SAK:N SYDÄN-SATAKUNNAN PAIKALLISJÄRJESTÖN TOIMINTAA VUOSILTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:N SYDÄN-SATAKUNNAN PAIKALLISJÄRJESTÖN TOIMINTAA VUOSILTA 1946 2001"

Transkriptio

1 SAK:N SYDÄN-SATAKUNNAN PAIKALLISJÄRJESTÖN TOIMINTAA VUOSILTA Ihmisiä, tapahtumia ja aiheita kokouspöytäkirjojen kertomana Auvo Lampinen

2 Kirjoittaja ja toimittaja Auvo Lampinen Historiikki on toimitettu ilman historiikkitoimikuntaa. 2

3 SAK:N SYDÄN-SATAKUNNAN PAIKALLISJÄRJESTÖN TOIMINTAA VUOSILTA Ihmisiä, tapahtumia ja aiheita kokouspöytäkirjojen kertomana Auvo Lampinen Työväen marssi Käy eespäin väki voimakas! äl` orjajoukko halpa, täst alkain ole, tarmollas sä särje tieltäs salpa! mink` kuntos keksii, kirves lyö se olkoon vapauden työ, jonk` eestä poistuu sorron yö, jonk` eestä poistuu sorron yö. Työ kättemme se hengenkin on ylevätä työtä, työ tehty kourin jäntevin voi poistaa hengen yötä. tok` kunnian ei halu vaan saa meitä työhön toimintaan, mut` myöskin onni synnyinmaan. mut` myöskin onni synnyinmaan. 3

4 Puheenjohtajan palsta SAK on työn liike. Hyvinvointi syntyy työstä. Ammattiyhdistysliikkeen toiminta rakentuu palkkatyöyhteiskunnan ajatukselle. Työelämä ei kuitenkaan enää perustu vain kokoaikaisten, toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden varaan, vaan työsuhteet ovat sirpaloituneet ja työsuhteen ja yrittäjyyden raja on hämärtynyt. Uusien ilmiöiden tunnistaminen ja hallinta on ammattiyhdistysliikkeelle elintärkeää, jotta liike voi toimia työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi. SAK:n periaate ohjelmassa sanotaan: SAK:n tehtävänä on palkansaajien ja heidän perheidensä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin lisääminen kaikissa elämän vaiheissa parantamalla palkka- ja työehtoja sekä ammatillisia, taloudellisia, terveydellisiä, yhteiskunnallisia, sosiaalisia, ja sivistyksellisiä etuja, oikeuksia ja vapauksia. Edunvalvontapolitiikassa on kyettävä ottamaan huomioon työelämän moninaistuminen. Työelämän muutosten ennakointiin ja heikkojen signaalien tunnistamiseen pitää panostaa entistä enemmän. Osallistumisen mahdollisuuksia ammattiyhdistysliikkeen toimintoihin on kehitettävä myös siitä näkökulmasta, että väljempi suhde työhön saattaa tarkoittaa väljempää suhdetta ammattiyhdistysliikkeeseen. Ammattiyhdistysliikkeen toiminta on usein saavutettujen etujen puolustamista, ja niin tulee ollakin. Samanaikaisesti meillä on oltava valmis kuva siitä, mitä haluamme saavuttaa ja millaista työelämää haluamme rakentaa. Tulevaisuus ei ole kovinkaan ruusuista, jollemme me pysty vastaamaan tämän päivän muuttuvan työelämän tarpeisiin. Tällaisilla ajatuksilla ammattiyhdistysliike suuntaa tulevaisuuteen, mutta millaisia olivat ajatukset heti toisen maailman sodan jälkeen, kun ammatillinen herääminen alkoi uudestaan ja ammattiosastoja alettiin perustaa. Myös ammatillisia paikallisjärjestöjä perustettiin tuohon aikaan runsaasti, niin myös Harjavaltaan, jonka historiaa, aina kaksituhattaluvun alkuun asti voimme lukea seuraavilta sivuilta. Historian kirjoitus käsittelee siis HSAP:n eli Harjavallan Seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön tapahtumia pöytäkirjoista poimittuna vuosilta 1946 vuoteen 2001, jolloin Sydän Satakunnan paikallisjärjestö on perustettu, yhdistämällä Harjavallan seudun ja Kokemäen ammatilliset paikallisjärjestöt. Haluan kiittää lämpimästi kirjoituksen tekijää Auvo Lampista, tästä mittavasta työstä jonka hän on suorittanut. Paikallisjärjestön täysin ulkopuolisen henkilön tekemänä tämä kirjoitus on vertaansa vailla oleva. Kirjoitus antaa myös hyvän näkökulman sen aikaiseen yhteiskuntaan. Toivottavasti kirjoitus antaa myös lukijoille ajattelemisen aihetta, kaikki tänäpäivänä saavutetut edut, eivät ole aina olleet itsestään selviä asioita. Reijo Nummikari Puheenjohtaja SAK:n Sydän Satakunnan paikallisjärjestö ry 4

5 ALKUSANAT M ikä saa ihmiset liikkeelle ja aktiivisiksi, aloitteellisiksi ja kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista, oman asuinyhteisön ja työolojen kehittämisestä, valistus- ja herätystyöstä, työyhteisön, työllisyyden, asumisen, ympäristön, sosiaalisten ja julkisten palvelujen ja kuluttajan asemaa koskevista kysymyksistä? Mikä on yhteiskunnallisen omantunnon käyttövoima ja motivaatio, ja miten sen virittämä aktiivisuus on toteutunut käytännössä lähes kuuden vuosikymmenen aikana nykyisessä SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestössä ja sen edeltäjissä. Millaisia asioita on pidetty eri vuosina ja vuosikymmeninä tärkeinä yhteiskunnallisina paikallistason keskustelunaiheina ja toiminnan kohteina, ja miten koko Suomalaista yhteiskuntaa koskettaneet ja ravistelleet laajemmat kehityslinjat ja ristiriidat ovat heijastuneet paikallistasolla järjestön toimintaan ja päätöksiin. Tämä historiikki kertoo paikallistason järjestöelämästä, yhteistyöstä, yhteistyön voimasta ja yhteiskunnallisen herätyksen saaneista naisista ja miehistä, jotka ovat toimineet omana aikanaan vakaumuksensa mukaisesti omaksi ja yhteisönsä parhaaksi, sillä tavoin kuin se näyttäytyy SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestön kokouspöytäkirjamerkinnöistä järjestön perustamisesta lähtien vuodesta 1946 vuoteen Se kertoo siitä millaisten vaiheiden ja päätösten kautta lähes kuudenkymmenen vuoden aikana paikallisjärjestö on kehittynyt ja rakentunut aktiiviseksi työväestön ja yleensä ihmisten elämänlaatua kehittäväksi paikallistason yhteiskunnalliseksi toimijaksi ja unilukkariksi. SAK:n Sydän-Satakunnan paikallisjärjestön toimialueena ovat Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Nakkilan kunta. Asukkaita alueella on noin Sydän-Satakunnan paikallisjärjestö on muodostunut kahdesta eri järjestöstä 2000 luvun alussa Harjavallan seudun ja Kokemäen APJ:n yhdistyessä. Sen edeltäjä Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö perustettiin Paikallisjärjestö on tällä hetkellä 18 ammattiosaston muodostama yhdistys Kyttälän puu- ja erityisalojen osaston liityttyä vuonna 2007 Harjavallan osastoon. Jäsenosastoissa on työssä käyviä jäseniä vajaa viisi tuhatta ja eläkeläiset mukaan lukien reilusti enemmän. Paikallisjärjestön toimintaa johtaa edustajiston valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 12 varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Suurinta päätösvaltaa Paikallisjärjestössä käyttää 50-jäseninen edustajisto, joka kokoontuu keväisin ja syksyisin. SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestön tehtävänä on toimia jäsenosastojen yhdyssiteenä ja valvoa jäsenistön etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon sekä ammattiyhdistysliikkeen järjestöllisen aseman ja toimintavalmiuksien edistämiseksi. Paikallisjärjestön tavoitteena on koota kaikki toimialueensa keskusjärjestön jäsenliittojen jäsenyhdistykset yhteistoimintaan palkansaajajäsenten ja keskusjärjestön asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Olen kirjoittanut tämän historiikin kokouspöytäkirjojen perusteella ilman historiikkitoimikuntaa SAK:n Sydän- Satakunnan paikallisjärjestön pitkäaikaisen puheenjohtajan Reijo Nummikarin vuonna 2009 tekemästä aloitteesta. Kiitän puheenjohtaja Reijo Nummikaria kirjoituspyynnöstä, käsikirjoituksen kommentoinnista ja SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestöä mahdollisuudesta kirjoittaa tämä historiikki. Kiitos luottamuksesta. 5

6 Sisältö: 1. YHTEISKUNNALLINEN TILANNE SUOMESSA SODAN JÄLKEEN 1940-LUVULLA Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö perustetaan Työväentalolla vuonna Ammatillisen Paikallisjärjestön toimintaa perustamisen jälkeisinä vuosina 1940-luvulla YHTEISKUNNALLISEN VAKAUTTAMISEN AIKA, 1950-LUVUN ALKUVUODET Työttömyys Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön huolenaiheena 1950-luvulla Yleislakon yhdeksäntoista päivää vuonna Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö lakon organisaattorina Yleislakon voittajat ja häviäjät Yleislakon jälkeiset vuodet Paikallisjärjestössä 1950-luvulla TEOLLISTUMINEN, AUTONOMIA, MUUTTOLIIKE LUVUN TUNNUSPIIRTEITÄ HAP:n järjestötyöskentelyä 1960-luvulla LUVUN SUOMI, HYVINVOINTIVALTIO VESIKATTO- VAIHEESSA Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö 1970-luvulla hyvinvointivaltion rakentajana LUVUN NOUSUKAUSI JA TALOUDEN YLIKUUMENEMINEN Paikallisjärjestö kouluttajana ja tiedottajana LUVUN TUNNUSPIIRTEET KASINOTALOUS, PÖRSSIKUPLA JA ERIARVOISTUMINEN

7 6.1. Harjavallan seudun Paikallisjärjestön toimintaa laman ja nousukauden aikana LUVUN HAASTEET: GLOBAALITALOUS, VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN JA TYÖSTÄ SYRJÄYTYMINEN Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestö uuden vuosituhannen kynnyksellä EPILOGI 130 Lähteet 131 7

8 1. YHTEISKUNNALLINEN TILANNE SUOMESSA SODAN JÄLKEEN 1940-LUVULLA R auhan aika alkoi Suomessa mittavalla aineellisella ja henkisellä jälleenrakennuksella. Kaikesta oli pulaa ja rintamalta palaavien oli sopeuduttava siviilielämään. Työttömyys ei muodostunut sodanjälkeisinä vuosina ongelmaksi, koska sodan päättymistä seurasi taloudellinen noususuhdanne, joka jatkui vuosiin asti. Siviilituotanto käynnistyi nopeasti ja armeijasta kotiutuneet miehet samoin kuin siirtoväkikin pystyttiin työllistämään melko hyvin jo talvella Jälleenrakennuksen aikana yhteiskunta muuttui voimakkaasti, uudelleenarvioinnin kohteena oli ulkopolitiikka ja suhteet Neuvostoliittoon, mutta muutosvaatimukset koskivat myös sisäpolitiikkaa, vaadittiin demokraattisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Sodan jälkeen lakkautettiin monia yhdistyksiä fasistisina. Lakkautettujen joukossa olivat mm Suojeluskunnat ja Lotta Svärd. (Miettinen ym. 1987; Donner, J.) Etujärjestöt vahvistivat toisen maailmansodan jälkeen asemiaan ja SAK, STK ja MTK solmivat valtakunnallisia työehtosopimuksia. SAK:n jäsenmäärä kasvoi syksyn 1944 noin jäsenestä yli jäseneen vuoteen 1947 mennessä ja työväenliikkeen keskeinen asema hallituksessa lisäsi SAK:n vaikutusmahdollisuuksia harjoitettuun talouspolitiikkaan ja säännöstelypäätöksiin. Sotien jälkeinen aika oli myös työelämän sosiaalisten uudistusten aikaa. Vuonna 1946 eduskunta uudisti vuodelta 1924 peräisin olleen työehtosopimuslain ja sääti lait työriitojen sovittelusta, työtuomioistuimesta ja työneuvostosta. Nämä lait yhdessä samana vuonna uudistetun, luottamusmiesten asemaa työpaikoilla vahvistaneen, SAK:n ja STK:n yleissopimuksen kanssa loivat perustan työmarkkinoiden uudenlaiselle säätelylle. SAK:sta tuli nyt tasavertainen neuvottelu- ja sopimusosapuoli työnantajien kanssa, samalla työehtosopimustoiminnasta tuli käytäntö ja luottamusmiestoiminta alkoi rakentua. (Miettinen ym. 1987, ; Harjavallan seudun Paikallisjärjestö ry , 3 9.) SAK määritteli sodan päättymistä seuranneen ajan kiireellisimmät tehtävät vuonna 1944 Ammattiyhdistysliikkeen ohjelma siirtymiskautena -asiakirjassa. Ohjelmassa korostettiin välirauhanehtojen täyttämisen tärkeyttä, armeijan kotiuttamisesta aiheutuvien ongelmien ratkaisemista ja sotatalouden säännöstelymekanismien purkamista. Toissijaisia olivat tässä vaiheessa palkkatyöläisten työhön ja toimeentuloon liittyvät vaatimukset. (Miettinen ym. 1987, 152.) Taloudellisen noususuhdanteen aikana hintojen ja palkkojen välistä kierrettä oli vaikea katkaista, ja hallitus pyrki talouden vakiinnuttamiseen jatkamalla sodanjälkeistä säännöstelyä. Hinta- ja palkkasäännöstelyn sisältö ja säännöstelyn purkaminen olivatkin sodanjälkeisten vuosien keskeisiä yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Ammattiyhdistysliikkeen myönteinen kanta säännöstelyyn oli muodostunut jo sodan aikana, mutta vasta sodan päätyttyä vaatimukset oli mahdollista toteuttaa yhteistyössä hallituksen kanssa. Vasemmiston ja työväenliikkeen nousu suomalaisen politiikan keskiöön 1940-luvun puolivälissä merkitsi sitä, että ne joutuivat käsittelemään sodan jälkeisiä suuria yhteiskunnallisia ongelmia. (Miettinen ym ) 8

9 1.1. Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö perustetaan Työväentalolla vuonna 1946 H arjavallan teollistaminen alkoi kuparitehtaan ja siihen liittyvän tehdaskompleksin rakentamisesta. Harjavallan tehdasalueen teollisen toiminnan alkaessa keväällä 1945 alueen ainoa yritys oli Outokumpu, joka teki sähkösulatukseen perustuen anodikuparia. Samanaikaisesti sijoitettiin siirtoväkeä paikkakunnalle ja pitäjän asukasluku kaksinkertaistui nopeasti, työläiset alkoivat järjestäytyä ammatillisesti ja ammattiyhdistystoiminnan tarve kasvoi. Tarve johti keskusteluun ammattiosastojen välisen yhdyssiteen ja valistustyöelimen ja paikallisjärjestön perustamisesta. (Harjavallan Seudun Paikallisjärjestö ry 50v , 20; Suomen Teollisen Ekologian Seuran Jäsenlehti 1/2006.) Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön (HAP) perustava kokous avattiin myöhäissyksyisenä aamupäivänä klo 10.00, kun Rakennustyöväen osaston jäsenet olivat kutsuneet paikkakunnan ammattiosastojen valtuutetut edustajat Työväentalolle. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Lauri Ojanen ja sihteerinä Sulo Niemelä. SAK:ta edusti piiriasiamies N. Hellberg. (Harjavallan Metallityöväen Ammattiosasto ry 127, 50v , 2 4). Edustajia eri osastoista oli saapunut paikalle seuraavasti: Harjavallan Metallityöväen ammattiosasto ry 6 edustajaa, Harjavallan Automiehet ry 1 edustaja, Suomen rakennustyöläisten Liiton Harjavallan osasto ry 3 edustajaa, Harjavallan Puutyöväen ammattiosasto ry 3 edustajaa ja Satakunnan Parantolan henkilökunnan yhdistys ry 1 edustaja. Pöytäkirjamerkinnän mukaan Kokouksen avasi kirvesmies Lauri Ojanen lyhyesti selostaen niitä toimenpiteitä, joiden johdosta kokous oli koolle kutsuttu, sekä lausui SAK:n edustajan ja ammattiosastojen edustajat tervetulleiksi. SAK:n piiriasiamies Hellberg käytti alustavan puheenvuoron, jonka jälkeen keskusteltiin. Keskustelun tuloksena päätettiin yksimielisesti perustaa paikkakunnalle ammatillinen paikallisjärjestö, jonka nimeksi hyväksyttiin Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö ry ja kotipaikaksi Harjavalta. Järjestön nimi on muutettu myöhemmin SAK:n Harjavallan seudun Paikallisjärjestö ry:ksi, ja sen jälkeen SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestö ry:ksi. (Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö ry:n (HAP) pöytäkirja nro 1.) Tämän jälkeen luettiin SAK:n paikallisjärjestölle laatimat mallisäännöt ja kirvesmies Lauri Ojanen valittiin kokouksen puheenjohtajaksi ja myöhemmin jatkokäsittelyssä myös HAP:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Kokouksen sihteerinä toimi Sulo Niemelä. Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö perustettiin ajamaan työtätekevien yhteisiä etuja paikkakunnalla ja kehittämään aikuiskoulutusta. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) Paikallisjärjestön työvaliokunta kokoontui Työväentalossa heti perustavan kokouksen jälkeen kello Varapuheenjohtajaksi valittiin Sulo Niemelä, sihteeriksi Väinö Mäkinen ja rahastonhoitajaksi Sulo Niemelä. Tapaamisessa hyväksyttiin HAP:n jäseniksi seuraavat ammattiosastot: Harjavallan Metallityöväen ammattiosasto nro 127 ry., Harjavallan Automie- 9

10 het ry, Suomen Rakennustyöläisten Liiton Harjavallan osasto nro 156 ry, Harjavallan Puutyöväen ammattiosasto nro 490 ry. ja Satakunnan Parantolan Henkilökunnan yhdistys nro 137 ry. Ensimmäisessä työvaliokunnassa olivat mukana (varamies suluissa): Sulo Niemelä (Kalle Rosenqvist) Metallityöväen ammattiosasto, Viljo Marjanen (Daniel Mikkola) Puutyöväen ammattiosasto, Pentti Pulkkinen (Valfrid Kärkkäinen) Metallityöväen ammattiosasto, Väinö Mäkinen (Pekka Pohja) Satakunnan Parantolan henkilökunnan yhdistys, Aarne Viljanen (Lauri Vaisto) automiehistä ja Altti Virta (Jalmari Tuuha) Rakennustyöväen ammattiosastosta. Tilintarkastajiksi valittiin Ensio Silventoinen ja Väinö Siik, varalle Niilo Vidqvist ja Toivo Virtanen. Kokouskutsut päätettiin julkaista Uudessa Ajassa, Hämeen-Satakunnan Yhteistyössä ja Palkkatyöläisessä. Kokouksen lopuksi keskusteltiin lähiajan toimista ja työmuodoista. Työtä päätettiin tehostaa jokaisessa paikkakunnalla toimivassa osastossa ja asiaa koskevat kiertokirjeet lähetettiin osastoille. Jäsenveroksi sovittiin 1 markka viikolta jokaiselle maksavalle jäsenelle 50 viikolta vuodessa. Paikallisjärjestön kokouksista päätettiin ilmoittaa molemmissa työväen piirilehdissä Uudessa Ajassa, Satakunnan Yhteistyössä sekä Palkkatyöläisessä. Yhdistysrekisteriin HAP merkittiin , silloin henkilöjäsenten määrä oli 484. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö perustettiin, koska paikkakunnalle tarvittiin SAK:laisten ammattiosastojen välinen yhdysside. Tämän lisäksi Paikallisjärjestö otti tehtäväkseen työväestön valistus- ja herätystyön ja järjestöön perustettiin valistusjaosto, opintojaosto ja urheilujaosto. (Harjavallan Seudun Paikallisjärjestö ry 50v , s. 2). HAP:n säännöissä järjestön tehtävistä sanottiin, että: Ammatillisen paikallisjärjestön tarkoituksena on toimia paikkakunnalla Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton (SAK) ry jäsenliittojen alaisten ammatillisten perusjärjestöjen keskinäisenä yhdyssiteenä, näiden toimiessa ammatillisen valistus- ja herätystyön suorittamiseksi palkkatyöläisten keskuudessa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi ammatillinen paikallisjärjestö järjestää kokouksia, valistustilaisuuksia, juhlia ja opiskelutoimintaa sekä suorittaa muita sellaisia käytännöllisiä järjestötoiminnassa esille tulevia tehtäviä, joita SAK:n työvaliokunta ammatilliselle paikallisjärjestölle antaa. Aktiiveja ihmisiä on aina ollut mukana toiminnassa ja yhteisvoimin on ollut mahdollista vaikuttaa ammattiyhdistysliikkeen sisäisiin ja järjestön ulkoisiin intresseihin liittyviin asioihin. Pian perustamisensa jälkeen vuonna 1949 HAP oli jo aktiivisesti mukana kansalaiskokouksessa, jonka tavoitteena oli saada kunnanlääkäri Harjavaltaan. (Harjavallan Seudun Paikallisjärjestö ry 50v , 5 6.) 10

11 1.2. Ammatillisen Paikallisjärjestön toimintaa perustamisen jälkeisinä vuosina 1940-luvulla V uoden 1947 ensimmäisessä kokouksessaan 6. tammikuuta ravintola Satavallassa Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön työvaliokunta keskusteli tuotantokomitean perustamisesta Oy Harjavaltaan, sekä Maa- ja sekatyöläisten ammattiosaston toiminnan uudelleen aloittamisesta paikkakunnalla. Tähän päätettiin pyrkiä voimaperäisen valistustyön avulla ko. ammattiosastojen keskuudessa. Satakunnan parantolan henkilökunnan yhdistyksen jäsen haluttiin mukaan HAP:n kokouksiin ja sovittiin siitä, että HAP:n työvaliokunnan edustaja lähetetään kaikkiin ammattiosastojen vuosikokouksiin. Keskusteltiin myös toimitsijakurssin järjestämisestä Harjavallassa Työväentalossa. Maaliskuun kokouksessa käsiteltiin tulevia SAK:n 40-vuotisjuhlia HTY:n talolla 19. päivä huhtikuuta Sulo Niemelä sai tehtäväkseen pitää tervehdyspuheen ja yhdeksi ohjelmanumeroksi päätettiin ottaa tuohon aikaan suosittuja taikuriesityksiä. Alkuvuosina paikallisjärjestön toiminnassa keskeisellä sijalla olivat monenlaisten juhlien järjestämiset, kuten valistusviikkojuhla, ammattiyhdistysviikko, vappujuhlat, kesäretkeilypäivät, 40-vuotisjuhlat, työnjuhlat, iltamat ja raittiusviikon juhlat. Ne olivat tärkeitä siksi, että huvitilaisuuksia ja arpojen ja ammattiyhdistysviikon merkkien myyntiä käytettiin varojen keräämiseen ammattiyhdistystoiminnan rahoittamiseksi. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) Ammattijärjestöjen ja ammattiosastojen toiminnan elpyessä sodan jälkeen niiden toiminta keskittyi eri alojen yhteisten ja erityisten ongelmien ratkaisemiseen. Yksi tärkeimmistä toiminta-alueista oli kurssimuotoisena toteutettu koulutus, jonka tavoitteena oli valmistaa ammattiosastojen jäseniä osastojen ja paikallisjärjestön toimitsijatehtäviin, levittää ammattiyhdistystietoutta jäsenistöön ja lisätä jäsenten tietoisuutta oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Valistus, koulutus ja tiedotus ovat olleet paikallisjärjestön toiminnan tärkeimpiä alueita. Valistustoiminnasta saatiin myös tunnustusta, kun vuonna 1947 järjestetyistä valistustilaisuuksista SAK totesi, että Satakunnan parhaat tilaisuudet oli järjestetty Harjavallassa. Vuonna 1948 HAP sai ensimmäisen palkinnon SAK:n valistusviikon järjestelyistä. Alkuvuosina HAP:n järjestämiin koulutustilaisuuksiin osallistuttiin innokkaasti ja vuonna 1947 luottamusmiesten opintokerhossa oli mukana 20 opinhaluista, samoin 1948 järjestöväen peruskurssille ja taloudenhoitajan- ja kirjanpidon kursseille osallistuttiin ahkerasti. Koulutus- ja kurssitoiminta herätti nopeasti lukuharrastuksen ja loppuvuodesta 1948 perustettiin paikallisjärjestön kirjasto. Kirjastotoiminta alkoi vilkkaana, mutta muiden uusien vapaa-ajan harrasteiden myötä kiinnostus kirjaston käyttöön hiipui vähitellen. Kirjaston sijoituspaikka oli ongelmallinen ja 1965 HSAP harkitsi kirjaston lahjoittamista Harjavallan kunnalle. Kirjaston sidosmäärä oli silloin 669. Harjavallan Kemiantyöntekijäin ammattiosasto ry tarjoutui silloin ostamaan kirjaston ja myymään sen takaisin HSAP:lle myöhemmin. Kemiantyöntekijät lahjoittivat uusilla teoksilla laajennetun kirjaston edelleen Harjavallan Metallityöväen ammattiosasto ry:lle sen vuonna 1974 perustamaan kurssikeskus Ranta-Niittyyn. (HSP ry 50v , 6, 19.) 11

12 2. YHTEISKUNNALLISEN VAKAUTTAMISEN AIKA, 1950-LUVUN ALKUVUODET V uosikymmenen vaihtuminen 1950-luvuksi merkitsi suomalaisessa politiikassa sisäpoliittisen suunnanmuutoksen vakiintumista. SKDL ja kommunistit työnnettiin syrjään vahvasta asemastaan ja poliittisen vaikuttamisen painopiste siirtyi maalaisliitolle. Kaiken kaikkiaan työmarkkinoilla tapahtui tuolloin suuria mullistuksia. Enää eivät työnantajajärjestöt olleet ainoa voima, joka päätti työehdoista, mukana olivat nyt myös työntekijät. Kiistat kärjistyivät toisinaan lakoiksi, joiden edessä sotakorvauksien suorittamiseen sitoutunut valtiovalta oli usein voimaton. Työntekijäjärjestöjen merkittävin vastavoima olikin Maataloustuottajien Keskusliitto MTK, jonka jäsenmäärä oli 1950-luvun alussa jo neljännesmiljoona. Maan elintason noustessa taistelu yhteiskunnan tulonjaosta tiukkeni eri etujärjestöjen kesken. (Miettinen ym. 1987, ) Poliittinen ilmasto ja sen myötä talouspoliittinen tilanne oli epävakaa ja aikaisemmasta suuresti muuttunut. Vasemmisto oli sodan jälkeisissä vaaleissa saanut entistä enemmän paikkoja eduskunnassa. Se oli kuitenkin jakaantunut kahteen lähes yhtä suureen osaan, joiden välinen kilpailu johti silloisissa oloissa mielipiteiden radikaalisuuteen ja jyrkkyyteen. Keväällä 1945 palkat nostettiinkin SAK:n painostuksesta kaksinkertaiseksi. Sama suunta jatkui seuraavinakin vuosina ja 1950-luvun alussa teollisuustyöntekijöiden palkkataso oli jo viisinkertainen viisi vuotta aikaisempaan verrattuna ja maataloustyöntekijöiden jopa kuusinkertainen. Tukkuhinnat nousivat samana ajanjaksona lähes nelinkertaisiksi ja sodan aikana tiukimmin säännöstellyt maataloustuotteiden hinnat viisinkertaisiksi. (Kokko Työmarkkinat ). Pyrkiessään pitkäaikaisempaan taloudelliseen vakiinnuttamiseen hallitus nimitti Taloudellisen suunnitteluneuvoston, johon tuli mukaan työmarkkinajärjestöjen edustus. Suunnitteluneuvostossa valmisteltiin talouden vakauttamissuunnitelma, joka astui voimaan linnarauhan päättyessä. Vakauttamissopimuksen nojalla säädeltiin hinta- ja palkkakehitystä ja se rauhoitti työmarkkinat vuoteen 1956 asti. Vakauttamiseen liittyivät tärkeänä osana pitkäaikaiset sopimukset idänkaupasta ja länsikaupan vähittäinen vapauttaminen säännöstelystä. (Aho 2009.) SAK:n vaikutusvalta lisääntyi 1950-luvulla ja vakautus kohensi erityisesti SAK:n asemaa muihin etujärjestöihin nähden, mutta sitoutuessaan vakauttamiseen ammattiyhdistysliike rajoitti vapaaehtoisesti omia toimintamahdollisuuksiaan. SAK ei ollut vuonna 1951 tyytyväinen hallitusosapuolten johdolla syntyneeseen palkkasäännöstelypäätökseen, vaan ilmoitti tavoitteenaan olevan paluu luonnollisen palkanmuodostuksen aikaan. Näin SAK ilmaisi epäsuorasti, että se oli valmis ehkäisemään vakautuspolitiikan perusteita murentavat lakot, jotka uhkasivat nostaa hintoja ja häiritä palkkojen ja hintojen poliittisesti herkkää tasapainoa. SAK:lle oli alusta alkaen ollut kuluttavaa tukea hallitusta ja olla osallisena laman tullen vaikeasti hy- 12

13 väksyttävässä talouspolitiikassa. (Miettinen ym ) SAK:n jäsenmäärä putosikin :een vuonna Jäsenkato johtui osaltaan työvoimapulan loppumisesta ja taloudellisten suhdanteiden heikkenemisestä. Myös sosiaalidemokraattien ja kommunistien väliset kiistat karkottivat jäseniä. Työmarkkinaristiriidat kärjistyivät kun Korean sota muutti laskusuhdanteen nousukaudeksi ja Kekkosen johtama porvarillinen vähemmistöhallitus ja työmarkkinajärjestöt ajautuivat törmäyskurssille. Suomen epävakaassa taloudellisessa ilmapiirissä hallitukset vaihtuivat 1950-luvulla usein ja talouspolitiikan sisällöstä taisteltiin. SAK:n vaikutusvalta huipentui 1954 kun sen vaatimuksesta elinkustannusten alentaminen ja palkkasäännöstelyn uudistaminen tulivat Urho Kekkosen viidennen hallituksen ohjelmaan. (Bergholm 2007.) 2.1. Työttömyys Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön huolenaiheena 1950-luvulla P aikallisjärjestö kokoontui Työväenyhdistyksen talossa 2. päivä maaliskuuta1950 klo Kokouksessa käsiteltiin SAK:n kiertokirjettä 4/50, joka koski uudistettua kenttätoimitsijain organisaatiota ja kiertokirjettä 7/50 työttömyystyökohteista ja tilastolomakkeista, sekä SAK:n lähettämää Työttömyysohjeet -tiedotetta, asiat merkittiin kuulluksi. Keskusteltiin myös kirjeestä, jossa järjestöjä ja yksityishenkilöitä kehotettiin liittymään Rauhanpuolustusliittoon. HAP päätti kuitenkin olla liittymättä tällä kertaa. Puheenaiheena oli myös hiihtokilpailujen järjestäminen HAP:n perusosastoille. Sarjoja olisi viisi: alle 21-vuotiaat, yleinen sarja ja ikämiehet yli 35-vuotiaat hiihtäisivät 10 km, yli-ikämiehille yli 45 v ja naisille kilpailumatka olisi 5 km. Työvaliokunta oli kunnostautunut Työnjuhlissa voittamalla 4 x 100 metrin viestijuoksun ja palkinnoksi saatu kunniakirja ripustettiin Työväentalon kirjastohuoneen seinälle. Maaliskuussa 25. pv Työväentalossa pidettyyn vuosikokoukseen otti osaa 11 edustajaa. Puheenjohtaja P. Lavén kertoi aluksi HAP:n toiminnasta ja saavutuksista vuonna Sen jälkeen kuultiin edellisen vuoden toimintakertomus ja tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto. Puheenjohtajavaali oli tiukka, Pauli Lavén sai yhden äänen enemmän (5) kuin Hellman (4). Kansansivistys oli kokouksessa esillä kun neuvoteltiin kirjastotoimikunnan vuosikertomuksesta sekä opintojaoston ja valistusjaoston kokoonkutsujan valinnasta. Kokouksessa keskusteltiin myös SAK:n kirjelmän nro 12/50 johdosta vappujuhlista. Seuraavien Työnjuhlien järjestäminen annettiin toiselle paikkakunnalle, ja työvaliokunnan päätös Rauhanpuolustajain kirjelmään hyväksyttiin. Rahastonhoitajan palkkiota korotettiin. Kokous päättyi klo Toukokuun puolivälissä työvaliokunta keskusteli laajaa kiinnostusta herättäneistä asioista; toripäivien lakkautuksesta ja hintojen ja palkkojen kehityksestä. Kokoukseen oli saapunut 65 osanottajaa, joiden yksimielisen kannan mukaan tällainen päätös piti kumota ja toripäivien 13

14 pito tulee sallia. Seuraavaksi SAK:n edustaja K. Kallio alusti hintojen ja palkkojen kehityksestä. Hän kertoi palkkatilanteen olevan hyvin vaikea ja vaativan korjausta mitä pikimmin. Yleiskeskustelussa toivottiin SAK:n tiedottavan jäsenistöä eli joukkoja mahdollisimman hyvin ja pitävän ne ajan tasalla ja hoitavan palkka-asioita ponnekkaasti. Kuultiin myös SAK:n edustajan K. Kasken tiedonanto palkkaneuvotteluista SAK:n ja TKL:n välillä, ja siitä miten tämä käytännössä toteutetaan. Asiasta keskusteltiin vilkkaasti, puheenvuoroja käytettiin 26. Toukokuun 29. pv HAP:n edustajiston kokouksessa työväentalolla puheenjohtaja esitti lahjoituksen tekemistä lakossa oleville metallimiehille. Keskustelun jälkeen hyväksyttiin yksimielisesti päätös, että HAP:n varoista myönnetään mk metallimiesten lakkotoimikunnalle edelleen jaettavaksi. HAP:n edustajain kokous toivoi, että jako suoritetaan niin, että isoperheiset ja perheet joissa on sairaustapauksia ja puutetta tulevat huomioiduksi jaossa. (HAP:n pöytäkirja nro 1). Metallimiesten keskipalkka päivässä oli tuolloin noin mk. Lakon syynä oli Valtioneuvoston tammikuussa 1950 tekemä päätös. Sen perusteella työmarkkinajärjestöt saivat helmikuun puolivälistä lähtien vapaasti sopia työntekijöiden palkoista. Tämä merkitsi sodan ajalta peräisin olleen palkkasäännöstelyn purkautumista ja yksi tästä seuranneista työtaisteluista oli elokuun 28. päivä 1950 alkanut Metallilakko. Se kesti melkein kaksi kuukautta ja loppui Lakossa oli metallityöntekijää, ja jos muutkin alat otetaan huomioon, määrä nousi sataantuhanteen. Lakon loppumisen kannalta ratkaisevaa oli se, että SAK tuli metalliliiton tueksi uhkaamalla yleislakolla. Osapuolet saivat kuitenkin sovinnon aikaan ennen SAK:n asettamaa aikarajaa. (Kokko Lehdistö ja lakkoilu.) Syyskuussa sihteeri Hellman pyysi eroa tehtävästään, koska oli saanut ylennyksen työnjohtajaksi. Hänen tilalleen valittiin Vilho Juvonen. Lokakuussa kokous käsitteli puutyöväen ammattiosaston lakkotoimikunnan kirjelmää avustuksen myöntämiseksi lakossa oleville puutyöläisille. Lakkotoimikunnalle myönnettiin mk jaettavaksi hädässä oleville lakkolaisille. Joulukuussa Opintojaoston sihteeri P. Pohja luovutti opintojaoston opintokirjelmät ja kerhon omaisuuden HAP:lle, koska toiminta oli hiljentynyt eikä kerhossa ollut enää opiskelijoita. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) 1951 M aaliskuussa 1951 työvaliokunta ehdotti vuosikokoukselle, että HAP tukisi kuorotoimintaa vuosittain markalla. Harjavallan Työväen mieskuorolle myönnettiinkin mk avustus. Harjavallan Ammatillinen paikallisjärjestö oli sijoittunut alle jäsenen ryhmässä kolmanneksi Työnjuhlajulkaisun levityskilpailussa ja palkintosumma mk oli mahdollista käyttää SAK:n julkaisemien kirjojen hankkimiseen. Palkintosumma siirrettiinkin kirjastotoimikunnalle kirjojen tilaamista varten. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) 14

15 Huhtikuussa kokous keskusteli SAK:n kirjelmästä, joka koski Työnjuhlien järjestämistä paikkakunnalla. Juhlat päätettiin pitää elokuussa pv ja asiaa ajamaan valittiin juhlatoimikunta. Heinäkuussa Työnjuhlatoimikunta oli saanut ohjelman valmiiksi elokuisiin juhliin ja kokous päätti, että iltamat alkavat lauantaina elokuun 11. pv klo Työväentalossa, ja mikäli vieraita riittää, myös tanssilavalla. Soitosta huolehtii orkesteri Sointuveikot ja järjestyksenvalvonnasta metalli- ja rakennusmiehet. Lippujen hinta on 100 mk ja myynnin järjestävät puusepät. Kenttäpelimateriaalin juhlien ajaksi hankkii Toivonen. Kenttäpelien taksaksi päätettiin: kivääri 5 laukausta á 25 mk, renkaanheitto + nuolet myös 5 heittoa á 20 mk. Elokuun 12. pv päiväjuhla alkaa klo Kummun kentällä torvisoitolla, sen jälkeen lausutaan tervehdyssanat, kuullaan runo ja mieskuorolaulua, juhlapuhe, kisällilaulua ym. Urheiluosuuteen kuuluu toimikuntien 5 x 100 m viesti sekä ruotsalaisviesti m. Sarjoja ovat nuorten sarja alle 12-vuotiaat, yleinen sarja ja ikämiessarja, 3-ottelu sekä yli-ikämiehet 100 m, lopuksi juostaan maaotteluviesti. Liput maksavat päiväjuhliin 50 mk ja 20 mk ja SAK:n rintamerkki 10 mk. Kirjastotoimikunnalle myönnettiin mk uusien kirjojen ostoon ja päätettiin, että kirjasto pidetään auki sunnuntaisin. Syyskuussa keskusteltiin Työnjuhlista, tansseista oli kertynyt voittoa mk ja päiväjuhla tuotti mk. Urheilukilpailuissa voitetut palkinnot sovittiin jaettavaksi HAP:n merkkipäivän yhteydessä. HAP:n perustamisen 5-vuotisjuhla lähestyi ja juhlat päätettiin pitää Työväentalossa. Historiikin laatijaksi HAP:n alkutaipaleen ajalta valittiin Sulo Niemelä. Lokakuun kokouksessa käsiteltiin HAP:n 5-vuotisjuhlaa ja päätettiin seuraavaa: juhla alkaa klo Työväentalossa ja tervehdyssanat lausuu toveri Vilho Juvonen, sen jälkeen laulaa työväen mieskuoro, juhlapuheen pitää toveri Lauri Lindén. Kuullaan myös juhlapuhe SAK:lta ja 5-vuotistoimintakertomus Sulo Niemelältä L. Ojasen avustamana. Ohjelmassa on lisäksi Vapaa sana -osastojen ja kutsuvieraiden tervehdyksiä, kuplettilauluja ym. sekä palkintojen jako Työnjuhlakilpailujen voittajille. Lipunhinnaksi päätettiin 100 mk. Vapaalippuja annettiin Uuden Ajan ja Satakunnan Työn toimitukselle ja HAP:n perustavan kokouksen jäsenille, osastojen edustajille 1 kpl, työnjuhlien aikana juosseiden toimikuntien edustajille ja entiselle HAP:n puheenjohtajalle P. Lavénille. Lippujen ennakkomyynti järjestettiin osastojen kautta. Mainokset juhliin tekstasivat Nord ja Manninen. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) 1952 M aaliskuussa puheenjohtajaksi valittiin Bruno Nord. Kokouksessa käsiteltiin Työväen Raittiuspäivän Keskustoimikunnan kirjelmää tunnuksella Raittius voittaa. Kirjelmän johdosta päätettiin kunnan alueella järjestää raittiuspäivätilaisuus. Työvaliokunta vastaisi järjestelyistä. Harjavallan Työväen mieskuorolle ei tällä kertaa myönnetty avustusta. Kysymys paikkakuntaluokan korottamisesta jäi Työvaliokunnan päätettäväksi. 15

16 Huhtikuussa huomattiin, että Raittiuspäivän juhlien järjestelyaika on liian lyhyt ja tilaisuus päätettiin pitää jos tämä Raittiuslautakunnalle sopii. Kokous suostui Urheilujaoston esitykseen talviurheilupäivien järjestämisestä Pääsiäispyhinä. Jaostolle myönnettiin määrärahaa tähän tarkoitukseen mk. S. Niemelä esitti kirjaston palovakuutuksen nostamista markkaan ja ehdotus hyväksyttiin. Kirjastolle myönnettiin mk kirjojen hankkimiseen. Vappujuhlat päätettiin järjestää vain jos molemmat työväenpuolueet osallistuvat siihen. Myöhemmin huhtikuussa Työvaliokunnan ja siihen yhdistetyn Harjavallan eri työväenjärjestöjen edustajien yhteisessä vappujuhlatoimikunnan kokouksessa todettiin, että kokouksen jatkaminen oli tarpeetonta, koska Sos. dem. -yhdistys ei halunnut järjestää yhteistä vappujuhlaa. Toukokuussa Satakunnan Rakennustyöläisten Liiton osasto 156 Harjavalta ehdotti HAP:lle kirjoituskoneen hankkimista, konetta saisivat käyttää myös ammattiosastot. Asia jätettiin edustajiston kokouksen päätettäväksi. Syyskuussa SAK:lle lähetettiin ilmoitus paikkakunnalla olevista työttömistä, samalla esitettiin toivomus, että SAK ryhtyisi toimenpiteisiin nykyisen työttömyyden vuoksi. Torstaina 18. pv syyskuuta työttömyyskokouksessa Harjavallan työväentalolla oli läsnä 16 osanottajaa. Puhetta johti Matti Leino ja sihteerinä toimi Lauri Ojanen. Työasiainlautakunnan puheenjohtaja A. Polvivaara selosti silloista ja tulevaa työllisyystilannetta paikkakunnalla. Hän mainitsi, että työasiainlautakunnalle ei ollut vielä ilmoittautunut ainoatakaan työtöntä, mutta työasiamiehelle viisi. Hän kertoi, että työttömyys tulee nousemaan lokakuussa 30:een, marraskuussa 60:een, joulukuussa 100:aan ja tammikuussa 150 työttömään, ja että kunnalla on varatyömaita kaikille työttömille. Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Hannuniemi kertoi ajankohtaista työllisyyskysymyksestä. Hän sanoi, että Kumpu on jo ryhtynyt rakentamaan kerhorakennusta, ja hän uskoi, että pankkirakennustyömaakin aloitetaan vielä tänä syksynä. Työttömyystöiksi hän ehdotti kirkonkylän viemärityön korjausta ja keskuskoulun laajennuksen aloittamista. Hannuniemi kehotti kiirehtimään töiden järjestämistä ja arveli, että työttömiä on enemmän kuin kortisto näyttää. Seuraavaksi puhunut valtuuston puheenjohtaja Toivo Pessi selitti, että kunta ei voi järjestää varatöitä jos työttömät eivät edes ilmoittaudu työasiamiehelle. Hän korosti, että esimerkiksi Kumpu tilaa työläisiä työasiamieheltä, ja jos sinne ilmoittautuneita ei ole, niin silloin työkonttori ottaa miehet portilta katsomatta onko työtön Harjavaltalainen tai ei. Salmi huomautti puheenvuorossaan, että Keskuskoulua voitaisiin ryhtyä laajentamaan nopeastikin mutta siihen ei ole kiinnostusta, koska keskustan viemärityöt ovat paljon tärkeämmät kuin koulun rakentaminen. Hannuniemi syytti Salmea siitä, että tämä kunnanhallituksen jäsenenä haluaa rikkoa taas rauhallisuutta. Rakennusmies Röksä kiinnitti huomiota Hannuniemen aikaisempaan lausuntoon, jonka mukaan kunta maksaa vuodessa opettajaasuntojen vuokria mk ja vielä korot ja oli sitä mieltä, että uusia opettajien asuntoja on saatava nopeasti, koska kunta siten säästäisi huomattavia summia. Rakennusmies V. Kalander kannatti terveystalon pikaista rakentamista, koska sekin toimii vuokrakasarmissa ja vie siksi liiaksi kunnan varoja. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) 16

17 1953 T ammikuussa 1953 todettiin, että työttömyys Harjavallassa on lisääntynyt huolestuttavasti, ja sen vuoksi päätettiin kutsua koolle uusi työttömien kokous klo Harjavallan Työväentalolle. Siitä ilmoitettiin Satakunnan Työssä ja Uudessa Ajassa. HAP:n järjestämässä työttömien kokouksessa oli läsnä 24 henkilöä. Puhetta johti Sulo Niemelä ja pöytäkirjaa piti Lauri Ojanen. Kokouksen avasi HAP:n rahastonhoitaja Sulo Niemelä esittäen HAP:n kannan työttömyystöihin. Kokous totesi, että kunta ei ole täyttänyt lupauksiaan järjestää työmahdollisuuksia työttömille, vaikka tätä on odotettu jo yli neljä kuukautta. Vilkkaan keskustelun jälkeen oltiin sitä mieltä, että kunnan on täytettävä annetut lupaukset niin, että kaikki työttömät voidaan nopeasti sijoittaa töihin. Kiireellisinä töinä mainittiin eri puolille kuntaa rakennettavat palokaivot ja Vaskelan talon rakennustyöt. Päätettiin yksimielisesti, että HAP lähettää kirjelmän kunnan rakennustyöasiainlautakunnalle, kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuustolle työttömien kokouksen ehdotuksista. Puheenjohtaja Bruno Nord lähetettiin työttömien kokouksen edustajana Helsinkiin ja hänelle myönnettiin matkarahaa mk. Elokuussa kuultiin Harjavallan Rst. nro 59:n ja Rakennusliitto ry nro 156:n lähettämät kirjelmät, joissa kehotettiin HAP:tä järjestämään yleinen kokous Harjavallan ammatillisesti järjestäytyneiden kesken, koska oli tarvetta keskustella talouspoliittisesta tilanteesta ja myös työllisyyden parantamisesta. Kokous päätettiin yksimielisesti kutsua koolle elokuun 26. pv 1953 klo KK työväentalolle. Keskusteluun ottivat osaa myös Harjavallan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Toivo Pessi, Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Mauno Hannuniemi ja Työasiain lautakunnan puheenjohtaja Polvivaara. Kokouksessa kuultiin myös Suomen Rakennustyöväenliiton osasto 156 ry:n käsittelemä MAL:n vetoomus Wienissä lokakuussa pv 1953 pidettyyn ammattiyhdistysten kolmanteen maailmankonferenssiin. Asiasta keskusteltiin ja todettiin, ettei HAP:n ole taloudellisten syiden vuoksi mahdollisuutta osallistua tähän kongressiin. Päätettiin lähettää edustaja piirin valmistavaan kokoukseen asian johdosta, ja palata tämän jälkeen siihen uudelleen. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) Työasiamies Polvivaara kertoi työasiainvaliokunnan laatimasta työllisyystyöohjelmasta. Hän mainitsi niin sanotut vapaat työt ja lääninhallituksen tiesuunnitelmat, Salonojanalueen ojanavauksen, Hakunin metsäojituksen, Pitkäpäälä-Merstola-viemärin ja Hiirijärventien viemärin loppuosan rakentamisen, Rikkihapon kerhotalon, Satakunnan parantolan henkilökunnan talon, Keskikoulun laajennuksen, Havingin koulun laajennuksen ja Piirisairaalan. Alustuksen johdosta käydyn keskustelun jälkeen käytettiin runsaasti puheenvuoroja, joissa kiinnitettiin huomiota siihen, että työttömyyttä on jo, työttömiä on 40 ehkä ylikin, ja työttömyys on edelleen lisääntymässä. Kokous vaati, että kunnan on aloitettava työllisyystöitä mahdollisimman nopeasti. Rakennuslautakunnan puheenjohtaja M. Hannuniemi esitteli rakennuslautakunnan esityksen työttömyystöiksi varatuista työkohteista. Hän mainitsi vapaitten markkinoiden työtilaisuuksista mm. Rikkihapon kerhotalon ja B-sairaalan, kunnan töistä keskuskoulun 17

18 laajennuksen, kuutiometriä, ja Havingin koulun pohjatyöt, Urheilulautakunnan suunnitelmista uimalaitoksen rakentamisen ja valtuuston päätöksen mukaiset palokaivot. Erilaisia reservitöitäkin oli vielä kaiken varalta. Asiasta käytiin keskustelua ja A. Polvivaara ilmoitti, että työttömyyskortisto avataan syyskuun 1. pv ja hän kehotti työttömiä ilmoittautumaan sinne. Myöhemmin HAP:n koolle kutsuma yleinen kokous Harjavallan Työväentalossa vaati kunnanvaltuustoa hyväksymään ja päättämään erittäin kiireellisinä työasiainvaliokunnan tekemät ehdotukset, koska kunnassa on nelisenkymmentä työtöntä ja rakennustöitä valmistuu lähiaikoina. Tämän vuoksi työttömyys lisääntyy ja töitä on järjestettävä erittäin kiireellisesti. Lokakuussa kokous kuuli rakennustyöväen kirjelmän, joka koski paikkakunnalla kasvavaa työttömyyttä. Kirjelmän vuoksi otettiin yhteyttä Työasiainlautakuntaan sekä Rakennuslautakuntaan ja kehotettiin kuntaa varustautumaan työttömyyden varalta. Työttömien kokous päätettiin pitää Harjavallan Työväentalolla tiistaina 16. pv marraskuuta 1954 klo Rakennuslautakunnan ja työasiainlautakunnan edustajia pyydettiin alustamaan keskustelua tulevista työttömyystöistä. Marraskuussa käsiteltiin Suomen Rakennustyöväen Liiton kirjelmää työttömyyskysymyksestä sekä työttömyysvakuutuslaista. Todettiin, että Harjavallassa on paljon rakentamista, ja että työttömyys täällä voidaan sen vuoksi torjua, myös työttömyyslakia selvitettiin kokoukselle. Päätettiin, että puheenjohtaja ja sihteeri laativat alaosastoille kirjelmät, joissa osastoja kehotetaan käsittelemään asiaa kiireellisenä. Samalla lähetettiin työttömyysvakuutusasioista kirjelmät molemmille työläisiä edustaville eduskuntaryhmille ja SAK:lle. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) 1954 L okakuun 20. pv 1954 Harjavallan kunnan Rakennuslautakunnan kokouksessa luettiin HAP:n laatima kirje, jossa tiedusteltiin työttömyystöiden aloittamisesta ja kehotettiin Rakennuslautakuntaa toiminaan niin, että heti kun työttömyyttä ilmenee se voi aloittaa työt. Keskusteltuaan asiasta Rakennuslautakunta päätti ilmoittaa Ammatilliselle Paikallisjärjestölle seuraavaa: Työttömyystöinä aloitettavista töistä ovat kunnanhallitus ja rakennuslautakunta yhdessä päättäneet. Yksi tällainen työttömyystyöksi tarkoitettu työ, urheilukentän kastelulinjojen rakentaminen, aloitettiinkin 18/ , mutta silloin ei työttömyyskortistossa ollut vielä yhtään miestä saatavissa. Työttömiä voidaan osoittaa myös Hakunin metsäojitustöihin. Seuraavana työkohteena on Hakunin omakotialueen tietyöt, tähän kunnanhallitus on jo myöntänyt varoja ja on asia Tielautakunnan valmisteltavana. Tietyöt voitaneen aloittaa ensi kuun 10. päivän maissa. Rakennuslautakunta voi tilanteen sitä vaatiessa aloittaa työttömyystöinä Torttilan Eteläpiirin ja Keskuskoulun pienempien viemärien jatkamistyöt. Vielä on päätetty tehdä työttömyystöinä opettajien asuintalojen perustustyöt, jotka ehtinevät aloitettavaksi seuraavan 18

19 vuoden alussa. Rakennuslautakunta lupasi tehdä kaikkensa saadakseen opettajien asuntotalojen perustustyöt käyntiin mahdollisimman pian. (HSAP:n pöytäkirjat ) Tampere-Satakunta-alueen Ammatillisten Paikallisjärjestöjen neuvottelukokouksessa Raumalla Soihtulassa 12. pv joulukuuta 1954 järjestäjä Kallio alusti paikallisjärjestöjen yhteistoiminnasta. Hän ehdotti, että paikallisjärjestöt vaihtaisivat mielipiteitä ja saisivat näin uusia ideoita ja lähtökohtia omaan toimintaansa. RAP:n sihteeri Salminen esitteli kurssi- ja luentotoimintaa ja mainitsi järjestöjen taloudenhoidosta pidetyt 2-viikkoiset kurssit. Luentotoimintaa on järjestetty yhteistoiminnassa Rauman Kansalaisopiston kanssa. Kevät- ja syyspuolella on pidetty yleisiä juhlatilaisuuksia ja niihin on saatu puhujiksi SAK:n edustajia. Huvitoiminnasta saaduilla tuloilla on vahvistettu järjestön taloutta. Kesätoimintaa varten on saatu kaupungilta vuokratuksi kesänviettopaikka ja urheilutoimintaa on järjestetty pitämällä hiihtokilpailuja ja lentopallo-otteluita. Niittymäki selosti neuvottelukokouksessa HAP:n toimintaa Harjavallassa. Täällä ovat taloudelliset kysymykset olleet etualalla ja paikkakuntakalleusluokkaa on pyritty nostamaan. Osastoja on paikkakunnalla kaikkiaan 9, joista paikallisjärjestöön kuuluu 7. Hän mainitsi paikallisjärjestöllä olevan markan arvoinen kirjasto, ja että urheilutoiminta on keskittynyt ns. massaurheiluun eikä niinkään kilpaurheiluun. Yleensä järjestötoiminta on hiljaiseloa, jäsenmaksut maksetaan ja sillä selvä. Rantasen alustuksessa nro 7 aiheena oli Miksi opiskelen ammattiyhdistysliikkeessä? Hän kertoi, että Suomessa on noin ammattiosastoa ja niissä keskimäärin 7 toimihenkilöä. Tämän koneiston ylläpitäminen vaatii ammattiyhdistysliikkeeltä jatkuvaa oman opintotoiminnan kehittämistä. Esimerkiksi puheenjohtajien, sihteerien ja rahastonhoitajien tehtävät vaativat koulutusta, jonka tavoitteena on kehittää tehtävistään tietoisia yksilöitä edistämään ammattiyhdistysliikkeen toimintaa. Mitä ammattiyhdistysliikkeessä sitten opiskellaan? Keskeisintä on juuri edellä mainittujen toimihenkilöiden kouluttaminen tehtäviinsä. Talouspoliittisten kysymysten jatkuva seuraaminen ja niiden tunteminen on myös tärkeää ammattiyhdistysliikkeen toiminnan kehittämiseksi. Ammatillisten paikallisjärjestöjen ja ammattiosastojen on kannustettava jäseniään kansantalouden opiskeluun. Opiskella voi monilla tavoilla, on olemassa mm. Työväen Sivistysliiton kirjeopisto. Ammattiyhdistysliikkeen opetus on keskitetty kurssitoimintaan Kiljavalle ja erityisesti kesäkurssit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Rantanen lisäsi, että paikallisjärjestöt voivat olla mukana opintojen järjestämisessä seuraavilla tavoilla. 1.) Opintokerhotoiminta; tällainen yhteistyöhön perustuvaa opintokerhotoiminta on joustava opiskelumuoto ja se on suhteellisen edullista. 2.) Kirjeopiskelu on tunnettu siitä, että ohjaajat ovat päteviä ja kirjeopiskelua suositellaan. Kirjeopistossa voi suorittaa mm. ay-liikkeen kesäkoulun ja pitkän kurssin valmistavan kurssin, ja 3.) Paikalliselle kurssitoiminnalle löytyy monia mahdollisuuksia. Kolmipäiväiset viikonloppukurssit ovat suositeltavia siksi, että tällöin ei tapahdu sellaista kyllästymistä kuin pitempien kurssien yhteydessä. Ne sitovat ihmisiä pitkäksi aikaa ja niihin täytyy käyttää myös lomia. (HSAP:n pöytäkirjat ) 19

20 Rantanen muistutti myös, että opintokerho- ja kirjeopiskelun yhteydessä voi esiintyä taloudellisia esteitä ja vaikeuksia, mutta järjestäytyminen auttaa tässäkin tilanteessa. Toinen vaikeus on osanottajien saaminen mukaan kurssitoimintaan ja muuhun opiskelutyöhön. Opiskelumahdollisuuksista onkin tiedotettava nykyistä tehokkaammin ja muullakin tavoin kuin pelkästään kirjeellisillä ilmoituksilla ammattiosastoille. Työpaikoille on saatava mainoksia ko. tilaisuuksista ja myös lehdistöä on käytettävä tiedottamiseen. Opintomuotoja on kehitettävä kysynnän suuntaan. Opiskelu on tärkeää siksi, että se antaa työväenliikkeelle ne tiedot ja taidot, joita se tarvitsee voidakseen toimia tuloksekkaasti. Tietoinen jäsenjoukko lyö pohjan pois työväenliikettä vastustavilta voimilta. (HSAP:n pöytäkirjat ) Kokous siirtyi seuraavaksi ruokailemaan Osuusliike Suojan ravintolaan ja ruokailun jälkeen tehtiin kiertomatka kaupungilla. Matkalla tutustuttiin maauimalaan, Rauma-Repolan tehdasalueeseen, satamaan, Holmingin telakkaan ja Osuusliike Suojan pikamyymälään. Kierroksen päätteeksi Suoja tarjosi retkeilijöille kahvit. Kokousta jatkettiin Ammattikoululla, jossa SAK:n pääsihteeri Lindblom antoi tilannekatsauksen osallistujille, joita oli 36 henkeä. Lindblom tarkasteli senhetkistä taloudellista tilannetta ammattiyhdistysliikkeen kannalta ja palautti mieliin vuonna 1953 vallinneen ns. kustannuskriisivaiheen ja eräitä eduskuntavaaleja edeltäneitä tapahtumia. Hän kertoi myös, että SAK:ssa oli tutkittu kustannustasoon vaikuttavia tekijöitä ja todettu kustannuspaineiden liittyvän lähinnä raaka-aineisiin. Tämän tutkimuksen mukaan palkat eivät voi vaikeuttaa viennin kannattavuutta, koska esimerkiksi Ruotsiin verrattuna Suomen palkkataso on pienempi. Lindblomin mukaan työantajien väitteet kustannuskriisistä ovat liioiteltuja ja työnantajien tavoitteena onkin ollut heikentää työntekijöin ansiotasoa ja aiheuttaa työttömyyttä vientihaluttomuudella. Ammattiyhdistysliike vaatii elintarvikkeiden hintojen alentamista ja indeksin palauttamista lähtökohtaansa 100. Lindblom selosti vielä yksityiskohtaisesti niitä ammattiyhdistysliikkeen näkökantoja, joiden läpiviemiseen jouduttiin esittämään yleislakkouhkakin. Työllisyystilanne on hänen mukaansa parempi kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna ja odotettavissa on sen parantuminen edelleen. Työllisyyden kannalta herkin ala on metsätyöt, myös rakennustoiminnan vaihtelut vaikuttavat nopeasti työllisyystilanteeseen. Näillä aloilla ei kuitenkaan tällä hetkellä ole ongelmia ja työllisyystilanteen voi odottaa säilyvän verrattain hyvänä. Lindblom mainitsi myös, että ammattiyhdistysliikkeen tavoitteena ei ole yleisen palkkatason kohottaminen vaan tasokorotusten aikaansaaminen tietyillä aloilla. Hän torjui työnantajien väitteet inflaatiovaarasta ja esitteli valtalakia, sekä niitä seurauksia joita sen kumoaminen aiheuttaisi. Tämä olisi työnantajain etujen mukaista. Voimassa olevaan palkkasäännöstelyyn sisältyy vapauksia, joita voidaan käyttää työehtosopimusneuvotteluissa. Siinä on mukana myös indeksisidonnaisuus, jota ammattiyhdistysliike pitää tarpeellisena. (HSAP:n pöytäkirjat ) 20

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)

Vielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop) KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. - valvoo kunnallistekniikkaa ja palvelujen järjestämistä sekä tekee niitä koskevia ehdotuksia

SÄÄNNÖT. - valvoo kunnallistekniikkaa ja palvelujen järjestämistä sekä tekee niitä koskevia ehdotuksia SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vaasan Purolan kyläyhdistys ry Vasa Bobäck byaförening rf ja kotipaikka Vaasan kaupunki. Yhdistyksen toimialue on Purolan kaupunginosa Vaasassa. 2 Tarkoitus

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT

PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja muodostaminen Työhuonekunnan nimi on:... ja sen muodostavat... työskentelevät... kuuluvat jäsenet. 2 Työhuonekunnan perustaminen, tarkoitus ja toimintamuodot

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

Nimi: Kotipaikka: Osoite:

Nimi: Kotipaikka: Osoite: Jäsenvaliokunnan ehdotus yhdistysten mallisäännöiksi 4.3.2015 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Kotipaikka: Osoite: Rekisterinumero: Merkitty rekisteriin: 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakennusmestarit

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Kymin Nikkarit säännöt

Kymin Nikkarit säännöt Kymin Nikkarit SÄÄNNÖT 1(6) Kymin Nikkarit säännöt Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Saimaan Viitoset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä kerho,

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Suomen Varsijousiampujat ry. TOIMINTASÄÄNNÖT

Suomen Varsijousiampujat ry. TOIMINTASÄÄNNÖT Suomen Varsijousiampujat ry. 1 TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Varsijousiampujat ry. Yhdistyksestä voidaan epävirallisesti käyttää kansainvälisissä yhteyksissä nimitystä Finnish Crossbowmen.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.11.2009 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry ja kotipaikka

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

RAKENTAJA-RASTIT RY TOIMINTASÄÄNNÖT

RAKENTAJA-RASTIT RY TOIMINTASÄÄNNÖT 1 RAKENTAJA-RASTIT RY TOIMINTASÄÄNNÖT I. Nimi, kotipaikka, perustamisaika, toiminta-alue ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Rakentaja-Rastit ry, josta voidaan käyttää epävirallista lyhennettä RakRas. Yhdistyksen

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Pirkanmaan CP-yhdistys ry

Pirkanmaan CP-yhdistys ry Pirkanmaan CP-yhdistys ry SÄÄNNOT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan CP-yhdistys ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja sen toimialueena on Pirkanmaa. 2 TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Paikallisjärjestön toiminta-alue ei voi olla päällekkäinen toisen paikallisjärjestön kanssa.

Paikallisjärjestön toiminta-alue ei voi olla päällekkäinen toisen paikallisjärjestön kanssa. SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK RY:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN SÄÄNNÖT Hyväksytty SAK:n hallituksessa 16.1.2012 Ennakkotarkastettu yhdistysrekisterissä 3.2.2012 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö. KYRÖSKOSKEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KOSKEN KOPLA RY Säännöt 22.9.2014 (vuosikokous) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT

HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT Vahvistettu 29.2.2012 Helsingin Taksiautoilijat r.y.:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Taksiautoilijat r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistys

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

1 kehittää tietouttaan ja valmiuttaan kansalaisvastuun kantamiseen

1 kehittää tietouttaan ja valmiuttaan kansalaisvastuun kantamiseen KESKI-UUDENMAAN NUORKAUPPAKAMARI RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry. Sen kotipaikka on Keravan kaupunki. Yhdistyksestä käytetään kansainvälisissä

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY 2 Kotipaikka Jyväskylä 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää pelastuskoiratoimintaa Keski- Suomen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa.

Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. Suomen työnohjaajat ry SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen työnohjaajat ry. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko maa. 2. Toiminnan tarkoitus ja toiminnan laatu Suomen

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Slovenia-seuran säännöt

Slovenia-seuran säännöt Slovenia-seuran säännöt YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS Yhdistyksen nimi on Slovenia-seura ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää slovenialaisen kulttuurin tuntemusta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n jäsenenä.

Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n jäsenenä. LAPPEENRANNAN YRITTÄJÄNAISET RY SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Yrittäjänaiset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta ja se toimii Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n jäsenenä.

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry Espoon Palloseuran Jääkiekko ry:n vuosikokous Aika: 31. elokuuta 2009 klo 18:00 Paikka: Espoonlahden Omnian auditorio 1. Kokouksen avaus Olli Koskimies avasi kokouksen klo 18:00. 2. Valitaan kokoukselle

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Otaniemen TEK-tutkijat ry Otaniemen TEK-tutkijat ry:n sääntömääräinen kevätkokous Aika: 6.6.2016 klo 15:00 Paikka: Otaniemi, Otakaari 7, kokoushuone Maxwell Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus Petri Kärhä avasi

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014

NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014 NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: Tiistaina 8.4.2014 klo 13.00 alkaen Satamakaari 24, 00980 Helsinki Pöytäkirjan liitteenä 1 olevan ääniluettelon

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Kaakon Beagle ry (entinen Etelä-Suomen Beagleyhdistys ry) ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Yhdistys on Suomen kennelliitto-finska

Lisätiedot

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT

SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT SUOMEN KESKUSTANUORET RY:N ALUEJÄRJESTÖN MALLISÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Keskustanuorten XXXX aluejärjestö ry. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä yhdistyksestä voidaan

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa.

1 Yhdistyksen nimi on Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa. 1 Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry SÄÄNNÖT I LUKU TARKOITUS JA TOIMINTA NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Suomen poliisihallinnon henkilöstö SPH ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

11.2.2015 VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 3

11.2.2015 VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 3 1/2015 11.2.2015 Asiat VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANH 3 VANH 4 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 3 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT

YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT Liitto merkitty yhdistysrekisteriin 23.11.1956 Sääntömuutos 11.2.2014 1 Liiton nimi ja kotipaikka Yleinen Teollisuusliitto ry, jota näissä säännöissä kutsutaan Liitoksi,

Lisätiedot

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa 12.6.2012 Patentti- ja Rekisterihallituksen ennakkotarkastuspäätös 14.01.2013 SUOMEN DIABETESLIITTO

Lisätiedot

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen.

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Virolahden

Lisätiedot

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2.4.2016 Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2 (6)

Lisätiedot

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella.

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella. Helsingin Jousiammuntapiiri Helsingfors Bågskyttedistrikt r.y. SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA, ALUE JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään piiriksi, nimi on Helsingin Jousiammuntapiiri

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot