LAITILAN LAPSIPOLIITTINEN OHJELMA
|
|
- Tyyne Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LASTEN LAITILA LAITILAN LAPSIPOLIITTINEN OHJELMA
2 Ohjelman laativat: Helinä Huttunen rehtori Matti Nurminen sivistystoimenjohtaja Sari Rantanen sosiaalijohtaja Ohjelman valmisteluun osallistuivat: Markku Mäki kaupunginsihteeri, työryhmän pj Birgitta Alsila nuorisotoimen edustaja Sari Hyytiä terveystoimen edustaja Ulla-Maija Koivusalo Laitilan srk:n edustaja Merja Suominen Laitilan Nuorisoverstaan edustaja Annika Mattila koulutoimen edustaja Heikki Peltola Laitilan Jyskeen edustaja Mirkku Perkkola Laitilan srk:n edustaja Anu Soini MLL:n paikallisyhdistyksen edustaja Outi Tapani sosiaalitoimen edustaja Jari Uusitalo Laitilan 4 H-yhdistyksen edustaja 2
3 LASTEN LAITILA - LAPSIPOLIITTINEN OHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Lasten ja nuorten elämän hyvät asiat ja niiden edistäminen 2.1. Koti ja vanhemmuus 2.2. Päivähoito 2.3. Koulutus 2.4. Sosiaaliset suhteet 2.5. Terveys 2.6. Turvallisuus 2.7. Itsensä toteuttaminen 2.8. Luonto ja rakennettu ympäristö 3. Lasten ja nuorten elämän riskitekijöiden ennaltaehkäiseminen 4. Vaikeissa olosuhteissa olevien lasten ja nuorten elämäntilanteiden parantaminen 5. Ohjelman toteuttaminen ja seuranta Liitteet 1. Yhteenveto toimenpiteistä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 2. Nelikenttäanalyysi (SWOT) 3. Väestökehitys; syntyvyys, ikäjakauma, lapsiperheiden osuus 4. Kouluterveystutkimuksen 2003 tulokset 3
4 1. JOHDANTO Se on rakennustarvikepakkaus Jonka päällä on teksti: R A K K A U S! Tästä sinutkin, lapseni tehtiin, siitä miljoonat lapset on valmistettu, siitä kaikki kaunis on rakennettu, siitä onni on koteihin asennettu, sen avulla paha on karkoitettu. Lapsipoliittinen ohjelma "Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta" hyväksyttiin Suomen Kuntaliiton hallituksessa tammikuussa Tämä kannanotto suuntaa liiton lapsipoliittista toimintaa vuoteen Ohjelman tarkoituksena on edistää lapsipolitiikkaa paikallisesti ja valtakunnallisesti sekä kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Kuntaliitto suosittaa jäsenyhteisöjään käynnistämään paikallisiin tarpeisiin sopivilla tavoilla lapsipoliittisen ohjelman laadintatyön sekä käytännön kehittämisprojekteja. Lisäksi Kuntaliitto tukee kuntien lapsipolitiikkatyötä järjestämällä aiheeseen liittyvää koulutusta, tuottamalla materiaalia ja rakentamalla uusia tiedonvaihdon kanavia. Laitilassa on vuoden 2003 talousarvion tavoitteissa edellytetty yhteistyötoimenpideohjelman laatimista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kaupungin visiona on mm. olla ihanteellinen kotipaikka perheelle asumisen, viihtymisen ja elinolosuhteiden kannalta. Päämääränä on, että Laitila on lapsiperheiden haluttu asuinpaikka, jossa täällä asuvat ja tänne muuttoa suunnittelevat saavat hyvän palvelun ja lapset ja nuoret ovat kokonaisvaltaisen huomion ja vuorovaikutuksen piirissä. Lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman laatiminen on strategia toimenpiteiksi perheiden viihtymisen ja turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi Laitilassa. Ohjelma laaditaan alle 18-vuotiaita kuntalaisia varten. 4
5 Työryhmä perustettiin valmistelemaan lapsipoliittista ohjelmaa Työryhmään kuuluvat edustajat kaupunginhallituksesta, koulutoimesta, sosiaalitoimesta, terveystoimesta, vapaaaikatoimesta ja järjestöistä. Työryhmä on kutsunut kokouksiinsa edustajat Laitilan seurakunnasta, Laitilan Jyskeestä, 4 H-yhdistyksestä, Laitilan Nuorisoverstaalta, MLL:n paikallisyhdistyksestä, Vakka-Suomen Musiikkiopistosta ja partiolippukunnista sekä muita asiantuntijoita tarvittaessa, minkä lisäksi ohjelmasta pyydetään lausunnot em. tahoilta. Kuntaliiton ohjelmassa otettiin esille kolme YK:n yleissopimuksen Lapsen Oikeuksien periaatetta, joihin myös kunnallisten ohjelmien tulisi nojautua: - osallisuus eli lapsen huomioonottaminen ja osallistumisen mahdollistaminen kunnallisessa päätöksenteossa - turvallisuus eli fyysisesti ja psyykkisesti turvallisen lapsuuden takaaminen kaikille lapsille - voimavara eli huolehtiminen siitä, että kaikilla lapsilla on henkisiä ja fyysisiä voimavaroja elämäänsä varten. Ohjelmatyö käynnistyi lasten ja nuorten hyvinvoinnin osatekijöitä kartoittavalla nelikenttäanalyysillä, mikä tehtiin (liite 2). Vakka-Suomessa käynnistyi keväällä 2002 myös alueellisen hyvinvointipoliittisen ohjelman laadinta. Alueellinen hyvinvointiohjelma keskittyy myös lapsiperheiden hyvinvointiin. Ohjelman tekemisestä vastaa Vakka-Suomen sosiaalijaosto. Laitilan lapsipoliittinen ohjelma rakentuu kolmeen osa-alueeseen, joissa tarkastellaan lasten ja nuorten hyvinvointia eri näkökulmista. Osa-alueet ovat: lasten ja nuorten hyvinvoinnin tekijät, riskitekijöiden ennaltaehkäiseminen ja vaikeissa olosuhteissa olevien lasten ja nuorten elämäntilanteiden parantaminen. Osaalueet vastaavat alueellisen hyvinvointiohjelman osa-alueita. 2. LASTEN JA NUORTEN ELÄMÄN HYVÄT ASIAT JA NIIDEN EDISTÄMINEN Lasten ja nuorten elämässä Laitilassa on moni asia kunnossa; harrastusmahdollisuuksia on paljon, peruspalvelut ovat kunnossa ja kasvuympäristönä on viihtyisä maaseutumainen ympäristö. 5
6 Hyvinvointi koostuu eri osatekijöistä, tässä käsitellään niistä, kotia ja vanhemmuutta, päivähoitoa, koulutusta, sosiaalisia suhteita, terveyttä, turvallisuutta, itsensä toteuttamista sekä luontoa ja rakennettua ympäristöä. Tavoitetilana on, että olemassa olevat hyvät asiat säilytetään ja niitä edelleen kehitetään KOTI JA VANHEMMUUS Lapsella on oikeus vanhempiinsa ja vanhempien tärkein tehtävä on taata lapsilleen kasvurauha. Vanhempia tukee tässä kasvatustehtävässä eri tahot: seurakunta, kaupungin omat peruspalvelut, terveydenhuolto ja järjestöt, isovanhemmat ja muu suku. Tavoitteet: 1. Vanhemmuuden tukeminen 2. Yhteisöllinen kasvattaminen Toimenpiteet: 1. a) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen ja kehittäminen. b) Perheiden työllisyyden ja toimeentulon turvaaminen. c) Perhekahvilatoiminnan ja avoimen päiväkotitoiminnan järjestäminen tarjoamaan vanhemmille vertaisryhmiä. d) Varvas-hankkeen (varhainen vastuunotto) käynnistäminen ja toiminnan jatkaminen hankkeen loputtua e) Kansalaisopisto järjestää kasvatusaiheisia koulutustilaisuuksia ja eri tahot julkaisevat lehtijuttuja kasvatuksesta. f) Lapsiperheiden kotipalvelu. 2. a) Yhteisten pelisääntöjen luominen (ns. Laukaan malli) ja niihin sitoutuminen kaikilla toimintatasoilla. b) Liikuntajärjestöjen ja muiden harrastusten vetäjien kouluttaminen yhteisten reilujen pelisääntöjen toteuttajiksi PÄIVÄHOITO Päivähoitotoiminta perustuu lakiin ja asetukseen lasten päivähoidosta 1973 / 36 Päivähoidon tehtäväalue on oleellinen osa lapsipoliittista ohjelmaa. Onnistunut päivähoito kattaa pedagogisen tehtävän, mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun sekä tukee 6
7 heitä kotien kasvatustehtävässä. Päivähoidolla on myös merkittävä ennaltaehkäisevä tehtävä lastensuojelutyössä. Laitilan kunnallinen päivähoito järjestetään perhepäivähoidossa, Pähkinäpensaan päiväkodissa ja ryhmäperhepäivähoitona Laineen talolla. Lisäksi Laitilassa on kaksi yksityistä perhepäivähoitajaa. Kunnallista perhepäivähoitoa toteuttaa 37 perhepäivähoitajaa, 83- paikkainen Pähkinäpensaan päiväkoti ja ryhmäperhepäiväkoti Laineen talo, johon on keskitetty vuoro-, ilta- ja viikonloppuhoito. Päivähoito on kokonaisvaltaista varhaiskasvatusta. Päivähoidossa toteutuvat sekä lapsen hoidolliset, kasvatukselliset että esiopetukselliset näkökulmat. Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevat lapset ohjataan pääsääntöisesti päiväkotiin, jossa toimii integroitu pienryhmä ja lapsella on mahdollisuus saada erityislastentarhanopettajan palveluja. Elinikäisen oppimisen ja laatutyön kehittämisen tueksi päivähoidossa aletaan laatia varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka on tavoitteellinen ja jatkuvasti elävä, muuttuva ohjekirja päivähoidon asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja henkilöstölle Tavoitteet 1. Päivähoidon monimuotoisuuden säilyttäminen 2. Päivähoitomahdollisuuksien lisääminen kylissä, mahdollisuuksien mukaan yhdistettynä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan 3. Päivähoidon edelleen kehittäminen vastaamaan perheiden muuttuvia tarpeita Toimenpiteet: 1. Kehitetään ja ylläpidetään perhepäivähoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa ja päiväkotihoitoa tasapuolisesti. 2. Kartoitetaan päivähoidon tarve haja-asutusalueilla. Samalla selvitetään perhepäivähoitajien valmius työn muutoksiin. 3. Varmistetaan riittävä henkilöstöresursointi erityispäivähoitoon. Selvitettävä yhteistyömahdollisuudet kuntien välillä. Laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma. 7
8 2.3. KOULUTUS Koulutus ja sen tuottamiseen rakennetut järjestelmät nähdään nykyisin tulevaisuutta luovina mahdollisuuksina. Koulutuksen tärkeä asema selviytymisen takaajana ja toisaalta teknologian kehittymisen ennalta-arvaamattomuus ja kiihtyvä nopeus korostavat elinikäisen oppimisen merkitystä. Siten lapsuus- ja nuoruusiän koulutusvaiheessa korostuu oppimaan oppimisen valmiuksien antaminen ja perustan rakentaminen työelämässä tapahtuvalle oppimiselle ja myöhemmille koulutuksille. Laitilassa on yhdeksän 1-6 luokkien koulua ja yksi 7-9 luokkien koulu sekä yksi erityiskoulu ja lukio, Vakka-Suomen musiikkiopisto, Innova, kansalaisopisto, Aura-Instituutti (kehitysvammaisten opetus). Esiopetusta antaa sosiaali- ja koulutoimi. Hallinnollisesti koulutoimi vastaa esiopetuksesta. Pieniä kyläkouluja on siis melko paljon. Tämä mahdollistaa mm. jossain määrin erityisoppilaiden integroinnin. Erityiskoulussa annetaan mukautettua ja dysfasiaopetusta. Harjaantumisopetuksesta on sopimus Uudenkaupungin kaupungin kanssa. Muu erityisopetus hoidetaan integroinnin ja laaja-alaisten erityisopettajien avulla. Tavoitteet: 1. Esiopetuksen piiriin 100 % ikäluokasta. 2. Opetus järjestetään oppilaslähtöisesti 3. Kuntien välinen yhteistyö Toimenpiteet: 1. Esiopetuksesta tiedottaminen vanhemmille. Seurakunnan kanssa sovitaan 6-vuotiaiden osalta toiminnan järjestämisestä. 2. a) Opetussuunnitelmat pidetään ajan tasalla. b) Kun perusopetuksen oppilasmäärä laskee alle 20 oppilaan, koulun toiminnan jatkuminen tulee viedä kunnan luottamuselinten käsittelyyn. Pyrkimyksenä on kehittää kouluverkkoa niin, että kaikki koulut ovat vähintään kolmiopettajaisia. 3. Selkeät työnjaolliset sopimukset. Yhteistyötä lisätään erityisopetuksessa, henkilöstön täydennyskoulutuksessa, oppilashuoltotyössä ja opetusjärjestelyissä. 8
9 2.4. SOSIAALISET SUHTEET Lapselle ja nuorelle on tärkeää kasvaa välittävässä yhteisössä. Ihmissuhdeverkosto luo psyykkistä hyvinvointia. Laitilassa on paljon syntyperäisiä laitilalaisia, joilla tämä verkosto on vahva. Sosiaalisten suhteiden rakentumista tukevia toimintoja ovat mm. erilaiset harrastukset, nuorisotyö, tukioppilastoiminta ja oppilashuoltotyö. Tietenkin myös peruspalvelut (koulu, päivähoito) tukevat ystävyyssuhteiden luomista. Tavoitteet: 1. Yhteisöllinen tukiverkosto laajenee koskemaan myös Laitilaan muuttaneita 2. Lasten ja nuorten keskinäistä suvaitsevuutta lisätään. Toimenpiteet: 1. Kyläyhdistykset ja vastaavat sekä kaupunki ottavat paikkakunnalle muuttaneisiin perheisiin yhteyttä. Kaupungilla on tervetuloa -paketti muuttaneille (paketissa munien lisäksi tietoa paikkakunnan palveluista). 2 a) Suvaitsevaisuuskasvatuksen lisääminen päivähoidosta kouluun. b) Nettikahvila Nuorisotalon yhteyteen. Järjestetään ja tuetaan nuorten yhteisiä tilaisuuksia, joissa nuoret voivat tavata toisiaan TERVEYS Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset keskeiset tavoitteet lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi vuoteen 2015 ovat: - Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. - Nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi, nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti. Suomalaisten pienten lasten terveydentila on kansainvälisissä vertailuissa käytetyn mittarin, imeväiskuolleisuuden, perusteella erittäin hyvä. Väestöryhmien väliset terveyserot alkavat kuitenkin 9
10 kehittyä jo lapsuudessa, koska osa lapsista joutuu kehittymään huonommissa elinolosuhteissa ja kasvuympäristössä. Tässä suhteessa päivähoidon ja koulun merkitys lapsen kehitykselle on erittäin suuri. Lasten terveyden uhkina ovat myös turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet, kuten mielenterveysongelmat ja sosiaalisen kehityksen häiriintyminen. Sosiaalisen ympäristön suuret muutokset, tiedotusvälineiden vaikutus ja yhteiskunnassa korostuva kilpailu vaikuttavat lasten psykososiaalisen pahoinvoinnin lisääntymiseen. Tavoitteet: 1. Lastenneuvolan, perheneuvolan, päivähoidon, esiopetuksen ja peruskoulun lasten terveyttä edistävää roolia kehitetään yhteistyössä vanhempien kanssa Toimenpiteet: 1. a) Käynnistetään uusien vanhempien vauvatuki. b) Terveyskasvatuksen opetussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja sitä toteutetaan TURVALLISUUS Turvallisuuden tunne koostuu monesta eri tekijästä: ihmisten keskinäisestä huolenpidosta ja tiedosta, että epäkohtiin puututaan välittömästi ja apua saa, kun sitä tarvitsee. Laitilassa lasten ja nuorten turvallisuuden kokemuksia ei ole tutkittu, mutta toisaalta päivähoidon, koulutoimen tai vapaa-aikatoimen kautta ei turvattomuuden kokemuksia ole tullut yleisesti esille. Tavoitteet: 1. Koulukiusaamisen lopettaminen 2. Vapaa-ajan turvallisuuden tukeminen 10
11 Toimenpiteet: 1. Koulun henkilökunta ja oppilaat ilmoittavat heti kiusaamistapauksesta opettajalle tai rehtorille ja kiusaamiseen puututaan välittömästi (koulutoimella on puuttumismalli kiusaamiseen). 2. a) Nuorisopoliisi näkyväksi katukuvaan. b) Kaikki nuorten tilaisuudet pidetään päihteettöminä (tarvittaessa varmistetaan alkometrillä). c) Iltapäivätoiminnan (mm. kerhojen) järjestäminen 3-9 luokkalaisille 2.7. ITSENSÄ TOTEUTTAMINEN Itsensä toteuttaminen mahdollistuu lapsella ja nuorella perheessä, vapaa-ajalla, koulussa ja päivähoidossa. Nuorilla myös kesätyöt ovat tärkeä hyvinvointia luova tekijä. Itsensä toteuttaminen on tarpeiden hierarkian yläpäässä. Perusasiat pitää olla kunnossa, että ihminen voi viettää mielekästä aikaa haluamallaan tavalla. Tällaisia mahdollistajia ovat esimerkiksi hyvät sosiaaliset suhteet, terveys, turvallinen ja terveellinen ympäristö sekä vanhempien ja muiden aikuisten tuki lapselle tai nuorelle. Myös toimeentuloturvan pitää olla sellainen, ettei jokapäiväisen leivän saaminen ole ongelma. Laitilassa lapsilla ja nuorilla on paljon erilaisia itsensä toteuttamisen areenoita kulttuurin ja urheilun parissa. Toimintaa järjestää kunta (tärkeinä toimijoina kirjasto, kansalaisopisto, musiikkiopisto), seurakunta ja järjestöt, joita ovat esimerkiksi MLL, partio, 4H, VPK, Jyske. Lapsella pitää olla mahdollisuus toimia aktiivisena osallistuvana kuntalaisena ja toteuttaa omaa erityislaatuisuuttaan. Osallisuus ja kuulluksi tuleminen luo sosiaalisia valmiuksia. Lapsen näkemysten arvostus luo pohjan itsetunnon kasvulle. Tavoitteet: 1. Osallisuuden kasvattaminen (lapsi voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin) 2. Lapsen ja nuoren kuuleminen 3. Lasten kulttuurin kehittämien 4. Lapsuuden säilyttäminen 5. Nuorten työllistymisen tukeminen osana yrittäjyyskasvatusta. 11
12 Toimenpiteet: 1. Osallistavien menetelmien kehittäminen päivähoidossa ja koulussa (esim. päivähoitolasten tutustumiskäynnit palvelusektoreihin). 2. Kuulemismenettelyn kehittäminen päivähoidossa, koulussa ja vapaa-aikatoimessa (mm. nuorisohallitus). 3. a) Kirjastoautotoiminnan turvaaminen ja uusien toimitilojen rakentaminen kirjastolle. b) Omin käsin tekemisen lisääminen erilaisten tapahtumien ja ohjatun toiminnan avulla 4. Lapsen ja nuoren ja heidän perheidensä kulttuurin huomioiminen palveluissa lapsuuden tukeminen ja mahdollistaminen vanhemmuuden tuen kautta. 5. Nuorisoverstas- ja pajakoulutoiminnan mahdollistaminen, yrittäjien tukeminen nuorten kesätyöllistymisessä kaupungin toimesta, kaupungin kesätyöpaikkojen tarjoaminen LUONTO JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Laitila on viihtyisä ja lapsiperheille sopiva maaseutumainen kaupunki, jossa on hyviä puolia kummastakin. Luonto on puhdas, ei ole saastuttavaa teollisuutta ja juomavetenä on pohjavesi. Metsiä, järviä ja soita voi hyödyntää niin leikki- ja virkistys- kuin opetuspaikkoina. Keskustan viihtyvyyttä ja turvallisuutta on parannettu huomattavasti viime vuosina. Kevyenliikenteenväylät, nopeusrajoitukset ja hidastimet on tehty turvaamaan lastenkin liikkumista. Koulurakennukset sekä tilat ja varusteet niissä ovat pääsääntöisesti asianmukaiset. Päiväkoti, nuorisotilat ja osa kouluista tarvitsevat peruskorjausta tai uudisrakentamista. Tavoitteet: 1. Luonnon ja paikallishistorian hyödyntäminen opetuksessa ja virkistyskäytössä ja sen kunnioittaminen 2. Asianmukaiset tilat päivähoitoon, koulutoimeen ja nuorisotoimeen 3. Yleiskaavassa otetaan huomioon lapset ja nuoret 4. Liikenneturvallisuuden kehittäminen 5. Omaehtoinen vastuu ympäristöstä 12
13 Toimenpiteet: 1. a) Metsä-Mörri koulutus b) Luontoretkeilyä päivähoidossa ja koulussa c) Paikallishistoriaan tutustuminen Arkeologiakeskus Untamalan ja museoiden avulla 2. a) Kappelimäen ja Pohjoiskulman koulurakennusten peruskorjaus b) Päiväkotitilojen saneeraus/uudisrakennus c) Nuorisotilojen parantaminen 3. Lasten ja nuorten tarpeiden huomioiminen kaavoituksessa ja osallistuminen kaavoitukseen 4. a) Koulukeskuksen liikennejärjestelyt toimiviksi ja turvallisiksi b) Kodjalan ja Untamalan kevyenliikenteen väylät koulujen läheisyyteen. 5. Poimi roska päivässä ajatuksen saaminen käytäntöön lasten ja nuorten toiminnassa. 3. LASTEN JA NUORTEN ELÄMÄN RISKITEKIJÖIDEN ENNALTAEHKÄISEMINEN Laitilassa on hyvinvoivien lasten ja nuorten lisäksi myös lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat erilaisia ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia palveluita. Seuraavassa on joitakin indikaattoreita, jotka kuvaavat näitä lapsia ja nuoria: - lastensuojelun avohuollon tukitoimet Laitilan sosiaalitoimessa; v alle 10 lasta v lasta v lasta Laitilassa vuonna 2003 tehdystä kouluterveystutkimuksesta (liite 4): - sosiaalinen elämä/ystävyys - vanhemmuuteen liittyvät: - vanhemmuuden puute - eivät tiedä viikonlopun viettopaikkaa - tupakointi/päihteet - opiskeluvaikeudet - ei saa apua kouluvaikeuksiin koulusta tai kotoa - lintsaus - koulukiusaaminen - toistuvia käyntejä kouluterveydenhoitajan luona - huumekokeilut - keskivaikea tai vaikea masentuneisuus. 13
14 Laitilan palvelurakenne näissä ennaltaehkäisevissä ja kuntouttavissa palveluissa on hyvä. Tällaisia palveluita ovat mm; sosiaalitoimessa perhetyö, lastensuojelutyö, erityislastentarhanopettajan palvelut ja sivistystoimessa kuraattoripalvelut, erityisnuorisotyöntekijä, erityisopetus, huumetyöryhmä sekä terveydenhuollossa perheneuvola, kouluterveydenhoito. Myös seurakunta ja järjestöistä mm. MLL tekevät ennaltaehkäisevää työtä. Laitilassa myös Nuorisoverstas toimii työllistäjänä ja nuorten elämän tukijana. Tavoitteet: 1. Yhteistyön parantaminen 2. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kehittäminen ja resurssien turvaaminen 3. Päihteiden käytön vähentäminen. Toimenpiteet: 1. a) Yhteiset koulutushankkeet. Lastensuojelutyöryhmän hyödyntäminen yhteistyökuvioissa; ryhmän laajentuminen tarvittaessa myös järjestöihin, yksittäisten asiakasasioiden lisäksi ryhmä toimii myös ennaltaehkäisevien palveluiden koordinoijana, suunnittelijana ja kehittäjänä. b) Koulujen ja oppilaitosten, sosiaali- ja terveydenhuollon, kunnan liikunta- ja nuorisotoimen sekä järjestöjen yhteistoimintaa lisätään koulutuksellisen syrjäytymisen vähentämiseksi ja terveyden lisäämiseksi. Yhteistoiminnalla pyritään lisäämään elämänhallinta- ja terveystietoutta sekä vaikuttamaan liikuntatottumuksiin. 2. a) Perhetyön resurssien lisääminen ja koulupsykologin palkkaaminen. b) Syrjäytymisuhassa olevia lapsia ja lapsiperheitä autetaan ensisijaisesti taloudellisen tuen ja psykososiaalisten palvelujen avulla. c) Nuorten tiedotus- ja neuvontapisteen perustaminen Nettikahvilan yhteyteen nuorisotalolle 3. Kehitetään yhteistyötä ja uusia toimintatapoja kunnassa eri viranomaisten, järjestöjen, koulujen, elinkeinoelämän, vanhempien ja nuorten itsensä kanssa alkoholin käytön ja huumekokeilujen vähentämiseksi. 14
15 4. VAIKEISSA OLOSUHTEISSA OLEVIEN LASTEN JA NUORTEN ELÄMÄNTILANTEIDEN PARANTAMINEN Indikaattorit: - sijoitetut lapset; v lapsi v lasta v lasta - koulusijoitukset; lv lasta lv lasta Laitilassa lastensuojelun tarve on viime vuosina kasvanut ja samoin kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat lisääntyneet. Tavoitteet: 1. Lasten ja nuorten psykiatristen ja päihdehuollon palveluiden saatavuuden parantaminen alueyhteistyön avulla. 2. Erityisjärjestelyjä vaativien lasten koulupaikkojen riittävä resursointi oppilaan tarpeista lähtien. 3. Lastensuojelutyön osaamisen kehittäminen ja muu resursointi. 4. Lasten ja nuorten tekemiin rikoksiin puuttuminen välittömästi. Toimenpiteet: 1. Perheneuvolatoiminnan takaaminen paikallisesti ja alueellisesti. Riittävä resursointi huume- ja päihderiippuvaisten nuorten (alle 18-vuotiaiden) laitoskuntoutukseen. 2. a) Yhteistyössä naapurikuntien kanssa vastavuoroisesti järjestetään opiskelupaikka lapsen tarpeista lähtien mm. koulukotisijoitukset b) Tietoa opiskelumahdollisuuksista lisätään kaikille yhteistyötahoille 3. a) Lastensuojelutyöryhmä on suunnitellun säännöllisen koulutuksen piirissä ja saa tarvittaessa työnohjausta b) Alueellinen erityislastensuojelutyöntekijän toimen jatkuminen varmistetaan projektin päättyessä 4. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen järjestäminen alueellisesti 5. a) Lasten- ja nuorten tekemien rikosten sovittelu. b) Nuorisopoliisitoiminta vakituiseksi ja näkyväksi sekä yhteistyö kuntien hallintokuntiin säännölliseksi 15
16 6. OHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Lapsipoliittisen ohjelman liitteenä on esitys tavoitteista ja toimenpiteistä, joita esitetään toteutettavaksi lapsiystävällisemmän Laitilan kehittämiseksi. Esitys on taulukkomuodossa ( liite 1). Taulukossa on myös esitetty vastuulliset tahot ohjelman toteuttajiksi sekä aikataulutus. Ohjelman toteutumista seurataan kerran valtuustokaudessa, jokaisen valtuustokauden alussa. Ohjelman päivittää koulu- ja sosiaalitoimi yhteistyössä vuosittain. Päivitys viedään koulutuslautakuntaan hyväksyttäväksi. 16
17 LAITILAN LAPSIPOLIITTISEN TYÖRYHMÄN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI LAITILASSA LIITE 1 Lasten ja nuorten elämän hyvät asiat ja niiden edistäminen TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHOT/ YHTEISTYÖTAHOT KOTI JA VANHEMMUUS RESURSSIT AIKATAULU Vanhemmuuden tukeminen Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen ja kehittäminen Perheiden työllisyyden ja toimeentulon turvaaminen Perhekahvilatoimintaa ja avoimen päiväkotitoiminnan järjestäminen tarjoamaan vanhemmille vertaisryhmiä Varvas-hankeen (varhainen puuttuminen) käynnistäminen ja toiminnan jatkaminen hankkeen loputtua Kansalaisopisto järjestää kasvatusaiheisia koulutustilaisuuksia ja eri tahot julkaisevat lehtijuttuja kasvatuksesta Lapsiperheiden kotipalvelu elinkeinotoimi MLL seurakunta hankevastaava kansalaisopisto terveystoimi MLL/sosiaalitoimi tarvittava lisäresurssi riittävä resurssi tilat yhden henkilön palkkakustannukset/projektira hoitus projektirahoitus tarvittava lisäresurssi Yhteisöllinen kasvattaminen Yhteisten pelisääntöjen luominen (ns. Laukaan malli) ja niihin sitoutuminen kaikilla toimintatasoilla. vanhempainyhdistyk set 17
18 Liikuntajärjestöjen ja muiden harrastusten vetäjien kouluttaminen yhteisten reilujen pelisääntöjen toteuttajiksi liikuntatoimi PÄIVÄHOITO Päivähoidon monimuotoisuuden säilyttäminen Kehitetään ja ylläpidetään perhepäivähoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa ja päiväkotihoitoa tasapuolisesti Päivähoitomahdollisuuksien lisääminen kylissä, mahdollisuuksien mukaan yhdistettynä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan Kartoitetaan päivähoidon tarve haja-asutusalueilla. Samalla selvitetään perhepäivähoitajien valmius työn muutoksiin Päivähoidon edelleen kehittäminen vastaamaan perheiden muuttuvia tarpeita Varmistetaan riittävä henkilöstöresursointi erityispäivähoitoon. Selvitettään yhteistyömahdollisuudet kuntien välillä. Laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma. tarvittavat 2004 KOULUTUS Esiopetuksen piiriin 100 % ikäluokasta. Esiopetuksesta tiedottaminen vanhemmille. Seurakunnan kanssa sovitaan 6-vuotiaiden osalta toiminnan järjestämisestä riittävä resurssi Opetus järjestetään oppilaslähtöisesti Opetussuunnitelmat pidetään ajantasalla. Kun perusopetuksen kaupunginhallitus/val tuusto tarvittaessa 18
19 oppilasmäärä laskee alle 20 oppilaan, koulun toiminnan jatkuminen tulee viedä kunnan luottamuselinten käsittelyyn. Pyrkimyksenä kehittää kouluverkkoa niin, että kaikki koulut ovat vähintään kolmiopettajaisia Kuntien välinen yhteistyö Selkeät työnjaolliset sopimukset. Yhteistyötä lisätään erityisopetuksessa, täydennyskoulutuksessa, oppilashuoltotyössä ja opetusjärjes-telyissä kaupunginhallitus/val tuusto seudullinen koulutusjaosto SOSIAALISET SUHTEET Yhteisöllinen tukiverkosto laajenee koskemaan myös Laitilaan muuttaneita Kylätoimikunnat ja kaupunki ottavat paikkakunnalle muuttaneisiin perheisiin yhteyttä. Kaupungilla on tervetuloapaketti muuttaneille (paketissa munien lisäksi tietoa paikkakunnan palveluista). kaupunginhallitus 2005 Lasten ja nuorten keskinäistä suvaitsevuutta lisätään Suvaitsevaisuuskasvatuksen lisääminen päivähoidosta kouluun. Nettikahvila Nuorisotalon yhteyteen. Järjestetään ja tuetaan nuorten yhteisiä tilaisuuksia, joissa nuoret voivat tavata toisiaan. nuorisotoimi n. kolmen tietokoneen hankintakustannukset 2005 TERVEYS Lastenneuvolan, perheneuvolan, päivähoidon, esiopetuksen Käynnistetään uusien vanhempien vauvatuki terveyskeskus/lasten neuvola projektirahaa
20 ja peruskoulun lasten terveyttä edistävää roolia kehitetään yhteistyössä vanhempien kanssa. Terveyskasvatuksen opetussuunnitelma pidetään ajantasalla ja sitä toteutetaan Lapselle selvä elämä- projektia jatketaan kouluilla MLL /tukioppilaat TURVALLISUUS Koulukiusaamisen lopettaminen Koulun henkilökunta ja oppilaat ilmoittavat heti kiusaamistapauksesta opettajalle tai rehtorille ja kiusaamiseen puututaan välittömästi (koulutoimella on puuttumismalli kiusaamiseen). Vapaa-ajan turvallisuuden tukeminen Nuorisopoliisi näkyvästi katukuvaan Kaikki nuorten tilaisuudet päihteettömiksi (tarvittaessa varmistetaan alkometrillä). Iltapäivätoiminnan (mm. kerhot) järjestäminen 3-9 luokkalaisille. poliisi nuorisotoimi järjestöt järjestöt, nuorisotoimen koordinoimana tarvittava lisäresurssi 2006 ITSENSÄ TOTEUTTAMINEN Osallisuuden kasvattaminen (lapsi voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin) Osallistavien menetelmien kehittäminen päivähoidossa ja koulussa (esim. päivähoitolasten tutustumiskäynnit palvelusektoreihin) Yhdistysten ja järjestöjen toiminnan jatkaminen ja edelleen kehittäminen yhdistykset ja järjestöt Lapsen ja nuoren kuuleminen Kuulemismenettelyn kehittäminen 20
21 päivähoidossa, koulussa ja vapaa-aikatoimessa (nuorisohallitus) vapaa-aikatoimi kaupunginhallitus Lasten kulttuurin kehittäminen Kirjastoautotoiminnan turvaaminen ja kirjaston uusien toimitilojen rakentaminen Omin käsin tekemisen lisääminen erilaisten tapahtumien ja ohjatun toiminnan avulla kulttuuritoimi kulttuuritoimi kansalaisopisto rakentamiskustannukset Lapsuuden säilyttäminen Lapsen ja nuoren ja heidän perheidensä kulttuurin huomioiminen palveluissa lapsuuden tukeminen ja mahdollistaminen vanhemmuuden tuen kautta terveystoimi Nuorten työllistymisen tukeminen osana yrittäjyyskasvatusta Nuorisoverstas- ja pajakoulutoiminnan mahdollistaminen sekä yrittäjien tukeminen nuorten kesätyöllistymisessä, kaupungin kesätyöpaikkojen tarjoaminen. kaupunginhallitus jonkin verran lisäresursseja LUONTO JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Luonnon ja paikallishistorian hyödyntäminen opetuksessa ja virkistyskäytössä ja sen kunnioittaminen Metsä-Mörri koulutus Luontoretkeilyä päivähoidossa ja koulussa Paikallishistoriaan tutustuminen Arkeologiakeskus Untamalan ja museoiden avulla resursit Asianmukaiset tilat päivähoitoon, koulutoimeen ja nuorisotoimeen Kappelimäen ja Pohjoiskulman koulurakennusten peruskorjaus Päiväkotitilojen saneeraus/uudis- tekninen toimi tekninen toimi saneeraus- ja investointimäärä rahojen varaa- vv v
22 rakennus Nuorisotilojen parantaminen tekninen toimi minen budjettiin v Yleiskaavassa otetaan huomioon lapset ja nuoret Lasten ja nuorten tarpeiden huomioiminen kaavoituksessa ja osallistuminen kaavoitukseen tekninen toimi Liikenneturvallisuuden kehittäminen Koulukeskuksen liikennejärjestelyt toimiviksi ja turvallisiksi Kodjalan ja Untamalan kevyenliikenteen väylät koulujen läheisyyteen. tekninen toimi tekninen toimi määrärahat varattu talousarvioon mennessä Omaehtoinen vastuu ympäristöstä Poimi roska päivässä ajatuksen saaminen käytäntöön lasten ja nuorten elämässä. nuorisotoimi Lasten ja nuorten elämän riskitekijöiden ennaltaehkäiseminen Yhteistyön parantaminen Yhteisten koulutushankkeiden järjestäminen. Lastensuojelutyöryhmän hyödyntäminen yhteistyökuvioissa; ryhmän laajentuminen tarvittaessa myös järjestöihin, yksittäisten asiakasasioiden lisäksi ryhmä toimii myös ennaltaehkäisevien palveluiden koordinoijana, suunnittelijana ja kehittäjänä Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja resurssien varmentaminen Koulujen ja oppilaitosten, sosiaalija terveydenhuollon, kunnan liikunta- ja nuorisotoimen sekä liikuntatoimi 22
23 järjestöjen yhteistoimintaa lisätään koulutuksellisen syrjäytymisen vähentämiseksi ja terveyden lisäämiseksi. Yhteistoiminnalla pyritään lisäämään elämänhallinta- ja terveystietoutta sekä vaikuttamaan liikuntatottumuksiin Perhetyön resurssien riittävyyden varmistaminen ja koulupsykologin palkkaaminen Syrjäytymisuhassa olevien lasten ja lapsiperheiden auttaminen ensisijaisesti taloudellisen tuen ja psykososiaalisten palvelujen avulla Nuorten tiedotus- ja neuvontapisteen perustaminen Nettikahvilan yhteyteen nuorisotalolle nuorisotoimi terveystoimi liikuntatoimi nuorisotoimi terveystoimi nuorisotoimi resurssien turvaaminen koulupsykologin palkkakustannukset riittävät projektiraha Päihteiden käytön vähentäminen. Kehitetään yhteistyötä ja uusia toimintatapoja kunnassa eri viranomaisten, järjestöjen, koulujen, elinkeinoelämän, vanhempien ja nuorten itsensä kanssa tupakoinnin, alkoholin käytön ja huumekokeilujen vähentämiseksi liikuntatoimi nuorisotoimi terveystoimi yrittäjät järjestöt seurakunta vanhempainyhdistykset 23
AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
Lisätiedot50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja
50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
LisätiedotVertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla
Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250
Lisätiedot50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja
50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan
LisätiedotMuonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu
LisätiedotAkaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11
Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota
LisätiedotVarhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotTulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen
TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:
LisätiedotVESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA
VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotYhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
LisätiedotSivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /
SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotHyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa
Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon
Lisätiedot50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja
50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN
1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotTukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija
Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotTUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016
TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotKELPO- muutosta kaivataan
KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan
LisätiedotPALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT
PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833
LisätiedotOpiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus
Opiskeluhuoltoryhmä Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotOPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
Lisätiedotx x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä
Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotKUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA
KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotLIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
LisätiedotLAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA
LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi
LisätiedotLänsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotMoniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry
Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita
Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY Sisältö: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointilautakunta Lautakunnan alaiset jaostot Sote-neuvottelukunta Toimialan organisoituminen Palvelualueiden toiminnot
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotNIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO
Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotRaaseporin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma: toimenpiteet
Raasepori on yksi ensimmäisistä kunnista Suomessa, jotka ovat saaneet UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. http://www.raasepori.fi/kaupunki-pahkinankuoressa/lapsiystavallinen-kunta Tavoite Toimenpide
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotTAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotAlueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi
Alueelliset nuorisotyöpäivät 17.2.2016 Monialainen yhteistyö - opetustoimi 17.2.2016 1 Monialainen yhteistyö opetustoimen näkökulmasta 1) TURVALLISUUS Ulkoinen turvallisuus Oppilaitoksen puitteet Sitoutuminen
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:
LisätiedotÄHTÄRIN KAUPUNGIN LAPSI- JA NUORISOSTRATEGIAN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2013 PÄIVITYS 2010
ÄHTÄRIN KAUPUNGIN LAPSI- JA NUORISOSTRATEGIAN KEHITTÄMISOHJELMA 2009-2013 PÄIVITYS KEHITTÄMISKOHDE TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT/ SEURANTA VASTUUTAHOT/ AIKATAULU TOTEUTUNUT 2009 Taidekasvatus
LisätiedotKuntamarkkinat 11.9.2013
Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotSIVISTYSPALVELUT. Toteutunut
SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut raittiustyö Sivistyslautakunta
LisätiedotLAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015. Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja
LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015 Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja ILTAPÄIVÄN OHJELMA Ajankohtaista Elina Anttila ja Anneli Säteri Hankkeen asiantuntija Sirkka Rousu esittelee
LisätiedotTyöpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin
Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotKuntapalvelukyselyn tulokset
Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotStrategia Koululautakunta
Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä
Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan
LisätiedotLasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?
Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten
LisätiedotPaltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta
Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN
VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina
LisätiedotKoulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut
Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta
LisätiedotLeppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto
25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotTaloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010
Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien
LisätiedotOtsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola
Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2018 Hyvinvointilautakunnan tehtävänäon vastata toimialansa palveluista kokonaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.
LisätiedotKoulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan
LisätiedotVarhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)
Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotLAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ
LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ Kohden lapsi- ja perhemyönteistä Suomea Jouni Välijärvi, professori Jyväskylän yliopisto Eteläisen Suomen LAPE-akatemia Lahti 24.5.2019 Visio: kansallinen lapsistrategia
LisätiedotKaakon kaksikko foorumi 21.5.2013
Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen
Lisätiedot