Raision kaupungin ASUNTO-OHJELMA

Transkriptio

1 Raision kaupungin ASUNTO-OHJELMA 8-5

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä... I Raision visio... II Asuntopolitiikan tarkoitus Raisiossa... III Yleiset asuntopoliittiset periaatteet... IV Asuntopoliittiset linjaukset Kerrostalotuotannon edellytyksistä huolehtiminen.... Pientalotuotannon edellytyksistä huolehtiminen Vanhan asuntokannan kehittäminen ja alueiden täydennysrakentaminen Vuokra-asuminen ja Raision Vuokra-asunnot Oy:n rooli asuntomarkkinoilla Vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimuodot Eri väestöryhmien asumistarpeiden huomioon ottaminen... 5 SWOT- analyysi... 6 Liitteet: Asuntorakentamismahdollisuudet vuosina 8-5 kartalla Tilastoliite

3 RAISION ASUNTO-OHJELMA 8-5 Tiivistelmä Raision kaupungin erilliset asuntopoliittiset tavoitteet on viimeksi vahvistettu vuonna 999. Tämän jälkeen ohjauskäytäntöä on muutettu niin, että asuntopoliittiset päätavoitteet on sisällytetty kerran valtuustokaudessa laadittavaan kaupungin kokonaisstrategiaan ja lyhyen aikavälin tavoitteet on määritelty talousarvion yhteydessä. Asunto- ohjelman lähtökohtina ovat yleiskaava ja koko kaupungin strategia. Kaupungin asuntopolitiikan tarkoituksena on parantaa asunto-oloja ja ohjata asuntotuotantoa. Ohjelma on tilaajan työkalu asuntopolitiikkaa koskevien tavoitteiden täsmentämiseksi. Asunto-ohjelman tehtävänä on myös tukea maankäytön suunnittelua linjaamalla asuntopolitiikan osalta tulevia maankäytön tilauksia keskipitkällä aikavälillä. Asunto-ohjelma on yksi kaupungin ohjausjärjestelmään kuuluvista erillisohjelmista. Asuntopoliittisten linjausten selkiinnyttäminen on tarpeellista myös siitä syystä, että Raision asema kaupunkiseudulla on muuttunut viime vuosina. Vuonna 6 tehdyn vaikutusaluetutkimuksen mukaan Raisio on Turun jälkeen Varsinais-Suomen toiseksi vetovoimaisin keskus, Raision jälkeen tulevat Salo ja Loimaa. Vetovoimaisuutta arvioitiin selvittämällä miten ihmiset liikkuvat hankkiessaan eri tuotteita ja palveluita. Siten Raisioon suuntautuu huomattavan paljon asiointiliikennettä. Lisäksi Raisioon suuntautuu huomattavan paljon työmatkaliikennettä muista kunnista (Antti Vasanen 7). Raisio on vetovoimainen keskus, jonka asuntotuotannon edellytyksistä huolehtiminen tärkeää tasapainoisen työpaikka- ja väestökehityksen turvaamiseksi ja liikenteen haittojen vähentämiseksi. Raisio ohjaa asuntotuotantoa palveluverkon, turvallisen liikkumisen ja mahdollisuuksien mukaan myös joukkoliikenteen kannalta sopiville alueille. Lisäksi kaupunki edistää olemassa olevan asuntokannan ja asuinympäristöjen kehittämistä. Kaupunki parantaa asemaansa kilpailukykyisenä asuinpaikkana lapsiperheille Uusien asuntojen kokonaistarve on ohjelmakaudella 8 5 yhteensä 6 asuntoa eli asuntoa vuosittain, joista puolet pientaloasuntoja ja puolet kerrostaloasuntoja. Kaupunki jatkaa vanhojen kerrostaloalueiden kehittämistä koskevaa suunnittelua. Liitekartalle on merkitty ohjelmakauden keskeiset pientalotuotannon ja kerrostalotuotannon alueet sekä täydennysrakentamisen alueet. Ohjelmakauden aikana kaupungin rakentamisohjelman painopistettä siirretään talonrakentamisohjelmasta ja yritystonttien rakentamisesta pientalotonttituotantoon ja vanhojen katu- ja vesihuoltoverkostojen saneeraukseen. Kaupunki tukee Raision Vuokra-asunnot Oy:n pyrkimyksiä tasapainottaa yhtiön taloutta pienentämällä hieman nykyistä asuntokantaa. Raision kaupunki suhtautuu myönteisesti sellaisiin uusiin vuokraasuntojen omistajiin, joka ovat luotettavia ja ja joiden toiminta on pitkäjänteistä. Lisäksi kaupungilla on tarvittaessa valmiudet osoittaa tontteja omistusasumisen ja vuokra-asumisen välimuotoa edustavaan asumisoikeustuotantoon. Kaupunki huolehtii eri väestöryhmien asumistarpeista esim. hoito- ja hoivapalveluohjelman linjauksilla, järjestämällä tarvittaessa tukiasumispalveluja ja muilla tavoin tuettua asumista. Eri väestöryhmien asumistarpeiden huomioon ottamisesta raportoidaan vuosittain valtion asuntorahastolle. Raision kaupunki osallistuu Turun vetovastuulla olevaan kaupunkiseudun sosiaalisen asuntopolitiikan järjestämiseen.

4 I RAISION VISIO Raision kaupungin visio : Raisio on rohkea edelläkävijä, loistava kotikaupunki ja menestyvän liike-elämän keskus. Loistava kotikaupunki on viihtyisä ja kaunis kaupunki, jossa on turvallista asua, kiinnostavaa viettää vapaa-aikaa ja arki on helppoa. Lisäksi kaupunkiin on helppo juurtua, kaupungin vastuulla olevat palvelut, verot ja yhteiskunnalliset maksut ovat seudullisesti kilpailukykyisiä. Vision tulkinta asuntopoliittisesta näkökulmasta: Raisio on kaupunkimainen kasvukeskus, jonka viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt sekä monipuoliset, eri elämäntilanteisiin sopivat asumisvaihtoehdot houkuttelevat eri väestöryhmiä. II ASUNTOPOLITIIKAN TARKOITUS RAISIOSSA Kaupungin asuntopolitiikan tarkoituksena on parantaa asunto-oloja ja ohjata asuntotuotantoa. Asuntopolitiikallaan Raisio pyrkii vahvistamaan Raision vetovoimaa asuinpaikkana ja menestyvän liike-elämän keskuksena. Asunto-ohjelman lähtökohtina ovat yleiskaava ja koko kaupungin strategia. Ohjelma on tilaajan työkalu asuntopolitiikkaa koskevien tavoitteiden täsmentämiseksi. Asunto-ohjelma on yksi kaupungin ohjausjärjestelmään kuuluvista keskipitkän aikavälin erillisohjelmista. Ohjelman tehtävänä on osaltaan linjata tulevia maankäytön tilauksia. III YLEISET ASUNTOPOLIITTISET PERIAATTEET Raision asuntopolitiikan lähtökohtana on strategian edellyttämä väestösuunnite ja asuntotuotanto. Raisio ohjaa asuntotuotantoa palveluverkon, turvallisen liikkumisen jajoukkoliikenteen kannalta sopiville alueille ottaen samalla huomioon kaupunkirakenteen kestävän kehittämisen ja kunnallistekniikan rakentamistehokkuuden. 3 Kaupunki edistää olemassa olevan asuntokannan ja asuinympäristöjen kehittämistä huolehtimalla yleisten alueiden kunnosta sekä mahdollistamalla vanhojen alueiden täydennysrakentamisen ja tarvittaessa purkavan saneerauksen. 4 Kaupunki edistää väestö- ja hallintasuhteiltaan monipuolisten asuntoalueiden kehitystä. 5 Kaupunki parantaa asemaansa kilpailukykyisenä asuinpaikkana lapsiperheille. 6 Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi kaupunki huolehtii asuntotuotannon monipuolisesta rahoitus- ja hallintamuotorakenteesta. IV ASUNTOPOLIITTISET LINJAUKSET 8-5 Asuntorakentamista tulee kehittää niin, että asunnontarvitsijoille on tarjolla monenlaisia mahdollisuuksia niin hallintamuotojen, talo- ja huoneistotyyppien suhteen. Uustuotantoa ja täydennysrakentamista ohjataan ensisijaisesti kaupunkiseudun joukkoliikenneakselin kannalta järkeville alueille. Erityisesti keskustan alueella uudistuotanto toteutetaan esteettömyysperiaatteiden mukaan siten, että asunnot soveltuvat ihmisten eri elämäntilanteisiin.. Kerrostalotuotannon edellytyksistä huolehtiminen Kerrostaloasuntoja on Raisiossa yhteensä 54 (47 % kaikista asunnoista). Liikenneyhteyksien ja palvelujen kannalta sopivalla sijainnin ohjauksella sekä monipuolisella kerrostalorakentamisella ja kerrostalojen piha-alueiden suunnittelulla luodaan kerrostaloasumisesta myös lapsiperheitä houkutteleva vaihtoehto. Kaupunki edistää kohtuuhintaisen kerrostalorakentamisen toteuttamista yhteistyössä tuottajien kanssa. Kerrostaloasuntojen kysyntää lisäävät seniori-ikäisten asumisvalinnat sekä työperusteiseen muuttoon ja määräaikaisiin työsuhteisiin perustuvat asumistarpeet. Sinkkutalouksien osuus on Raisiossa 37 %. Asemakaavoitetuilla alueilla oleva toteutumaton kaavavaranto mahdollistaa noin 7 kerrostaloasunnon rakentamisen. Huomattakoon kuitenkin, että kaavavarantoon sisältyy alueita, joiden kohdalla harkitaan sellaisia merkittäviä kaavanmuutoksia, jotka supistaisivat asuinkerrostalojen rakentamista. Kaavoitusohjelman 7 9 tavoitteena on luoda edellytykset noin kerrostalotontin muodostumiselle. Kaavavaranto ja kaavoitusohjelma sekä yleiskaava luovat hyvät edellytykset asuinkerrostalojen rakentamiselle, haasteena on kuitenkin kerrostalorakentamisen turvaaminen ydinkeskustan tuntumassa. Vireillä olevilla ydinkeskustan kaavanmuutoshankkeilla luodaan edellytykset vielä muutaman hankkeen toteuttamiselle (yht. arviolta 5 asuntoa), minkä jälkeen ydinkeskustassa ei ole vapaata tonttimaata asuinkerrostalojen rakentamiseen. Asumismahdollisuuksia voidaan luoda alueiden ja rakennusten käytön muutoksilla. Ohjelmakauden loppupuolella ryhdytään selvittämään käyttötarkoituksen muutoksia keskustan laajenemisalueilla eli vanhoilla pientaloalueilla Tasalan eteläpuolella ja Hulvelassa

5 . Strategiaan perustuva laskennallinen tarve pitkällä aikavälillä on vähintään kerrostaloasuntoa vuosittain. Kokonaistarve ohjelmakaudella on 8 asuntoa.. Kerrostalorakentamisen mahdollisuuksia ohjelmakaudella: * Ydinkeskustan vireillä olevat muutokset, Keon alue * Meri-Nuorikkala, Ylhäinen, Nuorikkalan vanha alue, Kokinvuori, ja liikuntahallia vastapäätä oleva uusi alue Kerttulantien varrella sekä Ystävyydenkatu. Pientalotuotannon edellytyksistä huolehtiminen Pientaloasuntoja on Raisiossa yhteensä 585, mikä on 5 % kaikista asunnoista (6) Valtaosa pientaloista (7 %) on erillisiä pientaloja. Viime vuosina pientalorakentamiseen on myönnetty rakennuslupia vuosittain 4 5, poikkeuksena oli vuosi 4, jolloin lupia myönnettiin kpl. Asuntopoliittisessa keskustelussa on korostunut voimakkaasti pientaloasuntojen tarve. Omakotitonttien kysyntä on ollut Raisiossa suurta; kaupungin tontteihin on ollut kaksin-kolminkertaiset hakijamäärät ja yksityisten tonttien varanto on pienentynyt. Pientalo on mm. useiden lapsiperheiden suosima asumisvaihtoehto. Raision niukkoja rakentamisalueita ei ole mahdollista osoittaa pääosin pientalojen tarpeisiin eikä varsinkaan perinteisinä omakotitaloalueina. Asemakaavoitetuilla alueilla oleva toteutumaton kaavavaranto mahdollistaa noin 5 pientaloasunnon rakentamisen, mistä omakotitalojen osuus on 66 %. Kaavoitusohjelman 7 9 tavoitteena on luoda edellytykset noin omakotitontin ja 3 rivitalotontin muodostumiselle. Kaavavaranto ja kaavoitusohjelma sekä yleiskaava luovat periaatteessa kohtuulliset edellytykset pientalorakentamiselle, mitä heikentää kuitenkin yksityisten tonttien rakentumiseen liittyvä epävarmuus. Raision, Ruskon ja Vahdon yhteisessä selvityksessä todettiin, että samalla investointipanostuksella olisi Ruskolle ja Vahdon alueelle saatavissa enemmän muuttovoittoa kuin Raisioon. Ohjelmakaudella mahdollisesti toteutuvat kuntaliitokset muuttaisivatkin pientalotonttituotannon edellytyksiä.. Strategiaan perustuva laskennallinen tarve pitkällä aikavälillä on keskimäärin noin pientaloasuntoa vuosittain, kokonaistarve ohjelmakaudella on 8 asuntoa.. Ohjelmakauden kuluessa kaupungin rakentamisohjelman painopisteitä siirretään talonrakentamisohjelmasta ja yritystonttien rakentamisesta pientalotonttituotantoon ja vanhojen verkostojen korjaamiseen..3 Pientaloasumisen kysyntään vastataan luomalla edellytyksiä pääosin kaupunkimaiselle pientalotuotannolle tarkoitukseen luontevasti sopivilla alueilla huomioiden myös vanhojen omakotialueiden täydennysrakentamismahdollisuudet. Kaupunki edistää kaupunkimaisen, yhtiömuotoisen pientalotuotannon toteutumista Raisioon lisäämällä yhteydenpitoa pientalorakentajien suuntaan..4 Kaupungin vuosittain luovuttamille tonteille asetetaan määrälliset tavoitteet..5 Pientalorakentamisen mahdollisuuksia: * Etelä-Kuninkoja * Kaanaanranta, Katteluksenmetsä, Kaurinlaakso, Kantoniittu, Kallanen 4, Kuuanlaakso * Metsäkalla III, Makslan niitty, Nuorikkalanmetsä * Pasala, Pirilä, Ruoksvuori, Sommaro, Somersoja * Vesitorninmäki 3. Vanhan asuntokannan kehittäminen ja alueiden täydennysrakentaminen Kaupunki on laatinut yleissuunnitelmat Lumparlan vanhan kerrostaloalueen ja Petäsmäen aluekeskuksen kehittämiseksi. Meneillään on Lumparlan. asemakaavan muutos. Kaupungin mahdollisuudet edistää vanhan asuntokannan kehittämistä ovat (valtion korjausavustusten välittämisen lisäksi) * Yleinen suunnittelun tuki ja korjausneuvonta * Lisärakentamismahdollisuuksien suunnitteleminen ja osoittaminen asuntoalueille ja yhtiöille * Yleisten alueiden kunnostaminen (puistot, kadut, kevyenliikenteen väylät) * Purkavan saneerauksen suunnittelu alueen ominaisuuksien parantamiseksi ja kaupunkirakenteen tehostamiseksi 3.. Kaupunki jatkaa vanhojen kerrostaloasuntoalueiden asuntokannan ja ympäristöjen kehittämistä koskevaa suunnittelua 3

6 Alueita: * Lumparla: aluetta kehitetään lapsiperheiden tarpeet huomioiden hyödyntäen alueen luonnolliset vahvuudet: palvelut, saavutettavuus ja hinta. * Petäsmäen keskus: aluetta kehitetään täydennysrakentamisen avulla ja tukemalla asuntokannan hallintamuodon muutoksia vuokra-asumisesta omistusasumisen suuntaan * Ihala: Jermuntien huonokuntoiset vuokrakerrostalot puretaan ja ne korvataan pientalotuotannolla. * Somersoja: uutta pientalotuotantoa ja vanhan pientalo-alueen täydennysrakentamista * Kruununaukio: vanhan kerrostaloalueen kehittämistä. 3. Yksityisten omistamien pientalotonttien (noin kpl) rakentumista vauhditetaan jatkamalla korotetun kiinteistöveron käyttöä. 4. Vuokra-asuminen ja Raision Vuokraasunnot Oy:n rooli asuntomarkkinoilla Valtion tukemalla asuntotuotannolla palvellaan mm. itsenäistyviä nuoria ja työn vuoksi Raisioon muuttavia. Kaupungilla on lisäksi lakisääteisiä velvollisuuksia huolehtia heikompiosaisten asumistarpeista. Raision asuntokanta on omistusasuntopainotteista, sillä vuokra-asuntojen osuus on noin 5,5 % (95 kpl) kaikista asunnoista. Vajaa puolet (4 %) vuokra-asunnoista on valtion tukemia, joista kaupunki omistaa pääosan (78 %). Vuokra-asuntomarkkinoille on tullut uudenlaista kysyntää. Perinteisten asukasryhmien lisäksi markkinoilla on osa-aikaisesti vuokralla asuvia, muualla kuin kotikunnassaan työssä käyviä ja työperusteisia maahanmuuttajia. Vilkkaasti kasvavalla kaupunkiseudulla vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa. hankkeita sekä luotettavia ja pitkäjänteisiä vuokranantajia. Raision Vuokra-asunnot Oy:n asukasvalintoihin kiinnitetään huomiota. 4. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon tarpeeseen pyritään löytämään ensisijaisesti seudullisia ratkaisuja. 4.3 Kaupunki suhtautuu myönteisesti sellaisiin uusiin vuokratalojen omistajiin, jotka ovat luotettavia ja sitoutuneita pitkäjänteiseen vuokra-asuntojen omistamiseen ja jotka pystyvät vastaamaan erityisesti työperusteiseen vuokraasumisen tarpeeseen. 4.4 Kaupunki varautuu tarvittaessa osoittamaan omistamiaan tontteja vuokra-asuntotuotannon tarpeisiin. 5. Vuokra-asumisen ja omistusasumisen välimuodot Asuntomarkkinoilla on tarjolla osaomistusasuntoja ja asumisoikeusasuntoja, jotka ovat vaihtoehtoja omistus- ja vuokra-asumiselle. Asumisoikeusasunto on mahdollisuus toisaalta nuorille ja toisaalta myös 55 vuotta täyttäneille, joiden varallisuus ei enää vaikuta asumisoikeusasunnon saamiseen. Asumisoikeusasuntojen osuus Raision asuntokannasta on noin 3 %, osaomistusasunto edustaa lähinnä rakentamisvaiheen rahoitusjärjestelyä. Turun seudulla asumisoikeusasuntojen kysyntä on vuoden 3 aallonpohjan jälkeen lähtien kasvanut, kysyntä on kohdistunut sekä pieniin asuntoihin että perheasuntoihin. Varsinais- Suomen Asumisoikeus Oy:n asuntokannan käyttöaste on v. 7 yli 99 % ja jonotus Raision kohteisiin on kasvanut huomattavasti. Yhtiön näkemyksen mukaan kohtuuhintaisen uustuotannon käynnistäminen on lähitulevaisuudessa välttämätöntä. Asumisoikeusasuminen ei ole kuitenkaan varsinainen painopiste suhdanneherkkyytensä vuoksi. 5. Kaupunki varautuu tarvittaessa osoittamaan omistamiaan tontteja asumisoikeusasuntojen tuotantoa varten periaatteessa kaikilta yhtiömuotoiseen toteutukseen soveltuvilta asuntotuotantoalueilta. Kaupungin omistaman Raision Vuokra-asunnot Oy:n roolia asuntomarkkinoilla on vaikea vahvistaa yhtiön korkean velkaantumisasteen vuoksi. Yhtiön velkaa on jo päätetty pienentää myymällä yhtiön omaisuutta. Vuokra-asumisen kasvavaan kysyntään on mahdollista vastata muiden toimijoiden kuin Raision Vuokraasunnot Oy:n kautta. 4. Raision kaupungin tavoitteena on tasapainottaa Raision Vuokra-asunnot Oy:n talous ja säilyttää yhtiön asuntokanta hieman nykyistä pienempänä eli suuruusluokassa 8 (v. 6: 983), tilalle yksityisten rahoittamia ja omistamia 4

7 6. Eri väestöryhmien asumistarpeiden huomioon ottaminen Kaupunginhallituksen konsernijaosto käsittelee vuosittain valtion asuntorahastolle toimitettavan selvityksen eri väestöryhmien asumistilanteesta ja asuntomarkkinoista Raisiossa. Vanhukset Suomalaisen ikääntymispolitiikan tavoitteena on, että mahdollisimman moni voi elää itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa asuinympäristössä läheistensä ja sosiaalisten verkostojensa ympäröimänä. Valtuuston hyväksymässä Raision hoito- ja hoivapalvelu-ohjelmassa on linjattu vanhusten asumispalvelujen kehittämistä. Tehostetun palvelutalopaikkojen määrä nostetaan tasolle 4,5-5 % 75 vuotta täyttäneiden määrästä Hulvelan palvelutalon palveluja kehittämällä. Ostopalveluilla tasataan huippuja. 6. Senioriasuntoja ei aktiivisesti hankita Raisioon, mutta kaupunki suhtautuu myönteisesti siihen, että jokin yhteisö tai yritys toteuttaa omaan omistukseensa senioriasuntoja Raisioon. Tukiasumisen tarve Kaupungin omia tukiasuntoja on 9, lisäksi Raision Vuokra-asunnot Oy:ltä on vuokrattu 7 asuntoa. 6. Asumisessaan vaikeuksissa oleville on osoitettavissa tukiasuntoja, jotka eivät edusta pysyvää asumismuotoa. Tukiasuntoja on mahdollista tarpeen mukaan ottaa lisää kaupungin vuokra-asuntokannasta ja palauttaa normaaleiksi vuokra-asunnoiksi mahdollisuuksien mukaan. Asunnottomat Kaupungin asunto- ja sosiaalitoimen vuoden 6 asuttamien asunnottomien määrä oli yhteensä henkilöä. 6.4 Asunnottomia asutetaan sosiaalitoimen tukiasuntoihin, Kan-kotiin, Aspan ja Vaisaaren palvelutaloihin, päihdeongelmaisten asumispalveluita tarjoaviin yksityisiin hoito- ja kuntoutumislaitoksiin sekä lyhytaikaisesti majoitusliikkeisiin. Mielenterveysongelmaiset 6.5 Mielenterveysongelmaisten kuntoutusvaiheen asuntoja on käytössä Vaisaaren palvelutalossa, jossa palvelut kattavat myös ympärivuorokautisen valvonnan. Nuoret Nuorten asuntotilanne Raisiossa on kohtalaisen hyvä. 6.6 Kaupungin keskustassa on kaksi nuorille tarkoitettua vuokrataloa, joissa on myös tukiasuntoja. Kaupunkiseudun sosiaalinen asuntopolitiikka Kunta-ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi laaditussa kaupunkiseutusuunnitelmassa esitetään, että sosiaalinen asuntotuotanto järjestetään seudullisesti oikeudenmukaisella tavalla. Lisäksi raskaskustanteisista erityispalveluista, kuten päihdehuolto, tehdään seudullinen kartoitus. Koollekutsujaksi molemmissa hankkeissa on nimetty Turun kaupunki Päihdeongelmaiset Päihdeongelmaisille on vuokrattu tukiasuntoja kaupungin omista kiinteistöistä (omakotitalot), käytössä on myös kahdeksan rivitaloasuntoa Santaojantiellä Haunisissa. Päihdeongelmaisille suunnitellaan erityisratkaisuja. 6.3 Päihdehuollon erityispalveluja suunnitellaan seudullisena yhteistyöhankkeena. 5

8 SWOT- analyysi Vahvuudet * vilkas ja tasokas kerrostalorakentaminen ydinkeskustassa * kaavoituksen sujuvuus, sujuva viranomaispalvelu * kaavoituksen henkilöstöresurssit * kaupunki on osa vahvaa talousaluetta * julkisten ja yksityisten palvelujen tarjonta ja taso * joukkoliikenneyhteydet pääväylillä * virkistysalueet ja ulkoilureitit * asukkaiden kokemus Raisiosta kotoisana asuinpaikkana * Raision Vuokra-asunnot Oy:n asuntojen käyttöaste korkea Heikkoudet * kaupungin taloudellinen liikkumavara ei ole mahdollistanut omakotitonttien kysyntää vastaavaa tonttitarjontaa * tonttituotannon kustannustaso verrattuna useisiin lähikuntiin * raskaan liikenteen linjausten ratkaisemattomuus keskustassa * toteutumatonta tonttireserviä eräin paikoin * kaupungin maanomistuksen hajanaisuus * joukkoliikennepalvelujen vähäisyys reuna-alueilla * kaupungin vuokrataloyhtiön heikot mahdollisuudet lisätä vuokra-asuntojen määrää Mahdollisuudet * seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen * seudulliset yhteistyöhankkeet * tonttitarjontaa lisäävät ja palvelurakenteita vahvistavat kuntaliitokset * maanhankinnan tehostaminen * vuokra-asuntojen uudet rahoitusmuodot ja omistajatahot -> muu kuin kaupungin omistuspohja Uhkat ja haasteet * tonttimaan niukkeneminen -> rakenteen tiivistäminen * maan hinnan kallistuminen * ydinkeskustan tonttitarjontaan tulossa katkos -> Tasalan eteläpuoli, ydinkeskustan kaavanmuutokset, Kerttulantien varsi * rakennuskannan kunnon heikentyminen -> kannustaminen ja avustaminen * raskaan liikenteen odotettavissa oleva lisääntyminen keskustassa -> kiertojärjestelyt * työllisyyden heikkeneminen * väestön ikääntyminen * kasvaviin ympäristövaatimuksiin vastaaminen * kaupungin omistamien teknisten verkostojen peruskorjaustarve 6

9

10 ASUNTO-OHJELMAN 8-5 Tilastoliite

11 Raision väkiluku (..) Raision väestökehityksen trendi Väestömuutokset VÄKILUVUN MUUTOKSET RAISIOSSA I Muutos Lin. (Muutos)

12 Ikä Väestön ikärakenne 3..6 Raisio Henkilöä Miehet Naiset Raision ikäpyramidi (Tilastokeskuksen kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten laatima ennuste) Raision väestöennuste yli

13 Raision ikäpyramidi (Tilastokeskuksen kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten laatima ennuste) Raision väestöennuste yli Raision ikäpyramidi 3 (Tilastokeskuksen kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten laatima ennuste) Raision väestöennuste 4 yli

14 Raision ikäpyramidi 4 (Tilastokeskuksen kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten laatima ennuste) Raision väestöennuste 4 yli Raision väestömuutokset nettoluvuin Syntyneiden enemmistö Kuntien välinen muutto Siirtolaisuus Nettomuutto yht. Kokonaisnettomuutos

15 Raision tulo-, lähtö- ja nettomuutto ikäryhmittäin 6 Sis. kuntien välisen muuton ja siirtolaisuuden Tulo Lähtö Netto Raision muuttoliike koulutusasteittain yht. vuosina Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiasteen tutkinto Korkeakouluasteen tutkinto Yhteensä

16 Raision ja vertailualueiden väestön taloudellinen huoltosuhde 99-5 (Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä jaettuna työllisten määrällä),8,6,4,,,8,6,4,, Raisio Kaarina Naantali Turku Turun seutu Koko maa Keskimääräiset tulot/tulonsaaja vuonna 5 - yksityishenkilöiden veronalaiset tulot M er imasku Kaar ina Naantali Masku Ru sk o Lieto Raisio Paimio Piikkiö Turun seutuk. Koko maa Lemu Vahto Tu rku No u sia in e n Mynäm äk i A skainen Sa uv o Rymättylä Velkua /tulonsaaja

17 Asunnot talotyypin mukaan KPS-kunnissa (5) (KPS = kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvää kaupunkiseutusuunnitelmaa valmistelleet kunnat) Turku Koko alue Naantali Raisio Kaarina Aura Lieto Rusko Vahto % % 4 % 6 % 8 % % Erillinen pientalo Rivi-ketjutalo Asuinkerrostalo Muu tai tuntematon talotyyppi Asunnot hallintasuhteen mukaan KPS-kunnissa (KPS = kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvää kaupunkiseutusuunnitelmaa valmistelleet kunnat) Turku Koko alue Naantali Raisio Kaarina Aura Lieto Rusko Vahto % % % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % % Omistaa talon Vuokra-asunnot* M uu tai tuntematon hallintaperuste Omistaa asunnon osakkeet Asumisoikeus-asunnot

18 Asuntokuntien kokojen prosentuaaliset osuudet Raisiossa ja vertailualueilla 6 55, 5, 45, 4, 35, 3, 5,, 5,, 5,, Raisio Kaarina Naantali Turku Turun seutukunta hlö hlö 3 hlö 4 hlö 5 hlö 6 hlö 7+ hlö Koko maa Raision väestö eri asuntotyypeissä 7 Huom. Väestöstä puuttuu laitosväestö Luvuissa mukana vain vakituiseen asuinkäyttöön osoitetut talotyypit Talotyyppi Ikäryhmä yli 85 Yhteensä Yhden asunnon talot Kahden asunnon talot Muut erilliset pientalot 6 7 Rivitalot Ketjutalot Luhtitalot Muut kerrostalot Yhteensä

19 44 Yhteensä 7 Tuntematon 3 Asuntolat, palvelutalot Muut kerrostalot Rivitalo Kahden asunnon talo Yhden asunnon talo Yhteensä yli Asuntotyyppi 44 Yhteensä 7 Tuntematon 3 Asuntolat, palvelutalot Muut kerrostalot Rivitalo Kahden asunnon talo Yhden asunnon talo Yhteensä yli Asuntotyyppi Asuntotyyppi, josta raisiolaiset ovat muuttaneet keskustan 5 -> valmistuneisiin kerrostaloihin Väestö Raision keskustan 5-> valmistuneissa kerrostaloissa Yhteensä Velkua 6 4 Vehmaa Turku Savonlinna Rymättylä Raisio 7 4 Naantali 3 Mynämäki Merimasku 5 7 Masku Lieto Kaarina Jyväskylä 4 Askainen Yhteensä yli Kunta josta muuttanut Yhteensä Velkua 6 4 Vehmaa Turku Savonlinna Rymättylä Raisio 7 4 Naantali 3 Mynämäki Merimasku 5 7 Masku Lieto Kaarina Jyväskylä 4 Askainen Yhteensä yli Kunta josta muuttanut

20 Raision asuntotuotanto Pientalojen rakennusluvat 3-7 Raision kaupungin ja yksityisten tonteille kunnan tonteille yksityisille tonteille