SELVITYS SUOMEN JA LUOTEIS-VENÄJÄN AKATEEMISESTA KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS SUOMEN JA LUOTEIS-VENÄJÄN AKATEEMISESTA KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖSTÄ"

Transkriptio

1 SELVITYS SUOMEN JA LUOTEIS-VENÄJÄN AKATEEMISESTA KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖSTÄ Maija Lummepuro

2 SELVITYS SUOMEN JA LUOTEIS-VENÄJÄN AKATEEMISESTA KOULUTUS- JA TUTKIMUSYHTEISTYÖSTÄ 1 SELVITYKSEN TAUSTAA Lukijalle Tavoitteet Menetelmät KORKEAKOULUTUKSEN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA Opetusministeriön korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia Strategiassa määritellyt kotimaiset haasteet Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan nykytila YLIOPISTOJEN VENÄJÄ-STRATEGIAT JA -PAINOPISTEALAT Helsingin kauppakorkeakoulu ja Venäjän liiketoimintaympäristö Helsingin yliopisto: Historia, kulttuuri ja monitieteisyys Venäjä-tutkimuksessa Joensuun yliopisto: Metsä-, raja- ja lähialueosaaminen sekä Karjala-tutkimus Lapin yliopisto ja monipuolinen pohjoisuuden tuntemus Venäjä-yhteistyössä Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Pohjoinen ulottuvuus ja eri alojen lähialueprojektit Oulun yliopisto: Lähialueyhteistyö, Pohjoinen ulottuvuus ja ympäristö Tampereen yliopisto: Yhteiskuntatieteitä ja journalistiikkaa lähialueilla ja Moskovassa Turun kauppakorkeakoulu: Pan-Eurooppa Instituutti ja Idänkaupan tutkimus Turun yliopisto: Itämeren alue, verkostot ja Kaliningrad Vaasan yliopisto: Venäjän talouden ja kauppaoikeuden asiantuntemusta YLIOPISTOJEN KAHDENVÄLINEN YHTEISTYÖ Yhteistyömuodot Yhteistyöyliopistot Luoteis-Venäjällä Kahdenvälinen yhteistyö tieteenaloittain luoteisvenäläisten partnereiden kanssa Suora akateeminen yhteistyö YLIOPISTOJEN MONENVÄLINEN YHTEISTYÖ Yliopistojen väliset verkostosopimukset Akateemiset tutkimusverkostot Verkosto-opetus Suomessa Verkosto-opetus Luoteis-Venäjällä YLIOPISTOJEN ULKOPUOLISET ORGANISAATIOT Tutkimuslaitokset

3 6.2 Muut organisaatiot RAHOITUS Tieteen rahoitus Venäjällä Luoteis-Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön rahoitus Suomessa YHTEISTYÖN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET Vahvuudet Kahdenvälinen yhteistyö Monenvälinen yhteistyö Heikkoudet Kahdenvälinen yhteistyö Monenvälinen yhteistyö Mahdollisuudet Kahdenvälinen yhteistyö Monenvälinen yhteistyö Uhat Kahdenvälinen yhteistyö Monenvälinen yhteistyö JOHTOPÄÄTÖKSET SUOSITUKSET Koulutusyhteistyö Tutkimusyhteistyö Tiedotus LÄHTEET

4 1 SELVITYKSEN TAUSTAA 1.1 Lukijalle Selvitystyö tarkastelee Suomen ja Luoteis-Venäjän välistä akateemista yhteistyötä neljästä eri näkökulmasta. Työn alussa tehdään yleiskatsaus Opetusministeriön vuonna 2001 toimittamaan Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiaan, joka määrittelee korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteet vuoteen 2010 asti. Kansallisen strategian jälkeen siirrytään tarkastelemaan yliopistojen itselleen määrittelemiä toimintastrategioita ja tieteellisiä painopistealoja suhteessa Venäjän kanssa tehtävään yhteistyöhön. Selvityksen neljännessä luvussa tarkastellaan yliopistojen kahdenvälisiä institutionalisoituneita yhteistyömuotoja sekä tutkijoiden harjoittamaa suoraa kahdenvälistä yhteistyötä. Viidennessä luvussa esitellään muuttuneen toimintaympäristön myötä syntynyttä monenvälistä yhteistyötä, joka perustuu yhtäältä maan- ja tieteenrajat ylittävään akateemiseen opetukseen ja tutkimukseen sekä toisaalta kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen tarjoamiin rahoitusohjelmien tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin. Kuudennessa luvussa esitellään itsenäisten, ei-yliopistollisten, tieteellistä tutkimusta tekevien tutkimuslaitosten yhteistyömuotoja, -kontakteja ja projekteja Luoteis-Venäjän kanssa. Työn loppuosassa kootaan yhteen opettajien, tutkijoiden ja asiantuntijoiden mielipiteitä kahden- ja monenvälisen yhteistyön vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhista. Niinikään työn lopussa tarkastellaan kansainvälisen tieteellisen yhteistyön rahoitustilannetta Nyky-Venäjällä ja eritellään miten eri yhteistyömuotojen parissa työskentelevät suomalaiset akateemisen alan ihmiset arvioivat rahoituslähteiden merkitystä omassa työssään. Työn kahdessa viimeisessä luvussa tehdään yhteenvedon omaisesti johtopäätökset Suomen ja Luoteis-Venäjän välillä harjoitettavan yhteistyön nykytilanteesta ja toimintaedellytyksistä sekä esitetään yleisiä suosituksia yhteistyön edelleen kehittämistä ja aktivoimista varten sekä sen muuttamiseksi entistä toiminnallisempaan ja taloudellisesti kannattavampaan suuntaan. 3

5 Selvityksestä voi olla hyötyä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ministeriöiden kansainvälistä yhteistyötä tekevälle ja suunnittelevalle hallinnon-, koulutus- ja tutkimusalan henkilöstölle. Selvitystyötä on käytetty taustaselvityksenä Opetusministeriön asettaman Venäjätyöryhmän laatimassa toimintaohjelmassa vuosille Suomi, Venäjä ja kansainvälinen yhteistyö. Selvityksen tilaaja ja rahoittaja on Suomen opetusministeriö ja sen toteutuksesta on vastannut Maija Lummepuro, joka työskentelee projektipäällikkönä Aleksanteriinstituutissa. Selvityksen teossa on ollut suureksi avuksi selvitystyölle nimetty ohjausryhmä, johon kuuluivat Aleksanteri-instituutista Leo Granberg, Markku Kangaspuro, Markku Kivinen, Jouko Nikula ja Arja Rosenholm. Selvitystyön tekijöiden puolesta kiitos kaikille selvityksen kyselyyn vastanneille Venäjä-yhteistyötä tekeville hallinnon ja koulutusja tutkimussektorin asiantuntijoille. Arvokasta asiantuntija-apua ovat antaneet Opetusministeriön Sirkka-Leena Hörkkö, CIMOn Eila Hagfors, Asta Hämäläinen, Esko Koponen ja Tuula Koppinen sekä Suomen Akatemian Raija Hattula. Erityiskiitos kuuluu myös INTAS-järjestön Suomen edustajalle Päivi Karhuselle. Tärkeästä teknisestä tuesta selvityksen teossa ovat vastanneet Aleksanteri-instituutin Jarmo Hakala ja Leo Holsti. 1.2 Tavoitteet Suomen ja Luoteis-Venäjän akateemisen yhteistyön selvitys tarkastelee suomalaisten yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten koulutus- ja tutkimusyhteistyötä venäläisten vastaavien akateemisten laitosten kanssa Luoteis-Venäjällä, keskittyen erityisesti Pietarissa toimiviin laitoksiin. Selvityksessä keskitytään tarkastelemaan yhteistyötä pääasiassa humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen näkökulmasta. Selvityksen aihealueet ovat: yliopistojen kahdenvälinen Venäjä-yhteistyö, josta on sovittu korkeakoulujen keskushallintojen välillä suora tutkijatason Venäjä-yhteistyö ja sen merkittävyys/laajuus akateemisessa toiminnassa yliopistojen monenvälinen verkostoyhteistyö Venäjä-opetuksessa ja tutkimuksessa 4

6 Selvitystyö kattaa kahden- ja monenvälisen yhteistyön, opiskelija-, tutkija- ja opettajavaihdon sekä tutkimus- ja koulutusprojektit ja yhteistyön rahoitusmallit sekä näiden jakaantumisen tieteenaloittain. Projektin tavoitteena oli kartoittaa Suomen ja Luoteis- Venäjän, erityisesti Pietarin, akateemisen yhteistyön tämän hetkiset toimintaedellytykset ja esittää suosituksia kehittämistoimenpiteiksi. Selvityksessä kartoitettiin yliopistojen ja tutkimuslaitosten keskushallinnon, tiedekuntien ja laitosten tasolla tapahtuvaa institutionalisoitua yhteistyötä luoteisvenäläisten partneriorganisaatioiden kanssa ja toisena osiona tutkijoiden, opettajien ja asiantuntijoiden suoraa tutkimus-, opetus- tai muuta asiantuntijayhteistyötä Luoteis-Venäjällä. Suoralla yhteistyöllä tarkoitetaan selvityksessä toimintaa, joka ei ole välttämättä riippuvaista oman yliopiston tai eri hallinnon tasojen voimassaolevista rahoitus- ja yhteistyösopimuksista. 1.3 Menetelmät Selvitykseen liittyvän empiirisen materiaalin keräämistä varten laadittiin kaksiosainen puolistrukturoitu kyselylomake. Lomakkeen ensimmäisessä osassa kartoitettiin yliopistojen ja tutkimuslaitosten keskushallinnon, tiedekuntien ja laitosten tasolla tapahtuvaa institutionalisoitua yhteistyötä luoteisvenäläisten partneriorganisaatioiden kanssa ja lomakkeen toinen osa suunnattiin tutkijoille, opettajille ja asiantuntijoille, jotka tekevät suoraa tutkimus-, opetus- tai muuta akateemista asiantuntijayhteistyötä Luoteis-Venäjällä. Suoralla kentällä tapahtuvalla yhteistyöllä tarkoitetaan tässä toimintaa, joka ei ole välttämättä riippuvaista oman yliopiston voimassaolevista rahoitus- ja yhteistyösopimuksista. Kyselylomake lähetettiin Suomessa kaikkien korkeakoulujen keskushallinnon kansainvälistä yhteistyötä hoitaviin yksikköihin, tiedekuntiin ja laitoksille, erillislaitoksille, täydennyskoulutuskeskuksiin ja se osoitettiin myös suoraan tutkijoille, jotka ovat profiloituneet Venäjä-tutkijoina. Kaikkiaan lomakkeita lähetettiin 300 ja niihin vastasi yhteensä 125 henkeä. Venäjällä kyselylomakkeiden paremman palautusprosentin saamiseksi turvauduttiin postituksen sijasta suoriin yhteydenottoihin valtion- ja yksityisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Pietarissa otettiin yhteyttä yli 50:een oppi- ja tutkimuslaitokseen, joista 21:en kanssa sovittiin haastattelutapaaminen tai jätettiin kyselylomake täytettäväksi. Kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 40 henkeä ja haastatteluja tehtiin yhteensä 17 kappaletta. Muut yli kolmekymmentä oppilaitosta, joihin 5

7 oltiin yhteydessä, mutta ei saatu vastauksia tai haastatteluja, edustivat tieteenaloja, jotka eivät sopineet selvityksen piiriin, eivät olleet kansainvälisesti orientoituneita tai niillä ei ollut mitään kontakteja Suomeen. Pietarissa selvityshankkeen parissa työskenteli kaksi tutkimusavustajaa Olga Tšepurnaja ja Larisa Špakovskaja Pietarin Eurooppalaisesta yliopistosta. Kyselylomakkeiden lisäksi selvityksessä käytettiin materiaalina yliopistojen kahdenvälisiä ja yliopistoverkostojen puitesopimuksia, kansainvälistä akateemista yhteistyötä koordinoivien ja rahoittavien organisaatioiden, kuten Suomen Akatemian, CIMOn ja INTASin toimintakertomuksia ja raportteja sekä muita aihepiiriin liittyviä kirjallisia ja internetpohjaisia lähteitä. 2 KORKEAKOULUTUKSEN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA 2.1 Opetusministeriön korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia Opetusministeriö asetti vuoden 2000 lopussa työryhmän valmistelemaan korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategiaa, joka ottaisi huomioon koulutussektorin muuttuneen toimintaympäristön. Viimeisten vuosien aikana yliopistojen välisen yhteistyön rinnalle on noussut kasvava kilpailu lahjakkaista opiskelijoista, opettajista ja tutkijoista sekä ulkopuolisesta ja yhä useammin kansainvälisestä rahoituksesta. Suomen on myös vastattava yhteiskuntamme monikulttuuristumisen asettamiin haasteisiin. Osana Euroopan unionia Suomi osallistuu yhteisen maahanmuuttoja pakolaispolitiikan luomiseen EU:ssa. Koulutus- ja tutkimusjärjestelmien avaaminen edesauttaa kolmansien maiden kansalaisten sijoittumista meidän yhteiskuntaan ja helpottaa pääsyä Suomen työmarkkinoille. Suomi on allekirjoittanut 29 muun eurooppalaisen maan kanssa Bolognan julistuksen kesäkuussa Julistus tähtää eurooppalaisen korkeakoulualueen luomiseen vuoteen 2010 mennessä, mutta siinä ei lausuttu julki tavoitetta eri maiden tutkintorakenteiden harmonisoinnista. Suomessa jo aiemmin tehdyt tutkinnon uudistukset tukivat julistuksen tavoitteita niin tutkintorakenteen, opintoviikkojärjestelmän, laadunarviointijärjestelmän kuin kansainvälisen liikkuvuuden lisäämisen osalta. 6

8 2.2 Strategiassa määritellyt kotimaiset haasteet Strategiassa (Opetusministeriö 23:2001) arvioidaan, että Suomen väestörakenteessa tapahtuvien merkittävien muutoksien vuoksi suomalaisten korkeakoulujen on lisättävä kansainvälistä näkyvyyttä ja kilpailukykyä, jotta maamme selviää tulevaisuuden työvoimapulasta esim. sosiaali- ja terveysalalla ja teollisuudessa. Tilastokeskuksen arvioiden mukaan ulkomaalaisten lukumäärä Suomessa kaksinkertaistuu vuodesta 1995 vuoteen 2010 mennessä ollen silloin Koulutusjärjestelmän tärkeä tehtävä on tarjota riittävää suomen/ruotsin kielen opetusta ja ammatillista opetusta päivittävää täydennysopetusta maahanmuuttajille ja muille ulkomaalaisille opiskelijoille, joka mahdollistaisi heidän jouhevan siirtymisen kotimaisille työmarkkinoille. Vuonna 2000 maahanmuuttajista 34 prosenttia oli työttömänä ja heistä viidenneksellä on korkea-asteen koulutus ja keskiasteen koulutus 36 prosentilla. 2.3 Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan nykytila Opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihto Kansainvälinen opiskelijavaihto on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulla. Vuosien aikana opiskelijavaihto on kasvanut tasaisesti saavuttaen huippunsa 1999 jolloin Suomesta lähti ulkomaille vaihto-opiskelijoita yli 4000 henkeä. Vastaavaa kasvua tapahtui myös ulkomailta Suomeen tulevien keskuudessa siten, että 1997 Suomeen saapui hieman yli 2000 opiskelijaa ja vuonna 2000 heitä oli jo yli Samana vuonna maamme ammattikorkeakouluissa opiskeli yhteensä 3540 ulkomaalaista opiskelijaa. Suomen opetusministeriön asettamien määrällisten tavoitteiden mukaan 1990-luvun lopussa vähintään 5000 suomalaista yliopisto-opiskelijaa opiskelisi vuosittain ulkomailla. Ulkomailla suoritetut opinnot tulisi lukea täysimääräisinä hyväksi kotimaiseen tutkintoon. Vaihtotavoitteen oli tarkoitus olla vastavuoroinen eli samanaikaisesti tavoitteena oli lisätä ulkomailta tulevien opiskelijoiden määrää. Tavoitteen mukaan 1/3 uusista opiskelijoista suorittaisi vuosittain vaihto-opintojakson (yli 3 kk) ulkomailla. Vuonna 1999 hyväksytyssä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa uudeksi tavoitteeksi asetettiin 6000 yliopisto-opiskelijaa suorittaisi osan tutkinnostaan ulkomailla. Suhdeluku 1/3 uusista opiskelijoista on säilytetty ennallaan. 7

9 Strategia-muistiossa todetaan, että yli 80 prosenttia suomalaisista korkeakouluopiskelijoista, niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin, suuntaavat vaihto-opiskelukaudeksi Eurooppaan. Suosituimmat kohdemaat ovat Iso-Britannia, Saksa ja Ruotsi. Vuosina eniten vaihtoon lähti ja tuli opiskelijoita humanistisista tieteistä, kauppatieteistä, teknisistä tieteistä ja yhteiskuntatieteistä edellä kirjatussa järjestyksessä. Vaihtomäärät esim. oikeustieteissä, maatalous- ja metsätieteissä ja lääketieteissä jää kauaksi edellä mainituista tieteenaloista. Yliopistoja on kannustanut aktiiviseen kansainvälistymiseen Opetusministeriön rahoituspolitiikka, jossa tuloksellisuusrahan jako sidottiin opiskelijavaihtomäärään. Tuloksellisuuden aktivointikriteeristä luovuttiin yliopistojen osalta tulossopimuskaudella Tuloksellisuusindikaattorit päätettiin vaihtaa laatuindikaattoreihin tuloksellisuusrahaa jaettaessa. Suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on luotu yli 300 englanninkielistä opintokokonaisuutta. Tavoitteena on englanninkielisen opetuksen avulla saavuttaa vastavuoroisuuden periaate opiskelijavaihdossa. Tällä hetkellä ulkomaalaisille opiskelijoille on olemassa opintoviikon laajuisia kokonaisuuksia. Monille aloille on kehitetty myös englanninkielisiä, tutkintoon johtavia maisteriohjelmia. Opettajien vaihto-ohjelmat eivät ole saavuttaneet toivottua suosiota. Päinvastoin kuin opiskelijapuolella, vaihtosuhde on Suomelle ylijäämäinen so. Suomeen tulee enemmän opettajia vähintään 1 kk mittaiselle jaksolle kuin täältä lähtee ulkomaille. Opettaja- ja tutkijavaihdon kehittämistä hidastaa mm. rahoitusongelmat, apurahojen pienuus sekä opetusvelvollisuus, joka pakottaa turvautumaan kallisiin sijaisjärjestelyihin. Jatkossa pyritään ehkä kehittämään intensiivisiä opintokokonaisuuksia, jolloin ulkomaalaiset opettajat voisivat matkustaa Suomeen lyhyemmäksikin aikaa kuin nykyisin vaadittavan kuukauden ajaksi Muita yhteistyömuotoja Suomalaiset yliopistot ovat osallistuneet aktiivisesti EU:n koulutusohjelmien osaprojekteihin, mm. yhteisten opintojaksojen kehittämisestä on tullut tärkeä yhteistyön muoto. Uusia kansainvälisen yhteistyön muotoja ovat ns. kaksoistutkinnot, jossa opiskelija 8

10 saa tutkintotodistuksen sekä kotimaisesta että ulkomaisesta korkeakoulusta. Yliopistot ovat myös tehneet sopimuksia ns. European Master s ohjelmien luomisesta. Opiskelija saa tällöin vain yhden tutkintotodistuksen, jossa todetaan, että tutkinto täyttää myös ulkomaisen korkeakoulun tutkintovaatimukset. Tällaisiin ohjelmiin on ollut saatavissa tukea EU:n koulutusohjelmista ja jatkossa tämäntyyppiseltä yhteistyöllä on hyvät kasvuennusteet. Etenkin ammattikorkeakoulun puolella ovat yleistyneet ns. franchised-sopimukset, joissa suomalaiset opisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat suorittaa kotimaassa ulkomaiseen master-tason tutkintoon johtavan koulutusohjelman. Useimmiten yhteistyökumppanina on brittiläinen yliopisto Tutkijankoulutus- ja tutkimusyhteistyö Suomessa käynnistyi vuonna 1995 tutkijakoulujärjestelmä, joka teki tutkijoiden koulutuksesta ammattimaisempaa ja tehokkaampaa. Vaikka kansainvälisyys on ollut alusta asti tutkijakoulujen kehityksessä keskeisellä sijalla, niin ulkomaisten jatkoopiskelijoiden lukumäärä on kuitenkin pysynyt alhaisena. Vuonna 1999 heitä oli tutkijakoulujen opiskelijoista 311 eli vain 7 prosenttia. Suomen Akatemian laatiman Suomen tieteen tila ja taso kartoituksen mukaan Suomen tutkimusintensiteetti nousi 1990-luvulla OECD-maiden kärkivauhtia. Tutkimuksen lisärahoitusohjelman ansiosta Suomen panostus t&k-toimintaan on maailman huippuluokkaa. Suomessa on panostettu paljon myös tutkijaliikkuvuuteen. Keskeisiä yhteistyömaita tällä saralla ovat USA, Kanada, Kiina, Venäjä, Saksa, Britannia ja Ruotsi. EU:n myötä vaihtovirrat ovat entistä enemmän suuntautuneet eurooppalaisiin maihin. Suomalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti EU:n puiteohjelmien hankkeisiin. Puiteohjelmien lisäksi t&k-rahoitusta on saatu rakennerahastoista. Edellä mainittujen lisäksi suomalaiset tutkijat toimivat aktiivisesti kansainvälisissä tiedejärjestöissä. Komission ERA aloitteen tavoitteena on kehittää eurooppalainen tutkimusalue, joka saattaa eurooppalaiset tutkimusresurssi tehokkaaseen käyttöön edistäen työllisyyden vähenemistä, kilpailukyvyn ja elämisen laadun parantamista. EU haluaa kuroa umpeen 9

11 Yhdysvaltojen ja Japanin etumatkan tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa Johtopäätökset Opiskelijaliikkuvuus. Suomen korkeakoulujen opiskelijavaihto suuntautuu pääasiassa Länsi-Eurooppaan. Määrällisiä opiskelijavaihtotavoitteita ei ole saavutettu ja vastavuoroisuus ei ole tasapainossa so. Suomesta lähtee vaihtoon enemmän kuin tänne tulee muista läntisen Euroopan maista. Venäjälle ja KIE-maihin vaihtoa on vähän ja se on puolestaan Suomelle ylijäämäistä. Tällä hetkellä vaihtoon lähtevien määrä ei näyttäisi olevan kasvussa. Vaihtoa hillitsee pienehköt apurahat, valmistumispaineet ja tietoverkkojen mahdollistama kansainvälinen vuorovaikutus on saattanut osaltaan vähentää tarvetta osallistua vaihto-ohjelmiin. Opettajavaihto. Opettajavaihdon määrällisiä tavoitteita ei ole saavutettu, mutta strategiassa pidetään ratkaisevan tärkeänä vaihtolukujen määrällistä lisäämistä, jotta korkeakouluissa onnistutaan kansainvälisen toimintaympäristön luomisyritykset onnistuvat. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat. Kansainvälistymisponnisteluista huolimatta Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on hyvin vähäinen verrattuna muihin Euroopan maihin, Australiaan ja Yhdysvaltoihin. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytointi ja opintojen ohjaukseen täytyy kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Korkeakoulujen täytyy myös miettiä minkälaisia opiskelijoita he tarvitsevat ja voivat ottaa vastaan. Työvoiman tarve. Suomessa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksien lisäämiseen ja heidän sopeuttamiseen Suomen työmarkkinoille. Maahanmuuttajia varten tulee luoda oma työmarkkinoille sijoittumispolitiikkansa Tiedotus ja markkinointi CIMO laatii yhteistyössä korkeakoulujen kanssa suomalaisten opetus-, tutkimus- ja harjoittelumahdollisuuksien ja ohjelmien markkinointistrategian, jossa kiinnitetään erityistä 10

12 huomiota yhteistyön lisäämiseen Venäjän, Keski- ja Itä-Euroopan sekä Aasian maiden kanssa CIMO:n yhteyteen perustetaan elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja viranomaisten toimesta säätiö tai rahasto, joka myöntämällä ulkomaalaisille opiskelijoille apurahoja parantaisi ja loisi uusia edellytyksiä kansainväliselle akateemiselle toiminnalle. 3 YLIOPISTOJEN VENÄJÄ-STRATEGIAT JA -PAINOPISTEALAT Yliopistoilta pyydettiin kuvauksia Venäjä-vahvuuksista siinä tapauksessa, että Venäjää koskevalla opetuksella ja tutkimuksella tai Venäjä-yhteistyöllä on olennainen merkitys yliopiston toimintastrategiassa. 3.1 Helsingin kauppakorkeakoulu ja Venäjän liiketoimintaympäristö Helsingin kauppakorkeakoulu. Venäjä-osaamisen kehittäminen on osa Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälistymisstrategiaa. Venäjän liiketoimintaympäristön tuntemusta kohtaavat sekä akateemiset että kaupalliset haasteet, joilla on yhdentyvässä Euroopassa lisäksi selkeät kansainväliset kytkennät, kuten Itämeren alueen kehitys, EU:n pohjoinen ulottuvuus ja Venäjän mahdollinen WTO-jäsenyys. Vuonna 1998 HKKK vastasi näihin haasteisiin tehostamalla ja syventämällä jo olemassa olevaa aihepiirin taloustieteellistä tuntemustaan ja perusti poikkitieteellisen liiketaloustieteisiin keskittyneen Venäjän ja Baltian keskuksen. Keskuksen tehtävänä on koordinoida, toteuttaa ja kehittää aihepiiriin liittyvää poikkitieteellistä osaamista Helsingin kauppakorkeakoulussa osana Venäjä-osaamisen valtakunnallista kehitystä (esim. Aleksanteri-instituutin hallinnoimat maisterikoulu ja tutkijakoulu). Osaamista profiloidaan suomalaisen aihepiirin näkökulmasta kansainväliselle akateemiselle yhteisölle ja työelämän tarpeisiin. Venäjä-osaamisen kehittämistä jatketaan keskittymällä lähialueiden liiketoimintaskenaarioihin ja strategioihin EU:n laajetessa. Painotuksessa erottuu kolme keskeistä teemaa: Suomen lähialueiden liiketoimintaosaaminen EU:n itälaajenemisen talousvaikutukset ja yrityksen kansainvälistyminen 11

13 Venäjän raaka-aineet liiketoimintana Kaikki teemat kattavat akateemisen perustutkimuksen ja maisteriopetuksen ml. pro-gradu tutkielmien ja väitöskirjojen tukeminen, soveltavan tutkimuksen sekä liikkeenjohdon koulutuksen. Venäjä-osaamisen kehittämisessä pyritään huomioimaan HKKK:n eri toiminnot ja luomaan synergioita ydinosaamisen ympärille. 3.2 Helsingin yliopisto: Historia, kulttuuri ja monitieteisyys Venäjä-tutkimuksessa Helsingin yliopisto. Helsingin yliopisto on kansainvälistymisstrategiassaan korostanut historiallisen ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden merkitystä Suomen lähialueiden kanssa. Yliopiston tavoitteena on monitieteinen ja kansainvälisesti kilpailukykyinen opetus ja tutkimus. Yliopisto harjoittaa yhteistyötä Venäjän yliopistojen kanssa. Helsingin yliopistossa on Suomessa ainutlaatuiset perinteet Venäjän kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemuksessa ja Venäjää koskevassa tutkimuksessa. Helsingin yliopiston Slaavilainen kirjasto on maailmanlaajuisesti tunnettu laajasta ja laadukkaasta Venäjää koskevasta kirjallisuudestaan ja muusta aineistostaan. Helsingin yliopistossa omaa Venäjää koskevaa Area studies- opetusta järjestää Renvall-instituutti. Helsingin yliopistoon perustettiin 1996 Aleksanteri-instituutti valtakunnalliseksi laitokseksi, jonka tehtävänä on koordinoida Suomessa tapahtuvaa monitieteistä ja poikkitieteellistä Venäjään ja Itä-Eurooppaan liittyvää yliopistollista koulutusta ja tutkimusta. Olennainen osa tehtävää on kanavoida saavutettu tietotaito yhteiskunnalliseen käyttöön. Aleksanteri-instituutti ja Venäjä -yhteistyöverkoston koordinointi ovat yliopiston ja opetusministeriön välisen kauden tulossopimuksen mukaan valtakunnallisia tehtäviä. Lisäksi instituutin toimintaa rahoitetaan ns. yliopistollisena erityistehtävänä. Instituutti kehittää tutkimustoimintaansa keskittämällä sitä laajojen tutkimushankkeiden ympärille. Hankkeet toteutetaan yhteistyössä instituutin ulkopuolisten tutkimusyksikköjen kanssa. Verkostoyliopistossa suoritetaan tutkintoja ja opinnäytteitä verkoston jäsenyliopistojen laitoksille. Verkosto koostuu monitieteisistä humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen tutkijakoulusta ja maisterikoulusta. 12

14 Kehityshankkeet ovat kansallisia tai kansainvälisiä hankkeita, joiden avulla yliopistoissa saavutettu tietotaito saatetaan ympäröivän yhteiskunnan käyttöön Suomessa, Euroopan unionissa ja kohdealueen maissa. Tietopalvelulla kanavoidaan yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja muualla olevaa aihealueeseen liittyvää tietoa yhteiskunnan tarpeisiin. Instituutin tavoitteena on olla alueellaan kansallisesti merkittävin ja kansainvälisesti näkyvä tiede-, asiantuntija- ja koulutusorganisaatio, joka vaikuttaa hankkeillaan Suomen kansallisen strategian kannalta tärkeillä toiminta-alueilla. Tavoitteena on tuottaa yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille lisäarvoa poistamalla päällekkäisyyksiä ja hankkimalla lisäresursseja alan tutkimukseen ja koulutukseen lisäämällä yhteistyötä. Julkishallintoon ja poliittiseen päätöksentekoon instituutti tuottaa Venäjä-asiantuntemusta ja pyrkii kanavoimaan sitä julkishallinnon ja päätöksenteon tarpeisiin. Elinkeinoelämälle, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, instituutti kanavoi yliopistoissa olevaa tietotaitoa. Tiedotusvälineille ja julkiseen keskusteluun instituutti tarjoaa tärkeänä pitämiään teemoja. Instituutti vahvistaa suhdetta eri järjestöihin tarkastelemalla tutkimuksen, opetuksen, esitelmien ja seminaarien kautta aihe-alueensa ilmiöitä. Näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen pyritään erityisesti Euroopan unionin tasolla. 3.3 Joensuun yliopisto: Metsä-, raja- ja lähialueosaaminen sekä Karjala-tutkimus Joensuun yliopisto. Yksi yliopiston painoaloista on reuna- ja raja-alueiden yhteiskunta- ja kulttuurikehitys. Yliopistolla on keskeinen rooli kehitettäessä Joensuuhun raja- ja lähialueosaamisen kansallista ja kansainvälistä keskittymää, jossa yliopiston välitön toiminta-alue ulottuu Luoteis-Venäjälle. Esimerkkeinä Venäjää ja Venäjän Karjalaa koskevasta tutkimuksesta ovat Karjalan tutkimuslaitoksen tutkimushankkeet, joissa on tutkittu niin Suomen kuin Venäjän Karjalan yhteiskunta- ja aluekehitystä (mm. etniset suhteet, raja- ja lähialueiden ja työelämän tutkimus). Monet alan tutkimushankkeet toteutetaan yhteistyössä venäläisten tutkijoiden kanssa. 13

15 Metsätieteellisessä tiedekunnassa on tehty Karjalan tasavallan metsäsektoria koskevaa metsäekonomista tutkimusta ja toteutettu Venäjän metsätalouden opintokokonaisuus. Metsätieteellinen tiedekunta tekee myös yhteistyötä Petroskoin ja Pietarin metsäakatemian kanssa niissä tarjottavan metsäalan opetuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämiseksi. Yliopisto koordinoi raja- ja lähialueosaamisen kokonaisuutta, jota toteutetaan kolmen INTERREG-projektin (osaamisverkosto NEBEX sekä tutkimus- ja koulutusosiot) ja aluekeskusohjelman kautta. Yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa yliopisto toteuttaa IT-alan maisterikoulutusohjelmaa, IMPIT (International Master Programme in Information Technology). Tässä englanninkielisessä koulutusohjelmassa koulutetaan mm. venäläisiä tietotekniikan asiantuntijoiksi. Vastaavaa koulutusyhteistyötä suunnitellaan myös metsätieteissä. 3.4 Lapin yliopisto ja monipuolinen pohjoisuuden tuntemus Venäjä-yhteistyössä Lapin yliopisto. Lapin yliopiston toiminnassa on Venäjä-yhteyksien määrä kasvanut ja toiminta laajentunut koko yliopiston tasolla tapahtuvaksi toiminnaksi, jolle yliopisto on asettanut strategiset painopisteet. Yliopisto koordinoi Venäjä-toimintaansa ja kehittää sen profiilia ulkopuolisia yhteistyötahoja huomioivaksi. Opetusministeriön ja Lapin yliopiston välisessä tulossopimuksessa yliopiston tavoitteeksi on sovittu Venäjä-yhteistyön kehittäminen liittyen yliopiston pohjoisuuden painoalaan. Koordinaation ja profiloitumisen ohella painopisteenä on Venäjään liittyvän koulutuksen organisoiminen, Venäjä-hankkeiden suunnittelu ja hakuneuvonta ja rahoituskanavista tiedottaminen. Yliopistolla on oma Venäjä-rekisterihanke. Yliopiston keskeiset sisältöalueet ovat monitieteiset yhteiskuntatieteitä, oikeustieteitä ja kasvatustieteitä hyödyntävät koulutusohjelmat sekä arktisen alueen monitieteinen osaaminen. Yliopisto on kehittänyt alalle myös englanninkielistä opetusta. North2North- ja FIRST -opiskelijavaihdon ohjelmien yhteistyökorkeakouluja yliopistolla on pohjoisen 14

16 Luoteis-Venäjän alueella useita, mm. Murmanskin, Arkangelin, Jakutian ja Petroskoin korkeakoulut. Lapin yliopisto koordinoi sosiaalityön lähialueyhteistyöprojektia ja meneillään on laaja Barentsin osaajaverkostohanke. Yliopisto tarjoaa myös venäjän kielen ja kulttuurin opintokokonaisuuksia. 3.5 Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Pohjoinen ulottuvuus ja eri alojen lähialueprojektit Lappeenrannan teknillinen yliopisto. LTY hyödyntää maantieteellisestä sijainnista ja omista profiilialoista nousevan edun Venäjään liittyvässä tutkimuksessa, koulutuksessa ja kehittämisprojekteissa. Aihealue on keskeinen yliopiston toiminnassa. Lähtökohtina Venäjä-strategiassaan yliopisto mainitsee sijainnin: yhteistyö on helppoa maantieteellisen läheisyyden vuoksi erityisesti Pietarin alueelle ja yliopiston vaikutusalueen elinkeinoelämä ja alueen pk-yritykset lisäävät Venäjälle suuntautuvaa toimintaa. LTY:lla on alojensa opetus- ja tutkimustoiminnassa pitkät perinteet yhteistyöstä venäläisten yliopistojen kanssa; LTY:ssa on jo 1970-luvun alusta harjoitettu Venäjään ja muihin siirtymätalousmaihin liittyvää opetusta ja tutkimusta. LTY:n tekniikan painopistealat ovat keskeisen tärkeitä Venäjän kehittämishankkeissa (energiatekniikka ml. ydinenergiatekniikka, ympäristötekniikka, metsäteollisuus, tieto- ja tietoliikennetekniikka, logistiikka). LTY on harjoittanut pitkäaikaista projektitoimintaa esim. ympäristötekniikassa, kunnossapidossa ja johtamiskoulutuksessa. Venäläisille ja tsekkiläisille opiskelijoille suunnattu M.Sc. Program in Information Technology IMPIT-muuntokoulutusohjelma aloitettiin vuonna Ohjelma on osoittautunut menestykseksi. Opiskelijat ovat olleet hyvin motivoituneita ja valmistuvat nopeasti sekä sijoittuvat pääasiassa suomalaisiin yrityksiin. Toimintansa kehittämisen LTY on linjannut seuraavasti: Pohjoisen ulottuvuuden taloudellinen ja teknologinen tutkimuskeskus on suunnitteilla. LTY:uun perustetaan vuoden 2002 lopulla merkittävä kansainvälinen tutkimusinstituutti. Käynnistyttyään tutkimuskeskus 15

17 tulee tekemään korkealaatuista tutkimusta keskittyen EU:lle ja Venäjälle tärkeisiin talouden ja teknologian kysymyksiin. LTY on keskeisenä toimijana mukana Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksessa, jonka yhtenä osaamisalana on Venäjä liiketoimintaympäristönä. Osaamiskeskuksen keskeisenä tavoitteena on yhdistää Venäjän liiketoimintaan liittyvä tutkimus, koulutus ja yritysten neuvonta ja palvelu toimivaksi kokonaisuudeksi, joka lisää oleellisesti Kaakkois-Suomen ja koko maan osaamista ja merkitystä Venäjä-liiketoiminnassa. Koulutus- ja tutkimusyhteistyötä lisätään ja vakiinnutetaan erityisesti Pietarin alueen yliopistojen ja yritysten kanssa. Tärkeitä aloja ovat mm. tietotekniikka, liiketoimintaosaaminen ja metsäteollisuuteen liittyvät alat. Mukana yhteistyössä on myös muita alueellisia toimijoita. LTY:n strategisena tavoitteena on ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän merkittävä lisääminen luomalla englanninkielisiä Master-ohjelmia sekä tulevaisuudessa myös suomenkielen opetuksen järjestäminen siten, että ulkomaisia opiskelijoita voidaan ottaa myös suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Sijainnista johtuen venäläiset opiskelijat tulevat todennäköisesti olemaan huomattava osa ulkomaalaisista opiskelijoista. Tällä hetkellä käynnistysvalmiudessa on konetekniikan ohjelma ja suunnitteluvaiheessa mekaanisen metsäteollisuuden ohjelma (yhdessä Joensuun yliopiston kanssa). Jälkimmäisen ohjelman keskeinen kohderyhmä ovat venäläiset opiskelijat. 3.6 Oulun yliopisto: Lähialueyhteistyö, Pohjoinen ulottuvuus ja ympäristö Oulun yliopisto. Oulun yliopisto on aktiivinen toimija lähialueyhteistyössä. Yliopiston ja opetusministeriön välisen tulossopimuksen mukaisesti Oulun yliopisto suuntautuu oman vaikutusalueensa kulttuuri- ja elinkeinoelämän kehittämisen ohella lähialueyhteistyössä Barentsin alueelle ja Luoteis-Venäjälle. Yliopiston neljästä painoalasta (biotekniikka, informaatiotekniikka, pohjoisuus ja ympäristöala) erityisesti pohjoisuus- ja ympäristöpainoaloilla sekä informaatiotekniikassa on tutkimusta, joka toteuttaa pohjoisen ulottuvuuden toimintasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Yliopistolla on oma pohjoisen ulottuvuuden toimintastrategiansa, jonka mukaan 16

18 yliopisto tukee EU:n pohjoisen ulottuvuuden toimintasuunnitelman toteuttamista opetuksen ja tutkimuksen sekä sellaisten alueellisten kehittämistehtävien kautta, jotka koskevat koko EU:n rajat ylittävää toimintaa ja ulkosuhteiden hoitoa. Oulun yliopistolla on laaja yhteistyöverkosto Luoteis-Venäjän korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa Karjalan Tasavallassa, Kuolassa ja Arkangelin alueella. Yhteistyösopimukset on allekirjoitettu vuodesta 1992 lähtien 12 venäläisen yliopiston kanssa. Lisäksi on solmittu yhteistyösopimukset kolmen tutkimuslaitoksen kanssa. Yhteistyöyliopistoista mainittakoon Petroskoin valtionyliopisto, Karjalan valtion kasvatustieteellinen yliopisto, Arkangelin valtion teknillinen yliopisto, Pomorin valtion yliopisto ja Petroskoin yliopiston Kostamuksen filiaali. Esimerkiksi Petroskoin yliopiston kanssa solmitun sopimuksen mukaan partneriyliopistot edistävät maiden välistä yhteistyötä mm. etäopetuksen ja opetusteknologioiden kehittämisessä, kasvatustieteissä, ympäristötieteissä ja ympäristöteknologiassa sekä opiskelija- ja tutkijavaihdossa. Esimerkkeinä merkittävistä koulutus- ja kehittämishankkeista voidaan mainita: pohjoiseen infrastruktuuriin keskittynyt Arctic Civil Engineering koulutushanke, vesihuoltoinsinöörikoulutus Murmanskissa, pohjoissuomalaisten yritysten verkostoitumista Venäjälle edistävä hanke, Arkangelin teknologiakylän kehittäminen sekä markkinatietoisuuden lisääminen, ympäristö- ja rakennusalan koulutus- ja yritysyhteistyöhanke. Venäjän kulttuurin ja kielen koulutusprojekti on Interreg III A Karjala ohjelman hanke joka toimii Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikössä ja toteutetaan yhteistyössä humanistisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Venäläisenä pääyhteistyökumppanina ja Venäjän puoleisena koordinaattorina on Karjalan tasavallan opettajien täydennyskoulutusinstituutti (Karelian Republic Institute of Teachers`Post- Diploma Education) Petroskoista. Hankkeen avulla suunnitellaan kansainvälinen, monitieteinen Venäjän kulttuurin, kielen ja pedagogiikan maisteriohjelma, joka pyritään myöhemmin vakinaistamaan Oulun yliopiston opetustarjontaan. Kansainvälisen maisteriohjelman avulla lisätään Venäjä-osaamista, Venäjän kulttuurin ja kielen tuntemusta Oulun yliopistossa. 17

19 3.7 Tampereen yliopisto: Yhteiskuntatieteitä ja journalistiikkaa lähialueilla ja Moskovassa Tampereen yliopisto. Tampereen yliopistolla on pitkät perinteet Venäjän ja entisen Neuvostoliiton kanssa tehtävästä yhteistyöstä opetuksen ja tutkimuksen alalla. Ensimmäiset yliopistojen keskiset kahdenväliset sopimukset solmittiin jo 1970-luvulla. Yliopistolla on Venäjää koskevia opintokokonaisuuksia ja kehitteillä englanninkielisiä maisteriohjelmia International School of Social Sciences-yksikkönsä tarjontaan. Meneillään on neuvottelut Plehanov-akatemian kanssa sopimuksesta Joint Degree ohjelmaksi kauppa-tieteiden alalla. Painopistealana on Neuvostoliiton ajoista saakka ollut yhteistyö Moskovan yliopiston journalistiikan tiedekunnan kanssa luvun puolella sinne perustettiin erityinen Suomikeskus, joka antoi venäläisopiskelijoille suomen kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan opetusta ja jonka välityksellä myös suomalaiset vaihto-opiskelijat pääsivät tiedekuntaan. Tavoitteena oli yhtäältä ylläpitää suomen kieltä ja kulttuuria koskevaa opetusta Venäjän johtavassa journalistikoulutusyksikössä ja toisaalta rohkaista suomalaisia journalistiikan opiskelijoita niin Tampereella kuin Helsingissä ja Jyväskylässä erikoistumaan Venäjän oloihin. Journalismikoulutuksen ohella yhteistyö käsittää tiedotustutkimuksen, sekä suomalaisten tekemän Venäjän mediaa koskevan tutkimuksen että venäläisten tutkimuksen Suomen viestintäoloista, viime aikoina erityisesti tietoyhteiskunnasta. Moskovan yliopiston lisäksi journalistikoulutuksen yhteistyö on suuntautunut Karjalan suomenkieliseen mediaan. Petroskoin suomenkieliset lehdet ja radio ovat 1980-luvulta lähtien tarjonneet harjoittelupaikkoja TaY:n toimittajakoulutuksen opiskelijoille ja luvun alusta TaY:n tiedotusopin laitos on tukenut opettajavierailuin myös Petroskoin yliopiston suomen kielen opetusta, johon on rakennettu erikoistumislinjaa toimittajaksi ryhtyville. Tähän yhteistyöhön on tullut mukaan myös Suomen Journalistiliitto, joka on järjestänyt toimituksissa suomen kielen täydennyskoulutusta. Karjalan omakielisen median tilanne on nykyisin niin uhkaava, että sitä varten on TaY:ssa laadittu koulutukseen painottuva pelastamissuunnitelma. 18

20 Petroskoin yliopiston laitoskohtaiseen tukemiseen on TaY:sta osallistunut tiedotusopin lisäksi politiikan tutkimus ja sosiologia. 3.8 Turun kauppakorkeakoulu: Pan-Eurooppa Instituutti ja Idänkaupan tutkimus Turun kauppakorkeakoulu. Venäjä-osaaminen on tärkeällä sijalla Turun kauppakorkeakoulun strategiassa. Lahjoituksena perustettu Itäkaupan tutkimus- ja koulutusyksikön ja professuuri (kansainvälisen talouden, erityisesti SEV-kaupan professorin virka ) on ollut ensimmäinen Suomessa. Strategiassa on todettu pyrkimys edistää toiminnassa erityisesti kansainvälistymistä ja rakentaa ulkomaisille opiskelijoille ja tutkijoille kiinnostava tutkintojen suorituspaikka ja tutkijavierailukohde. Yliopiston perinteisesti hyvät yhteydet ja erityisosaaminen Venäjään, Baltian maihin sekä Itä- ja Kaakkois-Aasiaan hyödynnetään ja niitä käytetään toiminnan laajentamiseen. Venäjään liittyvällä opetuksella ja tutkimuksella on täten keskeinen osa. Venäjä-painotus keskittyy nykyisin Pan-Eurooppa Instituuttiin. Opetushenkilökunta (professori, dosentti, yliassistentti, assistentti) tuottaa seitsemän 5 opintoviikon Venäjään liittyvää opintojaksoa. Henkilökunta on vastannut osaltaan valtakunnallisesta maisteri- ja tohtorikoulutuksesta ja omista tohtoriopiskelijoista kuudella on tekeillä Venäjä-aiheinen väitöskirja. Opiskelijavaihtoa ja tutkimusyhteistyötä on Plehanov Akatemian (Moskova), Pietarin finanssi- ja talousyliopiston, Pietarin valtionyliopiston ja Kaliningradin valtionyliopiston kanssa. Asiantuntijapanos Suomen idänkaupassa ja Venäjän talousuudistuksessa (mm. akateemikko Shatalinin työryhmä ja nyt Venäjän hallituksen talousuudistuksessa) on ollut merkittävä. Yrityksille, viranomaisille ja organisaatioille suunnattu kurssi- ja tutkimustoiminta on ollut laajaa. Suomen Akatemian rahoittaman Venäjä-projektin ( ) lisäksi on ollut useita kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusprojekteja. TACISprojekteissa TuKKK on ollut sekä vastuullisena että osallistuvana osapuolena. 3.9 Turun yliopisto: Itämeren alue, verkostot ja Kaliningrad Turun yliopisto. Turun yliopiston Venäjä-vahvuudet ovat osa yliopiston Itämeren alueen yhteistyötä. Yliopisto on viime vuosien ajan kehittänyt määrätietoisesti yhteistyötään 19

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

1. Suomalainen yhteistyöorganisaatio (yliopisto, instituutti, tutkimuslaitos, koulutuskeskus) Nimi

1. Suomalainen yhteistyöorganisaatio (yliopisto, instituutti, tutkimuslaitos, koulutuskeskus) Nimi 1 I Perustiedot Kysymykset 1-4 on tarkoitettu kaikille kyselyyn vastaaville. 1. Suomalainen yhteistyöorganisaatio (yliopisto, instituutti, tutkimuslaitos, koulutuskeskus) Nimi www-sivut 2. Kyselyyn vastaajan

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kun pohjoiset yhteisöt, kestävä matkailu ja yhteiskunnan muutokset kiinnostavat, ota suunta Lapin

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät

TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia (TVA), Finland Futures Academy (FFA), koordinaattori Sari Söderlund sari.soderlund@tse.fi TerveysNetin opetuksen kehittämispäivät 25.11.2010 Kansainvälinen opetusyhteistyö

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä CIMOn korkeakoulukiertue 19.11.2013 Itä-Suomen yliopisto Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Kielten tohtoriohjelma

Kielten tohtoriohjelma Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut Kuka voi lähteä vaihtoon? Vaihtoon voi lähteä kaikista kauppatieteiden kandidaatin ohjelman erikoistumisalueista

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen

Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen INFO: Ohjelman tavoitteet & toiminnot Suomessa Miten Suomi tuli mukaan Science without Borders apurahaohjelmaan? Juha Ketolainen, CIMO Without borders:

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

FINNISH-RUSSIAN BARENTS CROSS BORDER UNIVERSITY Petroskoin suunnitteluseminaari 2-3.04.2006, Karjalan Valtion Pedagoginen yliopisto

FINNISH-RUSSIAN BARENTS CROSS BORDER UNIVERSITY Petroskoin suunnitteluseminaari 2-3.04.2006, Karjalan Valtion Pedagoginen yliopisto FINNISH-RUSSIAN BARENTS CROSS BORDER UNIVERSITY Petroskoin suunnitteluseminaari 2-3.04.2006, Karjalan Valtion Pedagoginen yliopisto 02.04.2006 1. Seminaarin avaus: Puheenjohtaja Aleksander Fedorov (Karjalan

Lisätiedot

SUUNTANA VENÄJÄ VAIHTOMAHDOLLISUUDET VENÄJÄLLE

SUUNTANA VENÄJÄ VAIHTOMAHDOLLISUUDET VENÄJÄLLE SUUNTANA VENÄJÄ VAIHTOMAHDOLLISUUDET VENÄJÄLLE Minna Nousiainen, International Coordinator minna.nousiainen@ulapland.fi Kasvatustieteiden tiedekunta FIRST-VERKOSTOT Kenelle: vähintään toisen vuoden perusopiskelijat

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonserni

Lapin korkeakoulukonserni Lapin korkeakoulukonserni Kv-hanketoiminnan kehittämispäivät 2012 Microsoft Office PowerPoint 2007.lnk Markku Tarvainen Kv toimintaohjelman pääteemat Aidosti kansainvälisen korkeakouluyhteisö Korkeakoulujen

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ EDISTÄVIEN TOIMENPITEIDEN LOPPURAPORTTI LUOVUTETTU REHTORI MATTI MANNISELLE VALMISTELURYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

KANSAINVÄLISYYTTÄ EDISTÄVIEN TOIMENPITEIDEN LOPPURAPORTTI LUOVUTETTU REHTORI MATTI MANNISELLE VALMISTELURYHMÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KANSAINVÄLISYYTTÄ EDISTÄVIEN TOIMENPITEIDEN VALMISTELURYHMÄ LOPPURAPORTTI LUOVUTETTU REHTORI MATTI MANNISELLE 16.1.2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS Johdanto... 1 1 Valmisteluryhmän toiminta... 2 1.1

Lisätiedot

Opinto-ohjauksen koulutuspäivä Opiskelijavalinnat tilastojen valossa Sari Pulkkinen, Tietokonekeskus

Opinto-ohjauksen koulutuspäivä Opiskelijavalinnat tilastojen valossa Sari Pulkkinen, Tietokonekeskus Opinto-ohjauksen koulutuspäivä 14.1.2004 Opiskelijavalinnat tilastojen valossa Sari Pulkkinen, Tietokonekeskus Tampereen yliopisto Ensisijaisten hakijoiden lukumäärä 1994 2003 16 000 15 000 KOTA 14 842

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Jack of All Trades or Master of None Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Laaja-alaisuuden kysymykset Opiskelijanäkökulma on myös moninainen ja riippuu paljon keneltä kysytään.

Lisätiedot

SUKUPUOLENTUTKIMUKSE STA TYÖELÄMÄÄN

SUKUPUOLENTUTKIMUKSE STA TYÖELÄMÄÄN SUKUPUOLENTUTKIMUKSE STA TYÖELÄMÄÄN Aino-Maija Hiltunen, Outi Pajala & Tuija Saresma Sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma 26.8.2010 klo 13.30-15 Pedaforum, Lapin yliopisto, LS 18 TYÖPAJAN RAKENNE INTRO:

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016

Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 7.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot