Tekijät. ISBN (nid.) ISBN (PDF) 1. painos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekijät. ISBN 978-952-67277-9-0 (nid.) ISBN 978-952-67734-0-7 (PDF) 1. painos"

Transkriptio

1

2 Tekijät ISBN (nid.) ISBN (PDF) 1. painos Kansi: Kari Delcos Teksti: Ritva-Sini Merilampi Kuvat: Kari Delcos Taitto: Johanna Viherä Kyriiri Oy Helsinki, 2012

3 MEDIASIVISTYSTÄVAHVISTAMASSA - Tietotaitotalkoot pedagogisena mallina Ritva-Sini Merilampi Kyriiri Oy

4

5 SISÄLTÖ TAUSTAA 7 TIETOTAITOjaMEDIATAIDOT 9 YHTEISTOIMINNALLINENOPPIMINEN Näkemyksiä oppimisesta Dewey-ajattelu Oppimisen yhteistoiminnallisuus Kolme tiedonintressiä TIETOTAITOTALKOIDENTAVOITTEET Tavoitteiden toteuttaminen Tavoitteiden toteutuminen TIETOTAITOTALKOOTOIMINNANARVIOINTI Tutkimusaineistot Aineistojen analysointi 17 TIETOTAITOTALKOOT PEDAGOGI-SENA MALLINA Arvioinnin tulokset ja niiden tul-kintaa Yhteistoiminnallinen ryh-mätyö luokittelu Ruoan valinta, valmistus jaateriointi Luotsit ja luotsikoulutus Yhteistyökumppanit 19 JOHTOPÄÄTÖKSET Kristalloitunut oppimiskäsitys Voimaannuttava tiedonintressi Mitä-miten-miksi tietotaitotalkoot Mediasivistyksen vaaliminen 39 TIETOTAITOTALKOIDEN PEDAGO-GIIIKAN TUOTTEISTAMINEN 44 JÄLKIVIISAUS &TULEVAISUUSAJATTELU LÄHTEET 48 5

6

7 TAUSTAA Tietotaitotalkoot-hanke on osa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnallista ESR-kehittämisohjelmaa , joka fokusoituu avoimissa oppimisympäristöissä kehittyvään aktiiviseen kansalaisuuteen. Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittisissa perusteluissa todetaan, että aktiivinen kansalaisuus luo perustaa tulevaisuuden osaamista ja osallistumista korostavalle yhteiskunnalle. Avoimille oppimisympäristöille ominaisia piirteitä ovat muun muassa vapaa pääsy tiedon tuottamisen tekniikoihin, julkaisuvälineisiin ja vuorovaikutuskanaviin sekä niiden käyttötaito, yksilöiden yhteistoiminnalliset tavoitteet sekä vertaistuotanto ja vertaisoppiminen. Yleisinä ohjaavina periaatteina mainitaan tasa-arvo ja kumppanuus. Tasa-arvolla tässä yhteydessä tarkoitetaan oikeutta ja kykyä tietoon, kansalaisuuteen, itseilmaisuun ja luovuuteen. Kumppanuus merkitsee luottamusta, avoimuutta ja yhteistyötä. Ohjelman mukaan tasa-arvoisuus koulutukseen pääsyssä edellyttää innovatiivisten tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien ratkaisujen kehittämistä nykyistä laajemmin. Toimiminen aktiivisena kansalaisena tulevaisuuden yhteiskunnassa edellyttää kaikilta kansalaisilta jatkuvasti uusien taitojen oppimista. Aikuisväestöä kannustetaan oman osaamisensa ylläpitoon ja kehittämiseen. Kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia ja tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä monipuolisempia koulutus- ja kulttuuripalveluja eri-ikäisten oppijoiden ulottuvil7

8 le. Keskeisenä tavoitteena on kansalaisten hyvä sivistystaso ja kansalaistaitojen osaamisen varmistaminen. Ohjelman avulla tietoyhteiskunta- ja tiedonhallintataidot saadaan arkipäiväisiksi kansalaistaidoiksi, jolloin muun muassa aktiivisten ikääntyvien kansalaisten elämänlaatu paranee. Edellä mainitut EU:n sosiaalirahaston kehittämisohjelmaan liittyvät linjaukset ovat selkeästi nähtävissä Tietotaitotalkoot-konseptin suunnittelussa ja kehittämisessä. Tietotaitotalkoiden perusidea palautuu vuonna 1987 perustetun Viestintäkasvatuksen seura ry:n kesäisin järjestämiin viestintäleireihin, joita yhä edelleen joka kesä järjestetään. Viestintäleirikonseptin kehittämisen taustalla oli viestintää ja kasvatusta pohtineiden henkilöiden ajatus viestintäprosessiin osallistumisen merkityksestä ihmiselle. Viestintäleirit syntyivät etsimään niitä tapoja, jotka lisäävät ihmisten mahdollisuuksia osallistua viestintään sekä 8 vastaanottajina että lähettäjinä. Viestintäleirin tarkoituksena on etsiä tapoja, joiden avulla voitaisiin oppia tuntemaan ja käyttämään hyväksi viestintävälineiden ja verkostojen suomia mahdollisuuksia jokapäiväisessä toiminnassa. Tarkoituksena on myös oppia huomaamaan median mahti merkitysten ja asenteiden muokkaajana sekä löytää keinoja medioiden välittämien sanomien hyödyntämiseksi. Keskeisenä tavoitteena ei ole oppia vastaamaan oikein vaan tekemään oikeita kysymyksiä. Tässä arviointityössä tutkijan oma perspektiivi, josta ilmiötä tarkastellaan, tukeutuu osittain viestintäleirikokemuksiin. Kirjoittajalla on myös pitkä kokemus sekä formaalin että informaalin oppimisen seurannasta. Tässä arvioinnissa pyritään kulkemaan teorian ja käytännön välisessä maastossa vastavuoroisesti molempiin suuntiin.

9 TIETOTAITO ja MEDIATAIDOT Tietotaito-yhdyssana on terminä tuttu, mutta käsitteenä sen käyttö on epävarmaa ja hajanaista. Perusajatuksena lienee kuitenkin se, ettei tietoa voida erottaa taidosta. Kaikki taito edellyttää jonkinasteista tietoa ja kaikki tieto parhaimmillaan johtaa jonkinlaiseen taitoon. Taito tosin tarvitsee kasvaakseen toistuvaa kokemusta ja käytäntöä, tekemistä ja toimintaa. Taitoa voidaan arvioida joko toimintaa seuraamalla tai sen tulosten perusteella, joko prosessina tai produktina. Taidot eivät synny toisten ihmisten kokemuksista; taidon voi hankkia vain itse tekemällä. Taidon hankkiminen edellyttää keskittymistä, harjoittelua sekä halua parantaa suoritusta kerta kerralta. Taidon hankkiminen vaatii aikaa. Taidon käsitettä on pyritty kuvaamaan ja jäsentämään monin tavoin, esimerkiksi jakamalla ne henkisiin ja fyysisiin taitoihin. Fyysisten taitojen avulla saadaan syntymään jokin konkreettinen tuotos; henkisten taitojen avulla saadaan aikaan oivalluksia, päätöksiä tai suunnitelmia. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ovat muun muassa kuuntelutaidot ja taito ottaa toiset huomioon. Tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaidot merkitsevät taitoa hankkia ja etsiä, arvioida ja vertailla tietoa sekä taitoa ratkaista ongelmia. Taidot eivät reaalimaailmassa esiinny puhtaina vaan toteutuvat erilaisina taitokimppuina. Tietotaito ei yksin riitä muuttamaan ihmisen käyttäytymistä. Siihen tarvitaan myös tunteen ja tahdon osuus. Tietotaidon taustalta löytyy ajatus tietävästä, tuntevasta ja tahtovasta yksilöstä. Olisi henkisesti on9

10 tuvaa, jos osaisi vain tietää ja tuntea, mutta tahto toimia puuttuisi. Yhtä lailla hankalaa saattaisi olla se, että yksilö vain tahtoo muttei tiedä eikä tunne. Näin ollen tietotaidon oppimisen perimmäisenä tavoitteena voidaan pitää näiden kolmen henkisen ky- vyn mahdollisimman tasapainoista hallintaa. Tietoyhteiskunnassa keskeinen tietotaidon alue on mediataito/mediatietotaito: medialukutaito ja mediakirjoitustaito. Vankan traditionaalisen lukutaidon hankin- Kuvio 1. Mediatietotaidon portaikko 10

11 nan lasketaan vaativan noin neljän vuoden systemaattisen opiskelun, samoin oletettavasti myös lukutaidon uudet ulottuvuudets, mediataidot ja mediatietotaidot. Tosin lukutaito yksin ei riitä. Sitä voidaan jopa pitää yhteiskunnallisen kontrollin välineenä, ellei siihen liity myös kirjoitustaito. Se puolestaan voidaan nähdä toimivan subjektin vapautumisen välineenä, taitona itse vaikuttaa mediakulttuurin luomiseen. Anglo-amerikkalainen literacy käsite pitääkin sisällään sekä luku-, kirjoitus- että laskutaidon. Kuten perinteisessä luku- ja kirjoitustaidossa, myös mediatietotaidossa on monia tasoja (Kuvio 1). Korkeimman portaan saavuttaminen vaatii paljon tietotaitoa, kokemusta ja näkemystä. Mediatietotaito ei ole absoluuttinen vaan suhteellinen käsite. Sen sisällä on monia tasoja. Tietoyhteiskunnan digitaalisessa arjessa (Viherä 2009, ) voidaan mediataidot luokitella myös osaamisena, joka nostaa esiin samoja tietotaitoja kuin edellä esitetyssä portaikossa: - osata teknisesti käyttää erilaisia viestintävälineitä ja valita kuhunkin tilanteeseen oikea väline - osata laatia oma viesti kulloisenkin viestintävälineen ja tilanteen mukaisesti - osata vastaanottaa sanoma ja tulkita lähettäjän merkityskoodi oikein - osata osallistua viestinnällisiin vuorovaikutusprosesseihin - osata arvioida viestin luotettavuutta - ymmärtää tietosuojan merkitys - osata käyttää viestintävälineitä jokapäiväisen toiminnan sujumiseksi - kyetä ymmärtämään viestejä välittävien verkostojen rakenteita ja palveluja; miten ne yhteiskunnan perusrakenteissa vaikuttavat oman toiminnan järjestämismahdollisuuksiin. Tietoyhteiskunnassa raja joukkoviestinnän, pienryhmäviestinnän ja yksilöviestinnän välillä on hämärtynyt. Nyt pienryhmäviestinnän kautta on helppo oppia myös massamediaa: osataan toimia sekä viestinnän lähettäjinä että vastaanottajina - lukijoina, katselijoina, kuuntelijoina - mutta myös kirjoittajina eli erilaisten mediatekstien tuottajina ja välittäjinä. Sosiaalinen media nimensä mukaisesti mahdollistaa molemmat mediakulttuuria luovat kanavat, toimimisen vastavuoroisesti objektina ja subjektina. 11

12 YHTEISTOIMINNALLINEN OPPIMINEN Näkemyksiä oppimisesta Kaiken systemaattisen opiskelun perustana on jokin käsitys oppimisesta ja oppimistapahtuman luonteesta. Oppiminen on monimuotoinen tapahtuma, joka voi kohdistua esimerkiksi tiedon määrälliseen lisäämiseen, mieleen painamiseen, tietotaitojen hankkimiseen, merkitysten abstrahointiin ja tulkintataitoihin, joiden avulla yritetään ymmärtää todellisuutta paremmin. Konstruktivistisessa oppimisessa painotetaan joustavuutta ja oppijan valmiuksien huomioon ottamista. Siinä uutta tietoa omaksutaan aiemmin opittua käyttämällä. Näin oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta. Toimintaa ohjaa sen tavoite, mutta oppimista säätelee se, mitä oppija te12 kee. Konstruktivistisessa oppimisessa ymmärtämisen painottaminen edistää mielekästä tiedon rakentumista. Sama asiahan voidaan tulkita ja käsittää monella eri tavalla. Oppiminen on aina kontekstisidonnaista, tilannekohtaista; oppiminen ei tapahdu tyhjiössä. Oppimisessa sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen rooli. Voidaankin puhua sosio-konstruktiivisesta oppimiskäsityksestä. Kun ryhmän jäsenet perustelevat käsityksiään ja ratkaisujaan, luo se edellytykset - ei vain muilta oppimiselle - vaan myös omien ajatusprosessien problematisoinnille. Tavoitteellinen oppiminen on taito, jota voidaan harjoittaa. Ratkaisevaa tavoitteellisessa oppimisessa on kuitenkin motivaation osuus. Jos oppimistilanteeseen liittyy

13 pakko, pakko oppia, ei se synnytä sisäistä motivaatiota. Sisäisesti motivoituneet oppijat työskentelevät siksi, että he kokevat sen mielihyvänsävyiseksi. Osallistuminen ei riipu ulkoisista palkkioista tai palkitsemisista. Sisäinen motivaatio syntyy, kun oppija kokee haasteita olemassa oleville taidoilleen, uteliaisuutta omien käsitystensä poikkeamille, mahdollisuutta kontrolloida omaa edistymistään ja aitoa mahdollisuutta luoda uutta. Dewey-ajattelu Länsimaisen kasvatusajattelun piiristä löytyy ainakin kolme suurilinjaista kasvatuksen teoriaa: Platonista ja Aristoteleesta juontuva näkemys sekä sen kaksi antiteesiä, yhtäältä romanttinen Rousseau'n ja toisaalta Dewey n pragmatistinen teoria. John Dewey ( ) näkee ihmisen aktiivisena ja uteliaana toimijana ja oppimisen perusluonteeltaan ongelmanratkaisuna. Uudet tilanteet virittävät aiemmin opittuun perustuvia odotuksia ja olettamuksia, joita testataan. Omaa toimintaa ja sen tuloksia koskevan itsearvioinnin pohjalta oppija uudelleenmäärittelee aikaisempia tietojaan; prosessi on oppimisen ydin. Dewey nostaa esiin kokemuksellisen oppimisen merkityksen. Hänen mukaansa opetus on ankkuroitava oppijan arkitodellisuuteen. Parhaiten opitaan ongelmista, jotka heräävät oppijalle itselleen ja jotka hän itse ratkaisee tutkivan oppimisen periaattein. Oppijan aktiivisuudella, etenkin aktiivisella tiedon haulla, on keskeinen merkitys. Olennaista kuitenkin on, mitä tehdään ja miten toiminta valjastetaan osaksi suunnitelmallista kokonaistapahtumaa. Oppimisen yhteistoiminnallisuus Keskeistä yhteistoiminnallisessa oppimisessa on, että se kasvattaa ottamaan vastuuta muista ja samalla huolehtimaan oman oppimisen edistymisestä. Yhteistoiminnallisen oppimisen pyrkimyksenä on ohjata oppijat ymmärtämään, että ryhmän yhteinen menestyminen edellyttää jokaisen panosta ja että menestyminen koituu jokaisen jäsenen eduksi. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa korostuvat tiedollisten oppimistulosten lisäksi itsetunnon, sosiaalisten ryhmätyötaitojen ja oppimisstrategioiden kehittyminen. Yhteistoiminnallisuus tarkoittaa uusien normien sisäistämistä, oppimisen näkemistä yhteisöllisenä ja aktiivisena prosessina. Yhdessäoppimisen tarkoituksena ei ole oppia enemmän ja nopeammin vaan paremmin ja mielekkäämmin. Kolme tiedonintressiä Tiedonintressit ovat tapa tarkastella oppimista ja erityisesti oppimiskokemusten organisoitumista yhteiskunnalliseksi tiedoksi. Tiedonintressi -ajattelu perustuu pitkälti Jürgen Habermasin filosofiaan. Tekninen tiedonintressi liittyy taitoihin. Siinä mielenkiinto keskittyy teknisen tiedon hankintaan ja sen ominaispiirre on välineellisyys. Praktinen tiedonintressi liittyy funktionaalisuuteen. Se merkitsee aktiivisuutta historiallis-yhteiskunnallisia kysymyksiä kohtaan ja sen ominaispiirteenä on kulttuurisidonnaisuus. 13

14 tiedonintressi liittyy valtaan: ihmisen vapauttamiseen perinteen kahleesta ja yhteiskunnallisesta pakotuksesta. Sen ominaispiirteitä ovat dynaamisuus ja kriittisyys. Siinä mielenkiinto keskittyy sekä yksilön oman elämän että yhteiskunnan kehittämiseen. Emansipatorinen 14 Kaksi ensimmäistä intressiä ovat välttämättömiä yhteiskunnalliselle kehitykselle. Kolmas puolestaan liittyy väistämättä kaikkiin ihmisten välisiin suhteisiin, mutta perustuu kahden ensimmäisen intressin pohjalle.

15 TIETOTAITOTALKOIDEN TAVOITTEET Tavoitteiden toteuttaminen Ihmiset osallistuvat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toimintaan usein kansalaisjärjestöjen kautta. Voidakseen osallistua täyspainoisesti tarvitsevat sekä yhteisöt että niiden yksittäiset jäsenet viestinnällisiä tietoja ja taitoja. Tietotaitotalkoiden tavoitteena on parantaa yhteisöjen viestintävalmiuksia ja luoda yhteisöille viestinnälliset käytännöt, jotka jatkuvat hankkeen jälkeen. Toiminnan taustalla on ajatus siitä, että kaikilla on oikeus näkyä, tulla kuulluksi, ilmaista itseään ja osallistua. Tämä edellyttää pääsyä verkkoihin, tekniikan käytön osaamista sekä ymmärrystä ja motivaatiota. Tavoitteena on myös tietotekniikan ammattilaisten ja kansalaisten lähentäminen toisiinsa, käyttäjälähtöisen ajattelun sisäis- täminen, toimintamallin muutos sekä luovuuden ja innovatiivisuuden kasvattaminen. Tavoitteiden toteuttamiseksi tietotekniset taidot jaotellaan hankkeessa neljään osaan: perusosaaminen, luonteva osaaminen, luova osaaminen sekä ymmärrys verkon merkityksistä, vaikutuksista ja mahdollisuuksista. (Talkootuutti 1/2009) Tärkeänä asiana talkoiden onnistumisen kannalta pidetään yhdessä valmistettavaa ruokaa ja yhdessä ruokailua. Ruoan yhdessä tekemisessä ja nauttimisessa pyritään luomaan vuorovaikutukselle foorumeita, missä luovat ajatukset pulppuavat ja kehittyvät yhteisiksi tavoitteiksi. Tarkoituksena on synnyttää tunnelmaa ja yhdessä tekemisen henkeä. Tietotaitotalkoissa on aina mukana kaksi luotsia, jotka tuovat tapahtumaan 15

16 mukaan ohjelmistoja ja osaamista aina sen mukaan, mitä talkoissa aiotaan tehdä. Luotsit kouluttajakoulutetaan niin, että he pystyvät toimimaan luovalla tavalla yhdessä talkoolaisten kanssa. He neuvovat ja opastavat talkoolaisia ja huolehtivat siitä, että tapahtuma pysyy aikataulussa. Luotsit toimivat kuitenkin vain tukena ja apuna; talkoot tilanneen yhteisön jäsenet itse tekevät tuotteen alusta loppuun. 16 Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tässä tutkimuksessa pedagogisen testauksen näkökulmasta. Arvioinnissa pyritään etsimään vastauksia seuraaviin kysymyksiin. (1) Millaiseen oppimiskäsitykseen tietotaitotalkootoiminta perustuu? (2) Millainen tiedonintressi toiminnan taustalla on nähtävissä? (3) Mitä talkoissa tehdään, miten tehdään ja ennen kaikkea miksi, millaisin tarkoitusperin?

17 TIETOTAITOTALKOOTOIMINNAN ARVIOINTI Tutkimusaineistot Arvioinnissa käytetään keskeisenä aineistona toiminnan aikana tuotettuja hankepäiväkirjoja (ajalta ) sekä talkoiden tapahtumakuvauksia (ajalta ). Lisäaineistona on hankkeen ohjausryhmän jäsenten hankkeen alussa tehdyt taustahaastattelut/susanna Kivelä. Harkinnanvaraisena näytteenä käytetään Laurea-ammattikorkeakoulussa vuosina opiskelleiden (valinnaisena 5 opintopistettä) luotsien omia arvioita koulutuksestaan (30 opiskelijan loppuraportit). 17

18 Aineistojen analysointi Hankepäiväkirja- ja tapahtumakuvausaineistot käsitellään kvalitatiivisesti sisällönanalyyttisin menetelmin. Luokittelurunkona käytetään soveltaen yhteistoiminnalliseen oppimiseen liitettyä hyvän ryhmätoiminnan kymmenosaista kuvausrunkoa (Sahlberg-Leppilampi 1994, 69). (a) Ryhmän jäsenet ovat puolesta. riippuvaisia toisistaan: kaikki yhden, yksi kaikkien (b) Ryhmän jäsenillä yksilöllinen vastuu; ei peukalokyytiläisiä. (c) Heterogeeniset ryhmät; erilaisuuden hyväksikäyttö. (d) Yhteinen, asenteellisella tasolla jaettu johtajuus. (e) Ryhmän jäsenillä vastuu muista ja koko ryhmän toiminnasta. (f) Tehtäväkorostuneisuuden lisäksi sitoutuminen pitkäjänteiseen yhteisvastuulliseen työskentelyyn omassa ryhmässä. (g) Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan toistuvasti. (h) Oppiminen on prosessi, jossa ohjaaja tarkkailee ryhmien toimintaa sekä puuttuu siihen tarvittaessa ohjaten ja kannustaen. (i) Ryhmä arvioi omaan työskentelyään. Jäsenet antavat palautetta toisilleen ja kommentoivat saamaansa palautetta. (j) Kuuntelu, arvostus, oman panoksen antaminen ryhmän toimintaan. Lisäksi käsitellään sisällönanalyyttisesti luotsikoulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden omia arvioita koulutuksestaan käyttämällä viisiportaista luokittelurunkoa: oppimiskäsitys, motivaatio, ryhmätyötai dot, soveltaminen ja tulevaisuustarkastelu. Kyseinen luokittelurunko on muodostunut itse vastauksista. 18

19 TIETOTAITOTALKOOT PEDAGOGISENA MALLINA Pedagogisessa testauksessa on lähtökohtaiarvioinnin tulokset ja sesti edetty hermeneuttisen kehän tapaan: niiden tulkintaa aiheeseen liittyviä esioletuksia teoriaosassa, esiymmärryksen karttumista työn kuluessa, sitten spiraalimaista etenemistä Yhteistoiminnallinen ryhmätyö lopputuloksiin. -luokittelu Seuraavassa esitetään tutkimustulokset harkinnanvaraisesti suorina lainauksina (osoitettu sisennyksellä ja pienemmällä kirjainkoolla) talkoopäiväkirjoista, tapahtumakuvauksista sekä luotsikoulutuksen loppuraporteista. Sitaattien perusteella tehdään ilmiöstä tulkintoja aikaisemmin esitettyjen teoreettisten käsitteiden ja esiin nostettujen arviointikysymysten pohjalta. A. RIIPPUVUUSSUHTEET Ryhmän jäsenet ovat riippuvaisia toisistaan: kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta. Löydettiin eri hankkeiden vahvuuksia ja nyt sitten vahvistetaan tätä yhteishenkeä. 19

20 Ihminen on haavoittuvainen informaatiosodankäynnissä. Kestävä kehitys ja pitkäaikaiset vaikutukset syntyvät hitaasti kulttuurissa pohjautuen arvoihin. Koulutus ja kasvatus ovat avainasemassa ja tietysti kaikki kulttuurityö. Keskustelu ja vuorovaikutus, habermasilainen tapa kommunikoida ja argumentoida. Vain näin tekemällä voimme olla itsenäisiä informaation saastetta vastaan. Entistä enemmän näen talkoiden keinona myös rauhaan kasvamisen. Ketterät menetelmät tietojenkäsittelyssä ovat yksi oiva tapa myös läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen. Yhdessä oppimisessa on taustalla ajatus, että opitaan jokainen erikseen yhdessä, on hauskempaa oppia yhdessä. Yhdessä tehden tuo tähän konseptiin uuden ulottuvuuden, lisää yhteisöllisyyttä tekijöiden kesken, kasvattanee tekijöidensä bourdilaista sosiaalista pääomaa. Mutta yhteisön oppiminen on varmasti ainakin osittain eri asia. Olisiko niin, että jokin elämyksellinen kokemus, muisto tms. lisäisi yhteisöllistä oppimista? Kirjastot olisivat hyvä paikka talkoille. Kannattaa miettiä yhteistyötä kirjastojen kanssa. Talkoiden suurimpia haasteita on saada kuulijat ymmärtämään tekniikan käyttöönoton paradigmamuutos: talkoissa ovat olemassa olevat yhteisöt ja niiden luoma yhteisöllisyys ja elämäntapa lähtökohtana, vaalittavana asiana. Tekniikka otetaan sitten mukaan palvelemaan tätä elämäntapaa. Tavallisestihan yksilöt ovat koulutuksen kohde. Tässä kohteena on olemassa oleva yhteisö. Tässä ei rakenneta koulutusta varten yhteisöä vaan mennään olemassa olevaan rakenteeseen, 20 jossa koulutus edelleen vahvistaa yhteistoimintaa. Yhteisöillähän on luonnostaan keskinäisviestintää. Aina yhteisen tavoitteen luominen ei ole helppoa. Ehkä kaikki eivät haluakaan osallistua, ehkä aika on väärä, ehkä jollakin on jo valmiina voimakas mielipide, ehkä muita ei sitten kuunnellakaan. Oppivan organisaation ja kollektiivisen oppimisen peruskysymyksiä nousee päiväkirjamerkinnöissä hienosti esiin. Talkoot eivät toimi tyhjiössä, vaan osallistujat ovat riippuvaisia sekä toisistaan että yhteiskunnallisista yhteyksistään. Kun on yhteinen toiminnan tavoite, toimivat kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta. Tietotaitotalkoot jo nimensä mukaisesti toimivat vanhan suomalaisen talkooperinteen tapaan: yhdessä ja yhteisin tavoittein saadaan aikaan enemmän kuin yksilötyöskentelyssä. Talkoohenki syntyy kuin itsestään. B. YKSILÖLLINEN VASTUU Ryhmän jäsenillä yksilöllinen vastuu; ei peukalokyytiläisiä. Yhä vakuuttuneempi olen talkoiden merkityksestä avoimen luottamusyhteiskunnan ylläpitäjänä. Jos kirjoittelisimme vain nimettöminä globaalisti, niin miten kävisi luottamuksen. Uskaltaisiko sitä enää sanoa mitään kasvokkain, jos ei tiedä kuka vääristää ja muuttaa ajatuksiasi. Ja mihin katoavat varttuneemman väestön mielipiteet, jos ei voi yhteisesti ottaa viestintävälineitä haltuun ja ennakkoon keskustella aiheista ja asioista.

21 Jos opitaan uutta tapaa toimia, on varmasti parempi olla samassa paikassa oppimassa. Jos on yhteinen visio ja kukin rientää eri paikkaan oppimaan asioita toteuttaakseen vision, niin silloin ehkä erillinen oppiminen tuo runsaamman sadon. Motiivin merkitys korostuu entisestään. On ihmisiä, jotka ensin haluavat oppia kaiken teoreettisen perustan ja vasta sitten tehdä. Mutta on myös ihmisiä, jotka haluavat ruveta tekemään ja sitten tekemisen yhteydessä kysellä teoriaa tai käyttöohjeita. Talkoot on tarkoitettu jälkimmäisille. Talkoissa opitaan tekemällä hiukan samaan tapaan kuin lapsi oppii: ruvetaan tekemään! Otetaan kamera käteen ja kuvataan. Ensin tulee herättää motiivi, vasta sitten neuvotaan. Kokemuksellinen oppiminen on enemmän kuin tiedollinen oppiminen. Ihminen voi tietää vaan ei ymmärrä. Kokemus muuttaa tiedon ymmärrykseksi. Etenemisen dynamiikka ja vaikuttavuus lähtee sitten kunkin yksilön tai yhteisön omasta voimasta siihen suuntaan kuin on lähteäkseen. Olisiko niin, että sekä tapaamisen/verkostoitumisen ja oppimisen voi yhdistää vain silloin, kun jokainen on halukas oppimaan samaa asiaa? Oppiminen muuttaa (peruuttamattomasti) sekä oppijaa että maailmaa. On paljon asioita, jotka herättävät kiinnostusta jos omaksuu uutta, on omalta osaltaan muuttamassa sekä itseään että maailmaa siihen suuntaan mihin omaksuttu tieto ja taito asioita muuttaa. Talkoissa on herännyt kysymys yksilökohtaisista oppimistavoista ja niiden suhteesta yhteisölliseen oppimiseen. Kysymykseen kumpi tulee ensin, teoria vai käytäntö, vastaus lienee se että yhteiskunnallinen kehitys tapahtuu jatkumolla teoria - käytäntö. Kehitys kulkee vuorotellen molempiin suuntiin. Talkoissa perimmäinen vastuu oppimisesta on oppijalla itsellään. Keskeiseksi tekijäksi nouseekin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi yksilöllinen sisäinen motivaatio. Silloin kukaan ei ole toiminnan vapaamatkustaja ; talkoissa jokaisella osallistujalla on vastuu työn loppuunsaattamisesta. C. HETEROGEENISYYS Heterogeeniset ryhmät; erilaisuuden hyväksikäyttö. Vaaditaan rohkeutta ja uskoa konseptiin, koska joka talkoissa on erilaisia ihmisiä: niitä, jotka ovat valmiimpia tulemaan mukaan ja niitä jotka eivät ole kovin innostuneita. Ennakkoon on aika vaikea tietää kuinka heterogeeninen joukko kuitenkin on, luotsien on aistittava tilanne ja hoidettava homma kotiin. Tietotaitotalkoot ovat suomalaiseen arkeen pureutuva hanke ja se tehtäköön suomen kielellä, jopa tekniikan kieltä selkokieleistämällä. Kun koko yhteisö otetaan kohderyhmäksi, varmistetaan, että yhteisö toimii keskenään. Asioiden eteenpäin vieminen helpottuu ja yhteinen ymmärrys vahvistuu. Tämä liittyy de21

22 mokratiaan ja avoimuuteen ja siihen, että yhteisöihin syntyy yhteinen kieli. nisointitaitoja, sisällöllisiä taitoja ja vielä lisäksi itsetuntemuksen osaamista. Opistosta tulleet maahanmuuttajat ovat hämmästyttävän hyvin päässeet sisälle toimintaan, he näyttävät rennoilta ja keskustelevat vilkkaasti keskenään ja meidän muidenkin kanssa, kommunikaatio pelaa monilla kielillä. On rohkaisevaa huomata, että tällä toiminnallisella työmuodolla päästään eteenpäin, vaikka kielitaito ei olisikaan huippua. Luotsien ei pidä eivätkä he saakaan olla kaikkitietäviä besserwissereitä, vaan on hienoa kun huomaa, että talkoolaiset osaavat paljon ja paljon enemmän kuin luotsit. Näin osaaminen valjastuu myös oman yhteisön hyväksi. Talkootoiminta osoittaa, että ryhmä on enemmän kuin yksilötoimijoidensa summa. Erilaisuus tuo ryhmädynamiikkaan uutta pontta; erilaisuutta on käytetty hyvin hyväksi. Heterogeenisessa ryhmässä työskentely tukee ryhmän jäsenten kognitiivisten ja metakognitiivisten taitojen kehitystä, koska ryhmässä osaavammat voivat kannustaa ja toimia mallina vähemmän osaaville. D. JAETTU JOHTAJUUS Yhteinen, asenteellisella tasolla jaettu johtajuus. Luotan luotseihin! On mahtavaa huomata, tuntea, että luotsit osaavat ja pärjäävät! Kuten tietysti ja tottakait se, että kylissä on voimaa ja yhteistyö ja tekeminen tuottavat tuloksia ja pienet vaikeudet on tehty voitettaviksi! Luotsin homma on valtavan haasteellinen ja paljon erilaisia taitoja edellyttävä tehtävä. Joka saa luotsin koulutuksen ja pärjää hyvin luotsin tehtävässä, on saanut sellaisen osaamisannoksen että sillä selviää melkein missä tahansa hienosti, sillä siinä on yhdessä paketissa paljon teknisiä taitoja, ihmisten käsittelytaitoja, orga22 Oppimistapahtuma on aika erilainen asia kuin koulutustapahtuma. Koulutuksessa on aina opettaja, joka kouluttaa, oppimisessa tilanne, missä opitaan yhdessä tai yksin. Yhteisöllisessä oppimisessa jokainen oppii jotain, joko tilanteesta tai toisiltaan tai kokemuksesta eli elämyksellisestä kokemuksesta yhdessä. Siitä on kyse ja siitä on puute. Jos tällä luotsikoulutusmallilla menisi johonkin yritykseen tai muuhun organisaatioon ja toimisi viiden päivän ajan, niin kyllä yhteisön sosiaalinen pääoma suorastaan räjähtäisi uudelle tasolle, ongelmiin löydettäisiin uusia näkökulmia, yhteinen päämäärätavoitteisuus kasvaisi. Kuinka voi sukeltaa siihen maailmaan missä kaikki ei ole itsestään selvää. Kuinka kyky auttaa niitä ja siitä roolista että et ole pomo siinä! Ihminen on kulttuurinen, äärisosiaalinen ilmiö. Hyperkollektiivisuus erottaa ihmisen muista olioista, ihminen on luotu opettamaan ja oppimaan. Talkoot perustuvatkin juuri ajatukselle, että jokainen on toisensa opettaja ja yhdessä syntyy jotain enemmän kuin jos jokainen tekisi yksin. Yhteinen, asenteellisella tasolla jaettu johtajuus näyttää toimivan talkookonseptissa

23 hyvin (ks. tarkemmin Luotsit ja luotsikou- liittymisen tarve ja tekemisen tarve. Ihmilutus). sen olemassaololle ja tasapainoiselle kehittymiselle on tärkeää jäsentyä ajattelun avulla, liittyä tunteen tasolla ja olla olee. VASTUU MUISTA massa merkityksellisen tekemisen kautta. Ryhmän jäsenillä vastuu muista ja koko ryhmän toiminnasta. Kaikilla oikeus ja mahdollisuus omien tarpeittensa mukaiseen osaamiseen ja liittymiseen tietoverkkoihin (lisäysehdotus YK:n ihmisoikeuksiin). Ihmiset, olivatpa sitten yrittäjiä tai muita, nuoria tai vanhoja, eivät osaa sähköisen maailman menettelytapoja ja käytäntöjä, siksi talkoot ovat erittäin tarpeellisia. Uuden kehittämisen lisäksi tärkeää on pitää huolta siitä, että kukaan ei tahtomattaan jää ulkopuolelle, sitähän me juuri talkoissa olemme varmistamassa. Pitääkö talkoiden tavoitteiden piilo-opetussuunnitelma kertoa etukäteen, kuten esimerkiksi toimeen tarttuminen, kaaoksesta selviäminen, epävarmuuden sieto kaikki tulevaisuudessa tärkeitä taitoja? Työskentely helpottuu kaikin tavoin kun voidaan esimerkiksi kirjoittaa yhteisiä dokumentteja. Kaikki saadaan mukaan tekemiseen ja toisaalta epäonnistumisen riski ei jää yhden ihmisen harteille. Talkoissa näyttää sisäistyneen hyvin ajatus, että ryhmän kaikilla jäsenillä on vastuu muista ja koko ryhmän toiminnasta. Samoin talkootapahtumassa näyttää hyvin toteutuvan eksistentiaalisten perustarpeiden koko kolmijako: jäsentymisen tarve, F. PITKÄJÄNTEISYYS Tehtäväkorostuneisuuden lisäksi sitoutuminen pitkäjänteiseen yhteisvastuulliseen työskentelyyn omassa ryhmässä. Elämmekö pistäytymisyhteiskunnassa? Tämä tapahtuu usein sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Talkoissahan tärkeä periaate, hyvä käytäntö, on valmiiksi saamisen periaate. Pistäytymällä ei valmista tule, tulee vain monta ideaa ja monta aloittamatonta työtä. Ykkössijalle on noussut jonkin työn valmistumisen tuoma onnen tunne. Näitä hetkiä tulee jokaisessa talkoossa kaikille. Kun puhutaan tietotekniikan osaamisesta, tekniikasta ja sisällöstä, on hyvä havaita, että itse asiassa nuoret ottavat välineet haltuunsa aika kivuttomasti. Mutta oma kekseliäisyys ei ehkä riitä, ellei anneta yrittää yhdessä myös sisällöllisesti. Kun on oma aihe, mitä kuvataan, niin silloin on motiivi korkeimmillaan ja pienet tekniset puutteet eivät haittaa. Jos taas lähdetään opettajan antamasta aiheesta, on vaikeampaa saada innostusta aikaan ja silloin napistaan toimimattomista ohjelmista, yhteensopimattomista laitteista jne. Ja odotetaan, että saadaan valmiina eteen. Se on omiaan tukahduttamaan luovuuden ja kekseliäisyyden. Talkoissa tärkeää on itse tuottaminen ja yhdessä tekeminen, se prosessi, jonka tuloksesta voivat kaikki olla iloisia. Valmiiksi saaminen 23

24 on yksi elämän onnen lähde. Vaalikaamme sitä parhaan mahdollisen lopputuloksen sijaan. Paras on tällöin hyvän vihollinen. Valmiiksi saaminen on yksi näistä meidän hyvistä käytännöistä. Ja kokemus on osoittanut, että näin menetellen saadaan lisäksi yhteisöllisyyttä, hauskuutta ja hedelmällistä vuorovaikutusta. Tulevaisuuden taidoista yksi tärkeimmistä lienee epävarmuuden sieto. On hyvä olla pohjasuunnitelma, visio siitä, mitä tekee. Tai vielä tärkeämpää on olla tiedossa, tiedostettuna, ne arvot ja perusperiaatteet, joiden mukaan toimii ja elää. Aktiivi- ja muita sivustoja, erilaisia kohtaamistoreja selatessamme olemme keskustelleet talkoita hyvin syvältä koskettavista teemoista: luottamuksesta, vaikuttamisesta, yhdessä tekemisestä ja miten monella kohtaamispaikalla tai torilla kukin jaksaa säännöllisesti vaikuttaa. Tulevaisuusajattelu on aika hukassa nuorilta, tulevaisuussuuntautunut ajattelu ja toiminta on myös yhteisöillä hakusessa usein. Miksi emme siis laajentaisi talkoiden sisältöä tulevaisuustyöskentelyyn? Valmiiksi saamisesta pidettävä enemmän kiinni. Olisi pitänyt ottaa vähemmän tehtäviä, olla realistisempi siitä, mitä tuloksia on mahdollista saada aikaiseksi talkoiden aikana. Ainutlaatuista on se loppuun asti tekeminen ja yhdessä tekeminen. Hyvin paljon ainutlaatuisia ominaisuuksia joita voisi siirtää koulutukseen ja elinkeinoelämään. Tässä on best practice pohjaa. 24 Talkootyö nostaa tarpeellisesti esiin nykyajalle tyypillisen tänään-tässä-nyt ajattelun, tietynlaisen historiattomuuden: antiteesinä toistuvasti palataan sisäisen motivaation voimaan ja loppuunsaattamisen tarpeeseen. Pitkäjänteisyyteen näyttää usein liittyvän ilon ja onnistumisen tuntemuksia, jotka ovat hyvän oppimisen kannalta ratkaisevia. Talkoissa tehtäväkorostuneisuuden lisäksi sitoudutaan pitkäjänteiseen yhteisvastuulliseen työskentelyyn. G. VUOROVAIKUTUSTAIDOT Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan toistuvasti. Millaisia verkkopalveluja Suomi tarvitsee: kiva sovelluspohja, helppo ja mukava käyttää, lappuja voi kirjoitella klikkaamaansa kohtaan siirrymmekö nopeiden lyhyiden mielipiteiden yhteiskuntaan? Talkoissa ei tarvitse yksin äheltää koneen ja ongelmien kanssa, vaan löydetään ratkaisut yhdessä. Siinäpä se! Yhdessä tekeminen on hauskaa ja tuloksellista, ja yhdessä saatu oppi lisää yhteisön sosiaalista pääomaa. Tunnelma oli taas mitä innostunein! Talkoissa tapahtuu niin monia rinnakkaisia asioita, että niitä on vaikea itsekään tunnistaa: opitaan ymmärtämään tietotekniikkaa sekä teknisestä että sisällöllisestä näkökulmasta, vahvistetaan ihmis- ja vuorovaikutussuhteita, keskustellaan aiheeseen liittyvistä ja liittymättömistä teemoista, tehdään yhdessä asioita, kannustetaan toisia, nautitaan hengen ja ruumiin ravinnosta,

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin. 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari

Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin. 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari Kilpailu muokkaa yrityksiä, työn tekemisen tavat muuttuvat Millaista osaamista

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hyviä uutisia http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001135082.html

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot