Tekijät. ISBN (nid.) ISBN (PDF) 1. painos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekijät. ISBN 978-952-67277-9-0 (nid.) ISBN 978-952-67734-0-7 (PDF) 1. painos"

Transkriptio

1

2 Tekijät ISBN (nid.) ISBN (PDF) 1. painos Kansi: Kari Delcos Teksti: Ritva-Sini Merilampi Kuvat: Kari Delcos Taitto: Johanna Viherä Kyriiri Oy Helsinki, 2012

3 MEDIASIVISTYSTÄVAHVISTAMASSA - Tietotaitotalkoot pedagogisena mallina Ritva-Sini Merilampi Kyriiri Oy

4

5 SISÄLTÖ TAUSTAA 7 TIETOTAITOjaMEDIATAIDOT 9 YHTEISTOIMINNALLINENOPPIMINEN Näkemyksiä oppimisesta Dewey-ajattelu Oppimisen yhteistoiminnallisuus Kolme tiedonintressiä TIETOTAITOTALKOIDENTAVOITTEET Tavoitteiden toteuttaminen Tavoitteiden toteutuminen TIETOTAITOTALKOOTOIMINNANARVIOINTI Tutkimusaineistot Aineistojen analysointi 17 TIETOTAITOTALKOOT PEDAGOGI-SENA MALLINA Arvioinnin tulokset ja niiden tul-kintaa Yhteistoiminnallinen ryh-mätyö luokittelu Ruoan valinta, valmistus jaateriointi Luotsit ja luotsikoulutus Yhteistyökumppanit 19 JOHTOPÄÄTÖKSET Kristalloitunut oppimiskäsitys Voimaannuttava tiedonintressi Mitä-miten-miksi tietotaitotalkoot Mediasivistyksen vaaliminen 39 TIETOTAITOTALKOIDEN PEDAGO-GIIIKAN TUOTTEISTAMINEN 44 JÄLKIVIISAUS &TULEVAISUUSAJATTELU LÄHTEET 48 5

6

7 TAUSTAA Tietotaitotalkoot-hanke on osa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnallista ESR-kehittämisohjelmaa , joka fokusoituu avoimissa oppimisympäristöissä kehittyvään aktiiviseen kansalaisuuteen. Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittisissa perusteluissa todetaan, että aktiivinen kansalaisuus luo perustaa tulevaisuuden osaamista ja osallistumista korostavalle yhteiskunnalle. Avoimille oppimisympäristöille ominaisia piirteitä ovat muun muassa vapaa pääsy tiedon tuottamisen tekniikoihin, julkaisuvälineisiin ja vuorovaikutuskanaviin sekä niiden käyttötaito, yksilöiden yhteistoiminnalliset tavoitteet sekä vertaistuotanto ja vertaisoppiminen. Yleisinä ohjaavina periaatteina mainitaan tasa-arvo ja kumppanuus. Tasa-arvolla tässä yhteydessä tarkoitetaan oikeutta ja kykyä tietoon, kansalaisuuteen, itseilmaisuun ja luovuuteen. Kumppanuus merkitsee luottamusta, avoimuutta ja yhteistyötä. Ohjelman mukaan tasa-arvoisuus koulutukseen pääsyssä edellyttää innovatiivisten tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien ratkaisujen kehittämistä nykyistä laajemmin. Toimiminen aktiivisena kansalaisena tulevaisuuden yhteiskunnassa edellyttää kaikilta kansalaisilta jatkuvasti uusien taitojen oppimista. Aikuisväestöä kannustetaan oman osaamisensa ylläpitoon ja kehittämiseen. Kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia ja tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota sekä monipuolisempia koulutus- ja kulttuuripalveluja eri-ikäisten oppijoiden ulottuvil7

8 le. Keskeisenä tavoitteena on kansalaisten hyvä sivistystaso ja kansalaistaitojen osaamisen varmistaminen. Ohjelman avulla tietoyhteiskunta- ja tiedonhallintataidot saadaan arkipäiväisiksi kansalaistaidoiksi, jolloin muun muassa aktiivisten ikääntyvien kansalaisten elämänlaatu paranee. Edellä mainitut EU:n sosiaalirahaston kehittämisohjelmaan liittyvät linjaukset ovat selkeästi nähtävissä Tietotaitotalkoot-konseptin suunnittelussa ja kehittämisessä. Tietotaitotalkoiden perusidea palautuu vuonna 1987 perustetun Viestintäkasvatuksen seura ry:n kesäisin järjestämiin viestintäleireihin, joita yhä edelleen joka kesä järjestetään. Viestintäleirikonseptin kehittämisen taustalla oli viestintää ja kasvatusta pohtineiden henkilöiden ajatus viestintäprosessiin osallistumisen merkityksestä ihmiselle. Viestintäleirit syntyivät etsimään niitä tapoja, jotka lisäävät ihmisten mahdollisuuksia osallistua viestintään sekä 8 vastaanottajina että lähettäjinä. Viestintäleirin tarkoituksena on etsiä tapoja, joiden avulla voitaisiin oppia tuntemaan ja käyttämään hyväksi viestintävälineiden ja verkostojen suomia mahdollisuuksia jokapäiväisessä toiminnassa. Tarkoituksena on myös oppia huomaamaan median mahti merkitysten ja asenteiden muokkaajana sekä löytää keinoja medioiden välittämien sanomien hyödyntämiseksi. Keskeisenä tavoitteena ei ole oppia vastaamaan oikein vaan tekemään oikeita kysymyksiä. Tässä arviointityössä tutkijan oma perspektiivi, josta ilmiötä tarkastellaan, tukeutuu osittain viestintäleirikokemuksiin. Kirjoittajalla on myös pitkä kokemus sekä formaalin että informaalin oppimisen seurannasta. Tässä arvioinnissa pyritään kulkemaan teorian ja käytännön välisessä maastossa vastavuoroisesti molempiin suuntiin.

9 TIETOTAITO ja MEDIATAIDOT Tietotaito-yhdyssana on terminä tuttu, mutta käsitteenä sen käyttö on epävarmaa ja hajanaista. Perusajatuksena lienee kuitenkin se, ettei tietoa voida erottaa taidosta. Kaikki taito edellyttää jonkinasteista tietoa ja kaikki tieto parhaimmillaan johtaa jonkinlaiseen taitoon. Taito tosin tarvitsee kasvaakseen toistuvaa kokemusta ja käytäntöä, tekemistä ja toimintaa. Taitoa voidaan arvioida joko toimintaa seuraamalla tai sen tulosten perusteella, joko prosessina tai produktina. Taidot eivät synny toisten ihmisten kokemuksista; taidon voi hankkia vain itse tekemällä. Taidon hankkiminen edellyttää keskittymistä, harjoittelua sekä halua parantaa suoritusta kerta kerralta. Taidon hankkiminen vaatii aikaa. Taidon käsitettä on pyritty kuvaamaan ja jäsentämään monin tavoin, esimerkiksi jakamalla ne henkisiin ja fyysisiin taitoihin. Fyysisten taitojen avulla saadaan syntymään jokin konkreettinen tuotos; henkisten taitojen avulla saadaan aikaan oivalluksia, päätöksiä tai suunnitelmia. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ovat muun muassa kuuntelutaidot ja taito ottaa toiset huomioon. Tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaidot merkitsevät taitoa hankkia ja etsiä, arvioida ja vertailla tietoa sekä taitoa ratkaista ongelmia. Taidot eivät reaalimaailmassa esiinny puhtaina vaan toteutuvat erilaisina taitokimppuina. Tietotaito ei yksin riitä muuttamaan ihmisen käyttäytymistä. Siihen tarvitaan myös tunteen ja tahdon osuus. Tietotaidon taustalta löytyy ajatus tietävästä, tuntevasta ja tahtovasta yksilöstä. Olisi henkisesti on9

10 tuvaa, jos osaisi vain tietää ja tuntea, mutta tahto toimia puuttuisi. Yhtä lailla hankalaa saattaisi olla se, että yksilö vain tahtoo muttei tiedä eikä tunne. Näin ollen tietotaidon oppimisen perimmäisenä tavoitteena voidaan pitää näiden kolmen henkisen ky- vyn mahdollisimman tasapainoista hallintaa. Tietoyhteiskunnassa keskeinen tietotaidon alue on mediataito/mediatietotaito: medialukutaito ja mediakirjoitustaito. Vankan traditionaalisen lukutaidon hankin- Kuvio 1. Mediatietotaidon portaikko 10

11 nan lasketaan vaativan noin neljän vuoden systemaattisen opiskelun, samoin oletettavasti myös lukutaidon uudet ulottuvuudets, mediataidot ja mediatietotaidot. Tosin lukutaito yksin ei riitä. Sitä voidaan jopa pitää yhteiskunnallisen kontrollin välineenä, ellei siihen liity myös kirjoitustaito. Se puolestaan voidaan nähdä toimivan subjektin vapautumisen välineenä, taitona itse vaikuttaa mediakulttuurin luomiseen. Anglo-amerikkalainen literacy käsite pitääkin sisällään sekä luku-, kirjoitus- että laskutaidon. Kuten perinteisessä luku- ja kirjoitustaidossa, myös mediatietotaidossa on monia tasoja (Kuvio 1). Korkeimman portaan saavuttaminen vaatii paljon tietotaitoa, kokemusta ja näkemystä. Mediatietotaito ei ole absoluuttinen vaan suhteellinen käsite. Sen sisällä on monia tasoja. Tietoyhteiskunnan digitaalisessa arjessa (Viherä 2009, ) voidaan mediataidot luokitella myös osaamisena, joka nostaa esiin samoja tietotaitoja kuin edellä esitetyssä portaikossa: - osata teknisesti käyttää erilaisia viestintävälineitä ja valita kuhunkin tilanteeseen oikea väline - osata laatia oma viesti kulloisenkin viestintävälineen ja tilanteen mukaisesti - osata vastaanottaa sanoma ja tulkita lähettäjän merkityskoodi oikein - osata osallistua viestinnällisiin vuorovaikutusprosesseihin - osata arvioida viestin luotettavuutta - ymmärtää tietosuojan merkitys - osata käyttää viestintävälineitä jokapäiväisen toiminnan sujumiseksi - kyetä ymmärtämään viestejä välittävien verkostojen rakenteita ja palveluja; miten ne yhteiskunnan perusrakenteissa vaikuttavat oman toiminnan järjestämismahdollisuuksiin. Tietoyhteiskunnassa raja joukkoviestinnän, pienryhmäviestinnän ja yksilöviestinnän välillä on hämärtynyt. Nyt pienryhmäviestinnän kautta on helppo oppia myös massamediaa: osataan toimia sekä viestinnän lähettäjinä että vastaanottajina - lukijoina, katselijoina, kuuntelijoina - mutta myös kirjoittajina eli erilaisten mediatekstien tuottajina ja välittäjinä. Sosiaalinen media nimensä mukaisesti mahdollistaa molemmat mediakulttuuria luovat kanavat, toimimisen vastavuoroisesti objektina ja subjektina. 11

12 YHTEISTOIMINNALLINEN OPPIMINEN Näkemyksiä oppimisesta Kaiken systemaattisen opiskelun perustana on jokin käsitys oppimisesta ja oppimistapahtuman luonteesta. Oppiminen on monimuotoinen tapahtuma, joka voi kohdistua esimerkiksi tiedon määrälliseen lisäämiseen, mieleen painamiseen, tietotaitojen hankkimiseen, merkitysten abstrahointiin ja tulkintataitoihin, joiden avulla yritetään ymmärtää todellisuutta paremmin. Konstruktivistisessa oppimisessa painotetaan joustavuutta ja oppijan valmiuksien huomioon ottamista. Siinä uutta tietoa omaksutaan aiemmin opittua käyttämällä. Näin oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta. Toimintaa ohjaa sen tavoite, mutta oppimista säätelee se, mitä oppija te12 kee. Konstruktivistisessa oppimisessa ymmärtämisen painottaminen edistää mielekästä tiedon rakentumista. Sama asiahan voidaan tulkita ja käsittää monella eri tavalla. Oppiminen on aina kontekstisidonnaista, tilannekohtaista; oppiminen ei tapahdu tyhjiössä. Oppimisessa sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen rooli. Voidaankin puhua sosio-konstruktiivisesta oppimiskäsityksestä. Kun ryhmän jäsenet perustelevat käsityksiään ja ratkaisujaan, luo se edellytykset - ei vain muilta oppimiselle - vaan myös omien ajatusprosessien problematisoinnille. Tavoitteellinen oppiminen on taito, jota voidaan harjoittaa. Ratkaisevaa tavoitteellisessa oppimisessa on kuitenkin motivaation osuus. Jos oppimistilanteeseen liittyy

13 pakko, pakko oppia, ei se synnytä sisäistä motivaatiota. Sisäisesti motivoituneet oppijat työskentelevät siksi, että he kokevat sen mielihyvänsävyiseksi. Osallistuminen ei riipu ulkoisista palkkioista tai palkitsemisista. Sisäinen motivaatio syntyy, kun oppija kokee haasteita olemassa oleville taidoilleen, uteliaisuutta omien käsitystensä poikkeamille, mahdollisuutta kontrolloida omaa edistymistään ja aitoa mahdollisuutta luoda uutta. Dewey-ajattelu Länsimaisen kasvatusajattelun piiristä löytyy ainakin kolme suurilinjaista kasvatuksen teoriaa: Platonista ja Aristoteleesta juontuva näkemys sekä sen kaksi antiteesiä, yhtäältä romanttinen Rousseau'n ja toisaalta Dewey n pragmatistinen teoria. John Dewey ( ) näkee ihmisen aktiivisena ja uteliaana toimijana ja oppimisen perusluonteeltaan ongelmanratkaisuna. Uudet tilanteet virittävät aiemmin opittuun perustuvia odotuksia ja olettamuksia, joita testataan. Omaa toimintaa ja sen tuloksia koskevan itsearvioinnin pohjalta oppija uudelleenmäärittelee aikaisempia tietojaan; prosessi on oppimisen ydin. Dewey nostaa esiin kokemuksellisen oppimisen merkityksen. Hänen mukaansa opetus on ankkuroitava oppijan arkitodellisuuteen. Parhaiten opitaan ongelmista, jotka heräävät oppijalle itselleen ja jotka hän itse ratkaisee tutkivan oppimisen periaattein. Oppijan aktiivisuudella, etenkin aktiivisella tiedon haulla, on keskeinen merkitys. Olennaista kuitenkin on, mitä tehdään ja miten toiminta valjastetaan osaksi suunnitelmallista kokonaistapahtumaa. Oppimisen yhteistoiminnallisuus Keskeistä yhteistoiminnallisessa oppimisessa on, että se kasvattaa ottamaan vastuuta muista ja samalla huolehtimaan oman oppimisen edistymisestä. Yhteistoiminnallisen oppimisen pyrkimyksenä on ohjata oppijat ymmärtämään, että ryhmän yhteinen menestyminen edellyttää jokaisen panosta ja että menestyminen koituu jokaisen jäsenen eduksi. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa korostuvat tiedollisten oppimistulosten lisäksi itsetunnon, sosiaalisten ryhmätyötaitojen ja oppimisstrategioiden kehittyminen. Yhteistoiminnallisuus tarkoittaa uusien normien sisäistämistä, oppimisen näkemistä yhteisöllisenä ja aktiivisena prosessina. Yhdessäoppimisen tarkoituksena ei ole oppia enemmän ja nopeammin vaan paremmin ja mielekkäämmin. Kolme tiedonintressiä Tiedonintressit ovat tapa tarkastella oppimista ja erityisesti oppimiskokemusten organisoitumista yhteiskunnalliseksi tiedoksi. Tiedonintressi -ajattelu perustuu pitkälti Jürgen Habermasin filosofiaan. Tekninen tiedonintressi liittyy taitoihin. Siinä mielenkiinto keskittyy teknisen tiedon hankintaan ja sen ominaispiirre on välineellisyys. Praktinen tiedonintressi liittyy funktionaalisuuteen. Se merkitsee aktiivisuutta historiallis-yhteiskunnallisia kysymyksiä kohtaan ja sen ominaispiirteenä on kulttuurisidonnaisuus. 13

14 tiedonintressi liittyy valtaan: ihmisen vapauttamiseen perinteen kahleesta ja yhteiskunnallisesta pakotuksesta. Sen ominaispiirteitä ovat dynaamisuus ja kriittisyys. Siinä mielenkiinto keskittyy sekä yksilön oman elämän että yhteiskunnan kehittämiseen. Emansipatorinen 14 Kaksi ensimmäistä intressiä ovat välttämättömiä yhteiskunnalliselle kehitykselle. Kolmas puolestaan liittyy väistämättä kaikkiin ihmisten välisiin suhteisiin, mutta perustuu kahden ensimmäisen intressin pohjalle.

15 TIETOTAITOTALKOIDEN TAVOITTEET Tavoitteiden toteuttaminen Ihmiset osallistuvat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja toimintaan usein kansalaisjärjestöjen kautta. Voidakseen osallistua täyspainoisesti tarvitsevat sekä yhteisöt että niiden yksittäiset jäsenet viestinnällisiä tietoja ja taitoja. Tietotaitotalkoiden tavoitteena on parantaa yhteisöjen viestintävalmiuksia ja luoda yhteisöille viestinnälliset käytännöt, jotka jatkuvat hankkeen jälkeen. Toiminnan taustalla on ajatus siitä, että kaikilla on oikeus näkyä, tulla kuulluksi, ilmaista itseään ja osallistua. Tämä edellyttää pääsyä verkkoihin, tekniikan käytön osaamista sekä ymmärrystä ja motivaatiota. Tavoitteena on myös tietotekniikan ammattilaisten ja kansalaisten lähentäminen toisiinsa, käyttäjälähtöisen ajattelun sisäis- täminen, toimintamallin muutos sekä luovuuden ja innovatiivisuuden kasvattaminen. Tavoitteiden toteuttamiseksi tietotekniset taidot jaotellaan hankkeessa neljään osaan: perusosaaminen, luonteva osaaminen, luova osaaminen sekä ymmärrys verkon merkityksistä, vaikutuksista ja mahdollisuuksista. (Talkootuutti 1/2009) Tärkeänä asiana talkoiden onnistumisen kannalta pidetään yhdessä valmistettavaa ruokaa ja yhdessä ruokailua. Ruoan yhdessä tekemisessä ja nauttimisessa pyritään luomaan vuorovaikutukselle foorumeita, missä luovat ajatukset pulppuavat ja kehittyvät yhteisiksi tavoitteiksi. Tarkoituksena on synnyttää tunnelmaa ja yhdessä tekemisen henkeä. Tietotaitotalkoissa on aina mukana kaksi luotsia, jotka tuovat tapahtumaan 15

16 mukaan ohjelmistoja ja osaamista aina sen mukaan, mitä talkoissa aiotaan tehdä. Luotsit kouluttajakoulutetaan niin, että he pystyvät toimimaan luovalla tavalla yhdessä talkoolaisten kanssa. He neuvovat ja opastavat talkoolaisia ja huolehtivat siitä, että tapahtuma pysyy aikataulussa. Luotsit toimivat kuitenkin vain tukena ja apuna; talkoot tilanneen yhteisön jäsenet itse tekevät tuotteen alusta loppuun. 16 Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tässä tutkimuksessa pedagogisen testauksen näkökulmasta. Arvioinnissa pyritään etsimään vastauksia seuraaviin kysymyksiin. (1) Millaiseen oppimiskäsitykseen tietotaitotalkootoiminta perustuu? (2) Millainen tiedonintressi toiminnan taustalla on nähtävissä? (3) Mitä talkoissa tehdään, miten tehdään ja ennen kaikkea miksi, millaisin tarkoitusperin?

17 TIETOTAITOTALKOOTOIMINNAN ARVIOINTI Tutkimusaineistot Arvioinnissa käytetään keskeisenä aineistona toiminnan aikana tuotettuja hankepäiväkirjoja (ajalta ) sekä talkoiden tapahtumakuvauksia (ajalta ). Lisäaineistona on hankkeen ohjausryhmän jäsenten hankkeen alussa tehdyt taustahaastattelut/susanna Kivelä. Harkinnanvaraisena näytteenä käytetään Laurea-ammattikorkeakoulussa vuosina opiskelleiden (valinnaisena 5 opintopistettä) luotsien omia arvioita koulutuksestaan (30 opiskelijan loppuraportit). 17

18 Aineistojen analysointi Hankepäiväkirja- ja tapahtumakuvausaineistot käsitellään kvalitatiivisesti sisällönanalyyttisin menetelmin. Luokittelurunkona käytetään soveltaen yhteistoiminnalliseen oppimiseen liitettyä hyvän ryhmätoiminnan kymmenosaista kuvausrunkoa (Sahlberg-Leppilampi 1994, 69). (a) Ryhmän jäsenet ovat puolesta. riippuvaisia toisistaan: kaikki yhden, yksi kaikkien (b) Ryhmän jäsenillä yksilöllinen vastuu; ei peukalokyytiläisiä. (c) Heterogeeniset ryhmät; erilaisuuden hyväksikäyttö. (d) Yhteinen, asenteellisella tasolla jaettu johtajuus. (e) Ryhmän jäsenillä vastuu muista ja koko ryhmän toiminnasta. (f) Tehtäväkorostuneisuuden lisäksi sitoutuminen pitkäjänteiseen yhteisvastuulliseen työskentelyyn omassa ryhmässä. (g) Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan toistuvasti. (h) Oppiminen on prosessi, jossa ohjaaja tarkkailee ryhmien toimintaa sekä puuttuu siihen tarvittaessa ohjaten ja kannustaen. (i) Ryhmä arvioi omaan työskentelyään. Jäsenet antavat palautetta toisilleen ja kommentoivat saamaansa palautetta. (j) Kuuntelu, arvostus, oman panoksen antaminen ryhmän toimintaan. Lisäksi käsitellään sisällönanalyyttisesti luotsikoulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden omia arvioita koulutuksestaan käyttämällä viisiportaista luokittelurunkoa: oppimiskäsitys, motivaatio, ryhmätyötai dot, soveltaminen ja tulevaisuustarkastelu. Kyseinen luokittelurunko on muodostunut itse vastauksista. 18

19 TIETOTAITOTALKOOT PEDAGOGISENA MALLINA Pedagogisessa testauksessa on lähtökohtaiarvioinnin tulokset ja sesti edetty hermeneuttisen kehän tapaan: niiden tulkintaa aiheeseen liittyviä esioletuksia teoriaosassa, esiymmärryksen karttumista työn kuluessa, sitten spiraalimaista etenemistä Yhteistoiminnallinen ryhmätyö lopputuloksiin. -luokittelu Seuraavassa esitetään tutkimustulokset harkinnanvaraisesti suorina lainauksina (osoitettu sisennyksellä ja pienemmällä kirjainkoolla) talkoopäiväkirjoista, tapahtumakuvauksista sekä luotsikoulutuksen loppuraporteista. Sitaattien perusteella tehdään ilmiöstä tulkintoja aikaisemmin esitettyjen teoreettisten käsitteiden ja esiin nostettujen arviointikysymysten pohjalta. A. RIIPPUVUUSSUHTEET Ryhmän jäsenet ovat riippuvaisia toisistaan: kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta. Löydettiin eri hankkeiden vahvuuksia ja nyt sitten vahvistetaan tätä yhteishenkeä. 19

20 Ihminen on haavoittuvainen informaatiosodankäynnissä. Kestävä kehitys ja pitkäaikaiset vaikutukset syntyvät hitaasti kulttuurissa pohjautuen arvoihin. Koulutus ja kasvatus ovat avainasemassa ja tietysti kaikki kulttuurityö. Keskustelu ja vuorovaikutus, habermasilainen tapa kommunikoida ja argumentoida. Vain näin tekemällä voimme olla itsenäisiä informaation saastetta vastaan. Entistä enemmän näen talkoiden keinona myös rauhaan kasvamisen. Ketterät menetelmät tietojenkäsittelyssä ovat yksi oiva tapa myös läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen. Yhdessä oppimisessa on taustalla ajatus, että opitaan jokainen erikseen yhdessä, on hauskempaa oppia yhdessä. Yhdessä tehden tuo tähän konseptiin uuden ulottuvuuden, lisää yhteisöllisyyttä tekijöiden kesken, kasvattanee tekijöidensä bourdilaista sosiaalista pääomaa. Mutta yhteisön oppiminen on varmasti ainakin osittain eri asia. Olisiko niin, että jokin elämyksellinen kokemus, muisto tms. lisäisi yhteisöllistä oppimista? Kirjastot olisivat hyvä paikka talkoille. Kannattaa miettiä yhteistyötä kirjastojen kanssa. Talkoiden suurimpia haasteita on saada kuulijat ymmärtämään tekniikan käyttöönoton paradigmamuutos: talkoissa ovat olemassa olevat yhteisöt ja niiden luoma yhteisöllisyys ja elämäntapa lähtökohtana, vaalittavana asiana. Tekniikka otetaan sitten mukaan palvelemaan tätä elämäntapaa. Tavallisestihan yksilöt ovat koulutuksen kohde. Tässä kohteena on olemassa oleva yhteisö. Tässä ei rakenneta koulutusta varten yhteisöä vaan mennään olemassa olevaan rakenteeseen, 20 jossa koulutus edelleen vahvistaa yhteistoimintaa. Yhteisöillähän on luonnostaan keskinäisviestintää. Aina yhteisen tavoitteen luominen ei ole helppoa. Ehkä kaikki eivät haluakaan osallistua, ehkä aika on väärä, ehkä jollakin on jo valmiina voimakas mielipide, ehkä muita ei sitten kuunnellakaan. Oppivan organisaation ja kollektiivisen oppimisen peruskysymyksiä nousee päiväkirjamerkinnöissä hienosti esiin. Talkoot eivät toimi tyhjiössä, vaan osallistujat ovat riippuvaisia sekä toisistaan että yhteiskunnallisista yhteyksistään. Kun on yhteinen toiminnan tavoite, toimivat kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta. Tietotaitotalkoot jo nimensä mukaisesti toimivat vanhan suomalaisen talkooperinteen tapaan: yhdessä ja yhteisin tavoittein saadaan aikaan enemmän kuin yksilötyöskentelyssä. Talkoohenki syntyy kuin itsestään. B. YKSILÖLLINEN VASTUU Ryhmän jäsenillä yksilöllinen vastuu; ei peukalokyytiläisiä. Yhä vakuuttuneempi olen talkoiden merkityksestä avoimen luottamusyhteiskunnan ylläpitäjänä. Jos kirjoittelisimme vain nimettöminä globaalisti, niin miten kävisi luottamuksen. Uskaltaisiko sitä enää sanoa mitään kasvokkain, jos ei tiedä kuka vääristää ja muuttaa ajatuksiasi. Ja mihin katoavat varttuneemman väestön mielipiteet, jos ei voi yhteisesti ottaa viestintävälineitä haltuun ja ennakkoon keskustella aiheista ja asioista.

21 Jos opitaan uutta tapaa toimia, on varmasti parempi olla samassa paikassa oppimassa. Jos on yhteinen visio ja kukin rientää eri paikkaan oppimaan asioita toteuttaakseen vision, niin silloin ehkä erillinen oppiminen tuo runsaamman sadon. Motiivin merkitys korostuu entisestään. On ihmisiä, jotka ensin haluavat oppia kaiken teoreettisen perustan ja vasta sitten tehdä. Mutta on myös ihmisiä, jotka haluavat ruveta tekemään ja sitten tekemisen yhteydessä kysellä teoriaa tai käyttöohjeita. Talkoot on tarkoitettu jälkimmäisille. Talkoissa opitaan tekemällä hiukan samaan tapaan kuin lapsi oppii: ruvetaan tekemään! Otetaan kamera käteen ja kuvataan. Ensin tulee herättää motiivi, vasta sitten neuvotaan. Kokemuksellinen oppiminen on enemmän kuin tiedollinen oppiminen. Ihminen voi tietää vaan ei ymmärrä. Kokemus muuttaa tiedon ymmärrykseksi. Etenemisen dynamiikka ja vaikuttavuus lähtee sitten kunkin yksilön tai yhteisön omasta voimasta siihen suuntaan kuin on lähteäkseen. Olisiko niin, että sekä tapaamisen/verkostoitumisen ja oppimisen voi yhdistää vain silloin, kun jokainen on halukas oppimaan samaa asiaa? Oppiminen muuttaa (peruuttamattomasti) sekä oppijaa että maailmaa. On paljon asioita, jotka herättävät kiinnostusta jos omaksuu uutta, on omalta osaltaan muuttamassa sekä itseään että maailmaa siihen suuntaan mihin omaksuttu tieto ja taito asioita muuttaa. Talkoissa on herännyt kysymys yksilökohtaisista oppimistavoista ja niiden suhteesta yhteisölliseen oppimiseen. Kysymykseen kumpi tulee ensin, teoria vai käytäntö, vastaus lienee se että yhteiskunnallinen kehitys tapahtuu jatkumolla teoria - käytäntö. Kehitys kulkee vuorotellen molempiin suuntiin. Talkoissa perimmäinen vastuu oppimisesta on oppijalla itsellään. Keskeiseksi tekijäksi nouseekin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi yksilöllinen sisäinen motivaatio. Silloin kukaan ei ole toiminnan vapaamatkustaja ; talkoissa jokaisella osallistujalla on vastuu työn loppuunsaattamisesta. C. HETEROGEENISYYS Heterogeeniset ryhmät; erilaisuuden hyväksikäyttö. Vaaditaan rohkeutta ja uskoa konseptiin, koska joka talkoissa on erilaisia ihmisiä: niitä, jotka ovat valmiimpia tulemaan mukaan ja niitä jotka eivät ole kovin innostuneita. Ennakkoon on aika vaikea tietää kuinka heterogeeninen joukko kuitenkin on, luotsien on aistittava tilanne ja hoidettava homma kotiin. Tietotaitotalkoot ovat suomalaiseen arkeen pureutuva hanke ja se tehtäköön suomen kielellä, jopa tekniikan kieltä selkokieleistämällä. Kun koko yhteisö otetaan kohderyhmäksi, varmistetaan, että yhteisö toimii keskenään. Asioiden eteenpäin vieminen helpottuu ja yhteinen ymmärrys vahvistuu. Tämä liittyy de21

22 mokratiaan ja avoimuuteen ja siihen, että yhteisöihin syntyy yhteinen kieli. nisointitaitoja, sisällöllisiä taitoja ja vielä lisäksi itsetuntemuksen osaamista. Opistosta tulleet maahanmuuttajat ovat hämmästyttävän hyvin päässeet sisälle toimintaan, he näyttävät rennoilta ja keskustelevat vilkkaasti keskenään ja meidän muidenkin kanssa, kommunikaatio pelaa monilla kielillä. On rohkaisevaa huomata, että tällä toiminnallisella työmuodolla päästään eteenpäin, vaikka kielitaito ei olisikaan huippua. Luotsien ei pidä eivätkä he saakaan olla kaikkitietäviä besserwissereitä, vaan on hienoa kun huomaa, että talkoolaiset osaavat paljon ja paljon enemmän kuin luotsit. Näin osaaminen valjastuu myös oman yhteisön hyväksi. Talkootoiminta osoittaa, että ryhmä on enemmän kuin yksilötoimijoidensa summa. Erilaisuus tuo ryhmädynamiikkaan uutta pontta; erilaisuutta on käytetty hyvin hyväksi. Heterogeenisessa ryhmässä työskentely tukee ryhmän jäsenten kognitiivisten ja metakognitiivisten taitojen kehitystä, koska ryhmässä osaavammat voivat kannustaa ja toimia mallina vähemmän osaaville. D. JAETTU JOHTAJUUS Yhteinen, asenteellisella tasolla jaettu johtajuus. Luotan luotseihin! On mahtavaa huomata, tuntea, että luotsit osaavat ja pärjäävät! Kuten tietysti ja tottakait se, että kylissä on voimaa ja yhteistyö ja tekeminen tuottavat tuloksia ja pienet vaikeudet on tehty voitettaviksi! Luotsin homma on valtavan haasteellinen ja paljon erilaisia taitoja edellyttävä tehtävä. Joka saa luotsin koulutuksen ja pärjää hyvin luotsin tehtävässä, on saanut sellaisen osaamisannoksen että sillä selviää melkein missä tahansa hienosti, sillä siinä on yhdessä paketissa paljon teknisiä taitoja, ihmisten käsittelytaitoja, orga22 Oppimistapahtuma on aika erilainen asia kuin koulutustapahtuma. Koulutuksessa on aina opettaja, joka kouluttaa, oppimisessa tilanne, missä opitaan yhdessä tai yksin. Yhteisöllisessä oppimisessa jokainen oppii jotain, joko tilanteesta tai toisiltaan tai kokemuksesta eli elämyksellisestä kokemuksesta yhdessä. Siitä on kyse ja siitä on puute. Jos tällä luotsikoulutusmallilla menisi johonkin yritykseen tai muuhun organisaatioon ja toimisi viiden päivän ajan, niin kyllä yhteisön sosiaalinen pääoma suorastaan räjähtäisi uudelle tasolle, ongelmiin löydettäisiin uusia näkökulmia, yhteinen päämäärätavoitteisuus kasvaisi. Kuinka voi sukeltaa siihen maailmaan missä kaikki ei ole itsestään selvää. Kuinka kyky auttaa niitä ja siitä roolista että et ole pomo siinä! Ihminen on kulttuurinen, äärisosiaalinen ilmiö. Hyperkollektiivisuus erottaa ihmisen muista olioista, ihminen on luotu opettamaan ja oppimaan. Talkoot perustuvatkin juuri ajatukselle, että jokainen on toisensa opettaja ja yhdessä syntyy jotain enemmän kuin jos jokainen tekisi yksin. Yhteinen, asenteellisella tasolla jaettu johtajuus näyttää toimivan talkookonseptissa

23 hyvin (ks. tarkemmin Luotsit ja luotsikou- liittymisen tarve ja tekemisen tarve. Ihmilutus). sen olemassaololle ja tasapainoiselle kehittymiselle on tärkeää jäsentyä ajattelun avulla, liittyä tunteen tasolla ja olla olee. VASTUU MUISTA massa merkityksellisen tekemisen kautta. Ryhmän jäsenillä vastuu muista ja koko ryhmän toiminnasta. Kaikilla oikeus ja mahdollisuus omien tarpeittensa mukaiseen osaamiseen ja liittymiseen tietoverkkoihin (lisäysehdotus YK:n ihmisoikeuksiin). Ihmiset, olivatpa sitten yrittäjiä tai muita, nuoria tai vanhoja, eivät osaa sähköisen maailman menettelytapoja ja käytäntöjä, siksi talkoot ovat erittäin tarpeellisia. Uuden kehittämisen lisäksi tärkeää on pitää huolta siitä, että kukaan ei tahtomattaan jää ulkopuolelle, sitähän me juuri talkoissa olemme varmistamassa. Pitääkö talkoiden tavoitteiden piilo-opetussuunnitelma kertoa etukäteen, kuten esimerkiksi toimeen tarttuminen, kaaoksesta selviäminen, epävarmuuden sieto kaikki tulevaisuudessa tärkeitä taitoja? Työskentely helpottuu kaikin tavoin kun voidaan esimerkiksi kirjoittaa yhteisiä dokumentteja. Kaikki saadaan mukaan tekemiseen ja toisaalta epäonnistumisen riski ei jää yhden ihmisen harteille. Talkoissa näyttää sisäistyneen hyvin ajatus, että ryhmän kaikilla jäsenillä on vastuu muista ja koko ryhmän toiminnasta. Samoin talkootapahtumassa näyttää hyvin toteutuvan eksistentiaalisten perustarpeiden koko kolmijako: jäsentymisen tarve, F. PITKÄJÄNTEISYYS Tehtäväkorostuneisuuden lisäksi sitoutuminen pitkäjänteiseen yhteisvastuulliseen työskentelyyn omassa ryhmässä. Elämmekö pistäytymisyhteiskunnassa? Tämä tapahtuu usein sekä fyysisesti että virtuaalisesti. Talkoissahan tärkeä periaate, hyvä käytäntö, on valmiiksi saamisen periaate. Pistäytymällä ei valmista tule, tulee vain monta ideaa ja monta aloittamatonta työtä. Ykkössijalle on noussut jonkin työn valmistumisen tuoma onnen tunne. Näitä hetkiä tulee jokaisessa talkoossa kaikille. Kun puhutaan tietotekniikan osaamisesta, tekniikasta ja sisällöstä, on hyvä havaita, että itse asiassa nuoret ottavat välineet haltuunsa aika kivuttomasti. Mutta oma kekseliäisyys ei ehkä riitä, ellei anneta yrittää yhdessä myös sisällöllisesti. Kun on oma aihe, mitä kuvataan, niin silloin on motiivi korkeimmillaan ja pienet tekniset puutteet eivät haittaa. Jos taas lähdetään opettajan antamasta aiheesta, on vaikeampaa saada innostusta aikaan ja silloin napistaan toimimattomista ohjelmista, yhteensopimattomista laitteista jne. Ja odotetaan, että saadaan valmiina eteen. Se on omiaan tukahduttamaan luovuuden ja kekseliäisyyden. Talkoissa tärkeää on itse tuottaminen ja yhdessä tekeminen, se prosessi, jonka tuloksesta voivat kaikki olla iloisia. Valmiiksi saaminen 23

24 on yksi elämän onnen lähde. Vaalikaamme sitä parhaan mahdollisen lopputuloksen sijaan. Paras on tällöin hyvän vihollinen. Valmiiksi saaminen on yksi näistä meidän hyvistä käytännöistä. Ja kokemus on osoittanut, että näin menetellen saadaan lisäksi yhteisöllisyyttä, hauskuutta ja hedelmällistä vuorovaikutusta. Tulevaisuuden taidoista yksi tärkeimmistä lienee epävarmuuden sieto. On hyvä olla pohjasuunnitelma, visio siitä, mitä tekee. Tai vielä tärkeämpää on olla tiedossa, tiedostettuna, ne arvot ja perusperiaatteet, joiden mukaan toimii ja elää. Aktiivi- ja muita sivustoja, erilaisia kohtaamistoreja selatessamme olemme keskustelleet talkoita hyvin syvältä koskettavista teemoista: luottamuksesta, vaikuttamisesta, yhdessä tekemisestä ja miten monella kohtaamispaikalla tai torilla kukin jaksaa säännöllisesti vaikuttaa. Tulevaisuusajattelu on aika hukassa nuorilta, tulevaisuussuuntautunut ajattelu ja toiminta on myös yhteisöillä hakusessa usein. Miksi emme siis laajentaisi talkoiden sisältöä tulevaisuustyöskentelyyn? Valmiiksi saamisesta pidettävä enemmän kiinni. Olisi pitänyt ottaa vähemmän tehtäviä, olla realistisempi siitä, mitä tuloksia on mahdollista saada aikaiseksi talkoiden aikana. Ainutlaatuista on se loppuun asti tekeminen ja yhdessä tekeminen. Hyvin paljon ainutlaatuisia ominaisuuksia joita voisi siirtää koulutukseen ja elinkeinoelämään. Tässä on best practice pohjaa. 24 Talkootyö nostaa tarpeellisesti esiin nykyajalle tyypillisen tänään-tässä-nyt ajattelun, tietynlaisen historiattomuuden: antiteesinä toistuvasti palataan sisäisen motivaation voimaan ja loppuunsaattamisen tarpeeseen. Pitkäjänteisyyteen näyttää usein liittyvän ilon ja onnistumisen tuntemuksia, jotka ovat hyvän oppimisen kannalta ratkaisevia. Talkoissa tehtäväkorostuneisuuden lisäksi sitoudutaan pitkäjänteiseen yhteisvastuulliseen työskentelyyn. G. VUOROVAIKUTUSTAIDOT Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan toistuvasti. Millaisia verkkopalveluja Suomi tarvitsee: kiva sovelluspohja, helppo ja mukava käyttää, lappuja voi kirjoitella klikkaamaansa kohtaan siirrymmekö nopeiden lyhyiden mielipiteiden yhteiskuntaan? Talkoissa ei tarvitse yksin äheltää koneen ja ongelmien kanssa, vaan löydetään ratkaisut yhdessä. Siinäpä se! Yhdessä tekeminen on hauskaa ja tuloksellista, ja yhdessä saatu oppi lisää yhteisön sosiaalista pääomaa. Tunnelma oli taas mitä innostunein! Talkoissa tapahtuu niin monia rinnakkaisia asioita, että niitä on vaikea itsekään tunnistaa: opitaan ymmärtämään tietotekniikkaa sekä teknisestä että sisällöllisestä näkökulmasta, vahvistetaan ihmis- ja vuorovaikutussuhteita, keskustellaan aiheeseen liittyvistä ja liittymättömistä teemoista, tehdään yhdessä asioita, kannustetaan toisia, nautitaan hengen ja ruumiin ravinnosta,

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin. 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari

Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin. 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari Kilpailu muokkaa yrityksiä, työn tekemisen tavat muuttuvat Millaista osaamista

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi?

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Ctrl + Z Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Tietotalkoopäivät Tietotalkoot pidettiin 13. 14.9.2010 Keravan Viertolassa. Päivän tarkoituksena oli opettaa ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelyn

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

Käteviä apulaisia ja loputonta ryteikköä arkipäivää digioppimisen uudisraiviolla Anne Rongas 19.5.2015 Twitter: @arongas Creative Commons

Käteviä apulaisia ja loputonta ryteikköä arkipäivää digioppimisen uudisraiviolla Anne Rongas 19.5.2015 Twitter: @arongas Creative Commons Anne Rongas (sukunimi taipuu Ronkaan) Miehikkälästä on ollut digitaalisissa oppimaisemissa itse oppijan roolissa, opettajana ja opettajien kouluttajana vuosituhannen vaihteesta alkaen. Pohjaa digioppimiseen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap. MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 OHJELMA 16.6.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Keskeisten johtavien

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot