SODANKYLÄN KUNTA. Asunto-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SODANKYLÄN KUNTA. Asunto-ohjelma"

Transkriptio

1 SODANKYLÄN KUNTA SODANKYLÄN KUNTA Asunto-ohjelma Lapin Tähtikunta Kunnanvirasto Puhelin Sampo PL 60 Telefax (016) Pohjolan OP Sodankylä Y-tunnus Nordea

2 Sisältö 1. Johdanto... 3 Toimeksianto ja tavoitteet sekä asuntostrategian 2015 päivitys ASUNTO-OHJELMAKSI... 3 Asunto-ohjelman sisältö Asuntostrategian 2015 toteutuminen toimenpiteineen... 4 Asuntokannan käyttö ja käyttötarkoituksen muutokset... 4 Omistajan ja valtion toimenpiteet asuntoyhtiöiden talouden parantamiseksi Visio Sodankylän väestön ja asuntokannan kehitysnäkymät... 7 Väestön kehitys... 7 Kaivostoiminnan kehitysnäkymät ja vaikutukset väestöön ja muuttoliikkeeseen Asuntokanta ja asuntokunnat Kaivostoiminnan vaikutukset asuntokuntiin Vertailut kaivospaikkakuntien kesken Lapissa Asuntomarkkinatilanne Asuntomarkkinatilanne ja sen toimivuus Asuinympäristö Tonttivaranto Tontti- ja maa-alueiden riittävyys Erityisryhmien asumista koskevat tavoitteet ja strategiat Vanhusväestö ja ikääntyvät Vammaiset ja kehitysvammaiset Mielenterveyskuntoutujat ja moniongelmaiset Nuoret Opiskelijat Asuntotuotannon yleiset tavoitteet ja strategiset linjaukset Yleistä Asuntotuotannon strategiset linjaukset vuoteen 2017 saakka Määrälliset tavoitteet vuoteen 2017 mennessä Kunnan hallinnoimat toimenpiteet

3 1. Johdanto Toimeksianto ja tavoitteet sekä Asuntostrategian 2015 päivitys ASUN- TO-OHJELMAKSI Sodankylän kunnanhallitus päätti asettaa työryhmän, jonka tarkoituksena oli pikaisella aikataululla päivittää ja täydentää vuoden 2002 hyväksyttyä asuntostrategiaa ja tehdä toimenpide-ehdotuksensa kunnallista päätöksentekoa varten niin, että uusi asuntoohjelma olisi kunnanvaltuuston käsittelyssä kesäkuussa Työryhmään ovat kuuluneet nimettyinä Jyrki Manninen (elinkeinojohtaja ja pj), Eira Suopajärvi (asuntosihteeri ja sihteeri), Harri Tiuraniemi (perusturvajohtaja), Kauko Nurmela (yritysasiamies), Eeva-Riitta Sormunen (kiinteistöpäällikkö), Jani Hiltunen (kaavoittaja), Jyrki Siirtola (kh:n edustaja), Markku Laurikainen (Asentopuulaaki Oy:n tj.) sekä kutsuttuna asiantuntijana sivistystoimenjohtaja Hilkka Orava. Työtä on ohjannut vt. kunnanjohtaja Tero Karinen. Työryhmän tavoitteena oli tarkoituksenmukaisella tavalla yhteen sovittaa maapoliittisen ohjelma, elinkeinopoliittiset tarpeet, kunnan kehityskuva, vanhuspoliittisen ohjelma ja muut asumista sivuavat ohjelmat vireillä olevan tarkistamistyön kanssa. Vuonna 2010, Asuntostrategian 2015 laatimisen alkuvaiheessa, katsottiin tarpeelliseksi selvittää kaivostoiminnan laajentumisen vaikutukset lähivuosien asuntotarpeisiin. Erillisselvityksestä vastasi Pöyry Finland Oy:stä projektipäällikkö Markku Nissi. Perusselvitys Sodankylän asumistarpeista Kevitsan kaivostoiminnan käynnistyessä valmistui Selvitys esiteltiin kunnanvaltuustolle Asunto-ohjelman päivityksen työryhmään kuuluivat Jyrki Siirtola (kh:n edustaja ja pj.), Martti Kumpulainen (kh:n edustaja), Pekka Rouhiainen (tekninen johtaja), Harri Tiuraniemi (perusturvajohtaja), Juha Auno (suunnitteluinsinööri), Jukka Lokka (kehittämisjohtaja), Juha Virtanen (tekninen isännöitsijä) ja Eira Suopajärvi (asuntosihteeri ja työryhmän sihteeri). Asunto-ohjelman sisältö Selvitysten perusteella Sodankylän kunnan avoimilla markkinoilla oleva asuntotarjonta on nykyisellään riittämätön vastaanottamaan kasvavasta työpaikkatarjonnasta aiheutuvia vuokraja omistusasuntojen tarpeita. Lisäksi ohjelmassa on otettu huomioon nykyisen asuntokannan kunto ja viihtyvyys sekä erityisryhmien tarpeet ja asuntotarjonnan riittävyys kunnan nykyisille asukkaille sekä kuntaan työperäisen muuton vuoksi tuleville vakinaisille asukkaille. Selvitelty on mm. kunnan ja yksityisten omistamaa tonttitarjontaa ja niiden riittävyyttä sekä sijaintia asumisviihtyvyys huomioon ottaen kaivosten vaikutusta väkiluvun kasvuun vuokra-asuntojen rakennuttamista nykyisille kuntalaisille ja vakituisiin työpaikkoihin tuleville yksityishenkilöille kirkonkylän taajamaalueella tulevaa omistusasuntojen tarjontaa ja edellytyksiä erityisryhmien asuntotarpeita 3

4 2. Asuntostrategian 2015 toteutuminen toimenpiteineen Asuntokannan käyttö ja käyttötarkoituksen muutokset Kirkonkylä Kirkonkylän vuokra-asuntokannan käyttöaste on ollut viimeiset vuodet sata (100 %) prosenttia. Asentopuulaaki Oy:n omistukseen on valmistunut 36 vuokra-asuntoa. Varsinaiset vapaarahoitteiset asunnot (Unarintie, Jeesiönkuja, Koivukuja, Kansanopistontie, Lapintie) ovat olleet normaalissa asuntokäytössä. Näitä asuntoja ei ole voitu siten siirtää erityisryhmien asuntotarpeisiin. Haja-asutusalue Tyhjien asuntojen myyntiin voitiin ryhtyä, kun valtio päätti myöntää aravalainaosuuksille 40%:n akordin v Asuntoja on myyty yhteensä 40 kpl, joista kaksi (2) asuntoa ovat normaaleja vuokra-asunnon omaksilunastuksia muista kohteista ilman akordioikeutta. Askan, Vaalajärven ja Syväjärven asuntoja tarjotaan vuokralaisille omaksilunastettavaksi. Alkujaan kunta on omistanut näitä asuntoja 99 kpl, nyt jäljellä 61 kpl. Tunturikohteet Kunta omistaa yhdessä yrittäjien kanssa vuokra-asuntoja Luostolla ja Kakslauttasessa (yht. 3 kohdetta). Näissä kohteissa on yhteensä 41 asuntoa, joista kunnan omistuksessa 17 kpl aravalainaehtojen mukaisesti (kunnan osuus vähintään 50,1 % osakekannasta/kohde). Käyttöasteet olleet viimeiset vuodet 100 %. Omistajan ja valtion toimenpiteet asuntoyhtiöiden talouden parantamiseksi Vuokrataloyhtiöitä on isännöity asuntotoimistossa. Vuoden 2014 alusta isännöinti siirtyy asuntotoimesta suoraan Asentopuulaaki Oy:lle. Asuntoyhtiöt suorittivat kunnalle 2012 mm. tertiäärilainojen ( = on omistajan sijoittama laina, jota ei lyhennetä ennen valtion myöntämän rahoituksen loppumista ) korkoja , kiinteistöveroja ja tontin vuokria Vuokrataloyhtiöltä ei voida vaatia omistajan toimesta osinkoja, koska ne eivät voi tuottaa voittoa omakustannusvuokramäärityksissään. Vuokralaiset suorittavat vuokrissaan kaikki vuokratalokohteen hoito- ja pääomamenot. Kohteet ovat valtion lainoittamia ja kunta saa lainasijoitukselleen (tertiäärilainat yht. 2,2 milj. ) tällä hetkellä pääosin n. 3%:n (Kh / 8 : euribor 12 kk + 2,5 % ) koron. Enimmillään tätä korkoa saa vuokranmäärityksessä ottaa huomioon 8%:na. Muuta tuottoa ei sosiaalisen asuntotuotannon omakustannusperiaatteella toimivista kohteista voi periä. Osakepääomaa kunta on vuosien kuluessa 1973 lähtien sijoittanut vielä omistuksessaan oleviin vuokrataloyhtiökohteisiin

5 Kunta Vuokrataloyhtiöistä yhdeksän (9) on vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä( kk:stä kolme (3) kpl). Velkajärjestelypäätösten edellyttämien ehtojen mukaisesti kunta on avustanut näitä yhtiöitä tyhjillään oloista johtuvista tappioista vuosittain enintään n :lla. Valtio (Valtiokonttori) Valtiokonttori myönsi v velkajärjestelyyn hyväksytyille yhtiöille mittavia avustuksia, joilla kuitattiin maksamatta olleita aravalainojen korkoja. Valtiokonttori päätti samalla poistaa velkajärjestetyiltä asuntoyhtiöiltä aravalainoista kertyneet viivästyskorot. Aravalainojen laina-aikoja pidennettiin kohdekohtaisesti ja lainan korkoja alennettiin usealla prosenttiyksiköllä. Pienimmillään lainan korko voi asetuksen nojalla olla 2 % ja laina-aika korkeimmillaan vuoteen 2045 saakka. Uusia velkajärjestelyjä ei ole tulossa. ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ) ARA on anomuksesta vapauttanut haja-asutusalueella myytävien asuntojen osakkeita myynti- ja luovutusrajoituksista sekä myöntänyt niille akordeja ( = sopimus velkojan ja velallisen välillä velan osittaisesta anteeksiannosta) 17%-40% kustakin aravalainaosuuden määrästä. Akordeja mahdollisesti myytäviin valtion lainoittamiin vuokra-asuntoihin ei toistaiseksi saada, koska mittavia tyhjillään oloja ei haja-asutusalueen kohteissa ole vuosiin ollut. Vuokralaisella on kuitenkin aina oikeus lunastaa vuokra-asuntonsa omakseen; vähimmäiskauppahinta on tuolloin huoneiston osalle laskettava lainojen määrä. Kohteissa on tällä hetkellä lainoitusta /asm2 ja ne ovat valmistuneet vuosien aikana. Tunturikohteissa lainat ovat /asm2. Nämä kohteet ovat valmistuneet vuosien aikana. Kaikki kohteet ovat sähkölämmitteisiä ja saunallisia rivitaloasuntoja yhtä lukuun ottamatta (Orakylä/Pujotan rivitalot/ öljylämmitteinen; lämmitys sisältyy vuokraan). ARA palauttaa asteittain vuokratalojen valvontatehtävät takaisin järjestelmiinsä lukien. 5

6 3. Visio 2020 Toiminta-ajatus (Kuntastrategia ) Toiminta-ajatus kiteyttää kunnan perustehtävän. Miksi Sodankylän kunta on olemassa? Hyvän elämän edellytysten luominen alueen asukkaille. Arvot (Kuntastrategia ) Mitkä arvot ohjaavat ja tukevat strategisten päämäärien saavuttamista? Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus. Kehitysvisio 2020 (Kuntastrategia ) Visio on tulevaisuuteen, Sodankylässä vuoteen 2020, asetettu tavoitetila. Se ilmaisee millaiselta kunta haluaa tuolloin näyttää. Hallitusti kasvava ja kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa on hyvät liikenneyhteydet ja ihmisten turvallista elää, asua ja yrittää. Strategiset päämäärät (Kuntastrategia ) Mikä mahdollistaa Sodankylälle kehitysvision 2020 saavuttamisen? Kunnan asukasluku kehittyy positiivisesti. Elinkeinorakenne on monipuolinen. Hyvinvointipalvelut turvataan. Vision vaikuttavuus asunto-ohjelmointiin Asunto- ja maapoliittisissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon kunnan visio luomalla edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle ja -tarjonnalle. Kunnan tulee ohjata asuntojen rakennuttamista siten, että ne sijoittuvat niille alueille, joissa ne parhaalla mahdollisella tavalla palvelevat asukkaiden asumis- ja palvelutarpeita sekä toteuttavat kunnan toimintaajatusta ja arvoja sekä kehitysvisiossa määritellyn tavoitetilan toteutumista strategisin päämäärin Asunto-ohjelman väestöennuste on kuntastrategian mukainen. 6

7 4. Sodankylän väestön ja asuntokannan kehitysnäkymät Väestön kehitys Sodankylän kunnan väestönkehitys on ollut vuodesta 1995 koko ajan laskusuunnassa. Sodankylän nykyinen väestömäärä vuoden 2012 lopussa oli asukasta. Tilastokeskus ennustaa väestönkehityksen jatkuvan laskusuuntaisena. Vuoden 2010 tehtyyn selvitykseen verrattuna väestön kehityksen ei arvioida laskevan niin voimakkaasti. Osin vaikutusta laskusuunnan lieventymiseen voidaan olettaa olevan kaivostoiminnan kehittymisellä paikkakunnalla Kuva 1. Sodankylän kunnan väestön kehitys sekä ennuste vuoteen 2020 (kunnan oma ennuste). Tilastokeskuksen väestöennuste on ollut edelleen vähenevä viime vuosien väkiluvun kasvusta huolimatta. Aiemmat ennusteet eivät olleet saatavilla. Nykyisestä väkiluvusta 14 % on alle 15-vuotiaita, 64 % on vuotiaita ja yli 64-vuotiaita on 22 %. Ikärakenne on kehittynyt siten, että yli 64-vuotiaiden osuus väkiluvusta on kasvanut. 7

8 Ikärakenne alle 7-vuotiaat 7-14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 75-vuotiaat 1030 (10%) 1183 (11%) 7366 (70%) 617 (6%) 380 (4%) 786 (8%) 1115 (11%) 6662 (67%) 886 (9%) 473 (5%) 562 (6%) 937 (10%) 6089 (66%) 1004 (11%) 624 (7%) Taulukko 1. Sodankylän kunnan ikärakenteen kehittyminen (6%) 697 (8%) 5777 (66%) 1002 (11%) 802 (9%) 541 (6%) 686 (8%) 5669 (64%) 1064 (12%) 874 (10%) Ennusteiden valossa väestön ikääntyminen on selvästi havaittavissa. Huomioitava seikka on kuitenkin se, että erilaiset ennusteet eivät huomioi kaikkia ulkopuolisia muuttujia ja niiden vaikutuksia väestöön. Tilastokeskus ennustaa syntyvyyden pysyvän likimain samalla tasolla sekä kuolleisuuden kasvavan vuoteen 2040 mennessä määrällisesti tarkasteltuna. Kuntaan muuttavien määrän ennakoidaan pysyvän lähes ennallaan vuoteen 2040 mennessä, mutta kunnasta pois muuttavien osalta laskevan. Kaivostoiminnan työllistävä vaikutus voi kuitenkin muuttaa myös tätä rakennetta. Vaikutusta ei kuitenkaan voida tässä tarkasti arvioida, koska siihen vaikuttaa useat osatekijät. Eläköityminen (hlö) Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma yhteensä Eläkepoistuma % 4,2 4,9 4,0 3,0 3,8 4,2 Taulukko 2. Eläköityminen Sodankylän kunnan palveluksesta Yhteensä koko kunnan väkiluvusta arvioidaan tarkasteluajalla eläköityvän noin 100 hlöä/v. 8

9 Sodankylän kunnan tulomuutto (kuva 2.) on ollut suhteellisen tasaista 2000-luvulla. Vuodesta 2010 tulomuutto on lähtenyt kasvuun. Lähtömuutto on vaihdellut vuosien jonkin verrattuna säilyttäen kuntien välisen nettomuuton negatiivisena eli muuttotappiona. Vuosina 2011 ja 2012 kuntien välinen nettomuutto on kääntynyt positiiviseksi eli muuttovoittoiseksi Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Kuva 2. Sodankylän kunnan tulo- ja lähtömuuton kehitys vuoteen 2012 (Tilastokeskus). 9

10 Tulomuuton osalta tyypillisin Sodankylään muuttaja on vuotias. Sodankylään kohdistui vuosina eniten muuttoliikettä Rovaniemeltä, Oulusta sekä naapurikunnista. Samankaltainen rakenne toistuu myös lähtömuuton osalta, mutta pääkaupunkiseudulle kohdistuu lisäksi muuttoliikettä Tulomuutto vuotta 15,1 % 15,7 % 12,6 % 15,8 % 16,6 % vuotta 32,0 % 27,2 % 34,7 % 31,4 % 27,6 % vuotta 21,5 % 23,3 % 20,4 % 22,0 % 26,3 % vuotta 13,9 % 13,0 % 12,2 % 10,0 % 13,7 % vuotta 9,7 % 8,8 % 11,2 % 10,0 % 8,4 % vuotta 5,4 % 9,4 % 7,1 % 6,2 % 4,2 % yli 65 vuotta 2,4 % 2,7 % 1,7 % 4,7 % 3,2 % Taulukko 3. Tulomuutto Sodankylässä ikäryhmittäin vuosina Lähtömuutto vuotta 18,4 % 11,9 % 14,7 % 11,6 % 12,5 % vuotta 38,9 % 40,8 % 37,8 % 40,6 % 38,1 % vuotta 20,7 % 17,7 % 19,0 % 18,5 % 16,6 % vuotta 12,1 % 13,0 % 9,8 % 8,4 % 7,6 % vuotta 5,7 % 7,8 % 8,7 % 11,9 % 11,3 % vuotta 2,1 % 7,0 % 7,2 % 6,3 % 7,6 % yli 65 vuotta 2,0 % 1,8 % 2,8 % 2,7 % 6,4 % Taulukko 4. Lähtömuutto Sodankylästä ikäryhmittäin vuosina

11 Sodankylässä väkiluvun ja muuttoliikkeen myötä työvoiman määrä on laskenut. Työpaikkojen määrästä ei ole saatavilla uusinta tietoa vuodelta Viimeisin tähän selvitykseen saatavilla oleva tieto vuodelta 2010 osoittaa, että työpaikkojen määrä on hieman noussut. Työttömien työhakijoiden osuus on vähentynyt. Työpaikkojen määrä ja työllisyysaste on kohentunut vuonna 2009 verrattuna 2000-luvun muihin ajankohtiin. Sodankylä / väestönmuutos ja työllisyys Väkiluku Syntyneiden enemmyys Muuttoliike (kokonaisnettomuutto) Työvoima (työlliset ja työttömät) Työpaikat * Työttömät työnhakijat (ka/vuosi) Työttömät % 8,4 24,4 20,1 13,2 10,2 Taulukko 5. Sodankylän väestönmuutokset ja työllisyys (Tilastokeskus & Työ- ja elinkeinoministeriö/informaatiopalvelut). *Kuntainfo 2014, sis. yrittäjät. Saadun erillisselvityksen mukaan Kevitsan kaivostyhtiöllä (FQM) omia työntekijöitä oli henkilöä, joista 217 henkilöä oli kirjoilla Sodankylässä. 217 työntekijästä n. 40% eli 85 henkilöä ovat tulomuuttajia. Työntekijöiden määrässä eivät siis ole mukana aliurakoitsijoiden työntekijät. 11

12 Kaivostoiminnan kehitysnäkymät ja vaikutukset väestöön ja muuttoliikkeeseen Kaivostoiminnan vaikutuksia on arvioitu erillisselvityksellä (Pöyry Finland Oy vuonna 2010: Perusselvitys Sodankylän asumistarpeista Kevitsan kaivostoiminnan käynnistyessä ). Vaikutusten arvioinnissa käytetyn aineiston ja oletusten pohjalta arvioitiin, että Sodankylään kohdistuva vakituisluonteinen muuttoliike olisi noin kolmannes tuotantovaiheen työpaikoista (arvio vuodelta 2010 oli 220 työpaikkaa) vaihteluvälin ollessa +/-2 prosenttiyksikköä. Välitön vaikutus olisi noin 70 muuttavaa työntekijää perheineen ja kokonaisvaikutuksena arvioitiin olevan yli 100 muuttavaa työntekijää perheineen. Tämä tarkoitti muuttoliikkeenä 2,4 % lisäystä 2010 väestömäärään ( henkeä). Ennustettu väestömäärän kasvu ei ao. ajalla kuitenkaan toteutunut heikon asuntomarkkinatilanteen vuoksi, ollen jaksolla / hlöä. Laskennallisesti yhden muuttavan työntekijän oletetaan muodostavan yhden asuntokunnan. Kerrannaisvaikutusten osuus (kerroin 1,6) muuttoliikkeeseen on arvioitu samassa suhteessa välittömiin vaikutuksiin ja on käytännössä vain suuntaa antava. Varsinainen asuntotarpeen mitoitus tulee tehdä ensisijaisesti välittömien vaikutusten perusteella, koska on oletettavaa, että kerrannaisvaikutusten kautta tuleva muuttoliike voi tulla osin viiveellä ja voivat kohdistua ensisijaisesti nykyisiin sodankyläläisiin. Vaikutukset tiivistetysti Sodankylän väestöön ovat seuraavat: Tuotantovaiheen käynnistymisen, tuotannon kasvun sekä niiden kerrannaisvaikutusten aiheuttaman kysyntälähtöisen tulomuuton ennustetaan olevan mittavan. Väestöennuste vuoteen 2017 mennessä on noin 9500 asukasta. Kerrannaisvaikutukset voivat tulla viiveellä ja mahdollisesti kasvavat toiminnan vakiinnuttua. Tuotantovaiheen aikana esiintyy myös voimakasta pendelöintiä ja viikkoasumista. Tässä ryhmässä voi tapahtua siirtymiä pidemmällä aikavälillä pysyväisluonteisesti Sodankylään. Viikkoasuminenkin lisää asumisen tarpeita erityisesti vuokra-asumisen osalta. Oletettavaa kuitenkin on, että nämä työntekijät hakevat tilapäisratkaisuja, jotka ovat normaalivuokratasoa alemmilla hinnoilla (parakit, mökit, yksittäiset huoneet, tms.). Näitä siirtymiä ei tässä voida tarkasti arvioida, koska ne riippuvat kunnan omista aktiivisista toimenpiteistä saada työntekijät asettumaan Sodankylään. Käyttöön voitaisiin ottaa ns. Tulomuuttoavustus, jonka ruokakunta saa muuttaessaan pysyvästi kotikunnakseen Sodankylän. 12

13 Asuntokanta ja asuntokunnat Tilastokeskuksen mukaan (2012) Sodankylässä oli yhteensä vakituisesti asuttua asuntoa (asuntokuntaa). Pääpaino asumisessa on erillispientaloissa (2.609 asuntokuntaa). Asuntojen kokonaismäärä (asuntokanta + asuntovarauma) oli asuntoa, joista erillispientaloja oli asuntoa. Oheisessa taulukossa (Taulukko 7.) on kuvattu asuntotyyppien jakauma sekä vakituisesti asuttujen asuntojen että Sodankylän asuntojen kokonaismäärän suhteen. Asunnot ryhmitellään asunto-/talotyypin mukaan seuraavasti (Tilastokeskus): erilliset pientalot: 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot) rivitalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin muu rakennus: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon. Asuntovarauma kuvastaa tilapäisten tai ei-vakituisten asuntojen tilannetta rekisteritietojen pohjalta. Tarkasteltaessa asuntovaraumaa rakennusvuoden ja käyttötarkoituksen mukaan (Taulukko 7.), voidaan todeta tilastollisesti seuraavat seikat: Erilliset pientalot: yli puolet (56 %) on rakennettu ennen vuotta 1970, noin neljännes (24 %) vuosina , noin kymmenesosa (10 %) 1990-luvulla, ja loput (10 %) 2000-luvulla tai rakennusvuosi tuntematon 1990-luvulla rakennetuista määrä on noin 46 asuntoa 2000-luvulla rakennetuista määrä on noin 23 asuntoa 2010 jälkeen rakennetuista määrä on noin 16 asuntoa Rivitalot: alle kymmenesosa (6 %) on rakennettu ennen vuotta 1970, kaksikolmasosaa (65 %) vuosina , viidennes (22 %) 1990-luvulla, ja loput (7 %) 2000-luvulla tai rakennusvuosi tuntematon 1990-luvulla rakennetuista määrä on noin 42 asuntoa 2000-luvulla rakennetuista määrä on noin 12 asuntoa Kerrostalot: vajaa puolet (46 %) ennen vuotta 1970, noin neljännes (26 %) vuosina , viidennes (22 %) 1990-luvulla, ja loput (7 kpl) 2000-luvulla tai rakennusvuosi tuntematon 1990-luvulla rakennetuista määrä on noin 27 asuntoa 2000-luvulla rakennetuista määrä on noin 7 asuntoa Huomioitava seikka on, että vaikka suhteellisen uusia asuntoja asuntovaraumasta löytyykin, on määrään suhtauduttava kriittisesti majoituspotentiaalina hyödynnettäessä. Valtaosa asuntovaraumasta on asuntostrategian yhteydessä tehdyn kartoituksen mukaan käytössä ns. kakkosasuntoina / vapaa-ajan asuntoina, jotka ovat eri perikuntien omistuksessa luvulla valmistuneiden uusien asuntojen määrää on tarkasteltu erikseen sivulla

14 Sodankylä Kaikki asunnot yhteensä YHTEENSÄ lkm 4864 Erilliset pientalot lkm Rivitalot lkm Kerrostalot lkm Muu rakennus lkm (4754) Tuntematon Vakituisesti asutut yhteensä (asuntokanta) 4114 (4046) Tuntematon Ei vakituisesti asutut yhteensä (asuntovarauma) 750 (708) Tuntematon Taulukko 6. Asuntotyyppijakauma käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan Sodankylässä (Tilastokeskus). ( Suluissa tilastot vuodelta ) 14

15 Alla taulukossa 8. esitetään asuntokunnat, niihin lukeutuvat henkilöt asuntotyypin mukaan vuoden 2012 tilastojen valossa. Asuntokunnat ja henkilöt asuntotyypin mukaan 2012 YHTEENSÄ Kerrostalot Muut Asuntokunnat Henkilöt Asuntokunnan keskikoko 2,4 1,7 1,5 1,8 2,1 Taulukko 7. Asuntokunnat ja henkilöt asuntotyypin mukaan vuonna 2012 (Tilastokeskus). Hallintaperusteen mukainen tilastojaottelu vastaavasti on saatavissa vuodelta Hallintaperusteen mukaisesti asunnoista (asuntokunnista) oli omistusasuntoja ja vuokra-asuntoja sekä lisäksi muita tai tuntemattomasti hallintaperusteella luokiteltavia 177 asuntokuntaa (Tilastokeskus). Asuntokunnat ja henkilöt hallintaperusteen mukaan 2011 YHTEENSÄ Omistusasunto Omakotitalot Rivitalot, ketjutalot Vuokraasunto Asumisoikeusasunto Muut (asuntoa) Asuntokunnat Henkilöt Asuntokunnan keskikoko 2,3 1,7-1,8 2,1 Taulukko 8. Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 2011 (Tilastokeskus). 15

16 Kaivostoiminnan vaikutukset asuntokuntiin Kevitsan kaivostoiminnan vaikuttavuuden osalta lähtökohtana oli, että 1 muuttava työntekijä muodostaa asuntokunnan. Hänen mukanaan voi muuttaa muita perheenjäseniä, jotka asuvat samassa taloudessa. Yhtä muuttavaa työntekijää kohden arvioitiin muuttavan kaksi muuta henkilöä, jotka muodostavat oman talouden (=1 muuttava työntekijä + 2 henkilöä). Erillisselvityksessä on määritelty yksin muuttavat taloudet sekä perheenjäsenten kanssa muuttavat taloudet heidän aikomustensa perusteella. Välitön vaikutus vuoden 2012 aikana, oli arviolta asuntokunnan muodostumisen ja kerrannaisvaikutusten osalta asuntokunnan muodostuminen. Yhteensä vaikutus oli asuntokuntaa ( vrt. väkiluvun kasvu /2013 aikana +113 hlöä). Mitoitus tulisi siis jatkossa toteuttavaksi yleensä ensisijaisesti ja vähintään välittömien vaikutusten kautta. Suurin osa nykyisestä asuntovaraumasta on oletetusti rakennuskantatarkastelun osalta vanhoja erillisiä pientaloja/omakotitaloja, joiden kunnosta ja kunnostustarpeista tai -mahdollisuuksista ei ole tietoa. Tämän asuntokannan tutkiminen vaatisi mittavia erillisselvityksiä, mikäli niitä aiottaisiin hyödyntää asumistarpeiden täyttämisessä. Vertailut kaivospaikkakuntien kesken Lapissa Kittilän, Kolarin, Sodankylän ja Sotkamon osalta väestönkehitystä vertailtaessa 2000-luvulta lähtien voidaan huomata, että Kittilässä väestönlisäys on muihin verrattuna ollut merkittävintä. Vaikutusta on myös alueen muulla luonteella. Esimerkiksi matkailu on Kittilässä merkittävä työllistäjä Levin kehittymisen myötä. Sotkamossa väestönlisäystä ei ole juurikaan tapahtunut. Yksi osa syy tähän lienee se, että Sotkamon ympärillä on lähikunnat lyhyen päivittäisen ajomatkan päässä. Sodankylän osalta voidaan todeta, että väestönkehitys on tasaantumassa. Muutokset voivat näkyä osin vielä viiveellä Kittilä Kolari Sodankylä Sotkamo Kuva 3. Väkiluvun kehityksen vertailu kaivospaikkakuntien kesken 16

17 Tulomuuttoa tarkasteltaessa voidaan todeta, että Kittilässä muuttoliike kuntaan päin on ollut merkittävässä kasvussa vuodesta 2006 lähtien. Kasvu on vuosina likimain samalle tasolle. Sotkamossa kehitys kuntaan päin suuntautuvana muuttoliikkeenä on ollut suhteellisen tasaista. Sodankylässä on tulomuuton osalta käynnissä kasvava trendi vuodesta 2010 lähtien. Kolarin osalta tulomuutto on tähän asti pysynyt likimain samantasoisena. 800 Kuva 4. Tulomuuton 700 kehittyminen esimerkkikunnissa (Tilastokeskus) Kittilä Kolari Sotkamo Sodankylä Kuva 4. Tulomuuttovertailu kaivospaikkakuntien kesken 17

18 5. Asuntomarkkinatilanne Asuntomarkkinatilanne ja sen toimivuus Sodankylän kunnan ja yksityisten yhtiöiden omistuksessa on yhteensä 823 asuntoa, joista 675 sijaitsee keskustan alueella ja loput 148 haja-asutusalueen kylissä. Sodankylässä sijaitsevista kunnan ja yksityisten vapaina olevista myytävistä ja vuokrattavista kohteista on esitetty seuraavassa taulukossa arviot elokuun 2013 tilanteen mukaan. Kaiken kaikkiaan vapaita asuntoja (myytävät, vuokrattavat) on yhteensä 27. Luvut voivat käytännössä olla alhaisempia, koska mm. kunnan vuokra-asuminen on arvioitu saatavilla olevan käyttöasteen mukaan, jolloin asunnot eivät ole välttämättä tyhjillään ympäri vuoden. Vapaat asunnot (3/2014) Myytävät ja vuokrattavat yhteensä Kunta Yksityiset, muut YHTEENSÄ Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot YHTEENSÄ Taulukko 9. Sodankylän kunnan alueen vapaat asunnot (Päivitys 3/.2014 / kaikki kunnalliset vapaat kahdeksan (8) asuntoa sijaitsevat sivukylissä.) Sodankylän kunnan omistamien vuokrataloyhtiöiden vuokrat vaihtelevat 6,90 12,30 /m 2 /kk. Yksityisten vuokraajien vuokratasot ovat arviolta jopa 3-8 /m 2 /kk kalliimmat. Käyttöönotetut tai valmistuneet asunnot aikana YHT. Yhden asunnon talot Kahden asunnon talot/as Rivitalot Muut asuinkerrostalot Vapaa-ajan asuinrakennukset YHTEENSÄ Taulukko 10. Käyttöönotetut tai valmistuneet asunnot vuosien aikana. 18

19 6. Asuinympäristö Tonttivaranto Sodankylän kunnan tonttivaranto on määrällisesti hyvä. Erityisesti rivitalotonttitarjonta antaa mahdollisuuksia asuntotuotannon jatkokehittämiseen. Kerrostalotontteja on tarjolla vähän ja kysyntää on keskustassa sijaitseville asunnoille. Lisäksi kirkonkylän keskustassa on mahdollista kaavamuutoksilla saada käyttöön asumiskelpoista tonttimaata. Tyhjät tontit kirkonkylän asemakaava-alueella Kunta Yksityiset, muut YHTEENSÄ Omakotitalotontit Rivitalotontit Kerrostalotontit YHTEENSÄ Loma-asuntotontit Taulukko 11. Vapaana olevat rakentamattomat omakoti-, rivitalo- ja kerrostalotontit kirkonkylässä elokuussa 2013 Kunnan omistamat rakentamattomat asemakaavoitetut kerrostalo- ja rivitalotontit jakaantuvat seuraavasti: entinen Ravirata: o 3 kerrostalotonttia (rakennusoikeutta k-m 2 /tontti) o 2 rivitalotonttia (rakennusoikeutta k-m 2 /tontti) o 13 omakotitonttia Kaanaanmaa: o 46 tonttia omakotikäyttöön (tonttien pinta-alat n m², joissa rakennustehokkuus e=0,20) o osa tonteista olleet rakentamattomina n. 20 vuotta Tuohelantie: o 4 rivitalotonttia (tonttien pinta-alat n m², joissa rakennustehokkuus e=0,20) Tähtiherrantie: o 6 tonttia omakoti-, rivitalo- tai paritalokäyttöön (tontin pinta-ala a n m², jossa rakennustehokkuus e=0,20) 19

20 Yksityisten omistamat rakentamattomat asemakaavoitetut kerros- ja rivitalotontit jakaantuvat seuraavasti: Unarintie: o 1 kerrostalotontti (pinta-ala n m², joissa rakennustehokkuus 0,50) Rissasenperä: o 2 rivitalotonttia (tonttien pinta-alat n m², joissa rakennustehokkuus e=0,20 0,26) Kaltiontie: o 5 omakoti-, paritalo- tai rivitalotonttia (pinta-alat noin 1500 m², joissa rakennustehokkuus e=0,25) Papintie: o 2 tonttia omakoti-, paritalo- tai rivitalokäyttöön (tonttien pinta-alat noin m², joissa rakennusoikeutta k-m 2 ) Kehtomaan alue: o 4 rivitalotonttia, joissa vaihtelevia rakennusoikeuksia Puistolantien alue: o 4 rivitalotonttia (tonttien pinta-alat n m², joissa rakennusoikeutta k-m 2 ) Lisäksi keskustan alueella on muutamia yksityisten omistamia tontteja, joiden kaavan mukainen käyttötarkoitus ei suoraan mahdollista asuintalojen rakentamista. Vastaaville alueille on aiempien vuosien aikana toteutettu poikkeamisluvin ja asemakaavan muutoksilla rakennuksia, joissa on myös asuintiloja. Tontti- ja maa-alueiden riittävyys Kunta omistaa lisäksi kaavoittamattomia alueita ydinkeskustan ulkopuolella, muun muassa Kitisen rannalla Kaanaanmaan pohjoisen puoleisilla alueilla, Kemijärventien varren alueella, Savukosken tien varren alueella ja Emauksen alueella sekä Savikankaalla. Savikankaan alueelle on tulossa v rakennuttajille 12 AO-tonttia ja v Metsähannuksen alueelle n. 35 AO-tonttia. Tonttien riittävyyttä seurataan tonttipörssissä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tonttivaranto riittää kattamaan elinkeinojen kehittymisen (mm. kaivostoiminta) aiheuttamia tarpeita eikä ole tarve määrällisesti kaavoittaa rakentamisen reservi-/laajenemisalueita vuoteen 2015 mennessä. Asumisviihtyisyys on kuitenkin ratkaiseva tekijä asumispäätöksenteossa, joten siihen tulee kiinnittää huomiota toteutuksessa. Keskustan alueen yksityisten omistamien tonttien osalta on syytä tarkastella mahdollisten kaavamuutosten tarvetta asuinrakentamiseen. On myös määriteltävä viihtyisiä asumisen alueita voimassa olevien kaavojen puitteissa sekä määritellä potentiaalisimmille tonteille rakentamiskehote. Näistä toimenpiteistä päättää kunnanhallitus. Vuosien asuntotuotantoon arvioidaan kunnan omistaman tonttivarannon riittävän, mutta yksityisten tontit eivät jostain syystä tule myyntiin. Jos yksityisten omistamat tontit pysyvät edelleen rakentamattomina, tulee kunnan sekä varautua toimenpiteisiin rakentamattomien tonttien suhteen että kaavoittaa omistamilleen asuntoalueille ainakin omakotitontteja. Tulevan osayleiskaavan valmistelussa on paneuduttava ns. Cityalueen tyhjien kerrostalotonttien rakennuskäyttöön saamiseksi. Haja-asutusalueen kylässuunnitelmissa tulisi jatkossa ottaa huomioon kunkin alueen houkuttavuus. 20

SODANKYLÄN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2015

SODANKYLÄN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2015 SODANKYLÄN KUNTA Kh 10.8.2010, liite nro 1 Kv 23.9.2010, liite nro 3 SODANKYLÄN KUNNAN ASUNTOSTRATEGIA 2015 Lapin Tähtikunta Kunnanvirasto Puhelin 0400-618 870 Sampo 800013-900223 PL 60 Telefax (016) 618102

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 3 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 00803 Käyttötarkoitus 008 009 00 0 0 03 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä lisäys.ed.vuoteen

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 1. Toimintaympäristö Kunnan väestökehitys vuoteen 2040 asti on selvästi laskeva. Kunnan asukasmäärä 30.6.2015 oli 2 775. Asukasluku on vuoden alusta lukien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Vuokra-asuntokannan kehittämissuunnitelma. Ilomantsin kunnassa

Vuokra-asuntokannan kehittämissuunnitelma. Ilomantsin kunnassa Vuokra-asuntokannan kehittämissuunnitelma Ilomantsin kunnassa Valtionkonttori pyytää vuokrataloyhteisöjen tervehdyttämistoimista ja rahoitusratkaisuista vuokra-asuntokannan kehittämissuunnitelmaa niiltä

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle.

VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen

Haluatko ilmoituksen myös sähköpostina Kyllä En. Toimipaikka tai työnantaja Alkaen Puhelin toimeen. Toimipaikka Alkaen Puhelin toimeen VUOKRA-ASUNTOHAKEMUS Tulosta, täytä ja allekirjoita hakemus ja toimita se liitteineen kunnan asuntotoimistoon tai muulle vuokra-asunnon omistajalle. 1 Henkilötiedot 1.1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi Entiset

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 33 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2009204 Käyttötarkoitus 2009 200 20 202 203 204 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija

Kymppi-Moni -hanke. Väestöennusteen laatiminen Vantaalla. Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere. Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Kymppi-Moni -hanke Väestöennusteen laatiminen Vantaalla Väestöennustetyöpaja 22.3.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Väestöennusteen laadinta Vantaalla väestöennuste laaditaan Vantaalla

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen kunnan keskeinen rooli 7.-14.6.2013, Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi, Mikkeli: Markku Aho, ARA Erityisryhmien palveluasuminen

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

Kiinteistökeskus Harjuseutu Oy 1

Kiinteistökeskus Harjuseutu Oy 1 ASUNTOHAKEMUS Hakemus on voimassa 4kk jättöpäivästä Hakijoilta tarkistetaan luottotiedot luottotietorekisteristä HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Nykyinen osoite Postinumero Toimipaikka Arvo tai ammatti Työnantaja

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN ASUINPALVELUSTRATEGIA. Hyväksytty valtuustossa 14.6.2005 45

VIEREMÄN KUNNAN ASUINPALVELUSTRATEGIA. Hyväksytty valtuustossa 14.6.2005 45 VIEREMÄN KUNNAN ASUINPALVELUSTRATEGIA Hyväksytty valtuustossa 14.6.2005 45 ASUINPALVELUSTRATEGIA Sisällysluettelo: Johdanto 1 1. Nykytila 1 1.1 Asuinympäristö 1 1.2 Elinkeinorakenne ja työpaikkatarjonta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI ASUMISPALVELUJEN OONAISUUDEN HALLINTA UNNASSA, ESIMEINÄ JOENSUUN AUPUNI untamarkkinat 9.9.2015. Asumispalvelujen vaihtoehtoja Annamari Savela kehittämispäällikkö Joensuun kaupunki sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus 2014

Kaavoituskatsaus 2014 Pyhännän kunta Kaavoituskatsaus 2014 Rakennuslain 7 :n mukaisesti ilmoitetaan seuraavaa: 1. Voimassa olevat asemakaavat: 1.1 Asemakaavat: - Kirkonseudun asemakaava - Leiviskänkankaan asemakaava laajennuksineen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Pyhännän kunta. Kaavoituskatsaus 2013

Pyhännän kunta. Kaavoituskatsaus 2013 Pyhännän kunta Kaavoituskatsaus 2013 Rakennuslain 7 :n mukaisesti ilmoitetaan seuraavaa: 1. Voimassa olevat asemakaavat: 1.1 Asemakaavat: - Kirkonseudun asemakaava - Leiviskänkankaan asemakaava - Ukonojan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja /0 () 7 Asianro 89/0.00.0.0/0 Alueen varaaminen Männistön kaupunginosan korttelista 0 (Untamonkatu) / Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA - 32-5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.1. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2010-2015 Käyttötarkoitus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asuntotontit - lukumäärä 2253 2275 2290 2294 2303 2308 - lisäys ed.vuoteen

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen Mestariasunnot 2 / 2013 Jarkko Kankkunen Mestariasunnot konserni.... Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat Levysepänkatu 13 kiinteistö JMA:n 65,30 %, JL Kiinteistötaito 17,15 %, Caves

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA Helsingin Seudun luottamushenkilöiden seminaari Hämeenlinnan Aulangolla 5.-6.9.2013 ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA kehittämiseen ja Kruunuasunnot Oy:n/A-Kruunu Oy:n tulevaan toimintaan liittyviä ajatelmia

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen

Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen MAL-verkoston seminaari 24.10.2012 Maankäytön strateginen ohjaaminen Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Talouden näkökulmia kaupunkiseutujen maankäytön ohjaamiseen Maankäyttö ja kilpailukyky Asuntomaan

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Tonttihakemukset tulee palauttaa hakuajan puitteissa os. Sodankylän kunta, Tekninen osasto, PL 60, 99601 SODANKYLÄ.

Tonttihakemukset tulee palauttaa hakuajan puitteissa os. Sodankylän kunta, Tekninen osasto, PL 60, 99601 SODANKYLÄ. SODANKYLÄ KUULUTTAA HAETTAVAKSI TONTTEJA Sodankylän kunta vuokraa yhdeksän uutta pientalotonttia Savikankaalta. Tontit on rakennettava kahden vuoden kuluessa vuokrasopimuksen allekirjoituksesta alkaen.

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA

KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA KUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ASUNTOASIOISSA ASUMISEN STRATEGIA JA KUNNAT - OHJELMA Kuntamarkkinat 14.09.2011 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki Ari Juhanila Lahden kaupunki Tekninen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 11.11.2013 Sivu 1 / 1 757/02.05.03/2013 78 Vuoden 2014 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten käsittely sekä yhden asumisoikeustalohankkeen puoltaminen Valmistelijat

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot