SAK:N SYDÄN-SATAKUNNAN PAIKALLISJÄRJESTÖN TOIMINTAA VUOSILTA
|
|
- Helmi Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAK:N SYDÄN-SATAKUNNAN PAIKALLISJÄRJESTÖN TOIMINTAA VUOSILTA Ihmisiä, tapahtumia ja aiheita kokouspöytäkirjojen kertomana Auvo Lampinen
2 Kirjoittaja ja toimittaja Auvo Lampinen Historiikki on toimitettu ilman historiikkitoimikuntaa. 2
3 SAK:N SYDÄN-SATAKUNNAN PAIKALLISJÄRJESTÖN TOIMINTAA VUOSILTA Ihmisiä, tapahtumia ja aiheita kokouspöytäkirjojen kertomana Auvo Lampinen Työväen marssi Käy eespäin väki voimakas! äl` orjajoukko halpa, täst alkain ole, tarmollas sä särje tieltäs salpa! mink` kuntos keksii, kirves lyö se olkoon vapauden työ, jonk` eestä poistuu sorron yö, jonk` eestä poistuu sorron yö. Työ kättemme se hengenkin on ylevätä työtä, työ tehty kourin jäntevin voi poistaa hengen yötä. tok` kunnian ei halu vaan saa meitä työhön toimintaan, mut` myöskin onni synnyinmaan. mut` myöskin onni synnyinmaan. 3
4 Puheenjohtajan palsta SAK on työn liike. Hyvinvointi syntyy työstä. Ammattiyhdistysliikkeen toiminta rakentuu palkkatyöyhteiskunnan ajatukselle. Työelämä ei kuitenkaan enää perustu vain kokoaikaisten, toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden varaan, vaan työsuhteet ovat sirpaloituneet ja työsuhteen ja yrittäjyyden raja on hämärtynyt. Uusien ilmiöiden tunnistaminen ja hallinta on ammattiyhdistysliikkeelle elintärkeää, jotta liike voi toimia työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi. SAK:n periaate ohjelmassa sanotaan: SAK:n tehtävänä on palkansaajien ja heidän perheidensä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin lisääminen kaikissa elämän vaiheissa parantamalla palkka- ja työehtoja sekä ammatillisia, taloudellisia, terveydellisiä, yhteiskunnallisia, sosiaalisia, ja sivistyksellisiä etuja, oikeuksia ja vapauksia. Edunvalvontapolitiikassa on kyettävä ottamaan huomioon työelämän moninaistuminen. Työelämän muutosten ennakointiin ja heikkojen signaalien tunnistamiseen pitää panostaa entistä enemmän. Osallistumisen mahdollisuuksia ammattiyhdistysliikkeen toimintoihin on kehitettävä myös siitä näkökulmasta, että väljempi suhde työhön saattaa tarkoittaa väljempää suhdetta ammattiyhdistysliikkeeseen. Ammattiyhdistysliikkeen toiminta on usein saavutettujen etujen puolustamista, ja niin tulee ollakin. Samanaikaisesti meillä on oltava valmis kuva siitä, mitä haluamme saavuttaa ja millaista työelämää haluamme rakentaa. Tulevaisuus ei ole kovinkaan ruusuista, jollemme me pysty vastaamaan tämän päivän muuttuvan työelämän tarpeisiin. Tällaisilla ajatuksilla ammattiyhdistysliike suuntaa tulevaisuuteen, mutta millaisia olivat ajatukset heti toisen maailman sodan jälkeen, kun ammatillinen herääminen alkoi uudestaan ja ammattiosastoja alettiin perustaa. Myös ammatillisia paikallisjärjestöjä perustettiin tuohon aikaan runsaasti, niin myös Harjavaltaan, jonka historiaa, aina kaksituhattaluvun alkuun asti voimme lukea seuraavilta sivuilta. Historian kirjoitus käsittelee siis HSAP:n eli Harjavallan Seudun Ammatillisen Paikallisjärjestön tapahtumia pöytäkirjoista poimittuna vuosilta 1946 vuoteen 2001, jolloin Sydän Satakunnan paikallisjärjestö on perustettu, yhdistämällä Harjavallan seudun ja Kokemäen ammatilliset paikallisjärjestöt. Haluan kiittää lämpimästi kirjoituksen tekijää Auvo Lampista, tästä mittavasta työstä jonka hän on suorittanut. Paikallisjärjestön täysin ulkopuolisen henkilön tekemänä tämä kirjoitus on vertaansa vailla oleva. Kirjoitus antaa myös hyvän näkökulman sen aikaiseen yhteiskuntaan. Toivottavasti kirjoitus antaa myös lukijoille ajattelemisen aihetta, kaikki tänäpäivänä saavutetut edut, eivät ole aina olleet itsestään selviä asioita. Reijo Nummikari Puheenjohtaja SAK:n Sydän Satakunnan paikallisjärjestö ry 4
5 ALKUSANAT M ikä saa ihmiset liikkeelle ja aktiivisiksi, aloitteellisiksi ja kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista, oman asuinyhteisön ja työolojen kehittämisestä, valistus- ja herätystyöstä, työyhteisön, työllisyyden, asumisen, ympäristön, sosiaalisten ja julkisten palvelujen ja kuluttajan asemaa koskevista kysymyksistä? Mikä on yhteiskunnallisen omantunnon käyttövoima ja motivaatio, ja miten sen virittämä aktiivisuus on toteutunut käytännössä lähes kuuden vuosikymmenen aikana nykyisessä SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestössä ja sen edeltäjissä. Millaisia asioita on pidetty eri vuosina ja vuosikymmeninä tärkeinä yhteiskunnallisina paikallistason keskustelunaiheina ja toiminnan kohteina, ja miten koko Suomalaista yhteiskuntaa koskettaneet ja ravistelleet laajemmat kehityslinjat ja ristiriidat ovat heijastuneet paikallistasolla järjestön toimintaan ja päätöksiin. Tämä historiikki kertoo paikallistason järjestöelämästä, yhteistyöstä, yhteistyön voimasta ja yhteiskunnallisen herätyksen saaneista naisista ja miehistä, jotka ovat toimineet omana aikanaan vakaumuksensa mukaisesti omaksi ja yhteisönsä parhaaksi, sillä tavoin kuin se näyttäytyy SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestön kokouspöytäkirjamerkinnöistä järjestön perustamisesta lähtien vuodesta 1946 vuoteen Se kertoo siitä millaisten vaiheiden ja päätösten kautta lähes kuudenkymmenen vuoden aikana paikallisjärjestö on kehittynyt ja rakentunut aktiiviseksi työväestön ja yleensä ihmisten elämänlaatua kehittäväksi paikallistason yhteiskunnalliseksi toimijaksi ja unilukkariksi. SAK:n Sydän-Satakunnan paikallisjärjestön toimialueena ovat Harjavallan ja Kokemäen kaupungit sekä Nakkilan kunta. Asukkaita alueella on noin Sydän-Satakunnan paikallisjärjestö on muodostunut kahdesta eri järjestöstä 2000 luvun alussa Harjavallan seudun ja Kokemäen APJ:n yhdistyessä. Sen edeltäjä Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö perustettiin Paikallisjärjestö on tällä hetkellä 18 ammattiosaston muodostama yhdistys Kyttälän puu- ja erityisalojen osaston liityttyä vuonna 2007 Harjavallan osastoon. Jäsenosastoissa on työssä käyviä jäseniä vajaa viisi tuhatta ja eläkeläiset mukaan lukien reilusti enemmän. Paikallisjärjestön toimintaa johtaa edustajiston valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 12 varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Suurinta päätösvaltaa Paikallisjärjestössä käyttää 50-jäseninen edustajisto, joka kokoontuu keväisin ja syksyisin. SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestön tehtävänä on toimia jäsenosastojen yhdyssiteenä ja valvoa jäsenistön etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon sekä ammattiyhdistysliikkeen järjestöllisen aseman ja toimintavalmiuksien edistämiseksi. Paikallisjärjestön tavoitteena on koota kaikki toimialueensa keskusjärjestön jäsenliittojen jäsenyhdistykset yhteistoimintaan palkansaajajäsenten ja keskusjärjestön asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Olen kirjoittanut tämän historiikin kokouspöytäkirjojen perusteella ilman historiikkitoimikuntaa SAK:n Sydän- Satakunnan paikallisjärjestön pitkäaikaisen puheenjohtajan Reijo Nummikarin vuonna 2009 tekemästä aloitteesta. Kiitän puheenjohtaja Reijo Nummikaria kirjoituspyynnöstä, käsikirjoituksen kommentoinnista ja SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestöä mahdollisuudesta kirjoittaa tämä historiikki. Kiitos luottamuksesta. 5
6 Sisältö: 1. YHTEISKUNNALLINEN TILANNE SUOMESSA SODAN JÄLKEEN 1940-LUVULLA Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö perustetaan Työväentalolla vuonna Ammatillisen Paikallisjärjestön toimintaa perustamisen jälkeisinä vuosina 1940-luvulla YHTEISKUNNALLISEN VAKAUTTAMISEN AIKA, 1950-LUVUN ALKUVUODET Työttömyys Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön huolenaiheena 1950-luvulla Yleislakon yhdeksäntoista päivää vuonna Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö lakon organisaattorina Yleislakon voittajat ja häviäjät Yleislakon jälkeiset vuodet Paikallisjärjestössä 1950-luvulla TEOLLISTUMINEN, AUTONOMIA, MUUTTOLIIKE LUVUN TUNNUSPIIRTEITÄ HAP:n järjestötyöskentelyä 1960-luvulla LUVUN SUOMI, HYVINVOINTIVALTIO VESIKATTO- VAIHEESSA Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö 1970-luvulla hyvinvointivaltion rakentajana LUVUN NOUSUKAUSI JA TALOUDEN YLIKUUMENEMINEN Paikallisjärjestö kouluttajana ja tiedottajana LUVUN TUNNUSPIIRTEET KASINOTALOUS, PÖRSSIKUPLA JA ERIARVOISTUMINEN
7 6.1. Harjavallan seudun Paikallisjärjestön toimintaa laman ja nousukauden aikana LUVUN HAASTEET: GLOBAALITALOUS, VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN JA TYÖSTÄ SYRJÄYTYMINEN Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestö uuden vuosituhannen kynnyksellä EPILOGI 130 Lähteet 131 7
8 1. YHTEISKUNNALLINEN TILANNE SUOMESSA SODAN JÄLKEEN 1940-LUVULLA R auhan aika alkoi Suomessa mittavalla aineellisella ja henkisellä jälleenrakennuksella. Kaikesta oli pulaa ja rintamalta palaavien oli sopeuduttava siviilielämään. Työttömyys ei muodostunut sodanjälkeisinä vuosina ongelmaksi, koska sodan päättymistä seurasi taloudellinen noususuhdanne, joka jatkui vuosiin asti. Siviilituotanto käynnistyi nopeasti ja armeijasta kotiutuneet miehet samoin kuin siirtoväkikin pystyttiin työllistämään melko hyvin jo talvella Jälleenrakennuksen aikana yhteiskunta muuttui voimakkaasti, uudelleenarvioinnin kohteena oli ulkopolitiikka ja suhteet Neuvostoliittoon, mutta muutosvaatimukset koskivat myös sisäpolitiikkaa, vaadittiin demokraattisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Sodan jälkeen lakkautettiin monia yhdistyksiä fasistisina. Lakkautettujen joukossa olivat mm Suojeluskunnat ja Lotta Svärd. (Miettinen ym. 1987; Donner, J.) Etujärjestöt vahvistivat toisen maailmansodan jälkeen asemiaan ja SAK, STK ja MTK solmivat valtakunnallisia työehtosopimuksia. SAK:n jäsenmäärä kasvoi syksyn 1944 noin jäsenestä yli jäseneen vuoteen 1947 mennessä ja työväenliikkeen keskeinen asema hallituksessa lisäsi SAK:n vaikutusmahdollisuuksia harjoitettuun talouspolitiikkaan ja säännöstelypäätöksiin. Sotien jälkeinen aika oli myös työelämän sosiaalisten uudistusten aikaa. Vuonna 1946 eduskunta uudisti vuodelta 1924 peräisin olleen työehtosopimuslain ja sääti lait työriitojen sovittelusta, työtuomioistuimesta ja työneuvostosta. Nämä lait yhdessä samana vuonna uudistetun, luottamusmiesten asemaa työpaikoilla vahvistaneen, SAK:n ja STK:n yleissopimuksen kanssa loivat perustan työmarkkinoiden uudenlaiselle säätelylle. SAK:sta tuli nyt tasavertainen neuvottelu- ja sopimusosapuoli työnantajien kanssa, samalla työehtosopimustoiminnasta tuli käytäntö ja luottamusmiestoiminta alkoi rakentua. (Miettinen ym. 1987, ; Harjavallan seudun Paikallisjärjestö ry , 3 9.) SAK määritteli sodan päättymistä seuranneen ajan kiireellisimmät tehtävät vuonna 1944 Ammattiyhdistysliikkeen ohjelma siirtymiskautena -asiakirjassa. Ohjelmassa korostettiin välirauhanehtojen täyttämisen tärkeyttä, armeijan kotiuttamisesta aiheutuvien ongelmien ratkaisemista ja sotatalouden säännöstelymekanismien purkamista. Toissijaisia olivat tässä vaiheessa palkkatyöläisten työhön ja toimeentuloon liittyvät vaatimukset. (Miettinen ym. 1987, 152.) Taloudellisen noususuhdanteen aikana hintojen ja palkkojen välistä kierrettä oli vaikea katkaista, ja hallitus pyrki talouden vakiinnuttamiseen jatkamalla sodanjälkeistä säännöstelyä. Hinta- ja palkkasäännöstelyn sisältö ja säännöstelyn purkaminen olivatkin sodanjälkeisten vuosien keskeisiä yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Ammattiyhdistysliikkeen myönteinen kanta säännöstelyyn oli muodostunut jo sodan aikana, mutta vasta sodan päätyttyä vaatimukset oli mahdollista toteuttaa yhteistyössä hallituksen kanssa. Vasemmiston ja työväenliikkeen nousu suomalaisen politiikan keskiöön 1940-luvun puolivälissä merkitsi sitä, että ne joutuivat käsittelemään sodan jälkeisiä suuria yhteiskunnallisia ongelmia. (Miettinen ym ) 8
9 1.1. Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö perustetaan Työväentalolla vuonna 1946 H arjavallan teollistaminen alkoi kuparitehtaan ja siihen liittyvän tehdaskompleksin rakentamisesta. Harjavallan tehdasalueen teollisen toiminnan alkaessa keväällä 1945 alueen ainoa yritys oli Outokumpu, joka teki sähkösulatukseen perustuen anodikuparia. Samanaikaisesti sijoitettiin siirtoväkeä paikkakunnalle ja pitäjän asukasluku kaksinkertaistui nopeasti, työläiset alkoivat järjestäytyä ammatillisesti ja ammattiyhdistystoiminnan tarve kasvoi. Tarve johti keskusteluun ammattiosastojen välisen yhdyssiteen ja valistustyöelimen ja paikallisjärjestön perustamisesta. (Harjavallan Seudun Paikallisjärjestö ry 50v , 20; Suomen Teollisen Ekologian Seuran Jäsenlehti 1/2006.) Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön (HAP) perustava kokous avattiin myöhäissyksyisenä aamupäivänä klo 10.00, kun Rakennustyöväen osaston jäsenet olivat kutsuneet paikkakunnan ammattiosastojen valtuutetut edustajat Työväentalolle. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Lauri Ojanen ja sihteerinä Sulo Niemelä. SAK:ta edusti piiriasiamies N. Hellberg. (Harjavallan Metallityöväen Ammattiosasto ry 127, 50v , 2 4). Edustajia eri osastoista oli saapunut paikalle seuraavasti: Harjavallan Metallityöväen ammattiosasto ry 6 edustajaa, Harjavallan Automiehet ry 1 edustaja, Suomen rakennustyöläisten Liiton Harjavallan osasto ry 3 edustajaa, Harjavallan Puutyöväen ammattiosasto ry 3 edustajaa ja Satakunnan Parantolan henkilökunnan yhdistys ry 1 edustaja. Pöytäkirjamerkinnän mukaan Kokouksen avasi kirvesmies Lauri Ojanen lyhyesti selostaen niitä toimenpiteitä, joiden johdosta kokous oli koolle kutsuttu, sekä lausui SAK:n edustajan ja ammattiosastojen edustajat tervetulleiksi. SAK:n piiriasiamies Hellberg käytti alustavan puheenvuoron, jonka jälkeen keskusteltiin. Keskustelun tuloksena päätettiin yksimielisesti perustaa paikkakunnalle ammatillinen paikallisjärjestö, jonka nimeksi hyväksyttiin Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö ry ja kotipaikaksi Harjavalta. Järjestön nimi on muutettu myöhemmin SAK:n Harjavallan seudun Paikallisjärjestö ry:ksi, ja sen jälkeen SAK:n Sydän-Satakunnan Paikallisjärjestö ry:ksi. (Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö ry:n (HAP) pöytäkirja nro 1.) Tämän jälkeen luettiin SAK:n paikallisjärjestölle laatimat mallisäännöt ja kirvesmies Lauri Ojanen valittiin kokouksen puheenjohtajaksi ja myöhemmin jatkokäsittelyssä myös HAP:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Kokouksen sihteerinä toimi Sulo Niemelä. Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö perustettiin ajamaan työtätekevien yhteisiä etuja paikkakunnalla ja kehittämään aikuiskoulutusta. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) Paikallisjärjestön työvaliokunta kokoontui Työväentalossa heti perustavan kokouksen jälkeen kello Varapuheenjohtajaksi valittiin Sulo Niemelä, sihteeriksi Väinö Mäkinen ja rahastonhoitajaksi Sulo Niemelä. Tapaamisessa hyväksyttiin HAP:n jäseniksi seuraavat ammattiosastot: Harjavallan Metallityöväen ammattiosasto nro 127 ry., Harjavallan Automie- 9
10 het ry, Suomen Rakennustyöläisten Liiton Harjavallan osasto nro 156 ry, Harjavallan Puutyöväen ammattiosasto nro 490 ry. ja Satakunnan Parantolan Henkilökunnan yhdistys nro 137 ry. Ensimmäisessä työvaliokunnassa olivat mukana (varamies suluissa): Sulo Niemelä (Kalle Rosenqvist) Metallityöväen ammattiosasto, Viljo Marjanen (Daniel Mikkola) Puutyöväen ammattiosasto, Pentti Pulkkinen (Valfrid Kärkkäinen) Metallityöväen ammattiosasto, Väinö Mäkinen (Pekka Pohja) Satakunnan Parantolan henkilökunnan yhdistys, Aarne Viljanen (Lauri Vaisto) automiehistä ja Altti Virta (Jalmari Tuuha) Rakennustyöväen ammattiosastosta. Tilintarkastajiksi valittiin Ensio Silventoinen ja Väinö Siik, varalle Niilo Vidqvist ja Toivo Virtanen. Kokouskutsut päätettiin julkaista Uudessa Ajassa, Hämeen-Satakunnan Yhteistyössä ja Palkkatyöläisessä. Kokouksen lopuksi keskusteltiin lähiajan toimista ja työmuodoista. Työtä päätettiin tehostaa jokaisessa paikkakunnalla toimivassa osastossa ja asiaa koskevat kiertokirjeet lähetettiin osastoille. Jäsenveroksi sovittiin 1 markka viikolta jokaiselle maksavalle jäsenelle 50 viikolta vuodessa. Paikallisjärjestön kokouksista päätettiin ilmoittaa molemmissa työväen piirilehdissä Uudessa Ajassa, Satakunnan Yhteistyössä sekä Palkkatyöläisessä. Yhdistysrekisteriin HAP merkittiin , silloin henkilöjäsenten määrä oli 484. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) Harjavallan Ammatillinen Paikallisjärjestö perustettiin, koska paikkakunnalle tarvittiin SAK:laisten ammattiosastojen välinen yhdysside. Tämän lisäksi Paikallisjärjestö otti tehtäväkseen työväestön valistus- ja herätystyön ja järjestöön perustettiin valistusjaosto, opintojaosto ja urheilujaosto. (Harjavallan Seudun Paikallisjärjestö ry 50v , s. 2). HAP:n säännöissä järjestön tehtävistä sanottiin, että: Ammatillisen paikallisjärjestön tarkoituksena on toimia paikkakunnalla Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton (SAK) ry jäsenliittojen alaisten ammatillisten perusjärjestöjen keskinäisenä yhdyssiteenä, näiden toimiessa ammatillisen valistus- ja herätystyön suorittamiseksi palkkatyöläisten keskuudessa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi ammatillinen paikallisjärjestö järjestää kokouksia, valistustilaisuuksia, juhlia ja opiskelutoimintaa sekä suorittaa muita sellaisia käytännöllisiä järjestötoiminnassa esille tulevia tehtäviä, joita SAK:n työvaliokunta ammatilliselle paikallisjärjestölle antaa. Aktiiveja ihmisiä on aina ollut mukana toiminnassa ja yhteisvoimin on ollut mahdollista vaikuttaa ammattiyhdistysliikkeen sisäisiin ja järjestön ulkoisiin intresseihin liittyviin asioihin. Pian perustamisensa jälkeen vuonna 1949 HAP oli jo aktiivisesti mukana kansalaiskokouksessa, jonka tavoitteena oli saada kunnanlääkäri Harjavaltaan. (Harjavallan Seudun Paikallisjärjestö ry 50v , 5 6.) 10
11 1.2. Ammatillisen Paikallisjärjestön toimintaa perustamisen jälkeisinä vuosina 1940-luvulla V uoden 1947 ensimmäisessä kokouksessaan 6. tammikuuta ravintola Satavallassa Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön työvaliokunta keskusteli tuotantokomitean perustamisesta Oy Harjavaltaan, sekä Maa- ja sekatyöläisten ammattiosaston toiminnan uudelleen aloittamisesta paikkakunnalla. Tähän päätettiin pyrkiä voimaperäisen valistustyön avulla ko. ammattiosastojen keskuudessa. Satakunnan parantolan henkilökunnan yhdistyksen jäsen haluttiin mukaan HAP:n kokouksiin ja sovittiin siitä, että HAP:n työvaliokunnan edustaja lähetetään kaikkiin ammattiosastojen vuosikokouksiin. Keskusteltiin myös toimitsijakurssin järjestämisestä Harjavallassa Työväentalossa. Maaliskuun kokouksessa käsiteltiin tulevia SAK:n 40-vuotisjuhlia HTY:n talolla 19. päivä huhtikuuta Sulo Niemelä sai tehtäväkseen pitää tervehdyspuheen ja yhdeksi ohjelmanumeroksi päätettiin ottaa tuohon aikaan suosittuja taikuriesityksiä. Alkuvuosina paikallisjärjestön toiminnassa keskeisellä sijalla olivat monenlaisten juhlien järjestämiset, kuten valistusviikkojuhla, ammattiyhdistysviikko, vappujuhlat, kesäretkeilypäivät, 40-vuotisjuhlat, työnjuhlat, iltamat ja raittiusviikon juhlat. Ne olivat tärkeitä siksi, että huvitilaisuuksia ja arpojen ja ammattiyhdistysviikon merkkien myyntiä käytettiin varojen keräämiseen ammattiyhdistystoiminnan rahoittamiseksi. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) Ammattijärjestöjen ja ammattiosastojen toiminnan elpyessä sodan jälkeen niiden toiminta keskittyi eri alojen yhteisten ja erityisten ongelmien ratkaisemiseen. Yksi tärkeimmistä toiminta-alueista oli kurssimuotoisena toteutettu koulutus, jonka tavoitteena oli valmistaa ammattiosastojen jäseniä osastojen ja paikallisjärjestön toimitsijatehtäviin, levittää ammattiyhdistystietoutta jäsenistöön ja lisätä jäsenten tietoisuutta oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Valistus, koulutus ja tiedotus ovat olleet paikallisjärjestön toiminnan tärkeimpiä alueita. Valistustoiminnasta saatiin myös tunnustusta, kun vuonna 1947 järjestetyistä valistustilaisuuksista SAK totesi, että Satakunnan parhaat tilaisuudet oli järjestetty Harjavallassa. Vuonna 1948 HAP sai ensimmäisen palkinnon SAK:n valistusviikon järjestelyistä. Alkuvuosina HAP:n järjestämiin koulutustilaisuuksiin osallistuttiin innokkaasti ja vuonna 1947 luottamusmiesten opintokerhossa oli mukana 20 opinhaluista, samoin 1948 järjestöväen peruskurssille ja taloudenhoitajan- ja kirjanpidon kursseille osallistuttiin ahkerasti. Koulutus- ja kurssitoiminta herätti nopeasti lukuharrastuksen ja loppuvuodesta 1948 perustettiin paikallisjärjestön kirjasto. Kirjastotoiminta alkoi vilkkaana, mutta muiden uusien vapaa-ajan harrasteiden myötä kiinnostus kirjaston käyttöön hiipui vähitellen. Kirjaston sijoituspaikka oli ongelmallinen ja 1965 HSAP harkitsi kirjaston lahjoittamista Harjavallan kunnalle. Kirjaston sidosmäärä oli silloin 669. Harjavallan Kemiantyöntekijäin ammattiosasto ry tarjoutui silloin ostamaan kirjaston ja myymään sen takaisin HSAP:lle myöhemmin. Kemiantyöntekijät lahjoittivat uusilla teoksilla laajennetun kirjaston edelleen Harjavallan Metallityöväen ammattiosasto ry:lle sen vuonna 1974 perustamaan kurssikeskus Ranta-Niittyyn. (HSP ry 50v , 6, 19.) 11
12 2. YHTEISKUNNALLISEN VAKAUTTAMISEN AIKA, 1950-LUVUN ALKUVUODET V uosikymmenen vaihtuminen 1950-luvuksi merkitsi suomalaisessa politiikassa sisäpoliittisen suunnanmuutoksen vakiintumista. SKDL ja kommunistit työnnettiin syrjään vahvasta asemastaan ja poliittisen vaikuttamisen painopiste siirtyi maalaisliitolle. Kaiken kaikkiaan työmarkkinoilla tapahtui tuolloin suuria mullistuksia. Enää eivät työnantajajärjestöt olleet ainoa voima, joka päätti työehdoista, mukana olivat nyt myös työntekijät. Kiistat kärjistyivät toisinaan lakoiksi, joiden edessä sotakorvauksien suorittamiseen sitoutunut valtiovalta oli usein voimaton. Työntekijäjärjestöjen merkittävin vastavoima olikin Maataloustuottajien Keskusliitto MTK, jonka jäsenmäärä oli 1950-luvun alussa jo neljännesmiljoona. Maan elintason noustessa taistelu yhteiskunnan tulonjaosta tiukkeni eri etujärjestöjen kesken. (Miettinen ym. 1987, ) Poliittinen ilmasto ja sen myötä talouspoliittinen tilanne oli epävakaa ja aikaisemmasta suuresti muuttunut. Vasemmisto oli sodan jälkeisissä vaaleissa saanut entistä enemmän paikkoja eduskunnassa. Se oli kuitenkin jakaantunut kahteen lähes yhtä suureen osaan, joiden välinen kilpailu johti silloisissa oloissa mielipiteiden radikaalisuuteen ja jyrkkyyteen. Keväällä 1945 palkat nostettiinkin SAK:n painostuksesta kaksinkertaiseksi. Sama suunta jatkui seuraavinakin vuosina ja 1950-luvun alussa teollisuustyöntekijöiden palkkataso oli jo viisinkertainen viisi vuotta aikaisempaan verrattuna ja maataloustyöntekijöiden jopa kuusinkertainen. Tukkuhinnat nousivat samana ajanjaksona lähes nelinkertaisiksi ja sodan aikana tiukimmin säännöstellyt maataloustuotteiden hinnat viisinkertaisiksi. (Kokko Työmarkkinat ). Pyrkiessään pitkäaikaisempaan taloudelliseen vakiinnuttamiseen hallitus nimitti Taloudellisen suunnitteluneuvoston, johon tuli mukaan työmarkkinajärjestöjen edustus. Suunnitteluneuvostossa valmisteltiin talouden vakauttamissuunnitelma, joka astui voimaan linnarauhan päättyessä. Vakauttamissopimuksen nojalla säädeltiin hinta- ja palkkakehitystä ja se rauhoitti työmarkkinat vuoteen 1956 asti. Vakauttamiseen liittyivät tärkeänä osana pitkäaikaiset sopimukset idänkaupasta ja länsikaupan vähittäinen vapauttaminen säännöstelystä. (Aho 2009.) SAK:n vaikutusvalta lisääntyi 1950-luvulla ja vakautus kohensi erityisesti SAK:n asemaa muihin etujärjestöihin nähden, mutta sitoutuessaan vakauttamiseen ammattiyhdistysliike rajoitti vapaaehtoisesti omia toimintamahdollisuuksiaan. SAK ei ollut vuonna 1951 tyytyväinen hallitusosapuolten johdolla syntyneeseen palkkasäännöstelypäätökseen, vaan ilmoitti tavoitteenaan olevan paluu luonnollisen palkanmuodostuksen aikaan. Näin SAK ilmaisi epäsuorasti, että se oli valmis ehkäisemään vakautuspolitiikan perusteita murentavat lakot, jotka uhkasivat nostaa hintoja ja häiritä palkkojen ja hintojen poliittisesti herkkää tasapainoa. SAK:lle oli alusta alkaen ollut kuluttavaa tukea hallitusta ja olla osallisena laman tullen vaikeasti hy- 12
13 väksyttävässä talouspolitiikassa. (Miettinen ym ) SAK:n jäsenmäärä putosikin :een vuonna Jäsenkato johtui osaltaan työvoimapulan loppumisesta ja taloudellisten suhdanteiden heikkenemisestä. Myös sosiaalidemokraattien ja kommunistien väliset kiistat karkottivat jäseniä. Työmarkkinaristiriidat kärjistyivät kun Korean sota muutti laskusuhdanteen nousukaudeksi ja Kekkosen johtama porvarillinen vähemmistöhallitus ja työmarkkinajärjestöt ajautuivat törmäyskurssille. Suomen epävakaassa taloudellisessa ilmapiirissä hallitukset vaihtuivat 1950-luvulla usein ja talouspolitiikan sisällöstä taisteltiin. SAK:n vaikutusvalta huipentui 1954 kun sen vaatimuksesta elinkustannusten alentaminen ja palkkasäännöstelyn uudistaminen tulivat Urho Kekkosen viidennen hallituksen ohjelmaan. (Bergholm 2007.) 2.1. Työttömyys Harjavallan Ammatillisen Paikallisjärjestön huolenaiheena 1950-luvulla P aikallisjärjestö kokoontui Työväenyhdistyksen talossa 2. päivä maaliskuuta1950 klo Kokouksessa käsiteltiin SAK:n kiertokirjettä 4/50, joka koski uudistettua kenttätoimitsijain organisaatiota ja kiertokirjettä 7/50 työttömyystyökohteista ja tilastolomakkeista, sekä SAK:n lähettämää Työttömyysohjeet -tiedotetta, asiat merkittiin kuulluksi. Keskusteltiin myös kirjeestä, jossa järjestöjä ja yksityishenkilöitä kehotettiin liittymään Rauhanpuolustusliittoon. HAP päätti kuitenkin olla liittymättä tällä kertaa. Puheenaiheena oli myös hiihtokilpailujen järjestäminen HAP:n perusosastoille. Sarjoja olisi viisi: alle 21-vuotiaat, yleinen sarja ja ikämiehet yli 35-vuotiaat hiihtäisivät 10 km, yli-ikämiehille yli 45 v ja naisille kilpailumatka olisi 5 km. Työvaliokunta oli kunnostautunut Työnjuhlissa voittamalla 4 x 100 metrin viestijuoksun ja palkinnoksi saatu kunniakirja ripustettiin Työväentalon kirjastohuoneen seinälle. Maaliskuussa 25. pv Työväentalossa pidettyyn vuosikokoukseen otti osaa 11 edustajaa. Puheenjohtaja P. Lavén kertoi aluksi HAP:n toiminnasta ja saavutuksista vuonna Sen jälkeen kuultiin edellisen vuoden toimintakertomus ja tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto. Puheenjohtajavaali oli tiukka, Pauli Lavén sai yhden äänen enemmän (5) kuin Hellman (4). Kansansivistys oli kokouksessa esillä kun neuvoteltiin kirjastotoimikunnan vuosikertomuksesta sekä opintojaoston ja valistusjaoston kokoonkutsujan valinnasta. Kokouksessa keskusteltiin myös SAK:n kirjelmän nro 12/50 johdosta vappujuhlista. Seuraavien Työnjuhlien järjestäminen annettiin toiselle paikkakunnalle, ja työvaliokunnan päätös Rauhanpuolustajain kirjelmään hyväksyttiin. Rahastonhoitajan palkkiota korotettiin. Kokous päättyi klo Toukokuun puolivälissä työvaliokunta keskusteli laajaa kiinnostusta herättäneistä asioista; toripäivien lakkautuksesta ja hintojen ja palkkojen kehityksestä. Kokoukseen oli saapunut 65 osanottajaa, joiden yksimielisen kannan mukaan tällainen päätös piti kumota ja toripäivien 13
14 pito tulee sallia. Seuraavaksi SAK:n edustaja K. Kallio alusti hintojen ja palkkojen kehityksestä. Hän kertoi palkkatilanteen olevan hyvin vaikea ja vaativan korjausta mitä pikimmin. Yleiskeskustelussa toivottiin SAK:n tiedottavan jäsenistöä eli joukkoja mahdollisimman hyvin ja pitävän ne ajan tasalla ja hoitavan palkka-asioita ponnekkaasti. Kuultiin myös SAK:n edustajan K. Kasken tiedonanto palkkaneuvotteluista SAK:n ja TKL:n välillä, ja siitä miten tämä käytännössä toteutetaan. Asiasta keskusteltiin vilkkaasti, puheenvuoroja käytettiin 26. Toukokuun 29. pv HAP:n edustajiston kokouksessa työväentalolla puheenjohtaja esitti lahjoituksen tekemistä lakossa oleville metallimiehille. Keskustelun jälkeen hyväksyttiin yksimielisesti päätös, että HAP:n varoista myönnetään mk metallimiesten lakkotoimikunnalle edelleen jaettavaksi. HAP:n edustajain kokous toivoi, että jako suoritetaan niin, että isoperheiset ja perheet joissa on sairaustapauksia ja puutetta tulevat huomioiduksi jaossa. (HAP:n pöytäkirja nro 1). Metallimiesten keskipalkka päivässä oli tuolloin noin mk. Lakon syynä oli Valtioneuvoston tammikuussa 1950 tekemä päätös. Sen perusteella työmarkkinajärjestöt saivat helmikuun puolivälistä lähtien vapaasti sopia työntekijöiden palkoista. Tämä merkitsi sodan ajalta peräisin olleen palkkasäännöstelyn purkautumista ja yksi tästä seuranneista työtaisteluista oli elokuun 28. päivä 1950 alkanut Metallilakko. Se kesti melkein kaksi kuukautta ja loppui Lakossa oli metallityöntekijää, ja jos muutkin alat otetaan huomioon, määrä nousi sataantuhanteen. Lakon loppumisen kannalta ratkaisevaa oli se, että SAK tuli metalliliiton tueksi uhkaamalla yleislakolla. Osapuolet saivat kuitenkin sovinnon aikaan ennen SAK:n asettamaa aikarajaa. (Kokko Lehdistö ja lakkoilu.) Syyskuussa sihteeri Hellman pyysi eroa tehtävästään, koska oli saanut ylennyksen työnjohtajaksi. Hänen tilalleen valittiin Vilho Juvonen. Lokakuussa kokous käsitteli puutyöväen ammattiosaston lakkotoimikunnan kirjelmää avustuksen myöntämiseksi lakossa oleville puutyöläisille. Lakkotoimikunnalle myönnettiin mk jaettavaksi hädässä oleville lakkolaisille. Joulukuussa Opintojaoston sihteeri P. Pohja luovutti opintojaoston opintokirjelmät ja kerhon omaisuuden HAP:lle, koska toiminta oli hiljentynyt eikä kerhossa ollut enää opiskelijoita. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) 1951 M aaliskuussa 1951 työvaliokunta ehdotti vuosikokoukselle, että HAP tukisi kuorotoimintaa vuosittain markalla. Harjavallan Työväen mieskuorolle myönnettiinkin mk avustus. Harjavallan Ammatillinen paikallisjärjestö oli sijoittunut alle jäsenen ryhmässä kolmanneksi Työnjuhlajulkaisun levityskilpailussa ja palkintosumma mk oli mahdollista käyttää SAK:n julkaisemien kirjojen hankkimiseen. Palkintosumma siirrettiinkin kirjastotoimikunnalle kirjojen tilaamista varten. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) 14
15 Huhtikuussa kokous keskusteli SAK:n kirjelmästä, joka koski Työnjuhlien järjestämistä paikkakunnalla. Juhlat päätettiin pitää elokuussa pv ja asiaa ajamaan valittiin juhlatoimikunta. Heinäkuussa Työnjuhlatoimikunta oli saanut ohjelman valmiiksi elokuisiin juhliin ja kokous päätti, että iltamat alkavat lauantaina elokuun 11. pv klo Työväentalossa, ja mikäli vieraita riittää, myös tanssilavalla. Soitosta huolehtii orkesteri Sointuveikot ja järjestyksenvalvonnasta metalli- ja rakennusmiehet. Lippujen hinta on 100 mk ja myynnin järjestävät puusepät. Kenttäpelimateriaalin juhlien ajaksi hankkii Toivonen. Kenttäpelien taksaksi päätettiin: kivääri 5 laukausta á 25 mk, renkaanheitto + nuolet myös 5 heittoa á 20 mk. Elokuun 12. pv päiväjuhla alkaa klo Kummun kentällä torvisoitolla, sen jälkeen lausutaan tervehdyssanat, kuullaan runo ja mieskuorolaulua, juhlapuhe, kisällilaulua ym. Urheiluosuuteen kuuluu toimikuntien 5 x 100 m viesti sekä ruotsalaisviesti m. Sarjoja ovat nuorten sarja alle 12-vuotiaat, yleinen sarja ja ikämiessarja, 3-ottelu sekä yli-ikämiehet 100 m, lopuksi juostaan maaotteluviesti. Liput maksavat päiväjuhliin 50 mk ja 20 mk ja SAK:n rintamerkki 10 mk. Kirjastotoimikunnalle myönnettiin mk uusien kirjojen ostoon ja päätettiin, että kirjasto pidetään auki sunnuntaisin. Syyskuussa keskusteltiin Työnjuhlista, tansseista oli kertynyt voittoa mk ja päiväjuhla tuotti mk. Urheilukilpailuissa voitetut palkinnot sovittiin jaettavaksi HAP:n merkkipäivän yhteydessä. HAP:n perustamisen 5-vuotisjuhla lähestyi ja juhlat päätettiin pitää Työväentalossa. Historiikin laatijaksi HAP:n alkutaipaleen ajalta valittiin Sulo Niemelä. Lokakuun kokouksessa käsiteltiin HAP:n 5-vuotisjuhlaa ja päätettiin seuraavaa: juhla alkaa klo Työväentalossa ja tervehdyssanat lausuu toveri Vilho Juvonen, sen jälkeen laulaa työväen mieskuoro, juhlapuheen pitää toveri Lauri Lindén. Kuullaan myös juhlapuhe SAK:lta ja 5-vuotistoimintakertomus Sulo Niemelältä L. Ojasen avustamana. Ohjelmassa on lisäksi Vapaa sana -osastojen ja kutsuvieraiden tervehdyksiä, kuplettilauluja ym. sekä palkintojen jako Työnjuhlakilpailujen voittajille. Lipunhinnaksi päätettiin 100 mk. Vapaalippuja annettiin Uuden Ajan ja Satakunnan Työn toimitukselle ja HAP:n perustavan kokouksen jäsenille, osastojen edustajille 1 kpl, työnjuhlien aikana juosseiden toimikuntien edustajille ja entiselle HAP:n puheenjohtajalle P. Lavénille. Lippujen ennakkomyynti järjestettiin osastojen kautta. Mainokset juhliin tekstasivat Nord ja Manninen. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) 1952 M aaliskuussa puheenjohtajaksi valittiin Bruno Nord. Kokouksessa käsiteltiin Työväen Raittiuspäivän Keskustoimikunnan kirjelmää tunnuksella Raittius voittaa. Kirjelmän johdosta päätettiin kunnan alueella järjestää raittiuspäivätilaisuus. Työvaliokunta vastaisi järjestelyistä. Harjavallan Työväen mieskuorolle ei tällä kertaa myönnetty avustusta. Kysymys paikkakuntaluokan korottamisesta jäi Työvaliokunnan päätettäväksi. 15
16 Huhtikuussa huomattiin, että Raittiuspäivän juhlien järjestelyaika on liian lyhyt ja tilaisuus päätettiin pitää jos tämä Raittiuslautakunnalle sopii. Kokous suostui Urheilujaoston esitykseen talviurheilupäivien järjestämisestä Pääsiäispyhinä. Jaostolle myönnettiin määrärahaa tähän tarkoitukseen mk. S. Niemelä esitti kirjaston palovakuutuksen nostamista markkaan ja ehdotus hyväksyttiin. Kirjastolle myönnettiin mk kirjojen hankkimiseen. Vappujuhlat päätettiin järjestää vain jos molemmat työväenpuolueet osallistuvat siihen. Myöhemmin huhtikuussa Työvaliokunnan ja siihen yhdistetyn Harjavallan eri työväenjärjestöjen edustajien yhteisessä vappujuhlatoimikunnan kokouksessa todettiin, että kokouksen jatkaminen oli tarpeetonta, koska Sos. dem. -yhdistys ei halunnut järjestää yhteistä vappujuhlaa. Toukokuussa Satakunnan Rakennustyöläisten Liiton osasto 156 Harjavalta ehdotti HAP:lle kirjoituskoneen hankkimista, konetta saisivat käyttää myös ammattiosastot. Asia jätettiin edustajiston kokouksen päätettäväksi. Syyskuussa SAK:lle lähetettiin ilmoitus paikkakunnalla olevista työttömistä, samalla esitettiin toivomus, että SAK ryhtyisi toimenpiteisiin nykyisen työttömyyden vuoksi. Torstaina 18. pv syyskuuta työttömyyskokouksessa Harjavallan työväentalolla oli läsnä 16 osanottajaa. Puhetta johti Matti Leino ja sihteerinä toimi Lauri Ojanen. Työasiainlautakunnan puheenjohtaja A. Polvivaara selosti silloista ja tulevaa työllisyystilannetta paikkakunnalla. Hän mainitsi, että työasiainlautakunnalle ei ollut vielä ilmoittautunut ainoatakaan työtöntä, mutta työasiamiehelle viisi. Hän kertoi, että työttömyys tulee nousemaan lokakuussa 30:een, marraskuussa 60:een, joulukuussa 100:aan ja tammikuussa 150 työttömään, ja että kunnalla on varatyömaita kaikille työttömille. Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Hannuniemi kertoi ajankohtaista työllisyyskysymyksestä. Hän sanoi, että Kumpu on jo ryhtynyt rakentamaan kerhorakennusta, ja hän uskoi, että pankkirakennustyömaakin aloitetaan vielä tänä syksynä. Työttömyystöiksi hän ehdotti kirkonkylän viemärityön korjausta ja keskuskoulun laajennuksen aloittamista. Hannuniemi kehotti kiirehtimään töiden järjestämistä ja arveli, että työttömiä on enemmän kuin kortisto näyttää. Seuraavaksi puhunut valtuuston puheenjohtaja Toivo Pessi selitti, että kunta ei voi järjestää varatöitä jos työttömät eivät edes ilmoittaudu työasiamiehelle. Hän korosti, että esimerkiksi Kumpu tilaa työläisiä työasiamieheltä, ja jos sinne ilmoittautuneita ei ole, niin silloin työkonttori ottaa miehet portilta katsomatta onko työtön Harjavaltalainen tai ei. Salmi huomautti puheenvuorossaan, että Keskuskoulua voitaisiin ryhtyä laajentamaan nopeastikin mutta siihen ei ole kiinnostusta, koska keskustan viemärityöt ovat paljon tärkeämmät kuin koulun rakentaminen. Hannuniemi syytti Salmea siitä, että tämä kunnanhallituksen jäsenenä haluaa rikkoa taas rauhallisuutta. Rakennusmies Röksä kiinnitti huomiota Hannuniemen aikaisempaan lausuntoon, jonka mukaan kunta maksaa vuodessa opettajaasuntojen vuokria mk ja vielä korot ja oli sitä mieltä, että uusia opettajien asuntoja on saatava nopeasti, koska kunta siten säästäisi huomattavia summia. Rakennusmies V. Kalander kannatti terveystalon pikaista rakentamista, koska sekin toimii vuokrakasarmissa ja vie siksi liiaksi kunnan varoja. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) 16
17 1953 T ammikuussa 1953 todettiin, että työttömyys Harjavallassa on lisääntynyt huolestuttavasti, ja sen vuoksi päätettiin kutsua koolle uusi työttömien kokous klo Harjavallan Työväentalolle. Siitä ilmoitettiin Satakunnan Työssä ja Uudessa Ajassa. HAP:n järjestämässä työttömien kokouksessa oli läsnä 24 henkilöä. Puhetta johti Sulo Niemelä ja pöytäkirjaa piti Lauri Ojanen. Kokouksen avasi HAP:n rahastonhoitaja Sulo Niemelä esittäen HAP:n kannan työttömyystöihin. Kokous totesi, että kunta ei ole täyttänyt lupauksiaan järjestää työmahdollisuuksia työttömille, vaikka tätä on odotettu jo yli neljä kuukautta. Vilkkaan keskustelun jälkeen oltiin sitä mieltä, että kunnan on täytettävä annetut lupaukset niin, että kaikki työttömät voidaan nopeasti sijoittaa töihin. Kiireellisinä töinä mainittiin eri puolille kuntaa rakennettavat palokaivot ja Vaskelan talon rakennustyöt. Päätettiin yksimielisesti, että HAP lähettää kirjelmän kunnan rakennustyöasiainlautakunnalle, kunnanhallitukselle sekä kunnanvaltuustolle työttömien kokouksen ehdotuksista. Puheenjohtaja Bruno Nord lähetettiin työttömien kokouksen edustajana Helsinkiin ja hänelle myönnettiin matkarahaa mk. Elokuussa kuultiin Harjavallan Rst. nro 59:n ja Rakennusliitto ry nro 156:n lähettämät kirjelmät, joissa kehotettiin HAP:tä järjestämään yleinen kokous Harjavallan ammatillisesti järjestäytyneiden kesken, koska oli tarvetta keskustella talouspoliittisesta tilanteesta ja myös työllisyyden parantamisesta. Kokous päätettiin yksimielisesti kutsua koolle elokuun 26. pv 1953 klo KK työväentalolle. Keskusteluun ottivat osaa myös Harjavallan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Toivo Pessi, Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Mauno Hannuniemi ja Työasiain lautakunnan puheenjohtaja Polvivaara. Kokouksessa kuultiin myös Suomen Rakennustyöväenliiton osasto 156 ry:n käsittelemä MAL:n vetoomus Wienissä lokakuussa pv 1953 pidettyyn ammattiyhdistysten kolmanteen maailmankonferenssiin. Asiasta keskusteltiin ja todettiin, ettei HAP:n ole taloudellisten syiden vuoksi mahdollisuutta osallistua tähän kongressiin. Päätettiin lähettää edustaja piirin valmistavaan kokoukseen asian johdosta, ja palata tämän jälkeen siihen uudelleen. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) Työasiamies Polvivaara kertoi työasiainvaliokunnan laatimasta työllisyystyöohjelmasta. Hän mainitsi niin sanotut vapaat työt ja lääninhallituksen tiesuunnitelmat, Salonojanalueen ojanavauksen, Hakunin metsäojituksen, Pitkäpäälä-Merstola-viemärin ja Hiirijärventien viemärin loppuosan rakentamisen, Rikkihapon kerhotalon, Satakunnan parantolan henkilökunnan talon, Keskikoulun laajennuksen, Havingin koulun laajennuksen ja Piirisairaalan. Alustuksen johdosta käydyn keskustelun jälkeen käytettiin runsaasti puheenvuoroja, joissa kiinnitettiin huomiota siihen, että työttömyyttä on jo, työttömiä on 40 ehkä ylikin, ja työttömyys on edelleen lisääntymässä. Kokous vaati, että kunnan on aloitettava työllisyystöitä mahdollisimman nopeasti. Rakennuslautakunnan puheenjohtaja M. Hannuniemi esitteli rakennuslautakunnan esityksen työttömyystöiksi varatuista työkohteista. Hän mainitsi vapaitten markkinoiden työtilaisuuksista mm. Rikkihapon kerhotalon ja B-sairaalan, kunnan töistä keskuskoulun 17
18 laajennuksen, kuutiometriä, ja Havingin koulun pohjatyöt, Urheilulautakunnan suunnitelmista uimalaitoksen rakentamisen ja valtuuston päätöksen mukaiset palokaivot. Erilaisia reservitöitäkin oli vielä kaiken varalta. Asiasta käytiin keskustelua ja A. Polvivaara ilmoitti, että työttömyyskortisto avataan syyskuun 1. pv ja hän kehotti työttömiä ilmoittautumaan sinne. Myöhemmin HAP:n koolle kutsuma yleinen kokous Harjavallan Työväentalossa vaati kunnanvaltuustoa hyväksymään ja päättämään erittäin kiireellisinä työasiainvaliokunnan tekemät ehdotukset, koska kunnassa on nelisenkymmentä työtöntä ja rakennustöitä valmistuu lähiaikoina. Tämän vuoksi työttömyys lisääntyy ja töitä on järjestettävä erittäin kiireellisesti. Lokakuussa kokous kuuli rakennustyöväen kirjelmän, joka koski paikkakunnalla kasvavaa työttömyyttä. Kirjelmän vuoksi otettiin yhteyttä Työasiainlautakuntaan sekä Rakennuslautakuntaan ja kehotettiin kuntaa varustautumaan työttömyyden varalta. Työttömien kokous päätettiin pitää Harjavallan Työväentalolla tiistaina 16. pv marraskuuta 1954 klo Rakennuslautakunnan ja työasiainlautakunnan edustajia pyydettiin alustamaan keskustelua tulevista työttömyystöistä. Marraskuussa käsiteltiin Suomen Rakennustyöväen Liiton kirjelmää työttömyyskysymyksestä sekä työttömyysvakuutuslaista. Todettiin, että Harjavallassa on paljon rakentamista, ja että työttömyys täällä voidaan sen vuoksi torjua, myös työttömyyslakia selvitettiin kokoukselle. Päätettiin, että puheenjohtaja ja sihteeri laativat alaosastoille kirjelmät, joissa osastoja kehotetaan käsittelemään asiaa kiireellisenä. Samalla lähetettiin työttömyysvakuutusasioista kirjelmät molemmille työläisiä edustaville eduskuntaryhmille ja SAK:lle. (HAP:n pöytäkirja nro 1.) 1954 L okakuun 20. pv 1954 Harjavallan kunnan Rakennuslautakunnan kokouksessa luettiin HAP:n laatima kirje, jossa tiedusteltiin työttömyystöiden aloittamisesta ja kehotettiin Rakennuslautakuntaa toiminaan niin, että heti kun työttömyyttä ilmenee se voi aloittaa työt. Keskusteltuaan asiasta Rakennuslautakunta päätti ilmoittaa Ammatilliselle Paikallisjärjestölle seuraavaa: Työttömyystöinä aloitettavista töistä ovat kunnanhallitus ja rakennuslautakunta yhdessä päättäneet. Yksi tällainen työttömyystyöksi tarkoitettu työ, urheilukentän kastelulinjojen rakentaminen, aloitettiinkin 18/ , mutta silloin ei työttömyyskortistossa ollut vielä yhtään miestä saatavissa. Työttömiä voidaan osoittaa myös Hakunin metsäojitustöihin. Seuraavana työkohteena on Hakunin omakotialueen tietyöt, tähän kunnanhallitus on jo myöntänyt varoja ja on asia Tielautakunnan valmisteltavana. Tietyöt voitaneen aloittaa ensi kuun 10. päivän maissa. Rakennuslautakunta voi tilanteen sitä vaatiessa aloittaa työttömyystöinä Torttilan Eteläpiirin ja Keskuskoulun pienempien viemärien jatkamistyöt. Vielä on päätetty tehdä työttömyystöinä opettajien asuintalojen perustustyöt, jotka ehtinevät aloitettavaksi seuraavan 18
19 vuoden alussa. Rakennuslautakunta lupasi tehdä kaikkensa saadakseen opettajien asuntotalojen perustustyöt käyntiin mahdollisimman pian. (HSAP:n pöytäkirjat ) Tampere-Satakunta-alueen Ammatillisten Paikallisjärjestöjen neuvottelukokouksessa Raumalla Soihtulassa 12. pv joulukuuta 1954 järjestäjä Kallio alusti paikallisjärjestöjen yhteistoiminnasta. Hän ehdotti, että paikallisjärjestöt vaihtaisivat mielipiteitä ja saisivat näin uusia ideoita ja lähtökohtia omaan toimintaansa. RAP:n sihteeri Salminen esitteli kurssi- ja luentotoimintaa ja mainitsi järjestöjen taloudenhoidosta pidetyt 2-viikkoiset kurssit. Luentotoimintaa on järjestetty yhteistoiminnassa Rauman Kansalaisopiston kanssa. Kevät- ja syyspuolella on pidetty yleisiä juhlatilaisuuksia ja niihin on saatu puhujiksi SAK:n edustajia. Huvitoiminnasta saaduilla tuloilla on vahvistettu järjestön taloutta. Kesätoimintaa varten on saatu kaupungilta vuokratuksi kesänviettopaikka ja urheilutoimintaa on järjestetty pitämällä hiihtokilpailuja ja lentopallo-otteluita. Niittymäki selosti neuvottelukokouksessa HAP:n toimintaa Harjavallassa. Täällä ovat taloudelliset kysymykset olleet etualalla ja paikkakuntakalleusluokkaa on pyritty nostamaan. Osastoja on paikkakunnalla kaikkiaan 9, joista paikallisjärjestöön kuuluu 7. Hän mainitsi paikallisjärjestöllä olevan markan arvoinen kirjasto, ja että urheilutoiminta on keskittynyt ns. massaurheiluun eikä niinkään kilpaurheiluun. Yleensä järjestötoiminta on hiljaiseloa, jäsenmaksut maksetaan ja sillä selvä. Rantasen alustuksessa nro 7 aiheena oli Miksi opiskelen ammattiyhdistysliikkeessä? Hän kertoi, että Suomessa on noin ammattiosastoa ja niissä keskimäärin 7 toimihenkilöä. Tämän koneiston ylläpitäminen vaatii ammattiyhdistysliikkeeltä jatkuvaa oman opintotoiminnan kehittämistä. Esimerkiksi puheenjohtajien, sihteerien ja rahastonhoitajien tehtävät vaativat koulutusta, jonka tavoitteena on kehittää tehtävistään tietoisia yksilöitä edistämään ammattiyhdistysliikkeen toimintaa. Mitä ammattiyhdistysliikkeessä sitten opiskellaan? Keskeisintä on juuri edellä mainittujen toimihenkilöiden kouluttaminen tehtäviinsä. Talouspoliittisten kysymysten jatkuva seuraaminen ja niiden tunteminen on myös tärkeää ammattiyhdistysliikkeen toiminnan kehittämiseksi. Ammatillisten paikallisjärjestöjen ja ammattiosastojen on kannustettava jäseniään kansantalouden opiskeluun. Opiskella voi monilla tavoilla, on olemassa mm. Työväen Sivistysliiton kirjeopisto. Ammattiyhdistysliikkeen opetus on keskitetty kurssitoimintaan Kiljavalle ja erityisesti kesäkurssit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Rantanen lisäsi, että paikallisjärjestöt voivat olla mukana opintojen järjestämisessä seuraavilla tavoilla. 1.) Opintokerhotoiminta; tällainen yhteistyöhön perustuvaa opintokerhotoiminta on joustava opiskelumuoto ja se on suhteellisen edullista. 2.) Kirjeopiskelu on tunnettu siitä, että ohjaajat ovat päteviä ja kirjeopiskelua suositellaan. Kirjeopistossa voi suorittaa mm. ay-liikkeen kesäkoulun ja pitkän kurssin valmistavan kurssin, ja 3.) Paikalliselle kurssitoiminnalle löytyy monia mahdollisuuksia. Kolmipäiväiset viikonloppukurssit ovat suositeltavia siksi, että tällöin ei tapahdu sellaista kyllästymistä kuin pitempien kurssien yhteydessä. Ne sitovat ihmisiä pitkäksi aikaa ja niihin täytyy käyttää myös lomia. (HSAP:n pöytäkirjat ) 19
20 Rantanen muistutti myös, että opintokerho- ja kirjeopiskelun yhteydessä voi esiintyä taloudellisia esteitä ja vaikeuksia, mutta järjestäytyminen auttaa tässäkin tilanteessa. Toinen vaikeus on osanottajien saaminen mukaan kurssitoimintaan ja muuhun opiskelutyöhön. Opiskelumahdollisuuksista onkin tiedotettava nykyistä tehokkaammin ja muullakin tavoin kuin pelkästään kirjeellisillä ilmoituksilla ammattiosastoille. Työpaikoille on saatava mainoksia ko. tilaisuuksista ja myös lehdistöä on käytettävä tiedottamiseen. Opintomuotoja on kehitettävä kysynnän suuntaan. Opiskelu on tärkeää siksi, että se antaa työväenliikkeelle ne tiedot ja taidot, joita se tarvitsee voidakseen toimia tuloksekkaasti. Tietoinen jäsenjoukko lyö pohjan pois työväenliikettä vastustavilta voimilta. (HSAP:n pöytäkirjat ) Kokous siirtyi seuraavaksi ruokailemaan Osuusliike Suojan ravintolaan ja ruokailun jälkeen tehtiin kiertomatka kaupungilla. Matkalla tutustuttiin maauimalaan, Rauma-Repolan tehdasalueeseen, satamaan, Holmingin telakkaan ja Osuusliike Suojan pikamyymälään. Kierroksen päätteeksi Suoja tarjosi retkeilijöille kahvit. Kokousta jatkettiin Ammattikoululla, jossa SAK:n pääsihteeri Lindblom antoi tilannekatsauksen osallistujille, joita oli 36 henkeä. Lindblom tarkasteli senhetkistä taloudellista tilannetta ammattiyhdistysliikkeen kannalta ja palautti mieliin vuonna 1953 vallinneen ns. kustannuskriisivaiheen ja eräitä eduskuntavaaleja edeltäneitä tapahtumia. Hän kertoi myös, että SAK:ssa oli tutkittu kustannustasoon vaikuttavia tekijöitä ja todettu kustannuspaineiden liittyvän lähinnä raaka-aineisiin. Tämän tutkimuksen mukaan palkat eivät voi vaikeuttaa viennin kannattavuutta, koska esimerkiksi Ruotsiin verrattuna Suomen palkkataso on pienempi. Lindblomin mukaan työantajien väitteet kustannuskriisistä ovat liioiteltuja ja työnantajien tavoitteena onkin ollut heikentää työntekijöin ansiotasoa ja aiheuttaa työttömyyttä vientihaluttomuudella. Ammattiyhdistysliike vaatii elintarvikkeiden hintojen alentamista ja indeksin palauttamista lähtökohtaansa 100. Lindblom selosti vielä yksityiskohtaisesti niitä ammattiyhdistysliikkeen näkökantoja, joiden läpiviemiseen jouduttiin esittämään yleislakkouhkakin. Työllisyystilanne on hänen mukaansa parempi kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna ja odotettavissa on sen parantuminen edelleen. Työllisyyden kannalta herkin ala on metsätyöt, myös rakennustoiminnan vaihtelut vaikuttavat nopeasti työllisyystilanteeseen. Näillä aloilla ei kuitenkaan tällä hetkellä ole ongelmia ja työllisyystilanteen voi odottaa säilyvän verrattain hyvänä. Lindblom mainitsi myös, että ammattiyhdistysliikkeen tavoitteena ei ole yleisen palkkatason kohottaminen vaan tasokorotusten aikaansaaminen tietyillä aloilla. Hän torjui työnantajien väitteet inflaatiovaarasta ja esitteli valtalakia, sekä niitä seurauksia joita sen kumoaminen aiheuttaisi. Tämä olisi työnantajain etujen mukaista. Voimassa olevaan palkkasäännöstelyyn sisältyy vapauksia, joita voidaan käyttää työehtosopimusneuvotteluissa. Siinä on mukana myös indeksisidonnaisuus, jota ammattiyhdistysliike pitää tarpeellisena. (HSAP:n pöytäkirjat ) 20
Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.
1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton
Lisätiedot4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.
Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää
LisätiedotKÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT
KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.
LisätiedotTOIVALAN URHEILIJAT RY 1
TOIVALAN URHEILIJAT RY 1 I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi on Toivalan Urheilijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Siilinjärven kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää liikuntakasvatusta
Lisätiedot2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:
Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään
LisätiedotSPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT
SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia
LisätiedotYhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.
Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten
LisätiedotPilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt
Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää
LisätiedotRAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT
1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista
LisätiedotKERAVAN TAIDEMUSEON YSTÄVÄT ry. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
KERAVAN TAIDEMUSEON YSTÄVÄT ry 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keravan Taidemuseon ystävät ry. ja sen kotipaikka on Kerava. Yhdistyksen toimialue on Keravan kaupunki ja sen lähialueella
LisätiedotYhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.
TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä
LisätiedotPAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT
PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja muodostaminen Työhuonekunnan nimi on:... ja sen muodostavat... työskentelevät... kuuluvat jäsenet. 2 Työhuonekunnan perustaminen, tarkoitus ja toimintamuodot
LisätiedotLOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.
1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden
LisätiedotTOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon
LisätiedotKorkinmäki-Veisun Omakotiyhdistys - Yhdistyksen säännöt
Korkinmäki-Veisun Omakotiyhdistys - Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Korkinmäki-Veisun Omakotiyhdistys ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen
LisätiedotVielä kerran tervetuloa ja totean kokouksen avatuksi. (kop) Voitaneen todeta kokous päätösvaltaiseksi. Todetaan (kop)
KÄSIKIRJOITUS Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen vuosikokoukseen AIKA 11.06.2010, PAIKKA Hyvinkää, ASIALISTA: 1. Kokouksen avaus (kop, kop, kop) Hyvät ystävät. Tervetuloa Hyvinkään Venlan kaupunginosayhdistyksen
LisätiedotPORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT
säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen
LisätiedotLEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT
LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys
LisätiedotSÄÄNNÖT. - valvoo kunnallistekniikkaa ja palvelujen järjestämistä sekä tekee niitä koskevia ehdotuksia
SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vaasan Purolan kyläyhdistys ry Vasa Bobäck byaförening rf ja kotipaikka Vaasan kaupunki. Yhdistyksen toimialue on Purolan kaupunginosa Vaasassa. 2 Tarkoitus
LisätiedotHELSINGIN FREELANCENÄYTTELIJÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT
HELSINGIN FREELANCENÄYTTELIJÄYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1.1 Yhdistyksen nimi on Helsingin freelancenäyttelijäyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1.2 Yhdistyksen
LisätiedotHyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt
Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa
LisätiedotSuomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )
Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on
LisätiedotSuomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt
Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2
LisätiedotLaadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004
1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi
LisätiedotOsakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt
Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt (s. 1/6) Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt I 1 Yhdistyksen nimi on Osakuntien Yhteisvaltuuskunta Nationernas Samdelegation ry, ja sen tarkoituksena on toimia
LisätiedotOPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT
OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja
LisätiedotHämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.
Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa
LisätiedotSÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)
GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan
LisätiedotLiittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus
Liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus 8.9.2014 Järjestöpäivät 5.-6.9.2014 Liittokokous joka 3. vuosi - valitsee liittovaltuustoedustajat Liittovaltuusto 34 yhdistysten edustajaa 10 muuta edustajaa
LisätiedotSUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY
Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla
LisätiedotKuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT
Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on
LisätiedotFinnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki
Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden
LisätiedotSUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l. vsv '
SUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l vsv ' SAANNOT i. Yhdistyksen nimi on Suomen Naisien Kansallisliitto Finlands Kvinnors Nationalförbund r.y. ja sen kotipaikkana Helsingin kaupunki. Liiton
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt
1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena
LisätiedotKapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja
Lisätiedot- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä
Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena
LisätiedotKirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt
Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y. ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä AKI. AKIn kotipaikka on Helsingin
LisätiedotPaikallisjärjestön toiminta-alue ei voi olla päällekkäinen toisen paikallisjärjestön kanssa.
SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK RY:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN SÄÄNNÖT Hyväksytty SAK:n hallituksessa 16.1.2012 Ennakkotarkastettu yhdistysrekisterissä 3.2.2012 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi
LisätiedotYhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.
Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin
LisätiedotNimi: Kotipaikka: Osoite:
Jäsenvaliokunnan ehdotus yhdistysten mallisäännöiksi 4.3.2015 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Kotipaikka: Osoite: Rekisterinumero: Merkitty rekisteriin: 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakennusmestarit
LisätiedotTurun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, Turku
Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2017 Aika: Maanantaina 13.2.2017 klo 17.00 Paikka: Mestarinkatu
LisätiedotMAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1
MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä
LisätiedotKUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY
KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.
LisätiedotTIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT
TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN
Lisätiedot1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.
1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien
LisätiedotSÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka
SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.
LisätiedotKankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. Kokemäki. (Rekisterinumero ) SÄÄNNÖT
Kankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. Kokemäki (Rekisterinumero 135.917) SÄÄNNÖT 1. Kerhon nimi on Kankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. ja sen kotipaikka on Kokemäen kaupunki. 2. Kerhon tarkoituksena on järjestää
LisätiedotYhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.
ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena
LisätiedotCollegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT
Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka
LisätiedotMAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt
MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin
LisätiedotSOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT
1 (5) SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on South West Karting Fin ry ja sen kotipaikkana on Raision kaupunki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen
LisätiedotJSA-Tekniset ry:n säännöt
JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta
LisätiedotSUOMEN SYÖPÄPOTILAAT - CANCERPATIENTERNA I FINLAND RY SÄÄNNÖT
1 SUOMEN SYÖPÄPOTILAAT - CANCERPATIENTERNA I FINLAND RY SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Syöpäpotilaat Cancerpatienterna i Finland ry. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä
LisätiedotSÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)
SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n
LisätiedotLappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.
Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen
LisätiedotSÄÄNTÖMÄÄRÄISEN LIITTOKOKOUKSEN ESITYSLISTA
SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN LIITTOKOKOUKSEN ESITYSLISTA Aika: 2.-3.12.2017, alkaen lauantaina 2.12. klo 14:00 Paikka: Allianssi-talo, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki 1. KOKOUKSEN AVAUS Esitys: Eurooppanuorten
LisätiedotSÄÄNNÖT PRH vahvistanut Yhdistyksen nimi on Skills Finland ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Skills Finland ry SÄÄNNÖT PRH vahvistanut 25.3.2013 I LUKU Yhdistyksen nimi, toimiala ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Skills Finland ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen kieli on suomi.
LisätiedotYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA. 4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys Työjärjestys hyväksyttiin muutoksitta.
F.C. Barcelona Fan Club Finland n:o 1426 www.fcbarcelonafinland.com PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 2011 1(3) YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEN 28.9.2011 PÖYTÄKIRJA 1 Kokouksen avaus Jari Pekkola toivotti jäsenet tervetulleeksi
Lisätiedot1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.
KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.
LisätiedotPUIJON LATU RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty Puijon Latu ry:n ylimääräisessä kokouksessa ja syyskokouksessa
PUIJON LATU RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty Puijon Latu ry:n ylimääräisessä kokouksessa 28.10.1998 ja syyskokouksessa 11.11.1998 1. Yhdistyksen nimi on Puijon Latu ry ja sen kotipaikka on Kuopio. 1 2. Yhdistyksen
LisätiedotEMPON OMAKOTIYHDISTYS RY
1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja
LisätiedotJäsentiedote 1/ Vuosikokouskutsu. Hyvä Suomen Fyysikkoseuran jäsen,
Jäsentiedote 1/2007 7.3.2007 Hyvä Suomen Fyysikkoseuran jäsen, Suomen Fyysikkoseuran varsinainen kokous on vuosikokous, joka pidetään tänäkin vuonna Fysiikan päivien yhteydessä. Ohessa kokouskutsu ja esityslista
LisätiedotVilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt
Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton
LisätiedotPatentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.
Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä
LisätiedotLapin tutkimusseura ry:n säännöt
Lapin tutkimusseura ry:n säännöt Hyväksytty Lapin tutkimusseuran kokouksessa 18.6.2007 ja 18.12.2007. Merkitty yhdistysrekisteriin 4.8.2008. Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Lapin tutkimusseura ja kotipaikka
LisätiedotYhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.
SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet
LisätiedotYhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin
ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN
LisätiedotHallituksen kokous Pöytäkirja 2/2018
Aika: Tiistaina 06.02.2018 kello 18.30 Paikka: Mestarinkatu 2, 20810 Turku Sisällys 1. KOKOUKSEN AVAUS... 2 2. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 2 3. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN... 2
LisätiedotOULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:
OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden
LisätiedotYhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.
Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen
LisätiedotHYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT
HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer
LisätiedotEMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt
EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY
KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä
LisätiedotSUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT
SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä
LisätiedotKANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki.
KANSAN SIVISTYSRAHASTON SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi on Kansan Sivistysrahasto, ruotsiksi käännettynä Folkets Kulturfond. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea maamme työväen ja
LisätiedotSuomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt
Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön
LisätiedotSUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme
LisätiedotYhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.
1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin
LisätiedotOulun Elintarviketyöntekijät 004 ry ammattiosasto
Oulun Elintarviketyöntekijät 004 ry ammattiosasto Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Sisällys: s.1. Sisällysluettelo s.2. Yleistä s.3. Kokous- ja järjestötoiminta s.4. Tiedotustoiminta s.5. Koulutustoiminta
LisätiedotYhdistyksen puheenjohtaja Jouko Karhunen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin
ESITYSLISTA 13.10.2017 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 19.11.2017 kello 9.00. Paikka Palmgren-konservatorio Rautatienpuistokatu 7, 28130 Pori I KOKOUKSEN AVAAMINEN II KOKOUKSEN
LisätiedotLiitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa.
ORTODOKSINEN OPISKELIJALIITTO ORTODOXA STUDENTFÖRBUNDET ry:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Ortodoksinen Opiskelijaliitto - Ortodoxa Studentförbundet ry. Liiton
Lisätiedot1 Yhdistyksen nimi on Vaasan Uimaseura Vasa Simsällskap r.y. ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.
Säännöt VAASAN UIMASEURA VASA SIMSÄLLSKAP Säännöt VAASAN UIMASEURA VASA SIMSÄLLSKAP R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Vaasan Uimaseura Vasa Simsällskap r.y. ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Yhdistyksen
LisätiedotYhdistyksen puheenjohtaja Jouko Karhunen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa.
ESITYSLISTA 12.10.2018 1(5) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 18.11.2018 kello 9.00. Paikka Scandic Laajavuori Laajavuorentie 30, 40740 Jyväskylä I KOKOUKSEN AVAAMINEN II KOKOUKSEN
LisätiedotYhdistys voi harjoittaa kustannustoimintaa sekä muistoesineiden myyntiä ja järjestää maksullisia tilaisuuksia, arpajaisia ja rahankeräyksiä.
KAAKKOIS-SUOMEN EPILEPSIAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Epilepsiayhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki ja sen toimialueena
LisätiedotPohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.
1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja
LisätiedotTEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry. Työpaikka- ja alueosaston säännöt
Työpaikka- ja alueosaston säännöt 26.11.2011 VIESTINTÄALAN TOIMIHENKILÖT GRAFINET RY TYÖPAIKKA- JA ALUEOSASTO SÄÄNNÖT :n työpaikka- ja alueosastojen säännöt Nimi, nimenkirjoitus ja tarkoitus 1 Työpaikka-
LisätiedotHELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT
HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.11.2009 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry ja kotipaikka
LisätiedotHUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT
HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT
PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.
LisätiedotYhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti.
1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue 2 Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. Yhdistyksen
LisätiedotYhdistyksen tarkoituksena on suorittaa ohjaus- ja tiedotustyötä ikääntyvien, yksinäisten ja perheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä
KOTIEN PUOLESTA RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on.. Kotien Puolesta ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on kaupunki/kunta 3. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä jäljempänä
LisätiedotJohtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry
Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton
LisätiedotTurun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku.
Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena
LisätiedotSeura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.
KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys
LisätiedotParkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.
PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus
LisätiedotJoensuu Joensuun Nuorisoverstas ry SÄÄNNÖT
SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Joensuun Nuorisoverstas ja kotipaikka Joensuu. 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää nuorten elämänhallinnan valmiuksia
LisätiedotSÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.
SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus
LisätiedotJYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT
JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto
LisätiedotYhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on
KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka
LisätiedotKainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.
Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun
Lisätiedot