VANTAA. Vantaan kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAA. Vantaan kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma 2011 2016"

Transkriptio

1 VANTAA Vantaan kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma Sivistystoimi 2011

2

3 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Kasvatus- ja koulutuspoliittisen ohjelman lähtökohdat Näkökulmia sivistykseen Sivistystoimen arvot Talous Kasvatuksen ja koulutuksen tulevaisuuden linjaukset Toimintaympäristön muutokset Vantaan väestö Kansainvälisyys, maahanmuutto ja globalisaatio Tietoyhteiskunnasta ubiikkiyhteiskuntaan Ekologinen kestävä kehitys Aktiivinen kansalaisuus Osallisuus ja yhteisöllisyys Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Oppimiskäsitys Näkemys tiedosta, osaamisesta ja oppijasta Elinikäinen ja elämänlaajuinen oppiminen Laadukas toiminta Palvelujen järjestäminen Kasvatusta ja opetusta ohjaavat pedagogiset suunnitelmat Kasvattajan ja opettajan rooli Kasvatuksen ja opetuksen yhteistyöverkosto Oppimisympäristöt Opetusmenetelmät Kasvun ja oppimisen tuki Kasvun, oppimisen ja opiskelun tuen muodot Oppilas- ja opiskelijahuolto Siirtymävaiheet Opintojen keskeyttämisten vähentäminen Oppilaanohjaus ja opinto-ohjaus Palveluverkko ja toimitilat Osaamisen ja työyhteisöjen kehittäminen Johtaminen Osaamisen kehittäminen Työyhteisöjen kehittäminen ja työhyvinvointi LIITE 1. Kasvatus- ja koulutuspoliittisen ohjelman työryhmä LIITE 2. Kasvatus- ja koulutuspoliittisen ohjelman ohjausryhmä

4 Esipuhe Vantaan kasvatus- ja koulutuspoliittisen ohjelman uudistaminen on ollut sivistystoimen strategisena tavoitteena. Aiempi koulutuspoliittinen ohjelma laadittiin vuosiksi , jonka jälkeen keväällä 2009 ohjelman uudistamisen tarvetta pidettiin ilmeisenä. Ohjelman uudistaminen aloitettiin aiemman ohjelman arvioinnilla, jonka tavoitteena oli ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutuman arviointi sekä mahdollisten uusien painopisteiden ja jatkotoimenpiteiden esittäminen. Arviointi tehtiin tulosalueittain. Arvioinnin päätteeksi kesäkuussa 2009 toimialan johtoryhmä päätti, että kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma uudistetaan ja että tulevan ohjelman linjaukset kattavat koko toimialan varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen sekä lisäksi kirjastopalvelut. Tavoitteena oli, että ohjelma sidotaan strategiatyöhön ja että sen toteutumista seurataan säännöllisesti. Vantaan kasvatus- ja koulutuspoliittista ohjelmaa vuosiksi on työstänyt toimialan sisäisesti muodostettu virkamiestyöryhmä (Liite 1), jonka puheenjohtajana on toiminut nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja Paula Ylöstalo-Kuronen ja sihteerinä tieto- ja viestintätekniikan asiantuntija Anna Österman. Työryhmä on kokoontunut elokuusta 2009 alkaen säännöllisesti työstämään ohjelman eri aihealueita. Lisäksi ohjelman valmisteluun on osallistunut useita asiantuntijoita eri tulosalueilta ja kaupungin muilta toimialoilta. Ohjelman valmistumista on seurannut ohjausryhmä (Liite 2), johon kuuluu sivistystoimen eri tulosalueiden ja muiden toimialojen edustajia, luottamushenkilöitä, ammattijärjestöjen edustajia sekä oppilaiden, opiskelijoiden ja vanhempien edustajia. Kasvatus- ja koulutusalan asiantuntijat osallistettiin ohjelman valmisteluun suuntaamalla heille kysely, jolla selvitettiin asiantuntijoiden näkemyksiä kasvatuksen ja koulutuksen painopisteistä ja tulevaisuudennäkymistä. Kyselyn aihealueina olivat mm. toimintaympäristön muutokset, kasvatuksen ja koulutuksen arvot ja tulevaisuuden haasteet, oppijoiden tulevaisuudessa tarvitsemat valmiudet sekä opetuksen käytännöt ja niissä tapahtuvat muutokset. Kysely toteutettiin keväällä 2010 ja siihen vastasi kaikkiaan 813 henkilöä. Kyselyyn vastanneiden asiantuntijoiden lisäksi myös kuntalaisilla sekä kasvatuksen ja koulutuksen kentän toimijoilla on ollut mahdollisuus osallistua ohjelmasta käytyyn keskusteluun. Ohjelman valmistelun ajaksi avattiin blogi, jossa kuntalaiset ovat voineet keskustella kasvatuksen ja koulutuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä ottaa kantaa ohjelman sisältöön. Kasvatus- ja koulutuspoliittisen ohjelman luonnoksesta pyydettiin lausuntoja lähetetyssä kirjeessä. Niitä tuli määräaikaan mennessä yhteensä 27 kappaletta. Lausuntoja antoivat vantaalaiset peruskoulut ja lukiot, koulujen johtokunnat, muiden toimialojen johtoryhmät, vanhusneuvosto, Vantaan opettajien ammattiyhdistys sekä työryhmää sukupuolivaikutusten arvioinnissa ohjannut Sinikka Mustakallio World of Management Oy:sta (WoM Oy). Lausunnot on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon kasvatus- ja koulutuspoliittisen ohjelman työstämisessä ja viimeistelyssä. Haluan kiittää lämpimästi työryhmää ja kaikkia niitä tahoja, jotka ovat osallistuneet kasvatus- ja koulutuspoliittisen ohjelman valmistumiseen sekä antaneet lausuntonsa ohjelman luonnoksesta. Elina Lehto-Häggroth Apulaiskaupunginjohtaja Ohjausryhmän puheenjohtaja 4

5 1 Johdanto Sivistystoimessa on laadittu aiemmin koulutuspoliittisia linjauksia ja ohjelmia, joissa on määritelty koulutuksen keskeiset tavoitteet ja suuntaviivat. Vuonna 1993 koulutuksen palvelukeskuksessa opetusalan asiantuntijaryhmä laati Vantaan koulutuspolitiikan linjat -nimisen asiakirjan. Siinä asetettiin kullekin opetustasolle kehittämistavoitteita, suunniteltiin mm. kouluverkkoa ja ammattikorkeakoulukokeilua sekä arvioitiin koulutuksen kustannuksia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Koulutuspoliittisen ohjelman Ohjelma sisälsi linjauksia opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä, kouluverkosta, oppilasvirtojen ohjaamisesta ja yhtenäiskoulujen rakentamisesta. Ohjelmassa tarkasteltiin koko koulutuskenttää esiopetuksesta korkea-asteeseen ja aikuiskoulutukseen. Nyt laaditun ohjelman tavoitteena on asukkaiden koulutuksen ja sivistyksen edistäminen sekä sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen. Lähtökohtana on käsitys siitä, mikä on ihmisen elämässä tärkeää ja arvokasta sekä mitä kulttuurista ainesta, tietoja, taitoja, arvoja, asenteita ja elämäntapoja olisi tulevaisuutta varten välitettävä seuraaville sukupolville. Kasvatus ja koulutus toimivat hyvinvoinnin perustana. Ratkaisevaa on, millaiset hyvän elämän edellytykset lapsille ja nuorille annetaan tulevaisuutta varten. Yksilölle koulutus mahdollistaa elinikäisen oppimisen sekä kehittymisen ihmisenä ja yhteisön jäsenenä. Yhteisön kannalta kasvatuksella ja koulutuksella edistetään yksilöiden ja ryhmien välistä yhdenvertaisuutta sekä yhtäläisiä yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia ja ehkäistään syrjäytymistä. Kasvatuksen ja koulutuksen tehtävänä on sekä kulttuuriperinteen ylläpitäminen että kulttuurin ja yhteiskunnan kehittäminen ja uudistaminen. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset toimivat lähtökohtana kasvatus- ja koulutuspoliittisen ohjelman laatimiselle. Koulutuksen merkitys korostuu nopeasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa. Ympäröivän maailman nopea muuttuminen ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikan jatkuva kehitys asettavat kasvatukselle, koulutukselle ja osaamiselle suuria muutosvaatimuksia. Kasvatuksen ja koulutuksen tehtävänä on valmentaa yksilöitä ja yhteisöjä kohtaamaan tulevaisuuden yhteiskunnan asettamat haasteet. Kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma on osa kaupungin laajaa strategiatyötä, ja sen laatimista ovat ohjanneet Vantaan kaupungin ja sivistystoimen visiot, arvot ja strategiset linjaukset. Ohjelman tavoitteena on osaltaan vahvistaa vantaalaista ydinosaamista ja tehdä Vantaasta kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten ja aikuisten yhteisöllinen kotikaupunki. Lisäksi tavoitteena on tehdä näkyväksi keskeisiä kasvatuksen ja koulutuksen järjestämiseen liittyviä tekijöitä ja ohjata kunnallista pitkän tähtäimen päätöksentekoa. Ohjelman tehtävänä on ohjata päivähoidossa, kouluissa, oppilaitoksissa ja kirjastoissa tehtävää kasvatus- ja opetustyötä sekä oppimista. Kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma on sivistystoimen asiakirja, johon linkittyvät monet muut kaupungin asiakirjat, esimerkiksi paikalliset opetussuunnitelmat, lastensuojelusuunnitelma, oppilas- ja opiskelijahuollon linjaukset sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Strategiatyössä sivistystoimen ja sivistystoimen eri tulosalueiden tuloskortteihin nostetaan kasvatus- ja koulutuspoliittisesta ohjelmasta tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka ohjaavat toimialan, tulosalueiden ja yksiköiden vuosittaista toiminnan suunnittelua. Kasvatusja koulutuspoliittiseen ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä toteutetaan vuosittain kaupungin talouden sallimissa puitteissa. Ohjelmassa esitetään kasvatukseen ja koulutukseen liittyvät keskeiset linjaukset sekä tärkeimmät toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma ja siinä esitetyt toimenpiteet on tarkoitettu kaikkien työntekijöiden työvälineeksi. Kaikki ohjelmaan kirjatut toimenpiteet eivät edellytä taloudellista panostusta, vaan niiden rooli on toimintaa ohjaava ja ne ilmenevät osana jokapäiväistä toimintaa uudenlaisina käytänteinä sekä avoimena toimintakulttuurina. Ohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutuminen ei onnistu ilman sujuvaa moniammatillista yhteistyötä. Toimialojen välinen yhteistyö on keskeisessä asemassa palveluiden järjestämisessä. Oppilas- ja opiskelijahuolto sekä siirtymävaiheiden hoitaminen ovat perinteisiä yhteistyömuotoja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Myös nuorisopalveluiden sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kanssa tehdään monessa hankkeessa yhteistyötä. Tilakeskuksen tuottamien tukipalveluiden toimivuus on sivistystoimen perustehtävän kannalta ehdoton edellytys. Toimialojen välisten yhteisten prosessien kehittäminen sekä uusien innovatiivisten toimintatapojen luominen ovat yhteisiä haasteita tulevina vuosina. 5

6 2 Kasvatus- ja koulutuspoliittisen ohjelman lähtökohdat 2.1 Näkökulmia sivistykseen Vantaan kaupungin yhtenä keskeisenä tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin tukeminen koulutusta ja sivistystä edistämällä. Sivistystä voidaan tarkastella eri näkökulmista, sillä se on arvo- ja kulttuurisidonnainen käsite. Länsimaisessa ajattelussa sivistys on perinteisesti nähty inhimillisten kykyjen, taitojen, asenteiden ja arvojen omaksumisena sekä niiden jatkuvana uudistamisena ja kehittämisenä. Sivistys voidaan määritellä tietoihin, taitoihin ja arvoihin perustuvaksi kyvyksi vastata ajan ja elämisen haasteisiin. Sivistys toteutuu sosialisaation ja kasvatuksen tuloksena. Kasvatuksen ja koulutuksen tulee tarjota oppijoille inhimillisen kasvun aineksia, jotka luovat perustan hyvälle elämälle ja jatkuvalle henkiselle toimintavalmiudelle. Tulevaisuudessa yhteiskunnan ja työelämän nopeat muutokset edellyttävät yksilöltä joustavuutta ja monialaisuutta. Sivistyksen ei tule perustua pelkästään kapea-alaisesti rajatun tiedon hallinnalle. Laaja-alaisuus ja monipuolisuus sekä kyky tarkastella asioita eri näkökulmista ja soveltaa tietoa uudenlaisissa tilanteissa ovat keskeisiä tulevaisuudessa tarvittavia valmiuksia. Sivistyneellä ihmisellä on hallussaan sekä tiedollinen pääoma että kulttuurinen kompetenssi. Yhteisötasolla tarkasteltuna sivistys viittaa yhteisten normien ja sopimusten omaksumiseen sekä valmiuksiin, joita kansalainen tarvitsee yhteisön jäsenenä. Laaja-alainen sivistys tukee kansalaisen henkistä kasvua, elämän hallintaa, kykyä vastata ajan haasteisiin ja vaikuttaa yhteisten asioiden hoitoon. Sivistys auttaa ihmistä hallitsemaan yhä laajenevaa informaation määrää, ymmärtämään kulttuuriympäristöään ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita. Sivistystä voi näin kutsua kansalaiskompetenssiksi kasvatus ja koulutus eivät anna oppijalle vain tiedollisia valmiuksia vaan valmistavat hänet elämään kansalaisena muutosten keskellä. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on tarpeen, että yksilöt kykenevät itsenäisesti ja perustellusti ottamaan kantaa vallitseviin oloihin ja osallistumaan kansalaisyhteiskunnassa käytävään keskusteluun. 2.2 Sivistystoimen arvot Kasvatusta ja koulutusta ohjaavat aina yhteiskunnassa tärkeänä pidetyt arvot. Arvot heijastelevat kunkin aikakauden ominaispiirteitä, haasteita ja tulevaisuudennäkymiä. Vantaan kaupungin arvoiksi on määritelty innovatiivisuus, yhteisöllisyys sekä kestävä kehitys. Laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen kannalta on oleellista pohtia, kuinka nämä arvot toteutuvat sivistystoimen käytännöissä. Kasvatus- ja koulutuspoliittisen ohjelman avulla nämä arvot konkretisoidaan ja muotoillaan käytännön toimenpiteiksi, joilla edistetään kuntalaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Innovatiivisuudella tarkoitetaan kykyä tuottaa uusia hyödyllisiä muutoksia, toimia suunnannäyttäjänä ja etsiä rohkeasti uusia entistä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisten hyväksi. Innovatiivisuus ilmenee kehitysmyönteisyytenä, erilaisuuden hyväksymisenä, kannustavana ilmapiirinä, haluna löytää uusia toimintatapoja sekä rakentavana itsearviointina ja toiminnan jatkuvana kehittämisenä. Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan kuntalaisten syrjäytymisen ehkäisemistä, osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä sekä työskentelyä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisöllisyys näkyy vastuullisena käyttäytymisenä, avoimena vuorovaikutuksena, osaamisen jakamisena sekä yhteisöllisten ja osallisuutta lisäävien palveluiden ja toimintatapojen kehittämisenä. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan hyvien elinmahdollisuuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Päätöksenteossa ja ratkaisuissa huomioidaan ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukainen kohtelu sekä pidetään talous tasapainossa. Kestävän kehityksen ulottuvuudet ovat ekologinen, taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen. Sosiaalisesti kestävä kehitys toteutuu yhdenvertaisena kohteluna sekä elämänhallinnan ja hyvinvoinnin vahvistamisena. Kulttuurisesti kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sekä kulttuuriperinnön vaalimista että sen kehittämistä. Taloudellisesti kestävä kehitys näkyy taloudellisena ajatteluna ja käytänteinä sekä kokonaistaloudellisuutena. Ekologisesti kestävä kehitys ilmenee ekologisena toimintakulttuurina sekä ympäristövastuullisuutena ja -tietoisuutena. 6

7 2.3 Talous Sivistystoimen toimialan talous ja toiminta määräytyvät kaupungin taloudellisen tilanteen mukaan. Verotulojen ja valtionosuuksien muutokset näkyvät toimialan saamassa talousarvion kehyksessä. Taloudellisen tilanteen vaihtelut vaikeuttavat toiminnan pitkälle tähtäävää suunnittelua. Valtionosuusuudistuksen yhteydessä esi- ja perusopetuksen valtionosuutta muutettiin ns. yhden putken mallin mukaiseksi sekä otettiin käyttöön kotikuntakorvausjärjestelmä. Kunnat saavat valtionosuutta varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestämistä varten vastaavan ikäisen väestön määrän mukaan. Näin ollen pääosa sivistystoimen valtionosuudesta muuttuu väestönkehityksen mukaisesti. Toisen asteen oppilaitosten valtionosuus määräytyy opiskelijamäärän mukaan ja aikuisopiston opetustuntimäärän mukaan. Kirjastojen valtionosuus perustuu asukasmäärään. Tämän lisäksi osa valtionrahoituksesta suunnataan kunnille vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoituksen muodossa. Myös sosiaali- ja terveysministeriöltä ja Euroopan sosiaalirahastolta (ESR) saadaan hankerahoitusta, joka osoitetaan vuodeksi tai kahdeksi kerrallaan. Hankkeiden lyhytkestoisuus vaikeuttaa osaltaan toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua. Kuntatalouteen kohdistuu lähitulevaisuudessa haasteita, jotka aiheutuvat kuntien tulojen epävakaudesta, kiristyvästä valtion taloudesta sekä väestön ikääntymisestä seuraavasta sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvusta. Vantaalla yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy voimakkaasti. Samanaikaisesti päivähoito- ja alakouluikäisten määrä kasvaa. Sivistystoimen kannalta on tärkeää, että sivistystoimen palveluiden laatu voidaan ylläpitää ja äkkinäisiltä säästötoimenpiteiltä vältytään. Hyvänä menettelynä on vuoteen 2013 asti voimassa oleva Vantaa-sopimus, joka takaa kasvatuksen ja opetuksen säilymisen vähintään vuoden 2009 tasolla. Vantaa-sopimus on antanut koko toimialalle mahdollisuuden keskittyä toiminnan kehittämiseen tiukkaa taloudenpitoa unohtamatta. Sivistystoimessa on tehty tuottavuuden parantamiseen vaikuttavia toimenpiteitä, jotka ovat alentaneet yksikkökustannuksia merkittävästi. Esimerkiksi kaikkien sivistystoimen tulosalueiden palveluverkot on tarkistettu, kuten myös talous- ja hallintopalvelut. Palveluiden kustannustehokkuus on todettavissa mm. verrattaessa pääkaupunkiseudun eri kaupunkien yksikkökustannuksia keskenään. 7

8 3 Kasvatuksen ja koulutuksen tulevaisuuden linjaukset 3.1 Toimintaympäristön muutokset Yhteiskunnassa tapahtuvat laajemmat muutokset vaikuttavat ratkaisevasti palvelutarpeeseen ja palveluiden järjestämiseen. Toimintaympäristön muutostekijät tulee ottaa huomioon, kun arvioidaan lasten ja nuorten osaamistarpeita sekä tulevaisuudessa tarvittavia tieto-, taito- ja osaamisalueita. Keskeisimpinä toimintaympäristön muutoksina voidaan pitää väestönkehityksessä, monikulttuurisuudessa, kansainvälistymisessä, tietoyhteiskuntakehityksessä sekä ilmastonmuutoksessa ja ekologisessa ajattelussa tapahtuvia muutoksia. Kaikki nämä tekijät uudistavat kasvatuksen ja opetuksen lähtökohtia, monipuolistavat oppimisympäristöjä ja saavat aikaan paitsi suunniteltuja, osittain myös ennakoimattomia muotoja ja kehityssuuntia Vantaan väestö Vantaa on väestörakenteeltaan lasten ja nuorten kaupunki. Vuoden 2010 alussa 20 % vantaalaisista oli alle 16-vuotiaita, kun koko Suomessa vastaavan ikäisten osuus oli 17,8 %. Vantaalla väestörakenne alkaa muuttua lähivuosina. Vanhimpien eli yli 65-vuotiaiden ikäryhmien osuus väestöstä kasvaa ja lasten ja nuorten osuus pysyy kokonaisuudessaan tarkasteltuna nykytasolla. Väestön määrällisten ja rakenteellisten muutosten tarkastelu on oleellista palvelujen järjestämisen kannalta. Vantaan koko väestön määrä kasvaa henkilöllä vuoteen 2016 mennessä. Väestönkehityksessä on suuria eroja ikäluokittain. Ikäihmisten (yli 65-vuotiaat) määrä kasvaa vuosien aikana henkilöllä. Myös päivähoito- ja alakouluikäisten määrä kasvaa koko tarkastelukauden ajan: päivähoitoikäisten määrä 825 lapsella ja alakouluikäisten lapsella. Yläkouluikäisten määrä laskee hieman nykytasosta ja vuotiaiden määrä vähenee 801 nuorella. Muutokset väestössä tarkoittavat, että palveluja tarvitaan samanaikaisesti lisää sekä nuorimmille kuntalaisille että erityisesti ikäihmisille. Palvelujen tarvetta muuttaa ja lisää myös väestön kulttuurinen monimuotoistuminen. Vieraskielisiä eli vantaalaisia, joiden äidinkieli on väestötiedoissa muu kuin suomi tai ruotsi, oli vuoden 2010 alussa 9,2 prosenttia kaikista Vantaan asukkaista. Vieraskielisten osuus alle 16-vuotiaista oli 11 prosenttia ja vuotiaista 8 prosenttia. Aikuisväestöstä vieraskielisiä oli 9 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneistä 2 prosenttia. Kaikissa ikäryhmissä oli eniten venäjän-, viron-, somalin- ja albaniankielisiä asukkaita. Taulukko 1. Väestönkehitys ikäryhmittäin. Väestö Muutos Muutos % Päivähoitoikäiset % Alakouluikäiset % Yläkouluikäiset % vuotiaat % vuotiaat % Ikäihmiset % Koko väestö % Lähde: Vantaan väestöennuste

9 Taulukko 2. Vantaan väestönkehitys äidinkielen mukaan Muutos Muutos % Suomen- ja % ruotsinkieliset Vieraat kielet % yhteensä Lähde: Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla Vieraskielisten määrä kasvaa vuoden 2010 tilanteeseen verrattuna 43 prosenttia, kun suomen- ja ruotsinkielisten määrän kasvu on kolme prosenttia. Venäjänkieliset on suurin vieraskielisten ryhmä. Väestöennusteen mukaan heidän määränsä tulee olemaan vuonna 2016 kaikkiaan 6 657, kun se vuonna 2010 oli 4 492, joten heidän määränsä kasvaa vuoteen 2010 nähden 48 %. Väestötiedoissa olevien vieraskielisten lisäksi Vantaalla on muita taustaltaan vieraskielisiä, esim. toisen tai useamman polven maahanmuuttajataustaisia asukkaita, sekä lapsia ja nuoria, joiden toinen vanhempi on vieraskielinen. Siten vieraskielisten ja monikulttuuristen asukkaiden määrä on virallista tilastotietoa suurempi. Päivähoito-, opetus- ja kirjastopalvelujen järjestämisessä on otettava huomioon kaikki asukkaat, myös ne, joiden kielitausta on muu kuin suomi, ruotsi tai saame Kansainvälisyys, maahanmuutto ja globalisaatio Tulevaisuuden maailmaa luonnehditaan kiihtyvän muutoksen ja monimutkaistuvan yhteiskunnan maailmaksi. Tuotannon ja talouden globalisoituminen, teollistuneiden yhteiskuntien haavoittuvuus, tietoteknologian nopea kehitys, elinympäristön vaalimiseen liittyvien arvojen korostuminen, väestörakenteessa tapahtuvat muutokset sekä yhteiskunnan pirstaloituminen vaikuttavat niin yksilön, kunnan kuin kansakunnankin tasolla. Kasvatuksen ja koulutuksen tehtävänä on valmentaa yksilöitä ja yhteisöjä kohtaamaan tulevaisuuden asettamat haasteet. Muutosten monitahoisuus edellyttää toimintaa ohjaavien arvojen yhteisöllistä pohdintaa ja nykyisten toimintatapojen kriittistä arviointia. Globalisoitumisen myötä kansainvälisyyttä tarkastellaan uudella tavalla. Kansainvälisen liikkuvuuden rinnalla on alettu puhua kotikansainvälistymisestä. Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan keinoja, joilla kansainvälistä kokemusta ja toimintavalmiuksia sekä vieraiden kielten ja kulttuurien tuntemusta voi hankkia omassa arkiympäristössään. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tutustumalla oman yhteisön monikulttuurisuuden muotoihin, perehtymällä vieraskieliseen opetukseen ja oppimateriaaleihin, tutustumalla oman alueen kansainvälisiin organisaatioihin sekä osallistumalla internetin välityksellä kansainvälisiin verkostoihin ja hankkeisiin. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien asukkaiden myötä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat jo osa vantaalaista arkea. Vantaalla monikulttuurisen väestön määrän nopea lisääntyminen on muuttanut päivähoidon, koulujen ja oppilaitosten arkea. Aikaisempaa heterogeenisemmat ryhmät ovat yksi henkilöstön kohtaamista haasteista. Samassa ryhmässä saattaa olla ohjattavana ja opetettavana useisiin kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia lapsia ja nuoria. Ryhmissä kulttuuritaustojen moninaisuus nähdään mahdollisuutena ja rikkautena ja monikulttuurisuus integroidaan toimintaan ja opetukseen monin eri tavoin. Myös kirjasto avoimena tilana edistää vuoropuhelua ja monimuotoisuutta. Kirjastoissa tuetaan sekä oman kielen ja kulttuurin merkityksen ymmärtämistä että integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Monikulttuurisuuden huomioimiseen vaikuttaa ratkaisevasti oman kulttuurin tuntemus. Tieto ja ymmärrys omista juurista rakentavat vahvaa kulttuuri-identiteettiä, joka auttaa kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja ymmärtämään monenlaisia elämäntapoja ja maailmankuvia. Tietoisuus omista lähtökohdista ja samalla myönteinen ja arvostava suhtautuminen muita kulttuureita kohtaan eivät heikennä suomalaisuutta, vaan antavat mahdollisuuden nähdä asioita laajemmin. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kasvatuksessa ja opetuksessa on olennaista osallistaa heidät osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Se vaatii sekä lapsen ja nuoren oman kielen ja kulttuurin että suomalaisen kulttuurin tuntemuksen vahvistamista. Kasvattajan ja opettajan on tärkeä tiedostaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulma ja vahvistaa suomalaista periaatetta ihmisten yhdenvertaisuudesta. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on avain suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämiseen myös aikuisille maahanmuuttajille. Nuoriso- ja muiden vapaa-ajan palve- 9

10 luiden rooli on tärkeä maahanmuuttajataustaisten nuorten kasvun, identiteetin rakentamisen ja suomalaisen yhteiskunnan toiminnan ymmärtämisen tukemisessa sekä monikulttuurisuusasioiden edistämisessä. Kansainvälisyyden huomioiminen kaikilla koulutustasoilla on kaupungille tärkeä vetovoimatekijä. Koulutustarjontaa monipuolistamalla ja lisäämällä voidaan houkutella Suomeen ja Vantaalle kansainvälisiä osaajia ja työvoimaa. Samalla edistetään kaupungin pysymistä globaalin kehityksen mukana. Sivistystoimen kansainvälistä vuorovaikutusta kehitetään osallistumalla aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Tämä tapahtuu edistämällä positiivista suhtautumista kansainvälistymiseen, panostamalla verkostoitumiseen sekä tukemalla henkilöstön tiedollisia, taidollisia ja teknisiä edellytyksiä kansainväliseen yhteistyöhön. Kansallisia ja kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia ja hankkeita hyödynnetään aktiivisesti. Kirjaston aineistot, verkkoympäristö ja sosiaalisen median sovellukset edistävät kuntalaisten sekä kasvatus- ja koulutushenkilöstön kansainvälistymistä. Kasvamista globaaliin vastuuseen edistetään koulujen ja oppilaitosten kansainvälistymisellä. Kansainvälinen yhteistyö motivoi vieraiden kielten opiskeluun sekä erilaisiin kulttuureihin tutustumiseen. Erilaiset yhteistyömuodot, kuten ystävyyskoulutoiminta ja kansainväliset leirit, tarjoavat oppilaille ja opiskelijoille mahdollisuuden toimia sekä eurooppalaisten että Euroopan ulkopuolella asuvien kanssa. Hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa verkostoidutaan muiden koulujen ja oppilaitosten sekä erilaisten yhteistyökumppaneiden, kuten alueen yhteisöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Koulut ja oppilaitokset osallistuvat kansainvälisiin opiskelija- ja opettajavaihto-ohjelmiin sekä tukevat oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilökunnan kieliopintoja. Monipuolinen kieliohjelma on kansainvälistymisen kivijalka. Lisäksi kehitetään edelleen käytäntöjä omaehtoisten kansainvälisten opintojen tai ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksymiseksi osaksi ammatillista tutkintoa. Toisen asteen oppilaitosten kansainvälisyyssuunnitelmat edistävät omalta osaltaan oppilaitosten kansainvälistymistä. Sivistystoimessa panostetaan seuraaviin kansainvälistymistä tukeviin toimenpiteisiin: kehitetään ja monipuolistetaan perusopetuksen ja lukion kielten opetusta edistetään lasten ja nuorten tutustumista eri kulttuureihin maahanmuuttajataustaisen väestön määrän kasvu huomioidaan kasvatuksessa ja opetuksessa ja tuen järjestämisessä aloitetaan kiinan kielen ja kulttuurin opetuksen pilotointi eri muodoissa ammatillisessa koulutuksessa kehitetään edelleen ulkomailla suoritettavia työssäoppimisjaksoja luomalla kansainvälistä yritys- ja oppilaitosverkostoa sekä tukemalla opiskelijoiden ulkomailla suoritettavia vaihto-opiskelu- ja työssäoppimisjaksoja sekä kehitetään ammatillisessa koulutuksessa oppisopimuskoulutuksen kansainvälisiä harjoittelumahdollisuuksia kehitetään edelleen aikuisten vieraiden kielten ja kulttuurien opetustarjontaa sekä vieraskielisten aikuisten kielikoulutusta (suomi tai ruotsi toisena kielenä -kurssit) ja Suomen kulttuuriin perehdyttämistä hyödynnetään eri kieli- ja kulttuuriryhmien osaamista ja näkemyksiä palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä osallistutaan aktiivisesti eri rahoitusmuodoilla kansainvälisiin hankkeisiin kehitetään yhteistyömahdollisuuksia alueen yhteisöjen, elinkeinoelämän sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään yhteistyötä nuoriso- ja muiden vapaa-ajan palveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden maahanmuuttajatoimijoiden sekä monikulttuurisuusasioiden neuvoston kanssa monikulttuurisuusasioiden edistämisessä kirjastossa lisätään vieraskielisten aineistojen sekä kielenoppimista tukevan materiaalin saatavuutta ja tarjontaa edistetään kirjaston roolia maahanmuuttajataustaisten asukkaiden kotouttamiskanavana ja kontaktipintana omaan kulttuuriin sekä kehitetään kirjastoja kulttuurisen torin periaatteella siten, että tilat ja palvelut houkuttelevat luontevaan oleskeluun, aktiviteetteihin ja kohtaamisiin 10

11 3.1.3 Tietoyhteiskunnasta ubiikkiyhteiskuntaan Tietoyhteiskuntakehityksen nykyvaiheesta on alettu käyttää nimitystä ubiikkiyhteiskunta (lat. ubiquitus = kaikkialla oleva). Termillä ubiikki viitataan tiedon kaikkiallisuuteen ja sen uudenlaiseen hyödyntämiseen eli ubiikkiteknologioihin yhteiskunnan toiminnan perustana, kaikkialla läsnä olevana älynä. Käsitettä käytetään erityisesti kuvaamaan teknologista kehitystä ja ympäristöönsä sulautunutta jokapaikan tietotekniikkaa (ubiquitous computing), joka toimii huomaamattomasti osana ihmisten arkea. Ubiikkiteknologia leviää elämän kaikille alueille (työpaikoille, opetukseen, koteihin, viestintään jne.) ja sulautuu ympäristöönsä, rakennuksiin, esineisiin, laitteisiin ja ihmisiin. Ubiikkiteknologioiden muodostamat tietojärjestelmät ja -verkot mahdollistavat tiedon kokoamisen erilaisista tiedonlähteistä sekä niiden yhdistämisen ja hyödyntämisen erilaisiin tarkoituksiin. Tietovarastojen piiloutuminen käyttäjiltä sekä palvelujen ja valvonnan kietoutuminen toisiinsa ovat ilmeisiä ubiikkiyhteiskunnan piirteitä. Elävät organismit ja teknologia tulevat sulautumaan yhä enemmän toisiinsa. Ubiikkiympäristöllä on infrastruktuurivaikutus. Se muuttaa yhteiskunnan toimintaperiaatteita hyvin merkittävästi mutta huomaamattomasti. Ubiikkiyhteiskunta ilmenee kahdella eri tavalla. Ensinnäkin sitä voidaan kuvata avoimesti toimivana, ihmiselle hyötyä ja iloa tuottavana yhteiskuntana, jonka kontrolli syntyy pääosin sosiaalisesti. Toisaalta ubiikkiyhteiskunta voi johtaa uuden teknologian myötä kontrollin lisääntymiseen, mikä voi äärimmillään kiihdyttää ns. tarkkailuyhteiskunnan muodostumista ja heikentää yksityisyyttä. Ubiikkiympäristö tuo mukanaan uuden olemisen muodon luonnollisena pitämämme ympäristö muokkautuu uudenlaiseksi. Tämä vaikuttaa siihen, miten hahmotamme todellisuuden, mitä toimintamalleja pidämme itsestään selvinä ja miten havainnoimme ja reagoimme muutoksiin. Uuden ajan ubiikkiyhteiskunnassa tarvitaan uudenlaisia luku- ja mediataitoja. Uudenlainen teknologia ja sen hyödyntäminen vaikuttavat merkittävästi oppimisympäristöjen monipuolistumiseen sekä kasvatuksen ja opetuksen muotoihin. Kriittisen lukutaidon ja tiedonhallintataitojen merkitys korostuu, mikä edellyttää kasvattajien ja opettajien osaamistason ja ymmärryksen lisäämistä. Oppijoiden tasoerot kasvavat, jos taitoja ei opeteta. Oppilaiden tasavertaisten mahdollisuuksien takaamiseksi on tärkeää huolehtia sekä henkilöstön osaamisesta että päiväkotien, koulujen, oppilaitosten ja kirjastojen riittävästä teknologisesta varustelusta. Uudet luku- ja mediataidot mahdollistavat kansalaisyhteiskunnan ja demokratian kehityksen sekä kansalaisten oikeusturvan säilymisen. Kirjastolla on keskeinen rooli kaikille avoimena oppimisympäristönä ja uuden teknologian hyödyntämisen edistäjänä. Sivistystoimessa panostetaan seuraavanlaisten ubiikkiyhteiskunnassa tarvittavien valmiuksien kehittämiseen: huomioidaan yhteiskunnan mediaympäristön ja digitaalisen kulttuurin muutokset: median ja teknologian muodot muuttuvat itsestään selväksi, käyttäytymistä muokkaavaksi arjeksi, jolloin oppimisympäristöjen on muututtava sen mukana opetuksessa hyödynnetään aikaisempaa tehokkaammin ja monipuolisemmin tieto- ja viestintätekniikan, yhteisöllisen median ja sähköisten oppimateriaalien tarjoamia mahdollisuuksia uudet lukutaidot, tiedonhallintataidot, mediakasvatus sekä netiketin tuntemus nostetaan nykyistä keskeisempään rooliin kasvatuksessa ja opetuksessa huomioidaan lasten ja nuorten arjen media- ja teknologiaympäristössä tapahtuneet muutokset kehitettäessä kasvatus- ja opetuskäytäntöjä lisätään henkilöstön valmiuksia käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa osana kasvatusta ja opetusta otetaan huomioon tyttöjen ja poikien mahdollisesti erilaiset tavat käyttää mediaa ja teknologiaa seurataan aktiivisesti valtakunnallisia linjauksia tietoyhteiskunnan osaamistarpeisiin liittyen sekä osallistutaan valtakunnalliseen keskusteluun tietoyhteiskuntakehityksen alueella 11

12 3.1.4 Ekologinen kestävä kehitys Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät toimintamahdollisuudet sekä tasapainoisen elämän edellytykset. Kestävä kehitys koostuu kolmesta ulottuvuudesta: ekologisesta, sosiaalis-kulttuurisesta ja taloudellisesta. Taloudellinen kestävyys perustuu tasapainoiseen kasvuun sekä palvelujen tuottamiseen siten, että ympäristöä rasitetaan nykyistä vähemmän. Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen keskeisenä tavoitteena on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Se tarkoittaa muun muassa yhteisöllisyyden lisäämistä, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen varmistamista ja ihmisten elämänhallinnan vahvistamista. Ekologisella ulottuvuudella tarkoitetaan pyrkimystä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä siihen, että ihmisen taloudellinen ja aineellinen toiminta sopeutetaan luonnon kestokykyyn. Tässä luvussa keskitytään erityisesti kestävän kehityksen ekologisen näkökulman käsittelyyn. Sivistystoimen palvelujen piirissä on päivittäin noin lasta ja nuorta. Suuren määrän vuoksi myös toiminnan ympäristövaikutukset ovat merkittävät. Toimintaa ylläpidetään yli kahdessa sadassa kiinteistössä, joissa tehdään erilaisia hankintoja, tuotetaan jätettä sekä kulutetaan päivittäin huomattava määrä energiaa. Sivistystoimella on merkittävä yhteiskunnallinen rooli kestävän kehityksen ja ympäristöä säästävien toimintatapojen edistämisessä ja toteuttamisessa. Kasvatuksen ja opetuksen tehtävänä on kasvattaa ihmisiä, joilla on halu ja kyky vaikuttaa yhteisen tulevaisuuden rakentumiseen elämänsä eri vaiheissa ja rooleissa. Kestävän kehityksen vaatimien tietojen ja taitojen opettelu voidaan nähdä spiraalimaisena prosessina: ensin lapsi opettelee omaa arkea lähellä olevia tapoja ja myöhemmin, lapsen ja nuoren tietojen ja taitojen karttuessa, voidaan ottaa esille yhä laajempia ja vaikeammin ymmärrettäviä asioita. Tavoitteena on ympäristöstä ja kanssaihmisistä vastuuta kantava yksilö ja yhteisö. Sivistystoimen keskeinen tehtävä on vaikuttaa ympäristöasenteisiin ja sitä kautta yksilön toimintaan sekä tukea ja ohjata lasten, nuorten ja aikuisten kasvua ympäristötietoisuuteen ja kestävään elämäntapaan. Kasvatuksessa ja opetuksessa vahvistetaan lasten ja nuorten ymmärrystä ympäristöasioista ja kestävästä kehityksestä, mutta samalla myös lisätään heidän valmiuksiaan ja halukkuuttaan vastuunottoon ja muutoksen eteenpäin viemiseen. Kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toiminta edellyttää koko henkilöstön vahvaa sitoutumista, osallistumista sekä esimerkkinä toimimista. Kestävän kehityksen kasvatusta ja ympäristövastuullista toimintaa toteutetaan päivittäin osana kasvatusta ja opetusta. Sivistystoimessa panostetaan seuraaviin ekologista kestävää kehitystä edistäviin toimenpiteisiin: kannustetaan lapsia ja nuoria vastuun ottamiseen ja muutosvoimana toimimiseen kestävän kehityksen edistämisessä toteutetaan kestävän kehityksen ohjelmia ja teemakampanjoita tavoitteena saada kestävä kehitys osaksi jokapäiväistä toimintaa kannustetaan päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia hakemaan ympäristösertifikaatteja opastetaan muiden tahojen kanssa yksiköitä energia- ja materiaalitehokkuuteen käynnistetään yhteistyö ympäristöasioissa vantaalaisten yritysten ja yhteisöjen kanssa osallistutaan aktiivisesti pääkaupunkiseudun yhteisiin kestävän kehityksen hankkeisiin 3.2 Aktiivinen kansalaisuus Aktiivinen kansalaisuus on vaikuttamista ja toimimista yhteiseksi hyväksi sekä vastuun ottamista yhteisistä asioista ja osallistumista niiden hoitamiseen. On tärkeää, että lapsi ja nuori oppii arvioimaan toimintaansa, tuntee keskeiset vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet, edut ja velvollisuudet sekä oppii käyttämään yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa. Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen mahdollistuu perheen, koulun, järjestöjen ja muiden kasvuympäristöjen avulla. Nämä ovat ikään kuin pienoiskokoisia demokraattisia yhteiskuntia, joissa lapset ja nuoret tottuvat yhteisten asioiden hoitoon ja saavat kokemuksia vaikuttamisesta ja siitä, että omilla mielipiteillä ja toiminnoilla on merkitystä. Sivistystoimen tehtävänä on lisätä erilaisia ja eri kohderyhmille ominaisia vaikutuskanavia, joilla ihmiset voivat kokea itsensä aktiivisiksi ja osallistuviksi kansalaisiksi. 12

13 Aktiivista kansalaisuutta voidaan tarkastella eri näkökulmista ja se voi ilmetä eri tavoin. Sivistystoimen kannalta erityisen keskeisinä näkökulmina pidetään osallisuuden ja yhteisöllisyyden sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä Osallisuus ja yhteisöllisyys Osallisuudella tarkoitetaan yksilön oikeutta olla tasavertainen yhteisön jäsen ja rakentaa omaa identiteettiään osana yhteisöä. Siihen kuuluu myös mahdollisuus ja velvollisuus vastuun kantamiseen eri yhteisöissä. Osallisuus edellyttää, että ihminen on aktiivinen toimija, jolla on kykyä ja halua vaikuttaa itselle tärkeäksi kokemiinsa asioihin. Osallisuus- ja vaikuttamistaitoja opitaan vähitellen, osana kasvua ja kehitystä. Edistämällä yksilöiden aktiivista osallistumista yhteisön toimintaan tuetaan lasten ja nuorten kasvamista aktiivisiksi kansalaisiksi sekä ehkäistään yhteiskunnallista syrjäytymistä. Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan yksilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti yhteisönsä toimintaan yhteistyössä muiden kanssa. Yhteistyötaidot, kanssaihmisten tasapuolinen huomioiminen sekä yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattaminen ovat yhteisöllisyyden näkökulmasta tärkeitä kansalaistaitoja. Yhteistoiminnalliset opetusmenetelmät edistävät kaikenikäisten oppijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä kykyä keskustella ja kantaa vastuuta yhteisön toiminnasta. Lapset ja nuoret Osallisuus lisää kiinnostusta yhteisiin asioihin. Lasten ja nuorten mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, kuten oppimisympäristöön, asuinympäristöön tai harrastusmahdollisuuksiin, auttavat heitä ottamaan vastuuta yhteisistä asioista. Lasten ja nuorten osallistaminen tapahtuu arjen tilanteissa ja kohtaamisissa. Kuulluksi tuleminen edellyttää aikuisilta aikaa ja kykyä kuunnella lasten ja nuorten asioita. Lapselle ja nuorelle on tärkeää, että osallistumisella ja mielipiteen kertomisella on myös todellista vaikutusta. Osallisuuden muodot ovat erilaisia eri-ikäisillä. Jo alle kouluikäiset osaavat tuoda mielipiteensä esille ja neuvotella asioista. Lasten ja nuorten pitää saada tulla kuulluiksi nimenomaan lapsina ja nuorina, ja heille on annettava aito mahdollisuus vaikuttaa tärkeänä pitämiinsä asioihin. Toiminnan suunnittelussa tulee huomioida, että lapsia ja nuoria kiinnostavat hyvin vaihtelevat osallisuuden tavat esimerkiksi tytöt ja pojat saattavat motivoitua erilaisista osallistumistavoista ja -välineistä. Sivistystoimen haasteena on kehittää lapsia ja nuoria kiinnostavia ja aktivoivia palvelun ja osallisuuden muotoja erityisesti yhteisöllisen viestinnän alueella. Tämä edellyttää panostamista yhteisöllisen median ja verkon hyödyntämiseen. Kirjastoissa lapset ja nuoret oppivat mediakasvatuksen ja tiedonhallintataitojen opetuksen avulla käyttämään hyödykseen erilaisten aineistojen ja verkkopalvelujen mahdollisuuksia. Nämä taidot ovat tulevaisuuden kansalaistaitojen perusta. Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa demokratiakasvatusta kouluissa ja oppilaitoksissa. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuksia osallistua heitä koskevaan koulun toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon koskien esimerkiksi koulun sääntöjä, fyysisiä puitteita ja tapahtumia. Oppilaskuntatoiminnan avulla vahvistetaan yhteisöllisen ilmapiirin kehittymistä ja lisätään kouluviihtyvyyttä. Oppilaskuntatoiminta kuuluu kaikille, minkä takia onkin tärkeää aktivoida mukaan myös niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät toimi esimerkiksi oppilaskuntien hallituksissa. Kulttuuri-, taide- ja liikuntakasvatus sekä kulttuurinen nuorisotyö voivat tarjota lapsille ja nuorille houkuttelevia osallistumisen kanavia sekä vaikuttamisen tapoja taiteen keinoin ja taiteen avulla. Myös nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöt tarjoavat osaltaan kanavan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Järjestötoiminnan tavoitteena on edistää nuorten osallistumista päätöksentekoon ja kasvua yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi. Nuorisovaltuustossa nuoret osallistuvat yhteiskunnalliseen toimintaan ja kunnalliseen päätöksentekoon. Nuorten kuulemisen ja osallistumisen kannalta on tärkeää, että nuorisovaltuuston edustajat pääsevät nuorten asioiden asiantuntijoina jo valmisteluvaiheissa mukaan käsittelemään päätöksentekoon tulevia asioita eri toimielimissä. Tällöin nuoret saavat kokemusta todellisesta vaikuttamisesta. Nuorisopalveluiden koordinoima Vaikuttaja-päivä on vuosittain järjestettävä tilaisuus, jossa 5 17-vuotiaat lapset ja nuoret tuovat päättäjien tietoon itselleen merkityksellisiä asioita kysymysten, ehdotusten ja aloitteiden muodossa. Päivän tarkoitus on mahdollistaa vuoropuhelu lasten ja nuorten sekä kaupungin päättäjien välillä. 13

14 Aikuiset Aikuisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistetään monissa eri toiminnoissa. Aikuisopisto ja kirjasto tarjoavat erilaisten kurssien muodossa osallistumismahdollisuuksia kaikille aikuisille. Niillä on myös merkittävä rooli monikulttuurisen väestön yhteisöllisyyden lisäämisessä ja integroinnissa suomalaiseen yhteiskuntaan. Asiakaspalautteiden kerääminen ja kuntalaisten toiveiden kartoitus eri palveluihin liittyen kannustaa kuntalaisia osallistumaan itselle tärkeiden palveluiden kehittämiseen. Aikuisopiston kurssitarjonnassa pyritään huomioimaan kuntalaisten osallisuus, sosiaalisuus ja kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittäminen. Aikuisopistossa käytetään yhteistoiminnallisia opetusmenetelmiä esimerkiksi käytännön taito- ja taideaineissa. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa kehitetään eri koulutusmuotoihin soveltuvia osallisuutta lisääviä oppimis- ja opetusmenetelmiä. Opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua opiskelijayhteisönsä toimintaan ja päätöksentekoon voidaan lisätä esimerkiksi vertaisryhmätapaamisin sekä hyödyntämällä yhteisöllistä mediaa ja verkon tarjoamia mahdollisuuksia. Opiskeluvaiheessa tapahtuva verkostoituminen edistää alakohtaisen ammatti-identiteetin kehittymistä yhtä työpaikkaa laajemmassa verkostossa. Kodin sekä päivähoidon/koulun välinen toimiva yhteistyö edistää vanhempien verkostoitumista ja osallistumismahdollisuuksia. Koulujen johtokunnat ja vanhempainyhdistykset ovat tärkeitä vaikutuskanavia, ja niiden toimintaa kehittämällä lisätään perheiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia. Kaupungin ja hallinnon tasolla merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat Vantaan vanhempainyhdistysten alueyhdistys Vanvary ja Hem och skola r.f. Alueellisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittämiseksi on tärkeää toimia alueellisissa verkostoissa yhdessä muiden toimialojen, aluetoimikuntien sekä kaupungin ulkopuolisten tahojen, kuten järjestöjen ja yhdistysten, kanssa. Esimerkiksi eri alueilla sijaitsevien tilojen yhteiskäyttö edistää asukkaiden vapaa-ajan osallistumismahdollisuuksia. Kirjastot toimivat asukkaiden kohtauspaikkana ja alueellisen kansalaistoiminnan keskuksina, ja ne tarjoavat asukkaille monipuoliset mahdollisuudet esimerkiksi tiedonhankintaan ja yhteisölliseen viestintään. Sivistystoimessa panostetaan seuraaviin osallisuutta ja yhteisöllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin: kasvatuksessa ja opetuksessa annetaan valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen kehitetään malleja ja toimintatapoja, jotka lisäävät lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa hyödynnetään paremmin lapsille ja nuorille ominaisia osallistumistapoja, jotka motivoivat tyttöjä ja poikia sekä eri-ikäisiä lapsia ja nuoria kehitetään rakenteita, joilla vahvistetaan 5 6-vuotiaiden osallisuutta päivähoidossa kehitetään edelleen oppilaskuntatoimintaa ja vahvistetaan oppilaskuntien hallitusten mahdollisuuksia osallistua koulujen ja oppilaitosten päätöksentekoon kannustetaan lapsia ja nuoria ilmaisemaan ja kehittämään itseään taiteellisen, taidollisen ja kulttuurisen osaamisen alueilla tuottamalla heille laadukkaita kulttuuri-, taide- ja liikuntapalveluita vahvistetaan ja kehitetään huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä ja avointa vuoropuhelua kehitetään rakenteita, joilla aikuiskoulutuksessa edistetään opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua opiskeluyhteisönsä toimintaan ja päätöksentekoon vahvistetaan kirjastojen roolia alueidensa kansalaistoiminnan ja yhteisöllisen viestinnän resurssikeskuksena tiivistetään yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja luodaan käytäntöjä vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen osana kansalaiskasvatusta 14

15 3.2.2 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Tasa-arvo (tasa-arvoisuus eli samanarvoisuus) tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Yleisessä kielenkäytössä ja lainsäädännössä tasa-arvo on vakiintunut tarkoittamaan sukupuolten välistä tasavertaisuutta. Muihin mahdollisiin syrjintäperusteisiin viitattaessa lainsäädännössä käytetään nykyään yhdenvertaisuus-käsitettä. Tässä asiakirjassa näitä käsitteitä käytetään samassa merkityksessä viittaamaan tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamiseen kaikille sukupuolesta, etnisestä taustasta, kielestä, iästä, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevalla lainsäädännöllä ja sen mukaisella toiminnalla turvataan ihmisten tasavertainen kohtelu ja estetään eri ryhmien asettaminen epätasa-arvoiseen asemaan. Syrjimättömyyden lisäksi viranomaisilla on velvoite edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevassa laissa määritellään säännökset toimenpiteistä tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa. Säännös velvoittaa laatimaan oppilaitoksen toimintaa koskevan tasa-arvosuunnitelman kaikissa toisen asteen oppilaitoksissa. Kunnan velvoitteena on seurata tasa-arvosuunnitelmien toteutumista. Kasvatuksessa ja opetuksessa tulee huomioida, että naisten ja miesten (tai tyttöjen ja poikien) elämässä on monia asioita, joissa sukupuolet poikkeavat toisistaan. Tytöt ja pojat voivat esimerkiksi suhtautua eri tavoin koulunkäyntiin, opiskeluun sekä aine- ja koulutusvalintoihin. Tämän takia myös päätöksenteko ja toiminta vaikuttavat sukupuoliin eri tavoin. Sukupuolivaikutusten arviointi (eli suvaus) on sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen keskeinen menetelmä, jonka avulla selvitetään ja arvioidaan päätösten ja toiminnan vaikutuksia naisten ja miesten sekä sukupuolten tasa-arvon kannalta. Huomioimalla sukupuolinäkökulma voidaan edistää toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta, kun toiminnan sisältöä ja palvelujen saatavuutta ja tavoitettavuutta kehitetään vastaamaan paremmin eri ihmisryhmien erilaisia tarpeita. Sukupuolivaikutusten arviointi tekee näkyväksi sukupuolen merkityksen palveluiden suunnittelussa, käytössä ja voimavarojen suuntaamisessa. Olennaista on myös huomioida yksilölliset erot sekä kannustaa lapsia ja nuoria löytämään omat vahvuutensa ja kehittämään itseään kokonaisvaltaisesti. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on sekä sisäinen henkilöstöpoliittinen kysymys että ulkoinen eli toiminnallinen kehittämiskohde. Molemmat näkökulmat vaikuttavat päätöksentekoon ja palveluiden järjestämiseen ja niiden toteutuminen edellyttää konkreettisia toimenpiteitä. Yhdenvertaisuuden lähtökohtana on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön rakentaminen niin, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta osallistua opiskeluun, kehittyä oppijana ja toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen ja kaikkien oppijoiden kasvun ja kehityksen tukeminen saattavat joissain tilanteissa edellyttää, että osalle oppijoista tarjotaan erityistarpeiden mukaan enemmän tukea kuin toisille. Palveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä huomioidaan mm. eri kieli- ja kulttuuriryhmiä edustavien ihmisten erityistarpeet. Sukupuolten välisen eriytymisen eli segregaation välttämiseksi molempia sukupuolia kannustetaan pohtimaan laaja-alaisesti omia koulutuksellisia ja ammatillisia valintojaan. Lasten ja nuorten sukupuoli-identiteetin kehittymisen ja sen tukemisen kannalta on oleellista, että päivähoidossa, kouluissa ja oppilaitoksissa ei tapahdu syrjintää esimerkiksi henkilön seksuaalisen suuntautumisen takia. Ihmisten yhdenvertainen kohtelu on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Henkilöstön suhtautuminen yhdenvertaisuuteen sekä heidän kykynsä huomioida se päivittäisessä toiminnassa vaikuttavat lasten ja nuorten asenteiden ja arvojen muokkautumiseen. Yhdenvertaisuus voidaan nostaa yhdeksi näkökulmaksi esimerkiksi esimiehen ja työntekijän välisissä tulos- ja kehityskeskusteluissa. Yhdenvertaisuutta edistämällä lapsia ja nuoria kasvatetaan yhteiskuntaan, jossa syrjinnän sijaan kunnioitetaan moniarvoisuutta, suvaitsevaisuutta, erilaisuuden hyväksymistä sekä kaikkien ihmisten kunnioittavaa kohtelua. Tahalliseen ja tahattomaan syrjintään, häirintään, loukkaavaan kielenkäyttöön ja kiusaamiseen suhtaudutaan kaikissa tilanteissa vakavasti. Kasvatus- ja opetushenkilöstölle tarjotaan koulutusta ja tukea, jotta heillä on valmiudet puuttua kiusaamiseen ja erilaisiin ongelmatilanteisiin sekä edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. 15

16 Sivistystoimessa panostetaan seuraaviin yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin: tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulma otetaan huomioon kaikessa arkipäivän toiminnassa ja päätöksentekoprosesseissa vahvistetaan työtapoja ja toimenpiteitä, joiden avulla edistetään yhdenvertaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä kiinnitetään erityistä huomiota oppilas- ja opiskelija-arvioinnin oikeudenmukaisuuteen kehitetään edelleen menetelmiä, joilla kiusaamista, ahdistelua ja syrjintää voidaan ennaltaehkäistä, tavoitteena nollatoleranssi kannustetaan tyttöjä ja poikia tekemään ennakkoluulottomasti oppiaine- ja koulutusvalintoja sekä osallistumaan toimintaan perinteisistä sukupuolirooleista riippumatta kiinnitetään huomiota oppimisympäristön esteettömyyteen kiinnitetään huomiota siihen, että kaikki oppilaat saavat esi- ja perusopetuksen aikana samankaltaiset mahdollisuudet kulttuuriopetukseen vahvistetaan kasvatus- ja opetushenkilöstön valmiuksia tasa-arvoa edistävien toimintatapojen kehittämiseen sisällyttämällä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviä sisältökokonaisuuksia henkilöstön täydennyskoulutukseen kiinnitetään erityistä huomiota monikulttuuristen työntekijöiden työllistämiseen ja integroimiseen osaksi työyhteisöjä huomioidaan eri kulttuuriryhmien taustojen, normien ja odotusten mahdolliset vaikutukset lasten ja nuorten sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä tehostetaan kaikille avoimen, maksuttoman kirjaston roolia monipuolisen ja kriittisenkin informaation tarjoajana 3.3 Oppimiskäsitys Yhteiskunnalliset muutokset, tietoyhteiskunnan kehitys, työmarkkinoilla tapahtuneet muutokset sekä työelämän odotukset asettavat uudenlaisia haasteita kasvatukselle ja koulutukselle. Työelämän muutokset edellyttävät yksilöltä jatkuvaa uuden oppimista ja uudelleen kouluttautumista. Tietopainotteisuuden sijaan oppimista tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti vuorovaikutuksellisena ilmiönä. Oppija nähdään aktiivisena ja sosiaalisena toimijana Näkemys tiedosta, osaamisesta ja oppijasta Nykyisessä maailmassa tieto on jatkuvasti muuttuvaa, tarkentuvaa ja uudelleen rakentuvaa. Tiedon määrä kasvaa nopeasti ja erilaisia tiedonlähteitä on entistä runsaammin. Koska tieto on suhteellista ja muuttuvaa, absoluuttiset totuudet tai valmiit vastaukset kyseenalaistuvat. Konstruktivistisen tietokäsityksen mukaan menneisyyden tulkinnat muuttuvat jatkuvasti ja uutta tietoa rakennetaan aiemman tiedon pohjalle. Tieto ja käsitykset todellisuudesta rakentuvat sosiaalisen konstruoinnin tuloksena, asiantuntijatiedon ja maallikkotiedon vuoropuheluna. Oppiminen on aktiivinen prosessi, jossa oppija käsittelee uusia havaintoja, kokemuksia ja tietoja aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteidensa ja ajatteluprosessiensa perusteella ja liittää uutta tietoa olemassa olevaan tietovarantoon. Oppimista tapahtuu sekä virallisissa että epävirallisissa oppimisympäristöissä. Oppijan motivaatio on keskeisessä asemassa oppimisen kannalta. Motivaatioon vaikuttavat muun muassa oppijan käsitys itsestään oppijana, oppimiseen liittyvät mielikuvat ja sille asetetut tavoitteet sekä varsinaiseen oppimistilanteeseen liittyvät seikat. Kasvattajien ja opettajien on tärkeää tunnistaa keinot, joilla oppijoiden yksilölliset erot ja erilaiset oppimistavat huomioidaan ja joilla oppimista tukevaa motivaatiota luodaan ja ylläpidetään. 16

17 Osaaminen rakentuu tiedoista, taidoista, asenteista ja kokemuksista. Tiedot ja taidot kehittyvät teoreettisen ja käytännöllisen tiedon sekä kokemusten pohjalta. Oppiminen ilmenee tietojen ja taitojen kehittymisenä, ymmärryksen lisääntymisenä sekä kykynä havainnoida ja tulkita asioita ja toimia erilaisissa tilanteissa uudella tavalla ja kokonaisvaltaisesti. Oppijan omakohtaisten kokemusten hyödyntäminen ja tiedon soveltaminen käytännössä edistävät tiedon käsittelyä ja uuden oppimista. Tiedon rakentuminen on sosiaalinen prosessi. Sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on vuorovaikutustapahtuma, jonka keskiössä on oppijan aktiivisuus ja jossa sekä oppijalla, opettajalla että oppimisympäristöllä on merkittävä rooli. Opetustilanteissa on tärkeää ottaa huomioon tiedon sosiaalinen luonne ja siirtyä yksilöllisen suoriutumisen kulttuurista kohti yhteisöllisempiä opetusmuotoja. Kyky ja rohkeus kohdata tulevaisuutta sekä yhteiskunnan jatkuvan muutoksen ymmärtäminen ovat tämän päivän kasvatuksen ja opetuksen keskeisiä tavoitteita. Medialukutaito ja tiedonhallintataidot eli kyky hahmottaa tiedontarpeensa, etsiä tietoa oikeasta paikasta, arvioida tiedon luotettavuutta ja soveltaa tietoa uudessa tilanteessa ovat välttämättömiä valmiuksia tulevaisuudessa. Sivistystoimessa panostetaan seuraavien osaamisalueiden kehittämiseen kasvatuksessa ja opetuksessa: Ajattelun taidot: oppimaan oppimisen taidot oman oppimisen arviointi ja reflektointi tiedonhallintataidot (hankinta, analyysi, lähdekritiikki) medialukutaito ongelmanratkaisutaidot kriittinen ajattelu luovuus ja innovatiivisuus laaja-alainen yleissivistys olennaiseen keskittyminen kokonaisuuksien hahmottaminen Ajattelun taitojen lisäksi muuttuvassa yhteiskunnassa toimiminen edellyttää yksilöltä myös esimerkiksi seuraavanlaisia valmiuksia: Sosiaaliset taidot: empaattisuus ja toisten huomioiminen käyttäytyminen erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, hyvät käytöstavat erilaisuuden hyväksyminen, suvaitsevaisuus ja ihmisten yhdenvertainen kohtelu yhteistyö- ja ryhmätyötaidot sekä yhteisössä toimimisen taidot suullinen ja kirjallinen vuorovaikutus verkostoitumisen taidot Yksilönä kasvamisen taidot: identiteetin ja itsetunnon rakentaminen omien vahvuuksien löytäminen elämänhallintataitojen oppiminen oppimista tukevan motivaation vahvistaminen ymmärrys ja vastuu omasta ja muiden hyvinvoinnista oman kulttuurin ja kulttuuriperinteen merkityksen ymmärtäminen erilaisten ilmaisutaitojen kehittäminen Aktiivisen kansalaisuuden ja työelämän taidot: itseohjautuvuus vastuullisuus (muista ihmisistä, ympäristöstä ja omasta toiminnasta) kasvaminen globaaliin vastuuseen (ymmärrys erilaisista yhteiskunnista ja yhteisöistä) tasa-arvoisena kansalaisena toimiminen joustavuus toimia muuttuvassa ympäristössä (muutosvalmius epävarmassa yhteiskunnassa) osallisuus yrittäjyys työmarkkinoiden tuntemus kyky toimia monimutkaistuvassa yhteiskunnassa (talous, työelämän osaamisvaatimukset, työmarkkinat, ilmastonmuutos, monikulttuurisuus) tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hallinta monipuolinen kielitaito 17

18 3.3.2 Elinikäinen ja elämänlaajuinen oppiminen Elinikäisen oppimisen käsitteellä viitataan ihmisen eri ikäkausina ja eri ympäristöissä hankkimaan tietovarantoon. Elinikäiseen oppimiseen sisältyy sosiaalinen kasvu, persoonallisuuden, tietojen ja taitojen kehittyminen sekä kehittyminen ammatti-ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Ihmisen kehityksen eri vaiheissa tapahtuu erilaista oppimista, jolloin myös oppimistavat muuttuvat elämän eri vaiheissa. Elinikäisen oppimisen rinnalla käytetään elämänlaajuisen oppimisen käsitettä, jotta tiedostetaan ja tunnustetaan myös formaalin eli muodollisen opetuksen ulkopuolella tapahtuvan ns. nonformaalin eli epämuodollisen ja informaalin eli arkioppimisen merkitys. Formaalilla oppimisella viitataan koulutusorganisaatioiden järjestämään, todistukseen ja tutkintoon tähtäävään opetukseen, joka on järjestelmällistä oppimistavoitteiden, oppimiseen käytetyn ajan tai tuen osalta sekä tarkoituksellista oppijan näkökulmasta. Nonformaaliksi oppimiseksi kutsutaan tutkintoon johtamatonta, oppijan näkökulmasta tarkoituksellista ja tavoitteellista koulutusta, jota oppilaitosten lisäksi järjestetään esimerkiksi työpaikoilla, kansalaisjärjestöissä, harrastusryhmissä tai kirjastoissa. Informaaliksi oppimiseksi kutsutaan ei-strukturoitua, itseohjautuvaa oppimista, joka tapahtuu koulutusorganisaatioiden ulkopuolella. Informaali oppiminen voi olla tarkoituksellista, mutta yleensä se on tahatonta ja sattumanvaraista. Elinikäisen ja elämänlaajuisen oppimisen tärkeys korostuu yhteiskunnan ja työelämän nopeiden muutosten, elämän monimuotoisuuden, kansainvälistymisen sekä monikulttuurisuuden lisääntymisen myötä. Tavoitteena on, että oppija tiedostaa elinikäisen oppimisen tärkeyden ja omaksuu itselleen sopivimmat jatkuvan oppimisen tavat ja menetelmät. Muuttuvassa yhteiskunnassa toimiminen edellyttää, että yksilöllä on tiedolliset, taidolliset ja taloudelliset mahdollisuudet uuden oppimiseen koko elämänkaaren ajan ja että koulutusjärjestelmä tarjoaa kaikille oppijoille sopivia tapoja osaamisen kehittämiseen. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on tarjota eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa oleville oppijoille erilaisia oppisisältöjä ja oppimisen malleja, jotka tukevat oppijoiden yksilöllisiä tavoitteita ja vahvistavat heidän käsitystään siitä, että elinikäinen oppiminen on kaikille mahdollista. Erityisesti nuorilla kasvamista ja oppimista tapahtuu myös vapaa-ajalla harrastuksissa ja nuorten omassa vertaistoiminnassa. Suuri merkitys on myös yhteisöllisellä medialla, joka muokkaa uudella tavalla nuorten sosiaalista kanssakäymistä, verkostoitumista ja yhteisöllisyyttä. Uusi teknologia antaa osalle nuorista uusia oppimisen mahdollisuuksia, mutta toisaalta voi syrjäyttää osaa nuorisosta. Perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa opiskelija voi saada aikaisemmin hankitun osaamisensa tunnustettua riippumatta siitä, missä oppimisympäristössä tai missä elämänvaiheessa oppiminen on tapahtunut. Tunnistamiskäytänteiden ja toimintatapojen kehittäminen ovat tärkeitä kehittämiskohteita varsinkin muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Sivistystoimessa panostetaan seuraavien elinikäistä ja elämänlaajuista oppimista tukevien toimenpiteiden kehittämiseen: tuetaan oppijoiden itseohjautuvuutta, oppimaan oppimisen taitoja sekä positiivista asennoitumista elinikäistä oppimista kohtaan varmistetaan monipuolinen opetustarjonta ja tarjotaan erilaisia opetusmenetelmiä ja oppimisen malleja erilaisten oppijoiden tarpeisiin kehitetään opintojen ohjausta tukemaan sukupuolistereotypioista riippumattomia yksilöllisiä valintoja edistetään yhteisten kriteerien, käytänteiden ja yhteismitallisuuden toteutumista osaamisen tunnustamisessa toisen asteen koulutuksessa lisätään ammatillisessa koulutuksessa yksilöllisiä valinnaisten tutkinnon osien suorittamismahdollisuuksia työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin vastaamiseksi huomioidaan, että oppimisympäristönä voi olla myös vapaaehtois- ja järjestötoiminta huomioidaan väestörakenteen muutokset ja kohdennetaan lisääntyvässä määrin vapaan sivistystyön koulutustarjontaa työelämän ja koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevan väestön tarpeisiin kirjastossa kehitetään pedagogisia palveluita ja tarjotaan ohjausta ja opastusta erityisesti opiskelu-, tiedonhallinta- ja tietoyhteiskuntataitojen hankkimiseen 18

19 3.4 Laadukas toiminta Toiminnan lähtökohtana on varmistaa kaikille yhteinen ja yhtäläinen laadukas kasvatus, opetus ja palvelu. Laatu näkyy muun muassa toiminnan sujuvuutena, tyytyväisinä oppijoina ja asiakkaina, työhönsä tyytyväisinä ja siitä innostuneina työntekijöinä sekä hyvinä oppimis- ja opiskelutuloksina. Kokonaisvastuu toiminnan laadusta on sivistystoimen johdolla. Suunnitelmalliseen laadunhallintaan kuuluu, että organisaatiolla on systemaattinen tapa suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaansa. Laadunhallintaan on erilaisia menetelmiä, joista Vantaan kaupungilla on käytössä CAF (Common Assessment Framework) -laadunarviointityökalu. Sen avulla toimintaa kuvataan ja arvioidaan. Lisäksi vuonna 2009 julkaistuja Perusopetuksen laatukriteerejä (Opetusministeriön julkaisuja 2009:19) käytetään kuvaamaan ja arvioimaan perusopetusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on vahvistanut laadunvarmistuksen yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen (COAF) perustuvan ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen vuonna Laadunhallintasuosituksen tehtävänä on tukea koulutuksen järjestäjiä laadunhallinnan kehittämisessä, kannustaa koulutuksen järjestäjiä parantamaan jatkuvasti toiminnan ja tulosten laatua sekä nostaa esiin laadunhallinnan kannalta tärkeitä asioita ja linjauksia kehittämistyön tueksi. Laadun kehittämisessä tarvitaan säännöllistä itsearviointia sekä palvelujen käyttäjien ja muiden tahojen, esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston, suorittamaa arviointia. Kouluja, oppilaitoksia, aikuiskoulutusta ja vapaata sivistystyötä ohjaavassa lainsäädännössä edellytetään, että koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toiminnan arviointiin. Kirjaston osalta kunnan tulee arvioida järjestämäänsä kirjasto- ja tietopalvelua. Varhaiskasvatusta ohjaavassa lainsäädännössä ei ole vastaavia velvoitteita toiminnan järjestäjälle, mutta toimintaa arvioidaan siitä huolimatta samojen periaatteiden mukaisesti. Arvioinnin tarkoituksena on turvata toimintaa ohjaavan lainsäädännön toteutuminen, tukea koulutuksen kehittämistä, parantaa oppimisen edellytyksiä sekä kehittää kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuutta. Käytännössä arviointi on osa jokaisen työntekijän ja työyhteisön päivittäistä työtä. Arviointi on osa sivistystoimen ja kaupungin strategista toimintaa. Opetussuunnitelmien laadinnassa ja muun toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa huomioidaan sivistystoimen ja oman tulosalueen strategiat. Kaikkiaan arviointitietoa on paljon saatavissa ja olennaista onkin keskittyä olemassa olevan tiedon ja tulosten hyödyntämiseen. Vuonna 2011 valmistuvassa sivistystoimen arviointisuunnitelmassa kuvataan periaatteet toiminnan arvioimiseksi. Toiminnan laadun kehittämisessä oppijat ja palveluja käyttävät asiakkaat ovat keskeisessä roolissa. Oppijoiden ja huoltajien välitön palaute on yksi keino toiminnan ja opetuksen kehittämisessä. Sen lisäksi asiakkailta kootaan eri tavoin tietoa toiminnan laadusta. Hyvät oppimis- ja opiskelutulokset suhteessa oppijan lähtötasoon ovat sinällään keskeinen toiminnan laatua osoittava tekijä. Sivistystoimessa panostetaan seuraavien toiminnan laatua edistävien toimenpiteiden kehittämiseen: määritellään ja kuvataan keskeiset toiminnan laatuun vaikuttavat prosessit sekä laadukkaan toiminnan tunnusmerkit tehostetaan olemassa olevan tiedon hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä kerätään systemaattisesti palautetta ja tehdään kyselyitä sekä hyödynnetään niiden tuloksia palvelujen kehittämisessä otetaan käyttöön sivistystoimen arviointisuunnitelmassa määritellyt arviointikäytännöt ja laadun arvioinnin periaatteet kehitetään toimintatapoja ja malleja, joilla tuetaan hyvien käytänteiden jakamista ja toisilta oppimista, esim. navigointi- ja auditointikäytäntöjen levittäminen 19

20 4 Palvelujen järjestäminen 4.1 Kasvatusta ja opetusta ohjaavat pedagogiset suunnitelmat Opetusta ja kasvatusta ohjaavat keskeiset valtakunnalliset normit ovat Opetushallituksen hyväksymät opetussuunnitelmien perusteet ja Stakesin laatimat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman perusteet ovat käytössä esiopetuksesta lukiokoulutukseen. Ammatillista peruskoulutusta ohjaavat valtakunnalliset ammatillisten perustutkintojen perusteet. Oppivelvollisuusiän ohittaneiden perusopetuksessa noudatetaan aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Vapaan sivistystyön opetus ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännössä, vaan sisällöistä päätetään paikallisesti. Opetussuunnitelma on kasvatus- ja opetustyön perusta. Opetussuunnitelman perusteissa määrätään opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilas- ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on suositus, jota kuntien toivotaan noudattavan varhaiskasvatuksessa. Paikalliset varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmat laaditaan valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Valtioneuvoston asetusta perusopetuksen ja lukion yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta ja niiden pohjalta laadittuja opetussuunnitelmien perusteita on uudistettu noin kymmenen vuoden välein tai kun lainsäädännön muutos tai jokin muu syy edellyttää muutosta. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman uudet perusteet valmistunevat tämän asiakirjan voimassaoloaikana. Ammatillista peruskoulutusta ohjaavat valtakunnalliset ammatillisten perustutkintojen perusteet on uudistettu vuosien aikana. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmat on Vantaalla uudistettu edellä mainittujen perusteiden mukaisiksi. Opetussuunnitelmien laadinnassa huolehditaan niiden jatkuvuudesta varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja edelleen toisen asteen koulutukseen. Yhtenäisen opetussuunnitelman tavoitteena on opetusjärjestelyiden jatkumo ja joustavuus sekä yhteistyö koko kasvatus- ja opetushenkilöstön kesken. Kirjastojen palvelut opetuksen ja kasvatuksen tukena nojaavat pedagogisen jatkumon ideaan: jokaisen vaiheen tiedonhallinta- ja tietoyhteiskuntataitojen opetus nivoutuu edellisissä vaiheissa opittuihin asioihin esiopetuksesta aikuiskoulutukseen ja ammatillisiin opintoihin asti. Vantaalla on laadittu esi- ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelma, jonka tavoitteena on antaa esi- ja perusopetuksen oppilaille kulttuurinen yleissivistys, tukea kulttuuri-identiteetin muodostumista ja vahvistaa kulttuurien moninaisuuden ymmärtämistä. Kulttuurikasvatussuunnitelma turvaa oppilaiden näkökulmasta tasaarvoisen kulttuuriopetuksen eli oppilaan on mahdollista saada esi- ja perusopetuksen aikana samankaltaiset mahdollisuudet kulttuuriopetukseen luokasta, koulun sijainnista tai koulun vaihdosta huolimatta. Taiteen perusopetus on tavoitteellista, opetussuunnitelmaan perustuvaa, tasolta toiselle etenevää lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Vantaalla taiteen perusopetusta annetaan arkkitehtuurissa, kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa, sanataiteessa, sirkustaiteessa, tanssissa ja teatteritaiteessa. Sivistystoimessa panostetaan seuraaviin kasvatuksen ja opetuksen suunnittelua tukeviin toimenpiteisiin: turvataan opetussuunnitelmallinen jatkumo ja kokonaisuus varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja edelleen toisen asteen koulutukseen varhaiskasvatuksessa ja toisen asteen koulutuksessa huomioidaan perusopetuksen kieliohjelman laajeneminen osallistutaan aktiivisesti valtakunnalliseen opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden kehittämistyöhön kehitetään edelleen opetussuunnitelmayhteistyötä esimerkiksi kulttuuritoimijoiden sekä työelämän edustajien kanssa 20

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hyviä uutisia http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001135082.html

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot