Lukijalle Johanna Lehtiö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukijalle Johanna Lehtiö"

Transkriptio

1 Lukijalle Jaakko Löytyn Ilouutinen laulussa kerrotaan suuresta uutisesta, Pojan syntymästä. Maan ääriin kantautuu suuri ilouutinen. / Tulkaa kaikki nyt laulamaan on Poika syntynyt maailmaan. Joulu on Jeesuksen syntymäjuhla, jolloin riemu täyttää maan. Me suomalaiset olemme mieltäneet joulun hyvin hartaaksi juhlaksi vaikka se onkin suuri riemun juhla. Laulussa kehotetaankin jokaista saapumaan laulamaan ja iloitsemaan ilosanomasta. Kävin viime vuonna Turun Tuomiokirkossa kauneimmissa joululauluissa. Siellä oli pieni orkesteri, kuoro ja kirkko täynnä kansaa. Tunnelma oli ihmeellinen. Ihmiset lauloivat sydämensä kyllyydestä, eikä kiireestä ollut tietoakaan. Silloin tunsin joulun olevan lähellä. Nyt on lokakuu ja joululehden tekeminen lopuillaan. Oikeastaan joulu tuntuu nyt olevan niin kovin kaukainen juhla. Maa on musta eikä pakkasesta ole tietoakaan. Tunnelmaan pääseminen on hyvin vaikeaa. Otin kuitenkin kitaran käteen ja tapailin joululaulujen säveliä. Melkein voin jo kuvitella sen joulun tunnelman kun kaikki ovat jo rauhoittuneet kiireestä ja jostain kaukaa kantautuu korviin ilouutisen sävelet * * * Kädessäsi olevalla joululehdellä on jo pitkät perinteet. Lehdessä on juttuja niin läheltä kuin kaukaakin, myös pienten sudenpentujen piirustuksia ja vähän suurempien ihmisten kirjoituksia. Lämmin kiitos Teille kaikille, jotka olette olleet tekemässä joululehteä ja täten tukeneet partiotyötä. Hyvää ja lämmintä Joulua Jämijärven Joululehden lukijoille. Johanna Lehtiö Jämijärven Joulu 2007

2 LAPSI SEIMESSÄ JUMALAN MERKKI Adventtikynttilöillä on keskeinen sija, kun kuljetaan kohti joulua. Jouluseimen valmistaminen, leipomiset, kuusen valinta ja koristelu antavat yhteyden kokemusta kodeissa ja ovat merkkejä alkavasta joulun vietosta. Myös Jumalalla on omat merkkinsä, joilla hän lähestyy meitä ja haastaa uskomaan. Joulun evankeliumi on meille tuttu Luukkaan evankeliumin toisen luvun alusta. Se on se oikea jouluevankeliumi, joka kertoo ymmärrettävästi ja tarkasti ensimmäisen joulun tapahtumat. Raamatussa on myös muita jouluevankeliumeja. Enkeli ilmoitti paimenille suuren ilosanoman, että teille on syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra. Tämä on teille merkkinä: Te löydätte lapsen seimessä. Jumalan merkki paimenille oli kapaloitu ja itkevä lapsi tallin seimessä. Merkki vei heidät oikean lapsen luo. Hän on Jumalan Poika, joka tuli tekemään elämämme elämisen arvoiseksi ja antamaan meille ilon. Jeesus tuli meille Hyväksi Paimeneksi, joka antoi henkensä meidän puolestamme. Raamattu kertoo, miten Jumala puhuu ihmisille jonkun merkin avulla. Hän asetti sateenkaaren merkiksi rakkaudestaan Nooalle ja koko luomakunnalle ja Aabrahamille ympärileikkauksen merkiksi liitostaan. Myös evankeliumeissa kerrotut Jeesuksen ihmeet ovat Jumalan merkkejä ihmisille: esimerkiksi parannusihmeet, leipäihmeet, luonnonihmeet, kuolleista herättämiset. Ne kertovat paitsi Jumalan herruudesta myös hänen kutsustaan seurata Hyvää Paimenta. Seimessä makaava lapsi on merkki Herran tulemisesta meidän luoksemme. Myös Jeesuksen risti on meille merkki Jumalan armosta ja rakkaudesta. Tyhjä hauta puutarhassa on merkki meille, että Jeesus voitti kuoleman. Haudoilla palavat kynttilät kertovat ikuisesta joulusta Jumalan luona taivaassa. Myös sakramentit ovat Jumalan merkkejä: kaste ja ehtoollinen. Kasteessa Jumala toimii ja lahjoittaa pelastuksen. Se on ovi taivasten valtakuntaan ja seurakuntaan. Ehtoollispöydässä saamme synnit anteeksi ja olemme lähellä Jeesusta. Jumala toimii tänäänkin myös merkkien kautta. Vaikeudet ja vastoinkäymiset ovat merkkejä, joissa hän haluaa pysähdyttää meidät ja vetää meitä lähelleen. Kun elämä lyö kovaa, kun kohtaa vaikea sairaus, tapaturma tai avioliitto särkyy, Jumala tahtoo saada meidät hiljentymään, että hän saisi puhua. Vastaus rukoukseen on myös Jumalan merkki. Sairauden ja kriisien keskellä hän on monesti näyttänyt voimansa vastaamalla rukouksiimme. Jeesus tekee ihmeitä tänäänkin. Pieni Jeesus-lapsi, joulu meille tuo. Saavu joka kotiin, saavu lasten luo. Saavu sinne, missä joku yksin jää. Anna jouluilon hänet yllättää. (Anna-Mari Kaskinen). Jämijärven Joulu-lehden lukijoille ja Miilunvartijoille hyvää joulua toivottaa Osmo Tahvanainen 2 Jämijärven Joulu 2007

3 JÄMIJÄRVEN SEURAKUNNAN JOULUNAJAN TAPAHTUMIA Su adventti klo 10 perhemessu kirkossa. Tahvanainen, Havi. Miilunvartijoiden lupaustenanto. Messun jälkeen seurakuntakodilla kahvit, lähetys- ja diakoniamyyjäiset. To Itsenäisyyspäivä klo 10 jumalanpalvelus. Tahvanainen, Havi, Mieskuoro. Saarnaa everstiluutnantti evp Hannu Uusmies. Seppeleiden lasku sankarihaudalla, jonka jälkeen kahvit ja itsenäisyysjuhla. Klo 17 partiolaisten kynttiläkulkue lähtee Säästöjämin edestä sankarihaudoille. Su adventti klo 10 jumalanpalvelus, Joutsenlahti, Havi. Ti klo 10 lasten joulukirkko Ke klo 10 Vanhemman väen adventin puurojuhla srk-kodilla. Taksit kuten ennen. Su adventti klo 10 messu. Tahvanainen, Havi.Rippikoulujen info. Klo 19 Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus kirkossa, juontaa Marita Frigård Ti klo 19 Kauneimmat joululaulut Vihun Möökelissä lähetyksen hyväksi. Ke klo koko perheen joulukonsertti srk-kodilla. Khaikovitchin perhe esiintyy. Su adventti klo 10 ehtoolliskirkko. Hannu Uusmies, Havi. Ma Jouluaatto klo 16 aattohartaus kirkossa, Kari Salo, Tahvanainen, Havi. Ti Joulupäivä klo 8 joulukirkko, Tahvanainen, Havi, Kirkkokuoro. Klo 22 Tapaninyön messu, Tahvanainen, Joutsenlahti, Havi. Pe klo 18 Viattomien lasten päivän enkelikulkue kirkossa Su klo 10 ehtoolliskirkko. Tahvanainen, Paula Koivunen. VUOSI 2008 Ti 1.1. Uudenvuodenpäivä klo 10 messu. Tahvanainen, Havi. Su 6.1. Loppiaisen jumalanpalvelus klo 10. Jämijärven Joulu 2007

4 Kannattaa valita hyvä laskettelumäki tai muuten käy näin. Martti 10v Jämijärven Joulu 2007

5 Kun joulua ei vietetä Ensimmäinen joulumme Istanbulissa oli lähestymässä. Olimme lasten kanssa ahertaneet koulussa jo pitkään, koko syyslukukauden, mutta tiesimme, että lomaa ei ollut luvassa. Koulu seurasi paikallista kalenteria ja koska joulua ei tunneta, ei myöskään joululomaa ollut luvassa. Vanhemmat olivat päättäneet pyytää koulunjohdolta sentään lupaa kahden joulupäivän lomaan. Aatto kun osui viikonlopulle. Vastahankaisesti pyyntöömme suostuttiin. Tiesin siis jo etukäteen, että maan valtauskonto ei vietä joulua ja ajattelin, että joulu ei lainkaan katukuvassa näy. Mutta mitä kummaa! Naapuritalon ulkopuolelle ilmestyi yläkertaan kiipeävä puhallettava joulupukki!! Läheinen lastentarha koristeli pihakuusen kirjavilla nauhoilla ja laittoi puolikuun ei tähteä sen latvaan. Muutaman talonkin pihalla sypressi tai kuusi sai koristeet. Ikkunoihin alkoi ilmestyä välkkyviä valoja. Tavaratalossa sai kuvauttaa itsensä ison joulupukin seurassa. Marketissa ja kauppakujilla myytiin muovikuusia koristeineen sisäkäyttöön. Ja samassa vauhdissa ilmapalloja, vappuhatun näköisiä tötterölakkeja, kimeää ääntä pitäviä pillejä ja muuta vähemmän jouluista tilpehööriä. Miksi ihmeessä? Joulun ulkoiset merkit ja vähän vapunkin oli täällä otettu käyttöön uuden vuoden juhlintaan. Kun toivotin jollekin paikalliselle hyvää joulua, hän vastasi Mutlu Yillar eli onnellisia vuosia. Istanbulilaiset eivät joulusta tiedä, vaan heistä moni luulee ulkomaalaisten viettävän uutta vuotta, kun he viettävät joulua. Oli siis hienoa laittaa kotiimme Suomesta tuotu seimiasetelma esille ja sen myötä kertoa joulun todellisesta merkityksestä. Että Noelpapa siis joulupukki ei olekaan pääsankari, vaan Vapahtajamme. Toivoa, että tänne kristinuskon ensi maille voisi vielä levitä uudestaan todellista jouluiloa, joka ei ole vain muovista krääsää, vaan ikuisuuteen vievää sanomaa. Omille lapsille joulumieltä saa ulkomaillakin helposti. Ei tarvita kuin jauhoja ja mausteita ja essu eteen. Pipareita leipoessa kynttilän valo ja mukaan pakatun joulucd:n laulut tehosteina joulun tunnelma hiipi kotiin. Oli oikeastaan hienoa valmistella joulua ilman kaupallisuuden valtavaa rynnistystä ja joka paikassa soivia petteri punakuonoja. Pikkuhiljaa ja omaan tahtiin. Ostimme sypressin ja koristelimme sen. Lauloimme joululauluja kirkossa ensin suomeksi kaupungin suomalaisille järjestetyssä tilaisuudessa ja sitten turkiksi pienessä turkkilaisessa joulujumalanpalveluksessamme. Oli upeaa, kun mukana oli ihmisiä, jotka eivät olleet ennen kuulleet, että Jeesus on syntynyt heidänkin vuokseen, antaa anteeksi ja vie perille taivaaseen. Ensimmäisenä Istanbulin jouluna saimme yllätysjoululahjan. Aatonaattona menimme nukkumaan vesisateen ropistessa ikkunaruutuun. Aattoaamuna heräsimme valkeaan jouluun! 15 miljoonan ihmisen harmaa suurkaupunki oli kuorrutettu puhtaalla ja valkealla lumella kuin valtaisa piparkakkutalokaupunki sokerikuorrutteella. Rumat roskat kujilla peittyivät ja ilma oli hetken ihanan raikas. Pysäytimme joulukiireet ja lähdimme perheenä pulkkamäkeen! Sen jälkeen maistui joulupuuro ja illemmalla istanbulilaisista aineksista laitettu jouluateria. Lumi suli nopeasti ja joulukin meni ohi kuten joka vuonna, mutta sanoma jäi. Sanoma, josta riitti rauhaa ja arkista anteeksiantamusta koko seuraavaan vuoteen ja sen vaikeisiinkin tilanteisiin vieraalla maalla kaukana. Pirjo Järvinen, joka perheineen lähettää terveisiä jämijärveläisille. Olemme palanneet Suomeen kahden vuoden jaksolta Etu-Aasiasta. Jämijärven Joulu 2007

6 ETELÄN RISTIN ALLA Lokakuussa 2006 teimme itsellemmekin yllätyksenä päätöksen lähteä puoleksi vuodeksi Australiaan Markuksen perheen luo. Matka Lontoon ja Singaporen kautta oli pitkä ja jännittävä. Onnellisia ja helpottuneita olimme, kun näimme Markuksen ja pikku-saaran 24 lentotunnin jälkeen meitä vastassa Brisbanen lentoasemalla. Runsaan tunnin ajomatka vei meidät läpi mielenkiintoisten maisemien Caloundran viehättävään turistikaupunkiin Australian itärannikolla noin 100 km Brisbanesta pohjoiseen. Olimme siirtyneet Suomen syksystä Australian kesään! Asuimme aivan Tyynen valtameren rannalla. Tyyni se ei kyllä koskaan ollut! Korkeat, mutta loivat aallot olivat hiekkarantaan lyödessään lainelautailijoiden unelma. Varsinkin aamulla rantatiellä vastaantulijat tervehtivät meitä hymyillen. Se tuntui mukavalta. Tosin lenkille piti lähteä jo aamukuudelta, sillä päivällä oli usein liian kuuma. Pian me uskaltauduimme kadulle ja kauppakeskukseen. Kerran eräs edellämme kulkenut nainen kääntyi ja kysyi: Mitä kieltä te puhutte? Uskaltauduimme keskustelemaankin joidenkin eläkeläisten kanssa, ja kyllä suomalaisuutemme heitä kiinnosti! Matkamme ei ollut tyypillinen turistimatka, vaan meillä oli mahdollisuus päästä läheltä seuraamaan aussien elämää. Pienessä luterilaisessa, englantia puhuvassa, kirkossa meidät otettiin lämpimästi vastaan; toivotettiin jumalanpalveluksen alussa Markuksen vanhempina tervetulleiksi. Jokaisessa jumalanpalveluksessa on ehtoollinen, ja sen jälkeen jäädään ulkokatoksen alle seurustelemaan ja juomaan kahvia. Jokainen on tuonut sinne jotain tarjottavaa. Lapset ovat aina mukana kirkossa, mutta saarnan aikana heillä on oma ohjelmansa. JOULU LÄHESTYY Sää muuttui joulun lähestyessä helteisemmäksi, mutta talomme pihassa oli suuri uima-allas, jossa kävimme päivittäin virkistäytymässä. Aurinko lämmitti veden sopivaksi, ja ammattimies huolehti puhtaudesta. Tuossa isoimmassa uima-altaassa eli Tyynessä valtameressä ei voinut aaltojen takia uida. Oli myös elämys päästä tutustumaan australialaiseen kouluun. Lapsilla oli yhtenäiset sinivihreät kouluasut ja leveälierinen hattu aina ulkona päässä. Katoksen alle he asettuivat kivilattialle omaan ruutuunsa istumaan rehtorin tiedotuksia kuuntelemaan ja syömään omia eväitään. Koulun puolesta ei ole ruokailua eikä kyydityksiä. Koulun joulujuhlaankin pääsimme. Se pidettiin läheisellä nurmikentällä. Myyntikojut, karusellit, ko- Sydneyn oopperatalon edessä Iikka ja Hili Silvola. Jämijärven Joulu 2007

7 Lampaita Uuden-Seelannin maisemissa. tieläimet ja ilmapallot loivat tivolitunnelman. Tonttuasuinen lapsikuoro lauloi petteripunakuonoa, ja väliajat vähemmän jouluinen musiikki raikui kovaäänisistä kentälle. Istuimme lämpimässä kesäillassa nurmikolla, ja kotoinen makkaranhaju leijui ilmassa. Ja sitten se tapahtui: Joulupukki tuli illan pimetessä poliisiautolla valot vilkkuen ja pillit soiden! Ilta päättyi upeaan ilotulitukseen. Caloundran kaupungin joulunavaus oli Kings Beachilla, hiekkarannan suurella aukiolla. Sinne oli kokoontunut tuhansia ihmisiä. Ensimmäisen puheen piti pappi kertoen keskeisesti joulun sanoman. Sitten oli kaupunginjohtajan vuoro sekä kuorojen, orkesterien ja yksinlaulajien esiintyminen. Me saimme istumapaikat rappusilta, joten pystyimme vähän oikaisemaan jalkojamme siinä tungoksessa. Ja ilta päättyi varsinkin monien paikalla olleitten lasten odottamaan ilotulitukseen. Se voitti kyllä koulun tulituksen! Jouluvalot puissa ja Etelän risti taivaalla ohjasivat meidät pimeässä illassa kotiin valmistelemaan suomalaista joulua, Vapahtajamme syntymäjuhlaa. Ymmärsimme nyt paremmin enkelin ilosanoman kaikelle kansalle. Syntien anteeksiantamus ja armo on sama kaikkialla. Jeesuksessa on koko maailman syntien sovitus, ja sinäkin saat sen kohdallesi omistaa! Kaksivuotiaalle Saaralle yritimme samaa opettaa kuin joskus Jämijärven lapsille: JOU- LU ON JEESUKSEN SYNTYMÄJUHLA. Oman kotijoulun vietimme suomalaisen perinteisesti rosollista perunalaatikkoon ja riisipuurosta piparkakkuihin! Saaran riemu oli suuri kuusta koristeltaessa ja lahjoja avatessa. Siinä vanhakin jo nuortui, kuin lapsi leikkimään. Tunsimme olevamme oikeassa paikassa. Nyt Markus ja Anna-Kaisa jatkavat joulumme perinteitä siellä kaukana parinkymmenentuhannen kilometrin päässä! Jälleen luetaan jouluevankeliumi ennen ruokailua, kuten taata teki viime jouluna. Lauletaan suomalaisia joululauluja, mutta taitaa olla pieni haikeus äänessä. Niin on ainakin meillä, mummilla ja taatalla, täällä koti-suomessa. Gold Coastin hiekkarantaa. Jämijärven Joulu

8 SOTAVETERAANIN ILTAHUUTO Yllätyksenä tuli meille pyyntö pitää jumalanpalveluksia kerran kuussa Brisbanen alueen suomalaisille, he kun olivat silloin ilman paimenta. Tuli myös pyyntö 87-vuotiaan suomalaisen sotaveteraanin pojalta tulla siunaamaan hänen isänsä. Kannuksesta oli sodan jälkeen lähdetty pienten lasten kanssa hakemaan leveämpää leipää. Kaivoksilta ja rakennustyömailta olikin sitä sitten perheelle hankittu, ja --- nyt oli tullut iltahuudon aika. Isä oli toivonut suomalaista siunaamista. Sen hän sitten saikin ja oli sen ansainnut, puolustettuaan viisi vuotta silloisen isänmaansa rajoja. Muistakaa, heille kallis on maa. Virretkin olivat tutut, vanhasta virsikirjasta. Muistoseurat pidettiin kappelin vieressä katoksen alla puistossa. Jälleen muistutettiin: Himmetä ei muisto koskaan saa. Kuukauden kuluttua poika soitti jälleen: Nyt oli äidin vuoro ja haluaisivat saman papin. Ehdimme jo äitiin tutustua, ja oli järkyttävää näin pian kuulla hänen poisnukkumisestaan. Tytär laittoi arkun päälle keskeneräisen sukkakutimen. Se laskettiin myös hautaan. Kukkia ei Australiassa tuoda hautakummulle. Vain läheiset pudottivat kukin yhden kukan hautaan. Kiitolliset lapset muistivat meitä kauniisti vielä jälkeenpäin. Suomenkieli ei heiltä enää sujunut, mutta he olivat saaneet aidon tervehdyksen isän ja äidin kotimaasta. AUSTRALIAN SUOMALAISET SIIRTOLAISET Oli mielenkiintoista tutustua suomalaisiin siirtolaisiin. Mäntylän sokeriruokopeltojen viereltä ja Finlandiakadun varrelta oli hankittu muistopuisto, jossa oli kokoontumislava ja v pystytetty muistomerkki niille suomalaisille, jotka 1900-luvun alussa olivat suosta ja sademetsästä raivanneet valtavat sokeriruokopellot. Työ oli raskasta kuumuuden ja käärmeitten keskellä, mutta vuosisadan alkuvuosikymmeninä tuottoisaa. Nykyään ei sokeriruoko kelpaa Australiassa muuhun kuin rehuksi. Siellä muistopuistossa kokoontuvat Brisbanen seudun suomalaiset muutaman kerran vuodessa. Joulun alla saimme olla mukana heidän juhlassaan laulamassa suomalaisia joululauluja ja syömässä riisipuuroa, karjalanpiirakoita ja piparkakkuja. Australian suomalaisten keski-ikä on jo melko korkea. Suurin osa on eläkkeellä. Toimeentulo on saatu sokerinviljelyn lisäksi kaivoksilta ja rakennustyömailta. Olipa joukossa miljonäärikin. Saimme vierailla kolmessa kauniissa suomalaiskodissa. Vieläkin olemme nettiyhteydessä Hirsimäen Heinoon ja Helenaan. Heidän kahdeksan ylioppilaaksi koulutettua lastaan puhuvat huonosti suomea ja heidän kolmisenkymmentä lastenlastaan eivät enää ollenkaan. Kuohuvan veden äärellä Uudessa-Seelannissa. Jämijärven Joulu 2007

9 Mittariin kertyi 3000 kilometriä! Eipä enää paljoa kauemmaksi voi Suomesta mennä. Koivu ja pihlaja punaisine marjoineen teki kotoiseksi tuon yhdeksi maailman kauneimmaksi maaksi sanotun saaren. Ei ihme, että digikameraamme kertyi puolessa vuodessa yli 6000 kuvaa! Vanhat, upeat kaupungit kauniine kivikirkkoineen, tuhannet lampaat laaksoissa ja kukkuloilla, lumipeitteiset vuoret, kullankeltaiset lupiinit tienvarsilla, jännittävät luontopolut sademetsissä ja ainutlaatuisissa saniaismetsiköissä, ikuinen jää, jota pääsimme jopa koskettamaan, kylmät sulamisvirrat, jotka muodostivat mahtavia, salpaamattomia koskia. Siinä päällimmäinen kuva tuosta eksoottisesta maasta. Sademetsän hämärässä Iikka ja Hili. FINLANDIA VILLAGE Saimme myös kutsun kaikkien Australian suomalaisten täyden palvelun vanhainkotiin, Finlandia Villageen. On saavutus, luoda vieraalle maalle sellainen suomalaiskeskus. Varakkaammat voivat hankkia sieltä asumisoikeudella mukavan omakotitalon banaaniviljelyksen vierellä, palmujen katveessa. Sinne voi tulla myös vanhainkotiin, jossa hoidetaan suomenkielellä lähtöhetkeen saakka. Pidimme siellä hartaushetken kiitollisille kuulijoille. He esittelivät meille erityyppisiä kotejaan, ja --- sieltä löytyi tietenkin suomalainen sauna! Suomalaisia nuoria otetaan sinne mielellään harjoittelijoiksi, joten tervemenoa! UUSI-SEELANTI Kolmen kuukauden kuluttua saapumisestamme Australiaan oli edessä oleskeluluvan eli viisumin uusiminen, ja meidän täytyi yllätykseksemme poistua maasta. Onneksi Markuksella oli mahdollisuus lähteä viemään meitä Uuteen-Seelantiin. Se ei suinkaan ole Australian vieressä, vaan lentomatkamme kesti nelisen tuntia, kuin lentäisimme Suomesta Espanjaan. Vuokrasimme auton ja kiertelimme kahden viikon ajan tuota lähes Suomen kokoista eteläsaarta. Villit delfiinit seurasivat laivaamme vuonossa, jonka pystysuorat seinämät jatkuivat satoihin metreihin meren pohjaan, hylkeet makasivat kallionkielekkeillä. Vuorilta tulevat purot loistivat sateenkaaren väreissä. Harvinaiset alppipapukaijat olivat kesyinä kerjäämässä turisteilta syötävää, Albatrosseja näimme liitelemässä pesiensä yllä aavan meren äärellä. Olihan se mahtava näky, kun siipien väli on viisi metriä! Suomalaisia asuu Uudessa Seelannissa vain n Yhden heistä kuitenkin kohtasimme kaupan kassajonossa. Hän oli 25 vuotta sitten Turusta muuttanut rouva. Hämmästys ja ilo oli suuri, kun hän kuuli puhuttavan suomea. PILVENPIIRTÄJIEN VARJOSSA Emme olisi koskaan uskoneet näkevämme niin paljon pilvenpiirtäjiä, kuin näimme Brisbanessa. Parempaa oli kuitenkin vielä tulossa, kun lensimme 1000 kilometriä etelämmäksi Sydneyhin. Laskimme näkötornista, kuinka yhdessä ryppäässä oli nelisenkymmentä pilvenpiirtäjää. Oli sykähdyttävää nähdä kuuluisa oopperatalo ja olympiastadion, joissa molemmissa oli mukana suomalaisia rakentajia. Meriakvaarion ihmeellisyyksiä saimme myös ihailla. Vain lasi erotti meidät valtavasta haista! Maailman ihmeet jatkuivat, kun olimme Gold Coastin 322 metriä korkean pilvenpiirtäjän näköalaterassilla 235 metrin korkeudessa. Edessä oli Tyynen valtameren rannaton ulappa ja silmänkantamattomiin ulottuva hiekkaranta. Satametriset pilvenpiirtäjät rannalla näyttivät pieniltä. Turisteja käy eri puolilta maailmaa myös maanosan kuuluisimmassa eläinpuistossa, Australian Zoossa. Siellä saimme läheltä seurata krokotiilin, kengurun ja koalan elämää. Emu ja kiwilintu olivat myös erityisen kiinnostavia. RETKELLÄ LUONNOSSA Sademetsän hämärässä liikkuminen oli suorastaan jännittävää. Mitä merkillisimpiä vihellyksiä ja Jämijärven Joulu 2007

10 viiniviljelmälle, jossa ensi kertaa näimme kengurun loikkimassa. Hiekkarannat olivat retkipaikkoina Saaralle mieluisia. Yhdessä keräsimme sieltä aaltojen tuomia, kauniita simpukankuoria. Laguunien lämpimässä vedessä oli lapsella turvallista uida. Alisa Esterin kaste Nambourin kirkossa. raakkumisia kuului puista. Kääpiökenguru loikki jostain eteemme, ja valtavankokoinen lisko makasi polulla. Teimme retken myös eucalyptusmetsän halki vuorille, jotka olivat muinaisen tulivuoren reunamia. Matkalla ohitimme laajan ananasviljelmän. Pakko oli pysähtyä toteamaan, että maassahan ne kasvavat kuin lantut! Pysähdyimme myös laajalle ILOINEN PERHETAPAHTUMA Maaliskuun 3:pnä se sitten tapahtui: Markuksen perheeseen syntyi suloinen tyttövauva, josta kaikki kiitimme Taivaan Isää. Saara oli riemuissaan pikkusiskostaan, joka jo seuraavana päivänä pääsi äidin kanssa kotiin. Alisa Esteri kastettiin viimeisessä jumalanpalveluksessa, jonka Nambourin luterilaisessa kirkossa pidimme. Se oli ikimuistoinen tilaisuus. Silloin oli yksi kesän ehkä kuumimmista päivistä. Sisällä kirkossakin oli kolmekymmentäviisi astetta lämmintä. Samalla jätimme jäähyväiset Australian ystävillemme. Markus perheineen näyttää asettuneen asumaan sinne toiselle puolelle maapalloa. Tuntuu hyvältä, kun tiedämme, millaista siellä on asua ja elää. Puhe- ja kuvayhteys tietokoneella on meille nyt korvaamaton. Markus työskentelee yrittäjänä verkkopalvelujen parissa, ja Anna-Kaisa, myös englanninkielisenä luokanopettajana, on vielä kotiäitinä. Olemme kiitollisia, että saimme viettää tuon rikkaan ajan heidän kanssaan Etelän ristin alla. Toivotamme siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa teille, rakkaat jämijärveläiset! Hili ja Iikka Silvola 10 Jämijärven Joulu 2007

11 Vanha pappila yhdysside historiaan Vanhaa puurakentamista kauneimmillaan. On ilo kulkea kirkonmäellä ja nähdä vanhan pappilamme seisovan vakaana esi-isiemme valitsemalla paikalla ja katselevan ohikulkijoitaan yli sataviisikymmenvuotisella kauneudellaan. Pappilan päärakennus on tamperelaisen rakennusmestari Selinin suunnittelema. Rakennustöitä ja materiaalien laatua valvomaan palkattiin rakennusmestari. Urakkakilpailuun osallistui vain kaksi aloittelevaa nikkarimiestä ja niin Jämijärven pappilan päärakennus jouduttiin rakentamaan. perinteiseen tapaan. Tällöin rakentaminen ja rakennusaineiden hankkiminen oli seurakuntalaisten vastuulla. Hirret mm. toimitettiin rakennuspaikalle taloittain, kuten vanha tapa oli. Pappila valmistui syksyllä 1856 ja oli kuuden huoneen rakennus, joka ulkoasultaan oli yksinkertaisempi kuin nykyinen ns. vanha pappilamme. Rakennuksen päähän lisätiin1800-luvun lopulla kamaripari, ikkunat ja räystäät saivat sveitsiläistyyliset koristeensa ja julkisivu peiliovilla varustetun upean kuistin. Valitettavasti päättäjät ovat 1990-luvulla, asiaa ehkä tarkemmin ajattelematta, hävittäneet kuistia saneeratessaan kauniit, alkuperäiset, tyyliin sopivat peiliovet. Ennen kuin Jämijävellä oltiin niin pitkällä, että saimme tervehtiä omaan pappilaamme muuttanutta kirkkoherraa, oli kuljettavana pitkä tie osana Hämeenkyrön kirkkoherrakuntaa ja Ikaalisten seurakunnan itsenäistyttyä vuonna 1641 osana tätä seurakuntaa. Jämijärvellä on ollut tiettävästi pysyvää asutusta aina 1300-luvulta asti. Näillä mailla kuitenkin väkiluvun kasvu oli melko hidasta mutta 1800-luvun puolivälissä jämijäveläsiä oli kertynyt n.1600 ja päättäjät rohkenivat lähteä anomaan senaatilta pitäjäämme saarnahuonetta, hautausmaata ja pitäjänapulaisen tänne siirtymistä. Senaatti vastasi myönteisesti anomukseen ja niin oli ensimmäinen askel kohti itsenäistä seurakuntaa otettu. Kirkon, pappilan ja hautausmaan rakentaminen ei kuitenkaan ollut oitis mahdollista pienelle seurakunnalle ja niinpä väliaikainen kirkko ja papin asunto järjestettiin Ala-Peijarin suureen tupaan, jonne Jämijärven ensimmäinen pappi asettui keväällä Jämijärven kirkkomaisemaan rakennettiin päärakennuksen lisäksi kolmehuoneinen tuparakennus, liiteri, neljän pilttuun talli, lato, läävärakennus eli navetta ja aitta, kuten senaikaiseen elämänmenoon kuului. Rakennusten pystyttäminen annettiin urakkahuutokaupalla kirvesmiesten tehtäväksi. Talolliset rakensivat piha - alueelle kellarin ja torpparit kaivon. Pitäjänapulainen itse vastasi saunan ja keittokodan rakentamisesta. Pakaritupa ja riihi rakennettiin myöhemmin. Pappilatila oli pieni mutta seurakunta halusi itsenäistyä ja lupautui laajentamaan pappilaa lain edellyttämällä tavalla kirkkoherrakelpoiseksi. Jämijärven Joulu

12 Tilaan ei myöskään kuulunut metsää ja niinpä seurakuntalaiset lupasivat toimittaa tulevalle kirkkoherralle halkoja, heiniä ja olkia. Emäseurakunnan aseman saimme vuonna 1899 ja niin kappalaisen pappila oli muuttunut lain vaatimaksi kirkkoherran pappilaksi. Maailma muuttui ja kehittyi, mikä aikanaan vaikutti myös jämijärveläisten ja pappilan elämään. Kirkkoherra muun muassa vuokrasi valtaosan pelloista 1920-luvulla seurakunnalle ja vaihtoi samoihin aikoihin hevosen autoon. Vaikka pappilassa luovuttiinkin maan viljelemisestä, siellä kasvatettiin yhä joitakin eläimiä, kuten kanoja, sikaa, lampaita sekä tarhattiin mehiläisiä. Pappilassa kukoisti myös laaja puutarha toiseen maailmansotaan asti ja minulla on alakoululaisen mielikuva puutarhan omenapuiden kukoistavuudesta vielä 1950 luvulta. Pappila kulttuuri osallisena ihmisten elämässä Suomi joutui yhä selvemmin Ruotsin vallan alaisuuteen 1200-luvulla ja meillä alettiin noudattaa ruotsalaisen oikeuden ja kirkon oikeuden lainkäyttöä. Seurakuntalaisten tuli rakentaa papillensa Ruotsin valtakunnan vuoden 1347 maanlain mukaan pappila, jossa oli seitsemän laillista huonetta : tupa, paistinhuone, lato, vilja aitta, ruoka aitta, luhti ja navetta. Papisto sai elää virkatalossaan verotta. Verovapaus koski myös kirkon maaomaisuutta. Seitsemän laillista huonetta - asetus tulkittiin eri seurakunnissa hyvin eri tavoin ja niinpä pappilassa saattoi olla erillisrakennuksia 20:stä aina 40: neen. Vuonna 1570 Juhanna III tulkitsi maanlain seitsemän huonetta seitsemäksi rakennusryhmäksi, mikä lisäsi talonpoikien rakentamisvelvoitetta tuntuvasti. Ennen rahapalkkaan siirtymistä vuonna 1922 kappalaisten ja kirkkoherrojen palkka määräytyi erilaisista luonnontuotteista. Esimerkiksi Jämijärvellä kappalaisen palkkana oli tietty määrä viljaa, voita, savustettua lihaa, polttopuita, heiniä ja noin 90 päivätyötä itsellisiltä ja käsityöläisiltä. Päivätyöosuus voitiin maksaa myös rahana. Lisäksi pappi piti hevosta, viittä lehmää ja muutamaa lammasta. Palkan hankkiminen virkatalosta ei suinkaan käynyt helposti. Toisaalta torpparijärjestelmä mahdollisti varsin laajan pappilaviljelyksen. Pappiloiden viljelypinta-alat olivat tavallisesti muutama kymmenen hehtaaria mutta yli sadan hehtaarin viljelyksetkään eivät 1930-luvulla olleet harvinaisia. Papit olivat jo 1700-luvulta lähtien edelläkävijöitä uudistaessaan pitäjissä ensimmäisinä tilojensa viljely- ja karjataloutta. Pappiloissa parannettiin viljelymenetelmiä, raivattiin lisää peltoalaa ja maatalouden koneistaminen ja karjanjalostuskin saattoivat saada sieltä alkunsa. Myös monet uudet viljely ja koristekasvit nähtiin ensi kertaa pappilan mailla ja puutarhassa. Pappien siirryttyä vähitellen rahapalkkaan viljelymaat vuokrattiin ulkopuolisille ja 1940-luvulla sodan jälkeen Vanha ovimalli. Uusi ovimalli. 12 Jämijärven Joulu 2007

13 Vanha pappila ilta-auringon kajossa. maat luovutettiin pika-asutukseen ja myöhemmin kaavoitettiin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Aina vuoden 1892 virkataloasetukseen asti pappiloiden rakentaminen ja korjaaminen kaikkine rakennuksineen oli ollut seurakuntalaisten vastuulla. Mikä oli johtanut siihen, että rakennukset usein tehtiin huonoista materiaaleista ja rakennettiin huolimattomasti. Kun lisäksi seurakuntalaiset usein pyrkivät laistamaan korjausvelvollisuuksistaan, rakennusten ikä jäi lyhyeksi. Jämijärveläiset kuitenkin voivat olla ylpeitä pappila historiassaan siitä, että matrikkeli vuodelta 1885 toteaa Jämijärven pappilan hyvin rakennetuksi. Seurakunta oli kantanut vastuunsa kunniakkaasti. Virkataloasetus antoi nyt ensimmäistä kertaa yksityiskohtaisia määräyksiä päärakennuksen rakentamisesta. Määräykset johtivat pappiloiden suurempaan näyttävyyteen ja kartanomaisuuteen. Myös arkistojen säilyvyydestä huolehdittiin ja pappiloihin tuli rakentaa, mikäli mahdollista, tulelta suojattu arkistohuone. Jämijärvellä asetusta alettiin noudattaa vuonna 1939, kun pappilan toiseen päätyyn ilmaantui yhä nähtävissä oleva tiilinen, päältä rapattu arkisto. Virkatalorahastosta kustannettiin rakennusaineet ja työmiesten palkat sekä rakennusten kunnossapitäminen. Uusi asetus lopetti seurakuntalaisten välittömän osallistumisen pappiloiden rakentamisiin ja korjauksiin. Vanha pappilamme on säilynyt ulkoasunsa puolesta hyvin ajan virtauksissa. Sisätilat sitä vastoin ovat kokeneet suuria muutoksia, kun taloa on korjattu sopivammaksi eri tarkoituksiin. Uuden pappilan valmistuttua vuonna 1975 tiloissa alkoi toimia seurakuntakoti. Seuraavan kerran sisätilat saivat uutta muotoa vuoden 1994 jälkeen uuden seurakuntakodin valmistuttua. Tällä hetkellä vanha pappila palvelee kirkkoherranvirastona sekä päiväkerhojen ja erilaisten kokousten pitopaikkana. On surullista, että vanhan pappilan sisätiloista on katsottu tarpeelliseksi hävittää ja peittää uusien katteiden alle vanhaa rakennuskulttuuria niinkin runsaasti. Samanaikaisesti on kuitenkin suuri ilo siitä, että pappila on saanut säilyttää ulkoasunsa lähes alkuperäisenä. Voi vain toivoa, että seuraavat sukupolvet ymmärtävät vaalia VANHAN PAPPI- LAN rakennuskulttuurihistoriallista arvoa. Rauhallista Joulua! Marita Frigård Lähteet: Anu Soikkeli; Suomen vanhat pappilat menneisyyden tulevaisuus osa 1 ja osa 2, Oulun yliopisto, Oulu 2000 Olavi Heikkilä: Jämijärven seurakunnan historia Kankaanpään Painopalvelu Ky 2000 Jämijärven Joulu

14 Marjut Kuusijoensuu-Prusi pitää arjen pikku rutiineista Marjut Kuusijoensuu-Prusi asuu miehensä Mikon ja heidän yksivuotiaan tyttärensä Saimin kanssa Suodenniemellä. Marjut on hoitovapaalla diakonian virasta Akaan Viialasta ja harrastaa aktiivisesti agilityä perheen kolmen koiran kanssa. Äitini kertookin aina, kuinka lapsena Porissa asuessamme katosin hyllyjen väliin heti, kun kaupan ovesta sisään astuttiin. Ja kun hän sitten etsi minua, niin löydyin aina sieltä, missä oli vanhempia ihmisiä, juttelemasta heidän kanssaan. Jämijärvellä työskentely oli Suuri Tilaisuus Lukion jälkeen Marjut Kuusijoensuu-Prusi opiskeli sisätauti-kirurgiseksi sairaanhoitajaksi. Hetken Jämijärven vanhainkodissa työskenneltyään hän jatkoi opiskelua diakonissaksi. Heti valmistuttuaan vuonna 1999 Marjut aloitti parivuotisen työrupeaman Jämijärven seurakunnassa Virpi Havin sijaisena. Jämijärven seurakunnasta Marjut siirtyi silloiseen Viialan, nykyiseen Akaan seurakuntaan, josta hän sai diakonian viran. Tuosta virasta Marjut on hoitovapaalla ainakin tämän vuoden lopuun, ehkä pidempäänkin. Marjut koki Jämijärvellä diakonissana työskentelyn erittäin antoisana, mieleenpainuvana, opettavaisena ja myös haasteellisena: Olin vasta valmistunut, vielä kovin vihreä diakonissa. Diakoniatyötä tehdään aina persoonalla. Oman työkuvan, eli oman tavan tehdä työtä, kehittyminen vie kuitenkin joitakin vuosia. Alkuvuosina Viialassa työkaverit saattoivat väsyä sanontaani meillä Jämijärvellä tehtiin... Koen, että Jämijärven seurakunnalla on ollut ammatti-identiteetilleni erittäin voimakas vaikutus. Jämijärvi paikkana, seurakuntana ja ihmisinä onkin jäänyt Marjutin sydämeen pysyvästi. Hän kokee, että mahdollisuus työskennellä Jämijärven seurakunnassa oli Suuri Tilaisuus elämässä. Kouluiässä Marjut haaveili sairaanhoitajan, lääkärin ja maatalon emännän ammateista. Marjut kokee vahvasti olevansa kutsumusammatissa. Hän oppi puhumaan alle 2-vuotiaana ja on siitä asti viihtynyt ihmisten ja erityisesti iäkkäiden ihmisten parissa: Tykkään puuhailla Saimin kanssa kaikenlaista Kesäkuussa vuoden täyttänyt Saimi-tytär on totta kai muuttanut vanhempiensa elämää ja opettanut paljon. Muuttuihan elämä paljon, kun lapsi syntyi ja varsinkin, kun ensimmäinen lapsi syntyi näinkin vanhalla iällä. Sitä kuitenkin oli jo ehtinyt vuosien saatossa kehittyä sellaiset omat tutut kuviot. Olin viimeiset kymmenen vuotta elämästäni elänyt kalenterin aikataulujen varassa, välillä tiukallakin minuuttiaikataululla ja käynyt kotona lähinnä kääntymässä. Jäin hyvissä ajoin ennen Saimin syntymää lomalle työstä, ja aluksi tuntuikin kovin tyhjältä, Joulu 1981 oli Kuusijoensuun perheen ensimmäinen joulu Jämijärvelle muuton jälkeen. Kuvassa Marjut, itkevä vauva sekä Marjutin veli Markus. 14 Jämijärven Joulu 2007

15 kun ei ollutkaan kalenterissa enää päivittäistä ohjelmaa. Marjut arvelee olevansa osallistuva äiti, joka haluaa olla osallisena lapsensa elämässä mahdollisimman paljon. Hän haluaa antaa lapselle myös omaa tilaa ja vapauttakin, jo varhaisessa vaiheessa. Koko perhe harrastaa ja viettää arkea yhdessä. Mikään ei kuitenkaan voita tuiki tavallista koti-iltaa tai päivää oman perheen kesken! On jotenkin ollut ainutlaatuista saada olla läheltä seuraamassa pienen lapsen kehitykstä ja varsinkin nyt, kun Saimi jo kävelee ja hieman puheleekin, niin tuntuu siltä, että on ihan aitiopaikalla seuraamassa tuota pientä suurta ihmettä. Vastuu ja huoli tuntuvat nyt paljon konkreettisemmilta kuin aiemmin kolmen koiran äitinä. On jotenkin hämmästyttävää huomata, miten paljon ja koko ajan ajattelee omaa lastaan ja hänen parastaan. Marjut uskoo kotiäitiyden olevan eduksi myös työlleen, joten se pitäisi opettavaisuutensa takia lukea työkokemukseksi. Koirat ovat Marjutin tärkeä harrastus. Kuvassa Marjut koiriensa Cinon ja Mimmin kanssa. Agility vei mukanaan Musiikki oli lapsena Marjutin tärkein harrastus, ja se on edelleen tärkeä osa elämää. Nykyään musiikki kulkee luontevasti Marjutin työn ohessa, eikä hän harrasta sitä enää niin erityisesti. Vapaa-aikaan kuului varsinkin ennen Saimin syntymää myös kaikenlainen käsillä tekeminen. Nykyään koirat täyttävät Marjutin vapaa-ajan. Näin Marjut kertoo itse rakkaasta harrastuksestaan: Ensimmäinen oma koirani on ensi keväänä 12 vuotta täyttävä kääpiöpinseri Cino. Cino on tullut tutuksi monelle jämijärveläisellekin. Jämijärvellä työskennellessäni Cino oli paljon päivähoidossa isovanhemmillani ja kulki usein mummuni kanssa varsinkin Hopearinteen ympäristössä. Tämän sosiaalisen harrastuksen lisäksi Cino on harrastanut ja harrastaa edelleen agilityä kanssani. Aloitimme tuon koirien esterataharrastuksen Kankaanpäässä Cinon ollessa 2-vuotias, ja se onkin sitten vienyt ihan kokonaan mukanaan. Kilpailimme Cinon kanssa aktiivisesti liki kahdeksan vuotta, ja Cino eteni kisaamaan aina agilityn korkeimpaan kilpailuluokkaan asti. Nyt Cino on ollut kilpailuista eläkkeellä kohta vuoden verran, mutta harrastelee edelleen mielenvirkeydeksi. Kilpailukoirina meillä mieheni kanssa on tällä hetkellä kaksi borderterrierityttöä, Mimmi ja Pilkkis. Molemmat kisaavat myös agilityn korkeimmassa kilpailuluokassa, Mikko Pilkkiksen ja minä Mimmin kanssa. Treenaamme Tampereella säännöllisesti vähintään kerran viikossa, ja kisaamaan pyrimme muutaman kisan kuukaudessa. Tällä hetkellä on tavoitteena kerätä tarvittavat nolla-tulokset ensi kesän suomenmestaruuskisoja varten. Borderterriereiden myötä olen harrastanut myös jonkin verran koiranäyttelyitä. Pilkkis on Suomen muotovalio, ja Mimmikin yhtä sertiä vaille sellainen. Saimi toimii toistaiseksi kenneltyttönämme vielä ilman omaa koiraa. Saimi oli ensimmäistä kertaa koirien agilitykilpailuissa kolmen kuukauden iässä... Olen kotoisin Jämijärveltä Paneudutaanpa vielä Marjut Kuusijoensuu-Prusin juurille. Marjut syntyi Kankaanpäässä vuonna Perhe asui sen jälkeen Porissa ja Noormarkussa, kunnes muutti Jämijärvelle Kuusijoen kylään Marjutin ollessa kuusivuotias. Marjutin äiti on kotoisin Honkajoelta, mutta isän puolelta juuret ovat syvällä Jämijärvellä. Marjut kertoo aina olevansa kotoisin Jämijärveltä, vaikka ei sitä ihan tarkalleen olekaan. Eli koti on Jämijärvellä! Kaikkein parhaimmat ja rakkaimmat muistot ovat myös peräisin lapsuudesta Jämijärvellä. Marjut toivookin omalle tyttärelleen samaa turvallisuuden tunnetta, mitä Jämijärvi tarjosi hänelle itselleen lapsuuden vuosina. Marjut ja Mikko rakentavat parhaillaan omakotitaloa Mikon kotipaikan lähelle Suodenniemelle, joka nykyään kuuluu Vammalan kaupunkiin. Perhe myi viime kesänä omakotitalonsa Viialasta, ja tällä hetkellä he asustelevat Suodenniemeltä vuokratussa paritalossa. a Jämijärven Joulu

16 Sitä on vaikea kuvata oikeilla sanoilla, mutta se oli muutakin kuin koti. Se oli ja on varmaan edelleenkin se yhteisöllisyys, välittäminen, läheisyys, osallisuus... Tuota kaikkea on vaikea löytää kaupungista, muistelee Marjut lapsuuttaan Jämijärvellä. Marjut Kuusijoensuu-Prusi muistelee lämpimin ajatuksin seurakunnan päiväkerhoa eli Hilin kerhoa, joka oli ensimmäisiä kodin ulkopuolisia kontakteja Jämijärvelle muuton jälkeen. Kerhotätinä toiminut Hilkka-Liisa Silvola on jäänyt hyvin Marjutin mieleen. Hili johti myös lastenkuoro Pääskysiä, jossa Marjut lauloi veljensä kanssa kouluaikana. Marjut vierailee tällä hetkellä Jämijärvellä, vanhemmillaan tai isovanhemmillaan, lähes viikottain. Välimatka lyheni huomattavasti Viialasta Suodenniemelle muuton jälkeen. Yölinnun sukua Kuuluisan tanssiorkesterin Yölinnun viidestä jäsenestä kolme on Marjutin sukulaisia. Veli Markus Kuusijoensuu soittaa kitaraa, samoin serkku Matti Silmu. Toinen serkkupoika Simo Silmu laulaa. Marjut on joka vuosi osallistunut Yölinnun konserttikiertueelle, yleensä Tampere-Talossa, mutta keikoilla hän ei käy. Mitään leikekirjaa Yölinnun vaiheista Marjut ei pidä, mutta lukee kyllä eteen osuvat lehtijutut. Yölinnun julkisuus ei varsinaisesti vaikuta Marjutin elämään, mutta joskus hänet yhdistetään bändiin: Sukunimeni kautta minut saatetaan joissain yhteyksissä yhdistää Yölintuun, mutta ei joka tilanteessa. Eräs ystäväni lähes suutahti minulle, kun olimme tunteneet liki pari vuotta ennen kuin hän kuuli sukulaisuudestani Yölintu-pojille. Arki on riittävän suurta Tulevaisuudeltaan ja elämältään Marjut toivoo samoja asioita kuin moni muukin eli terveyttä ja työtä: En odota mitään ihmeellistä, vaan mielestäni jo ihan tavallinen arki on riittävän suurta ja ihmeellistä. Toivoisin monen asian oikeastaan säilyvän ennallaan. Pidän arjen tutuista pikku rutiineista, enkä halua kokea joka päivä uutta suurta seikkailua. Toki toivon, että taloprojektimme olisi valmis viimeistään Jouluna 2006 Saimi esiintyi pyhäkoululaisten joulukuvaelmassa Jeesus-lapsena vaaleanpunaisen tuttinsa kanssa. Marjut itse esiintyi Marian roolissa. kymmenen vuoden päästä... Niin ja Saimi-tyttönen tuo varmasti seikkailua äidin jokaiseen päivään... Jouluaatoksi Marjutin perhe suuntaa perinteisesti Jämijärvelle, ja joulupäivää vietetään Mikon kotona Suodenniemellä. Joulussa Marjut arvostaa tuttuja tapoja, perinteitä, yhdessäoloa, kiireettömyyttä (vaikkakin pieni kiire ja hössötys on paikallaan). Tärkein on kuitenkin joulun sanoma! Ja vielä jutun loppuun Marjut Kuusijoensuu-Prusin terveiset kaikille Jämijärven Joulun lukijoille: Haluan toivottaa Taivaan Isän runsaasti siunaamaa joulua lämpimien terveisien kera kaikille jämijärveläisille! Jutun kirjoitti Marjut Kuusijoensuu-Prusin vastausten pohjalta Sara Riihimäki. d f d f d f 16 Jämijärven Joulu 2007

17 Jämijärven Joulu

18 Näin on kuljettu Jämille Ikääntyneempi väki, joka muistaa vanhan kulkutien Jämijärven kirkonkylästä Hämeenkankaalle, on vähenemässä. Oheinen karttapiirros, joka pohjautuu 1900-luvun alun karttaan, selvittää, kuinka ennen vuonna 1939 valmistunutta Jämin tietä tie kiemurteli alkupäässään Kauppilan kylätietä ja loppupäässäkin se noudatteli kovien maiden kohtia. Kauppilan tie kulki osapuilleen nykyistä kohtaa, paitsi Sipilän kohdalla se meni talon pihan läpi. Sipilän ohitustie tehtiin omistajien toimesta vuonna Myös Ylirodun mutkasta tie kulki nykyistä Voitontietä suoraan Kauppilan sillalle, joka oli noin sata metriä nykyistä ylempänä. Kierikankylässä vanha tie meni Hintun ja Kierikan talojen läheltä suuntautuen siitä yli peltojen Soinin metsään, josta se kaartoi Kangassalon taitse yli nykyisen tien ja sen suuntaisena kohti Hämeenkangasta. Kankaanreunassa tie teki vinkkelin, meni Alasaunalle ja nousi siitä suoraan Jämille. Toinen kulkutie meni Soinilta suoraan Saloon, poikkesi siitä Kangassaloon yhtyen siinä vanhaan Punaselta portilta tulevaan tiehen. Salon kautta kulkeva tie oli käytössä viimeksi ja Punasen portin tie oli ensimmäinen ja ikimuistoinen tie. Näitä teitä kuljettiin Hämeenkankaalle ja Jämille ennen vuotta 1939, jolloin rakennettiin uusi piirroksen mukainen tie. Silloinkin viimeinen kilometri kankaalla kuljettiin vanhaa tietä, sillä nykyiseltä perhepuistolta Kiholan ohi suuntautuva tie valmistui myöhemmin. Kauppilan silta Kauppilan joen yli kuljettiin ilmeisesti satoja vuosia lautalla. On oletettavaa, että joen varressa on asunut aikoinaan lautturi, joka on kuskannut kulkijoita yli joen. Ahvenjärven talon tienoilla on ollut Kiviniemi-niminen talo, joka on perustettu vuonna Perustajana on ollut Juho Heikinpoika ja vaimonsa Sofia Jaakontytär Kapari. Talon nimenä on ollut myös Seppä ja Viitalahti. Vieressä olevaa lahtea on Näin matalalla ei vedenpinta liene Kauppilanjoella koskaan ollut. Kuvattu elokuun alussa vuonna Jämijärven Joulu 2007

19 kutsuttu Seppälänlahdeksi. On hyvin mahdollista, että lauttavahti on harjoittanut myös sepän ammattia lautturintyön lisäksi. Lauttakulun ohella kuljettiin kesällä kuivina aikoina kahlaamalla. Ratsulla ja kärrypeleillä se onnistui joen matalimmasta kohdasta Ahvenjärven talosta vähän ylöspäin. Vilho Alarotu (s. 1889) kertoi aikoinaan tämän kahlaamon käytöstä. Ensimmäisen puusillan rakentamisen ajankohtaa ei ole toistaiseksi saatu varmuudella selville. Kunnan asiakirjoistakaan ei asia ole selvinnyt, sillä tie ja silta ovat olleet tiekunnan hoidossa. Kunnanvaltuuston pöytäkirja vuodelta 1925 kertoo: Luettiin Kauppilan tiekunnan anomus saada 1000 markan suuruinen avustus Kauppilan joen yli rakennetun sillan tekokustannusten suoritukseen. Valtuusto päätti anomukseen suostua. On hyvin mahdollista, että tämä on ensimmäinen Kauppilanjoen ylittävä silta. Vuonna 1938 tie Ilmailukoululle siirtyi valtion hallintaan. Joen ylityksen tarve väheni huomattavasti sen jälkeen, kun Jämijärvi Kilvakkala-tie rakennettiin suurien nälkävuosien aikana. Ehkä siksi sillan rakentaminenkin viivästyi. Ainoa sillan rakentamista käsittelevä dokumentti on edellä kerrottu kunnan myöntämä avustus vuonna Helena Leppihalmeen kertoma perimätieto tietää, että siltaa olisi ollut rakentamassa hänen isänsä Juho Rantalan isä Ananias Rantala veljensä Saarisen Niian kanssa. Toisen tiedon mukaan kolmas rakentaja olisi ollut Efraim Suoranta. Edellämainittujen rakentajien ikä on vuosisadan alussa ollut sopiva sillanrakentajille, mutta ovat he vielä 1925 vuonnakin pystyneet rakennustöihin. Silta oli aluksi noin sata metriä nykyistä ylempänä, kuten oheisesta piirroksesta näkyy. Vuonna 1925 rakennetusta sillasta otetussa valokuvassa ei näy merkkejä vanhan sillan raaneista ainakaan sillä paikalla, joten siksikin kuvan siltaa voidaan pitää ensimmäisenä lautan jälkeen ainakin toistaiseksi, kunnes muuta tiedetään. Kun Jämin tie rakennettiin vuonna 1939, siirrettiin silta alemmaksi nykyisen sillan viereen. Nykyinen betonisilta rakennettiin suurena tulvakeväänä 1966, jolloin myös entinen Loukkuojan puusilta uusittiin ja pantiin suuri alumiiniputki. Tie Jämille on vuosikymmenien aikana suoristunut huomattavasti ja muutoinkin kohentunut. Liikenne on kuitenkin viime vuosina vilkastunut merkittävästi. Nykyinen öljysoratie alkaa kohtapuoliin tuntua kapealta, ja kevyenliikenteen väylääkin lenkkeilijät ja muut kuntoilijat tervehtisivät ilolla. Olavi Heikkilä Jämijärven Joulu

20 Suojelkaa luontoa Lintujen ja yleensä luonnon suojelemiseksi on olemassa keinoja ja jopa lakipykäliä. Suomessa on melko laajat jokamiehenoikeudet maastossa liikkumiseen. Joskus saattaa innokkaimmilta lintubongareilta unohtua ohjeet turvallisesta lintujen lähestymisestä. Turhaa pesimäaikaista kulkemista tulee välttää alueilla missä tietää olevan lintujen pesiä. Esimerkiksi lokkien pesimäluodoille rantautumista tulee välttää sillä ne antavat suojaa useille vesilintulajeille. Sellaisia lintulajeja on suhteellisen vähän, joiden pesien tuhoutumisriski on pieni. Kun näet linnun pesän, älä katso sitä päin vaan jatka matkaasi pysähtymättä. Suuretkin linnut, jotka ehkä voisivat puolustaa pesäänsä hylkäävät helposti varsinkin munapesän. Älä ainakaan merkitse pesän paikkaa, sillä sinua seuraa aina metsässäkin monta silmäparia. Kuljin kerran Lauttakankaalla, kun pääni yläpuolelta alkoi kuulua huuhkajan varoitusääniä. Muutin kulkusuuntaani jyrkästi etten osuisi sen pesälle sillä huuhkaja hylkää monesti vielä poikasensakin. Yhtäkkiä näin kaatuneen puun kannon alla kolme poikasta. Mitään vahinkoa ei sillä kertaa tapahtunut. Kun palasin paikalle jonkun viikon kuluttua näin yhden lentopoikasen. Huuhkaja ei yleensä poikasiaan puolustaessaan käy ihmisen kimppuun toisin kuin viirupöllö, joka on vaarallinen kohdistaessaan iskunsa ihmisen päähän ja silmiin. Ihmisen toimesta lintujenkin elinympäristö muuttuu. Vanhoja metsiä hakataan ja pelloilta katoaa avo-ojat. Soiden ojitus muuttaa monien kahlaajien ja esimerkiksi riekon elinympäristöä. Kurki tuntuu pärjäävän hyvin sillä se muuttaa järvien rannoille. Järven rantojen rehevöityminen ja pensastuminen on vähentänyt Jämijärvellä ainakin taivaanvuohen ja kahlaajien määrää, eikä keltavästäräkkiä näy niin runsaasti äkeen perässä kuin ennen. Soramonttujen reunojen maisemointi hävitti Lauttakankaalla suuren törmäpääsky- yhdyskunnan. Olen myös tavannut täällä kahdesti 1970-luvulla erittäin harvinaisen valkoselkätikan, molemmat metsät on hakattu sen jälkeen. Taas on aika aloittaa lintujen talviruokinta. Jos lähipiirissä on metsää, voi lintulaudalla vierailla lintulajia talven mittaan. Pyrstötiainen etsii koivusta kirvojen munia. Kaatopaikalla ruokailevien huuhkajien murheena ovat lasinsirpaleet. Törmäpääskyt pesivät yhdyskunnissa joentörmissä ja hiekkakuoppien reunoilla. 20 Jämijärven Joulu 2007

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 JUMALANPALVELUKSET Su 30.11.2014 klo 10 Adventin messu Lammin kirkossa klo 18 Adventtihartaus Evolla Pitkäniemenjärven Tuulenpesällä (opastus Evokeskukselta)

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Piikkiön seurakunta Elämää Jumalan armosta! Joulu 2013

Piikkiön seurakunta Elämää Jumalan armosta! Joulu 2013 Piikkiön seurakunta Elämää Jumalan armosta! Joulu 2013 Jouluevankeliumi Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

su 29.11. klo 10 1. adventtisunnuntain messu. ma 30.11. klo 18 Saksalaista ja italialaista barokkiakonsertti

su 29.11. klo 10 1. adventtisunnuntain messu. ma 30.11. klo 18 Saksalaista ja italialaista barokkiakonsertti Adventti- ja joulunaika Kallaveden seurakunnassa 2015 KALLAVEDEN KIRKKO (Rauhalahdentie 21) su 29.11. klo 10 1. adventtisunnuntain messu. ma 30.11. klo 18 Saksalaista ja italialaista barokkiakonsertti

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VÄRT SI LÄN TAPAHTUMAKALENTERI MESSU VÄRTSILÄN KIRKOSSA

VÄRT SI LÄN TAPAHTUMAKALENTERI MESSU VÄRTSILÄN KIRKOSSA VÄRTSILÄN TAPAHTUMAKALENTERI VÄRT SI LÄN KYL ÄT IEDO T E t alvi 2013 /20 14 www. vart sila.f i Värtsilän kirkossa tapahtuu! 04.12. klo 18 Jouluaskartelu perheille seurakuntakodilla. 08.12. klo 17-19 Myyjäiset

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass

Hyvää iltaa. Tiernapojat 1 Trad. Sov. Jouni Satopää = 100. Flute. Guitar. Contrabass uitar 4 88 4 4 = 100 Pizzicato Hyvää iltaa Tiernapojat 1 Bm A x 4 Hyvää iltaa, hyvää iltaa, itse kullekin säädylle. Sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on. Ja me toivotamm' ja me toivotamm',

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 talvileiri, laskettelu la 12.12. klo 18 päiväripari Tästä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 Naarila 3, Kesä-Angelat, Juvankoski, Vaellus, Purjehdus

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 2 JUMALAN- PALVELUKSET JUMALANPALVELUKSET su 29.11. klo 10 klo 18 su 6.12. klo 11 su 13.12. klo 10 su 20.12. klo 10 to 24.12. klo 14 klo 15.30 klo 16.30 pe

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014. Yhteislaulut

Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014. Yhteislaulut Savonlinnan normaalikoulun joulujuhla 2014 Yhteislaulut Joulu on taas (Trad.) :,: Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo. :,: :,:Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo. :,: :,:

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari RIPPIKOULUPASSI Rippikoulupassi on sitä varten, että tutustut seurakunnan toimintaan. Siihen keräät merkinnät: 5 jumalanpalveluksesta 5

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Story 36 of 60. www.m1914.org

Story 36 of 60. www.m1914.org Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Kääntäjä: Kati Hämäläinen Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Suomi Story 36 of 60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3, Winnipeg, MB R3C 2G1 Canada

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen.

ARKKI PYSÄHTYY. b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Tietysti vedenpaisumuksen jälkeen. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ARKKI PYSÄHTYY Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Araratin vuorella. Sen sijaintia ei tarkkaan tiedetä.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot