Tekstarit. Miksi minä tulen lukioon? Pyhäjoen lukio - unelmien koulu. Lukiossa saat vahvan kielitaidon. Oppikirjat ilmaiseksi: 800 euroa

Transkriptio

1 Lukiossa saat vahvan kielitaidon Oppikirjat ilmaiseksi: 800 euroa Tekstarit Miksi minä tulen lukioon? Pyhäjoen lukio - unelmien koulu Viime keväänä Pyhäjoen lukiosta matkattiin opintomatkalle Roomaan. Matkalla vierailtiin vaihto-oppilaamme Elena D Addarion kotiseudulla meren rannalla Ostiassa. Tässä nautitaan Italian lämmöstä; vasemmalta abiturientit Reeta-Mari Loukusa, Ella Keski-Panula, Päivi Pahkamaa, Noora Tornberg, Paula Suni ja Noora Kopisto.

2 sivu 2 Pyhäjoen Lukio Pyhäjoen lukio, unelmien Ulos koulua ympäröivään todellisuuteen Messuprojektissa toteutuu loistavassa muodossa se, miten opiskelijat ottavat työn omakseen ja nousevat oman työnsä subjekteiksi. Kaikki ovat yhdessä oppimassa ja oppimisen kohde on sama: messut. Muotinäytös, messulehti, juontamiset, haastattelemiset ovat todellisia oppimistehtäviä, jotka suunnataan oikealle yleisölle. Unelma 4 Osaaminen muiden nähtäväksi Alusta asti Pyhäjoen lukiossa on järjestetty työnäytepäiviä, jolloin opiskelijat ovat näyttäneet oppimiaan asioita. Osaaminen on tuotu muiden kuultavaksi ja nähtäväksi. Asioista on kerrottu, keskusteltu, väitelty ja näytelty. Tämä on pedagoginen unelma; tuotokset eivät jää vain opettajalle. Yhteistyö eri oppiaineiden välillä on tuonut lisää oppimista. Ongelmaa/asiaa valaistaan eri oppiaineiden näkökulmista. Näin asiaan tulee eri kulmia muodostuu laajempi, enemmän mieleen jäävä kokonaisuus. Luokanopettajaksi opiskelevan Marjo Sepän (vas.) ja teologiaa opiskelevan Tinja Halusen lukion luokkahuone siirtyi Englantiin keväällä Opiskelujen välissä shoppailemassa! Muutin Pyhäjoelle syksyllä Silloin lukiota käytiin vanhalla lukionmäellä ankeissa vanhan rivitalon tiloissa. Päältä päin ei olisi älynnyt, että siinä oli koulu. Työhuoneeni oli vanha vessa. Nuorena opettajana jaksoi ja ajatteli: Oppiminen on tärkeintä. Mikä tahansa tuntuu paremmalta kuin se, että oppilaat opettelevat toistamaan opettajan puhetta tai oppikirjan tekstiä. Ne ideat ja unelmat, joita Pyhäjoen lukion ensimmäisinä toimintavuosina hiukan hurjapäisinä uuteen, pieneen, helposti hallittavaan lukioon istutettiin, toteutuivat jo ensimmäisen kymmenen vuoden aikana yksi toisensa perään. Ulos koulua ympäröivään todellisuuteen oppilaita vievät konkreetisti edelleenkin eri oppiaineiden yhteisprojektit ja varsinaiset ulkomaille suunnatut leirikoulut. Kuulumiset ilmestyy kerran viikossa, messujen rooleista kilpaillaan, käytetään tietoliikennettä luontevasti. Arkkitehti Heli Kittilän suunnittelema koulurakennus vastaa millimetripaperille tehtyjä unelmaluonnoksia. Yrittäjyys on jo valtakunnan tason kasvatustavoitteissa. Unelma 1 Kuulumiset joka kotiin kerran viikossa Lukion opiskelijat toimittavat ilmaisjakelulehteä nimeltä Pyhäjoen Kuulumiset. Kerran viikossa ilmestyvän lehden avulla kuntalaiset pääsevät jyvälle seudun tapahtumista, ilmiöistä ja ihmisistä. Lukiolaiset ovat tehneet Kuulumisia jo yli 20 vuoden ajan. Lehdellä on vakiintunut asema. Palautteen määrästä tietää, että lehti luetaan tarkkaan. Kuntalaiset saavat lehden ilmaiseksi, mutta sitä tilaavat muun muassa entiset kuntalaiset. Kuulumisten ei ole tarkoitus olla lehtitalo. Emme tee hyvää hyvyyttämme paikallislehteä. Kuulumiset on opiskelijoiden harjoittelu- ja oppimisareena se on lehden olemassaolon oikeutus. Lehteen kirjoittavat ja sitä taittavat nuoret koululaiset. Unelma on se, että meillä todella on foorumi lehtijuttujen julkaisua varten. Meillä on todelliset lukijat. Koulutyöt eivät jää vain opettajan pöytälaatikkoon homehtumaan, vaan opiskelijat yrittävät tehdä jutuista niin hyviä kuin pystyvät. Unelma 2 Leirikoulut globaalin luokkahuoneen haave Maailma on meille avoin, vaikka olemme Pyhäjoelta, pienestä kylästä. Tavoitteena on lähteä katsomaan maailmaa, opiskelemaan maailmaa. Leirikoulut ovat opintomatkoja, joihin valmistaudutaan huolellisesti. Tärkeää on, että opintomatkan aikana opitaan uusia asioita. Oleellista on, että koulu todella siirtyy ulkomaille: opiskellaan, etsitään tietoa ja vastauksia, valaisee rehtori Pekka Viitanen. Kysymys ei ole turistikierrosleirikoulusta tai nähtävyyksienkatseluleirikoulusta. Tänä keväänä lähdetään Cerniin opiskelemaan hiukkasfysiikan uusia sovelluksia ja Englantiin Shakespearen jalan jäljille. Unelma 3 Yrittäjyyskasvatusta loistavassa muodossa Pyhäjoen lukion tavoitteena on kehittää opiskelijoiden itsenäisyyttä ja omatoimisuutta, sisäistä yrittäjyyttä. Vastuun kantaminen omasta oppimisesta jo lukioaikana kehittää opiskelijoiden opiskelutaitoja, tiivistää Viitanen. Opiskelijat voivat perustaa harjoitusyrityksiä ja tutustua näin aitoon yrittämiseen. Toisen vuosikurssin opiskelijat vastaavat Pyhäjoen syysmessujen suunnittelusta, organisoinnista ja toteutuksesta. He oppivat projektin toteuttamisen alusta loppuun, vastuun kantamisen ensimmäisestä suunnittelukokouksesta messujen purkamiseen ja projektin loppuun saattamiseen. Pyhäjoen monitoimitalolla pidettäville messuille tulee joka syksy yleensä noin 40 näytteille asettajaa. Unelma 5 Laudatureita Laudatur aineessa kun aineessa on pitkän työn tulos. Perusopetus on Pyhäjoen ala-asteilla ja yläasteella erinomaista, ja se näkyy ylioppilaskokeiden tuloksissa. Pyhäjoen lukion ylioppilaskirjoitukset ovat menneet hyvin; unelmat ovat tuottaneet esimerkiksi täysiä pisteitä äidinkielen esseekokeessa. Unelma 6 Lehtori Seija Hyötyläisen muotoilema unelma, miten oppiminen tapahtuu. Hän on toiminut Pyhäjoen lukion kehittäjänä alusta asti. Konkreetissa koulussa, Pyhäjoen lukiossa, tarjotaan se oppimiseen liittyvä valmius ja teoriapohja, jonka avulla sitten luotsataan globaalissa tiedon valtameressä koko ajan uusiutuvan tietämyksen reiteillä. Nippelitiedolla ei ole sinänsämerkitystä, mutta on hyvä tietää, että senkin omaksuminen harjoituttaa aivoja. Elinikäisen oppijan täytyy tietää, miten oppiminen tapahtuu, että voi uusissa tilanteissa ohjata oppimistaan... Ja ainakin tajuta, ettei hätä ole tämän näköinen vaan

3 Pyhäjoen Lukio sivu 3 koulu Säästät 800 euroa! Opiskelija saa pakollisten kurssien oppikirjat lukiolta ilmaiseksi käyttöönsä. Pyhäjoen Kuulumisten tekemisen tunnelmaa. tässä on oppimisen paikka, ja sanoa itselleen: minä tiedän, miten oppiminen tapahtuu, joten ryhdynpä toimeen: alan etsiä asiantuntemusta, ryhmää, suunnitelmaa Unelma 7 Studiomainen oppimisympäristö Pyhäjoella järjestetyn Koulu seminaarin ideat toteutuivat uudessa koulurakennuksessa viihtyisänä avoimuutena. Sen ajan käsitys koulurakentamisen modernisoinnista kiteytyi lauseeseen tehtaasta studioon. Studiomainen oppimisympäristö oli uuden koulurakennuksen perusidea, ja tämä idea toteutui käytännössä paremmin kuin osattiin toivoakaan. Koulu on fyysinen, oppimista varten varustettu tila, jossa optimoidaan oppimisen mahdollisuudet asiantuntemuksen, välineistön ja työyhteisön kannustavuuden avulla. Oppimisen kohteena eivät ole kurssitavoitteet eivätkä oppikirjat vaan koko ympäröivä todellisuus ( josta oppisisällöt tietysti kertovat) ja sen hallinnan lisääntyminen. Sari Rintamäki Kirjoittaja on Pyhäjoen lukion äidinkielenopettaja Lehden toimitus Yhteystiedot Pyhäjoen lukio Koulutie Pyhäjoki puh. (08) fax. (08) Lukion kotisivu Rehtori TOIMITTAJAT Mira Halunen Katja Korpela Assi Närhi Sari Rintamäki Taittaja Sampo Pakkanen kuvaajat Mira Halunen Sampo Pakkanen Monika Palosaari Lukiolaiset Katja Korpela (vas.), Assi Närhi, Sampo Pakkanen ja Mira Halunen ovat toimittaneet ja taittaneet tämän lehden Pyhäjoen lukio Pekka Viitanen pekka.viitanen@pyhajoki.fi Opiskelija saa pakollisten kurssien oppikirjat lukiolta käyttöönsä. Koko Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkoston kurssitarjonta on opiskelijan käytössä. Opiskelija saa osallistua Kuulumiset lehden toimittamiseen taittajana ja toimittajana. Opiskelija voi osallistua syysmessujen järjestämiseen. Pyhäjoen lukio pyrkii ohjaamaan opiskelijansa hyvään menestykseen ylioppilaskirjoituksissa.

4 sivu 4 Pyhäjoen Lukio Messuja on mukava tehdä yrittäjyyskasvatusta loistavassa muodossa Mira Halunen Toisen vuosikurssin opiskelijat vastaavat Pyhäjoen syysmessujen suunnittelusta, organisoinnista ja toteutuksesta. He oppivat projektin toteuttamisen alusta loppuun, vastuun kantamisen ensimmäisestä suunnittelukokouksesta messujen purkamiseen ja projektin loppuun saattamiseen. Pyhäjoen monitoimitalolle pidettäville messuille tulee joka syksy yleensä noin 40 näytteille asettajaa. Messujen idea on oppia loistavassa muodossa yrittäjyyskasvatusta. Pyhäjoella se onnistuu hyvin, kun kunta antaa tilat ja mahdollisuuden. Messuryhmällä on sama kohde: onnistuneet messut. Heli Luoto oli viime syksynä messujen projektipäällikkö. Messuprojektissa kiteytyy erinomaisesti se, että opiskelijat ottavat innokkaasti työn omakseen. He nousevat ottamaan asiasta vastuuta. Sieluun jää jälkiä, joista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Kaikki ovat yhdessä oppimassa - ja kaikilla on sama kohde: onnistuneet messut. Muotinäytös, messulehti, juontamiset, haastattelemiset yms. ovat todellisia oppimistilanteita, jotka suunnataan oikealle yleisölle. Messuprojektissa näkyy joskus se mystinen luokkahenki, josta nuoret puhuvat. Joskus ajattelemme, että koko koulun olisi hyvä toimia niin kuin messuprojekti toimii, miettivät rehtori Pekka Viitanen ja äidinkielenopettaja Sari Rintamäki Viime syksyn messuja lähdettiin suunnittelemaan jo loppukeväästä. Vaikka messuprojektiin osallistuminen on täysin vapaaehtoista, koko luokka lähti innolla mukaan. Heti työnjaon jälkeen messuja lähdettiin miettimään. Messuille tuli keksiä teema sekä ajankohta. Myös kesällä luokka kokoontui pari kertaa. Syksyllä koulujen alettua palavereita pidettiin useita. Myyntitiimi saattoi jäädä myymään mainoksia koulun jälkeen jopa useaksi tunniksi. Messuilla haluttiin erityisesti korostaa niiden ajankohtaista teemaa, ekologisuutta. Olen todella tyytyväinen tulokseen, kertoo syksyn messujen projektipäällikkö Heli Luoto. Messuryhmä halusi oman kädenjäljen näkyvän. Messuja ei kuitenkaan lähdetty liikaa muuttamaan, sillä rakenne on toiminut hyvin samanlaisena. Onnistunut messulehti Muotinäytös on aina messujen vetonaula. Tärkeänä osana messuihin kuuluu opiskelijoiden toimittama messulehti. Siihen panostetaan täysillä kuten koko messuihin. Lehden vuoksi nähtiin varmaan eniten vaivaa. Siitä tulikin hyvin onnistunut, Luoto kertoo. Messulehdessä oli nytkin perinteisesti kirkkoherran, kunnanjohtajan sekä projektipäällikön kuulumisia. Lisäksi lehdessä kerrottiin messujen ohjelmasta, muutamasta osa-alueesta tarkemmin. Muutamista näytteilleasettajista oli tehty myös haastatteluja. Suurimmat jutut olivat Pyhäjokea koskettavasta aiheesta, ydinvoimasta. Oli mahtava nähdä työn tulos: messut Projektipäällikön mielestä helpointa järjestämisessä oli itse toteutus. Messuilla oli käynyt aikaisemmin, ja on joku malli, minkä mukaan toteuttaa messut. Koko projektin aikana vastaan ei tullut mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia. Hyvistä neuvoista Luoto kiittää aikaisempia projektipäälliköitä, joita hän pystyi tutoroimaan. Myös opettajat auttoivat monin tavoin. Luodon mielestä messuprojektiin lähteminen todellakin kannatti: Messut antavat paljon kokemusta ja taitoa myöhemmälle elämälle. Päivät ennen messuja olivat tietenkin kiireisiä, mutta luokka selvisi kaikesta kunnialla. Missään asiassa ei tullut erityisen kiire, ja hommat saatiin hoidettua ajallaan. Mieleenpainuvinta oli muotinäytös sekä kavereiden kanssa vietetty aika projektin teossa. Oli mahtavaa lopulta nähdä vaivalla tekemämme työn tulos. Messutuotolla opintomatkoille Messujen tuotolla kustannetaan leirikoulu, jonne lukion kakkoset matkaavat keväällä. Tänä keväänä leirikouluun lähdetään Englantiin. Osa opiskelijoista lähtee opintomatkalle CERN -tiedekeskukseen. Ensimmäisen vuosiluokan opiskelijat aloittavat pian ensi syksyn messuprojektin. Pysykää luokkana, niin jaksatte hyvin eteenpäin, Luoto neuvoo tulevia messujen järjestäjiä. Tulin Pyhäjoelle lehden takia Mira Halunen Pyhäjoen Kuulumiset on lehti, jota yläasteen ja lukion oppilaat ovat toimittaneet jo yli 20 vuotta. Kuulumisten isä ja keksijä on äskettäin yläasteen rehtorin virasta eläkkeelle jäänyt Arvo Helanti. Pyhäjoen lukiossa opiskelijoilla on mahdollisuus opetella lehden taittoa sekä lehteen kirjoittamista he suorittavat samalla lukion kursseja. Kuulumisten tarkoituksena on opettaa opiskelijoita kirjoittamaan lehtijuttuja. Opiskelijoiden koulutöitä julkaistaan oikeassa lehdessä. Koulutyöt eivät jää vain opettajan pöytälaatikkoon homehtumaan, vaan opiskelijat yrittävät tehdä jutuista niin hyviä kuin pystyvät, kertoo äidinkielen opettaja Sari Rintamäki. Ideana lehti on ihan mahtava; Arvo ansaitsisi kylläkin jonkun opetusneuvoksen tittelin asiasta, hän aprikoi. Nyt lukion kolmatta luokkaa lopetteleva abiturientti, Piia Laitinen, päätti kolme vuotta sitten tulla opiskelemaan Pyhäjoen lukioon. Hän on kotoisin Piehingistä ja valitsi lähimpien koulujen välillä. Nykyinen abiturientti oli kiinnostunut lehden teosta, joten Pyhäjoen lukio tuntui paremmalta vaihtoehdolta. Hän lähti rohkeasti Pyhäjoelle, vaikka uuteen kouluun tulo hieman jännittikin. Uudet luokkakaverit ottivat hänet kuitenkin tosi hyvin vastaan, ja hän sopeutui luokkaan erittäin hyvin. Harjoitus tekee mestarin Lukiossa Laitinen lähti mukaan toimittajakurssille, jotta saisi tutustua lehden tekoon syvemmin. Kirjoittamisen lisäksi hän on saanut nähdä myös lehden taittoa. Lehtijuttujen kirjoittaminen on mieluista, ja lukion aikana hän onkin ehtinyt kirjoittaa useita erityyppisiä juttuja. Harjoitus tekee mestarin, ja nuori nainen kertookin kehittyneensä kirjoittajana lukion aikana. Mieleenpainuvimpina juttuina Laitinen mainitsee messulehden kaikkine juttuineen. Messulehdessä on enemmän sivuja kuin perinteisissä Kuulumisissa, ja sitä jaetaan Pyhäjoen lisäksi myös naapuripaikkakunnille: Mieleeni on jäänyt myös osana leirikoulua tekemäni juttu taiteilija Nanna Sudesta. Hyvillä mielin lukulomalle Abien lukioura lähenee loppuaan, ja perinteiset abien penkkarit järjestetään torstaina 18. helmikuuta. Niiden suunnittelun abit aloittivat ennen joulua. Nyt penkkarit ovat jo hyvällä mallilla, mutta niistä ei voi paljastaa paljoa. Kirjoitukset jännittävät jo, ja abiturientti lähteekin hyvillä mielin lukulomalle. Piia Laitinen (vas.) ja luokkakaveri, abiturientti Maija Martinmäki Rooman opintomatkalla viime keväänä. Takana häämöttää Colosseum, jota pidetään roomalaisajan suurimpina ja tunnetuimpana monumenttina ja Rooman suden lisäksi kaupungin symbolina.

5 Pyhäjoen Lukio sivu 5 Miksi tulen Pyhäjoen lukioon? Jenna Karsikko 9A Lukiolle on helppo kulkea, koska se on lähellä. Saamme myös pakollisten kurssien kirjat ilmaiseksi. Matias Hirvikoski 9A En tiedä vielä, mille alalle lähtisin opiskelemaan. Pyhäjoen lukio on myös lähellä, joten ei tarvitse lähteä kauas. Kimmo Haapakoski 9C Lukio on lähellä, eikä tarvitse lähteä kulkemaan linja-autolla. Mirella Ohvo 9A Tulen lukioon, koska en tiedä vielä mitä haluaisin tehdä työkseni. Lukio antaa kolme vuotta lisää mietintäaikaa. Anniina Junnikkala 9B Pyhäjoen lukio on kotoisa, ja lukion kautta on helppo lähteä opiskelemaan muualle. Aino-Riikka Keskitalo 9C En ole vielä varma tulenko lukioon. Lukion kautta on kuitenkin helpompi päästä yliopistoon, jossa saattaisin haluta opiskella myöhemmin. Lari Tiirinki 9C Minulla ei ole aavistustakaan, mihin lähtisin opiskelemaan. Pyhäjoen lukio on lähin, ja se on jo tullut tutuksi.

6 sivu 6 Pyhäjoen Lukio Opintomatka Cerniin, hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen Assi Närhi Pyhäjoelta on tehty vuodesta 2001 lähtien joka vuosi opintomatka Cerniin hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen. Ainoastaan viime vuonna tehtiin poikkeus tähän. Tänä vuonna lukioltamme lähtee taas neljän hengen ryhmä kohti Sveitsiä. Cern-projekti toteutetaan yhteistyössä Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion (OSYK) ja Kemin lukion kanssa. Nykyään Cerniin ei enää voi lähteä kuin yhdessä yhden tai useamman koulun kanssa. Tiedeohjelmassa edellytetään, että koulut tekevät myös jotain yhteistyötä Cern-matkan toteuttamisen yhteydessä, selventää Liisa Hyvärinen. Koko ryhmän koko on siis 20 opiskelijaa ja 3 opettajaa, 1 opettaja kustakin koulusta. Kemiläiset ovat Pyhäjoen kanssa yhteistyössä ensimmäistä kertaa, mutta OSYK on tuttu jo parilta aiemmalta vuodelta. Tänä vuonna Cerniin tutustutaan Pyhäjoella lähemmin äidinkielen ja tietotekniikan kursseilla. Cerniläisten äidinkielen kurssilla jokainen muun muassa perehtyy syvällisesti johonkin fysiikan osa-alueeseen, esimerkiksi säieteoriaan tai antimateriaan. Tästä etsitään mahdollisimman paljon tietoa jo Vanhempien mietteitä lukiosta Kysyimme muutamien lukiolaisten vanhemmilta, miltä tuntui, kun oma lapsi valitsi lukion. On ilo nähdä nuoren selviytyvän haasteista ja löytävän oman tiensä opiskella. Lapsen lukioon meno tuntui hienolta asialta: saisi hyvän opintopohjan ja mietintäaikaa tulevaisuuden ammattialan suhteen. Mukavalta tuntui myös, että opinahjo löytyi omasta kunnasta: säästyttiin matkakuluilta ja aikaisilta aamuherätyksiltä, jotka kohtaavat ammattikouluun menevät! Nykyaikana on pakko opiskella eri kieliä, koska maailma on menossa yhä globaalimpaan suuntaan. Lukiossa opiskelu avaa tien helpommin yliopistoon. Yrttiksessä opetetaan opiskelemaan, eli hakemaan itse tietoa, mistä on hyötyä myöhemmin. Pieni lukio ja mukava oppiympäristö. Oma lukio on lähellä ja siellä on tutut kaverit, joten aikaa itse opiskeluun jää heti alussa paremmin. Pyhäjoen Cern-ryhmä, opiskelijat vasemmalta: Heidi Pyhälä, Tuomas Ruotsalainen, Hanna Virpiranta ja Tuukka Kivimäki Suomessa, haastatellaan suomalaisia professoreita. Paikan päällä Cernissä haastatellaan lisää. Tuotoksena on artikkeli ja taustajuttu, kertoo äidinkielen opettaja Sari Rintamäki. Juttujen teon tavoitteena on saada tietämystä aiheesta niin, että sitä voi käyttää äidinkielen ylioppilaskokeessa hyödyksi. Opiskelijoiden tulee popularisoida fysiikan asioita niin, että tavallinen ihminenkin ymmärtää, mitä esimerkiksi antimateria tarkoittaa. Lisäksi oppilaat lukevat yhdysvaltalaisen Dan Brownin kirjan Enkelit ja Demonit, jossa Cernin ydintutkija löydetään murhattuna. Oppilaiden tehtävänä on analysoida, mikä fiktiivisessä romaanissa on oikein tai väärin. Tietysti Cerniin lähtijöiden pitää opiskella myös fysiikkaa. Cernin opintomatkaan liittyvä fysiikan kurssi on valtakunnallisen opetussuunnitelman mukainen Aine ja säteily -kurssi (FY8). Cerniin lähtevät opiskelijat saavat lisäksi opiskeltavaa materiaalia hiukkaskiihdyttimistä ja -ilmaisimista sekä aineen rakenteesta, selittää fysiikan opettaja Liisa Hyvärinen. Cerniin ei voi lähteä opiskelematta fysiikkaa lukiossa. Tämä vaatimus on kaikissa Suomen lukioissa, Hyvärinen lisää. Pyhäjoen lukion opiskelijat ovat tehneet myös Cern-lehtiä vuodesta Jos Cern kiinnostaa, lehtiä voi käydä tutkailemassa osoitteessa pyhajoki.fi/cern/. Opintomatka toteutuu Tanssien kohti vanhuutta Assi Närhi 19. helmikuuta tanssitaan lukiolla vanhojen tansseja. Kun abit tansseja edeltävänä päivänä suuntaavat lukulomalle penkkareita juhlien, lukion toisen vuosikurssin oppilaista tulee lukion vanhimpia. Vanhojen tanssit ovat perinteinen tapa juhlistaa tätä tapahtumaa. Tanssit lukion yhtenä kohokohtana Sonja Sipilä ja Joonas Pirkola ovat yksi vanhojen tansseihin osallistuvista pareista tänä vuonna. Heidän, kuten niin monen muunkin mielestä, vanhojen tanssit ovat yksi lukion kohokohdista. Vanhojen päivä on yksi niistä päivistä, jonka varmasti muistaa lukion jälkeenkin, sanoo Joonas. Vanhat tanssivat kymmenisen tanssia, joita ovat muun muassa avaustanssi, kehruuvalssi, cicapo, salty dog rag, wienervalssi ja tango. Tansseihin valmistautuminen on aloitettu heti joululoman jälkeen. Harjoitukset alkoivat ensin perusvalssin kertauksella. Sen jälkeen harjoittelimme muita tansseja. Uusia tansseja opeteltiin joka viikko, ja samalla kerrattiin myös edellisiä tansseja, Joonas kertoo. Sonja Sipilä ja Joonas Pirkola odottavat innolla vanhojen päivää Sonjalla valmistautumiseen on kuulunut myös puvun suunnittelu, joka on aloitettu jo syksyllä. Pukuni väri on turkoosi ja kangas on silkkiä. Puku on malliltaan iltapukutyylinen tanssiaispuku, Sonja kuvailee. Idean pukuunsa Sonja sai netistä ja malli muokattiin hänelle sopivaksi. Puku tulee maksamaan useampia satasia, mutta onhan päivä ainutkertainen. Puvun ompelee Mari Pisilä; kampauksen tekee Auli Salmela. Meikin Sonja tekee itse. Vaikka tansseja onkin melko monta, ovat molemmat yhtä mieltä siitä, että askeleet ovat loppujen lopuksi aika helppoja oppia. Uusien tanssien opetteleminen oli välillä hankalaa, mutta hyvällä harjoittelulla jokainen ne kyllä oppii, Joonas muistuttaa. On mukava oppia tällaisia tansseja, joita ei varmasti muuten tulisi opeteltua, Sonja lisää. Ohjelmaa aamusta iltaan Vanhojen päivänä tanssijoilla riittää ohjelmaa aikaisesta aamusta yömyöhään. Aamulla pukeudutaan ja laittaudutaan. Päivällä ala- ja yläastelaiset pääsevät näkemään vanhojen työn tuloksen ja ihastelemaan pukuloistoa. Sitten vanhat siirtyvät tanssimaan Jokikartanoon. Vanhojen päivään sisältyy myös valokuvaus ja syöminen yhdessä. Kello 18:00 on tanssit vanhemmille. Iltatapahtumaan ovat myös kaikki kyläläiset tervetulleita, Sonja toivottaa. Illalla vanhat suuntaavat Kalajoelle juhlistamaan asemaansa lukion vanhimpina. Lähikuntien vanhoja kokoontuu Kalajoen Särkillä.

7 Tekstarit Naisen paras turva on hyvä koulutus. (Ainakin, jos sattuu ottamaan tollon miehen.) Kiitti kaikille lukiobileissä olleille. Oli tosi kivaa. Hyvä ajatus valita lukio. Kyllä yleissivistystä aina tarvitaan. Jos tulet aikuisena äidiksi, käy lukio. Äiti tarvitsee lukiotietoja. Laita lapsesi lukioon. Varmista hänelle hyvä ja rahakas tulevaisuus. Lukiossa voit opiskella vaikka mitä. Jos itse olisin ylioppilas, en naisi ei-ylioppilasta mistään hinnasta. En edes rikasta enkä hyvännäköistä. Ihanaa: Pyhäjoella pääsee järjestämään messut. Vanhojenpäivä on joka tytön prinsessapäivä. Päivän muistaa aina. Voihan sitä lukion jälkeenkin mennä ammattikouluun. Minkäänlaisia vaatimuksia en lapselleni aseta. Mutta lukio on käytävä ja yliopisto. Nimimerkki Minulla ei ollut aikoinaan mahdollisuutta opiskella. En tule pappis enkä opettajaperheestä. Meidän pojan on lukio käytävä, naapurin lapsesta viis. Hyvä koulutus on turva työttömyyden varalle. Tulevaisuus pelottaa. Lapseni haluaa ratsastuksenopettajaksi. Miten saan hänet opiskelemaan lukioon? Nimimerkki Epätoivoinen äiti. Oli ihanaa olla mallina muotinäytöksessä. Nimimerkillä mallin urasta haaveileva. Pyhäjoen lukiossa pääsen kirjoittamaan Kuulumisiin juttuja. Mahtavaa. Voin tehdä oikeita toimittajan töitä Pyhäjoella. Lukiossa on kauniimmat tytöt. Ajatelkaa sitä. Hommatkaa hyvät miehet hyvä koulutus, niin pystytte elättämään tuhlailevat vaimot. Miehen paras turva on hyvä koulutus. (Varsinkin, jos sattuu ottamaan tollon naisen.) Katja Korpela Pyhäjoen Lukio sivu 7 Mielenkiintoinen matka Englantiin odottaa Tänä keväänä Pyhäjoen lukion opintomatka suuntautuu Englantiin. Opintomatkan alkuosa vietetään Lontoossa, kun taas matkan loppupuolella opiskelijat pääsevät tutustumaan Hastings-nimiseen pieneen vanhaan rannikkokaupunkiin. Mukaan matkalle lähtee yli 10 toisen vuosikurssin opiskelijaa. Hastings valittiin opintomatkan toiseksi kohteeksi, koska siellä opiskelijat pääsevät näkemään Englantia aidoimmillaan. Pienessä kaupungissa on helpompi kohdata ihmisiä ja päästä tuntemaan paikallista kulttuuria, kertoo matkalle lähtevä matematiikan opettaja Tauno Rajaniemi. Kielikursseistakin tutuksi tulleessa Hastingsissa on myös paljon valmiiksi suunniteltuja ohjelmakohteita sekä hyvät majoitusmahdollisuudet. Mukana Hastingsissa on myös paikallinen tuki, oppaana toimiva Jackie Harrison. Lisäksi opiskelijat käyvät lyhyemmällä vierailulla Brightonissa. Shakespearen jalanjäljissä Englantiin Leirikoulu on opintomatka, johon valmistaudutaan huolellisesti. Tärkeää on, että opintomatkan aikana opitaan uusia asioita. Englannin opintomatkalaisten yhtenä kohteena on Macbeth, Shakespearen näytelmä. Se katsotaan Lontoossa Globe-teatterissa, Elisabetin ajan teatterissa. Olemme jo nyt lukeneet Matti Rossin suomentaman näytelmän ja tutustuneet Kurosawan, Polanskin ja Brozelin ohjaamiin elokuvaversioihin. Vielä tutkaillaan oopperaakin. Shakespearen jalanjäljissähän tässä ollaan. Mahtava lähteä, toteaa äidinkielenopettaja Sari Rintamäki. Toki teemme matkan aikana artikkeleita, jotka julkaistaan Kuulumisten välissä leirikoululiitteessä. Koko koululle esitellään opintomatkan oppeja työnäytepäivänä. Lukiossa saat vahvan kielitaidon Katja Korpela Kielitaidon merkitys on viime aikoina korostunut huomattavasti. Pyhäjoen lukion kieltenopettajan Helena Gerlanderin mukaan nykymaailmassa on vaikea pärjätä ilman kielitaitoa, koska sitä tarvitaan niin työelämässä kuin jatko-opinnoissakin. Harjoittelujaksot toteutuvat varsin usein myös ulkomailla. Kuitenkin valinnaisten kielten lukijat ovat vähentyneet Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Gerlanderin mukaan muiden kielten taito on suuri etu työelämässä, sillä suurten valtakielten puhujat haluavat usein hoitaa esimerkiksi liikeasioita omalla kielellään. Puhumisen harjoittelua Shakespeare`s Globe on tarkka ennallistus Elisabetin ajan teatterista, jossa monet William Shakespearen näytelmät kantaesitettiin. Toukokuussa menemme katsomaan Macbethia. Pyhäjokisista Tinja Halunen etualalla kuuntelemassa Globe-teatterin näyttelijän esitystä. Kuva kevään 2007 opintomatkalta. Ensi syksystä lähtien kielten opetus laajenee, kun kaikissa Suomen lukiossa tulee mahdolliseksi valita keskipitkään ruotsiin ja pitkään englantiin syventävä suullisen kielitaidon kurssi. Pyhäjoen lukiossa suullinen kurssi on ollut tarjolla jo yli kymmenen vuotta. Gerlanderin mukaan kurssien painotukset tulevat olemaan hieman erilaiset. Englannin kurssilla pyritään parantamaan puhumisrohkeutta ja kielenkäytön sujuvuutta. Puhumista harjoitellaan vaativien tekstien avulla. Myös ajankohtaiset tapahtumat otetaan huomioon ja hyödynnetään myös aiemmilla kursseilla opittua, hän täsmentää. Suullisen kielitaidon kurssia suositellaan opiskelijoille, sillä se on huomattava apu englannin ylioppilaskirjoituksia ajatellen. Suullisen kielitaidon harjoittelu vahvistaa myös muita kielitaidon osa-alueita. Lisäksi kaikki kurssille osallistuvat suorittavat suullisen kielitaidon kokeen, josta saatavaa todistusta voi hyödyntää jatko-opinnoissa sekä harjoittelu- tai työpaikkaa hakiessa. Oppia televisio-ohjelmista Gerlanderin mukaan nuorten suullinen kielitaito etenkin Yhdistettynä Lontoo ja Hastings palvelevat hyvin opintomatkojen tarkoitusta. Opiskelijat pääsevät näkemään kulttuuria monesta näkökulmasta, miettii Tauno Rajaniemi. Oppiaineista matkalla mukana on äidinkielen ja kirjallisuuden lisäksi tietysti myös englanti. englannissa on jo hyvä: Siitä on osaltaan kiittäminen sitä, ettei Suomessa otettu käyttöön ulkomaisten TV-ohjelmien dubbausta vaan tekstitys, eli meillä on mahdollisuus kuulla koko ajan vierasta kieltä, mikä on kielen omaksumisen perusedellytys. Henriikka Salminen ja Katja Korpela kertaavat ranskaa. Taka-alalla vaihto-oppilas Takahiro Kimura

8 sivu 8 Pyhäjoen Lukio Uudet läppärit ovat suuressa suosiossa ja lisää on tulossa. Ole valmis nyt jo sadatta vuotta Suomessa Ella Keski-Panula, abiturientti 2010 Maailman suurimman nuorisojärjestön rantautumisesta Suomeen tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Sen kunniaksi suomalaiset huivikaulat viettävätkin juhlavuotta, mikä näkyy myös Pyhäjoen katukuvassa ensi viikonloppuna. Pyhäjoen partiolippukunta Hanhikiven Kiertäjät pystyttää perinteisen metsäleirin sijasta talvileirin keskelle kylää Talvileiri, Ice Age 10, pystytetään entiselle tenniskentälle, nykyiselle kirkon parkkipaikalle Vanhantien varteen. Jokainen, jota yhtään kiinnostaa käydä vilkaisemassa leiriä, on tervetullut tutustumaan. Ihmisiä voi ihmetyttää, miksi joku vapaaehtoisesti suostuu nukkumaan yön ulkona talvella jopa maksaa tuosta kokemuksesta. Varsinkin tämän talven arktisten olosuhteiden uhmaaminen tuntuu hiukan päättömältä. Partiotoiminta on kuitenkin luonnonläheistä. Teltassa nukkuminen onkin monen partiolaisen mielestä parasta, mitä partiossa tehdään. Vuoden ajasta riippumatta. Ihan pienimmät lapset laitetaan yöksi kotiin, mutta muut viettävät yön kamiinateltoissa nukkuen(/ valvoen). Itse tosin en kuulu tuohon reippaaseen väkeen, vaan menen yöksi kotiin, koska olen vähän nössö enkä halua sairastua ennen ylioppilaskuunteluita ja penkkareita. Viikonlopun aikana partiolaiset jalkautuvat ihmisten ilmoille. Kaupunki suunnistus laittaa heidät kiertelemään kylällä, ja viattomat sivulliset saattavat joutua huivikaulojen hyökkäyksen kohteeksi. Kovin brutaaleja tempauksia ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä luonnonläheisyyden lisäksi yksi olennainen seikka partiossa on tehdä hyvä työ joka päivä. Kauppareissua ei siis kannata jättää tekemättä partiolaisten pelossa. Lauantai-iltana kello järjestetään iltanuotio, johon sivulliset ovat tervetulleita. Lämmintä vaatetusta sekä oma istuinalusta kannattaa varata mukaan, sillä ulkona voi olla kylmä istua. Jos pakkanen on liian kova, iltanuotiota vietetään Sarpatissa. Muutoin iltanuotio pidetään Sarpatin pihassa. Luvassa on huutoja, leikkejä, lauluja sekä perinteistä iltanuotioohjelmaa. Lukiomme tilat ovat avarat ja viihtyisät.