Kuntatyö. ja tuottavuus. Henkilöstön merkitys osana tuloksellista palvelujärjestelmää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntatyö. ja tuottavuus. Henkilöstön merkitys osana tuloksellista palvelujärjestelmää"

Transkriptio

1 Kuntatyö ja tuottavuus Henkilöstön merkitys osana tuloksellista palvelujärjestelmää

2

3 Kuntatyö ja tuottavuus Uudistuva kunta Uusi Kunta

4 Kuntaliitto Kuntatyö ja tuottavuus Sisällysluettelo Lukijalle Kunta-alan henkilöstö nyt ja tulevaisuudessa Henkilöstön riittävyyden turvaaminen Kaikki keinot käyttöön... 8 Osaamistarpeiden ennakoinnilla on vaikutusta... 9 Oppilaitosyhteistyötä tehtävä suunnitelmallisesti...11 Työnantajakuva vetovoimatekijänä...11 Rekrytointi on investointi...11 Ammattirakenteet ja kelpoisuusehdot murroksessa...11 Oppisopimuskoulutus työttömien rekrytoinnin kanava...11 Osatyökykyisten työpanos käyttöön...12 Työvoimaa ulkomailta Hyvällä henkilöstöjohtamisella tuloksellisuutta ja työelämän laatua...13 Tuloksellisuustyöllä työvoima riittää...13 Työn voimavaroihin kannattaa panosta...13 Työurat pitenevät hyvissä työyhteisöissä Osaamisen kehittäminen tukee työssä jatkamista Hyvä henkilöstöjohtaminen on strategista ja asiakaslähtöistä Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntakonsernissa...15 Työnantajatoiminta Tuottavuus hyvinvoinnin turvaajana Vähemmällä työntekijämäärällä enemmän aikaan Tuottavuuskäsitteet tarkastelussa Laadusta tinkiminen ei luo tehokkuutta Tuottavuus vanhustenhuollossa Uusia tuottavuusmittareita kehitteillä Esimerkki lasten päivähoidon tuloksellisuusmittarista Käsite laskennallinen lapsi Kirjoittajat: Terttu Pakarinen, Tero Tyni, Riikka-Maria Yli-Suomu Tekstin toimitus: Eeva-Kaisa Kivistö Kuvat: Futureimagebank ja Heli Sorjonen 1. painos ISBN (nid.) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2012 Paino: Kuntaliiton paino Myynti: Kuntaliiton julkaisumyynti Tilausnumero

5 Lukijalle Kuntapäättäjillä ja kuntakonsernien johdolla on haasteena tulevina vuosina palvelujen turvaaminen kuntalaisille, osaavan työvoiman saatavuus ja talouden tasapainon hallinta. Julkiset palvelut ja sen myötä myös kuntatyö ovat merkittävien muutosten edessä. Suomi ja kuntatyöntekijät ikääntyvät, kuntien menot kasvavat, kilpailu työvoimasta kiristyy ja työelämään tulee uudella tavalla ajatteleva sukupolvi. Muutokset ovat yhteiskuntapoliittisia, rakenteellisia sekä toimintatapoihin ja asenteisiin liittyviä. Kuntapalveluiden järjestäminen pohjautuu henkilöstöön, joka on osaavaa ja voi hyvin. Henkilöstön riittävyyden turvaamista voidaan tarkastella henkilöstön työssä jatkamisen ja uuden henkilöstön rekrytoinnin näkökulmasta. Tuottavuuden parantamisella saadaan myös työvoima riittämään ja kustannukset kuriin. Tässä julkaisussa kuvataan toimenpiteitä uuden henkilöstön rekrytoimiseksi, nykyisen henkilöstön työssä jatkamisen edistämiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi. Kuntaliitto Kuntatyö ja tuottavuus Julkaisu on tarkoitettu kuntien poliittisille päätöksentekijöille ja virkamiesjohdolle. Julkaisussa esitetään keinoja ja kanavia uuden henkilöstön rekrytoimiseksi, nykyisen henkilöstön työssä jatkamisen edistämiseksi sekä henkilöstöjohtamisen, tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Julkaisu on osa Suomen Kuntaliiton Uusi Kunta ohjelman Uudistuva kunta -julkaisusarjaa. Julkaisusarjan tarkoituksena on tukea elinvoimaisen kunnan ja elävän itsehallinnon toimintamalleja ja kehityspolkuja. Kuntien palvelut ja laadukas elinympäristö voidaan turvata kestävällä tavalla koko maassa käyttämällä kuntien erilaistuviin toimintaympäristöihin soveltuvia ratkaisuja ja innovaatioita. Henkilöstöasiat nousevat kuntarakenteiden ja palvelurakenteiden muutosten myötä yhdeksi kunta-alan keskeisimmäksi strategiseksi painopisteeksi. Toivomme julkaisun virittävän keskustelua kunnan henkilöstöpolitiikasta ja henkilöstöjohtamisen strategisesta merkityksestä kunnan palvelutuotannossa. Kuntapalveluiden järjestäminen pohjautuu henkilöstöön, joka on osaavaa ja voi hyvin. 5

6 Kuntaliitto Kuntatyö ja tuottavuus 6

7 1. / Kunta-alan henkilöstö 1. Kunta-alan henkilöstö nyt ja tulevaisuudessa Elinvoimaisen kunnan palvelut tuotetaan korkealla osaamisella. Työvoimavaltaisilla aloilla henkilöstö on usein tärkein organisaation resurssi. Kunta-alan henkilöstön eläköityminen, huoltosuhteen muuttuminen, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin ja näistä johtuva palvelutarpeiden kasvu sekä kuntatalouden kehitys haastavat kunnat konkreettisiin toimenpiteisiin työvoiman saatavuuden turvaamiseksi Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke Kunta-ala tarjoaa töitä henkilölle. Kunta-alan työntekijöistä yli henkilöä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Kevan arvioiden mukaan vuosittain eläköityy noin kuntatyöntyöntekijää. Vanhuuseläkettä suurempi ongelma on ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen. Vuonna 2010 tämä aiheutti noin 440 miljoonan euron talousvaikutukset kunnallisessa eläkejärjestelmässä. Kevan mukaan jokainen uusi työkyvyttömyyseläke maksaa kunnalle noin euroa (1 000 euron eläkettä kohti) 36 kuukauden ajan. Työmarkkinoille tulee myös vähemmän ihmisiä kuin sieltä poistuu. Väestön ikääntymisen vuoksi työikäisten määrä vähenee Suomessa henkilöllä vuodessa Kuntien eläkepoistumaennuste vuosina (Keva) Tämä tarkoittaa huoltosuhteen heikkenemistä. Kun vuonna 2010 Suomessa oli 50 huollettavaa 100 työikäistä kohden, on vastaava luku vuonna 2025 lähes 70. Väestön keskittymisellä on myös suuri vaikutus henkilöstötarpeeseen. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin lisää palvelutarvetta etelässä ja suurissa kaupungeissa. Työn- Väestön ikääntymisen vuoksi työikäisten määrä vähenee Suomessa henkilöllä vuodessa. 7

8 Kuntaliitto Kuntatyö ja tuottavuus Yleinen Tekninen sosiaali Terveys Sivistys Koko ala % vakuutetuista Kunta-alan eläkepoistumaennuste ammattialoittain (Keva). Henkilöä Väestötekijöiden vaikutus sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistyspalvelujen kysyntään: lisähenkilöstön tarve (kumulatiivinen summa) vuodesta Sivistys-toimiala Terveyspalvelut Peruspalvelujen kysyntä ja kustannukset. tekijöitä tarvitaan kuitenkin myös haja-asutusalueilla ja syrjäisissä kunnissa. Vaikka asukasluku vähenee, ei se poista palveluiden tarvetta. Tekijöitä tarvitaan kaikkialla Suomessa. Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset muuttuvat ajassa. Kun yhä suurempi osuus väestöstä siirtyy niihin ikäluokkiin, jotka tarvitsevat enemmän palveluja, palvelujen kysyntä kasvaa merkittävästi. Tämä käy ilmi kuviosta Peruspalvelujen kysyntä ja kustannukset, joka on laadittu sillä oletuksella, että väestö käyttäisi tulevaisuudessa saman verran palveluja ( /ikäryhmään kuuluva asukas) kuin nyt. Asiakkaiden uusien tarpeiden lisäksi myös työntekijöiden vaatimukset työelämää kohtaan muuttuvat. Enää työ ja työpaikka eivät ole keskeisin osa ihmisen identiteettiä, vaan se rakentuu monista muistakin tekijöistä kuten työn mielekkyydestä ja vapaa-ajan toimista. Työltä vaaditaan myös aiempaa enemmän elämyksiä ja yksilöllisyyttä. Raha ei ole enää yksistään työnteon motiivi, vaan vapausasteet esimerkiksi ajankäytössä ovat merkitseviä. Myös megatrendit, trendit ja heikot signaalit antavat viitteitä henkilöstömäärän ja osaamistarpeiden muutospaineisiin. Megatrendeihin eli ennustuksiin, jotka ovat yhteiskunnassa laajasti tärkeitä, liittyy usein terveys ja hyvinvointi. Megatrendejä ovat VTT:n arvioiden mukaan muun muassa kasva- va turvallisuuden ja varmuuden kysyntä, älykkäät kaupungit ja tilat, eriarvoistuminen ja syrjäytyminen sekä ympäristöarvojen vahvistuminen. Megatrendit sysäävät liikkeelle trendejä, joita ovat esimerkiksi verkossa tapahtuva hoito, terveysmatkailu tai täsmädiagnoosit. Heikkoja signaaleja voimme kaikki aistia. Onko edessä kyllästyminen teknologiaan tai vaihtoehtolääketieteen nousu? Kaikella tällä on suuri vaikutus siihen, mitä palveluita julkisin varoin tuotetaan ja mitä työtä kunta-alalla jatkossa tehdään. 2. Henkilöstön riittävyyden turvaaminen kaikki keinot käyttöön Palvelutuotantoa ja -rakenteita uudistettaessa henkilöstöjohtaminen ja osaamisen kehittäminen ovat avainasemassa. Osaavan henkilöstön puute vaikuttaa nopeasti palveluiden 8

9 2. / Henkilöstön riittävyys Osaamistarpeiden ennakointi Kunnilla on riittävästi uudistumiskykyistä, vastuullista ja hyvinvoivaa henkilöstöä Työnantajan toimenpiteitä uuden henkilöstön rekrytoimiseksi Työnantajan toimenpiteitä nykyisen henkilöstön työssäjatkamisen edistämiseksi Suunnitelmallinen oppilaitosyhteistyö Kuntatietouden lisääminen ja työnantajakuvan parantaminen Rekrytointiprosessin kehittäminen Kelpoisuuusehtojen ja ammattirakenteiden arviointi Tuottavuuden lisääminen Oppisopimuskoulutuksen käyttö Osatyökykyisten työpanos Kansainvälinen rekrytointi Työnantajan toimenpiteitä uuden henkilöstön rekrytoimiseksi. järjestämiseen ja alan kehittämiseen. Henkilöstön riittävyyden turvaamista voidaan tarkastella henkilöstön työssä jatkamisen ja uuden henkilöstön rekrytoinnin näkökulmasta. Näiden lisäksi jokainen kuntatyönantaja joutuu lisäämään toimintansa tuottavuutta. Keinoja ja kanavia uuden henkilöstön rekrytoimiseksi on useita. Osaamistarpeiden ennakoinnilla on vaikutusta Jokaisen työnantajan on ennakoitava systemaattisesti palvelujen järjestämiseen pohjautuvia osaamistarpeita ja organisaationsa rekrytointitarpeita. Näin tuotetaan laadukkaita palveluita ja lisätään työn tuottavuutta. Ennakointitiedolla työnantaja voi vaikuttaa myös alueensa koulutuspaikkamääriin ja koulutuksen sisältöihin. Oppilaitokset ja korkeakoulut Valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset keinot vaikuttaa henkilöstön riittävyyteen on tunnistettu, mutta niiden toteuttaminen vaatii uudenlaista asennetta ja osaamista poliittisessa päätöksenteossa ja työnantajien toiminnassa. 9

10 Kuntaliitto Julkaisun otsikko 10

11 2. / Henkilöstön riittävyys tarvitsevat työelämästä tietoa, miten koulutusta tulisi kehittää. Työnantajien tulee huolehtia siitä, että koulutuspaikkoja ja sisällöltään oikeanlaista koulutusta on tarjolla riittävästi myös kunnallisen työnantajan tarpeisiin. Oppilaitosyhteistyö on osa vastuullista työnantajatoimintaa. Oppilaitosyhteistyötä tehtävä suunnitelmallisesti Työpaikkojen ja koulutuksen välinen yhteistyö on parasta rekrytointimarkkinointia tulevan työvoiman houkuttelemiseksi. Työelämäyhteistyö sekä ammatti- ja aikuisopistojen että korkeakoulujen kanssa on tärkeää. Yhteistyö tarkoittaa esimerkiksi harjoittelupaikkojen lisäämistä, opettajien työelämäosaamisen kehittämistä ja harjoitteluohjaajien valmentamista sekä innovatiivisten yhteistyömallien synnyttämistä. Yhteistyön on oltava suunnitelmallista ja se on aloitettava jo peruskoulujen kanssa. Ensimmäinen mielikuva työstä ja työelämästä syntyvät usein nuorten työelämään tutustumis- eli TET-jaksoilla. Työnantajakuva vetovoimatekijänä Kuntien haasteena on työnantaja- ja organisaatiomielikuvan rakentaminen. Työnantajakuva on se mielikuva, joka vallitsee kunnasta työpaikkana. Mielikuvat vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen työ- ja rekrytointimarkkinoilla. Työnantajakuvalla on suuri merkitys sekä uuden henkilöstön rekrytoinnissa että nykyisten työntekijöiden sitoutumisessa työnantajaansa. Kunta-alan työtehtäviä on myös markkinoitava. Kunta-alan työtehtävistä tulee kyetä antamaan selkeä ja ajantasainen kokonaiskuva, jota eivät hallitse vain muutamat ammatit. Kuntien kannattaa panostaa erityisesti laadullisiin vetovoimatekijöihin kuten kuntatyön yhteiskunnalliseen merkittävyyteen ja ihmisläheisyyteen. Niiden arvo ei ole vähentymässä tulevien sukupolvienkaan kohdalla. Rekrytointi on investointi Uuden työntekijän palkkaaminen on suuri investointi. Rekrytointiprosessit ovat yhä monimutkaisempia. Suunnitelmallisella rekrytointiprosessilla varmistetaan se, että tarve ja osaaminen kohtaavat. Toimiva rekrytointiviestintä on edellytys sille, että osaavat ja kunnasta kiinnostuneet hakijat saavat tiedon avoimista mahdollisuuksista. Viestinnällisesti tärkeitä ovat rekrytointiilmoituksen ilme ja luonne, ilmoituksen asiasisältö, ilmoitusten määrä sekä ilmestymistiheys. Työpaikkailmoitus antaa ensivaikutelman kunnasta mahdollisena työpaikkana ja viestii samalla siitä, kuinka paljon avointa työpaikkaa työnantajan silmissä arvostetaan. Ammattirakenteet ja kelpoisuusehdot murroksessa Kunta-alan työtehtävät ovat tyypillisesti tarkkaan säädeltyjä ja ammattirakenteet perinteisiä. Osaamistarpeiden muuttuessa myös ammatti- ja tehtävärakenteita ja niiden toimivuutta uusissa palvelukokonaisuuksissa on arvioitava uudelleen. Mikäli perinteiset rakenteet kaipaavat uudistusta, on asialla suora vaikutus sekä kelpoisuusehtoihin että tutkintorakenteisiin. Kelpoisuusehdot ovat osin tiukkoja, eikä niitä ole tarkistettu nykyisten tutkintojen antamien osaamistaitojen mukaisiksi. Korkea koulutustaso ei takaa henkilön sopivuutta tehtävään tai sitä, että hän pysyisi tehtävässään, mikäli koulutus ja osaaminen eivät vastaa työtehtäviä. Oppisopimuskoulutus työttömien rekrytoinnin kanava Kuntatyönantajalle oppisopimuskoulutus on mahdollisuus kehittää henkilöstön osaamista, mutta myös kouluttaa uutta henkilöstöä räätälöidysti omiin tarpeisiin. Oppisopimuskoulutus on toimiva järjestelmä esimerkiksi työttömien nuorten rekrytoimiseen. Tilastokeskuksen mu- 11

12 Kuntaliitto Kuntatyöä ja tuottavuus kaan noin kolmasosa työttömistä nuorista työnhakijoista on pelkän perusopetuksen varassa. Työelämän osaamisvaatimukset ja työn tuottavuuden kasvupaineet ovat muuttuneet siten, että ilman ammatillista koulutusta on vaikea työllistyä. Oppisopimuskoulutus toimii myös ammatillista koulutusta vailla olevien maahanmuuttajien rekrytoinnissa. Suomeen muuttaa vuosittain noin ulkomaalaista, mutta työikäisistä työllistyneitä on vain 55 %. Kunta voikin käyttää oppisopimuskoulutusta rekrytointikanavana ja hoitaa samalla myös työllisyyspolitiikkaansa. Osatyökykyisten työpanos käyttöön Potentiaalisia työntekijöitä ovat myös osatyökykyiset. Osatyökykyisten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa työelämässä. Suomalainen työkulttuuri on perustunut vahvasti 110 %:n työpanosajatteluun, eikä osatyökykyisten työpanosta ole hyödynnetty riittävästi. Työprosessien ja -olojen täytyy jatkossa mahdollistaa vajaakin työkyky. Työvoimaa ulkomailta Suomessa olevien maahanmuuttajien lisäksi työnantaja voi tehdä kansainvälistä rekrytointia itse. Koko Euroopan ikääntyessä työntekijöiden rekrytointi EU/ETA-alueen ulkopuolelta on todennäköinen vaihtoehto. Kansainvälinen rekrytointi on työlästä ja kallista, mutta tuoreimpien kokemusten perusteella kannattavaa. Kansainvälisessä rekrytoinnissa työnantajien keskinäinen yhteistyö vähentää kustannuksia ja lisää rekrytointiosaamista. Aiheesta kiinnostuneiden työnantajien kannattaa liittyä KT Kuntatyönantajien ylläpitämään kuntien kv-rekrytointiverkostoon. Kunnat ovat merkittäviä työnantajia. Noin joka viides suomalainen palkansaaja työskentelee kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Kunnanhallitus edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa myös kunnan työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta. 12

13 3. / Hyvällä johtamisella tuloksellisuutta 3. Hyvällä henkilöstöjohtamisella tuloksellisuutta ja työelämän laatua Hyvällä henkilöstöjohtamisella on ratkaiseva merkitys siihen, että kunnassa on riittävästi uudistumiskykyistä, vastuullista ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Tuloksellisuustyöllä työvoima riittää Henkilöstön riittävyyteen vaikuttaa se, kuinka tuloksellisesti palvelut on järjestetty ja millaista on henkilöstön työhyvinvointi. Kunnallisten palvelujen tuloksellisuuteen ja henkilöstön työelämän laatuun vaikutetaan hyvällä henkilöstöjohtamisella. Se on johtamista, joka koetaan johdonmukaisena ja oikeudenmukaisena työpaikoilla. Hyvä johtaminen on tavoitteellista, valmentavaa, vastuun ottavaa ja uudistavaa. Työn vaatima osaaminen sisältää sekä alan osaamisen että työprosessien hallinnan ja työyhteisötaidot. Hyvässä työyhteisössä ilmapiiri on ihmisiä ja heidän erilaisuuttaan arvostava. Tämä näkyy muun muassa eri-ikäisten johtamisessa ja työn ja muun elämän joustavassa yhteensovittamisessa. Hyvin toimivilla työpaikoilla voidaan tuottaa asiakaslähtöistä, laadukasta ja vaikuttavaa palvelua kohtuullisin kustannuksin. Hoito- ja palveluketjujen sujuvuuteen panostaminen vähentää kustannuksia, parantaa palvelun laatua ja edistää henkilöstön työhyvinvointia. Investoinnit osaamiseen, hyvinvointiin ja työyhteisöjen toimivuuteen sekä toimintatapojen muutoksiin tulevat takaisin alhaisempina sairauspoissaoloina ja vähempinä työkyvyttömyyseläkkeinä. Yhden euron panostus tuo kolme euroa takaisin. Työn voimavaroihin kannattaa panostaa Työn voimavaroihin kannattaa panostaa. Tuloksellista toimintaa rakennetaan yksilön ja työyhteisön voimavarojen käytöllä ja kehittämisellä. Tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun vaikuttavat: hyvä henkilöstöjohtaminen työn organisointi tehokkaat ja laadukkaat palvelu- ja työprosessit osaamispääoman johtaminen henkilöstön osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet työnsä kehittämiseen innovatiivisuus ja luovuus työn imu ja voimavarat. Työurat pitenevät hyvissä työyhteisöissä Työhyvinvoinnin edistäminen on entistä tärkeämpää kuntatyöpaikoilla siitäkin huolimatta, että kunnallisen henkilöstön työelämän laatu on parantunut koko 2000-luvun ajan. Henkilöstötyön ammattilaiset ja esimiehet ovat tässä tilanteessa isojen haasteiden edessä. Myös työterveyshuolto ja työsuojelu voivat omalla toiminnallaan luoda edellytyksiä työhyvinvoinnin johtamiselle. Työhyvinvoinnin kannalta kunta-alan työssä on useita voimavaroja. Mitä enemmän työssä koetaan olevan voimavaroja, sitä enemmän koetaan työn imua. Kiinnittämällä huomiota seuraaviin asioihin, voidaan Hakasen (2011) mukaan parhaiten vaikuttaa työhyvinvointiin ja työurien pituuteen: 13

14 Kuntaliitto Kuntatyöä ja tuottavuus 1. Työn ydin eli tehtävätason voimavarat Työn ja asiakastyön palkitsevuus ja palaute työstä Työn kehittävyys ja kasvumahdollisuudet 2. Työn organisointia koskevat voimavarat Työn itsenäisyys ja vaikutusmahdollisuudet Työroolien ja tavoitteiden selkeys 3. Vuorovaikutukseen ja johtamiseen liittyvät voimavarat Esimiehen ja työyhteisön tuki Arvostus ja oikeudenmukaisuus Luottamus ja yhteisöllisyys, tiimin kokema työn imu Myönteisen puheen määrä ja palaute 4. Organisatoriset voimavarat Uudistushakuinen ja hyvä ilmapiiri sekä ihmissuuntautunut kulttuuri Työn varmuus ja kannustavat palkitsemiskäytännöt Työn ja muun elämän yhteensovittaminen 5. Yksilölliset voimavarat Ammatillinen identiteetti Pystyvyys, osaaminen, sinnikkyys Organisaatiopohjainen itsetunto ja optimismi. Työnantajan toimenpiteitä uuden henkilöstön rekrytoimiseksi Työssä jatkamisen tukeminen Kunnilla on riittävästi uudistumiskykyistä, vastuullista ja hyvinvoivaa henkilöstöä Työnantajan toimenpiteitä nykyisen henkilöstön työssäjatkamisen edistämiseksi Tuottavuuden lisääminen Strateginen henkilöstöjohtaminen Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntakonsernissa Työnantajatoiminta Tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantaminen hyvän henkilöstöjohtamisen keinoin. 14

15 3. / Hyvällä johtamisella tuloksellisuutta Osaamisen kehittäminen tukee työssä jatkamista Osaamisen varmistaminen on keskeinen keino lisätä tuottavuutta, mutta myös työntekijän jaksamista ja työmotivaatiota. Osaamisen kehittäminen lähtee perehdyttämisestä ja päättyy eläkkeelle siirtyvän henkilön osaamisen siirtämiseen muille työntekijöille. Työuran aikana henkilöstön kehittymistä voidaan tukea muun muassa johtamisen ja esimiestyön kehittämisellä, henkilöstökoulutuksella (jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus) ja erilaisilla työssä oppimisen tavoilla (mentorointi, tutorointi, osaamisen jakaminen, työ- ja henkilökierto, tiimityö). Työvoimatarjonnassa on entistä enemmän myös työikäisiä, jotka ovat halukkaita tekemään työtä vain osa-aikaisesti. Esimerkiksi hyväkuntoisista eläkkeelle jääneistä moni voisi jatkaa omien halujensa ja jaksamisensa mukaan työelämässä. Heitä varten tarvitaan joustavia toimintamalleja työyhteisöihin. Pienikin eläkeläisten työpanos on merkittävä lisäresurssi työvoimana. Hyvä henkilöstöjohtaminen on strategista ja asiakaslähtöistä Strategisella henkilöstövoimavarojen johtamisella tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen määrän ja ominaisuuksien varmistamista sekä henkilöstön motivaation ja sitoutumisen ylläpitämistä. Strateginen henkilöstövoimavarojen johtaminen edellyttää, että kunnan strategiset tavoitteet ja henkilöstöä koskevat tavoitteet tehdään samanaikaisesti. Niitä myös arvioidaan samanaikaisesti toiminnan ja taloudellisten tavoitteiden kanssa. Kehittyneintä henkilöstöjohtaminen on silloin, kun henkilöstöjohto on alusta alkaen mukana tulkitsemassa toimintaympäristön muutoksia ja tuomassa henkilöstöä koskevan asiantuntemuksensa strategiatyöhön. Tällainen henkilöstöjohtaminen on ennakoivaa. Strateginen ja ennakoiva henkilöstöjohtaminen on vaikuttavinta. Henkilöstöstrategia on pitkän tähtäyksen näkemys ja suunnitelma sille, kuinka kunta aikoo huolehtia siitä, että palvelutuotantoa ja hallintoa on toteuttamassa juuri oikeanlainen joukko ihmisiä. Siinä määritellään henkilöstövoimavaroja koskevat määrälliset ja rakenteelliset sekä osaamiseen ja hyvinvointiin liittyvät tavoitteet. Siinä myös päätetään, millä keinoilla ja millä aikataululla tavoitteet aiotaan saavuttaa. Henkilöstöjohtamisen keskeisiä käytäntöjä ovat palkitseminen, henkilöstön rekrytointi, valinta, perehdyttäminen, osaamisen kehittäminen, urasuunnittelu ja työsuorituksen arviointi sekä työelämäsuhteiden hoitaminen. Yhteistoiminta henkilöstön edustajien kanssa sekä henkilöstön osallistuminen ovat muutoksen johtamisen avaimia. Henkilöstöhallinto painottuu siihen, että palkat pitää maksaa oikein ja hallinnolliset asiat sujuvat. KT Kuntatyönantajien koordinoima henkilöstöjohtamisen HR-verkosto tarjoaa kuntien henkilöstöjohtajille ja -asiantuntijoille mahdollisuuden vertaistukeen ja henkilöstötyön kehittämiseen. Henkilöstövoimavarojen hallinta kuntakonsernissa Kuntien ja kuntakonsernien johdolla on haasteena kehittää konsernijohtamista myös henkilöstövoimavarojen hallinnan näkökulmasta. Muutostilanteissa henkilöstövoimavarojen hallinta vain korostuu. Henkilöstöjohdon strategisen roolin avulla voidaan kehittää työnantajatoimintaa ja henkilöstöpolitiikkaa palvelemaan paremmin toiminnan tavoitteita niin asiakkaiden, kuntalaisten kuin toiminnan tuloksellisuudenkin näkökulmasta. Konserniohjauksen periaatteet, konsernihallinnon tehtävät ja vastuut sekä strategiat on päivitettävä myös henkilöstövoimavarojen näkökulmasta. Konsernijohdon ja henkilöstöjohdon on määriteltävä, missä, miten ja kuka asettaa hen- 15

16 Kuntaliitto Julkaisun otsikko 16

17 3. / Hyvällä johtamisella tuloksellisuutta Henkilöstöjohtamisen kehitysvaiheet 4. Ennakoiva henkilöstöjohtaminen 3. Starateginen henkilöstöjohtaminen 2. Henkilöstökäytännöt 1. Henkilöstöhallinto Henkilöstöjohtamisen kehitysvaiheet (Ulrich 2012). kilöstövoimavaroja koskevat tavoitteet ja tekee päätökset. Kuntakonsernin henkilöstövoimavarojen hallinnan malli on syytä kuvata ja luoda hallinnalle seuranta- ja arviointikäytännöt. Konserniohjeiden ja kuntien henkilöstöstrategioiden ja -ohjelmien välistä yhteyttä on selkiinnytettävä. Konsernin henkilöstökertomus tukee konsernijohdon työskentelyä. (Salomaa 2012.) Työnantajatoiminta Työnantajatoiminnan idea on pidettävä Salomaan (2012) mukaan kirkkaana monimutkaistuvissa kuntakonserneissa ja palvelujen moninaistuessa. Keskeiset päätökset tehdään yleensä kunnanhallituksessa. Henkilöstövoimavarojen hallintaa selkiinnyttävät ne vastuut ja tehtävät, jotka on kuvattu hyvässä henkilöstöjohtamis- ja hallintotavassa. Kunta- ja henkilöstöstrategioissa määritellään työnantajatahto eli ne periaatteet, joilla kunta ylläpitää, kehittää ja uusintaa henkilöstövoimavarojaan. Kunnissa tarvitaan työnantajaryhmiä, joissa voidaan määritellä työnantajatoimintaa ja -politiikkaa. Henkilöstöjohdon tehtävänä on tehdä työnantajatoimintaa ja henkilöstöpolitiikkaa näkyväksi. Työnantajakuvan parantaminen on keskeinen osa työnantajatoimintaa. Työnantajan on ratkaistava, miten hyvä ja vastuullinen työnantajatoiminta varmistetaan nopeasti muuttuvassa kunnan konserniympäristössä. 17

18 Kuntaliitto Kuntatyö ja tuottavuus 4. Tuottavuus hyvinvoinnin turvaajana Tuottavuus osana tuloksellisuutta on edellytys henkilöstön riittävyydelle ja palveluiden uudistamiselle. Työn tuottavuutta voidaan lisätä ihmisten osaamisen kehittämisellä ja sen paremmalla hyödyntämisellä sekä työpaikkojen jatkuvalla kehittämisellä. Hyvin toimivat työpaikat kehittävät uusia työtapoja ja luovat uutta työtä. Samalla vanhat rakenteet ja vähemmän tehokkaat työn tekemisen tavat väistyvät. Panostaminen korkean osaamisen rekrytointiin ja työhyvinvointiin vaativat rinnalleen tuottavuuden lisäämistä. Kun väestö ikääntyy, työvoiman tarjonta vähenee ja kilpailu lisääntyy, tarvitaan keinoja tuottavuuskasvun vauhdittamiseksi. Tuottavuuden parantamisella turvataan palvelujen saatavuutta ja lievitetään kuntien menojen kasvuvauhtia. Tuottavuuden parantaminen voidaankin siten nähdä yhtenä keinona kuntien hyvinvoinnin turvaamiseen. Peruspalveluohjelman mukaan koko kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate heikkeni vuonna Ennakoitua heikomman kehityksen taustalla oli erityisesti menojen ennustettua nopeampi kasvu. Saman ohjelman mukaisesti kuntatalouden ennustetaan heikkenevän myös vuosina Tuottavuuden parantaminen on yksi ratkaisu niin sanotun kestävyysvajeen ratkaisussa. Tuottavuus on siksi tärkeä osa kuntien toiminnan ja talouden johtamista. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että jos hyvinvointipalvelujen tuottavuus paranisi 0,25 prosenttiyksikköä vuodessa, tämä pienentäisi kestävyysvajetta noin yhden prosenttiyksikön. Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden kasvu olisi tärkeää myös siitä näkökulmasta, että työvoimaa riittäisi mahdollisimman paljon myös kansantalouden muille aloille. Jos tuottavuuden lisäksi myös vaikuttavuus paranisi esimerkiksi terveys- tai koulutuspalveluissa, aikaisempaa parempi terveys ja koulutus Kestävyysvajeella tarkoitetaan sitä euromäärää tai suhteellista osuutta esimerkiksi BKT:sta, minkä verran veroja pitäisi nostaa ja/tai menoja sopeuttaa, jotta saadaan talous neutraalille uralle, kun otetaan huomioon mm. velkaantuminen (korkomenot), väestötekijöiden vaikutus, tuottavuusnousu ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. 18

19 4. / Tuottavuus hyvinvoinnin turvaajana edistäisivät asiakkaiden hyvinvoinnin lisäksi muuta taloudellista toimeliaisuutta. Vaikuttavuuden paranemisella on myös laajempi merkitys. Kun esimerkiksi terveyspalvelujen vaikuttavuus on hyvä, asiakkaat palaavat nopeammin työelämään, mikä edistää muuta taloudellista toimeliaisuutta. Samoin laadukkaat koulutuspalvelut ja hyvin koulutetut ihmiset edistävät tulevaisuuden yhteiskunnan rakentumista. Vähemmällä työntekijämäärällä enemmän aikaan Tuottavuuden parantamiseen liittyy erityisesti kasvavan hoito- ja hoivapalvelujen kysynnän myötä tulevaisuuden työvoiman tarjonnan väheneminen ja pula resursseista. Kun työllisiä on tulevaisuudessa nykyistä vähemmän, täytyisi vähemmällä työntekijämäärällä saada aikaan nykyistä enemmän. Haasteeseen on mahdollista vastata toimintatapoja kehittämällä ja teknologiaa paremmin hyödyntämällä. Myös tuotannon mittakaavaedut ja rinnakkaistuotannon edut mahdollistavat toiminnan tehostumisen ja sitä kautta tuottavuuden parantamisen, vaikkakaan työvoimavaltaisissa kuntapalveluissa suuruuden ekonomia ei toimi yhtä hyvin kuin esimerkiksi teollisessa tuotannossa. Suuruuden ekonomialla tarkoitetaan sitä, että isompi yksikkö tuottaa mahdollisesti samat palvelut yksikkökustannukseltaan edullisemmin kuin pienempi yksikkö. Kuntakoko ei Työnantajan toimenpiteitä uuden henkilöstön rekrytoimiseksi Kunnilla on riittävästi uudistumiskykyistä, vastuullista ja hyvinvoivaa henkilöstöä Työnantajan toimenpiteitä nykyisen henkilöstön työssäjatkamisen edistämiseksi Työn tuottavuuden lisääminen Tuottavuuden lisääminen Tegnologian hyödyntäminen Tuottavuuden lisäämisen keinot. 19

20 Kuntaliitto Kuntatyöä ja tuottavuus Tuottavuuskäsitteet tarkastelussa On taloudellisuutta, tehokkuutta, tuottavuutta ja laadukkuutta. Tuottavuuskäsitteet ovat kohtuullisen vaikeita ja niitä käytetään monesti väärissä yhteyksissä. Tämän vuoksi on tarpeen käsitellä tuottavuuteen liittyvät käsitteet. Tuloksellisuus: tuottavuuden ja tehokkuuden yläkäsite. Hyvä tuloksellisuus syntyy, kun tuotetaan alhaisilla kustannuksilla sellaisia palveluja, jotka vaikuttavat asiakkaaseen halutulla tavalla. Palvelutuotanto on tuolloin myös sopivan laadukasta. Palvelutuotanto on laadukasta ja tuloksellista myös tarpeiden näkökulmasta, kun vaikuttavat palvelut suunnataan niitä eniten tarvitseville. Tuottavuus: yksinkertaistaen tuottavuudella tarkoitetaan sitä, miten paljon tuotosta tietyllä määrällä tuotannontekijöitä saadaan aikaiseksi. Julkisella sektorilla tuottavuutta joudutaan usein mittaamaan deflatoidun suoritekustannuksen avulla, joskus myös aikaansaadun arvonlisäyksen avulla Tuotannontekijöitä, joita tuottavuusmittauksen yhteydessä myös resursseiksi tai panoksiksi kutsutaan, ovat työvoima, pääoma, materiaalit ja myös aineeton pääoma. Tuotoksia ovat aikaansaadut suoritteet ja tuotteet mukaan lukien suoritteiden ja tuotteiden aikaan saamat positiiviset muutokset. Tehokkuus: kuinka tuottavia olemme suhteessa johonkin vertailukohteeseen Taloudellisuus: suorite- tai tuotekustannus, jota tarvitaan esimerkiksi ostopalvelun ja oman tuotannon edullisuusvertailussa Laatu voidaan jakaa ainakin kolmeen eri osatekijään panosten tai tuotannontekijöiden laadulla tarkoitetaan niiden ominaisuuksia ja sopivuutta tuotannossa prosessin laatuun liittyvät johtaminen ja tuotannon organisointi siten, että asiakas kokee prosessin sujuvana tuotosten laatu palvelutuotannossa tarkoittaa sitä että tuotanto vaikuttaa asiakkaisiin toivotusti Vaikuttavuus: tavoitellut positiiviset vaikutukset asiakkaassa. Toisinaan vaikuttavuutta tarkastellaan myös asetettujen tavoitteiden ja onnistumisen suhteena Hyvinvointituottavuus: vaikuttavuuden suhde panoksiin, katso esimerkki vanhustenhuollon tuottavuusmittarista jäljempänä. 20

Kuntatyö. ja tuottavuus. Henkilöstön merkitys osana tuloksellista palvelujärjestelmää

Kuntatyö. ja tuottavuus. Henkilöstön merkitys osana tuloksellista palvelujärjestelmää Kuntatyö ja tuottavuus Henkilöstön merkitys osana tuloksellista palvelujärjestelmää Uudistuva kunta -sarja Julkaisusarjan tarkoituksena on tukea elinvoi maisen kunnan ja elävän itsehallinnon toimintamalleja

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8.

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8. Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus Tuloksellisuuskampanjan Kuntatalo 17.8. Kestävyysvajeesta Kestävyysvaje vs. julkisen talouden alijäämä?» Alijäämä = euromäärä tai BKT osuus, jota

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta alan tuloksellisuuskampanja 2011 2014 Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito ja hoiva) Työvoiman tarjonta

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Tuottavuuden ja tuloksellisuuden mittaaminen. Kauko Aronen

Tuottavuuden ja tuloksellisuuden mittaaminen. Kauko Aronen Tuottavuuden ja tuloksellisuuden mittaaminen Kauko Aronen 4.6.2013 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden a sosiaalipalveluiden kokonaistuottavuuden kehitys vuosina 2002 2011

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON

TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON TUOTTEISTUKSELLA JA TULOKSELLISUUDEN MITTAAMISELLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA PALVELUTUOTANTOON Kuntapalvelut puntarissa laadulla vaikuttavuutta? Porin yliopistokeskus 21.10.2010 Tero Erityisasiantuntija (kuntatalous)

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Hyvä maine ja osaamisen johtaminen muuttuvassa työelämässä -seminaari Anneli Karhula, SVP HR, Metsä Group 17.5.2016 Tuotteemme tulevat metsästä Me

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Uusi sairaala -hanke 1.4.2011; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteet ja keskeiset lähivuosien

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Työvoimapolitiikan uusi suunta

Työvoimapolitiikan uusi suunta Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Kuntasektorin valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden toteutuminen Hannele Savioja

Kuntasektorin valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden toteutuminen Hannele Savioja Kuntasektorin valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden toteutuminen 12.6.2014 Hannele Savioja Valtakunnallisten tavoitteiden asettaminen 20 suurimman kaupungin työ: kuntien, ministeriöiden, THL:n, VATT,

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot