Etelä-Karjalan maakuntaohjelma , luonnos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017, luonnos"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma , luonnos Helmikuu 2014

2 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Sisällys 1. Johdanto Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät Etelä-Karjalassa toteutettujen ohjelmien vaikuttavuus Etelä-Karjala Suomen menestyvin maakunta menestyksen eväät Maakuntaohjelman toimintalinjat Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta Vihreä ja uusiutuva edelläkävijä Välitön ja välittävä Etelä-Karjala Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoiminta Kaakkois-Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntäminen Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kansainvälisesti merkittäväksi biotalousklusteriksi Kansallisen ja EU-politiikan yhteensovitus ja työnjako Lappeenrannan kasvusopimus ja INKA-ohjelma kaupunkipolitiikan toteuttajana Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kaakkois-Suomi Venäjä CBC Suunnitelma maakuntaohjelman rahoituksesta Seuranta ja arviointi Maakuntaohjelman valmisteluvaiheet LIITTEET Liite 1. Muuttujakuvaajia teemoittain Liite 2. Maakuntaohjelman valmisteluun osallistuneet tahot... 42

3 1 1. Johdanto Etelä-Karjalan maakuntaohjelma linjaa maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvan kehittämisen yhteisesti sovitut tavoitteet sekä sovittaa yhteen alueen tahtotilan että kansallisen ja EU-politiikan työnjaon. Maakuntaohjelmaa laaditaan kunnallisvaalikausittain neljäksi vuodeksi. Koska Etelä-Karjalassa ei laadita erillistä maakuntasuunnitelmaa, maakuntaohjelma sisältää vuoteen 2030 ulottuvan vision maakunnan kehittymisestä. Etelä-Karjalan maakuntaohjelma hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto, kesällä Maakuntaohjelmalla on keskeinen asema valtion alueviranomaisten strategisten tulossopimusten laadinnassa ja toteuttamisessa. Maakuntaohjelmat muodostavat tausta-aineistoa maan uuden hallituksen aluekehittämisen linjauksiin sekä niistä johdettuihin valtion aluehallinnon strategia-asiakirjoihin. Etelä-Karjala menestyy globaalissa työpaikoista ja hyvinvoinnista käytävässä kilpailussa hyödyntämällä maakunnan vahvuuksia. Maakuntaohjelmaan sisältyy älykkään erikoistumisen näkökulma 1, jota on linjattu Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) -ohjelmatyössä. Sen lisäksi maakuntaohjelman sisällöissä on huomioitu kasvusopimusvalmistelu, Etelä-Karjalan elinkeinostrategia sekä kuntien ja oppilaitosten strategiat ja muut teemakohtaiset ohjelmat, kuten Kaakkois-Suomen maaseutuohjelma. Resursseja kohdistetaan rajattuihin kehittämistoimenpiteisiin älykkään erikoistumisen periaatteiden mukaisesti. Maakunnan tulevaisuuden visiointiin ja maakuntaohjelman valmisteluun on osallistunut aiempaa laajempi joukko toimijoita: kuntien luottamus- ja virkamiesjohtoa, oppilaitoksia, järjestöjä, elinkeinoelämän edustajia ja muita kehittämistahoja sekä eteläkarjalaisia lapsista eläkeläisiin. Valmistelutyön muotoina on käytetty kyselyjä, seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja haastatteluja. Maakuntaohjelman pohjalta laaditaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma, jossa osoitetaan maakuntaohjelmaa toteuttavia hankkeita ja toimenpiteitä. Maakuntaohjelman toimeenpanoa maakunnan sisällä edistetään lisäämällä Etelä-Karjalan liiton ja hanketoimijoiden vuorovaikutusta. Maakuntaohjelma sovittaa yhteen tavoitteita ja viestii Etelä-Karjalan kehittämisen painopisteistä. 1 Älykäs erikoistuminen tarkoittaa erikoistumista omilla vahvuusalueilla hyödyntämällä kasvavia teollisuusaloja ja uusia innovaatioita ja kestävää kasvua sekä kilpailukyvyn vahvistamista elinkeinoelämän, yliopistojen ja julkisen hallinnon välillä tapahtuvan vuorovaikutuksen avulla. Euroopan Unioni on asettanut älykkään erikoistumisen strategiat ennakkoehdoksi EU-ohjelmavarojen täysimääräiselle hyödyntämiselle kaudella

4 Kartta Eksote Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät Etelä-Karjala elää muun Suomen, Euroopan ja koko maailman lailla murroksessa. Maakunnan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä on paljon ja vaikutusmahdollisuudet niihin vaihtelevat merkittävästi. Muutostekijöitä on koottu oheiseen kuvaan. Suomen ja Etelä-Karjalan aluerakenne on muuttumassa entistä kaksijakoisemmaksi: väestö keskittyy yliopistokaupunkeihin ja maaseudun hajaasutusalueet tyhjenevät. Etelä-Karjalassa väestö- ja työpaikkakehitys on suotuisin Lappeenrannassa ja sen kehyskunnissa. Imatran seutukunnalla kehitys on hieman heikompaa eikä Lappeenrantakaan yllä muuttovetovoimalla mitattuna Suomen suurimpien yliopistopaikkakuntien kasvuvauhtiin. Kahdentoista suurimman kaupunkiseudun kilpailukykyanalyysissä 2 Lappeenranta sijoittuu kahdeksannelle sijalle. Väestö ja muuttoliike Maakunnan väestökehityksen trendi on vähenevä ja ikääntyvä väkiluku on vähentynyt 20 vuodessa hengellä, työikäisten määrä ja työvoiman osuus on pienentynyt ja asukkaiden keskiikä on noussut. Syntyvyys on kuolleisuutta pienempi. Etelä-Karjalasta muutetaan muualle Suomeen, mutta muuttoliikkeen vuotuiset erot ovat huomattavia. Etelä-Karjala menetti asukkaita muihin maakuntiin vuosina keskimäärin 351 asukasta/vuosi. 2 Kilpailukykymuuttajina analyysissä ovat työllisyysaste, korkea-asteen koulutettujen osuus väestöstä, teollisuusvaltaisuus, työn tuottavuus, yritysdynamiikka sekä muuttovetovoima. Muuttovetovoiman tilastotiedot ovat vuodelta 2011, muiden muuttujien indeksiarvot ovat vuodelta Lähde: Timo Aro ja Anne Leino: Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky,

5 Maahanmuutto on parantanut tilannetta. Etelä-Karjalaan muutti 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa vuosittain noin 200 ihmistä enemmän, kuin mitä maakunnasta muutti ulkomaille. Vuodesta 2007 lähtien maahanmuuton enemmyys on ollut vuodessa noin 400 henkeä. Kokonaisväestönmuutoksen keskiarvo Etelä-Karjalassa oli -348 asukasta vuosina Imatran seutukunnalla väestö vähenee, mutta Lappeenrannan seutukunnalla väkimäärä alkaa ennusteen mukaan kasvaa pitkälti maahanmuuton ansiosta. Maakunnan väestön vähenemisen trendi hidastui vuonna Vuoden lopussa Etelä-Karjalassa asui henkeä. 3 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Etelä-Karjalan väestön vähenevä kehitys jatkuu tulevina vuosina hieman hidastuen. Elinkeinorakenne ja kilpailukyky Etelä-Karjala elää vahvasti teollisuudesta. Maakunnassa sijaitsee Euroopan toiseksi suurin kemiallisen metsäteollisuuden keskittymä, ja metsäteollisuuden suhteellinen osuus arvonlisäyksestä on selkeästi suurin koko maassa. Metsäteollisuuden uusiutuminen ja sen kilpailukyvyn säilyttäminen ovat maakunnan tulevaisuudelle tärkeitä asioita. Sitä tukevat metsäyhtiöiden tutkimusresurssit, joista merkittävä osa sijaitsee Etelä-Karjalassa. Rakennemuutos on vienyt Etelä-Karjalasta tuhansia työpaikkoja, mutta maakunta on selvinnyt murroksesta kohtuullisesti, koska kaupan ja palveluiden pariin on syntynyt erityisesti Lappeenrannan seutukunnalle uusia työpaikkoja. Matkailualan kasvun odotetaan näkyvän erityisesti Imatran kehityksessä. Energia- ja ympäristöteknologian kehittyminen avaa mahdollisuuksia metalliteollisuudelle. Venäjän läheisyys sekä lähi- ja luomuruokatrendi luo pohjaa maataloustuotannolle ja elintarviketeollisuudelle Eteläkarjalaisista työllisistä 58 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla, 23 kunnissa, kuusi valtiolla ja kaksi valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä. Työllisistä 11 prosenttia toimii yrittäjinä. 3 3 Liitteessä yksi on kuvaajat työpaikkojen jakaumista yksityisen ja julkisen sektorin sekä kolmen suurimman toimialan mukaan. 3

6 4 Etelä-Karjalan työpaikoista suurin osa on teollisuudessa ja voimakkaimmin kasvaa palvelualan työpaikkojen määrä. Bruttokansantuotteella (BKT) mitattuna Etelä-Karjalassa on mennyt hyvin. Kasvun vauhdittajana ovat olleet selluloosan kysyntä- ja hintakehitys sekä Venäjän kasvavat markkinat palvelu- ja kaupan aloilla. ETLA ennustaa Etelä-Karjalaan vuoteen 2017 saakka koko Suomea hieman ripeämpää kasvua. Etelä-Karjalan bruttokansantuotteen kasvu oli ylivoimaisesti suurinta ja yli kolminkertaista koko maan keskiarvoon mitattuna vuonna

7 5 Etelä-Karjalan bruttokansantuotteen kehitys noudattelee koko maan trendiä. Maakunnan yritysten liikevaihto kääntyi vuonna 2009 kasvuun. Uusia yrityksiä perustetaan enenevässä määrin, mutta samaan aikaan vanhoja yrityksiä poistuu markkinoilta. Etelä-Karjalalle on tyypillistä maahanmuuttaja- ja ulkomaalaistaustaisten yritysten keskimääräistä suurempi määrä. Kasvuyritysten määrä ja liikevaihto on ollut viime vuosina Kaakkois-Suomessa valtakunnallista keskiarvoa parempaa, mutta niiden volyymit ovat edelleen pieniä. 4 Työllisyys Etelä-Karjalassa oli vuonna 2013 työnvälitystilaston mukaan työttömänä henkeä eli 12,8 prosenttia työvoimasta. Muiden maakuntien kanssa vertailukelpoisen työvoimatutkimuksen mukaan maakunnan työttömyysprosentti oli edellisen vuoden 2012 lopussa 6,8. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vuodesta 2009 lähtien ja vuoden 2013 lopussa Etelä-Karjalan työttömistä oli ollut työttömänä yli vuoden. Myös nuorten työttömyys on viime vuosina kasvanut, ja vuoden 2013 lopussa työttömänä oli nuorta. Työttömyyden kehitys seuraa suhdannevaihteluita ja on ollut vuosina kasvussa. Työttömyys on Imatran seutukunnalla Lappeenrantaa suurempaa. Kataisen hallituksen ohjelmassa Suomen tavoitetyöllisyysasteeksi määriteltiin vaalikauden loppuun mennessä 72 prosenttia. Vuonna 2012 Etelä-Karjalan työllisyysaste oli 64 prosenttia. Työllisten eli 4 Liitteessä yksi on lisää kuvaajia BKT:n, Etelä-Karjalan yritysten liikevaihdon ja yrityskannan kehityksestä sekä viennin osuudesta väestön tulotasosta. 5

8 työssä käyvien määrä vähenee ennusteen mukaan maakunnan kaikissa kunnissa. Se johtuu suurten ikäluokkien eläköitymisestä, ikäluokkien pienenemisestä ja edelleen jatkuvasta rakennemuutoksesta. Etelä-Karjalassa oli vuoden 2011 lopussa työpaikkaa: kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 789 työpaikkaa. Eniten lisääntyvät palvelualojen työpaikat. 5 6 Koko maan työllisyysaste oli vuonna 2012 Etelä-Karjalaa noin viisi prosenttia korkeampi. Maakunnan tilanne oli viime vuosina huonontunut. Lappeenrannan ja Imatran seutukuntien kehitys kulkee hieman eri suuntaan. Osaaminen ja hyvinvointi Etelä-Karjala on vahva koulutusmaakunta, jossa on suhteellisen pienestä väestömäärästä huolimatta yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä monipuolista toisen asteen koulutusta. Koulutus- ja tutkimussektoriin kohdistuu kansallisen koulutusjärjestelmän murroksen vuoksi kasvavia muutosja kehittämistarpeita, jotka johtuvat ikäluokkien pienenemisestä ja julkisen talouden rahoituspohjan heikkenemisestä. Toisaalta samaan aikaan globaali kilpailu edellyttää osaamisen jatkuvaa päivittämistä sekä valmiutta uudelleenkouluttautumiseen, mikä korostaa saatavilla olevan koulutuksen merkitystä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Etelä-Karjalassa pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Myös peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus on koko maata pienempi. Persuskoulun jälkeisen tutkinnon oli vuonna 2012 suorittanut 65,7 prosenttia maakunnan asukkaista, kun koko maan vastaava osuus oli 68,5 prosenttia. 6 Koulutuksella on merkitystä sekä työllistymisen että elämänlaadun näkökulmasta. Matalasti koulutetut kokevat terveytensä yleensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut ja joka viides heistä katsoo työkykynsä heikentyneen. 7, mutta eteläkarjalaiset arvioivat jaksavansa työelämässä vanhuuseläkkeeseen asti eteläsavolaisia ja kymenlaaksolaisia useammin. 8 5 Liitteessä yksi on lisää kuvaajia pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyydestä, työllisyysasteesta ja työpaikkojen määrästä. 6 Tilastokeskus/Koulutus. 7 Alueellinen terveys- ja hyvinvointi (ATH) -tutkimus Alueellinen terveys- ja hyvinvointi (ATH) -tutkimus

9 7 Tutkintoa vailla olevia vuotiaita on maakunnassa 14,4 prosenttia eli noin tuhat nuorta aikuista. Heidän määränsä kasvaa erityisesti Imatran seutukunnalla. Kuntatalous Etelä-Karjalan kuntien vuosikatteet olivat vuonna 2012 selvästi maakuntien keskiarvon yläpuolella. Asukaskohtaisen vuosikatteen vuotuiset vaihtelut ovat olleet 2000-luvulla suurimmillaan satoja euroja 9, mutta kunnat ovat olleet koko ajan selvästi plussan puolella. Moni kunta nosti veroprosenttiaan vuonna Uusi piirre valtakunnan ja maakunnan aluekehityksessä on keskuskaupungin talouden kiristyminen Lappeenrannan taloutta rasittaa erityisesti suuri lainakanta. Huoltosuhteen heikkeneminen, heikko työllisyysaste, sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvu, yleinen taloustilanne ja elinkeinorakenteen murros aiheuttavat kuntataloudelle paineita. Kuntien vuosikate Etelä-Karjalassa oli vuonna 2012 maan neljänneksi suurin. Etelä-Karjalan kunnissa toteutetaan syksyllä 2014 valmistuva kuntarakennelain mukainen selvitys lähtökohtana yhden ja kahden kunnan mallit. Etelä-Karjalan maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) talouden sopeuttamistoimissa haetaan säästöjä ensisijaisesti palvelurakennetta uudistamalla. Pienet kunnat pelkäävät palvelujen katoamista, joka yleisen keskittymiskehityksen mukaisesti lisää hyvinvoinnin alueittaista ja väestöryhmittäistä polarisoitumista. Hallituksen sote-uudistus rakentuu Eksoten varsin toimivaksi havaitusta mallista poiketen vastuukuntamallille, ja sen pelätään pahimmillaan estävän nykymuotoisen toiminnan jatkumisen. 9 Kuvaaja on liitteessä yksi. 7

10 Lähitulevaisuudessa epävarmuutta aiheuttavat kansainväliset talousnäkymät ja etenkin euroalueen talous. Elpymisestä on pieniä merkkejä, mutta talouskasvun ennakoidaan olevan pitkään hidasta. Näkymät ovat Venäjän talouskehityksessä samansuuntaiset, mutta Pietarissa tilanne on muuta Venäjää parempi, ja Pietarissa vahvan venäläisen keskiluokan elämäntavassa painottuu kuluttaminen. Sen toivotaan ylläpitävän Etelä-Karjalaan suuntautuvaa ostosmatkailua ja avaavan mahdollisuuksia matkailun kehittämiselle. 8 Alueen sisäiset erot Etelä-Karjala on valtion kannalta edullinen maakunta tarkasteltaessa valtion asukaskohtaisia menoja. Etelä-Karjalassa asutus, työpaikat ja palvelut keskittyvät Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien ympärille. Lappeenranta ja sen kehyskunnat Lemi ja Taipalsaari muodostavat monilla mittareilla mitattuna maakunnan vahvimmin kehittyvän alueen. Imatra on kärsinyt teollisuuden murroksesta Lappeenrantaa enemmän, ja maakunnan maaseutualueilla rakennemurros näkyy erityisesti maatalouden ja teollisuuden merkityksen vähenemisenä. Etelä-Karjalan asutus ja toiminnot keskittyvät Valtatie 6:n ja Karjalan radan varteen muodostuneelle laatukäytävälle. 8

11 9 Kuntakohtaiset erot valtionveronalaisissa vuosituloissa ovat melko suuret. Maakunnan veturialueen kehitys näkyy etenkin Taipalsaarella, johon on muuttanut hyvätuloista työikäistä väestöä. Lappeenrannan kehyskunnissa tulokertymä asukasta kohti (tulomuuttajien tulot lähtömuuttajien tuloilla vähennettynä) on erittäin korkea verrattuna muihin Suomen suuriin kaupunkiseutuihin, esimerkiksi Tampereeseen tai Ouluun. 10 Imatran naapurikunta Ruokolahti on luonteeltaan Lappeenrannan kehyskuntien kaltainen. Etelä-Karjalassa pendelöinti kehyskunnista kaupunkeihin ja kaupunkien välillä on yleistä. 10 Timo Aro ja Anne Leino, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky,

12 Lappeenrannan ja Imatran välinen pendelöinti on lisääntynyt ja maakuntaan on muovautunut valtatie kuuden ja Karjalan radan yhteyteen muodostuneen kasvukäytävän varteen maakunnan yhteiset työmarkkinat. Pendelöintiin yleensä liittyy kaksi erityispiirrettä, joiden merkitys on 2010-luvun vaihteessa kasvanut: pendelöivän väestön tulot ovat keskimääräistä korkeammat ja ne ovat kasvaneet nopeammin kuin omassa kunnassa työskentelevien tulot. 11 Digitalisoituminen ja nopeasti kehittyvä teknologia mahdollistavat paikkariippumattomuuden, joka tarkoittaa työn tekemistä ja yritystoiminnan harjoittamista missä tahansa. Se mahdollistaa etätyön lisäksi liikkuvan ja monipaikkaisen työn tekeminen. Haja-asutusalueiden puutteelliset tietoliikenneyhteydet lisäävät alueiden välisiä kehityseroja. Vilkkaan rajaliikenteen ja runsaan raskaan liikenteen maakunnassa liikenneinfrastruktuuri voi pahimmillaan toimia pullonkaulana maakunnan tasapainoisen aluerakenteen ja elinvoimaisuuden kehitykselle Etelä-Karjalassa toteutettujen ohjelmien vaikuttavuus Etelä-Karjalan maakuntaohjelman tärkeimmäksi strategiseksi päämääräksi oli asetettu yritystoiminnan ja työpaikkojen saaminen alueelle, jotta maakunnan negatiivinen väestönkehitys saataisiin käännettyä positiiviseksi. Maakuntaohjelman toteutumista arvioitiin kahden ohjelmavuoden jälkeen vuoden 2013 alussa. Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa ja erityisesti sen toteuttamissuunnitelmissa mainittuihin strategisiin tavoitteisiin on vastattu kokonaisuudessaan melko hyvin maakunnallisella hankkeistuksella ja kehittämistoimenpiteillä. Hankkeita on toteutettu pääasiassa EAKR-, ESR- ja ENPI-ohjelmilla. Arvioinnissa onnistuneina asioina pidettiin toimivaa alueellista yhteistyötä, laajaa tahtotilaa ja maakunnan kehittämisilmapiirin vahvistumista. SEURAAVAT TIEDOT PÄIVITETÄÄN VIELÄ JA TÄHÄN LISÄTÄÄN TULOKSIA RR-OHJELMIEN KANSALLISESTA ARVIOINNISTA Etelä-Karjalaan syntyi EAKR-ohjelman hankkeiden vaikutuksesta rakennerahastokauden aikana noin 300 uutta työpaikkaa ja yli 200 uutta yritystä. Tulokset ovat kohtalaiset, kun otetaan huomioon niiden synnyttämiseen käytetyt varat. On muistettava, että välillisiä työpaikkavaikutuksia ei ole rekisteröity näihin lukemiin esimerkiksi Rauha Tiuru-alueen kehittämisen myötä on saatu noin 300 uutta työpaikkaa. Etelä-Karjalassa syntyi uusia työpaikkoja EAKRrahoituksella suhteellisesti tarkasteltuna toiseksi vähiten Etelä-Suomessa, koko maan vertailussa uudet työpaikkatulokset olivat hieman keskimääräistä heikompia ja yksittäisen työpaikan hinta nousi korkeaksi. Sen sijaan uuden yrityksen syntymisen kustannus vastaavalla mittarilla laskettuna oli koko maan vertailussa kolmanneksi tehokkainta tasoa. ESR-rahoituksen myötävaikutuksella Kaakkois-Suomeen saatiin 460 uutta työpaikkaa ja 223 uutta yritystä vuoden 2012 loppuun mennessä. ESR-rahoituksesta on vastannut kokonaisuudessaan Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja indikaattoritietoja ei ole työ- ja elinkeinoministeriön aineistossa maakunnittain. Kaakkois-Suomen ESR-toiminnalla syntyneet tulokset ovat melko vaatimattomia, mutta rahallinen panostus oli suhteellisen pieni. joten tehokkuustarkastelussa Kaakkois-Suomi pärjää varsin hyvin. Kaakkois-Suomi pärjäsi hyvin kilpailtaessa ylimaakunnallisesta EAKR-rahoituksessa. Rahoituspäätöksillä alueelle myönnetty ja varattu rahoitus oli noin 14,4 miljoonaa euroa, josta noin 7,4 miljoonaa euroa toteutui eteläkarjalaisten päätoteuttajien kautta. Eteläkarjalaisia toimijoita oli osatoteuttajina kymenlaaksolaisten päätoteuttajien hankkeissa. Keskeisin hanketoteuttaja oli Lappeenrannan teknillinen yliopisto, jonka toteuttamia näistä hankkeista oli euroissa tarkasteltuna reilut puolet. Maakunnan liiton rahoittamat hankkeet ovat painottuneet vahvasti maakuntaohjelman painopisteille. 11 Timo Aro ja Anne Leino, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky,

13 11 4. Etelä-Karjala Suomen menestyvin maakunta 2030 menestyksen eväät Maakuntaohjelman kanssa samanaikaisesti valmisteltiin Etelä-Karjalaan uutta elinkeinostrategiaa. Molemmissa strategiatöissä tavoitteeksi asetettiin Etelä-Karjalan nostaminen menestyvimmäksi maakunnaksi. Se edellyttää sekä maakunnan veturialueen kilpailukykyä lisääviä että kehityseroja tasaavia toimenpiteitä. Edellisen maakuntaohjelman arvioinnissa myönteisenä asiana esille noussut alueellisen yhteistyön, laajan tahtotilan ja kehittämisilmapiirin vahvistuminen antaa menestymiselle hyvän kivijalan. Kissanhännänvedosta on siirrytty yhdessä tekemiseen. Kehittämistyössä tartutaan älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti olemassa oleviin vahvuuksiin ja potentiaaliin. Niitä vahvistetaan ja hyödynnetään innovatiivisesti sekä entistä tehokkaammin taloudellisesti, eettisesti, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja aluerakenteen kannalta kestävillä periaatteilla. 12 Etelä-Karjalan elinkeinostrategia 2013 linjaa maakunnan elinkeinoelämän näkemyksen maakunnan menestyksen eväistä ja vahvuuksista seuraavasti: Maakunnan vahvuuksia ja mahdollisuuksia ovat ympäristö, teknologia ja kansainvälisyys. Elinkeinostrategiassa nostettujen painopisteiden lisäksi Etelä-Karjalan vahvuus ja menestykseen olennaisesti vaikuttava tekijä on maakunnan metsäteollisuus ja sen kyky uudistua unohtamatta muuta teollisuutta sekä palveluelinkeinoja. Maakunnan menestymiseksi tarvitaan talouskasvua, joka on väline perimmäiselle tavoitteelle eli ihmisten hyvinvoinnille ja elämän laadulle. Inhimillisen kasvuperiaatteen mukaisesti Etelä-Karjalan kehittämisessä otetaan huomioon kaikki, toistaiseksi osin hyödyntämättömät pääoman muodot: 12 Antti Hautamäen mukaan kestävä innovointi sisältää seuraavat periaatteet: Kestävä kehitys eli innovointi kestävän kehityksen aikaansaamiseksi. Osallistuva innovointi eli innovointi henkilökunnan, asiakkaiden, käyttäjien ja kansalaisten kanssa ihmisten osaamisen kehittäminen ja kunnioitus huomioiden. Jatkuva innovointi eli kyky jatkuvasti uudistua ja rikkoa rajoja. Globaali innovointi eli innovointi globaalissa yhteistyössä hyödyntäen kaikkialle levittäytynyttä osaamista. Innovatiivinen johtaminen eli innovaatioita mahdollistava ja kannustava johtaminen yrityksissä, organisaatioissa ja yhteiskunnassa sekä uusien johtamistapojen kehittäminen. 11

14 12 Teollinen/fyysinen pääoma on ihmisten luoma rakennusten, laitteiden ja tuotantoprosessien kokonaisuus. Inhimillinen pääoma on ihmisten omaama koulutus, taidot, tiedot ja kulttuuri. Luontopääoma muodostuu luonnon kaikista voimavaroista. Kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma muodostuu tiedoista ja normeista, jotka on upotettu kulttuuriin ja instituutioihin. Myös ihmisten keskinäisten verkostojen ja yhteistyön kokonaisuus kuuluu tähän. 13 Menestyvän maakunnan on houkuteltava uusia asukkaita, yrityksiä, investointeja ja matkailijoita. Alueiden vetovoima perustuu usean tekijän yhteisvaikutukseen, josta on mahdollista erottaa kovat tekijät, kuten työpaikkakehitys, ansaintamahdollisuudet ja koulutusmahdollisuudet, sekä pehmeät tekijät, joita ovat muun muassa sijainti, ilmapiiri, tunnelma, mainekuva ja elämäntyyli. Kovien ja pehmeiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta muodostuu alueen ilmapiiri ja vetovoimaisuus. 14 Maakuntaohjelmalla pyritään alueen vetovoiman ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Maakuntaohjelmaan liittyen tehtiin kansalaiskysely 15, jossa ennakoitiin Etelä-Karjalaa vuonna Sen tuloksista on koostettu oheinen pilvi. Eräs vastaajista tiivistää maakunnan menestyksen eväät oivallisesti: Ei tarvita suuria visioita, mahtavaa budjettia ja miljoonalainaa vaan pieniä yrityksiä, jotka auttavat pari ihmistä kerrallaan leivän syrjään. Kun maakunta pitää itsestään ja ihmiset toisistaan huolta, menestyneisyys on tunne hyvästä elämästä täällä eikä käyriä ja prosentteja kvartaalikatekismuksessa. Luonto ympärillämme on ainutlaatuista ja siitä on pidettävä todella hyvää huolta. Kansalaiskyselyn tulokset: Etelä-Karjala vuonna Antti Hautamäki, Kestävä innovointi Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä. Sitran raportteja Timo Aro & Anne Leino, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky, Vastaajia oli 122. Vastaajista suunnilleen kolmannes oli kuntapäättäjiä, kolmannes koulu- ja lukioikäisiä nuoria ja kolmannes aktiivisia eteläkarjalaisia, jotka omaehtoisesti antoivat mielipiteensä maakuntaohjelmatyöhön. 12

15 13 Kohti menestyvintä maakuntaa edetään seuraavilla Etelä-Karjalan maakuntaohjelman visiolla ja toimintalinjoilla: RAJATTOMIA MAHDOLLISUUKSIA JA UUSIA TUULIA RAJAMAAKUNNASSA Kullekin maakuntaohjelman toimintalinjalle on määritelty erikseen mittarit, joita seurataan. Seuraavassa taulukossa on maakunnan yleistä kehitystä kuvaavia mittareita, joille on asetettu tavoitteet vuodelle Lopputuloksena vuonna 2030 on Suomen menestyvin maakunta. Kriteerit on koottu oheiseen taulukkoon. Viimeisin tilastotieto Tavoite 2017 Väkiluku BKT/asukas Kasvuyritysten määrä 16 E-K + K-laakso 32 kpl 40 Viennin osuus tuotannosta 11,8 % 15 % Työttömyysaste 12,3 % 9 % Työllisyysaste 64 % 67 % Nuorten työttömyys hlöä 700 hlöä Pitkäaikaistyöttömyys hlöä hlöä Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista 14,3 % 12 % 16 OECD:n määritelmän mukaan kasvuyritys työllistää lähtötilanteessa vähintään kymmenen henkilöä ja henkilöstö lisääntyy kolmen seuraavan vuoden aikana keskimäärin vähintään 20 prosenttia. 13

16 14 Etelä-Karjalan tavoitetila vuonna 2030 Suomen menestyvin maakunta: Väkiluvun väheneminen on pysähtynyt asukkaaseen, mikä tarkoittaa voimakasta muuttovoittoa. Etelä-Karjala on hyödyntänyt asemansa Pietarin ja Helsingin metropolien vaikutusalueella ja maakunnan elinkeinorakenne on monipuolistunut. Alueella on uusi kansainvälistä kauppaa käyvien kasvuhaluisten pk-yritysten sukupolvi. Keskisuurien ja kasvuyritysten lukumäärä on lisääntynyt. Osaamispohjaisia työpaikkoja on syntynyt etenkin uudistuvaan metsäklusteriin, energia- ja ympäristöaloille sekä hyvinvointi- ja terveysmatkailuun. Etelä-Karjala on Suomen kuuden suurimman korkeakoulumaakunnan joukossa opiskelijamäärillä ja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrällä mitattuna. Työvoiman kysyntä ja tarjonta kohtaavat sekä erityisesti Saimia ja Sampo tuottavat työvoimaa uudistuneen elinkeinorakenteen tarpeisiin. Etelä-Karjala on osallistuvien ja aktiivisten ihmisten maakunta. Etelä-Karjala on terveellisen ja turvallisen elinympäristön, puhtaiden vesistöjen ja vihreän teknologian edelläkävijämaakunta. Etelä-Karjala on puhtain ja siistein matkailumaakunta Kulttuurien monimuotoisuus on maakunnan rikkaus ja eteläkarjalainen elämäntapa pitää sisällään kulttuurien kirjon. 5. Maakuntaohjelman toimintalinjat 5.1. Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala Vähäst paljo tulloo, kipinäst tuli syttyy Etelä-Karjala tarvitsee teollisuuden rakennemuutoksessa kadonneiden työpaikkojen tilalle osaamispohjaisia, korkean arvonlisän työpaikkoja niin uudistuvaan teollisuuteen kuin muille toimialoille. Yrittäjien osuus työllisistä on Etelä-Karjalassa hieman korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, mutta maakunnassa on vähän korkeakoulutettuja työllistäviä keskisuuria kasvuyrityksiä. Myös uusia yrittäjiä tarvitaan. Yli tuhat eteläkarjalaista pk-yritystä on lähivuosina vaihtamassa omistajaa. Moni niistä on vailla jatkajaa tai jo elämänkaarensa loppupuolella. Etelä-Karjalan menestymisen kannalta olennaista on yrityskannan uudistumiskyky. Maakunta, jossa syntyy paljon uusia yrityksiä ja samanaikaisesti heikompia yrityksiä poistuu markkinoilta, kykenee vastaamaan toimintaympäristön muutoksen aiheuttamiin sopeutuspaineisiin. Elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi sekä kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten lisäämiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia tapoja tukea uusien yritysten käynnistymistä, yritysten uudistumista ja uuden tiedon hyödyntämistä yrityksissä. Eri toimijoiden välille tarvitaan tiivistä kumppanuutta, jotta maakunnan korkeakoulujen osaamisesta saadaan luotua uutta yrittäjyyttä ja olemassa oleviin yrityksiin uutta liiketoimintaa. Toimialojen, siilojen ja sektorien välisten rajojen häivyttäminen tukee teknis-taloudellisten ja yhteiskunnallisten innovaatioiden syntyä. Epätyypilliset kohtaamiset ja positiivinen ilmapiiri tuovat eri alojen osaajat ja yrittäjät yhteen löytämään uusia yhteistyön muotoja. Keskeistä on rohkeus kokeilla ja yrittää sekä tehdä maakunnan elinvoimaisuutta tukevia päätöksiä ja valintoja. 14

17 Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) on perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa, Saimaan ammattikorkeakoulussa (Saimia) ja Saimaan ammattiopisto Sampossa opiskelijaa. Viimeksi mainituista opiskelee nuorten puolella. Niiden lisäksi maakunnassa toimii Maasotakoulu, joka on maavoimien puolustushaarakoulu ja jalkaväen aselajikoulu, sekä kaksi kansanopistoa ja Humanistisen ammattikorkeakoulun TKI-keskus, joka järjestää kulttuurialan aikuiskoulutusta. Maakunnan suurimmat oppilaitokset, LUT, Saimia ja Sampo, ovat viime vuosina uusiutuneet ja tehostaneet toimintaansa koulutuskentän ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti. Tästä on esimerkkinä Saimian Lappeenrannan toimintojen siirtyminen Skinnarilan kampukselle LUT:n yhteyteen vuonna Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on osaamiskeskittymässä yhteisiä oppimisympäristöjä, tutkimuslaboratorioita, tukitoimintoja ja enenevässä määrin T&K-hankkeita. Mitä korkeammasta koulutuksesta on kyse, sitä useammin opiskelijat tulevat maakunnan ulkopuolelta ja sitä harvemmin he jäävät Etelä-Karjalaan opintojen jälkeen. LUT:n opiskelijoista alueelle jää noin 20 prosenttia ja Saimian opiskelijoista noin puolet. Maakunnan oppilaitoksissa on siten osaamis- ja opiskelijapotentiaalia enemmän, kuin mitä sen elinkeinoelämä on toistaiseksi hyödyntänyt. Potentiaali pyritään saamaan aiempaa paremmin käyttöön tukemalla monipuolisesti oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön lisäämistä. 15 Visio: MAAKUNNAN OSAAMIS- JA INNOVAATIOPOTENTIAALI HYÖDYNNETÄÄN TÄYSI- MÄÄRÄISESTI Tavoitteet: 1. Osaamispohjaisia työpaikkoja ja yrityksiä uudistuvaan elinkeinorakenteeseen Oppilaitosten välistä yhteistyötä parannetaan uusien innovaatioiden syntyyn ja kaupallistamiseen perustuvassa kehittämistyössä, joka nojaa vahvasti yritysten tarpeisiin. Innovaatioille luodaan testiympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita ohjaamalla julkisen sektorin investointeja uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämistä tukevaksi. Erikoistumisaloina ovat vihreä teknologia ja energia sekä hyvinvointipalvelut. Oppilaitokset ja elinkeinoelämä hakevat parhaita strategisia kumppanuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimus- ja osaamiskeskittymää vahvistetaan erityisesti ulkopuolisen tutkimusrahoituksen avulla. Etelä-Karjalan ilmapiiriä kehitetään entistä yritysystävällisemmäksi. Matalan kynnyksen yrityskummi- ja yrityshautomotoiminta tavoittaa potentiaaliset yrittäjät, tukee yksilöllisesti heidän valmiuksiaan ryhtyä yrittäjiksi ja parantaa edellytyksiä menestyvään yritystoimintaan. Avoimet verkostot auttavat toiminnalleen jatkajaa etsiviä yrittäjiä kohtaamaan potentiaaliset jatkajat. Tässäkin keskeistä on yhteistyö oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä. Yrityskannan uudistumiskykyä kaupungeissa ja maaseutualueilla parannetaan kehittämällä yritystukipalveluja ja rahoitusvälineitä huomioiden uuden ohjelmakauden avaamat mahdollisuudet, esimerkkinä Manner-Suomen maaseutuohjelma. Maaseutualueiden yritystoiminnan monipuolistamiselle mahdollisuuksia tarjoavat osa-aikayrittäjyys, verkkokaupan kasvu ja luovat alat. Maaseudun yritystoiminnan kehittämisen painopisteitä ovat matkailu- ja hyvinvointiyrittäjyys, bioenergiaan liittyvä yritystoiminta, puun jatkojalostus ja puutuotteiden valmistus sekä metsäpalveluyrittäjyys. 2. Opiskelijoiden integroituminen Etelä-Karjalaan Vahvistetaan oppilaitosten alueellista vaikuttavuutta, työelämäyhteistyötä, ja opiskelijoiden kiinnittymistä Etelä-Karjalaan ja alueen yrityksiin opiskelijoiden ensimmäisistä kesätöistä lähtien. Alueen ulkopuolelta tulevat koti- ja ulkomaiset yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat ja nuori väestö tunnistetaan alueen voimavaraksi ja tuetaan heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja eteläkarjalaisiksi. 15

18 16 o Kannustetaan yrityksiä työllistämään koti- ja ulkomaisia opiskelijoita harjoittelijoiksi ja työntekijöiksi. He tuovat pk-yrityksiin osaamista, uudenlaisia näkökulmia ja kansainvälisiä kontakteja. Eri kouluasteiden yhteistyö peruskoulusta korkeakouluun toimii saumattomasti ja mutkattomasti. Etelä-Karjala tarjoaa laadukkaan koulutuspolun varhaiskasvatuksesta jatkoopintoihin. Oppilaitosten opetustarjontaa kehitetään siten, että nuorilla on valinnan mahdollisuuksia ja kiinnostusta jäädä ja tulla Etelä-Karjalaan opiskelemaan. Turvataan maakunnan oppilaitosten strategisia toimintaedellytyksiä, esimerkkinä Maasotakoulun tarvitsema Taipalsaaren ampuma-alue. Opiskelijoille ja nuorille aikuisille annetaan vaikuttamismahdollisuuksia, jotta maakunnasta saadaan entistä viihtyisämpi ja vetovoimaisempi opiskelu- ja työssäkäyntialue. Indikaattorit: Tuotosindikaattorit: Rakennerahasto- ja maaseutuohjelman tuella aikaansaadut uudet yritykset ja uudet työpaikat Rakennerahastovaroin rahoitettaviin T&K&I-hankkeisiin osallistuneiden yritysten määrä Maakunnan oppilaitosten välisten yhteistyöhankkeiden määrä Kokeiluympäristökokonaisuuksien määrä Oppilaitosten työelämäyhteyksiä mitataan opetushenkilökunnan työelämäjaksojen määrällä Tulosindikaattorit: Pk-yritystoimipaikkojen lukumäärä, aloittaneet ja lopettaneet yritykset Kasvuyritysten lukumäärä Yrittäjien osuus työllisistä Etelä-Karjalaan asettuvien osuus LUT:n ja Saimian valmistuvista opiskelijoista 5.2. Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta Ei vieras talloo hävitä, vieras tuop onne tullessaase Etelä-Karjalassa eletään päivittäin todeksi Kataisen hallitusohjelmassa mainittua kansainvälisesti aktiivista, eurooppalaista Suomea. Venäjän ja Euroopan Unionin ulkorajalla sijaitsevasta maakunnasta on yhtä pitkä matka Helsinkiin ja Pietariin. Maakunta toimii matkailijoiden porttina Venäjältä koko Suomeen. Rajanylityspaikkoja on maantie-, raide- sekä vesiliikenteelle, ja Lappeenrannasta pääsee lentäen useampaan Euroopan kohteeseen ja Saimaan kanavaa pitkin Itämerelle. Houkutteleva alue, toimiva infrastruktuuri sekä opiskelija- ja osaamispotentiaali yhdistettynä uudistuvaan yrityskantaan tukevat kansainvälistymistä, joka näkyy vahvasti matkailussa, mutta on hyödynnettävissä nykyistä monipuolisemmin myös muussa elinkeinotoiminnassa. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta kulkee noin 80 prosenttia Suomen ja Venäjän välisestä liikenteestä. Raja ylitettiin Etelä-Karjalassa vuonna 2013 noin seitsemän miljoonaa kertaa. Pian käynnistyvillä raja-asemien parannustoimilla rajanylityskapasiteetti nousee miljoonaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Nykyisellä liikenteen kasvulla lisäkapasiteetti tulee käyttöön jo lähivuosina. Rajaliikenteen sujuvuudesta hyötyy koko Suomi, ja se on tärkeätä myös Venäjälle ja venäläisille. Sujuva ja turvallinen rajaliikenne tukee elinkeinoelämän ja palvelujen kehittymistä, kilpailukyvyn voimistumista ja liikenneturvallisuuden parantumista. 16

19 17 Kaakkois-Suomen rajanylityspaikat ovat koko Suomelle tärkeitä. Venäläiset jättivät vuonna 2012 maakuntaan tuote- ja palveluostoina 356 miljoonaa euroa 17. Työpaikkavaikutus on työpaikkaa ja verotuloja maakunnan kunnille kertyy vuosittain 7,3 miljoonaa euroa 18. Matkailun ja rajanylitysten odotetaan kasvavan riippumatta siitä, tuleeko EU:n ja Venäjän välille viisumivapaus. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla raja ylitettiin vuonna 2013 yli kymmen miljoonaa kertaa. Rajanylityspaikoilla ollaan nyt kapasiteetin ylärajoilla ja kasvun odotetaan jatkuvan. Raja-asemien ja liikenneväylien kapasiteettia tulee lähimmän viiden vuoden aikana kehittää siten, että se mahdollistaa rajaliikenteen kaksin- tai jopa kolminkertaistumisen. 17 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava, Kaavaselostusehdotus. 18 Venäläisten matkailijoiden verotulovaikutukset -selvitys

20 18 Toimivat ja tehokkaat liikenneyhteydet sekä sujuva rajaliikenne ovat Etelä-Karjalan kilpailukyvylle ja kansainväliselle kehitykselle tärkeitä tekijöitä. Etelä-Karjala on osa Pohjoista kasvukäytävää (Oslo Tukholma Helsinki Pietari), jossa liikenteeseen suunnatut investoinnit halutaan liikennepoliittisen selonteon mukaisesti hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti lisäämällä julkisen sektorin ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Maakuntaohjelman toteutuksessa otetaan huomioon valtakunnallinen ALLI-työ eli aluerakenne- ja liikennesuunnittelu, johon toivotaan Venäjää mukaan. Matkailijoiden rinnalla kasvaa venäläistaustaisten maahanmuuttajien määrä. Etelä-Karjalassa vuonna 2012 asuneista noin ulkomaan kansalaisesta venäläisiä oli 56 prosenttia. Etelä- Karjalan asukkaista 4,6 prosenttia oli vuonna 2012 maahanmuuttajataustaisia 19, ja uusien osakeyhtiöiden perustajista 27 prosenttia oli vuosina ulkomaalaisia. Kaakkois-Suomen uusista yrittäjistä joka kuudes oli venäläinen. 20 Aloittavien yritysten määrä on kasvanut ja monet kansainväliset ketjut ja venäläiset yritykset ovat etabloituneet Etelä-Karjalaan. Suomessa toimivista venäläistaustaisesta yrityksestä 15 prosenttia sijaitsee Etelä-Karjalassa. Niistä neljänneksellä on jatkuvaa toimintaa ja toimivien yritysten määrä on kasvussa. 21 Maakunta on turvallinen ja vakaa ympäristö harjoittaa Venäjälle suuntautuvaa elinkeinotoimintaa. Vuonna 2011 viennin arvon kasvu oli Suomessa suurinta Etelä-Karjalassa, jossa kasvu on jatkunut vuodesta 2009 lähtien. 22 Venäjällä yksityinen kysyntä muodostaa merkittävän osan talouskasvusta. Sähköinen kaupankäynti ja verkkokauppa avaavat liiketoimintamahdollisuuksia toimituslogistiikkaan ja verkkokauppaan, mutta voi tulevaisuudessa vähentää venäläisten Etelä-Karjalaan suuntautuvaa ostosmatkailua. Toistaiseksi Venäjän postin palvelut eivät pysty vastaamaan kysyntään ja tilatut paketit noudetaan usein eteläkarjalaisista noutopisteistä. LUT:n, Saimian ja Sampon ulkomaalaiset opiskelijat edustavat 80 eri kansalaisuutta, ja maakunnassa asuu 114 eri kansalaisuutta. LUT ja Saimia ovat menestyneet kansainvälisyyden kansallisissa vertailuissa 23, ja vuonna 2010 maakunnan oppilaitoksiin tuli ulkomaisia opiskelijoita suhteellisesti eniten Suomessa. 24 Korkeakoulut toimivat edelläkävijöinä kansainvälisen yhteistyön ja koulutuksen lisäämisessä, mutta maakunnan kansainvälisyys ulottuu perusopetukseen ja lukioihin. Itä-Suomen koulussa voi opiskella painotetusti venäjän kieltä esikoulusta lukioon ja koulun oppilaista noin kolmannes on maahanmuuttajataustaisia. Venäjän kielen opiskelu maakunnan peruskouluissa lisääntyy vuosi vuodelta, ja Etelä-Karjalan peruskoulu- ja lukioikäiset osallistuvat Suomessa suhteellisesti eniten erilaisiin vaihto-ohjelmiin. He suuntaavat usein Venäjälle. 25 Etelä-Karjala on vanhaa Viipurin ja Pietarin vaikutusaluetta. Viipurin kautta avautuivat vuosisatojen ajan maailmanmarkkinat, ja 1700-luvun alusta Suomen itsenäistymiseen asti hengitettiin Pietarin tahtiin. Tulevaisuudessa Venäjän lähialue ja erityisesti Viipuri avaavat mahdollisuuksia rajat ylittävälle talouden integroitumiselle. Meneillään oleva kehitys muistuttaa sadan vuoden takaista, vilkasta rajan ylittävää taloudellista ja kulttuurista toimintaa. Lisäpontta kansainvälistymiselle antavat karjalaisuuteen perinteisesti liitetty kyky tilanteeseen sopeutumiseen sekä avoimeen ihmisten kohtaamiseen. Viipuri oli aikanaan Suomen kansainvälisin kaupunki Etelä-Karjala voi olla Suomen kansainvälisin maakunta. 19 Tilastokeskus, Väestötilasto Etelä-Saimaa ; /asset_publisher/h9y2/content/id/45143;jsessionid=98efa8a2e49e12f311ff661c80359df5. 21 Etelä-Saimaa , Kuljetusala pyörii venäläisvoimin. 22 Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna Talouselämä 33/2013: pdf 25 Helsingin Sanomat , Saksa on suomalaiskoulujen suosituin kumppanimaa. 18

21 19 Visio: OSAAMISELTAAN, ELINKEINOTOIMINNALTAAN JA SIJAINNILTAAN KILPAILUKY- KYINEN MAAKUNTA Tavoitteet 1. Kehittyvä toimintaympäristö kannustaa kansainvälistymään I. Rajanylityspaikkojen ja liikenneinfrastruktuurin kehittäminen Nuijamaan Brusnitšnojen rajanylityspaikan ja liikenneyhteyksien kehittäminen. Osa kokonaisuutta on Saimaan kanavan huoltotien parantaminen ja uuden Venäjän puoleisen tieyhteyden rakentaminen rajalta Viipurin ohitustielle. Venäjä vastaa tien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Imatran Svetogorskin rajanylityspaikan sekä sinne johtavien tie- ja raideyhteyksien kehittäminen. Venäjän puolella on käynnistettävä Viipuri Svetogorsk tien parantaminen Viipurin kehätielle. Parikkala Syväoron rajanylityspaikan avaaminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi viimeistään v Venäjän puolella liikenneyhteydet valmistuvat kesällä Päätös kansainvälistämisestä tulisi tehdä pian, jotta suunnittelutoimenpiteet voidaan käynnistää. II. III. IV. Rajalle johtavien raideliikenneyhteyksien kehittäminen Luumäki Imatra-kaksoisraiteen rakentaminen Imatra Svetogorsk-rajalle ja raideyhteyden kansainvälistäminen. Yleissuunnitelma on tehty ja sisällön uudelleen arviointi valmistuu maalis huhtikuussa Sen jälkeen voidaan aloittaa ratasuunnittelu. Imatran rajanylityspaikan raideliikennestatus tulee muuttaa kansainväliseksi. Se mahdollistaa vienti- ja tuontikuljetukset sekä henkilöliikenteen. Luumäki Vainikkala-lisäraiteen rakentaminen sekä Vainikkalan aseman kehittäminen ja asema-alueen turvallisuuden parantaminen. Vainikkalan radalla on kasvavan Allegrohenkilöliikenteen lisäksi paljon vaarallisia kemikaalikuljetuksia, ja riskit kasvavat yhden raiteen kapasiteetilla. Osa kokonaisuutta on Vainikkalan matkustajaterminaalin laajentaminen. Aseman tulisi mahdollistaa yhdistettyjen kuljetusten kehittäminen sekä sisältää terminaalit palvelemaan auto-, juna-, ja tavaraliikenteen kuljetustarpeita. Rajalle johtavien valtateiden parantaminen Valtatie 6:n, maakunnan päätieyhteyden, sujuvuuden ja turvallisuuden lisääminen. Taavetti Lappeenranta-välin rakentamisen aloittaminen vuonna 2015 tiesuunnitelman mukaisesti. Nuijamaan rajalle johtavan Valtatie 13 parantaminen rajaliikenteen kasvun mukaiseksi. Tavoitteena on aloittaa meneillään olevan YVA-menettelyn jälkeen yleissuunnittelu ja edelleen tiesuunnitelman käynnistäminen vuosina Kantatie 62 Imatra Svetogorsk rajanylityspaikalle johtavan pääväylän parantaminen rajanylitysten kasvun edellyttämäksi turvalliseksi ja sujuvaksi liikenneväyläksi. Tavoitteena kehittämisselvityksen käynnistäminen vuosina Valtatie 26 Taavetti Hamina parantaminen toimenpideohjelman ja käynnistymässä olevan tiesuunnitelman mukaisesti, jotta pahimmat kohteet saadaan kuntoon. Kapea ja vaarallinen tie on rajaliikenteen sekä teollisuuden satamaliikenteen käyttämä väylä, jolla on suuri onnettomuusriski. Valtatie 13 Lappeenranta Mikkelin ja Kantatie 62 Imatra Puumala Mikkeli kehittäminen raskaan liikenteen ja matkailun sekä paikallisen liikenteen tarpeita ajatellen. Lappeenrannan lentokentän kehittäminen Kansainvälisten lentoliikenneyhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeä strateginen tavoite. Edulliset ja nopeat lentoyhteydet Lappeenrannasta Eurooppaan palvelevat alueemme elinkeinoelämää ja Itä- ja Kaakkois-Suomen asukkaita. Suorat charter-lennot ovat tärkeitä myös Saimaan matkailun kannalta. Pietarissa ja lähialueilla Venäjällä on kysyntää lähellä sijaitsevan ja helposti saavutettavan Lappeenrannan lentoaseman palveluille. Maakunnassa esitetään, että Finavia luopuisi Lappeenrannan lentoasemasta omistuksesta ja vastuu siitä siirtyisi maakunnan toimijoille. 19

22 2. Kansainvälisesti menestyvän osaamisen ja elinkeinotoiminnan edistäminen Kaakkois-Suomen erityisasema EU:n ja Venäjän sarana-alueena. Vahvistetaan korkeakoulujen kansainvälistä huippuosaamista niiden strategisilla painopistealoilla. Pk-yrityksiä kannustetaan hyödyntämään kansainvälistymistä tukevia tuki- ja apujärjestelmiä, kuten Team Finland, Business Team for Russia, FinnCham ja Finnpro. Paikalliset elinkeinoyhtiöt ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä muut alueelliset ja paikalliset toimijat, kuten Etelä-Karjalan kauppakamari, yrittäjäjärjestöt ja oppilaitokset, madaltavat omalla toiminnallaan yritysten kansainvälistymisen kynnystä. Kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneita yrityksiä kannustetaan tekemään laaja-alaisesti yhteistyötä ohi toimialarajojen ja siirtymään kyräilystä kumppanuuteen. Yhteistyötä lisätään myös tukiorganisaatioissa ja asiantuntijoiden keskuudessa. Elinkeinoyhtiöt tehostavat kansainvälistymispalveluja, sijoittautumismarkkinointia ja erityisesti Invest In -toimintaa sekä etsivät Etelä-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa yhteisiä työkaluja venäläistaustaisten yritysten palvelemiseksi ja venäläisten investointien lisäämiseksi. Menestyksellistä GoSaimaa-yhteistyötä jatketaan ja sen positiiviset kokemukset laajennetaan myös muuhun maakuntamarkkinointiin. Luodaan yhteinen tarina ja selkeä viesti, jonka varaan maakunnan markkinointi rakentuu. 3. Kulttuurien monimuotoisuus on maakunnan rikkaus Positiivisen ja avarakatseisen ilmapiirin vahvistaminen tukee myönteistä yrittäjyysilmapiiriä ja lisää maakunnan vetovoimaisuutta. Venäjän rajan ylittävän kanssakäymisen tukeminen ja aiemmin toteutetuista kehittämishankkeista saatujen hyvien käytäntöjen levittäminen. 26 Maahanmuuttajien kotouttaminen ja kansainvälisten opiskelijoiden sitouttaminen Etelä- Karjalaan. Indikaattorit: Tuotosindikaattorit: Infran parantamiseen liittyvien hankkeiden toteutuminen: VT 6, kaksoisraide, Imatran rajan ylittävä raideyhteys Rajanylityksen sujuvuus Maakuntaohjelmakaudella rakennettujen valokaistayhteyksien tavoittamat asiakkaat Tulosindikaattorit: Liikenneturvallisuuden paraneminen Matkustajamäärät, henkilöliikenne ja raskas liikenne maakunnan raja-asemilla Maakunnan matkailutulon ja siihen liittyvien työpaikkojen määrän kehitys (tax free ja invoice-myynti, majoitustulot ja matkailua tukevien palveluiden tulot, henkilötyövuodet/työpaikat matkailupalveluissa: majoitus ja ravintolat sekä palvelut) Maahanmuuttajataustaisten tai ulkomaisten perustamien yritysten määrä Ulkomaan kansalaisten määrä ja osuus väestöstä maakunnassa Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä Ulkomaisten investointien määrä Viennin osuus tuotannosta Maahanmuuttajien työttömyysaste Esimerkiksi ENPI ohjelman Step Up -hanke on lisännyt rajan ylittävää vuorovaikutusta kulttuurin ja liikunnan parissa sekä nuorten kesken. Hyviä kokemuksia on myös Imatran kulttuurisilta-hankkeesta, jossa kulttuurin rinnalla kulkee liiketoimintaan ja yhteiskuntasuhteisiin liittyvän yhteistyön tukeminen. 20

23 Vihreä ja uusiutuva edelläkävijä Tee sie mitä ossaat, mie teen mitä tahon Etelä-Karjalalla on edellytykset nousta savupiipputeollisuuden ja heikon ympäristön tilan maakunnasta edelläkävijäksi toteuttamaan Eurooppa strategian ja Suomen tavoitteita kestävästä kasvusta. Puhdas ympäristö, monimuotoinen luonto, kestävä luonnonvarojen käyttö, biotalouden mahdollisuudet ja vähäpäästöiset toimintatavat sekä uuden, ympäristöystävällisen tekniikan käyttöönotto muodostavat pohjan niin ihmisten hyvinvoinnille kuin menestyvälle yritystoiminnalle Etelä-Karjalassa. Vihreässä Etelä-Karjalassa kestävä kasvu tapahtuu niin kaupungeissa kuin maaseutualueilla. Kaupunkeihin keskittyy tekniikkaosaamista sekä vähähiilisyyteen perustuvaa liiketoimintaa ja kaupungeilla on suurin rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maaseutualueilla vähähiilistä liiketoimintaa syntyy etenkin paikallisiin raaka-aineisiin ja energiavaroihin sekä ympäristön- ja luonnonhoitoon perustuen. Puhtaiden ja alkuperältään tunnettujen elintarvikkeiden kulutuskysyntä on kasvussa. Elintarviketuotannon perustana ovat kannattavat maatilat ja toimiva, asiakkaiden tarpeet tunnistava elintarvikeketju, jossa on tarjontaa myös luomutuotteissa ja lähiruuassa. Maa- ja metsätilat, metsäpalvelu-, logistiikka-, kunnossapito- ja teollisuusyritykset ovat avainasemassa biotalouden raaka-aineketjussa. Vihreä kasvu vaatii luonnonvarojen käytössä älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja, joita Lappeenrannan teknillinen yliopisto yhdessä muiden oppilaitosten, kasvavan yrityskannan ja julkisen sektorin kanssa kehittävät. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on Suomen monipuolisin energia-, sähkö- ja ympäristötekniikan yliopistollinen tutkija ja kouluttaja. Teknillisen tiedekunnan painopistealoja ovat energiatehokkuus ja energiateknologia, metalli- ja prosessiteollisuus sekä tieteellinen laskenta ja ilmiöiden mallintaminen. Kemian tutkimuksen puolella on vahvaa osaamista vedenkäsittelyyn, materiaalitehokkuuteen ja erotustekniikkaan liittyen. Etelä-Karjalan prosessiteollisuuden perinteitä jatkaa joukko maailmanlaajuista liiketoimintaa harjoittavia pk-yrityksiä muun muassa kaivos- ja mineraaliteollisuuden sekä energia- ja ympäristöteollisuuden aloilla. Maakunnan teollisuus uudistuu ja säilyttää kilpailukykynsä sekä merkityksensä merkittävänä työllistäjänä Etelä-Karjalassa. Maakunnallisen ilmastostrategian toteuttamisella pyritään ennaltaehkäisemään teollisuuden ilmastovaikutuksia. Metsäteollisuuden murroksessa uusia mahdollisuuksia syntyy biopohjaisten tuotteiden kysynnästä vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden vaatimusten kasvaessa. Esimerkkinä tästä UPM käynnistää vuonna 2014 Lappeenrannassa biojalostamotoiminnan uusiutuvan liikennepolttoaineen tuottamiseksi mäntyöljystä. Etelä-Karjalassa uusiutuvan energian osuus, 72,9 prosenttia, on maan huippua. 21

24 Energiaomavaraisuutta ja uusiutuvien energialähteiden osuutta energian tuotannossa tulee edelleen lisätä koko maakunnassa. Uusiutuvien energialähteiden käytöstä suuri osa muodostuu edelleen selluteollisuudessa mustalipeän hyödyntämisestä, mutta 2000-luvulla maakaasun käyttö on laskenut voimakkaasti ja bioenergian käyttö lisääntynyt. Bioenergian käytön lisääminen edistää vähähiiliseen talouteen siirtymistä, mutta samalla luo paineita metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiselle. Lappeenrannan Muukkoon on rakentunut yksi Suomen suurimmista sisämaan tuulipuistoista. Puiston kokonaisteho on 21 MW. Myös aurinkoenergian käyttö lisääntyy: lukuisat kotitaloudet ovat hankkineet aurinkosähköjärjestelmiä, jotka on voitu kytkeä sähköverkkoon. LUT vahvistaa aurinkoenergiaan liittyvää osaamistaan professuurilla, joka keskittyy aurinkotalouteen liittyvien markkinamekanismien tutkimukseen ja opetukseen. Professuuri on ensimmäinen alallaan Suomessa ja Pohjoismaissa. Etelä-Karjalan ympäristöhaasteena ovat vesistöt, joiden ekologinen tila on monin paikoin heikko. 27 Fosfori- ja typpikuormitus vesistöihin on kasvussa. 28 Vesistöjä rasittaa etenkin hajakuormitus ja niiden tilan parantaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Pien-Saimaan kunnostaminen on aloitettu, mutta muutokset eivät tapahdu hetkessä. Vesistöjen tilan parantaminen ennaltaehkäisevästi on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin vesistöjen kunnostaminen. Monimuotoisen luonnon ja puhtaan ympäristön tarjoamien hyötyjen merkitys on kasvamassa. Aineellisen käytön lisäksi luonnonvaroja on mahdollisuus hyödyntää monipuolisemmin luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten kautta. Kasvavan sairastavuusindeksin 29 maakunnassa luontolähtöisiä palvelukonsepteja on mahdollisuus kehittää niin hoito- ja hoiva-aloille kuin matkailun tarpeisiin. Maakunnan matkailun kehittämisen painopiste on siirtymässä kokonaisuudessaan liikunta-, hyvinvointi- ja terveysmatkailuun. Matkailupalveluja on tarve jalostaa ostosmatkailua pidemmälle ja potentiaalia on todettu olevan terveys- ja hyvinvointialan liiketoiminnan kehittämisessä etenkin venäläisille asiakkaille. Myös venäläisten sijoittajien ja toimijoiden on todettu olleen kiinnostuneita investoimaan seudulle ja käynnistämään alan yritystoimintaa yhteistyössä alueen yritysten kanssa Visio: PUHTAAN ELINYMPÄRISTÖN JA VIHREÄN TEKNOLOGIAN ÄLYKKÄÄSTI ERIKOIS- TUVA EDELLÄKÄVIJÄMAAKUNTA Tavoitteet: 1. Metsäklusteriin uutta liiketoimintaa Lappeenranta-Imatra seudulle on rakentumassa maailmanluokan biojalostuskeskittymä, jonka ympärille pyritään synnyttämään uusia pk-mittakaavan teollisia biojalostamoavauksia sekä kehittämään erotustekniikkaan perustuvia laitteistoja, prosessipalveluita ja liiketoiminnan tukipalveluita. Metsien tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään täysipainoisesti kestävän kehityksen mukaisesti liiketoimintaa monipuolistamalla ja tuotannon arvoa kasvattamalla. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsitään myös metsien virkistyskäytöstä ja muista aineettomista palveluista. Puuraaka-aineen saatavuutta ja metsäpalveluyrittäjyyttä kehitetään sekä perinteistä puun hyödyntämistapaa eli puurakentamista jatketaan Kuvaajat typpi- ja fosforikuormituksesta ovat liitteessä. 29 Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan, joita ovat kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Etelä-Karjalan indeksi oli 102,8 vuonna 2011, kun koko maan indeksiluku on 100. Kaakkois-Suomen ekotehokkuus 2013 raportin tiedot perustuvat Kelan terveyspuntarin tietoihin. 30 Etelä-Karjalan hyvinvointikeskittymän suunnittelun konsulttityö , Wirma Lappeenranta Oy. 22

25 Metsien kestävän käytön turvaamisessa ratkaiseva tekijä on alemman tieverkon kunto. Valtion perustienpidon määrärahojen ja yksityisteitä koskevan avustusrahoituksen taso tulee olla sellainen, että se turvaa tiestön kunnossapidon myös alemmalla tieverkolla. 2. Energia-, sähkö- ja ympäristötekniikan hyödyntäminen puhtaan elinympäristön ratkaisuissa Etelä-Karjalan erikoistuu älykkäästi innovatiivista kasvua luovaan puhtaaseen elinympäristöön ja jätteettömään maailmaan. Etelä-Karjalan älykkään erikoistumisen strategia pohjautuu Innovatiiviset kaupungit eli INKA-ohjelmaan. Lappeenranta-Imatra-seutu osallistuu kumppanina Vaasan johtamaan ohjelmaan teemalla kestävät energiaratkaisut. Kestävät energiaratkaisut -INKA:ssa kehitetään julkisin toimenpitein innovaatiojärjestelmää, korkeakouluverkostoa ja demonstraatiokohteita. Etelä-Karjalan painopisteet INKA-ohjelmassa pohjautuvat pitkälti Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamiseen ja ovat: o Smart Grid- eli tulevaisuuden sähköverkot energiavarastointiratkaisuineen. o Green Campus kokeilu- ja testausalustana INKA-ohjelman toimijoiden tuotteille ja tuoteaihioille sekä tavoite saada muut julkisen sektorin investoinnit uuden teknologian kehitysalustoiksi. o Yhdyskuntien jäteketjun toimivuus ja jätteiden hyötykäyttö. Uutta osaamista demonstroidaan nopeasti osana julkisen sektorin investointeja luoden ensimarkkinaa ja referenssejä yrityksille. INKA-ohjelman mukaista edelläkävijyyttä haetaan muun muassa Parikkalassa uuden membraanitekniikkaa hyödyntävän jätevedenpuhdistamon suunnittelussa. Jätevesiratkaisut ovat maakuntaohjelmakaudella ajankohtaisia myös Lappeenrannassa, Imatran Meltolassa ja Savitaipaleella. Hajautetun uusiutuvan energian käytöllä lisätään energiaomavaraisuutta ja -varmuutta ja edistetään samalla vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Lähienergiantuotantoon etsitään uusia liiketoimintamalleja ja energian saatavuus esimerkiksi poikkeuksellisten sääolosuhteiden jälkeen pyritään turvaamaan. Etsitään energiatehokkaita ja energiaa säästäviä ratkaisuja yrityksissä, julkisissa tiloissa ja kodeissa. Etelä-Karjala kehittyy EU:n ja Venäjän välille välittäjäksi, kun Venäjän teollisuuteen kehitetään nykyistä tehokkaampia, ympäristöystävällisempiä ja tuottavampia ratkaisuja. 3. Puhtaan elinympäristön ja vastuullisen kuluttamisen edistäminen Vesistöjen tilaa parannetaan ennaltaehkäisevästi siten, että vesistöt otetaan huomioon kaikessa toiminnassa, kaavoituksesta ja maankäytöstä yritystoimintaan, metsänhoitoon, maanviljelyyn ja virkistystoimintaan. Pk-yritysten ympäristöosaamista ja -vastuullisuutta nostetaan liittyen muun muassa materiaali- ja energiatehokkuuteen sekä puhtaisiin teknologioihin. Energianeuvonnalla ja ympäristökasvatuksella edistetään vastuullista kuluttamista, ympäristötietoisuutta ja kasvatetaan luonnonlukutaitoa. Kuluttajien tietoisuutta lisätään mahdollisuuksista siirtyä sähkönkuluttajasta tuottajaksi. Oman ympäristön ja lähimaiseman arvo, hoidon tarpeet ja riskit tunnistetaan ja niihin reagoidaan. Lappeenrannan vedenhankinnan toimintavarmuutta ja vesilähteiden laatua parannetaan. Pien-Saimaasta otettavan raakaveden sijaan uusia pohjavesilähteitä on haettu Taipalsaaren Pönniälänkankaalta sekä Joutsenon Haukilahdesta, joissa koepumppaukset on tehty. Vedenottamohankkeiden myötä harkitaan yhdistettäväksi Lappeenrannan ja Joutsenon vesijohtoverkostot. Joukkoliikenteen käyttäjämääriä kasvatetaan, esimerkiksi matkalipputuotteita kehittämällä, sekä pyöräily- ja kävelyolosuhteiden parantamalla. Toimenpiteet tarkemmin liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, jota päivitetään parhaillaan

26 4. Vihreän hyvinvoinnin rakentaminen Etelä-Karjalan monipuolisen ja ainutlaatuisen järviluonnon (esimerkiksi Saimaa, Kuolimo ja Jukajärvi sekä joet) ja yleensä luonnon hyödyntäminen ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä osana nykyisiä ja uusia palveluja sekä arjen ympäristöjä. o GeoPark-statuksen hankkiminen Saimaalle, vesistöihin ja luontoon perustuvan tietokeskuksen suunnittelu. o Luonnon aineettomien arvojen tuotteistaminen: uusia tuotteita luontoa, moniaistisia palvelukokemuksia ja teknologiaa yhdistämällä. o Luonnon hyödyntäminen taiteessa ja kulttuurintuotannossa. o Maaseutuympäristön hyödyntäminen Green care ja green health -palveluiden kehittämisessä. Maaseutualueiden palvelutarjonnan laajentaminen esimerkiksi järvi-, kalastus-, metsästys- ja marjastus/sienestysmatkailussa mukaan lukien eläinten tarkkailu ja valokuvaus. Alueen vahvuuksiin perustuvan luonto-, hyvinvointi- ja liikuntamatkailualan yritysten kehittäminen luonnonarvot huomioon ottaen. Lähi- ja luomuruoan tuotannon, monikanavaisen markkinoinnin, jakelun ja viennin edistäminen. o Toimivan elintarvikeketjun kehittämisessä yrittäjät reagoivat muuttuviin kulutustottumuksiin. Elintarvikeyritykset ottavat käyttöön uutta teknologiaa ja tuotantomenetelmiä sekä erilaistavat tuotteita asiakaslähtöisesti. Tuotekehityksessä hyödynnetään paikallista ruokakulttuuria, perinteitä ja tutkimustietoa. Kasvavaa kysyntää on esimerkiksi terveysvaikutteisilla tuotteilla. Tuotteiden markkinoinnissa ja jakelussa pyritään monikanavaisuuteen hyödyntäen esimerkiksi verkkokaupan mahdollisuuksia. Indikaattorit: Tuotosindikaattorit: EAKR- ja maaseutuohjelmarahoituksen sekä TEKES-rahoituksen kohdentuminen Kokeiluympäristöjen määrä Tulosindikaattorit (Ecoreg-aineistosta): Metsäsektorin osuus arvonlisäyksestä Teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt Polttoaineiden kulutus Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt Yhdyskuntien ja teollisuuden typpi- ja fosforikuormitus vesiin Puuston määrän kehitys (kasvu/hakkuut tasapainossa) Yhdyskuntajätteiden läjitysmäärä ja hyödyntämisaste Uusiutuvien energianlähteiden osuus (ilman liikennettä) Sähköntuotannon omavaraisuusaste Luomuviljelyssä oleva pinta-ala Välitön ja välittävä Etelä-Karjala Antaa männä, tie on auk taivasta myöte! Mitä me tavalliset eteläkarjalaiset voimme tehdä maakunnan kehityksen eteen? Kaikki asiat eivät ole kiinni kehittämisresursseista tai hankkeista paljon riippuu myös asenteista. Asenne ratkaisee. Etelä-Karjalasta voi tulla Suomen menestynein maakunta vuonna 2030, kun sen eteen työskentelevät kaikki eteläkarjalaiset, joita kuulee toistuvasti moitittavan valittajiksi ja kadehtijoiksi. Positiivisuuden voi valita. Eteläkarjalaisuudesta ammentava Virkkukoukkunen riimittelee osuvasti, että Positiivisille ihmisille tapahtuu positiivisia asioita. Etelä-Karjala on pieni maakunta ja meitä eteläkarjalaisia on vähän, joten maakunnan menestykseen tarvitaan jokaisen eteläkarjalaisen panosta. Etelä-Karjala on osa historiallista Karjalan maakuntaa. Karjalaisia pidetään iloisina, puheliaina ja toimeliaina sekä kovina tekemään kauppaa. Näitä ominaisuuksia tarvitaan, kun maakunta hakeu- 24

27 tuu rakennemuutoksessa uusille urille ja suurteollisuudesta siirrytään palveluyhteiskuntaan. Karjalaisuus näkyy Etelä-Karjalassa ihmisten tavassa toimia ja elää: välittömiä ihmisiä on helppo lähestyä. Karjalaisuus on Suomessa myönteinen asia, jota kannattaa vahvistaa. Rajahistoriaan ja karjalaisuuteen nojaavalle kulttuuriperinnölle on leimallista monikulttuurisuus ja kansainvälisyys. Se on maakunnan kulttuurista ja sosiaalista pääomaa, joilla rakennetaan niin maakunnan sisäistä yhteyttä kuin maakunnan ulkoista kuvaa ja vetovoimaisuutta. Karjala on positiivinen brändi! Sosiaalinen pääoma on yhteydessä terveyteen. Ihmiset, jotka osallistuvat sosiaaliseen toimintaan aktiivisesti ja luottavat toisiin ihmisiin, tuntevat itsensä vähemmän osallistuvia tyytyväisemmiksi ja terveemmiksi. Aktiivinen osallistuminen ja sen tukeminen, kuten asukkaiden osallistaminen päätöksentekoon kuulemisten ja vuorovaikutteisen suunnittelun avulla, edistävät yhteiskunnan toimintakykyä. Pohjoismaiselle kansalaisyhteiskunnalle ja hyvinvointivaltiolle on tyypillistä aktiivinen kansalaisosallistuminen ja luottamus kanssaihmisiin. Hyvinvointivaltio turvaverkkoineen lisää yhteiskunnan yleistä sekä talouden luottamusta, mitkä lisäävät riskinottokykyä, joustavuutta ja innovatiivisuutta sekä ylläpitävät talouden dynamiikkaa. 31 Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspiirissä on meneillään sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja palvelurakenneuudistus, mikä tarkoittaa muun muassa laitoshoidon vähentämistä ja ihmisten kotona selviytymisen tukemista sekä palveluverkoston ja palvelujen uudistamista. Muutosta tarvitaan myös eteläkarjalaisten ajatteluun ja elämisen tapoihin; hyvinvointia rakennetaan aktiivisesti yhdessä toimimalla. Eläkkeelle jäämisen jälkeen osaamista ja voimavaroja voi kohdistaa aktiiviseen toimintaan ja osallistumiseen. Järjestöyhteistyön ja vertaistoiminnan vahvistaminen tukee sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa sekä terveyden edistämistä ja ylläpitoa että ihmisen hyvän elämän kokemusta. Lapsiin ja nuoriin tehdyt panostukset ovat maakunnan pitkäjänteisimpiä ja hyvätuottoisimpia sijoituksia. Tarjonnan ja sen myötä kasvavan aktiivisuuden lisääminen yhdistys-, kerho- ja harrastustoiminnassa tukee lapsia ja nuoria heidän kasvussaan yhteiskunnan aktiivisiksi ja osallistuviksi kansalaisiksi sekä lisää innostusta havaita oman tekemisen vaikuttavuus ja kannustaa sitä kautta esimerkiksi yrittäjyyteen. Esimerkiksi maakunnassa vakiintuneen nuorten työpajatoiminnan keskeinen tavoite on tukea nuoren elämäntaitoja, sosiaalista vahvistumista ja omatahtista yhteisöllistä kasvua sekä tekemällä oppimista. Tavoitteena on asukkaiden identiteetin vahvistaminen ja hyvinvoinnin parantaminen. Erityisenä tavoitteena on parantaa nuorten edellytyksiä asua maaseudulla. Asukkaiden monipuolista osaamista hyödynnetään kylien kehittämisessä ja asukkaiden osaamista kehitetään huomioiden asukkaiden ja yhteisöjen erityispiirteet. Maaseutuväestön ikääntyessä tarvitaan kylissä yhä enemmän hoivapalveluja. Yleisenä eteläkarjalaisena periaatteena on, että pidämme huolta toisistamme emmekä ummista silmiämme kanssaihmistemme avuntarpeelta. Eteläkarjalaisuus, avoimuus, yhteisöllisyys, välittömyys ja välittäminen sekä osallisuus ja osallistuminen edistävät fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja luovat hyvinvointia, ylläpitävät turvallisuuden tunnetta sekä kerryttävät maakunnan menestymisessä tarvittavaa sosiaalista pääomaa. 25 Visio: POSITIIVISINA KARJALAISINA ETEENPÄIN Tavoitteet: 1. Etelä-Karjalassa kaikki osallistuvat Olemme ylpeitä kotimaakunnastamme. Maakunnan sisäisen yhteisöllisyyden ja karjalaisuuden vahvistaminen tukee eteläkarjalaisten halua tehdä ja menestyä yhdessä. Karjalaisuuden ja eteläkarjalaisen kulttuuriperinteen vahvistamiseen kuuluu olennaisesti kulttuuriympäristön arvon tiedostaminen

28 26 Kannustetaan maakunnan asukkaita osallistumaan ja kehitetään vaikuttamisen mahdollisuuksia lähidemokratian hengessä. Kunnat edistävät lähidemokratian toimintaedellytyksiä alueellaan, jotta asukkaat tulevat kuulluksi esimerkiksi, kun palveluja järjestetään uudelleen. Etelä-Karjalan kulttuuri- ja hyvinvointistrategiaprosesseja jatketaan konkreettisilla toimenpideohjelmilla. Palvelurakenteen painopistettä siirretään omaa aktiivisuutta tukeviin, ennalta ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukemiseen. Kannustetaan jokaista ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnista ja terveydestä sekä osallistumaan kolmannen sektorin toimintaan. 2. Tehdään asioita yhdessä Kokeillaan uusia ja innovatiivisia toimintatapoja yli epätarkoituksenmukaisten organisaatiotai toimialarajojen ja yhteistyössä kolmannen sektorin kumppaneiden kanssa. Palveluja muotoillaan käyttäjälähtöisesti sovittamalla yhteen asiakkaan ja palveluntuottajan tavoitteet sekä kaupungeissa että maaseudulla. o Ihmisten osallistumista lisäävän, aktiivisen ja perinteiset toiminta- ja sektorirajat ylittäviä yhteistoimintaverkostoja luodaan mm. järjestöjen yhteisillä toimitilaratkaisuilla o Hyvinvointipalvelujen saatavuutta parannetaan kehittämällä uusia toimintamalleja palvelujen tuottamiseksi joko yritys- tai yhteisölähtöisesti. Lisätään matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja toimintaa, joiden avulla tuetaan esimerkiksi nuorten yrittäjyyttä ja työllistymistä sekä nuorten ja eläkeläisten aktiivista elämänotetta. o Nuorten oman paikan löytämistä tuetaan erilaisella työpajatoiminnalla (esimerkkinä Laptuotesäätiön työpajat ja Eksoten TaidePaja), joka luo kokonaisvaltaista tukea nuoren elämäntilanteen selvittelemiseen ja tulevaisuuden suunnitelmien rakentamiseen. Työpajojen ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yhteistyöllä etsitään polkua niille nuorille, joilla koulutukselliset tavoitteet eivät toteudu niin hyvin tavanomaisessa kouluympäristössä kuin toiminnallisessa työpajassa. Yhteistyötä kehitetään avoimen ammattiopiston suuntaan. Siten vastataan nuorisotakuun tavoitteisiin. Yrittäjyysmyönteinen koulu tukee ja kannustaa lapsia ja nuoria. Maakunnan yleinen asenneilmasto on myönteinen: saa epäonnistua, kun ottaa opiksi. Indikaattorit: Tuotosindikaattorit: ESR-hankkeisiin osallistuneiden alle 30-vuotiaiden työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien määrä Kansalaisjärjestöjen täysin tai osin toteuttamien ESR-hankkeiden määrä Lähidemokratian käytänteiden määrä kunnissa Kolmannen sektorin ja kuntien välisten uusien yhteistyökäytänteiden määrä Tulosindikaattorit: Nuorten työllisyyden ja nuorisotyöttömyyden kehitys Sairastavuusindeksin kehitys 6. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoiminta Maakuntien tulee aluekehityslain mukaan hoitaa yhteistoiminnassa tehtäviä, jotka ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä ja jotka koskevat pääosin koko yhteistoimintaaluetta. Kaakkois-Suomessa kehittämisen yhteiset painopisteet ovat Venäjän naapuruuden tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen ja metsäteollisuuden uusiutuminen. Venäjä-painopisteen taustalla on vuonna 2013 Kaakkois-Suomen kaupunkien, ELY-keskuksen ja maakuntien liittojen yhteisesti ministeriöille valmistelema Kaakkois-Suomen Venäjä-kasvusopimusehdotus, joka ei kuitenkaan edennyt keskushallinnon taholta. Kataisen hallituksen syksyn 2013 rakennepoliittinen ohjelma asettaa tavoitteeksi toimenpidekokonaisuuden, jolla vahvistetaan 26

29 edellytyksiä hyödyntää Venäjän kasvavia markkinoita ja venäläisten kuluttajien kasvavaa ostovoimaa. Se tukee matkailun, kaupan ja palveluiden tulojen ja työllisyyden kasvua sekä Suomeen suuntautuvien investointien ja yritysten välisen kaupankäynnin lisäämistä. 6.1 Kaakkois-Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntäminen 1. Yritystoiminnan kehittäminen sekä Venäjä-liiketoiminnan työllistävän vaikutuksen edistäminen Kaakkois-Suomen visiona on profiloitua julkisissa ja yksityisissä yrityspalveluissa Venäjään liittyvien palvelujen Euroopan tason ykkösosaajaksi. Toimenpiteinä edistetään: Venäläisten ja muiden ulkomaisten yritysten sijoittumista. Venäläis-suomalaisten innovaatioiden kaupallistamista ja investointeja Kaakkois-Suomeen. Venäjä-verkostojen yhteistä kehittämistä ja pk-yritysten kansainvälistymistä. Kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta. 2. Venäjä-osaamisen ja kansainvälisen koulutustoiminnan laajentaminen Kaakkois-Suomessa kehitetään Venäjä-osaamista, kansainvälistä koulutusta sekä vahvistetaan alueen asemaa Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana. Kaakkois-Suomen korkeakoulut muodostavat yhteistyössä valtakunnallisesti merkittävän Venäjä-osaamisen klusterin. Korkeakoulut edistävät toisiaan täydentäen alueen kilpailukykyä ja kasvua toimenpiteinään: Yhteisesti sovittujen Venäjä-toiminnan painopisteiden ja linjauksien toteuttaminen. Edelläkävijyys kansainvälisten koulutusohjelmien rakentamisessa koti- ja ulkomaalaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Kansainvälisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen. Venäjän kanssa tehtävä yhteistyö edellyttää monipuolista Venäjä-osaamista ja riittävästi venäjänkielentaitoisia eri alojen ammattilaisia. Venäjän kielen opiskelua tulee lisätä peruskoulussa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa. Opiskelijavaihdon ja opiskelijoiden työharjoittelun sekä tutkimusyhteistyön lisääminen Venäjällä on tärkeää. Jo työelämässä oleville tulisi järjestää venäjän kieli- ja kulttuurikoulutusta kurssi- ja verkko-opetuksena. Venäjänkielisen väestön osaamista tulee hyödyntää entistä paremmin. Koulutusvientiä kansainvälisille markkinoille rakennetaan yhteistyössä huolellisesti ja vastaanottajien tarpeisiin räätälöidysti. 3. Rajanylitys sekä liikenne- ja kasvukäytävät Rajanylityksen sujuvuuden varmistaminen sekä Pohjoisen kasvukäytävän, johon E18- ja Salpausselän kehityskäytävät sisältyvät, kehittäminen on ensisijaisen tärkeää Kaakkois-Suomen teollisuuden, palvelutoimialojen ja logistiikan edistämiselle sekä Venäjän tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle. Suomen ja Venäjän välisen rajan toimivuus on edellytys koko Suomen viennin ja transiton sekä matkailun kasvulle. Edunvalvonnan painopisteenä on Kaakkois-Suomen kannalta merkittävien liikenneväylien kehittäminen. Rajanylityspaikoille ja niille johtaville liikenneväylille Suomessa ja Venäjällä pyritään saamaan muun muassa ENI-ohjelman rahoitusta. Tavoitteena on Pohjoisen kasvukäytävän liikenne-yhteyksien kilpailukyvyn parantaminen sisältäen kokonaisuutena merenkulun ja satamien toimintaedellytykset sekä rautatie- ja maantieyhteydet satamista rajanylityspaikkojen kautta Venäjälle. Yhteisesti tulee varautua mahdollisen viisumivapauden vaikutuksiin

30 6.2. Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kansainvälisesti merkittäväksi biotalousklusteriksi Metsäklusterin uusiutuminen on Kaakkois-Suomelle keskeinen kysymys. Prosessin nopeuttaminen on tärkeää ja koko maan etu. Suuret metsäteollisuusyritykset toimivat globaalisti ja tekevät strategiset päätökset välittämättä niiden aluekehitysvaikutuksista. Alueella on pidettävä huolta metsäteollisuuden toimintaedellytysten säilymisestä, mutta samalla luotava mahdollisuuksia uudentyyppisen liiketoiminnan kehittymiselle. Metsäklusterin uudistamisessa on kysymys sekä nykyisten liiketoimintojen uudistamisesta että täysin uusien liiketoimintojen synnyttämisestä. Kaakkois-Suomen metsäklusterissa on siirryttävä kohti suuremman yksikköhinnan tuotteita. Niitä valmistavat myös vallitsevan tuotantorakenteen oheen syntyneet uudet, myös pk-mittakaavan, toimijat. Oheisessa kuvassa on havainnollistettu metsäteollisuuden mahdollisia kehityspolkuja biotalouden jalostusarvopyramidin muodossa. 28 Kaakkois-Suomessa on tähdättävä kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen, missä keskeistä on erityisesti: Puubiomassan saannin tehokkuus. Biomassan jalostamisen prosessien tehokkuus. Biotuotteiden (biomateriaalit, biokemikaalit ja -yhdisteet, bioenergia) kehittäminen ja kaupallistaminen. Pakkausteknologian (materiaalit, laiteteknologia, älypakkaukset) kehittäminen. Puurakentamisen ja komposiittituotteiden kehittämisen lisääminen. Kaikkiin näihin osa-alueisiin liittyy kiinteästi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostaminen, liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen sekä osaamisen ylläpitäminen ja lisääminen. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnassa kehittämistyö on kyettävä nostamaan koe-, pilotti- ja demonstraatiolaitostasolle, johon yritystoiminnan on kytkeydyttävä. Liiketoimintapotentiaali tulisi osata erottaa riittävän ajoissa, etsiä kansainvälisiä kontakteja, lisätä benchmarkingia sekä kansainvälisten markkinoiden tuntemusta. Kaakkois-Suomessa on sovellettava nopeasti käytäntöön TKI-toiminnan tuloksia. Liiketoimintamahdollisuuksia on haettava myös biotalousklusterin eri osa-alueiden palveluihin kohdistuvasta kysynnästä, kuten prosessiosaamisesta ja logistiikasta. 28

31 Metsäteollisuuden menestys Kaakkois-Suomessa on perustunut maailmanluokan osaamiseen. Osaamisen kansainvälisestä kilpailukyvystä tulee pitää huolta myös metsäteollisuuden uusiutumisessa. Koulutuksen tulee ennakoida kehittyvän biotalousklusterin tarpeita. Biotalousklusteria palvelevia koulutusohjelmia tulee kehittää, opiskelijamäärät turvata ja alan vetovoimaa uravaihtoehtona on vahvistettava Kansallisen ja EU-politiikan yhteensovitus ja työnjako 7.1 Lappeenrannan kasvusopimus ja INKA-ohjelma kaupunkipolitiikan toteuttajana Vuosille laaditun kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaan valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyötä vahvistetaan sopimuksilla ja muilla kumppanuusjärjestelyillä hallitusohjelman ja sitä tarkentavan tavoitepäätöksen mukaisesti. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä vetovoimaa ja roolia Suomen talouden vetureina, edistetään elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä kannustetaan kaupunkeja strategiseen kehittämistyöhön ja strategisiin valintoihin. Sopimusjärjestelyjen tavoitteena ei ole uuden kehittämisrahoituksen ohjaaminen sopimusseuduille vaan valtion ja kuntien käytettävissä olevan kehittämisrahoituksen kohdentaminen strategisesti tärkeille painopistealoille. Lappeenrannan kaupunkiseutu on yksi kahdestatoista suurimmasta kaupunkiseudusta, joka kuuluu kasvusopimusmenettelyn piiriin. Samat kaupunkiseudut 32 ovat mukana myös Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa. Menettelyt täydentävät toinen toisiaan: kasvusopimuksiin sisältyvät ne strategiset osaamisen kärkialat, joita edistetään INKA-ohjelmalla. Kansainvälistä kasvua -kasvusopimuksella Lappeenranta tähtää EU:n ja Venäjän rajalla sijaintinsa tarjoamien kasvunäkymien hyödyntämiseen koko maan kilpailukykyä vahvistavalla tavalla. Sopimusosapuolet 33 edistävät seuraavien strategisten painopisteiden toteuttamista: Lappeenrannan elinkeinorakenteen monipuolistaminen osaamisperusteisten työpaikkojen luomisen avulla. Kaupan alan työpaikkojen kasvun varmistaminen Venäjän matkailuvirtojen ydinalueella. Uusien kaupunkivyöhykkeiden kestävä rakentaminen kaupungissa asuvan ja asioivan ihmisen edellyttämälle tasolle. ICT-alan liiketoiminnan ja peli- ja ohjelmistoalan kehittäminen sekä koulutuksen ja osaamisen edistäminen. Lappeenrannan lentokentän uuden liiketoimintamallin suunnittelu. Venäjä-osaamisen, kansainvälisen koulutuksen sekä alueen aseman vahvistaminen Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana. Lappeenrannan seudulle haetaan osaamispohjaisia työpaikkoja, ja kaupunki on mukana Kestävät energiaratkaisut INKA-ohjelmassa. Siinä kehitetään uusia ja menestyviä vientituotteita, jotka perustuvat älykkäiden sähköverkkojen ja jätteiden hyötykäytön tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Skinnarilan Green Campusta ja alueen jätevesi-investointeja sekä muita edelläkävijähankkeita hyödynnetään testaus- ja koeympäristöinä. Lappeenrannan kasvusopimus ja INKA-ohjelma on sovitettu yhteen maakuntaohjelman valmistelun kanssa. Ne tukevat maakuntaohjelman tavoitteita osaamis- ja innovaatiopotentiaalin hyödyntämi- 32 Helsingin metropolialue, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Joensuu ja Lappeenranta. 33 Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtiovarainministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Ympäristöministeriö, Lappeenrannan kaupunki, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu 29

32 sestä, kansainvälisestä kilpailukyvystä sekä puhtaan elinympäristön ja vihreän tekniikan älykkäästä erikoistumisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää seutukaupungeille tarkoitetun pilottimenettelyn. Pilotin tarkoituksena on luoda kehitettävissä teemoissa kaupunkiseutuja kokoava malli, jossa toimii yhdessä useita kuntia ja alueita. Kehittämisteemoja on neljä, joista yhdestä vastaa Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy (Kehy). Vuosina toteutettavan pilotin teemana on urheilu- ja liikuntamatkailun kehittäminen. Pilottiin osallistuvat Imatra, Kuusamo, Valkeakoski, Kitee, Heinola, Jämsä ja Kannus. Pilottien koordinointia tuetaan maakunnan kehittämisrahalla. Imatran kaupunki on mukana Salon kaupungin vetämässä ja seutupilottimenettelystä alkunsa saaneessa hankkeessa, jonka otsikkona on Herkästi reagoiva ja pitkäjänteinen rakennemuutos seutukaupungeissa. Hankkeen Imatran osion tavoitteena on rakentaa toimintamalli yritysten kasvun tukemiseen. Sen käytännön toteuttajana on Kehy. 7.2 Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Etelä-Karjalassa toteutetaan valtakunnallista Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa. Se sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus ohjelmakaudelle on lähes 1,3 miljardia euroa, josta Etelä-Karjalan osuus on noin 18,1 miljoonaa euroa. Kansallisen vastinrahoituksen (sisältää valtion ja kuntien rahoituksen) kanssa julkista rahoitusta on käytössä noin 36,2 miljoonaa euroa vuosille Rakennerahasto-ohjelmalla tavoitellaan ennen kaikkea uusia työpaikkoja, uusia yrityksiä ja uutta liiketoimintaa. Vähähiilisen talouden edistäminen on läpileikkaava teema, johon tulee suunnata 25 prosenttia kaikista EAKR-varoista. Rakennerahasto-ohjelman toimintalinjat ovat: 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 3. Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Rakennerahasto-ohjelman painotukset tukevat maakuntaohjelman toteutusta etenkin yritysten innovaatiotoiminnan ja maakunnan huippuosaamisen vahvistamisessa, maakunnan yritysten kansainvälistymisen edistämisessä, uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja työelämälähtöisessä oppimisessa. Yhteisöllisyyttä lisäävät kolmannen sektorin hankkeet tukevat maakuntaohjelman neljännen toimintalinjan tavoitteita osallisuuden ja yhteistyön lisäämisestä. Lappeenrannan kasvusopimusta ja INKA-ohjelmaa toteutetaan rakennerahastovaroin niin valtakunnallisten kuin maakunnallisten kehysten puitteissa. Rakennerahasto-ohjelman toteutusta tarkennetaan maakunnissa joka toinen vuosi laadittavassa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa, jossa huomioidaan niin rakennerahasto-ohjelman kuin maakuntaohjelman painotukset. 7.3 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa rahoitetaan Euroopan maaseuturahaston ja valtion tuella. Sen toteutusta ohjaa Etelä-Karjalassa Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma, jonka valmistelu jatkuu kevääseen 2014 saakka. Visiona kehittämissuunnitelmassa on, että Kaakkois-Suomi tuottaa puhtaita ja alkuperältään tunnettuja elintarvikkeita sekä toimii elintarvikkeiden porttina itään. Suotuisan toimintaympäristön vuoksi maaseudulle kehittyy monipuolista ja kilpailukykyistä matkailu- ja muuta yrittäjyyttä. Alueella hyödynnetään laajasti uusiutuvia energiavaroja kestävän kehityksen mukaisesti. Maakuntaohjelman ja Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman painotukset ovat yhteneväiset. Toimiva elintarvikeketju, metsätalous ja bioenergia, matkailu, paikallistalous ja yhteisöt, maaseudun infrastruktuuri ja yrittäjyyden vahvistamisen on painopisteinä huomioitu molemmissa ohjelmissa. Maaseutuohjelman kaikessa kehittämistoiminnassa otetaan huomioon rajan 30 30

33 läheisyyden tarjoamat mahdollisuudet sekä kestävä kehitys ja ympäristöasiat, mikä tukee erinomaisesti maakuntaohjelman toteuttamista. Uudella EU-ohjelmakaudella huomiota tulee kiinnittää rakennerahastojen ja maaseutuohjelman yhteistyöhön. Rakennerahastoilla voidaan vahvistaa maaseutualueiden innovaatioperustaa ja lisätä yhteyksiä kaupunkien innovaatiokeskittymiin. Innovaatioalustoja ja kokeiluympäristöjä löytyy yhtä hyvin kaupunki- kuin maaseutualueilta. Kaakkois-Suomessa maaseutuohjelman rahoituksen taso säilynee suhteessa paremmin kuin rakennerahastovarojen; se voi myös kasvaa. Arvio Kaakkois-Suomen kokonaisrahoituksesta ohjelmakaudelle on 41,2 miljoonaa euroa ELYkeskuksen hallinnoiman maaseudun kehittämissuunnitelman osalta ja LEADER-toimintaryhmien osalta 18,5 miljoonaa euroa. 34 Maakunnan LEADER-toimintaryhmät, Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry ja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry, toteuttavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa omilla ohjelmillaan. Toimintaryhmien alustavissa ohjelmissa painotuksina ovat uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen, yritysten välisen yhteistyön kehittäminen sekä kylien, kyläyhteisöjen ja ympäristön kehittäminen. Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelma, LEADER-toimintaryhmien ohjelmat sekä maakuntaohjelma pyrkivät edistämään vuoteen 2015 ulottuvan valtakunnallisen maaseutupoliittisen toimenpideohjelman toteuttamista. 7.4 Kaakkois-Suomi Venäjä CBC Ohjelmakausi tulee jatkamaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa (European Neighbourhood Policy, ENP) ja osoittamaan taloudellista tukea EU:n ulkosuhdetoiminnalle suhteessa Unionin eteläisiin ja itäisiin naapurimaihin. Tavoitteet pohjaavat mahdollisuuksiin parantaa yleistä kiinnostusta lakien, demokratian, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen yhtenäisyyden kehittämiseen. Etelä-Karjalan liitto on hallinnoinut Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI-ohjelmaa 35 ohjelmakaudella ja hallinnoi uuden ENI-ohjelman valmistelua kaudelle Kaakkois-Suomi Venäjä CBC -ohjelma-asiakirjan valmistelu on talvella 2014 vielä kesken. Ohjelman rahoitus pysynee vähintään edellisen ohjelmakauden tasolla. Ohjelmakaudella budjetti oli 72 miljoonaa euroa. ENPI-ohjelma on ollut ensiarvoisen tärkeä rahoitusväline etenkin rajanylityksen sujuvuutta edistäville hankkeille. Myös uudella ohjelmakaudella rajaliikenteen sujuvuuteen, yritystoiminnan lisäämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan laajentamiseen tarvitaan ENI-ohjelman rahoitusta eri toimijoiden hankkeiden toteuttamiseen maakuntaohjelman painotusten mukaisesti. Ohjelman päätöksenteko ei kuitenkaan tapahdu maakunnan sisällä vaan ohjelman omissa päätöksentekoelimissä Suunnitelma maakuntaohjelman rahoituksesta TÄYDENNETÄÄN NÄHTÄVILLÄOLON JÄLKEEN Maakuntaohjelman toteuttamiselle haasteita aiheuttaa yleinen talouden kiristyminen sekä pienenevät kehittämisvarat. Rakennerahastovarojen osalta Etelä-Karjalan osuus EU-rahoituksesta tippuu lähes 35 prosenttia. Myös kansalliset aluekehitysvarat ovat hyvin pienet. Valtion talousarvioehdotuksessa esitetään maakunnan kehittämisrahaa vuodelle 2014 vain noin 5,5 miljoonaa euroa, joka koko maahan tasaisesti jaettuna tarkoittaisi Etelä-Karjalaan noin euron rahoitusosuutta. 34 Sisältää sekä Etelä-Karjalassa että Kymenlaaksossa käytettävissä olevan rahoituksen. 35 European Neighbourhood Partnership Instrument -ohjelma 31

34 Maaseutuohjelman rahoituksen taso pysynee paremmin edellisen ohjelmakauden tasolla. Sen myötä säilyvät mahdollisuudet maakunnan sisäisten kehityserojen tasaamiseen, kun kehittämisrahoitusta voidaan kohdentaa myös pienimuotoisempaan, maakunnan reuna-alueita ja niiden pienyrityksiä tukevaan kehittämistoimintaan. 32 KANSALLISTEN JA EU-OHJELMIEN KOHDISTUMINEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMINTA- LINJOIHIN (TL) Manner-Suomen rakennerahastoohjelma EAKR TL 1. TL 2. TL 3. Manner-Suomen rakennerahastoohjelma ESR TL 1. TL 2. TL 4. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma TL 1. TL 2. TL 3. TL 4. Innovatiiviset kaupungit -ohjelma TL 1. TL 3. ENI-ohjelman päätöksenteko tapahtuu osittain tai kokonaan alueen ulkopuolella, eikä siksi ole mukana taulukossa. Kasvusopimusmenettelyssä kyse ei ole uusista taloudellisista resursseista ja myös seutukaupunkipilotissa ne ovat hyvin pienet. Edellä mainituilla instrumenteilla voidaan kuitenkin toteuttaa maakuntaohjelman tavoitteita. 9. Seuranta ja arviointi Maakuntaohjelma on väline maakunnan kehittämistyölle, joten sen toteutumisen ja vaikutusten seuranta on tärkeä osa maakuntaohjelmaprosessia, joka kattaa ajanjakson ohjelman valmistelusta ohjelmakauden päättymiseen. Maakuntaohjelman laadinnan aikana arvioidaan suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia ympäristöön, tasa-arvoon, yritystoimintaan ja eri ihmisryhmien asemaan. Lisäksi otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Maakuntaohjelman vaikutuksista on laadittu SOVA-lain mukainen ympäristöselostus, jonka painopiste on SOVA-lain mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa, mutta jossa arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia myös suhteessa edellä lueteltuihin tekijöihin. Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa on määritelty jokaiselle toimintalinjalle tulos- ja tuotosindikaattorit, joista osa on määrällisiä ja osa laadullisia. Kehityskulkua seurataan vuosittain, vaikka tavoitteet on asetettu vuodelle Toimintalinjakohtaisten indikaattorien lisäksi seurataan yhdeksää keskeistä tilastoindikaattoria, jotka kertovat väestönkehityksen sekä elinkeinojen ja osaamisen kehittymisestä maakunnassa. Maakuntaohjelman seurantatyö toteutuu maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa sekä maakuntaohjelmakaudella ainakin kertaalleen toteutetun toimintalinjakohtaisen seurantaraportoinnin avulla. Maakuntaohjelman vaikutuksia seurataan ja niistä raportoidaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman yhteydessä. Seurannassa hyödynnetään Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistä ECOREG-seurantajärjestelmää, joka antaa vuosittain kootusti tiedot alueen ympäristön, talouden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja kulttuurin kehittymisestä. 32

35 Osa seurantaa ovat kahdesti vuodessa ilmestyvät aluekehityskatsaukset, jotka toteutetaan kaupunkiseuduittain ja ELY-keskuksittain. Vastuullisena kokoajana aluekehityskatsauksissa on Kaakkois-Suomen ELY-keskus, mutta Etelä-Karjalan liitto on prosessissa elinkeinoyhtiöiden lailla mukana yhteistyökumppanina. Aluekehityskatsauksissa arvioidaan tulevaa kehitystä tapahtuneen pohjalta, mikä antaa kuvaa siitä, onko maakuntaohjelman yleisenä tavoitteena olevassa maakunnan elinvoimaisuuden säilyttämisessä ja kehittymisessä edetty toivottuun suuntaan. Ohjelmakauden lopulla Etelä-Karjalan maakuntaohjelma arvioidaan ulkopuolisen arvioitsijan toimesta. Ohjelman valmistelussa on huomioitu vuosien maakuntaohjelman arvioinnista saadut kehittämissuositukset liittyen muun muassa valmisteluprosessin avoimuuteen Maakuntaohjelman valmisteluvaiheet Etelä-Karjalan maakuntahallitus käynnisti ohjelmatyön marraskuussa Maakuntaohjelman laatimiseen on osallistunut noin kymmenen henkeä virkatyönään Etelä-Karjalan liitossa. Valmisteluprosessi on pyritty toteuttamaan mahdollisimman avoimesti. Vaikuttamismahdollisuuksia on tarjottu niin asukkaille kuin sidosryhmille. Valmisteluprosessissa mukana olleet tahot on esitetty liitteessä kaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon yhteydessä helmi-maaliskuussa 2013 yleisöllä oli mahdollisuus osallistua maakunnan tulevaisuuden näkymiä käsittelevään kansalaiskyselyyn, johon saatiin 122 vastausta. Maakunnan tilaa avattiin maakuntaohjelmatyön alussa kuntapäättäjille järjestetyssä Maakuntafoorumissa, jonka osallistujien kantoja kansalaiskyselyyn käytettiin keskustelun pohjana. Etelä-Karjalan liiton henkilökunta kokosi ajatuksia ja ideoita viraston seinälle Ideapuuhun. Uutta tiedonhankintaa edusti koululaisyhteistyö. Maakunnan liiton aluekehittämisen erikoissuunnittelijat vierailivat Imatran yhteislukiossa, Itä-Suomen koululla Lappeenrannassa ja Taipalsaaren Vehkataipaleen koululla kertomassa maakunnasta ja sen kehitysnäkymistä, jonka jälkeen oppilaat kirjoittivat aineet teemasta Etelä-Karjala vuonna Yllättävää oli oppilaiden kyky innostua tulevaisuuden ennustamiseksi kutsutusta työskentelytavasta sekä heidän valmiutensa nostaa esille samoja asioita, joista tutkijat puhuvat. Huhti toukokuussa 2013 toteutettiin Etelä-Karjalan kunnissa yhdessä Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen kanssa kuntakierros, jonka tapaamisissa keskusteltiin kyseisen kunnan kannalta tärkeistä kehittämisteemoista ja hankekokonaisuuksista. Samaan aikaan oli meneillään kunnille, elinkeinoyhtiöille, oppilaitoksille, järjestöille ja muille kehittämistoimijoille suunnattu sidosryhmäkysely, jonka tavoitteena oli tunnistaa ajankohtaisia kehittämisasioita sekä maakunnan sisäisiä kehityseroja. Kysely lähti 129 vastaanottajalle ja vastauksia saatiin 31 kappaletta. Syksyllä 2013 järjestettiin avoimet yleisötilaisuudet teemoista Miten mahdolliseen viisumivapauteen tulisi valmistautua?, Onko opiskelijoille elämää Skinnarilan ulkopuolella? ja Eläkeläiset Etelä-Karjalan hyödyntämätön voimavara. Lisäksi järjestettiin kohdennettuja tapaamisia, joissa käsiteltiin kansainvälistymistä, Etelä-Karjalan kehitysnäkymiä, järjestökentän mahdollisuuksia ja opiskelijoiden sitouttamista maakuntaan. Osana valmisteluprosessia toteutettiin loppuvuodesta asiantuntijahaastatteluja, jotka antoivat mahdollisuuden testata tuolloin suunnitelmavaiheessa olleita toimintalinjakokonaisuuksia ja niiden tavoitteita sekä keskustella laajemmin Etelä-Karjalan ja maakuntaan liittyvän elinkeinojen kehityksen näkökulmista. Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto ja maakunnan yhteistyöryhmä valjastettiin maakuntaohjelman valmisteluun tammikuussa 2014 järjestetyssä maakuntavaltuustoseminaarissa Jaakkiman opistolla. Ilmapiiri oli käsinkosketeltavan innostunut: Etelä-Karjalan tulevaisuutta tehtiin positiivisella otteella. Sama myönteinen keskustelu jatkui seuraavana päivänä Mistä tulet Etelä-Karjala? - seminaarissa, joka oli samalla liiton uuden kulttuurityöryhmän toiminnan käynnistymistilaisuus. Seminaarissa nostettiin esille maakunnan vetovoimatekijöiden parempaa esille nostamista ja hyödyntämisen tärkeyttä. Eteläkarjalaisuutta ja sen mahdollisuuksia pohdittiin myös toukokuussa 2013 pidetyssä kotiseutuseminaarissa otsikolla Etelä-Karjalan monet kasvot. 33

36 34 Ohjelmaa on valmisteluvaiheessa esitelty seuraavasti: Etelä-Karjalan kuntajohtajille ja Etelä-Karjalan MYR:ssä , ja Etelä-Karjalan MYRS:issä , , Maakuntahallituksessa täydennetään Maakuntaohjelman vaikutusten arviointia ohjannut SOVA-ryhmä kokoontui maakuntaohjelman laadintaprosessin aikana neljä kertaa. 34

37 35 LIITTEET Liite 1. Muuttujakuvaajia teemoittain Väestö ja muuttoliike 35

38 36 Kilpailukyky 36

39 37 37

40 38 Kuntatalous 38

41 39 Työllisyys, työpaikkarakenne ja osaaminen 39

42 40 40

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017, luonnos 10.3.2014

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017, luonnos 10.3.2014 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017, luonnos 10.3.2014 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät... 2 3. Etelä-Karjalassa toteutettujen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Etelä-Karjalan liitto. Kaik lutviutuup!

Etelä-Karjalan liitto. Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Esipuhe...3 1 Johdanto...4 2 Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät...6 3 Etelä-Karjalassa

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan liitto. Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan liitto. Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 1 Etelä-Karjalan liitto Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 2 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Esipuhe...3 1 Johdanto...4 2 Etelä-Karjalan nykytila ja kehitysnäkymät...6 3

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet

Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Etelä Karjalan tärkeimmät liikenteen kehittämishankkeet Rajanylityspaikkojen ja liikenneinfran kehittäminen Raja asemien ja liikenneväylien kapasiteetti tulee rakentaa lähimmän viiden vuoden ajanjaksolla

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot