As Oy Hatunpesä Hattulasta on yhdistyksen 500. jäsen

Transkriptio

1 Helmikuu As Oy Hatunpesä Hattulasta on yhdistyksen 500. jäsen TÄ S S Ä N U M E R O S S A Kiinteistöliitto Kanta-Häme toiminnanjohtaja Mikko Rousi Sibeliuksenkatu 9 A 12, Hämeenlinna Puh mikko.rousi@kiinteistoliitto.fi Juhlavuosi on käynnistynyt s. 2 Ohje taloyhtiön pelastussuunnitelmaksi s. 3 Korjaus- ja energia-avustusten hakuajat s. 7

2 Juhlavuosi käynnistyi Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen 120-vuotisjuhlavuosi käynnistyi kutsuvierastilaisuudella Raatihuoneella Tilaisuuden teemana oli Hämeenlinnan Eteläranta. Seuraava tilaisuus on kaikille avoin seminaari HAMKin auditoriossa klo Jarmo Eskelinen Kutsutilaisuus Raatihuoneella Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen kunniapuheenjohtaja Jarmo Eskelinen laittaisi hankeen tavoitteet korkeammalle, kuin voimassa olevat säädökset edellyttävät. Tämänkin palaveri perusteella uskallan todeta, että Suomen tsaarinaikaisten määräysten ylivertaisuudesta saamme kiittää siitä, että tehdään vain, mitä pyydetään. Meillä ohjaavuus on jäänyt kokonaan pois resurssivalikoimasta. Sitran energiaohjelman rakennetun ympäristön ja energiatehokkuuden johtava asiantuntija Jarek Kurnitski pohti esityksessään Etelärannan hanketta energianäkökulmasta. Kun hanke on kaavarunkovaiheessa, on oikea aika vertailla eri vaihtoehtoja, laskemalla niille hiilijalanjälki ja energiankulutus. Maankäytön tehokkuus vaikuttaa oleellisesti kaikkiin liikenne- ja energiaratkaisuihin. Rakennusten energiatehokkuudella on puolestaan suurin vaikutus energiankulutukseen ja päästöihin. Haasteena onkin ennakoida tulevia lähes nollaenergiarakentamisen vaatimuksia. Ne vaikuttavat lämmitys- ja jäähdytystarpeiden pienentämisen lisäksi rakennuksien uusiutuvan omavaraisenergian tuottoratkaisuihin Hämeenlinnan Eteläranta Oy:n toimitusjohtaja Leena Kähkösen mukaan Etelärannan rakentamisen keskeiset tavoitteet liittyvät aluekehityksen painopisteisiin sekä kaavoitukseen ja rakentamiseen. Hankkeen kannalta oleellista on konseptointi eli eri toimintojen yhdistäminen sekä alueen sujuva liittyminen kaupunkirakenteeseen. Hyvän aluesuunnittelun lähtökohtia ovat turvallisuus, mukavuus sekä miellyttävyys. Saksalainen Pekka Stuckert on omistamansa yrityksen CPS Consultingin kautta perehtynyt moniin vastaavaiin hankkeisiin Saksassa ja Keski-Euroopassa. Hän halusikin vertailla hanketta muiden maiden vastaaviin esimerkkeihin ja niiden merkitykseen. Hänen mukaansa hyvin tärkeää on tietää miten kestävää kehitystä, elinkaariajattelua sekä energiatehokkuutta toteutetaan muissa maissa. Kaikilla on loppujen lopuksi sama tavoite eli alentaa CO2 päästöjä ja siten suojella ilmastoa sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Leena Kähkönen: Pekka Stuckert: Jarek Kurnitski Jarek Kurnitski Leena Kähkönen Pekka Stuckert 2

3 Uusi pelastussuunnitelma voi säästää ihmishenkiä Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto kannustavat kaikkia hallituksia ja isännöitsijöitä tutustumaan sisäasianministeriön uuteen ohjeeseen, joka auttaa laatimaan taloyhtiölle toimivan pelastussuunnitelman. Pelastussuunnitelma opastaa, mitä asukkaan pitää tehdä, jos kotitalossa on pitkä sähkökatkos, joku liukastuu ja loukkaa itsensä pihalla, naapurissa on tulipalo tai vesiputki on katkennut, eikä taloon tule vettä. Uusi pelastuslaki korostaa, että pelastussuunnitelma laaditaan taloyhtiön ja asukkaiden tarpeisiin. Suunnitelman tarkoituksena on parantaa arjen turvallisuutta. Pelastussuunnitelman laatii hallitus, ja isännöinti tukee hallitusta taloyhtiön turvallisen arjen rakentamisessa. Hyvin johdetussa yhtiössä on varauduttu yllätyksiin ja suunniteltu, miten tieto kulkee asukkaille poikkeustilanteissa. Asukkaat mukaan Pelastussuunnitelma on laadittava asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme huoneistoa. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on pohdittava, mitä riskejä juuri tässä yhtiössä on ja miten kotitalosta saadaan entistä turvallisempi paikka asua. Kiinteistön erityisp iirteet on huomioitava esimerkiksi siinä, miten varaudutaan pitkään sähkökatkokseen. Jos talossa on sähkölämmitys, vaikuttaa sähkökatkos hyvin konkreettisesti asukkaisiin. Erityisen tärkeää on saada asukkaat mukaan pohtimaan turvallista arkea. Kerrostalon pelastussuunnitelmassa on kerrottava esimerkiksi, ettei lastenrattaita saa turvallisuussyistä säilyttää rappukäytävässä. Vaaratilanteissa ne voivat olla poistumisen esteenä ja palaessaan ne tuottavat myrkyllisiä kaasuja. Asukkaat kannattaa perehdyttää pelastussuunnitelmaan vaikkapa jakamalla se jokaiseen huoneistoon. Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto olivat mukana Sisäasianministeriön pelastussuunnitelmaohjeen laatimisessa. Ohje löytyy Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton nettisivuilta osoitteista www. kiinteistoliitto.fi/palvelut/oppaat ja Virheiden määrä jopa tuplaantunut asuntotuotannossa Eniten asiakkaiden reklamoimia rakentamisen takuuvirheitä sattuu viimeistelyssä. Omaperustaisen asuntotuotannon takuuvirhekustannukset ovat Rakennusteollisuus RT:n kyselyn mukaan yli tuplaantuneet vuodesta 2006 vuoteen Niiden osuus rakentamiskustannuksista nousi 0,6 prosentista 1,4 prosenttiin. Urakkatuotannossa takuuvirhekustannukset ovat kuitenkin samaan aikaan vähentyneet. Korkeimmalla käytiin vuonna 2006, jolloin takuukustannusten osuus oli 1,1 prosenttia rakentamiskustannuksista. Alimmillaan eli 0,6 prosentissa se oli vuonna 2010.Yleisimmin asiakkaiden reklamoimia rakennusvirheitä sattuu viimeistelyssä. Tutkimuksessa yrityksiltä kysyttiin myös vuositarkastuksen jälkeisistä virhekustannuksista, joissa oli takuukustannuksia enemmän vaihtelua. Vuonna 2009 käytiin huipulla, 2,1 prosentissa, mutta seuraavana vuonna päädyttiin jo huomattavasti matalammalle tasolle. Kymmenen vuoden jälkeen paljastuvat rakennusvirheet ovat takuuvirheitä suurempia ja siten kalliimpia. RT:n jäsenyrityksiltä kysyttiin takuuvirhekustannusten määrää vuosina ja yleisimpiä rakennusvirheitä. Kysely lähetettiin noin 30 rakennusyritykselle, joista 1 3 vastasi. Vastaajien joukossa on suuria toimijoita, kuten YIT, NCC ja Skanska. Rakennusvirheiden top Parvekeovien ja ikkunoiden asennusongelmat, kuten virheelliset säädöt 2. Halkeamat seinissä ja katoissa 3. Vesikattojen vesivuodot 4. Sisäpintojen virheet, erityisesti parkettien asennusvirheet ja kolhut 5. Kylpyhuoneiden virheelliset kaadot ja laatoituksen saumauspuutteet 6. Parvekkeiden pintarakenteiden puutteet ja lasitusongelmat 7. Piha-alueet ja pihamuurien puutteet, kuten viemäreiden painumat ja puutteet 8. Julkisivuelementtien puutteelliset saumaukset 9. Pihakansien vedeneristyksissä olevat ongelmat 10. IV-laitteiden virheelliset ja puutteelliset säädöt 3

4 Rakennuksen pinta-alan laskemisstandardia uudistettu Standardisoimisliitto on julkaissut päivitetyn version rakennuksen pinta-alan laskemista käsittelevästä standardista SFS Standardiin on lisätty piirroksia joidenkin käsitteiden tulkintojen täsmentämiseksi. Standardin tekstin luettavuutta on parannettu. Käsitteet käyttöala ja asuintila on otettu uutena standardiin mukaan. Standardi määrittelee huonealan, rakennusosa-alan, huoneistoalan, kerrostasoalan, bruttoalan ja käyttöalan. Huoneistoala ja asuintila ovat tärkeitä käsitteitä mm. asuntoyhtiöissä ja asuntokaupassa. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen on huoneiston pinta-alaksi määriteltävä huoneistoala. Huoneistoala on ala, jota rajaavat huoneiston sisällä olevien runkorakennusosien huoneiston puoleiset pinnat. Asuntojen markkinoinnin yhteydessä taas asuntoja markkinoivan elinkeinonharjoittajan tulee ilmoittaa asuintila. Velvoite koskee niin osakeasuntojen kuin omakotitalojenkin markkinointia. Kerrostaloissa asuintila ja huoneistoala ovat saman sisältöisiä, mutta pientaloissa asuintila voi olla pienempi, kuin huoneistoala. Laskemista varten mitat luetaan ja laskutoimitukset tehdään vähintään neljän merkitsevän numeron tarkkuudella. Mittoja ei tarvitse kuitenkaan lukea tarkemmin kuin 10 millimetrin tarkkuudella. Alat ilmoitetaan neliömetreinä kokonaislukuina. Alle sadan neliön alat ilmoitetaan puolen neliömetrin tarkkuudella. Alat lasketaan pohjapiirroksista. Uusi käsite käyttöala sisältää myös rakennetut, ei-maavaraiset ulkotilat, kuten parvekkeet, luhtikäytävät, terassit ja kannet. Huoneala on rakennuksen tilan ala, jonka rajoina ovat tilaa ympäröivät seinät tai niiden ajateltu jatke. Kaappien ja muiden kiintokalusteiden ala lasketaan huonealaan. Bruttoala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Se lasketaan rakennuksen kaikkien kerrostasojen alojen summana. Bruttoalaan lasketaan kaikki kerrostasoalat riippumatta siitä, ovat huoneet kylmiä vai lämpimiä. Standardin opastavissa liitteissä on selostettu säädöksiä, jotka käsittelevät rakennuksen pinta-alan laskemista Suomessa. Standardin edellinen versio oli vuodelta Asunto-osakeyhtiölaki on edellyttänyt Suomessa vuoden 1992 alusta, että pinta-alat merkitään yhtiöjärjestykseen standardin SFS 5139 mukaan laskettuna. Standardin on päivittänyt Rakennustuoteteollisuus RTT. Standardin teknisen sisällön päivittämisestä on vastannut suuressa määrin Rakennustietosäätiö. Standardin on julkaissut Suomen Standardisoimisliitto SFS. KHO:n ratkaisu asuinrakennuksen kerrosalan laskemisesta Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussa KHO T 43 ottanut kantaa kerrosalaan laskettavan asuintilan määrittelyyn. Tapauksessa oli kysymys siitä, tarvitaanko ullakkotilan asuintilaksi rakentamiseen hakea rakennusluvan lisäksi myös poikkeamista asemakaavasta, ja po. tapauksessa näin olisi korkeimman hallinto-oikeuden mukaan pitänyt toimia. Maankäyttö- ja rakennuslain 115 :n 3 momentti kuuluu seuraavasti: Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnis- ta, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä, saa rakennuksen kerrosala ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kyseistä lainkohtaa ei ollut tulkittava siten, että ullakkotilat tai niiden osa luettaisiin kerrosalaan sillä perusteella, että ne olivat otettavissa käyttöön asuintiloiksi. Jäsenmäärä hyvässä kasvussa 500 jäsenen rajapyykki saavutettu Tälle vuodelle asetettu tavoite 500 jäsenestä on ylittynyt jo reilusti ja helmikuun puolivälissä jäseniä oli jo 515. Lehden kansikuvan As Oy Hatunpesä Hattulasta oli yhdistyksen 500. jäsen. 4

5 Timo Tossavainen Kiinteistöliiton yhteysjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi Kiinteistöliiton yhteysjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi on nimitetty alkaen YTM Timo Tossavainen. Tossavainen toimii myös johtoryhmän jäsenenä ja Taloyhtio.net-portaalin päätoimittajana. Hän on työskennellyt aiemmin Kiinteistöliiton yhteyspäällikkönä sekä järjestöpäällikkönä. Isännöinnin auktorisointi uudistui vuoden alussa Uudessa ISA-järjestelmässä auktorisoinnin voi saada vain yritys. Aiemmin myönnettiin myös henkilöauktorisointeja ja ne olivat voimassa vuoden 2011 loppuun asti. ISA-auktorisointi antaa taloyhtiöille kokonaiskuvan isännöintiyrityksestä ja se on myös yksi tarjouskilpailujen arviointiperuste. ISA-auktorisoidussa isännöintiyrityksessä orga- nisaation on toimittava ISA:n laatuvaatimusten mukaisesti. Auktorisoitu ja auditoitu isännöintiyritys on taloyhtiölle tae siitä, että yrityksen toiminta on johdonmukaista. Yritykselle ISA-auktorisoinnin arvo syntyy asiakkaiden tuntemasta luottamuksesta sitä kohtaan. Lisätietoja: Päivitä asiakirjasi Kiinteistön asiakirjaoppaasta saat kerralla kaikki tarvitsemasi asiakirjamallit ja lomakkeet. Mallit on päivitetty asunto-osakeyhtiölain mukaisiksi, tärkeimpinä isännöitsijäntodistus, isännöintitehtäväluettelo ja isännöintiä koskevat asiakirjat. Kokonaan uusia malleja ovat mm. kunnossapito- ja muutostyölomake, isännöitsijäntodistus vuokrausta varten, autopaikan vuokrasopimukset sekä osakeantia koskevat asiakirjat. Kirjan mukana tulee cd-rom, joka sisältää täytettävät, muokattavat ja tallennettavat lomakkeet. Tilaukset Kiinteistöalan Kustannus Oy:n verkkokaupasta, tai puhelimitse (09) , Lumen, jään ja liukkauden torjunnasta esimerkkejä huoltosopimuksen pykäliksi Kiinteistön liukkauden torjuntaa ja vaaratilanteiden ehkäisyä koskevat sopimusehdot on harkittava tarkkaan kiinteistön erityisolosuhteiden perusteella. Tärkeää on, että taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä huomioivat kiinteistön erityispiirteet ja sijainnin kiinteistönhoitoa järjestäessään. Myös vakuutusten kattavuus eri vahinkotilanteissa on varmistettava. Sopimukset ja niihin liittyvät velvoitteet tulee määritellä niin tarkasti, että kumpikin osapuoli tietää, miten tehtävät ja vastuu sopijapuolten kesken jakautuvat. Sopimuksessa tulee myös sopia, mitä lumi- ja jäätilanteen tarkkailu käytännön toimenpiteiden tasolla tarkoittaa eli kuinka usein esim. viikossa tai päivittäin kiinteistöllä käydään tarkistamassa kattolumien ja jään tilanne, ja mitä valvonta- ja tarkkailuvelvoite käytännössä tarkoittavat. Näiden ajankohdista ja hinnoittelusta on sovittava erikseen. Sama koskee hiekoitusta sekä lumenaurausta. Esimerkkejä huoltosopimuksen pykäliksi koskien lumen, jään ja liukkauden torjuntaa on julkaistu Kiinteistöliiton sivustolla Numerosarjalla lämmitystarvelukuihin Kiinteistöliiton jäsenet näkevät Suomen Kiinteistölehden verkkosivuilta lämmitystarveluvut käyttämällä tunnuslukuna numerosarjaa

6 Sopimuksen sitovuus kiinteistökaupassa (KKO:2012:1) Myyjä oli kiinteistön kaupassa sitoutunut puhdistamaan saastuneen maaperän kustannuksellaan. Maaperätutkimuksen ja kustannusarvion osoittauduttua olennaisesti virheellisiksi, kauppaehtoa ei pidetty sitovana. Oikeudelliselta kannalta asiassa oli kysymys maaperän puhdistamisvelvoitetta koskevan kauppaehdon sitovuudesta tilanteessa, jossa kaupanteon jälkeen on osoittautunut, että kyseisen ehdon perusteena ja edellytyksenä ollut tutkimus kustannusarvioineen on ollut olennaisesti virheellinen. Kysymyksessä oli teollisuuskiinteistön kauppa ja kauppaa tehtäessä molemmilla kaupan osapuolilla oli aikanaan asiantuntijan selvitykseen perustuva käsitys siitä, että puhdistuskustannukset tulisivat olemaan noin markkaa. Kauppahinta oli markkaa. Kaupanteon jälkeen oli selvinnyt, että pitkään teollisessa käytössä olleen kiinteistön maaperä oli huomattavasti pahemmin pilaantunut kuin kaupanteossa käytössä olleen selvityksen perusteella saatettiin päätellä. Esitettyjen uusien arvioiden mukaan puhdistamisen kustannukset tulisivat olemaan noin 1,5-4 miljoonaa euroa. Ostaja ja myyjä olivat neuvotelleet tässä tilanteessa kaupan purusta, mutta ostaja ei ollut tähän suostunut, vaan vaati myyjää täyttämään sopimuksessa sovitun puhdistuksen omalla kustannuksellaan. Korkein oikeus katsoi, että kyseisessä tapauksessa yhteisymmärrys maaperän puhdistamisvelvollisuuden osalta on perustunut olennaisesti virheellisiin edellytyksiin niin vaadittavien toimenpiteiden laajuuden kuin niiden kustannustenkin osalta. Myyjän on osoitettu kauppaa valmistellessaan toimineen huolellisesti. Tämän vuoksi ja kun ostajan on tullut kauppakirjaan liitetyistä selvityksistä havaita, millaisilla edellytyksillä ja missä laajuudessa myyjä on tarkoittanut kauppaan ja maaperän puhdistusvelvollisuutteen sitoutua, aivan toisen sisältöisen puhdistusvelvoitteen vahvistaminen ei ollut korkeimman oikeuden mukaan perusteltua. Sellaisesta ei ole kauppakirjassa sovittu, eikä ostajan kanteessaan esittämää vaatimusta siten voitu hyväksyä. Asuinrakennusten ja asuntojen korjaus- ja energiaavustuksiin myönnetään 56,3 miljoonaa euroa Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin on varattu valtion vuoden 2012 talousarviossa 56,3 miljoonaa euroa. Avustusten myöntämisen painopisteinä ovat tänä vuonna korjausavustukset hissien jälkiasentamiseen hissittömiin asuinrakennuksiin sekä avustukset vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen, jotta mahdollisimman moni voisi asua omassa kodissaan, kertoo asuntoministeri Krista Kiuru. Korjausavustuksia myönnetään lisäksi kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten kustannuksiin sekä huoltokirjojen laatimiskustannuksiin. Myös terveyshaitta-avustusten sekä liikkumisesteen poistamiseen tarkoitettujen avustusten myöntäminen jatkuu. Avustuksia ei sen sijaan myönnetä enää hissien korjauksiin eikä perusparannuksen suunnitteluun erillisenä toimenpiteenä. Määrärahojen pienennyttyä myös avustukset haja-asutusalueiden talousjätevesikorjauksiin jäävät pois. Energia-avustuksia myönnetään edelleen asuintaloille, joissa siirrytään uusiutuvan energian käyttöön. Nämä avustukset myönnetään tänä vuonna samoilla edellytyksillä kuin viime vuonna. Ensi vuotta varten selvitetään hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti mahdollisuus muuttaa nämä avustukset tarveharkintaisiksi, Kiuru kertoo. Tarkoituksena on myös muuttaa avustusten myöntämisperusteita niin, että vuodesta 2013 alkaen lämpöpumpulla tulee olla EU:n ympäristömerkki, vastaava muu ympäristömerkki tai muu selvitys tällaisen merkin kriteerien täyttymisestä. Energia-avustuksia myönnetään tänä vuonna edelleen energiakatselmusten laatimiseen, rakennusten ulkovaipan korjaamiseen sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmiin liittyviin toimenpiteisiin. Tarkemmat edellytykset avustettaville toimenpiteille ovat samat kuin viime vuonna. Myös pientalojen tarveharkintaisia energia-avustuksia myönnetään entisin perustein. Mikäli hakemuksia tulee kuluvan vuoden aikana erittäin runsaasti, voivat energia-avustusten suuruudet jäädä alle laskennallisen enimmäisavustusmäärän. Runsaasti hakemuksia odotetaan erityisesti uusiutuvan energian käyttöönoton avustuksiin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA antaa ohjeet avustusten hakumenettelystä, mutta hakemukset jätetään asuinrakennuksen sijaintipaikan kuntaan, joka vastaa avustusten myöntämisestä. Poikkeuksena ovat hissi- ja terveyshaitta-avustukset, jonka myöntämisestä vastaa ARA. Olemme antamassa ohjeet hakumenettelystä helmikuun alussa. Hakemukset jätetään omaan kuntaan, ja työt voi aloittaa heti avustuspäätöksen jälkeen, kertoo ylitarkastaja Hanna Koskela ARAsta. 6

7 Avustukset 2012 Hakuaika päättyy max lomake Kuntoarvioavustus 50 % 36 a Kuntotutkimus 50 % Huoltokirja-avustus 50 % Energia-avustukset 15 % 36 b 1. Energiakatselmus 40 % 2. Lisälasi/etuikkuna 20 /ikk 15 % 3. Ikkunoiden uusiminen(1w/m2) 40 /ikk 15 % 4. Parvekeovien uus/par (0,7W/m2) 110 /kpl 15 % 5. Ulkoseinän lisäeristys (100 mm) 15 /m2 15 % 6. Yläpohjan lisäeristys (150 mm) 1,5 /m2 15 % 7. Edellytetään, että kohdissa 2-5 tehdään myös - ilmanvaihdon perussäätö 15% - tarvittaessa korvaus- ja poistoilmaventtiilit 15 % - lämmitysjärjestelmän perussäätö 15 % - tarvittaessa patteri- ja linjasäätöventtiilien uusiminen 15% Erikseen tehtynä 8. Ilmanvaihdon lämmön talteenoton asentaminen 15 % -tehtävä myös lämmitysjärjestelmän perussäätö 9. Liittyminen kauko- tai aluelämpöön 15 % Öljy- ja sähkölämmityksen korvaaminen uusiutuvalla energialla 1. Maalämpöpumppujärjestelmän rakentaminen 20 % 37 a 2. Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmän rakentaminen 20 % 3. Pelletti- tai muun puuläm.järjestelmän rakentaminen 20 % 4. Polttoainevaraston rakentaminen edellistä varten 20 % 5. Aurinkolämmön tai -sähkön käyttöönotto 20 % Liikkumisesteen poistaminen 50 % 36 c Jatkuva hakuaika Uuden hissin jälkiasennusavustus 50 % 36 c 7

8 KIINTEISTÖLIITTO KANTA-HÄMEEN TAPAHTUMIA Juhlavuoden kiinteistöseminaari Esko Valtaoja: Maailmankaikkeus ja energia Hannele Pokka: Korjausrakentamisen energiavaatimukset Anna-Mari Ahonen: Asumisen mallimaakunta mitä se antaa, mitä se ottaa? Aika: tiistai klo Paikka: HAMKin auditorio, Visakaarre 12 Ilmoittautumiset mennessä Tasekirja ja tilinpäätöksen suunnittelu Kouluttaja: Jari Etelämaa Aika: tiistai 3.4. klo Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Ilmoittautumiset mennessä Kevätkokous Aika: keskiviikko klo Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Ilmoittautumiset mennessä Taloyhtiö tapahtuma Aika: torstai klo 9:00 16:00 Paikka: Finlandia- talo Ajankohtainen lakikatsaus Kouluttaja: Suomen Kiinteistöliiton neuvontalakimies Kristel Pynnönen Aika: torstai 3.5. klo Paikka: Hämeenlinnan Raatihuone Ilmoittautumiset mennessä Ilmoittautumiset tilaisuuksiin tai Kaikki tilaisuudet ovat jäsenillemme maksuttomia!