Mielenterveys- ja päihdetyön strategioiden ja ohjelmien implementointi Hyviä käytäntöjä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveys- ja päihdetyön strategioiden ja ohjelmien implementointi Hyviä käytäntöjä"

Transkriptio

1 Tiia Järvinen Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön strategioiden ja ohjelmien implementointi Hyviä käytäntöjä 1. JOHDANTO Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mielenterveys- ja päihdestrategioiden ja ohjelmien implementointia eli toimeenpanoa. Aluksi luodaan teoreettinen viitekehys strategioiden toimeenpanon yleisten huomioiden ympärille, minkä jälkeen tutkitaan tarkemmin eri maissa laadittujen mielenterveys- ja päihdestrategioiden sekä ohjelmien käytännön toteuttamista. Pyritään selvittämään eri toimijoiden kokemuksia käytettyjen metodien toimivuudesta sekä soveltuvuudesta kuhunkin ympäristöön. Synteesivaiheessa tarkoituksena on etsiä onnistuneita toimeenpanon menetelmiä mielenterveys- ja päihdestrategioiden ja -ohjelmien käytännön työssä; toisin sanoen pyritään tunnistamaan näiden strategioiden ja ohjelmien implementoinnin hyviä käytäntöjä. Tutkimuskysymykset voidaan esittää seuraavasti: Millaisia mielenterveys- ja päihdestrategioita ja -ohjelmia eri puolilla maailmaa on laadittu? Miten näitä strategioita ja ohjelmia on implementoitu? Millaisia kokemuksia strategioiden ja ohjelmien toimeenpanosta on saatu? Avainsanat: strategia, ohjelma, mielenterveys- ja päihdestrategiat, implementointi 1

2 2. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Mielenterveys Mielenterveys on Maailman terveysjärjestö WHO:n (2004) mukaan keskeinen osa ihmisen terveyttä: ilman mielenterveyttä ei ole terveyttä. Ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn perusta rakentuu mielenterveydelle. Mielenterveys on voimavara, joka mahdollistaa monia asioita elämässä. Mielenterveys ei ole vain mielen sairauksien puuttumista, vaan mielen hyvää vointia ja ihmisen kykyä selviytyä arjessa. Myös ihmisen kyky luovuuteen ja läheisiin ihmissuhteisiin ovat osa hyvää mielenterveyttä. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt voivat ilmetä monin tavoin ja oirein. Häiriöistä on kyse silloin, kun oireet rajoittavat yksilön toiminta- ja työkykyä, osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia tai aiheuttavat kärsimystä ja psyykkistä vajaakuntoisuutta. (WHO Summary report 2004.) Kristian Wahlbeck määrittelee Mieli kansallisten mielenterveyspäivien raportissa mielenterveyttä ja sen edistämistä: Mielenterveyden edistämisellä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla pyritään tukemaan optimaalisen mielenterveyden toteutumista.. Mielenterveyden ominaispiirteiksi voidaan vielä lukea esimerkiksi kyky muodostaa toimivia ihmissuhteita. Ihmisen mielenterveyteen vaikuttavat samanaikaisesti muun muassa biologiset (esimerkiksi geeniperimä), psykologiset (esimerkiksi luottamus omiin kykyihin) ja sosiaaliset tekijät (esimerkiksi ystävyys- ja perhesuhteet). (Stakes 2007: ) Mielenterveydellä tarkoitetaan myös jokaisen ihmisen kykyä tuntea, ajatella ja toimia tavalla, joka auttaa meitä nauttimaan elämästä ja kohtaamaan eteemme tulevat haasteet. Se on positiivinen tuntemus psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista, joka tunnustaa tasa-arvon, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisarvon tärkeyden. (Doughty 2005: xvi.) Mielenterveyden edistämistyössä on eri menetelmiä kokeilemalla ja tutkimalla saatu hyviä tuloksi muun muassa seuraavista ohjelmista: kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luona, mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten mukaan ottaminen työelämään, koulujen mielenterveyden edistämisohjelmat, yhteisölliseen osallistumiseen tähtäävät ohjelmat, mielenterveyden ensiapukurssit sekä mini-interventiot. Keskeistä on se, että ongelmiin puututaan mah- 2

3 dollisimman varhaisessa vaiheessa ja että työ painottuu ennalta ehkäisevään toimintaan. (Stakes 2007: 36.) Mielenterveyttä on verrattu uusiutuviin, joskus jopa lisääntyviin luonnonvaroihin. On ajateltu, että mikäli yhteiskunnalliset olot ovat suotuisat, mielenterveyden resurssit voivat lisääntyä, kun taas toisaalta epäedullisissa oloissa nämä voimavarat voivat kulua enemmän kuin mikä on niiden luontainen kyky uudistua. Näin ollen mielenterveys peilaa yksilön ja ympäristön välistä dynaamista suhdetta. Niin kutsuttuun positiiviseen mielenterveyden malliin voidaan laskea kuuluvaksi neljä osatekijää: yksilölliset tekijät ja kokemukset (kuten tunne-elämä ja stressinsietokyky), sosiaalinen vuorovaikutuskenttä (kuten perhe ja työyhteisö), yhteiskunnan rakenteet ja resurssit (kuten taloudelliset voimavarat) ja kulttuuriset arvot (kuten tasa-arvo tai mielenterveysongelmien leimaavuus). Mikäli mielenterveyttä ajatellaan prosessimallina, vaikuttavat mielenterveyteen altistavat (kuten koulutus, perinnöllisyys tai työolosuhteet) ja laukaisevat tekijät sekä sosiaalinen tilanne. Samanaikaisesti sekä yhteisö että kulttuuri asettavat toiminnalle reunaehdot, joiden seuraukset (kuten tiedot ja taidot tai tuottavuus) edelleen vaikuttavat mielenterveyden prosessimalliin. (Lehtinen 2002.) Pohjanmaa-hankkeen kannalta mielenterveys on siis hyvinvoinnin osatekijä. Mielenterveys on paitsi itseisarvo sinänsä, myös tärkeä osa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, tuottavuutta ja elinympäristön vakautta, joka omalta osalta vaikuttaa yhteiskunnan taloudelliseen ja muuhun kehitykseen. Mielenterveys huomioidaan paitsi mielenterveyden edistämistyössä myös mielenterveyden ongelmia ennalta ehkäisevässä toiminnassa sekä jo ilmenneiden ongelmien hoidossa ja kuntoutuksessa. (Pohjanmaahanke 2007: 4, 9 12.) Implementointi Implementointi eli strategian toimeenpano on käytännön toteuttamista. Salminen listaa toimeenpanon ja arvioinnin luonnollisina osina päätöksentekoprosessia. Tämä vaiheittainen ketju etenee suunnittelusta ja valmistelusta (vrt. strategian luominen) varsinaiseen päätöksentekoon (konkretiasta päättäminen), minkä jälkeen seuraa toimeenpano- (implementointi) ja seurantavaiheet (evaluointi). (Salminen 2002: 83.) 3

4 Strategisessa oppimisessa ei välttämättä päde tilanne, jossa toteuttaminen seuraa aina suunnittelua, vaan itse asiassa suunnittelu ja toteutus on nähtävä samanaikaisina toimintoina (Ansoff 1984: 118). Ansoff (1984: ) listaa kahdeksan toimeenpanon valmiuksia lisäävää tekijää suunnittelussa. 1. Jo suunnitteluvaiheessa on otettava mukaan johtajat kaikilla tasoilla. Ylimmän ja keskijohdon tulisi toimia suunnitteluvaiheessa yhdessä, vaikka niiden ratkaistavana olevat strategiset kysymykset eroavatkin jossain määrin toisistaan. Ylimmän johdon osallistuminen ja panostus suunnittelutyöhön on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, kun halutaan saavuttaa koko organisaation hyväksyntä. 2. Suunnittelun aikana on tiedotettava (ja tarpeen mukaan myös keskusteltava) kaikille toimeenpanoon osallistuville tahoille suunnittelun tavoitteista, etenemisestä sekä odotettavissa olevista vaikutuksista organisaation toimintaan. 3. Ennen jokaisen uuden suunnittelu- tai toteutusjakson aloittamista osanottajille tarjotaan koulutusta tarvittavien käsitteiden, taitojen ja tekniikoiden hallinnassa. 4. Suunnittelussa pyritään ratkaisemaan ennen kaikkea ne ongelmat, jotka tiedostettiin jo strategian hahmotteluvaiheessa. 5. Tärkeintä on, että kaikki tahot ymmärtävät ongelman ytimen. Pyritään siis mahdollisimman yksinkertaisiin ratkaisuihin ottamalla huomioon osallistujien taidot sekä käytettävissä oleva tiedon taso. 6. Niiden suunnittelutehtävien, jotka annetaan eri ryhmille, on liityttävä olennaisesti ryhmien käytännön työhön. 7. Koko organisaation strategista tietopohjaa on laajennettava, sillä yleensä strategisen tiedon taso on heikompi kuin operatiivisen tiedon. Mikäli tietopohjaa syvennettäisiin, olisi tällä positiivinen vaikutus strategiaprosessin kaikkien vaiheiden etenemisen kannalta. 8. Jos organisaation käytettävissä on riittävästi resursseja, ei toteutusta kannata lykätä tarpeettomasti tulevaisuuteen, tai siihen asti kunnes suunnitteluprosessi on valmis ja tulokset hyväksytty. Toteutusprojekteja on sen sijaan käynnistettävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Strategian toteuttaminen aikaisessa vaiheessa tuo mukanaan useita etuja. Kun päätöksiä pystytään hajauttamaan pitemmälle aikavälille, päätöksentekijöiden työpaine vähenee. Samoin toteutus hajautetaan, jolloin muutoksen läpivieminen nopeutuu. Suunnittelun kanssa samanaikaisesti toteutettu toimeenpano tuottaa jatkuvasti palautetta prosessin etenemisestä sekä valittujen linjojen pätevyydestä Mitä aikaisemmin pääs- 4

5 tään toimeenpanovaiheeseen, sitä aikaisemmin voivat kokemukset implementoinnista kerryttää strategista tietotaitoa sekä tulevia valmiuksia strategiaprosessien läpi viemiseksi. Varhainen toteuttaminen lyhentää myös muutoksen toteuttamista, mikä auttaa hillitsemään muutosprojektiin kuluvaa resurssitarvetta. (Ansoff 1984: ) Vaikka implementointia on perinteisessä strategiakirjallisuudessa pidetty selkeästi suunnittelun jälkeen tulevana, ennalta määriteltyjä kokonaisuuksia toteuttavana osana (vrt. Mintzberg 1996), niin se voidaan tulkita myös vuorovaikutteisena elementtinä yhdessä strategian muotoutumisen kanssa, jossa vähittäisin muutoksin ja jatkuvan palauteprosessin kautta sekä strategia että sen toteuttamiseksi valitut keinot tarkentuvat. (Aaltonen & Ikävalko 2002: ) Jotta strategiset tavoitteet voidaan saavuttaa ja implementoida tehokkaasti osaksi käytännön toimintaa, ovat ensisijaisessa asemassa Aaltosen (2007) mukaan välttämättömät strategiset toiminnot, joihin kuuluvat organisaation tulevaisuuden suunnittelu, ohjeiden ja suuntaviivojen määrittely, selkeiden tavoitteiden asettelu, sekä ylhäältä alas että alhaalta ylös tapahtuva viestintä, suoritusten valvonta, palkitseminen, organisaatiorakenteen mukauttaminen, tiedon kerääminen, palveluiden ja tuotteiden jatkuva kehitystyö sekä verkostoitumien. Toisin sanoen, välttämättömät strategiset toiminnot ovat niitä, joiden kanssa organisaatio on tekemisissä käytännön työskentelyssä päivästä toiseen. Puhuttaessa halutuista tai toivotuista toiminnoista strategisten tavoitteiden implementoinnissa, näkökulmana on selkeästi kehittäminen ja toiminnan jatkuva eteenpäin vieminen. Jo se, että yksilöllä on kyky tehdä ehdotuksia tiettyjen toimintojen parantamiseksi osoittaa, että strategisten tavoitteiden implementoinnissa ollaan päästy alkuun. Vaikka halutut toimenpiteet olisi toteutettu, se ei merkitse sitä, että kaikki mahdollinen toiminnan parantamiseksi on tehty; strategisen tavoitteen implementointi vaatiikin jatkuvaa uusien keinojen kehittämistä muuttuvan toimintaympäristön vuoksi. (Aaltonen 2007: ) Aaltonen (2007) määrittää strategisten tavoitteiden onnistuneen toimeenpanon ja käytäntöön sopeuttamisen taustatekijöitä: 1. Olemassa olevien toimintojen laaja mukaan ottaminen, sisältäen viestinnän, valvonnan, sekä vuorovaikutuksen ympäristön kanssa. 2. Jo olemassa olevien haluttujen toimintojen huomioiminen, eli ehdotukset niistä toimenpiteistä, joita strategian tavoitteiden toteuttaminen vaatii. 3. Näiden toivottujen 5

6 toimien tehostaminen. 4. Täysin uusien haluttujen toimintojen käyttöönotto. 5. Strategian yleinen johdonmukaisuus ja sen kytkeminen organisaation olennaisiin toimintoihin. 6. Strategisten tavoitteiden nouseminen organisaation kaikilta tasoilta sekä ympäristöstä. (Aaltonen 2007: 178.) Aaltonen ja Ikävalko (2002: 416) listaavat neljä implementaation tekijää, joita ei voi selkeästi erottaa toisistaan: viestintä kaikkiin suuntiin organisaation sisällä, strategian merkityksen tulkinta ja ymmärtäminen, strategian omaksuminen sekä lopuksi, sen käytäntöön vieminen eli toteuttaminen. Strategioiden onnistunut implementointi on siten suunnitelmien ja käytännön työn yhteensovittamista, jotka yhdessä tähtäävät organisaation vision toteuttamiseen. On mielenkiintoista tutkia, miten pitkän tähtäimen suunnitelmat ja todellisuus ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Aaltosen ja Ikävalkon (2002: ) tutkimuksessa strategioiden implementoinnista havaittiin, että suurin huolenaihe organisaatioiden sisällä oli puutteellinen kommunikointi eri toimijoiden kesken. Vaikka suullista ja kirjallista tietoa itse strategiasta oli runsaasti saatavilla, ei strategian sisällön ymmärtämistä silti kyetty takaamaan. Keskijohdon roolia kommunikoinnissa korostettiin sekä ylemmän johdon että alaisten osalta. Usein keskijohdon vastuulla oli informaatiovirtojen jatkaminen alaspäin organisaatiossa siten, että strategian sisältö ymmärrettäisiin. Epävirallista tiedonvaihtoa johdon ja alaisten välillä pidettiin jopa tärkeämpänä kuin virallisia tiedonkulun reittejä strategian eteenpäin viemisessä. Siitä huolimatta, että organisaatioissa tunnistettiin strategian osa-alueet yleisten termien osalta, suunnitelmien ruohonjuuritason päätöksentekoon vieminen koettiin hyvin epäselvänä. Strategiaa toimeenpantaessa tiedonkulun tulisi siis olla organisaatiossa sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti kattavaa. Mikäli halutaan edesauttaa strategian sisällöllistä ymmärtämistä, on annettava organisaation jäsenille mahdollisuus kommentoida, antaa palautetta ja kyseenalaistaa strategian sisältö. Toimeenpanoa edesauttaa se, mitä paremmin organisaatio tuntee strategian. Toiminnassa tulisi siis selkiyttää ainakin seuraavat kysymykset: missä strategiaprosessin suunnittelu organisaatiossa alkaa ja missä se loppuu, onko prosessin kohteena erityisesti määriteltyä asiakasta, mitkä ovat strategian luomisen ja toimeenpanon eri vai- 6

7 heet, kuka osallistuu prosessiin ja missä roolissa, mikä on varsinainen lopputulos ja lopullinen aikataulu. (Aaltonen & Ikävalko 2002: 418.) Pohjanmaa-hankkeessa implementointi näyttäytyy käytännön työssä yhtenä strategiatyön menestystekijänä. Strategia siis pyritään juurruttamaan osaksi mielenterveys- ja päihdetyön käytäntöjä ja toimintatapoja. Tässä auttavat strategiaa tukevien hyvien käytäntöjen etsiminen, tunnistaminen ja mallien luominen sekä lopuksi näiden hyväksi havaittujen käytänteiden jalkauttaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Implementointia tukee Pohjanmaa-hankkeessa mielenterveys- ja päihdetyössä toimivien kouluttaminen, ohjaus sekä muutosjohtaminen. (Pohjanmaa-hanke 2007: 18, 20.) Strategia (ohjelma, suunnitelma) Strategian käsite on peräisin sodankäynnissä käytetyistä termeistä. Liike-elämään strategia-käsite omaksuttiin 1950-luvulla, jolloin ympäristön epävarmuus toimi katalyyttina strategisen suunnittelun korostumiselle. Igor Ansoff määrittelee strategian organisaation käyttäytymistä ohjaavien sääntöjen kokonaisuudeksi. Organisaation strateginen suunnittelu puolestaan on osa organisaation toimintaprosessia, jossa mm. johtamisella, päätöksenteolla ja toimeenpanolla on keskeinen merkitys. Strategisella toiminnalla organisaatio saadaan vastaamaan tulevaisuuden toimintaympäristön haasteisiin. (Ansoff 1984: 52 53; Ollila 2006: 56; Toikka 2002: 106). Strategia on myös malli tai suunnitelma, joka yhdistää organisaation keskeiset päämäärät, politiikat ja toimintaketjut kokonaisuudeksi. Koska jokainen organisaatio on erilainen, ei voida määrittää yhtä parasta tapaa kehittää ja toteuttaa strategiaa. Hyvin muotoiltu strategia on ennen kaikkea apu niukkojen resurssien kohdentamisessa juuri oikeisiin tavoitteisiin organisaation heikkoudet ja vahvuudet huomioon ottaen. (Mintzberg 1996). Kamensky (2000: 20 25) listaa strategian kriittiset ominaisuudet ja tyypilliset piirteet. Päähuomio keskittyy tulevaan, tosin aikajänne voi olla erimittainen puhuttaessa visiosta (suuntautuu pitkälle tulevaisuuteen) tai strategisista toimenpiteistä (usein tässä ja nyt). Strategiassa pyritään etsimään toiminnan kannalta kaikkein tärkeimpiä asioita, koska resurssit ovat rajalliset. On kyettävä kokonaisuuksien hahmottamiseen, ja vaikka strategioissa tavoitteet on usein määritelty hyvin käsitteellisellä tasolla, on käytännön toteutuksen oltava silti hyvin konkreettista. Strategia laaditaan vastaamaan kysy- 7

8 myksiin miksi? ja mitä?, kun taas toteutuksessa korostuva kysymys on ennen kaikkea miten? On muistettava, että strategian laadinta on arvolatautunut prosessi, jonka tarkoituksena on lopulta erottua kilpailijoista. On osattava tehdä valintoja sekä tavoitteiden että toimenpiteiden osalta, sillä kaikkia vaihtoehtoja ei voi toteuttaa. Strategia kehittyy ja muuttuu jatkuvasti, jolloin on samanaikaisesti pidettävä mielessä suuret linjat ja joustettava tilanteen mukaan. Strategia on siis toiminnan ohjauksen väline. Koska strategialla pyritään ohjaamaan tulevaisuuteen sijoittuvaa toimintaa, puhutaan usein strategisesta suunnittelusta. Strategia voidaan kohdentaa toiminnalliselle kokonaisuudelle (kokonaisstrategia) tai vain jollekin osa-alueelle (erityisstrategia). Erityisstrategiat täydentävät ja määrittelevät tarkemmin kokonaisstrategiaa. (Stakesin ehkäisevän päihdetyöryhmä & Paavo Viirkorpi 2005.) Pohjanmaa-hankkeessa strategiatyö on keskeinen osa kaikkea toimintaa. Jos katsotaan esimerkiksi mielenterveys- ja päihdetyön kehittämislohkoja, huomataan, että strategioiden ja suunnitelmallisuuden roolia pyritään vahvistamaan. Pohjanmaa-hanke onkin strategiatyössä aktivoija, verkostomaisen vuoropuhelun ylläpitäjä sekä alueellisen ja paikallisen hyvinvointitiedon tuottaja. Hankkeessa korostuu strategioiden suunnittelun, toimeenpanon ja arvioinnin tukeminen. Pohjanmaa-hankkeen strategian menestystekijöiksi luokitellaan alueen toimijoiden sitouttaminen, moniammatillisuus, toimintakulttuurien tuntemus, alueellinen, kielellinen ja kulttuurinen tasa-arvoisuus, kansalaisnäkökulman korostaminen, visioiden selkiyttäminen, strategian implementointi, strategiaprosessin läpinäkyvyys, tiedottaminen ja tiedon levittäminen sekä strategiaprosessin jatkuva arviointi ja arviointitiedon hyödyntäminen päätöksenteossa. (Pohjanmaa-hanke 2007: ) Erityisstrategiat Kuten jo edellä on mainittu, strategia voidaan kohdentaa toiminnalliselle kokonaisuudelle (kokonaisstrategia) tai vain jollekin osa-alueelle (erityisstrategia). Erityisstrategiat täydentävät ja määrittelevät tarkemmin kokonaisstrategiaa. (Stakesin ehkäisevän päihdetyöryhmä & Paavo Viirkorpi 2005; vrt. Romppainen 2005.) Erityisstrategioita ovat hyvinvointi-, mielenterveys- ja päihdestrategiat. 8

9 Hyvinvointistrategia on suunnittelun, kehittämisen ja johtamisen väline, joka vaatii toteutuakseen siihen taipuvaa organisaatiota ja johtamista. Hyvinvointistrategia on tietoisesti päätetty kunnan hyvinvointipolitiikan suunta. (Perttilä ym. 2004: 10, 13.) Hyvinvointistrategialla tarkoitetaan esimerkiksi suunnitelmallisesti valmisteltua ja valittua toimintaohjelmaa, jolla pyritään edistämään ja takaamaan alueen, seutukunnan tai kunnan asukkaille mahdollisimman hyvä hyvinvoinnin tila. Hyvinvointistrategia voi myös sisältyä kunnan kokonaisstrategiaan tai se voi olla valtuuston tai muun demokraattisen toimielimen erikseen hyväksymä asiakirja. Lähtökohtaisesti strategian tulisi perustua perusteelliselle alueen tai kunnan analyysille ja sen perusteella laadittuun hyvinvointikertomuksessa täsmennettyihin hyvinvointi- ja terveystarpeisiin. Hyvinvointistrategiassa määritellään hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen päämäärät, valitaan hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen suunta sekä täsmennetään lähivuosien tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat voimavarat, osaaminen ja rakenteet. Mielenterveysstrategia voidaan määritellä suunnitelmaksi, jossa otetaan huomioon mielenterveyteen liittyviä seikkoja. Mielenterveysstrategia voi olla osa kunnan hyvinvointistrategiasta, joka puolestaan saattaa olla osa kunnan kokonaisstrategiaa. Strategiaa tai suunnitelmaa kirjoitettaessa olisi otettava huomioon sekä kansalliset mielenterveyden laatusuositukset että alueen oma palvelurakenne. Päihdestrategiat ovat parhaimmillaan työvälineitä, joissa määritellään kunnan päihdetyön linjaukset ja painopistealueet. Tavoitteena päihdestrategioissa on alkoholin ja huumeiden käytön sekä niiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Päihdestrategia sisältää päihdetyötä koskevia linjauksia sekä tavoitteita ja keinoja niiden toteuttamiseksi. Kunnallisten päihdestrategioiden taustalla oletetaan olevan valtakunnallisten ohjelmien suuntaviivat. Päihdestrategiat ovat yleensä kuntien päihdetyöryhmien laatimia asiakirjoja. Päihdestrategiassa tulee määritellä se, miten kunnassa ehkäistään päihdehaittojen syntymistä ja miten päihdepalvelut on järjestetty. Lisäksi päihdestrategiassa olisi linjattava sosiaali- ja terveydenhuollon työnjako päihdepalveluissa. (Romppainen 2005: 7, 13 15, 32.) Päihdestrategia saattaa kuulua myös osaksi kunnan laajempaa hyvinvointi- ja/tai kokonaisstrategiaa. Päihdestrategia voidaan eriyttää yleistasolta (esim. yleisen päihdepolitiikan linjaukset) erityistasolle (esim. tietyille väestöryhmille kohdennettuja tukitoimia linjaavat osuudet). Esimerkiksi päihdestrate- 9

10 gia voidaan rajata koskemaan vain ehkäisevää päihdetyötä ja se voidaan kohdistaa koskemaan vain lapsia ja nuoria. 3. KOKEMUKSIA IMPLEMENTOINNISTA Barry ja Jenkins (2007) ovat tutkineet mielenterveyden edistämisen toimeenpanoa eri konteksteissa; yhteisötason, kodin, koulujen, työpaikkojen, perusterveydenhuollon sekä mielenterveyspalveluiden tasolla implementoinnissa voidaan hahmottaa huomiota vaativia erityiskysymyksiä. Niitä esitellään seuraavassa Implementoinnin yleisiä piirteitä Ensin Barry ja Jenkins (2007) erittelevät onnistuneiden mielenterveyttä edistävien ohjelmien yleisiä piirteitä: Ohjelma on keskitetty ja kohdennettu suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin. Ohjelma pohjautuu teoreettiselle viitekehykselle, tehokkaisiin tutkimusperiaatteisiin ja tarpeiden arviointiin. Ohjelma hyödyntää yleisen pätevyyden kasvattamista toimeenpanoprosessin kautta, joka on eri avaintoimijat valtuuttava, yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuva sekä osallistava. Ohjelma on selkeästi kohdennettu sekä riskitekijöihin että ennalta ehkäiseviin, suojeleviin toimenpiteisiin. Ohjelman avulla voidaan toteuttaa interventiomenetelmiä toiminnan eri tasoilla. Lisäksi onnistuneissa ohjelmissa aikajänne on huomioitu kattavasti: kaiken ei oletetakaan tapahtuvan tässä ja nyt. Ohjelmiin on sisällytetty koulutus- ja tukimekanismit, joiden avulla voidaan varmentaa implementoinnin korkea taso ja jatkuvuus ohjelman tuloksissa. (Barry & Jenkins 2007: 25.) Tietoa ohjelmien toimeenpanosta tarvitaan, jotta saadaan selville mitä todella tapahtuu ohjelmien käytännön työssä ruohonjuuritasolla, kuinka korkealaatuinen ohjelma oikeastaan on, ja tavoitetaanko ohjelman kohderyhmä. Toimeenpanosta saatavien tietojen avulla voidaan siis paremmin ymmärtää ohjelmien sisäistä dynamiikkaa, ohjelman eri osien yhteensopivuutta ja mahdollisten ongelmatilanteiden purkamista ja käsittelyä. Mikäli implementoinnista ei kerätä tietoa, saattaa syntyä tilanne, jossa koko ohjelma tuomitaan tehottomaksi, kun itse asiassa voi olla kyse käytännön työn heikosta toi- 10

11 meenpanosta. Implementaatiotutkimus on siis olennaista, kun halutaan ymmärtää miten, ja missä olosuhteissa ohjelmat ovat tehokkaita. (Barry & Jenkins 2007: ) Toiminnan implementoinnissa voidaan erottaa Barryn ja Jenkinsin (emt ) mukaan neljä eri vaihetta. Ensimmäisenä on ohjelman aloitus ja alustavan suunnittelun vaihe, jossa on otettava huomioon tarpeiden arviointi ja konsultointi, paikallisen kontekstin vaikutus, interventio-ohjelmien ja -toimien valinta, kumppanuus- ja tukiryhmien käyttöönotto sekä projektin johtaminen. Toisena vaiheena on toimintasuunnitelman kehittäminen, jossa muotoillaan projektin tavoitteet ja toiminnot, kehitetään vaiheittain etenevä työsuunnitelma, eritellään tarkasti ohjelman osa-alueet, tunnistetaan ohjelman kohderyhmät, varataan ohjelman implementoinnin kannalta keskeiset resurssit (sisältäen tarvittavan henkilöstön ja heidän koulutuksensa), kehitetään ja pilotoidaan ohjelmassa käytettävä materiaali sekä rakennetaan ohjelman jatkuvuuden kannalta keskeiset verkostot. Kolmannessa, interventioiden kohdentamisen vaiheessa implementoidaan ohjelman eri osa-alueet, valvotaan toimeenpanon laatua, viestitään ja annetaan palautetta ohjelman käytännön työstä, harjoitetaan jatkuvaa konsultointia ja yhteistyötä ja pidetään huolta resurssien hallinnasta. Neljäs vaihe on ohjelman ylläpito ja lujittaminen, jossa integroidaan interventiotoiminnat osaksi ruohonjuuritason työtä, arvioidaan ohjelman kokonaisvaikuttavuutta, hyödynnetään saatu palaute toiminnan laadun jatkuvassa parantamisessa ja luodaan uusia strategioita ohjelman ylläpitämiseksi pitkällä tähtäimellä Implementointi eri toimintaympäristöissä Yhteisön taso Mielenterveyden edistäminen yhteisötasolla on haastavaa, sillä toimijakenttä koostuu muun muassa kouluista, työpaikoista sekä naapurustoista, joissa ikähaitari kattaa elämänkaaren kaikki vaiheet. Yhteisöjen mielenterveyden edistäminen perustuu näkemykseen mielenterveydestä positiivisena voimavarana sekä yksilöille että yhteisöille, kytkeytyneenä voimakkaasti jokapäiväisen elämän kulttuurisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin ympäristöihin. Mielenterveys on siis vuorovaikutusta yksilön ja sosiaalisen järjestelmän välillä, vaikka suunta mielenterveyden edistämiseen lähteekin alhaalta ylös lähestymistavasta. Osallistumisen periaate on toimeenpanon kannalta olennais- 11

12 ta, sillä mitä enemmän ne ihmiset, joihin toimeenpanon vaikutukset kohdistuvat, saavat itse osallistua muutosprosessiin, sitä todennäköisempää on muutoksen juurtuminen yhteisön toimintaan. (Barry & Jenkins 2007: ) Yhteisötasolla mielenterveyden edistämisen ohjelmien ja strategioiden toimeenpanossa on otettava huomioon samanaikaisesti monia seikkoja. Implementointia helpottaa, mikäli toimijoiden kesken vallitsee yhteisymmärrys toiminnan tarkoituksesta ja jaetuista tavoitteista. Vaikka ei olekaan olemassa yhtä oikeaa tapaa toimeenpanna strategioita ja ohjelmia yhteisöjen tasolla, on kumppanuuden ja yhteistyön taustalla olevien rakenteiden oltava selkeitä. Viestinnän on oltava selkeää niin yhteisöjen sisällä kuin ulkopuolella, ja toimeenpanoa edesauttaa, mikäli toimintaan saadaan sitoutettua mahdollisimman paljon aktiivisia jäseniä. Vuorovaikutussuhteet yhteisöissä ovat kriittisiä toimeenpanon menestymisen kannalta, ja johtajuutta olisi kehitettävä kumppanuuden periaatteita kunnioittaen kohti ryhmätyöskentelyä. Yhteisöissä tapahtuvaan ohjelmien ja strategioiden toimeenpanoon vaikuttavat vielä jäsenten tietotaidon kartuttaminen, organisaation ja ohjelman kapasiteetin kasvattaminen sekä huomion kiinnittäminen esimiestaitoihin. (emt ) Laajojen ohjelmien implementoinnissa yhteisötasolla voidaan erottaa neljä toimeenpanon avainstrategiaa. Ensimmäisenä on loogisesti etenevän toteuttamismallin luominen, jossa kytketään toisiinsa ongelmat sekä suunnitellut keinot niiden ratkaisemiseksi. Tämä toteuttamismalli tarjoaa kehyksen tiedonkeruulle sitä mukaa, kun implementointi etenee. Toisena strategiana on loogisen mallin käyttäminen ohjenuorana, jotta voidaan varmistua implementoinnin etenemisestä alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Kolmantena on eri toimeenpanointerventioiden järjestykseen laittaminen kattaen kaikki toiminnan tasot (kuten yksilö-, organisaatio- ja yhteisötason). Neljäntenä on sellaisten strategioiden luominen, jotka kehittävät yhteisön kykyä toimeenpanna tehokkaasti ohjelmia ja hallita moniulotteista tiedon vaihtoa eri ohjelmien välillä. (Barry & Jenkins 2007: ) Mielenterveyttä edistävien ohjelmien toimeenpano yhteisöissä on haastava tehtävä, joka vaatii onnistuakseen monen eri palasen loksahtamista paikoilleen. Huomiota pitää ensinnäkin kiinnittää yhteisön rajapintojen selkeyteen; toisin sanoen, kohdistetaanko toimenpiteet sosiaaliseen ryhmään, naapurustoon vai laajemmalle alueelle. Yh- 12

13 teisön on toimeenpanoa suunniteltaessa määriteltävä myös sen valmius toteuttaa suunnitelmat tekemällä monenkeskistä yhteistyötä esimerkiksi yli sektorirajojen tavalla, jossa eri toimijat sitoutuvat yhteistyöhön, kumppaneihin tutustumiseen sekä henkilökohtaisten linkkien rakentamiseen. Toiminnallisten rakenteiden on oltava selkeitä ja yhteisön ruohonjuuritason sitouttamiseen on kiinnitettävä huomiota. Siirryttäessä konkreettisiin toimenpiteisiin on hyvä luoda mittaristoja lyhyelle ja pitkälle tähtäimelle, ja toimintasuunnitelmia on hyvä tarkistaa säännöllisin väliajoin. Toimeenpanovaiheeseen on lisäksi valmistauduttava tarjoamalla avainhenkilöille koulutusta ja panostamalla ohjelman jatkuvuuteen tulevaisuudessa. Arvioinnissa voidaan yhteisöjen osalta soveltaa ymmärtävää otetta, jossa arvioijan ja ohjelman toteuttajien välillä vallitsee kumppanuus, loogisten mallien käyttö edesauttaa arvioinnin ulottamista lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille, ja arvioinnin tekijä raportoi tuloksista mahdollisimman säännöllisesti. (emt ) Kodin ja perheen taso Ensimmäiset elinvuodet ovat ratkaiseva vaihe ihmisen mielenterveyden perustan luomisessa, ja onkin todistettu, että korkealaatuisilla varhaislapsuuteen sijoittuvilla interventioilla on sosiaalisia ja taloudellisia kumulatiivisia vaikutuksia. Tärkeitä muutosvaiheita ovat lapsen syntymä ja hänen ensimmäinen elinvuotensa, esikouluvaihe sekä koulun aloittaminen ja lopettaminen. Mitä aikaisemmin perheisiin kohdistuvia interventioita tehdään, sitä paremmin ne tukevat lasten mielenterveyttä. Alhaisten tulojen perheissä riskitekijät kuten köyhyys, rotuerot, rikokset ja väkivalta heikentävät perheiden kykyä suojella perheyksikköä ja siinä elävien lasten hyvinvointia. Tehokkaiden perheinterventioiden ominaisuuksia ovat tutkimusten mukaan olleet ohjelmien pitkä aikajänne, toimintaan sitoutunut rahoittajataho, kuuluminen osaksi laajempia julkisen toimintapolitiikan linjauksia (muun muassa eriarvoisuuden vähentäminen) ja integroitunut lähestymistapa ratkaistaviin ongelmiin sisältäen vuorovaikutuksen eri tieteenalojen ja toimijoiden välillä. (Barry & Jenkins 2007: ) Lasten ja perheiden mielenterveyttä edistävien ohjelmien implementointi tapahtuu usein vanhemmuuden tukemisen, kotivierailuohjelmien ja esikouluohjelmien muodossa. Vanhemmuutta tukevien ohjelmien toimeenpanossa korostuu vanhempien rooli 13

14 lasten mielenterveyden kehittymisen kannalta tukevien ja kannustavien toimien kautta. Hyviä tuloksia vanhemmuuden tukemisessa on saatu keskityttäessä vanhempien itsetunnon ja omiin kykyihin luottamisen kasvattamiseen, ohjelmien sisällölliseen laajuuteen, sekä yksilön että perheen vuorovaikutustaitojen lisäämiseen ja ohjelmien kohdistaminen kaikkein suurimmassa riskissä oleviin. Konkreettisia käytänteitä näissä ohjelmissa ovat olleet muun muassa vanhempien kouluttaminen ja tietotaidon lisääminen lasten mielenterveyden tekijöistä, ryhmäkeskustelut, audiovisuaalisen materiaalinen hyödyntäminen sekä kotona suoritettavat tehtävät. Kotivierailuohjelmissa puolestaan pyritään edistämään vanhemmuuden taitoja (muun muassa asenteet ja käyttäytyminen lasten ohjaamiseen liittyen), lasten terveyttä ja kehitystä sekä äitien hyvinvointia samalla, kun halutaan estää lasten pahoinpitelyjä ja heitteille jättöä. Kotivierailujen kautta voidaan muodostaa läheinen vuorovaikutussuhde perheen ja vierailijan välille, mikä edesauttaa sekä vanhempien että lasten mielenterveyttä. Esikouluohjelmilla valmistetaan lasta koulunkäynnin aloittamiseen tukemalla niitä psyykkisiä ja sosiaalisia valmiuksia, joita menestyksekäs koulunkäynti edellyttää. Positiivisia pitkäaikaisvaikutuksia on saavutettu ohjelmilla, jotka kehittävät esikoululaisten kielellisiä, kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja. Tutkimustulosten mukaan tehokkaiden esikouluohjelmien ominaisuuksia ovat muun muassa seuraavat: lapsen kehitystä tukevan lukujärjestyksen laatiminen, aktiviteettien perustuminen lasten aloitteellisuuteen, opetushenkilöstön tietoisuus varhaislapsuuden kehitysvaiheista, jatkuva koulutus ja seuranta, pienet luokkakoot, vanhempien mukaan ottaminen lasten koulutuksen kehittämiseen, henkilöstön kyky tunnistaa myös perheen muut kuin koulutukselliset tarpeet ja lapsen kehitysvaiheisiin soveltuvat evaluointimenetelmät. (emt , ) Perheiden ja lasten kanssa työskennellessä toimeenpanossa tulisi näkyä pyrkimys parhaiden käytäntöjen toteuttamiseen. Jo todennettujen ohjelmien mukaan voidaankin listata joukko ominaisuuksia, joita käyttämällä voidaan päästä hyviin tuloksiin. Ohjelmien alussa on hyvä arvioida aiotun kohderyhmän tarpeet, jotta toimenpiteet voidaan kohdentaa juuri oikeisiin asioihin. Ohjelmien tulisi perustua vahvalle teoreettiselle viitekehykselle, ja kaikkien toimenpiteiden pitäisi kohdistua ainakin kahteen sukupolveen, toisin sanoen on huomioitava sekä lapset että heidän vanhempansa. Kun ohjelmia kohdistetaan vanhempiin, ovat ensi kertaa vanhemmiksi tulevat hyvä kohderyhmä, sillä opittuja vanhemmuuden taitoja käytetään myös myöhemmin syntyneiden 14

15 lasten kasvatuksessa ja hoidossa. Ohjelmien läpivienti tehdään stigmaa vähentävällä tavalla ja kohdistetaan erityisesti epäedullisista oloista (kuten köyhyys ja yksinhuoltajuus) tuleviin perheisiin. Käytössä olevien metodien monipuolisuus edesauttaa ohjelmien implementointia. Käytettävinä toimeenpanon välineinä voivat olla esimerkiksi kirjat, tuotetut lisäpalvelut, kotivierailut ja päiväkeskukset. Vanhempien ja toimeenpanijoiden välit rakennetaan läheisiksi, perustuen molemminpuoliseen luottamukseen ja kunnioitukseen. Myös henkilökunnan koulutus, ohjelmien saavutettavuuden parantaminen, varhaiset interventiot ja ohjelmien pitkäaikainen seuraaminen ovat tekijöitä, jotka on toteuttamisvaiheessa otettava huomioon. (Barry & Jenkins 2007: ) Koulun taso Kouluista on tullut nuorten mielenterveyden edistämisen yksi tärkeimmistä areenoista. Kouluympäristö ei ole keskeinen vain oppimisen mutta myös ystävyyssuhteiden, sosiaalisten verkostojen ja aikuisuuden roolimallien kannalta. Tutkimustulosten mukaan tehokkaasti implementoiduilla kouluohjelmilla on pitkäaikaisia positiivisia vaikutuksia nuorten tunne- ja sosiaalielämän toimintoihin sekä koulumenestykseen. Näiden todistetusti tehokkaiden ohjelmien taustalla on enemmänkin ollut mielenterveyden edistämistyö kuin mielenterveyden ongelmien ehkäisy. Ohjelmien aikajänne on ollut pitkä, ja muutos on tapahtunut koko kouluympäristössä, ei vain luokkakohtaisesti. Ohjelmat ovat ulottaneet vaikutuspiirinsä myös koulun ulkopuolelle, jolloin niiden soveltaminen käytäntöön on ollut kattavasti huomioon otettua. Terveyden edistämisen näkökulmasta nämä ohjelmat ovat keskittyneet koulun sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön, perhe- ja yhteisösuhteisiin sekä koulun lukujärjestyksen kehittämiseen. Onnistuneilla ohjelmilla on myös parannettu nuorten itsetuntoa, minäkuvan tuntemusta ja elämänhallintaa. (Barry & Jenkins 2007: ) Kouluissa tapahtuvien ohjelmien toimeenpanijoiden on otettava huomioon kolme toiminnallista strategiaa. Ensimmäisenä on ohjelman esiomaksumisen vaihe, jossa suunniteltu interventio sisältää ohjelman mallinnuksen, toteutuksen laadukkuuden, kohderyhmän määrittelyn, sekä osallistujien aktivoinnin elementit. Erityishuomiota ansaitsevat eri toimintatahojen (kuten hallinto, vanhemmat, opettajat ja oppilaat) aktivointi päätöksentekovaiheessa, ohjelman mukauttaminen olemassa oleviin tarpeisiin, 15

16 resursseihin ja koulun organisatoriseen kapasiteettiin, projektikoordinaattorin valinta onnistuneen implementoinnin ja evaluoinnin turvaamiseksi, toimeenpanijoiden kouluttaminen sekä kannustavan ja ongelmanratkaisukeskeisen ympäristön luominen. Toisena strategia-alueena on itse ohjelman läpivienti. Tässä vaiheessa tarvitaan jo tietoa ohjelman yksityiskohdista kuten oppilaiden sitoutuneisuudesta toimintalinjoihin, implementoitujen tehtävien määrästä, toistumistiheydestä ja laadusta. Mikäli ohjelma on toteutettu luokkatasolla, huomiota kiinnitetään luokan ilmapiiriin, implementoijan ominaisuuksiin ja ikätovereiden välisiin suhteisiin. Mikäli taas ohjelmaa toimeenpannaan koulu- ja aluetasolla, huomion kohteena ovat hallinnollinen vakaus, johtajuusroolit, koulun ympäristö ja viestintätaidot sekä tietoisuus oppilaiden tarpeista. Kun implementointi tapahtuu koko yhteisön tasolla, koulun ja perheiden sekä koulun ja yhteisön suhteet ovat tarkastelun alla. Tukiverkostojen luominen toimeenpanijoille, avointen viestintäyhteyksien säilyttäminen ja positiivisen kouluilmapiirin luominen ovat avainasemassa yhteisötason onnistuneessa implementoinnissa. Kolmas strategia on ohjelman läpiviennin jälkivaihe, jossa ohjelma-arvioihin perustuen tehdään päätöksiä ohjelman kokonaislaadukkuudesta, toteuttamiskelpoisuudesta ja kestävyydestä. Toimeenpanijoille annettava ja heiltä saatu palaute auttaa näiden päätösten tekemisessä. Mikäli ohjelma todetaan onnistuneeksi, edetään sen integroimiseksi koulun rakenteisiin ja jatkuvuuden turvaamiseksi. (emt ) Onnistuneen kouluissa tapahtuvan mielenterveyden edistämistyön taustalla on monia vaikuttavia tekijöitä. Koko koulun huomioiva lähestymistapa on tarpeen, jotta voidaan toteuttaa muutokset koulun ympäristössä ja ottaa toimintaan mukaan vanhemmat, perheet ja paikallisyhteisö. Sosiaalisen kompetenssin lisääminen kannustaa interaktiivisten menetelmien käyttöön ottamiseen pelkän ylhäältä alas ohjauksen sijaan. Oppilaiden osallistuvuuden lisääminen ja vertaisryhmien huomioiminen ovat toiminnan keskiössä. Interventiot pohjautuvat teoreettiselle viitekehykselle ja tutkittuun tietoon, ja niiden aikajänteen on hyvä olla pitkäkestoinen, joitakin vuosia eteenpäin katsova. Toimeenpanon korkea laatu riippuu paljolti myös eri toimijoiden (oppilaat, opettajat ja vanhemmat) sitoutuneisuudesta ja yhteistyöhalusta, kouluorganisaation ja -johdon antamasta tuesta, opettajien koulutuksesta ja käytössä olevan materiaalin korkeasta tasosta. Opettajien koulutusta pidetään ohjelman onnistumisen kannalta kriittisenä menestystekijänä. Jotta ohjelmaa voitaisiin parantaa, tarvitaan jatkuvaa arviointityötä; 16

17 tämä on erittäin tärkeää myös ohjelman jatkuvuuden ja pitkän tähtäimen kestävyyden turvaamiseksi. (Barry & Jenkins 2007: ) Työpaikan taso Työpaikoilla tapahtuva mielenterveyden edistäminen on aikuisväestölle olennaista rooliodotusten täyttymisen, minäkuvan täydentymisen ja yhteiskuntaan osallistumisen kannalta. Mielenterveyden edistäminen työpaikoilla tuo mukanaan sosiaalisia ja terveydellisiä etuja sekä antaa oman kontribuutionsa tuottavuuden kasvattamiseen. Työntekijän hyvinvoinnin edistäminen johtaa siten korkeampaan tyytyväisyyden tasoon elämästä ja omasta työstä sekä vähentää työperäistä stressiä, mikä puolestaan vaikuttaa positiivisesti organisaation tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Mikäli mielenterveysasiat jätetään työpaikoilla huomioimatta, on tällä vaikutuksia (etenkin niin sanotuissa transitiovaiheissa kuten työelämään siirtyminen ja sieltä lähteminen, työttömyys ja eläköityminen) stressin lisääntymiseen, masennuksen ja levottomuuden ilmenemiseen, työpoissaoloihin sekä lisääntyneisiin terveydenhoidon kustannuksiin. (emt. 215.) Mielenterveyden edistämisen toimeenpano työpaikoilla merkitsee terveellisen työympäristön luomista. Tällä tarkoitetaan ympäristöä, joka tukee työn psykososiaalista puolta, tunnistaa työpaikan potentiaalin työntekijöidensä mielenterveyden edistämisessä ja työperäisen stressin negatiivisten vaikutusten vähentämisessä. Monet työpaikalla mielenterveyttä edistävistä tekijöistä liittyvät juuri sosiaaliseen ympäristöön kuten johtamistyyliin, työkulttuuriin, sosiaalisen tuen tasoon sekä työturvallisuuteen. Tutkimusten mukaan positiivinen sosiaalinen ympäristö, toimiva tiimityö, kannustava johtamisrakenne, selkeät roolit ja vastuualueet sekä mahdollisuudet työn kehittämiseen ovat mielenterveyttä edistäviä tekijöitä. Erityisesti työntekijöiden konsultointi ja heidän mielipiteidensä huomiointi organisatorisissa muutoksissa on todettu tehokkaaksi tavaksi suojella mielenterveyttä työpaikoilla. Mikäli taas korkea vaatimustaso, alhaiset vaikuttamismahdollisuudet, tukematon tai kiusaava johtamistyyli ilmenevät työpaikalla samanaikaisesti, on tällä tutkitusti vakavia negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden mielenterveyteen ja työssä jaksamiseen. Pitkät työajat, työn kuormittavuus, puutteelliset osallistumismahdollisuudet työn sisällön kehittämiseen ja päätöksente- 17

18 koon sekä heikko johtajuus ovat sekä miehiä että naisia mielenterveyden ongelmille altistavia tekijöitä työympäristössä. (emt. 218.) Strategiat työperäisen stressin vähentämiseksi voivat kohdistua joko yksittäiseen työntekijään tai työpaikan organisatorisiin rakenteisiin. Mikäli nämä strategiat kohdistuvat yksilöön, menetelmät tähtäävät usein työelämässä pärjäämisen kapasiteetin vahvistamiseen stressinhallinnan keinoin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa rentoutumistekniikoiden opettelua, sosiaalisten taitojen vahvistamista, ajanhallintaa ja henkilöstön rohkaisemista parempaan tasapainotteluun työn ja kodin välillä. On kuitenkin huomattu, että vaikka yksilötasolla onnistuttaisiinkin työperäisen stressin vähentämisessä, niin mikäli organisaatiossa ei tehdä vastaavia muutoksia mielenterveyden edistämiseksi, pitkäaikaiset ja pysyvät hyödyt jäävät tavoittamatta. Siksi on kiinnitettävä huomiota myös työn organisaationäkökulmaan aikuisten mielenterveyden edistämisessä. Tämä viittaa niihin interventioihin, jotka muuttavat työn organisatorisia ja ympäristön ominaisuuksia tavoitteena vähentää työperäistä stressiä. Käytännössä näitä voivat olla kontrollin lisääminen oman työn sisällöstä, työajan mukauttaminen, lisätyt osallistumismahdollisuudet päätöksentekoon sekä johtamiskulttuurin muutokset. (emt ) Työttömyydellä on selkeä yhteys mielenterveyden heikkenemiseen. Työttömillä on heikompi fyysisen ja mielenterveyden taso sekä korkeammat kuolleisuusluvut. On havaittu myös, että työttömillä on kaksinkertainen riski sairastua masennukseen kuin työelämässä olevilla, lisäksi on osoitettu yhteys työttömyyden ja kohonneiden itsemurhalukujen välillä. Monia ohjelmia on käynnistetty työttömänä olevien mielenterveyden parantamiseksi, ja keinona on ollut muun muassa uudelleentyöllistäminen erityisesti hyvätasoisiin töihin. (Barry & Jenkins 2007: ) Työllisyys on mielenterveyden edistämisen kannalta tärkeä elementti paitsi yksilön identiteetin luomisessa niin myös mielenterveyden ongelmista toipumisen vaiheessa. Mikäli henkilö joutuu olemaan mielenterveyden ongelmien vuoksi pois töistä yli kolme kuukautta, on erittäin todennäköistä, että poissaolo kestää yli vuoden; mikäli taas poissaolo venyy yli vuoden mittaiseksi, todennäköisyys sille, että henkilö palaa takaisin työelämään on alle prosentin. Siksi on tärkeää kohdentaa toimenpiteitä helpottamaan työelämään palaamista mielenterveysongelmien hoitojakson jälkeen. Vakavista 18

19 mielenterveyden ongelmista kärsivien työelämään siirtymisen esteenä on monia tekijöitä kuten valittavana olevien työmahdollisuuksien ja palvelujen riittämättömyys, olemassa olevan työnsaantijärjestelmän monimutkaisuus, työnteosta aiheutuvat taloudelliset sanktiot ja terveydenhoitoavustusten menettäminen sekä stigman ja syrjinnän pelko. (Barry & Jenkins 2007: ) Tehokkaat työpaikoilla tapahtuvat mielenterveyden edistämisen ohjelmat ottavat huomioon yksilön mielenterveyteen vaikuttavat fyysiset, ympäristö-, ja psykososiaaliset tekijät. Ne vahvistavat sosiaalista tukea, osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon sekä hyvistä yrityksistä palkitsemista. Tutkimusten perusteella työpaikkojen mielenterveyden edistämisohjelmissa tärkeitä tekijöitä ovat laaja-alainen perustuminen teorioihin, kannustava toimintapolitiikka, johtamis- ja ympäristön järjestelmien kannustavuus, holistinen lähestymistapa mielenterveyden ongelmiin, kullekin työpaikalle erityisesti räätälöidyt interventio-ohjelmat, osallistavuus, ohjelmaa tukevan organisatorisen infrastruktuurin luominen, implementoinnin tehokkuuden valvominen ja arviointi sekä ohjelmien pitkäaikaisuus ja kestävyys. (emt ) Perusterveydenhuollon taso Mielenterveyden edistäminen perusterveydenhoidossa on olennainen osa yksilöiden, perheiden ja koko yhteisön terveyden edistämistä. Perusterveydenhoito on yleensä ihmisten ensimmäinen kontakti terveyspalveluiden osalta, minkä vuoksi se rooli mielenterveyden edistäjänä on vahva. Mielenterveyden edistämisessä perusterveydenhoidon etuja ovat helppo saavutettavuus, yhteisöperustaisuus sekä hoitohenkilökunnan paikallisten olojen tuntemus. Lisäksi perusterveydenhoito mahdollistaa eistigmatisoivia palveluja yhteistyössä koulujen, työpaikkojen, vapaaehtoisorganisaatioiden ja yhteisöryhmien kanssa. Huonojakin puolia vastuun siirtämisessä perusterveydenhuollolle on: lisääntyvien tuottavuus- ja tehokkuusvaatimusten edessä hoitohenkilökunta ei välttämättä priorisoi työssään juuri mielenterveyden edistämistä. (Barry & Jenkins 2007: ) Perusterveydenhuollon mielenterveyttä edistävien ohjelmien tulisi olla kumppanuuteen perustuvia, jolloin yhteistyötä tehtäisiin sekä perheiden että paikallisyhteisön ta- 19

20 solla. Ohjelmien näkökulman tulisi olla sillä tavalla kestävä ja yhteiskunnalliset kytkökset huomioiva, että se näkisi lapsen osana perhettä, ja lopulta osana koko yhteisöä, jolloin ympäristössä tehtävät muutokset vaikuttavat jokaiseen ihmiseen myös yksilönä. Kotivierailujen kautta, keskittymällä heikoimmassa asemassa oleviin perheisiin ja laaja-alaisia menetelmiä käyttämällä voidaan saada kestäviä tuloksia, silti paikallisia oloja kunnioittamalla. Lisäksi ohjelmien tulisi olla stigmaa vähentäviä, helposti saavutettavia ja korkealaatuisia niin sisällön kuin henkilöstön osaamistasonkin näkökulmasta. (Barry & Jenkins 2007: 291.) Mielenterveyspalveluiden taso Mielenterveyden edistäminen mielenterveyspalveluissa on kokenut murroksen viime vuosikymmeninä. On siirrytty pois institutionaalisesta, laitosmaisesta lähestymistavasta paikalliseen, asiakaskohtaiseen ja yhteisöperustaiseen näkökulmaan, jossa huomioidaan yksilö kokonaisuutena, eikä vain hänen sairauksiensa hoitamista. Mielenterveyspalvelujen käyttäjät voivat siis hyötyä erilaisista yksilön valtuuttamisen ja kompetenssien lisäämisohjelmista, harjoituksista, sosiaalisesta tuesta ja työllisyysohjelmista. Mielenterveyden ongelmista kärsivät ihmiset luettelevat yleensä tekijöitä kuten stigmatisoituminen, syrjintä ja sosiaalinen eristäytyminen heidän terveytensä, hyvinvointinsa ja elämänlaadun paranemisensa esteiksi. Siksi onkin tärkeää pyrkiä kehittämään mielenterveyspalveluita juuri näiden ongelmien poistamiseksi. (Barry & Jenkins 2007: ) Mielenterveyspalveluiden uudelleen suuntaaminen merkitsee myös varhaisen puuttumisen merkityksen kasvattamista mielenterveyden edistämistyössä. Olennaista tässä näkökulmassa on se, että palvelujen uudelleenkeskittäminen ongelmien puhkeamisvaiheeseen ja mielen sairauksien aikaiseen ilmenemiseen on todistettu kaikkein kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi. Sen vuoksi panostaminen varhaiseen puuttumisen interventio-ohjelmiin on tärkeää. Varhaisessa puuttumisessa periaatteina ovat nuoriin ja käyttäjäystävällisyyteen panostaminen, varhainen sitoutuneisuus ohjelmiin, diagnoosin epävarmuuden hyväksyminen, hoidon takaaminen stigmaa vähentävässä ympäristössä, sosiaalisten roolien korostuminen sekä perhekeskeinen lähestymistapa. (emt ) 20

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori 24.4.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016

Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuva työ Tietoinen ja systemaattinen työ parhaimman saatavilla olevan tiedon hyödyntämiseksi

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Opas tasapainoiseen johtamiseen

Opas tasapainoiseen johtamiseen Opas tasapainoiseen johtamiseen Miten johdat, kun haluat onnistua muutoksissa? Sisältö Mitä opas antaa s. 3 Tätä kaikkea johtaminen on s. 4 Johtajan vaa assa kolme kuppia s. 5 Tasapainottamisen pelikenttä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot