Pörssikurssi. Teemana tasa-arvo. Kapitalistisen ilosanoman tuoja, 38. vsk, nro 4. lokakuu

Transkriptio

1 Pörssikurssi Kapitalistisen ilosanoman tuoja, 38. vsk, nro 4. lokakuu 2005 Teemana tasa-arvo

2 Pääkirjoitus Moni kakku päältä kaunis... Niin se vain todellisuudessa usein menee. Ulkokuori antaa toisen kuvan, mitä sisältä löytyy. Jos mahtavan herkulliselta näyttävän kermakakun yhtenä täytteenä onkin tonnikala, on lopputulos melko ankea. Juhlaväen ilme voi olla kovin kärsivä, kun vihdoin tulee kauan odotetun kakun vuoro. Juhlat siis melkein pilalla! Vastaavanlainen tilanne on valitettavan usein yrityselämässä. Yritykset pyrkivät luomaan itsestään valtavan hyvän, vastuuntuntoisen ja kaiken puolin täydellisen kuvan ulkopuolisille sidosryhmille. Kauniita sanoja, lauseita ja kuvia riittää loputtomiin. Näin yrityksestäkin pyritään muokkaamaan ihmisten silmiin herkullisen houkutteleva mielikuva. Mutta lopullisen menestyksen määrää kuitenkin se, mitä kuoren sisältä löytyy. Loppujen lopuksi pitkän aikavälin menestykseen vaaditaan kunnon kakku, eli oikeat asiat sisä- ja ulkopuolella. Yksi yrityskuvaan vaikuttava rakennuspalikka on työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu. Tasaarvo liitetään usein sukupuolten väliseen yhdenvertaisuuteen, mutta todellisuudessa se on paljon muutakin. Eräs ystäväni kertoi jokin aika sitten yrityksestä, joka oli tehnyt uudistuksen tar-joamissaan henkilökunta-eduissa. Yrityksen päät-täväelin oli määrännyt, että aikaisemmin käytössä ollut hieronta-etu (edun suuruus muutaman kymmenen prosentin alennus) poistui, sillä se kuulemma kannusti henkilökuntaa passiivisuuteen. Sitä vastoin haluttiin panostaa yrityksen tarjoamiin kuntokeskus-etuihin. Tämä uudistus kuulosti ainakin omasta näkökul-mastani kaikkea muuta kuin tasa-arvoiselta päätökseltä. Voitiinko muka olettaa, että yrityksen kaikki sadat työntekijät olivat innokkaita hikoilemaan yhdessä kymmenien muiden ihmisten kanssa pienissä halleissa, jonne ei edes ilman kunnon sisäliikuntavarusteita uskaltanut mennä? Omasta mielestäni ihminen, joka on valmis uhraamaan omia eurojaan hierojamaksuihin, on kaikkea muuta kuin passiivinen ja omasta hyvinvoinnistaan piittaamaton henkilö. Tämä päätös osoitti selkeästi sen, ettei tässä tilanteessa ymmärretty muiden liikuntamuotojen merkitystä ja vallitsevaa todellisuutta. Olisi erittäin mielenkiintoista verrata esim. sauvakävelyä harrastavan, hierojalla säännöllisesti käyvän henkilön ja toisen, esim. kuntosalilla käyvän henkilön työkykyä. Uskallan väittää(kuntokeskuksissa viihtyvänä henkilönä), että kuntokeskukset eivät ole onnenavaimia hyvävointisiin työntekijöihin yhtään sen enempää, kuin rauhalliset lenkkipolut ja rentouttavat hierojalla käynnitkään. Kyse on vain asenteista. Meinasin lentää tänä aamuna tuolilta aamukahvia juodessani. Lueskelin siinä samalla päivän lehteä ja suureksi yllätyksekseni eteeni tuli artikkeli, joka alkoi otsikolla: Lihavan palkkapussi jää laihemmaksi. Artikkelin mukaan Painonvartioissa ylipainoisen työntekijän euro on 75 senttiä. Suomessa työsopimus- ja tasavertaisuuslait kieltävät työntekijöiden syrjinnän epäasiallisilla perusteilla. Kuka siis uskaltaa väittää, että ylipaino olisi asiallinen peruste palkan alentamiseen? Painonvartioiden näkökanta asiaan on, että palkkajärjestelmällä ei rangaista ylipainoisia, vaan pikemminkin painonsa kurissa pitävä työntekijä palkitaan. Painonvartioiden noudattama logiikka ei uponnut kyllä tämän lukijan päähän. Hommassa mättää jokin ja aika pahasti. Onneksi muutaman sivun päästä lehti uutisoi aiheesta Joka kymmenes juna nykyisin myöhässä. Se on sentään asia, joka kiusaa tasapuolisesti meitä kaikkia karvoihin katsomatta. Mutta mielessä pyöri edelleen kysymys koskien tasa-arvoa... mitä se oikein tarkoittikaan... Oliko se sittenkin jotain syötävää... Annika Autio

3 Päätoimittaja Annika Autio Sisällys Taitto Taneli Heiskanen Tekstit Hanna Heinonkoski Pirita Hiltunen Perttu Huusko Annamaria Härkönen Pauliina Jalonen Marjut Joentausta Tiina Kokkonen Pekka Kärkkäinen Miika Lipiäinen Johanna Lähteenmäki Petri Marjava Sari Nykänen Antti Ollikainen Jenni Paldanius Tuomas Reivinen Pekka Rutanen Perttu Soininen Kuvat Annika Autio Santeri Heinonen Annamaria Härkönen Marjut Joentausta Tuomas Reivinen Tapsa Räsänen 4 Puheenjohtajalta 5 Kyllin hyvää 6 Assarilta 7 Kopo palsta 8 Fuksina kohti uusia seikkailuja 10 Nielunavaus 11 Korkkausristeily 12 Firma-messut 14 Fuksiaistunnelmia 16 Gallup 17 Ikäsyrjintä rekrytoinnissa 19 Kaikki samalla viivalla? 21 Edustajistovaalit Vuosijuhla vuoden kohokohta 23 Elämää pörssiläisyyden jälkeen 24 Linssin takaa 26 Vaihtokuulumisia 28 Warrantti esittäytyy 29 PAatos 30 Pörssiuutisia Toimitus & julkaisija Pörssi ry PL Jyväskylä Puh. (014) Painomäärä 300 kpl Paino Kirjapaino ÄSSÄ Oy Vuosijuhla on jo ovella. Viimehetken etikettikertaus s.22. Pörssin syksy on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti. Lisää eri tapahtumista alkaen s. 10.

4 Puheenjohtajalta Lasikatto ja muu eriarvoisuuden arkkitehtuuri 4 Pörssikurssi Tasa-arvo. Yhteiskunnallinen utopia, jota yhden kansakunnan keskuudessa, saati maailmanlaajuisesti, ei koskaan tulla täydellisesti saavuttamaan. Paljon on kuitenkin saavutettavissa ja paljon on jo saavutettu. Etenkin pohjoismaissa olemme tulleet jo pitkän matkan ajoista, jolloin naiset nauttivat vain pientä osaa miesten oikeuksista. Tasa-arvo käsitteenä onkin sinun ja minun arkipäivässä ottanut paljon laajemman merkityksen kattaen sukupuolten tasa-arvon lisäksi mm. ikään, työntekijän asemaan, seksuaaliseen suuntautumiseen ja etniseen alkuperään liittyviä kysymyksiä. Pitkällisestä työstä huolimatta sukupuolten välistä epätasa-arvoa esiintyy vielä Suomessakin lasikattoilmiö on varmaan kaikille tuttu. Valtion teettämän tasa-arvotutkimuksen mukaan 15 % työssäkävijöistä työskentelee aloilla, jotka työllistävät suunnilleen saman verran miehiä sekä naisia, ja naisten ansiot ovat vieläkin keskimäärin 18 % jäljessä miesten ansioista. On väärin ajatella, että edellä mainitut luvut syntyvät aktiivisesta syrjinnästä. Suurimpana syynä ovat sukupuolien erot ammatillisessa suuntautumisessa ja valinnoissa koulutuksessa, joskin suoranaista syrjintääkin varmasti esiintyy. Kaikkia opiskelijoita koskettavat oppilaitosten sisäiset käytännöt ja arvot. Jyväskylän yliopistolla on oma tasa-arvolain määräämä tasa-arvo suunnitelma, jonka se itse laatii, toteuttaa ja valvoo. Valvontaan voivat osallistua myös opiskelijat aktiivisen kannanoton kautta ja tähän tarkoitukseen onkin perustettu ylioppilaskuntaan tasa-arvotoimikunta. Työssäkäyviä opiskelijoita lähellä ovat tasaarvon elementeistä lähimpänä eriikäisten ja eri asemassa olevien työntekijöiden kohtelu. Työpaikalla me Pörssin jäsenet voimme käyttää ongelmatilanteissa apuna paikallisten esimiesten lisäksi Ekonomiliiton lakipalveluita, jotka ovat saatavilla kaikille opiskelijajäsenille. Millä ratkaisuilla takaamme, että yhteiskuntamme kohtelee jäseniään samanarvoisina koko elämän läpi? Keinot tähän ulottuvat työsyrjinnän torjumisesta aina varhaiskasvatuksen asenteisiin asti. Keinoista yksi ristiriitaisimmista on kiintiöiden asettaminen. Moni ei varmasti tiedä, että Suomessa valtiollisilla toimielimillä on velvollisuus toteuttaa sukupuolikiintiöitä. Oma kantani on se, että kiintiöillä saadaan harvemmin muuta aikaan, kuin tehottomuutta ja huonosti toimivia tiimejä. Lopuksi haluan vielä kannustaa teitä kaikkia ottamaan aktiivista roolia oman elinpiirinne sisällä. Suuretkin yhteiskunnalliset ilmiöt saavat virtansa yksittäisten ihmisten aatteista, joten mikä parempaa, kuin olla paikalla, jossa voit olla vaikuttamassa niihin? Kehotan juuri Sinua vaikuttamaan ja edistämään yhteisiä asioita tiedekuntamme ja yliopistomme sisällä vaikkapa tasa-arvotoimikunnassa. Yhteistä hyvää pääset edistämään myös hakemalla Pörssin hallitukseen, johon toivonkin näkeväni hakemuksia kaikenkarvaisilta kyltereiltä ulkopuolisiin tekijöihin katsomatta. Ole siis rohkeasti se opiskelija, joka uskaltaa viitata luokassa ja ottaa kantaa. Mikään taho ei voi käskemällä tehdä kahdesta ihmisestä samanarvoisia. Se on mahdollista vasta, kun ihmiset ajattelevat niin. Pikkuhiljaa viittaamaan tottunut, Miika

5 Kyllin hyv yvää Ekonomit työelämässä JOHANNA LÄHTEENMÄKI Kylteriyhdyshenkilö / SEFE / Jyväskylän yliopisto johanna.lahteenmaki@sefe.fi Ekonomeilla menee hyvin työelämässä. Työministeriön tilastojen mukaan työttömiä kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneita oli 2159, joista 135 oli vastavalmistuneita. Luvut saattavat vaikuttaa suurilta, mutta merkitsevät ainoastaan alle 5 prosenttia ekonomeista. Prosentti pienenee vielä, kun mukaan lasketaan kauppatieteiden tohtorit sekä vanhat kauppatieteelliset tutkinnot. Mitä ekonomit sitten tekevät? Lyhyt vastaus on, että oikeastaan kaikkea mahdollista. Kauppatieteellinen koulutus kun antaa valmiudet moneen ammattiin. Vanhan sanonnan mukaan ekonomit puuhastelevat kaikissa muissa ammateissa, paitsi lääkäreinä ja pappeina. Yli puolet ekonomeista työskentelee joko asiantuntijana tai keskijohdossa (esimerkiksi osastopäällikkönä). Sefe tutkii ekonomien asemaa työelämässä säännöllisesti ja tulokset julkaistaan vuosittain. Sefen jäsenten mediaanipalkka on 3890 euroa kuukaudessa. Melko monen ekonomin palkka riippuu osittain yrityksen tuloksesta. Kolme neljästä yksityissektorilla työskentelevästä ekonomista on jonkinlaisessa tulospalkkauksessa. Tulokseen sidottu bonus on keskimäärin 12,2 prosenttia koko palkasta. Hieman huolestuttavaa on, että ekonomit työskentelevät keskimäärin 42,3 tuntia viikossa. Samanaikaisesti 10 prosenttia vastaajista kokee olevansa ylityöllistettyjä koko ajan. Osuus on lisääntynyt erityisesti valtion ja organisaatioiden palveluksessa olevien ekonomien keskuudessa. Uudet ekonomit SEFEn tutkimukset osoittavat, että vastavalmistuneiden palkat ovat nousussa. Puolet 2004 valmistuneista ekonomeista on määräaikaisessa työsuhteessa. Työsopimuksen kesto vaikuttaa vastavalmistuneiden palkkaan, sillä vakituisessa työsuhteessa olevat ansaitsevat suunnilleen 500 euroa enemmän kuin määräaikaisessa työsuhteessa olevat. Alemmat palkat ovat julkisella sektorilla, jossa mediaanipalkka on euroa, kun se vastaavasti on samantasoisissa tehtävissä yksityisellä sektorilla euroa. Palkkojen nousu on aika nopeaa ensimmäisinä viitenä vuotena, jolloin mediaanipalkka kohoaa eurosta euroon. Sefe auttaa palkkakysymyksissä Sefestä saat apua osaamisesi hinnoitteluun. Ensimmäinen apu löytyy Sefen www-sivujen jäsensivuilta. Palkkaneuvontaohjelman avulla voit esimerkiksi laskea vertailupalkan itsellesi ja sieltä löytyvät myös palkkasuosituksetkin. Henkilökohtaista palkkaneuvontaa saat sekä kotimaan, että ulkomaan palkoista. Syksyn aikana tutkitaan myös kesä- ja alkupalkkoja sekä gradupalkkioita ja uudet suositukset julkaistaan avuksesi jälleen ensi vuoden alussa. Kysyähän voit toki vaikka heti, jos jonkin askarruttaa mieltäsi! Riemullista syksyn jatkoa ja opiskeluiloa toivottelee Kylli-täti Johanna johanna.lahteenmaki@sefe.fi Pörssikurssi

6 Assarilta Tasa-arvokeskustelua ASSARILTA Tämän kertainen kirjoittajamme, Perttu Huusko, on johtamisen assistentti. Tämän lehden teemana on tasaarvo ja näin assistentin palstalla päätin ottaa asiaan kantaa totutusta poikkeavasta näkökulmasta. Lehtien ja ajankohtaisen keskustelun perusteella pyrkimykset erityisesti naisten tasa-arvoisen aseman ja urakehityksen parantamiseen ovat vallitsevia trendejä, mutta samaan aikaan miehen tila käy yhä ahtaammaksi. Kritiikki kohdistuu miesten hallitsevaan asemaan yritysten johdossa. Naistutkimuksen mukaan naisilta on järjestelmällisesti pääsy huipulle evätty. Sittemmin kulttuurisen kehyksen ja sukupuoliroolien kehittymisen ymmärtämisen myötä naisten urakehitystä voitiin ymmärtää paremmin äitiemme ikäpolven rooliodotukset ja elämän tavoitteet olivat kovin erilaiset kuin tämän päivän naisilla. Kehitys on sittemmin ollut positiivista ja naiset ovat päässeet yhä enemmän mukaan kaikkiin mahdollisiin tahoihin, joissa ennen oli vain miehiä. Nykyisin korkeakouluissa näin karkeasti arvioiden naisten ja miesten suhde on naisille, joten ihme on, jos seuraavan 30 vuoden aikana sukupuolinen rakenne johtopaikoilla ei muutu. Eräs tutkijakollega arveli, että käytännössä mikään ei kuitenkaan ole tähän päivään mennessä muuttunut, vaan yhä edelleen yritysten ylin johto on miesten rautaisessa otteessa. Kun otin puheeksi sukupuolikiintiöt, syntyi mielenkiintoinen keskustelu. Mihin kiintiöitä loppujen lopuksi ylipäänsä tarvitaan? Olimme molemmat yhtä mieltä kiintiöiden oikeudenmukaisuudesta. Kiintiöt itse asiassa halventavat sekä miesten että naisten osaamista tai mikä naisissa/ miehissä sukupuolena on niin paljon toista parempaa, että jommallekummalle tulisi varata omat kiintiöt? Pitemmän päälle nykyinen tasa-arvokeskustelu kuulostaa lähinnä asemasodalta, jossa tuumaakaan ei anneta tappelematta. Katselin eilen viihteen huippusuosittua Idols-ohjelmaa. Jokainen tietää legendaariset tuomarit, nuo tylyttäjät, mutta ah niin rehelliset uusien kykyjen arvioijat. Katseltuani aikani huomasin, että palaute ei olekaan sama kaikille, vaan jopa miehille astetta kovempaa kuin naisille. Miksi näin? Eikö tasa-arvon aikakautena olisi ilmeistä, että aitoon tasapuolisuuteen pyrittäisiin myös miesten kohtelun suhteen, vaikka kyseessä onkin hyvin karrikoitu esimerkki? Akateemisessa ympäristössä, kuten täällä meidän yliopistolla keskustelu on jokseenkin laajaa ja sitä tehdään usein monesta näkökulmasta, mikä on kyllä suunnaton rikkaus, mutta millainen tilanne on julkisessa keskustelussa? Tasa-arvokeskustelu tuntuu polkevan nykyisin paikallaan ja lähes poikkeuksetta yhden näkökulman varassa. Jos tasa-arvon lähtökohtana todella on sukupuolten välisen epätasa-arvon hävittäminen, täytyisi myös keskustelun lähteä tästä tasa-arvon lähtökohdasta: huolimatta sukupuolesta oikeiden ja pätevien henkilöiden tulisi päästä ansaitsemilleen paikoille. Ja entäpä miehet sitten? Sivuaako nykyinen tasa-arvokeskustelu miehiä millään muulla tavalla kuin tarjoten heille konnan roolin? Jokainen arkitodellisuutta elävä mies kyllä tietää nämä keskustelut, mutta niillekin tulisi sallia muitakin väyliä, kuin vain vitsaillen miesten saunailloissa. Vaihtoehtoisia tasa-arvon näkökulmia ei juuri kuule, koska maailma naisistuu henkisesti pehmeämmät arvot ovat vahvasti in. Onko tasa-arvokeskustelussa kyse loppujen lopuksi mistään muusta kuin vallan vaihtamisesta toisiin käsiin? Onko muihinkin tasaarvon näkökulmiin varaa ottaa kantaa ja erityisesti miesten ja miehisyyden puolesta ilman leimautumista vanhanaikaiseksi tai sovinistiksi? Toivottavasti moniäänisyys on tervetullutta, kannatan ehdottomasti aitoa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvokeskustelun monipuolistamisen puolesta. Iloista syksyn jatkoa! Perttu Huusko 6 Pörssikurssi

7 KOPO-sektorilta Syksyn muutoksista Syksy on taas käynnistynyt moninaisten opiskelijabileiden & excujen muodossa ja opiskelutkin rullaavat, ainakin toivottavasti. Tutkintouudistus on syksyn aikana aiheuttanut muutaman kysymyksen ja sekaannuksen, mutta siirtyminen uuteen pistelaskujärjestelmään on tapahtunut suhteellisen kivuttomasti pieniä kompasteluja lukuun ottamatta. Kopo-vastaavana kävin tuulettamassa tiedekunnan ilmoitustaululla nähdessäni tenttitulokseni 3. Vasta hetken päästä muistin, ettei se enää ollutkaan korkein arvosana.. Tenttiin ilmoittautumisessa on siis tullut muutoksia. Asia on monelle tuttu, mutta vielä kertauksena: Opiskelija saa osallistua yhdellä tenttikerralla enintään kahden eri opintojakson tenttiin. Mikäli opiskelija on ilman pätevää syytä jäänyt pois kahdesta peräkkäisestä saman opintosuorituksen tentistä, joihin hän on ilmoittautunut tai, joissa on tullut hylätyksi, hänen tulee sopia opettajan kanssa seuraavasta suoritusmahdollisuudesta. Tämä vaatii opiskelijalta hieman harkintaa tenttilistaa raksiessa Korpissa, mutta pienellä harkinnalla saamme suuren avun tentin käytännön järjestelyjä tekeville. Tenttiarkisto on nyt sähköisessä muodossa netissä osoitteessa: Sen hyötyä voi kukin mitata lukuvuoden aikana torstai-iltaisin viime hetken paniikkilukemisen lomassa. Wanted: Vuoden 2006 kopovastaava Uutta kopo-vastaavaa siis tarvitaan Pörssin hallitukseen ensi vuodelle. Luvassa on monta opiskeluun liittyvää koukeroa, joiden hallinnasta on hyötyä niin muille pörssiläisille kuin itselleenkin. Tarjolla on paikka, jossa pääset vaikuttamaan meidän kaikkien pörssiläisten opiskeluun ja korjamaan vuoden aikaan monta epäkohtaa. Kopona hallituksessa opintosi todennäköisimmin edistyvät kuin hidastuvat. Kopolta edellytetään suuren suuria korvia, jotka hörisevät aina epäkohdan kuullessaan, ja suurta suuta, jolla asia sitten viedään eteenpäin. Ja toki edellytetään myös suurta motivaatiota panostaa omaa aikaa muiden kanssaopiskelijoiden eteen. Näillä eväillä ja vilkkaalla mielikuvituksella pääsee kopona pitkälle! Sydämellä, Hanna Heinonkoski Pörssikurssi

8 Fuksina kohti uusia seikkailuja Viime keväänä löysin itseni opinto-oppaiden viidakosta. Yliopistot, ammattikorkeakoulut, eri tieteenalat ja linjat olivat pienessä päässäni aivan sekaisin, kunnes eräänä kauniina päivänä monien epävarmuuden hetkien jälkeen kaikki selkiytyi. Nyt olen tässä, opiskellut taloustieteitä reilun kuukauden. Ihmiselle, joka ei koskaan tiennyt miksi haluaa tulla isona, on tuntunut hyvältä löytää oikeasti kiinnostava ala. Ala, jonka eteen on valmis tekemään töitä. Itse asiassa ala, joka ei vieläkään tarkasti määrittele sitä, mikä minusta tulee isona, vaan tarjoaa sen sijaan paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Keväällä vaakakupin kallistuessa taloustieteisiin alkoi ankara lukeminen. Current ratiot ja quick ratiot vilisivät unissakin, mutta lukeminen kannatti. Kun kotiin tuli kutsu soveltuvuuskokeisiin, hypin riemusta. Pari viikkoa myöhemmin tuli tieto soveltuvuuskokeiden peruuntumisesta. Jouduin lukemaan kirjeen muutamaan kertaan, mutta totta se oli: minut oli hyväksytty opiskelemaan taloustieteitä. Hypin yläpystyä riemusta. Loppukesä kuluikin kaikenlaisia asioita järjestellessä. Opiskelupaikan vastaanottamislomake piti täyttää kieli keskellä suuta, ettei vaan olisi mokannut. Asunto piti etsiä ja muuttaminenkin oli näin ensikertalaiselle hieman outoa puuhaa. Syksyä odotti innolla: mitä kaikkea uutta se toisikaan tullessaan. Postiluukusta rapsahtanut Kylterikurssi antoi hieman esimakua tulevasta ja viimein koitti syyskuun 1. päivä. Saapuessani MaArakennuksen aulaan ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Istuessani salissa tarkistin vielä tietävän näköiseltä vierustoveriltani, että olinhan nyt varmasti oikeassa paikassa. Ja kun oma nimikin lopulta sanottiin olo oli helpottunut. Olin juuri siellä missä pitääkin. Alun infoista, tutorin neuvoista ja opiskelutovereiden avusta on ollut paljon hyötyä. Monimutkaiselta tuntunut Korppi onkin osoittautunut varsin yksinkertaiseksi ja käteväksi käyttää eikä yliopistolla tarvitse kulkea enää kartta kädessä. Tuskaillessani aluksi miten voin ikinä tajuta yhtään mistään mitään, tunnen nyt olevani jo suht hyvin perillä yliopistokäytännöistä. Opinnot ovat lähteneet hyvin käyntiin, lukion jälkeen yliopisto tuntuu ihanan vapaalta yhteisöltä ja opiskelun oheistoiminta on tarjonnut paljon virikkeitä vapaa-aikaan. Viimeistään fuksiaisissa tajusi, ihan positiivisessa mielessä, millaiseen soppaan on lusikkansa pistänyt. Yhteinen itsensä nolaaminen lähentää kummasti ihmisiä. Kun lopulta kaikenlaisen riekkumisen jälkeen vannoimme pörssiläisten valan, oli kuuluminen tähän hilpeään ja mukavaan joukkoon varmistettu. Keväällä tekemäni päätös ei kaduta yhtään. Kävellessäni yöllä kotiin fuksiaisista upouusi haalari ylläni askel oli kevyt ja olo suorastaan ylpeä. Alkusyksyni fuksina ja kylterinä on ollut mitä parhainta aikaa ja tulevina vuosina on varmasti luvassa lukemattomia hauskoja hetkiä. Pörssiläinen on aina olemassa pörssiläiselle, joten eihän tässä ole mitään hätää. Sari Nykänen 8 Pörssikurssi

9 Perinteiset

10 Nielunavausta pörssiläisten tyyliin Fuksien bilesyksy polkaistiin käyntiin Vuorilammen saunalla saunomisen, makkaran, juoman sekä ennen kaikkea rennon yhdessäolon merkeissä. Moni tuli saunalle saadakseen tuntumaa opiskelijaelämään ja tutustuakseen paremmin Mattilanniemen käytäviltä tuttuihin naamoihin. Tähän Nielunavaus tarjosikin loistavat puitteet. Ilta alkoi ajoissa, jo kuuden aikaan Vuorilammen saunalla oli ilo ylimmillään ja nielunavaus kovassa vauhdissa. Vanhat pörssiläiset olivat kuulemma aloittaneet tätäkin aikaisemmin, kokemus tuonee varmuutta tässäkin asiassa. Yleisen hauskanpidon lisäksi ohjelmassa oli pörssiläisten ideoimia kilpailuja, joihin haettiin vauhtia jääkaapilta ja juomatiskiltä. Ja jokainen uusi opiskelija ainakin yritti muistaa sovittaa haalareita. Olutviesti, vanhempien pörssiläisten varmoin ottein voittama köydenveto, saunalaulut sekä kaikkien yleinen hilpeys saivatkin Vuorilammen saunan suorastaan raikumaan iloisten kylterien voimasta. Varmasti jokainen uusi taloustieteilijä huomasi liittyneensä mukavien ja elämänmyönteisten ihmisten railakkaaseen joukkoon. Illan pimetessä alkoivat hilpeät ihmismassat valua kohti keskustaa, missä tarkoituksena oli ottaa haltuun Blaze. Loppuillasta baari olikin ääriään myöten täynnä juhlivia taloustieteilijöitä. Hyvä musiikki ja opiskelija-ystävälliset hinnat tekivät tehtävänsä saaden monet huutamaan armoa jo ennen valomerkkiä. Aloittaminen varsin aikaisin vaati monelta totuttelua: todiste siitä, että siirtyminen yliopisto-aikavyöhykkeelle oli hyvä aloittaa viivyttelemättä heti alkusyksystä. Juhlien jälkeinen olotila on aina jotenkin epämääräinen. Tämä totuus konkretisoituu monille viimeistään seuraavana aamuna hapuillessa vesipulloa sängyn vierestä. Tällä kertaa epämääräisyyteen sekoittui myös viitteitä tulevien opiskelu- 10 Pörssikurssi vuosien kemmakoista, joihin meidät fuksit on kai tarkoitus ajaa sisään mahdollisimman pian. On hyvä tietää, että opinnoille ja lukemiselle löytyy myös vastapainoa. Uudet tuttavuudet auttavat varmasti kaikkia mukanaolleita kestämään opiskeluajan riennot ja rankat luennot. Onneksi näitä ensimmäisiä yliopistopippaloita seuraavan päivän ohjelma oli kuitenkin suunniteltu alkavaksi vasta kello 13 leppoisasti elokuvan parissa. Siihen mennessä lienee suurin osa tottumattomistakin ollut jo jalkeilla. Sari Nykänen & Pekka Kärkkäinen

11 Korkkaus jokasyksyinen perinne Tuli taas syksy, koulu alkoi. Kaikki uudet ja vanhat kylterit odottelivat innolla tulevaa Korkkausristeilyä Päijänteen kauniilla järvenselällä. Korkkausristeilynhän tarkoituksena on avata ts. korkata käyntiin Pörssi ry:n akateeminen ja juhlien täyteinen syksy. Mutta voi turkasen turkaus, keskiviikon koittaessa säiden herra ei suosinut järjestäjiä. Aamusta lähtien puhaltanut syysmyrsky vain yltyi iltaa kohden, joten vesille ei valitettavasti ollut mitään asiaa. Onneksi järjestäjät saivat pian säiden takia sekoittuneen pakan kuntoon ja vaihtoehtoista toimintaa järjestyi tilalle. Suunnitellun risteilyn alkamisajankohtana paikalle saapui bussien kavalkadi, joka kuljetti meidät erilaiselle korkkaukselle Kuokkalan Birraan. Bussista lähtiessämme jokainen sai oman maihinnousukortin. Tarkoituksena oli löytää toisen sukupuolen edustaja, jonka maihinnousukortissa olisi sama numero kuin omassa. Tehtävästä suoriutuneet onnelliset parit saivat palkkioksi ilmaisen hanatuotteen, puoliksi tietenkin. Samalla oli suosituksena tutustua pariin, jos kyseeseen sattui ennalta tuntematon henkilö. Maihinnousukortissa oli myös laskentataulukot hanatuotteille ja teräville. Siihen oli kätevää merkitä illan saldo ja tarkistaa myöhemmin jos nautittu alkoholin määrä oli syystä tai toisesta päässyt unohtumaan. Birrassa meno kiihtyi parien etsiessä toisiaan ja uskaliaitten laulaessa karaokea. Välillä baaritiski hieman ruuhkautui, mutta kaikki luultavasti sai haluamansa juoman baarin työntekijöiltä. Tunnelma oli katossa ja iloinen puheensorina täytti paikan. Tosin jotkut baarin vakioasiakkaista saattoivat hieman oudoksua kovaäänistä, valkoasuista ja suurta iloista joukkoa. Illan jatkot olivat Part_1:ssa, jonne suurin osa korkkaukselle osallistujista suunnisti. Baarissa tanssilattian valtaus ei kestänyt kauaa, mukaan lukien ainakin osan pöydistä. Ilta jatkui enemmän tai vähemmän myöhään korkkaajasta riippuen, mutta kaikki voinevat olla samaa mieltä seuraavasta asiasta: Pörssin syksy on saatu onnellisesti käyntiin mainiolla korkkauksella! Tiina Kokkonen Pörssikurssi

12 Firma-messut 2005 Firma-messut vuosimallia 2005 olivat järjestyksessään toiset Pörssin järjestämät Firma-messut. Tällä kertaa messuilla oli näytön paikka tulevaisuutta ajatellen, sillä luonnollisesti jokaisella paikalle tulleella yrityksellä oli kovat odotukset Kaupunginjohtaja Markku Andersson avasi tämän vuotiset Firma-messut. Markkinointiprojekti Ensin on intoa. Ehkä jopa ideoita. Sitten tulee vaatimuksia ja realiteetteja. Siitä se lähtee. Aika pyörähtelee rauhallisesti eteenpäin, kunnes yhtäkkiä on hirmuinen kiire. Deadlinet piippailee kalenterissa ja ihmeen kaupalla ensimmäinen erä on selvitty taas voittajana. Kädessä on markkinointimateriaali yrityksille. Pallo heitetään myynnille. Kesäloma koputtelee ovelle. On loistavasti aikaa suunnitella rauhassa syksyä. Ja hiirenloukku! Tuohon nyt olisi pitänyt uskoa ke- messuilta. Kellon lähestyessä kymmentä kojut olivat jo pystyssä ja esittelijät tekivät vielä viimehetken valmistelujaan. Messut avasi vanha pörssiläinen, kaupunginjohtaja Markku Andersson puheellaan, jossa hän kiitteli yrittäjyyden nousua. Tässä vaiheessa Agoran aulaan oli jo kerääntynyt paljon paikallisesta yritystarjonnasta kiinnostuneita. Paikalla oli monia pörssiläisiä, mutta myös muut tiedekunnat olivat edustettuina kiitettävästi. Päivä sujui yritysten kojuilla kierrellessä ja hakevansa messuilta ennen kaikkea hyviä hakemuksia ja uutta väkeä töihin. Myös näkyvyys ja sen kautta tunnettavuus ovat syitä, joiden takia yritys oli tullut messuille. Kylterin kannalta yritys oli erityisen kiinnostava, koska se tarjoaa niin osa-aikatyötä kuin myös vakituisia työsuhteita positiivisille, sosiaalisille ja haasteista pitäville työntekijöille. Esimerkkinä kylteriä kiinnostavasta työstä edustaja mainitsi markkinointi-assistentin painenkään. Syksy vetää kylmästi rastin rantakelien päälle ja rullaluistimet on sullottava yläkaappiin. Projektin todellinen yhdistetty pika- ja kestävyysosio alkaa. Ei suinkaan rauhassa vaan säälimättä...tik tik tik tik. Lankoja roikkuu joka suuntaan ja yhtä rihmaa saa kiskoa vähintään kuudella varpaalla. Tahti kiihtyy armotta kun messupäivä lähestyy. Juokset paikasta toiseen, muu elämä unohtuu. Jossain vaiheessa on pakko tunnustaa, että nyt on tehty Tiedotustiimi viihteellisestä ohjelmasta nauttiessa, josta vastasi stand-up koomikko Ismo Leikola sekä paikallinen tanssiryhmä. Päivään kuului myös monta yritysten järjestämää luentoa, jotka olivat yrityksille hieno tilaisuus esittäytyä ja kertoa toiminnastaan. Harmi vain, ettei kaikille luennoille oikein tuntunut riittävän innokkaita kuuntelijoita. Ehkä muut päiväjärjestykseen kuuluvat luennot tai samanaikaisesti järjestetty liikuntatapahtuma Hippos-hallilla verottivat hieman kuulijakuntaa. Yksi Firma 2005-messuilla mukana olleista yrityksistä oli Jyväskylän alueella voimakkaasti kasvanut Arvi life. Yritys toimii sijoituspalvelun alalla ja tarjoaa monipuolisia asiantuntija-palveluita yksityisille sijoittajille. Arvi lifen edustaja kertoi yrityksen kasvavan ja rekrytoivan uutta väkeä jatkuvasti. Viimeiset kaksi-kolme vuotta ovat olleet yritykselle kasvun aikaa ja nyt toimipisteitä on jo kymmenessä kaupungissa. Jyväskylässä Arvi life on toiminut kolmen vuoden ajan. Yrityksen kojulla oli mahdollisuus täyttää kaavake, jossa kysyttiin halukkuutta työskennellä yrityksessä. Yritys kertoikin mitä on katsotaan mihin se riittää. Tämän hetken jälkeen voi huokaista yhdessä tiimin kanssa. Me tehtiin se jo toisen kerran! Edessä enää jälkityöt ja manttelin voi viikata odottamaan seuraavaa kantajaansa. Terkuin, Pirita Hiltunen Firma 2005 markkinointi 12 Pörssikurssi

13 kan. Kesällä vakituisten työntekijöiden lähtiessä lomille monelle opiskelijalle aukenee hyvä mahdollisuus kesätyöpaikkaan, jota kautta yritteliäs työntekijä voi edetä yrityksessä korkeallekin. Kaupallisen alan tutkintoa suorittavia työntekijöitä Arvi lifella on noin puolet, mutta myös muiden alojen opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet päästä heille töihin. Yrityksen edus- Pienen gallup-kyselyn tulos osoitti, että valtaosa mukana olleista yrityksistä on halukas osallistumaan myös Firma 2006 tapahtumaan, mikäli sellainen ensi vuonna eteen tulee. Tasainen ihmisvirta yritysten kojuille sai varmasti monen edustajan jalat puuduksiin, mutta uskon sen olleen vaivan arvoista, varsintaja kertoi, että firma haluaa mielellään itse kouluttaa työntekijänsä ja sitä kautta luoda pitkiä työsuhteita sekä vastavuoroisesti tarjota haasteita. Töihin voi päästä kuka tahansa, riippumatta opintoviikkojen määrästä tai koulutushaarasta, tärkeintä ovat työnhakijan henkilökohtaiset ominaisuudet. Pekka Kärkkäinen Messut vetivät kävijöiksi monia eri tieteenalojen opiskelijoita. Firma-messut 2006? Sara Nunes valloitti esiintymisellään Feverissä. kin kun messut kokonaisuudessaan olivat onnistunut tapahtuma ja täyttivät tarkoituksensa Keski-Suomen yritysten esittäytymisja rekrytoimisfoorumina. Varsinaisen messutapahtuman päätyttyä oli aika hengähtää hetkeksi ennen iltajuhlia. Juhliminen, tuo toinen Ismo Leikola viihdytti väkeä niin päivällä kuin iltabileissäkin. kylterin intohimo yrityselämän ohella, sai jälleen monen kylterin jalan suuntaamaan keskustaan kohti Club Feveriä. Siellä messuväelle esittäytyi ehkä messujen rockeinta osastoa edustanut Sara Nunes. Myös Ismo Leikola oli vedossa vielä illallakin. Toivottavasti tulevaisuuden Firma-messujen taso jatkuu yhtä nousujohteisena ja saamme myös messuille lisää näkyvyyttä. Sitä kautta saadaan yritykset yhä monipuolisemmin kiinnostumaan tapahtumasta ja näin sekä järjestävä, että esiintyvä osapuoli pääsee nauttimaan laadukkaiden messujen annista täysin mitoin. Epäilemättä lähiseudun yrityksille on hyödyksi näkyä ja tulla tutuksi opiskelijoiden keskuudessa, siellä mistä yritykset hankkivat keskeisimmän osan tulevaisuuden työvoimastaan. Pekka Kärkkäinen Pörssikurssi

14 Fuksiaistunnelmia 14 Pörssikurssi

15 Pörssikurssi

16 Gallup: Missä tasa-arvo toteutuu heikoimmin Suomessa? Lauri Taavitsainen, 1. vsk. Armeijassa, koska naisilla ei ole asevelvollisuutta. Mielestäni se ei kuitenkaan olisi edes tarpeellista. Yleisesti asiat ovat Suomessa hyvin. Jarno Hepouro, 3. vsk. Palkoissa; naisille maksetaan vähemmän kuin miehille. Katja Niskanen, 2. vsk. Yritysten johdossa. Naisjohtajia näkee harvoin korkeimmissa viroissa. Meillä kotona tasa-arvo toteutuu huonoiten pyykinpesussa. Laura Louhi, 1. vsk. Naiset saavat vähemmän palkkaa samasta tehtävästä kuin miehet eivätkä pääse etenemään urallaan ylimpään johtoon lasikattoilmiön vuoksi. Erityisesti tietyillä vanhoillisilla aloilla eteneminen on vaikeaa. Annamaria Härkönen 16 Pörssikurssi

17 Ikäsyrjintä rekrytoinnissa Työhakijan ikä on yksi tärkeimmistä rekrytointipäätöksiin vaikuttavista tekijöistä. Itse olen päässyt kokemaan useampiakin rekrytilanteita työurallani menneiden vuosien aikana. Uusien haasteiden edessä olen jälleen parin vuoden päästä, kunhan saan kunniallisesti maisteriohjelmani päätökseen. Yksi erikoisimmista kokemistani tilanteista oli noin 10 vuotta sitten erään teknoyrityksen avatessa toimipisteensä Oulussa ja aloittaessaan rekrytoinnin. Hain firmaan, koska se vaikutti mielenkiintoiselta vaihtoehdolta Nokiaan verrattuna, jossa tuolloin olin töissä. Sain hakemani paikan. Uudessa työpaikassani kuulin sittemmin, että ehdottomana rekrykriteerinä oli ollut se, että yli 35-vuotiaita ei missään nimessä palkata. Jos hakisin nyt, niin olisin jo liian vanha ja uusi työpaikka jäisi haaveeksi. Luulen ja toivon, että maailma on 10 vuodessa muuttunut. Eräs tutkimus kertoo, että ihmisen työura saavuttaa huippunsa noin 42-vuotiaana, joten tuo 35 vuoden vaatimus oli näin katsottuna pielessä. Joku voisi toisaalta sitten kysyä, että voisiko syrjinnän perustellusti aloittaa 42 ikävuoden jälkeen? Mihin raja pistetään? Tai pitääkö se ylipäätään johonkin pistää? Tässä on varmasti useimpien uranvaihtajien, kuten maisteriohjelmalaisten huolenaihe: valitsevatko työnantajat ennemmin alle kolmekymppisen vastavalmistuneen ekonomin vaiko nelikymppisen, jolla tosin olisi kaksikin tutkintoa alla? Kilpailu ja työntekijöihin kohdistuva vaatimustaso kovenevat jatkuvasti. Firmojen tehtävä on voittojen maksimointi ja siihen päästään vain työtekijöiden osaamistasoa kasvattamalla. Lapiohenkilöiden tarve vähenee, ja huippuosaajien sekä huippusuorittajien kysyntä kasvaa. Onko osaamisella ja iällä mitään tekemistä toistensa kanssa? Hyviä esimerkkejä osaavista ikäihmisistä löytyy jenkkilästä: USA:n keskuspankkia johtaa 79-vuotias Alan Greenspan. Amerikkalaiset ovat tunnetusti hyvin käytännönläheisiä ja tekevät päätöksensä faktapohjalta. He eivät rekrytoinnissa ole välttämättä ollenkaan kiinnostuneita henkilön iästä tai tutkintotodistuksista vaan todellisesta osaamisesta. Tosin ikäsyrjintää varmasti esiintyy esim. viihdebisneksessä. Toisaalta pitäisikö rekrytilanteissa nuorten vastavalmistuneiden sitten olla huolissaan kokemuksen ja käytännön osaamisen puutteistaan? Varmasti aina kannattaa olla vähän huolissaan ja opiskella ammattiinsa mahdollisimman kunnianhimoisesti ja huolella. Toisaalta firmojen pitää huolehtia siitä, että henkilökunnassa on sopiva ikädiversiteetti nuorempia ja vanhempia. Nuoret tuovat yrityksen toimintaan ennakkoluulottomuutta sekä uusia oppeja ja ideoita. Vanhemmat työntekijät voisivat opettaa nuoremmille, että aivan kaikkia pyöriä ei tarvitse keksiä uudelleen, eikä oppia aina hakea kantapään kautta. Firmojen pitäisi myös ymmärtää antaa nuorille työntekijöilleen riittävästi vastuuta, sillä muutenhan ei käytäntöä voi oppia. Toisaalta filosofisesti voisi pohtia jopa sitä, onko syrjintää myös se, että ihmisiä valitaan esim. juuri osaamisen perusteella? Rekrytointi voisi näin ollen tapahtua arpomalla, jolloin kukaan ei voisi valittaa joutuneensa syrjityksi. Tämä ajatus ei tietenkään ole tästä maailmasta, mutta monesti mietityttää mihin kilpailun jatkuva lisääntyminen johtaa. Onko kilpailun kovenemisella mitään ylärajaa? Voiko käydä lopulta niin, että yhä useammat ihmiset tippuvat pois kehityksen turborattailta ja yhteiskunta jakautuu kahtia? Vai voisiko tulevaisuuden geeniteknologia alkaa tuottamaan supersuorittajia, jotka osaavat aina kaiken eivätkä ryökäleet edes ikääntyisi? Tällä keinolla yritysten voitot varmasti maksimoituisivat. Mutta miten kävisi inhimillisyyden ja eettisten arvojen? Geeniteknologian mullistuksia odotellessa on kuitenkin syytä keskittyä nykyhetkeen ja omaan arvomaailmaamme. Ajatuksissaan voi tietysti liikkua globaalilla tasolla maailman syrjintä ym. ongelmia pohtien, mutta käytännössä tärkeintä on mitä itse tekee ja miten toimii jokapäiväisessä arjessa eli "think global, act local". Ikä, sukupuoli, koulutus tms. ovat ulkoisia tekijöitä ja aina pitäisi kuitenkin pystyä "näkemään ihminen" kuten menneisyyden filosofit neuvovat. Arkiseksi käytännön maailmanparannukseksi riittää, että pyrkii nujertamaan meissä jokaisessa asuvan pienen "diskriminaattorin" ja näkemään lajitoverissaan ihminen erilaisten määritteiden ja lokerointien alta. Tämä pätee myös rekrytointiin varsinkin sitten, kun tulevaisuudessa me itse kukin olemme päättävissä asemissa työelämässä! Pekka Rutanen Kansantalous, Financial Economicsmaisteriohjelma Pörssikurssi

18

19 Kaikkiko samalla viivalla? Poikaystäväni sanoi tuossa yhtenä päivänä leikkaavansa hiuksiaan. Ei siinä mitään, ehkä voisin katsella häntä lyhyemmässäkin tukassa, mutta se, miksi hän sanoi sen tekevänsä, järkytti. Pääsisin tuomariksi muutamaan turnaukseen, mutta ensin täytyy hieman siistiä tota niskatukkaa. Yhdenvertaisuuslaissa säädetään, että ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjinnällä tarkoitetaan lain mukaan mm. sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta tai jokin peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin nähden, paitsi jos tällä käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. Myös henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden loukkaamista pidetään syrjintänä, jos se tapahtuu siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. (Yhdenvertaisuuslaki / 21, lähde Pääasiassa yhdenvertaisuuslaki on laadittu työelämää varten, mutta se on kirjoittamaton laki sovellusalueensa ulkopuolellakin. Ei saa syrjiä. Ei tietenkään. Miksi silti joudun lähes aina kaupassa käydessäni vaatimaan palvelua? Näyttää siltä, että joillekin on annettu oikeus järjestää muita paremmuusjärjestykseen. Otamme mieluummin töihin hoikan ja kauniin naisen kuin tukevan nenärenkaalla ja tatuoinneilla varustetun miehen. Emme ota sisään ammattikorkeakouluun ihmisiä, jotka ovat hakeneet myös yliopistoon. Palvelemme paremmin varakkaita keski-ikäisiä kuin rahattomia ja uusavuttomia nuoria. Joissakin tilanteissa on kuitenkin pakko laittaa ihmisiä järjestykseen, mutta raja sen välillä tapahtuuko se oikein perustein, on hyvin häilyvä. Mikä on hyväksyttävä tavoite tai mitkä ovat asianmukaisia ja tarpeellisia keinoja? Ihonvärin, ulkonäön, pukeutumisen tai sukupuolen perusteella ei saa asettaa ketään toisen edelle. Entä varallisuuden? Ehkä. Älykkyyden? No joo. Koulutuksen? Totta kai. Entä muiden saavutusten, vahvuuksien, luonteen, siviilisäädyn tai taustan perusteella? Esimerkiksi rekrytointitilanteessa työnhakijat on kuitenkin asetettava paremmuusjärjestykseen. Kuka määrittelee sen, mitkä perusteet ovat asianmukaisia? Vaaleaihoista ei saa asettaa tummaihoisen edelle, mutta saako palkata ennemmin asiakaspalvelutehtävään siistin ja tavallisen näköisen henkilön kuin rajun rastapään, jos henkilöt ovat työtaidoltaan samanvertaisia? Mielestäni on pelottavaa ajatella, että menetin ehkä mahdollisuuteni työhaastattelussa siksi, että minulla oli liian punainen paita. Ehkä minulla oli väärät mielipiteet, arvot ja asenteet tai en ollut tarpeeksi miellyttävä. Elämme muka tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa, jossa kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet menestyä tai olla menestymättä. Todellisuudessa tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Toiset luovat mahdollisuuksia verkostoitumalla ja hankkivat kesätyöpaikkansa suhteilla, kun taas toisille ei anneta edes tilaisuutta osallistua näihin small talk -piireihin. Liian usein tässä maailmassa pääsee pidemmälle pitämällä suunsa kiinni ja hiljaa hyväksymällä asioita. Se on väärin. Poikaystävällenikin vain hienovaraisesti vihjaistiin, että mahdollisuudet päästä peleihin saattaisivat nousta, jos tukka lyhenisi. Sehän lyheni. Kaikki on vain yksinkertaisempaa, kun tekee, kuten oletetaan. Valitettavasti tällä mentaliteetilla mikään ei vain koskaan tule muuttumaan. Siksi pyydän teitä; vaatikaa palvelua kaupassa, vaikka olette vain opiskelijoita, ja kysykää perusteita, jollei teitä ei valita johonkin hakemaanne tehtävään. Pukeutukaa punaiseen ja provosoikaa, jotta saatte äänenne kuuluviin. Uskaltakaa ja vaikuttakaa. Minä ainakin yritän. Annamaria Härkönen Pörssikurssi

20