Omaiset Huumetyön Tukena ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaiset Huumetyön Tukena ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2014"

Transkriptio

1 Omaiset Huumetyön Tukena ry:n toimintasuunnitelma vuodelle Yhdistyksen tausta ja tehtävät Omaiset Huumetyön Tukena ry (OHT ry) on vuonna 2000 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka jäsenistö koostuu pääasiassa päihteitä käyttävien omaisista ja läheisistä. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää päihteitä käyttäville suunnattuja avohoidollisia palveluja sekä tukea ja auttaa niin päihteitä käyttäviä, kuntoutuvia ja heidän läheisiään. Yhdistyksen perustehtävä on päihteitä käyttävien, päihdekuntoutujien ja heidän läheistensä kanssa tehtävä asiakastyö. Yhdistyksen toiminnan arvoja ovat asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, yhteisöllisyys, sitoutuneisuus, suvaitsevaisuus, avoimuus, luottamuksellisuus ja asiakkaiden kunnioittaminen. Yhdistys pyrkii myös vaikuttamaan yleisiin asenteisiin tavoitteena asiakkaan aseman vahvistaminen julkisen keskustelun, poliittisen vaikuttamisen, seminaarien järjestämisen, koulutuksen sekä uudenlaisten kumppanuuksien avulla. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteen liittäminen ja yhteisten toimintatapojen kehittäminen nähdään merkittävänä tulevaisuuden tavoitteena. Toiminnan päärahoittajia ovat RAY, Ulkoasiainministeriö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja terveysvirasto sekä Jälkipolku hoito-ohjelman osalta pääkaupunkiseudun kunnat. Yhdistys huumetyön kentällä OHT ry on päihdetyön kentällä kolmannen sektorin toimija. Yhdistys tekee aktiivista yhteistyötä sekä julkisen että yksityisen sektorin kanssa. Yhdistyksen rooli sektorikohtaisessa jaottelussa on toisaalta olla päihdehoitoa täydentävien palvelujen tarjoaja sekä kehittäjä ja toisaalta päihteitä käyttävien sekä heidän läheistensä kansalaisoikeuksien valvoja ja puolestapuhuja. Päihdetyön määritelmien mukaan yhdistys tekee tertiaaritason ennaltaehkäisevää päihdetyötä sekä korjaavaa huumetyötä. OHT ry on päihdetyön erityisosaajaorganisaatio, jossa kehitetään aidosti asiakaslähtöisiä työmalleja ja toimintatapoja levitettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Palvelukokonaisuus Yhdistyksen kattava palvelukokonaisuus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden päihteitä käyttävien, kuntoutuvien ja läheisten auttamiseen sekä tukemiseen. Yhdistys järjestää ohjattua ryhmätoimintaa, yksilöllistä palveluohjausta ja päiväkeskustoimintaa päihteitä käyttäville asiakkaille sekä avohoidollista jälkikuntoutusta laitoshoidosta palaaville ja korvaushoidossa oleville asiakkaille. Päihteitä käyttäville ja päihteiden käytön lopettaneille naisille on tarjolla koulutusta omien voimavarojen vahvistamiseen ja naisverkostojensa tukemiseen vertaistoiminnan kautta. Lisäksi yhdistys tarjoaa vertaisryhmätoimintaa, tuki- ja neuvontapalveluita sekä virkistystoimintaa päihteitä käyttävien läheisille ja koulutusta sosiaalialan ammattilaisille ja opiskelijoille. Päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluohjausta ja tukitoimintaa kehitetään myös sairaalaympäristöön. Yhdistys tekee myös tiivistä asiakasyhteistyötä kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa. Yhdistyksellä on myös Sopi Jikko-kehitysyhteistyöhanke Senegalissa. Sopi Jikko-hankkeen tavoitteena on kehittää yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa Senegaliin soveltuva huumekuntoutusmalli. Henkilökunta: Ron Furman, toiminnanjohtaja Jaana Novitskij, kehitysjohtaja Katja Malin-Kaartinen, kehittämiskoordinaattori Mia-Marisa Ranta, viestintäsuunnittelija Eeva Niemi, vastaava ohjaaja (Elämäntaitoryhmät) Annukka Saikkonen, ohjaaja (Elämäntaitoryhmät) 1

2 Anne Puonti, palveluohjaaja (Kynnyksetön päiväkeskustoiminta, palveluohjaus) Maija Larja, palveluohjaaja (Kynnyksetön päiväkeskustoiminta, palveluohjaus) Hede Kumpulainen, projektisuunnittelija (Vertaistoiminnallinen nais- ja perhetyön osahanke Verna/Osis) Miia Piho, projektivastaava (Satu-projekti) Kristiina Arramies, palveluohjaaja (Satu-projekti) Katja Lindström, hoitovastaava (Jälkipolku hoito-ohjelma) Leif Jussila, sosiaalisen kuntoutuksen ohjaaja (Jälkipolku hoito-ohjelma) Ilkka Vatanen, vapaa-ajan ohjaaja (Jälkipolku hoito-ohjelma) Kokemusasiantuntija kuntouttavassa työtoiminnassa 2 OmaTila - matalan kynnyksen tukitoimintaa päihteitä käyttäville ja heidän läheisilleen OmaTila on paikka, jossa päihteitä käyttävä kohdataan tasavertaisena, arvokkaana yksilönä ja jossa jokainen asiakas saa olla oma itsensä. OmaTila on myös tila kohdata, olla turvassa, pysähtyä, saada tukea ja neuvoa, mahdollisuus vertaistuelle ja ammatilliselle avulle, tila levähtää, kerätä voimia ja tavata ystäviä. OmaTilan toiminnan ydintä ovat Avoimien ovien toiminta ja palveluohjaus. OmaTilan päämääränä on parantaa päihteitä käyttävien ja heidän läheistensä palveluita. OmaTilan Avoimilla ovilla tarkoitetaan kynnyksetöntä päiväkeskustyyppistä toimintaa, jossa asiakkaat voivat asioida anonyymisti, ilman ajanvarausta, lähetettä tai vaatimusta toimintaan sitoutumiseen. Asiakkailta ei edellytetä päihteettömyyttä. Avoimet ovet toimii päihteitä käyttävien kohtaamispaikkana, jossa he voivat saada tukea sekä ammattilaisilta että vertaisilta. Avoimet ovet luo mahdollisuuden ainutlaatuiselle vertaistoiminnalle, jossa toipumisen eri vaiheissa olevat tukevat toisiaan. Yhdistyksen asiakastilat sijaitsevat Helsingin Kalliossa osoitteessa Torkkelinkatu 1. Avoimien ovien toimintaa jatketaan vuonna 2014 keskiviikkoisin klo Palveluohjaus soveltuu nimenomaan heikoimmassa asemassa olevien päihteitä käyttävien kanssa tehtävään työhön. Palveluohjaus on työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujen hajanaisuutta. Palveluohjaus on asiakaslähtöinen prosessi, joka lähtee asiakkaan omista lähtökohdista ja tarpeista käsin. Se muodostuu asiakkaan ja työntekijän välisistä kohtaamisista sekä asioinneista. Palveluohjaus on asiakasta aktivoivaa ja tavoitteellista toimintaa, jossa palveluohjaaja on myös asiakkaan etujen valvoja. Palveluohjauksen tavoitteena on asiakkaan elämänhallinnan ja pystyvyyden tunteen koheneminen sekä elämänlaadun paraneminen. Muutosmotivaatio pyritään herättämään asiakkaan omilla ehdoilla. Häntä ohjataan löytämään itselleen parhaiten sopivat palvelut ja tarvittaessa tuetaan hänen omissa muutostoiveissaan. Vertaistoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen päihteitä käyttävien kanssa nähdään tärkeänä tavoitteena vuonna Vertaistoimintaa kehitetään muun muassa työpajojen ja vapaa-ajantoimintojen muodossa. Asiakkaiden osallistamisen vahvistaminen päihteitä käyttäville ja korvaushoidossa oleville (oheiskäyttö) asiakkaille nähdään yhtenä merkittävänä kehittämiskohteena OmaTilan toiminnassa. Elämäntaitoryhmät (ET- ryhmät) Elämäntaitoryhmätyömalli (ET-malli ) on yhdistyksen kehittämä toimintamalli ja sitä on toteutettu jo yli 10 vuoden ajan. ET-malli on tapa tehdä työtä päihteitä käyttävien asiakkaiden kanssa. ET-malli tarjoaa välineet puuttua asiakkaan elämään ja auttaa löytämään ne keinot, joiden avulla hän voi itse aikaansaada muutoksen omassa elämässään. Keskeistä ET-ryhmissä on herättää asiakkaassa halu hoitaa itseään. Ryhmässä asiakkaan kuntoutumista tuetaan vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja kehittämällä sekä edistämällä omien voimavarojen löytämistä ja elämäntaitojen oppimista. Ryhmätyön keinoin vahvistetaan asiakkaan sosiaalista toimintakykyä ja motivoidaan muutokseen. Päämääränä on yksilön toimintakyvyn vahvistaminen, pystyvyyden tunteen kohottaminen ja elämänlaadun paraneminen ryhmässä tapahtuvan oppimisen ja yhdessä elettyjen kokemusten avulla. Malli perustuu psykososiaaliseen kuntoutukseen ja vertaistukeen, jossa ryhmää käytetään muutostyön välineenä. Palveluohjaus on olennainen osa asiakkaan kanssa tehtävää työtä. 2

3 3 ET-toiminnan kohderyhmänä ovat yli 18-vuotiaat asiakkaat, jotka ovat käyttäneet päihteitä pitkään, eivätkä ole vielä hoidon piirissä tai ovat korvaushoidossa/korvaushoitojonossa. Elämäntaitoryhmään kuuluvien asiakkaiden vanhemmilla on mahdollisuus osallistua vanhemmille tarkoitettuun vertaisryhmään. Syyskuussa 2013 aloittanut, järjestyksessä kahdestoista ET-ryhmä jatkaa kokoontumistaan kevääseen 2014 asti. Uusi ET-ryhmä aloittaa tämän jälkeen vuoden 2014 syyskuussa. ET-ryhmä toimii niin sanottuna täydentyvänä ryhmänä eli ryhmään voi tulla mukaan kesken ryhmäprosessin. Ryhmä on muutettu täydentyväksi, jotta saadaan resurssit tehokkaammin käyttöön ja asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin. Elämäntaitoryhmä kokoontuu kerran viikossa yhdistyksen toimitiloissa. Ryhmäistunnon kesto on kaksi tuntia. Lisäksi ohjattua vapaaajan toimintaa järjestetään kerran viikossa. Leirejä järjestetään 4-6 kertaa vuodessa. Vantaan H-klinikan kanssa aloitettu yhteistyö vuonna 2013 lähti hyvin käyntiin. Kohderyhmänä ovat korvaushoidossa olevat asiakkaat (väliinputoajat), jotka eivät pysty sitoutumaan tiukkoihin päihdekuntoutusohjelmiin vaan tarvitsevat kuntoutumiseensa löyhempiä tukimuotoja. Yhteistyötä tullaan edelleen jatkamaan ja kehittämään vuonna Yhteistyö pitää sisällään psykososiaalista kuntoutusta (mm. vapaa-ajantoiminnat), asiakkaiden motivointia (mm. palveluihin ohjaaminen) ja uusien yhteistyömuotojen kehittämistä. Vantaan kaupunki on myöntänyt pienen järjestöavustuksen vuodelle 2014 toiminnan kehittämiseen. Verna - vertaistoiminnallinen nais- ja perhetyön osahanke (Osis) Verna - vertaistoiminnallinen nais- ja perhetyön osahanke on osa huumetyön vertaistoiminnan osaamiskeskus Osista. Osis on A-klinikkasäätiön ja Omaiset Huumetyön Tukena ry:n yhteinen kumppanuushanke. Osis vahvistaa vertaistoimintaa laajemmaksi ja jäsennellymmäksi osaksi palvelujärjestelmää sekä nostaa kokemusasiantuntijuuden siihen asemaan mikä sille kuuluu. Hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys vuosille OHT ry:n Vernan lisäksi Osikseen kuuluu A-klinikkasäätiön terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkin Katuklinikka-osahanke. Osis koostuu kahden järjestön omasta osahankkeesta sekä yhteisestä koordinaatiosta. Vertaistoimijat ovat mukana kaikessa hanketta koskevassa suunnittelussa ja toiminnassa. Vertaistoimijoiden ja työntekijöiden yhteistyössä kokeillaan ja kehitetään vertaistoiminnan uusia käytäntöjä ja toimintamalleja. Vernan kohderyhmänä ovat päihteitä käyttävät ja päihdemaailmassa elävät naiset. Verna kouluttaa päihteitä käyttävistä ja päihdemaailmassa elävistä naisista vertaistoimijoita yhdistyksen toiminnan piiriin. Tavoitteena on, että Vernaryhmän naiset pystyisivät pohtimaan omaa elämäntilannettaan ja saisivat omaan naiseuteensa vahvistusta. Ryhmässä tarjotaan myös välineitä, kuinka he voivat viedä saamaansa tietoa eteenpäin. Tavoitteena on, että ryhmän naiset pystyisivät toimimaan omassa verkostossaan naisten kuulijoina ja tukijoina sekä ohjaamaan heitä tuen ja avun piiriin. Verna kokoaa vuosittain kaksi 6-8 päihdemaailmassa elävän naisen ryhmää, joissa pohditaan ohjaajan kanssa yhdessä muun muassa naiseuteen, terveyteen, seksuaalisuuteen ja raskauteen liittyviä asioita. Ryhmässä mietitään myös niitä riskejä, joita päihteiden käyttö aiheuttaa naisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Ryhmään sisältyy myös naiseutta vahvistavaa yhteistä toimintaa esimerkiksi kauneudenhoitoa, hemmottelua, hyvää ruokaa ja liikuntaa. Ryhmä kokoontuu 2 kertaa viikossa ja kestää yhteensä noin neljä kuukautta. Verna-ryhmän läpikäyneitä vertaistoimijoita tuetaan toimintaan järjestämälle heille työnohjauksenomaisia tiimejä noin kaksi kertaa kuukaudessa. Tiimeissä vertaistoimijat voivat kertoa omista kokemuksistaan kentällä ja he saavat myös vahvistusta omalle toiminnalleen. Verna tekee tiivistä yhteistyötä Vanajan avovankilan kanssa. Vanajan avovankilassa on järjestetty Verna-koulutusta vuodesta 2012 lähtien. Vuoden 2014 tavoitteena on jatkaa koulutusryhmien pitämistä ja tukea jo koulutuksen läpikäyneitä vertaistoimijoita kentällä toimimiseen. Päihde- ja mielenterveysongelmaisten potilaiden tukitoimintaa ja palveluohjausta sairaalaympäristössä (Satu-projekti) Satu-projektin tavoitteena on kehittää sairaalahoidon rinnalle motivoivaa palveluohjaus- ja tukitoimintaa päihteiden käytöllä sekä psyykkisesti oireileville potilaille ja heidän läheisilleen. Toiminnasta kehitetään uusi työmalli, jota tarjotaan valtakunnallisesti sairaaloihin levitettäväksi. Vastaavanlaista systemaattisesti koordinoitua toimintaa päihteiden käytöllä sekä psyykkisesti oireileville potilaille ja heidän läheisilleen ei ole olemassa 3

4 4 sairaaloissa. Vastaavanlaista systemaattisesti koordinoitua toimintaa päihteiden käytöllä sekä psyykkisesti oireileville potilaille ja heidän läheisilleen ei ole olemassa sairaaloissa. Työmalli on samalla selvitys, jonka pohjalta saadaan tietoa siitä, kuuluuko palvelu kunnan vaiko järjestön tehtäväkenttään. Hanketta rahoittaa RAY ja sitä toteutetaan vuosina Jälkipolku hoito-ohjelma Jälkipolku on yhdistyksen kehittämä ja ylläpitämä jälkikuntoutushoito-ohjelma, joka on suunnattu yli 18-vuotiaille päihdeongelmasta toipuville asiakkaille. Jälkipolku hoito-ohjelman tarkoituksena on tarjota asiakkaan toipumisen kannalta tukeva, mutta rakenteeltaan kevyt jälkihoidon malli, joka sijoittuu hoitoketjun loppupäähän ja auttaa siirtymisessä kuntouttavasta laitoshoidosta arkielämään. Asiakasprosessin tavoitteita ovat itsenäisyyden vahvistaminen, sosiaalisten suhteiden normalisoituminen, oman päihdesairauden hoitamaan oppiminen, retkahdusvaaran tunnistaminen ja päihteettömään elämään sitoutuminen. Jokaiselle Jälkipolkuun osallistuvalle asiakkaalle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Työskentely perustuu ohjattuun ryhmä- ja yksilötyöskentelyyn, jossa käytetään työmuotoina ratkaisukeskeistä ryhmäterapiaa sekä vertaisvaikuttamista. Lisäksi Jälkipolkutyöskentely sisältää sosiaalista kuntoutusta (urheilu- ja vapaa ajantoiminta, leirit, työpajat) sekä ohjausta koulutukseen ja työelämään. Tavoitteena on myös järjestää päihderiippuvuudesta kuntoutuvien vanhempien ja heidän lastensa vuorovaikutussuhteen vahvistamiseen liittyvä kurssi, jolle haetaan erillistä rahoitusta. Asiakkaan kannalta on parasta, että Jälkipolkuhoito-ohjelma sisällytetään kuntoutusyksikössä laadittuun hoitosuunnitelmaan. Jälkipolusta kiinnostunut asiakas voi tulla maksutta tutustumaan Jälkipolkutoimintaan ennen oman hoitojaksonsa päättymistä. Tämän ns. harjoittelujakson aikana hän voi itse päättää haluaako jatkaa Jälkipolussa. Siirtyminen Jälkipolkuun tapahtuu, kun asiakas on saanut kuntansa myöntämän jälkihoitoa koskevan maksusitoumuksen. Jälkipolkuun voi hakeutua myös suoraan avohoidon piiristä A-klinikan, nuorisoaseman tai sosiaalitoimen lähettämänä. Tällöin asiakas voi tulla kuukauden mittaiselle arviointijaksolle, jossa arvioidaan hänen kykyään sitoutua toimintaan, sosiaalista valmiutta toimia ryhmän jäsenenä sekä edellytyksiä pysyä päihteettömänä tehostetuin avohoidollisin tukitoimin. Asiakas tarvitsee maksusitoumuksen arviointijaksolle. Hoito-ohjelman kestoksi suositellaan 3-9 kuukautta. Tavoitteena on myös järjestää päihderiippuvuudesta kuntoutuvien vanhempien ja heidän lastensa vuorovaikutussuhteen vahvistamiseen liittyvä kurssi. Jälkipolku hoito-ohjelma korvaushoidossa oleville Jälkipolku hoito-ohjelmaa tarjotaan vuonna 2014 myös korvaushoidossa oleville asiakkaille. Kohderyhmänä ovat korvaushoidossa olevat ja oheiskäytöstä eroon pyrkivät asiakkaat. Hoidossa sovelletaan yhteisöhoidon mallia avohoitona. Asiakasprosessin tavoitteita ovat itsenäisyyden vahvistaminen, sosiaalisten suhteiden normalisoituminen, oman päihdesairauden hoitamaan oppiminen, retkahdusvaaran tunnistaminen ja päihteettömään elämään sitoutuminen. Hoito-ohjelma toteutetaan ryhmä- ja yhteisömuotoisena kuntoutuksena, jossa vertaistuen merkitys on keskeinen osa toipumista. Jokaiselle Jälkipolkuun osallistuvalle asiakkaalle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Työskentely perustuu ohjattuun ryhmä- ja yksilötyöskentelyyn, jossa käytetään työmuotoina ratkaisukeskeistä ryhmäterapiaa sekä vertaisvaikuttamista. Lisäksi Jälkipolkutyöskentely sisältää sosiaalista kuntoutusta (urheilu- ja vapaa ajantoiminta, leirit, työpajat) sekä ohjausta koulutukseen ja työelämään. Jälkipolussa asiakasta autetaan tiedostamaan päihteettömän elämän vaatimukset elämässään ja tuetaan uusien toimintamallien luomisessa ja toteuttamisessa. Hoidon aikana asiakkaalle rakennetaan riittävä tukiverkosto ja hänet ohjataan saattaen muiden palveluiden piiriin. Asiakkaat tulevat hoito-ohjelmaan oman kuntansa myöntämällä maksusitoumuksella. Hoito-ohjelman kestoksi suositellaan 3-9 kuukautta. 4

5 5 Vertaisuus Yhdistyksen toimintaan ja perustehtävään on aina kuulunut olennaisena osana vertaisuus. Vertaisuus on jaettu kahteen eri osa-alueeseen: vertaistukeen ja vertaistoimintaan. Vertaistuki toteutuu kaikissa yhdistyksen toiminnoissa. Vertaistuki ei ole strukturoitua tai suunniteltua vaan spontaania yhteisöllisyyttä asiakkaiden välillä. Vertaistukeen liittyy olennaisena osana ajatus asiakkaiden tasavertaisuudesta ja siitä, että jokainen asiakas on arvokas juuri omana itsenään, ilman rooleja. Muutaman viime vuoden aikana yhdistyksen toiminnassa on kehitetty vertaistoimintaa päihteitä käyttäville asiakkaille. Vertaistoimintaa on toteutettu yhdistyksessä aikaisemmin, mutta vertaistoiminnallisen nais- ja perhetyön osahanke Vernan myötä vertaistoimintaa on entisestään jäsennetty ja vahvistettu. Vuonna 2014 vertaistoimintaa tullaa edelleen kehittämään ja vahvistamaan yhdistyksen eri toiminnoissa. Vertaistoiminnalle on luotu selkeät rakenteet ja tavoitteet. Toiminta on selkeästi määriteltyä sekä asiakaskohtaisesti räätälöityä ja yhdistyksen eri toiminnoissa se saa erilaisia painotuksia. Vertaistoimintaan osallistuva asiakas eli vertaistoimija on aktiivinen toimija. Hänet otetaan mukaan eri toimintoihin olemassa olevien resurssien ja mahdollisuuksien mukaan. Vertaistoimija saa toiminnastaan ahkeruusrahaa. Vertaistoimija voi toimia esimerkiksi omissa verkostoissaan asiallisen tiedon jakajana, palveluiden piiriin ohjaajana tai Avoimien ovien keittiötöissä avustajana. Vertaistoiminta on asiakasta osallistavaa ja toiminnan tavoitteena on aina asiakkaan vahvistuminen ja voimaantuminen. Kuntouttava työtoiminta Yhdistyksen kuntouttava työtoiminta sai alkunsa, kun yhdistyksen kehittämän Jälkipolku hoito-ohjelman sisällä alettiin miettiä millaisia mahdollisuuksia yhdistyksellä on asiakkaiden tukemiseen hoito-ohjelman läpikäymisen jälkeen. Hoito-ohjelmasta saatujen kokemusten perusteella on huomattu, että kuntoutujien työllistymismahdollisuudet ovat heikot. Yhdistyksessä toteutettavan kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on tukea kuntoutujan päivittäistä rytmiä ja päihteettömyyttä. Kuntouttava työtoiminta tarjoaa kuntoutujalle monipuolista toiminnallista tekemistä vaikuttamalla positiivisesti kuntoutettavan itsetuntoon ja stressinsietokykyyn sekä opettaa hänelle työelämän perusasioita unohtamatta itse kuntoutusta. Toiminnan tavoitteena on tukea kuntoutujaa työtoiminnan jälkeiseen työelämään tai opiskeluun. Kuntouttava työtoiminta on yksilöllisesti räätälöityä ja siinä otetaan huomioon kuntoutujan omat vahvuudet sekä osaamisalueet. Toiminta vaatii kuntoutujalta päihteettömyyttä. Toiminta kestää kolme kuukautta ja tarvittaessa sitä voidaan jatkaa kolmella lisäkuukaudella. Työpäiviä on 3-5 päivänä viikossa, 4-6 tuntia kerrallaan. Kuntoutuja käy ohjaajan kanssa erilaisia arviointikeskusteluita toimintaa liittyen. Kuntouttavan työtoiminnan perusrunkoon kuuluu yhdistyksen toimitilojen siivous, toimistotyö ja loppuvaiheessa kuntoutuja voi osallistua myös asiakastyöhön ohjaajan kanssa. Asiakastyötä voi olla esimerkiksi Avoimien ovien toiminta, ryhmien vapaa-ajan toiminnat ja työpajatoiminta. Läheisryhmä Yhdistys järjestää päihteitä käyttävien vanhemmille ja läheisille ryhmätoimintaa. Tarve ja kysyntä läheisryhmälle on ollut kasvavaa. Läheisryhmän tarkoituksena on kriisitilanteissa tukeminen, tiedon jakaminen sekä voimavarojen lisääminen ja ylläpitäminen. Jakamalla kokemuksiaan omasta selviytymisestä ja jaksamisesta päihteitä käyttävien asiakkaiden vanhemmat ja läheiset ovat kyenneet auttamaan ja tukemaan toisiaan vaikeiden aikojen ylitse. Läheisryhmä kokoontuu joka toinen maanantai yhdistyksen asiakastiloissa. SOPI JIKKO kehitysyhteistyöhanke Senegalissa Suomen ulkoasiainministeriö myönsi yhdistykselle vuosiksi määrärahaa kehitysyhteistyöhankkeen toteuttamista varten. Hanke sai jatkorahoitusta vuosille Hankkeen nimi on SOPI JIKKO, se on wolofin kieltä ja tarkoittaa muutosta käytöksessä. Hankkeen yhteistyökumppanina toimii Oikeustalo (Maison de Justice) - vasta muotoutumassa oleva kansalaisjärjestölähtöinen instituutio, joka nimenomaan hakee uusia työtapoja rikollisuudesta ja syrjäytymisestä 5

6 6 aiheutuvien ongelmien ehkäisemiseksi. Toisena yhteistyökumppanina on kulttuurikeskus RIAC, jolla on monien vuosien kokemus työpajojen vetämisestä syrjäytyneille nuorille. Senegalissa ei ole käytössä mitään kuntoutusohjelmaa huumeiden tai muiden päihteiden käyttäjille. SOPI JIKKO hankkeen tavoitteena on kehittää Senegalin tarpeisiin soveltuva huumekuntoutuksen malli, jolla torjutaan huumeiden käytön aiheuttamia sosiaalisia ongelmia yhteisöissä. Malli kehitetään Diamaguene Sicap Mbaon (Dakarin esikaupunkialuetta) Oikeustalon toiminta-alueella ja levitetään jatkossa myös muilla alueilla toimivien Oikeustalojen käyttöön. Hankkeen kohderyhmänä ovat 8-25-vuotiaat tytöt ja pojat. Vuonna 2014 keskitytään työmallin luomiseen ja julkaisemiseen, toiminnan juurruttamiseen sekä edellytysten luomiseen Oikeustalojen väliselle yhteistyölle. Asiantuntijapalvelut ja julkaisutoiminta Yhdistys tarjoaa mahdollisuuksien mukaan myös erilaisia asiantuntijapalveluita osallistumalla erilaisiin luento-, seminaari- ja koulutustilaisuuksiin. Koulutusten osalta seuraavien vuosien tärkeimpiä tavoitteita ovat muun muassa ET-työmallin ja palveluohjaustyömallin edelleen levittäminen muiden tahojen käyttöön ja räätälöityjen koulutusten tarjoaminen eri kohderyhmien tarpeisiin. Yhdistyksen kokemus yli 10 vuoden ajalta tavoitteellisesta ryhmämuotoisesta työskentelystä päihteitä käyttävien asiakkaiden parissa luo vahvan ja ainutkertaisen pohjan uudenlaisten työkäytäntöjen levittämiseen. ET-koulutuksen tarkoituksena on tuoda uusi työmalli päihteitä käyttävien kanssa työskentelevien käyttöön. Yleisellä tasolla koulutukset kartuttavat ryhmätyön osaamista ja työskentelyvarmuutta sekä tarjoavat uusia ideoita ja työvälineitä ammattilaisten käyttöön. Yhdistys tukee uusia toimijoita tarjoamalla muun muassa konsultaatiota ryhmien käynnistämisessä. ET-mallista on tehty työkirja, joka tukee uusien ryhmien käynnistämistä. Kirja on tilattavissa yhdistyksestä hintaan 10 euroa + postikulut. ET-työmallista on julkaistu myös tutkimus "Vaik on viel käyttöö"- Omaiset Huumetyön Tukena ry:n ET-työmallin vaikutus nuorten huumeiden käyttäjien elämään. Tutkimus on luettavissa yhdistyksen kotisivuilla tai sitä voi tilata yhdistyksestä hintaan 6 euroa + postikulut. Yhdistys julkaisi elokuussa 2011 kirjan Palveluohjaus - työmalli huumeita käyttävien asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Erityisryhmien palveluohjaus ja palveluohjauksellinen työtapa tulee tulevaisuudessa korostumaan palvelujärjestelmän sektoroituneisuudesta johtuen. Tämän avuoksi on tärkeää, että toimivaksi havaittua palveluohjausmallia tullaan levittämään laajasti eri tahojen käyttöön. Työmalli on luettavissa yhdistyksen kotisivuilla ja sitä voi myös tilata yhdistyksestä hintaan 10 euroa + postikulut. Vuonna 2013 julkaistu tutkimus Kohtaamisen kautta tukeen - Omaiset Huumetyön Tukena ry:n Avoimien ovien toiminnan ja palveluohjauksen vaikutus huumeita käyttävien asiakkaiden elämäntilanteeseen" valottaa yhdistyksen Avointen ovien toiminnan ja palveluohjauksen vaikutusta huumeita käyttävien asiakkaiden elämäntilanteeseen. Tutkimuksessa on hyödynnetty ns. bikva-menetelmää ja sitä varten on haastateltu yhdistyksen asiakkaita, asiakkaiden läheisiä, yhdistyksen työntekijöitä sekä yhteistyökumppaneita. Tutkimuksen matalan kynnyksen päiväkeskustoiminta sekä palveluohjaus on onnistunut parantamaan asiakkaiden elämäntilannetta. Yhdistyksen toiminnan piirissä he ovat kokeneet tulleensa hyväksytyiksi juuri sellaisina kuin ovat, ilman rooleja tai vaatimuksia. Yhdistyksen tekemän työn tuloksellisuus perustuu toiminnan joustavuuteen ja asiakkaan tukemiseen ilman ennakkoehtoja. Tutkimus on luettavissa sähköisesti sekä tilattavissa yhdistyksestä hintaan 6 euroa + postikulut. Yhdistys julkaisi vuoden 2013 lopulla Johanna Vuorimiehen runokirjan "Halu". Teoksessa kuvataan herkällä ja aidolla tavalla niitä tunteita ja asioita, joita päihteiden käyttö ja kuntoutuminen saa ihmisessä aikaan. Runojen kautta on myös mahdollisuus saada asiakkaan ääni kuuluviin. Runoteos antaa tukea ja toivoa elämänmuutosta haluaville, päihteitä käyttäville ja kuntoutuville ihmisille ja heidän läheiselleen. Runokirja on luettavissa yhdistyksen kotisivuilla ja sitä voi myös tilata yhdistyksestä hintaan 10 euroa + postikulut. 6

7 7 Tiedottaminen ja viestintä Vuonna 2014 yhdistyksessä panostetaan vahvasti tiedottamiseen ja viestintään. Tavoitteena on ennen kaikkea asiakkaan aseman vahvistaminen julkisen keskustelun, poliittisen vaikuttamisen, seminaarien järjestämisen, koulutuksen sekä uudenlaisten kumppanuuksien avulla. Yhdistyksen jäseniin pidetään yhteyttä neljä kertaa vuodessa ilmestyvällä jäsenkirjeellä. Yhdistyksen kotisivuja ja Facebook -sivuja tullaan edelleen kehittämään. Yhdistyksen visuaalista ilmettä päivitetään muun muassa uuden logon, uusien kotisivujen ja esitteiden kautta. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Yhdistys jatkaa yhteistyötä viranomaisten, päihde-, mielenterveys- ja nuorisotyön järjestöjen sekä hoito- ja kuntoutusyksiköiden kanssa. Yhteistyökumppaneita käytännön työn tasolla tulevat jatkossakin olemaan pääasiassa pääkaupunkiseudun sosiaalitoimistot, terveyskeskukset, nuorisoasemat, A-klinikat, korvaushoitoklinikat, kuntoutus- ja asumisyksiköt, työvoimatoimistot ja vankilat. Yhdistys jatkaa tiivistä yhteistyötä myös vuonna 2014 Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry:n OPA-hankkeen kanssa. OPA-hanke nostaa kuntoutujan, omaisten ja perheiden arjen esille. Tavoitteena on tehdä arki näkyväksi ja tutkia, miten mielenterveys- ja päihdepalvelut saadaan parhaiten vastaamaan kuntoutujan, omaisen ja perheen omaa todellisuutta. Hanke kokoaa myös yhteen pääkaupunkiseudun mielenterveys- ja päihdesektorin toimijoita sekä järjestää yksilötapaamisia ja ryhmiä asiakkaille. Vuonna 2014 yhdistys tulee jatkamaan tiivistä yhteistyötä Suomen palveluohjausyhdistyksen (SPO ry, Personligt Ombud i Finland rf) kanssa. Suomen palveluohjausyhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää sosiaali- ja terveysalalla tehtävää palveluohjausta sekä tehdä palveluohjausta työmuotona näkyväksi. Yhdistys edistää palveluohjaustyötä tekevien ja sitä suunnittelevien sosiaali- ja terveydenhuoltoa edustavien henkilöiden välistä yhteistoimintaa. Tavoitteena on parantaa palveluohjauksen yleisiä toimintaedellytyksiä Suomessa. OHT ry vie omaa palveluohjausosaamistaan ja asiakastyön kokemustaan yhdistyksessä toimivien tahojen käyttöön sekä järjestää yhteistyössä palveluohjaukseen liittyviä tilaisuuksia. Yhdistys on mukana EHYT ry:n perustamassa huumetyöryhmässä ja viestintätyöryhmässä viemällä työryhmiin omaa osaamistaan ja tiivistämällä yhteistyötä keskeisten tahojen kanssa. Yhdistys osallistuu edelleen aktiivisesti Vety-verkoston eli huumeiden käyttäjien vertaistyön ja vertaistukitoimintaa järjestävien tahojen yhteistyöverkoston toimintaan. Vety-verkosto on tärkeä yhteistoimintaelin vertaistoiminnan kehittämisen ja julkituomisen kannalta. Yhdistys järjestää keväällä 2014 Avoimet ovet yhteistyötahoille asiakastilassaan. Yhdistys osallistuu valtakunnallisille Päihdepäiville toukokuussa, Huumeisiin kuolleiden muistotilaisuuteen marraskuussa sekä Ehkäisevän päihdetyön viikon kampanjaan. Muun yhteistoiminnan osalta yhdistys pyrkii kartoittamaan vallitsevaa tilannetta ja osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan kaikkeen yhdistyksen tavoitteita tukevaan toimintaan. Virkistystoiminta Omaiset Huumetyön Tukena ry järjestää virkistystoimintaa jäsenilleen vuonna Yhdistys tulee jatkamaan jäsenille suunnattujen teatteri-iltojen ja luentotilaisuuksien järjestämistä. Jäsenille järjestetään Tallinnan matka syyskuussa ja pikkujoulut marras-joulukuussa yhdistyksen asiakastilassa. 7

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Outi Hietala, erikoistutkija Tuija Pasanen, sosiaaliohjaaja/aikuissosiaalityö Järvenpään kaupunki 13.12.2013 1

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja sauli.suominen(at)welho.com

Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja sauli.suominen(at)welho.com Mitä on hyvä palveluohjaus? Huukopäivät 20.5.2011 Sauli Suominen VTL perheterapeutti - työnohjaaja sauli.suominen(at)welho.com Taustaa Ylläpidän palveluohjauksen postituslistaa sauli.suominen(at)welho.com

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu JOSE TOIMINTA 2013 1/7 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Josen jäseninä on erilaisia oppijoita, heidän läheisiään ja työnsä vuoksi oppimisvaikeuksista kiinnostuneita. Josen tarkoituksena on koota edellä mainitut

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun

1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun 1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun 2 (12) A. UUSIEN SANOJEN MUODOSTAMINEN 1. TEHTÄVÄ. uus/-yys, -us/-ys substantiivit

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla?

PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? Jyväskylä 020215 Sauli Suominen VTL perheterapeutti Taustatietoa Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry. Perustettu keväällä 2011 www.palveluohjaus.fi Ajankohtaista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1

Oivaltava päivät. 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki. Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Oivaltava päivät 3.6.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Avustus/Anne Kukkonen, 2.6.2015 1 Esityksen sisältö Avustukset vuodelle 2015 Omaishoidon avustaminen Tavoitealueet ja teemarahoitus Yksinäisyys- teema

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY Etelä-Savon ADHD-, Autismi- ja Dysfasiayhdistys ry Etelä-Savon Aivovammayhdistys ry Etelä-Savon CP-yhdistys ry Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Etelä-Savon

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖOTE PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISSA

KUNTOUTTAVA TYÖOTE PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISSA Sopimusvuori Association & Foundation Sopimusvuori KUNTOUTTAVA TYÖOTE PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISSA Christa Rajanti Tampereella 11.10.2011 Sopimusvuori Association & Foundation

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA?

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? Helena Virokannas Osis II -hanke 26.3.2015 Valtakunnalliset etsivän työn päivät Espoo Huumeiden

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot