Valtuustoaloite Alangon hankesuunnitelman hylkäämisestä ja uuden hinnaltaan toteuttamiskelpoisen hankesuunnitelman laatimisesta

Transkriptio

1 Puheenjohtajiston työryhmä Kaupunginhallitus Valtuustoaloite Alangon hankesuunnitelman hylkäämisestä ja uuden hinnaltaan toteuttamiskelpoisen hankesuunnitelman laatimisesta 393/ /2014 Pjst Valmistelijat: Sivistysjohtaja Mika Kamunen, puh , tekninen joh ta ja Ahti Latvala, puh , rakennuspäällikkö Rami Luo ma- Nir va, puh , suunnittelija Riina Rintamäki, puh Kaupunginvaltuutettu Panu Lahdensuo on jättänyt valtuus ton kokouksessa valtuustoaloitteen, joka kuuluu seuraavasti: "Kaikki valtuutetut kannattavat itsenäistä Lapuaa. Mutta mikäli La pua haluaa pysyä itsenäisenä kaupunkina myös tulevaisuudessa, kaupun gin talous pitää olla kunnossa. Valitettavasti Lapuan kaupungin taloudellinen tilanne on romahtanut muu ta man viime vuoden aikana, eikä valoa paljonkaan ole nä ky vissä. Tuntuu käsittämättömältä, että siitä huolimatta ollaan edelleen vie mäs sä eteenpäin historiamme kalleinta yli 20 miljoonan euron me ga luo kan koulukeskushanketta. Perusteena pidetään synergialla saa ta via kustannussäästöjä. Nämä synergiaedut ovat hyvin las kennal li sia ja sämät säästöt saadaan myös aikaiseksi esittelemälläni huo mat ta vas ti edullisemmilla investoinneilla. Koulujen ja päiväkotien tilakysymykset on kuitenkin saatava kun toon. Esitänkin, että hieno, mutta rahatilanteeseemme nähden epä rea lis tinen Alangon hankesuunnitelma hylätään ja laaditaan uusi, hin naltaan toteuttamiskelpoinen hankesuunnitelma. Filosofiani läh tee siitä, että jos on jotain vastaan, niin pitää pystyä itse esittämään pe rus tel tu parempi vaihtoehto. Esitän uuden hankesuunnitelman run gok si seuraavaa: Lukio rakennetaan ammattioppilaitoksen viereen, kuten yrit tä jä jär jestö kin esitti kannanotossaan. Synergiaa, jolla säästetään kuluja löy tyy valtavasti mm. yhteiset liikuntasali, ruokala, auditorio, pihaalu eet, henkilökunnan tilat, mahdollisesti yhteisiä opettajia, kak soistut kin to jne. Nykyaikainen toisen asteen kampusalue voisi hou ku tel la tu le vai suu des sa opiskelijoita myös lukioon Lapuan rajojen ul ko puolel ta kin. Toteutus kesäkuu 2015-elokuu 2016, hinta noin 2,5 milj. Ritamäki-Liuhtari alueen 0-4 luokkalaiset lapset ohjataan pe rus korjat tuun ja laajennettuun nykyaikaiseen Ritamäen kouluun. Ri ta vuoren alue on selkeä kaupungin kasvusuunta ja varmasti tonttien

2 myyn tiin vaikuttaa nykyaikaisen koulun läheisyys. Synergiaa ja säästö jä löytyy aivan samoin kuin esitetyssä Alangon koulussa eli opet tajien määrä tarve vähenee, kun sama ikäluokka on yhdessä kou lus sa. Toteutus kesäkuu 2016-elokuu 2017, hinta noin 4,2 milj. (Väis tö ti loina vapautuneet lukion tilat). Sen jälkeen lukio puretaan ja siihen kaavoi te taan kerrostalotontteja, joilla saadaan myyntituloja kau pun gin kassaan. Alueen 5-6 luokkalaiset sijoitetaan juuri remontoituun Paukun kouluun tai vaihtoehtoisesti Ritamäen laajennuksesta teh dään vähän suunniteltua isompi ja Paukun koulu otetaan siinä ta pauk sessa päiväkoti/eskari käyttöön. Päiväkoti saneerataan kaupungin omistuksessa ja lähes tyhjillään ole vaan ns. työterveystaloon. Toteutus syksy 2015, hinta noin 0,5 milj. Lisäksi käytetään yksityisiä palveluntarjoajia ja kaavoitetaan uusi tontti päiväkodin tarpeisiin Ritavuori viitosalueelle ja/tai Ritamäen kou lun läheisyyteen. Keskuskeittiötä laajennetaan ja uudistetaan tarvittavilta osin ny kyises sä paikassa. Toteutus kesä 2015,hinta noin 0,2 milj. Hautasen erityiskoulu, jonka on tarkoitus siirtyä vuoden vaihteessa vä li ai kai ses ti uuteen Alanurmon kouluun, voivat mielestäni jäädä pysy väs ti osaksi Alanurmon koulua. Ei ole järkevää vaihdella eri tyis lasten ympäristöä turhan takia ja tilaa Alanurmossa on riittävästi. Alangon alue, mihin koulua on alustavasti suunniteltu, on si jain niltaan loistava paikka erikokoisille liiketonteille. Näistä on huutava pu la La pual la. Tähän reilun 10 hehtaarin alalle sopii noin lii ke tont tia autokorjaamoista isoja tiloja vaativiin myymälöihin. Lisäksi alu eel le sopii 5-6 rivitalotonttia metsän reuna-alueille. Tonttien myn ti tu lo on noin 1,0 milj. Alueelle sijoittuvat liikkeet synnyttäisivät noin uutta työpaikkaa. Yhteenvetona voin todeta, että reilun 20 milj. sijaan reilun 7 milj. inves toin neil la saavutetaan kaikille ihan vastaavat nykyaikaiset tilat ja myös ne paljon mainostetut synergiasta saatavat kustannussäästöt. Li säk si suurena etuna on se, että tällaiseen pilkottuun, pienemmistä ura kois ta koostuvaan rakentamiseen, on myös paikallisilla yrittäjillä mah dol li suu det päästä osalliseksi. Merkittävänä asiana on myös uusien työpaikkojen syntyminen ja tonttien myyntituloista saatava tu lora hoi tus. Lisäksi vaadin tässä aloitteessa esittämäni hankesuunnitelman ja vie lä voimassa olevan hankesuunnitelman välillä tehtävän vertaileva pai kal li nen yritysvaikutustenarviointi. Kuten monissa juhlapuheissa on luvattu, että se tehdään aina, kun kysymyksessä on vähäkin isom pi hanke."

3 Kaupunginvaltuusto päätti ( 5 ) kokouksessaan pyytää val tuus to aloit tees ta sivistyslautakunnan, teknisen lautakunnan ja talous joh ta jan lausunnot. Lisäksi elinkeinotoimenjohtaja valmistelee yh des sä Lapuan Yrittäjät ry:n kanssa yritysvaikutusten arvioinnin. Esityslistan liitteenä on teknisen lautakunnan lausunto ja yri tys vai kutus ten arviointi. Sivistyslautakunnan ja talousjohtajan lausunnot eivät vie lä ole käytettävissä. 2.1) Lukio rakennetaan ammattioppilaitoksen viereen. To teu tus on 6/2015-8/2016 ja hinta noin 2,5 M. Sy ner gia etui na tutkitaan mm. yh tei nen liikuntasali, ruokala, au di to rio, piha-alueet ja hen ki lö kun nan ti lat. Lisäksi tut ki taan mahdollisuus yhteisiin opettajiin, kak sois tut kintoon jne. Tekla: Kohta 2.1) Uuden lukion rakentaminen ammattioppilaitoksen vie reen vaa tii yksityiskohtaisesta sijainnista ja laajuudesta riippuen ase ma kaa van muuttamista kaavatievarausten muu tos ten ja ra kennus oi keu den noston vuoksi. Uudisrakennuksen alustava hinta voidaan ar vioi da /hm 2 tasolla sen jälkeen, kun laajuustiedot on rat kais tu. Aloitteessa mainittu 2,5 M vastaa noin hm 2 suu ruista uudisrakentamista. Suunnitteluun on varattava noin 6-8 kk mark kina ti lan tees ta riip puen. Rakentamisaika on noin 14 kk. 2.1.) Lukion sijoittumista ammattioppilaitoksen viereen/yhteyteen on sel vi tet ty syksyn 2014 aikana. Selvityksestä on erillinen liite 1 vaih toeh toi neen. Rakennuskustannukset Lukion sijoittumiselle Kiviristin alu eel le vaihtelevat 4,4-5,98 M :n välille riippuen uu dis ra ken ta misen ja vanhan rakennuksen tilojen hyödyntämismäärästä. Kun to tut kimuk sen valmistuttua kustannusarvio tarkentuu. Todettakoon, että Sedun ilmoituksen mukaan liikuntasali, auditorio se kä suurin osa 1. kerroksen luokkatiloista on mahdollista antaa lukion käyttöön. Lukiolaisten ruokailu on mahdollista neuvotella Sedun ruo kai lu ti laan, aikataulutus, hinta ym. vaativat tarkempia neu vot te lu ja (liite 2). Yhteisten opettajien rekrytointiin tiettyihin oppiaineisiin se kä kaksoistutkintoon rakennuksien sijoittumisilla ei ole merkitystä. 2.2) Ritamäen koulu peruskorjataan ja laajennetaan Ri ta mäki- Liuhta ri-alu een lasten 0-4 luokkia varten. To teu tus on 6/2016-8/2017 ja hin ta noin 4,2 M. Väis tö ti loi na käytetään vapautuneita lu kion tiloja. Väis tö ti la tar peen päätyttyä lukio puretaan ja tilalle kaa voi te taan kerros ta lo tont te ja. Ratkaisun synergiaetuna tut ki taan mm. opet ta jien tarpeen väheneminen. Tekla: 2.2) Ritamäen koulun sijainti esitettyyn oppilasottoalueeseen (Ri ta mä ki-liuh ta ri) nähden on syrjäinen. Lisääntyvä ajoneuvojen liiken nöin ti koululle on hankala järjestää, koska kulku valtatieltä ta pah-

4 tuu Vanhatien vaa ral li ses ta liittymästä ja menee van han asun to alueen läpi kapeaa Kau nis ton tien asun to ka tua pitkin. Kevyt liikenne käyt tää valtatien eteläpuolelta tultaessa kevyen liikenteen alikulkua, mut ta joutuu loppumatkan kulkemaan yhdessä ajoneuvoliikenteen kans sa em. Kaunistontien asuntokatua. Hanke voi koulun laajennuksen suuruudesta riippuen vaatia ase makaa van muutosta. Peruskorjauksen hinta-arviona voitaneen käyttää 2,9 M ja laajennuksen hinta voidaan arvioida 2200 /hm 2 tasolla sen jälkeen, kun laajuustiedot on ratkaistu. Aloitteessa mainittu 4,2 M mahdollistaa nykyisen koulun 2,9 M peruskorjauksen lisäksi noin 600 hm 2 (1,3 M ) laajennusosan. Suunnitteluun on va rat ta va noin 6-12 kk markkinatilanteesta ja tarvittavien tutkimusten laa juudes ta riippuen. Rakentamisaika on noin kk. 2.3) Paukun kouluun sijoitetaan Ritamäki-Liuhtari -alu een lasten 5-6 luo kat. Paukun koulun vaihtoehtona olisi Ri ta mä en koulun suu rem pi laa jen nus, jolloin Paukun kou lu ohjattaisiin päiväkoti/ esi kou lu käyttöön. Tekla: 2.3) Paukun koulun pitkäaikainen käyttö vaatii asemakaavan käyt tö tar koi tuk sen muuttamista en ti sen keskusvaraston alueella, kos ka ko. alue on kaa voi tet tu asuntorakentamiseen ( kem2). Ton teissa oleva myyntipotentiaali, arviolta noin , jää to teutu mat ta. Vaih to eh to na olevan Ri ta mä en koulun suuremman laa jennuk sen kus tan nuk set voidaan arvioida kohdan 2.2 mukaan. Paukun kou lun oh jaa mi nen pysyvään päiväkoti/esikoulukäyttöön edellyttää nii ni kään kaavanmuutosta ) Vanhan Paukun alueen väistötilat on suunniteltu vä li ai kaises ti opetuksen järjestämiseen. Erikoisluokat ja pienryhmätilat puuttu vat sekä liikuntatilat sijaitsevat etäällä (kulkeminen vie op pi tun neista n minuuttia). Opetuksellisesti luokkalaisten ja luok ka lais ten erottaminen eri paikkoihin rikkoo yhtenäisen kou lu polun. Oppilaiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutustilanteet katoaisivat se kä opettajien välinen pedagoginen keskustelu ja yhteistyö vä he nevät. Rehtori ei voi johtaa yhtä aikaa kahdessa eri paikassa, joten toinen yksikkö olisi pääsääntöisesti ilman esimiestä eriarvoistaen op pilaat ja opettajat. Lisäksi uuden opetussuunnitelman lisääntyvän valin nai suu den ja vuosiluokat ylittävän projektityöskentelyn jär jes tä minen hankaloituu oleellisesti, jos vuosiluokat opiskelevat eri toi mi paikois sa. Mikäli Ritamäen koulu peruskorjataan ja laajennetaan Ri ta mäki- Liuh ta ri-alu een lasten 0-6 luokkia varten, tilatarve on alustavasti uudis ra ken nus n hym 2 * eli n hm 2 **

5 Ritamäen koulun saneerattava ala 1428 hm 2, josta hyödynnetään ope tus ti loi na n. 695 hym 2. Kustannusarvio rakennushankkeelle on 12,5 milj.. Tarkemmin liitteessä ) Päiväkoti saneerataan ent. työterveystaloon, joka on lähes tyh jillään. Toteutus on syksyllä 2015 ja hinta noin 0,5 M. Lisäksi käy tetään yksityisiä pal ve lun tar joa jia ja kaavoitetaan uusi päivä- ko ti tont ti Ri ta vuo ren V -alu eel le tai Ritamäen koulun läheisyyteen. Tekla: 2.4) Päiväkodin sijoittamismahdollisuuden osalta arvio kus tannuk sis ta voidaan antaa sen jälkeen, kun tarvittavat muutostyöt on sel vi tet ty. Aloitteessa mainittu päiväkotitontti on yleis kaa va eh do tukses sa osoitettu Ritavuoren laajennusalueella. 2.4.) Päiväkodin sijoittaminen ent. työterveystaloon ei ole toi min nal lises ti järkevää, tilat eivät sovellu päiväkotitoimintaan. Liite ) Liuhtarin kiinteistössä toimivaa keskuskeittiötä laa jen ne taan nykyi ses sä paikassa. Toteutus on kesällä 2015 ja hinta noin 0,2 M. Tekla: 2.5) Liuhtarin kiinteistössä toimivan keskuskeittiön laa jen ta minen voi daan alustavasti arvioida käyttäen noin 2400 /hm 2. Aloittees sa mainittu 0,2 M vastaa noin hm 2 laajennusta va rus tami sen hinnasta riippuen. 2.5.) Keskuskeittiön saneeraaminen 0,2 M :lla tarkoittaa akuuttia laa jen nus ta, kunnes saavutetaan pysyvä ratkaisu. Se ei tarkoita perus kor jaus ta tai tilojen saattamista sellaisiksi, mitä ne vaatisivat valmis tet taes sa yli 1200 ateriaa päivässä. Nykyiset tilat on suunniteltu 200 asiakkaan (3 toimituspaikkaa) tuotannolle, asiakkaita on ny ky ään kuitenkin n (14 toimituspaikkaa). Tällä ratkaisulla ei myös kään helpoteta Hopearinteen keittiön painetta. Liite ) Hautasen erityiskoulu siirretään pysyvästi osaksi Alanur mon kou lua. 2.6.) Hautasen erityiskoulun oppilaiden siirtyminen Alanurmon koulun tiloihin voi olla väliaikainen ratkaisu, ei pysyvä. Tiloja ei ole suunni tel tu erityislapsille. Alanurmon koulun oppilasennusteet osoittavat, et tä koulu tulee kasvamaan oppilasmäärältään yksisarjaiseksi alakou luk si jo omalta oppilaaksiottoalueelta tulevilla oppilailla. Alanurmon koulutilaratkaisuissa ei ole huomioitu erityisen tuen oppilaiden tar pei ta: yksilöllistämistilat, rauhoittumistilat sekä hoitotilat puuttuvat. Wc-ti lat puutteelliset: oppilasvessat pienet ja inva-wc-tiloja ei ole riittä väs ti. Alanurmon koulun sijainti keskustan ulkopuolella Hau tasen oppilaiden keskeisimmät koulun ulkopuoliset oppimistilanteet

6 kou lua ympäröivässä yhteiskunnassa eivät mahdollistu Alanur mossa. 2.7) Alangon alue kaavoitetaan liiketonteiksi ja reu na-alu eet ri vi ta loton teik si. Tonttien myyntitulo on noin 1,0 M ja alueelle si joi tet ta vat liik keet synnyttävät noin uutta työpaikkaa. Tekla: 2.7) Alangon alueelle on yleiskaavaehdotuksessa osoitettu liike ra ken ta mis ta kantatien 66 puoleiselle alueelle ja asun to ra ken tamis ta Ri ta kal li on alueeseen rajoittuen. Väliin jäävä alue on osoitettu kou lu-päi vä ko ti-lii kun ta- palveluita varten. Liite 6; yhteenveto hajautettujen ja keskitettyjen mallien vertailusta, si säl täen alaliitteet 6a, 6b ja 6c. Kokoukseen on kutsuttu valtuustoryhmien puheenjohtajista Arvi Välk ki lä (vas), Paavo Lakaniemi (sd) ja Helena Lahtinen (kd). Seuraavat asiantuntijat ovat kokouksessa läsnä: sivistysjohtaja Kamu nen,talousjohtaja Kuisti, ra ken nus pääl lik kö Luoma-Nirva, suun nitte li ja Rintamäki, rehtori Pii pa ri nen ja ruokapalvelupäällikkö Luo manen. Kaupunginjohtajan ehdotus: Puheenjohtajisto käy läpi asiantuntijoiden laatimat selvitykset ja vastauk set sekä antaa evästykset erityisesti niistä kohdista, joita vielä mah dol li ses ti pitää tarkentaa. Lisäksi sovitaan tavoiteaikataulu, milloin aloite ja siihen liittyvät vastaukset viedään valtuuston kä si tel täväk si. Puheenjohtajisto: Puheenjohtajisto kävi yleiskeskustelua asiasta. Sivistysjohtaja Kamunen alusti asiaa lähtien Lukion ti la suun ni tel masta. Puheenjohtajisto keskusteli tässä vaiheessa seuraavista asioista: 1. Alangon liikuntatilat ja niiden kustannusten jako 2. SEDUn tilojen saneeraus 3. Kustannusten laskemistapa - parempi tapa per henkilö 4. Hallinto- ja työskentelytilat eri malleissa 5. Kustannustehokkain, toimivin ja vetovoimaisin ratkaisu Puheenjohtajiston työryhmä yhdessä valtuustoryhmien pu heen joh ta-

7 jien kanssa totesi, että lukioasiaa valmistelee työryhmä, jossa ovat jä se ni nä: 1. Puheenjohtajiston luottamushenkilöt 2. Valtuustoryhmien puheenjohtajat 3. Lukion rehtori Kaisa Piiparinen 4. Sivistysjohtaja Mika Kamunen 5. Rakennuspäällikkö Rami Luoma-Nirva Työryhmä pyytää tarvittaessa asiantuntijoita kokouksiinsa. Sihteerinä toimii hallintojohtaja Toni Leppänen. Työryhmä kokoontuu tiistaina kello teknisessä keskuk ses sa. Lisätietoja: Sivistysjohtaja Mika Kamunen, puh , tekninen joh ta ja Ahti Latvala, puh , rakennuspäällikkö Rami Luo ma- Nir va, puh , suunnittelija Riina Rintamäki, puh Kh 4 Valmistelija: Kaupunginjohtaja Arto Lepistö, puh , Puheenjohtajisto-työryhmän perustama laajempi työryhmä on kokoon tu nut 3 kertaa ( , ja ). Em. työ ryhmäs sä on keskitytty lukiotilojen vaihtoehtoihin. Toistaiseksi ei ole löydet ty yhteistä näkemystä. Muita valtuustoaloitteessa esitettyjä ratkaisumalleja ei ole ehditty laajem mas sa ryhmässä käsitellä. Kaupunginhallituksen edellyttämistä lausunnoista (tekninen lau takun ta, sivistyslautakunta, talousjohtaja ja yritysvaikutusten arviointi) si vis tys lau ta kun nan lausuntoa ei ole vielä käytettävissä. Si vis tys lauta kun ta käsittelee aloitetta kokouksessaan. Sedun ja kaupungin yhteisneuvotteluissa on sovittu, että Se dun tarjolla olevista tiloista teetetään kuntotutkimus. Tutkimus on teh ty viikolla 9. Tulokset ovat käytettävissä todennäköisesti vii meistään viikolla 16. Valtuusto on kokouksessaan hyväksynyt Alangon han kesuun ni tel man, johon sisältyvät tilat alakoululle, päiväkodille, eri tyisope tuk sel le, lukiolle ja keittiötoiminnoille. Erityistarkasteluun nyt noste tun lukiotilojen vaihtoehtoja ei ole tarkoituksenmukaista viedä eril lise nä asiana valtuustoon, vaan osana aloitteessa esitettyjä ideoi ta, koska vain näin valtuustolla on mahdollisuus arvioida sekä val tuus toaloit teen investointien todellisia kokonaiskustannuksia jo hy väk syt-

8 tyyn Alangon hankesuunnitelmaan verrattuna huomioiden myös toiminnalliset ja käyttökustannusten erot lyhyellä ja pitkällä ai ka vä lillä. Erittäin vähäiselle tarkastelulle on myös toistaiseksi jäänyt kou lu tuspo liit ti set näkökohdat. Rajautuuko tarkastelu siis suppeasti vain inves toin tien minimoimiseen ja mahdollisen tilasynergian etsimiseen ja siinäkin vain lukion osuuteen? Lukio on Lapualla aidosti tärkeä osa kaupungin palveluja. Koko koulu ver kos tom me on rakennettu yhtenäiseksi: var hais kas va tus-ala koulu-ylä kou lu-lu kio kokonaisuuksineen muodostavat toimivan kasvun ja oppimisen jatkumon. Yhteiset opettajat (10) perusopetuksen ja lukion kanssa luovat kustannustehokkaan ja monipuolisen kou lu pal velun kaupunkiimme. Vain modernit, ter veel li set ja turvalliset tilat ovat jo pitkään odottaneet ratkaisua. Yleissivistävänä lukio valmentaa ensisijaisesti yliopistoon, am mat tikor kea kou luun tai ylioppilaspohjaisiin jatko-opintoihin. Sedun La puan yksikkö tarjoaa ainoastaan ei-ylioppilaspohjaisia väyliä jatkaa opin toja. Näin ollen tiiviimmästä Sedu-yhteydestä saatava hyöty pi täy tyy voittopuolisesti investoinnista koituviin mahdollisiin sääs töi hin. Kaksoistutkinnon suorittaminen (ammatillinen perustutkinto ja yli oppi las) ei välttämättä voi olla keskeisin koulutuksellinen tavoite, vaan se, että ammatillisen perustutkinnon opiskelija voi ottaa niitä kurs se ja lukiosta, joita hän kokee tarvitsevansa hakeutuessaan jat ko-opin toihin. Tällöin mahdollisimman läheisellä tilojen fyysisellä yh tey del lä ei ole ratkaisevaa merkitystä. Valtio on pienentänyt lukioiden yhtä oppilasta kohti saamaa val tionosuut ta eli yksikköhintaa vuosina Jokainen lukio saa valtion osuut ta 2015 keskimäärin 6000 euroa/oppilas. Vuonna 2013 osuus oli yli 6700 /oppilas. Vuonna 2017 osuus on enää 5800 /oppi las. Mikäli yksikköhinta olisi kehittynyt normaalisti kustannus- ja palkkakehityksen mukaisesti, sen pitäisi olla noin 7500 /oppilas. Kun valtaosa lukioiden menoista on palkkoja, merkitsee tämä Lapuan lukion osalta sitä, että vuonna 2017 lukion on tul ta va toimeen euroa pienemmällä valtionosuudella ver rat tu na tähän vuo teen, jolloin kustannustehokkailla tilaratkaisuilla on oma mer ki tyk sen sä vaihtoehtojen arvioinnissa. Kiistellyimmät kohdat tilavaihtoehtojen vertailussa lukiokoulutuksen osal ta liittyvät liikuntatilojen neliömääriin ja siihen, miltä osin Alangon-hank kees ta on perusteltua poistaa liikuntatilojen osuutta ver tailu kel poi suu den varmistamiseksi, jos lukio-osuus toteutetaankin Sedun yhteydessä. Lukiotilojen suunnittelu Alangon yhteyteen siirtyi vasta mar ras kuus sa

9 2013, kun kuntotutkimuksen perusteella ilmeni, että nykyinen lu kio raken nus on korjauskelvoton. Alangon hankesuunnitelmassa lii kun ta tilo jen kooksi oli jo ilman lukio-osuutta suunniteltu 1600 m 2 :n ko koisek si ja yhteensä euroa, mikä ilmenee Ely-kes kuk sel le lähetetystä valtionapuhakemuksesta. Näin ollen lu kion mukaantulo ei enää kasvattanut liikuntatiloja eikä lu kion mah dol li nen poisotto tilaohjelmasta voi muuttaa tässä vai hees sa lii kun ta ti lo jen neliömäärää ellei myöhemmin L-2-vaiheen tar kem mas sa suun nit telus sa muuta ole syytä todeta. Aloitteessa edellytetty ja toteutettu yritysvaikutusten arviointi kes kittyy arvioimaan pelkästään lukion sijaintia Sedun rakennuksen yh teydes sä ja toisaalta Alanko-uudisrakennushankkeessa, kun aloit tees sa esi tet tiin vaikutusarviontia valtuuston hyväksymän han ke suun ni telman ja val tuus to aloit tees sa esitettyjen ideoiden välillä. Valtuuston hyväksymässä elinkeinostrategiassa yritysvaikutusten arvioin nil la edellytetään arvioitavaksi, kuinka laajat vaikutukset ovat ja mi ten päätös vaikuttaa: a. Lapuan kaupungin työpaikka- ja väestökehitykseen b. vetovoimaisuuteen yritysten sijoittumispaikkana c. nykyisten yritysten toiminta- ja kehittymisedellytyksiin d. kärkitoimialojen kehittymisedellytyksiin e. investointeihin Lapualla Näihin näkökohtiin (a-c) ei toteutetulla yritysvaikutusten arvioinnilla ole otettu juurikaan kantaa. Yritysvaikutusten arviointia oleellisesti tähdellisempää olisi arvioida asiaa lapsivaikutusten kannalta, koska lapsen oikeuksien yleis so pimus huomioiden investoinnin vaihtoehtoja koskevassa arvioinnissa ja päätöksenteossa tulee lasten etu asettaa tärkeälle sijalle. Kun lähes kaikissa aloitteessa esitetyissä ratkaisukohteissa on joko si sä ilma on gel ma tai ainakin epäily, olevia ja tulevia lapsia ei tulisi alistaa kou lu- ja päiväkotiratkaisuilla sellaiseen laajamittaiseen yh teis kun tako kee seen, jonka seurauksista saamme perusteellista tietoa vasta vuo si kym men ten päästä. Ihminen on valitettavan usein valmis ot tamaan ris ke jä asioissa, joiden kohdalla hän itse on turvassa ja joiden osal ta ris kit kohdistuvat muihin kuin häneen itseensä. Valtuustoaloitteessa todetaan mm., että kaupungissa on "huutava pu la liiketonteista". Vastauksena tähän voidaan todeta, että sen jälkeen, mikäli Alangon asemakaava tulee hyväksytyksi esitetyssä muo dos sa, ydinkeskustan C-1-alueelle syntyy liikekerrosalaa noin k-m 2, josta 7000 k-m 2 on isoa markettyyppistä liiketilaa. Li säk si on syytä huomioida ns. vanhan matkahuollon tarjoama po ten ti aa li lähivuosina ja Novapark-alueen k-m 2 :tä sekä po. alu eel le

10 lisäksi erityisesti tilaa vievän erikoiskaupan tarpeisiin tehty varaus. Ete lä-poh jan maal la on jo nyt myymäläneliöitä asukasta kohti las kettu na eniten Suomessa, joten verkkokaupan kasvu ja Seinäjoelle suun nit teil la olevien kaupan liiketilojen toteutuminen huomioiden liike tont tien lisätarjonnalle Lapualle ei ole olemassa perusteita jo nyt kaa va eh do tuk ses sa esitetyn lisäksi. Yhteenvetona voidaan todeta, että valtuuston hyväksymä Alangon päi vä ko ti-ala kou lu-lu kio-hanke on edelleen hinnaltaan, käyt tö kus tannuk sil taan ja toiminnallisilta ominaisuuksiltaan kilpailukykyisin ver rattu na jo valtuuston hyväksymässä hankesuunnitelmassa esi tet tyyn hajautettuun vaih to eh toon ja valtuustoaloitteessa esitettyyn vaih to ehtoon. Asian liiteet 1-8 on lueteltu alla. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus käy lähetekeskustelun otsikkoasiassa. Päätös: Kaupunginjohtaja alusti asiaa. Puheenjohtaja alusti asiaa. Kaupunginhallitus kävi asiassa lähetekeskustelun. Kokouksessa pidettiin tauko kello Lisätietoja: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , ja kaupunginjohtaja Arto Lepistö, puh ,