Ammatillinen koulutus kuntien työ- ja elinkeinopolitiikan välineenä

Transkriptio

1 Ammatillinen koulutus kuntien työ- ja elinkeinopolitiikan välineenä Kuntamarkkinat Saastamoinen Arja-Leena, toimitusjohtaja, Etelä-Savon Koulutus Oy Siekkinen Virpi, sivistystoimenjohtaja, Mikkelin kaupunki Pitkänen Esko, Senior Advisor, Etelä-Savon kauppakamari

2 Ammatillisen toisen asteen reformin haasteet Järjestämisluvan mukaisen perustutkinto-opiskelijamäärän rahoituksesta leikataan kerralla arviolta 12,5 % vuonna 2017 Koulutuksen järjestäjä saa kohdistaa leikkauksen haluamallaan tavalla joko vähentämällä koulutuspaikkoja tai tehostamalla toimintaansa Osaamisen kehittämisen vahva siirtäminen työelämään, koulutus- ja kumppanuussopimukset yritysten ja yhteisöjen kanssa Koulutuksen laadusta ei voi tinkiä Opiskelijoille mahdollisuus yksilöllisten opiskelupolkujen valintaan

3 Yhtiön toimiala Yhtiön toimialana on ylläpitää kulloinkin voimassa olevassa lainsäädännössä tarkoitettua ammatillista koulutusta sekä lukiokoulutusta (vaihtoehtoisesti toisen asteen koulutusta) sille toimiluvassa/järjestämisluvassa määrätyn koulutustehtävän mukaisesti. Yhtiö voi harjoittaa myös toimialansa puitteissa muuta koulutustoimintaa. Lisäksi yhtiö järjestää toisen asteen koulutuksen tasoista aikuiskoulutusta sekä koulutustaan tukevaa palvelu-,majoitus-, ravintola-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yhtiö voi toimintaansa varten omistaa ja hallita osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä sekä käydä niillä kauppaa ja vuokrata niitä sekä vastaanottaa avustuksia ja lahjoituksia.

4 Yhtiön toiminnan tarkoitus Yhtiön toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen yhtiön osakkeenomistajille. Yhtiön tilinpäätöksen mahdollisesti tuottama voitto on aina vuosittain siirrettävä voitto- ja tappiotilille sekä käytettävä yhtiön järjestämisluvan mukaisen koulutuksen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen.

5 Esedu alueen elinvoiman vahvistajana Noin 83 % valmistuneista jää Etelä-Savoon 70 % alueen uusista yrityksistä on Esedusta valmistuneiden perustamia Osaajia valmistuu vuosittain kaikilta koulutusaloilta Lähiesimiestyön ja yrittäjyyden sekä johtamisen huipputasoista asiantuntijakoulutusta

6 MITÄ KUNTIEN PITÄISI TEHDÄ? Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla... TULEVAISUUS HAASTAA KOULUTUKSEN/OPETUKSEN Mikä on opetuksen ja koulutuksen tehtävä ja tavoite? Mitä ovat tulevaisuuden osaamistarpeeet? Mihin kasvatetaan ja koulutetaan? Miten arvotetaan ja miten arvostetaan? Miten resurssoidaan? Miten osallistetaan ja miten osallistutaan? Miten vastuutetaan? Millainen on tulevaisuuden koulu? Millaisia ovat tulevaisuuden oppimisympäristöt? VAIN MUUTOS ON PYSYVÄÄ JA TULEVAISUUS ON AINA EDESSÄ!

7 Mikkelin kaupungin strategia Luonnon ja ympäristön hyvinvointi 1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen Ympäristön hyvinvointiohjelma 1. Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen 2. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen 2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli Asu A 3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen Asukkaiden hyvinvointiohjelma 3. Rakennetun ympäristön laatu 1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen 2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen Elinkeinojenhyvin vointiohjelma 3. Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima

8 VISIOMME Eturivin taitajat varmistavat alueen menestyksen Missiomme: Tuotamme työelämän tarvitsemia osaajia, joilla on vahvat työelämätaidot elinikäisen oppimisen edellytykset yrittäjämäinen asenne Arvomme: Tärkein arvomme on vastuullisuus, opiskelijan parhaaksi, työelämän parhaaksi Tavoitteemme lyhyesti: Kannamme vastuun opiskelijoistamme Olemme laaja-alainen ja ketterä kouluttaja Kehitämme aluetta yhdessä työelämän kanssa Kehitämme osaamista työelämässä ja vapaa-ajalla Pedagogiikkamme on joustavaa Opiskelijamme ovat tyytyväisiä Olemme työpaikoilla työelämän ehdoilla Vahvistamme digitaalisuutta ja verkko-oppimista Olemme vahva Venäjä-osaaja Olemme vetovoimainen työnantaja

9

10 YHTIÖKOKOUS HALLITUS TOIMITUSJOHTAJA Hallintopalvelut Toimitusjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Henkilöstöpalvelut Talouspalvelut Tietohallintopalvelut Hallintojohtaja Anu Pynnönen Henkilöstön kehittäminen Laatupalvelut Palvelukeskus (kiinteistö- ja ravitsemispalvelut, hotelli) Myynti ja tuotekehitys Asiakaskokemuspalvelut Koulutuspalvelujohtaja Taru Särkkä Yhteiset palvelut (Ohjaus, YTOT, opiskelijapalvelut Asiakasprosessin kehittäminen ja johtaminen Hanke- ja innovaatiopalvelut KV-palvelut Työllistymispalvelut Markkinointi ja viestintä Hyvinvointi- ja palvelualat Rehtori Marja Anttalainen Palvelualat Hyvinvointialat Kotoutumiskoulutukset Valma Oppimispalvelut Tekniikka ja luonnonvara-ala Rehtori Vesa Vainikainen Rakentaminen ja teknologia Metsä ja logistiikka Pieksämäki

11 Kaupunkien strategia - Asukkaiden hyvinvointi - Elinkeinojen hyvinvointi - Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Matkailu ja puhdas ruoka Koulutuksen ja kehittämisen osaamiskokonaisuudet Alueen menestymisen varmistaminen Hyvinvointi ja palvelut Kotona asumisen tukeminen Maakunnan strategia - Metsä - Ruoka - Vesi DIGI ROBOTIIKKA Kestävä kehitys Teknologia ja rakentaminen Moniosaajuus KV Logistiikka ja metsä Yhteisöllisyys Älykäs rakentaminen Biotalous

12 Pedagoginen johtaminen Yksi yhteinen osaamisen kehittämisen prosessi, jossa opiskelija on keskiössä Ryhmämuotoisesta koulun pidosta opintotarjontamalliin Henkilökohtaiset, joustavat opintopolut Koulutuksessa keskitytään vain kuiluihin, jotka puuttuvat opiskelijalta tutkintojen (tutkinnon osien) osaamisesta Läpäisyn tehostaminen Työllistyminen tukeminen, rekrytointiklinikat Osaamisen kehittämistä siirretään vahvasti työelämään Oppisopimus Laajennettu työssäoppiminen (Koulutussopimus) Työelämän kumppanuussopimukset

13 Reformin läpivientiä Yksilöllisten joustavien opintopolkujen toteutuminen edellyttää, että opiskeiljoiden yksilölliseen ohjaukseen kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota Opinto-ohjaajien lisäksi opettajien ohjaustaitoja tulee vahvistaa Puuttuvien osaamiskuilujen lisäksi opiskelijoiden yksilölliset opiskeluvalmiudet tulee tunnistaa ja jos oppimiseen tarvitaan erityistä tukea, sitä tulee tarjota (hojks ei saa olla leimaava, se tulee nähdä opiskelijan parhaaksi) Samanaikaisesti meidän tulee mahdollistaa nopeammat polut, joiden toteutuminen edellyttää mm. verkko-opiskelumahdollisuuksien lisäämistä ( yhteistyö muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa) ja työssäoppimisen laajentamista (yhteistyö työelämän kanssa, ehkä myös tässä yhteistyötä alueen muiden koulutustoimijoiden kanssa, jotta esim. saataisiin työelämää mahdollisimman vähän kuormittava tapa työssäoppimis- ja harjoittelupaikkojen varaamiseen) 13

14 Esedu alueen elinvoiman vahvistajana Noin 83 % valmistuneista jää Etelä-Savoon 70 % alueen uusista yrityksistä on Esedusta valmistuneiden perustamia Osaajia valmistuu vuosittain kaikilta koulutusaloilta Lähiesimiestyön ja yrittäjyyden sekä johtamisen huipputasoista asiantuntijakoulutusta

15 Tulevaisuuden näkymiä olemme entistä enemmän osaamisen kehittämisessä organisaatioiden rinnallakulkija ja kumppani oppilaitoksen rooli kouluinstituutiona murenee organisaatioiden (me vs. asiakas) rajat hämärtyvät tältä osin ja myös siinä tilanteessa osaaminen nousee rajoja tärkeämmäksi toimijoiden välisten rajojen liukeneminen näkyy myös koulutuksen järjestäjien entistä tiiviimmässä yhteistyössä: aina ei tiedetä, mistä toinen alkaa ja mihin toinen loppuu eikä se ole ensisijaistakaan, osaamisen kehittymisen tukeminen on