Omaiset Huumetyön Tukena ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaiset Huumetyön Tukena ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2014"

Transkriptio

1 Omaiset Huumetyön Tukena ry:n toimintasuunnitelma vuodelle Yhdistyksen tausta ja tehtävät Omaiset Huumetyön Tukena ry (OHT ry) on vuonna 2000 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka jäsenistö koostuu pääasiassa päihteitä käyttävien omaisista ja läheisistä. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää päihteitä käyttäville suunnattuja avohoidollisia palveluja sekä tukea ja auttaa niin päihteitä käyttäviä, kuntoutuvia ja heidän läheisiään. Yhdistyksen perustehtävä on päihteitä käyttävien, päihdekuntoutujien ja heidän läheistensä kanssa tehtävä asiakastyö. Yhdistyksen toiminnan arvoja ovat asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, yhteisöllisyys, sitoutuneisuus, suvaitsevaisuus, avoimuus, luottamuksellisuus ja asiakkaiden kunnioittaminen. Yhdistys pyrkii myös vaikuttamaan yleisiin asenteisiin tavoitteena asiakkaan aseman vahvistaminen julkisen keskustelun, poliittisen vaikuttamisen, seminaarien järjestämisen, koulutuksen sekä uudenlaisten kumppanuuksien avulla. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteen liittäminen ja yhteisten toimintatapojen kehittäminen nähdään merkittävänä tulevaisuuden tavoitteena. Toiminnan päärahoittajia ovat RAY, Ulkoasiainministeriö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja terveysvirasto sekä Jälkipolku hoito-ohjelman osalta pääkaupunkiseudun kunnat. Yhdistys huumetyön kentällä OHT ry on päihdetyön kentällä kolmannen sektorin toimija. Yhdistys tekee aktiivista yhteistyötä sekä julkisen että yksityisen sektorin kanssa. Yhdistyksen rooli sektorikohtaisessa jaottelussa on toisaalta olla päihdehoitoa täydentävien palvelujen tarjoaja sekä kehittäjä ja toisaalta päihteitä käyttävien sekä heidän läheistensä kansalaisoikeuksien valvoja ja puolestapuhuja. Päihdetyön määritelmien mukaan yhdistys tekee tertiaaritason ennaltaehkäisevää päihdetyötä sekä korjaavaa huumetyötä. OHT ry on päihdetyön erityisosaajaorganisaatio, jossa kehitetään aidosti asiakaslähtöisiä työmalleja ja toimintatapoja levitettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Palvelukokonaisuus Yhdistyksen kattava palvelukokonaisuus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden päihteitä käyttävien, kuntoutuvien ja läheisten auttamiseen sekä tukemiseen. Yhdistys järjestää ohjattua ryhmätoimintaa, yksilöllistä palveluohjausta ja päiväkeskustoimintaa päihteitä käyttäville asiakkaille sekä avohoidollista jälkikuntoutusta laitoshoidosta palaaville ja korvaushoidossa oleville asiakkaille. Päihteitä käyttäville ja päihteiden käytön lopettaneille naisille on tarjolla koulutusta omien voimavarojen vahvistamiseen ja naisverkostojensa tukemiseen vertaistoiminnan kautta. Lisäksi yhdistys tarjoaa vertaisryhmätoimintaa, tuki- ja neuvontapalveluita sekä virkistystoimintaa päihteitä käyttävien läheisille ja koulutusta sosiaalialan ammattilaisille ja opiskelijoille. Päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluohjausta ja tukitoimintaa kehitetään myös sairaalaympäristöön. Yhdistys tekee myös tiivistä asiakasyhteistyötä kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja yritysten kanssa. Yhdistyksellä on myös Sopi Jikko-kehitysyhteistyöhanke Senegalissa. Sopi Jikko-hankkeen tavoitteena on kehittää yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa Senegaliin soveltuva huumekuntoutusmalli. Henkilökunta: Ron Furman, toiminnanjohtaja Jaana Novitskij, kehitysjohtaja Katja Malin-Kaartinen, kehittämiskoordinaattori Mia-Marisa Ranta, viestintäsuunnittelija Eeva Niemi, vastaava ohjaaja (Elämäntaitoryhmät) Annukka Saikkonen, ohjaaja (Elämäntaitoryhmät) 1

2 Anne Puonti, palveluohjaaja (Kynnyksetön päiväkeskustoiminta, palveluohjaus) Maija Larja, palveluohjaaja (Kynnyksetön päiväkeskustoiminta, palveluohjaus) Hede Kumpulainen, projektisuunnittelija (Vertaistoiminnallinen nais- ja perhetyön osahanke Verna/Osis) Miia Piho, projektivastaava (Satu-projekti) Kristiina Arramies, palveluohjaaja (Satu-projekti) Katja Lindström, hoitovastaava (Jälkipolku hoito-ohjelma) Leif Jussila, sosiaalisen kuntoutuksen ohjaaja (Jälkipolku hoito-ohjelma) Ilkka Vatanen, vapaa-ajan ohjaaja (Jälkipolku hoito-ohjelma) Kokemusasiantuntija kuntouttavassa työtoiminnassa 2 OmaTila - matalan kynnyksen tukitoimintaa päihteitä käyttäville ja heidän läheisilleen OmaTila on paikka, jossa päihteitä käyttävä kohdataan tasavertaisena, arvokkaana yksilönä ja jossa jokainen asiakas saa olla oma itsensä. OmaTila on myös tila kohdata, olla turvassa, pysähtyä, saada tukea ja neuvoa, mahdollisuus vertaistuelle ja ammatilliselle avulle, tila levähtää, kerätä voimia ja tavata ystäviä. OmaTilan toiminnan ydintä ovat Avoimien ovien toiminta ja palveluohjaus. OmaTilan päämääränä on parantaa päihteitä käyttävien ja heidän läheistensä palveluita. OmaTilan Avoimilla ovilla tarkoitetaan kynnyksetöntä päiväkeskustyyppistä toimintaa, jossa asiakkaat voivat asioida anonyymisti, ilman ajanvarausta, lähetettä tai vaatimusta toimintaan sitoutumiseen. Asiakkailta ei edellytetä päihteettömyyttä. Avoimet ovet toimii päihteitä käyttävien kohtaamispaikkana, jossa he voivat saada tukea sekä ammattilaisilta että vertaisilta. Avoimet ovet luo mahdollisuuden ainutlaatuiselle vertaistoiminnalle, jossa toipumisen eri vaiheissa olevat tukevat toisiaan. Yhdistyksen asiakastilat sijaitsevat Helsingin Kalliossa osoitteessa Torkkelinkatu 1. Avoimien ovien toimintaa jatketaan vuonna 2014 keskiviikkoisin klo Palveluohjaus soveltuu nimenomaan heikoimmassa asemassa olevien päihteitä käyttävien kanssa tehtävään työhön. Palveluohjaus on työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujen hajanaisuutta. Palveluohjaus on asiakaslähtöinen prosessi, joka lähtee asiakkaan omista lähtökohdista ja tarpeista käsin. Se muodostuu asiakkaan ja työntekijän välisistä kohtaamisista sekä asioinneista. Palveluohjaus on asiakasta aktivoivaa ja tavoitteellista toimintaa, jossa palveluohjaaja on myös asiakkaan etujen valvoja. Palveluohjauksen tavoitteena on asiakkaan elämänhallinnan ja pystyvyyden tunteen koheneminen sekä elämänlaadun paraneminen. Muutosmotivaatio pyritään herättämään asiakkaan omilla ehdoilla. Häntä ohjataan löytämään itselleen parhaiten sopivat palvelut ja tarvittaessa tuetaan hänen omissa muutostoiveissaan. Vertaistoiminnan kehittäminen ja vahvistaminen päihteitä käyttävien kanssa nähdään tärkeänä tavoitteena vuonna Vertaistoimintaa kehitetään muun muassa työpajojen ja vapaa-ajantoimintojen muodossa. Asiakkaiden osallistamisen vahvistaminen päihteitä käyttäville ja korvaushoidossa oleville (oheiskäyttö) asiakkaille nähdään yhtenä merkittävänä kehittämiskohteena OmaTilan toiminnassa. Elämäntaitoryhmät (ET- ryhmät) Elämäntaitoryhmätyömalli (ET-malli ) on yhdistyksen kehittämä toimintamalli ja sitä on toteutettu jo yli 10 vuoden ajan. ET-malli on tapa tehdä työtä päihteitä käyttävien asiakkaiden kanssa. ET-malli tarjoaa välineet puuttua asiakkaan elämään ja auttaa löytämään ne keinot, joiden avulla hän voi itse aikaansaada muutoksen omassa elämässään. Keskeistä ET-ryhmissä on herättää asiakkaassa halu hoitaa itseään. Ryhmässä asiakkaan kuntoutumista tuetaan vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja kehittämällä sekä edistämällä omien voimavarojen löytämistä ja elämäntaitojen oppimista. Ryhmätyön keinoin vahvistetaan asiakkaan sosiaalista toimintakykyä ja motivoidaan muutokseen. Päämääränä on yksilön toimintakyvyn vahvistaminen, pystyvyyden tunteen kohottaminen ja elämänlaadun paraneminen ryhmässä tapahtuvan oppimisen ja yhdessä elettyjen kokemusten avulla. Malli perustuu psykososiaaliseen kuntoutukseen ja vertaistukeen, jossa ryhmää käytetään muutostyön välineenä. Palveluohjaus on olennainen osa asiakkaan kanssa tehtävää työtä. 2

3 3 ET-toiminnan kohderyhmänä ovat yli 18-vuotiaat asiakkaat, jotka ovat käyttäneet päihteitä pitkään, eivätkä ole vielä hoidon piirissä tai ovat korvaushoidossa/korvaushoitojonossa. Elämäntaitoryhmään kuuluvien asiakkaiden vanhemmilla on mahdollisuus osallistua vanhemmille tarkoitettuun vertaisryhmään. Syyskuussa 2013 aloittanut, järjestyksessä kahdestoista ET-ryhmä jatkaa kokoontumistaan kevääseen 2014 asti. Uusi ET-ryhmä aloittaa tämän jälkeen vuoden 2014 syyskuussa. ET-ryhmä toimii niin sanottuna täydentyvänä ryhmänä eli ryhmään voi tulla mukaan kesken ryhmäprosessin. Ryhmä on muutettu täydentyväksi, jotta saadaan resurssit tehokkaammin käyttöön ja asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin. Elämäntaitoryhmä kokoontuu kerran viikossa yhdistyksen toimitiloissa. Ryhmäistunnon kesto on kaksi tuntia. Lisäksi ohjattua vapaaajan toimintaa järjestetään kerran viikossa. Leirejä järjestetään 4-6 kertaa vuodessa. Vantaan H-klinikan kanssa aloitettu yhteistyö vuonna 2013 lähti hyvin käyntiin. Kohderyhmänä ovat korvaushoidossa olevat asiakkaat (väliinputoajat), jotka eivät pysty sitoutumaan tiukkoihin päihdekuntoutusohjelmiin vaan tarvitsevat kuntoutumiseensa löyhempiä tukimuotoja. Yhteistyötä tullaan edelleen jatkamaan ja kehittämään vuonna Yhteistyö pitää sisällään psykososiaalista kuntoutusta (mm. vapaa-ajantoiminnat), asiakkaiden motivointia (mm. palveluihin ohjaaminen) ja uusien yhteistyömuotojen kehittämistä. Vantaan kaupunki on myöntänyt pienen järjestöavustuksen vuodelle 2014 toiminnan kehittämiseen. Verna - vertaistoiminnallinen nais- ja perhetyön osahanke (Osis) Verna - vertaistoiminnallinen nais- ja perhetyön osahanke on osa huumetyön vertaistoiminnan osaamiskeskus Osista. Osis on A-klinikkasäätiön ja Omaiset Huumetyön Tukena ry:n yhteinen kumppanuushanke. Osis vahvistaa vertaistoimintaa laajemmaksi ja jäsennellymmäksi osaksi palvelujärjestelmää sekä nostaa kokemusasiantuntijuuden siihen asemaan mikä sille kuuluu. Hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys vuosille OHT ry:n Vernan lisäksi Osikseen kuuluu A-klinikkasäätiön terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkin Katuklinikka-osahanke. Osis koostuu kahden järjestön omasta osahankkeesta sekä yhteisestä koordinaatiosta. Vertaistoimijat ovat mukana kaikessa hanketta koskevassa suunnittelussa ja toiminnassa. Vertaistoimijoiden ja työntekijöiden yhteistyössä kokeillaan ja kehitetään vertaistoiminnan uusia käytäntöjä ja toimintamalleja. Vernan kohderyhmänä ovat päihteitä käyttävät ja päihdemaailmassa elävät naiset. Verna kouluttaa päihteitä käyttävistä ja päihdemaailmassa elävistä naisista vertaistoimijoita yhdistyksen toiminnan piiriin. Tavoitteena on, että Vernaryhmän naiset pystyisivät pohtimaan omaa elämäntilannettaan ja saisivat omaan naiseuteensa vahvistusta. Ryhmässä tarjotaan myös välineitä, kuinka he voivat viedä saamaansa tietoa eteenpäin. Tavoitteena on, että ryhmän naiset pystyisivät toimimaan omassa verkostossaan naisten kuulijoina ja tukijoina sekä ohjaamaan heitä tuen ja avun piiriin. Verna kokoaa vuosittain kaksi 6-8 päihdemaailmassa elävän naisen ryhmää, joissa pohditaan ohjaajan kanssa yhdessä muun muassa naiseuteen, terveyteen, seksuaalisuuteen ja raskauteen liittyviä asioita. Ryhmässä mietitään myös niitä riskejä, joita päihteiden käyttö aiheuttaa naisen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Ryhmään sisältyy myös naiseutta vahvistavaa yhteistä toimintaa esimerkiksi kauneudenhoitoa, hemmottelua, hyvää ruokaa ja liikuntaa. Ryhmä kokoontuu 2 kertaa viikossa ja kestää yhteensä noin neljä kuukautta. Verna-ryhmän läpikäyneitä vertaistoimijoita tuetaan toimintaan järjestämälle heille työnohjauksenomaisia tiimejä noin kaksi kertaa kuukaudessa. Tiimeissä vertaistoimijat voivat kertoa omista kokemuksistaan kentällä ja he saavat myös vahvistusta omalle toiminnalleen. Verna tekee tiivistä yhteistyötä Vanajan avovankilan kanssa. Vanajan avovankilassa on järjestetty Verna-koulutusta vuodesta 2012 lähtien. Vuoden 2014 tavoitteena on jatkaa koulutusryhmien pitämistä ja tukea jo koulutuksen läpikäyneitä vertaistoimijoita kentällä toimimiseen. Päihde- ja mielenterveysongelmaisten potilaiden tukitoimintaa ja palveluohjausta sairaalaympäristössä (Satu-projekti) Satu-projektin tavoitteena on kehittää sairaalahoidon rinnalle motivoivaa palveluohjaus- ja tukitoimintaa päihteiden käytöllä sekä psyykkisesti oireileville potilaille ja heidän läheisilleen. Toiminnasta kehitetään uusi työmalli, jota tarjotaan valtakunnallisesti sairaaloihin levitettäväksi. Vastaavanlaista systemaattisesti koordinoitua toimintaa päihteiden käytöllä sekä psyykkisesti oireileville potilaille ja heidän läheisilleen ei ole olemassa 3

4 4 sairaaloissa. Vastaavanlaista systemaattisesti koordinoitua toimintaa päihteiden käytöllä sekä psyykkisesti oireileville potilaille ja heidän läheisilleen ei ole olemassa sairaaloissa. Työmalli on samalla selvitys, jonka pohjalta saadaan tietoa siitä, kuuluuko palvelu kunnan vaiko järjestön tehtäväkenttään. Hanketta rahoittaa RAY ja sitä toteutetaan vuosina Jälkipolku hoito-ohjelma Jälkipolku on yhdistyksen kehittämä ja ylläpitämä jälkikuntoutushoito-ohjelma, joka on suunnattu yli 18-vuotiaille päihdeongelmasta toipuville asiakkaille. Jälkipolku hoito-ohjelman tarkoituksena on tarjota asiakkaan toipumisen kannalta tukeva, mutta rakenteeltaan kevyt jälkihoidon malli, joka sijoittuu hoitoketjun loppupäähän ja auttaa siirtymisessä kuntouttavasta laitoshoidosta arkielämään. Asiakasprosessin tavoitteita ovat itsenäisyyden vahvistaminen, sosiaalisten suhteiden normalisoituminen, oman päihdesairauden hoitamaan oppiminen, retkahdusvaaran tunnistaminen ja päihteettömään elämään sitoutuminen. Jokaiselle Jälkipolkuun osallistuvalle asiakkaalle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Työskentely perustuu ohjattuun ryhmä- ja yksilötyöskentelyyn, jossa käytetään työmuotoina ratkaisukeskeistä ryhmäterapiaa sekä vertaisvaikuttamista. Lisäksi Jälkipolkutyöskentely sisältää sosiaalista kuntoutusta (urheilu- ja vapaa ajantoiminta, leirit, työpajat) sekä ohjausta koulutukseen ja työelämään. Tavoitteena on myös järjestää päihderiippuvuudesta kuntoutuvien vanhempien ja heidän lastensa vuorovaikutussuhteen vahvistamiseen liittyvä kurssi, jolle haetaan erillistä rahoitusta. Asiakkaan kannalta on parasta, että Jälkipolkuhoito-ohjelma sisällytetään kuntoutusyksikössä laadittuun hoitosuunnitelmaan. Jälkipolusta kiinnostunut asiakas voi tulla maksutta tutustumaan Jälkipolkutoimintaan ennen oman hoitojaksonsa päättymistä. Tämän ns. harjoittelujakson aikana hän voi itse päättää haluaako jatkaa Jälkipolussa. Siirtyminen Jälkipolkuun tapahtuu, kun asiakas on saanut kuntansa myöntämän jälkihoitoa koskevan maksusitoumuksen. Jälkipolkuun voi hakeutua myös suoraan avohoidon piiristä A-klinikan, nuorisoaseman tai sosiaalitoimen lähettämänä. Tällöin asiakas voi tulla kuukauden mittaiselle arviointijaksolle, jossa arvioidaan hänen kykyään sitoutua toimintaan, sosiaalista valmiutta toimia ryhmän jäsenenä sekä edellytyksiä pysyä päihteettömänä tehostetuin avohoidollisin tukitoimin. Asiakas tarvitsee maksusitoumuksen arviointijaksolle. Hoito-ohjelman kestoksi suositellaan 3-9 kuukautta. Tavoitteena on myös järjestää päihderiippuvuudesta kuntoutuvien vanhempien ja heidän lastensa vuorovaikutussuhteen vahvistamiseen liittyvä kurssi. Jälkipolku hoito-ohjelma korvaushoidossa oleville Jälkipolku hoito-ohjelmaa tarjotaan vuonna 2014 myös korvaushoidossa oleville asiakkaille. Kohderyhmänä ovat korvaushoidossa olevat ja oheiskäytöstä eroon pyrkivät asiakkaat. Hoidossa sovelletaan yhteisöhoidon mallia avohoitona. Asiakasprosessin tavoitteita ovat itsenäisyyden vahvistaminen, sosiaalisten suhteiden normalisoituminen, oman päihdesairauden hoitamaan oppiminen, retkahdusvaaran tunnistaminen ja päihteettömään elämään sitoutuminen. Hoito-ohjelma toteutetaan ryhmä- ja yhteisömuotoisena kuntoutuksena, jossa vertaistuen merkitys on keskeinen osa toipumista. Jokaiselle Jälkipolkuun osallistuvalle asiakkaalle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Työskentely perustuu ohjattuun ryhmä- ja yksilötyöskentelyyn, jossa käytetään työmuotoina ratkaisukeskeistä ryhmäterapiaa sekä vertaisvaikuttamista. Lisäksi Jälkipolkutyöskentely sisältää sosiaalista kuntoutusta (urheilu- ja vapaa ajantoiminta, leirit, työpajat) sekä ohjausta koulutukseen ja työelämään. Jälkipolussa asiakasta autetaan tiedostamaan päihteettömän elämän vaatimukset elämässään ja tuetaan uusien toimintamallien luomisessa ja toteuttamisessa. Hoidon aikana asiakkaalle rakennetaan riittävä tukiverkosto ja hänet ohjataan saattaen muiden palveluiden piiriin. Asiakkaat tulevat hoito-ohjelmaan oman kuntansa myöntämällä maksusitoumuksella. Hoito-ohjelman kestoksi suositellaan 3-9 kuukautta. 4

5 5 Vertaisuus Yhdistyksen toimintaan ja perustehtävään on aina kuulunut olennaisena osana vertaisuus. Vertaisuus on jaettu kahteen eri osa-alueeseen: vertaistukeen ja vertaistoimintaan. Vertaistuki toteutuu kaikissa yhdistyksen toiminnoissa. Vertaistuki ei ole strukturoitua tai suunniteltua vaan spontaania yhteisöllisyyttä asiakkaiden välillä. Vertaistukeen liittyy olennaisena osana ajatus asiakkaiden tasavertaisuudesta ja siitä, että jokainen asiakas on arvokas juuri omana itsenään, ilman rooleja. Muutaman viime vuoden aikana yhdistyksen toiminnassa on kehitetty vertaistoimintaa päihteitä käyttäville asiakkaille. Vertaistoimintaa on toteutettu yhdistyksessä aikaisemmin, mutta vertaistoiminnallisen nais- ja perhetyön osahanke Vernan myötä vertaistoimintaa on entisestään jäsennetty ja vahvistettu. Vuonna 2014 vertaistoimintaa tullaa edelleen kehittämään ja vahvistamaan yhdistyksen eri toiminnoissa. Vertaistoiminnalle on luotu selkeät rakenteet ja tavoitteet. Toiminta on selkeästi määriteltyä sekä asiakaskohtaisesti räätälöityä ja yhdistyksen eri toiminnoissa se saa erilaisia painotuksia. Vertaistoimintaan osallistuva asiakas eli vertaistoimija on aktiivinen toimija. Hänet otetaan mukaan eri toimintoihin olemassa olevien resurssien ja mahdollisuuksien mukaan. Vertaistoimija saa toiminnastaan ahkeruusrahaa. Vertaistoimija voi toimia esimerkiksi omissa verkostoissaan asiallisen tiedon jakajana, palveluiden piiriin ohjaajana tai Avoimien ovien keittiötöissä avustajana. Vertaistoiminta on asiakasta osallistavaa ja toiminnan tavoitteena on aina asiakkaan vahvistuminen ja voimaantuminen. Kuntouttava työtoiminta Yhdistyksen kuntouttava työtoiminta sai alkunsa, kun yhdistyksen kehittämän Jälkipolku hoito-ohjelman sisällä alettiin miettiä millaisia mahdollisuuksia yhdistyksellä on asiakkaiden tukemiseen hoito-ohjelman läpikäymisen jälkeen. Hoito-ohjelmasta saatujen kokemusten perusteella on huomattu, että kuntoutujien työllistymismahdollisuudet ovat heikot. Yhdistyksessä toteutettavan kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on tukea kuntoutujan päivittäistä rytmiä ja päihteettömyyttä. Kuntouttava työtoiminta tarjoaa kuntoutujalle monipuolista toiminnallista tekemistä vaikuttamalla positiivisesti kuntoutettavan itsetuntoon ja stressinsietokykyyn sekä opettaa hänelle työelämän perusasioita unohtamatta itse kuntoutusta. Toiminnan tavoitteena on tukea kuntoutujaa työtoiminnan jälkeiseen työelämään tai opiskeluun. Kuntouttava työtoiminta on yksilöllisesti räätälöityä ja siinä otetaan huomioon kuntoutujan omat vahvuudet sekä osaamisalueet. Toiminta vaatii kuntoutujalta päihteettömyyttä. Toiminta kestää kolme kuukautta ja tarvittaessa sitä voidaan jatkaa kolmella lisäkuukaudella. Työpäiviä on 3-5 päivänä viikossa, 4-6 tuntia kerrallaan. Kuntoutuja käy ohjaajan kanssa erilaisia arviointikeskusteluita toimintaa liittyen. Kuntouttavan työtoiminnan perusrunkoon kuuluu yhdistyksen toimitilojen siivous, toimistotyö ja loppuvaiheessa kuntoutuja voi osallistua myös asiakastyöhön ohjaajan kanssa. Asiakastyötä voi olla esimerkiksi Avoimien ovien toiminta, ryhmien vapaa-ajan toiminnat ja työpajatoiminta. Läheisryhmä Yhdistys järjestää päihteitä käyttävien vanhemmille ja läheisille ryhmätoimintaa. Tarve ja kysyntä läheisryhmälle on ollut kasvavaa. Läheisryhmän tarkoituksena on kriisitilanteissa tukeminen, tiedon jakaminen sekä voimavarojen lisääminen ja ylläpitäminen. Jakamalla kokemuksiaan omasta selviytymisestä ja jaksamisesta päihteitä käyttävien asiakkaiden vanhemmat ja läheiset ovat kyenneet auttamaan ja tukemaan toisiaan vaikeiden aikojen ylitse. Läheisryhmä kokoontuu joka toinen maanantai yhdistyksen asiakastiloissa. SOPI JIKKO kehitysyhteistyöhanke Senegalissa Suomen ulkoasiainministeriö myönsi yhdistykselle vuosiksi määrärahaa kehitysyhteistyöhankkeen toteuttamista varten. Hanke sai jatkorahoitusta vuosille Hankkeen nimi on SOPI JIKKO, se on wolofin kieltä ja tarkoittaa muutosta käytöksessä. Hankkeen yhteistyökumppanina toimii Oikeustalo (Maison de Justice) - vasta muotoutumassa oleva kansalaisjärjestölähtöinen instituutio, joka nimenomaan hakee uusia työtapoja rikollisuudesta ja syrjäytymisestä 5

6 6 aiheutuvien ongelmien ehkäisemiseksi. Toisena yhteistyökumppanina on kulttuurikeskus RIAC, jolla on monien vuosien kokemus työpajojen vetämisestä syrjäytyneille nuorille. Senegalissa ei ole käytössä mitään kuntoutusohjelmaa huumeiden tai muiden päihteiden käyttäjille. SOPI JIKKO hankkeen tavoitteena on kehittää Senegalin tarpeisiin soveltuva huumekuntoutuksen malli, jolla torjutaan huumeiden käytön aiheuttamia sosiaalisia ongelmia yhteisöissä. Malli kehitetään Diamaguene Sicap Mbaon (Dakarin esikaupunkialuetta) Oikeustalon toiminta-alueella ja levitetään jatkossa myös muilla alueilla toimivien Oikeustalojen käyttöön. Hankkeen kohderyhmänä ovat 8-25-vuotiaat tytöt ja pojat. Vuonna 2014 keskitytään työmallin luomiseen ja julkaisemiseen, toiminnan juurruttamiseen sekä edellytysten luomiseen Oikeustalojen väliselle yhteistyölle. Asiantuntijapalvelut ja julkaisutoiminta Yhdistys tarjoaa mahdollisuuksien mukaan myös erilaisia asiantuntijapalveluita osallistumalla erilaisiin luento-, seminaari- ja koulutustilaisuuksiin. Koulutusten osalta seuraavien vuosien tärkeimpiä tavoitteita ovat muun muassa ET-työmallin ja palveluohjaustyömallin edelleen levittäminen muiden tahojen käyttöön ja räätälöityjen koulutusten tarjoaminen eri kohderyhmien tarpeisiin. Yhdistyksen kokemus yli 10 vuoden ajalta tavoitteellisesta ryhmämuotoisesta työskentelystä päihteitä käyttävien asiakkaiden parissa luo vahvan ja ainutkertaisen pohjan uudenlaisten työkäytäntöjen levittämiseen. ET-koulutuksen tarkoituksena on tuoda uusi työmalli päihteitä käyttävien kanssa työskentelevien käyttöön. Yleisellä tasolla koulutukset kartuttavat ryhmätyön osaamista ja työskentelyvarmuutta sekä tarjoavat uusia ideoita ja työvälineitä ammattilaisten käyttöön. Yhdistys tukee uusia toimijoita tarjoamalla muun muassa konsultaatiota ryhmien käynnistämisessä. ET-mallista on tehty työkirja, joka tukee uusien ryhmien käynnistämistä. Kirja on tilattavissa yhdistyksestä hintaan 10 euroa + postikulut. ET-työmallista on julkaistu myös tutkimus "Vaik on viel käyttöö"- Omaiset Huumetyön Tukena ry:n ET-työmallin vaikutus nuorten huumeiden käyttäjien elämään. Tutkimus on luettavissa yhdistyksen kotisivuilla tai sitä voi tilata yhdistyksestä hintaan 6 euroa + postikulut. Yhdistys julkaisi elokuussa 2011 kirjan Palveluohjaus - työmalli huumeita käyttävien asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Erityisryhmien palveluohjaus ja palveluohjauksellinen työtapa tulee tulevaisuudessa korostumaan palvelujärjestelmän sektoroituneisuudesta johtuen. Tämän avuoksi on tärkeää, että toimivaksi havaittua palveluohjausmallia tullaan levittämään laajasti eri tahojen käyttöön. Työmalli on luettavissa yhdistyksen kotisivuilla ja sitä voi myös tilata yhdistyksestä hintaan 10 euroa + postikulut. Vuonna 2013 julkaistu tutkimus Kohtaamisen kautta tukeen - Omaiset Huumetyön Tukena ry:n Avoimien ovien toiminnan ja palveluohjauksen vaikutus huumeita käyttävien asiakkaiden elämäntilanteeseen" valottaa yhdistyksen Avointen ovien toiminnan ja palveluohjauksen vaikutusta huumeita käyttävien asiakkaiden elämäntilanteeseen. Tutkimuksessa on hyödynnetty ns. bikva-menetelmää ja sitä varten on haastateltu yhdistyksen asiakkaita, asiakkaiden läheisiä, yhdistyksen työntekijöitä sekä yhteistyökumppaneita. Tutkimuksen matalan kynnyksen päiväkeskustoiminta sekä palveluohjaus on onnistunut parantamaan asiakkaiden elämäntilannetta. Yhdistyksen toiminnan piirissä he ovat kokeneet tulleensa hyväksytyiksi juuri sellaisina kuin ovat, ilman rooleja tai vaatimuksia. Yhdistyksen tekemän työn tuloksellisuus perustuu toiminnan joustavuuteen ja asiakkaan tukemiseen ilman ennakkoehtoja. Tutkimus on luettavissa sähköisesti sekä tilattavissa yhdistyksestä hintaan 6 euroa + postikulut. Yhdistys julkaisi vuoden 2013 lopulla Johanna Vuorimiehen runokirjan "Halu". Teoksessa kuvataan herkällä ja aidolla tavalla niitä tunteita ja asioita, joita päihteiden käyttö ja kuntoutuminen saa ihmisessä aikaan. Runojen kautta on myös mahdollisuus saada asiakkaan ääni kuuluviin. Runoteos antaa tukea ja toivoa elämänmuutosta haluaville, päihteitä käyttäville ja kuntoutuville ihmisille ja heidän läheiselleen. Runokirja on luettavissa yhdistyksen kotisivuilla ja sitä voi myös tilata yhdistyksestä hintaan 10 euroa + postikulut. 6

7 7 Tiedottaminen ja viestintä Vuonna 2014 yhdistyksessä panostetaan vahvasti tiedottamiseen ja viestintään. Tavoitteena on ennen kaikkea asiakkaan aseman vahvistaminen julkisen keskustelun, poliittisen vaikuttamisen, seminaarien järjestämisen, koulutuksen sekä uudenlaisten kumppanuuksien avulla. Yhdistyksen jäseniin pidetään yhteyttä neljä kertaa vuodessa ilmestyvällä jäsenkirjeellä. Yhdistyksen kotisivuja ja Facebook -sivuja tullaan edelleen kehittämään. Yhdistyksen visuaalista ilmettä päivitetään muun muassa uuden logon, uusien kotisivujen ja esitteiden kautta. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Yhdistys jatkaa yhteistyötä viranomaisten, päihde-, mielenterveys- ja nuorisotyön järjestöjen sekä hoito- ja kuntoutusyksiköiden kanssa. Yhteistyökumppaneita käytännön työn tasolla tulevat jatkossakin olemaan pääasiassa pääkaupunkiseudun sosiaalitoimistot, terveyskeskukset, nuorisoasemat, A-klinikat, korvaushoitoklinikat, kuntoutus- ja asumisyksiköt, työvoimatoimistot ja vankilat. Yhdistys jatkaa tiivistä yhteistyötä myös vuonna 2014 Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry:n OPA-hankkeen kanssa. OPA-hanke nostaa kuntoutujan, omaisten ja perheiden arjen esille. Tavoitteena on tehdä arki näkyväksi ja tutkia, miten mielenterveys- ja päihdepalvelut saadaan parhaiten vastaamaan kuntoutujan, omaisen ja perheen omaa todellisuutta. Hanke kokoaa myös yhteen pääkaupunkiseudun mielenterveys- ja päihdesektorin toimijoita sekä järjestää yksilötapaamisia ja ryhmiä asiakkaille. Vuonna 2014 yhdistys tulee jatkamaan tiivistä yhteistyötä Suomen palveluohjausyhdistyksen (SPO ry, Personligt Ombud i Finland rf) kanssa. Suomen palveluohjausyhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää sosiaali- ja terveysalalla tehtävää palveluohjausta sekä tehdä palveluohjausta työmuotona näkyväksi. Yhdistys edistää palveluohjaustyötä tekevien ja sitä suunnittelevien sosiaali- ja terveydenhuoltoa edustavien henkilöiden välistä yhteistoimintaa. Tavoitteena on parantaa palveluohjauksen yleisiä toimintaedellytyksiä Suomessa. OHT ry vie omaa palveluohjausosaamistaan ja asiakastyön kokemustaan yhdistyksessä toimivien tahojen käyttöön sekä järjestää yhteistyössä palveluohjaukseen liittyviä tilaisuuksia. Yhdistys on mukana EHYT ry:n perustamassa huumetyöryhmässä ja viestintätyöryhmässä viemällä työryhmiin omaa osaamistaan ja tiivistämällä yhteistyötä keskeisten tahojen kanssa. Yhdistys osallistuu edelleen aktiivisesti Vety-verkoston eli huumeiden käyttäjien vertaistyön ja vertaistukitoimintaa järjestävien tahojen yhteistyöverkoston toimintaan. Vety-verkosto on tärkeä yhteistoimintaelin vertaistoiminnan kehittämisen ja julkituomisen kannalta. Yhdistys järjestää keväällä 2014 Avoimet ovet yhteistyötahoille asiakastilassaan. Yhdistys osallistuu valtakunnallisille Päihdepäiville toukokuussa, Huumeisiin kuolleiden muistotilaisuuteen marraskuussa sekä Ehkäisevän päihdetyön viikon kampanjaan. Muun yhteistoiminnan osalta yhdistys pyrkii kartoittamaan vallitsevaa tilannetta ja osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan kaikkeen yhdistyksen tavoitteita tukevaan toimintaan. Virkistystoiminta Omaiset Huumetyön Tukena ry järjestää virkistystoimintaa jäsenilleen vuonna Yhdistys tulee jatkamaan jäsenille suunnattujen teatteri-iltojen ja luentotilaisuuksien järjestämistä. Jäsenille järjestetään Tallinnan matka syyskuussa ja pikkujoulut marras-joulukuussa yhdistyksen asiakastilassa. 7

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi 12.3.2012 Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Tietopuu Tietopuu-sivuston www.a-klinikka.fi/tietopuu/ tarkoituksena on jakaa

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä 14.2.2014 - Oulu ARI TERÄVÄ Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Verkottaja 2013-2016 keskeiset päämäärät Päihde- ja mielenterveystyön

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä? Allianssin strategia Osallisuus Yhdenvertaisuus Nuorisopolitiikasta yleispolitiikkaa Ehkäisevän nuorisotyön painoarvo noussut Allianssi

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari 21.4.2016 Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen TULOKULMANA: OSIS VERTAISTEN OSALLISUUTTA VAHVISTAMASSA 2015-2017 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta. Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

MATALAN KYNNYKSEN TOIMINNOT LAPISSA PÄIHDETYÖN SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN TOIMINTAMUOTONA

MATALAN KYNNYKSEN TOIMINNOT LAPISSA PÄIHDETYÖN SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN TOIMINTAMUOTONA MATALAN KYNNYKSEN TOIMINNOT LAPISSA PÄIHDETYÖN SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN TOIMINTAMUOTONA Nina Peronius, YTM, Hall.kand. sh. Projektipäällikkö, Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä kehittämis Lapissa

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

VERTAIS- JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Kouvolan huumevieroitusyksikössä ja katkaisuhoitoasemalla Luotettava kumppani Vahva vaikuttaja

VERTAIS- JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Kouvolan huumevieroitusyksikössä ja katkaisuhoitoasemalla Luotettava kumppani Vahva vaikuttaja VERTAIS- JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Kouvolan huumevieroitusyksikössä ja katkaisuhoitoasemalla 1 KOUVOLAN LAITOSYKSIKKÖ Huumevieroitusyksikkö Piikkisiili Hoito perustuu yhteisöllisyyteen ja yhteisöhoidon

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2012 1 (5) historia 23.04.2012 423 Pöydälle 23.04.2012 päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot