YHTEINEN MENNEISYYS - YHTEINEN TULEVAISUUS: Suomalaisuuden ja pohjoiskarjalaisuuden kysymyksiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEINEN MENNEISYYS - YHTEINEN TULEVAISUUS: Suomalaisuuden ja pohjoiskarjalaisuuden kysymyksiä"

Transkriptio

1 1 YHTEINEN MENNEISYYS - YHTEINEN TULEVAISUUS: Suomalaisuuden ja pohjoiskarjalaisuuden kysymyksiä KIMMO LAINE Ennen suomalais-ugrilaisia Etelänaapurissamme Virossa oli asukkaita jo kahdeksannen vuosituhannen keskipaikkeilla ennen ajanlaskumme alkua. Vanhimmat asuinpaikat ovat Kunda Koillis-Virossa sekä Pulli Pärnujoen varrella (7500 ekr). Nämä kuuluivat Kundan kulttuuriin, joka oli mesoliittisella kivikaudella vallitsevana Baltiassa ja Pohjois-Puolassa. Viron varhaisimmat asukkaat olivat ilmeisesti tuolloisen Länsi- Euroopan protoeurooppalaiseksi kutsuttavaa väestöä, joka lienee puhunut lukemattomia nykyään tuntemattomia ja useisiin kymmeniin eri kielikuntiin kuuluneita kieliä. Oderilta Keski-Venäjälle ulottui myöhäispaleoliittisena ja varhaismesoliittisena aikana ( ekr) Svidryn kulttuuri, jonka esineistöä on löytynyt jopa Äänisen Olennij ostrovilta saakka. Kundan ja Svidryn kulttuurien välillä on saattanut sijaita jonkinlainen siirtymävyöhyke. Antrean verkkolöytö (7300 ekr) kertoo Kundasta tai sen ja Svidryn kulttuurin siirtymäalueelta lähteneestä kalastajasta. Suunnilleen vuodelta 7000 ekr peräisin oleva Kirkkonummen luutuura muistuttaa Koillis-Viron löytöjä. Maamme vanhimmat asuinpaikat sijaitsivat nykytietämyksen mukaan Kainuussa, Lapissa ja Uudenmaan Vantaalla. Niiden asujaimiston alkuperää ei ole kuitenkaan pystytty päättelemään. Lahden Ristolan asuinpaikalle (yli 7000 ekr) väki lienee tullut Svidryn kulttuurin alueelta. Heinolan reenjalas (6900 ekr) sen sijaan viittaa itään. Perusta sille, että nykysuomalaisten geeneistä 75% on läntisiä, mutta 25% itäisiä on saattanut syntyä jo noinä varhaisina aikoina. Osa siitä itäisestä väestöstä, joka suuntasi Karjalan halki Ruijaan, lienee tuolloin kääntynyt Suomenniemelle. Vähitellen protoeurooppalaiset ja mongolidit sulautuivat toisiinsa. Suomen ensimmäisten asukkaiden kielistä ei ole varmaa tietoa, mutta todennäköisesti väestö puhui lukuisia jopa toisilleen sukua olemattomia kieliä. Vuodesta 7000 ekr alkaen Etelä-Suomessa muodostui Suomusjärven kulttuuri, jonka esivaiheeseen jo Porvoon Askolan asuinpaikka kuuluu. Se sai enimmät aineksensa ilmeisesti Kundan ja sitä seuran-

2 2 neesta Võisikun kulttuurista. Väestöä katsotaan vähittäin siirtyneen alueelle etelästä. Suomusjärven kulttuuri erilaistui emäkulttuuristaan ilmeisesti Aunuksesta saatujen itäisten vaikutteiden johdosta. Se levisi nopeasti koko Suomeen Saimaan-Pielisen linjan länsipuolelle, josta itään vallitsi Aunuksen kulttuuri. Jälkimmäisen tärkeimpiin löytöpaikkoihin kuuluu Olennij ostrov. Eteläisen Suomen väestö oppi saviastioiden teon vuoden 4200 ekr tienoilla todennäköisimmin Dneprin suunnalta ja osin ehkä Skandinaviasta. Merkittävää muuttoliikettä ei liene kuitenkaan tapahtunut. Näin syntyi varhaiskampakeraaminen kulttuuri. Pohjoisessa ja etelässä kehittyivät omat koristelutyylinsä: etelässä nuorempi varhaiskampakeramiikka ja pohjoisessa Säräisniemen kampakeramiikka. Jälkimmäistä on löydetty Nurmeksesta saakka. Suomalais-ugrilaisista myöhäiskantasuomalaisiin Noin vuonna 3300 ekr Laatokan ympäristössä sai alkunsa tyypillinen kampakeramiikka. Siellä pääsivät ilmeisesti sulautumaan yhteen varhaiskampakeramiikka, Narvan keramiikka sekä Oka-joen laaksosta levinnyt kuoppakeramiikka. Uralilainen kantakieli oli hajonnut ja suomalais-ugrilaiset olivat eronneet kantasamojedeista vuoden 4000 ekr tienoilla Volgan-Uralin alueella ensimmäisten jouduttua kosketuksiin indoeurooppalaisen kantakansan kanssa. Kuoppakeramiikan voidaan katsoa kuuluneen suomalais-ugrilaisille, joita nyt saapui maahan. Tyypillinen kampakeramiikka levisi Itä-Ruijasta Itä- Preussiin ja Pohjanlahdelta Onega-joelle ulottuvalle alueelle. Dneprin latvoilta Kuolan niemimaalle ja Saimaan-Pielisen-linjalta Volgan mutkaan tavattiin osin rinnan tyypillisen kampakeramiikan kanssa edelleen kuoppakeramiikkaa. Jo tässä vaiheessa hahmottuu tästä limittäisalueesta kartalle eräänlainen proto-karjala. Lounais-Suomessa esiintyi rinnan tyypillisen kampakeramiikan kanssa Jäkärlän kampakeramiikkaa. Se lienee kuulunut seudun alkuväestölle. Kalevi Wiikin mukaan Suomessa ja Virossa puhuttiin tässä vaiheessa eri kieliä, joiden käyttäjät sulautuivat suomalais-ugrilaisiin. Näin syntyivät myöhäiskantasuomalaisia ja kantalappalaisia edeltäneet väestöt. Vuosina ekr maamme länsi- ja etelärannikolle saapui indoeurooppalainen vasarakirveskansa. Sen edustajat puhuivat esibalttia ja osin esigermaania. Kun myöhäiskantasuomalaisten edeltäjät Suomen rannikoilla sulautuivat vasarakirveskansaan, syntyi Kiukaisten kulttuuri ( ekr). Paul Aristen mukaan Itä-Baltiassa asuivat ilmeisesti melko kauan sekaisin sulautumatta vasarakirveskansa ja suomalais-ugrilainen alkuväestö. Vasarakirveskansan painopiste oli kuitenkin rannikolla. Pronssikaudella ( ekr) Suomen sekä heikompana Viron rannikolla vaikutti

3 3 skandinaavinen pronssikulttuuri. Sen edustajat olivat kantagermaaneja, enimmäkseen esiruotsalaisia, mutta myös esitanskalaisia ja esisaksalaisia. Tulokkaat sulautuivat alkuväestöön. Heidän muuttoliikkeensä ei kuitenkaan lainkaan ulottunut Laatokan ja Peipsijärven väliselle seudulle, jonne oli muuttanut myöhäiskantasuomalaisten edeltäjiä. Sisämaassa alkoi kehittyä yhtä aikaa Kiukaisten kulttuurin kanssa myöhäiskampakeramiikan pohjalta asbestikeraaminen kulttuuri. Pronssin valmistukseen vaadittava kupari saatiin sisämaahan Uralilta. Edellä esitetyn kehityksen seurauksena lienee vuoden 1000 ekr tienoilla kiteytynyt myöhäiskantasuomen ja kantalapin kieliraja. Suomen historiallisten heimojen synnystä 1 Pronssikaudella eteläisestä Suomesta ja Karjalasta löydetään rinnan asbestikeramiikan kanssa sinne Volgan suunnalta levinnyttä tekstiilikeramiikkaa. Tämän mukana ei kylläkään liene tullut merkittäviä asutusvirtoja. Asbestikeraaminen kulttuuri jakautui esiroomalaisen rautakauden alkaessa (vuoden 500 ekr tienoilla) eteläisempään Luukonsaaren ryhmään ja pohjoisempaan arktiseen ryhmään ilmeisesti siksi, että etelämpänä oltiin voimakkaammissa kosketuksissa rannikon pohjoiskantasuomalaisiin. Luukonsaaren keramiikka lienee kuulunut eteläkantalappalaisille ja arktinen keramiikka nykysaamelaisten esi-isille. Kantasuomalainen väki, joka asutti Suomen rannikkoa, Peipsijärven itäpuolisia maita, Viroa ja Latvian pohjoisosaa, jakautui kielitieteilijöiden oletuksen mukaan Kristuksen syntymän tienoilla kolmeen ryhmään: Suomen rannikon pohjois-, Viron ja Latvian etelä- sekä Peipsin-Laatokan itäkantasuomalaiseen väestöön. Tämän jakautumisen sai Kalevi Wiikin mukaan aikaan ulkopuolisten vaikutteiden erilaisuus. Suomen rannikolle oli pronssikaudella kohdistunut voimakkaampana kantagermaaninen vaikutus kuin Viron rannikolle. Peipsin-Laatokan alue oli jäänyt kokonaan pronssikautisen germaanivaikutuksen ulkopuolelle. Tuon seudun myöhäiskantasuomalaiset olivat sitä paitsi siirtyneet uudelle alueelle ja kohdanneet sen alkuväestön. Olhavan laaksossa varmaan Svidryn kulttuurin, kuoppakeramiikan ja tekstiilikeramiikan vaikutus oli ollut voimakkaampaa kuin Suomessa tai Virossa sekä Narvan keramiikan vaikutus suorempaa kuin Suomessa. Vuoteen 600 mennessä itäkantasuomalaisista kehittyi Olhavan tšuudeja. 1 Karjalalla tarkoitan nykyisten Suomen Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Karjalan tasavallan sekä Karjalankannaksen aikanaan muodostamaa kokonaisuutta.

4 4 Hämeen kielimuoto ja väestö pysyivät ulkoisten vaikutteiden puolesta 300-luvulle saakka suunnilleen samanlaisena kuin Pohjoiskantasuomen. Rannikolle sen sijaan tuli vaikutusta Virosta, Kuurinmaalta ja mahdollisesti Veikselin suunnalta. Ainakin virolaisvaikutuksesta jäi jälkiä kieleen, mutta onpa Tiit- Rein Viitso epäillyt länsislaavilaistakin vaikutusta itämerensuomen sanastossa. Noin lounaisrannikolle saapui myös kantaskandinaavia puhuneita tulokkaita, mistä jäi jälkiä kieleen. Kokemäenjoen suulta kulkeutui 300-luvulta alkaen asutusta Hämeeseen, joten virolaista ja skandinaavista vaikutusta kulkeutui nyt heikkona sinnekin. Laila Lehikoinen totesi suomen kielen alueellisen ja sosiaalisen variaation luennoillaan Helsingin yliopistossa, että vuoteen 600 mennessä Laatokan etelärannalta Olhavanjoen laaksosta alkoi muuttaa järven länsirannalle, Karjalankannakselle tšuudeja. Slaaviheimojen levittäytyminen lähestyi samoihin aikoihin Laatokan etelärantoja. Tšuudisiirtolaisten kielellinen eriytyminen Olhavanlaakson sukulaisista lienee alkanut jo tässä vaiheessa lievemmän slaavilaisvaikutuksen seurauksena. Vuoteen 800 mennessä myös lounaissuomalais-hämäläiset kalmistot levisivät Laatokan rannoille. Muinaissuomalaisten, muinaishämäläisten, pohjoisten Olhavan tšuudien ja varmaan myös alueen aiempien asukkaiden, etelälappalaisten, sekoittuessa alkoi kehittyä muinaiskarjalainen heimo, joka puhui omaa kielimuotoaan, muinaiskarjalaa. Valamon ortodoksiluostari alkoi Heikki Kirkisen mukaan toimia jo luvulla ja ruumishautaukseen Laatokan rannoilla siirryttiin 1300-luvulle mennessä. Vuoteen 1000 mennessä Mikkelin seudun hämäläispohjainen asutus sai joko voimakkaita vaikutteita Muinais-Karjalasta, kuten Matti Huurre pitää todennäköisempänä, tai sinne syntyi muinaiskarjalainen siirtokunta, joka sekoittui alueen vanhempaan etelälappalaiseen ja muinaishämäläiseen väestöön. Näin saivat alkunsa savolaismurteet, yksi muinaiskarjalan jatkajista. Ruotsi rakensi 1293 Viipurin linnan, joka muodostui nykyisten Mikkelin seudun, Kymenlaakson ja Länsi-Kannaksen keskukseksi. Pähkinäsaaren (1323) rauhan raja erotti toisistaan ortodoksisen ja katolisen Muinais-Karjalan. Rajan länsipuolella alkoivat kehittyä äyrämöiset ja itäpuolella ortodoksiset karjalaiset. Aunuksen kannaksella esikarjalaiset kohtasivat muinaisvepsäläiset ja näiden sekoittuessa syntyivät lyydiläinen sekä livviläinen eli aunuksenkarjalainen heimo. Lyydiläisissä vepsäläisaines on selkeästi karjalaista vahvempi. Pohjoisemmaksikin levisi vepsäläisten kielellisiä innovaatioita, vaikkei vepsäläisasutus sinne saakka liene ulottunutkaan ja niin Maanselän karjalaiset eli Venäjän eteläkarjalaiset eriytyivät pohjoisemmista sukulaisistaan.

5 5 Lounaissuomalaisten ja hämäläisten nykyisen murrerajan synnytti Wiikin mukaan viikinkiaikana ja ristiretkiaikana ( ) Suomen lounaisrannikolle tullut ruotsalaissiirtolaisuus. Pähkinäsaaren rauhasta suureen Pohjan sotaan kulkeutui Kaakkois-Suomeen hämäläistä ja varmaan lounaissuomalaistakin väestöä, joka kohtasi muinaisäyrämöiset. Niin syntyi äyrämöisheimo. Äyrämöisten alueelle Karjalankannakselle ja Etelä-Karjalaan muutti varsinkin 1800-luvulla paljon väestöä Savosta. Heitä alettiin kutsua savakoiksi. Äyrämöisten ja savakoiden sekaantuessa syntyivät suomen kaakkoismurteet ja Etelä-Karjalan heimo. Satakunta on kielellisesti epäyhtenäinen alue, jossa puhutaan lounaismurteita ja hämäläismurteita sekä näiden välisiä siirtymämurteita. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa saivat asutusta Satakunnasta ja Hämeestä sekä myös Lounais-Suomesta. Kemi- ja Pyhäjoen väliselle alueelle tuli luvuilla uudisasukkaita Laatokan rannikolta ja Karjalankannakselta. Keski-Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaan ylämaalle tuli 1600-luvulla myös savolaisia. Kaikki edellämainitut elementit ovat nähtävissä seudun murteessa. Kainuun asutus muodostui savolaisista, pohjalaisista ja ehkä myös ortodoksikarjalaisista sekä etelälappalaisista elementeistä. Pohjois-Karjalan synty Vuoden 1300 tienoilla kiinteä esikarjalainen asutus oli saavuttanut nykyisen Pohjois-Karjalan. Tämä väestö oli läheisessä yhteydessä Maanselän ja Aunuksen Karjalaan. Ilomantsin pogosta lienee perustettu viimeistään luvulla ja slaaviheimojen, merjalaisisten, tšuudien ja muinaisvepsäläisten perustama Novgorodin tasavalta ulotti sen mukana vaikutuksensa alueelle. Pohjois-Karjalan asutus vahvistui hiljalleen; seudun väkiluku lienee ollut vuoden 1500 tienoilla ehkä 5000 henkeä. Pohjois-Karjala oli tuolloin osa Taka-Karjalaa, johon kuului myös Laatokan pohjoisrannikko. Savolaisiakin alkoi siirtyä maakuntaamme jo 1500-luvulla, mutta he sulautuivat alueen ortodoksikarjalaiseen väestöön. Ratkaiseva murros Pohjois-Karjalan väestönkehityksessä tapahtui, kun se Stolbovan rauhassa (1617), yhdessä Laatokan Karjalan ja Itä-Kannaksen kanssa, liitettiin Ruotsiin. Ruotsalaisten harjoittaman ankaran verotuksen ja uskonnollisen sorron seurauksena edellisten alueiden muodostaman Käkisalmen läänin ortodoksikarjalainen väestö alkoi paeta Venäjälle. Samanaikaisesti Pohjois- ja Laatokan Karjalaan alkoi muuttaa enemmälti luterilaisia savolaisia. Ruotsin ja Venäjän välillä käytiin ruptuurisota, jossa Käkisalmen läänin jäljelle jääneet ortodoksit liittyivät Venäjän rintamaan. Ruotsalaisten kostotoimien pelossa suurin osa heistä pakeni itänaapuriin. Suurin osa Käkisalmen

6 6 läänin aiemmasta ortodoksiväestöstä siirtyi Venäjälle. Lisäksi suuri joukko sai surmansa sotien melskeissä. Tilalle muutti enimmäkseen savolaisia, mutta myös pohjalaisia, kainuulaisia ja äyrämöisiä. Ortodoksikarjalaisia asutussaarekkeita on ollut Ilomantsin Hattuvaarassa ja Mekrijärvellä, Ryökkylässä, Sonkajassa (ortodoksisia asutuspaikkoja mm. Kirvesvaara, Loppa ja Rominvaara) ja Hömötissä, Tuupovaaran Sonkajanrannalla, Tohmajärven Akkalassa ja Petrovaarassa, Enon Kuusjärvellä, Kontiolahden Paiholassa ja Liperin-Polvijärven-Outokummun alueella etenkin Viinijärven ympäristössä. Hattuvaaran asutuksesta noin puolet on yhä ortodoksikarjalaista ja ainakin Viinijärven seudun ortodoksisukujen edustajia asuu yhä Pohjois-Karjalassa runsaasti. Mainittakoon esimerkkeinä Mutasen, Naumasen ja Surakan suvut. Nykyään maakunnassamme puhutaan itäisiä savolaismurteita, eikä karjala-aunuksen kieltä kuten Karjalan tasavallassa. Pielisen ja Ilomantsin alueelle asutettiin 1945 alkaen suojärveläisiä ja Ilomantsin Neuvostoliitolle luovutetusta itäosasta tulleita karjalankielisiä evakoita. Kun Pohjois-Karjalan maakuntaliitto oli perustettu 1936 ja lääni aloitti toimintansa vasta 1960, voisi mielestäni sanoa, että uusista tulokkaista on tullut elimellinen osa Pohjois-Karjalan heimoa, joka on vahvistanut alueen karjalaisuutta. Toisaalta varsinkin Joensuuhun on muuttanut enemmän muualta Suomesta tullutta väestöä yliopiston perustamisen (1969) myötä. Yleiskielen ja itäisen savolaismurteen kohtaamisesta on syntynyt Joensuun aluepuhekieli. Itse asiassa vuoden 1997 pohjoiskarjalaisuutta on uusin populaarikulttuurikin, joka täällä vaikuttaa ja kehittyy. Karjalais- ja äyrämöiskontaktien jälkiä itäisessä savolaismurteessa Leikkimielinen taulukko pohjoiskarjalaisen kielenkäytön avuksi X Pohjois- Savolainen muoto Yleiskielinen muoto KARJALAINEN muoto Diftongit laiva, koira laeva, koera laiva, koira Tekijänimijohdoksen äänneasu 2 män nii, pes sii mänijä, pesijä menijä, pesijä 2 Aksentti konsonantin päällä merkitsee liudennusta, palatalisaatiota eli savoksi muljeerausta. i i Äännetään ikään kuin ylilyhyt i ennen konsonanttia: Siis män nii =mä nnii ja pes sii = pe ssii.

7 7 Aktiivin 1. partisiipin tarinnoijjii miehhii, tarinoevvii miehhii, tarinoivia miehiä, käyttö kulukijjii ukkoja kulukevvii ukkoja kulkevia ukkoja Supistumaverbien avajjaa, lepäjjää - avvoo, leppee - avaa, lepää - yksikön 3. persoona - matkajjaa, pelkäjjää - matkkoo, pelekkee - matkaa, pelkää Itäisessä savolaismurteessa esiintyy muutamia karjalan kieleen viittaavia äänteellisiä piirteitä, vaikka hyvin usein kuulee väitettävän, ettei sellaisia ole. Pohjois-Karjalassa ennen puhuttu karjalan kieli ja eteläinen savolaismurre ovat vaikuttaneet ns. supistumaverbien taivutustyyppien avajjaa, lepäjjää ja vieläpä matkajjaa, pelkäjjää yleistymiseen sydänsavolaisten avvoo, leppee ja matkkoo, pelekkee muotojen kustannuksella. Pohjois-Karjalan etelä- ja keskiosissa ovat tosin päässeet vahvaan asemaan avavvaa, lepävvää ja matkavvaa, pelkävvää -tyypit. Diftongireduktion puuttuminen eli se, että sanotaan laiva, koira, eikä laeva, koera, voi todennäköisesti olla alueen vanhan karjalan kielen vaikutusta. Myös rajakarjalaismurteiden vaikutus voidaan ottaa lukuun. Martti Rapola (Turunen 1959) on selittänyt sellaiset itäisten savolaismurteiden muodot kuin kuttoo~-ten ~ kuttuu~-ten, elekkee k sannuu ja ainnoo~ainnuu juontuviksi yhteiseltä pohjalta muiden vanhan Käkisalmen lääiin vastaavien muotojen kanssa. Paikallisesti, etenkin ortodoksiväestön puheessa ja varsinkin sen rituaalikielessä on ollut havaittavissa muitakin karjalaisuuden jälkiä. Pohjois-Karjalassa sanotaan usein kuten karjala-aunuksessa tarinnoejjii miehhii, kulukijjii ukkoja, eikä tarinnoevvii miehhii, kulukevvii ukkoja. Aktiivin 1. partisiipin käyttö on siis vähentynyt. Tekijännimijohdosten pitkä-i:llisen äännesuhteen män nii, pes sii syntyä on varmaan karjala-aunus tukenut. Karjala-aunukseksi sanottaisiin menii, pezii, kun taas sydänsavoksi mänijä, pesijä. Samanlaista kahtalaisuutta kuin karjala-aunuksessa ja kannakselaismurteissa esiintyy siinä, että nk. vanhoista aiäa 3 / äiää -loppuisista verbeistä voi esiintyä sekä vanhoihin aäa / äää -loppuisiin verbeihin että ise- loppuisiin verbeihin mukautuneita asuja tyyliin heläjjää / helissee, hurajjaa / hurissee, kolajjaa / kolissee, ünäjjää / ünissee. Nykykirjakielen sana lahti esiintyy Turusen mukaan vielä varsin usein muodossa laks(i). Näin on tosin ennen ollut koko savolaisalueella, mutta olisiko edustuksen säilymistä edistänyt karjala-aunuksen läheisyys. 3 Merkki ä tarkoittaa soinnillista dentaalispiranttia, joka ääntyy kuten th englannin sanassa this.

8 8 Kontakteihin kaakkoismurteiden suuntaan, jotka niin ikään ovat tärkeä muinaiskarjalan jatkaja, viittaavat seuraavat muodot. Monikon 3. persoonassa esiintyy silloin, kun yksikön 3. persoona ei ole -pi-päätteinen, muotoja anttaat, muisttaat, küsellööt. Tämä tyyppi on kannakselaisperäinen. Keskiryhmässä tavataan ja eteläryhmässä tapahtuu säännöllisesti ll:n ja rr:n lyhentyminen kuten eteläsavolaisissakin murteissa. Esiintyy siis muotoja en uskala, ei ümmärä. Ilmiö on peräisin Kannakselta. Eteläsavon ja kannakselaismurteiden vaikutuksena voi pitää itäisten savolaismurteiden eteläryhmän sellaisia pitkä-i:llisiä muotoja ea-, eä-loppuisista verbeistä ja nomineista kuin ruppiin:rupijjaa, lattii:lattiilla. Kannaksen suunnalta saattavat niin ikään olla peräisin demonstratiivipronomien lyhentyneet muodot tää, nää, joita ainakin Kontiolahdelta, Outokummusta, Liperistä ja Tohmajärveltä on tavattu muotojen tämä, nämä sijalla. Itäisten savolaismurteiden eteläisessä ja keskisessä ryhmässä tavataan kaakkoismurteista tulleet persoonapronominit mie, sie sydänsavolaisissa murteissa ja Pielisjärven seudulla käytettyjen minä, sinä -muotojen tilalla. Keskiryhmässä muodot ovat myöhäisiä. Lisäksi Heikki Leskisen mukaan ainakin seuraavia viittäkymmentäyhtä sanaa yleensä tavataan suomen kielen alueella vain Täyssinän rauhan rajan itäpuolella ja ne ehkä periytyvät alueemme vanhasta esikarjalaisesta kielestä. Laajoilla alueilla Pohjois-Karjalassa on tavattu alkuaan selkeästi muinaiskarjalaiset sanat kammitsa yhteen sidottu vastapari, ruhka roska, rikka sisär sisar ja 4 utautua sattua, osua, joutua, laatokkalaiset tai muinaiskarjalaiset riehkiä reuhtoa, rehkiä, huhkia ja seukku serkku, laatokkalaiset, muinaiskarjalaiset tai karjalaiset apa(s) kas vain, no; entä, jospa, kapale peltosarka ja katsku~kitsku katku, käry, häkä, selkeästi karjalaiset kiimiä olla kiimassa, (linnuista:) olla soitimella, liukku onttoon puuhun tai ontosta puusta tehty linnun pesimispönttö, uuttu, muje muikku, olovahko kookas, paljo, runsas, pakkuli arina- tai taulasieni ja vahvero, -inen kantarelli; karvarousku, muinaiskarjalainen tai karjalainen vaartaa jättää vähemmälle, levikiltään eteläiset karjala-aunuksen ammoin saati; aina/kin, -kaan; toki, kartta kaukalo ja vakustaa teroittaa 5 mieleen; varoittaa, lyydissäkin tavattavat karjala-aunuksen kupista kutista, syyhytä, ounas viisas, viekas, ovela, päkiä~päkiän päällys jalkapöytä, summa~sumpa tiivis, tiukka ja takra syötti, laatokkalaiset haisua haista, lemuta, hattara jalkarätti, hirnua aivastaa, ihastua ilahtua, tulla iloiseksi, kulmu hampun siemenkota, nurmi niitty, ongittaa onkia, pata saviruukku, peikalo peukalo, puoleta vähetä, pienetä, riitsiä riistää, repiä, ottaa väkisin, tuohus kynttilä, varsinkin 4 Laatokkalaisella tarkoitan karjalan ja vepsän yhteisestä kantakielestä periytyvää. 5 Sana, joka tavataan lyydissä, saattaa olla peräisin myös karjalan ja vepsän yhteisestä kantakielestä.

9 ortodoksisessa kirkossa käytetty vahakynttilä, varata pelätä ja äsken sitten, vasta sitten sekä alkuaan germaaninen astale lyömäase; työväline. 9 Laajasti itäisessä savolaismurteessa tavattavien Pohjois-Karjalan vanhasta karjalan kielestä periytyvien sanojen alkuperä muinaiskarjalaisia laatokkalaisia tai muinaiskarjalaisia laatokkalaisia, muinaiskarjalaisia tai karjalaisia karjalaisia muinaiskarjalaisia tai karjalaisia eteläisessä karjala-aunuksessa esiintyviä lyydissäkin esiintyviä laatokkalaisia germaanisia 4 sanaa 2 sanaa 3 sanaa 6 sanaa 1 sana 3 sanaa 6 sanaa 13 sanaa 1 sana Osassa maakuntaa on tavattu ehkä esikarjalasta juontuva alkuaan varhaiskantasuomalainen sana aaje hete, suonsilmäke, lähde, muinaiskarjalaiset kurvitsa pisama, nirsa(t) nenä; naama, ikenet ja purhistua pörhistyä, rehevöityä, selkeästi karjalaiset nika pystyyn kuivunut havupuu ja näköpää poski, kasvot, levikiltään eteläiset karjala-aunuksen aivin aivan, kokonaan, loima huolema, koro, mutso nuorikko ja porkka pönkkä, tukipuu sekä alkuaan venäläinen kassa tukka, palmikko. Pohjois-Karjalan ortodoksiväestö on käyttänyt ehkä esikarjalasta perityvää alkuaan selkeästi karjalaista 6 sanaa hiema hiha sekä venäläistä sanaa maamo äiti. Itäisessä savolaismurteessa on tavattu myös joukko karjala-aunuksesta tulleita myöhäisempiä lainoja esim. tukkitermeinä ja paikannimistössä on toki enemmänkin jälkiä maakuntamme vanhasta kielimuodosta. 6 Sana-aineisto peräisin Leskiseltä 1987.

10 Osassa itäistä savolaismurretta tavattavien Pohjois-Karjalan vanhasta karjalan kielestä periytyvien sanojen alkuperä 10 varhaiskantasuomalaisia muinaiskarjalaisia eteläisessä karjala-aunuksessa esiintyviä venäläisiä 1 sana 2 sanaa 4 sanaa 1 sana Pohjois-Karjalan ortodoksikarjalaisten pesäkkeiden itäisessä savolaismurteessa tavattujen maakunnan vanhasta karjalan kielestä periytyvien sanojen alkuperä karjalaisia venäläisiä 1 sana 1 sana Me pohjoiskarjalaiset emme ole uniikkitapaus siinä suhteessa, että pidämme itseämme ensi sijassa karjalaisina, mutta puhumme toista kielimuotoa. Lyydiläinen ystäväni kielitieteen jatko-opiskelija ja runoilija Miikul Pahomov, joka on kotoisin Aunuksen Kuujärveltä, kertoi minulle syyskuussa 1997, että Kuujärven lyydiläiset puhuvat lähinnä vepsää muistuttavaa murretta, mutta pitävät itseään karjalaisina. Heidät jätetään Karjalan tasavallassa usein merkitsemättä karjalaisten ja jopa lyydiläisten asuma-alueita esittäviin karttoihin. Pohjoiskarjalaisuuden ja suomalaisuuden ajankohtaisia näkymiä Nykyään mielestäni ongelmana on, että pohjoiskarjalaisuudesta puuttuu todellinen henki. Tästä kertoo se, että maakunnassamme karjalaisen kulttuurin parissa työskentelevät ihmiset sotkevat joskus puheenvuoroissaan eri Karjala-käsitteitä. Kun yritetään puhua jossain tilaisuudessa karjala-aunusta, tulos ei ole kovinkaan kaksinen. Henkeä on lähdettävä rakentamaan historialliselta pohjalta tulevaisuuteen katsoen, sillä kaikki mistä puuttuu henki, kuolee ennemmin tai myöhemmin suurempien puristuksessa. Meillä on arvokas kulttuuriperintö ja meidän on syytä pitää itseämme kaikkien niiden ryhmien

11 jatkajina, jotka ovat vaikuttaneet Pohjois-Karjalan syntyyn geneettisesti, kielellisesti tai kulttuurisesti aina Kundan kulttuurista uusimpiin muun Suomen tulokkaisiin. 11 Lea Laitinen kirjoittaa, että Suomen kansallista identiteettiä luotaessa pyrittiin Suomelle luomaan yhtenäinen sisältö ja rajat, jotka erottavat meidät toisista. Tämä on mielestäni hedelmätön lähtökohta kulttuuripolitiikalle. Olemme geneettistä, kielellistä ja kulttuurista sukua Suomen tuntemattomille alkuasukkaille sekä monille indoeurooppalaisille ja suomalais-ugrilaisille kansoille. Meillä on jäljellä sama luonnonmystiikka, joka hallitsi jo maamme ensimmäisten asukkaiden elämänkatsomusta. Alueellamme ovat kohdanneet ortodoksisuus, kirkkoluterilaisuus, herännäisyys ja Karjalan rukoilevaisuus. Olemmeko kovin usein ajatelleet sitäkään, että pääsiäisen ajankohta lasketaan Suomen kirkossa yhä samoin kuin Lähi-Idän beduiinit sen tekivät 3000 vuotta sitten. Hedelmällinen lähtökohta Pohjois- Karjalan ja minkä tahansa muun alueen kulttuurin kehittämiselle olisi luoda yhteyksiä ja ystävyyttä kaikkiin geeni-, kieli- ja kulttuurisukulaisiimme siten rikastaen maakunnan kulttuuria pohjana se, mikä meillä on omaa. Kansallinen tai heimoidentiteetti ei saisi perustua muista erottumiseen muista erottumisen vuoksi, se luo suvaitsemattomuutta, vaan kuulumiseen useisiin laajoihin päällekkäisiin kulttuurialueisiin ja niiden kohtaamiseen esimerkiksi juuri Pohjois-Karjalassa. Hegelin mukaan kieli on kansan henki. Niin voidaan täydellä syyllä sanoa. Tarkastelemalla esimerkiksi itäisen savolaismurteen sanojen alkuperää, kuten edellä olen tehnyt, voidaan hahmottaa eri historiallisia kerrostumia ja etnisiä vaikutteita, päällekkäisiäkin, heimomme kielestä. Olisipa mielenkiintoista tietää, kuinka suuri osa suomen ja miksei itäisen savolaismurteenkin sanoista on alun perin peräisin mistäkin kielestä. Huno Rätsep on tehnyt virosta vastaavan laskelman. Etelä-Virossa on alettu luoda omaa võru-setun aluekirjakieltä, jota opetetaan nykyään jopa yliopistossa. Hallintokieleksi tällainen aluekirjakieli ei edes tavoittele. Tampereella leikkimielisemmin lähetetään paikallisradiossa Tampereenkiälisiä uutisia. Voi miettiä, olisiko Pohjois-Karjalassa syytä samanlaisiin yrityksiin itäisen savolaismurteen pohjalta. Toisaalta on muistettava, että suomen kirjakieli palvelee kaikkia suomalaisia heimoja harvinaisen hyvin. Kielen katoaminenkaan ei välttämättä merkitse heimon tai kansan katoamista. Irlantilaisten identiteetti säilyi, vaikka iirin kieli tämän vuosisadan alkupuolella oli vielä henki hieverissä. Juutalaiset pysyivät omana kansanaan, vaikka hepreaa ei kahteentuhanteen vuoteen puhuttu kuin synagogissa. Joensuun aluepuhekielikin on muodostunut nuorison keskuudessa jo muutamassa kymmenessä

12 12 vuodessa eräänlaiseksi paikallisidentiteetin tuntomerkiksi, vaikkei se alkuperäistä murretta olekaan. Näiden seikkojen pitäisi luoda toivoa niille itämerensuomalaisille sukulaisillemme Venäjällä ja Latviassa, joilla on laajoja venäläistyneitä ja latvialaistuneita ikäluokkia; tarkoitan ainakin karjalaisia, vepsäläisiä ja liiviläisiä. Se ei kuitenkaan saisi viedä pontta vähemmistökielten elvyttämiseltä. Koulutus ja tutkimus kuuluvat ihmisen tärkeimpiin voimavaroihin. Niiden avulla on mahdollista nostaa kehitysmaat kurjuudestaan ja aivan yhtä lailla pitää kehitysalueet hengissä. Suomi on historian kuluessa useassa vaiheessa kehittynyt entistä moninapaisemmaksi yhteiskunnaksi. Vuosina Ruotsin Itämaalla oli yliopisto vain yhdessä nurkassa, Turussa, kaukana melkein jokaisesta muusta paikasta nykyisen Suomen alueella. Yliopisto siirrettiin 1828 Helsinkiin, mikä oli jo edistystä luvun ensimmäisellä puoliskolla tapahtui merkittävää kehitystä: Helsinkiin syntyivät Teknillinen korkeakoulu (1908), Kauppakorkeakoulu (1911) ja Högre Svenska Handelsläroverkets Högskoleavdelning (1912), joka myöhemmin muuttui Svenska Handelshögskolaniksi, Turkuun Åbo Akademi (1919), Turun yliopisto (1920), Sotakorkeakoulu (1924), josta sittemmin tuli Maanpuolustuskorkeakoulu, ja Handelshögskolan vid Åbo Akademi (1927), joka myöhemmin muutettiin Ekonomisk-statsvetenskapliga fakulteteniksi, sekä Jyväskylään kasvatusopillinen korkeakoulu (1934), josta myöhemmin tuli Jyväskylän yliopisto. Toisen maailmansodan jälkeistä vaihetta voi pitää jo selkeästi maan moninapaistamiseen ja korkeakoululaitoksen monipuolistamiseen pyrkivänä. Sen aikana Suomessa toimivat nykyään myös Joensuun, Kuopion, Oulun, Tampereen, Lapin ja Vaasan yliopistot, Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset korkeakoulut, Sibelius-Akatemia, Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia. Teknillistieteellistä koulutusta annetaan myös Oulun, Kuopion, Turun ja Vaasan yliopistoissa, kauppatieteellistä Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Vaasan yliopistoissa sekä Turun kauppakorkeakoulussa.viime vaiheessa on 1990-luvulla muodostettu ammattikorkeakoulut. Tällöin tarkoituksena on nähtävästi ollut lähinnä koko maan koulutustason nostaminen. Moninapaisuus on arvo, josta on syytä pitää kiinni. Luonnontieteet ja tekniikka luovat edellytykset kansan elämälle. Ne voisivat kuitenkin toimia yhtä hyvin Hong Kongissa kuin täällä. Humanistiset tieteet osoittavat ja kulttuuri antaa syyt siihen, miksi esimerkiksi juuri Pohjois-Karjala kannattaa pitää hengissä ja miksi luonnontieteilijöiden tai teknisen alan ihmisten kannattaa luoda sen asukkaille elämisen edellytykset: Siksi että kussakin maakunnassa

13 13 on jotakin omintakeista. Sekä koviin että pehmeisiin aloihin pitää siis sijoittaa rahaa. Kulttuuriin investoimisessakaan ei kuitenkaan tulisi liioitella: Carelicum on hyvä idea, mutta ei ole kovin viisasta, jos Joensuun kaupunki maksaa Maakuntapankin talosta sitä varten 21 miljoonaa. Koko laitos olisi ollut paljon kauniimpikin, jos se olisi sijoitettu vaikkapa Rantakadun tsaarinaikaisiin puutaloihin. Ilman teollisuuteen panostamista Pohjois-Karjala tukehtuu. Isänmaallisuus ja aito pohjoiskarjalaisuus ovat tavoitteeltaan hyvin lähellä toisiaan. Molempiin kuuluu kaikki sellainen toiminta, joka lujittaa yhteiskunnan moraalia sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia. LÄHDELUETTELO: I: PAINAMATTOMAT LÄHTEET: Aronen, Juha-Matti, Kielen normittamisesta: Esimerkki võrun vokaalisoinnusta ja Tampereen murteesta. Seminaariesitelmä prof. Seppo Suhosen johtamassa itämerensuomalaisten kielten seminaarissa. Helsingin yliopisto ; Lehikoinen, Laila, Suomen kielen alueellinen ja sosiaalinen variaatio. Helsingin yliopisto Luentomuistiinpanoni; Pajusalu, Karl, Millaista kieltä puhuvat setukaiset?. Helsingin yliopisto Luentosarja Setumaa ja setukaiset Luentomuistiinpanoni. II: KIRJALLISUUS: Ariste, Paul, Läänemere keelte kujunemine ja vanem arenemisjärk. Teoksessa Eesti rahva etnilisest ajaloost: artiklite kogumik, toim. H. Moora, s Tallinn 1956; Hakamies, Pekka, Raja- Karjalan rajalla - Ilomantsin ortodoksikylien karjalaisista kulttuuripiirteistä 1980-luvun lopulla. Teoksessa Kahden Karjalan välillä - Kahden Riikin riitamaalla, toim. Tapio Hämynen, s Studia Carelica Humanistica, Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta. Tampere 1994; Hakamies, Pekka, Venäjän- Taipaleelta Viinijärvelle: Erään karjalaisryhmän identiteetistä ja assimilaatiosta. Suomi 168. Vaasa 1993; Huurre, Matti, 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Keuruu 1995; Häkkinen, Kaisa, Yleisen kielitieteen peruskurssi. Turun suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 11. Turku 1993; Itkonen, Terho, Suomessa puhutun suomen juuret. Tiede /1980, s Helsinki; Kirkinen, Heikki, Karjala idän kulttuuripiirissä: Bysantin ja Venäjän yhteyksistä keskiajan Karjalaan. Historiallisia tutkimuksia 67. Rauma 1963; Kirkinen, Heikki, Karjalan historia juurista Uudenkaupungin rauhaan, Teoksessa Karjalan kansan historia, toim. Kirkinen - Nevalainen - Sihvo, s Porvoo 1994; Korhonen, Mikko, Miten kielten sukulaisuutta ja menneisyyttä tutkitaan?. Tiede /1980, s Helsinki; Könönen - Kirkinen, Pohjois-Karjalan historia I: Keskiajasta Stolbovan rauhaan. Joensuu 1969; Laitinen, Lea, Kansankieli - kansallinen kieli. Virittäjä 2/1997, s ; Lehikoinen, Laila, Suomea ennen ja nyt: Suomen kielen kehitys ja vaihtelu. Loimaa 1995; Lehtinen, Tapani, Suomen kielen esihistoriaa. Opetusmoniste. Helsinki 1996; Leskinen, Heikki, Pohjois-

14 14 Karjalan murteet - Silkkaa savoa vai katoavaa karjalaa?. Teoksessa Carelia Rediviva: Juhlakirja professori Heikki Kirkiselle ", toim. Pulliainen - Sihvo, s Joensuu 1987; Nevala, Arto, Joensuun korkeakoulun perustamisvaiheet. Joensuu 1983; Nevalainen, Pekka, Ensimmäisestä maailmansodasta nykypäivään. Teoksessa Karjalan kansan historia, toim. Kirkinen - Nevalainen - Sihvo, s ; Niitemaa - Hovi, Baltian historia. Jyväskylä 1991; Petuhov, Anatoli, Vepsän jälkeläiset. Teoksessa Itämerensuomalaiset: Heimokansojen historiaa ja kohtaloita, toim. Mauno Jokipii, s Jyväskylä 1995; Raun, Toivo U., Viron historia. Keuruu 1989; Rätsep, Huno, Eesti kirjakeele tüvevara päritolu. Keel ja kirjandus 1983, s ; Saloheimo, Veijo, Pohjois-Karjalan historia II Joensuu 1986; Saloheimo, Veijo, Tverin Karjalan synty. Teoksessa Itämerensuomalaiset: Heimokansojen historiaa ja kohtaloita, toim. Mauno Jokipii, s Jyväskylä 1995; Turunen, Aimo, Itäisten savolaismurteiden äännehistoria. SKS:n toimituksia 253. Helsinki 1959; Wiik, Kalevi, Suomen kielen ja murteiden syntykysymyksiä. Teoksessa Lähivertailuja 6: Suomalais-virolainen kontrastiivinen seminaari Mekrijärvellä ", toim. Hannu Remes, s Kielitieteellisiä tutkimuksia N:o 27, Joensuun yliopisto, Humanistinen tiedekunta. Joensuu 1992; Viitso, Tiit- Rein, On the Earliest Finnic and Balto-Slavic Contacts. Teoksessa Itämerensuomalaiset kielikontaktit, toim. Sari Vaula, s Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 61. Helsinki 1990; Virtamo, Pekka, Puoli vuosisataa maakunnallista yhteistyötä: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ry Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisuja n:o 55. Joensuu 1986; Yliopisto-opinnot : Tietoja yliopisto-opintoja suunnitteleville. Helsinki 1996.

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA TEEMAT 4. Pronssikausi JONI, TITTA, TUULI, JUTTA 5. Esiroomalainen rautakausi (ennen ajanlaskun alkua) MILJA, ANITRA, VENLJA 6. Roomalainen rautakausi ATTE,

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)

ESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.) ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN

ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) KORKEAKOULUITTAIN ERASMUS OPISKELIJAVAIHDON APURAHAT (SMS) 29604 Helsingin yliopisto 0 29617 Joensuun yliopisto 0 29542 Kuopion yliopisto 29314 Lapin yliopisto 29580 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 29479 Oulun yliopisto

Lisätiedot

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN FOORUMI Opintojen ulkopuolelle jääneet ja opintonsa keskeyttäneet nuoret Pekka Myrskylä Tilastokeskus 19.04.2012 Syrjään jäämisen riski asumismuodon ja perheaseman mukaan

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi

Materiaalinen kulttuuri päälähteenä Menetelminä arkeologinen kaivaus ja inventointi Savon keskus? Arkeologia tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Sen tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet paikalla eläneiden ja

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi)

KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun

Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Forskningscentralen för de inhemska språken Research Institute for the Languages of Finland Katsaus suomalaisen henkilönimistön maantieteelliseen vaihteluun Antti Leino

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset

KORKEAKOULUJEN IMAGO 2008 YLIOPISTOT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Kirjekysely helmikuussa 2008 17-29-vuotiaat suomalaiset Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

6. Ortodoksinen kirkko

6. Ortodoksinen kirkko 6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 2012 Yliopistokoulutus 2011 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2011 169 000

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote 20.4.2015 Tiedotteen liiteosio Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634 Sirkka-Liisa

Lisätiedot

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE

SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE SIIRTOLAISUUDESTA AMERIKKAAN JA MENEMISESTÄ VENÄJÄLLE Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447 www.migrationinstitute.fi

Lisätiedot

TuKKK Turku. Kasv.tdk Rauma Lääk.tdk Mat-l.tdk Oik.tdk

TuKKK Turku. Kasv.tdk Rauma Lääk.tdk Mat-l.tdk Oik.tdk Turun yliiston iskelijoiden muissa yliistoissa suorittamat JOO-innot (laskutetut innot) Vuosina 1999-2005 innot on laskutettu intoviikkoina. Tilastossa tdk- tai yo-kohtaiset kokonaissummat on muutettu

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Miten tietokone näkee suomen murteet?

Miten tietokone näkee suomen murteet? Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Road Show tiedotustilaisuus Joensuussa 14.5.2007 Hallintojohtaja Petri Lintunen, Joensuun yliopisto 1 Taustaa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella

Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella lektiot Inkerinsuomalaisten suomen kielen käyttö Pietarissa ja sen lähialueella Kaarina Mononen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 15. maaliskuuta 2013 Elääkö inkerinsuomi vielä? Puhutaanko

Lisätiedot

Suoritetut opintopisteet 2015 A = aineopinnot. Y = yleisopinnot K = kieli- ja viestintäopinnot

Suoritetut opintopisteet 2015 A = aineopinnot. Y = yleisopinnot K = kieli- ja viestintäopinnot Turun yliopiston avoin yliopisto P = perusopinnot Suoritetut opintopisteet 2015 A = aineopinnot Turun yliopiston opiskelijatietojärjestelmä Opsu S = syventävät opinnot Y = yleisopinnot K = kieli- ja viestintäopinnot

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 100 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2010 yhteensä 29 100

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V

Tulokset / El Pilkit Kuusamo N Alle 70 V Tulokset / El Pilkit Kuusamo 08.04.2016 N Alle 70 V 1. Heiskanen Aila Pohj Pohjanmaa 4164 G 2. Nuora Maila Pohj Pohjanmaa 4060 G 3. Aalto Eila Pirkanmaa 3608 G 4. Kurvinen Vuokko Pohj Pohjanmaa 3214 G

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset 13.2.2017 BM 13.2.2017 1 13.2.2017 2 Jäsenyhdistysten tilannekuvaukset alueittain / Käytetyt värikoodit Alle 10 jäsentä 10-49 jäsentä Yli 49 jäsentä 1.1.2017

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012)

N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) N1c1-puu Jaakko Häkkinen (päivitetty 19.1.2012) Haploryhmän N1c1 rekonstruoitu perustajahaplotyyppi (FHT): 393 390 19 391 385a 385b 426 388 439 389I 13 23 14 11 12 13 11 12 10 14 392 389b (II) 458 459a

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö:

Liite 5. Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit lukujen valossa. Sisältö: Liite 5 Suomalais-venäläiset kulttuurifoorumit 2000 2015 lukujen valossa Sisältö: Taulukko 1: Kulttuurifoorumien 2000 2015 osallistujien sivu 2 Taulukko 2: Kulttuurifoorumien 2000 2015 partnereiden sivu

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Opinnäytetyön ulkoasu

Opinnäytetyön ulkoasu Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa s. - ja uusintasalaojitukset 2003-2006... 1 Salaojitetut uudet- ja uusintahehtaarit 1991-2006... 2 Salaojitetut uudet hehtaarit 1920-2006... 2 Salaojitetut hehtaarit

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017

Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 9.2.2017 Ennakkoäänestyspaikat kuntavaaleissa 2017 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom @ kuntaliitto.fi p. 050 337 5634 @M_PekolaSjöblom Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2013

Yliopistokoulutus 2013 Koulutus 014 Yliopistokoulutus 013 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 167 00 opiskelijaa vuonna 013 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 167 00

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Tammikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen opetus

Yleisen kielitieteen opetus Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot