SELVITYS SUOMEN JA LUOTEIS-VENÄJÄN AKATEEMISESTA KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS SUOMEN JA LUOTEIS-VENÄJÄN AKATEEMISESTA KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖSTÄ"

Transkriptio

1 SELVITYS SUOMEN JA LUOTEIS-VENÄJÄN AKATEEMISESTA KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖSTÄ Maija Lummepuro

2 SELVITYS SUOMEN JA LUOTEIS-VENÄJÄN AKATEEMISESTA KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖSTÄ 1 SELVITYKSEN TAUSTAA Lukijalle Tavoitteet Menetelmät KORKEAKOULUTUKSEN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA Opetusministeriön korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia Strategiassa määritellyt kotimaiset haasteet Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan nykytila YLIOPISTOJEN VENÄJÄ-STRATEGIAT JA -PAINOPISTEALAT Helsingin kauppakorkeakoulu ja Venäjän liiketoimintaympäristö Helsingin yliopisto: Historia, kulttuuri ja monitieteisyys Venäjä-tutkimuksessa Joensuun yliopisto: Metsä-, raja- ja lähialueosaaminen sekä Karjala-tutkimus Lapin yliopisto ja monipuolinen pohjoisuuden tuntemus Venäjä-yhteistyössä Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Pohjoinen ulottuvuus ja eri alojen lähialueprojektit Oulun yliopisto: Lähialueyhteistyö, Pohjoinen ulottuvuus ja ympäristö Tampereen yliopisto: Yhteiskuntatieteitä ja journalistiikkaa lähialueilla ja Moskovassa Turun kauppakorkeakoulu: Pan-Eurooppa Instituutti ja Idänkaupan tutkimus Turun yliopisto: Itämeren alue, verkostot ja Kaliningrad Vaasan yliopisto: Venäjän talouden ja kauppaoikeuden asiantuntemusta YLIOPISTOJEN KAHDENVÄLINEN YHTEISTYÖ Yhteistyömuodot Yhteistyöyliopistot Luoteis-Venäjällä Kahdenvälinen yhteistyö tieteenaloittain luoteisvenäläisten partnereiden kanssa Suora akateeminen yhteistyö YLIOPISTOJEN MONENVÄLINEN YHTEISTYÖ Yliopistojen väliset verkostosopimukset Akateemiset tutkimusverkostot Verkosto-opetus Suomessa Verkosto-opetus Luoteis-Venäjällä YLIOPISTOJEN ULKOPUOLISET ORGANISAATIOT Tutkimuslaitokset

3 6.2 Muut organisaatiot RAHOITUS Tieteen rahoitus Venäjällä Luoteis-Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön rahoitus Suomessa YHTEISTYÖN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET Vahvuudet Kahdenvälinen yhteistyö Monenvälinen yhteistyö Heikkoudet Kahdenvälinen yhteistyö Monenvälinen yhteistyö Mahdollisuudet Kahdenvälinen yhteistyö Monenvälinen yhteistyö Uhat Kahdenvälinen yhteistyö Monenvälinen yhteistyö JOHTOPÄÄTÖKSET SUOSITUKSET Koulutusyhteistyö Tutkimusyhteistyö Tiedotus LÄHTEET

4 1 SELVITYKSEN TAUSTAA 1.1 Lukijalle Selvitystyö tarkastelee Suomen ja Luoteis-Venäjän välistä akateemista yhteistyötä neljästä eri näkökulmasta. Työn alussa tehdään yleiskatsaus Opetusministeriön vuonna 2001 toimittamaan Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiaan, joka määrittelee korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteet vuoteen 2010 asti. Kansallisen strategian jälkeen siirrytään tarkastelemaan yliopistojen itselleen määrittelemiä toimintastrategioita ja tieteellisiä painopistealoja suhteessa Venäjän kanssa tehtävään yhteistyöhön. Selvityksen neljännessä luvussa tarkastellaan yliopistojen kahdenvälisiä institutionalisoituneita yhteistyömuotoja sekä tutkijoiden harjoittamaa suoraa kahdenvälistä yhteistyötä. Viidennessä luvussa esitellään muuttuneen toimintaympäristön myötä syntynyttä monenvälistä yhteistyötä, joka perustuu yhtäältä maan- ja tieteenrajat ylittävään akateemiseen opetukseen ja tutkimukseen sekä toisaalta kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen tarjoamiin rahoitusohjelmien tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin. Kuudennessa luvussa esitellään itsenäisten, ei-yliopistollisten, tieteellistä tutkimusta tekevien tutkimuslaitosten yhteistyömuotoja, -kontakteja ja projekteja Luoteis-Venäjän kanssa. Työn loppuosassa kootaan yhteen opettajien, tutkijoiden ja asiantuntijoiden mielipiteitä kahden- ja monenvälisen yhteistyön vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Niinikään työn lopussa tarkastellaan kansainvälisen tieteellisen yhteistyön rahoitustilannetta Nyky-Venäjällä ja eritellään miten eri yhteistyömuotojen parissa työskentelevät suomalaiset akateemisen alan ihmiset arvioivat rahoituslähteiden merkitystä omassa työssään. Työn kahdessa viimeisessä luvussa tehdään yhteenvedon omaisesti johtopäätökset Suomen ja Luoteis-Venäjän välillä harjoitettavan yhteistyön nykytilanteesta ja toimintaedellytyksistä sekä esitetään yleisiä suosituksia yhteistyön edelleen kehittämistä ja aktivoimista varten sekä sen muuttamiseksi entistä toiminnallisempaan ja taloudellisesti kannattavampaan suuntaan. 3

5 Selvityksestä voi olla hyötyä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ministeriöiden kansainvälistä yhteistyötä tekevälle ja suunnittelevalle hallinnon-, koulutus- ja tutkimusalan henkilöstölle. Selvitystyötä on käytetty taustaselvityksenä Opetusministeriön asettaman Venäjätyöryhmän laatimassa toimintaohjelmassa vuosille Suomi, Venäjä ja kansainvälinen yhteistyö. Selvityksen tilaaja ja rahoittaja on Suomen opetusministeriö ja sen toteutuksesta on vastannut Maija Lummepuro, joka työskentelee projektipäällikkönä Aleksanteriinstituutissa. Selvityksen teossa on ollut suureksi avuksi selvitystyölle nimetty ohjausryhmä, johon kuuluivat Aleksanteri-instituutista Leo Granberg, Markku Kangaspuro, Markku Kivinen, Jouko Nikula ja Arja Rosenholm. Selvitystyön tekijöiden puolesta kiitos kaikille selvityksen kyselyyn vastanneille Venäjä-yhteistyötä tekeville hallinnon ja koulutusja tutkimussektorin asiantuntijoille. Arvokasta asiantuntija-apua ovat antaneet Opetusministeriön Sirkka-Leena Hörkkö, CIMOn Eila Hagfors, Asta Hämäläinen, Esko Koponen ja Tuula Koppinen sekä Suomen Akatemian Raija Hattula. Erityiskiitos kuuluu myös INTAS-järjestön Suomen edustajalle Päivi Karhuselle. Tärkeästä teknisestä tuesta selvityksen teossa ovat vastanneet Aleksanteri-instituutin Jarmo Hakala ja Leo Holsti. 1.2 Tavoitteet Suomen ja Luoteis-Venäjän akateemisen yhteistyön selvitys tarkastelee suomalaisten yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten koulutus- ja tutkimusyhteistyötä venäläisten vastaavien akateemisten laitosten kanssa Luoteis-Venäjällä, keskittyen erityisesti Pietarissa toimiviin laitoksiin. Selvityksessä keskitytään tarkastelemaan yhteistyötä pääasiassa humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen näkökulmasta. Selvityksen aihealueet ovat: yliopistojen kahdenvälinen Venäjä-yhteistyö, josta on sovittu korkeakoulujen keskushallintojen välillä suora tutkijatason Venäjä-yhteistyö ja sen merkittävyys/laajuus akateemisessa toiminnassa yliopistojen monenvälinen verkostoyhteistyö Venäjä-opetuksessa ja tutkimuksessa 4

6 Selvitystyö kattaa kahden- ja monenvälisen yhteistyön, opiskelija-, tutkija- ja opettajavaihdon sekä tutkimus- ja koulutusprojektit ja yhteistyön rahoitusmallit sekä näiden jakaantumisen tieteenaloittain. Projektin tavoitteena oli kartoittaa Suomen ja Luoteis- Venäjän, erityisesti Pietarin, akateemisen yhteistyön tämän hetkiset toimintaedellytykset ja esittää suosituksia kehittämistoimenpiteiksi. Selvityksessä kartoitettiin yliopistojen ja tutkimuslaitosten keskushallinnon, tiedekuntien ja laitosten tasolla tapahtuvaa institutionalisoitua yhteistyötä luoteisvenäläisten partneriorganisaatioiden kanssa ja toisena osiona tutkijoiden, opettajien ja asiantuntijoiden suoraa tutkimus-, opetus- tai muuta asiantuntijayhteistyötä Luoteis-Venäjällä. Suoralla yhteistyöllä tarkoitetaan selvityksessä toimintaa, joka ei ole välttämättä riippuvaista oman yliopiston tai eri hallinnon tasojen voimassaolevista rahoitus- ja yhteistyösopimuksista. 1.3 Menetelmät Selvitykseen liittyvän empiirisen materiaalin keräämistä varten laadittiin kaksiosainen puolistrukturoitu kyselylomake. Lomakkeen ensimmäisessä osassa kartoitettiin yliopistojen ja tutkimuslaitosten keskushallinnon, tiedekuntien ja laitosten tasolla tapahtuvaa institutionalisoitua yhteistyötä luoteisvenäläisten partneriorganisaatioiden kanssa ja lomakkeen toinen osa suunnattiin tutkijoille, opettajille ja asiantuntijoille, jotka tekevät suoraa tutkimus-, opetus- tai muuta akateemista asiantuntijayhteistyötä Luoteis-Venäjällä. Suoralla kentällä tapahtuvalla yhteistyöllä tarkoitetaan tässä toimintaa, joka ei ole välttämättä riippuvaista oman yliopiston voimassaolevista rahoitus- ja yhteistyösopimuksista. Kyselylomake lähetettiin Suomessa kaikkien korkeakoulujen keskushallinnon kansainvälistä yhteistyötä hoitaviin yksikköihin, tiedekuntiin ja laitoksille, erillislaitoksille, täydennyskoulutuskeskuksiin ja se osoitettiin myös suoraan tutkijoille, jotka ovat profiloituneet Venäjä-tutkijoina. Kaikkiaan lomakkeita lähetettiin 300 ja niihin vastasi yhteensä 125 henkeä. Venäjällä kyselylomakkeiden paremman palautusprosentin saamiseksi turvauduttiin postituksen sijasta suoriin yhteydenottoihin valtion- ja yksityisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Pietarissa otettiin yhteyttä yli 50:een oppi- ja tutkimuslaitokseen, joista 21:en kanssa sovittiin haastattelutapaaminen tai jätettiin kyselylomake täytettäväksi. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 40 henkeä ja haastatteluja tehtiin yhteensä 17 kappaletta. Muut yli kolmekymmentä oppilaitosta, joihin 5

7 oltiin yhteydessä, mutta ei saatu vastauksia tai haastatteluja, edustivat tieteenaloja, jotka eivät sopineet selvityksen piiriin, eivät olleet kansainvälisesti orientoituneita tai niillä ei ollut mitään kontakteja Suomeen. Pietarissa selvityshankkeen parissa työskenteli kaksi tutkimusavustajaa Olga Tšepurnaja ja Larisa Špakovskaja Pietarin Eurooppalaisesta yliopistosta. Kyselylomakkeiden lisäksi selvityksessä käytettiin materiaalina yliopistojen kahdenvälisiä ja yliopistoverkostojen puitesopimuksia, kansainvälistä akateemista yhteistyötä koordinoivien ja rahoittavien organisaatioiden, kuten Suomen Akatemian, CIMOn ja INTASin toimintakertomuksia ja raportteja sekä muita aihepiiriin liittyviä kirjallisia ja internetpohjaisia lähteitä. 2 KORKEAKOULUTUKSEN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA 2.1 Opetusministeriön korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia Opetusministeriö asetti vuoden 2000 lopussa työryhmän valmistelemaan korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiaa, joka ottaisi huomioon koulutussektorin muuttuneen toimintaympäristön. Viimeisten vuosien aikana yliopistojen välisen yhteistyön rinnalle on noussut kasvava kilpailu lahjakkaista opiskelijoista, opettajista ja tutkijoista sekä ulkopuolisesta ja yhä useammin kansainvälisestä rahoituksesta. Suomen on myös vastattava yhteiskuntamme monikulttuuristumisen asettamiin haasteisiin. Osana Euroopan unionia Suomi osallistuu yhteisen maahanmuuttoja pakolaispolitiikan luomiseen EU:ssa. Koulutus- ja tutkimusjärjestelmien avaaminen edesauttaa kolmansien maiden kansalaisten sijoittumista meidän yhteiskuntaan ja helpottaa pääsyä Suomen työmarkkinoille. Suomi on allekirjoittanut 29 muun eurooppalaisen maan kanssa Bolognan julistuksen kesäkuussa Julistus tähtää eurooppalaisen korkeakoulualueen luomiseen vuoteen 2010 mennessä, mutta siinä ei lausuttu julki tavoitetta eri maiden tutkintorakenteiden harmonisoinnista. Suomessa jo aiemmin tehdyt tutkinnon uudistukset tukivat julistuksen tavoitteita niin tutkintorakenteen, opintoviikkojärjestelmän, laadunarviointijärjestelmän kuin kansainvälisen liikkuvuuden lisäämisen osalta. 6

8 2.2 Strategiassa määritellyt kotimaiset haasteet Strategiassa (Opetusministeriö 23:2001) arvioidaan, että Suomen väestörakenteessa tapahtuvien merkittävien muutoksien vuoksi suomalaisten korkeakoulujen on lisättävä kansainvälistä näkyvyyttä ja kilpailukykyä, jotta maamme selviää tulevaisuuden työvoimapulasta esim. sosiaali- ja terveysalalla ja teollisuudessa. Tilastokeskuksen arvioiden mukaan ulkomaalaisten lukumäärä Suomessa kaksinkertaistuu vuodesta 1995 vuoteen 2010 mennessä ollen silloin Koulutusjärjestelmän tärkeä tehtävä on tarjota riittävää suomen/ruotsin kielen opetusta ja ammatillista opetusta päivittävää täydennysopetusta maahanmuuttajille ja muille ulkomaalaisille opiskelijoille, joka mahdollistaisi heidän jouhevan siirtymisen kotimaisille työmarkkinoille. Vuonna 2000 maahanmuuttajista 34 prosenttia oli työttömänä ja heistä viidenneksellä on korkea-asteen koulutus ja keskiasteen koulutus 36 prosentilla. 2.3 Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan nykytila Opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihto Kansainvälinen opiskelijavaihto on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulla. Vuosien aikana opiskelijavaihto on kasvanut tasaisesti saavuttaen huippunsa 1999 jolloin Suomesta lähti ulkomaille vaihto-opiskelijoita yli 4000 henkeä. Vastaavaa kasvua tapahtui myös ulkomailta Suomeen tulevien keskuudessa siten, että 1997 Suomeen saapui hieman yli 2000 opiskelijaa ja vuonna 2000 heitä oli jo yli Samana vuonna maamme ammattikorkeakouluissa opiskeli yhteensä 3540 ulkomaalaista opiskelijaa. Suomen opetusministeriön asettamien määrällisten tavoitteiden mukaan 1990-luvun lopussa vähintään 5000 suomalaista yliopisto-opiskelijaa opiskelisi vuosittain ulkomailla. Ulkomailla suoritetut opinnot tulisi lukea täysimääräisinä hyväksi kotimaiseen tutkintoon. Vaihtotavoitteen oli tarkoitus olla vastavuoroinen eli samanaikaisesti tavoitteena oli lisätä ulkomailta tulevien opiskelijoiden määrää. Tavoitteen mukaan 1/3 uusista opiskelijoista suorittaisi vuosittain vaihto-opintojakson (yli 3 kk) ulkomailla. Vuonna 1999 hyväksytyssä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa uudeksi tavoitteeksi asetettiin 6000 yliopisto-opiskelijaa suorittaisi osan tutkinnostaan ulkomailla. Suhdeluku 1/3 uusista opiskelijoista on säilytetty ennallaan. 7

9 Strategia-muistiossa todetaan, että yli 80 prosenttia suomalaisista korkeakouluopiskelijoista, niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin, suuntaavat vaihto-opiskelukaudeksi Eurooppaan. Suosituimmat kohdemaat ovat Iso-Britannia, Saksa ja Ruotsi. Vuosina eniten vaihtoon lähti ja tuli opiskelijoita humanistisista tieteistä, kauppatieteistä, teknisistä tieteistä ja yhteiskuntatieteistä edellä kirjatussa järjestyksessä. Vaihtomäärät esim. oikeustieteissä, maatalous- ja metsätieteissä ja lääketieteissä jää kauaksi edellä mainituista tieteenaloista. Yliopistoja on kannustanut aktiiviseen kansainvälistymiseen Opetusministeriön rahoituspolitiikka, jossa tuloksellisuusrahan jako sidottiin opiskelijavaihtomäärään. Tuloksellisuuden aktivointikriteeristä luovuttiin yliopistojen osalta tulossopimuskaudella Tuloksellisuusindikaattorit päätettiin vaihtaa laatuindikaattoreihin tuloksellisuusrahaa jaettaessa. Suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on luotu yli 300 englanninkielistä opintokokonaisuutta. Tavoitteena on englanninkielisen opetuksen avulla saavuttaa vastavuoroisuuden periaate opiskelijavaihdossa. Tällä hetkellä ulkomaalaisille opiskelijoille on olemassa opintoviikon laajuisia kokonaisuuksia. Monille aloille on kehitetty myös englanninkielisiä, tutkintoon johtavia maisteriohjelmia. Opettajien vaihto-ohjelmat eivät ole saavuttaneet toivottua suosiota. Päinvastoin kuin opiskelijapuolella, vaihtosuhde on Suomelle ylijäämäinen so. Suomeen tulee enemmän opettajia vähintään 1 kk mittaiselle jaksolle kuin täältä lähtee ulkomaille. Opettaja- ja tutkijavaihdon kehittämistä hidastaa mm. rahoitusongelmat, apurahojen pienuus sekä opetusvelvollisuus, joka pakottaa turvautumaan kallisiin sijaisjärjestelyihin. Jatkossa pyritään ehkä kehittämään intensiivisiä opintokokonaisuuksia, jolloin ulkomaalaiset opettajat voisivat matkustaa Suomeen lyhyemmäksikin aikaa kuin nykyisin vaadittavan kuukauden ajaksi Muita yhteistyömuotoja Suomalaiset yliopistot ovat osallistuneet aktiivisesti EU:n koulutusohjelmien osaprojekteihin, mm. yhteisten opintojaksojen kehittämisestä on tullut tärkeä yhteistyön muoto. Uusia kansainvälisen yhteistyön muotoja ovat ns. kaksoistutkinnot, jossa opiskelija 8

10 saa tutkintotodistuksen sekä kotimaisesta että ulkomaisesta korkeakoulusta. Yliopistot ovat myös tehneet sopimuksia ns. European Master s ohjelmien luomisesta. Opiskelija saa tällöin vain yhden tutkintotodistuksen, jossa todetaan, että tutkinto täyttää myös ulkomaisen korkeakoulun tutkintovaatimukset. Tällaisiin ohjelmiin on ollut saatavissa tukea EU:n koulutusohjelmista ja jatkossa tämäntyyppiseltä yhteistyöllä on hyvät kasvuennusteet. Etenkin ammattikorkeakoulun puolella ovat yleistyneet ns. franchised-sopimukset, joissa suomalaiset opisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat suorittaa kotimaassa ulkomaiseen master-tason tutkintoon johtavan koulutusohjelman. Useimmiten yhteistyökumppanina on brittiläinen yliopisto Tutkijankoulutus- ja tutkimusyhteistyö Suomessa käynnistyi vuonna 1995 tutkijakoulujärjestelmä, joka teki tutkijoiden koulutuksesta ammattimaisempaa ja tehokkaampaa. Vaikka kansainvälisyys on ollut alusta asti tutkijakoulujen kehityksessä keskeisellä sijalla, niin ulkomaisten jatkoopiskelijoiden lukumäärä on kuitenkin pysynyt alhaisena. Vuonna 1999 heitä oli tutkijakoulujen opiskelijoista 311 eli vain 7 prosenttia. Suomen Akatemian laatiman Suomen tieteen tila ja taso kartoituksen mukaan Suomen tutkimusintensiteetti nousi 1990-luvulla OECD-maiden kärkivauhtia. Tutkimuksen lisärahoitusohjelman ansiosta Suomen panostus t&k-toimintaan on maailman huippuluokkaa. Suomessa on panostettu paljon myös tutkijaliikkuvuuteen. Keskeisiä yhteistyömaita tällä saralla ovat USA, Kanada, Kiina, Venäjä, Saksa, Britannia ja Ruotsi. EU:n myötä vaihtovirrat ovat entistä enemmän suuntautuneet eurooppalaisiin maihin. Suomalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti EU:n puiteohjelmien hankkeisiin. Puiteohjelmien lisäksi t&k-rahoitusta on saatu rakennerahastoista. Edellä mainittujen lisäksi suomalaiset tutkijat toimivat aktiivisesti kansainvälisissä tiedejärjestöissä. Komission ERA aloitteen tavoitteena on kehittää eurooppalainen tutkimusalue, joka saattaa eurooppalaiset tutkimusresurssi tehokkaaseen käyttöön edistäen työllisyyden vähenemistä, kilpailukyvyn ja elämisen laadun parantamista. EU haluaa kuroa umpeen 9

11 Yhdysvaltojen ja Japanin etumatkan tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa Johtopäätökset Opiskelijaliikkuvuus. Suomen korkeakoulujen opiskelijavaihto suuntautuu pääasiassa Länsi-Eurooppaan. Määrällisiä opiskelijavaihtotavoitteita ei ole saavutettu ja vastavuoroisuus ei ole tasapainossa so. Suomesta lähtee vaihtoon enemmän kuin tänne tulee muista läntisen Euroopan maista. Venäjälle ja KIE-maihin vaihtoa on vähän ja se on puolestaan Suomelle ylijäämäistä. Tällä hetkellä vaihtoon lähtevien määrä ei näyttäisi olevan kasvussa. Vaihtoa hillitsee pienehköt apurahat, valmistumispaineet ja tietoverkkojen mahdollistama kansainvälinen vuorovaikutus on saattanut osaltaan vähentää tarvetta osallistua vaihto-ohjelmiin. Opettajavaihto. Opettajavaihdon määrällisiä tavoitteita ei ole saavutettu, mutta strategiassa pidetään ratkaisevan tärkeänä vaihtolukujen määrällistä lisäämistä, jotta korkeakouluissa onnistutaan kansainvälisen toimintaympäristön luomisyritykset onnistuvat. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat. Kansainvälistymisponnisteluista huolimatta Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on hyvin vähäinen verrattuna muihin Euroopan maihin, Australiaan ja Yhdysvaltoihin. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointi ja opintojen ohjaukseen täytyy kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Korkeakoulujen täytyy myös miettiä minkälaisia opiskelijoita he tarvitsevat ja voivat ottaa vastaan. Työvoiman tarve. Suomessa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksien lisäämiseen ja heidän sopeuttamiseen Suomen työmarkkinoille. Maahanmuuttajia varten tulee luoda oma työmarkkinoille sijoittumispolitiikkansa Tiedotus ja markkinointi CIMO laatii yhteistyössä korkeakoulujen kanssa suomalaisten opetus-, tutkimus- ja harjoittelumahdollisuuksien ja ohjelmien markkinointistrategian, jossa kiinnitetään erityistä 10

12 huomiota yhteistyön lisäämiseen Venäjän, Keski- ja Itä-Euroopan sekä Aasian maiden kanssa CIMO:n yhteyteen perustetaan elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja viranomaisten toimesta säätiö tai rahasto, joka myöntämällä ulkomaalaisille opiskelijoille apurahoja parantaisi ja loisi uusia edellytyksiä kansainväliselle akateemiselle toiminnalle. 3 YLIOPISTOJEN VENÄJÄ-STRATEGIAT JA -PAINOPISTEALAT Yliopistoilta pyydettiin kuvauksia Venäjä-vahvuuksista siinä tapauksessa, että Venäjää koskevalla opetuksella ja tutkimuksella tai Venäjä-yhteistyöllä on olennainen merkitys yliopiston toimintastrategiassa. 3.1 Helsingin kauppakorkeakoulu ja Venäjän liiketoimintaympäristö Helsingin kauppakorkeakoulu. Venäjä-osaamisen kehittäminen on osa Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälistymisstrategiaa. Venäjän liiketoimintaympäristön tuntemusta kohtaavat sekä akateemiset että kaupalliset haasteet, joilla on yhdentyvässä Euroopassa lisäksi selkeät kansainväliset kytkennät, kuten Itämeren alueen kehitys, EU:n pohjoinen ulottuvuus ja Venäjän mahdollinen WTO-jäsenyys. Vuonna 1998 HKKK vastasi näihin haasteisiin tehostamalla ja syventämällä jo olemassa olevaa aihepiirin taloustieteellistä tuntemustaan ja perusti poikkitieteellisen liiketaloustieteisiin keskittyneen Venäjän ja Baltian keskuksen. Keskuksen tehtävänä on koordinoida, toteuttaa ja kehittää aihepiiriin liittyvää poikkitieteellistä osaamista Helsingin kauppakorkeakoulussa osana Venäjä-osaamisen valtakunnallista kehitystä (esim. Aleksanteri-instituutin hallinnoimat maisterikoulu ja tutkijakoulu). Osaamista profiloidaan suomalaisen aihepiirin näkökulmasta kansainväliselle akateemiselle yhteisölle ja työelämän tarpeisiin. Venäjä-osaamisen kehittämistä jatketaan keskittymällä lähialueiden liiketoimintaskenaarioihin ja strategioihin EU:n laajetessa. Painotuksessa erottuu kolme keskeistä teemaa: Suomen lähialueiden liiketoimintaosaaminen EU:n itälaajenemisen talousvaikutukset ja yrityksen kansainvälistyminen 11

13 Venäjän raaka-aineet liiketoimintana Kaikki teemat kattavat akateemisen perustutkimuksen ja maisteriopetuksen ml. pro-gradu tutkielmien ja väitöskirjojen tukeminen, soveltavan tutkimuksen sekä liikkeenjohdon koulutuksen. Venäjä-osaamisen kehittämisessä pyritään huomioimaan HKKK:n eri toiminnot ja luomaan synergioita ydinosaamisen ympärille. 3.2 Helsingin yliopisto: Historia, kulttuuri ja monitieteisyys Venäjä-tutkimuksessa Helsingin yliopisto. Helsingin yliopisto on kansainvälistymisstrategiassaan korostanut historiallisen ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden merkitystä Suomen lähialueiden kanssa. Yliopiston tavoitteena on monitieteinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen opetus ja tutkimus. Yliopisto harjoittaa yhteistyötä Venäjän yliopistojen kanssa. Helsingin yliopistossa on Suomessa ainutlaatuiset perinteet Venäjän kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemuksessa ja Venäjää koskevassa tutkimuksessa. Helsingin yliopiston Slaavilainen kirjasto on maailmanlaajuisesti tunnettu laajasta ja laadukkaasta Venäjää koskevasta kirjallisuudestaan ja muusta aineistostaan. Helsingin yliopistossa omaa Venäjää koskevaa Area studies- opetusta järjestää Renvall-instituutti. Helsingin yliopistoon perustettiin 1996 Aleksanteri-instituutti valtakunnalliseksi laitokseksi, jonka tehtävänä on koordinoida Suomessa tapahtuvaa monitieteistä ja poikkitieteellistä Venäjään ja Itä-Eurooppaan liittyvää yliopistollista koulutusta ja tutkimusta. Olennainen osa tehtävää on kanavoida saavutettu tietotaito yhteiskunnalliseen käyttöön. Aleksanteri-instituutti ja Venäjä -yhteistyöverkoston koordinointi ovat yliopiston ja opetusministeriön välisen kauden tulossopimuksen mukaan valtakunnallisia tehtäviä. Lisäksi instituutin toimintaa rahoitetaan ns. yliopistollisena erityistehtävänä. Instituutti kehittää tutkimustoimintaansa keskittämällä sitä laajojen tutkimushankkeiden ympärille. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä instituutin ulkopuolisten tutkimusyksikköjen kanssa. Verkostoyliopistossa suoritetaan tutkintoja ja opinnäytteitä verkoston jäsenyliopistojen laitoksille. Verkosto koostuu monitieteisistä humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen tutkijakoulusta ja maisterikoulusta. 12

14 Kehityshankkeet ovat kansallisia tai kansainvälisiä hankkeita, joiden avulla yliopistoissa saavutettu tietotaito saatetaan ympäröivän yhteiskunnan käyttöön Suomessa, Euroopan unionissa ja kohdealueen maissa. Tietopalvelulla kanavoidaan yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja muualla olevaa aihealueeseen liittyvää tietoa yhteiskunnan tarpeisiin. Instituutin tavoitteena on olla alueellaan kansallisesti merkittävin ja kansainvälisesti näkyvä tiede-, asiantuntija- ja koulutusorganisaatio, joka vaikuttaa hankkeillaan Suomen kansallisen strategian kannalta tärkeillä toiminta-alueilla. Tavoitteena on tuottaa yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille lisäarvoa poistamalla päällekkäisyyksiä ja hankkimalla lisäresursseja alan tutkimukseen ja koulutukseen lisäämällä yhteistyötä. Julkishallintoon ja poliittiseen päätöksentekoon instituutti tuottaa Venäjä-asiantuntemusta ja pyrkii kanavoimaan sitä julkishallinnon ja päätöksenteon tarpeisiin. Elinkeinoelämälle, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, instituutti kanavoi yliopistoissa olevaa tietotaitoa. Tiedotusvälineille ja julkiseen keskusteluun instituutti tarjoaa tärkeänä pitämiään teemoja. Instituutti vahvistaa suhdetta eri järjestöihin tarkastelemalla tutkimuksen, opetuksen, esitelmien ja seminaarien kautta aihe-alueensa ilmiöitä. Näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen pyritään erityisesti Euroopan unionin tasolla. 3.3 Joensuun yliopisto: Metsä-, raja- ja lähialueosaaminen sekä Karjala-tutkimus Joensuun yliopisto. Yksi yliopiston painoaloista on reuna- ja raja-alueiden yhteiskunta- ja kulttuurikehitys. Yliopistolla on keskeinen rooli kehitettäessä Joensuuhun raja- ja lähialueosaamisen kansallista ja kansainvälistä keskittymää, jossa yliopiston välitön toiminta-alue ulottuu Luoteis-Venäjälle. Esimerkkeinä Venäjää ja Venäjän Karjalaa koskevasta tutkimuksesta ovat Karjalan tutkimuslaitoksen tutkimushankkeet, joissa on tutkittu niin Suomen kuin Venäjän Karjalan yhteiskunta- ja aluekehitystä (mm. etniset suhteet, raja- ja lähialueiden ja työelämän tutkimus). Monet alan tutkimushankkeet toteutetaan yhteistyössä venäläisten tutkijoiden kanssa. 13

15 Metsätieteellisessä tiedekunnassa on tehty Karjalan tasavallan metsäsektoria koskevaa metsäekonomista tutkimusta ja toteutettu Venäjän metsätalouden opintokokonaisuus. Metsätieteellinen tiedekunta tekee myös yhteistyötä Petroskoin ja Pietarin metsäakatemian kanssa niissä tarjottavan metsäalan opetuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämiseksi. Yliopisto koordinoi raja- ja lähialueosaamisen kokonaisuutta, jota toteutetaan kolmen INTERREG-projektin (osaamisverkosto NEBEX sekä tutkimus- ja koulutusosiot) ja aluekeskusohjelman kautta. Yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa yliopisto toteuttaa IT-alan maisterikoulutusohjelmaa, IMPIT (International Master Programme in Information Technology). Tässä englanninkielisessä koulutusohjelmassa koulutetaan mm. venäläisiä tietotekniikan asiantuntijoiksi. Vastaavaa koulutusyhteistyötä suunnitellaan myös metsätieteissä. 3.4 Lapin yliopisto ja monipuolinen pohjoisuuden tuntemus Venäjä-yhteistyössä Lapin yliopisto. Lapin yliopiston toiminnassa on Venäjä-yhteyksien määrä kasvanut ja toiminta laajentunut koko yliopiston tasolla tapahtuvaksi toiminnaksi, jolle yliopisto on asettanut strategiset painopisteet. Yliopisto koordinoi Venäjä-toimintaansa ja kehittää sen profiilia ulkopuolisia yhteistyötahoja huomioivaksi. Opetusministeriön ja Lapin yliopiston välisessä tulossopimuksessa yliopiston tavoitteeksi on sovittu Venäjä-yhteistyön kehittäminen liittyen yliopiston pohjoisuuden painoalaan. Koordinaation ja profiloitumisen ohella painopisteenä on Venäjään liittyvän koulutuksen organisoiminen, Venäjä-hankkeiden suunnittelu ja hakuneuvonta ja rahoituskanavista tiedottaminen. Yliopistolla on oma Venäjä-rekisterihanke. Yliopiston keskeiset sisältöalueet ovat monitieteiset yhteiskuntatieteitä, oikeustieteitä ja kasvatustieteitä hyödyntävät koulutusohjelmat sekä arktisen alueen monitieteinen osaaminen. Yliopisto on kehittänyt alalle myös englanninkielistä opetusta. North2North- ja FIRST -opiskelijavaihdon ohjelmien yhteistyökorkeakouluja yliopistolla on pohjoisen 14

16 Luoteis-Venäjän alueella useita, mm. Murmanskin, Arkangelin, Jakutian ja Petroskoin korkeakoulut. Lapin yliopisto koordinoi sosiaalityön lähialueyhteistyöprojektia ja meneillään on laaja Barentsin osaajaverkostohanke. Yliopisto tarjoaa myös venäjän kielen ja kulttuurin opintokokonaisuuksia. 3.5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Pohjoinen ulottuvuus ja eri alojen lähialueprojektit Lappeenrannan teknillinen yliopisto. LTY hyödyntää maantieteellisestä sijainnista ja omista profiilialoista nousevan edun Venäjään liittyvässä tutkimuksessa, koulutuksessa ja kehittämisprojekteissa. Aihealue on keskeinen yliopiston toiminnassa. Lähtökohtina Venäjä-strategiassaan yliopisto mainitsee sijainnin: yhteistyö on helppoa maantieteellisen läheisyyden vuoksi erityisesti Pietarin alueelle ja yliopiston vaikutusalueen elinkeinoelämä ja alueen pk-yritykset lisäävät Venäjälle suuntautuvaa toimintaa. LTY:lla on alojensa opetus- ja tutkimustoiminnassa pitkät perinteet yhteistyöstä venäläisten yliopistojen kanssa; LTY:ssa on jo 1970-luvun alusta harjoitettu Venäjään ja muihin siirtymätalousmaihin liittyvää opetusta ja tutkimusta. LTY:n tekniikan painopistealat ovat keskeisen tärkeitä Venäjän kehittämishankkeissa (energiatekniikka ml. ydinenergiatekniikka, ympäristötekniikka, metsäteollisuus, tieto- ja tietoliikennetekniikka, logistiikka). LTY on harjoittanut pitkäaikaista projektitoimintaa esim. ympäristötekniikassa, kunnossapidossa ja johtamiskoulutuksessa. Venäläisille ja tsekkiläisille opiskelijoille suunnattu M.Sc. Program in Information Technology IMPIT-muuntokoulutusohjelma aloitettiin vuonna Ohjelma on osoittautunut menestykseksi. Opiskelijat ovat olleet hyvin motivoituneita ja valmistuvat nopeasti sekä sijoittuvat pääasiassa suomalaisiin yrityksiin. Toimintansa kehittämisen LTY on linjannut seuraavasti: Pohjoisen ulottuvuuden taloudellinen ja teknologinen tutkimuskeskus on suunnitteilla. LTY:uun perustetaan vuoden 2002 lopulla merkittävä kansainvälinen tutkimusinstituutti. Käynnistyttyään tutkimuskeskus 15

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

Opiskelemaan Venäjälle

Opiskelemaan Venäjälle Opiskelemaan Venäjälle infotilaisuus 20.10.2011 klo 15:00-17:00 Puhujina: Veronika Koltunova Pietarin valtionyliopiston kansainväliseltä osastolta kertoo opiskelusta lähinnä Pietarin valtionyliopistossa.

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihdon edellytykset 1 tutkinto-opinto-oikeus JY:ssa riittävät pohjaopinnot; vaihtoon lähtiessä tulee olla suoritettu

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Yleisesittely Tiedekunnat ja koulutusvolyymit Neljä tiedekuntaa Kasvatustieteiden Oikeustieteiden Taiteiden ja Yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä

Lisätiedot

Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä

Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä Vs. kv-päällikkö Anu Härkönen 23.9.2013 Turun AMK:n EU-Kanada ja EU-USA projektien taustaa Turun AMK mukana kolmessa TEP-projektissa ja yhdessä TDP-projektissa

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Kansainväliset opiskelijat Tampereen yliopistossa. Kaisa Kurki Kansainväliset asiat

Kansainväliset opiskelijat Tampereen yliopistossa. Kaisa Kurki Kansainväliset asiat Kansainväliset opiskelijat Tampereen yliopistossa Kaisa Kurki Kansainväliset asiat VAIHTO OPISKELIJAT (Exchange students) Saapuvat vaihto ohjelmien tai sopimusten kautta Yksiköiden hallinnoimat vaihdot:

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO FIRST-ohjelma Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme Verkostoyhteistyöohjelma Suomen ja Venäjän lähialueiden

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina

CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina d CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina Kevätpäivät12.5.2014 Sofia Lähdeniemi 26 May 2013 Esityksen sisältö CIMOn Kiina-ohjelma CIMO Fellowships Finnish government scholarsip pool Maakohtaiset apurahat

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014 ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ! FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015 Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015 Kuka voi lähteä vaihtoon? Vaihtoon voi lähteä kaikista kauppatieteiden kandidaatin ohjelman erikoistumisalueista

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa 23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa

Lisätiedot

Kansainvälistymisen tavoitteet ja toimintasuunnitelma 2004 2006

Kansainvälistymisen tavoitteet ja toimintasuunnitelma 2004 2006 Kansainvälistymisen tavoitteet ja toimintasuunnitelma 2004 2006 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU TAITTO: OAMK:n Viestintäpalvelut KUVAT: Juha Hintsala, Mika Kamula, Päivi Mäkinen, Vesa Ranta KIRJAPAINO:

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OULUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018 Liite Yhteistyösopimukseen No, pvm. Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin välillä TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Kielten tohtoriohjelma

Kielten tohtoriohjelma Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille

Lisätiedot

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014

NestorPartners Finland. Nestorit ja kansainvälinen toiminta. NestorPartners 2014 NestorPartners Finland Nestorit ja kansainvälinen toiminta Yritysjohtajien yhteisö NestorPartners ry on kokeneiden yritysjohtajien yhteisö, jonka jäsenet toimivat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tehtävissä,

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

FINNISH-RUSSIAN BARENTS CROSS BORDER UNIVERSITY Petroskoin suunnitteluseminaari 2-3.04.2006, Karjalan Valtion Pedagoginen yliopisto

FINNISH-RUSSIAN BARENTS CROSS BORDER UNIVERSITY Petroskoin suunnitteluseminaari 2-3.04.2006, Karjalan Valtion Pedagoginen yliopisto FINNISH-RUSSIAN BARENTS CROSS BORDER UNIVERSITY Petroskoin suunnitteluseminaari 2-3.04.2006, Karjalan Valtion Pedagoginen yliopisto 02.04.2006 1. Seminaarin avaus: Puheenjohtaja Aleksander Fedorov (Karjalan

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot