Huonekaluhallin tarjonnan keskellä uupuvalle on tulossa lupaavanoloinen. voi tulevaisuudessa sijoittaa esimerkiksi kamerakännykän

Transkriptio

1 Kevät/2007 Kuopio Julkaisija: Rakennustieto Oy Rakennustieto Kuopio Todellisuutta virtuaalisesti: Helpotusta sisustusvalintoihin ilmo168x1c_ptrk_0307.indd :24:35 Huonekaluhallin tarjonnan keskellä uupuvalle on tulossa lupaavanoloinen apuneuvo: myymälän houkuttelevan sohvan voi tulevaisuudessa sijoittaa esimerkiksi kamerakännykän näytössä omaan olohuoneeseensa. Kyse on Valtion teknillisen tutkimuskeskus VTT:ssä kehitetyistä visualisointiratkaisuista, joka yhdistää todellisuutta ja virtuaalisuutta. Virtuaalisuuden ja todellisuuden yhdistäminen tarkoittaa esimerkiksi reaaliaikaista videokuvaa, johon lisätään tuotteen tai rakennuksen virtuaalimalleja. Niitä voidaan siten tarkastella kolmiulotteisesti todellisessa ympäristössä vaikkapa kämmentietokoneessa, datalasien tai kamerakännykän avulla. Ikävät yllätykset vältetään, kun ostopäätöksen tukena on todellinen mielikuva huonekalun sopivuudesta suunniteltuun tilan. Jatkuu s. 2 VT T on kehittänyt tekniikan, jolla asiakas voi sijoittaa todellisen huonekalun todelliseen kohteeseen vaikkapa omassa kamerakännykässään. Käytännön ostotilanteessa tekniikasta ei vielä voi nauttia, sillä kaupallistaja sovellukselle on vielä haussa. Kuva: VTT

2 2 Kodin Rakennustieto Terveellinen, turvallinen koti kuulostaa juuri siltä, missä jokainen meistä haluaa asua. Mutta kuinkahan moni meistä on loppuun saakka selvittänyt kotinsa terveellisyyden ja turvallisuuden tai tietää työpaikkansa huoneilman puhtaudesta mitään. Tekniikka on käytössä jo joissakin tuotekuvastoissa. Kuva: VTT Huono huoneilma johtuu yleensä hengittämättömistä materiaaleista ja pahimmassa tapauksessa hengitysilmaan kehittyvistä myrkyllisistä aineista. Rakennusten kosteusongelmat liittyvät aina itse rakennukseen, rakenneratkaisuihin, huoltoon, käyttöön tai rakenteiden kosteusfysikaaliseen toimintaan. Kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla käydään keskustelua hometaloista ymmärtämättä mitä se oikeasti tarkoittaa. Homevaurioita ei voi enää lakaista maton alle. Rakennusten kosteusvaurioiden aiheuttamiin terveysongelmiin havahduttiin Suomessa parikymmentä vuotta sitten. Nykyisin ollaan kokolailla yksimielisiä siitä, että homeet aiheuttavat oireita, muuta ei sitten tiedetäkään. Maaperän ja muun luonnon homeiden, hiivojen ja sienien joukossa on tuntematon määrä lajeja, joiden kanssa ihmisäa ei ole tarkoitettu yhteiseloon. Miksi näitä löytyy rakennuksista? Onko vastaus vesi? Vesi on väärässä paikassa. Näistä kosteusvaurioisista rakennuksista noin 20 % on hometaloja. Kun altistuminen kosteusvauriomikrobeille on todennäköistä, ensimmäinen hoito on lopettaa altistus. Käytännössä se merkitsee kosteusremonttia asunnossa tai työpaikalla. Ennen remontin alkua on tehtävät tarkat tutkimukset kohteesta asiantuntijan avustuksella. Tässä vaiheessa kuluttaja ei ole aina selvillä missä mennään, koska tutkimuksissa vilisee ammattisanastoa, joiden käsitteiden määritelmät ovat vieraita. Puhutaan aktinomykeeteistä, bakteereista, mikrobeista, mikrobikavustoista, voceista, kuntoarviosta, kuntotutkimuksesta, kosteusvaurokuntoarvioista, kastepisteistä, kapillaarisuudesta, suhteellisesta kosteudesta jne. Jatkoa etusivulta Täydennetyssä todellisuudessa lisätään haluttuja virtuaalimalleja käyttäjän näkemään kuvaan todellisesta maailmasta. Virtuaalikohteiden 3D-sijainnin määrittämiseen käytetään usein nk. markkereita eli kohdemerkkejä. Videokuvasta tunnistetaan markkerin sijainti, ja virtuaalikohde lisätään sen päälle tai viereen. Yksinkertaisimmillaan sovellus toimii tietokoneen ja webbikameran välityksellä. Sovelluksen käyttö ei edellytä valmisteluja - se toimii missä ja milloin vain. da kuviin mukaan virtuaalisia huonekaluja sekä siirrellä ja pyöritellä niitä vapaasti. Huonekalut säilyttävät asemansa myös kuvasta toiseen siirryttäessä. Huonetilaan sijoitetun markkerin avulla sovellus pitää huolen siitä, että huonekalut ovat aina oikeassa mittakaavassa ja perspektiivissä lattialla. Milloin markkinoille? Tulevaisuudessa sisustusratkaisuja voidaan tarkastella myös kamerakännykällä. Kuluttaja voi ladata vaikkapa huonekalumainoksesta kiinnostavan huonekalun kännykkäänsä 2D-viivakoodin avulla napin painalluksella. Huonekalu asemoidaan halutulle paikalle kännykän videokuvassa mallia siirtelemällä. Asemoinnin jälkeen huonekalu pysyy paikallaan kännykkää liikuteltaessa. Menetelmä perustuu piirteentunnistukseen kamerakännykän kuvasta eikä tarvitse markkereita. VTT:n kehittämä ohjelmistoprototyyppi on jo olemassa, mutta sovelluksen kaupallistajaa haetaan vielä esimerkiksi kotimaisesta huonekaluteollisuudesta. VTT:n ohjelmistoteknologiaa on jo käytetty myös mm. peli- ja viihdesovelluksissa sekä lasten leikkipaikkavälineitä valmistavan Lappset Groupin tuotekuvastossa. -SS Lisätietoa: uutta/2006/2006.jsp Rakennusalan asiantuntijat tietävät terveen talon kriteerit ja tärkeimmät suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät vaatimukset, joilla saadaan aikaan toimiva, terveellinen ja vaaditut sisäilmasto-olosuhteet täyttävä rakennus. Lääkärin reseptillä nämä vaivat eivät parane! Siihen tarvitaan yhteistyötä rakennusalan asiantuntijoiden kanssa. Terveellisesti ja turvallisesti Täydennettyä todellisuutta on jo sovellettu mm. tuotekuvastoihin. Virtuaaliesineet ikään kuin nousevat esiin kuvastosta, ja niitä voidaan tarkastella datalaseilla 3D-stereona sivuja kääntelemällä. Sisustussuunnittelussa kutakin markkeria vastaa virtuaalinen huonekalu. Sisustussommitelma luodaan markkereita lattialla siirtelemällä. Eva Petsalo Kuluttaja voi tarkastella sisustusratkaisuja myös ottamiensa digikuvien avulla ja ladata ne tietokoneelle. Sovelluksesta voi sen jälkeen tuo-

3 Kodin Rakennustieto 3 Pellettilämmitys kiinnostaa Yli puolet omakotitalossa asuvista voisi harkita pellettilämmitykseen siirtymistä. Viidennes omakotitalon lämmittäjistä valitsisi pelletin, jos lämmitystavan vaihto olisi ajankohtainen. Tulos saatiin Pellettienergiayhdistyksen teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin omakotitalossa asuvien mielikuvia sekä suhtautumista pellettilämmitykseen alkuvuonna Kiinnostus sinänsä ei ole yllättävää, sillä lämmitystavan valinta kiinnostaa omakotiasukkaita entistä enemmän. Kirvoittajana on epävarmuus esimerkiksi sähkön ja öljyn tulevasta hintakehityksestä. Kysymyksiä maalämmöstä, pellettilämmityksestä sekä aurinko- ja tuulienergian hyödyntämisestä tuntuu olevan enemmän kuin löytyy vastauksia. Pellettilämmityksen osalta hyvä tiedonvälityskanava on Suomen Pellettienergiayhdistys ry (SPE), joka on alan toimijoiden perustama yhdistys. Jäsenenä on alan yrityksistä, koulutus-, tutkimus ja tuotekehitysorganisaatioita. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää toimialan kehitystä sekä valvoa pellettitoimialan etuja kansallisella tasolla. Pelletti? Pelletit ovat kuivaa puuta, jonka kosteusprosentti on alle %. Puupelletit ovat uusiutuvaa biopolttoainetta. Pellettilämmitysjärjestelmään kuuluu poltin, lämmityskattila, pellettien varastosiilo ja polttoaineen siirtojärjestelmä. Kattiloissa on yleensä oma vesitila lämmitysveden ja lämpimän käyttöveden tuottoon. Mikäli lämpimän veden tarve on suuri, voidaan järjestelmään lisätä erillinen vesivaraaja. Järjestelmä ohjautuu automaattisesti säätöjen mukaan. Varastosiilo sijoitetaan erilliseen pölytiiviiseen tilaan ja varustetaan kannella. Varastotilan tarvearvio on: tonni pellettiä vaatii 1,5 kuutiometriä varastotilaa. Koska varastoa ei pysty täyttämään aivan piripintaan, eikä sitä koskaan kannata käyttää aivan loppuun, on 8 - kuution varasto järkevä ratkaisu moneen taloon. Kolme tonnia on pienin irtopellettien toimituserä. Pellettienergiayhdistyksen antama arvio energiakustannusten arvioimiseen on: yksi kilowattitunti lämpöä maksaa pelleteillä tuotettuna 3 senttiä, öljyllä tuotettuna noin 5 senttiä ja suorasähkönä noin 8 senttiä. Puupellettilämmityksen RT- ja LVI-ohjekortti on uusittu Tavallisessa tulisijassa pellettejä ei niiden tiiviyden takia voi polttaa ilman lisävarusteita. Markkinoilla on erityisiä varaavia pellettitakkoja. Ne lämmittävät pitkään ja tasaisesti. Kuva: Suomen Pellettienergiayhdistys Puupellettilämmitystä käsittelevä RT/LVI -ohjekortti päivitettiin vuonna Ohjekortin ohjeet soveltuvat pienkiinteistöihin, joissa pellettilämmitys on päälämmitysmuotona ja lämmityskattilan teho on enintään 30 kw. Ohjekortissa esitetään perustietoja puupellettilämmityksestä, järjestelmään tarvittavista laitteista ja niiden vaatimista tiloista ja muista pellettilämmitysjärjestelmän suunnittelussa huomioon otettavista asioista. Ohjekortissa esitetään myös esimerkki pystysiilon rakenteista. Esimerkki on siilosta, johon pelletit toimitetaan puhallettuna. SS Lisätietoa: RT , LVI Puupellettilämmitys, 2006

4 4 Kodin Rakennustieto Kotitalousvähennystä kodin ja mökin remonttitöistä Kotona teetetyn työn kustannukset voi osittain vähentää verosta. Vähennystä voi saada kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä sekä asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä. Kotitalousvähennys myönnetään sinä vuonna, jona palkka, palkan sivukulut tai työkorvaus on maksettu. Työkorvaukseksi sanotaan yritykselle tai yrittäjänä toimivalle yksityiselle henkilölle sekä esimerkiksi yleishyödylliselle yhteisölle työstä maksettua muuta palkkiota kuin palkkaa. Vähentää saa 60 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, jos työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä veronalaista toimintaa harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä. Yleishyödylliselle yhteisölle kuten urheilu- ja nuorisoseuralle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksetusta työkorvauksesta saa myös vähentää 60 %. Jos kotitalous on palkannut henkilön työsuhteeseen, vähentää saa 30 % palkasta ja palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Vähennyksen enimmäismäärä Vähennyksen enimmäismäärä vuonna 2006 on tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä euroa henkilöä kohden. Asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä vähennyksen enimmäismäärä on edelleen eurona. Jos samalla verovelvollisella on kummankin tyyppisiä kustannuksia, vähennyksen enimmäismäärä on Tähän euroon saa sisältyä asunnon kunnossapito- ja perusparannustöiden perusteella myönnettävää vähennystä enintään euroa. Vähennyksen omavastuu on 0 euroa. Vähennys on henkilökohtainen. Täyteen vähennykseen oikeuttavat noin euron suuruiset asunnon kunnossapito- tai perusparannustyön kustannukset, jos työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yrittäjä (2 083 x 60 % - 0 on noin euroa). Jos työn tekee palkattu henkilö ja palkan sivukulut ovat 22 %, täyden vähennyksen saa noin 2404 euron suuruisilla kustannuksilla (30 % x % x on noin euroa). Esimerkkilaskelma Henkilö maksaa ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle työkorvausta remonttityöstä euroa ja siivouksesta euroa. Vähennyksen suuruus remonttityöstä on 1 0 euroa (= 60 % x ). Lisäksi hän saa vähentää siivouksesta euroa (= 60 % x 2 000). Yhteensä vähennysoikeus on = euroa. Ei sijoitusasuntojen remonteista eikä uudisrakentamisesta Vähennykseen oikeuttaa omassa, vanhempien, isovanhem- pien ja appivanhempien sekä näiden puolisoiden käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennysoikeus ei koske sijoitusasuntoa, jossa verovelvollinen ei samanaikaisesti asu. Vuokralainen saa kotitalousvähennyksen vuokraamansa asunnon kunnossapitotyön perusteella. Perusparannus- ja kunnossapitotyötä on esimerkiksi keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden sekä sauna- ja kellaritilojen remontti mukaan lukien sähkö- ja putkityöt. Myös rakennusten maalaus ja muu ulkokunnostus sekä pihan laatoitus oikeuttavat vähennykseen. Vähennykseen oikeuttavaa asunnon kunnossapitotyötä ei ole kodin koneiden ja laitteiden asennus, korjaus- ja huoltotyö. Jos kodin koneiden asennus esimerkiksi keittiöremontin yhteydessä on osa suurta korjausurakkaa, se voidaan katsoa osaksi korjaustyötä. Uudisrakentaminen, jota on myös mm. asunnon laajentaminen, ei oikeuta vähennykseen. Vähennystä ei saa, jos työn suorittava yritys tai yrittäjä ei kuulu ennakkoperintärekisteriin eikä harjoita tuloverolain mukaista elinkeinotoimintaa. Ennakkoperintärekisteröinti ja arvonlisäverovelvollisuus ei riitä vähennyksen perusteeksi. Yleishyödylliselle yhteisölle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksettu korvaus oikeuttaa vähennykseen, vaikka yhteisöä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin eikä se harjoittaisi veronalaista toimintaa. Vähennystä ei myöskään saa, jos vähennykseen oikeutettu henkilö on saanut samaa työsuoritusta varten: omaishoidon tukea lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea (hoitorahaa, -lisää tai kunnallista korotusta) korjausavustusta valtion tai muun julkis yhteisön varoista työnantajalle maksettavaa työmarkkinatukea, työllistämistukea tai palkkatukea kunnan myöntämän sosiaali- ja terveyden huollon palvelusetelin matalapalkkatukea. LÄHDE, LUE LISÄÄ:

5 Kodin Rakennustieto 5 Tulisijojen ja kiukaiden asennuksissa puutteita Uudet tulisijat käyvät hyvin kaupaksi ja niiden pystytyksen uskotaan onnistuvan jopa ensikertalaiselta. Nuohousalan ammattilaiset, alan Keskusliiton jäsenet ovat kuitenkin huolissaan uusien tulisijojen asennuksesta. Nuohoojat ovat näet huomanneet, että tehdasvalmisteisia tulisijoja kootaan virheellisesti ja asennetaan tarkastamattomiin savuhormeihin. Se voi aiheuttaa vaaratilanteita, sillä vanha, pitkään käyttämättömänä ollut savuhormi voi olla pahastikin vaurioitunut, eikä väärin asennettu tulisija toimi tarkoitetulla tavalla. - Väärin tehty asennus vaikeuttaa myös nuohousta, jos nuohousluukut puuttuvat tai ne on asennettu vääriin paikkoihin. Epäilemme myös, ettei tulisijojen käyttäjille anneta riittävästi ohjeita tulisijojen oikeaoppisesta käytöstä. Omatoimiset huolto-ohjeet puuttuvat lähes kaikista uusista tulisijoista, nuohoojamestari ja Nuohousalan Keskusliiton puheenjohtaja Esko Penttilä harmittelee. Ongelmiin on törmätty myös uusien kiukaiden asennuksessa. Esko Penttilä muistuttaakin, että ne tulee asentaa siten, että nuohous voidaan suorittaa nuohousluukun kautta. Jos nuohousluukkua ei voida asentaa sopivaan paikkaan, nuohous pitää pystyä tekemään liitinhormin kautta siten, että savuhormi ei vaurioidu, hän selvittää. Nuohoojan tulee tarkastaa ja tarvittaessa nuohota yli kolme vuotta käyttämättömänä ollut savuhormi ennen kuin siihen asennetaan uusi tulisija. Kun kiinteistön omistaja harkitsee uuden tulisijan hankintaa, Nuohousalan Keskusliitto suosittelee, että omistaja tutustuu huolellisesti tulisijan rakenteisiin ja omiin käyttötarpeisiin. Lisäksi liitto suosittelee, että omistaja varmistuu etukäteen siitä, että hankittava tulisija sopii siihen hormiin, johon se on aiottu yhdistää, ja että tulisija on asennuksen jälkeen kaikilta osilta nuohottavissa. Sopivin malli markkinoilta Tulisijan valinta on vaikea tehtävä, sillä markkinoilta löytyy nykyään kymmeniä erilaisia malleja. Liikkeelle kannattaa lähteä miettimällä mikä on tulisijan ensisijainen käyttötarkoitus. Onko se pääasiallinen lämmönlähde vai lisälämmitin? Käytetäänkö tulisijaa vain tunnelmanluojana vai halutaanko sitä hyödyntää leivonnassa tai ruoanlaitossa? Monissa nykyajan tulisijoissa on pyritty tyydyttämään kaikki tarpeet, mutta joitakin seikkoja on silti muistettava. Ahkera leipuri tarvitsee erillisen leivinuunin eikä avotakka varaa lämpöä, puheenjohtaja Penttilä painottaa. Toinen tärkeä seikka tulisijan valinnassa on sen ajateltu sijoituspaikka. Leivinuunit ja puuhellat kuuluvat keittiön yhteyteen, lämmitykseen tarkoitetut tulisijat tulisi sijoittaa mahdollisimman keskeiselle paikalle siten, että lämpö pääsee leviämään koko huoneistoon. Jos tulisija on sijoitettava rakennuksen toiseen päähän, sen tuottamaa lämpöä voidaan siirtää toisiin huoneisiin ilmastoinnin avulla. Tulisijan teholla on iso merkitys paitsi sen lämmityskyvyn, myös asumisviihtyvyyden kannalta. Ensisijaiselta lämmönlähteeltä edellytetään tehokkuutta, mutta pieneen tilaan ei kannata liian isoa varaavaa tu- Lain mukaan ympärivuotisessa käytössä olevan rakennuksen tulisijat ja savuhormit on nuohottava kerran vuodessa. lisijaa rakentaa, jottei tila muutu saunaksi. Kuuma ilma nousee ylöspäin, joten esimerkiksi lämmitettävän tilan yläpuolella sijaitsevan makuuparven lämpötila lämmityksen jälkeen on myös otettava huomioon. Hormi ja tulisija yhteensopiviksi Tulisijan vaatima hormikoko kannattaa aina varmistaa valmistajalta. Puulämmitteisille tulisijoille, avotakoille ja useimmille valmistakoille suositellaan hormia, jonka sisäläpimitta on cm. 16 cm:n hormi soveltuu myös kiukaille ja pienille puulämmitteisille tulisijoille. Uudisrakentamisessa sopivan hormin valinta on suhteellisen yksinkertaista, korjausrakentamisessa se voi olla ongelmallisempaa. Jos vanhassa rakennuksessa on jo vanha piippu, sen savuhormien kunto ja rakenteet pitää aina ensimmäiseksi tarkastaa. Monet nuohoojat myös kunnostavat vanhoja hormeja. Se voidaan tehdä joko massaamalla, jolloin hormi ei muutu ahtaammaksi tai asentamalla sisäputki, joka pienentää hormin poikkipinta-alaa. Jos joudutaan rakentamaan uusi hormi, tulisijan sijainti voidaan valita vapaammin. On kuitenkin muistettava tarkistaa, että rakenteet kestävät tulisijan ja hormin painon, joka usein nousee yli tuhannen kilon. Tehdasvalmisteiset elementti- tai valmispiiput ovat viime vuosina vallanneet pientalojen hormimarkkinat. Valinnanvaraa on helposti pystytettävistä harkkoratkaisuista modernin pelkistettyihin teräspiippuihin. Tehdasvalmisteinen elementtipiippu on turvallinen myös siksi, että väärin tai huolimattomasti tehdyt hormiliitännät ovat aina riski. Tehdastekoiset valmisliitokset ovat varmat. DAKOTA LAVENTO, SIRKKA SAARINEN Lisätietoa: Hormi- ja tulisijamääräyksiä löytyy mm. Suomen Rakennusmääräyskokoelman osasta E8 Muuratut tulisijat. Ohjeet 1985 (RT RakMK-20580), josta löytyvät suojaetäisyydet ja vaadittavat seinämäpaksuudet. Rakennusmääräyskokoelman osa E3 Pienet savuhormit. Ohjeet 1988 (LVI Rak- MK-00037, RT RakMK , KH RakMK-085) sisältää savuhormien rakennemääräykset. Pientalon tulisijat. Heikki Hyytiäinen. Rakennustieto Oy, 2000 Kiuas - saunan sydän. Erkki Helamaa. Rakennustieto Oy, 1999 LVI Tulisijalämmitys, 2000 LVI Tulisijan, lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihtojärjestelmän yhteiskäyttö, 2005

6 6 Kodin Rakennustieto Laiturin kautta järveen tai rannalle Kunnollinen laituri lisää rannan käyttökelpoisuutta niin järven kuin merenkin rannalla mökkeilevän tai siellä vakituisesti asuvan. Ennen laiturin rakentamista on tarkistettava ja hankittava vaaditut luvat. Suunnittelussa on puolestaan varmistettava, ettei laiturista tule jatkossa murheita. laituri lisää huomattavasti rannan viihtyisyyttä ja käyttöä. Tukevasti perustetulle laiturille voi rakentaa myös oleskelutilaa. Laiturin rakentamista suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon seuraavia seikkoja: laiturin rakentamisella ei saa aiheuttaa haittaa kalastukselle, vesiluonnolle tai luonnon kauneudelle rantaan päättyvä tie tai venevalkamarasite eivät sinällään oikeuta tekemään laituria yleiseen käyttöön tehtävä laituri vaatii aina ympäristölupaviraston luvan suurehkoihin laitureihin tarvitaan niinikään kunnalta toimenpidelupa lupa tarvitaan myös, jos laiturista aiheutuu haittoja, joita ei ole etukäteen pystytty sopimaan naapurien kanssa

7 Kodin Rakennustieto 7 Kelluva laituri sopii paikkoihin, joissa veden korkeusvaihtelu on runsasta. Kiikkerä laituri on syytä ankkuroida laiturin päästä köysien avulla. kelluva laituri on suositeltava, sillä se ei juurikaan heikennä veden vaihtumista. Kelluva laituri on käyttökelpoinen myös vesistöissä, joissa vedenpinnan korkeuden vaihtelut ovat suuret. vältä riitatapauksia keskustelemalla laiturinrakennusaikeistasi etukäteen naapurien ja osakaskunnan kanssa. Lisätietoja laiturin rakentamisesta voi kysyä kunnan ympäristönsuojelulautakunnalta tai alueellisesta ympäristökeskuksesta. Tarvittaessa näille viranomaisille on tehtävä ilmoitus vesirakennustyöstä. Rannan omistajalla on oikeus rakentaa omaan käyttöönsä laituri. Laiturin rakentamista suunniteltaessa on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei rakentamisesta aiheudu haittaa kalastukselle, vesiluonnolle tai luonnon kauneudelle. Laiturin luvantarve varmistetaan kunnan ympäristönsuojelulautakunnalta tai alueellisesta ympäristökeskuksesta. Jos lupa tarvitaan, anomus tehdään siihen suunnitellulla lomakkeella. Varsinkin suurehkon laiturin, aallonmurtajan tai muun ns. vesirajalaitteen rakentamiseksi voidaan edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen mukaista toimenpidelupaa tai -ilmoitusta sekä vesilain mukaista lupaa. Lupa tarvitaan myös, jos laiturista aiheutuu haittoja, joita ei ole etukäteen pystytty sopimaan naapurien kanssa Maanmittaustoimituksessa rasiteoikeutena saatu tie-, laituri- tai venevalkamarasiteoikeus ei välttämättä oikeuta laiturin tekemiseen. Kelluva vai pohjaan kiinnitetty Laituri voi olla joko kelluva tai tukevasti pohjaan kiinnitetty. Valinta perustuu pitkälle veden korkeusvaihteluihin: jos vaihtelut ovat isoja, kelluva laituri on varmempi valinta. Toisaalta kelluva laituri on kiikkerämpi, se onkin syytä ankkuroida laiturin päästä ristiin painoja ja köyttä apuna käyttäen. Laiturin materiaalina käytetään usein kyllästettyä puuta. Kyllästyslaatuluokkaan A kuuluva puu kestää hyvin jatkuvaa kosketusta veden kanssa, joen se sopii hyvin laiturin tolppien ja veteen laskeutuvien portaiden materiaaliksi. Sen sijaan muihin laiturin osiin riittää kyllästysluokka AB. Laiturilla mahdollisesti olevien penkkien istuimiin riittää kyllästämätön puu. SIRKKA SAARINEN Lisätietoja: Alueelliset ympäristökeskukset, kunnan ympäristönsuojeluja rakennusvalvontaviranomaiset Rakentamisohjeita: Rakentamisoppaat/ Hyvän laiturin rakentamisopas

8 Kodin Rakennustieto LEVÄNEN 17 KESKUSTA PETONEN Kidekatu Kidekatu Kidekatu Kidekatu Kidekatu Kidekatu Kidekatu Kidekatu Kidekatu Peikkopolku Peikkopolku Peikkopolku Peikkopolku Peikkopolku Peikkopolku Peikkopolku Peikkopolku Peikkopolku Pölläkänsalmi TONTTEJA RAUTANIEMESSÄ JA RAHUSENKANKAALLA Kuopion kaupunki myy omakotitalotontteja tarjousten perusteella Rautaniemestä Kallaveden ranta-alueelta sekä Rahusenkankaalta. Tarjousten jättöaika Lisätietoja Juhani Mikkonen puh kuja kuja kuja kuja kuja kuja kuja kuja kuja Rahusen- 58 kangas LEHTONIEMI Tervapuro Peikkoahonpolku Peikkoahonpolku Peikkoahonpolku Peikkoahonpolku Peikkoahonpolku Peikkoahonpolku Peikkoahonpolku Peikkoahonpolku Peikkoahonpolku Pakkaskatu Pakkaskatu Pakkaskatu Pakkaskatu Pakkaskatu Pakkaskatu Pakkaskatu Pakkaskatu Pakkaskatu Huurrekuja Huurrekuja Huurrekuja Huurrekuja Huurrekuja Huurrekuja Huurrekuja Huurrekuja Huurrekuja Kattilamäenkatu Kuurankatu Kattilarinne Riitekatu Riitekatu Esitteiden tilaukset: Outi Martikainen puh Eeva Asikainen puh Kattilaku Kattilaku Kattilaku Kattilaku Kattilaku Kattilaku Kattilaku Kattilaku Kattilaku Hallakorvenkatu Saviahon- Saviahon- Saviahon- Saviahon- Saviahon- Saviahon- Saviahon- Saviahon- Saviahon Rautaniemenraitti Rautaniemenraitti Rautaniemenraitti Rautaniemenraitti Rautaniemenraitti Rautaniemenraitti Rautaniemenraitti Rautaniemenraitti Rautaniemenraitti 89 Patakatu Patakatu Saviahonkatu Saviahonkatu Saviahonkatu Saviahonkatu Saviahonkatu Saviahonkatu Saviahonkatu Saviahonkatu Saviahonkatu Tervalammenkatu Tervalammenkatu Tervalammenkatu Tervalammenkatu Tervalammenkatu Tervalammenkatu Tervalammenkatu Tervalammenkatu Tervalammenkatu Tervalampi Saunaniitynk. Saunaniitynk. Saunaniitynk. Saunaniitynk. Saunaniitynk. Saunaniitynk. Saunaniitynk. Saunaniitynk. Saunaniitynk. Saunaniemenkatu Saunaniemenkatu Saunaniemenkatu Saunaniemenkatu Saunaniemenkatu Saunaniemenkatu Saunaniemenkatu Saunaniemenkatu Saunaniemenkatu Tervapuronk Rakovalkeank. Rakovalkeank. 0 NSAK UJA RITAKUJA OIKOPOLKU K a l l a v e s i R A H U S E N K A N G A S 28 Saarijärvi Omakotitalotonttien kysyntä kasvaa edelleen Omakotitalotonttien kysyntä jatkaa kasvuaan. Ympäristöministeriön ja Kuntaliiton tonttibarometrin mukaan eniten kysyntä kasvaa keskisuurissa, yli asukkaan kunnissa ja pääkaupunkiseudun kehyskunnissa. Omakotitalotonttien tarjonta on kuitenkin niukkaa varsinkin pääkaupunkiseudun ympäristössä ja kasvukeskuksissa. Kuntaliiton ja ympäristöministeriön Tonttibarometri perustuu kuntien maapolitiikasta vastaavilta viranhaltijoilta syksyllä 2006 kerättyihin näkemyksiin tonttimarkkinoista ja niiden kehityksestä. Barometrissä on 94 kunnasta saadut tiedot. Tonttituotantoa tulee vauhdittamaan maaliskuun alussa voimaan tuleva maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla lisätään asuntotonttien kaavoitusta ja rajoitetaan kaksinkertaisia valitusmahdollisuuksia. SS Omakotitalotonttien kysyntä on ylittänyt tarjonnan koko 2000-luvun Tonttibarometrissä mukana olevissa kunnissa, eikä tilanteen ennakoida helpottuvan. Synkimmät näkymät ovat pääkaupunkiseudulla. Myöskään rivi- ja kerrostalotonttien tarjonta ei vastaa täysin kysyntää, mutta tilanne ei ole yhtä kärjistynyt kuin omakotitonttien kohdalla. Asunto- ja toimitilatonttien hintojen odotetaan Tonttibarometrin perusteella nousevan hieman lähiaikoina. Tonttimarkkinoilla useita ongelmia Tonttimarkkinoiden ongelmana on edelleen yksityisten maanomistajien tonttien markkinoille saaminen sekä kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaamattomuus. Pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa ongelmana ovat lisäksi kuntien omistaman raakamaan vähäisyys sekä maa-alueiden hintataso. Lähipalvelujen tarjoaminen ja kunnallistekniikan rahoitus on keskisuurissa muita kuntia suurempi ongelma. Rak entamattomien tonttien korotetun kiinteistöveron ansiosta tonttien käyttöönotto on kasvanut hieman. Korotettu vero oli käytössä vajaalla puolella barometrin kunnista. Raakamaan myyntihalut kunnille ovat pysyneet ennallaan, korkeiden tonttihintojen pääkaupunkiseudulla myyntihalut ovat jopa laskeneet. Ammattimaisten maanomistajien kiinnostus raakamaan ostamiseen vaikuttaa puolestaan olevan nousussa. Omakotitalotontit ovat varsinkin pääkaupunkiseudulla kiven alla.

9 Kodin Rakennustieto 9 Kesämökille: kuivakäymälä vai vesivessa? Kuivakäymälä sopii hyvin kesämökille. Se on vesivessaa edullisempi ja ympäristöystävällisempi. Oikein hoidettuna kuivakäymälä on siisti ja hajuton. Aina, kun kuivakäymälä riittää, myös mökille vaadittava jätevesijärjestelmä on kevyt ja edullinen. Jos mökkiläinen haluaa vesivessan, siirrytään järeämpiin ja kalliimpiin järjestelmiin. Kuivakäymälöitä on useaa erilaista tyyppiä, perinteisen huussin ja kompostoivien käymälöiden lisäksi mm. polttokäymälät, pakastavat ja paketoivat käymälät. Kuivakäymälän valinnassa kannattaa korostaa sen helppoa tyhjentämistä ja puhtaanapitoa. Myös käymäläjätteen käsittely on hyvä miettiä valmiiksi. Monet kuivakäymälät sopivat myös sisätiloihin. Kuivakäymälän sijoittamiseen sisälle on syytä valmistautua jo mökin suunnitteluvaiheessa. Perinteinen huussi Ulkohuussi on käyttökelpoinen ja suositeltava käymäläratkaisu mökille, kunhan käymäläjäte käsitellään ja sijoitetaan asianmukaisesti. Huussissa tarvitaan kuiviketta kuten lehtiä, kuivaa ruohoa, kuoriketta tai haketta. Turve sitoo hyvin nestettä, mutta yksin käytettynä se on liian tiivistä. Tarvittaessa voit käyttää myös kaupasta ostettavaa erillistä kuiviketta. Kalkki ei sovi huussiin, sillä se heikentää jätteiden kompostoitumista. Ravinteet vain valuvat vesistöön ja huussi haisee voimakkaasti. Huussijätettä ei haudata maahan vaan kompostoidaan. Komposti tehdään kauas vesistöistä ja kaivoista. Kompostikäymälä Kompostikäymälässä luonnon mikrobit ja bakteerit hajottavat käymäläjätettä, joka jälkikompostoinnin jälkeen voidaan käyttää maanparannusaineena. Joka käynnin jälkeen jätteen päälle lisätään peiteainetta, joka sitoo kosteutta ja pitää jätteen ilmavana. Hyvin hoidettu kompostikäymälä ei haise. Ulos sijoitettavan kompostikäymälän voi rakentaa itse tai ostaa kaupasta. Myös vanhan puuseen voi helposti muuttaa kompostikäymäläksi. Suomessa myytävien kompostikäymälöiden kuvaukset löytyvät ympäristöministeriön Hajaasutuksen jätevedet sivuilta Kompostikäymälät. Ne on jaoteltu seuraaviin ryhmiin: Suurisäiliölliset käymälät (tyhjennysväli vuosia), Keskisuurisäiliölliset käymälät (tyhjennysväli kuukausia), Pienisäiliölliset käymälät (tyhjennysväli viikkoja), Monilokerolliset käymälät, Haihdutuskäymälät, Vettä käyttävät erottelevat käymälät, Virtsan puhtaana erottelevat käymälät. saasti kasvien tarvitsemia ravinteita kuten typpeä, fosforia ja kaliumia. Tällöin sen voi varastoida joksikin aikaa, jotta siinä mahdollisesti olevat mikrobit kuolevat. Virtsalla voi lannoittaa esimerkiksi nurmikkoa ja kukkapenkkiä, mutta klooriarkoja kasveja kannattaa varoa. Käymäläseura Huussi ry on koostanut oppaan, jossa vastataan useimpiin kysymyksiin kuivakäymälän hoidosta ja käymäläjätteen käsittelystä. SS Lähde, lue lisää: w w w. y m p a r i s t o. f i, LVI , RT Käymäläjärjestelmät, Oli käymäläratkaisu millainen tahansa, sen tyhjentämiseen ja puhtaanapitoon on syytä satsata: tässä jätteet saa poistettua avattavan takaseinän kautta. Mökkikäymälän siisteyteen ja viihtyisyyteen kannattaa satsata, siellähän käyvät kaikki. Kompostoi ja käytä kuivakäymälän jätteet Kiinteän käymäläjätteen voi kompostoida, jolloin siitä saa jälkikompostoinnin jälkeen puutarhamultaa. Myös virtsan voi kaataa kompostiin. Virtsaa voi myös käyttää lannoitteena, koska siinä on run-

10 Kodin Rakennustieto Vanha hirsitalo sai uuden elämän Rakennusmestari Taisto Malisen projekti Vanhalle hirsitalolle uusi elinkaari saavutti kunniakkaan päätöksen tammikuussa 2007, kun 1800-luvulta peräisin olevan hirsitalon viimeiset sisätyöt valmistuivat. Paitsi tämän yksittäisen rakennuksen korjaaminen, kokeneen rakentajan tavoite oli viestittää, että autioituneilla taloilla voi vähittäisen luhistumisen sijasta olla toinenkin vaihtoehto, uusi elämä. Muutama vuosi sitten vars i n a i s e s - ta leipätyöstään eläkkeelle jäänyt Taisto Malinen kertoo, että ajatus vanhan hirsitalon korjauksesta oli kytenyt jo jonkun aikaa: - Tarkoitukseni oli löytää siirtokelpoinen talo, jonka olisin siirtänyt ja peruskorjannut valmiille tontille, hän kertoo luvun loppupuolella valmistunut rakennus oli jo kertaalleen siirretty 1900-luvun alkupuolella nykyiselle paikalleen. Myöhemmin siihen oli tehty kuisti, joka nyt purettiin ja tehtiin tilalle rakennuksen Monien sattumien ilmeeseen pa- summana itse Helsingissä remmin sopiva kuisti. asuva Malinen löysi Etelä-Pohjanmaalta Nurmos- Ensimmäiset keskus- umies ilmo fkp :30 Sivu 1 ta sopivankokoisen, Malisen mukaan tarpeeksi pienen telut talokaupasta käytiin kevättalvella 2004, koko kaksifooninkisen poh- korjausurakka valmistui jalaistalon. Omistajat eivät kuitenkaan halunneet sitä siirrettävän, mutta kaupat nykyisellä tontilla onnistuivat. Niinpä töihin ryhdyttiin paikanpäällä. Autioituneita rungoltaan hyväkuntoisia taloja on Suomessa lukematon määrä. Tämä Nurmossa pitkään tyhjillään ollut talo herätettiin uuteen elämään. vuodenvaihteessa 2006/ Tuloksena oli sekä ulkoasultaan että tekniikaltaan nykyaikainen hirsitalo, jota ei hevin tunnista ennen -kuvien rakennukseksi. Lähtökohtana olleen vanhan hirsitalon rakennusala oli 78 neliötä. Lisäksi oli kylmä eteinen sekä ns. kesäkamari ullakolla. Peruskorjaus antoi runsaasti lisätilaa: nyt 1. kerroksessa on lämmintä kerrosalaa sata neliötä, lisäksi käyttöullakolla läm- Vanha rakennus nostettiin puoli metriä ylöspäin. Samalla sitä siirrettiin parilla metrillä kauemmaksi vieressä kulkevasta kevyen liikenteen väylästä.

11 Kodin Rakennustieto 11 Salaojat ja routasuojaus tehtiin huolella. Samoin sisäpuolella vedeneristystyöt tehtiin erityisen huolellisesti. Lämmitysmuodoksi valittiin maalämpö ja lämmitystavaksi lattialämmitys. mintä lattia-alaa on noin 70 neliötä, josta yli puolet on 1,6 metriä korkeaa lattia-alaa. Ullakkotilaan on vielä yhdistetty iso, 15 neliön lasitettu parveke. Yhteys heti kunnan rakennusvalvontaan Ensimmäinen korjauskesä vuonna 2005 askarreltiin Taisto Malisen omien sanojen mukaan purkutöiden ja rakennuksen noin puolen metrin noston ja muutaman metrin siirron parissa. Yhtenä korjaushankkeen perusasiana Malinen korostaa varhaista yhteydenottoa kunnan rakennusvalvontaan, jotta suunnittelu etenee yhteisymmärryksessä kunnan omien periaatteiden mukaisesti. Malisen hirsitalo sijaitsee rauhallisella paikalla, tosin sen viereen, turhankin lähelle, oli muutama vuosi sitten rakennettu kevyen liikenteen väylä. Niinpä Malinen päätti siirtää rungon parilla metrillä, koska rakennus oli joka tapauksessa nostettava ylöspäin. Hirsirunko hyväkuntoinen Itse hirsirunko sekä välipohjat ja vesikaton kantavat rakenteet olivat hyväkuntoisia, esimerkiksi kosteusvaurioita ei ollut. Muu menikin sitten uusiksi; puuhella-leivinuunitakkasysteemi tehtiin talon sydämeksi. Lämmitystavaksi valittiin maalämpö, jonka lämmönlähteeksi porattiin 165 metriä syvä porakaivo. Tiloihin tehtiin lattialämmitys. Lämmöneriste, noin 0 mm, lisättiin vaipan ulkopuolelle. Ikkunat uusittiin. Pulskistuneen rakennuksen ilme säilytettiin jatkamalla räystäitä. Kuistin yläpuolelle tehtiin iso parveke. Pesutilojen lisäksi yläkertaan saatiin muutakin lisätilaa. Haja-astutusalueella sijaitsevalle tontille rakennettiin jätevesijärjestelmäksi kolmiosainen saostuskaivo ja sille imeytyskenttä. Esimerkkinä muillekin? Taisto Malinen naurahtaa, että projekti herätti paikkakunnallakin suunnatonta huomiota: - Mielessä kävi, olisiko ollut syytä ruveta myymään työmaalle pääsylippuja. Mielenkiinto olikin Malisen mukaan hyvä osoitus siitä, että samankaltaisia tyhjillään olevia rakennuksia on Suomen maaseudulla todella paljon. Kiinnostusta niiden henkiinherättämiseen tuntuu olevan, kunhan uskallusta riittäisi. Vanha hirsitalo 2000-luvun ilmeeseen ja tekniikkaan nykyaikaistettuna. Omaa, Rakennuspalvelut Taisto Malinen tmi: n suunnittelemaa ja toteuttamaa projektia Taisto on opetusmielessä esitellytkin jo useamman kerran esimerkiksi Rakennusmestarien keskusliitto RKM AMKn ja sen Helsingin yhdistyksen tilaisuuksissa. SIRKKA SAARINEN KUVAT: TAISTO MALINEN Lisätietoa hirsirakentamisesta sekä remontoinnista: Puutalon remontti. Olenius, Koskenvesa, Penttilä. Rakennustieto Oy, Rakennan hirrestä. Pekka Hakalin. Rakennustieto Oy, 2005

12 Kodin Rakennustieto Sovi kirjallisesti onnistunut lopputulos Käyttämällä rakennusalalle vakiintuneita RT-sopimuslomakkeita pientalohankkeessa ja remontissa varmistat hankkeesi onnistumisen. Sopimalla kirjallisesti vältytään epäselvyyksiltä, rakentamisen laatu paranee, aikataulu pitää ja tilaaja saa haluamansa lopputuloksen! Miksi kannattaa sopia kirjallisesti Pientalon rakennuttajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän on rakentamista ohjaavan Maankäyttöja rakennuslain mukaan huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten ja myönnetyn luvan mukaisesti. Jos rakennushankkeeseen ryhtyvällä ei ole itsellään vaadittavaa rakennusalan osaamista, tulee hänen palkata tähän tehtävään pätevä henkilöstö. Onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi tulee hankkeeseen osallistuvien osapuolten kesken sopimukset laatia kirjallisesti. Rakennustietosäätiö RTS julkaisee sopimusasiakirjavalikoimassa pientalon rakennuttajalle kuluttaja-asiamiehen tarkistamat sopimuslomakkeet kaikkiin rakentamisen vaiheisiin. Sopimukseen liitetään tehtäväluettelo, jonka avulla sovitaan, mitkä tehtävät sisältyvät toimeksiantoon. Tehtäväluetteloissa on viranomaisten edellyttämät tehtävät merkitty lihavoidulla tekstillä. Rakennusalan yleiset kuluttajasopimusehdot joihin urakkasopimuksissa viitataan, tulee liittää aina urakkasopimuksen liitteeksi. Sopimukset laaditaan kahtena samansisältöisenä kappaleena, yksi kummallekin sopijaosapuolelle. Myös liiteasiakirjojen tulee olla keskenään samansisältöiset. Sopimuslomakkeet jotka on tarkoitettu käytettäväksi sopimuksissa joissa toisena sopijaosapuolena on kuluttaja, on merkitty RT kuluttaja merkinnällä. Asiakirjoista on julkaistu myös täyttömalleja joiden avulla lomakkeiden täyttäminen helpottuu. Täyttömalleissa on kuvattu hyvä sopimuksentekotapa sekä lisäksi yleisiä periaatteita kirjallisesta sopimisesta, kuten esimerkiksi se että sopimuksen ja sen liiteasiakirjojen määräyksillä ei voida syrjäyttää kuluttajasuojalain pakottavia säännöksiä tilaajan hyväksi. Pientalohankkeen suunnittelusopimusten laatiminen RT -836 kortissa on kuvattu kokonaisuutena hankkeen suunnitteluosapuolten tehtävät. RT-sopimuslomakkeet valikoimasta löytyy oikeat asiakirjat rakennushankkeen eri vaiheisiin. Suunnitteluvaiheen lomakkeet ja tehtäväluettelot Pääsuunnittelija RT 80296, RT Rakennussuunnittelija RT 80295, RT Rakennesuunnittelija RT 80296, RT Vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelija RT 80297, RT Ilmanvaihtosuunnittelija RT 80298, RT Sähkösuunnittelija RT 80299, RT Sisustussuunnittelija RT 80317, RT Vastaava työnjohtaja RT 80269, RT Vesi- ja viemärilaitteistojen työnjohtaja RT Ilmanvaihtojärjestelmän työnjohtaja RT Sähkötyön suorittaja RT Rakentamisvaiheen lomakkeet Rakennusalan töitä koskeva sopimus RT Rakennusalan erikoistöitä koskeva sopimus RT Työmaakokouspöytäkirja RT 803 Käyttöönottovaiheen lomakkeet Vastaanottotarkastuksen pöytäkirja ja virheluettelo RT 80272, RT Vuositarkastuksen kutsu, virheluettelo ja pöytäkirja RT 80311, RT 803, RT Kodin Rakennustieto internetissä palvelusta osoitteesta kodinrakentaja löytyy lisätietoja sopimuslomakkeiden käytöstä. Palvelussa on myös esimerkkihankkeet pientalon rakennuttaminen ja kylpyhuoneremontti. Hankkeissa on kuvattu hyvä rakentamistapa ja kerrottu hankkeen eri vaiheet ja hankkeeseen osallistuvat osapuolet. Esimerkkihankkeiden avulla saa hyvän kokonaiskuvan asioista jotka tulee huomioida suunniteltaessa hanketta. Etsi ammattilainen sivuilta löydät linkit ammattilaisten hakupalveluihin. Lomakkeita voi täyttää internetissä Sopimuslomake Net palvelussa osoitteessa net RT-kuluttaja asiakirjavalikoiman vuosilisenssit alkaen 60 euroa sis. alv %. Lomakkeita ja vuosilisenssejä myy Rakennustiedon kirjakaupat Helsingissä, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Tampereella. KIMMO LEHTONEN RAKENNUSTIETO PÄÄTOIMITTAJA, SOPIMUSLOMAKKEET

13 Pientalon runkoratkaisu? Kodin Rakennustieto 13 Puuta tai kiveä, paikalla tai elementeistä Pientalon rakennuttajan on tehtävä monia valintoja. Yksi isoista ratkaisuista on rakennuksen runkomateriaalin ja rungon toteutustavan valinta. Tarjolla on hyviä vaihtoehtoja. Yhtä oikeaa vaihtoehtoa ei ole; valinnat riippuvat niistä perusratkaisuista, joita omalta talolta toivotaan. Puu on ollut perinteinen pientalon materiaali, sen rinnalle on noussut kivitalo: betoni, harkko, tiili ja yksittäisissä kohteissa myös teräs. Perinteisen paikallarakentamisen rinnalle ja ohikin ovat puolestaan tulleet elementtivalmisteiset talopaketit, joita on tarjolla myös kivitaloratkaisuissa. Mikä sitten runkomateriaalin ratkaisee? Hyvin suunniteltuna ja hyvin tehtynä kaikista materiaalivaihtoehdoista saadaan viihtyisiä ja terveellisiä taloja. Ratkaisu syntyykin monen asian summana, johon vaikuttavat esimerkiksi tontti ja sen ympäristö, rakennuksen massoittelu, energiankäyttö, arkkitehtuuri, omat ja tuttavien kokemukset, materiaalien saatavuus, investointija käyttökustannukset. Talon perustukset ja mahdolliset kellarirakenteet tehdään aina kivimateriaalista. Vaihtoehtoja on kuitenkin sielläkin: betonista paikallavalettuna, harkoista tai betonielementeistä. Energiankäytön merkitys kasvanut Puurunko on yleisin pientalon runkomateriaali, tiilitalokin on varsin usein Betonielementti luontuu nykyään myös omakotitalon rungoksi. rungoltaan puuta, jossa julkisivu on muurattu tiilestä. Kivi on kuitenkin kirinyt varsinkin kaupunkimaisten omakotitalojen runkomateriaalina. Kivirunkoisten talojen pintaala näyttää olevan myös keskimääräistä isompi. Puutalo voidaan tehdä ns. pitkästä tavarasta, mittatarkasta pre-cut toimituksesta tai valmiista puuelementeistä. Yksi syy kivitalon suosion kasvuun lienee energiankäyttö: massiivisen rungon on laskettu tuovan selvää säästöä rakennuksen energiankulutuksessa. Energiansäästön ohella plussaa on massiivisuuden kesän helteillä antama miellyttävä viileys. Kivirakenteella pystytään saavuttamaan myös parempi ääneneristävyys. Myös kos- Lämpöharkolla syntyy yhdellä muurauksella koko seinä. Harkkojulkisivun tavallisin käsittely on rappaus. teusteknisesti kiveä pidetään varmempana. Runkomateriaali ei ole kuitenkaan kynnyskysymys ns. matalaenergiataloissa, joita pystytään rakentamaan niin kivestä kuin puustakin. Kustannuksia vertailtaessa kivitalon toteuttaminen on yleensä hieman kalliimpaa kuin puutalon. Eri laskelmissa ero on saatu muutamasta prosentista jopa pariinkymmeneen prosenttiin. Käyttökustannukset, joista lämmitys on ehdottomasti suurin, mukaan laskien suhde kääntyy useimmiten toisinpäin. Monta tapaa Puinen pientalo voidaan rakentaa periaatteessa kolmella tavalla: paikalla ns. pitkästä tavarasta, hankkimalla puutavara mittatarkkana ns. pre-cut toimituksena tai tilaamalla talon rungon tehtaalta valmiina puuelementteinä. Elementtivaihtoehtoja ovat puolestaan pien-, suur- ja tilaelementit. Nopeimmin talo syntyy työmaalla tilaelementeistä, jolloin valmis talo nousee parhaimmillaan muutamassa työpäivässä. Myös hirsi, joka välillä miellettiin pelkästään vapaa-ajanasuntojen runkomateriaaliksi, on tulossa uudelleen pientalon runkoihin. Täystiiliseinässä on sisäpuolinen kantava rakenne tiilestä, mineraalivillalämmöneriste, tuuletusrako ja ulkopuolinen julkisivurakenne. Myös kevytbetonia tai kevytsoraharkkoja voidaan käyttää sisäseinän kantavana rakenteena. Harkkotalon runkorakenteena käytetään yleensä lämpöhalkaistua mallia, jossa rakenne muodostuu kivimateriaalista ja rakenteen keskellä olevasta polyuretaanista. Yhdellä muurauksella syntyy koko seinä. Seinärakenteena voi käyttää myös massiivista kevytbetoniharkkoa. Betonielementit ovat perinteisesti olleet kerros- ja rivitalojen runkomateriaali, mutta ovat nyt tulleet myös pientaloihin. Paikallavalu pientalon runkona on vielä harvinaisuus: mielenkiintoisia yksilöllisiä omakotitaloja on kuitenkin toteutettu myös paikallavalaen. SIRKKA SAARINEN Tietolähteitä: RT Pientalon puurakenteet. Avoin puurakennejärjestelmä RT Pientalon kivirakenteet Pientalon kustannukset kirja + CD, Rakennustieto Oy, 2006

14 14 Kodin Rakennustieto Digi-TV tulee, silti Moni tuumaa vielä Syyskuun ensimmäisenä päivänä Suomi tarkemmin televisio - on digi-ajassa. Me kuluttajat olemme olleet varsin rauhallisia, sillä marras-joulukuun vaihteessa vasta 56 % suomalaisista tv-talouksista oli hankkinut digisovittimen tai digitaalisen television. Digi-tv-vastaanottimia oli 1,3 miljoonassa kotitaloudessa. Kaapeliverkkoon liitetyistä talouksista 43 % ja muista talouksista 68 % pystyi seuraamaan digitaalisia tv-lähetyksiä. Vuodenvaihteessa prosenttien uskottiin hyppäävän uudelle kymmenelle, kunhan joulupukin pussista tulleet boksit on saatu asennettua. Uuteen digijärj e s t e l m ä ä n siirtyminen on vaatinut koko televisiolähetysverkon digitalisoimisen. Maanpäällinen digitaalinen televisioverkko tavoittaa 99,9 % kaikista suomalaisista. Yli puolet talouksista vastaanottaa televisiolähetykset kaapeliverkon kautta. Television digitalisoiminen on jatkoa muun viestintätekniikan ja verkkojen digitalisoitumiselle, josta tutuimpia esimerkkejä ovat CD- ja DVD-levyt sekä GSM-puhelimet. Digitalisoimisen suurin ansio on tiedon jakamisen ja käsittelyn helpottuminen ja nopeutuminen. Myös kuvan ja äänen laatu paranevat. Digitaalisuus tuo myös uusia kanavia ja lisäpalveluja. Digitaaliseen televisioon siirtyminen ei ole pelkästään Suomen asia vaan koko Euroopan laajuinen hanke. Euroopan tasolla Suomi onkin digitalisoinnin kärkijoukoissa. Jokaiseen vastaanottimeen oma digiboksi Digitelevision lähetyksiä voi katsoa tavallisella televisiolla, johon liitetään lisälaite, digisovitin, digiboksi. Toinen tapa katsella lähetyksiä on hankkia kokonaan uusi televisio, jossa digitekniikka on valmiiksi sisäänrakennettuna. Jokaiseen vanhaan, analogisen tekniikan televisioon tarvitaan digisovitin. Jos taloudessa on monta televisiota, tarvitaan siis jokaiseen erikseen sovitin. Kaapeli- ja antennivastaanottoon käytettävät digisovittimet eroavat toisistaan. Kaapelivastaanottoon tarkoitetuissa digisovittimissa on merkintä DVB-C (cable). Antennivastaanottoa varten laitteesta pitää löytyä merkintä DVB- T (terrestrial). Digisovittimen eli DVBvastaanottimen (Digital Video Broadcasting) perusmalli tarjoaa hyvän kuvan ja äänen sekä uudet ka- navat, mutta ei esimerkiksi vuorovaikutteisia palveluita eikä laajaa ohjelmaopasta. Maksutelevision ja joidenkin kaapelitelevision lisäkanavien katsominen edellyttää, että digisovittimessa on paikka ohjelmakortille ja Conax-salauksenpurku-järjestelmälle. Osassa nyt myytävistä sovitinmalleista on jo valmius ohjelmakortin käyttöön, osaan korttipaikka voidaan liittää jälkikäteen. Tietokonekin voidaan varustaa siten, että sillä voi vastaanot- Viestintäministeriö on kampanjoinut näyttävästi digiaikaan siirtymistä. Näyttelijä Sulevi Peltolan hahmo houkuttelee hankkimaan ja asentamaan vanhaan telkkariin digiboksin. taa digi-tv-lähetyksiä. Digi-tv-lähetyksiä voi tallentaa tavallisella VHSnauhurilla. Perusmallia olevan digisovittimen kautta voi nauhoittaa vain sitä digitaalista kanavaa, jota katselee. Saatavilla on myös sellaisia digisovittimia, joissa ohjelmat voi tallentaa laitteen omalle kovalevylle. Lisäksi on digisovittimia, joissa on kaksi viritintä. Niillä on mahdollisuus tallentaa laitteen omaan muistiin muiltakin kanavilta kuin vain siltä, jota kulloinkin katselee. SIRKKA SAARINEN Digi-TV-tietoa on tarjolla runsaasti, esimerkiksi seuraavissa osoitteissa. Kuluttajaviraston sivulta löytyy myös digisovittimien hintavertailu: digitv/ ostajanoppaat/

15 Kodin Rakennustieto % laiteinvestoinnista Energia-avustuksia pientaloille Pientalojen energia-avustusta myönnetään laiteinvestointeja ja kaukolämmön liittymismaksua varten, kun asunnon lämmitysjärjestelmä uusitaan päästöttömällä tai vähäpäästöisellä järjestelmällä. Avustusta voi hakea asuinkiinteistön liittämiseen kauko- tai aluelämmitykseen, pellettitai muun puulämmitysjärjestelmän rakentamiseen, maalämpöpumppujärjestelmän rakentamiseen ja öljylämmityksen uusimiseen öljylämmitysjärjestelmällä, jossa on aurinkokerääjä. Lisäksi avustusta voidaan myöntää erillisen aurinkokerääjän hankintakuluihin, kun se liitetään osaksi muuta lämmitysjärjestelmää. Avustusmäärä lasketaan aina toteutuneista, kohtuullisina pidettävistä kustannuksista. Kun talo liitetään kauko- tai aluelämmitykseen avustuksen enimmäismäärä on prosenttia laiteinvestointien ja kaukolämmön liittymismaksun kokonaishinnasta. Muiden toimenpiteiden osalta avustuksen enimmäismäärä on 15 prosenttia laiteinvestointien kustannuksista. Avustukset ja kotitalousvähennys Hankkeesta, johon on myönnetty pientalojen energia-avustusta, on oikeus saada työkustannusten osalta kotitalousvähennys tuloverotuksessa. Kotitalousvähennykseen on oikeus myös niiden töiden osalta, jotka on tehty jo vuoden 2006 aikana. Pientalon energiaavustuksen hakeminen Seuraava hakuaika pientalojen energia-avustuksille on keväällä Päätös avustuksen myöntämisestä on saatava ennen töiden aloittamista. Lisätietoja Valtion asuntorahastosta (ARA), puh ja kunnista. Tarkemmat hakuohjeet ja hakemuslomake on internetissä osoitteessa SS Vastauksia pientalojen energia-avustuksista Saako avustuksen, kun taloon asennetaan lisälämmittäjäksi ilmalämpöpumppu? Ei. Ilmalämpöpumppua ei avusteta. Avustus on suunnattu pääasiassa vain koko lämmitysjärjestelmän uusimiseen. Aion asentaa talooni maalämpöpumpun. Kuuluvatko putket avustuksen piiriin? Kyllä. Putkien hankintakulut kuuluvat avustuksen piiriin. Niiden asentamisesta, kuten porauksesta, aiheutuneita työkuluja ei kuitenkaan avusteta. Avustetaanko kaksoispesäkattilan asentamista? Ei. Kaksoispesäkattilat eivät kuulu avustuksen piiriin. Avustusta voi saada ainoastaan pelkän puuperäisen polttoaineen käyttöön tarkoitetulle kattilalle tai öljykattilalle, jonka yhteyteen asennetaan aurinkokerääjä. Olen hankkinut avustuksen piiriin kuuluvan uuden lämmityslaitteiston viime talvena. Voiko siihen saada avustusta? Ei. Avustusta voi saada ainoastaan sellaisille laitteistoille, jotka hankitaan avustuksen voimaantulon eli jälkeen. Ennen tätä päivämäärää hankituille laitteille ei myönnetä avustusta. Saako avustuksen pellettitakan asentamiseen, jos siitä tulee talon pääasiallinen lämmitystapa? Kyllä. Avustusta voi saada, kun talon pääasiallinen lämmitystapa muutetaan pellettilämmitteiseksi. Pelkän lisälämmön lähteenä käytettävän takan rakentamista ei avusteta. Voiko avustusta saada patteriverkoston rakentamiselle? Ei. Patteriverkostojen rakentamista ei avusteta. Saako avustusta pellettisiilon hankintakuluille, kun taloon rakennetaan pellettilämmitys? Kyllä. Pellettisiilo kuuluu avustuksen piiriin. LÄHDE:

16 16 Kodin Rakennustieto Pihan eri toiminnot voi erottaa toisistaan esimerkiksi päällysteillä. Kuva Toteutus voi tarvittaessa odottaa, mutta Pihasuunnitelma mahdollisimman varhain Hyvin suunniteltu, rakennettu ja hoidettu piha on toimiva ja viihtyisä. Pientalon pihan suunnittelu jää valitettavan usein tehtäväksi sitten myöhemmin. Vaikka paukut eivät taloprojektin jälkeen heti riittäisikään pihan rakentamiseen, pihasuunnitelma olisi järkevää tehdä tai teettää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samalla sen toteuttamisen voi aikatauluttaa niin, että valmiista pihasta muodostuu halutunlainen kokonaisuus. Pientaloasukas on usein innokas puutarhaharrastaja. Harrastajankin kannattaa kuitenkin harkita ammattilaisen apua pihan suunnittelussa vähintäänkin sen isojen linjojen, kuten toimintojen sijoittelun osalta. Myös yk-

17 Kodin Rakennustieto 17 sityiskohdissa, esimerkiksi kasvien valinnassa ammattilaisen tietämys on arvokasta. Hyvä pihasuunnittelija kuuntelee aina asukasta, jolloin pihasta tulee omistajansa näköinen. Pihan suunnittelu perustuu moneen asiaan: ilmasto-olosuhteisiin, tontin kokoon ja muotoon, maaperään, asukasperheen kokoon, ikään ja sen omiin toiveisiin. Myös itse talo ja muu ympäröivä rakennuskanta vaikuttaa valintoihin. Toiminnot jäsenneltyinä Pientalon pihalle pitää saada mahtumaan varsin paljon: varsinaiset oleskelualueet istuinryhmineen, grilleineen ja katoksineen, lasten leikkipaikat ja pelialueet, kulkuväylät ja autopaikat, jätteiden keräyspaikat, pyykin kuivatus- ja mattojen tomutusalueet, varastorakennukset. Hyvällä suunnittelulla pihan toiminnat jäsennellään ja erotellaan toisistaan luontevasti. Esimerkiksi huoltopiha ja pihan pääkulkuväylät on syytä erottaa rauhaa edellyttävästä oleskelualueesta. Keinona voivat olla esimerkiksi aidat ja muurit tai hienovaraiset korkeuserot, tukimuurit, luiskat tai penkereet. Erottavina elävinä elementteinä voivat olla myös kasvit, puut, pensaat, pensasaidat. Luonteva lähtökohta pihasuunnittelulle on tontin omat muodot. Hallitut korkeuserot tuovat pihaan mielenkiintoa, mutta kovin jyrkät leikkaukset, penkereet ja tukimuurit eivät näytä luontevilta pientalon pihalla. Tarpeettomia portaikkoja esimerkiksi sisäänkäyntien edustalla tulisi välttää. Tontin kaltevuus ja rakennusten sijoittaminen tontille vaikuttaa pintavesien liikkeisiin. Maanpinnan tulee viettää rakennuksesta poispäin 1:20 kaltevuudella vähintään kolmen metrin matkan. Rakennusta ei saa kuitenkaan nostaa täyttömaalla siten että pintavedet valuvat naapuritontille. Salaojituksen keskeinen tavoite on että pintavedet on viemäröitävä ja imeytettävä omalla tontilla. Kestävät päällysteet Pihan päällysteet valitaan sellaisiksi että ne kestävät tulevan kulutuksen, kosteuden ja pakkasen. Päällysteen omien ominaisuuksien lisäksi sen kestävyyteen vaikuttaa huomattavasti oikein tehdyt rakennekerrokset. Päällysteitä käytetään pihoilla sekä kulku- että oleskelualueilla. Mitoitusvaatimukset vaihtelevat käyttötarkoituksesta riippuen. Päällysteinä käytetään esimerkiksi betonikiviä ja -laattoja, luonnonkiveä, tiililaattoja, puuritilöitä ja -laattoja, soraa ja kivituhkaa, joskus myös asfalttia. Useat päällysteiden valmistajat ovat tehneet tuotteille perusteelliset asennusohjeet, jotka sisältävät myös ohjeet tarvittavista rakennekerroksista. SIRKKA SAARINEN Lähde, lue lisää: Tarja Mäki, Hannu Penttilä, Anssi Koskenvesa. Pientalon piha. Rakennustieto Oy, 2000 Huolellisuus palkitaan pihankin rakentamisessa. Kun esimerkiksi päällysteiden kaadot ovat kunnossa, vesi kulkee sinne minne pitääkin. Kuvat

18 18 Kodin Rakennustieto Kodin energiaa säästyy viihtyisyydestä tinkimättä Energiaa voi säästää tinkimättä kodin viihtyisyydestä tai mukavuudesta. Energiankäytössä tavat ja tottumukset voivat tehdä huomaamatta energiatuhlarin. Järkevällä toiminnalla voimme vaikuttaa osaltamme paitsi energialaskuun myös ilmastonmuutokseen. Tietoa energiansäästämisestä on tarjolla kiitettävästi. Ei ilmeisesti kuitenkaan liikaa, niin vaikealta tuntuu pinttyneistä tavoista luopuminen. Esimerkiksi omakohtainen päätös television valmiustilan sulkemisesta yöajaksi ei vielä vuodenkaan harjoittelun jälkeen ole tullut tavaksi. Hyvä järkevään energiankäyttöön ohjaava opas on Kodin Energiaopas, löytyy internetistä Lämmitykseen puolet energiasta Astioita käsin pestessä kannattaa välttää turhaa veden juoksutusta. Kuva Motiva/Tero pajukallio Sähkömittari raksuttaa watteja valaistuksestakin. Energiaa voi säästää valitsemalla hehkulamppujen sijasta energiansäästölamput. Kuva Motiva/Petri Blomqvist Asumisen energiankulutuksesta kuluu lämmitykseen noin puolet, käyttöveden osuus on noin viidennes ja loppuosa jakautuu eri sähkölaitteiden kesken. Lämmitysenergian kulutus määräytyy sen perusteella, mikä on rakennuksen lämmitystapa. Asukkaalla on kuitenkin monia vaikutusmahdoll isuuksia: Yksi aste huonelämpötilassa merkitsee viittä prosenttia lämpölaskussa. Loman ajaksi asunnon lämpötilaa voi huoletta laskea 16 C: een. Tarkista säännöllisesti pattereiden kunto ja termostaatin toiminta. Älä peitä termostaattia huonekaluilla tai verhoilla. Tiivistä ikkunat ja ovet. Vetoisuus vähenee ja lämpö pysyy sisällä. Myös ikkuna- ja ovirakenteiden kunnossapitotarve vähenee. Tuuleta tehokkaasti ja nopeasti, älä jätä ikkunaa edes raolleen päiväksi. Energiatehokkaita laitteita tarjolla runsaasti Kodin laitehankintoja helpottavat viranomaisten valvomat, luotettavat energia- ja ympäristömerkinnät. Sähkönkulutus on mitattu standardin mukaisissa laboratorio-olosuhteissa. Todellinen kulutus riippuu laitteen sijoituksesta ja käyttötavoista. Energiamerkintä on pakollinen kylmäsäilytyslaitteissa, pyykin- ja astianpesukoneissa, kuivaavissa pesukoneissa ja kuivausrummuissa, sähköuuneissa, lampuissa ja ilmastointilaitteissa. Energiatehokkuus ilmaistaan asteikolla A:sta G:hen, erittäin energiatehokkaille kylmäsäilytyslaitteille on lisäksi luokat A+ ja A++. Keittiössä paljon säästömahdollisuuksia Keittiössä on monta energiatarvitsijaa: kylmäsäilytys, ruoanvalmistus ja astianpesu. Ruoanvalmistuksen laitteista suuritehoisimmat ovat liesi, mikroaaltouuni sekä kahvin- ja vedenkeittimet. Pienten ruokamäärien sulattamiseen, kuumentamiseen ja kypsentämiseen mikroaaltouuni on edullisin vaihtoehto. Eineslaatikon lämmitys mikroaaltouunissa vie sähköä vain % uunissa kuumentamiseen verrattuna. Monilla pienlaitteilla, kuten leivänpaahtimella ja munankeittimellä, annos valmistuu energiatehokkaammin kuin liedellä tai uunissa. Vinkkejä keittiöön: Käytä paksupohjaisia keittoastioita ja kantta. Kattilan pohjan halkaisija saa olla hieman suurempi kuin keittolevy tai -alue. Keitä vähässä vedessä ja kuumenna kerrallaan vain tarvittava määrä. Hyödynnä esilämmityksen lämpö. Monet ruoat, leivonnaiset ja raakapakasteet voi panna jo kylmään uuniin. Sähköä kuluu 15 % vähemmän. Säädä keittäessä ja paistaessa teho ajoissa pienemmälle ja hyödynnä jälkilämpö. Uunin jälkilämpö säästää sähköä noin %. Astianpesun energiankulutus muodostuu veden kulutuksesta ja lämmityksestä sekä koneelliseen pesuun kuluvasta sähköstä. Vedenkulutuksen kannalta konepesu tulee useimmiten taloudellisimmaksi. Nykyiset astiaston astianpesukoneet kuluttavat vettä keskimäärin 15 litraa pesukertaa kohti, kun taas saman määrän peseminen käsin kuluttaa vettä pesutavasta riippuen litraa. Pyykkäystavat, pesuaineet ja tekstiilit ovat muut- Pese täysiä koneellisia, mutta älä täytä konetta liian täyteen. Kuva Motiva/Tero Pajukallio tuneet muutamassa vuosikymmenessä huomattavasti. Pyykkiä pestään tiheään ja usein vain kevyesti likaantuneena. Pesukonehankinnan yhteydessä kannattaa miettiä myös pyykin kuivausta. Tehokas linkous pienentää pyykin jäännöskosteutta ja lyhentää kuivausaikaa, vähimmäisvaatimus on kierrosta minuutissa. Viihde-elektroniikan osuus kasvaa edelleen Samalla kun viihde-elektroniikka lisääntyy kodeissa, niiden osuus kotitalouksien sähkönkulutuksesta kasvaa. Vuonna 2000 viihdelaitteiden sekä tieto- ja toimistotekniikan osuudeksi kotitaloussähkön kulutuksesta arvioitiin noin %. Huomioitavaa on se että viihdeelektroniikan sähkönkulutuksesta puolet kertyy valmiustiloista. Vaikka yksittäisten laitteiden sähkönkulutukset ovat varsin pieniä esimerkiksi keittiön kodinkoneisiin verrattuna, yhteenlaskettuna ne voivat kuluttaa enemmän sähköä kuin esimerkiksi pesukoneet. Energiatehokkuutta myös valaisuun Suunnittelun, valaisimien ja lamppujen valinnan, sijoittelun sekä valaistuksen säädön ja ohjauksen avulla on mahdollista vaikuttaa sisä- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttöön tinkimättä valon määrästä, turvallisuudesta tai viihtyisyydestä. Vinkkejä valaisuun: Sammuta kaikki valaisimet aina, kun valoa ei tarvita. Vanhetessaan loistelamppu antaa vähemmän valoa. Vaihtoväli on noin 000 käyttötuntia. Hanki vain hyvälaatuisia energiansäästölamppuja Energiatehokas LED-valaistus sopii hyvin esimerkiksi askelmien valaisuun. LED toimii hyvin kylmässä, mutta soveltuu huonosti kuumiin tiloihin. Lue lisää: k o d i n e n e r g i a o p a s, SIRKKA SAARINEN Miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomeen? Keskilämpötilojen arvioidaan nousevan ja sademäärien lisääntyvän. Muutokset vaikuttavat muun muassa vesistöjen virtaamiin. Suuret sateet etenkin tammi-kesäkuussa lisääntyvät vuosisadan loppuun mennessä. Ääriluonnonilmiöt lisääntyvät. Etelä-Suomen talvi on uhanalainen. Talvi- ja kevättulvien riskit kasvavat. Pohjoinen havumetsävyöhyke nousee pohjoisemmaksi. Kasvukausi pitenee. Kaikki lajit eivät ehkä selviä muuttuneissa oloissa. Uudet lajit valtaavat tilaa.

19 Kodin Rakennustieto 19 Kuljetuspalveluja Lasitus- ja peilityöt Peltityöt Pesulapalveluja Rakennuspalveluja Sähköasennusliike Kisällinkatu 16, Kuopio Rakennuttajatoimistoja Varastonvuokrausta Siivousta Helena Riekille Kuopion Rakennustietopalkinto KODIN RAKENNUSTIETO Julkaisija ja kustantaja: Rakennustieto Kuopio Kauppakatu 40/42, Kuopio, puh Rakennustieto Päätoimittaja: Eva Petsalo Artikkelit: Sirkka Saarinen / Juttupankki Eva Petsalo / Rakennustieto Oy Lehden taitto ja ilmoitukset: Kustannuspalvelu Lehdex Kimmo Kainulainen puh Ilmoitusten myynti: Kustannuspalvelu Lehdex Marko Nyyssönen puh Kuopion Rakennustiedon päätoimikunta myönsi intendentti Helena Riekille ensimmäistä kertaa jaetun Kuopion Rakennustietopalkinnon ansiokkaasta Kuopion kaupungin rakennushistoria kirjan kirjoittamisesta ja kokoamisesta. Rakennustietopalkinto myönnetään yksityiselle henkilölle tai työryhmälle, joka on toimialueellaan edistänyt suunnittelu-, rakennustai kiinteistötapaa. Palkinnon luovuttivat johtaja Eva Petsalo Rakennustiedosta, päätoimikunnan puheenjohtaja Veikko Matikainen ja päätoimikunnan jäsen Tapani Asikainen. Painopaikka: Punamusta Joensuu 2007 Lehden vastuu virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Huomautukset tehtävä Kuopion Rakennustietoon 5 arkipäivän kuluessa lehden ilmestymisestä.

20 20 Kodin Rakennustieto Tarjoukset voimassa saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää.