Kuntatyö. ja tuottavuus. Henkilöstön merkitys osana tuloksellista palvelujärjestelmää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntatyö. ja tuottavuus. Henkilöstön merkitys osana tuloksellista palvelujärjestelmää"

Transkriptio

1 Kuntatyö ja tuottavuus Henkilöstön merkitys osana tuloksellista palvelujärjestelmää

2

3 Kuntatyö ja tuottavuus Uudistuva kunta Uusi Kunta

4 Kuntaliitto Kuntatyö ja tuottavuus Sisällysluettelo Lukijalle Kunta-alan henkilöstö nyt ja tulevaisuudessa Henkilöstön riittävyyden turvaaminen Kaikki keinot käyttöön... 8 Osaamistarpeiden ennakoinnilla on vaikutusta... 9 Oppilaitosyhteistyötä tehtävä suunnitelmallisesti...11 Työnantajakuva vetovoimatekijänä...11 Rekrytointi on investointi...11 Ammattirakenteet ja kelpoisuusehdot murroksessa...11 Oppisopimuskoulutus työttömien rekrytoinnin kanava...11 Osatyökykyisten työpanos käyttöön...12 Työvoimaa ulkomailta Hyvällä henkilöstöjohtamisella tuloksellisuutta ja työelämän laatua...13 Tuloksellisuustyöllä työvoima riittää...13 Työn voimavaroihin kannattaa panosta...13 Työurat pitenevät hyvissä työyhteisöissä Osaamisen kehittäminen tukee työssä jatkamista Hyvä henkilöstöjohtaminen on strategista ja asiakaslähtöistä Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntakonsernissa...15 Työnantajatoiminta Tuottavuus hyvinvoinnin turvaajana Vähemmällä työntekijämäärällä enemmän aikaan Tuottavuuskäsitteet tarkastelussa Laadusta tinkiminen ei luo tehokkuutta Tuottavuus vanhustenhuollossa Uusia tuottavuusmittareita kehitteillä Esimerkki lasten päivähoidon tuloksellisuusmittarista Käsite laskennallinen lapsi Kirjoittajat: Terttu Pakarinen, Tero Tyni, Riikka-Maria Yli-Suomu Tekstin toimitus: Eeva-Kaisa Kivistö Kuvat: Futureimagebank ja Heli Sorjonen 1. painos ISBN (nid.) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2012 Paino: Kuntaliiton paino Myynti: Kuntaliiton julkaisumyynti Tilausnumero

5 Lukijalle Kuntapäättäjillä ja kuntakonsernien johdolla on haasteena tulevina vuosina palvelujen turvaaminen kuntalaisille, osaavan työvoiman saatavuus ja talouden tasapainon hallinta. Julkiset palvelut ja sen myötä myös kuntatyö ovat merkittävien muutosten edessä. Suomi ja kuntatyöntekijät ikääntyvät, kuntien menot kasvavat, kilpailu työvoimasta kiristyy ja työelämään tulee uudella tavalla ajatteleva sukupolvi. Muutokset ovat yhteiskuntapoliittisia, rakenteellisia sekä toimintatapoihin ja asenteisiin liittyviä. Kuntapalveluiden järjestäminen pohjautuu henkilöstöön, joka on osaavaa ja voi hyvin. Henkilöstön riittävyyden turvaamista voidaan tarkastella henkilöstön työssä jatkamisen ja uuden henkilöstön rekrytoinnin näkökulmasta. Tuottavuuden parantamisella saadaan myös työvoima riittämään ja kustannukset kuriin. Tässä julkaisussa kuvataan toimenpiteitä uuden henkilöstön rekrytoimiseksi, nykyisen henkilöstön työssä jatkamisen edistämiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi. Kuntaliitto Kuntatyö ja tuottavuus Julkaisu on tarkoitettu kuntien poliittisille päätöksentekijöille ja virkamiesjohdolle. Julkaisussa esitetään keinoja ja kanavia uuden henkilöstön rekrytoimiseksi, nykyisen henkilöstön työssä jatkamisen edistämiseksi sekä henkilöstöjohtamisen, tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Julkaisu on osa Suomen Kuntaliiton Uusi Kunta ohjelman Uudistuva kunta -julkaisusarjaa. Julkaisusarjan tarkoituksena on tukea elinvoimaisen kunnan ja elävän itsehallinnon toimintamalleja ja kehityspolkuja. Kuntien palvelut ja laadukas elinympäristö voidaan turvata kestävällä tavalla koko maassa käyttämällä kuntien erilaistuviin toimintaympäristöihin soveltuvia ratkaisuja ja innovaatioita. Henkilöstöasiat nousevat kuntarakenteiden ja palvelurakenteiden muutosten myötä yhdeksi kunta-alan keskeisimmäksi strategiseksi painopisteeksi. Toivomme julkaisun virittävän keskustelua kunnan henkilöstöpolitiikasta ja henkilöstöjohtamisen strategisesta merkityksestä kunnan palvelutuotannossa. Kuntapalveluiden järjestäminen pohjautuu henkilöstöön, joka on osaavaa ja voi hyvin. 5

6 Kuntaliitto Kuntatyö ja tuottavuus 6

7 1. / Kunta-alan henkilöstö 1. Kunta-alan henkilöstö nyt ja tulevaisuudessa Elinvoimaisen kunnan palvelut tuotetaan korkealla osaamisella. Työvoimavaltaisilla aloilla henkilöstö on usein tärkein organisaation resurssi. Kunta-alan henkilöstön eläköityminen, huoltosuhteen muuttuminen, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin ja näistä johtuva palvelutarpeiden kasvu sekä kuntatalouden kehitys haastavat kunnat konkreettisiin toimenpiteisiin työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke Kunta-ala tarjoaa töitä henkilölle. Kunta-alan työntekijöistä yli henkilöä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Kevan arvioiden mukaan vuosittain eläköityy noin kuntatyöntyöntekijää. Vanhuuseläkettä suurempi ongelma on ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen. Vuonna 2010 tämä aiheutti noin 440 miljoonan euron talousvaikutukset kunnallisessa eläkejärjestelmässä. Kevan mukaan jokainen uusi työkyvyttömyyseläke maksaa kunnalle noin euroa (1 000 euron eläkettä kohti) 36 kuukauden ajan. Työmarkkinoille tulee myös vähemmän ihmisiä kuin sieltä poistuu. Väestön ikääntymisen vuoksi työikäisten määrä vähenee Suomessa henkilöllä vuodessa Kuntien eläkepoistumaennuste vuosina (Keva) Tämä tarkoittaa huoltosuhteen heikkenemistä. Kun vuonna 2010 Suomessa oli 50 huollettavaa 100 työikäistä kohden, on vastaava luku vuonna 2025 lähes 70. Väestön keskittymisellä on myös suuri vaikutus henkilöstötarpeeseen. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin lisää palvelutarvetta etelässä ja suurissa kaupungeissa. Työn- Väestön ikääntymisen vuoksi työikäisten määrä vähenee Suomessa henkilöllä vuodessa. 7

8 Kuntaliitto Kuntatyö ja tuottavuus Yleinen Tekninen sosiaali Terveys Sivistys Koko ala % vakuutetuista Kunta-alan eläkepoistumaennuste ammattialoittain (Keva). Henkilöä Väestötekijöiden vaikutus sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistyspalvelujen kysyntään: lisähenkilöstön tarve (kumulatiivinen summa) vuodesta Sivistys-toimiala Terveyspalvelut Peruspalvelujen kysyntä ja kustannukset. tekijöitä tarvitaan kuitenkin myös haja-asutusalueilla ja syrjäisissä kunnissa. Vaikka asukasluku vähenee, ei se poista palveluiden tarvetta. Tekijöitä tarvitaan kaikkialla Suomessa. Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset muuttuvat ajassa. Kun yhä suurempi osuus väestöstä siirtyy niihin ikäluokkiin, jotka tarvitsevat enemmän palveluja, palvelujen kysyntä kasvaa merkittävästi. Tämä käy ilmi kuviosta Peruspalvelujen kysyntä ja kustannukset, joka on laadittu sillä oletuksella, että väestö käyttäisi tulevaisuudessa saman verran palveluja ( /ikäryhmään kuuluva asukas) kuin nyt. Asiakkaiden uusien tarpeiden lisäksi myös työntekijöiden vaatimukset työelämää kohtaan muuttuvat. Enää työ ja työpaikka eivät ole keskeisin osa ihmisen identiteettiä, vaan se rakentuu monista muistakin tekijöistä kuten työn mielekkyydestä ja vapaa-ajan toimista. Työltä vaaditaan myös aiempaa enemmän elämyksiä ja yksilöllisyyttä. Raha ei ole enää yksistään työnteon motiivi, vaan vapausasteet esimerkiksi ajankäytössä ovat merkitseviä. Myös megatrendit, trendit ja heikot signaalit antavat viitteitä henkilöstömäärän ja osaamistarpeiden muutospaineisiin. Megatrendeihin eli ennustuksiin, jotka ovat yhteiskunnassa laajasti tärkeitä, liittyy usein terveys ja hyvinvointi. Megatrendejä ovat VTT:n arvioiden mukaan muun muassa kasva- va turvallisuuden ja varmuuden kysyntä, älykkäät kaupungit ja tilat, eriarvoistuminen ja syrjäytyminen sekä ympäristöarvojen vahvistuminen. Megatrendit sysäävät liikkeelle trendejä, joita ovat esimerkiksi verkossa tapahtuva hoito, terveysmatkailu tai täsmädiagnoosit. Heikkoja signaaleja voimme kaikki aistia. Onko edessä kyllästyminen teknologiaan tai vaihtoehtolääketieteen nousu? Kaikella tällä on suuri vaikutus siihen, mitä palveluita julkisin varoin tuotetaan ja mitä työtä kunta-alalla jatkossa tehdään. 2. Henkilöstön riittävyyden turvaaminen kaikki keinot käyttöön Palvelutuotantoa ja -rakenteita uudistettaessa henkilöstöjohtaminen ja osaamisen kehittäminen ovat avainasemassa. Osaavan henkilöstön puute vaikuttaa nopeasti palveluiden 8

9 2. / Henkilöstön riittävyys Osaamistarpeiden ennakointi Kunnilla on riittävästi uudistumiskykyistä, vastuullista ja hyvinvoivaa henkilöstöä Työnantajan toimenpiteitä uuden henkilöstön rekrytoimiseksi Työnantajan toimenpiteitä nykyisen henkilöstön työssäjatkamisen edistämiseksi Suunnitelmallinen oppilaitosyhteistyö Kuntatietouden lisääminen ja työnantajakuvan parantaminen Rekrytointiprosessin kehittäminen Kelpoisuuusehtojen ja ammattirakenteiden arviointi Tuottavuuden lisääminen Oppisopimuskoulutuksen käyttö Osatyökykyisten työpanos Kansainvälinen rekrytointi Työnantajan toimenpiteitä uuden henkilöstön rekrytoimiseksi. järjestämiseen ja alan kehittämiseen. Henkilöstön riittävyyden turvaamista voidaan tarkastella henkilöstön työssä jatkamisen ja uuden henkilöstön rekrytoinnin näkökulmasta. Näiden lisäksi jokainen kuntatyönantaja joutuu lisäämään toimintansa tuottavuutta. Keinoja ja kanavia uuden henkilöstön rekrytoimiseksi on useita. Osaamistarpeiden ennakoinnilla on vaikutusta Jokaisen työnantajan on ennakoitava systemaattisesti palvelujen järjestämiseen pohjautuvia osaamistarpeita ja organisaationsa rekrytointitarpeita. Näin tuotetaan laadukkaita palveluita ja lisätään työn tuottavuutta. Ennakointitiedolla työnantaja voi vaikuttaa myös alueensa koulutuspaikkamääriin ja koulutuksen sisältöihin. Oppilaitokset ja korkeakoulut Valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset keinot vaikuttaa henkilöstön riittävyyteen on tunnistettu, mutta niiden toteuttaminen vaatii uudenlaista asennetta ja osaamista poliittisessa päätöksenteossa ja työnantajien toiminnassa. 9

10 Kuntaliitto Julkaisun otsikko 10

11 2. / Henkilöstön riittävyys tarvitsevat työelämästä tietoa, miten koulutusta tulisi kehittää. Työnantajien tulee huolehtia siitä, että koulutuspaikkoja ja sisällöltään oikeanlaista koulutusta on tarjolla riittävästi myös kunnallisen työnantajan tarpeisiin. Oppilaitosyhteistyö on osa vastuullista työnantajatoimintaa. Oppilaitosyhteistyötä tehtävä suunnitelmallisesti Työpaikkojen ja koulutuksen välinen yhteistyö on parasta rekrytointimarkkinointia tulevan työvoiman houkuttelemiseksi. Työelämäyhteistyö sekä ammatti- ja aikuisopistojen että korkeakoulujen kanssa on tärkeää. Yhteistyö tarkoittaa esimerkiksi harjoittelupaikkojen lisäämistä, opettajien työelämäosaamisen kehittämistä ja harjoitteluohjaajien valmentamista sekä innovatiivisten yhteistyömallien synnyttämistä. Yhteistyön on oltava suunnitelmallista ja se on aloitettava jo peruskoulujen kanssa. Ensimmäinen mielikuva työstä ja työelämästä syntyvät usein nuorten työelämään tutustumis- eli TET-jaksoilla. Työnantajakuva vetovoimatekijänä Kuntien haasteena on työnantaja- ja organisaatiomielikuvan rakentaminen. Työnantajakuva on se mielikuva, joka vallitsee kunnasta työpaikkana. Mielikuvat vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen työ- ja rekrytointimarkkinoilla. Työnantajakuvalla on suuri merkitys sekä uuden henkilöstön rekrytoinnissa että nykyisten työntekijöiden sitoutumisessa työnantajaansa. Kunta-alan työtehtäviä on myös markkinoitava. Kunta-alan työtehtävistä tulee kyetä antamaan selkeä ja ajantasainen kokonaiskuva, jota eivät hallitse vain muutamat ammatit. Kuntien kannattaa panostaa erityisesti laadullisiin vetovoimatekijöihin kuten kuntatyön yhteiskunnalliseen merkittävyyteen ja ihmisläheisyyteen. Niiden arvo ei ole vähentymässä tulevien sukupolvienkaan kohdalla. Rekrytointi on investointi Uuden työntekijän palkkaaminen on suuri investointi. Rekrytointiprosessit ovat yhä monimutkaisempia. Suunnitelmallisella rekrytointiprosessilla varmistetaan se, että tarve ja osaaminen kohtaavat. Toimiva rekrytointiviestintä on edellytys sille, että osaavat ja kunnasta kiinnostuneet hakijat saavat tiedon avoimista mahdollisuuksista. Viestinnällisesti tärkeitä ovat rekrytointiilmoituksen ilme ja luonne, ilmoituksen asiasisältö, ilmoitusten määrä sekä ilmestymistiheys. Työpaikkailmoitus antaa ensivaikutelman kunnasta mahdollisena työpaikkana ja viestii samalla siitä, kuinka paljon avointa työpaikkaa työnantajan silmissä arvostetaan. Ammattirakenteet ja kelpoisuusehdot murroksessa Kunta-alan työtehtävät ovat tyypillisesti tarkkaan säädeltyjä ja ammattirakenteet perinteisiä. Osaamistarpeiden muuttuessa myös ammatti- ja tehtävärakenteita ja niiden toimivuutta uusissa palvelukokonaisuuksissa on arvioitava uudelleen. Mikäli perinteiset rakenteet kaipaavat uudistusta, on asialla suora vaikutus sekä kelpoisuusehtoihin että tutkintorakenteisiin. Kelpoisuusehdot ovat osin tiukkoja, eikä niitä ole tarkistettu nykyisten tutkintojen antamien osaamistaitojen mukaisiksi. Korkea koulutustaso ei takaa henkilön sopivuutta tehtävään tai sitä, että hän pysyisi tehtävässään, mikäli koulutus ja osaaminen eivät vastaa työtehtäviä. Oppisopimuskoulutus työttömien rekrytoinnin kanava Kuntatyönantajalle oppisopimuskoulutus on mahdollisuus kehittää henkilöstön osaamista, mutta myös kouluttaa uutta henkilöstöä räätälöidysti omiin tarpeisiin. Oppisopimuskoulutus on toimiva järjestelmä esimerkiksi työttömien nuorten rekrytoimiseen. Tilastokeskuksen mu- 11

12 Kuntaliitto Kuntatyöä ja tuottavuus kaan noin kolmasosa työttömistä nuorista työnhakijoista on pelkän perusopetuksen varassa. Työelämän osaamisvaatimukset ja työn tuottavuuden kasvupaineet ovat muuttuneet siten, että ilman ammatillista koulutusta on vaikea työllistyä. Oppisopimuskoulutus toimii myös ammatillista koulutusta vailla olevien maahanmuuttajien rekrytoinnissa. Suomeen muuttaa vuosittain noin ulkomaalaista, mutta työikäisistä työllistyneitä on vain 55 %. Kunta voikin käyttää oppisopimuskoulutusta rekrytointikanavana ja hoitaa samalla myös työllisyyspolitiikkaansa. Osatyökykyisten työpanos käyttöön Potentiaalisia työntekijöitä ovat myös osatyökykyiset. Osatyökykyisten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa työelämässä. Suomalainen työkulttuuri on perustunut vahvasti 110 %:n työpanosajatteluun, eikä osatyökykyisten työpanosta ole hyödynnetty riittävästi. Työprosessien ja -olojen täytyy jatkossa mahdollistaa vajaakin työkyky. Työvoimaa ulkomailta Suomessa olevien maahanmuuttajien lisäksi työnantaja voi tehdä kansainvälistä rekrytointia itse. Koko Euroopan ikääntyessä työntekijöiden rekrytointi EU/ETA-alueen ulkopuolelta on todennäköinen vaihtoehto. Kansainvälinen rekrytointi on työlästä ja kallista, mutta tuoreimpien kokemusten perusteella kannattavaa. Kansainvälisessä rekrytoinnissa työnantajien keskinäinen yhteistyö vähentää kustannuksia ja lisää rekrytointiosaamista. Aiheesta kiinnostuneiden työnantajien kannattaa liittyä KT Kuntatyönantajien ylläpitämään kuntien kv-rekrytointiverkostoon. Kunnat ovat merkittäviä työnantajia. Noin joka viides suomalainen palkansaaja työskentelee kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Kunnanhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa myös kunnan työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta. 12

13 3. / Hyvällä johtamisella tuloksellisuutta 3. Hyvällä henkilöstöjohtamisella tuloksellisuutta ja työelämän laatua Hyvällä henkilöstöjohtamisella on ratkaiseva merkitys siihen, että kunnassa on riittävästi uudistumiskykyistä, vastuullista ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Tuloksellisuustyöllä työvoima riittää Henkilöstön riittävyyteen vaikuttaa se, kuinka tuloksellisesti palvelut on järjestetty ja millaista on henkilöstön työhyvinvointi. Kunnallisten palvelujen tuloksellisuuteen ja henkilöstön työelämän laatuun vaikutetaan hyvällä henkilöstöjohtamisella. Se on johtamista, joka koetaan johdonmukaisena ja oikeudenmukaisena työpaikoilla. Hyvä johtaminen on tavoitteellista, valmentavaa, vastuun ottavaa ja uudistavaa. Työn vaatima osaaminen sisältää sekä alan osaamisen että työprosessien hallinnan ja työyhteisötaidot. Hyvässä työyhteisössä ilmapiiri on ihmisiä ja heidän erilaisuuttaan arvostava. Tämä näkyy muun muassa eri-ikäisten johtamisessa ja työn ja muun elämän joustavassa yhteensovittamisessa. Hyvin toimivilla työpaikoilla voidaan tuottaa asiakaslähtöistä, laadukasta ja vaikuttavaa palvelua kohtuullisin kustannuksin. Hoito- ja palveluketjujen sujuvuuteen panostaminen vähentää kustannuksia, parantaa palvelun laatua ja edistää henkilöstön työhyvinvointia. Investoinnit osaamiseen, hyvinvointiin ja työyhteisöjen toimivuuteen sekä toimintatapojen muutoksiin tulevat takaisin alhaisempina sairauspoissaoloina ja vähempinä työkyvyttömyyseläkkeinä. Yhden euron panostus tuo kolme euroa takaisin. Työn voimavaroihin kannattaa panostaa Työn voimavaroihin kannattaa panostaa. Tuloksellista toimintaa rakennetaan yksilön ja työyhteisön voimavarojen käytöllä ja kehittämisellä. Tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun vaikuttavat: hyvä henkilöstöjohtaminen työn organisointi tehokkaat ja laadukkaat palvelu- ja työprosessit osaamispääoman johtaminen henkilöstön osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet työnsä kehittämiseen innovatiivisuus ja luovuus työn imu ja voimavarat. Työurat pitenevät hyvissä työyhteisöissä Työhyvinvoinnin edistäminen on entistä tärkeämpää kuntatyöpaikoilla siitäkin huolimatta, että kunnallisen henkilöstön työelämän laatu on parantunut koko 2000-luvun ajan. Henkilöstötyön ammattilaiset ja esimiehet ovat tässä tilanteessa isojen haasteiden edessä. Myös työterveyshuolto ja työsuojelu voivat omalla toiminnallaan luoda edellytyksiä työhyvinvoinnin johtamiselle. Työhyvinvoinnin kannalta kunta-alan työssä on useita voimavaroja. Mitä enemmän työssä koetaan olevan voimavaroja, sitä enemmän koetaan työn imua. Kiinnittämällä huomiota seuraaviin asioihin, voidaan Hakasen (2011) mukaan parhaiten vaikuttaa työhyvinvointiin ja työurien pituuteen: 13

14 Kuntaliitto Kuntatyöä ja tuottavuus 1. Työn ydin eli tehtävätason voimavarat Työn ja asiakastyön palkitsevuus ja palaute työstä Työn kehittävyys ja kasvumahdollisuudet 2. Työn organisointia koskevat voimavarat Työn itsenäisyys ja vaikutusmahdollisuudet Työroolien ja tavoitteiden selkeys 3. Vuorovaikutukseen ja johtamiseen liittyvät voimavarat Esimiehen ja työyhteisön tuki Arvostus ja oikeudenmukaisuus Luottamus ja yhteisöllisyys, tiimin kokema työn imu Myönteisen puheen määrä ja palaute 4. Organisatoriset voimavarat Uudistushakuinen ja hyvä ilmapiiri sekä ihmissuuntautunut kulttuuri Työn varmuus ja kannustavat palkitsemiskäytännöt Työn ja muun elämän yhteensovittaminen 5. Yksilölliset voimavarat Ammatillinen identiteetti Pystyvyys, osaaminen, sinnikkyys Organisaatiopohjainen itsetunto ja optimismi. Työnantajan toimenpiteitä uuden henkilöstön rekrytoimiseksi Työssä jatkamisen tukeminen Kunnilla on riittävästi uudistumiskykyistä, vastuullista ja hyvinvoivaa henkilöstöä Työnantajan toimenpiteitä nykyisen henkilöstön työssäjatkamisen edistämiseksi Tuottavuuden lisääminen Strateginen henkilöstöjohtaminen Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntakonsernissa Työnantajatoiminta Tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantaminen hyvän henkilöstöjohtamisen keinoin. 14

15 3. / Hyvällä johtamisella tuloksellisuutta Osaamisen kehittäminen tukee työssä jatkamista Osaamisen varmistaminen on keskeinen keino lisätä tuottavuutta, mutta myös työntekijän jaksamista ja työmotivaatiota. Osaamisen kehittäminen lähtee perehdyttämisestä ja päättyy eläkkeelle siirtyvän henkilön osaamisen siirtämiseen muille työntekijöille. Työuran aikana henkilöstön kehittymistä voidaan tukea muun muassa johtamisen ja esimiestyön kehittämisellä, henkilöstökoulutuksella (jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus) ja erilaisilla työssä oppimisen tavoilla (mentorointi, tutorointi, osaamisen jakaminen, työ- ja henkilökierto, tiimityö). Työvoimatarjonnassa on entistä enemmän myös työikäisiä, jotka ovat halukkaita tekemään työtä vain osa-aikaisesti. Esimerkiksi hyväkuntoisista eläkkeelle jääneistä moni voisi jatkaa omien halujensa ja jaksamisensa mukaan työelämässä. Heitä varten tarvitaan joustavia toimintamalleja työyhteisöihin. Pienikin eläkeläisten työpanos on merkittävä lisäresurssi työvoimana. Hyvä henkilöstöjohtaminen on strategista ja asiakaslähtöistä Strategisella henkilöstövoimavarojen johtamisella tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen määrän ja ominaisuuksien varmistamista sekä henkilöstön motivaation ja sitoutumisen ylläpitämistä. Strateginen henkilöstövoimavarojen johtaminen edellyttää, että kunnan strategiset tavoitteet ja henkilöstöä koskevat tavoitteet tehdään samanaikaisesti. Niitä myös arvioidaan samanaikaisesti toiminnan ja taloudellisten tavoitteiden kanssa. Kehittyneintä henkilöstöjohtaminen on silloin, kun henkilöstöjohto on alusta alkaen mukana tulkitsemassa toimintaympäristön muutoksia ja tuomassa henkilöstöä koskevan asiantuntemuksensa strategiatyöhön. Tällainen henkilöstöjohtaminen on ennakoivaa. Strateginen ja ennakoiva henkilöstöjohtaminen on vaikuttavinta. Henkilöstöstrategia on pitkän tähtäyksen näkemys ja suunnitelma sille, kuinka kunta aikoo huolehtia siitä, että palvelutuotantoa ja hallintoa on toteuttamassa juuri oikeanlainen joukko ihmisiä. Siinä määritellään henkilöstövoimavaroja koskevat määrälliset ja rakenteelliset sekä osaamiseen ja hyvinvointiin liittyvät tavoitteet. Siinä myös päätetään, millä keinoilla ja millä aikataululla tavoitteet aiotaan saavuttaa. Henkilöstöjohtamisen keskeisiä käytäntöjä ovat palkitseminen, henkilöstön rekrytointi, valinta, perehdyttäminen, osaamisen kehittäminen, urasuunnittelu ja työsuorituksen arviointi sekä työelämäsuhteiden hoitaminen. Yhteistoiminta henkilöstön edustajien kanssa sekä henkilöstön osallistuminen ovat muutoksen johtamisen avaimia. Henkilöstöhallinto painottuu siihen, että palkat pitää maksaa oikein ja hallinnolliset asiat sujuvat. KT Kuntatyönantajien koordinoima henkilöstöjohtamisen HR-verkosto tarjoaa kuntien henkilöstöjohtajille ja -asiantuntijoille mahdollisuuden vertaistukeen ja henkilöstötyön kehittämiseen. Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntakonsernissa Kuntien ja kuntakonsernien johdolla on haasteena kehittää konsernijohtamista myös henkilöstövoimavarojen hallinnan näkökulmasta. Muutostilanteissa henkilöstövoimavarojen hallinta vain korostuu. Henkilöstöjohdon strategisen roolin avulla voidaan kehittää työnantajatoimintaa ja henkilöstöpolitiikkaa palvelemaan paremmin toiminnan tavoitteita niin asiakkaiden, kuntalaisten kuin toiminnan tuloksellisuudenkin näkökulmasta. Konserniohjauksen periaatteet, konsernihallinnon tehtävät ja vastuut sekä strategiat on päivitettävä myös henkilöstövoimavarojen näkökulmasta. Konsernijohdon ja henkilöstöjohdon on määriteltävä, missä, miten ja kuka asettaa hen- 15

16 Kuntaliitto Julkaisun otsikko 16

17 3. / Hyvällä johtamisella tuloksellisuutta Henkilöstöjohtamisen kehitysvaiheet 4. Ennakoiva henkilöstöjohtaminen 3. Starateginen henkilöstöjohtaminen 2. Henkilöstökäytännöt 1. Henkilöstöhallinto Henkilöstöjohtamisen kehitysvaiheet (Ulrich 2012). kilöstövoimavaroja koskevat tavoitteet ja tekee päätökset. Kuntakonsernin henkilöstövoimavarojen hallinnan malli on syytä kuvata ja luoda hallinnalle seuranta- ja arviointikäytännöt. Konserniohjeiden ja kuntien henkilöstöstrategioiden ja -ohjelmien välistä yhteyttä on selkiinnytettävä. Konsernin henkilöstökertomus tukee konsernijohdon työskentelyä. (Salomaa 2012.) Työnantajatoiminta Työnantajatoiminnan idea on pidettävä Salomaan (2012) mukaan kirkkaana monimutkaistuvissa kuntakonserneissa ja palvelujen moninaistuessa. Keskeiset päätökset tehdään yleensä kunnanhallituksessa. Henkilöstövoimavarojen hallintaa selkiinnyttävät ne vastuut ja tehtävät, jotka on kuvattu hyvässä henkilöstöjohtamis- ja hallintotavassa. Kunta- ja henkilöstöstrategioissa määritellään työnantajatahto eli ne periaatteet, joilla kunta ylläpitää, kehittää ja uusintaa henkilöstövoimavarojaan. Kunnissa tarvitaan työnantajaryhmiä, joissa voidaan määritellä työnantajatoimintaa ja -politiikkaa. Henkilöstöjohdon tehtävänä on tehdä työnantajatoimintaa ja henkilöstöpolitiikkaa näkyväksi. Työnantajakuvan parantaminen on keskeinen osa työnantajatoimintaa. Työnantajan on ratkaistava, miten hyvä ja vastuullinen työnantajatoiminta varmistetaan nopeasti muuttuvassa kunnan konserniympäristössä. 17

18 Kuntaliitto Kuntatyö ja tuottavuus 4. Tuottavuus hyvinvoinnin turvaajana Tuottavuus osana tuloksellisuutta on edellytys henkilöstön riittävyydelle ja palveluiden uudistamiselle. Työn tuottavuutta voidaan lisätä ihmisten osaamisen kehittämisellä ja sen paremmalla hyödyntämisellä sekä työpaikkojen jatkuvalla kehittämisellä. Hyvin toimivat työpaikat kehittävät uusia työtapoja ja luovat uutta työtä. Samalla vanhat rakenteet ja vähemmän tehokkaat työn tekemisen tavat väistyvät. Panostaminen korkean osaamisen rekrytointiin ja työhyvinvointiin vaativat rinnalleen tuottavuuden lisäämistä. Kun väestö ikääntyy, työvoiman tarjonta vähenee ja kilpailu lisääntyy, tarvitaan keinoja tuottavuuskasvun vauhdittamiseksi. Tuottavuuden parantamisella turvataan palvelujen saatavuutta ja lievitetään kuntien menojen kasvuvauhtia. Tuottavuuden parantaminen voidaankin siten nähdä yhtenä keinona kuntien hyvinvoinnin turvaamiseen. Peruspalveluohjelman mukaan koko kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate heikkeni vuonna Ennakoitua heikomman kehityksen taustalla oli erityisesti menojen ennustettua nopeampi kasvu. Saman ohjelman mukaisesti kuntatalouden ennustetaan heikkenevän myös vuosina Tuottavuuden parantaminen on yksi ratkaisu niin sanotun kestävyysvajeen ratkaisussa. Tuottavuus on siksi tärkeä osa kuntien toiminnan ja talouden johtamista. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että jos hyvinvointipalvelujen tuottavuus paranisi 0,25 prosenttiyksikköä vuodessa, tämä pienentäisi kestävyysvajetta noin yhden prosenttiyksikön. Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden kasvu olisi tärkeää myös siitä näkökulmasta, että työvoimaa riittäisi mahdollisimman paljon myös kansantalouden muille aloille. Jos tuottavuuden lisäksi myös vaikuttavuus paranisi esimerkiksi terveys- tai koulutuspalveluissa, aikaisempaa parempi terveys ja koulutus Kestävyysvajeella tarkoitetaan sitä euromäärää tai suhteellista osuutta esimerkiksi BKT:sta, minkä verran veroja pitäisi nostaa ja/tai menoja sopeuttaa, jotta saadaan talous neutraalille uralle, kun otetaan huomioon mm. velkaantuminen (korkomenot), väestötekijöiden vaikutus, tuottavuusnousu ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. 18

19 4. / Tuottavuus hyvinvoinnin turvaajana edistäisivät asiakkaiden hyvinvoinnin lisäksi muuta taloudellista toimeliaisuutta. Vaikuttavuuden paranemisella on myös laajempi merkitys. Kun esimerkiksi terveyspalvelujen vaikuttavuus on hyvä, asiakkaat palaavat nopeammin työelämään, mikä edistää muuta taloudellista toimeliaisuutta. Samoin laadukkaat koulutuspalvelut ja hyvin koulutetut ihmiset edistävät tulevaisuuden yhteiskunnan rakentumista. Vähemmällä työntekijämäärällä enemmän aikaan Tuottavuuden parantamiseen liittyy erityisesti kasvavan hoito- ja hoivapalvelujen kysynnän myötä tulevaisuuden työvoiman tarjonnan väheneminen ja pula resursseista. Kun työllisiä on tulevaisuudessa nykyistä vähemmän, täytyisi vähemmällä työntekijämäärällä saada aikaan nykyistä enemmän. Haasteeseen on mahdollista vastata toimintatapoja kehittämällä ja teknologiaa paremmin hyödyntämällä. Myös tuotannon mittakaavaedut ja rinnakkaistuotannon edut mahdollistavat toiminnan tehostumisen ja sitä kautta tuottavuuden parantamisen, vaikkakaan työvoimavaltaisissa kuntapalveluissa suuruuden ekonomia ei toimi yhtä hyvin kuin esimerkiksi teollisessa tuotannossa. Suuruuden ekonomialla tarkoitetaan sitä, että isompi yksikkö tuottaa mahdollisesti samat palvelut yksikkökustannukseltaan edullisemmin kuin pienempi yksikkö. Kuntakoko ei Työnantajan toimenpiteitä uuden henkilöstön rekrytoimiseksi Kunnilla on riittävästi uudistumiskykyistä, vastuullista ja hyvinvoivaa henkilöstöä Työnantajan toimenpiteitä nykyisen henkilöstön työssäjatkamisen edistämiseksi Työn tuottavuuden lisääminen Tuottavuuden lisääminen Tegnologian hyödyntäminen Tuottavuuden lisäämisen keinot. 19

20 Kuntaliitto Kuntatyöä ja tuottavuus Tuottavuuskäsitteet tarkastelussa On taloudellisuutta, tehokkuutta, tuottavuutta ja laadukkuutta. Tuottavuuskäsitteet ovat kohtuullisen vaikeita ja niitä käytetään monesti väärissä yhteyksissä. Tämän vuoksi on tarpeen käsitellä tuottavuuteen liittyvät käsitteet. Tuloksellisuus: tuottavuuden ja tehokkuuden yläkäsite. Hyvä tuloksellisuus syntyy, kun tuotetaan alhaisilla kustannuksilla sellaisia palveluja, jotka vaikuttavat asiakkaaseen halutulla tavalla. Palvelutuotanto on tuolloin myös sopivan laadukasta. Palvelutuotanto on laadukasta ja tuloksellista myös tarpeiden näkökulmasta, kun vaikuttavat palvelut suunnataan niitä eniten tarvitseville. Tuottavuus: yksinkertaistaen tuottavuudella tarkoitetaan sitä, miten paljon tuotosta tietyllä määrällä tuotannontekijöitä saadaan aikaiseksi. Julkisella sektorilla tuottavuutta joudutaan usein mittaamaan deflatoidun suoritekustannuksen avulla, joskus myös aikaansaadun arvonlisäyksen avulla Tuotannontekijöitä, joita tuottavuusmittauksen yhteydessä myös resursseiksi tai panoksiksi kutsutaan, ovat työvoima, pääoma, materiaalit ja myös aineeton pääoma. Tuotoksia ovat aikaansaadut suoritteet ja tuotteet mukaan lukien suoritteiden ja tuotteiden aikaan saamat positiiviset muutokset. Tehokkuus: kuinka tuottavia olemme suhteessa johonkin vertailukohteeseen Taloudellisuus: suorite- tai tuotekustannus, jota tarvitaan esimerkiksi ostopalvelun ja oman tuotannon edullisuusvertailussa Laatu voidaan jakaa ainakin kolmeen eri osatekijään panosten tai tuotannontekijöiden laadulla tarkoitetaan niiden ominaisuuksia ja sopivuutta tuotannossa prosessin laatuun liittyvät johtaminen ja tuotannon organisointi siten, että asiakas kokee prosessin sujuvana tuotosten laatu palvelutuotannossa tarkoittaa sitä että tuotanto vaikuttaa asiakkaisiin toivotusti Vaikuttavuus: tavoitellut positiiviset vaikutukset asiakkaassa. Toisinaan vaikuttavuutta tarkastellaan myös asetettujen tavoitteiden ja onnistumisen suhteena Hyvinvointituottavuus: vaikuttavuuden suhde panoksiin, katso esimerkki vanhustenhuollon tuottavuusmittarista jäljempänä. 20

Kuntatyö. ja tuottavuus. Henkilöstön merkitys osana tuloksellista palvelujärjestelmää

Kuntatyö. ja tuottavuus. Henkilöstön merkitys osana tuloksellista palvelujärjestelmää Kuntatyö ja tuottavuus Henkilöstön merkitys osana tuloksellista palvelujärjestelmää Uudistuva kunta -sarja Julkaisusarjan tarkoituksena on tukea elinvoi maisen kunnan ja elävän itsehallinnon toimintamalleja

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Strateginen hyvinvoinnin johtaminen tukee kuntia muuttuvassa maailmassa. Terttu Pakarinen

Strateginen hyvinvoinnin johtaminen tukee kuntia muuttuvassa maailmassa. Terttu Pakarinen Strateginen hyvinvoinnin johtaminen tukee kuntia muuttuvassa maailmassa Ihmiskuva on johtajan ajattelun perusta (Ollila 2010) Mitä nopeammin otamme käyttöön ihmistä koskevan uuden tiedon, sitä nopeammin

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

kuka tuottaa ja mistä työvoima - kunta-alan työvoimatilanne Neuvottelupäällikkö Jorma Palola KT Kuntatyönantajat

kuka tuottaa ja mistä työvoima - kunta-alan työvoimatilanne Neuvottelupäällikkö Jorma Palola KT Kuntatyönantajat Sosiaalipalvelujen tuottaminen kuka tuottaa ja mistä työvoima - kunta-alan työvoimatilanne til Neuvottelupäällikkö Jorma Palola KT Kuntatyönantajat Kunta ala tänään Palkansaajat eri työmarkkinasektoreilla

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Tuloksellisuustyö kunnissa -20 suurimman kaupungin tilanne. Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen seminaari 19.10.2011

Tuloksellisuustyö kunnissa -20 suurimman kaupungin tilanne. Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen seminaari 19.10.2011 Tuloksellisuustyö kunnissa -20 suurimman kaupungin tilanne Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen seminaari 19.10.2011 Kunta-alan tuloksellisuustyö - järjestöjen yhteistyön lisäksi tuottavuustyö

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020

Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kannuksen kaupungin henkilöstöpoliittinen ohjelma vuosille 2015-2020 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Henkilöstöpoliittinen ohjelma 2015 2020 1 Sisällysluettelo 1 Mikä on henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Työnohjaus osana ikäjohtamista. Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö

Työnohjaus osana ikäjohtamista. Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö Työnohjaus osana ikäjohtamista Taisto Hakala Viestintäpäällikkö & Ikääntyvän operatiivisen henkilöstön toimenpideohjelman projektipäällikkö Helsingin ikähanke 4-vuotinen kehittämisohjelma 2011-2014 Tavoitteena

Lisätiedot

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Sisäisen toimivuuden perusulottuvuudet Palvelutyytyväisyys Sisäinen toimivuus Työelämän laatu

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus Ammatilliset opettajapäivät 16.-17.9.2011, Vierumäki Kehittämispäällikkö Riikka-Maria Yli-Suomu Puheenvuoron sisältö Tulevaisuuden osaamistarpeista

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa. 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa 1.3.2011-31.12.2013 Projektipäällikkö Raija Keuro Projektikoordinaattori Leena Lehtinen Henkilöstövoimavarojen kehittäminen - osaamisalueen toiminta KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina HR-verkoston ideatyöpaja 2/2013 15.10.2013 henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Espoon kaupunki HR -historiaa Suomessa 1950-luvulle saakka työsuhdeasioita, rekrytointi-

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Tuottavuus ja tuloksellisuustyö kunnissa 20 suurimman kaupungin tuottavuusyhteistyön tuloksia

Tuottavuus ja tuloksellisuustyö kunnissa 20 suurimman kaupungin tuottavuusyhteistyön tuloksia Tuottavuus ja tuloksellisuustyö kunnissa 20 suurimman kaupungin tuottavuusyhteistyön tuloksia Kauko Aronen Kunta-alan pääsopijajärjestöjen tuloksellisuuskampanjan seminaari 3.5.2012 Kunta-alan tuloksellisuustyö

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa 5.11.2012Tero Tyni, erityisasiantuntija, sosiaali-ja terveystoimi Tero.Tyni@kuntaliitto.fi 09 771 2246 Sisältö: Tuotteistaminen Mitä

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

HR-verkosto toimii. Terttu Pakarinen, KT

HR-verkosto toimii. Terttu Pakarinen, KT HR-verkosto toimii Terttu Pakarinen, KT Tärkeitä muutostekijöitä, HR-barometri, Viitala 2011 Y-sukupolvi Iäkkäiden ihmisten lisääntyminen työpaikoilla Jatkuvien muutosten virta ei hidastu Tulosodotukset

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Tuulia Paane-Tiainen 2015 Henkilöstö- ja opetuspalvelut Osaamisen kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Käsitemäärittelyä Strateginen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot