Kirkkonummen kunnan elinkeino-ohjelma

Transkriptio

1 Kv 10/ Dnro:985/ /2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä Kirkkonummen kunnan elinkeino-ohjelma Elinkeino-ohjelman lähtökohdat ja toteutus Tämä elinkeino-ohjelma on jatkoa Kirkkonummen kunnan elinkeinopoliittiselle strategialle, jota toteutettiin vuosina Päivityksen laatimisesta sovittiin kansallisena Yrittäjän päivänä Kunnan tärkein tehtävä on tuottaa arvoa kuntalaisille sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tämän pitäisi olla suunnittelun ja tavoiteasetannan lähtökohta. Kirkkonummen kunnan elinkeino-ohjelman tehtävä on tuottaa arvoa kuntalaisille. Se tuottaa sitä tekemällä Kirkkonummesta houkuttelevan yrittäjille ja yrityksille. Ohjelman toimenpiteet tukevat kunnan työllisyysomavaraisuutta, kasvattaa verotuloja, terveyttää taloutta ja parantaa näin kuntalaisten hyvinvointia. Ohjelmaan on valittu lyhyellä aikavälillä toteutettavissa olevia tai liikkeelle saatavia keskeisiä ja konkreettisia toimenpiteitä. Nämä yleisen tason edellytyksiä vahvistavat toimenpiteet luovat vahvemman pohjan elinkeinopolitiikan kehittämiselle tulevaisuudessa. Toimenpidekokonaisuudesta tulee muodostaa hanke, jolle osoitetaan tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit vuosille Kunnan olisi lisättävä elinkeinotoimen resursseja, jotta ohjelman toteutus olisi mahdollisimman tehokasta. Ohjelman toteutusta varten pitää laatia projektisuunnitelma ja aikataulutus. Toteutusta seurataan aktiivisesti konsernijaostossa ja kunnanhallituksessa. Ohjelman etenemisestä tulee tiedottaa säännöllisesti, ja sen sisältöä päivitetään tarvittaessa puolen vuoden välein. Ohjelman toteutumiseksi tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä ja sitoutumista virkamieskunnassa, luottamushenkilöissä, yritys- ja yrittäjäkunnassa ja muissa avainsidosryhmissä. Toimintatapojen muutos, yrityslähtöisempi ajattelutapa ja yhteistyön syventäminen eri hallinnonalojen välillä eivät edellytä merkittäviä taloudellisia lisäresursseja. Osa toimenpiteistä voidaan toteuttaa virkatyönä yhteistyössä sidosryhmien kanssa, mutta merkittävä osa vaatii toteutuakseen poliittisia päätöksiä lisärahoituksesta. 1

2 Kirkkonummi onnistuu lisäämään työpaikkojaan ja monipuolistamaan elinkeinorakennettaan vain tekemällä aktiivista työtä yritysilmapiirin vahvistamisessa ja toteuttamalla yrityslähtöistä elinkeinopolitiikkaa. Tavoitteena on nostaa kunnan työpaikkaomavaraisuusaste 60,1 prosentista noin 63 prosenttiin vuoden 2015 loppuun mennessä. Tavoitteena on myös kasvattaa kunnassa sijaitsevien työpaikkojen lukumäärää (10 870) ja yritysten toimipaikkojen määrää (2020) vähintään viidellä prosentilla vuoden 2015 loppuun mennessä (vrt. Liite: Kirkkonummen Yrityskatsaus 2014). Kunnan luontaiset vahvuudet on oltava kehittämistoimenpiteiden ytimessä. Ensisijaisena tavoitteena on vaikuttaa asenteisiin ja yhteistyön lisäämiseen elinkeinotoiminnan edistämisessä kunnan oman toiminnan sekä sen sidosryhmien osalta. Jatkossa tulee panostaa ja rohkaista lisääntyvään palveluhenkisyyteen, ennakointiin ja ketterämpään reagointiin yritysten tarpeisiin. Tarvitaan myös kunnan eri toimialojen yhteistyön tiivistämistä elinkeinoelämään vaikuttavissa asioissa. Elinkeinorakenteen ja työpaikkaomavaraisuuden vahvistaminen edellyttää, että kunnassa on tarjolla monipuoliset yritysten sijoittumismahdollisuudet, osaavaa työvoimaa, hyvä yrittäjyysilmapiiri, sujuvat liikenneyhteydet, kilpailukykyiset sijaintikustannukset ja hyvät palvelut. 2 Välittömät ja lyhyen aikavälin toimenpide-ehdotukset Peruslähtökohtana on oltava se, että kunnalla, virkamiehillä ja luottamushenkilöillä on tahtoa käynnistää omien resurssien mukainen elinkeinostrategia ja sitoutua sen toteutukseen. 2.1 Seurantatyöryhmä toteutuksen tueksi Ohjelman toimenpiteiden toteutuksen varmistamiseksi perustetaan elinkeinopoliittinen neuvottelukunta tai valtuutetaan jokin muu työryhmä seuraamaan ja ohjaamaan toteutumista. Työryhmän, jossa on mukana yrittäjäjäseniä, tehtävä olisi huolehtia virkamiesten tukena siitä, että yritysvaikutusten arviointimenettelyä vietäisiin eteenpäin, henkilökuntaa koulutettaisiin, asenne- ja toimintakulttuuria kehitettäisiin yritysmyönteisempään suuntaan ja että elinkeinopolitiikka näkyisi kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Yritysvaikutusten arviointien käyttöönotto on keskeinen toimenpide. Se vaikuttaisi laaja-alaisesti: asennemuutokseen, palveluhenkisyyden kasvuun ja elinkeino-ohjelman toimenpiteiden jalkauttamiseen. Samalla kunnan yritysilmasto paranee. 2.2 MALPE -suunnitelma Kirkkonummelle pitää laatia maankäyttöä, asumista, liikennettä, palveluja ja elinkeinotoimintaa käsittelevä ja nämä aiheet integroiva MALPE -suunnitelma, johon sekä kunnan henkilöstö että luottamushenkilöt sitoutuvat. Elinkeino-ohjelman seurantatyöryhmä osallistuu myös MALPE -suunnitelman ohjaukseen. On tärkeää, että elinkeinoelämän kehittymiseen oleellisesti liittyvät linjaukset ovat kaikilla osapuolilla tiedossa jo meneillään olevan metropoliuudistuksenkin vuoksi. Jos Kirkkonummen osuus uudessa hallinnossa on yksi henkilö, on varmistettava, että tämä henkilö tietää 2

3 sen kokonaisuuden, jolla MALPE -asioita on hallinnossa vietävä eteenpäin. Elinkeinoja ohjaavia asioita tulle voida suunnitella pitkällä tähtäimellä eikä valtuustokausittain. 2.3 Palveluasenne ja palveluiden lisäarvo 1) Kunnan henkilöstölle suunnitellaan koulutus, jonka keskiössä on oma tehtävä organisaatiossa kuntalaisten palveluiden tuottajina ja edun valvojina. Kuntaorganisaatio on olemassa tuottaakseen palveluja mahdollisimman hyvin ja kattavasti kuntalaisille, jotka sen rahoittavat. Innostus tehtävän tärkeydestä tuottaa kuntalaisille parempia palveluita kustannustehokkaasti. Tyytyväiset kuntalaiset tuottavat sen markkinan, jonka yritykset tarvitsevat harkitessaan elinkeinonsa pystyttämistä paikkakunnalle. Mitä enemmän on tyytyväisiä kuntalaisia, sen suuremmat ovat nämä markkinat. 2) Käynnistetään sisäinen markkinointi kunnan henkilöstölle, politikoille ja virkamiehille. Viestin on oltava, että Kirkkonummi on yritysystävällinen kunta. 3) Ennakoiva ja joustava maa-, kaavoitus- ja lupapolitiikka on keskeinen tekijä. Yhdyskuntatekniikan osaston jotkut palvelut ovat yritystoiminnan näkökulmasta pirstaloituneita ja liian organisaatiolähtöisiä. Laajentamisinvestoinnit ja muu kehittäminen eivät saa viivästyä tarpeettomasti. Kunnasta tulisi saada ennakoivaa perusinformaatiota, joka kattaa yritysten hankkeiden elinkaaren keskeiset tietotarpeet. Kunnan prosesseilta ja sääntöjen tulkinnalta edellytetään johdonmukaisuutta ja ennalta-arvatta-vuutta. Kuntaan tulevat yritysten kyselyt ja esitykset tulee saada yhden luukun käsittelyyn ja erikoishoitoon positiivisesti ilman rajoittavia reunahuomautuksia. 3).4 Kunnan ja yritysten yhteistyö 1) Kunnan päättäjät ja virkamiehet tulee avittaa näkemään yritystoiminnan ja yrittäjyyden merkitys yhteiskunnalle ja kuntataloudelle. Nykyisin ei riittävän usein tiedosteta yksittäisten päätösten vaikutuksia elinkeinotoiminnan edistämisen kokonaisuuden kannalta. Tilanteen muuttamiseksi järjestetään yrityskäyntejä kuten aamukahvitilaisuuksia, jotta virkamiehet, kunnan päättäjät ja luottamushenkilöt tutustuvat kunnan yrityksiin. 2) Järjestetään säännöllisesti kunnan virkamiesten, luottamushenkiöiden ja yritysten välistä tiedonvaihtoa ja yhteydenpitoa vahvistavia foorumeja. Näitä tapaamisia voisi olla 2-3 kertaa vuodessa. Niissä käytäisiin läpi yritysten tarpeita ja odotuksia ja kunnan edellytyksiä vastata haasteisiin liittyen esim. maankäyttöön ja tontti- ja toimitilapolitiikkaan. 3) Yritystietoisuuden ja verkostoitumisen lisäämiseksi yrittäjiä kutsutaan puhumaan tarpeen mukaan kunnanvaltuustoon. Kunta voisi kutsua yrityselämän edustajia paikalle alustamaan ja kommentoimaan myös muihin yhteyksiin, esim. kunnan johtoryhmään tarvittaessa. 2.5 Yritysten ja yrittäjien houkuttelu kuntaan 3 1) Riittävän joustava reagointi on tärkeää uusien yritysten ja investointien saamiseksi kunnan alueelle. Samalla yritysilmapiiri kehittyy suosiollisemmaksi. Kunnan tulee ottaa käyttöön vastaanottoprosessi ja Terveluloa kuntaan paketti, joilla potentiaaliset yrittäjät ja yritykset sitoutetaan kuntaan. Tätä varten tulee päättää,

4 miten vastataan yritysten tiedusteluihin. Tietopaketin tulee sisältää informaatiota kunnan palveluista ja prosesseista sekä kunnan alueella olevista yrityksistä. Erikokoisille yrityksille voidaan tarvita hieman erilaiset versiot. Oppilaitoksia (Luksia, Omnia, Laurea, jne.) voidaan osaltaan hyödyntää toteuttavana resurssina tässä yhteydessä ja muissakin sopivissa hankkeissa kunnan resurssipulaa helpottamassa. On myös ratkaistava, miten toimitetaan tontti- ja tilatiedot niistä kiinnostuneille ja miten voidaan auttaa ja joustaa yritysten muiden tarpeiden mukaan. Elinkeinojohtajan tulee olla aktiivinen yhteydenottaja yritysten suuntaan ja tieto tulee välittää yrittäjäjärjestölle. 2) Järjestetään kahdesti vuodessa kuntaan tulleiden uusien yrittäjien tutustumis- ja kyselytunti-ilta kunnantalolla kunnan ja Kirkkonummen Yrittäjien yhteistyönä. Ensimmäinen järjestetään klo Paikalle ovat tervetulleita yrittäjät, yritykset, kunnan päättäjät, virkamiehet, TE -toimisto jne. sekä muut sidosryhmien edustajat kuten pankit ja vakuutusyhtiöt. Myös yritystoimintansa kasvattamista ja kehittämistä suunnittelevat yrittäjät voivat tehdä tilaisuudessa kysymyksiä esim. kunnan eri toimialojen virkamiehille hankkeidensa etenemismahdollisuuksista ja edellytyksistä. 3) Toteutetaan yrittäjyysseminaareja ja muita tapahtumia, joihin kutsutaan kohdeyleisöksi Kirkkonummelle houkuteltavia yrittäjiä ja tulevaisuuden yrittäjiä pääkaupunkiseudulta (korkeakouluista jne.) 4) Kunnassa otetaan käyttöön yritysrekisteri, jonka hallinta järjestetään tehokkaasti. Näin kuntaan houkuteltavien ja tulokasyritysten informointi ja kontaktointi sujuu jouhevammin. Rekisterin hyödyntämisessä elinkeinotoimi toimii Kirkkonummen yrittäjien kanssa tiiviissä yhteistyössä. 5) Yritystonttien tarjontaa pitää lisätä ja niiden myynti pitää saada sujuvaksi. Uuden tonttimaan hankinta kunnan omistukseen on välttämätöntä. Myös yksityistä tonttitarjontaa tulee seurata aktiivisesti. Jo kaavoitettujen alueiden tehokas käyttöönotto yritystonttimaaksi on mahdollista sanktioita hyödyntämällä (vrt. Karkkila). Tavoitteena on vähintään viiden yritystontin myyminen vuodessa. 6) Tervetuloa Kirkkonummelle -kyltit on saatava paikoilleen pääteille syksyn 2014 aikana vai esim mennessä? Keskeisille tuloväylille tarvittavien tervetuloa -kylttien lisäksi tarvitaan tienviitat ja opasteet, jotka kertovat, mitä kaikkea mielenkiintoista Kirkkonummella on. 7) Tarvitaan nopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet laajasti käyttöön kunnan alueella. Kunta selvittää mahdollisuudet kattavaan 4G-verkottamiseen ja valokaapelointiin. Tavoitteena tulee olla verkkojen pikainen toteutus. Valokaapelien asentamisessa kunnan pitää hyödyntää tilanteita, joissa katuja avataan muutenkin, kuten esim. vesiosuuskuntatöiden kohdalla. 8) Kunnan sisäisten liikennejärjestelmien kehittämistä pitää tehostaa. 4

5 9) Keskustasuunnitelman laatiminen. Keskeinen kunnan imagoon vaikuttava tekijä on kuntakeskuksen ilme. Keskustan aluetta tulee kehittää. Selvitetään mahdollisuuksia tehdä tarvittavia kaavamuutoksia alueella. 10) Mobiili tapahtumista tiedottaminen. Jotkut kunnat ovat ottaneet mobiilisovelluksen käyttöönsä tiedottaakseen kunnassa tapahtuvista asioista. Yrityksille on kullanarvoista, jos alueella tapahtuvat kulttuuritapahtumat, myyjäiset, turnaukset jne. saadaan nykyistä paremmin tiedotettua. Yritykset voivat tehokkaammin kohdistaa markkinointiaan kohderyhmilleen, kun tietävät milloin ja mihin pitää iskeä. Tämä edesauttaa myös mediaa mainostilan myynnissä. 3 Kunnan elinvoimaisuuden vahvistaminen yhteistyössä Kirkkonummen tulee hyödyntää elinkeinotoiminnan edistämisessä ja kunnan profiloitumisessa erinomaisia sijainti- ja ympäristötekijöitään ja monipuolista yritysrakennettaan. Yritysten ja yrittäjien tulisi entistä paremmin tiedostaa Kirkkonummi kilpailukykyisenä sijoittumismahdollisuutena. Kunnan kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kehittämisessä elinkeinokehitys- ja työllisyysasiat, maanhankinta ja kaavoitus, kunnallistekniikan rakentaminen, rakennusvalvonta, asuminen ja kuntamarkkinointi muodostavat kokonaisuuden, jota pitää viedä eteenpäin samansuuntaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Kirkkonummen uuteen elinkeino-ohjelmaan ( ) on valittu lyhyellä aikavälillä toteuttavat tai liikkeelle saatavat keskeiset ja konkreettiset toimenpiteet. Ohjelma tarvitsee toteutuakseen riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit. Lähitulevaisuudessa on lisäksi luotava yhteinen tahtotila ja visio ohjaamaan kunnan elinvoimaisuuden vahvistamista. Tarvitaan yhteisesti hyväksytty tavoite ja tahtotila, joka auttaisi kunnan yritysystävällisyyden ja brändin vahvistamisessa. 5

6 KIITOKSET Kirkkonummen kunta haluaa kiittää kaikkia elinkeinopoliittisen ohjelman laatimisessa mukana olleita henkilöitä ja sidosryhmiä. Ohjelmaa varten haastateltiin yrittäjiä ja yritysten johtajia. Tämän lisäksi laadittiin Yrityskatsaus sekä kysely Kirkkonummen kunnan alueella toimiville yrittäjille heidän kehittämisnäkemystensä kartoittamiseksi. Työryhmässä olivat seuraavat jäsenet: Arvekari Taina, Kirkkonummen Yrittäjät ry. Erikkilä Mikko, Erikkila Oy Harinen Ari, konsernijaosto Hyrsky Kimmo, Kirkkonummen kunta Karlsson Tiina, Babylonia Oy Penkert Katarina, Kirkkonummen Yrittäjät ry. Silvan, Kent, Mesvac Oy Sjölund Thorolf, konsernijaosto Tirkkonen Jari, Kirkkonummen kunta Viljanen, Kaija, Mildola Oy Wichmann Anna-Lotta, konsernijaosto Varajäsen: Kylliäinen Leena, Kirkkonummen Yrittäjät ry. 6