YHTEINEN MENNEISYYS - YHTEINEN TULEVAISUUS: Suomalaisuuden ja pohjoiskarjalaisuuden kysymyksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEINEN MENNEISYYS - YHTEINEN TULEVAISUUS: Suomalaisuuden ja pohjoiskarjalaisuuden kysymyksiä"

Transkriptio

1 1 YHTEINEN MENNEISYYS - YHTEINEN TULEVAISUUS: Suomalaisuuden ja pohjoiskarjalaisuuden kysymyksiä KIMMO LAINE Ennen suomalais-ugrilaisia Etelänaapurissamme Virossa oli asukkaita jo kahdeksannen vuosituhannen keskipaikkeilla ennen ajanlaskumme alkua. Vanhimmat asuinpaikat ovat Kunda Koillis-Virossa sekä Pulli Pärnujoen varrella (7500 ekr). Nämä kuuluivat Kundan kulttuuriin, joka oli mesoliittisella kivikaudella vallitsevana Baltiassa ja Pohjois-Puolassa. Viron varhaisimmat asukkaat olivat ilmeisesti tuolloisen Länsi- Euroopan protoeurooppalaiseksi kutsuttavaa väestöä, joka lienee puhunut lukemattomia nykyään tuntemattomia ja useisiin kymmeniin eri kielikuntiin kuuluneita kieliä. Oderilta Keski-Venäjälle ulottui myöhäispaleoliittisena ja varhaismesoliittisena aikana ( ekr) Svidryn kulttuuri, jonka esineistöä on löytynyt jopa Äänisen Olennij ostrovilta saakka. Kundan ja Svidryn kulttuurien välillä on saattanut sijaita jonkinlainen siirtymävyöhyke. Antrean verkkolöytö (7300 ekr) kertoo Kundasta tai sen ja Svidryn kulttuurin siirtymäalueelta lähteneestä kalastajasta. Suunnilleen vuodelta 7000 ekr peräisin oleva Kirkkonummen luutuura muistuttaa Koillis-Viron löytöjä. Maamme vanhimmat asuinpaikat sijaitsivat nykytietämyksen mukaan Kainuussa, Lapissa ja Uudenmaan Vantaalla. Niiden asujaimiston alkuperää ei ole kuitenkaan pystytty päättelemään. Lahden Ristolan asuinpaikalle (yli 7000 ekr) väki lienee tullut Svidryn kulttuurin alueelta. Heinolan reenjalas (6900 ekr) sen sijaan viittaa itään. Perusta sille, että nykysuomalaisten geeneistä 75% on läntisiä, mutta 25% itäisiä on saattanut syntyä jo noinä varhaisina aikoina. Osa siitä itäisestä väestöstä, joka suuntasi Karjalan halki Ruijaan, lienee tuolloin kääntynyt Suomenniemelle. Vähitellen protoeurooppalaiset ja mongolidit sulautuivat toisiinsa. Suomen ensimmäisten asukkaiden kielistä ei ole varmaa tietoa, mutta todennäköisesti väestö puhui lukuisia jopa toisilleen sukua olemattomia kieliä. Vuodesta 7000 ekr alkaen Etelä-Suomessa muodostui Suomusjärven kulttuuri, jonka esivaiheeseen jo Porvoon Askolan asuinpaikka kuuluu. Se sai enimmät aineksensa ilmeisesti Kundan ja sitä seuran-

2 2 neesta Võisikun kulttuurista. Väestöä katsotaan vähittäin siirtyneen alueelle etelästä. Suomusjärven kulttuuri erilaistui emäkulttuuristaan ilmeisesti Aunuksesta saatujen itäisten vaikutteiden johdosta. Se levisi nopeasti koko Suomeen Saimaan-Pielisen linjan länsipuolelle, josta itään vallitsi Aunuksen kulttuuri. Jälkimmäisen tärkeimpiin löytöpaikkoihin kuuluu Olennij ostrov. Eteläisen Suomen väestö oppi saviastioiden teon vuoden 4200 ekr tienoilla todennäköisimmin Dneprin suunnalta ja osin ehkä Skandinaviasta. Merkittävää muuttoliikettä ei liene kuitenkaan tapahtunut. Näin syntyi varhaiskampakeraaminen kulttuuri. Pohjoisessa ja etelässä kehittyivät omat koristelutyylinsä: etelässä nuorempi varhaiskampakeramiikka ja pohjoisessa Säräisniemen kampakeramiikka. Jälkimmäistä on löydetty Nurmeksesta saakka. Suomalais-ugrilaisista myöhäiskantasuomalaisiin Noin vuonna 3300 ekr Laatokan ympäristössä sai alkunsa tyypillinen kampakeramiikka. Siellä pääsivät ilmeisesti sulautumaan yhteen varhaiskampakeramiikka, Narvan keramiikka sekä Oka-joen laaksosta levinnyt kuoppakeramiikka. Uralilainen kantakieli oli hajonnut ja suomalais-ugrilaiset olivat eronneet kantasamojedeista vuoden 4000 ekr tienoilla Volgan-Uralin alueella ensimmäisten jouduttua kosketuksiin indoeurooppalaisen kantakansan kanssa. Kuoppakeramiikan voidaan katsoa kuuluneen suomalais-ugrilaisille, joita nyt saapui maahan. Tyypillinen kampakeramiikka levisi Itä-Ruijasta Itä- Preussiin ja Pohjanlahdelta Onega-joelle ulottuvalle alueelle. Dneprin latvoilta Kuolan niemimaalle ja Saimaan-Pielisen-linjalta Volgan mutkaan tavattiin osin rinnan tyypillisen kampakeramiikan kanssa edelleen kuoppakeramiikkaa. Jo tässä vaiheessa hahmottuu tästä limittäisalueesta kartalle eräänlainen proto-karjala. Lounais-Suomessa esiintyi rinnan tyypillisen kampakeramiikan kanssa Jäkärlän kampakeramiikkaa. Se lienee kuulunut seudun alkuväestölle. Kalevi Wiikin mukaan Suomessa ja Virossa puhuttiin tässä vaiheessa eri kieliä, joiden käyttäjät sulautuivat suomalais-ugrilaisiin. Näin syntyivät myöhäiskantasuomalaisia ja kantalappalaisia edeltäneet väestöt. Vuosina ekr maamme länsi- ja etelärannikolle saapui indoeurooppalainen vasarakirveskansa. Sen edustajat puhuivat esibalttia ja osin esigermaania. Kun myöhäiskantasuomalaisten edeltäjät Suomen rannikoilla sulautuivat vasarakirveskansaan, syntyi Kiukaisten kulttuuri ( ekr). Paul Aristen mukaan Itä-Baltiassa asuivat ilmeisesti melko kauan sekaisin sulautumatta vasarakirveskansa ja suomalais-ugrilainen alkuväestö. Vasarakirveskansan painopiste oli kuitenkin rannikolla. Pronssikaudella ( ekr) Suomen sekä heikompana Viron rannikolla vaikutti

3 3 skandinaavinen pronssikulttuuri. Sen edustajat olivat kantagermaaneja, enimmäkseen esiruotsalaisia, mutta myös esitanskalaisia ja esisaksalaisia. Tulokkaat sulautuivat alkuväestöön. Heidän muuttoliikkeensä ei kuitenkaan lainkaan ulottunut Laatokan ja Peipsijärven väliselle seudulle, jonne oli muuttanut myöhäiskantasuomalaisten edeltäjiä. Sisämaassa alkoi kehittyä yhtä aikaa Kiukaisten kulttuurin kanssa myöhäiskampakeramiikan pohjalta asbestikeraaminen kulttuuri. Pronssin valmistukseen vaadittava kupari saatiin sisämaahan Uralilta. Edellä esitetyn kehityksen seurauksena lienee vuoden 1000 ekr tienoilla kiteytynyt myöhäiskantasuomen ja kantalapin kieliraja. Suomen historiallisten heimojen synnystä 1 Pronssikaudella eteläisestä Suomesta ja Karjalasta löydetään rinnan asbestikeramiikan kanssa sinne Volgan suunnalta levinnyttä tekstiilikeramiikkaa. Tämän mukana ei kylläkään liene tullut merkittäviä asutusvirtoja. Asbestikeraaminen kulttuuri jakautui esiroomalaisen rautakauden alkaessa (vuoden 500 ekr tienoilla) eteläisempään Luukonsaaren ryhmään ja pohjoisempaan arktiseen ryhmään ilmeisesti siksi, että etelämpänä oltiin voimakkaammissa kosketuksissa rannikon pohjoiskantasuomalaisiin. Luukonsaaren keramiikka lienee kuulunut eteläkantalappalaisille ja arktinen keramiikka nykysaamelaisten esi-isille. Kantasuomalainen väki, joka asutti Suomen rannikkoa, Peipsijärven itäpuolisia maita, Viroa ja Latvian pohjoisosaa, jakautui kielitieteilijöiden oletuksen mukaan Kristuksen syntymän tienoilla kolmeen ryhmään: Suomen rannikon pohjois-, Viron ja Latvian etelä- sekä Peipsin-Laatokan itäkantasuomalaiseen väestöön. Tämän jakautumisen sai Kalevi Wiikin mukaan aikaan ulkopuolisten vaikutteiden erilaisuus. Suomen rannikolle oli pronssikaudella kohdistunut voimakkaampana kantagermaaninen vaikutus kuin Viron rannikolle. Peipsin-Laatokan alue oli jäänyt kokonaan pronssikautisen germaanivaikutuksen ulkopuolelle. Tuon seudun myöhäiskantasuomalaiset olivat sitä paitsi siirtyneet uudelle alueelle ja kohdanneet sen alkuväestön. Olhavan laaksossa varmaan Svidryn kulttuurin, kuoppakeramiikan ja tekstiilikeramiikan vaikutus oli ollut voimakkaampaa kuin Suomessa tai Virossa sekä Narvan keramiikan vaikutus suorempaa kuin Suomessa. Vuoteen 600 mennessä itäkantasuomalaisista kehittyi Olhavan tšuudeja. 1 Karjalalla tarkoitan nykyisten Suomen Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Karjalan tasavallan sekä Karjalankannaksen aikanaan muodostamaa kokonaisuutta.

4 4 Hämeen kielimuoto ja väestö pysyivät ulkoisten vaikutteiden puolesta 300-luvulle saakka suunnilleen samanlaisena kuin Pohjoiskantasuomen. Rannikolle sen sijaan tuli vaikutusta Virosta, Kuurinmaalta ja mahdollisesti Veikselin suunnalta. Ainakin virolaisvaikutuksesta jäi jälkiä kieleen, mutta onpa Tiit- Rein Viitso epäillyt länsislaavilaistakin vaikutusta itämerensuomen sanastossa. Noin lounaisrannikolle saapui myös kantaskandinaavia puhuneita tulokkaita, mistä jäi jälkiä kieleen. Kokemäenjoen suulta kulkeutui 300-luvulta alkaen asutusta Hämeeseen, joten virolaista ja skandinaavista vaikutusta kulkeutui nyt heikkona sinnekin. Laila Lehikoinen totesi suomen kielen alueellisen ja sosiaalisen variaation luennoillaan Helsingin yliopistossa, että vuoteen 600 mennessä Laatokan etelärannalta Olhavanjoen laaksosta alkoi muuttaa järven länsirannalle, Karjalankannakselle tšuudeja. Slaaviheimojen levittäytyminen lähestyi samoihin aikoihin Laatokan etelärantoja. Tšuudisiirtolaisten kielellinen eriytyminen Olhavanlaakson sukulaisista lienee alkanut jo tässä vaiheessa lievemmän slaavilaisvaikutuksen seurauksena. Vuoteen 800 mennessä myös lounaissuomalais-hämäläiset kalmistot levisivät Laatokan rannoille. Muinaissuomalaisten, muinaishämäläisten, pohjoisten Olhavan tšuudien ja varmaan myös alueen aiempien asukkaiden, etelälappalaisten, sekoittuessa alkoi kehittyä muinaiskarjalainen heimo, joka puhui omaa kielimuotoaan, muinaiskarjalaa. Valamon ortodoksiluostari alkoi Heikki Kirkisen mukaan toimia jo luvulla ja ruumishautaukseen Laatokan rannoilla siirryttiin 1300-luvulle mennessä. Vuoteen 1000 mennessä Mikkelin seudun hämäläispohjainen asutus sai joko voimakkaita vaikutteita Muinais-Karjalasta, kuten Matti Huurre pitää todennäköisempänä, tai sinne syntyi muinaiskarjalainen siirtokunta, joka sekoittui alueen vanhempaan etelälappalaiseen ja muinaishämäläiseen väestöön. Näin saivat alkunsa savolaismurteet, yksi muinaiskarjalan jatkajista. Ruotsi rakensi 1293 Viipurin linnan, joka muodostui nykyisten Mikkelin seudun, Kymenlaakson ja Länsi-Kannaksen keskukseksi. Pähkinäsaaren (1323) rauhan raja erotti toisistaan ortodoksisen ja katolisen Muinais-Karjalan. Rajan länsipuolella alkoivat kehittyä äyrämöiset ja itäpuolella ortodoksiset karjalaiset. Aunuksen kannaksella esikarjalaiset kohtasivat muinaisvepsäläiset ja näiden sekoittuessa syntyivät lyydiläinen sekä livviläinen eli aunuksenkarjalainen heimo. Lyydiläisissä vepsäläisaines on selkeästi karjalaista vahvempi. Pohjoisemmaksikin levisi vepsäläisten kielellisiä innovaatioita, vaikkei vepsäläisasutus sinne saakka liene ulottunutkaan ja niin Maanselän karjalaiset eli Venäjän eteläkarjalaiset eriytyivät pohjoisemmista sukulaisistaan.

5 5 Lounaissuomalaisten ja hämäläisten nykyisen murrerajan synnytti Wiikin mukaan viikinkiaikana ja ristiretkiaikana ( ) Suomen lounaisrannikolle tullut ruotsalaissiirtolaisuus. Pähkinäsaaren rauhasta suureen Pohjan sotaan kulkeutui Kaakkois-Suomeen hämäläistä ja varmaan lounaissuomalaistakin väestöä, joka kohtasi muinaisäyrämöiset. Niin syntyi äyrämöisheimo. Äyrämöisten alueelle Karjalankannakselle ja Etelä-Karjalaan muutti varsinkin 1800-luvulla paljon väestöä Savosta. Heitä alettiin kutsua savakoiksi. Äyrämöisten ja savakoiden sekaantuessa syntyivät suomen kaakkoismurteet ja Etelä-Karjalan heimo. Satakunta on kielellisesti epäyhtenäinen alue, jossa puhutaan lounaismurteita ja hämäläismurteita sekä näiden välisiä siirtymämurteita. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa saivat asutusta Satakunnasta ja Hämeestä sekä myös Lounais-Suomesta. Kemi- ja Pyhäjoen väliselle alueelle tuli luvuilla uudisasukkaita Laatokan rannikolta ja Karjalankannakselta. Keski-Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaan ylämaalle tuli 1600-luvulla myös savolaisia. Kaikki edellämainitut elementit ovat nähtävissä seudun murteessa. Kainuun asutus muodostui savolaisista, pohjalaisista ja ehkä myös ortodoksikarjalaisista sekä etelälappalaisista elementeistä. Pohjois-Karjalan synty Vuoden 1300 tienoilla kiinteä esikarjalainen asutus oli saavuttanut nykyisen Pohjois-Karjalan. Tämä väestö oli läheisessä yhteydessä Maanselän ja Aunuksen Karjalaan. Ilomantsin pogosta lienee perustettu viimeistään luvulla ja slaaviheimojen, merjalaisisten, tšuudien ja muinaisvepsäläisten perustama Novgorodin tasavalta ulotti sen mukana vaikutuksensa alueelle. Pohjois-Karjalan asutus vahvistui hiljalleen; seudun väkiluku lienee ollut vuoden 1500 tienoilla ehkä 5000 henkeä. Pohjois-Karjala oli tuolloin osa Taka-Karjalaa, johon kuului myös Laatokan pohjoisrannikko. Savolaisiakin alkoi siirtyä maakuntaamme jo 1500-luvulla, mutta he sulautuivat alueen ortodoksikarjalaiseen väestöön. Ratkaiseva murros Pohjois-Karjalan väestönkehityksessä tapahtui, kun se Stolbovan rauhassa (1617), yhdessä Laatokan Karjalan ja Itä-Kannaksen kanssa, liitettiin Ruotsiin. Ruotsalaisten harjoittaman ankaran verotuksen ja uskonnollisen sorron seurauksena edellisten alueiden muodostaman Käkisalmen läänin ortodoksikarjalainen väestö alkoi paeta Venäjälle. Samanaikaisesti Pohjois- ja Laatokan Karjalaan alkoi muuttaa enemmälti luterilaisia savolaisia. Ruotsin ja Venäjän välillä käytiin ruptuurisota, jossa Käkisalmen läänin jäljelle jääneet ortodoksit liittyivät Venäjän rintamaan. Ruotsalaisten kostotoimien pelossa suurin osa heistä pakeni itänaapuriin. Suurin osa Käkisalmen

6 6 läänin aiemmasta ortodoksiväestöstä siirtyi Venäjälle. Lisäksi suuri joukko sai surmansa sotien melskeissä. Tilalle muutti enimmäkseen savolaisia, mutta myös pohjalaisia, kainuulaisia ja äyrämöisiä. Ortodoksikarjalaisia asutussaarekkeita on ollut Ilomantsin Hattuvaarassa ja Mekrijärvellä, Ryökkylässä, Sonkajassa (ortodoksisia asutuspaikkoja mm. Kirvesvaara, Loppa ja Rominvaara) ja Hömötissä, Tuupovaaran Sonkajanrannalla, Tohmajärven Akkalassa ja Petrovaarassa, Enon Kuusjärvellä, Kontiolahden Paiholassa ja Liperin-Polvijärven-Outokummun alueella etenkin Viinijärven ympäristössä. Hattuvaaran asutuksesta noin puolet on yhä ortodoksikarjalaista ja ainakin Viinijärven seudun ortodoksisukujen edustajia asuu yhä Pohjois-Karjalassa runsaasti. Mainittakoon esimerkkeinä Mutasen, Naumasen ja Surakan suvut. Nykyään maakunnassamme puhutaan itäisiä savolaismurteita, eikä karjala-aunuksen kieltä kuten Karjalan tasavallassa. Pielisen ja Ilomantsin alueelle asutettiin 1945 alkaen suojärveläisiä ja Ilomantsin Neuvostoliitolle luovutetusta itäosasta tulleita karjalankielisiä evakoita. Kun Pohjois-Karjalan maakuntaliitto oli perustettu 1936 ja lääni aloitti toimintansa vasta 1960, voisi mielestäni sanoa, että uusista tulokkaista on tullut elimellinen osa Pohjois-Karjalan heimoa, joka on vahvistanut alueen karjalaisuutta. Toisaalta varsinkin Joensuuhun on muuttanut enemmän muualta Suomesta tullutta väestöä yliopiston perustamisen (1969) myötä. Yleiskielen ja itäisen savolaismurteen kohtaamisesta on syntynyt Joensuun aluepuhekieli. Itse asiassa vuoden 1997 pohjoiskarjalaisuutta on uusin populaarikulttuurikin, joka täällä vaikuttaa ja kehittyy. Karjalais- ja äyrämöiskontaktien jälkiä itäisessä savolaismurteessa Leikkimielinen taulukko pohjoiskarjalaisen kielenkäytön avuksi X Pohjois- Savolainen muoto Yleiskielinen muoto KARJALAINEN muoto Diftongit laiva, koira laeva, koera laiva, koira Tekijänimijohdoksen äänneasu 2 män nii, pes sii mänijä, pesijä menijä, pesijä 2 Aksentti konsonantin päällä merkitsee liudennusta, palatalisaatiota eli savoksi muljeerausta. i i Äännetään ikään kuin ylilyhyt i ennen konsonanttia: Siis män nii =mä nnii ja pes sii = pe ssii.

7 7 Aktiivin 1. partisiipin tarinnoijjii miehhii, tarinoevvii miehhii, tarinoivia miehiä, käyttö kulukijjii ukkoja kulukevvii ukkoja kulkevia ukkoja Supistumaverbien avajjaa, lepäjjää - avvoo, leppee - avaa, lepää - yksikön 3. persoona - matkajjaa, pelkäjjää - matkkoo, pelekkee - matkaa, pelkää Itäisessä savolaismurteessa esiintyy muutamia karjalan kieleen viittaavia äänteellisiä piirteitä, vaikka hyvin usein kuulee väitettävän, ettei sellaisia ole. Pohjois-Karjalassa ennen puhuttu karjalan kieli ja eteläinen savolaismurre ovat vaikuttaneet ns. supistumaverbien taivutustyyppien avajjaa, lepäjjää ja vieläpä matkajjaa, pelkäjjää yleistymiseen sydänsavolaisten avvoo, leppee ja matkkoo, pelekkee muotojen kustannuksella. Pohjois-Karjalan etelä- ja keskiosissa ovat tosin päässeet vahvaan asemaan avavvaa, lepävvää ja matkavvaa, pelkävvää -tyypit. Diftongireduktion puuttuminen eli se, että sanotaan laiva, koira, eikä laeva, koera, voi todennäköisesti olla alueen vanhan karjalan kielen vaikutusta. Myös rajakarjalaismurteiden vaikutus voidaan ottaa lukuun. Martti Rapola (Turunen 1959) on selittänyt sellaiset itäisten savolaismurteiden muodot kuin kuttoo~-ten ~ kuttuu~-ten, elekkee k sannuu ja ainnoo~ainnuu juontuviksi yhteiseltä pohjalta muiden vanhan Käkisalmen lääiin vastaavien muotojen kanssa. Paikallisesti, etenkin ortodoksiväestön puheessa ja varsinkin sen rituaalikielessä on ollut havaittavissa muitakin karjalaisuuden jälkiä. Pohjois-Karjalassa sanotaan usein kuten karjala-aunuksessa tarinnoejjii miehhii, kulukijjii ukkoja, eikä tarinnoevvii miehhii, kulukevvii ukkoja. Aktiivin 1. partisiipin käyttö on siis vähentynyt. Tekijännimijohdosten pitkä-i:llisen äännesuhteen män nii, pes sii syntyä on varmaan karjala-aunus tukenut. Karjala-aunukseksi sanottaisiin menii, pezii, kun taas sydänsavoksi mänijä, pesijä. Samanlaista kahtalaisuutta kuin karjala-aunuksessa ja kannakselaismurteissa esiintyy siinä, että nk. vanhoista aiäa 3 / äiää -loppuisista verbeistä voi esiintyä sekä vanhoihin aäa / äää -loppuisiin verbeihin että ise- loppuisiin verbeihin mukautuneita asuja tyyliin heläjjää / helissee, hurajjaa / hurissee, kolajjaa / kolissee, ünäjjää / ünissee. Nykykirjakielen sana lahti esiintyy Turusen mukaan vielä varsin usein muodossa laks(i). Näin on tosin ennen ollut koko savolaisalueella, mutta olisiko edustuksen säilymistä edistänyt karjala-aunuksen läheisyys. 3 Merkki ä tarkoittaa soinnillista dentaalispiranttia, joka ääntyy kuten th englannin sanassa this.

8 8 Kontakteihin kaakkoismurteiden suuntaan, jotka niin ikään ovat tärkeä muinaiskarjalan jatkaja, viittaavat seuraavat muodot. Monikon 3. persoonassa esiintyy silloin, kun yksikön 3. persoona ei ole -pi-päätteinen, muotoja anttaat, muisttaat, küsellööt. Tämä tyyppi on kannakselaisperäinen. Keskiryhmässä tavataan ja eteläryhmässä tapahtuu säännöllisesti ll:n ja rr:n lyhentyminen kuten eteläsavolaisissakin murteissa. Esiintyy siis muotoja en uskala, ei ümmärä. Ilmiö on peräisin Kannakselta. Eteläsavon ja kannakselaismurteiden vaikutuksena voi pitää itäisten savolaismurteiden eteläryhmän sellaisia pitkä-i:llisiä muotoja ea-, eä-loppuisista verbeistä ja nomineista kuin ruppiin:rupijjaa, lattii:lattiilla. Kannaksen suunnalta saattavat niin ikään olla peräisin demonstratiivipronomien lyhentyneet muodot tää, nää, joita ainakin Kontiolahdelta, Outokummusta, Liperistä ja Tohmajärveltä on tavattu muotojen tämä, nämä sijalla. Itäisten savolaismurteiden eteläisessä ja keskisessä ryhmässä tavataan kaakkoismurteista tulleet persoonapronominit mie, sie sydänsavolaisissa murteissa ja Pielisjärven seudulla käytettyjen minä, sinä -muotojen tilalla. Keskiryhmässä muodot ovat myöhäisiä. Lisäksi Heikki Leskisen mukaan ainakin seuraavia viittäkymmentäyhtä sanaa yleensä tavataan suomen kielen alueella vain Täyssinän rauhan rajan itäpuolella ja ne ehkä periytyvät alueemme vanhasta esikarjalaisesta kielestä. Laajoilla alueilla Pohjois-Karjalassa on tavattu alkuaan selkeästi muinaiskarjalaiset sanat kammitsa yhteen sidottu vastapari, ruhka roska, rikka sisär sisar ja 4 utautua sattua, osua, joutua, laatokkalaiset tai muinaiskarjalaiset riehkiä reuhtoa, rehkiä, huhkia ja seukku serkku, laatokkalaiset, muinaiskarjalaiset tai karjalaiset apa(s) kas vain, no; entä, jospa, kapale peltosarka ja katsku~kitsku katku, käry, häkä, selkeästi karjalaiset kiimiä olla kiimassa, (linnuista:) olla soitimella, liukku onttoon puuhun tai ontosta puusta tehty linnun pesimispönttö, uuttu, muje muikku, olovahko kookas, paljo, runsas, pakkuli arina- tai taulasieni ja vahvero, -inen kantarelli; karvarousku, muinaiskarjalainen tai karjalainen vaartaa jättää vähemmälle, levikiltään eteläiset karjala-aunuksen ammoin saati; aina/kin, -kaan; toki, kartta kaukalo ja vakustaa teroittaa 5 mieleen; varoittaa, lyydissäkin tavattavat karjala-aunuksen kupista kutista, syyhytä, ounas viisas, viekas, ovela, päkiä~päkiän päällys jalkapöytä, summa~sumpa tiivis, tiukka ja takra syötti, laatokkalaiset haisua haista, lemuta, hattara jalkarätti, hirnua aivastaa, ihastua ilahtua, tulla iloiseksi, kulmu hampun siemenkota, nurmi niitty, ongittaa onkia, pata saviruukku, peikalo peukalo, puoleta vähetä, pienetä, riitsiä riistää, repiä, ottaa väkisin, tuohus kynttilä, varsinkin 4 Laatokkalaisella tarkoitan karjalan ja vepsän yhteisestä kantakielestä periytyvää. 5 Sana, joka tavataan lyydissä, saattaa olla peräisin myös karjalan ja vepsän yhteisestä kantakielestä.

9 ortodoksisessa kirkossa käytetty vahakynttilä, varata pelätä ja äsken sitten, vasta sitten sekä alkuaan germaaninen astale lyömäase; työväline. 9 Laajasti itäisessä savolaismurteessa tavattavien Pohjois-Karjalan vanhasta karjalan kielestä periytyvien sanojen alkuperä muinaiskarjalaisia laatokkalaisia tai muinaiskarjalaisia laatokkalaisia, muinaiskarjalaisia tai karjalaisia karjalaisia muinaiskarjalaisia tai karjalaisia eteläisessä karjala-aunuksessa esiintyviä lyydissäkin esiintyviä laatokkalaisia germaanisia 4 sanaa 2 sanaa 3 sanaa 6 sanaa 1 sana 3 sanaa 6 sanaa 13 sanaa 1 sana Osassa maakuntaa on tavattu ehkä esikarjalasta juontuva alkuaan varhaiskantasuomalainen sana aaje hete, suonsilmäke, lähde, muinaiskarjalaiset kurvitsa pisama, nirsa(t) nenä; naama, ikenet ja purhistua pörhistyä, rehevöityä, selkeästi karjalaiset nika pystyyn kuivunut havupuu ja näköpää poski, kasvot, levikiltään eteläiset karjala-aunuksen aivin aivan, kokonaan, loima huolema, koro, mutso nuorikko ja porkka pönkkä, tukipuu sekä alkuaan venäläinen kassa tukka, palmikko. Pohjois-Karjalan ortodoksiväestö on käyttänyt ehkä esikarjalasta perityvää alkuaan selkeästi karjalaista 6 sanaa hiema hiha sekä venäläistä sanaa maamo äiti. Itäisessä savolaismurteessa on tavattu myös joukko karjala-aunuksesta tulleita myöhäisempiä lainoja esim. tukkitermeinä ja paikannimistössä on toki enemmänkin jälkiä maakuntamme vanhasta kielimuodosta. 6 Sana-aineisto peräisin Leskiseltä 1987.

10 Osassa itäistä savolaismurretta tavattavien Pohjois-Karjalan vanhasta karjalan kielestä periytyvien sanojen alkuperä 10 varhaiskantasuomalaisia muinaiskarjalaisia eteläisessä karjala-aunuksessa esiintyviä venäläisiä 1 sana 2 sanaa 4 sanaa 1 sana Pohjois-Karjalan ortodoksikarjalaisten pesäkkeiden itäisessä savolaismurteessa tavattujen maakunnan vanhasta karjalan kielestä periytyvien sanojen alkuperä karjalaisia venäläisiä 1 sana 1 sana Me pohjoiskarjalaiset emme ole uniikkitapaus siinä suhteessa, että pidämme itseämme ensi sijassa karjalaisina, mutta puhumme toista kielimuotoa. Lyydiläinen ystäväni kielitieteen jatko-opiskelija ja runoilija Miikul Pahomov, joka on kotoisin Aunuksen Kuujärveltä, kertoi minulle syyskuussa 1997, että Kuujärven lyydiläiset puhuvat lähinnä vepsää muistuttavaa murretta, mutta pitävät itseään karjalaisina. Heidät jätetään Karjalan tasavallassa usein merkitsemättä karjalaisten ja jopa lyydiläisten asuma-alueita esittäviin karttoihin. Pohjoiskarjalaisuuden ja suomalaisuuden ajankohtaisia näkymiä Nykyään mielestäni ongelmana on, että pohjoiskarjalaisuudesta puuttuu todellinen henki. Tästä kertoo se, että maakunnassamme karjalaisen kulttuurin parissa työskentelevät ihmiset sotkevat joskus puheenvuoroissaan eri Karjala-käsitteitä. Kun yritetään puhua jossain tilaisuudessa karjala-aunusta, tulos ei ole kovinkaan kaksinen. Henkeä on lähdettävä rakentamaan historialliselta pohjalta tulevaisuuteen katsoen, sillä kaikki mistä puuttuu henki, kuolee ennemmin tai myöhemmin suurempien puristuksessa. Meillä on arvokas kulttuuriperintö ja meidän on syytä pitää itseämme kaikkien niiden ryhmien

11 jatkajina, jotka ovat vaikuttaneet Pohjois-Karjalan syntyyn geneettisesti, kielellisesti tai kulttuurisesti aina Kundan kulttuurista uusimpiin muun Suomen tulokkaisiin. 11 Lea Laitinen kirjoittaa, että Suomen kansallista identiteettiä luotaessa pyrittiin Suomelle luomaan yhtenäinen sisältö ja rajat, jotka erottavat meidät toisista. Tämä on mielestäni hedelmätön lähtökohta kulttuuripolitiikalle. Olemme geneettistä, kielellistä ja kulttuurista sukua Suomen tuntemattomille alkuasukkaille sekä monille indoeurooppalaisille ja suomalais-ugrilaisille kansoille. Meillä on jäljellä sama luonnonmystiikka, joka hallitsi jo maamme ensimmäisten asukkaiden elämänkatsomusta. Alueellamme ovat kohdanneet ortodoksisuus, kirkkoluterilaisuus, herännäisyys ja Karjalan rukoilevaisuus. Olemmeko kovin usein ajatelleet sitäkään, että pääsiäisen ajankohta lasketaan Suomen kirkossa yhä samoin kuin Lähi-Idän beduiinit sen tekivät 3000 vuotta sitten. Hedelmällinen lähtökohta Pohjois- Karjalan ja minkä tahansa muun alueen kulttuurin kehittämiselle olisi luoda yhteyksiä ja ystävyyttä kaikkiin geeni-, kieli- ja kulttuurisukulaisiimme siten rikastaen maakunnan kulttuuria pohjana se, mikä meillä on omaa. Kansallinen tai heimoidentiteetti ei saisi perustua muista erottumiseen muista erottumisen vuoksi, se luo suvaitsemattomuutta, vaan kuulumiseen useisiin laajoihin päällekkäisiin kulttuurialueisiin ja niiden kohtaamiseen esimerkiksi juuri Pohjois-Karjalassa. Hegelin mukaan kieli on kansan henki. Niin voidaan täydellä syyllä sanoa. Tarkastelemalla esimerkiksi itäisen savolaismurteen sanojen alkuperää, kuten edellä olen tehnyt, voidaan hahmottaa eri historiallisia kerrostumia ja etnisiä vaikutteita, päällekkäisiäkin, heimomme kielestä. Olisipa mielenkiintoista tietää, kuinka suuri osa suomen ja miksei itäisen savolaismurteenkin sanoista on alun perin peräisin mistäkin kielestä. Huno Rätsep on tehnyt virosta vastaavan laskelman. Etelä-Virossa on alettu luoda omaa võru-setun aluekirjakieltä, jota opetetaan nykyään jopa yliopistossa. Hallintokieleksi tällainen aluekirjakieli ei edes tavoittele. Tampereella leikkimielisemmin lähetetään paikallisradiossa Tampereenkiälisiä uutisia. Voi miettiä, olisiko Pohjois-Karjalassa syytä samanlaisiin yrityksiin itäisen savolaismurteen pohjalta. Toisaalta on muistettava, että suomen kirjakieli palvelee kaikkia suomalaisia heimoja harvinaisen hyvin. Kielen katoaminenkaan ei välttämättä merkitse heimon tai kansan katoamista. Irlantilaisten identiteetti säilyi, vaikka iirin kieli tämän vuosisadan alkupuolella oli vielä henki hieverissä. Juutalaiset pysyivät omana kansanaan, vaikka hepreaa ei kahteentuhanteen vuoteen puhuttu kuin synagogissa. Joensuun aluepuhekielikin on muodostunut nuorison keskuudessa jo muutamassa kymmenessä

12 12 vuodessa eräänlaiseksi paikallisidentiteetin tuntomerkiksi, vaikkei se alkuperäistä murretta olekaan. Näiden seikkojen pitäisi luoda toivoa niille itämerensuomalaisille sukulaisillemme Venäjällä ja Latviassa, joilla on laajoja venäläistyneitä ja latvialaistuneita ikäluokkia; tarkoitan ainakin karjalaisia, vepsäläisiä ja liiviläisiä. Se ei kuitenkaan saisi viedä pontta vähemmistökielten elvyttämiseltä. Koulutus ja tutkimus kuuluvat ihmisen tärkeimpiin voimavaroihin. Niiden avulla on mahdollista nostaa kehitysmaat kurjuudestaan ja aivan yhtä lailla pitää kehitysalueet hengissä. Suomi on historian kuluessa useassa vaiheessa kehittynyt entistä moninapaisemmaksi yhteiskunnaksi. Vuosina Ruotsin Itämaalla oli yliopisto vain yhdessä nurkassa, Turussa, kaukana melkein jokaisesta muusta paikasta nykyisen Suomen alueella. Yliopisto siirrettiin 1828 Helsinkiin, mikä oli jo edistystä luvun ensimmäisellä puoliskolla tapahtui merkittävää kehitystä: Helsinkiin syntyivät Teknillinen korkeakoulu (1908), Kauppakorkeakoulu (1911) ja Högre Svenska Handelsläroverkets Högskoleavdelning (1912), joka myöhemmin muuttui Svenska Handelshögskolaniksi, Turkuun Åbo Akademi (1919), Turun yliopisto (1920), Sotakorkeakoulu (1924), josta sittemmin tuli Maanpuolustuskorkeakoulu, ja Handelshögskolan vid Åbo Akademi (1927), joka myöhemmin muutettiin Ekonomisk-statsvetenskapliga fakulteteniksi, sekä Jyväskylään kasvatusopillinen korkeakoulu (1934), josta myöhemmin tuli Jyväskylän yliopisto. Toisen maailmansodan jälkeistä vaihetta voi pitää jo selkeästi maan moninapaistamiseen ja korkeakoululaitoksen monipuolistamiseen pyrkivänä. Sen aikana Suomessa toimivat nykyään myös Joensuun, Kuopion, Oulun, Tampereen, Lapin ja Vaasan yliopistot, Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset korkeakoulut, Sibelius-Akatemia, Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia. Teknillistieteellistä koulutusta annetaan myös Oulun, Kuopion, Turun ja Vaasan yliopistoissa, kauppatieteellistä Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Vaasan yliopistoissa sekä Turun kauppakorkeakoulussa.viime vaiheessa on 1990-luvulla muodostettu ammattikorkeakoulut. Tällöin tarkoituksena on nähtävästi ollut lähinnä koko maan koulutustason nostaminen. Moninapaisuus on arvo, josta on syytä pitää kiinni. Luonnontieteet ja tekniikka luovat edellytykset kansan elämälle. Ne voisivat kuitenkin toimia yhtä hyvin Hong Kongissa kuin täällä. Humanistiset tieteet osoittavat ja kulttuuri antaa syyt siihen, miksi esimerkiksi juuri Pohjois-Karjala kannattaa pitää hengissä ja miksi luonnontieteilijöiden tai teknisen alan ihmisten kannattaa luoda sen asukkaille elämisen edellytykset: Siksi että kussakin maakunnassa

13 13 on jotakin omintakeista. Sekä koviin että pehmeisiin aloihin pitää siis sijoittaa rahaa. Kulttuuriin investoimisessakaan ei kuitenkaan tulisi liioitella: Carelicum on hyvä idea, mutta ei ole kovin viisasta, jos Joensuun kaupunki maksaa Maakuntapankin talosta sitä varten 21 miljoonaa. Koko laitos olisi ollut paljon kauniimpikin, jos se olisi sijoitettu vaikkapa Rantakadun tsaarinaikaisiin puutaloihin. Ilman teollisuuteen panostamista Pohjois-Karjala tukehtuu. Isänmaallisuus ja aito pohjoiskarjalaisuus ovat tavoitteeltaan hyvin lähellä toisiaan. Molempiin kuuluu kaikki sellainen toiminta, joka lujittaa yhteiskunnan moraalia sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia. LÄHDELUETTELO: I: PAINAMATTOMAT LÄHTEET: Aronen, Juha-Matti, Kielen normittamisesta: Esimerkki võrun vokaalisoinnusta ja Tampereen murteesta. Seminaariesitelmä prof. Seppo Suhosen johtamassa itämerensuomalaisten kielten seminaarissa. Helsingin yliopisto ; Lehikoinen, Laila, Suomen kielen alueellinen ja sosiaalinen variaatio. Helsingin yliopisto Luentomuistiinpanoni; Pajusalu, Karl, Millaista kieltä puhuvat setukaiset?. Helsingin yliopisto Luentosarja Setumaa ja setukaiset Luentomuistiinpanoni. II: KIRJALLISUUS: Ariste, Paul, Läänemere keelte kujunemine ja vanem arenemisjärk. Teoksessa Eesti rahva etnilisest ajaloost: artiklite kogumik, toim. H. Moora, s Tallinn 1956; Hakamies, Pekka, Raja- Karjalan rajalla - Ilomantsin ortodoksikylien karjalaisista kulttuuripiirteistä 1980-luvun lopulla. Teoksessa Kahden Karjalan välillä - Kahden Riikin riitamaalla, toim. Tapio Hämynen, s Studia Carelica Humanistica, Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta. Tampere 1994; Hakamies, Pekka, Venäjän- Taipaleelta Viinijärvelle: Erään karjalaisryhmän identiteetistä ja assimilaatiosta. Suomi 168. Vaasa 1993; Huurre, Matti, 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Keuruu 1995; Häkkinen, Kaisa, Yleisen kielitieteen peruskurssi. Turun suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 11. Turku 1993; Itkonen, Terho, Suomessa puhutun suomen juuret. Tiede /1980, s Helsinki; Kirkinen, Heikki, Karjala idän kulttuuripiirissä: Bysantin ja Venäjän yhteyksistä keskiajan Karjalaan. Historiallisia tutkimuksia 67. Rauma 1963; Kirkinen, Heikki, Karjalan historia juurista Uudenkaupungin rauhaan, Teoksessa Karjalan kansan historia, toim. Kirkinen - Nevalainen - Sihvo, s Porvoo 1994; Korhonen, Mikko, Miten kielten sukulaisuutta ja menneisyyttä tutkitaan?. Tiede /1980, s Helsinki; Könönen - Kirkinen, Pohjois-Karjalan historia I: Keskiajasta Stolbovan rauhaan. Joensuu 1969; Laitinen, Lea, Kansankieli - kansallinen kieli. Virittäjä 2/1997, s ; Lehikoinen, Laila, Suomea ennen ja nyt: Suomen kielen kehitys ja vaihtelu. Loimaa 1995; Lehtinen, Tapani, Suomen kielen esihistoriaa. Opetusmoniste. Helsinki 1996; Leskinen, Heikki, Pohjois-

14 14 Karjalan murteet - Silkkaa savoa vai katoavaa karjalaa?. Teoksessa Carelia Rediviva: Juhlakirja professori Heikki Kirkiselle ", toim. Pulliainen - Sihvo, s Joensuu 1987; Nevala, Arto, Joensuun korkeakoulun perustamisvaiheet. Joensuu 1983; Nevalainen, Pekka, Ensimmäisestä maailmansodasta nykypäivään. Teoksessa Karjalan kansan historia, toim. Kirkinen - Nevalainen - Sihvo, s ; Niitemaa - Hovi, Baltian historia. Jyväskylä 1991; Petuhov, Anatoli, Vepsän jälkeläiset. Teoksessa Itämerensuomalaiset: Heimokansojen historiaa ja kohtaloita, toim. Mauno Jokipii, s Jyväskylä 1995; Raun, Toivo U., Viron historia. Keuruu 1989; Rätsep, Huno, Eesti kirjakeele tüvevara päritolu. Keel ja kirjandus 1983, s ; Saloheimo, Veijo, Pohjois-Karjalan historia II Joensuu 1986; Saloheimo, Veijo, Tverin Karjalan synty. Teoksessa Itämerensuomalaiset: Heimokansojen historiaa ja kohtaloita, toim. Mauno Jokipii, s Jyväskylä 1995; Turunen, Aimo, Itäisten savolaismurteiden äännehistoria. SKS:n toimituksia 253. Helsinki 1959; Wiik, Kalevi, Suomen kielen ja murteiden syntykysymyksiä. Teoksessa Lähivertailuja 6: Suomalais-virolainen kontrastiivinen seminaari Mekrijärvellä ", toim. Hannu Remes, s Kielitieteellisiä tutkimuksia N:o 27, Joensuun yliopisto, Humanistinen tiedekunta. Joensuu 1992; Viitso, Tiit- Rein, On the Earliest Finnic and Balto-Slavic Contacts. Teoksessa Itämerensuomalaiset kielikontaktit, toim. Sari Vaula, s Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 61. Helsinki 1990; Virtamo, Pekka, Puoli vuosisataa maakunnallista yhteistyötä: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ry Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisuja n:o 55. Joensuu 1986; Yliopisto-opinnot : Tietoja yliopisto-opintoja suunnitteleville. Helsinki 1996.

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Luento 1. JOHDANTO JA KURSSIN RAKENNE

Luento 1. JOHDANTO JA KURSSIN RAKENNE Luento 1. JOHDANTO JA KURSSIN RAKENNE KARJALAN KIELI SUOMESSA 29.9.2015 2.10.2015, Itä-Suomen yliopisto Anneli Sarhimaa, Johannes Gutenberg Universität Mainz (sarhimaa@uni-mainz.de) Kurssin tarkoitus Suomen

Lisätiedot

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi Savon keskus? Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI Opintojen ulkopuolelle jääneet ja opintonsa keskeyttäneet nuoret Pekka Myrskylä Tilastokeskus 19.04.2012 Syrjään jäämisen riski asumismuodon ja perheaseman mukaan

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi)

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA

KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Julkaistu Sukumme 5 lehdessä KYLLÖSTEN SUVUN HISTORIAA DNA-SUKUTUTKIMUKSEN VALOSSA Sukututkimusmenetelmät ovat kehittyneet parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Uusimpana menetelmänä perinteisen tutkimuksen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella lektiot Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella Kaarina Mononen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 15. maaliskuuta 2013 Elääkö inkerinsuomi vielä? Puhutaanko

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten!

Ensiksikin suuri kiitos kaikille mukana olleille, jotka antoivat näytteensä tätä tutkimusta varten! ESKIL PIIRA SUKUSEURA RY Jorma Piirainen Esitelmä sukujuhlassa 7.7.2013 Kuhmo-talossa PIIRA-HEIMON Y-DNA-TUTKIMUKSESTA Sukuseuramme on tehnyt kuluneella kaksivuotiskaudella sukututkimukseen liittyvää työtä

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja

Avoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja Avoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja AVOINYLIOPISTO.FI VERKKKOPALVELU JA TARJONTA 2012 Soile Pylsy, CSC 2 Avoinyliopisto.fi verkkopalvelu Kaikki Suomen avoin yliopisto-opetuksen tarjonta Omistaa 15

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012)

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) Haploryhmän N1c1 rekonstruoitu perustajahaplotyyppi (FHT): 393 390 19 391 385a 385b 426 388 439 389I 13 23 14 11 12 13 11 12 10 14 392 389b (II) 458 459a

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

TuKKK Turku. Kasv.tdk Rauma Lääk.tdk Mat-l.tdk Oik.tdk

TuKKK Turku. Kasv.tdk Rauma Lääk.tdk Mat-l.tdk Oik.tdk Turun yliiston iskelijoiden muissa yliistoissa suorittamat JOO-innot (laskutetut innot) Vuosina 1999-2005 innot on laskutettu intoviikkoina. Tilastossa tdk- tai yo-kohtaiset kokonaissummat on muutettu

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Miten tietokone näkee suomen murteet?

Miten tietokone näkee suomen murteet? Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Suoritetut opintopisteet 2015 A = aineopinnot. Y = yleisopinnot K = kieli- ja viestintäopinnot

Suoritetut opintopisteet 2015 A = aineopinnot. Y = yleisopinnot K = kieli- ja viestintäopinnot Turun yliopiston avoin yliopisto P = perusopinnot Suoritetut opintopisteet 2015 A = aineopinnot Turun yliopiston opiskelijatietojärjestelmä Opsu S = syventävät opinnot Y = yleisopinnot K = kieli- ja viestintäopinnot

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 13.4.21 Matias Ansaharju Tu ru n kauppa korkeakoulu Hels ingin kauppa korkeakoulu Tam pereen teknillinen ylio pisto Svenska ha ndels högskolan Lapp eenrannan

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 4. Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat

Suomen kielen variaatio 4. Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat Suomen kielen variaatio 4 Murteista nykypuhekieleen Alueellinen variaatio ja sen taustamuuttujat Murteiden perintö Murteita sellaisina, kun ne on edellä kuvattu, ei enää puhuta. Murteet ovat toisaalta

Lisätiedot

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. 15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ Tampere 1.3.2007 Opetusneuvos Juhani Dammert Opetusministeriö 1 Taustaa palvelukeskushankkeelle Palvelukeskushanke on osa tuottavuusohjelmaa

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 3. Murrealueet

Suomen kielen variaatio 3. Murrealueet Suomen kielen variaatio 3 Murrealueet Lounaismurteet (kartta 10, murrenäytteet 1 2) Puhutaan Varsinais-Suomessa Turusta pohjoiseen ja itään. Lounaismurteet eroavat melko paljon muista suomen murteista.

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Arvio lähtijöistä. 41 237 54 510 49 220 5 290 29539 Centria ammattikorkeakoulu

Arvio lähtijöistä. 41 237 54 510 49 220 5 290 29539 Centria ammattikorkeakoulu ERASMUS+ KA103 -OPISKELIJAVAIHTOAPURAHAT (SMS) 230 / vaihtokk - KK YO 257712 Aalto yliopisto (Aalto korkeakoulusäätiö) 292 1 558 358 340 375 360-17 020 29604 Helsingin yliopisto 420 2 520 579 600 670 220-90

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Venäläiset 115 milj Tataarit 5,6 milj Ukrainalaiset 2,9 milj Bashkiirit 1,7 milj Tshuvassit 1,6 milj Tshetsheenit 1,3 milj Armenialaiset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1 Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 1 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2006 Pohjakartat: Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Seitsemän suomalaista väestöä

Seitsemän suomalaista väestöä Seitsemän suomalaista väestöä Jaakko Häkkinen, 2.7.2011 Tarkastelen kahta tutkimusta, joissa on genominlaajuisella tasolla selvitetty suomalaisten alueellisia eroja; tutkimukset täydentävät toisiaan tuottaen

Lisätiedot

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Taloustutkimus Oy Tammi-helmikuu 2009 Vesa Ryyppö, Jussi Pajunen 31.3.2009 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön.

Lisätiedot

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

JÄRJESTÄMISLUPIEN OPISKELIJAMÄÄRÄT 1.1.2013 LUKIEN

JÄRJESTÄMISLUPIEN OPISKELIJAMÄÄRÄT 1.1.2013 LUKIEN TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN Lähde: KOUTE JÄRJESTÄMISLUPIEN OPISKELIJAMÄÄRÄT 1.1.2013 LUKIEN Sis. 1 200 nuorten yhteiskuntatakuupaikkaa, joita lisättiin 26 järjestäjälle 1.8.2012 lukien

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto

YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto YLEISARKISTOJEN MIKROFILMIRULLAT Muu mikrokuvattu aineisto Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat muut mikrokuvatut aineistot, kuten läänin- ja voudintilit, tuomiokirjat, perukirjat,

Lisätiedot

Liite 1. Sopijaosapuolet

Liite 1. Sopijaosapuolet Liite 1. Sopijaosapuolet Aalto-yliopisto, Y-tunnus 0245902-6 Arkistolaitos, Y-tunnus 0245885-9 Eduskunnan kanslia, Y-tunnus 0245977-1 Helsingin yliopisto, Y-tunnus 0313471-7 Itä-Suomen yliopisto, Y-tunnus

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot