistovierailijaa ja tällä on myönteinen vaikutus Veikkolan matkailuelinkeinolle (mm. Siikarannan kongressihotelli) ja lähipalveluille. Veikkolan alueelle laaditaan lähivuosina osayleiskaava ja sen yhteydessä otetaan huomioon myös naapurikuntien Espoon ja Vihdin vireillä olevat osayleiskaavat. Veikkola sijaitsee maakuntakaavassa esitetyn ohjeellisen rautatielinjauksen varrella ja on alustavien visioiden mukaan 2020 tai luvulla yksi Turunväylän kehityskäytävälle sijoittuvista mahdollisista tulevista juna-asemista. Kantvik Kantvik ja Pikkalanlahden teollisuusalue ovat kunnan merkittävimmät suurteollisuuden keskittymät. Kantvikin infrastruktuuriin tukeutuen on mahdollista kehittää tulevaisuudessa myös läheisen Vuohimäen aluetta teollisuuspuistona. Kantvik on myös tärkeä merellisten vapaa-ajan toimintojen sekä asumisen keskittymä ja kehittyy näiden osalta edelleen tulevina vuosina. Meri-Kantvikin asuntoalueen suunnittelu käynnistetään vuonna Alue asemakaavoitetaan vaiheittain. Ensimmäinen vaihe käsittää myös yritystoimintaa varten kaavoitettavat alueet. Kantvikin sataman pohjoispuoli kehittyy teollisuussatamana ja eteläpuolista aluetta on 11

12 mahdollista kehittää tulevina vuosina esimerkiksi merellisenä vapaa- ajan ja vesiurheilun keskittymänä. Strömsbyn uusi käyttöön otettava teollisuusalue rakentui infrastruktuurin osalta valmiiksi vuoden 2010 alussa ja Kantvikin eteläsataman läheisyydestä johtuen Strömsbystä voi muodostua venealan palveluja tuottavien yritysten keskittymä. Teollisuusalueelle on muotoutumassa myös rakennusalan toimijoiden keskittymä ja alueen yhteydessä toimii jo entuudestaan Gyprocin rakennusmateriaalitehdas. Kehitystä verkostoitumalla Kehittämishankkeet Valtionhallinnon ja seudullisten toimijoiden suuntaan tehtävän edunvalvonnan yhtenä tavoitteena on kehittää yritysten toimintaympäristöä, kuten esimerkiksi liikenneratkaisuja ja työvoimahallinnon palveluja sekä koulutustarjontaa. Edunvalvonnan lisäksi kunta ottaa kantaa erilaisiin kehittämishankkeisiin ja osallistuu Helsingin seudun ja Uudenmaan yhteissuunnitteluun. Kunta voi myös itse tehdä aloitteita uusista kehittämishankkeista. Kunta ylläpitää hyviä suhteita oppilaitoksiin, korkeakouluihin, tutkimuslaitoksiin, rahoitusalan organisaatioihin sekä yrityspalveluja tarjoaviin tahoihin, jotta nämä toimijat kohdistaisivat riittävästi omaa toimintaansa Kirkkonummen yrityksiä hyödyttävällä tavalla. Kunnalla on valmius osallistua erilaisten elinkeinojen kehittämishankkeiden suunnitteluun ja rahoitukseen tapauskohtaisesti, edellyttäen samalla, että hankkeita kohtaan tunnetaan kiinnostusta yritysten parissa. Kunta on kiinnostunut hankkeista, jotka kehittävät tuotteita, palveluja, toimintatapoja ja verkoistoitumista. Useiden asiantuntijoiden näkemyksen mukaan Kirkkonummi voisi toimia kokonsa ja sijaintinsa vuoksi Helsingin seudulla uusien toimintamuotojen pilotointialustana (esim. perusturvaan ja sivistystoimeen liittyvillä aloilla). 12

13 Kiitokset Kirkkonummen kunta haluaa kiittää kaikkia elinkeinopoliittisen ohjelman laatimisprosessissa mukana olleita sidosryhmiemme edustajia, jotka ovat antaneet panoksensa työpaja- ja seminaarityöskentelyyn sekä lopullisen ohjelman viimeistelyyn. Kunnan päättäjien ja virkamiesten lisäksi kiitämme seuraavia henkilöitä: Davidsson Aira Ekqvist Merja Fröberg Henrik Forsell Ingrid Hagelberg Mats Hara-Haikkala Salli Heiskanen Antti Hillman Eero Ilmavirta Veijo Karlsson Tiina Kaukonen Hannele Koho Reino Lappalainen Pekka Lähteenmäki-Smith Kaisa Moisio Terho Mäkinen Pasi Nummenpää Milla Lars-Olof Rejström Oksanen Hannu Paakkarinen Päivi Palmu Jukka O. Puhakka Juha-Matti Rahkonen Susanna Rinta-Seppälä Hannu Rissanen Ilkka Salmirinne Kari Silvan Kent Suihko Sampo Sundström Christina Terävä Eeva Toivonen Ari Uusi-Honko Heikki HSE Pienyrityskeskus Uudenmaan TE-keskus Kirkkonummen Maatilapuoti Espoon TE-toimisto Oy Göran Hagelberg Ab Prysmian Cables and Systems Oy Tekes Innofocus TKK Kirkkonummen yrittäjät ry/ Babylonia Oy Hakami Oy Uudenmaan TE-keskus Finpro Net Effect Oy Omnia Culminatum Oy Oy LM Ericsson Ab Oy LM Ericsson Ab Mildola Oy Suomen Sokeri Oy Espoon TE-toimisto JC Innovation Oy Net Effect Oy Länsiasunto Oy LKV Andelslaget Varuboden Johtamistaidon Opisto JTO Mesvac Oy Omnia Espoon Seudun Uusyrityskeskus Net Effect Oy ProAgria Uusimaa Tekes 13