SODANKYLÄN KUNTA. Asunto-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SODANKYLÄN KUNTA. Asunto-ohjelma"

Transkriptio

1 SODANKYLÄN KUNTA SODANKYLÄN KUNTA Asunto-ohjelma Lapin Tähtikunta Kunnanvirasto Puhelin Sampo PL 60 Telefax (016) Pohjolan OP Sodankylä Y-tunnus Nordea

2 Sisältö 1. Johdanto... 3 Toimeksianto ja tavoitteet sekä asuntostrategian 2015 päivitys ASUNTO-OHJELMAKSI... 3 Asunto-ohjelman sisältö Asuntostrategian 2015 toteutuminen toimenpiteineen... 4 Asuntokannan käyttö ja käyttötarkoituksen muutokset... 4 Omistajan ja valtion toimenpiteet asuntoyhtiöiden talouden parantamiseksi Visio Sodankylän väestön ja asuntokannan kehitysnäkymät... 7 Väestön kehitys... 7 Kaivostoiminnan kehitysnäkymät ja vaikutukset väestöön ja muuttoliikkeeseen Asuntokanta ja asuntokunnat Kaivostoiminnan vaikutukset asuntokuntiin Vertailut kaivospaikkakuntien kesken Lapissa Asuntomarkkinatilanne Asuntomarkkinatilanne ja sen toimivuus Asuinympäristö Tonttivaranto Tontti- ja maa-alueiden riittävyys Erityisryhmien asumista koskevat tavoitteet ja strategiat Vanhusväestö ja ikääntyvät Vammaiset ja kehitysvammaiset Mielenterveyskuntoutujat ja moniongelmaiset Nuoret Opiskelijat Asuntotuotannon yleiset tavoitteet ja strategiset linjaukset Yleistä Asuntotuotannon strategiset linjaukset vuoteen 2017 saakka Määrälliset tavoitteet vuoteen 2017 mennessä Kunnan hallinnoimat toimenpiteet

3 1. Johdanto Toimeksianto ja tavoitteet sekä Asuntostrategian 2015 päivitys ASUN- TO-OHJELMAKSI Sodankylän kunnanhallitus päätti asettaa työryhmän, jonka tarkoituksena oli pikaisella aikataululla päivittää ja täydentää vuoden 2002 hyväksyttyä asuntostrategiaa ja tehdä toimenpide-ehdotuksensa kunnallista päätöksentekoa varten niin, että uusi asuntoohjelma olisi kunnanvaltuuston käsittelyssä kesäkuussa Työryhmään ovat kuuluneet nimettyinä Jyrki Manninen (elinkeinojohtaja ja pj), Eira Suopajärvi (asuntosihteeri ja sihteeri), Harri Tiuraniemi (perusturvajohtaja), Kauko Nurmela (yritysasiamies), Eeva-Riitta Sormunen (kiinteistöpäällikkö), Jani Hiltunen (kaavoittaja), Jyrki Siirtola (kh:n edustaja), Markku Laurikainen (Asentopuulaaki Oy:n tj.) sekä kutsuttuna asiantuntijana sivistystoimenjohtaja Hilkka Orava. Työtä on ohjannut vt. kunnanjohtaja Tero Karinen. Työryhmän tavoitteena oli tarkoituksenmukaisella tavalla yhteen sovittaa maapoliittisen ohjelma, elinkeinopoliittiset tarpeet, kunnan kehityskuva, vanhuspoliittisen ohjelma ja muut asumista sivuavat ohjelmat vireillä olevan tarkistamistyön kanssa. Vuonna 2010, Asuntostrategian 2015 laatimisen alkuvaiheessa, katsottiin tarpeelliseksi selvittää kaivostoiminnan laajentumisen vaikutukset lähivuosien asuntotarpeisiin. Erillisselvityksestä vastasi Pöyry Finland Oy:stä projektipäällikkö Markku Nissi. Perusselvitys Sodankylän asumistarpeista Kevitsan kaivostoiminnan käynnistyessä valmistui Selvitys esiteltiin kunnanvaltuustolle Asunto-ohjelman päivityksen työryhmään kuuluivat Jyrki Siirtola (kh:n edustaja ja pj.), Martti Kumpulainen (kh:n edustaja), Pekka Rouhiainen (tekninen johtaja), Harri Tiuraniemi (perusturvajohtaja), Juha Auno (suunnitteluinsinööri), Jukka Lokka (kehittämisjohtaja), Juha Virtanen (tekninen isännöitsijä) ja Eira Suopajärvi (asuntosihteeri ja työryhmän sihteeri). Asunto-ohjelman sisältö Selvitysten perusteella Sodankylän kunnan avoimilla markkinoilla oleva asuntotarjonta on nykyisellään riittämätön vastaanottamaan kasvavasta työpaikkatarjonnasta aiheutuvia vuokraja omistusasuntojen tarpeita. Lisäksi ohjelmassa on otettu huomioon nykyisen asuntokannan kunto ja viihtyvyys sekä erityisryhmien tarpeet ja asuntotarjonnan riittävyys kunnan nykyisille asukkaille sekä kuntaan työperäisen muuton vuoksi tuleville vakinaisille asukkaille. Selvitelty on mm. kunnan ja yksityisten omistamaa tonttitarjontaa ja niiden riittävyyttä sekä sijaintia asumisviihtyvyys huomioon ottaen kaivosten vaikutusta väkiluvun kasvuun vuokra-asuntojen rakennuttamista nykyisille kuntalaisille ja vakituisiin työpaikkoihin tuleville yksityishenkilöille kirkonkylän taajamaalueella tulevaa omistusasuntojen tarjontaa ja edellytyksiä erityisryhmien asuntotarpeita 3

4 2. Asuntostrategian 2015 toteutuminen toimenpiteineen Asuntokannan käyttö ja käyttötarkoituksen muutokset Kirkonkylä Kirkonkylän vuokra-asuntokannan käyttöaste on ollut viimeiset vuodet sata (100 %) prosenttia. Asentopuulaaki Oy:n omistukseen on valmistunut 36 vuokra-asuntoa. Varsinaiset vapaarahoitteiset asunnot (Unarintie, Jeesiönkuja, Koivukuja, Kansanopistontie, Lapintie) ovat olleet normaalissa asuntokäytössä. Näitä asuntoja ei ole voitu siten siirtää erityisryhmien asuntotarpeisiin. Haja-asutusalue Tyhjien asuntojen myyntiin voitiin ryhtyä, kun valtio päätti myöntää aravalainaosuuksille 40%:n akordin v Asuntoja on myyty yhteensä 40 kpl, joista kaksi (2) asuntoa ovat normaaleja vuokra-asunnon omaksilunastuksia muista kohteista ilman akordioikeutta. Askan, Vaalajärven ja Syväjärven asuntoja tarjotaan vuokralaisille omaksilunastettavaksi. Alkujaan kunta on omistanut näitä asuntoja 99 kpl, nyt jäljellä 61 kpl. Tunturikohteet Kunta omistaa yhdessä yrittäjien kanssa vuokra-asuntoja Luostolla ja Kakslauttasessa (yht. 3 kohdetta). Näissä kohteissa on yhteensä 41 asuntoa, joista kunnan omistuksessa 17 kpl aravalainaehtojen mukaisesti (kunnan osuus vähintään 50,1 % osakekannasta/kohde). Käyttöasteet olleet viimeiset vuodet 100 %. Omistajan ja valtion toimenpiteet asuntoyhtiöiden talouden parantamiseksi Vuokrataloyhtiöitä on isännöity asuntotoimistossa. Vuoden 2014 alusta isännöinti siirtyy asuntotoimesta suoraan Asentopuulaaki Oy:lle. Asuntoyhtiöt suorittivat kunnalle 2012 mm. tertiäärilainojen ( = on omistajan sijoittama laina, jota ei lyhennetä ennen valtion myöntämän rahoituksen loppumista ) korkoja , kiinteistöveroja ja tontin vuokria Vuokrataloyhtiöltä ei voida vaatia omistajan toimesta osinkoja, koska ne eivät voi tuottaa voittoa omakustannusvuokramäärityksissään. Vuokralaiset suorittavat vuokrissaan kaikki vuokratalokohteen hoito- ja pääomamenot. Kohteet ovat valtion lainoittamia ja kunta saa lainasijoitukselleen (tertiäärilainat yht. 2,2 milj. ) tällä hetkellä pääosin n. 3%:n (Kh / 8 : euribor 12 kk + 2,5 % ) koron. Enimmillään tätä korkoa saa vuokranmäärityksessä ottaa huomioon 8%:na. Muuta tuottoa ei sosiaalisen asuntotuotannon omakustannusperiaatteella toimivista kohteista voi periä. Osakepääomaa kunta on vuosien kuluessa 1973 lähtien sijoittanut vielä omistuksessaan oleviin vuokrataloyhtiökohteisiin

5 Kunta Vuokrataloyhtiöistä yhdeksän (9) on vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä( kk:stä kolme (3) kpl). Velkajärjestelypäätösten edellyttämien ehtojen mukaisesti kunta on avustanut näitä yhtiöitä tyhjillään oloista johtuvista tappioista vuosittain enintään n :lla. Valtio (Valtiokonttori) Valtiokonttori myönsi v velkajärjestelyyn hyväksytyille yhtiöille mittavia avustuksia, joilla kuitattiin maksamatta olleita aravalainojen korkoja. Valtiokonttori päätti samalla poistaa velkajärjestetyiltä asuntoyhtiöiltä aravalainoista kertyneet viivästyskorot. Aravalainojen laina-aikoja pidennettiin kohdekohtaisesti ja lainan korkoja alennettiin usealla prosenttiyksiköllä. Pienimmillään lainan korko voi asetuksen nojalla olla 2 % ja laina-aika korkeimmillaan vuoteen 2045 saakka. Uusia velkajärjestelyjä ei ole tulossa. ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ) ARA on anomuksesta vapauttanut haja-asutusalueella myytävien asuntojen osakkeita myynti- ja luovutusrajoituksista sekä myöntänyt niille akordeja ( = sopimus velkojan ja velallisen välillä velan osittaisesta anteeksiannosta) 17%-40% kustakin aravalainaosuuden määrästä. Akordeja mahdollisesti myytäviin valtion lainoittamiin vuokra-asuntoihin ei toistaiseksi saada, koska mittavia tyhjillään oloja ei haja-asutusalueen kohteissa ole vuosiin ollut. Vuokralaisella on kuitenkin aina oikeus lunastaa vuokra-asuntonsa omakseen; vähimmäiskauppahinta on tuolloin huoneiston osalle laskettava lainojen määrä. Kohteissa on tällä hetkellä lainoitusta /asm2 ja ne ovat valmistuneet vuosien aikana. Tunturikohteissa lainat ovat /asm2. Nämä kohteet ovat valmistuneet vuosien aikana. Kaikki kohteet ovat sähkölämmitteisiä ja saunallisia rivitaloasuntoja yhtä lukuun ottamatta (Orakylä/Pujotan rivitalot/ öljylämmitteinen; lämmitys sisältyy vuokraan). ARA palauttaa asteittain vuokratalojen valvontatehtävät takaisin järjestelmiinsä lukien. 5

6 3. Visio 2020 Toiminta-ajatus (Kuntastrategia ) Toiminta-ajatus kiteyttää kunnan perustehtävän. Miksi Sodankylän kunta on olemassa? Hyvän elämän edellytysten luominen alueen asukkaille. Arvot (Kuntastrategia ) Mitkä arvot ohjaavat ja tukevat strategisten päämäärien saavuttamista? Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus. Kehitysvisio 2020 (Kuntastrategia ) Visio on tulevaisuuteen, Sodankylässä vuoteen 2020, asetettu tavoitetila. Se ilmaisee millaiselta kunta haluaa tuolloin näyttää. Hallitusti kasvava ja kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa on hyvät liikenneyhteydet ja ihmisten turvallista elää, asua ja yrittää. Strategiset päämäärät (Kuntastrategia ) Mikä mahdollistaa Sodankylälle kehitysvision 2020 saavuttamisen? Kunnan asukasluku kehittyy positiivisesti. Elinkeinorakenne on monipuolinen. Hyvinvointipalvelut turvataan. Vision vaikuttavuus asunto-ohjelmointiin Asunto- ja maapoliittisissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon kunnan visio luomalla edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle ja -tarjonnalle. Kunnan tulee ohjata asuntojen rakennuttamista siten, että ne sijoittuvat niille alueille, joissa ne parhaalla mahdollisella tavalla palvelevat asukkaiden asumis- ja palvelutarpeita sekä toteuttavat kunnan toimintaajatusta ja arvoja sekä kehitysvisiossa määritellyn tavoitetilan toteutumista strategisin päämäärin Asunto-ohjelman väestöennuste on kuntastrategian mukainen. 6

7 4. Sodankylän väestön ja asuntokannan kehitysnäkymät Väestön kehitys Sodankylän kunnan väestönkehitys on ollut vuodesta 1995 koko ajan laskusuunnassa. Sodankylän nykyinen väestömäärä vuoden 2012 lopussa oli asukasta. Tilastokeskus ennustaa väestönkehityksen jatkuvan laskusuuntaisena. Vuoden 2010 tehtyyn selvitykseen verrattuna väestön kehityksen ei arvioida laskevan niin voimakkaasti. Osin vaikutusta laskusuunnan lieventymiseen voidaan olettaa olevan kaivostoiminnan kehittymisellä paikkakunnalla Kuva 1. Sodankylän kunnan väestön kehitys sekä ennuste vuoteen 2020 (kunnan oma ennuste). Tilastokeskuksen väestöennuste on ollut edelleen vähenevä viime vuosien väkiluvun kasvusta huolimatta. Aiemmat ennusteet eivät olleet saatavilla. Nykyisestä väkiluvusta 14 % on alle 15-vuotiaita, 64 % on vuotiaita ja yli 64-vuotiaita on 22 %. Ikärakenne on kehittynyt siten, että yli 64-vuotiaiden osuus väkiluvusta on kasvanut. 7

8 Ikärakenne alle 7-vuotiaat 7-14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 75-vuotiaat 1030 (10%) 1183 (11%) 7366 (70%) 617 (6%) 380 (4%) 786 (8%) 1115 (11%) 6662 (67%) 886 (9%) 473 (5%) 562 (6%) 937 (10%) 6089 (66%) 1004 (11%) 624 (7%) Taulukko 1. Sodankylän kunnan ikärakenteen kehittyminen (6%) 697 (8%) 5777 (66%) 1002 (11%) 802 (9%) 541 (6%) 686 (8%) 5669 (64%) 1064 (12%) 874 (10%) Ennusteiden valossa väestön ikääntyminen on selvästi havaittavissa. Huomioitava seikka on kuitenkin se, että erilaiset ennusteet eivät huomioi kaikkia ulkopuolisia muuttujia ja niiden vaikutuksia väestöön. Tilastokeskus ennustaa syntyvyyden pysyvän likimain samalla tasolla sekä kuolleisuuden kasvavan vuoteen 2040 mennessä määrällisesti tarkasteltuna. Kuntaan muuttavien määrän ennakoidaan pysyvän lähes ennallaan vuoteen 2040 mennessä, mutta kunnasta pois muuttavien osalta laskevan. Kaivostoiminnan työllistävä vaikutus voi kuitenkin muuttaa myös tätä rakennetta. Vaikutusta ei kuitenkaan voida tässä tarkasti arvioida, koska siihen vaikuttaa useat osatekijät. Eläköityminen (hlö) Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma yhteensä Eläkepoistuma % 4,2 4,9 4,0 3,0 3,8 4,2 Taulukko 2. Eläköityminen Sodankylän kunnan palveluksesta Yhteensä koko kunnan väkiluvusta arvioidaan tarkasteluajalla eläköityvän noin 100 hlöä/v. 8

9 Sodankylän kunnan tulomuutto (kuva 2.) on ollut suhteellisen tasaista 2000-luvulla. Vuodesta 2010 tulomuutto on lähtenyt kasvuun. Lähtömuutto on vaihdellut vuosien jonkin verrattuna säilyttäen kuntien välisen nettomuuton negatiivisena eli muuttotappiona. Vuosina 2011 ja 2012 kuntien välinen nettomuutto on kääntynyt positiiviseksi eli muuttovoittoiseksi Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Kuva 2. Sodankylän kunnan tulo- ja lähtömuuton kehitys vuoteen 2012 (Tilastokeskus). 9

10 Tulomuuton osalta tyypillisin Sodankylään muuttaja on vuotias. Sodankylään kohdistui vuosina eniten muuttoliikettä Rovaniemeltä, Oulusta sekä naapurikunnista. Samankaltainen rakenne toistuu myös lähtömuuton osalta, mutta pääkaupunkiseudulle kohdistuu lisäksi muuttoliikettä Tulomuutto vuotta 15,1 % 15,7 % 12,6 % 15,8 % 16,6 % vuotta 32,0 % 27,2 % 34,7 % 31,4 % 27,6 % vuotta 21,5 % 23,3 % 20,4 % 22,0 % 26,3 % vuotta 13,9 % 13,0 % 12,2 % 10,0 % 13,7 % vuotta 9,7 % 8,8 % 11,2 % 10,0 % 8,4 % vuotta 5,4 % 9,4 % 7,1 % 6,2 % 4,2 % yli 65 vuotta 2,4 % 2,7 % 1,7 % 4,7 % 3,2 % Taulukko 3. Tulomuutto Sodankylässä ikäryhmittäin vuosina Lähtömuutto vuotta 18,4 % 11,9 % 14,7 % 11,6 % 12,5 % vuotta 38,9 % 40,8 % 37,8 % 40,6 % 38,1 % vuotta 20,7 % 17,7 % 19,0 % 18,5 % 16,6 % vuotta 12,1 % 13,0 % 9,8 % 8,4 % 7,6 % vuotta 5,7 % 7,8 % 8,7 % 11,9 % 11,3 % vuotta 2,1 % 7,0 % 7,2 % 6,3 % 7,6 % yli 65 vuotta 2,0 % 1,8 % 2,8 % 2,7 % 6,4 % Taulukko 4. Lähtömuutto Sodankylästä ikäryhmittäin vuosina

11 Sodankylässä väkiluvun ja muuttoliikkeen myötä työvoiman määrä on laskenut. Työpaikkojen määrästä ei ole saatavilla uusinta tietoa vuodelta Viimeisin tähän selvitykseen saatavilla oleva tieto vuodelta 2010 osoittaa, että työpaikkojen määrä on hieman noussut. Työttömien työhakijoiden osuus on vähentynyt. Työpaikkojen määrä ja työllisyysaste on kohentunut vuonna 2009 verrattuna 2000-luvun muihin ajankohtiin. Sodankylä / väestönmuutos ja työllisyys Väkiluku Syntyneiden enemmyys Muuttoliike (kokonaisnettomuutto) Työvoima (työlliset ja työttömät) Työpaikat * Työttömät työnhakijat (ka/vuosi) Työttömät % 8,4 24,4 20,1 13,2 10,2 Taulukko 5. Sodankylän väestönmuutokset ja työllisyys (Tilastokeskus & Työ- ja elinkeinoministeriö/informaatiopalvelut). *Kuntainfo 2014, sis. yrittäjät. Saadun erillisselvityksen mukaan Kevitsan kaivostyhtiöllä (FQM) omia työntekijöitä oli henkilöä, joista 217 henkilöä oli kirjoilla Sodankylässä. 217 työntekijästä n. 40% eli 85 henkilöä ovat tulomuuttajia. Työntekijöiden määrässä eivät siis ole mukana aliurakoitsijoiden työntekijät. 11

12 Kaivostoiminnan kehitysnäkymät ja vaikutukset väestöön ja muuttoliikkeeseen Kaivostoiminnan vaikutuksia on arvioitu erillisselvityksellä (Pöyry Finland Oy vuonna 2010: Perusselvitys Sodankylän asumistarpeista Kevitsan kaivostoiminnan käynnistyessä ). Vaikutusten arvioinnissa käytetyn aineiston ja oletusten pohjalta arvioitiin, että Sodankylään kohdistuva vakituisluonteinen muuttoliike olisi noin kolmannes tuotantovaiheen työpaikoista (arvio vuodelta 2010 oli 220 työpaikkaa) vaihteluvälin ollessa +/-2 prosenttiyksikköä. Välitön vaikutus olisi noin 70 muuttavaa työntekijää perheineen ja kokonaisvaikutuksena arvioitiin olevan yli 100 muuttavaa työntekijää perheineen. Tämä tarkoitti muuttoliikkeenä 2,4 % lisäystä 2010 väestömäärään ( henkeä). Ennustettu väestömäärän kasvu ei ao. ajalla kuitenkaan toteutunut heikon asuntomarkkinatilanteen vuoksi, ollen jaksolla / hlöä. Laskennallisesti yhden muuttavan työntekijän oletetaan muodostavan yhden asuntokunnan. Kerrannaisvaikutusten osuus (kerroin 1,6) muuttoliikkeeseen on arvioitu samassa suhteessa välittömiin vaikutuksiin ja on käytännössä vain suuntaa antava. Varsinainen asuntotarpeen mitoitus tulee tehdä ensisijaisesti välittömien vaikutusten perusteella, koska on oletettavaa, että kerrannaisvaikutusten kautta tuleva muuttoliike voi tulla osin viiveellä ja voivat kohdistua ensisijaisesti nykyisiin sodankyläläisiin. Vaikutukset tiivistetysti Sodankylän väestöön ovat seuraavat: Tuotantovaiheen käynnistymisen, tuotannon kasvun sekä niiden kerrannaisvaikutusten aiheuttaman kysyntälähtöisen tulomuuton ennustetaan olevan mittavan. Väestöennuste vuoteen 2017 mennessä on noin 9500 asukasta. Kerrannaisvaikutukset voivat tulla viiveellä ja mahdollisesti kasvavat toiminnan vakiinnuttua. Tuotantovaiheen aikana esiintyy myös voimakasta pendelöintiä ja viikkoasumista. Tässä ryhmässä voi tapahtua siirtymiä pidemmällä aikavälillä pysyväisluonteisesti Sodankylään. Viikkoasuminenkin lisää asumisen tarpeita erityisesti vuokra-asumisen osalta. Oletettavaa kuitenkin on, että nämä työntekijät hakevat tilapäisratkaisuja, jotka ovat normaalivuokratasoa alemmilla hinnoilla (parakit, mökit, yksittäiset huoneet, tms.). Näitä siirtymiä ei tässä voida tarkasti arvioida, koska ne riippuvat kunnan omista aktiivisista toimenpiteistä saada työntekijät asettumaan Sodankylään. Käyttöön voitaisiin ottaa ns. Tulomuuttoavustus, jonka ruokakunta saa muuttaessaan pysyvästi kotikunnakseen Sodankylän. 12

13 Asuntokanta ja asuntokunnat Tilastokeskuksen mukaan (2012) Sodankylässä oli yhteensä vakituisesti asuttua asuntoa (asuntokuntaa). Pääpaino asumisessa on erillispientaloissa (2.609 asuntokuntaa). Asuntojen kokonaismäärä (asuntokanta + asuntovarauma) oli asuntoa, joista erillispientaloja oli asuntoa. Oheisessa taulukossa (Taulukko 7.) on kuvattu asuntotyyppien jakauma sekä vakituisesti asuttujen asuntojen että Sodankylän asuntojen kokonaismäärän suhteen. Asunnot ryhmitellään asunto-/talotyypin mukaan seuraavasti (Tilastokeskus): erilliset pientalot: 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot) rivitalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin muu rakennus: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon. Asuntovarauma kuvastaa tilapäisten tai ei-vakituisten asuntojen tilannetta rekisteritietojen pohjalta. Tarkasteltaessa asuntovaraumaa rakennusvuoden ja käyttötarkoituksen mukaan (Taulukko 7.), voidaan todeta tilastollisesti seuraavat seikat: Erilliset pientalot: yli puolet (56 %) on rakennettu ennen vuotta 1970, noin neljännes (24 %) vuosina , noin kymmenesosa (10 %) 1990-luvulla, ja loput (10 %) 2000-luvulla tai rakennusvuosi tuntematon 1990-luvulla rakennetuista määrä on noin 46 asuntoa 2000-luvulla rakennetuista määrä on noin 23 asuntoa 2010 jälkeen rakennetuista määrä on noin 16 asuntoa Rivitalot: alle kymmenesosa (6 %) on rakennettu ennen vuotta 1970, kaksikolmasosaa (65 %) vuosina , viidennes (22 %) 1990-luvulla, ja loput (7 %) 2000-luvulla tai rakennusvuosi tuntematon 1990-luvulla rakennetuista määrä on noin 42 asuntoa 2000-luvulla rakennetuista määrä on noin 12 asuntoa Kerrostalot: vajaa puolet (46 %) ennen vuotta 1970, noin neljännes (26 %) vuosina , viidennes (22 %) 1990-luvulla, ja loput (7 kpl) 2000-luvulla tai rakennusvuosi tuntematon 1990-luvulla rakennetuista määrä on noin 27 asuntoa 2000-luvulla rakennetuista määrä on noin 7 asuntoa Huomioitava seikka on, että vaikka suhteellisen uusia asuntoja asuntovaraumasta löytyykin, on määrään suhtauduttava kriittisesti majoituspotentiaalina hyödynnettäessä. Valtaosa asuntovaraumasta on asuntostrategian yhteydessä tehdyn kartoituksen mukaan käytössä ns. kakkosasuntoina / vapaa-ajan asuntoina, jotka ovat eri perikuntien omistuksessa luvulla valmistuneiden uusien asuntojen määrää on tarkasteltu erikseen sivulla

14 Sodankylä Kaikki asunnot yhteensä YHTEENSÄ lkm 4864 Erilliset pientalot lkm Rivitalot lkm Kerrostalot lkm Muu rakennus lkm (4754) Tuntematon Vakituisesti asutut yhteensä (asuntokanta) 4114 (4046) Tuntematon Ei vakituisesti asutut yhteensä (asuntovarauma) 750 (708) Tuntematon Taulukko 6. Asuntotyyppijakauma käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan Sodankylässä (Tilastokeskus). ( Suluissa tilastot vuodelta ) 14

15 Alla taulukossa 8. esitetään asuntokunnat, niihin lukeutuvat henkilöt asuntotyypin mukaan vuoden 2012 tilastojen valossa. Asuntokunnat ja henkilöt asuntotyypin mukaan 2012 YHTEENSÄ Kerrostalot Muut Asuntokunnat Henkilöt Asuntokunnan keskikoko 2,4 1,7 1,5 1,8 2,1 Taulukko 7. Asuntokunnat ja henkilöt asuntotyypin mukaan vuonna 2012 (Tilastokeskus). Hallintaperusteen mukainen tilastojaottelu vastaavasti on saatavissa vuodelta Hallintaperusteen mukaisesti asunnoista (asuntokunnista) oli omistusasuntoja ja vuokra-asuntoja sekä lisäksi muita tai tuntemattomasti hallintaperusteella luokiteltavia 177 asuntokuntaa (Tilastokeskus). Asuntokunnat ja henkilöt hallintaperusteen mukaan 2011 YHTEENSÄ Omistusasunto Omakotitalot Rivitalot, ketjutalot Vuokraasunto Asumisoikeusasunto Muut (asuntoa) Asuntokunnat Henkilöt Asuntokunnan keskikoko 2,3 1,7-1,8 2,1 Taulukko 8. Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 2011 (Tilastokeskus). 15

16 Kaivostoiminnan vaikutukset asuntokuntiin Kevitsan kaivostoiminnan vaikuttavuuden osalta lähtökohtana oli, että 1 muuttava työntekijä muodostaa asuntokunnan. Hänen mukanaan voi muuttaa muita perheenjäseniä, jotka asuvat samassa taloudessa. Yhtä muuttavaa työntekijää kohden arvioitiin muuttavan kaksi muuta henkilöä, jotka muodostavat oman talouden (=1 muuttava työntekijä + 2 henkilöä). Erillisselvityksessä on määritelty yksin muuttavat taloudet sekä perheenjäsenten kanssa muuttavat taloudet heidän aikomustensa perusteella. Välitön vaikutus vuoden 2012 aikana, oli arviolta asuntokunnan muodostumisen ja kerrannaisvaikutusten osalta asuntokunnan muodostuminen. Yhteensä vaikutus oli asuntokuntaa ( vrt. väkiluvun kasvu /2013 aikana +113 hlöä). Mitoitus tulisi siis jatkossa toteuttavaksi yleensä ensisijaisesti ja vähintään välittömien vaikutusten kautta. Suurin osa nykyisestä asuntovaraumasta on oletetusti rakennuskantatarkastelun osalta vanhoja erillisiä pientaloja/omakotitaloja, joiden kunnosta ja kunnostustarpeista tai -mahdollisuuksista ei ole tietoa. Tämän asuntokannan tutkiminen vaatisi mittavia erillisselvityksiä, mikäli niitä aiottaisiin hyödyntää asumistarpeiden täyttämisessä. Vertailut kaivospaikkakuntien kesken Lapissa Kittilän, Kolarin, Sodankylän ja Sotkamon osalta väestönkehitystä vertailtaessa 2000-luvulta lähtien voidaan huomata, että Kittilässä väestönlisäys on muihin verrattuna ollut merkittävintä. Vaikutusta on myös alueen muulla luonteella. Esimerkiksi matkailu on Kittilässä merkittävä työllistäjä Levin kehittymisen myötä. Sotkamossa väestönlisäystä ei ole juurikaan tapahtunut. Yksi osa syy tähän lienee se, että Sotkamon ympärillä on lähikunnat lyhyen päivittäisen ajomatkan päässä. Sodankylän osalta voidaan todeta, että väestönkehitys on tasaantumassa. Muutokset voivat näkyä osin vielä viiveellä Kittilä Kolari Sodankylä Sotkamo Kuva 3. Väkiluvun kehityksen vertailu kaivospaikkakuntien kesken 16

17 Tulomuuttoa tarkasteltaessa voidaan todeta, että Kittilässä muuttoliike kuntaan päin on ollut merkittävässä kasvussa vuodesta 2006 lähtien. Kasvu on vuosina likimain samalle tasolle. Sotkamossa kehitys kuntaan päin suuntautuvana muuttoliikkeenä on ollut suhteellisen tasaista. Sodankylässä on tulomuuton osalta käynnissä kasvava trendi vuodesta 2010 lähtien. Kolarin osalta tulomuutto on tähän asti pysynyt likimain samantasoisena. 800 Kuva 4. Tulomuuton 700 kehittyminen esimerkkikunnissa (Tilastokeskus) Kittilä Kolari Sotkamo Sodankylä Kuva 4. Tulomuuttovertailu kaivospaikkakuntien kesken 17

18 5. Asuntomarkkinatilanne Asuntomarkkinatilanne ja sen toimivuus Sodankylän kunnan ja yksityisten yhtiöiden omistuksessa on yhteensä 823 asuntoa, joista 675 sijaitsee keskustan alueella ja loput 148 haja-asutusalueen kylissä. Sodankylässä sijaitsevista kunnan ja yksityisten vapaina olevista myytävistä ja vuokrattavista kohteista on esitetty seuraavassa taulukossa arviot elokuun 2013 tilanteen mukaan. Kaiken kaikkiaan vapaita asuntoja (myytävät, vuokrattavat) on yhteensä 27. Luvut voivat käytännössä olla alhaisempia, koska mm. kunnan vuokra-asuminen on arvioitu saatavilla olevan käyttöasteen mukaan, jolloin asunnot eivät ole välttämättä tyhjillään ympäri vuoden. Vapaat asunnot (3/2014) Myytävät ja vuokrattavat yhteensä Kunta Yksityiset, muut YHTEENSÄ Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot YHTEENSÄ Taulukko 9. Sodankylän kunnan alueen vapaat asunnot (Päivitys 3/.2014 / kaikki kunnalliset vapaat kahdeksan (8) asuntoa sijaitsevat sivukylissä.) Sodankylän kunnan omistamien vuokrataloyhtiöiden vuokrat vaihtelevat 6,90 12,30 /m 2 /kk. Yksityisten vuokraajien vuokratasot ovat arviolta jopa 3-8 /m 2 /kk kalliimmat. Käyttöönotetut tai valmistuneet asunnot aikana YHT. Yhden asunnon talot Kahden asunnon talot/as Rivitalot Muut asuinkerrostalot Vapaa-ajan asuinrakennukset YHTEENSÄ Taulukko 10. Käyttöönotetut tai valmistuneet asunnot vuosien aikana. 18

19 6. Asuinympäristö Tonttivaranto Sodankylän kunnan tonttivaranto on määrällisesti hyvä. Erityisesti rivitalotonttitarjonta antaa mahdollisuuksia asuntotuotannon jatkokehittämiseen. Kerrostalotontteja on tarjolla vähän ja kysyntää on keskustassa sijaitseville asunnoille. Lisäksi kirkonkylän keskustassa on mahdollista kaavamuutoksilla saada käyttöön asumiskelpoista tonttimaata. Tyhjät tontit kirkonkylän asemakaava-alueella Kunta Yksityiset, muut YHTEENSÄ Omakotitalotontit Rivitalotontit Kerrostalotontit YHTEENSÄ Loma-asuntotontit Taulukko 11. Vapaana olevat rakentamattomat omakoti-, rivitalo- ja kerrostalotontit kirkonkylässä elokuussa 2013 Kunnan omistamat rakentamattomat asemakaavoitetut kerrostalo- ja rivitalotontit jakaantuvat seuraavasti: entinen Ravirata: o 3 kerrostalotonttia (rakennusoikeutta k-m 2 /tontti) o 2 rivitalotonttia (rakennusoikeutta k-m 2 /tontti) o 13 omakotitonttia Kaanaanmaa: o 46 tonttia omakotikäyttöön (tonttien pinta-alat n m², joissa rakennustehokkuus e=0,20) o osa tonteista olleet rakentamattomina n. 20 vuotta Tuohelantie: o 4 rivitalotonttia (tonttien pinta-alat n m², joissa rakennustehokkuus e=0,20) Tähtiherrantie: o 6 tonttia omakoti-, rivitalo- tai paritalokäyttöön (tontin pinta-ala a n m², jossa rakennustehokkuus e=0,20) 19

20 Yksityisten omistamat rakentamattomat asemakaavoitetut kerros- ja rivitalotontit jakaantuvat seuraavasti: Unarintie: o 1 kerrostalotontti (pinta-ala n m², joissa rakennustehokkuus 0,50) Rissasenperä: o 2 rivitalotonttia (tonttien pinta-alat n m², joissa rakennustehokkuus e=0,20 0,26) Kaltiontie: o 5 omakoti-, paritalo- tai rivitalotonttia (pinta-alat noin 1500 m², joissa rakennustehokkuus e=0,25) Papintie: o 2 tonttia omakoti-, paritalo- tai rivitalokäyttöön (tonttien pinta-alat noin m², joissa rakennusoikeutta k-m 2 ) Kehtomaan alue: o 4 rivitalotonttia, joissa vaihtelevia rakennusoikeuksia Puistolantien alue: o 4 rivitalotonttia (tonttien pinta-alat n m², joissa rakennusoikeutta k-m 2 ) Lisäksi keskustan alueella on muutamia yksityisten omistamia tontteja, joiden kaavan mukainen käyttötarkoitus ei suoraan mahdollista asuintalojen rakentamista. Vastaaville alueille on aiempien vuosien aikana toteutettu poikkeamisluvin ja asemakaavan muutoksilla rakennuksia, joissa on myös asuintiloja. Tontti- ja maa-alueiden riittävyys Kunta omistaa lisäksi kaavoittamattomia alueita ydinkeskustan ulkopuolella, muun muassa Kitisen rannalla Kaanaanmaan pohjoisen puoleisilla alueilla, Kemijärventien varren alueella, Savukosken tien varren alueella ja Emauksen alueella sekä Savikankaalla. Savikankaan alueelle on tulossa v rakennuttajille 12 AO-tonttia ja v Metsähannuksen alueelle n. 35 AO-tonttia. Tonttien riittävyyttä seurataan tonttipörssissä. Yhteenvetona voidaan todeta, että tonttivaranto riittää kattamaan elinkeinojen kehittymisen (mm. kaivostoiminta) aiheuttamia tarpeita eikä ole tarve määrällisesti kaavoittaa rakentamisen reservi-/laajenemisalueita vuoteen 2015 mennessä. Asumisviihtyisyys on kuitenkin ratkaiseva tekijä asumispäätöksenteossa, joten siihen tulee kiinnittää huomiota toteutuksessa. Keskustan alueen yksityisten omistamien tonttien osalta on syytä tarkastella mahdollisten kaavamuutosten tarvetta asuinrakentamiseen. On myös määriteltävä viihtyisiä asumisen alueita voimassa olevien kaavojen puitteissa sekä määritellä potentiaalisimmille tonteille rakentamiskehote. Näistä toimenpiteistä päättää kunnanhallitus. Vuosien asuntotuotantoon arvioidaan kunnan omistaman tonttivarannon riittävän, mutta yksityisten tontit eivät jostain syystä tule myyntiin. Jos yksityisten omistamat tontit pysyvät edelleen rakentamattomina, tulee kunnan sekä varautua toimenpiteisiin rakentamattomien tonttien suhteen että kaavoittaa omistamilleen asuntoalueille ainakin omakotitontteja. Tulevan osayleiskaavan valmistelussa on paneuduttava ns. Cityalueen tyhjien kerrostalotonttien rakennuskäyttöön saamiseksi. Haja-asutusalueen kylässuunnitelmissa tulisi jatkossa ottaa huomioon kunkin alueen houkuttavuus. 20

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Toimintaympäristö... 2 3. Vuokra-asuntokanta ja erityisryhmien asunnot... 4 4. Tavoitteet ja toimenpiteet...

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet

Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet Iisalmen kaupunki Kaupunkisuunnittelu / vs. asemakaava-arkkitehti Annaelina Isola 2.5.2014 Iisalmen ydinkeskusta kasvun mahdollisuudet 1. Johdanto Ydinkeskustan asemakaavamuutokseen ja sen tavoitteidenasetteluun

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 33 5. ASUNTOOLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2009204 Käyttötarkoitus 2009 200 20 202 203 204 Asuntotontit lukumäärä lisäys ed.vuoteen pintaala, ha lisäys ed.vuoteen Liiketontit lukumäärä

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 TAMPEREEN KAUPUNKI TILASTOT 2016 KONSERNIPALVELUYKSIKKÖ KOPPARI Tietojohtamispalvelut PL 487, 33101 Tampere http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tietonakoala/asuminen-ja-rakentaminen.html

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen kunnan keskeinen rooli 7.-14.6.2013, Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi, Mikkeli: Markku Aho, ARA Erityisryhmien palveluasuminen

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kuntien asumisen suunnittelun työkalu (KASSU2) Suomen ympäristökeskus SYKE Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA

Kuntien asumisen suunnittelun työkalu (KASSU2) Suomen ympäristökeskus SYKE Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Kuntien asumisen suunnittelun työkalu (KASSU2) Suomen ympäristökeskus SYKE Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA 29.6.2016 Hankkeen tausta Kassu2-työkalun kehittämisen taustalla on ARAssa jo vuonna

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20

JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 32 10.03.2014 Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin 354/10.01.02/2013

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Taulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina

Taulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina Taulut ja kuviot 1. Uudisrakentaminen Taulu 1.1 ARA-uudistuotanto alueittain vuosina 2004-2006 2004 2005 2006 Alue Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä as.kpl as.kpl as.kpl % as.kpl as.kpl

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA

5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA - 32-5. ASUNTO-OLOT JA RAKENNUSTOIMINTA 5.1. TONTTIEN VUOKRASOPIMUKSET 2010-2015 Käyttötarkoitus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asuntotontit - lukumäärä 2253 2275 2290 2294 2303 2308 - lisäys ed.vuoteen

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Puumalan kunnan ajankohtaiskatsaus

Puumalan kunnan ajankohtaiskatsaus Puumalan kunnan ajankohtaiskatsaus Etelä-Savon ELY-keskuksen kaavoituksen ja rakennusvalvonnan neuvottelupäivät 29.11.2016 25.11.2016 1 25.11.2016 2 Puumala pähkinänkuoressa Vakituinen asukasluku noin

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TIEDOTUSTILAISUUS KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS Kaupunkikonsernin asunto-omaisuuden

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN ASUINPALVELUSTRATEGIA. Hyväksytty valtuustossa 14.6.2005 45

VIEREMÄN KUNNAN ASUINPALVELUSTRATEGIA. Hyväksytty valtuustossa 14.6.2005 45 VIEREMÄN KUNNAN ASUINPALVELUSTRATEGIA Hyväksytty valtuustossa 14.6.2005 45 ASUINPALVELUSTRATEGIA Sisällysluettelo: Johdanto 1 1. Nykytila 1 1.1 Asuinympäristö 1 1.2 Elinkeinorakenne ja työpaikkatarjonta

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti Toimitusjohtaja Teppo Forss, TVT Asunnot Oy 26.10.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ TVT Asunnot Oy lyhyesti - Kiinteistö- ja asuntokannasta

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja

Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Asuminen 2011 Asunnot ja asuinolot 2010, yleiskatsaus Vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia vuokra-asuntoja Tilastokeskuksen tietojen mukaan vakinaisesti asutuista asunnoista 30 prosenttia oli

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 1/2005 Olavi Lehtinen Pekka Pelvas 5.1.2005 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2004 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016

SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016 SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016 SONKAJÄRVEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2016 1(4) 1. YLEISTÄ Sonkajärven kunta on toteuttanut asuinkuntastrategiaa, jossa tavoitteena on luoda kuntalaisille mahdollisuus elää

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki

Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa. Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki Asuntomarkkinakehitys ja asuntotuotannon haasteet Oulussa Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulun kaupunki MATO 2014-2018, seminaari 24.4.2013 Asuntomarkkinoista Vuokra-asuntomarkkinoista taustalla

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2016 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi

Lisätiedot

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia Matti Martikainen 23.10.2013 www.joensuunkodit.fi 1 Kaupungin täysin omistama kiinteistöosakeyhtiö,

Lisätiedot

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ TÄYTTÄ ELÄMÄÄ PÄIJÄNTEEN RANNALLA TULEVAISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ JYKES KIINTEISTÖT OY:N TOIMINTA Merkittävä toimitilojen ja yrityspuistoalueiden kehittämiseen ja omistamiseen keskittynyt toimija Jyväskylän

Lisätiedot

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä

Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten. eri omistajayhteisöillä ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Pekka Pelvas Puh/tel +358 400 607 831 5/2009 Selvitys pääkaupunkiseudun vuokraasuntohakemusten päällekkäisyydestä eri omistajayhteisöillä

Lisätiedot

t.6 s.102 Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta /481.

t.6 s.102 Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta /481. t.6 s.102 Lähtökohtana on olemassa oleva vuokrasopimus Mikäli alivuokralaisen ottaminen ei tuota omistajalle kohtuutonta hankaluutta, alivuokralaisen ottaminen on mahdollista. Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot