MIGRATIONSINSTITUTET. SilRTOLNSUU NTIGRATIS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIGRATIONSINSTITUTET. SilRTOLNSUU NTIGRATIS"

Transkriptio

1 MIGRATIONSINSTITUTET ț \A co 1981 SilRTOLNSUU NTIGRATIS

2 SIIRTOLAISUUS _ MIGRATION SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI MIGRATIONSINSTITUTET 8. vuosrkerta, Sth year Siirtolaisuusinstituutti l\4igrationsinstrtutet Piispankatu Turku 50 Pl;toim ttaid puh / 536 Eclrror Olavi Koivukangas Henkiltikunta: Toimitussihteeri Olavi Koivukangas, Ph.D., johtaia Assistant Maija-Liisa Kalhama HuK fu4aija Lllsa Kalnama, toimistosihteeri Yo.merk. Seija Albrecht, toimistoapulainen Toimituskunta: Ekonomi Ritva Vehniainen, kirjanpitdjd Editorial board: VTM Kai Lindstrdm, symposium julkaisun toim ittaja Siirtolaisuusinstituutin hallitus VTM Arja l\.4unter, tutkija Administrative Board VTL lsmo Soderling, tutkiia of The Institute of lvigration VTIVI Simo Toivonen HUK Eija Suna, nayttelysahteeri Valokuvaa,a Kari Lehttnen Aikakauslehti ilmestyy neljd kertaa vuodessa. Tilaushinta on 25lvuosi. Valtuuskunnan pj. Prof. Jorma Pohjanpalo Tilauksen voi suorittaa maksamalla 25 mk Hallituksenpj. Postisiirtotilille TU ProI. Vilho Niitemaa SI I RTOLAISUUSI NSTITUUTIN HALLITUS ADMINISTRATIVE BOARD OF THE INSTITUTE OF MIGRATION 1981 Toim.joht. Tauri Aaltio Suomi Seura r.y. Toim.piiiill. Alec Aalto U lkoasiainministerib ProJ. Erkki Asp Turun Vliopisto Hall.siht. Fredrik Forsberg Opetusministerid Prof. Lars Hulddn Helsingin yliopisto Neuv.virkamies Juhani Ldnnroth Tydvoimamin isterio Varatuomari Jukka lvlikkola Turun kaupunki Prof. V ilho Niitemaa Siirtolaisuusinstituutti Tutk.lait.loht. Aimo Pulkkinen Vdestdliitto Doc. Tom Sandlund Abo Akade.nl Kansi: Sak$laissuomalaisten seurojen juikaisemissa tiedo' tuslehdiss, on!urisia Suomesta ja Saksasta sekb seurojen jisenien perhe- ym. tapahtumista. Cover: In thepaperspublrshedby German'F nnishsocieties there are news from Finland 3nd Gerrnanv as well as abour fdnriy happenings etc. ot rhe rnernbers of the Societies. TYPOPRESS OY Turku 1981

3 NEW YORKIN UUTISET 75 VUOTTA No. 73 New Morhim lbae 6se Suomen tasvallan president:r Xydsti Kallion renehdys Amerilan suornalaisten Delavare-juhliin :;'il:-'l,ir.'i:i,,ir t.t I ii l', i.,,.,t;a.j 300 word lrib r tib, lujiullia6.n ir Suomalarset ovat iunnertua lukijakansaa seka kotimaassa elta ulkomarlla, T6sla ovat hyv:jne osoituk. sena ulkosuomalarsren lukuisat omalormrsesti kus. ranlamar lehd r, kiriat, ohjekirjaset, erilais i ko- New Yorkin Uutisten etusivu vuodelta 1938 ( f L. Vanhin ame.rk nsuomalainen sanomalehti ilmestyi huhtikuun 14. paivana 1876 Michiganin Hancockissa. Tame Amerikan Suomalainen Lehti, jota loimitti savolainen ylioppilas A. J. Muikku eli vain 13 viikkoa. Lehti saa kuitenkin pian seuraajia- Vuonna '1899 Yhdysvalloissa ilmestyi lo 10 suomenkielist6 sanomalehtea,a seitseman aikakauslehtea. Kaikki aan amerikansuomalaisten keskuudessa on ilmesty nyt noin 400 suomenkielista lehre6, ioista n. 150 on ollut huomairavampaa, lopul merkityksellian vaheisemp'e ta yleensij lyhyrikaisie. Lehdet ovar teurdnnpel sala vdnhrn ell; uuden korimaan td pdhrumid, ton 'd liseksi niiss:j on s losruk5id siir'o larsten yhrerspyr nnoista. erilaisista perhe ym. rapahtumrsta- Suomenkrelrsen lukajakunnan harvetes sa on lehtien lukuma;ra laskenut ja niiden ilmesly mrskerfat harvenneet. NEW YORKIN UUTISET,nimasen kansallismieli sen sanomalehden perusti vuonna 1906 Brooklynis sa New Yorkissa li,kemies J. A. Harpet yhdyssiteek' si Suomen la Yhdysvalro)en valille. Uurta lehtea ryhtyi lormirramaan mm. Suomesta suurlakon jblkeen Amenkkaan si;rrvnyl Matti Kur,kka. joka kir Joilri lehleen rrna kuolemaansa, vuoleen 1915, Tassa kuussa 75-vuotra t:iytt6v:jn l hd n pidtoimittajana roimii tbllii hetkelle Anira Valkama. Lehti ilmestyy kerran viikossa ia on yksi netjasta yhdysvalloissa viele ilmestyvasta suomenkrelisesta sanomalehd sra. Vanhin niistb on tyoveenliikkeen Kannattaja Tyomjes Eteenpain {per. 1903), Raivaaja (per. 1905) on pohjaltaan lahinne sosiaalidemoktaattinen ja Amerikan Uutis t (per 1932) on poliittisesri itsen:jinen ia riippumaron lehri, ionka omistaa yksityinen, Sii otaisuusinstituutti toivonaa menesly5ta New

4 Anssi Paasi SPATIAALISET PREFERENSSIT JA MUUTTAMINEN. MAANTI ETEELL tnen NAKOKULMA Fil, lis. A.lssr Paasi Joensuun koikeakoulu, suunnittelu ja kultruuri maantieteen vt. lehtori Aikaisempi tuotanro liittyv maanlieteen meto dologiaan ja muut!oliik rutkimukse n. Maantiede muuttoliiketutki muksessa Maantieteen tehteveksi j;enyt osa muultoliiketutkimuksen keytiinn6ssa on ollut tois' taiseksi empiirispainotteinen. Teoreettista ainetta tutkimuksille on haettu paaasiassa muilta yhteiskunratieteilta. Perinteisesri maantieteiliiat ovat tarkastelleet muuttoilmiditd aggregaattrtasoisena kuvaten usein vain muuttovirtojen suuntautumista tilastoalueiden vilille (vrt. Vartiainen 1978)- Vaikka maantiedett6 on tieteenaloja koskevassa metodologisessa keskustelursa perinteisesti pidetty jonkinlaisena tilaulottuvuuden erityistieteena, ei tila-kasatteen merkitystd ole juuri pohdittu empiirisesse maantieteelli sesse tutkimuksessa. Sama huomio koskee myijs maantieteellista muuttoliiketutkimusta siita huolimatta, ettd muuttoliike on mite suurimmassa meairin spatiaalinen, ts. tilaan liittyvi inhimillinen ilmi6,l Tila-ulorluvuus problematisoituu muuttoilmiossi hvvin monella tavalla. Tassi arrikkelissa lehestytiian tilaproblema trikkaa maantieteen melodologisesta ja empiiriseste ndkdkulmasta tarkaslelemalla muuttajien tilapreferensseia sekj muuttoilmrbn va. lista yhteytta. Metodologiset huomiot liittyval sekb madnlieteelli5ten I rlapr eter enssrtul. kimusten etta muultoliiketut kimuksen prob lematiikkaan yleensa. Empiirinen tarkastelu suoritetaan lehinna eksploratiivisessa mielessd, iolloin viiden eri aluetasoilla tapahtuvaa muuttoliikettd kuvaavan kyselyaineiston avulla pohditaan trlapreferenssien mahdollisia vaikutuksia muuttopaatdksiin - Luonteel taan tarkastelu kuuluu ns. behavioraalisen maanti teen alaan (ks. Paasi 1980J. Tilan luonteesta muuttoliikkeesse lvluuttamrnen on liikettd ajassa ja tilassa. ts. se on inhimillinen spatiaalinen prosessi. Aika-ulottuvuudella ei ole yleensa merkitystd itse muu t to tapah tuman kannalta vaikkakin muultajien tekema muuttop;atds on tietysti 2

5 { ajassa etenevdn "valintaprosessin" tulos. Toisaalta ajallisen ulottuvuuden spesi{iointi on valttamatdntd suhteutettaessa muuttolii kettd esimerkiksi alueelliseen kehitykseen (ks. Vartiainen 1979a s. 5). Varsinaisessa muuttolii ketutkimuksessa tila ulottuvuus jiie yleensii kokonaan pors tai sitten se "operationaalistetaan" yksiulotteiseksi, aluekehikoksi, etliisyydeksi tai suunnaksi, ts. tilan operationaaliset muodot ovdt tdlloin tavallaan geometrisie (ks. esim. Paasi 1980, Vartiainen 1978). Absoluuttisessa aluekehikossa tarkastelu suoritetaan (aika-ulottuvuuden suhteen) joko prosessina tai poikkileikkauksena. Etdisyyt' ta kayteta6n tutkimuksissa yleens; selittivdnd muuttujana. Kun tila kbytet;an selittdvdna tekijana, on s yleensbkan etdisyysmuodossa tai jonkinlarsena eteisyyden transformaationa (ks- Rumley 1979). Em. kaytiintddn liittyy ainakin implisiittisesti olettamus tilasta kdusaalisena voimand. Maantieteen ndkdkulmasta on kuitenkin nyttemmin huomautettu, ette pelkdn tildlla selittamisen si jastd tulisi pyrkri myiis laajemmin ymmertemean tilan itsensd merkitystd muuttoilmidss6 {ks. '1978}. Varriainen Muuttoilmidn perinteinen maantjeteellinen tutkimus on samaistunut ilmion selittamiseen tietyilla "alueita" kuvaavilla variaabeleilla. Ko. lahtdkohta on liittynyt muuttoilmi6n tarkasteluun erityisesti alueiden v.lisi' na dggregaatlivirloina,a niiden muultotasei. na lahrokohta on ollul makrodnalyyltinen. Selitysmallerksr hyvirlsytyn mekanistisen parad'gman mukaisestr m'-"jtloilmidlb on lulkittu ja selitetty mm- Newtonin klassisen fy siikan gravitaatromallianalogialla. Analogiamallin kehitelmissa on kylliikin mydhemmin otettu huomioon Newtonin tysiikan edellyttembn absoluuttisen tilan olettamuksen eparelevantlius, kun tarkastellaan todellisuuden ilmiditb. Niinpb esimerkiksi eteisyyden merkitys ei sosiaalisessa tilassa ole vakio, kuten Newlonrn tysrikan absoluutlisessa tilassa. lvlaantiet llises55 mqut toliiket ut k i muksessa gravitaatiomallin lihinnd analyyt tisen keyt6n erbana keskeisena teemana onkin ollut etaisyyskertoimen estimointi ei niinkdan mallin deduktiivinen keyttd (ks. Vartiainen 1979 a s. 9, ks. mycis Gale 1975, Woods 1979, Hyman & Gleave 1979). Em. selitysmalli on objektivistinen perustuen olettamukseen siitii, ette muuttoilmio voidaan selittdd parhaiten liittiimdl16 siihen seka f yysisests ette kulttuuriympiirist6sl; mitattuja attribuutteja v;littamettii tavasta, jolla potentiaal iset muuttajat havainnoivat ja mielta' vet reaalimaailmaa ja ympiiristdn piirteitd. Eriidnlaisena vastareaktiona em, mallille on kehittynyt behavioraalinen selitysmalli (ks. esim. Short 1978). Sen mukaisesti muurroilmi6 voidaan selittaa parhaiten analysoimalla muuttajien kognitioita, havaintoja arviointeja, muuton liihtaj- ja tulosijaintiin liittyvisti tekijdista, ns. valiintulevia tekijdita sek; muuttajien henkil6kohtaisia ominaisuuksia ja tutkia miten nami vaikuttavat muuttopeatdksiin (vrt. White 1980). Yksittaisen muuttajan ni;kiikulmasta s ke aluekehikoiden ett. eteisyyden merkitys oleteltavasti hdmartyy ja tila konkretisoituu l6hinn; elinymparistiini. E linympdristd on se osa lilasta, jossa ihmisen elrmdnlapa pdd. asiassa realisoituu, eralaiset elamintilanteet ja koko arkielama saavat konkreettisen sisdltdnsa. Koska jokaisen ihmisen elinymparistai on tavallaan uniikki, ei sen larkastelussa vorda laiminlydda sen kokemisen merkitystd. Tilan subjektiivisen kokemisen piiriin kuuluvat myds tilaprejerenssitutkimukset, ioiden avulla voidaan selvittiii, mitkd tilan ulottuvuudet ovat yksilcin suosiossa ja mitk; eivet. Vaikka esim. Abler ym {1977) loreavat, ettb "the spaces in which people lrve are much more psychological than absolute"2, ei koetun tilan suhteellisen luonteen tarkastelu saisi kuitenkaan iohtaa puhtaaseen subjektivismian, koska ihmisten kokemalla tilalla on tietysti iuurensa "objektiivisessa" todellisuudessa. Kokemisen merkityste ei kuilenkaan ole syytb vihdtelld, koska yksilcin hyvinvoinnin terkea komponentti on hdnen oma kisityksensd rodellisuudesta. Knox ia lvlclaran (1978) ovatkin osuvasti huomaut' taneet, etta ihmisten havainnot sinanse ovat reaalisia ja usein toiminta tapahtuu niiden

6 pohialta. Yksittbisen muuttajan nakdkulmasta voidaan kritisoida muuttoliiketutkimuksissa usein teoreettisena viitekehyk sene kdytettyd Leen (1969) "migratioteoriaa", joka lienee kuitenkin pikemminkin induktioperusreinen yleistys, kuin reoria sanan varsinaisessa merkityksesse {vrt. Tissari 1973 ). Lee olettaa mallissaan laht6' ja tuloalueen. Kritiikin ytimeni maantieteenakdkulmasta voidaan pitaa site, etta Lee kdyttei aluek6sitettd tarkemmin erittelemett6, yksilctta soisen tutkimirksen lahtdkohdaksi Leen "alue" on liian yleinen. Sosiologisia tydn16 veto-teorioita. joihin Leenkin teoria kuuluu, on arvosteltu yksipuolisuudesta. Kritiikin kohteena ovat mm. olleet ratronadllsen, pdd medrehakuisen k;yttdytymisen olettamus sek; (lahinna makroniik<ikulmasta) sosiaalis ten tekijdrden ir rorttaminen yhterskunnan dineellisesta perustasta (ks. Varriainen 1978, Sciderling 198O). Maantieteendkokulmasta pistaa kuitenkin selvimmin silmaiin spatiaalisen ulottuvuuden spesifioimattomu us. Esi' merkiksi alue-k6site vaatii yksilbtason n;kd kulmasta spesifioinnikseen ainakin sen, viit' taako se ensisijaisesti johonkin "alueeseen" sinini; (vailla attribuutteja), paikkaan {yksildiden kokemuksen keskuksena), siiaintiin jne. l\4ycis Leen teoria jdtt6a viime kadesse vastaamatla maantreteen kannalta tarkerin kvsymykseen, mika on "alue" mlrufiajan Kannalta. Koska tdssd artikkelissa on teemana yksilijtasoinen muuttoliiketutkimus, spesifioidaan seuraavassa er,it6 yksilotasoisessa muuttoliik tutkimuksessa perinteisesti ksytettyje kaisitreite. Behavioraalisen muuttoliiketutkimuksen kasitteistd Behavioraaliseen muuttoliiketutkimukseen keskeisesti liitryva k;site on paikkahyitty (place utility), ioka viittaa niihin hydtythin. jotka yksrld arvioi saavansa iostakin srjainnrsta tilassa (ks. Wolpert 1965)3. Kasite on run saassa k;ytdssa tullut yh5 monimerkitykselli semmdksi ja sim. lmichelson (1977) on to' dennut sen merkityksen hajaantuneen jopa siina m;arin, ettd koko k6site on vaarassa muodostua abstraktioksi. Lieberin (i 978, 1979) mukaan yksil6tason muuttoliiketutk i muksessa muuttopdjtdsprosessin k6sitteellistaminen on hankalaa erityisesti spatiaalasen "irsykkeen" osalta, mrk; aiheuttaa sen, etra keytenn6n tutkimustilant issa joudutaan il midn yksinkertaistamiseen. Joka tapauksessa Wolpertra (1965) vordddn pitad ensimmdisena, joka pyrki kehittelemajan yksilon pistdk, sentekoon perustuvan "spatiaalisen" mallin muuttamisesta. Wolpertin mukaan lokaisella yksildlld voidaan ajatella olevan mielessa;n tietynlainen "paikkahy6tymatriisi", joka ilmentea muuttopeetdksen kompleksisuutta kuvatessaan sita informaatiota. joka muutta, jalla on mielessaan jerjestyneena tietyista paikoista (1...n) naiden kyseisen yksil6n kannalta keskeisten attribuuttien suhteen. On tietenkin syyte korostaa ko. "matriisi, idean" teknrsyytti 1a esrmer kinomarsuut ta, todellisuudessa ihmisten omaama informaatio ei liene ierjestynyt "formaalisesti". Koska kaikki altribuutit eivdt ole samanar, voisia yksildn paetdksenteossa, on jokaisen variaabelin osalta olemassa tietty maksimila taus, ioka sattuu tietyn paikan osalle. Whiten ja Woodsin (1980) mr.lkaan niit; latauksia kiiytetaen hyvdksi painotettaessa attribuutti en suhreellista tar kevttd. Niinpd varsinainen muuttoilmid voidaan siten teorian mukaan tulkita seuraukseksi siite, etrd henkilokohraisen paikkahyotymatriisin painotus muuttuu tai siita, ett6 yksilon ttlasta omaama informaatio {tai sen sis6ltri) muuttuu - tila proble, matisoituu y ksilijn kannalra. Mallia voidaan k'itrso;da siitd, etrd painottaessaan yksiloiden paet6ksenteon unrarationaalista luonnetta, se hahmottaa todellisoutta yks,puolisesti, ko5ka viimeksdessa muuttamisen muoto organisoitui_l vallilsevien tyd- ja asuntomarkktnoiden muodon mukaisesti. Muutto ei ldheskadn aina liity yksjn, omaan yksildn tarpeiden tai tavoitteiden muutoksain vaan primddrisena syyna voi yhta hyvin olla jokin ulkopuolrnen pakote, kuten 4

7 f hdatd jne. (ks. Summa 1980a). Lis:iksi on syyte huomauttaa, etta yksil6n tavoitteet sin;nsa eivet "nouse tyhjeste" vaan ovat monrnaisten intormaatio-, sosraalisaatio- ja ja oppimisprosessien velityksellii riippuvaisia yhteiskunnan sosiokulttuurisesta rakenteesta. Samoin yksildiden muuttopadtdsten ehdot ovat osaltaan taloudellisten makroprosessien meiiri6mi6 ia riippuvat mycis yksildiden kyvyistai kayttad mahdollisuuksia hyvekseen (ks. Wiman 1975). Spatiaalisten pref erenssien luonteesta Erityisesti maantieteesse on tutkittu ihmisten spatiaalisia preferenssej6 jo'l960juvulta alkaen4. Tutkimusten keskeisene ideana on ollut se, ette vastaajat (yleensa opiskelijoita) ovat laittaneet miellyttevyysjdrjestykseen valmiiden alueiakojen mukaisialueita {esim. hallinnollisia tai maantieteellisie). Olen tor' saalta kririsoinut tatii l;htdkohtaa, koska ei ole suinkaan itsestedn selve;, onko ihmisten mielt;me spatiaaiinen todellisuus yksi selitteisesti mink;an valmiin aluekehikon mukainen (ks. Paasi '1980a, b). Perinteisi6 tilapreterenssitutkimuksia voidaan arvostella my6s yksipuolisesta metodikeskeisyydesta seke siiti, ette tutkimuksissa ei ole tutkittu sitd, mika merkitys naille mielikuvilla on. Niinpii muuttoliiketut kim uksen kannalta mielenkiintoinen ongelma onkin se, mik6 vaikutus tilapreferensseille on ihmisten spatiaaliseen liikkuvuuteen. Kompleksinen muuttoilmi6 (kuten myiis tilapreferenssit) ilmenee eri aluetasoilla, joiden iieripaina voidaan toisaalta pitad kansainviilistii tasoa ja toisaalta paikallistasoa (esim. kunnat). Maan si$inen muutto eli maassa muutto on luokiteltavissa eri tyyppeihin mm. keskusjarjestelmdn suhteen. [ruuttoliikkeen ia aluejeriestelman spesifaoinnissa keskeinen kesate on ry6markkina-alue. lmaassamuuttoa voidaan pitaa tyomarkkina alueiden velisena muuttona. Keskusten sasdistd eli paikallismuuttoa voidaan puoleslaan pitea tydmark' kina alueaden sis;isene muuttona5. Tyd markkinalueiden sisalle muuttoa ohjaavat asuntomarkkinat (ks. Paasi & Vartiainen 1981). My<is tilapr fer nssien mahdollisia vaikutuksia muuttoon pohdittaessa tdma jaotus tyd- ja asunto markkinoih in antaa pohjan tarkastelulle. Olettamus siitd, etta muuttajat liikkuvat tilapreferenssiensd mukaan sisdltee myds olettamuksen siitd. ettd muuttaminen on kysyntepainotteinen ilmid. missa muuttajat valitsevat asuinpaikkansa rationaalisen pedtdksenteon pohjalta. On kuitenkin huomattava, ette valtakunnan tasolla muuttovirtojen suuntautumista ohiaa k;iytann6s$ paljolti tydpaikkojen ja paikallistasolla asuntojen ja tonttien tarjonta. Ryhdytteesse tarkastelemaan muuttajien preferenssien realisoitumista tulee siis pelkkien subjektiivisten mielikuvien tutkimisen sijasta suhteuttaa na, m6 mielikuvat esim. muuttajien aikaisempaan spatiaaliseen liikkuvuuteen, muuttamisen motiiviperustaan sekd muuttopedtitsprosessiin. Empiirisia nekiikohtia Seuraavassa tarkastellaan viiden aineiston avulla muuttoliikkeen.ia tilapreferenssien mahdollisia yhteyksie eri aluetasoilla. Valtakunnan tasoista kaukomuuttoa tarkastellaan Pohjois-Karjalan maan kuntakeskukseen, Joensuuhun v muuttaneiden (otos N=125) ja maalaiskuntiin. llomantsiin ja Tuupovaaraan u muuttaneiden (otos N=99) osalta. Kaukomuutto medritellaen tes$ muutoksi, joka tapahluu kauempaa kuin tulokunnan naapurikunnista. Keskuksen ja ymperiston valistd muuttoliikettd tarkastellaan seuraavassa kaksisuuntaisesti. koska ko. muuton problematiikka poikkeaa oleellisesti toisistaan muuttosuunnan mukaan (Paasi & Vartiainen '1981). Tarkastelun kohteena ovat tdlldin vuonna '1978 ymparistdkunnista Joensuun kaupunkiin muuftaneet (otos N=94) ja edellisen vastavirtana Joen, suusta v Liperin kuntaan muuttaneet (otos N=121), mika aineisto kuvaa nykyeen yh5 yleistyvaa keskuks sta ymparistddn muuttoa. Lisaksi vertailumielesse tarkastellaan Joensuun paika llismuuttoa v kuvaavaaineistoa (otos N=126). Tutkimus- L-- -

8 aineistot on hankittu kyselymenetelmella (v. 1979), iosla syysta tuloksia tulkittaessa on pidettava mielessa ko. tekniikan k.yttdon liittyvat raioitteet. Muutlopiietdsprosessiin liittyvien nakdkohtien tiedustelu muuton jo tapahduttua on hankalaa, koska tdllciin on vaikea kontrolloida, missa miarin vastauksiin sisaltyy muuton jrlkeisten kokemusten varkutuksia (vrt. Kulralahti 1972J- Preterens sien merkityksen tarkasteluun eksploratiivisessa mieless5 ain istoa voidaan kuitenkin kiivttdii, koska perinteisissa preferenssitutki' muksissa ei ole juuri lainkaan tutkittu preferenssren ja muuttamisen vdliste yhteytta. Preferenssien merkityksen kasvun on kuiten kin ajateltu olleen iopa yhtena syynb siihen, etta Suomen maassamuutossa tapahtui hidastumista 1970-luvun puolivelissa (ks. Kyykki, ym. 1978). Varsinaisestihan tuolloista muuttoliikkeen hidastumista on seliterty mm. tuotantotoiminnan suhdannedynamiikalla eli lopulta lamaksi kaentyneelld laskusuhdant ella (esim. Vartiainen 1976b). l\4uuttovirtojen ia preferenssien vdlisen suhteen selvittamiseile on aiateltu olevan erityisesti merkityst;, mikiili muuttovirtoihrn haluttars n var' kuttaa (Haurameki 1976). l\4uuttoprosessi voidaan siiaintipaikan osalta jakaa komponenttiin, vanhaan ja uuteen si jain(rin, jolloin molemmilla lrenee aina mer. kitystd muuttopeijtdkseen" lvluuttopedt6sprosessi slndnsb jaetaan yleenst pddtiikseen muuttamisesta ja pdetokseen jonnekin siioittumisesta (ks. esim. Brown & Moore 1971). Muuttamisen peruskomponenttina voidaan pitai asuntoa, koska muuttamisen yhteydes sa muuttajat vaihtavat aina asuntoa, vaikka elinymparistiin muut komponentit pysyisivdtkin muuttumattomana ' n;inhen voi kiiydii esim. paikallismuutossa (vrt. Jakobsson 1969). Asunnon saanti on myds kaikenlaisen muunamisen velttemdtdn mutla el riifiava ehto. Empiiflsen tarkastelun peruslana on tauluk ko 1, johon on kerdtty kutakin muuttotyyppii edustavan kyselyaineiston analyysin tulokser. Aluksi muuttaiilta tiedusteltiin, olisi vatko he halunneet j.add entiselle asuinpaik kdkunnalle {pdrkallrsmuutossa kaupungrn osa-alueelle), mikdli se oiisi ollut mahdoliista tydn, asunnon rai opiskelun puolesta. Tu losten mukaan entiselle asuinpaikalle olisi jokaisessa muuttotyypissii halunnut jiiiid a yli puolet muuttaneista, mika viittaa muuttamisen olleen iollakin tavalla "pakollista". Nykyinen sijainti ja siina saavutettavrssa olevat mahdollisuudet ovat "aianeet" muultajan liikkeelle. vaikka enlista si)aintia sinensd ei hdlu aisikaan jdttda. l\4uuttaminen voi heijastaa paitsi ulkopuolista pakotetta, mybs trettyd elbmankaaren vaihelta (ks. Michelson 1977, Short 1978). Muuttamisen tietynlainen "pakollisuus" ei nayta v.ltta. matta tarkoittavan sita, ettd muuttaminen sinensa koettaisian vastenmielrseksi. Jokai sessa tarkasteltavana olevassa muuttotyypas se noin 70 % vastaalista naet katsoi muutta neensa mielelldan sen tslkeen kun oli "ioutunut" tekemean muuttopebtdksen. Mielen kiintorsta on se, etta muuttalien vastausja kaumat muistutlavat varsin palion toi5iaan, vaikka aineistot edustavat hyvrn eri tyyppis td spatiaalisen liikkuvuuden skaalaa. Muuttop;Atijksentekoon kuuluu uuden si ioittumispaikan pohdinra, sikdlr kun vaihto ehtoja on tarjolla. Tdssa saatulen tulosten mukaan vaihtoehloisia 5ijoittumispaikkoja nykyiselle on ollut ainoastaanoin joka viidennells muuttaja'la, ymparistrikunnista keskukseen muuttaneist ainoastaan 3 %:lla. Noin kolmasosa muuttajista katsoi vaihto ehtoasten sijoittu m ispaikkoien puutteen olleen ilmeinen raioite, koska he ilmoittivat, etta olisivat voineet srjoittua yhta hyvin muuallekin ios vain vaahtoehtoja olisi ollut tarjolla. l\4iksi sitten muutetaan? Tessa esrtett;vatuloksetukevat mur./ttolllketutkl'nuksistd tut tuja havaintoja siita. etta paikallismuutto liiltyy ensisiiaisesti asuntomarkkinoihin (ks. Boyce 197'l) ja kaukomuutto tyitmarkkinoihin (esim. Huuhtanen Klaassen 1974, Harr '1973). Vdhemmbn tutkimuksen kohteena ollut ymparist6sta keskukseen muutto 6

9 Taulukko 1. lvluuttopaatoste ia muutta,ien preferensseji kuvaavar tiedot {%}. KJ N = 125 K_IT 99 YJ 94 J_L 121 MU UITOHALU KK UUS erattein mielella;n muuttaneet - kiinnosrunut mutta epaileve muuttaminen oli vastenmielist:i l a JAANTIHALUKKUUS ENTISELLE ASUINPAIKALLE - olisi halunnut ia6da eaolisi halunnut iaada l SIJOITTUIV]ISVAIHTOEHDOT pyrkivaan nykyiseen - oli myds muita vaihroehtoia olasi muuttanut mahd. muualle jos olisi ollut liedossa vaihtoehtoja l I\4UUTTAM ISEN SYYT asunto/asuinymparisto - tyohon/tyopaikkaan liiltyvat syyt 46 I TILAPRE FE RENSSIT nykyinen as.paikka sijailse miellyttavalla asuinalueella valrakunnykyinen asunto salaitsee miellyt tiivimmassa yhdyskuntatvypissa lt 2A MUUTTAJIE N TYPOLOGIA PRE FE RENSSIEN MUKAAN - synlymapaikan suosajat - muisleliat unelmoijat - eparoijet I l 33 t8 22 t a K_J K IT Y,J JL Kaukomuutto Joensuuhun Kaukomuurto I lomantsiin ia luupovaaraan n uutto Ymperisrdkunnista Joensuuhun Muutto Joensuusla Liperiin JoensuLln paikallismuutto a sijoittuu motiiviperustaltaan kauko- ja paikallismuuton valiin siten, ett; asuntosyyt ndyttevdt olevan hieman tdrkeimpia kuin ty6 syyt. Keskuksesta ymperistodn muutto taas muistuttaa motiiviperustaltaan liihinnd paikallismuuttoa, jolloin asuntoon ia asuinymperistoon liittyvat syyt ovat selvesti t;rkeimpie. Tama ilmentde myds kaupungin aluera-

10 kenteen hajoamista siten, ettd asuntomarkki na alue ulottuu hallinnollisen rajan yli naa' purikunnan alueelle. Keskuksen ja ympirist6n valinen lahimuutto onkin kaksisuuniai suudessaan erinomainen esimerkkr aggregaat' titasoisiin muuttoliiketutkimuksiin liittyvan fvysis-abstraktin tilan poikkeavuudesta verrattuna yksildtasoisen tarkastelun ilmentd mean sosiaaliseen tilaan. Vaikka fyysinen eteisyys muutoissa voi olla sama. muuttamisen sosaaalinen luonne poikkeaa muuttovirran suunnan mukaan toisistaan ratkaisevasti. Esim. Paasi ja Vartiainen (1981) ovat todenneel, etla keskuk5esta ympanstdon muuttaa tyypillisesti ensimmeisen omrstus asunton5a hankkrnut nuorehko aviop.rfl. Vastaavasti ympdristdsta keskukseen muut' tajat ovat usein tydn tai avioliiton takra vanhempiensa Iuota poismuuttavia nuoria. Ta ten lahimuutossa heijastuu nrmenomaar'r muuttaiien elrnkrerto. lvluultaiien tilaprelerensseia tarkastellaan tas' sa seka horisontaalisella ettb vertikaalisella tasolla. Horisonlaalisilla preferensseille tar koitetaan valtakunnantasoisia osaaluemrel tymyksib ja verlikaalisilla yhdyskuntatyyp' pien preferoimista (vrt. Paasi 1980a). Hori sontaalisten prelerenssien tutk imrseksa vas taajille annettiin perintersissd talapreferenssi tutkimuksissa ksytettyjen valmiiden alueia koien sijasta tyhja Suomen karttapohl a, johon he saivat rajata alueen, iossa he mieluiten asuisivat mikdli se olisi mahdollisla lyon ym. serkkoien puolesta 6 Alueen raiaamrsen apu. vslineene kyselylomakkeessa oli kartta, iohon oli merkitty runsaasti alueen rajaamista hel pottavia paikannimie Vert ikaali5ra preferensseja vastaajilta tiedusteltiin kysym;lla miellyllavinr, vhdyskunldlyyppij dnnetuisla vaihtoehdoista (kaupunki. maaseutu kaupun gin ympartlla. tadlama maaseudulla, var:irtar nen maaseutumainen haia asutus). Neiden lietojen lisaksi vaslaajilla tiedustell n mielul sinta asuinparkkakuntaa, iossa he haluaisival asua karkkein mielu iten eclellyttaen tietenkrn, ettd he saisival siellb asunnon, tyola ine. Verlaamalla ndrtd lietoid nykyrseen asuirr paikkakuntaan seka aikaasempiin asuinpaik koihin tarkasteltiin muuttajien preferenssren loteulumista viime muu ton \uhteen Valtaosalla muuttajista nykyinen asuinpaik kakunta sijaitsee heiden vallakunnantasolla mrellyttavimpana pit6mellian alueella, joka useimmilla vastaajista siioittui Pohiois Karjalaan ilmentaen t;ten heidan syntymeseutu' nan. EritVisen selvaltb tdma nayttad lahi ja parkallismuutossa. Vdhiten suo\ il Lr I asuin alueet puolestaan sijaitsivat usein Lansi ia Pohjois Suomessa - lieneeko tdll; sitten mel kitysta ltd-ja Lensi-Suomen valisirn tunnetusti niukkoihin muuttovrtoihin (vrt- HaLrrama(r 1976). 1/lrellylrdvrrnp,rnd prtdp]adnsa yhdyskunlatyypp'rn muu djat ovat paas seet selvasti harvemmin. Erityisesti ympdris tokunnista keskukseen muuttalat eivdt ole onnistuneet realisoimaan vertikaalisra prefe renssejean. Keskuksesta Vmparistddn muuttajilla tilanne on t;ssd suhteessa paras. On mahdotonta sanoa, muotoutuuko nakemys miellyttevimmasta asuinalueesta/yhdyskun tdpyyprstd sen mukaan m,ss; muuttaid dsuu vai mihin n;kemykset perusiuvat. Tiima lihtdkohtaero on sikeli merkrtykselli nen, etta jos nekemykset muotouluvat kul. lorsenkrn asuinympjr istctn mukaan. on tama luonnolli5esti muulon lahtdkohtasilainnrn "vetotekija". Jos taas kesitykset muotoutu' vat muiden ndkctkohtien kuin oman asurn ymparrston pohlalla, on oma Ymparisto tyontekild los se er t;vtd nrta torveila, mila sille on iollakin krileerastollasetettu. llmeista on kurtenkin, etta klllloinenkrn siiarntl muokkaa ihmisten spataaalisia mielikuvia "rlselleen ' edullrseen suuntdan. Useissa pte. ferenssitutkimuksrssa on havaittu ihmisten arvottavan nykyistd asuinaluettaan ia yhdyskuntatvyppiaan enemman kuin muita- (Kts. esim. Hansen '1973, Pesonen 1979, Gould 1975). Alueiden osalta tame ilmid naytti;ii loleutlrvan aina kaupungrnosista valtakun nanosiin saakka- lhminen siis tavallaan sopeutlru uuteen tilan osioon, vaikka varsinatsesti siihen muutlo ei olrsrkaan valltdmatiz; arempren preferenssren mukaista. Preferenssicn muuloksen perusteellinen tlrtkiminen B

11 vaatisi tietenkin vehintaan kaksivaih asen seurantatutkimuksen. Vertaamalla muuttaiien m iellyttivimmeksi nimeiimae asuinpaikkakuntaa syntymdpaikkaan ia muihin aiempiin asuinpaikkoihin on seuraavassa laadittu typologia, joka kuvastaa preferenssin suhdetta muuttajien spatiaaliseen liikkuvuuteen. 1. Syntym5paikan suosiiat arvostavat eniten syntym;paikkaadnsa huolimatta dsuinpaikkojen lukumdariste. 2. Mukautujat pit;vet synty mepaikastaan ja muista asuinpaikoastaan huolimatta nykyista asurnpaikkaansa miellytrdvimpdn; vaihtoehtona. 3. Muisteliiat ovat asuneet syntymdnse ial' keen useassa parkassaja mrellyltdvin dsuin paikka on ldytynyt matkan varrelta. 4. Unelmoijien mielestd miellytlavin asuin. paikkakunta ei ole mikean heidan aikai semmista asuinpaikoistaan. Usein tdllai' nen mielipaikka sijaitsee Lapissa tai Keski'Suomessa. 5. Epdritijat eiviit osaa tai halua ilmaista miellyttavinte asuinpaikkakuntaansa. Typologian mukaan muuttaiien preferenssit eivat liity pelkiisteen syntymapaikkaan tai nykyiseen asuinpaikkaan (kuten aiemmissa tutkimuksissa usein on todettu) vaan muitakin nakemyksra on erotettavissa. N npdndyt taekin siltii, etta vaikka muuttaiat "alueellisesti" ovatkin usein siioittuneet miellytt; vimpin5 pitiimiiiinsi valtakunnan osaan, mel ko harvat ovat pa?isseet mieluisimmalle asuinpaikkakunnalle (taulukko 1). Jos vield palautetaan mieleen, ette varsin monet muuttaiat ovat ioutuneet nykyiselle asuinpaikkakun nalle (paikallismuutossa kaupunginosaan) sen tdhden ette tiedossa ei ole ollut vaihtoehtoisia sijoituspaikkoia, voidaankan kysya, mike on preferenssien todellinen merkitys mu u ttotapaht u massa ja muuton paemjdren valinnassa? Tulosten mukaan voidaan olettaa, ettd muuttajien tilapreferenssit eivat ole muuttajien sijoittumisen lerkein ohjaaia vaan syita on ensisijaisesti etsittsva muualta. Varsin loogisia ohjaaiia sijoittumispaikan valin nassa ainakin kaukomuutossa lienev,t tyo' paikat. minka erds Joensuusta llomantsiin muuttanut konttoripa:illikk6 on ilmaissut seuraavasti: "hyva tyctpaikka on yleensa muuton syy. eika mielikuvat ja tiedot paak' kakunnasta". Esimerkiksi kaukomuuton osalta muuttamisen syiksi ilmoitettiin yli puolesta muutoista tyohcjn tai tydpaikkaan liittyvat syyt, ts. siksli kun muuttaja muu toissa voi realisoida lilapreferenssejden, nii' den perustana ovat usein tydmarkkinat. Gould (1975) on todennut myds tutkiessaan preferenssien ja muuttovirtojen velisie suhteita, etta niiden v;lille ei neyte olevan riippuvuutta. Asuinpaikkojen arvostukset eivet nayt6 t;ten ohiaavan muuttovirtoja. Myds Gould (em. teos s. 148) esittie terkeimmaksi muuttovirtoja kontrolloivaksi tekijeksi tydmahdollisuudet: ihmisten on pakko muuttaa tydn perasse paikkoihin, jotka eivat valttamattd ole headan mielestean kaikkein miellyttevimpi;. Ehkd preferenssien toteutumasta puolestaan ilm nte6 se, ettb el6kelaisten on usein havaittu palaavan kotiseudulleen. Mydskaan paikallismuutossa muuttajien tilapreferenssit eivat voi kovin paljoa ohjata sijoittumispaikan valinnassa, koska niille on olemassa monenlaisia I ajoitteita. Niinpd esim. omakotitaloon pyrkivien sijoittumista mearaa p;aosjn kuntien maankeyttopolitiikka, jonka mukaisesti uudet asuinalueet rakennetaan. Vuokra-asujilla tilanne on tietysti viela raioitetumpi eli he muuttavat sinne, miste asunto saadaan. Lopuksi Maantieteessa on melko runsaasti tutkittu ihmisten tilapreferenssejd, ts. sita, miten ihmiset arvostavat tilaa. Usein neme tutkimukset ovat olleet lshtdkohta-asetelmiltaan kovin kapeita ja metodikeskeisesti ohjautuneita. Vaikka voidaan ajatella, ette juuri muuttoliikkeesse preferenssit voisivat vaikuttaa ihmisten loimintaan, ei preferenssien ja mr-ruttamisen valisti yhteytta ole juuri tutkittu. Tdssa tlltkimuksessd on erotettu horinsontaaliset (aluetaso) ja vertikaaliset (yhdyskuntatyyppitaso) preferenssit, joita on tarkastel

12 tu muuttaiien aikaisempaa liikkuvuutta ia nykyista asuinpaikkaa vasten. Liseksi "taustatietoina" tarkasteltiin muuttajien niikemyksie muuttopedtostilanteesta, erityisesti si joittumisvaihtoehdoista. Tutkimuksessa on ojlut kiytdsse viisi eri aluetasoia kuvaavaa muuttoliikeaineistoa, joiden avulla preferenssiproblematiikkaa on tarkasteltu. Tulosten mukaan muuttaiat olisivat yli puolessa muutoista jaaneet ntiselle asuinpaikkakunnalle, mikiili se olisi ollut mahdollista. Varsrn monella muuttajista ei ole ollut muuttopidtdsta tehdessiian tiedossa vaihtoehtoisia sijoittu- mispaikkoja- Valtakunnan tasolla muuttajat asuvat usein arvostamallaan alueella, vaikka' kaan eivdt aina miellytsvimpend pitiimiisseen yhdyskuntatyypisse. Tutkimuksessa laadittiin muuttaiien preferenssien pohialta typologia, ionka mukaan havaittiin, ett5 muuttajien eniten arvostam asuinpaikka kunta ei ole liiheskben aina nykyinen. Sijoittu m ispaikan valinnan syitii on nain etsittavd ensisiiaisesti muualta kuin muuttaiien prejerensseistd, ndin erityisesti koska preferenssien toteutuminen lienee mahdollista vain tiettyjen annettujen vaihtoehtojen puitteissa. viitt. t 1. Tilaa ei tule kuit6nkaan abstraktin spatialismin tapaan kdshtaa mikrike;n itseniiis ksi sinans5 selitysvoimaiseksi muultuiaksi. Tdm6 positivistissn tietsenfilosofian myota myos maantr tee. seen 19601uvulla lovinnyt l6hestymistapa ko' rosti tilan itsendista fyysisgeometrist; luonnetla s n siiaan, etta olisi tarkastellut tilan sosiaalista luonnetta ia organisoirumista, mika on puol slaan muultoilmi6n syvarakonteiden selvittamis ss6 keskeasta. (ks. Vartiainen 1981, Paasi 1981, Paasi & Varriainen 1981). 2, Abierin ym. huomio viittaa tassa maantie'teessa kaytyyn peranteis en keskusteluun maanrieteellisen tilan absoluuttisesra vs. suhteellisesta luonteesta, HoidAn toteamustaan voidaan pit?ia tzissii yhteydessii kuitenkin liian yksipuolisena korostaessaan ihmisten "elemistilan" puhlaasta subjektiivisra luonnelta. Vrt. Varriainen {' Paasi (1981). 3. Wolperrin (1965) kehittamed paikkahydtykasi'tette voadaan kuvata seuraavaila rnattitta: Ai=fizik), k=1, 2, 3,..., n, iossa Ai on paikan i havaitlu attraktio, Zik viittaa paikan i K:n variaabelin arvoihin, jotka muodostavar paikan a paikkahyodyn. f viittaa siihen funktioon, jolla kunkin paikan Zik attribuutit rinnasteraan paikkahy6dyn yleisiin arvoahin (ks. Liebe. 1978, Tilaprelerenssitutkimusten klassikko lienee maantieteessa Goujd 11966, 1969). Ko. tutkimuksia on tehty myos Suomessa {ks- Pesonen, 19'12 ia Kaukomuuton "klassista" teoriaperustaa on eritellyt mm. Vartiainen'1979a, paikallismuuroa on puolestaan tarkasrellut mm. Summa'1980b. 6. Perseptiotutkimusten metodiikasta ks. Paasi 1980a ja Pesonen L6hr 6t Abler, R, J. Adams & P. Gould (1977). Spatial organization. The geographerj view of the world. London, Bourne, L.S. {1971 ed.}. tnrernal strucrure of the city. New York. BoVce, R.R (1971). Resid ntial mobility and its implications for the urban spatial change, in Bourn, Brown, L.A. & E.G. Moore {1971). The intraurban migration process: a perspective, in Bourne. cale, S { lvlore on models of residentral mobility, in Kosinski & Prothero. Gould, P (1966)- On mental maps. Michigan later university, community of mathematical geographers. Discussion paper no.9. Gould, P (1969). Problems of space-preferences measures and relationships. Geographical Ana' lysas 1. Gould, P (1975). People in information space: rhe mental maps and information surtaces ot Sweden. Lund Srudies in Geography, ser. B, no- 42. Hansen, N.M- (1973). Location preferences, migration and regional growth, A study of the South and South-west Unired States. New York. Han, R.A. (1973). Economic expectations and the decision to migrate:an andly5is by socro conomic group. Hegional Sludies, vol. 73. Hautam?iki, L (1976). Alueelliset tekiiat, teoksessa Muuttoliikesymposium 1975, esitelmat ta keskustelut, toim. Koivukangas, O, Narius, R & S. Sivula- Vaasa. Huuhtanen, P (1975). Muuttajan muotokuva ja sopeutuminen. Tydvoimaministerid, suunnittelu osasto, monistettuja turkimuksia 11. Helsinki. Hyman, G & D. Gleave 119?8). A reasonable theory for migration. Instatute of B.ilish Georaphers, Transactions, vol. 3:2. Jakobsson, A {1969). Omflytlningen i Sverige Komparativa studier av migrations' falt, flytlningsavstand och mobilit?jt. Meddetan, den trdn Lund Un;versite(s Geograliska lnstiru tion, avhandlingar LlX. Lund. 10

13 t a t-_ Klaassen, L.H. & P. Dreve 11974). Migration policy in Europe. Glasgow. Knox. P-L- & H. [4cLaran (1978]. Values and per ceptions in descriplive approaches to urban social geographv, in Geography and the urban environment: progress in r search and applicataons, eds. Herberl, D.T, & R.J. Johnston. New Kos;nski, L.A. & R.M. Prorhero {1975). People on the move, studies on inrernal migration. London. Kullalahri, O {1972). Muurramrnen sosiaalisena il mrona. Tampereen yliopisro, dluerrereen lailos, '1. rutkimuksia Kyykkd, S, V-, Ojala, A Paasrva.ra & Sundroos A. (1978). Flytningsrorelsen och tevnadsvittkoren. en beskrivnang in den inrerna flyrtnangen in Finland. Bilaga ll ti NoTdREFO 1978:3. Lee, E.S. (1969). A theory oj migrarion, rn Migra lron, ed. J. Jackson. Cambr rdge. Lieber, S.R. {1978). Place ulrl11y and migratjon Geografiska Annaler, vol. 608 :l. Li b r, S.R ). An expe.rmenlal app.oach for the migration decision process. Tijdschrifr voor Economische en Soclale Geografie, vol. LXX:2. Michelson, W (1977). Environmenral chorce, human behaviour and residenrial salisfaction. New Paasr. A (1980a) Tilaprelerenssilutkimuksel per septiomaaniieteessa. Ten a, vol. 92 :1. Paasr. A (l98ob). Erair:i elrnympa slbtutkamuksen lahrokohr,d, reoks ssa Kytat td kaupung,nos"', toim. Siirilii, S, L Hauramakr. S. Rouhinen & E. Tervameki. Tamper. Paasi, A ( 1980c). Tila-kasrte mulrltoliikerurkimuk sen metodologisena ia e.rpii sen, ongelmana, behavioraalrsen maanrieteen nakokulma. Ju t- ka;sematon las- -tutkielma. Joensuun korkea koulu, maaniaeteen laaros. Pua.r A il98l). l'ld kar'rreen pr oblemat isoir umi nen ns. uuden maantrereen metodologiassa, reok:essa Karlalain n, P, Paasr, A & P. Varlai nen, Kolmc merodctogrsrd rut*relmdd mddnr'e t en alalra. Joensuun kc:keakoulu, historian, maantieleen ja muiden aluelieteiden osaslon tulkaisuja 25. Prasr, A & P. Vd'1rain n ( Keskuksen ja ym periston valinen muulrol;ik : lapaustutkimus Joensuusta. Terra, vol. 93:2. Pesonen, H (1972). Mirka alueer Soomessa miellyr. lav6r? Tefia, vol.84:4. Pesonen. H (1977j. Veranderungen von raumichen Vorstellungen ber Juqendlichen. Nordia 1. Rumley, D (1979). The rtudv of siructuraleffects In human geography. T,tdschri{t voor Economiche n Sociale Geogra(ie, vol. LXX:6 Short, J.R. { Residential mobility. Progress in Human Geography, vol Summa, H {1980a). Asunnonvd;hlolen suunrauru mrnpn. YJK 433. Helsrnki. Summa, H (1980b). Kaupunkien siseisen muutrolirkkeen turkimus. Sosiologaa 4/1980. Soderling, (1980). Mouttoliikerutkimuksen reo reettisista lahtdkohdista. Siirrrlaisuus 2/1980- Tissari, J (1973). RLiotsiin muuton motiivit. Ty6- voimaministerio, 5uunnitteluosasto, siirtolaisuustutkimuksia 3. Helsinki. Vartiainen, P 11978)- [4uuttoliiketutkimuksen nykytila - kriittinen kalsaus. Terra, vol, 90:3. Vartiainen, P (1979a). Muuttoliike alueellisen kehityksen mekanismina Pohiois-Karjalassa luvulla ja 1970-luvun alkupuolella. Joensuun korkeakoulu, historian. maantieteen ja murden aluetiete;den osaston iulkaisuja 12. Vasridin n, P (1979b1. Suomen alueellisesld vaes tdkehilyksestd 1970 luvulla. Terra, vol Vartiainen, P (1981). Tila soslaalisena kasitteenij, teoksessa Karjalainen, P, A. Paasi & P. Vartiai nen, Kolme metodologista tulkielmaa maan taeteen alalta. Joensuun korkeakoulu, historian, maanti teen la muiden aluerieteiden osaston iulkarsuja 25. Wh,te. S.E. {19801 A phrlolophrcdl drchoromy In migration research. Professional Geograph r, vol. 32:1. White, P & R. Woods (1980 eds.). The q ographical impact of migration- London Wiman, R {1975). Ty.ivoiman Ruotsiin muuton syyt. Sosiologia 2/1975. Wolpert, J {'1965). Behavioral aspects of the decl sron to migrate. Papgr5 and Proceedings ol lhe Regional Science Associatron, vol. 15. Woods, R i1979). Populatron analysis in geographv. SPATIAL PREFEBENCES AND MIGRATION _ A GEOGFAPHICAL VIEWPOINT Geographers have rradilionally done mi0rarion research, especially at an aggregate level. Often they have studi d only the ar al direction ol miqrarton streams. Alrhough geography has been regarded as a special science of space and spatial dimension, geograph rs have in many respects neglected rhese aspects at both the aggregate and the individual lev 1. Spacs has usually been reduced to distance or to an absolule areal division, Distance has usually been used as an explanalory variable inslead of an atlempi berng made to explain ihe m aning ol distance or olher dimens;ons of space, One r ason for this has be n the abstract spatialism or sparrar separarrsm propagared by the positivast philosophy ol science thar emerged in geographical lilerature in the 1960s and even arlier in migration research, Also the so-called space preference studies thal geographers have been doing since the 1960s have remained abslracr because of exessive use of quantitative methods, Whal is mose importanl trom l'l

14 the viewpoint of migration research, geographers have seldom tried to ascenain the me ning of space preferences in a spatial decision-making process. In migration, howeve., rhe meaning ot space preferences can presumably become most clearly apparent. 'n ahis arlicle, I have urili2ed five sers ot survey data indicating different areat tevels ot spatral movemenl to research ihe space preferen, ces of migrants at both horizontal {a.eal) and v rti. cal {communities) lgvels, t have also examin d the meaning of pref rences from the viewpoint of the mrgrants earlier movement and from that of rheir latesl mjqration_,qs a background for rheir' elercnces lne mrgrants lv r asked whelher thev had had other possible destinat;ons when making their decision ro migrate and whether they would have wanted to remain at rheir old place of residence if it had been feasible. Migrants seem to tive at the national level In areas lhey prefer most but more seldom at the community level rhey pre{er most. When the migrants presen t place of residence was compared with the most preferred locality, jt was found their present home locatity is by no means always the one migrants would prefer most. It would seem further lhat the reatization of mi grants' spac pr ference would b possible only under certain "objective" conditions, which signity marnly labour markets in cases ot long-djstancs migration and housing markets in cases of residen tial mobility. 12

15 Arja l\4unter SUOMENRUOTSA- LAISET JA MUUT- TOLIIKE a Suomen historiassa ja kultturellisessa kehi tyksessd on madn ruolsrnkielisella vdestdn. osalla ollut huomattava merkitys. Nykyaan suomenruotsalaisten osuus on suurin Ahve nanmaalla, Uudellamaalla er ityrsesti sen lantisissa ia itaisissd osissa - ja Pohjanmaalla. l\4aamme rannakkoseuduille ja saaristoon on muodostunut jokseenkin selvdrajaiset ruot sinkieliset alueet. Viela vuonna 1880 suomenruolsalaisia oli yli 14 prosenttia vaestdsta, mutta kieliryhmdn koko on iatkuvasti supistunut. Ruotsinkaelis ten mderan v,henemise n ovat vaikuttaneet mm. alharnen syntyvyys ia suomenkielistyminen, mutta erityisen suuri sekd velitdn er ta valiilinen merkitys on ollut suomenruotsa laisten vilkkaalla maastamuutolla. Talle het kellb ruotsinkielisia on enie vain noin 6 % vaestosta. Ruotsinkielisten maastamuutto VTM A.ja Munter on vuosina tehnyt 7 L;ntisen Uudenmaan Seurukaavaliiron alueella sriairsevan kunnan elinolosuhde' ia muuttohaluk luusrutl rmulgen, Jonka yhrevdess. ker;ltyyn ai neistoon oheinen artikkeli perusluu. Varsinainen tutkimus tullaan julkaasemaan ruorsinkiel;sena Svenska Litteraturs:jllskapets i Finland Nemnd fdr Samhallsforskning in sarjassa kuluvan syksyn aika- Suomen ruotsala isella siirtolaisuudella on vahvat ja pitket perinteet. Varhaisen Ruot siin suuntautuneen siirtolaisuuden lahtdalueet olivat paeasiassa ruotsinkielisia seutuia. Kun vuosien vilisena aikana Suomesta muutti ulkomaille noin kansalaista. oli maastamuuttaneista joka viides ruotsinkielinen, joten he olivat huomattavasti yliedustettuina siirtolaisvirrassa, silla ryhman osuus maan vaestdstd viheni kyseiselld ajanjaksolla 15 %:sra 1C %:iin. N/ly6s sotien jelkeisessa maastamuutossa ruotsinkielrsten osuus on ollut huomdttava, erityisesti heti toista maailmdnsotda seurannetnd viitena vuolena, jolloan siirtolaisista lehes puolet oli ruotsink ielisia. Ruotsin asema siirtolaisuuden kohdemaana I--_

16 Ruotsinkieliset ia kaksikieliset kunnat ruotsinkielisen vaestdn mukaan v Sr,vedish-speaking with two official languages by Swedish'speaking population in 1979 (Finlanssvenska rapport 2. Utgiven av Svenska Finlands Fotkting. January 1981, s. 24) I ",.- = 66 ''" ffi :o esq m **" w,.," f t 0 7% I I yb,!! tb aoddas k,df 14

17 a a vahvistui ja 1970 luvuilla, tosin vrime vuosikymmenen jelkipuoliskolla Noriaan muutto lisd6ntyi. Samalla siirtolaisuuden luonteessa tapahtui muutoksia. Aianjaksona ' Suomesta muutti Ruotsiin yli henkiloa, joista noin mul-rtti vuosina Vilkkainta mulrttoliike Ruotsiin ol i suomenruolsalaisilta alueiltaina 1960luvun puoliveliin saakka, minkd jdlkeen sirrtolaisuuden painopiste siirly i maamme pohioisiin osiin. Viime vuosina Ruotsiin lahtevien maerd on ollut suuran Uudellamaalla, mutta edelleen Pohjois Suomen suhteelliset vaestdmenetykset maaslamuuton vuoksi ovat suurimmat- Taulukossa I on esite y siirtolaisuuden kehitys ajanjaksolla mycis ruotsankielisten osalla. TAULUKKO 1. Muuttoliike Poh,orsmarhin ja net tosrirtola!suus Pohjo,sma'hrn vuos'na 197O.79 lvlaastamuutro Yhteen Ruotsa kiel Vuosr abs a/a I O Nefio. Netto siirro % :a srrrtoiar keskr larsu r.rs. suus abs. vaki ruots.k. llrvusl.aos I t o.1,i ',t Lahteet:Svenska em igrat ons kommrr ldns delbe r3nkande 1979, SOPE M l{aponli 198O Vuosien valisenaikana ruotsinkie listen osuus muihin Pohioismaihin muutla neista oli vehaisin siirlolaisuuden huippu vuonna 1970, mutta kasvoi tasaisesti aina vuoreen '1977 asti. KLrten maastamuuttoalt tius myds sllo men ruotsalaiste n nettosiirlolai suus on ollut suurempi kuin suomenkielis ten. Ruotsinkielisten muutlotase oli positii vinen arnoastaan kahtena vuotena, varkka koko pohioismaisen muuttoliikkeen osalta maahan muu ttaiien msdra oli maastamuutta' jien m6arbb suurempi neljana vuotena, vv Maastamuuton vilkauteen vaikuttavia tekiiitite Suomenruotsalaisten suomenkielisia suurempdan muuttoaltliuteen on ldydettevissa useira syita. Ruotsinkielisille eivbt mahdolliset kielivaikeudet muodosta muuttoa hillitsevda tekijbe ja sopeutumista Ruotsiin edesauttaa kielen hallitsemisen lisaksi my6s kultturelliser yhtil;isyydet kantavaeston kanssa. Tame vaikuttaa myds nettosiirtolaisuuteen, silld suomenkielisill; juuri sopeutumattomuus tulomaahan on merkittive paluumuuttoon johtava tekije. fty'yds ruotsinkielisten alueiden maantieteellinen asema naapurimaahan helpottaa sek; tietojen saantia ette muuton konkreettistd loteutamista. Muuttoper inteen johdosta useilla suomenruotsalaisill asuu omaisia tai ystevia Ruotsissa ja ndmb sosiaaliset siteet lisaevdt muuttohalukkuutta. Ndin tapahtuu krritenkin vain siihen asti, kun muuttoliikkeen vbestcjlliset edellytykset lahtcialueella ovat olemassa. Suomenruotsalaisten on katsottu muuttavan suomenkielisie useammin kotimaan tycint6- tekijdiden vaikutuksesta; esimerkiksi R uotsin tydllisyystilanteella ei ole merkittavaa vaikutusta ruotsinkielisten muuttohalukkuuteen. Vaikeana tydllisyysvuonna 1978 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan suomenruot- 5aldrset olivat kuitenkrn suomenkielisra maas. tamuuttajia harvemmin pakkomuuttajia: tydtldmyyden tai sen uhan vuoksi muuttaneita. Huononakin tydllisyysvuonna ruotsinkielrsrlla muul lydhon liittyval seikat esiintyiv;t muuton syina yhte usein kuin tyijtto myvs tai sen vaara. TSllaisia tekijoita olivat Suomen huonot ansio mahdollisuudet, rydolot, ilmapiiri tydpaikalla sek; halu kehittiia ammattitaitoa. l\4ainittuja seikkoja voidaan pitea tyontotekijctind, mutta niihin sisaltyy hyvin voimakkaasti myds vetotekijd: odotukset paremmistansioista, tydoloista, ilmapiirista ja uralla etenemisestd. i-.

18 Muuttotraditioon tutkimuksessa viittasi su' kularsten ja tlrttavien muuton suurempi mer' kitys ruotsinkielisten kuin suomenkielisten muurtopaetdksessd. Ruotsinkrelisisti erityisesti naisilla avioitu misa ikeet ruotsalaisen kanssa sekd muut henkilokohtaisetekijbt olivat vaikuttaneet muuttopaetdksen syntymiseen. Arvioiden mukaan tunne'ja perhe' syista muuttaminen tulee yleistymian suo. menruotsalaisten ke$kuudessa. Muuttol;ik' keen seurauksena saattaa piiaiosa henkilon sosiaalisesta verkostosta olla Buotsissa ja kieliryh meidentiteetin ollessa voimakas voi so' siaalisten kontaktien luominen suomenki lisiin olla vaikeaa. Tii'ldin.ioissakin elemen tilanteissa saatetaan sosiaalisesti turvalliseksi vaihtoehdoksi kokea muutro BLrotsissa asuvien ystavien ldheisyyteen. Ruotsinkielisten maassamurrfto lvlaastamuuton vilkkauteen suomenruotsalaisten keskuudessa vaikuttaa myds se, ettei heille aina ole edellytyksie p:iaasiallisesti kielellrsistd syista muuttaa maan rdjojen sisapuolella halutessaan esimerkiksi edeta ammattiuralla. T5hiin viittaa ruotsinkielisten huomattavasti vehdisempi maan srsdinen muuttoliike verrattuna koko vaestdn maassamuuttoon. Tosin vain harvoin suomenruotsalaisten Ruotsiin muuton motiivina ovat olleet kielivaikeudet, joskin ne eraissd tapauksissa ovat ojleet muuttopedtbste vahvistavand tekijiine ja vain harva Ruotsiin muuttanut suomenruotsalainen ei osaa ollenkaan suo m 4. lvlaaseudulta kaupunkiin suuntautuneen muuttoliikkeen ollessa voimakkaimmillaan 1960-luvulla, keskimisrbinen vuoluinen kun nasta toiseen muuttaneiden miar asu kasta kohti oli Forsbergin suomenruotsalaisten maassamuuttajien m;erastb tekemien arvioiden mukaan vastaavastr ruotsinkie listen muuttaiien vuotuisek5i mdsrrksi saadaan vain lt/yos vuonna 1978 ruotsinkielisten maan sisainen liikkuvuus olr alhai sempj kuin koko vdestdn: koko vdpstdsld oli kunnasta toiseen muuttaneita 38 promil' lea ja ruotsinkielisist; 28 promillea. Sen lisaksi. etta suomenruotsalaisten liikkuvuus kunnasta toiseen on vdheistd heidan muuttonsa ovat useammin asuinldanin sisall; tapahtuviasuinpaikkakunnan vaihtoja kuin muuttoliikeesse yleensd. Esimerkiksi vuonna 1978 kaikista maassamuuttaneista oli le;nin sisell6 muuttaneita 64 70, mutta ruotsin kielisiste 79 %. Taulukossa 2 on esitetty ldanien sisainen muuttoliike vuonna TAULUKKO 2. L a;nr Uudenmaan ldeni Turun ta Pofin la?jnl Hdmeen laanl Kymen l6ani Mikkel'n laani Pohiois Karlalan laeni Kuopion l5:rni Keski Suomen leeni Oulun laani Lapin laeni L::iinien sisaisen muuttoliikkeen osuus kdrki5ra muutois ta leaneittain vuonna 1978, ruotsinkieliser erikseen {%) Srsainen muur- Ruotsinkielis rolrile. oo ldi. 1en sis;inen krsta muutois- muutloliike, ta 70 kaikisia ruotsrnk. muutoistd r.1 8s Erityisesti maan etela- ja lounaisosissa muu. tot vuonna '1978 olivat asuinldanin sisella tapahtuvia lehimuuttoja. Buotsinkielisista Vaasan ja Uudenmaan lddneissa asuvat muuttivat muita useammin toisaalle samaan leaniin. Myds ahvenanmaalaisten ruotsinkielisten muutoista lahes kolme neliesosaa oli tapahtunut maakunnan sisilla. Kyseisiss. lateneissa olevat suhteellisen suuret ja yhtenei. set ruotsinkieliset alueet mahdollistavat muuton naapurikuntaan esimerkiksi halutta. essa vaihtaa asuntoa ilman ette samalla ta' pahtuu suuria muutoksia asuinymparistcjn kielellisess6 ilmapiiriss;. to

19 Yhteenvetona voidaan todeta, ett, suomenruotsalaisten muuttoliike laanin siselle oli yleisint; ruotsinkrelisimmissa lisneissdia vehaisintd niiden ruotsinkielisten keskuudessa, jotka asuivat suomenkielisimmills alueilla. PdAasiassa suomenkielisillalueilla mm. asumiseen liittvvat onqelmat pyritedn ilmeisesti ratkaisemaan kunnassa muuton avulla. lvika' li muutto neilte alueilta ulottui ldinin r.tlkopuolelle, se yleisimmin suuntautui Uudellemaalle. Mycis Turun ia Porin le;nistd muuttaneista ruotsinkielisista yli puolet oli siirtynyt Uudellemaalle ja vastaavasti Uudeltamaalta muuttaneiden suosituin muuttokohde oli Turun ja Porin liani. Toisella siialla oli Vaasan leani, mist:i yleensd hakeuduttiin Uudellemaalle, mikdli muutettiin leenin raio jen ulkopuolelle. Kokonaisuutena kuitenkin pohioisten ja etelaisten ruotsinkielisten alueiden vdlinen muufioliike oli vuonna 1978 varsin viihiiistii. Kyseinen vuosi oli tosin eritt.in poikkeuksellinen huonon tydllisyystilante n ja osaksi siita iohtuvan vahdisen maan sis6isen laikkuvuu den vuoksi. Oletustalueiden valisestb vahdaseste liikkuvuudesta tukee mm. Sandlundin otantatutkimuksen tulokset, joiden mukaan ja l960luvurllakaanaiden alueiden velinen muuttoliikei ollut m rkittavaa vaikka kieliesteitii alueiden valiselle liikkuvuudel le ei olekaan olemassa. Maassamuuton rajoitukset Pohjoisten ia eteldisten ruotsinkielisten alueiden viilistb muuttoliikette ehkdisev6n6 tekijii nd on pidettv alueiden velista maantieteellistd etaisvytte ja alueiden v;lilla sijaitsevaa suomenkielasta aluelta. Suomenkieliselle vy6hykkeellii on ilmeisesti myds alueita kulttureliisesti erist;vd vaikutus, mika on v;- hentainyt kieliryhman sisdist; kiinteytte' Saartaa olla myds ettii alueet seki kultturellisesti etti ki lellisesti murreseikoista johtuen muodostavat teysin erilliset yhteisdt. T6l' lciin ryh mdsidonaisuus voi syntya enemman alueelliselta kuin kielelliselte pohialta, mikii vahentaa niiden velista vetovoimaa. l\4aantieteellisesti pohioisten ja etelaisten ruotsinkielisten seutui n vdliseen muuttoliik. keeseen vaikuttaa my6s niiden lsheisyys naapurimaahan. johon sosiaaliset siteet perinteisesti ovat hyvet. Lisaksi muuttoliikkeeseen vaikuttaval alseiden vdliset kehityserot kuten koko maassamuuttoonkin. Yksilotasolla maan sisdiseen liikkuvuuteen vaikuttaval mm. k ieliryh m;identiteetin vahvuus kotiseutuun sitovana tekijiine ia kaksikielisyys resurssina, joka mahdollistaa siirtymisen myds suomenkielisille alueille. Kau' pungeissasuvien suomenruotsalaisten ollessa maaseudulla asuvia useammin kaksikielisiii heillii myds on periaatteessa suuremmat valinnanmahdollisuudet muuttokohteen suhteen seke maassamuuton ja maastamuuton viilill6. Suomenruotsalaisten muuttoliikkeen tutkimuksessa on piiehuomio kiinnitetty ruotsin' kielisten siirtolaisuuteen ia maassamuutto on jeanyt varsin viihiille huomiolle. Maassamuuton syvallisempi tutkiminen saattaisi kuitenkin auttaa suomenruotsalaisen siirtolaisuuden tutkimssta ia siirtolaisuuden olemuksen ymmertemista. Tilastoihin perustuvan tiedon perusteella voidaan sanoa, ettei maassamuutto ole ruotsinkielisille reaalinen vaihtoehto srrrtoldisuudelle vaikka edellytyksib maan sisdiselle liikkuvuudelle olisikin per iaatteessa olemassa. Suomenruotsalaisten maassamuuton tutkimuksessa olisi otettava tilastollisten ja demograafisten lehestymistapojen lissksi huomioon myds sosiologinen, kulttuuri' maantieteellinen, sosiolingvistinen ja etnologinen aspekti. 17

20 Ldhteer Finlandssvensk rapporr 2. En sratistisk rappon om finlandssvenskarna. Svenska Fantands Fotkttng. Helsingfors Forsberg, Karl-Erik, Finlandssvenskarnas lgto enligt folkrakning Svenskbygden Nr 7 November '1973. Lundstrom, Kad-Johan, Tradrtion, setektivrrer och diffusion i mjgratio^en - n empirjsk studje i Nerpes kommun. Svenska Litrerarursa skapet a Finland- Namnd fcjr samhathforskning. Forskningsrapporrer Nr 26 Abo Munter, Arja, Julkisen tyonv:jtrryksen merkirys Ruotsiin muutossa ja sj;rlotajslen tydhonsjiort tuminen vuonna Tyovoimamin,steri6. Suunnirt luvirasto. Srirtotaisuustutkimuksia 15. Helsinki '1980, Munter, Arja, Ldniisen Uudenmaan muuttohatuk kuus, ia ei jnolosrrhdeturkrmus. Siirtolajsuusins. tituufti. Turku Sandlund, Tom. G ografisk forandring btand en Sldetsgrupp frnlandssvenskar SprAk grupp och mobitiret. Ethnicity and mobitjry. SLS/Abo Akademi/Finland. Forsknrnssrappor rer Research reports. Mob. No 7, Sar tryck Meddelanden lren Sriftetsen fbr Abo Akademi forskningsinstirut N' 60. Abo Sv nska emrgrationskommiirdns det{retankand. Suomenrijotsalaisen sirrtotaisuuskomirean vali mietrnro. Kommr(dbetankdnde komiredm,e linro 1979:15. Helsinkr 1979 Svenka emigrationskommntdns belbnknnde Suo menruorsalatsen siirrotatsuoskomirean mretrnlo Kommitrdberankande Hetsinkr t9go. Soderlrng, lsmo, The Basis ot Inrernal Migrarion Besearch. Turku, January 8. t99t. tnsrjrure ot Migration. Wester, Holger, Siirrotaisuus Ruorsirn ennen rorsla maailmansotaa Ruotsiin muuton ongetmar, Ruorsin siirrotaisuuden semina.ri , Turku. Es,reimer ia keskusrelul. Toim. Arta Munrer. Siirrolaisuusrnstiluurri. Siirrotaisuus tutkrmuksia A 7. Vaasa SWEDISH.sPEAKING FINNS AND MIGRA'ION The Sw drsh-speakrng F 'nns hdve 5trong mrgratory traditions, for up to as tare as lhe mid 1960s a targe proportion of the emigranrs from Fintand betonged to the Swed;sh.!pedk,nq m,no,ity The emigrdr,on ol large numbers of peopte to Sweden from Swed ish-speaking areas of Finland has been Inltuenced by such factors as, for example, the geographical proximity of these areas to neighboring Sweden. the cultural aflinities b twee^ the lwo popstalions, and the circumstance that ihere are no language ba.riers to surmount. A further factor contrrbuting to the liveltness of lhe fiigratory movemenr must be sosght in the circumstanc that the internal rnobilrty ol the popola((on evrdenlly ofl rs rhe Finnish Swedes no alternative in cases wnere rn y seek to 'mprove thei. livi^g condirions.lhe Frnnjsh Swedes move from locality ro 'ocatiry inside the country to a consprcuonsty tesser extent rhan the The Swedish-speakrng popularion ot Fintand, which liv s mosrly in coastat areas and rhe archipetagoes, has proponionally diminished at a sready rate and as now down ao aboul six per cenl of the total. The d crease in the size of this hnquistic minority rs the result of a tow birrh rare, the adoplion of Finnish by many astheir mother tongue and, an particular, the heavy emigration from Swedrsh- Eesides thei. beloys.average rnm4ratorv propensity, the Swedish-speaking Finns differ from the population ar large In the respect that lhe,r migr.rtory movements take place more commonly insi.re the boundari s of their native provrnce. Most com, mon,y, provrrrclal inmigratjons rake place in the areas with rhe densest conc ntrations ol Swedish speak'ng Inhabirants. In Finland, th re exisr disrind norrhern and sourh ern Swedish spedking are.ts; bul lhere has bee^ extremely little migratory movement between th se (wo regions, although no lingurst c obstdctes to sucb mrgratrohs are in lhe wjy. Lrtrle research has been rjoneon idftigrar,un.rmong the Swedish speaking Finns. 8ut such resedrch could concetvatrly open up nela vrsras on ihe sturlv ol emrgralion, loo, and knowledge oi rhe phenon, enon of inmigration mrghl rlso help broaden understand.ng o' the n.rrure ol Finnrsh swectrsh 18

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin. Lu8 LUONNONVARAKESKUS 16.2.2015 Luke 251100 04 05/2015 Maa- ja metsitalousministerio Luonnonvaraosasto Kirjaamo kiriaamo@mmm.fi Viite: Maa- ja metsfitalousministeridn ja Luonnonvarakeskuksen tulossopimus2ol*2019,

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 100 16.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu.

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu. Tekninen lautakunta 53 13.10.2011 Jätemaksutaksan hyväksyminen 1.1.2012 alkaen 428/32.321/2011 Tekn.ltk 53 Nykyisin voimassa olevan jätelain 28 :n mukaan kunnalla on oikeus kan taa jär jes tä mäs tään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 102 29.09.2011 HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyte 102 Hyvinvointi- ja terveystoimen talousarvion

Lisätiedot

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kaupunginhallitus 133 03.03.2014 Kaupunginvaltuusto 19 17.03.2014 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi 732/10/02/03/2011 KH 133 Valmistelijat: kaa voi tus pääl lik kö Veli Pekka Koivu, p. 0447809360,

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin

I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin I have seen teachers change teaching methods a little, a little more, and a lot. Erasmus-intensiivikurssien vaikuttavuus koordinaattoreiden silmin 29.9.2011 Ulla Tissari Taustaa Euroopan laajuinen kysely,

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2014 vuoden 2015 talousarvion.

Lisätiedot

Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto)

Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto) Kaupunginhallitus 36 20.01.2014 Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto) 372/10/00/02/2013 KH 36 Valmistelija: kaupungingeodeetti Matti Kivistö, puh. 044 780 9343 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha

ML 25 Valmistelija ja esittelijä: Marina Bergheim-Ahlqvist, 040 521 8128. Lähi- ja virkistysmetsät 1 496 ha Maaseutulautakunta 25 08.04.2010 Elinkeino- ja kehittämisjaosto 36 27.04.2010 Tekninen lautakunta 76 25.05.2010 Kaupunginhallitus 313 30.08.2010 Strategiaehdotus kaupungin metsille ja maa-alueille 506/14.03.02/2010

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta 158 17.11.2015 Kaupunginhallitus 315 07.12.2015 Etevan kuntayhtymän perussopimuksen muutokset 1764/00.04.01/2012 Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh.

Lisätiedot

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen Pöytäkirja 2/2015 1 Hallituksen henkilöstöjaosto Aika 23.09.2015 klo 14:06-14:27 Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3 Osallistujat

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

*sq >++ Kuka kaki? Muut havainnot linnuista. Nimi linnut kuulin. Ndmd linnut ndin

*sq >++ Kuka kaki? Muut havainnot linnuista. Nimi linnut kuulin. Ndmd linnut ndin Kuka kaki? Ta rui kke et : I i ntu ki rj a, Iyijy ky n ii, m u i stivi h ko tai m o n i ste, ki i ka rit. Havaintopaikka/reitti : *sq >++ Havainnoitsija: P iivdmddrii ja kellonaika: Tarkkaile lintuja maastoretkellii

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2709 TOHTORIN TUTKINNON VUOSINA 2004-2005 SUORITTANEI- DEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2709 DOCTORAL GRADUATES OF YEARS 2004-2005: CAREER AND EMPLOYMENT SURVEY 2007

Lisätiedot

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 14.02.2013 Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 Valmistelija: Sivistysjohtaja Eija Karhu Kauhavan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Sosiaali- ja terveysltk 146 16.09.2014 Sosiaali- ja terveysltk 154 30.09.2014 Sosiaali- ja terveysltk 166 14.10.2014 HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 713/02.02.00/2014 SOSTE

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Työttömyyden kesto ja kustannukset

Työttömyyden kesto ja kustannukset Kunnanhallitus 250 04.11.2013 Kunnanhallitus 261 11.11.2013 Työllistämistoimenpiteet vuodelle 2014 275/14.07/2013 KHALL 250 4.11.2013 Tilastotietoa Asikkalan kunnassa työttömyysaste on viime vuosien (2007-2012)

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 12.02.2015 Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Anne Koivisto Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 208 18.08.2010 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/invalidiliiton Asumispalvelut Oy 604/61/616/2010 640/61/616/2010 STLTK 208 Invalidiliiton Asumispalvelut

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu. Kärkkäinen Eero jäsen

Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu. Kärkkäinen Eero jäsen Esityslista 2/2016 1 Aika 11.04.2016 klo 14:30 Paikka Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu Lisätietoja Osallistujat Huusko Anu puheenjohtaja Isoniemi

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Tuhat suomalaista. Sinebrychoff - Sauna ja olut Helmikuu 2014

Tuhat suomalaista. Sinebrychoff - Sauna ja olut Helmikuu 2014 Tuhat suomalaista Sinebrychoff - Sauna ja olut Helmikuu 0 Tutkimuksen toteutus IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnallisessa Kuluttajapaneelissa,

Lisätiedot

Väestöennusteen taustat ja tulkinnat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Väestöennusteen taustat ja tulkinnat. Markus Rapo, Tilastokeskus Väestöennusteen taustat ja tulkinnat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa Miksi ennusteita laaditaan Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Lyhyesti ennustevirheistä Tor

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 KHALL 143 Valmistelu: hallintojohtaja Eeva Vanhanen, p. 050 356 6427 Oulun kaupunki, Oulun seudun

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Maamme on viime vuosina jakautunut kehittyviin ja taantuviin alueisiin.

Maamme on viime vuosina jakautunut kehittyviin ja taantuviin alueisiin. Jorma Auvinen Yliopiston merkitys Savonlinnalle Maamme on viime vuosina jakautunut kehittyviin ja taantuviin alueisiin. Tähän ilmiöön on liittynyt myös voimakas väestön keskittyminen muutamiin keskuksiin.

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yrityksen vaatimus oikeudellinen asiantuntija Pertti Eilavaaran laskussa mainittujen asiakirjojen luovuttamisesta

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus:

Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus: Kaupunginhallitus 9 24.02.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 5 30.09.2014 Puheenjohtajiston työryhmä 4 27.01.2015 Kaupunginhallitus 12 09.02.2015 Valtuustoaloite / kaupungin henkilöstön innostaminen miettimään

Lisätiedot

Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015. Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01.

Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015. Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01. Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015 Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01.016/2015 Kunnanhallitus 30.03.2015 56 Valtuuston kokouksessa 9.2.2015 jätettiin

Lisätiedot

Valmistelija: Harri Anttila, kunnanjohtaja, p. 0400 559 034, s-posti: harri.anttila@rautjarvi.fi. Kunnanjohtaja selostaa asiaa kokouksessa.

Valmistelija: Harri Anttila, kunnanjohtaja, p. 0400 559 034, s-posti: harri.anttila@rautjarvi.fi. Kunnanjohtaja selostaa asiaa kokouksessa. Kunnanhallitus 174 12.08.2013 Kunnanhallitus 227 28.10.2013 Kunnanvaltuusto 60 11.11.2013 Kunnanhallitus 29 15.02.2016 Esisopimus ja maankäyttösopimus K Vizitin Oy:n kanssa 47/14.02/2013 Kh 12.08.2013

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot