Omaiset Huumetyön Tukena ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Transkriptio

1 Omaiset Huumetyön Tukena ry:n toimintasuunnitelma vuodelle Yhdistyksen tausta ja tehtävät Omaiset Huumetyön Tukena ry (OHT ry) on vuonna 2000 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka jäsenistö koostuu pääasiassa päihteitä käyttävien omaisista ja läheisistä. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää päihteitä käyttäville suunnattuja avohoidollisia palveluja sekä tukea ja auttaa niin päihteitä käyttäviä, kuntoutuvia ja heidän läheisiään. Yhdistyksen perustehtävä on päihteitä käyttävien, päihdekuntoutujien ja heidän läheistensä kanssa tehtävä asiakastyö. Yhdistyksen toiminnan arvoja ovat asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, yhteisöllisyys, sitoutuneisuus, suvaitsevaisuus, avoimuus, luottamuksellisuus ja asiakkaiden kunnioittaminen. Yhdistys pyrkii myös vaikuttamaan yleisiin asenteisiin tavoitteena asiakkaan aseman vahvistaminen julkisen keskustelun, poliittisen vaikuttamisen, seminaarien järjestämisen, koulutuksen sekä uudenlaisten kumppanuuksien avulla. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteen liittäminen ja yhteisten toimintatapojen kehittäminen nähdään merkittävänä tulevaisuuden tavoitteena. Toiminnan päärahoittajia ovat RAY, Ulkoasiainministeriö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja terveysvirasto sekä Jälkipolku hoito-ohjelman osalta pääkaupunkiseudun kunnat. Yhdistys huumetyön kentällä OHT ry on päihdetyön kentällä kolmannen sektorin toimija. Yhdistys tekee aktiivista yhteistyötä sekä julkisen että yksityisen sektorin kanssa. Yhdistyksen rooli sektorikohtaisessa jaottelussa on toisaalta olla päihdehoitoa täydentävien palvelujen tarjoaja sekä kehittäjä ja toisaalta päihteitä käyttävien sekä heidän läheistensä kansalaisoikeuksien valvoja ja puolestapuhuja. Päihdetyön määritelmien mukaan yhdistys tekee tertiaaritason ennaltaehkäisevää päihdetyötä sekä korjaavaa huumetyötä. OHT ry on päihdetyön erityisosaajaorganisaatio, jossa kehitetään aidosti asiakaslähtöisiä työmalleja ja toimintatapoja levitettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Palvelukokonaisuus Yhdistyksen kattava palvelukokonaisuus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden päihteitä käyttävien, kuntoutuvien ja läheisten auttamiseen sekä tukemiseen. Yhdistys järjestää ohjattua ryhmätoimintaa, yksilöllistä palveluohjausta ja päiväkeskustoimintaa päihteitä käyttäville asiakkaille sekä avohoidollista jälkikuntoutusta laitoshoidosta palaaville ja korvaushoidossa oleville asiakkaille. Päihteitä käyttäville ja päihteiden käytön lopettaneille naisille on tarjolla koulutusta omien voimavarojen vahvistamiseen ja naisverkostojensa tukemiseen vertaistoiminnan kautta. Lisäksi yhdistys tarjoaa vertaisryhmätoimintaa, tuki- ja neuvontapalveluita sekä virkistystoimintaa päihteitä käyttävien läheisille ja koulutusta sosiaalialan ammattilaisille ja opiskelijoille. Päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluohjausta ja tukitoimintaa kehitetään myös sairaalaympäristöön. Yhdistys tekee myös tiivistä asiakasyhteistyötä kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa. Yhdistyksellä on myös Sopi Jikko-kehitysyhteistyöhanke Senegalissa. Sopi Jikko-hankkeen tavoitteena on kehittää yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa Senegaliin soveltuva huumekuntoutusmalli. Henkilökunta: Ron Furman, toiminnanjohtaja Jaana Novitskij, kehitysjohtaja Katja Malin-Kaartinen, kehittämiskoordinaattori Mia-Marisa Ranta, viestintäsuunnittelija Eeva Niemi, vastaava ohjaaja (Elämäntaitoryhmät) Annukka Saikkonen, ohjaaja (Elämäntaitoryhmät) 1

2 Anne Puonti, palveluohjaaja (Kynnyksetön päiväkeskustoiminta, palveluohjaus) Maija Larja, palveluohjaaja (Kynnyksetön päiväkeskustoiminta, palveluohjaus) Hede Kumpulainen, projektisuunnittelija (Vertaistoiminnallinen nais- ja perhetyön osahanke Verna/Osis) Miia Piho, projektivastaava (Satu-projekti) Kristiina Arramies, palveluohjaaja (Satu-projekti) Katja Lindström, hoitovastaava (Jälkipolku hoito-ohjelma) Leif Jussila, sosiaalisen kuntoutuksen ohjaaja (Jälkipolku hoito-ohjelma) Ilkka Vatanen, vapaa-ajan ohjaaja (Jälkipolku hoito-ohjelma) Kokemusasiantuntija kuntouttavassa työtoiminnassa 2 OmaTila - matalan kynnyksen tukitoimintaa päihteitä käyttäville ja heidän läheisilleen OmaTila on paikka, jossa päihteitä käyttävä kohdataan tasavertaisena, arvokkaana yksilönä ja jossa jokainen asiakas saa olla oma itsensä. OmaTila on myös tila kohdata, olla turvassa, pysähtyä, saada tukea ja neuvoa, mahdollisuus vertaistuelle ja ammatilliselle avulle, tila levähtää, kerätä voimia ja tavata ystäviä. OmaTilan toiminnan ydintä ovat Avoimien ovien toiminta ja palveluohjaus. OmaTilan päämääränä on parantaa päihteitä käyttävien ja heidän läheistensä palveluita. OmaTilan Avoimilla ovilla tarkoitetaan kynnyksetöntä päiväkeskustyyppistä toimintaa, jossa asiakkaat voivat asioida anonyymisti, ilman ajanvarausta, lähetettä tai vaatimusta toimintaan sitoutumiseen. Asiakkailta ei edellytetä päihteettömyyttä. Avoimet ovet toimii päihteitä käyttävien kohtaamispaikkana, jossa he voivat saada tukea sekä ammattilaisilta että vertaisilta. Avoimet ovet luo mahdollisuuden ainutlaatuiselle vertaistoiminnalle, jossa toipumisen eri vaiheissa olevat tukevat toisiaan. Yhdistyksen asiakastilat sijaitsevat Helsingin Kalliossa osoitteessa Torkkelinkatu 1. Avoimien ovien toimintaa jatketaan vuonna 2014 keskiviikkoisin klo Palveluohjaus soveltuu nimenomaan heikoimmassa asemassa olevien päihteitä käyttävien kanssa tehtävään työhön. Palveluohjaus on työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujen hajanaisuutta. Palveluohjaus on asiakaslähtöinen prosessi, joka lähtee asiakkaan omista lähtökohdista ja tarpeista käsin. Se muodostuu asiakkaan ja työntekijän välisistä kohtaamisista sekä asioinneista. Palveluohjaus on asiakasta aktivoivaa ja tavoitteellista toimintaa, jossa palveluohjaaja on myös asiakkaan etujen valvoja. Palveluohjauksen tavoitteena on asiakkaan elämänhallinnan ja pystyvyyden tunteen koheneminen sekä elämänlaadun paraneminen. Muutosmotivaatio pyritään herättämään asiakkaan omilla ehdoilla. Häntä ohjataan löytämään itselleen parhaiten sopivat palvelut ja tarvittaessa tuetaan hänen omissa muutostoiveissaan. Vertaistoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen päihteitä käyttävien kanssa nähdään tärkeänä tavoitteena vuonna Vertaistoimintaa kehitetään muun muassa työpajojen ja vapaa-ajantoimintojen muodossa. Asiakkaiden osallistamisen vahvistaminen päihteitä käyttäville ja korvaushoidossa oleville (oheiskäyttö) asiakkaille nähdään yhtenä merkittävänä kehittämiskohteena OmaTilan toiminnassa. Elämäntaitoryhmät (ET- ryhmät) Elämäntaitoryhmätyömalli (ET-malli ) on yhdistyksen kehittämä toimintamalli ja sitä on toteutettu jo yli 10 vuoden ajan. ET-malli on tapa tehdä työtä päihteitä käyttävien asiakkaiden kanssa. ET-malli tarjoaa välineet puuttua asiakkaan elämään ja auttaa löytämään ne keinot, joiden avulla hän voi itse aikaansaada muutoksen omassa elämässään. Keskeistä ET-ryhmissä on herättää asiakkaassa halu hoitaa itseään. Ryhmässä asiakkaan kuntoutumista tuetaan vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja kehittämällä sekä edistämällä omien voimavarojen löytämistä ja elämäntaitojen oppimista. Ryhmätyön keinoin vahvistetaan asiakkaan sosiaalista toimintakykyä ja motivoidaan muutokseen. Päämääränä on yksilön toimintakyvyn vahvistaminen, pystyvyyden tunteen kohottaminen ja elämänlaadun paraneminen ryhmässä tapahtuvan oppimisen ja yhdessä elettyjen kokemusten avulla. Malli perustuu psykososiaaliseen kuntoutukseen ja vertaistukeen, jossa ryhmää käytetään muutostyön välineenä. Palveluohjaus on olennainen osa asiakkaan kanssa tehtävää työtä. 2

3 3 ET-toiminnan kohderyhmänä ovat yli 18-vuotiaat asiakkaat, jotka ovat käyttäneet päihteitä pitkään, eivätkä ole vielä hoidon piirissä tai ovat korvaushoidossa/korvaushoitojonossa. Elämäntaitoryhmään kuuluvien asiakkaiden vanhemmilla on mahdollisuus osallistua vanhemmille tarkoitettuun vertaisryhmään. Syyskuussa 2013 aloittanut, järjestyksessä kahdestoista ET-ryhmä jatkaa kokoontumistaan kevääseen 2014 asti. Uusi ET-ryhmä aloittaa tämän jälkeen vuoden 2014 syyskuussa. ET-ryhmä toimii niin sanottuna täydentyvänä ryhmänä eli ryhmään voi tulla mukaan kesken ryhmäprosessin. Ryhmä on muutettu täydentyväksi, jotta saadaan resurssit tehokkaammin käyttöön ja asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin. Elämäntaitoryhmä kokoontuu kerran viikossa yhdistyksen toimitiloissa. Ryhmäistunnon kesto on kaksi tuntia. Lisäksi ohjattua vapaaajan toimintaa järjestetään kerran viikossa. Leirejä järjestetään 4-6 kertaa vuodessa. Vantaan H-klinikan kanssa aloitettu yhteistyö vuonna 2013 lähti hyvin käyntiin. Kohderyhmänä ovat korvaushoidossa olevat asiakkaat (väliinputoajat), jotka eivät pysty sitoutumaan tiukkoihin päihdekuntoutusohjelmiin vaan tarvitsevat kuntoutumiseensa löyhempiä tukimuotoja. Yhteistyötä tullaan edelleen jatkamaan ja kehittämään vuonna Yhteistyö pitää sisällään psykososiaalista kuntoutusta (mm. vapaa-ajantoiminnat), asiakkaiden motivointia (mm. palveluihin ohjaaminen) ja uusien yhteistyömuotojen kehittämistä. Vantaan kaupunki on myöntänyt pienen järjestöavustuksen vuodelle 2014 toiminnan kehittämiseen. Verna - vertaistoiminnallinen nais- ja perhetyön osahanke (Osis) Verna - vertaistoiminnallinen nais- ja perhetyön osahanke on osa huumetyön vertaistoiminnan osaamiskeskus Osista. Osis on A-klinikkasäätiön ja Omaiset Huumetyön Tukena ry:n yhteinen kumppanuushanke. Osis vahvistaa vertaistoimintaa laajemmaksi ja jäsennellymmäksi osaksi palvelujärjestelmää sekä nostaa kokemusasiantuntijuuden siihen asemaan mikä sille kuuluu. Hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys vuosille OHT ry:n Vernan lisäksi Osikseen kuuluu A-klinikkasäätiön terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkin Katuklinikka-osahanke. Osis koostuu kahden järjestön omasta osahankkeesta sekä yhteisestä koordinaatiosta. Vertaistoimijat ovat mukana kaikessa hanketta koskevassa suunnittelussa ja toiminnassa. Vertaistoimijoiden ja työntekijöiden yhteistyössä kokeillaan ja kehitetään vertaistoiminnan uusia käytäntöjä ja toimintamalleja. Vernan kohderyhmänä ovat päihteitä käyttävät ja päihdemaailmassa elävät naiset. Verna kouluttaa päihteitä käyttävistä ja päihdemaailmassa elävistä naisista vertaistoimijoita yhdistyksen toiminnan piiriin. Tavoitteena on, että Vernaryhmän naiset pystyisivät pohtimaan omaa elämäntilannettaan ja saisivat omaan naiseuteensa vahvistusta. Ryhmässä tarjotaan myös välineitä, kuinka he voivat viedä saamaansa tietoa eteenpäin. Tavoitteena on, että ryhmän naiset pystyisivät toimimaan omassa verkostossaan naisten kuulijoina ja tukijoina sekä ohjaamaan heitä tuen ja avun piiriin. Verna kokoaa vuosittain kaksi 6-8 päihdemaailmassa elävän naisen ryhmää, joissa pohditaan ohjaajan kanssa yhdessä muun muassa naiseuteen, terveyteen, seksuaalisuuteen ja raskauteen liittyviä asioita. Ryhmässä mietitään myös niitä riskejä, joita päihteiden käyttö aiheuttaa naisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Ryhmään sisältyy myös naiseutta vahvistavaa yhteistä toimintaa esimerkiksi kauneudenhoitoa, hemmottelua, hyvää ruokaa ja liikuntaa. Ryhmä kokoontuu 2 kertaa viikossa ja kestää yhteensä noin neljä kuukautta. Verna-ryhmän läpikäyneitä vertaistoimijoita tuetaan toimintaan järjestämälle heille työnohjauksenomaisia tiimejä noin kaksi kertaa kuukaudessa. Tiimeissä vertaistoimijat voivat kertoa omista kokemuksistaan kentällä ja he saavat myös vahvistusta omalle toiminnalleen. Verna tekee tiivistä yhteistyötä Vanajan avovankilan kanssa. Vanajan avovankilassa on järjestetty Verna-koulutusta vuodesta 2012 lähtien. Vuoden 2014 tavoitteena on jatkaa koulutusryhmien pitämistä ja tukea jo koulutuksen läpikäyneitä vertaistoimijoita kentällä toimimiseen. Päihde- ja mielenterveysongelmaisten potilaiden tukitoimintaa ja palveluohjausta sairaalaympäristössä (Satu-projekti) Satu-projektin tavoitteena on kehittää sairaalahoidon rinnalle motivoivaa palveluohjaus- ja tukitoimintaa päihteiden käytöllä sekä psyykkisesti oireileville potilaille ja heidän läheisilleen. Toiminnasta kehitetään uusi työmalli, jota tarjotaan valtakunnallisesti sairaaloihin levitettäväksi. Vastaavanlaista systemaattisesti koordinoitua toimintaa päihteiden käytöllä sekä psyykkisesti oireileville potilaille ja heidän läheisilleen ei ole olemassa 3

4 4 sairaaloissa. Vastaavanlaista systemaattisesti koordinoitua toimintaa päihteiden käytöllä sekä psyykkisesti oireileville potilaille ja heidän läheisilleen ei ole olemassa sairaaloissa. Työmalli on samalla selvitys, jonka pohjalta saadaan tietoa siitä, kuuluuko palvelu kunnan vaiko järjestön tehtäväkenttään. Hanketta rahoittaa RAY ja sitä toteutetaan vuosina Jälkipolku hoito-ohjelma Jälkipolku on yhdistyksen kehittämä ja ylläpitämä jälkikuntoutushoito-ohjelma, joka on suunnattu yli 18-vuotiaille päihdeongelmasta toipuville asiakkaille. Jälkipolku hoito-ohjelman tarkoituksena on tarjota asiakkaan toipumisen kannalta tukeva, mutta rakenteeltaan kevyt jälkihoidon malli, joka sijoittuu hoitoketjun loppupäähän ja auttaa siirtymisessä kuntouttavasta laitoshoidosta arkielämään. Asiakasprosessin tavoitteita ovat itsenäisyyden vahvistaminen, sosiaalisten suhteiden normalisoituminen, oman päihdesairauden hoitamaan oppiminen, retkahdusvaaran tunnistaminen ja päihteettömään elämään sitoutuminen. Jokaiselle Jälkipolkuun osallistuvalle asiakkaalle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Työskentely perustuu ohjattuun ryhmä- ja yksilötyöskentelyyn, jossa käytetään työmuotoina ratkaisukeskeistä ryhmäterapiaa sekä vertaisvaikuttamista. Lisäksi Jälkipolkutyöskentely sisältää sosiaalista kuntoutusta (urheilu- ja vapaa ajantoiminta, leirit, työpajat) sekä ohjausta koulutukseen ja työelämään. Tavoitteena on myös järjestää päihderiippuvuudesta kuntoutuvien vanhempien ja heidän lastensa vuorovaikutussuhteen vahvistamiseen liittyvä kurssi, jolle haetaan erillistä rahoitusta. Asiakkaan kannalta on parasta, että Jälkipolkuhoito-ohjelma sisällytetään kuntoutusyksikössä laadittuun hoitosuunnitelmaan. Jälkipolusta kiinnostunut asiakas voi tulla maksutta tutustumaan Jälkipolkutoimintaan ennen oman hoitojaksonsa päättymistä. Tämän ns. harjoittelujakson aikana hän voi itse päättää haluaako jatkaa Jälkipolussa. Siirtyminen Jälkipolkuun tapahtuu, kun asiakas on saanut kuntansa myöntämän jälkihoitoa koskevan maksusitoumuksen. Jälkipolkuun voi hakeutua myös suoraan avohoidon piiristä A-klinikan, nuorisoaseman tai sosiaalitoimen lähettämänä. Tällöin asiakas voi tulla kuukauden mittaiselle arviointijaksolle, jossa arvioidaan hänen kykyään sitoutua toimintaan, sosiaalista valmiutta toimia ryhmän jäsenenä sekä edellytyksiä pysyä päihteettömänä tehostetuin avohoidollisin tukitoimin. Asiakas tarvitsee maksusitoumuksen arviointijaksolle. Hoito-ohjelman kestoksi suositellaan 3-9 kuukautta. Tavoitteena on myös järjestää päihderiippuvuudesta kuntoutuvien vanhempien ja heidän lastensa vuorovaikutussuhteen vahvistamiseen liittyvä kurssi. Jälkipolku hoito-ohjelma korvaushoidossa oleville Jälkipolku hoito-ohjelmaa tarjotaan vuonna 2014 myös korvaushoidossa oleville asiakkaille. Kohderyhmänä ovat korvaushoidossa olevat ja oheiskäytöstä eroon pyrkivät asiakkaat. Hoidossa sovelletaan yhteisöhoidon mallia avohoitona. Asiakasprosessin tavoitteita ovat itsenäisyyden vahvistaminen, sosiaalisten suhteiden normalisoituminen, oman päihdesairauden hoitamaan oppiminen, retkahdusvaaran tunnistaminen ja päihteettömään elämään sitoutuminen. Hoito-ohjelma toteutetaan ryhmä- ja yhteisömuotoisena kuntoutuksena, jossa vertaistuen merkitys on keskeinen osa toipumista. Jokaiselle Jälkipolkuun osallistuvalle asiakkaalle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Työskentely perustuu ohjattuun ryhmä- ja yksilötyöskentelyyn, jossa käytetään työmuotoina ratkaisukeskeistä ryhmäterapiaa sekä vertaisvaikuttamista. Lisäksi Jälkipolkutyöskentely sisältää sosiaalista kuntoutusta (urheilu- ja vapaa ajantoiminta, leirit, työpajat) sekä ohjausta koulutukseen ja työelämään. Jälkipolussa asiakasta autetaan tiedostamaan päihteettömän elämän vaatimukset elämässään ja tuetaan uusien toimintamallien luomisessa ja toteuttamisessa. Hoidon aikana asiakkaalle rakennetaan riittävä tukiverkosto ja hänet ohjataan saattaen muiden palveluiden piiriin. Asiakkaat tulevat hoito-ohjelmaan oman kuntansa myöntämällä maksusitoumuksella. Hoito-ohjelman kestoksi suositellaan 3-9 kuukautta. 4

5 5 Vertaisuus Yhdistyksen toimintaan ja perustehtävään on aina kuulunut olennaisena osana vertaisuus. Vertaisuus on jaettu kahteen eri osa-alueeseen: vertaistukeen ja vertaistoimintaan. Vertaistuki toteutuu kaikissa yhdistyksen toiminnoissa. Vertaistuki ei ole strukturoitua tai suunniteltua vaan spontaania yhteisöllisyyttä asiakkaiden välillä. Vertaistukeen liittyy olennaisena osana ajatus asiakkaiden tasavertaisuudesta ja siitä, että jokainen asiakas on arvokas juuri omana itsenään, ilman rooleja. Muutaman viime vuoden aikana yhdistyksen toiminnassa on kehitetty vertaistoimintaa päihteitä käyttäville asiakkaille. Vertaistoimintaa on toteutettu yhdistyksessä aikaisemmin, mutta vertaistoiminnallisen nais- ja perhetyön osahanke Vernan myötä vertaistoimintaa on entisestään jäsennetty ja vahvistettu. Vuonna 2014 vertaistoimintaa tullaa edelleen kehittämään ja vahvistamaan yhdistyksen eri toiminnoissa. Vertaistoiminnalle on luotu selkeät rakenteet ja tavoitteet. Toiminta on selkeästi määriteltyä sekä asiakaskohtaisesti räätälöityä ja yhdistyksen eri toiminnoissa se saa erilaisia painotuksia. Vertaistoimintaan osallistuva asiakas eli vertaistoimija on aktiivinen toimija. Hänet otetaan mukaan eri toimintoihin olemassa olevien resurssien ja mahdollisuuksien mukaan. Vertaistoimija saa toiminnastaan ahkeruusrahaa. Vertaistoimija voi toimia esimerkiksi omissa verkostoissaan asiallisen tiedon jakajana, palveluiden piiriin ohjaajana tai Avoimien ovien keittiötöissä avustajana. Vertaistoiminta on asiakasta osallistavaa ja toiminnan tavoitteena on aina asiakkaan vahvistuminen ja voimaantuminen. Kuntouttava työtoiminta Yhdistyksen kuntouttava työtoiminta sai alkunsa, kun yhdistyksen kehittämän Jälkipolku hoito-ohjelman sisällä alettiin miettiä millaisia mahdollisuuksia yhdistyksellä on asiakkaiden tukemiseen hoito-ohjelman läpikäymisen jälkeen. Hoito-ohjelmasta saatujen kokemusten perusteella on huomattu, että kuntoutujien työllistymismahdollisuudet ovat heikot. Yhdistyksessä toteutettavan kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on tukea kuntoutujan päivittäistä rytmiä ja päihteettömyyttä. Kuntouttava työtoiminta tarjoaa kuntoutujalle monipuolista toiminnallista tekemistä vaikuttamalla positiivisesti kuntoutettavan itsetuntoon ja stressinsietokykyyn sekä opettaa hänelle työelämän perusasioita unohtamatta itse kuntoutusta. Toiminnan tavoitteena on tukea kuntoutujaa työtoiminnan jälkeiseen työelämään tai opiskeluun. Kuntouttava työtoiminta on yksilöllisesti räätälöityä ja siinä otetaan huomioon kuntoutujan omat vahvuudet sekä osaamisalueet. Toiminta vaatii kuntoutujalta päihteettömyyttä. Toiminta kestää kolme kuukautta ja tarvittaessa sitä voidaan jatkaa kolmella lisäkuukaudella. Työpäiviä on 3-5 päivänä viikossa, 4-6 tuntia kerrallaan. Kuntoutuja käy ohjaajan kanssa erilaisia arviointikeskusteluita toimintaa liittyen. Kuntouttavan työtoiminnan perusrunkoon kuuluu yhdistyksen toimitilojen siivous, toimistotyö ja loppuvaiheessa kuntoutuja voi osallistua myös asiakastyöhön ohjaajan kanssa. Asiakastyötä voi olla esimerkiksi Avoimien ovien toiminta, ryhmien vapaa-ajan toiminnat ja työpajatoiminta. Läheisryhmä Yhdistys järjestää päihteitä käyttävien vanhemmille ja läheisille ryhmätoimintaa. Tarve ja kysyntä läheisryhmälle on ollut kasvavaa. Läheisryhmän tarkoituksena on kriisitilanteissa tukeminen, tiedon jakaminen sekä voimavarojen lisääminen ja ylläpitäminen. Jakamalla kokemuksiaan omasta selviytymisestä ja jaksamisesta päihteitä käyttävien asiakkaiden vanhemmat ja läheiset ovat kyenneet auttamaan ja tukemaan toisiaan vaikeiden aikojen ylitse. Läheisryhmä kokoontuu joka toinen maanantai yhdistyksen asiakastiloissa. SOPI JIKKO kehitysyhteistyöhanke Senegalissa Suomen ulkoasiainministeriö myönsi yhdistykselle vuosiksi määrärahaa kehitysyhteistyöhankkeen toteuttamista varten. Hanke sai jatkorahoitusta vuosille Hankkeen nimi on SOPI JIKKO, se on wolofin kieltä ja tarkoittaa muutosta käytöksessä. Hankkeen yhteistyökumppanina toimii Oikeustalo (Maison de Justice) - vasta muotoutumassa oleva kansalaisjärjestölähtöinen instituutio, joka nimenomaan hakee uusia työtapoja rikollisuudesta ja syrjäytymisestä 5

6 6 aiheutuvien ongelmien ehkäisemiseksi. Toisena yhteistyökumppanina on kulttuurikeskus RIAC, jolla on monien vuosien kokemus työpajojen vetämisestä syrjäytyneille nuorille. Senegalissa ei ole käytössä mitään kuntoutusohjelmaa huumeiden tai muiden päihteiden käyttäjille. SOPI JIKKO hankkeen tavoitteena on kehittää Senegalin tarpeisiin soveltuva huumekuntoutuksen malli, jolla torjutaan huumeiden käytön aiheuttamia sosiaalisia ongelmia yhteisöissä. Malli kehitetään Diamaguene Sicap Mbaon (Dakarin esikaupunkialuetta) Oikeustalon toiminta-alueella ja levitetään jatkossa myös muilla alueilla toimivien Oikeustalojen käyttöön. Hankkeen kohderyhmänä ovat 8-25-vuotiaat tytöt ja pojat. Vuonna 2014 keskitytään työmallin luomiseen ja julkaisemiseen, toiminnan juurruttamiseen sekä edellytysten luomiseen Oikeustalojen väliselle yhteistyölle. Asiantuntijapalvelut ja julkaisutoiminta Yhdistys tarjoaa mahdollisuuksien mukaan myös erilaisia asiantuntijapalveluita osallistumalla erilaisiin luento-, seminaari- ja koulutustilaisuuksiin. Koulutusten osalta seuraavien vuosien tärkeimpiä tavoitteita ovat muun muassa ET-työmallin ja palveluohjaustyömallin edelleen levittäminen muiden tahojen käyttöön ja räätälöityjen koulutusten tarjoaminen eri kohderyhmien tarpeisiin. Yhdistyksen kokemus yli 10 vuoden ajalta tavoitteellisesta ryhmämuotoisesta työskentelystä päihteitä käyttävien asiakkaiden parissa luo vahvan ja ainutkertaisen pohjan uudenlaisten työkäytäntöjen levittämiseen. ET-koulutuksen tarkoituksena on tuoda uusi työmalli päihteitä käyttävien kanssa työskentelevien käyttöön. Yleisellä tasolla koulutukset kartuttavat ryhmätyön osaamista ja työskentelyvarmuutta sekä tarjoavat uusia ideoita ja työvälineitä ammattilaisten käyttöön. Yhdistys tukee uusia toimijoita tarjoamalla muun muassa konsultaatiota ryhmien käynnistämisessä. ET-mallista on tehty työkirja, joka tukee uusien ryhmien käynnistämistä. Kirja on tilattavissa yhdistyksestä hintaan 10 euroa + postikulut. ET-työmallista on julkaistu myös tutkimus "Vaik on viel käyttöö"- Omaiset Huumetyön Tukena ry:n ET-työmallin vaikutus nuorten huumeiden käyttäjien elämään. Tutkimus on luettavissa yhdistyksen kotisivuilla tai sitä voi tilata yhdistyksestä hintaan 6 euroa + postikulut. Yhdistys julkaisi elokuussa 2011 kirjan Palveluohjaus - työmalli huumeita käyttävien asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Erityisryhmien palveluohjaus ja palveluohjauksellinen työtapa tulee tulevaisuudessa korostumaan palvelujärjestelmän sektoroituneisuudesta johtuen. Tämän avuoksi on tärkeää, että toimivaksi havaittua palveluohjausmallia tullaan levittämään laajasti eri tahojen käyttöön. Työmalli on luettavissa yhdistyksen kotisivuilla ja sitä voi myös tilata yhdistyksestä hintaan 10 euroa + postikulut. Vuonna 2013 julkaistu tutkimus Kohtaamisen kautta tukeen - Omaiset Huumetyön Tukena ry:n Avoimien ovien toiminnan ja palveluohjauksen vaikutus huumeita käyttävien asiakkaiden elämäntilanteeseen" valottaa yhdistyksen Avointen ovien toiminnan ja palveluohjauksen vaikutusta huumeita käyttävien asiakkaiden elämäntilanteeseen. Tutkimuksessa on hyödynnetty ns. bikva-menetelmää ja sitä varten on haastateltu yhdistyksen asiakkaita, asiakkaiden läheisiä, yhdistyksen työntekijöitä sekä yhteistyökumppaneita. Tutkimuksen matalan kynnyksen päiväkeskustoiminta sekä palveluohjaus on onnistunut parantamaan asiakkaiden elämäntilannetta. Yhdistyksen toiminnan piirissä he ovat kokeneet tulleensa hyväksytyiksi juuri sellaisina kuin ovat, ilman rooleja tai vaatimuksia. Yhdistyksen tekemän työn tuloksellisuus perustuu toiminnan joustavuuteen ja asiakkaan tukemiseen ilman ennakkoehtoja. Tutkimus on luettavissa sähköisesti sekä tilattavissa yhdistyksestä hintaan 6 euroa + postikulut. Yhdistys julkaisi vuoden 2013 lopulla Johanna Vuorimiehen runokirjan "Halu". Teoksessa kuvataan herkällä ja aidolla tavalla niitä tunteita ja asioita, joita päihteiden käyttö ja kuntoutuminen saa ihmisessä aikaan. Runojen kautta on myös mahdollisuus saada asiakkaan ääni kuuluviin. Runoteos antaa tukea ja toivoa elämänmuutosta haluaville, päihteitä käyttäville ja kuntoutuville ihmisille ja heidän läheiselleen. Runokirja on luettavissa yhdistyksen kotisivuilla ja sitä voi myös tilata yhdistyksestä hintaan 10 euroa + postikulut. 6

7 7 Tiedottaminen ja viestintä Vuonna 2014 yhdistyksessä panostetaan vahvasti tiedottamiseen ja viestintään. Tavoitteena on ennen kaikkea asiakkaan aseman vahvistaminen julkisen keskustelun, poliittisen vaikuttamisen, seminaarien järjestämisen, koulutuksen sekä uudenlaisten kumppanuuksien avulla. Yhdistyksen jäseniin pidetään yhteyttä neljä kertaa vuodessa ilmestyvällä jäsenkirjeellä. Yhdistyksen kotisivuja ja Facebook -sivuja tullaan edelleen kehittämään. Yhdistyksen visuaalista ilmettä päivitetään muun muassa uuden logon, uusien kotisivujen ja esitteiden kautta. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Yhdistys jatkaa yhteistyötä viranomaisten, päihde-, mielenterveys- ja nuorisotyön järjestöjen sekä hoito- ja kuntoutusyksiköiden kanssa. Yhteistyökumppaneita käytännön työn tasolla tulevat jatkossakin olemaan pääasiassa pääkaupunkiseudun sosiaalitoimistot, terveyskeskukset, nuorisoasemat, A-klinikat, korvaushoitoklinikat, kuntoutus- ja asumisyksiköt, työvoimatoimistot ja vankilat. Yhdistys jatkaa tiivistä yhteistyötä myös vuonna 2014 Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry:n OPA-hankkeen kanssa. OPA-hanke nostaa kuntoutujan, omaisten ja perheiden arjen esille. Tavoitteena on tehdä arki näkyväksi ja tutkia, miten mielenterveys- ja päihdepalvelut saadaan parhaiten vastaamaan kuntoutujan, omaisen ja perheen omaa todellisuutta. Hanke kokoaa myös yhteen pääkaupunkiseudun mielenterveys- ja päihdesektorin toimijoita sekä järjestää yksilötapaamisia ja ryhmiä asiakkaille. Vuonna 2014 yhdistys tulee jatkamaan tiivistä yhteistyötä Suomen palveluohjausyhdistyksen (SPO ry, Personligt Ombud i Finland rf) kanssa. Suomen palveluohjausyhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää sosiaali- ja terveysalalla tehtävää palveluohjausta sekä tehdä palveluohjausta työmuotona näkyväksi. Yhdistys edistää palveluohjaustyötä tekevien ja sitä suunnittelevien sosiaali- ja terveydenhuoltoa edustavien henkilöiden välistä yhteistoimintaa. Tavoitteena on parantaa palveluohjauksen yleisiä toimintaedellytyksiä Suomessa. OHT ry vie omaa palveluohjausosaamistaan ja asiakastyön kokemustaan yhdistyksessä toimivien tahojen käyttöön sekä järjestää yhteistyössä palveluohjaukseen liittyviä tilaisuuksia. Yhdistys on mukana EHYT ry:n perustamassa huumetyöryhmässä ja viestintätyöryhmässä viemällä työryhmiin omaa osaamistaan ja tiivistämällä yhteistyötä keskeisten tahojen kanssa. Yhdistys osallistuu edelleen aktiivisesti Vety-verkoston eli huumeiden käyttäjien vertaistyön ja vertaistukitoimintaa järjestävien tahojen yhteistyöverkoston toimintaan. Vety-verkosto on tärkeä yhteistoimintaelin vertaistoiminnan kehittämisen ja julkituomisen kannalta. Yhdistys järjestää keväällä 2014 Avoimet ovet yhteistyötahoille asiakastilassaan. Yhdistys osallistuu valtakunnallisille Päihdepäiville toukokuussa, Huumeisiin kuolleiden muistotilaisuuteen marraskuussa sekä Ehkäisevän päihdetyön viikon kampanjaan. Muun yhteistoiminnan osalta yhdistys pyrkii kartoittamaan vallitsevaa tilannetta ja osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan kaikkeen yhdistyksen tavoitteita tukevaan toimintaan. Virkistystoiminta Omaiset Huumetyön Tukena ry järjestää virkistystoimintaa jäsenilleen vuonna Yhdistys tulee jatkamaan jäsenille suunnattujen teatteri-iltojen ja luentotilaisuuksien järjestämistä. Jäsenille järjestetään Tallinnan matka syyskuussa ja pikkujoulut marras-joulukuussa yhdistyksen asiakastilassa. 7