Bridge It Up - työntekijöille tarjottujen startup -palveluiden vaikuttavuus Case Nokian Bridge-ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bridge It Up - työntekijöille tarjottujen startup -palveluiden vaikuttavuus Case Nokian Bridge-ohjelma"

Transkriptio

1 1 Bridge It Up - työntekijöille tarjottujen startup -palveluiden vaikuttavuus Case Nokian Bridge-ohjelma Pertti Kiuru, Jari Handelberg, Heikki Rannikko

2 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Arvioinnin tausta ja tavoitteet Arviointiprosessi ja arvioinnin viitekehys Nokian Bridge-ohjelma Kyselytutkimus Bridge-ohjelman startup tuen saaneille Kyselyn sisältö Kyselyn suorittaminen ja vastausten saanto Perustietoja vastaajista ja yrityksistä sekä taustamuuttujat Yritys-, asiantuntija- ja sidosryhmähaastattelut Bridge-ohjelman yrittäjyyspolun arviointi Bridge-ohjelman yrittäjyyspolun lähtötilanne: yrittäjyyteen kannustaminen Bridge-ohjelman yrittäjyyspolun toteutus: tuki ja tuen hyödyntäminen Bridge-ohjelman yrittäjyyspolun tulokset: yritykset ja toimintaympäristö Bridge-ohjelman yrittäjyyspolun onnistuneisuus ja hyödynnettävyys Kyselyn yksityiskohtaiset tulokset Bridge-ohjelmaan osallistuminen Bridge-ohjelmaan tulo Liiketoimintasuunnitelman valmistelu Yrittäjäksi ryhtyminen osallistumalla Bridge-ohjelmaan Yritystoiminnan aloittamiseen liittyvät toimenpiteet ennen Bridgeä Yrityksen perustaminen, omistus ja jatkuvuus Bridge-ohjelman antama tuki Bridge-ohjelman toimenpiteet ja tukimuodot Bridge-ohjelman palvelujen, toimenpiteiden ja tukimuotojen hyödyllisyys Bridge-ohjelman antaman tuen hyödyntäminen Suoran taloudellisen tuen käyttö Yrityspalvelujen käyttö ja niiden hyödyllisyys Yrityksen toimintaympäristö, resurssit, tavoitteet, kilpailutilanne ja strategiat Resurssit ja suhteet Nokiaan Tavoitteet Kilpailutilanne Strategiat Bridge-ohjelman tulosten vertailua eräisiin yritysryhmiin Henkilöstön määrän ja liikevaihdon kehitys Henkilöstön määrän kehitys Liikevaihdon kehitys... 53

3 3 1 Johdanto 1.1 Arvioinnin tausta ja tavoitteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus aloitti keväällä 2013 Nokian Bridgeohjelman arvioinnin. Arvioinnin päärahoittajana on Uudenmaan ELY-keskus (ESR) ja osarahoittajana Nokia Oyj. Hankkeen taustalla on korkeasti koulutettujen henkilöiden työttömyyden lisääntyminen ja toisaalta ICT-alan yleinen murros. Akava tiedotti lokakuussa 2013, että syyskuun lopussa korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä oli Se oli enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden aikana 9/2012-9/2013 korkeasti koulutettujen työttömien määrä kasvoi 26,4 prosentilla, kun työttömien määrän kasvu keskimäärin oli 17,1 prosenttia. Vielä vaikeampi tilanne on vastavalmistuneilla. Vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työttömien määrä kasvoi 30,4 prosenttia ajanjaksolla 9/2012-9/2013, mutta vastavalmistuneiden työttömyyden kasvu oli keskimäärin vielä korkeampi 32,0 prosenttia. Korkeakoulutettujen työttömyys alkoi kasvaa jo vuoden 2008 lopussa. Sen jälkeen korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuoden verran selvästi yleistä työttömyyden kasvua nopeammin. Vuoden 2012 alussa kasvu kiihtyi taas. Työttömyys koskettaa myös esimerkiksi alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita insinöörejä. Opistotason insinöörien työttömyys on kasvanut vuodessa 23,1 prosenttia. Työttömyys vaikuttaa yksilöiden ja perheiden sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Korkeasti koulutettujen työttömyydellä on myös suuri kansantaloudellinen vaikutus, sillä korkean jalostusarvon työllä on suhteessa suuri vaikutus kansantalouteen ja kilpailukykyyn. Työllistyminen/työttömyyden ehkäisy, korkeasti koulutettujen henkilöiden osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen, IPR:ien täysimääräinen hyödyntäminen, yrittäjyys, tietointensiiviset yritykset, liike-elämälle palveluita tarjoavat yritykset (KIBS), kasvuyritykset ja yritysekosysteemien kehittyminen ovat tällä hetkellä tärkeitä asioita yhteiskunnassamme. Niiden merkitys korostuu nyt erityisesti rakennemuutostilanteessa ja kiristyneen kansainvälisen kilpailun olosuhteissa. Tämä hanke selvittää ja tuottaa suosituksia siitä, miten työnantajayritykset voivat olla osaltaan edesauttamassa innovaatiojärjestelmän toimintaa, uusien yritysten syntyä ja aloittavien yritysten menestyksellisyyttä. Hankkeessa selvitetään työnantajayritysten irtisanomisuhan alla oleville työntekijöilleen tarjoamien, julkista ja yksityistä innovaatiojärjestelmää tukevien, toimenpiteiden (mm. koulutus, starttiraha, teknologioiden ja ideoiden lisensointi) vaikutusta työntekijöiden käynnistämien yritysten menestyksellisyyteen. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti Nokia Bridge-ohjelmaan osallistuneet henkilöt, jotka ovat saaneet starttipaketin. Selvityshankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Uudenmaan/Etelä-Suomen alueella toimivat uudet ja nuoret yritykset, joiden avainhenkilöt ovat olleet Bridge-ohjelman startup pakettien ja ohjelmien kohteena. Vertailutiedon hankkimiseksi selvitys toteutetaan kuitenkin laajemmalle maantieteelliselle alueelle, niin että tutkimuksen kannalta tarkoituksenmukaiset alueet tulevat tutkimukseen mukaan tasapuolisesti. Verrokkiryhmänä ovat laajemmin uudet ja nuoret yritykset, jotka ovat (tai eivät ole) olleet julkisen ja muun yksityisen yrittäjyys/inno-

4 4 vaatiopalvelun kohteena. Verrokkiryhmä perustuu vastaavaan laajempaan populaatiotason otantaan. Vertailutietoa saadaan myös Tanskassa toteutettavan Bridge-ohjelman arvioinnista. Siellä käytettiin pääpiirteissään samanlaista kyselylomaketta kuin Suomessakin. Tanskan tuloksia ei saada vielä tämän arvioinnin rinnalle, koska siellä toteutuksen aikataulu on hieman myöhäisempi. 1.2 Arviointiprosessi ja arvioinnin viitekehys Arvioinnin etenemistä havainnollistamaan on laadittu kuvaus arviointiprosessista (kuvio 1.1). Kuvio 1.1. Arviointiprosessi. Työnantajayritys irtisanoo työntekijöitään Case: Nokia Oyj:n Bridge-ohjelma Arvioinnin työvaihe/ menetelmä Työnantajayritysten irtisanomisuhan alla olevat työntekijät Nokiasta irtisanotut työntekijät Arvioinnin kohderyhmän määrittäminen Työnantajayritysten toimenpiteet irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden uudelleentyöllistämiseksi Nokian Bridgeohjelman viisi vaihtoehtoa uudelleentyöllistymiseen Asiantuntija- ja yrityshaastattelut (vaihe 1) Yrittäjyyden edistäminen ja innovaatiojärjestelmän tukeminen: Uusien yritysten perustaminen Nokian Bridgeohjelman uudelleentyöllistymisen vaihtoehto: yrittäjyyspolku Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus yrityskyselyä varten Perustettujen yritysten tilanne ja menestyminen Tehtyjen toimenpiteiden arviointi ja kehittämissuositukset Nokian Bridgeohjelmassa perustettujen yritysten tilanne ja menestyminen Arviointi Nokian Bridgeohjelman toimenpiteiden onnistumisesta ja suositukset ohjelman kehittämiseksi Yrityskysely Asiantuntija- ja yrityshaastattelut (vaihe 2) Raportin kirjoittaminen

5 5 Prosessikuvauksen vasemmassa sarakkeessa on havainnollistettu arvioinnin periaatteellinen eteneminen tilanteessa, jossa työnantajayritys irtisanoo työntekijöitään ja tarjoaa näille irtisanomispakettia, johon liittyy panostus uusien yritysten synnyttämiseen. Toisessa sarakkeessa on samat vaiheet kohdistettu arvioinnin case-kohteeseen eli Nokia Oyj:n Bridgeohjelmaan ja sen yrittäjyyspolkuun. Kolmannessa sarakkeessa on havainnollistettu arvioinnin konkreettista etenemistä. Kuviossa 1.2 on havainnollistettu arvioinnin viitekehystä, joka noudattaa Bridge-ohjelman yrittäjyyspolkuun osallistuneille lähetetyn kyselyn rakennetta ja samalla myös raportin rakennetta. Kuvio 1.2. Arvioinnin viitekehys. Lähtötilanne Tulo Bridge-ohjelman yrittäjyyspolulle yrittäjyyteen kannustaminen Taustatietoa yrittäjästä (kyselyn vastaaja) Toteutus Bridge-ohjelman antama tuki Bridge-ohjelman antaman tuen hyödyntäminen Tulokset Tietoa yrityksestä Yrityksen resurssit, strategiat ja toimintaympäristö Johtopäätökset ja suositukset Bridge-ohjelman onnistuneisuus Bridge-ohjelman hyödynnettävyys 1.3 Nokian Bridge-ohjelma Nokia Oyj:ssä on viimeisten kahden vuoden aikana toteutettu mittavat irtisanomiset. Irtisanotut ovat olleet oikeutettuja osallistumaan Bridge-ohjelmaan. Suomessa tämä oikeus on ollut noin työntekijällä ja maailmanlaajuisesti kaikkiaan noin työntekijällä. Nokia on seurannut näiden irtisanottujen tilannetta ja lähes 60 %:lla on ollut seuraava työpaikka, opiskelupaikka tai yrittäjyys tiedossa työsuhteen loppuessa. Bridge-ohjelma aloitettiin keväällä 2011 ja se jatkuu vielä kevääseen Bridge-ohjelma käynnistettiin Nokiassa, jotta voitaisiin: 1. prioriteetti: Tukea ihmisiä, jotka menettävät työpaikan muutoksen seurauksena. 2. prioriteetti: Tukea paikkakuntia, joissa Nokialla on ollut keskeinen rooli. 3. prioriteetti: Tukea Nokian strategiaa ja ekosysteemiä. Bridge-ohjelman sisällä on viisi polkua, joihin suuntaavia ihmisiä pyrittiin tukemaan valinnassaan. Nämä polut olivat: 1. Uusi työpaikka Nokiassa 2. Uusi työpaikka Nokian ulkopuolella

6 6 3. Startup yrittäjyys 4. Opi jotain uutta 5. Luo oma polkusi Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita yrittäjyyspolusta. Tämän polun kautta on Suomessa syntynyt noin 400 yritystä runsaan 500 yrittäjäksi ryhtyneen henkilön toimesta. Maailmanlaajuisesti puhutaan noin yrityksestä ja noin yrittäjäksi ryhtyneestä henkilöstä. Yrittäjyyspolulla tukea annettiin monin erilaisin keinoin ja menetelmin, joista tärkeimmät olivat: Tiedon jakaminen (rohkaisu ja realismi). Liiketoimintasuunnitelmien kehittäminen yhdessä Nokian Bridge-tiimin kanssa. Tiivis yhteistyö paikallisten yrityshautomoiden kanssa. Taloudellinen tuki euroa ennen veroja sekä lainan takaus (liiketoimintasuunnitelman laatu ja yrityksen kasvupotentiaali vaikuttivat taloudellisen tuen suuruuteen). Seuraavassa on lyhyesti hahmotettu Bridge-ohjelman yrittäjyyspolun prosessia (kuvio 1.3). Kuvio 1.3. Bridge-ohjelman yrittäjyyspolun prosessi. A. Ota yhteyttä alueesi yrittäjyyden tukipalveluihin saadaksesi apua liiketoimintasuunnitelman laatimiseen, rahoitukseen ja yrittäjätiimin vahvistamiseen. B. Jos haluat Nokian takuun luotolliselle pankkitilille, ota yhteyttä paikalliseen Nordean tai OP Pohjolan konttoriin. Ennakkoilmoitus irtisanomisesta Liiketoimintasuunnitelman valmistelu Yrityksen perustaminen tai osakkuus yrityksessä Anomus ja keskustelusuunnitelma paikalliselle Bridgelle Esittele suunnitelmasi ja keskustele siitä paikallisen Bridgen kanssa saadaksesi ennakkohyväksynnän tukikelpoisuudesta Viimeistele liiketoimintasuunnitelma ja sen esittely Esittele liiketoimintasuunnitelmasi Bridge-arviointiryhmälle Tuki ja/tai takaus hyväksytään Sopimus ja maksatus

7 7 1.4 Kyselytutkimus Bridge-ohjelman startup tuen saaneille Kyselyn sisältö Kyselyssä selvitetään Nokia Oyj:n Bridge-ohjelman yrittäjyyspolussa työntekijöilleen tarjoamien, julkista ja yksityistä innovaatiojärjestelmää tukevien toimenpiteiden (mm. koulutus, starttiraha, teknologioiden ja ideoiden lisensointi) vaikutusta työntekijöiden käynnistämien yritysten menestyksellisyyteen. Kyselyssä käsiteltiin seuraavia asiakokonaisuuksia: Bridge-ohjelmaan tulo Bridge-ohjelman antama tuki Bridge-ohjelman antaman tuen hyödyntäminen Yrityksen toimintaympäristö: resurssit, tavoitteet, kilpailutilanne ja strategiat Taustatietoja Kyselyn suorittaminen ja vastausten saanto Kyselytutkimus tehtiin sähköpostikyselynä Webropol-kyselytutkimusalustaa hyödyntäen. Koska Nokia Oyj ei voinut luovuttaa kohteiden yhteystietoja Aalto-yliopistolle, kysely lähetettiin Nokian toimesta avoimella linkillä. Tämä tarkoitti sitä, että vastauksista ei käynyt mitenkään ilmi vastaajan yhteystietoja, ellei hän itse niitä kysyttäessä ilmoittanut. Kyselytutkimuksen kohteena ovat Bridge-ohjelman yrittäjyyspolun työntekijäpaketteja hyödyntäneet henkilöt. Kysely lähti toukokuun 2013 lopussa ja sen jälkeen lähetettiin kaksi muistutusta noin viikon välein. Kysely lähetettiin kaikkiaan 427 henkilölle, joista tavoitettiin 413. Vastaavasti yrityksiä oli mukana 361, joista tavoitettiin 348. Vastanneita henkilöitä oli kaikkiaan 196 (47 %) ja yrityksiä oli 187 (54 %). Se, että yhdeksän yrityksen kohdalla vastauksiin sisältyy kaksi vastaajaa, on otettu huomioon, mikäli kysymys kohdistuu nimenomaan yritystä koskeviin tietoihin. Kyselystä tehtiin sekä suomenkielinen että englanninkielinen versio. Suomenkieliseen saatiin 163 vastausta ja englanninkieliseen 33 vastausta Perustietoja vastaajista ja yrityksistä sekä taustamuuttujat Nokia Oyj:ltä saatiin kyselyn kohteiden jakautuminen yrityksen sijainnin mukaan. Vastaajat sekä vastanneet yritykset pystyttiin kohdistamaan muutamaa vastausta lukuun ottamatta sille alueelle, missä he olivat saadessaan ennakkoilmoituksen irtisanomisesta ja missä he osallistuivat Bridge-toimenpiteisiin. Vastanneiden sekä vastanneiden yritysten määrä ovat varsin hyvin linjassa kyselyn kohdeyritysten alueellisen jakauman kanssa (taulukko 1.1). Verrattaessa vastanneiden alueellista jakaumaa kohdeyritysten alueelliseen jakaumaan havaitaan, että Oulun alue sekä Pääkaupunkiseutu ovat vastanneiden joukossa hieman yliedustettuja ja Salon alue on aliedustettu.

8 8 Taulukko 1.1. Kohdeyritysten, vastanneiden yritysten sekä vastaajien jakautuminen Bridge-ohjelmaan tuloalueen mukaan. Alue Kohdeyritykset Vastanneet yritykset Vastaajat kpl % kpl % kpl % Pääkaupunkiseutu Tampereen alue Oulun alue Salon alue Ei tietoa Yhteensä Vastanneiden yritysten ja vastaajien toimialajakauma on esitetty taulukossa 1.2 siten, että toimialat on yhdistetty viiteen pääluokkaan. Liitteessä 1 on esitetty yksityiskohtainen toimialajakauma tarkimmalla luokitustasolla. Toimiala on tiedossa vain niiltä vastaajilta, joilta saatiin yhteystiedot. Taulukko 1.2. Vastanneiden yritysten sekä vastaajien jakautuminen yrityksen toimialan mukaan. Toimiala Vastanneet yritykset Vastaajat kpl % kpl % Teollisuus ym. Kauppa ym. ICT ym. Asiantuntijapalvelut ym. Muut palvelut Ei tietoa Yhteensä Nokia on itse laskenut, että noin 40 % Bridgen puitteissa syntyneistä yrityksistä toimii ICTtoimialalla, noin 30 % asiantuntijapalveluissa ja noin 30 % muilla toimialoilla. Kun tarkastellaan niiden kyselyyn vastanneiden yritysten toimialajakaumaa, joiden toimiala tunnettiin, on jakauma samanlainen. Liitteen 1 mukaan merkittävimmät yksittäiset toimialat ovat Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus (45 yritystä/48 vastaajaa) sekä Muu liikkeenjohdon konsultointi (23 yritystä/23 vastaajaa). Muilla toimialoilla on yrityksiä/vastaajia yhdestä seitsemään. Vastanneiden yritysten alue- ja toimialajakaumassa on eroja (taulukko 1.3). Taulukko 1.3. Vastanneiden yritysten jakaantuminen alueittain ja toimialoittain (+ keskimääräistä enemmän; o keskimäärin; - keskimääräistä vähemmän). Teollisuus ym. Kauppa ym. ICT ym. Asiantuntijapalvelut ym. Muut palvelut Pääkaupunkiseutu - o o o + Tampereen alue o o Oulun alue + o o + - Salon alue o + - o +

9 9 Kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta heidän taustaansa ja tehtäväänsä Nokiassa, ikää, sukupuolta, koulutustasoa ja -alaa sekä aikaisempaa startup yrittäjäkokemusta. Kuviossa 1.4 on esitetty vastaajien tausta Nokiassa ja kuviossa 1.5 vastaajien tehtävä Nokiassa. Yli puolet vastaajista on Nokia-taustaltaan tutkimuksesta ja kehittämisestä. Vastaajien tehtävistä Nokiassa oli runsaat 40 % teknisiä tehtäviä ilman esimiesvastuuta. Kuvio 1.4. Vastaajan tausta Nokiassa. T&K 53 % Toiminnot, pl. ICM 16 % Myynti ja markkinointi 12 % Strategia ja liiketoiminnan kehittäminen 8 % ICM 5 % HR 3 % Talous ja seuranta 3 % Ei vastausta 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kuvio 1.5. Vastaajan tehtävä Nokiassa. Tekninen tehtävä, johon ei liittynyt esimiesvastuuta (esim. tutkija, ohjelmoija, arkkitehti, designer, tuote- tai program manager, scrum master, tuotepäällikkö) 43 % Esimiestehtävä 33 % Ei-tekninen tehtävä, johon ei liittynyt esimiesvastuuta (esim. analysti, laatupäällikkö, HR konsultti, juristi) 18 % Ylempi esimiestehtävä (esim. vice president, maajohtaja) 3 % Sihteeri/assistentti 2 % Operaattori tai työnohjaaja tuotannossa tai jakelukeskuksessa 1 % Ei vastausta 1 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 %

10 10 Vastaajien ikäjakaumassa vuotiaita oli lähes 90 % (kuvio 1.6). Sukupuolijakauma oli miespainotteinen. Miehiä oli kolme neljästä vastaajasta (kuvio 1.7). Kuvio 1.6. Vastaajan ikä. -24 vuotta 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% vuotta 8 % vuotta 56 % vuotta 31 % vuotta 5 % 65- vuotta Ei vastausta 1 % Kuvio 1.7. Vastaajan sukupuoli. Nainen 20 % Mies 77 % Ei vastausta 4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Vastaajat olivat huomattavan korkeasti koulutettuja. Heistä 70 %:lla oli korkeakoulu-/yliopistotutkinto ja viidenneksellä ammattikorkeakoulututkinto (kuvio 1.8). Kuvio 1.8. Vastaajan koulutustaso. Korkeakoulu/yliopisto 70 % Ammattikorkeakoulu 21 % Korkeintaan toisen asteen koulutus 7 % Ei vastausta 2 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 %

11 11 Vastaajat koulutusala oli painottunut teknilliseen koulutukseen (kuvio 1.9). Heitä oli 60 % vastaajista. Loput vastaajat jakautuivat varsin tasan kaupalliseen tai muuhun koulutukseen. Kuvio 1.9. Vastaajan koulutusala. Teknillinen 60 % Muu kuin teknillinen tai kaupallinen 16 % Kaupallinen 15 % Ei vastausta 9 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Vastanneista noin joka kymmenes oli toiminut startup yrittäjänä aikaisemminkin ennen Nokiassa työskentelyään (kuvio 1.10). Kuvio Vastaajan startup yrittäjyystausta. Ei 90 % Kyllä 9 % Ei vastausta 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Edellä esitettyjä vastaajien/yritysten perustietoja on käytetty kyselyn tulosten analysoinnissa taustamuuttujina. Näiden lisäksi eräistä kyselyvastauksista on muodostettu taustamuuttujia: Bridge-ohjelmaan tuloajankohta kyselyajankohdasta (05/2013) laskettuna (Bridgeen yli vuosi sitten / Bridgeen alle vuosi sitten) Liiketoimintasuunnitelman valmisteluun Bridgessä käytetty aika (LTS-valmistelun pituus 2 kk tai alle / LTS-valmistelun pituus yli 2 kk) Yrittäjäksi ryhtymisen syyt Yritystoiminnan aloituskokoonpano (yksinyrittäjä / tiimiyrittäjä) Yritystoiminnan jatkuminen (yritys toimii aktiivisesti / yritys ei toimi aktiivisesti) Teknologian lisensointisopimus/idean vapautussopimus Nokian kanssa (lisensointisopimus/idean vapautussopimus / ei lisensointisopimusta/idean vapautussopimusta). Startup yrittäjämenneisyys (startup yrittäjämenneisyys / ei startup yrittäjämenneisyyttä) Mikäli taustamuuttujien suhteen on tuloksissa merkitseviä eroja, ne on tuotu esiin kunkin kysymyksen tulosten esittelyn kohdalla.

12 Yritys-, asiantuntija- ja sidosryhmähaastattelut Arviointiin sisältyi myös varsin laaja haastattelukierros. Haastatteluja tehtiin 30, kolmen aihekokonaisuuden ympärillä: 1. Kyselylomakkeen sisältö 2. Suomen ja Tanskan yrityskyselyiden synkronointi 3. Ohjelman onnistuneisuuden sekä hyödynnettävyyden arviointi Haastattelun kohteina olivat ensimmäisen aihekokonaisuuden kohdalla Bridge-yritysten ja Nokian Bridge-henkilöstön edustajat (maalis-toukokuussa 2013). Toisen aihekokonaisuuden kohteina haastateltiin Nokian Bridge-henkilöstön edustajia sekä Århusin yliopiston arviointitiimiä (huhti-toukokuussa 2013). Kolmannen aihekokonaisuuden haastattelukohteet olivat Bridge-yritysten edustajia sekä Nokian Bridge-paikkakuntien yrityspalvelujen ja hautomoiden edustajia (elo-marraskuussa 2013).

13 13 2 Bridge-ohjelman yrittäjyyspolun arviointi Tässä luvussa arvioidaan Nokian Bridge-ohjelman yrittäjyyspolkua arvioinnin viitekehyksen puitteissa. Sen avulla pyritään kuvaamaan ohjelman antaman tuen ja toimenpiteiden onnistuneisuutta sekä mukana ohjelmassa olleiden yritysten menestymistä niiden elinkaaren alkuvaiheessa. Luku perustuu Bridge-ohjelman yrittäjyyspolulle osallistuneille lähetetyn kyselyn tuloksiin, kyselystä saatuun palautteeseen siitä, miten Nokia voisi kehittää Bridge-ohjelmassa annettavaa tukea ja ohjausta aloitteleville yrittäjille, yleisempään kommentointiin Bridge-ohjelmasta ja tästä kyselystä sekä yritys-, asiantuntija- ja sidosryhmähaastatteluista saatuihin tietoihin. 2.1 Bridge-ohjelman yrittäjyyspolun lähtötilanne: yrittäjyyteen kannustaminen Nokian Bridge-ohjelma käynnistyi keväällä 2011 ja jatkuu kevääseen Ohjelman yrittäjyyspolun kautta on Suomessa syntynyt noin 400 yritystä noin 500 yrittäjäksi ryhtyneen henkilön toimesta. Noin joka kymmenes Nokiasta vuosina Suomessa irtisanottu valitsi yrittäjyyden. Irtisanottujen uudelleentyöllistymistä tuettiin Nokian toimesta Bridgeohjelmassa monin keinoin. Yrittäjyyspolulla tuki ja neuvonta oli ehkä kaikkein kattavinta, yksityiskohtaisinta ja yksilöllisintä. Siinä pyrittiin käyttämään mahdollisimman suurta asiantuntemusta Nokian sisältä ja lisäksi ohjaamaan parhaiden valtakunnallisten ja alueellisten yrityspalveluiden käyttöön. Yrittäjyyspolulle suunnanneet jakautuivat Nokian toimipisteiden sijaintialueiden mukaan siten, että Pääkaupunkiseudulla heistä oli 37 prosenttia, Oulun seudulla 25 prosenttia, Tampereen seudulla 21 prosenttia ja Salon seudulla 17 prosenttia. Kyselyyn saaduissa vastauksissa Pääkaupunkiseutu ja Oulun alue olivat hieman yliedustettuina ja Salon alue aliedustettuna. Toimialan mukaan ICT ym. toimialalla oli noin 40 prosenttia, asiantuntijapalveluissa ym. noin 30 prosenttia ja muilla toimialoilla noin 30 prosenttia yrittäjyyteen suunnanneista. Kyselyyn vastanneista vajaat 40 prosenttia oli tullut Bridgeen vuonna 2011, noin 60 prosenttia 2012 ja vain 2 prosenttia vuonna Liiketoimintasuunnitelman valmisteluun oli annettu aikaa noin kaksi kuukautta. Yrittäjien palautteessa kritisoitiin sitä, että ohjelman alkuvaiheessa aikaa oli yleensä enemmän ja myöhemmässä vaiheessa vähemmän. Kyselyn tulokset eivät tue tätä näkemystä. Liiketoimintasuunnitelman tekemiseen olisi kuitenkin kaivattu enemmän opastusta, esimerkiksi valmista suunnitelmapohjaa, josta olisi selvinnyt suunnitelman olennaiset sisältökohdat. Kritiikkiä tuli jonkin verran myös siitä, että eri toimialoille suuntaavia yrityksiä ei kohdeltu tasapuolisesti. Yrittäjyyspolku nähtiin räätälöitynä teknologiaan ja talouteen suuntautuneille startup yrityksille. Kyselyn kautta ei tätä väitettä voi vahvistaa eikä kumota. Valtaosa Bridge-ohjelman yrittäjyyspolulle lähteneistä myös täytti Nokian tuelleen asettamat vaatimukset, eli läpäisi Bridge-arviointiryhmän seulan. Jokaisella Nokian sijaintialueella oli oma Bridge-henkilöstö. Tätä hieman kritisoitiin yrittäjien palautteessa, koska katsottiin, etteivät alueet voineet niin ollen toimia täysin tasapuolisesti. Samoin puututtiin siihen, että Bridge-henkilöstön vaihtuvuus oli suurta. Toisaalta yrittäjien kannanotoissa tätä pidettiin huonona asiana, koska toimintatavat eivät päässeet vakiintumaan ja eikä kokemusta kertymään. Toisaalta katsottiin, että tämä oli hyvä asia, koska silloin ei voitu katsoa taaksepäin, vaan kaikki pääsivät esittämään suunnitelmansa puhtaalle pöydälle. Kaikilla alueilla oli toki oma henkilöstönsä, mutta lopulliset päätökset tehtiin kuitenkin yhteisessä raadissa,

14 14 jossa oli kaikkien alueiden edustajia. Bridge-henkilöstössä oli suuri vaihtuvuus, mutta esimerkiksi päätösraadin henkilöstö vaihtui useimmiten vain henkilö kerrallaan, jolloin päätöksenteon jatkuvuus ja yhdenmukainen linja oli mahdollista säilyttää. Yrittäjyyspolun yrityskyselyn vastaajien joukko tuli Nokiasta hyvin vaihtelevista tehtävistä ja asemasta. Vastaajat olivat keski-ikäisiä, lähes 90 prosenttia oli vuotiaita. Naiset olivat hieman aliedustettuina, vain viidesosa vastaajista oli naisia. Vastaajat olivat korkeasti koulutettuja, yli 90 prosentilla oli yliopisto-, korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto. Noin kaksi kolmannesta vastaajista oli saanut teknillisen koulutuksen ja kolmannes jakaantui varsin tasan kaupallisen tai muun koulutuksen kesken. Valtaosalla yrittäjyyteen suunnanneista ei ollut yrittäjäkokemusta. Vain 10 prosenttia vastaajista ilmoitti toimineensa aikaisemminkin startup yrittäjänä. Miksi sitten yrittäjyyspolulle ja yrittäjyyteen suunnattiin (kuvio 2.1)? Lähes puolet vastaajista ilmoitti, että oli jo kauan halunnut ryhtyä yrittäjäksi ja sai siihen nyt mahdollisuuden. Vain runsaat 10 prosenttia vastaajista ryhtyi yrittäjäksi, koska se oli ainoa tapa välttää työttömyys. Muita yrittäjäksi ryhtymisen syitä oli useita mm. mahdollisuus aloittaa liiketoiminta Nokialla kehitetyn innovaation/kyvykkyyden avulla, löysin houkuttelevan liiketoimintamahdollisuuden Bridgen avulla, en halunnut jatkaa palkkatyössä ja mahdollisuus käyttää hyväksi Nokian teknologiaa, jota se ei itse hyödyntänyt. Valtaosa vastaajista on ryhtynyt yrittäjäksi syistä, joiden yrittäjyysmotivaatio on korkea. Oikea motivaatio takaa myös useimmiten hyvän lopputuloksen. Ainoastaan niiden kohdalla, jotka ryhtyivät yrittäjäksi välttääkseen työttömyyden, voidaan puhua pakkoyrittäjyydestä ja matalasta yrittäjyysmotivaatiosta. Kuvio 2.1. Yrittäjäksi ryhtymisen ja Nokian startup tuen hakemisen syyt. 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Olen jo kauan halunnut ryhtyä yrittäjäksi ja nyt sain siihen mahdollisuuden 43 % Minulla oli mahdollisuus aloittaa liiketoiminta Nokialla kehittämäni innovaation/kyvykkyyden avulla Yrittäjäksi ryhtyminen oli ainoa tapa välttää työttömyys 14 % 13 % Joku muu syy, mikä 13 % Löysin houkuttelevan liiketoimintamahdollisuuden Nokian Bridgeohjelman avulla En halunnut jatkaa palkkatyössä Minulla oli mahdollisuus käyttää hyväkseni sellaisia Nokian teknologioita, joita Nokia ei itse hyödyntänyt 4 % 5 % 8 % Bridge-ohjelmaa pidettiin tärkeänä päätöksessä ryhtyä yrittäjäksi. Tärkeimpänä sitä pitivät ne, joiden syy ryhtyä yrittäjäksi oli löytynyt nimenomaan Bridge-ohjelman avulla. Alueista

15 15 Tampere poikkesi siinä mielessä, että siellä Bridge-ohjelman tärkeyttä korostettiin enemmän kuin muilla alueilla. Neljä viidestä Bridge-ohjelman yrittäjyyspolulle lähteneistä oli tehnyt yritystoiminnan aloittamiseen liittyviä toimenpiteitä jo ennen Bridgeen tuloaan. Nämä ennakoivat toimenpiteet osoittivat johdonmukaista ja varsin viisasta yrittäjyyteen valmistautumista: liiketoimintasuunnitelman valmistelu, oman rahan investoiminen ja säästäminen investointeja varten, startup tiimin kokoaminen jne. Bridge-ohjelman tuen ja Nokian lähtöpaketin merkitys näkyy siinä, että hyvin harvat, vain noin joka kymmenes, olivat panostaneet muiden tukien hakemiseen tai saivat muuta tukea (kuvio 2.2). Kuvio 2.2. Yritystoiminnan aloittamiseen liittyvien toimenpiteiden yleisyys ennen Bridge-ohjelmaan tuloa. Valmistelin liiketoimintasuunnitelmaa 72 % Investoin omaa rahaa 42 % Kokosin start-up tiimiä Kehitin malleja ja prototyyppejä Säästin rahaa investointeja varten 27 % 32 % 35 % Etsin toimitiloja Kävin keskusteluja teknologian lisensoinnista/idean vapauttamisesta Hain taloudellista tukea Sain taloudellista tukea Ostin tai vuokrasin toimitilat 17 % 13 % 11 % 10 % 6 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Bridge-yrittäjät perustivat yrityksen yleensä Bridge-ohjelman aikana. Vain noin joka kymmenennellä oli yritys Bridgeen tullessa ja vielä harvemmat ostivat yrityksen tai osuuden yrityksestä Bridgen aikana. Palautteessa kritisoitiin sitä, että yritys piti perustaa ennen kuin Bridge-tuen saanti oli varmistunut. Tosin ennakkohyväksyntää saattoi hakea jo ennen yrityksen perustamista. Bridge-yrityksen aloittaneet jakaantuivat melko tasan yksin aloittaneiden ja tiimissä aloittaneiden kesken. Tiimiyrityksissä oli keskimäärin kolme henkeä ja valtaosa tiimeistä muodostui Nokia-lähtöisistä henkilöistä. Bridgessä pyrittiin kannustamaan tiimien rakentamiseen, mutta yhteen tiimiin saattoi osallistua vain neljä Nokia-lähtöistä Bridge-tukea saanutta henkilöä. Yrittäjien palautteessa kritisoitiin tämän henkilömäärän rajoittamista vain neljään, koska katsottiin, että yrityksen liikkeellelähtö saisi vahvemman pohjan, jos omistavia osakkaita olisi enemmän mukana. Verottajan käsitys yrittäjästä on, että omistus tulee olla vähintään 50 prosenttia. Se, että hyväksyttiin 25 prosentin omistusosuus startup tuen kelpoisuudeksi, oli jo selkeä kädenojennus ohjelman yrittäjyyspolulle osallistuneille.

16 16 Kyselyyn vastanneista yrittäjistä noin 40 prosenttia omistaa yrityksensä kokonaan. Valtaosa omistaa prosenttia yrityksestään. Bridge-sääntöjen mukaan tukea saavan henkilön tuli omistaa vähintään 25 prosenttia yrityksestään (sopusoinnussa tiimin kokorajoituksen kanssa). Noin viidesosassa Bridge-yrityksistä on omistuksessa tapahtunut muutoksia ohjelmaan tulon jälkeen. Tästä syystä osa Bridge-yrittäjistä omistaa alle 25 prosenttia yrityksestään. On myös tapauksia, joissa omistusosuus on kasvanut. Bridge-yritysten alkutaipaleen menestyksestä antaa varsin hyvän kuvan se, että noin 90 prosenttia toimii edelleen aktiivisesti. Kaiken lisäksi eräät, jotka ilmoittivat, ettei yritys toimi enää aktiivisesti, sanoivat sen johtuvan toiminnan jatkumisesta toisessa yrityksessä tai Bridge-yrityksen tilalle perustetussa uudessa yrityksessä. 2.2 Bridge-ohjelman yrittäjyyspolun toteutus: tuki ja tuen hyödyntäminen Bridge-ohjelman piirissä olevat henkilöt saattoivat osallistua Nokian järjestämiin informaatiotilaisuuksiin. Niissä esiteltiin Bridge-ohjelman kokonaistarjontaa, yrittäjyysvaihtoehtoa sekä muita työllistymisvaihtoehtoja. Lisäksi oli tarjolla mahdollisuus henkilökohtaisiin keskusteluihin eri Bridge-poluista. Bridge Help Desk oli auttamassa kaikkia Bridgeen osallistuvia. Yrittäjyyspolulla esiteltiin myös lähialueen yrityspalveluja sekä annettiin yksilöllistä startup valmennusta. Erityisinä tukimuotoina yrittäjyyteen suuntaaville olivat suora taloudellinen tuki sekä pankkiluoton takausmahdollisuus. Vain joka kymmenes yrittäjyyspolulle lähtenyt ei osallistunut yrittäjyyteen liittyviin informaatiotilaisuuksiin lainkaan. Lähes kaksi kolmesta osallistui näihin tilaisuuksiin useamman kerran (kuvio 2.3). Yrittäjien palautteessa pidettiin näiden informaatiotilaisuuksien sisältöä pääsääntöisesti hyvänä ja kattavana. Hyvin monet totesivat informaatiotilaisuuksien ohjanneen oikeaan suuntaan ja kohteisiin, jolloin yrityksen perustaminen sujui kitkattomasti. Palautteessa tuotiin esille kuitenkin, että siinä olisi kaivattu vielä syvällisempää perehdyttämistä yrittäjyyteen liittyviin asioihin. Monet toivoivat jopa yrittäjyyskoulutusta/ yrittäjyyskursseja liittyen yrityksen perustamiseen sekä toiminnan pyörittämiseen alkuvaiheessa (mm. verotus, vakuutukset, myynti, markkinointi, tuotteistaminen, kirjanpito, taloussuunnittelu). Kuvio 2.3. Nokian järjestämiin Bridge-ohjelman yrittäjyyteen liittyviin informaatiotilaisuuksiin osallistuminen. Osallistuin useamman kerran 62 % Osallistuin kerran 26 % En osallistunut 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Bridgen yrittäjyyspolulle lähtenyt henkilö saattoi saada korkeintaan euroa Bridge-tukea. Yksittäinen yritys saattoi siis saada tukea jopa euroa. Tuen määrä yrityksittäin vaihteli kuitenkin suuresti (kuvio 2.4). Yhden yrityksen saama tuki oli kyselyn mukaan keskimäärin noin euroa. Kyselyn perusjoukko oli 348 yritystä, joten näiden lukujen perusteella Nokia Oyj jakoi Bridge-tukea yhteensä lähes 10 miljoonaa euroa. Yrittäjien

17 17 palautteessa kritisoitiin sitä, että Bridgen alkuvaiheessa jaettiin suurempia tukia kuin loppuvaiheessa. Kyselyn perusteella tukimäärän ero yli vuosi sitten (keskimäärin euroa) ja alle vuosi sitten (keskimäärin euroa) Bridgeen tulleiden yritysten välillä oli kuitenkin varsin pieni. Kuvio 2.4. Yrityksen saaman suoran taloudellisen Bridge startup tuen määrä euroa euroa 13 % 14 % euroa 17 % euroa 29 % euroa 20 % Alle euroa 6 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Bridge-yrittäjyyspolulle lähteneet saattoivat myös hakea Nokian takausta luotolliselle pankkitilille. Lähes puolet yrittäjistä oli hakenut sitä aktivoinut sen pankissa. Toinen puoli yrittäjistä oli joko jättänyt takauksen aktivoimatta tai ei ollut hakenut sitä lainkaan. Luoton saaneet yrittäjät pitivät Nokian takauksen merkitystä erittäin tärkeänä. Tähän myös kohdistui kritiikkiä luottoa ei saanut ilman Nokian takausta. Yrittäjäksi ryhtyneillä oli Bridge-ohjelman puitteissa mahdollisuus tehdä teknologian lisensointisopimus ja/tai idean vapautussopimus Nokian kanssa. Tällaisia yrittäjiä oli joka viides. Kun ottaa huomioon, että tällainen sopimus oli mahdollinen käytännössä vain niille yrityksille, jotka toimivat ICT toimialalla. ICT toimialalla on 40 prosenttia vastaajista, joten tällainen sopimus on siis näistä yrityksistä lähes puolella. Bridge-yrittäjät pitivät Bridge-ohjelmassa tarjottavia palveluita yrityksensä kehittämisen kannalta hyödyllisinä (kuvio 2.5). Kaikkein hyödyllisimpinä pidettiin suoraa taloudellista tukea ja luoton takausta. Suurta hyötyä koettiin myös yrittäjyysinformaatiosta, ohjelman kokonaistarjonnan esittelystä sekä yrittäjyyspolun prosessista. Mielenkiintoista oli, että yleiset informaatiotilaisuudet koettiin henkilökohtaisia keskusteluja ja yksilöllistä valmennusta hyödyllisempänä. Bridge Help Deskiä pidettiin tässä arvioiduista palveluista vähiten hyödyllisenä. Siihen ehkä suunnattiin se kritiikki, mikä kohdistui esimerkiksi ohjelman intranetiin. Sitä arvosteltiin huonosta toimivuudesta ja laiskasta ylläpidosta. Ohjelman toteutuksen tueksi kaivattiin Bridge-yrittäjien ja kokeneiden kummiyrittäjien verkostoitumista edistävää web-alustaa. Bridge-ohjelman antamaan tukeen liittyvistä väittämistä saatiin selkeä mielipide ohjelman hyödyllisyydestä ja onnistuneesta toimenpidepaletistaan. Ohjelman taloudellista tukea pidettiin erittäin merkittävänä ja yrittäjyysinformaatiota tarpeellisina ja kattavina. Bridge-ohjelman henkilöstöä pidettiin osaavana. Bridge-yrittäjyysinformaatioiden antamaa kuvaa yrittäjäksi ryhtymisestä pidettiin melko realistisena. Bridge-prosessi teki yrityksistä toimintakelpoisia ja monet eivät olisi ryhtyneet yrittäjäksi ilman Bridgen taloudellista tukea. Mielenkiintoinen on väite, jossa asetettiin Bridge-prosessin antaman valmennuksen ja talou-

18 18 dellisen tuen tärkeys yrityksen tulevaisuuden kannalta vastakkain. Taloudellista tukea pidetään tärkeämpänä, mutta ero on kuitenkin aika pieni. Kuvio 2.5. Nokian Bridge-ohjelmassa tarjoamien palvelujen hyödyllisyys yrityksen kehittämisen kannalta (painotettu keskiarvo asteikolla 1 täysin hyödytön 7 erittäin hyödyllinen). Suora taloudellinen tuki 6,39 Pankkiluoton takausmahdollisuus Bridge-ohjelman yrittäjyysinformaatio Bridge-ohjelman kokonaistarjonnan esittely Bridge-yrittäjyysohjelman prosessi Lähialueen yrityspalvelujen esittely 5,54 5,35 5,14 5,03 4,93 Muiden työllistymisvaihtoehtojen informaatiot Yksilöllinen start-up valmennus Henkilökohtaiset keskustelut eri Bridge poluista Bridge Help Desk 4,42 4,38 4,29 4,09 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 Yritykset käyttivät Bridge-ohjelman taloudellisen tuen yleisimmin juokseviin menoihin (kuvio 2.6). Varsin paljon sitä suunnattiin myös kiinteän omaisuuden investointeihin ja alihankintaan. Myönteisenä seikkana on nähtävä, että vain noin 10 prosentissa yrityksistä käytettiin tukea yrittäjän tai muun henkilöstön palkkoihin. Palautteessa pidettiin hyvänä sitä, että tuen käyttökohteita ei rajoitettu, kunhan tuki suunnattiin yrityksen toimintaan. Kuvio 2.6. Bridge-ohjelmasta saadun suoran taloudellisen tuen käyttökohteet. Juokseviin menoihin (energia, vuokrat, puhelimet jne.) 71 % Investoimalla kiinteään omaisuuteen 37 % Alihankintaan 30 % Muuhun, mihin? 22 % Omaan palkkaan Muun henkilöstön palkkoihin Varastoinvestointeihin 14 % 13 % 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Suora taloudellinen tuki oli siis yrittäjäksi ryhtyvälle suunnattu henkilökohtainen tuki. Yleensä lähes samaan aikaan kyseinen henkilö sai myös lähtöpaketin (enintään 1,5 vuoden palk-

19 19 ka). Monet yrittäjät kritisoivat sitä, että näiden maksatusten sattuessa samalle vuodelle kyseisen vuoden verotus oli ankaraa. Sen sanottiin aiheuttaneen jossain määrin eriarvoisuutta, koska toisilla nämä maksatukset saattoivat osua eri vuosille. Mikäli irtisanomisajankohta sattui loppuvuoteen, oli kyseinen henkilö saanut palkkaa käytännössä koko vuoden, sen lisäksi hän sai lähtöpaketin (vuoden puolentoista vuoden palkan). Yrittäjäksi ryhtynyt sai vielä startup tuen. Kun nämä kaikki tulivat yhden vuoden tuloiksi, vei verotus siitä jopa yli puolet. Paremmassa asemassa olivat ne, joiden maksatus sattui alkuvuoteen tai ne, joilla esimerkiksi startup tuen maksatus siirtyi yli vuodenvaihteen. Nokia neuvotteli verottajan kanssa verotuskäytännöstä Bridge-ohjelmaan liittyen, mutta mihinkään erityiskäytäntöön ei voitu tällaisessa yksittäistapauksessa mennä. Asiantuntijahaastatteluissa todettiin, että yrittäjän saama henkilökohtainen tuki, joka piti suunnata yrityksen toimintaan, oli hyvä asia. Yrityksen alkutaipale hoitui näiden rahojen turvin, eikä yrityksen tarvinnut välttämättä hakea julkisia tukia eikä muuta ulkopuolista rahoitusta. Bridge-ohjelman yrittäjyysinformaatiossa pyrittiin jakamaan mahdollisimman paljon tietoa valtakunnallisista ja alueellisista yrityspalveluista. Bridge-yrittäjät myös käyttivät niitä melko runsaasti. Alueellisesti Pääkaupunkiseudulla oli suhteellisesti eniten yrityksiä, jotka eivät käyttäneet näitä yrityspalveluja lainkaan. Muilla alueilla lähes kaikki yritykset käyttivät yrityspalveluja. Tampereen ja Oulun alueen yrittäjät olivat aktiivisimpia yrityspalvelujen käyttäjiä. Bridge-ohjelman yrittäjyysinformaation antamaa tietoa yrityspalveluista pidettiin sekä monipuolisena että kattavana. Monet täydensivät yrittäjyystietämystään näiden yrityspalvelujen avulla Bridge-ohjelman aikana ja jälkeen. 2.3 Bridge-ohjelman yrittäjyyspolun tulokset: yritykset ja toimintaympäristö Kyselyyn vastanneet Bridge-yritykset työllistivät kyselyhetkellä keskimäärin 2,1 henkeä. Ne ennakoivat henkilöstön määrän kasvavan vuoden 2013 loppuun mennessä 2,8 henkeen ja vuoden 2015 loppuun mennessä 7,0 henkeen. Henkilöstön ennakoidaan siis kasvavan kahdessa vuodessa noin 2,5-kertaiseksi. Vuoden 2013 liikevaihdoksi nämä yritykset arvioivat keskimäärin euroa ja vuoden 2015 liikevaihdoksi 1,2 miljoonaa euroa. Liikevaihdon ennakoidaan siis yhdeksänkertaistuvan kahdessa vuodessa. Edellä esitetyt keskimääräiset henkilöstö- ja liikevaihtoarviot voidaan laventaa koskemaan koko yrityskyselyn perusjoukkoa, 348 yritystä. Tämän perusteella ne työllistäisivät yhteensä vuoden 2013 lopussa lähes henkeä ja vuoden 2015 lopussa lähes henkeä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto olisi noin 46 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja lähes 420 miljoonaa euroa vuonna Bridge-yritysten menestymisen tulkinta jää pääasiassa kyselyn antaman aineiston varaan. Ne ovat toimineet niin vähän aikaa, ettei menestymisen tulkitsemiseksi tarvittavaa tilinpäätösaineistoa ole vielä riittävästi saatavilla. Yleensä tarvitaan vähintään neljä peräkkäistä tilinpäätöstä. Näiden yritysten varsin menestyksekkääseen alkutaipaleeseen viittaa kuitenkin se, että 90 prosenttia yrityksistä toimii edelleen aktiivisesti ja se, että niiden ennusteet henkilöstön määrän ja liikevaihdon kehityksestä ovat hyvin positiiviset. Bridge-yritykset saavat käyttöönsä konsultointia ja neuvontaa varsin helposti. Myös osaavan henkilöstön saamisessa ei ole suuria vaikeuksia. Näitä hankalampaa on jakelukanavien saaminen käyttöön. Vaikeimmaksi todettiin rahoituksen saaminen. Bridge-yrityksillä oli kaikki-

20 20 en resurssien käyttöön saamisessa jossain määrin enemmän vaikeuksia kuin vertailussa olevilla Tekesin NIY-ohjelman yrityksillä 1 ja muilla Tekesin asiakkaana olevilla nuorilla teknologiayrityksillä 2. Bridge-yrittäjät saattoivat myös hyödyntää Bridge-ohjelmassa tai Nokiassa työskennellessään hankittuja resursseja. Tärkeinä näistä resursseista yrittäjät pitivät asiakkaan tarpeiden tunnistamista, toimialan olosuhteiden tunnistamista, teknologisia resursseja, strategiaa, tutkimusta ja kehittämistä, toiminnallisia resursseja sekä myyntiä ja markkinointia. Näistä erottuivat teknologiset resurssit sekä tutkimus ja kehittäminen siten, että niitä pidettiin muita resursseja yleisemmin joko erittäin tärkeinä tai niitä ei hyödynnetty lainkaan. Noin 60 prosentilla Bridge-yrityksistä ei ole enää mitään suhdetta Nokiaan. Joillakin yrityksillä on suhde Nokiaan olemassa, useimmiten se on asiakkuus- tai kumppanuussuhde. Tärkeimmäksi Bridge-yrityksen tavoitteeksi nousi kohtuullisen toimeentulon varmistaminen yrittäjälle (kuvio 2.7). Seuraavina olivat kannattavuuden maksimointi, yrityksen henkiin jäännin varmistaminen pitkällä aikavälillä ja myynnin kasvun maksimointi. Selvästi vähemmän tärkeitä tavoitteita olivat yrityksen arvon maksimointi ja omistajakontrollin säilyttäminen. Bridge-yritykset poikkesivat eräiden tavoitteiden osalta merkittävästi Tekesin NIYyrityksistä. NIY-yritykset pitivät selvästi Bridge-yrityksiä tärkeämpänä myynnin kasvun ja yrityksen arvon maksimointia. Päinvastainen tilanne oli erityisesti kannattavuuden maksimoinnin ja omistajakontrollin säilyttämisen osalta. Bridge-yritykset eivät siis tähtää niinkään myynnin kasvattamiseen ja yrityksen arvon nostamiseen kuin kannattavuuteen ja pysyvyyteen, joka takaa omistajalleen toimeentulon. Kuvio 2.7. Erilaisten tavoitteiden merkitys yritykselle (painotetut keskiarvot asteikolla 1 vähemmän tärkeä 7 enemmän tärkeä). Varmistaa kohtuullinen toimeentulo itselleni 5,93 Maksimoida kannattavuus Varmistaa yrityksen henkiinjäänti ja jatkuvuus pitkällä aikavälillä Maksimoida myynnin kasvu 5,43 5,72 5,71 Maksimoida yrityksen arvo 4,26 Säilyttää omistajakontrolli 4,25 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 1 Sisältää Tekesin nuoret innovatiiviset yritykset (NIY) sekä Vigo-yritykset. NIY-yritykset ovat innovatiivisia teknologiayrityksiä, jotka ovat Tekesin nuorille innovatiivisille yrityksille suunnatun rahoitusinstrumentin piirissä. 2 Sisältää Tekesin tukea saavia yrityksiä, jotka eivät kuulu NIY- eivätkä Vigo-yrityksiin, mutta ovat teknologiayrityksiä ja perustettu vuoden 2005 jälkeen.

21 21 Bridge-yritykset pitivät kilpailua toimialallaan kovana. Toimialalla oli myös useita vahvoja toimijoita, jotka kilpailivat samoista asiakkaista, jotka saattoivat helposti vaihtaa toimittajaa. Bridge-yritykset pitivät toimialansa kilpailua kovempana kuin Tekesin NIY-yritykset. Yrityksen strategiaväittämistä (kuvio 2.8) Bridge-yritykset sijoittivat tärkeimmäksi pyrimme kasvattamaan myyntiämme luomalla uusia asiakassuhteita. Mielenkiintoisin strategiaväittämä oli kuitenkin myynnin kasvu tulee pääosin Suomen ulkopuolelta, jossa kolmannes vastaajista hakee selkeästi kasvua Suomen ulkopuolelta, kolmannes keskittyy käytännössä vain kotimarkkinoille ja kolmannes suhtautuu väitteeseen neutraalisti. Tässä Bridgeyrityksen myös poikkesivat olennaisesti Tekesin NIY-yrityksistä, jotka olivat hyvin voimakkaasti hakemassa kasvua Suomen ulkopuolelta. Myös Bridge-yritysten kesken syntyi tämän väittämän kohdalla selviä eroja. Esimerkiksi tiimiyrittäjät hakevat yksinyrittäjiä selvemmin kasvua Suomen ulkopuolelta. Kuvio 2.8. Yrityksen strategiaan liittyvät väittämät (painotetut keskiarvot asteikolla 1 täysin eri mieltä 7 täysin samaa mieltä). Pyrimme kasvattamaan myyntiämme luomalla uusia asiakassuhteita Liiketoiminnan laajentuminen tulee perustumaan nykyisten ydinosaamisten hyödyntämiseen Yrityksen laajent. tulee perust. niiden nyk. tuote- /palvelumarkk. kehitt., joilla suurin osa myynn. jo nyt 5,10 5,77 6,19 Tunnemme kaikki asiakkaamme henkilökohtaisesti Liiketoiminnan kannattavuus perustuu kilpailijoita matalampiin kustannuksiin Myynnin kasvu tulee pääosin Suomen ulkopuolelta Pyrimme kasvattamaan myyntiämme pääosin olemassa olevia asiakassuhteita kehittämällä Liiketoiminnan kannattavuus perustuu tuotteiden ja palveluiden kilpailijoita korkeampaan hinnoitteluun 2,79 4,36 4,34 4,06 3,95 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7, Bridge-ohjelman yrittäjyyspolun onnistuneisuus ja hyödynnettävyys Valtaosa kyselyn sekä yritys-, asiantuntija- ja sidosryhmähaastattelujen palautteesta oli Bridge-ohjelmalle myönteistä. Myönteinen palaute otti yleensä kantaa ohjelman kokonaisuuteen ja siihen, miten se tuki yrittäjäksi ryhtymistä. Kielteinen palaute osui yleensä johonkin ohjelman yksityiskohtaan, joka oli koettu epätasapuolisena tai ehkä ymmärretty väärin tai aiheutui tiedonkulussa olleista ongelmista. Bridge-ohjelmaa ja sen yrittäjyyspolkua pidettiin saadussa palautteessa onnistuneena toimenpiteenä, jolla edesautettiin innovaatiojärjestelmän toimivuutta, edistettiin uusien yritysten syntyä sekä tuettiin aloittavien yritysten menestyksellisyyttä. Myönteiset esimerkit nostavat esiin kaksi asiaa: ohjelma on hyödyllinen ja onnistunut ja Nokia huolehti hyvin yhteiskuntavastuustaan.

22 22 Tässä erään Bridgeä läheltä seuranneen, mutta ulkopuolisen sarjayrittäjän arvio: Bridge-ohjelma on erittäin hyvä, se on parasta, mitä Suomessa on koskaan minun aikanani tässä kentässä tapahtunut. Eräskin Bridge-yrittäjä totesi: Bridge-ohjelma kokonaisuudessaan osoittaa, että Nokia Oyj vaikeassa tilanteessaan, jossa jouduttiin irtisanomaan suuria määriä työntekijöitä, huolehti erittäin hyvin yhteiskuntavastuustaan. Myönteistä suhtautumista kuvaavat myös seuraavat muutamat poiminnat kyselyssä ja haastatteluissa saadusta palautteesta: Erittäin hyödyllinen ohjelma. Aivan loistava ohjelma! Siitä saamani tiedollisen ja taloudellisen tuen avulla oli helppo aloittaa yrittäjänä. Loistava asiantuntemus, huippuhyvä tuki Saamamme konsultointi ja tuki oli hyvin positiivinen kokemus kuten myös uusi ura yrittäjänä. Tässä yhteydessä on syytä tuoda esille vielä muutamia jo edellä käsiteltyjä asiakokonaisuuksia, jotka tukevat arviota ohjelman onnistuneisuudesta: Valtaosa Bridge-ohjelman yrittäjyyspolulle lähteneistä ryhtyi yrittäjäksi syistä, joissa on korkea yrittäjyysmotivaatio. Startup tuki oli henkilökohtaista. Se oli suunnattava yrityksen toimintaan. Tuki yhdessä lähtöpaketin kanssa auttoi yrityksen alkutaivalta niin, ettei muita tukia ja ulkopuolista rahoitusta (välttämättä) tarvittu. Bridge-yritysten varsin menestyksekkääseen alkutaipaleeseen viittaa se, että 90 prosenttia yrityksistä toimii edelleen aktiivisesti ja se, että niiden ennusteet henkilöstön määrän ja liikevaihdon kehityksestä ovat hyvin positiiviset. Toki ohjelmassa oli paljonkin yksityiskohtia, joihin saatiin kriittistä palautetta ja parannusehdotuksia. Kuitenkin nämä yksityiskohdat olivat useimmiten sellaisia, että ne olisivat vaatineet koko ohjelman räätälöintiä aina kullekin yritykselle sopivaksi. Monet näistä kielteisistä Näitä yksityiskohtia on tuotu esille edellä luvuissa , jossa on myös kritiikkikohdissa pohdittu mahdollisia vasta-argumentteja tai muutosmahdollisuuksia. Edellä on tullut esille myös lukuisia ohjelman kannalta myönteisiä yksityiskohtia sekä ohjelman avulla aloittaneiden yritysten alkutaipaleen menestyksellisyyttä. Ohjelman onnistuneisuus korostuu vielä sitäkin kautta, että se käynnistettiin aikanaan erittäin nopealla aikataululla. Bridge-ohjelma sopii erinomaisesti perustaksi vastaavanlaisiin irtisanomistilanteisiin. Nokia tosin on tietysti Suomen olosuhteissa poikkeuksellisen suuri yritys ja irtisanomisetkin olivat poikkeuksellisen mittavat. Tästä syystä ohjelmakin on rakennettu tietyllä toimialalla toimivalle yritykselle, jolla resursseja huolehtia irtisanomistilanteen jälkihoidosta vastuullisesti ja panostaa siihen riittävästi taloudellisia ja henkilöresursseja. Vaikka ohjelma olikin suunniteltu suurelle yritykselle ja mittavaan irtisanomistilanteeseen, sen perusperiaatteita, toimintatapoja ja -keinoja sekä tukimuotoja voidaan toki hyödyntää pienemmässäkin mittakaavassa. Seuraavassa onkin pohdittu, mihin kaikkeen tulisi kiinnittää

23 23 huomiota, mikäli vastaavanlaista ohjelmaa startup yrittäjyyden edistämiseksi aiotaan soveltaa tulevissa mahdollisissa irtisanomistilanteissa. Ensiksi on otettava huomioon irtisanovan yrityksen sijainti, toimiala ja koko. Sijainti määrittää pitkälti ne julkiset ja mahdolliset yksityiset yrityspalvelut, joiden kanssa on mahdollista tehdä yhteistyötä. Samoin paikkakunnan työllisyystilanne vaikuttaa siihen, miten vahvasti tulee panostaa yrittäjyysvaihtoehtoon. Huono työllisyystilanne paikkakunnalla heikentää uudelleentyöllistymismahdollisuuksia palkkatyöhön. Yrityksen toimiala määrittää pitkälti irtisanottavien henkilöiden taustoja. Yrityksen koko rajaa käytettävissä olevia, yrityksen omia ohjelmaan käytettävissä olevia resursseja. Suuremmilla yrityksillä on useimmissa tapauksissa myös suuremmat resurssit erilaisten tukimuotojen ja toimintakeinojen käyttöön ohjelmassa. Käytettävien tukimuotojen ja toimintakeinojen valikoimaa rajaa irtisanottavien tausta: ikä, sukupuoli, koulutus ja tehtävät yrityksessä. Ikä saattaa olla este uudelleentyöllistymiselle palkkatyöhön, mutta ei niinkään yrittäjäksi. Sukupuolen merkitys on kuitenkin varsin vähäinen, mutta saattaa jossain määrin haitata uudelleentyöllistymistä, mikäli paikkakunnan työpaikkarakenne on selkeästi joko nais- tai miestyöpaikkavoittoinen. Koulutus on varsin ratkaiseva tekijä yhdessä työtehtävien kanssa. Korkeammin koulutetut ovat tässä suhteessa hieman paremmassa asemassa, koska koulutus saattaa antaa valmiuksia entisestä poikkeaviin työtehtäviin. Vaikeimmassa asemassa ovat yhteen tehtävään työn kautta oppineet työntekijät erityisesti, jos heillä on jo ikää niin paljon, että uudelleenkouluttautuminen ei tunnu realistiselta vaihtoehdolta eikä paikkakunnalla ole tarjolla heidän osaamistaan vastaavia töitä. Yrittäjyyteen suuntautuminen oman osaamisen ja vahvuuksien kautta saattaa olla realistisempi vaihtoehto näissä tapauksissa. Seuraavaksi on laadittava ohjelman aikataulu. Kuinka nopeasti ohjelma pitää saada käyntiin ja miten pitkään ohjelmaa toteutetaan. Nopeakin aikataulu on mahdollinen, kun voidaan hyödyntää Nokian Bridge-ohjelmaa. On päätettävä, miten suurelta osin ohjelmaa toteutetaan yrityksen omien henkilöresurssien avulla. Onko tarpeeksi resursseja käytettävissä, jotta ohjelma voidaan joustavasti toteuttaa vai onko syytä pyrkiä jo alusta alkaen tiiviiseen yhteistyöhön ulkopuolisten yrityspalvelujen tuottajien kanssa. Lopuksi on päätettävä ohjelman sisältö. Minkälaiset työllistymiseen tähtäävät polut ovat realistisia kulloisessakin tapauksessa. Yrittäjyyteen tähtäävässä polussa on päätettävä, minkälaisia tukimuotoja käytetään. Annetaanko ja minkä suuruista taloudellista tukea, takauksia, vai riittävätkö resurssit pelkästään yleiseen ja/tai henkilökohtaiseen neuvontaan ja ohjaukseen yhdessä paikkakunnan tai alueen yrityspalvelujen ja hautomojen kanssa. Liiketoimintasuunnitelmien laatimiseen käytettävää aikaa on syytä rajoittaa ja pyrkiä siinä tasapuolisuuteen kaikkien osallistujien suhteen. Tässä yhteydessä Nokian Bridge-ohjelma sai kritiikkiä, koska aivan alkuvaiheessa oli liiketoimintasuunnitelman laatimiseen enemmän aikaa kuin loppuvaiheessa. Myös se vaihe, missä osallistujalla pitää olla yritys perustettuna, on syytä harkita tarkkaan. Onko yritys perustettava ennen kuin mahdollinen tuki voidaan myöntää vai pitäisikö tuen saamisesta olla varmuus ennen kuin yritystä tarvitsee perustaa. Nokian Bridge-ohjelmassa yritys tuli olla perustettuna ennen kuin tuki myönnettiin, mutta osallistujalle voitiin antaa ennakkopäätös tuen saamisesta ennen sitä. Tuen suhteen on vielä päätettävä monia asioita. Tuen suuruus voi olla kaikille sama tai se voi olla riippuvainen esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman laadusta ja liikeidean uskottavuudesta kuten Nokian Bridgessä. Tuki voidaan antaa henkilökohtaisena tai yrityskohtaisena. Jos se

24 24 annetaan henkilökohtaisena, tulee päättää kuinka monta irtisanottua voi olla yhdessä yritystiimissä. Jos se annetaan yrityskohtaisena, tulee päättää, onko se kaikille yrityksille samansuuruinen vai onko se riippuvainen yritystiimin koosta. Luonnollisesti monia muistakin ohjelman kohdista on päätettävä, mutta yleisohjeena voisi olla toimia mahdollisimman monessa kohdassa samalla tavalla kuin Nokian Bridge-ohjelmassa on toimittu. Tämän arvioinnin perusteella Nokian Bridge-ohjelman yrittäjyyspolku onnistui hyvin omassa tehtävässään: yrittäjyyteen kannustamisessa ja menestyvien yritysten synnyttämisessä. Se on suunniteltu suurelle yritykselle niin mittaviin irtisanomisiin, että toivon mukaan sellainen ei enää maassamme toistu. Ohjelman kaikki komponentit ovat kuitenkin muunnettavissa myös pienemmässä mittakaavassa käytettäviksi. Bridge-ohjelma tarjoaa siis käyttökelpoisen mallin irtisanomisiin päätyvälle yritykselle, joka kantaa huolta irtisanottavien tulevaisuudesta ja haluaa myös huolehtia yhteiskuntavastuustaan.

25 2011/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / Kyselyn yksityiskohtaiset tulokset Seuraavassa käydään kyselyn tulokset läpi samassa järjestyksessä kuin ne esiintyivät kyselylomakkeessa. Jokaisesta kysymyksestä esitetään suora jakauma tai vastaava tieto sekä mahdolliset merkitsevät poikkeamat taustamuuttujittain. 3.1 Bridge-ohjelmaan osallistuminen Bridge-ohjelmaan osallistuminen tarkoitti tämän kyselyn yhteydessä ainoastaan osallistumista Bridge-ohjelman yrittäjyyspolkuun Bridge-ohjelmaan tulo Nokian irtisanomiset johtivat Bridge-ohjelman aloittamiseen keväällä Kyselyn kohteilta tiedusteltiin, milloin he saivat ennakkoilmoituksen työsuhteen päättymisestä (kuvio 3.1). Tämän ilmoituksen saatuaan heillä oli mahdollisuus osallistua Bridge-ohjelmaan. Bridgeen on tultu kahden vuoden aikana melko tasaisesti. Kesäkuussa 2011 sekä kesäkuussa ja elokuussa 2012 on kerralla tullut eniten uusia osallistujia Bridgeen. Kuvio 3.1. Bridge-ohjelmaan tuloajankohta (vuosi ja kuukausi) Liiketoimintasuunnitelman valmistelu Bridge-ohjelman yrittäjyyspolulle suuntaavilla oli mahdollisuus ohjelman puitteissa valmistella liiketoimintasuunnitelmaansa. Suunnitelman valmisteluun sai myös ohjausta paikalliselta Bridge-ohjelman henkilöstöltä. Mikäli kaikki sujui suunnitelmien mukaan ja liiketoimintasuunnitelma hyväksyttiin Bridge-arviointitiimissä, oli osallistuja oikeutettu saamaan Bridgeen kuuluvat tuet.

26 26 Pääsääntönä Bridge-ohjelmassa oli, että liiketoimintasuunnitelman valmisteluun olisi aikaa noin kaksi kuukautta. Selvästi yli puolet vastaajista valmisteli liiketoimintasuunnitelmaansa 1-2 kk. Noin 30 % vastaajista valmisteli liiketoimintasuunnitelmaa hieman pidempään eli 3-6 kk. Vastausten perusteella voidaan karkeasti arvioida liiketoimintasuunnitelman keskimääräiseksi valmisteluajaksi noin 2,5 kuukautta (kuvio 3.2). Kuvio 3.2. Liiketoimintasuunnitelman valmisteluaika ennen sen esittämistä Bridgearviointiryhmälle. Yli 6 kk 3 % 3-6 kk 29 % 1-2 kk 56 % Alle 1 kk 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Yrittäjäksi ryhtyminen osallistumalla Bridge-ohjelmaan Kyselyssä tiedusteltiin, miksi yrittäjäksi ryhdyttiin osallistumalla Bridge-ohjelmaan. Vastausjakauma on koottu kuvioon 3.3. Kuvio 3.3. Yrittäjäksi ryhtymisen ja Nokian startup tuen hakemisen syyt. 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Olen jo kauan halunnut ryhtyä yrittäjäksi ja nyt sain siihen mahdollisuuden 43 % Minulla oli mahdollisuus aloittaa liiketoiminta Nokialla kehittämäni innovaation/kyvykkyyden avulla Yrittäjäksi ryhtyminen oli ainoa tapa välttää työttömyys 14 % 13 % Joku muu syy, mikä 13 % Löysin houkuttelevan liiketoimintamahdollisuuden Nokian Bridgeohjelman avulla En halunnut jatkaa palkkatyössä Minulla oli mahdollisuus käyttää hyväkseni sellaisia Nokian teknologioita, joita Nokia ei itse hyödyntänyt 4 % 5 % 8 %

27 27 Lähes puolet vastaajista ilmoitti olevansa jo kauan halunnut ryhtyä yrittäjäksi ja sai siihen nyt mahdollisuuden. Noin 15 % vastaajista ilmoitti, että heillä oli mahdollisuus aloittaa liiketoiminta Nokiassa kehittämänsä innovaation/kyvykkyyden avulla. Vajaat 10 % vastaajista löysi houkuttelevan liiketoimintamahdollisuuden Bridge-ohjelman avulla. Vajaat viisi prosenttia vastaajista aloitti yritystoiminnan, koska heillä oli mahdollisuus käyttää hyväkseen sellaisia teknologioita, joita Nokia ei itse hyödyntänyt. Näistä syistä yrittäjyyteen ryhtyneitä on yhteensä noin 70 % vastanneista. Nämä ovat kaikki syitä, joita maininneita voidaan pitää hyvin motivoituneina yrittäjyyteen. Noin 13 % ilmoitti ryhtyneensä yrittäjäksi, koska se oli ainoa tapa välttää työttömyys. Noin viisi prosenttia ei halunnut jatkaa palkkatyössä. Näissä tapauksissa yrittäjyyden lähtökohdat ovat jo selkeästi heikommalla pohjalla aiemmin mainittujen syiden kohdalla. Ensin mainitun syyn kohdalla voitaneen puhua jopa pakkoyrittäjyydestä. Vastaajista 13 % ilmoitti jonkun muun syyn yrittäjäksi ryhtymiselle. Näitä syitä oli varsin kirjava joukko. Niistä voidaan mainita mm. hyvä/uusi liikeidea, halu kokeilla jotain uutta (yrittäjyyttä) ja sopivan yrittäjätiimin löytyminen. Yrittäjäksi ryhtymisen syiden kohdalla syntyi eroja eri taustamuuttujien suhteen. Taulukossa 3.1 on esitetty ne syyt, joissa taustamuuttujittain oli merkitseviä eroja. Taulukko 3.1. Yrittäjäksi ryhtymisen syiden vaihtelu taustamuuttujittain (keskimääräisestä poikkeavat merkitsevät erot). Yrittäjäksi ryhtymisen syy Keskimääräistä useammin syyn ilmoittaneet Keskimääräistä harvemmin syyn ilmoittaneet Olen jo kauan halunnut Tiimiyrittäjä Yksinyrittäjä ryhtyä yrittäjäksi ja nyt sain siihen mahdollisuuden Minulla oli mahdollisuus aloittaa liiketoiminta Nokialla kehittämäni innovaation/ kyvykkyyden avulla Mies Nainen Kaupallinen koulutus Teollisuus ym. Yrittäjäksi ryhtyminen oli ainoa tapa välttää työttömyys Löysin houkuttelevan liiketoimintamahdollisuuden Nokian Bridge-ohjelman avulla En halunnut jatkaa palkkatyössä Minulla oli mahdollisuus käyttää hyväkseni sellaisia Nokian teknologioita, joita Nokia ei itse hyödyntänyt Mies Yksinyrittäjä Teollisuus ym. Muu kuin teknillinen tai kaupallinen koulutus Yritys ei toimi enää aktiivisesti Teknillinen koulutus ICT ym. Nainen vuotias Enintään toisen asteen koulutus Tiimiyrittäjä Muut palvelut Tampereen alue vuotiaat Muut palvelut Yritys toimii edelleen aktiivisesti

28 28 Kyselyssä tiedusteltiin seuraavaksi, miten tärkeänä vastaaja piti Bridge-ohjelmaa yrittäjäksi ryhtymisessään. Kuviossa 3.4 on esitetty vastausjakaumat kaikkien vastaajien lisäksi myös erikseen yrittäjäksi ryhtymisen syiden mukaan. Kuvio 3.4. Bridge-ohjelman tärkeys päätöksessä ryhtyä yrittäjäksi suhteessa yrittäjäksi ryhtymisen ja Nokian startup tuen hakemisen syihin (suluissa painotettu keskiarvo asteikolla 1 ei lainkaan tärkeä 7 erittäin tärkeä). Yhteensä (5,14) 27 % 24 % 20 % 10 % 7 % 8 % 4 % Löysin houkuttelevan liiketoimintamahdollisuuden Nokian Bridge-ohjelman avulla (6,27) 53 % 27 % 13 % 7 % Minulla oli mahdollisuus käyttää hyväkseni sellaisia Nokian teknologioita, joita Nokia ei itse hyödyntänyt (5,86) 43 % 57 % Joku muu syy, mikä (5,31) 23 % 31 % 23 % 8 % 8 % 8 % Olen jo kauan halunnut ryhtyä yrittäjäksi ja nyt sain siihen mahdollisuuden (5,11) 24 % 30 % 15 % 11 % 7 % 11 % 2 % Minulla oli mahdollisuus aloittaa liiketoiminta Nokialla kehittämäni innovaation/kyvykkyyden avulla (4,89) 29 % 14 % 25 % 11 % 14 % 7 % Yrittäjäksi ryhtyminen oli ainoa tapa välttää työttömyys (4,77) 19 % 23 % 15 % 15 % 19 % 8 % En halunnut jatkaa palkkatyössä (4,40) 20 % 40 % 10 % 10 % 10 % 10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % 7 (erittäin tärkeä) (Ei lainkaan tärkeä) Noin 70 % vastaajista antoi Bridge-ohjelman tärkeydelle yrittäjäksi ryhtymisessään arvosanan 5-7, keskimäärin lukema oli 5,14. Yrittäjäksi ryhtymisen syiden suhteen tärkeys vaihteli merkittävästi. Niiden vastaajien, joiden yrittäjäksi ryhtymisen syynä oli houkuttelevan liiketoimintamahdollisuuden löytyminen Nokian Bridge-ohjelman avulla, keskiarvo oli kaikista korkein (6,27). Yrittäjäksi ryhtymisen syissä, joissa oli heikoin yrittäjyysmotivaatio en halunnut jatkaa palkkatyössä (4,40) ja yrittäjäksi ryhtyminen oli ainoa tapa välttää työttömyys (4,77) keskiarvot olivat kaikista alimmat. Se, miten tärkeänä Bridge-ohjelmaa pidetään päätöksessä ryhtyä yrittäjäksi, vaihtelee merkitsevästi vain muutamien taustamuuttujien suhteen. Tampereen alueen vastaajat sekä ne, joiden yrittäjäksi ryhtymisen syy oli löysin houkuttelevan liiketoimintamahdollisuuden Bridge-ohjelman avulla pitivät Bridge-ohjelmaa merkitsevästi keskimääräistä tärkeämpänä Yritystoiminnan aloittamiseen liittyvät toimenpiteet ennen Bridgeä Kuvion 3.5 mukaan vastaajista lähes viidennes ei ollut tehnyt ennen Bridgeen tuloa mitään yritystoiminnan aloittamiseen liittyviä toimenpiteitä. Noin 70 % vastaajista oli tehnyt 1-5 toimenpidettä. Enemmän toimenpiteitä oli tehnyt vain runsas 10 % vastaajista.

29 29 Kuvio 3.5. Yritystoiminnan aloittamiseen liittyvien toimenpiteiden määrä ennen Bridge-ohjelmaan tuloa. 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % 0 toimenpidettä 18 % 1 toimenpide 2 toimenpidettä 3 toimenpidettä 16 % 16 % 17 % 4 toimenpidettä 14 % 5 toimenpidettä 9 % 6 toimenpidettä 4 % 7 toimenpidettä 8 toimenpidettä 2 % 3 % 9 toimenpidettä 10 toimenpidettä 1 % 1 % Taustamuuttujittain tarkastellen havaitaan, että keskimääräistä enemmän toimenpiteitä on vastaajilla, jotka ovat tiimiyrittäjiä tai niillä, jotka ovat valmistelleet liiketoimintasuunnitelmaansa keskimääräistä pitempään. Kuvio 3.6. Yritystoiminnan aloittamiseen liittyvien toimenpiteiden yleisyys ennen Bridge-ohjelmaan tuloa. Valmistelin liiketoimintasuunnitelmaa 72 % Investoin omaa rahaa 42 % Kokosin start-up tiimiä Kehitin malleja ja prototyyppejä Säästin rahaa investointeja varten 27 % 32 % 35 % Etsin toimitiloja Kävin keskusteluja teknologian lisensoinnista/idean vapauttamisesta Hain taloudellista tukea Sain taloudellista tukea Ostin tai vuokrasin toimitilat 17 % 13 % 11 % 10 % 6 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 %

30 30 Kuvion 3.6 mukaan liiketoimintasuunnitelman valmistelu oli yleisimmin ennen Bridge-ohjelmaan tuloa tehty toimenpide. Sen mainitsi lähes kolme neljännestä vastaajista. Yli kolmannes vastaajista investoi omaa rahaa, kokosi startup tiimiä tai kehitti malleja ja prototyyppejä. Runsas neljännes säästi rahaa investointeja varten. Edellä mainitut toimenpiteet osoittavat johdonmukaista ja varsin viisasta yrittäjyyteen valmistautumista Yrityksen perustaminen, omistus ja jatkuvuus Kyselyssä tiedusteltiin, milloin Bridge-ohjelmaan kuuluva yritys oli perustettu. Valtaosa vastaajista, yli 80 %, perusti yrityksen Bridge-prosessin aikana. Jonkin verran oli myös jo ennen Bridgeä perustettuja yrityksiä sekä yritysostoja (kuvio 3.7). Kuvio 3.7. Yrityksen perustamisen ajankohta. Perustin yrityksen Bridge-prosessin aikana 82 % Minulla oli yritys jo tullessani Bridge-ohjelmaan 11 % Ostin yrityksen (tai osakkuuden) Bridge-prosessin aikana 7 % Ei vastausta 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Seuraavaksi kysyttiin, aloitettiinko yritystoiminta yksin vai oliko kyseessä tiimi. Nämä vaihtoehdot jakautuivat varsin tasan. Yksinyrittäjiä oli hieman yli puolet ja tiimiyrittäjiä hieman alle puolet (kuvio 3.8). Kuvio 3.8. Yritystoiminnan aloittaminen yksin tai tiimissä. Aloitin yksin (yksinyrittäjä) 51 % En aloittanut yksin (tiimiyrittäjä) 48 % Ei vastausta 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Oulun alueella oli selvästi keskimääräistä enemmän tiimiyrittäjiä. Salon alueella ja Pääkaupunkiseudulla oli taas keskimääräistä enemmän yksinyrittäjiä. Tampereen alueella oltiin lähellä keskiarvoa.

31 31 ICT ym. ja teollisuus ym. toimialoilla oli keskimääräistä enemmän tiimiyrittäjiä. Asiantuntijapalvelut ym. ja muut palvelut toimialoilla oli taas keskimääräistä enemmän yksinyrittäjiä. Kauppa ym. toimialalla oltiin varsin lähellä keskiarvoa. Mikäli yrityksessä oli startup tiimi, kysyttiin tiimin kokoonpanosta tarkemmin: Tiimejä oli 94 yrityksessä yhteensä 285 henkeä, keskimäärin 3,0 henkeä. Nokia-lähtöisiä oli 89 yrityksessä 213 henkeä, keskimäärin 2,4 henkeä. Sijoittajia oli 13 yrityksessä 31 henkeä, keskimäärin 2,4 henkeä. Vastaajilta tiedusteltiin myös miten suuren osan he omistavat yrityksestään. Kuviossa 3.9 on esitetty omistusosuusjakauma. Kuvio 3.9. Yrityksen omistus. Omistan yrityksen kokonaan (100 %) 42 % Omistan yrityksestä % 28 % Omistan yrityksestä % 26 % Omistan yrityksestä alle 25 % 4 % Ei vastausta 1 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Yrityksensä kokonaan omistavia oli hieman yli 40 % vastanneista %:n omistusosuudella olevia vastaajia oli yhteensä hieman yli 50 %. Niitä, jotka omistivat yrityksestään alle 25 %, oli vain neljä prosenttia. Nokian Bridge-ehtojen mukaan yrittäjyyspolkuun osallistuvan piti omistaa vähintään 25 % yrityksestä. Näiltä alle 25 % omistavilta kysyttiin, miksi omistusosuus oli näin alhainen. Syynä on yleensä uusien omistajien mukaantulo yritykseen. Kuviossa 3.10 on esitetty vastaukset kysymykseen, jossa tiedusteltiin, onko yrityksen omistuksessa tapahtunut muutoksia Bridge-ohjelmaan tulon jälkeen. Lähes viidennes vastaajista ilmoitti muutoksia yrityksen omistuksessa tapahtuneen. Vastausten perusteella muutoksia on tapahtunut kahteen suuntaan. Toisaalta vastaajan omistusosuus on pienentynyt, koska mukaan on tullut uusi omistaja tai sijoittaja tai useampia ja toisaalta vastaajan omistusosuus on kasvanut, koska alkuperäisestä tiimistä on lähtenyt osakkaita pois. Yritysten, joilla on kyselyn mukaan osakkaana muita henkilöitä, tilanne on sellainen, että: 54 yrityksellä on osakkaana Nokia-lähtöisiä henkilöitä yhteensä 106 (keskim. 2,0). 36 yrityksellä oli osakkaana muita henkilöitä yhteensä 80 (keskim. 2,2).

32 32 Kuvio Yrityksen omistuksen muutokset Bridge-ohjelmaan tulon jälkeen. Ei 81 % Kyllä 18 % Ei vastausta 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Kuviossa 3.11 on esitetty vastaukset kysymykseen, jossa tiedusteltiin, toimiiko yritys edelleen aktiivisesti. Vastaukset antavat erittäin myönteisen kuvan Bridge-yritysten tilanteesta. Vain vajaat 10 % vastaajista ilmoitti, että yritys ei enää toimi aktiivisesti. Muutama näin vastannut selitti aktiivisen toiminnan lakanneen, koska hän oli perustanut uuden yrityksen tai toiminta jatkui toisessa yrityksessä. Kuvio Yrityksen toiminnan aktiivisuus. Kyllä 90 % Ei 9 % Ei vastausta 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 3.2 Bridge-ohjelman antama tuki Bridge-ohjelman antama tuli käsitti tiedon jakamisen ja neuvonnan yleisesti ja henkilökohtaisella tasolla sekä taloudellisen tuen Bridge-ohjelman toimenpiteet ja tukimuodot Bridge-ohjelman tiimoilta Nokia järjesti informaatiotilaisuuksia, joissa esiteltiin yleisesti koko Bridge-ohjelmaa sekä erityisesti sen erilaisia polkuvaihtoehtoja. Kuviosta 3.12 käy ilmi, osallistuivatko vastaajat yrittäjyyteen liittyviin tilaisuuksiin. Vain noin joka kymmenes vastaaja ei osallistunut niihin lainkaan. Lähes kaksi kolmesta osallistui useamman kerran ja joka neljäs yhden kerran.

33 33 Kuvio Nokian järjestämiin Bridge-ohjelman yrittäjyyteen liittyviin informaatiotilaisuuksiin osallistuminen. Osallistuin useamman kerran 62 % Osallistuin kerran 26 % En osallistunut 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kuvio 3.13 kertoo, paljonko vastaajan yritys sai suoraa taloudellista Bridge startup tukea. Kuvio Yrityksen saaman suoran taloudellisen Bridge startup tuen määrä euroa 13 % euroa 14 % euroa 17 % euroa 29 % euroa 20 % Alle euroa 6 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Yksi henkilö saattoi saada Bridge-tukea yritykselleen enintään euroa. Nokian mukaan yksittäisen henkilön saama Bridge-tuki on keskimäärin noin euroa. Yritystä kohti tämä summa on kuitenkin luonnollisesti suurempi, koska neljä tukea saanutta henkilöä saattoi olla yhdessä yrityksessä. Tällöin tuen enimmäismäärä on yritystä kohti euroa. Vastanneita, joiden yritykset ovat saaneet tukea yli euroa, on runsas neljännes eli siis varsin paljon. Jakauman perusteella voidaan laskea, että kaikkien vastaajien yritysten saama suora tuki on keskimäärin noin euroa. Tiimiyrittäjien yritysten saama keskimääräinen tuki on noin euroa ja yksinyrittäjien yritysten noin euroa. Yrityksen saaman suoran taloudellisen tuen määrässä on selviä eroja sekä alueellisesti että toimialoittain. Oulun alueella yritysten keskimääräinen tuki oli suurin ( euroa) ja Salon alueella pienin ( euroa). Pääkaupunkiseutu ja Tampereen alue olivat lähellä keskiarvoa. Toimialoista teollisuudessa ym. ( euroa) ja ICT:ssä ym. ( euroa) tuki ylitti

34 34 keskiarvon selvästi. Kaupassa ym. ( euroa), asiantuntijapalveluissa ym. ( euroa) ja muissa palveluissa ( euroa) tuki oli taas keskimääräistä pienempi. Toinen taloudellinen tukimuoto Bridge-ohjelmassa oli Nokian antama takaus luotolliseen pankkitiliin (kuvio 3.14). Tämäkin tukimuoto oli varsin suosittu, koska vain neljännes vastaajista ei hyödyntänyt sitä lainkaan. Takausta hakeneista kuitenkin noin 40 % ei aktivoinut sitä pankissa. Pieni joukko vastaajista aktivoi takauksen pankissa, mutta ei saanut luottoa. Suurin ryhmä oli kuitenkin ne, jotka hakivat takauksen, aktivoivat sen pankissa ja saivat luoton. Kuvio Bridge-sopimuksen mahdollistaman Nokian takauksen hakeminen luottoon ja takauksen aktivoiminen pankissa. Hain takausta ja aktivoin sen pankissa ja sain luoton 43 % Hain takausta ja aktivoin sen pankissa, mutta en saanut luottoa 2 % Hain takausta, mutta en aktivoinut sitä pankissa 29 % En hakenut takausta 27 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Kyselyssä tiedusteltiin myös, miten tärkeänä Nokian takausta pidettiin luoton saamiseksi. Tulokset on esitetty kuviossa 3.15 suhteessa takauksen hakemiseen ja sen aktivoimiseen pankissa. Kuvio Nokian takauksen tärkeys luoton saamiseksi suhteessa takauksen hakemiseen ja sen aktivoimiseen pankissa (suluissa painotettu keskiarvo asteikolla 1 ei lainkaan tärkeä 7 erittäin tärkeä). Yhteensä (5,04) 32 % 19 % 18 % 14 % 3 % 5 % 9 % Hain takausta ja aktivoin sen pankissa ja sain luoton (6,24) 54 % 26 % 13 % 6 % 1 % Hain takausta ja aktivoin sen pankissa, mutta en saanut luottoa (4,00) 25 % 50 % 25 % Hain takausta, mutta en aktivoinut sitä pankissa (4,41) 14 % 16 % 25 % 18 % 8 % 10 % 10 % En hakenut takausta (3,86) 11 % 11 % 20 % 23 % 2 % 7 % 25 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % 7 Erittäin tärkeä Ei lainkaan tärkeä

35 35 Vastaajista noin 70 % antoi Nokian takauksen tärkeydelle arvosanan 5-7, keskimäärin lukema oli 5,04. Selvästi muita tärkeämpänä Nokian takausta luoton saamiseksi pitivät ne vastaajat, jotka olivat myös aktivoineet takauksen pankissa ja saaneet luoton. Heistä yli 90 % antoi arvosanan 5-7, keskimäärin lukema oli 6,24. Bridge-ohjelman puitteissa oli myös mahdollisuus tehdä teknologian lisensointisopimus ja/ tai idean vapautussopimus Nokian kanssa. Vastaajista lähes viidennes oli tehnyt tällaisen sopimuksen (kuvio 3.16). Kun ottaa huomioon, että tällaiset sopimukset ovat mahdollisia käytännössä vain niille yrityksille, jotka toimivat ICT toimialalla, joita oli 40 prosenttia vastaajista, niin tällainen sopimus on siis näistä yrityksistä lähes puolella. Kuvio Teknologian lisensointisopimus/idean vapautussopimus Nokian kanssa. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Ei 82 % Kyllä 18 % Bridge-ohjelman palvelujen, toimenpiteiden ja tukimuotojen hyödyllisyys Vastaajat näkivät Bridge-ohjelman yrittäjyyspolun tarjoamat palvelut varsin hyödyllisinä oman yrityksensä kehittämisen kannalta (kuvio 3.17). Selvästi hyödyllisimpänä palveluna pidettiin suoraa taloudellista tukea, jolle noin 95 % vastaajista antoi arvosanan 5-7, keskimäärin lukema oli erittäin korkea (6,38). Seuraavaksi hyödyllisimpänä pidettiin toista konkreettista tukimuotoa, pankkiluoton takausmahdollisuutta (5,54), mutta lähes yhtä tärkeänä pidettiin myös Bridge-ohjelman tarjoamaa yrittäjyysinformaatiota (5,35). Kaikki kysymyksessä mainitut palvelut asettuivat asteikolla keskimäärin hyödylliselle puolelle. Mielenkiintoinen seikka oli, että yleistä neuvontaa, kuten yrittäjyysinformaatio ja Bridgen kokonaistarjonnan esittelyä pidettiin hyödyllisempänä kuin henkilökohtaista neuvontaa, kuten yksilöllinen startup valmennus ja henkilökohtaiset keskustelut Bridge-poluista. Eräiden palvelujen kohdalla syntyi eroja eri taustamuuttujien suhteen. Taulukossa 3.2 on esitetty ne palvelut, joissa taustamuuttujittain oli merkitseviä eroja.

36 36 Kuvio Nokian Bridge-ohjelmassa tarjoamien palvelujen hyödyllisyys yrityksen kehittämisen kannalta (suluissa painotettu keskiarvo asteikolla 1 täysin hyödytön 7 erittäin hyödyllinen). Suora taloudellinen tuki (6,38) 66 % 20 % 8 % 2 21 % Pankkiluoton takausmahdollisuus (5,54) 40 % 20 % 14 % 14 % 5 % 3 4 %% Bridge-ohjelman yrittäjyysinformaatio (5,35) 23 % 29 % 27 % 9 % 7 % 51 %% Bridge-ohjelman kokonaistarjonnan esittely (5,14) 20 % 23 % 31 % 11 % 7 % 7 % 1 % Bridge-yrittäjyysohjelman prosessi (5,03) 18 % 23 % 27 % 17 % 9 % 5 2 %% Lähialueen yrityspalvelujen esittely (4,93) 16 % 22 % 26 % 19 % 10 % 4 3 %% Muiden työllistymisvaihtoehtojen informaatiot (4,42) 9 % 12 % 32 % 26 % 7 % 11 % 4 % Yksilöllinen start-up valmennus (4,38) 11 % 16 % 15 % 34 % 9 % 10 % 5 % Henkilökohtaiset keskustelut eri Bridge poluista (4,29) 10 % 11 % 21 % 33 % 11 % 10 % 5 % Bridge Help Desk (4,09) 5 % 14 % 20 % 32 % 14 % 8 % 8 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Erittäin hyödyllinen En osaa sanoa Täysin hyödytön 1 Taulukko 3.2. Bridge-ohjelman palvelujen hyödyllisyys taustamuuttujittain (keskimääräisestä poikkeavat merkitsevät erot). Palvelu Palvelu keskimääräistä hyödyllisempi Palvelu keskimääräistä vähemmän hyödyllinen Pankkiluoton takausmahdollisuus Tiimiyrittäjä Lisensointi/idean Yksinyrittäjä Ei lisensointi/idean Bridge-ohjelman kokonaistarjonnan esittely Bridge-ohjelman prosessi Yksilöllinen startup valmennus Bridge Help Desk vapautussopimus Muu kuin teknillinen tai kaupallinen koulutus Asiantuntijapalvelut ym. Muu kuin teknillinen tai kaupallinen koulutus Muu kuin teknillinen tai kaupallinen koulutus Muut palvelut vuotiaat Kaupallinen koulutus Löysin houkuttelevan liiketoimintamahdollisuuden Nokian Bridgeohjelman avulla vapautussopimusta Teknillinen koulutus Teknillinen koulutus Yrittäjäksi ryhtyminen oli ainoa tapa välttää työttömyys Teknillinen koulutus Teknillinen koulutus

37 37 Bridge-ohjelman antamaan tukeen liittyvistä väittämistä saatiin varsin samansuuntaisia tuloksia kuin edellä toimenpiteiden ja tukimuotojen hyödyllisyydestäkin (kuvio 3.18). Kaikki väittämät oli asetettu Bridge-ohjelman kannalta myönteisiksi yhtä lukuun ottamatta, jossa asetettiin vastakkain Bridgen taloudellisen tuen tärkeys suhteessa annettuun valmennukseen. Kaikkien Bridge-ohjelman kannalta myönteisten väittämien kanssa olivat vastaajat selvästi enemmän samaa mieltä kuin eri mieltä. Samaa mieltä olevien osuus vaihteli 88 %:sta 52 %:iin ja eri mieltä olevien osuus vaihteli 5 %:sta 33 %:iin. Kuvio Mielipiteet Bridge-ohjelman antamaan tukeen liittyvistä väittämistä (suluissa painotettu keskiarvo asteikolla 1 täysin eri mieltä 7 täysin samaa mieltä). Bridge-ohjelman antama taloudellinen tuki oli merkittävä (5,91) 46 % 27 % 15 % 2 % 5 % 32 % Bridge-ohjelman yrittäjyysinformaatiot olivat tarpeellisia (5,73) 35 % 28 % 19 % 13 % 32 % 0 % Bridge-ohjelman henkilöstö osasi asiansa (5,44) 19 % 38 % 24 % 8 % 6 % 31 % Bridge-ohjelman yrittäjyysinformaatiot olivat kattavia (5,04) 15 % 24 % 31 % 14 % 11 % 32 % Bridge-ohjelman yrittäjyysinformaatiot antoivat realistisen kuvan yrittäjäksi ryhtymisestä (4,81) 11 % 27 % 23 % 19 % 13 % 4 % 3 % Bridge-prosessin ansiosta yrityksestäni tuli toimintakelpoinen (4,57) 18 % 18 % 20 % 11 % 17 % 11 % 5 % Ilman Bridge-ohjelman taloudellista tukea en olisi ryhtynyt yrittäjäksi (4,51) 25 % 14 % 13 % 16 % 12 % 7 % 13 % Bridge-prosessin antama valmennus oli yritykseni tulevaisuuden kannalta tärkeämpi kuin taloudellinen tuki (3,31) 3 % 8 % 13 % 16 % 23 % 23 % 13 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Täysin eri mieltä 1 Eniten samaa mieltä oltiin väittämästä Bridge-ohjelman taloudellinen tuki oli merkittävä (5,91). Lähes yhtä paljon oltiin samaa mieltä väittämästä Bridge-ohjelman yrittäjyysinformaatiot olivat tarpeellisia (5,73). Bridge-ohjelman kannalta myönteisistä väittämistä vähiten samaa mieltä oltiin väittämän Ilman Bridge-ohjelman taloudellista tukea en olisi ryhtynyt yrittäjäksi (4,51). Tämä kertoo siitä, että moni Bridge-ohjelmasta yrittäjyyteen lähtenyt olisi ryhtynyt yrittäjäksi ilman Bridgen taloudellista tukeakin. Yrittäjyys oli siis huomattavan monelle realistinen vaihtoehto joka tapauksessa Nokian työsuhteen loputtua. Nokian taloudellista tukea pidettiin kuitenkin yrityksen tulevaisuuden kannalta tärkeämpänä kuin Bridge-prosessin aikana saatua valmennusta. Ero ei kuitenkaan ollut kovinkaan suuri. Eräiden väittämien kohdalla syntyi eroja eri taustamuuttujien suhteen. Taulukossa 3.3 on esitetty ne väittämät, joissa taustamuuttujittain oli merkitseviä eroja.

38 38 Taulukko 3.3. Mielipiteet Bridge-ohjelman antamaan tukeen liittyvistä väittämistä taustamuuttujittain (keskimääräisestä poikkeavat merkitsevät erot). Väittämä Keskimääräistä enemmän samaa mieltä Keskimääräistä vähemmän samaa mieltä Bridge-ohjelman antama taloudellinen tuki oli merkittävä Muu kuin teknillinen tai kaupallinen koulutus Teknillinen koulutus Yrittäjäksi ryhtyminen oli ainoa tapa välttää Bridge-ohjelman henkilöstö osasi asiansa Bridge-ohjelman yrittäjyysinformaatiot olivat kattavia Bridge-ohjelman yrittäjyysinformaatiot antoivat realistisen kuvan yrittäjäksi ryhtymisestä Bridge-prosessin ansiosta yrityksestäni tuli toimintakelpoinen Ilman Bridge-ohjelman taloudellista tukea en olisi ryhtynyt yrittäjäksi Muu kuin teknillinen tai kaupallinen koulutus Yli vuosi sitten Bridgeen Lisensointi/idean vapautussopimus Tampereen alue Yritys toimii edelleen aktiivisesti 3.3 Bridge-ohjelman antaman tuen hyödyntäminen Suoran taloudellisen tuen käyttö työttömyys Teknillinen koulutus Yrittäjäksi ryhtyminen oli ainoa tapa välttää työttömyys Yrittäjäksi ryhtyminen oli ainoa tapa välttää työttömyys Ammattikorkeakoulututkinto Alle vuosi sitten Bridgeen Ei lisensointi/idean vapautussopimusta Yrittäjäksi ryhtyminen oli ainoa tapa välttää työttömyys Salon alue vuotiaat Yritys ei toimi enää aktiivisesti Bridge-ohjelman yrittäjyyspolulle lähteneille annetun suoran taloudellisen tuen käyttöä ei Nokian toimesta juurikaan rajoitettu. Yrittäjäksi ryhtyneet saivat hyödyntää sitä varsin vapaasti yrityksensä toiminnassa. Kuviosta 3.19 ilmenevät tärkeimmät tuen käyttökohteet. Selvästi eniten taloudellista tukea käytettiin erilaisiin juokseviin menoihin. Lähes kolme neljästä vastaajasta toimi näin. Noin kolmannes vastaajista kertoi käyttäneensä tukea investoimalla kiinteään omaisuuteen tai alihankintaan. Noin viidennes vastaajista ilmoitti käyttäneensä tukea muuhun, kuin erikseen mainittuihin kohteisiin. Näitä olivat mm. myynti, markkinointi, tuotekehitys ja koulutus. Varsin harvat käyttivät tukea palkkoihin. Tarkoituksena oli, että irtisanotun saama vuoden tai jopa puolentoista vuoden palkka riittäisi toimeentuloon ja yritykselle tarkoitettu tuki menisi yritystoiminnan pyörittämiseen. Tämä näyttää hyvin toteutuneen.

39 39 Vastaajat saattoivat valita tämän kysymyksen yhteydessä useitakin kohteita. Kolme neljästä vastaajasta käytti saamansa suoran taloudellisen tuen yhteen tai kahteen käyttökohteeseen. Neljännes vastaajista käytti tukea 3-5 käyttökohteeseen. Kuvio Bridge-ohjelmasta saadun suoran taloudellisen tuen käyttökohteet. Juokseviin menoihin (energia, vuokrat, puhelimet jne.) 71 % Investoimalla kiinteään omaisuuteen 37 % Alihankintaan 30 % Muuhun, mihin? 22 % Omaan palkkaan 14 % Muun henkilöstön palkkoihin 13 % Varastoinvestointeihin 12 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Yrityspalvelujen käyttö ja niiden hyödyllisyys Kyselyssä tiedusteltiin myös, mitä yrityspalveluja on käytetty. Osa palveluista on valtakunnallisia ja osa paikallisia niiltä paikkakunnilta, joissa Bridge-ohjelmaa toteutettiin. Tuloksia on tässä tarkasteltu alueellisesti. Yrityspalveluja oli kysymykseen yksilöity 22 ja niiden lisäksi oli vielä mahdollisuus ilmoittaa joku muu palvelu ja yksilöidä se. Kullakin alueella on mukana vain ne yrityspalvelut, joita on käytetty. Alla on luettelo yksilöidyistä palveluista jaettuna niiden alueellisuuden mukaan: Valtakunnalliset palvelut ELY-keskus Keksintösäätiön Tuoteväylä Yritys-Suomi Vigo-ohjelma Innovation Mill Pääkaupunkiseudun palvelut YritysHelsinki YritysEspoo Protomo Helsinki/Espoo Pienyrityskeskus Aalto Start Up Center Aalto Entrepreneurship Society Spinno Tampereen alueen palvelut Tredea Technopolis Protomo Tampere Oulun alueen palvelut BusinessOulu Starttaamo Takomo Salon alueen palvelut YritysSalo Potkuri Turku Science Park Protomo Salo

40 40 Pääkaupunkiseudulla (kuvio 3.20) käytettiin eniten YritysHelsingin palveluja. Niitä on käyttänyt lähes puolet alueen vastaajista. Lähes yhtä paljon oli käytetty ELY-keskuksen palveluja. Noin 30 % alueen vastaajista oli käyttänyt sekä Protomon että Aalto Start Up Centerin palveluja. Pääkaupunkiseudulla oli yrityspalveluista palveluista eniten hyödytty muista kuin yksilöidyistä palveluista. Nämä muut jakaantuivat melko tasaisesti eri palveluille. Seuraavaksi eniten hyödyttiin Protomon ja Keksintösäätiön Tuoteväylän palveluista. Näiden jälkeen hyödyllisimmät yrityspalvelut olivat ELY-keskus ja YritysHelsinki. Pääkaupunkiseudun vastaajista noin 15 % ei ollut käyttänyt mitään yrityspalveluja. Palveluja käyttäneet jakaantuivat käytettyjen palvelujen määrän mukaan seuraavasti: 0 palvelua 15 % 1 palvelu 13 % 2 palvelua 21 % 3 palvelua 12 % 4 palvelua 13 % 5 palvelua 13 % 6 palvelua 8 % 7 palvelua 3 % 8 palvelua 1 % Kuvio Yrityspalvelujen käyttö ja hyödyllisyys Pääkaupunkiseudulla (suluissa on painotettu keskiarvo kunkin palvelun käyttäjien osalta asteikolla 1 hyöty on ollut minimaalista; 2 olen hyötynyt jossain määrin; 3 olen hyötynyt merkittävästi; 4 en olisi tullut toimeen ilman). YritysHelsinki (2,17) ELY-keskus (2,25) Protomo Helsinki/Espoo (2,36) Aalto Start Up Center (2,05) Spinno (1,94) Yritys-Suomi (1,77) YritysEspoo (1,75) Innovation Mill (1,75) Keksintösäätiön Tuoteväylä (2,36) Pienyrityskeskus (2,18) Joku muu (2,80) Aalto Entrepreneurship Society (2,00) Vigo-ohjelma (2,00) 47 % 42 % 33 % 29 % 22 % 17 % 16 % 16 % 14 % 14 % 13 % 9 % 7 % 53 % 58 % 67 % 71 % 78 % 83 % 84 % 84 % 86 % 86 % 87 % 91 % 93 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Olen käyttänyt En ole käyttänyt Tampereen alueella (kuvio 3.21) käytettiin eniten Protomon, ELY-keskuksen ja Technopoliksen palveluja. Niitä kaikkia on käyttänyt noin 70 % alueen vastaajista. Seuraavaksi eniten käytettiin Innovation Millin, Yritys-Suomen ja Tredean palveluja. Niitä kaikkia oli käyttänyt

41 41 noin kolmannes vastaajista. Tampereen alueella on eniten hyödytty muista kuin yksilöidyistä palveluista. Nämä muut jakaantuivat varsin tasaisesti eri palveluille. Seuraavaksi eniten on hyödytty Innovation Millin, ELY-keskuksen, Technopoliksen ja Protomon palveluista. Tampereen alueen vastaajista vain vajaat 5 % ei ollut käyttänyt mitään yrityspalveluja. Palveluja käyttäneet jakaantuivat käytettyjen palvelujen määrän mukaan seuraavasti: 0 palvelua 5 % 1 palvelu 5 % 2 palvelua 17 % 3 palvelua 14 % 4 palvelua 24 % 5 palvelua 21 % 6 palvelua 5 % 7 palvelua 5 % 8 palvelua 2 % 9 palvelua 2 % Kuvio Yrityspalvelujen käyttö ja hyödyllisyys Tampereen alueella (suluissa on painotettu keskiarvo kunkin palvelun käyttäjien osalta asteikolla 1 hyöty on ollut minimaalista; 2 olen hyötynyt jossain määrin; 3 olen hyötynyt merkittävästi; 4 en olisi tullut toimeen ilman). Protomo Tampere (2,03) ELY-keskus (2,29) Technopolis Tampere (2,14) 74 % 69 % 76 % 31 % 24 % 26 % Innovation Mill (2,57) Yritys-Suomi (1,79) Tredea Tampere (1,69) Keksintösäätiön Tuoteväylä (1,82) Joku muu (3,11) 33 % 33 % 31 % 26 % 21 % 67 % 67 % 69 % 74 % 79 % Vigo-ohjelma (1,00) 5 % 95 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Olen käyttänyt En ole käyttänyt Oulun alueella (kuvio 3.22) käytettiin eniten BusinessOulun palveluja. Niitä on käyttänyt noin 80 % alueen vastaajista. Takomon palveluja on käyttänyt noin 60 % vastaajista. Runsaat 25 % alueen vastaajista oli käyttänyt sekä ELY-keskuksen että Starttaamon palveluja. Oulun alueen palveluista on eniten hyödytty muista kuin yksilöidyistä palveluista. Niistä mainittiin useimmissa tapauksissa Oulun seudun uusyrityskeskus. Seuraavaksi eniten hyödyttiin Innovation Millin, ELY-keskuksen ja BusinessOulun palveluista. Oulun alueen vastaajista vain vajaat 4 % ei ollut käyttänyt mitään yrityspalveluja. Palveluja käyttäneet jakaantuivat käytettyjen palvelujen määrän mukaan seuraavasti: 0 palvelua 4 % 1 palvelu 16 % 2 palvelua 9 % 3 palvelua 23 % 4 palvelua 29 % 5 palvelua 11 % 6 palvelua 9 %

42 42 Kuvio Yrityspalvelujen käyttö ja hyödyllisyys Oulun alueella (suluissa on painotettu keskiarvo kunkin palvelun käyttäjien osalta asteikolla 1 hyöty on ollut minimaalista; 2 olen hyötynyt jossain määrin; 3 olen hyötynyt merkittävästi; 4 en olisi tullut toimeen ilman). BusinessOulu (2,36) 80 % 20 % Takomo Oulu (1,88) 59 % 41 % ELY-keskus (2,44) Starttaamo Oulu (1,71) Keksintösäätiön Tuoteväylä (1,75) Innovation Mill (2,73) Joku muu (3,50) Yritys-Suomi (2,00) 27 % 25 % 21 % 20 % 18 % 18 % 73 % 75 % 79 % 80 % 82 % 82 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Olen käyttänyt En ole käyttänyt Salon alueella (kuvio 3.23) käytettiin eniten YritysSalon palveluja. Niitä on käyttänyt yli 80 % alueen vastaajista. Vajaat puolet ilmoitti käyttäneensä ELY-keskuksen palveluja. Muita alueen palveluja on käytetty varsin vähän. Salon alueen palveluista on eniten hyödytty muista kuin yksilöidyistä palveluista. Nämä muut jakaantuivat tasaisesti eri palveluille. Seuraavaksi eniten hyödyttiin Potkurin, ELY-keskuksen ja YritysSalon palveluista. Kuvio Yrityspalvelujen käyttö ja hyödyllisyys Salon alueella (suluissa on painotettu keskiarvo kunkin palvelun käyttäjien osalta asteikolla 1 hyöty on ollut minimaalista; 2 olen hyötynyt jossain määrin; 3 olen hyötynyt merkittävästi; 4 en olisi tullut toimeen ilman). YritysSalo (2,20) 83 % 17 % ELY-keskus (2,25) 44 % 56 % Joku muu (2,50) Yritys-Suomi (1,33) Turku Science Park (1,50) Keksintösäätiön Tuoteväylä (1,50) Potkuri Turku/Salo (2,33) 22 % 17 % 11 % 11 % 6 % 78 % 83 % 89 % 89 % 94 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Olen käyttänyt En ole käyttänyt

43 43 Salon alueen vastaajista vain vajaat 6 % ei ollut käyttänyt mitään yrityspalveluja. Palveluja käyttäneet jakaantuivat käytettyjen palvelujen määrän mukaan seuraavasti: 0 palvelua 6 % 1 palvelu 33 % 2 palvelua 44 % 3 palvelua 6 % 4 palvelua 6 % 6 palvelua 6 % Alueet poikkesivat toisistaan yrityspalvelujen käyttöaktiivisuuden perusteella. Tampereen (3,9 palvelua/vastaaja) ja Oulun (3,3 palvelua/vastaaja) alueilla käytettiin useampia palveluja kuin Pääkaupunkiseudulla (2,9 palvelua/vastaaja) ja Salon alueella (1,9 palvelua/ vastaaja). Pääkaupunkiseutu (15 %) poikkesi muista alueista (4-6 %) siinä, että siellä selvästi muita suurempi osuus niitä, jotka ei käyttäneet yrityspalveluja lainkaan. 3.4 Yrityksen toimintaympäristö, resurssit, tavoitteet, kilpailutilanne ja strategiat Resurssit ja suhteet Nokiaan Kyselyssä tiedusteltiin, miten helposti yritys saa resursseja käyttöönsä. Vastausjakaumat tältä osin on esitetty kuviossa Kuvio Resurssien käyttöön saannin helppous (suluissa painotetut keskiarvot asteikolla 1 erittäin vaikeasti 7 erittäin helposti). Konsultointia ja neuvontaa (4,94) 14 % 20 % 32 % 22 % 9 % 22 %% Osaavaa henkilöstöä (T&K) (4,25) 4 % 16 % 22 % 36 % 11 % 7 % 5 % Osaavaa henkilöstöä (markkinointi) (4,11) 3 % 8 % 23 % 40 % 18 % 5 % 3 % Jakelukanavia (3,73) 5 % 3 % 16 % 42 % 13 % 14 % 7 % Rahoitusta (3,48) 2 % 9 % 15 % 31 % 13 % 15 % 16 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin helposti En osaa sanoa/ei relevantti Erittäin vaikeasti 1 Kysymyksessä mainituista resursseista yritykset saavat selvästi helpoimmin käyttöönsä konsultointia ja neuvontaa. Kaksi kolmesta vastaajasta saa niitä käyttöönsä helposti. Seuraavaksi helpoimmin saadaan käyttöön osaavaa henkilöstöä. Niistä tutkimus- ja tuotekehityshenkilöstöä saa käyttöönsä helposti runsas 40 % vastaajista ja markkinointihenkilöstöä noin kolmannes vastaajista. Selvästi vaikeammin on käyttöön saatavissa jakelukanavia ja erityisesti rahoitusta. Molempia saa helposti käyttöönsä vain noin neljännes vastaajista. Rahoitusta ilmoittaa saavansa vaikeasti käyttöönsä lähes puolet vastaajista.

44 44 Resurssien osalta löytyi eroja myös eri taustamuuttujien suhteen. Taulukossa 3.4 on esitetty ne resurssit, joissa taustamuuttujittain oli merkitseviä eroja. Taulukko 3.4. Resurssien käyttöön saannin helppous taustamuuttujittain (keskimääräisestä poikkeavat merkitsevät erot). Resurssi Keskimääräistä helpommin Keskimääräistä vaikeammin Konsultointi ja neuvonta Osaava T&K-henkilöstö Rahoitus Tiimiyrittäjä Teknillinen koulutus Lisensointi/idean vapautussopimus vuotias Lisensointi/idean vapautussopimus vuotias Yritys toimii edelleen aktiivisesti Yksinyrittäjä Ei lisensointi/idean vapautussopimusta Pääkaupunkiseutu Ei lisensointi/idean vapautussopimusta vuotias Yritys ei enää toimi aktiivisesti Myös Bridge-ohjelmassa tai Nokiassa työskennellessä hankittujen resurssien hyödyntäminen ja tärkeys yrityksen toiminnassa oli kiinnostavaa (kuvio 3.25). Kuvio Bridge-ohjelmassa tai Nokiassa työskennellessä hankittujen resurssien hyödyntäminen ja tärkeys yrityksen toiminnassa (suluissa painotetut keskiarvot asteikolla 1 en ole hyödyntänyt/ei lainkaan tärkeä 7 erittäin tärkeä). Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen (5,01) 28 % 26 % 17 % 8 % 4 % 3 % 14 % Toimialan olosuhteiden tunnistaminen (4,59) 21 % 22 % 20 % 8 % 7 % 4 % 18 % Teknologiset resurssit (4,58) 34 % 16 % 11 % 7 % 4 % 3 % 26 % Strategia (4,37) 15 % 23 % 19 % 14 % 4 % 4 % 20 % Tutkimus ja kehittäminen (4,33) 24 % 16 % 13 % 13 % 5 % 6 % 22 % Toiminnalliset resurssit (4,26) 20 % 18 % 13 % 14 % 4 % 8 % 22 % Myynti ja markkinointi (4,05) 16 % 14 % 16 % 17 % 10 % 8 % 20 % Brändi (3,55) 9 % 16 % 13 % 16 % 7 % 8 % 32 % Suhteet ostajiin ja tavaran toimittajiin (3,29) 12 % 12 % 11 % 11 % 6 % 10 % 39 % Henkilöstöresurssit (3,23) 8 % 13 % 10 % 13 % 8 % 12 % 35 % Valtion tai alueen olosuhteiden tunnistaminen (3,23) 5 % 12 % 16 % 12 % 11 % 11 % 33 % Logistiikka yms. toiminnot (3,04) 6 % 10 % 13 % 13 % 10 % 9 % 40 % Patentit ja tuotemerkit (2,81) 5 % 11 % 7 % 14 % 7 % 8 % 47 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeä En ole hyödyntänyt/ei lainkaan tärkeä 1

45 45 Mikäli painotettu keskiarvo on yli neljän, voidaan kyseistä resurssia pitää yritykselle varsin tärkeänä. Tällaisia resursseja oli seitsemän. Kuuden resurssin keskiarvo jäi alle neljän. Tärkeimpänä Bridge-ohjelmassa tai Nokiassa työskennellessä hankittuna resurssina pidettiin asiakkaan tarpeiden tunnistamista. Seuraavina olivat toimialan olosuhteiden tunnistaminen ja teknologiset resurssit. Teknologisia resursseja piti muihin resursseihin verrattuna suurin joukko vastaajia (34 %) erittäin tärkeänä. Varsin suuri joukko vastaajia (26 %) ilmoitti, etteivät ne ole lainkaan hyödyntäneet tai pidä lainkaan tärkeänä teknologisia resursseja. Vähiten tärkeänä Bridge-ohjelmassa tai Nokiassa työskennellessä hankittuna resurssina pidettiin patentteja ja tuotemerkkejä. Myös logistiikkaa ym. toimintoja pidettiin varsin vähän tärkeänä resurssina. Bridge-ohjelmassa tai Nokiassa työskennellessä hankittujen resurssien hyödyntämisen ja tärkeyden osalta syntyi eroja myös eri taustamuuttujien suhteen (taulukko 3.5). Taulukko 3.5. Bridge-ohjelmassa tai Nokiassa työskennellessä hankittujen resurssien hyödyntäminen ja tärkeys taustamuuttujittain (keskimääräisestä poikkeavat merkitsevät erot). Resurssi Keskimääräistä tärkeämpi Keskimääräistä vähemmän tärkeä Teknologiset resurssit Tutkimus ja kehittäminen Mies Teknillinen koulutus Lisensointi/idean vapautussopimus Mies Teknillinen koulutus Tiimiyrittäjä ICT ym. Lisensointi/idean vapautussopimus Nainen Kaupallinen koulutus Ei lisensointi/idean vapautussopimusta Nainen Kaupallinen koulutus Yksinyrittäjä Salon alue Ei lisensointi/idean vapautussopimusta Toiminnalliset resurssit Tekninen koulutus Kaupallinen koulutus Myynti ja markkinointi Tiimiyrittäjä Yksinyrittäjä Pääkaupunkiseutu Suhteet ostajiin ja tavaran ICT ym. toimittajiin Henkilöstöresurssit Tiimiyrittäjä Lisensointi/idean vapautussopimus Yksinyrittäjä Ei lisensointi/idean vapautussopimusta Logistiikka ym. toiminnot Patentit ja tuotemerkit Tiimiyrittäjä Teollisuus ym. Lisensointi/idean vapautussopimus Mies Tiimiyrittäjä Lisensointi/idean vapautussopimus Yksinyrittäjä Muu kuin teknillinen tai kaupallinen koulutus Ei lisensointi/idean vapautussopimusta Nainen Yksinyrittäjä Ei lisensointi/idean vapautussopimusta

46 46 Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin, millaiset ovat yrityksen ja Nokian väliset suhteet ja niiden tärkeys yrityksen toiminnassa (kuvio 3.26). Noin 60 % vastaajista ilmoitti, että Nokialla ja vastaajan yrityksellä ei ole nykyisin minkäänlaista suhdetta. Tämä on sikäli ohjelman mukaista, että Nokia nimenomaan pyrki katkaisemaan napanuoran mikäli se oli tarkoituksenmukaista. Noin 40 %:lla vastaajista oli Nokian kanssa edelleen jonkinlainen suhde. Tärkeimpinä pidettiin asiakkuussuhdetta ja kumppanuussuhdetta. Kilpailusuhdetta Nokian kanssa ei ollut yhdelläkään vastaajista. Kuvio Yrityksen ja Nokian väliset nykyiset suhteet ja niiden tärkeys yrityksen toiminnassa (suluissa painotetut keskiarvot asteikolla 1 ei suhdetta/ei lainkaan tärkeä 7 erittäin tärkeä). Ei mitään suhdetta 59 % Asiakkuussuhde (4,54) 12 % Kumppanuussuhde (4,50) 10 % Muu suhde (3,33) 9 % Konsultointisuhde (4,25) 8 % Tavarantoimittajasuhde (3,75) 2 % Kilpailusuhde 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Tavoitteet Yrityksillä voi olla useita erilaisia tavoitteita. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan esitettyjen tavoitteiden merkitystä yritykselle (kuvio 3.27). Tärkeimmäksi tavoitteeksi vastauksissa nousi erittäin henkilökohtainen tavoite varmistaa kohtuullinen toimeentulo itselleni (5,93). Se kuvaa hyvin Nokian Bridge-ohjelman yrittäjyyspolun yksilöllistä lähtökohtaa, jossa katalysaattorina toimii itsensä työllistäminen yrittäjäksi ryhtymisellä ja sitä kautta toimeentulon varmistaminen. Varsin tärkeitä tavoitteita yrityksen kannalta olivat maksimoida kannattavuus (5,72), varmistaa yrityksen henkiin jäänti ja jatkuvuus pitkällä aikavälillä (5,71) ja maksimoida myynnin kasvu (5,43). Yrityksen arvon maksimointi ja omistajakontrollin säilyttäminen olivat tavoitteina huomattavasti vähemmän tärkeitä.

47 47 Kuvio Erilaisten tavoitteiden merkitys yritykselle (suluissa painotetut keskiarvot asteikolla 1 vähemmän tärkeä 7 enemmän tärkeä). Varmistaa kohtuullinen toimeentulo itselleni (5,93) 47 % 25 % 14 % 6 % 5 1 % 2 % Maksimoida kannattavuus (5,72) 32 % 31 % 25 % 7 % 3 2 % Varmistaa yrityksen henkiinjäänti ja jatkuvuus pitkällä aikavälillä (5,71) 43 % 20 % 18 % 8 % 7 % 32 % Maksimoida myynnin kasvu (5,43) 29 % 24 % 28 % 9 % 6 % 33 %% Maksimoida yrityksen arvo (4,26) 12 % 16 % 17 % 26 % 10 % 8 % 11 % Säilyttää omistajakontrolli (4,25) 9 % 13 % 22 % 25 % 18 % 8 % 6 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Enemmän tärkeä En osaa sanoa/ei relevantti Vähemmän tärkeä 1 Taulukossa 3.6 on luonnehdittu taustamuuttujittain tavoitteita, joiden tärkeydessä merkitseviä eroja löytyi. Taulukko 3.6. Erilaisten tavoitteiden merkitys yritykselle taustamuuttujittain (keskimääräisestä poikkeavat merkitsevät erot). Tavoite Keskimääräistä tärkeämpi Keskimääräistä vähemmän tärkeä Varmistaa kohtuullinen toimeentulo itselleni Varmistaa yrityksen henkiin jäänti pitkällä aikavälillä Maksimoida myynnin kasvu Maksimoida yrityksen arvo Säilyttää omistajakontrolli Ammattikorkeakoulututkinto Yritys toimii edelleen aktiivisesti Tiimiyrittäjä Lisensointi/idean vapautussopimus Tiimiyrittäjä ICT ym. Lisensointi/idean vapautussopimus Ei lisensointi/idean vapautussopimusta Korkeakoulu/yliopistotutkinto Pääkaupunkiseutu Yritys ei toimi enää aktiivisesti Yksinyrittäjä Ei lisensointi/idean vapautussopimusta Yksinyrittäjä vuotias Ei lisensointi/idean vapautussopimusta vuotias Lisensointi/idean vapautussopimus

48 Kilpailutilanne Kyselyssä tiedusteltiin seuraavaksi mielipiteitä yrityksen toimialan kilpailutilanteesta. Vastaukset kysymykseen ilmenevät kuviosta Annetut kilpailua koskevat väittämät ovat melko yhdenmukaisia. Myös vastaukset näihin ovat varsin samansuuntaiset. Kaikista väittämistä on noin 70 % vastaajista samaa mieltä. Vastauksista voidaan päätellä, että valtaosa Bridge-ohjelmassa perustetuista yrityksistä toimii toimialoilla, joissa kilpailu on kovaa. Lisäksi toimialalla on useita samoista asiakkaista kilpailevia toimijoita ja asiakkailla on mahdollisuus helposti vaihtaa toimittajaa. Kuvio Yrityksen toimialan kilpailutilanteeseen liittyvät väittämät (suluissa painotetut keskiarvot asteikolla 1 täysin eri mieltä 7 täysin samaa mieltä). Kilpailu toimialalla on kovaa (5,17) 26 % 26 % 24 % 4 % 10 % 8 % 3 % Toimialalla on useita yhtä vahvoja toimijoita, jotka kilpailevat samoista asiakkaista (5,08) 28 % 20 % 23 % 5 % 13 % 7 % 4 % Toimialan asiakkaat voivat helposti vaihtaa toimittajaa (5,07) 28 % 20 % 20 % 8 % 13 % 9 % 2 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä En osaa sanoa Täysin eri mieltä 1 Kilpailutilannetta luonnehtivien väittämien osalta syntyi merkitseviä eroja eri taustamuuttujien suhteen (taulukko 3.7). Taulukko 3.7. Yrityksen toimialan kilpailutilanteeseen liittyvät väittämät taustamuuttujittain (keskimääräisestä poikkeavat merkitsevät erot). Väittämä Keskimääräistä enemmän samaa mieltä Keskimääräistä vähemmän samaa mieltä Kilpailu toimialalla on kovaa Ammattikorkeakoulututkinto Toimialan asiakkaat voivat helposti vaihtaa toimittajaa Nainen Mies Strategiat Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan annettuja strategioita yrityksen toiminnassa. Vastaukset on esitetty kuviossa Vahvimmin vastaajat ovat samaa mieltä strategiaväittämästä pyrimme kasvattamaan myyntiämme luomalla uusia asiakassuhteita (6,19). Mielenkiintoisin vastausjakauma on väittämällä myynnin kasvu tulee pääosin Suomen ulkopuolelta (4,06), jossa kolmannes vastaajista hakee selkeästi kasvua Suomen ulkopuolelta, kolmannes keskittyy käytännössä vain kotimarkkinoille ja kolmannes suhtautuu väitteeseen neutraalisti.

49 49 Vastauksista koostuu näkemys yritysten strategioista. Siinä korostuvat uusien asiakassuhteiden luominen hyödyntämällä nykyistä ydinosaamista ja kehittämällä nykyisiä tuote- ja palvelumarkkinoita. Sen sijaan korostetaan sitä, että ei pärjätä vain nykyisillä asiakassuhteilla eikä perusteta kannattavuutta kilpailijoita korkeampaan hinnoitteluun. Markkinat haetaan joko ulkomailta tai pysytään tiiviisti kotimarkkinoilla. Kuvio Yrityksen strategiaan liittyvät väittämät (suluissa painotetut keskiarvot asteikolla 1 täysin eri mieltä 7 täysin samaa mieltä). Pyrimme kasvattamaan myyntiämme luomalla uusia asiakassuhteita (6,19) 52 % 29 % 11 % 6 % 21 % Liiketoiminnan laajentuminen tulee perustumaan nykyisten ydinosaamisten hyödyntämiseen (5,77) 33 % 30 % 27 % 7 % 3 1 % Yrityksen laajent. tulee perust. niiden nyk. tuote- /palvelumarkk. kehitt., joilla suurin osa myynn. jo nyt tapahtuu (5,10) 21 % 24 % 23 % 15 % 10 % 5 % 2 % Tunnemme kaikki asiakkaamme henkilökohtaisesti (4,36) 24 % 12 % 18 % 9 % 11 % 10 % 16 % Liiketoiminnan kannattavuus perustuu kilpailijoita matalampiin kustannuksiin (4,34) 9 % 18 % 28 % 14 % 15 % 8 % 9 % Myynnin kasvu tulee pääosin Suomen ulkopuolelta (4,06) 24 % 10 % 9 % 15 % 11 % 8 % 23 % Pyrimme kasvattamaan myyntiämme pääosin olemassa olevia asiakassuhteita kehittämällä (3,95) 8 % 14 % 21 % 11 % 24 % 15 % 8 % Liiketoiminnan kannattavuus perustuu tuotteiden ja 12 % 13 % palveluiden kilpailijoita korkeampaan hinnoitteluun (2,79) 14 % 27 % 19 % 25 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä En osaa sanoa/ei relevantti Täysin eri mieltä 1 Yrityksen strategioita luonnehtivien väittämien osalta syntyi merkitseviä eroja eri taustamuuttujien suhteen (taulukko 3.8). Taulukko 3.8. Yrityksen strategiaan liittyvät väittämät taustamuuttujittain (keskimääräisestä poikkeavat merkitsevät erot). Strategia Keskimääräistä enemmän samaa mieltä Keskimääräistä vähemmän samaa mieltä Pyrimme kasvattamaan myyntiämme luomalla uusia Nainen Mies vuotias asiakassuhteita Liiketoiminnan laajentuminen Alle vuosi Bridgessä Yli vuosi Bridgessä tulee perustumaan nykyisten ydinosaamisten hyödyntämiseen Yrityksen laajentuminen tulee perustumaan niiden nykyisten tuote/palvelumarkkinoiden kehittämiseen, joilla suurin osa myynnistämme jo nyt tapahtuu vuotias

50 50 Tunnemme kaikki asiakkaamme henkilökohtaisesti Liiketoiminnan kannattavuus perustuu kilpailijoita matalampiin kustannuksiin Myynnin kasvu tulee pääosin Suomen ulkopuolelta Nainen Korkeintaan toisen asteen koulutus vuotias Startup yrittäjämenneisyys Tiimiyrittäjä Mies vuotias Korkeakoulu/yliopistotutkinto ICT ym. Lisensointi/idean vapautussopimus Mies vuotias Ei startup yrittäjämenneisyyttä Yksinyrittäjä Nainen vuotias Kaupallinen koulutus Asiantuntijapalvelut ym. Ei lisensointi/idean vapautussopimusta Bridge-ohjelman tulosten vertailua eräisiin yritysryhmiin Seuraavassa on verrattu Bridge-ohjelman tuloksia Tekesin nuorten innovatiivisten yritysten (NIY) 3 ryhmään sekä eräisiin muihin Tekesin nuoriin yrityksiin (Tekes vertailu) 4. Vertailu on tehty niiden kysymysten osalta, joita on samanmuotoisina käytetty kaikkien näiden kolmen ryhmän kyselyissä. Tällaisia ovat: Resurssien käyttöön saannin helppous Tavoitteiden merkitys yritykselle Yrityksen toimialan kilpailutilanne Yrityksen strategiat Mukaan on otettu kunkin kysymyksen ne osat, jotka esiintyvät samanlaisina kaikissa kyselyissä. Vertailuluvut ilmenevät liitteestä 2. Vertailuryhmien yritykset ovat nuoria startup yrityksiä kuten Bridge-yrityksetkin. Bridge-yritykset ovat kuitenkin aloittaneet toimintansa pääsääntöisesti oman rahoituksen turvin ilman suuria tukia tai merkittävää ulkopuolista rahoitusta. Vertailuryhmien yritykset taas ovat Tekesin asiakasyrityksiä, mikä tarkoittaa sitä, että ne ovat mukana tukiohjelmissa. Esimerkiksi NIY-yritykset voivat saada enimmillään tukea miljoona euroa. Vigo-yritykset osallistuvat ohjelmaan, jossa niitä rahoituksesta huolehtii ulkopuolinen taho kanavoimalla näihin yrityksiin joko yksityistä tai julkista rahoitusta. Lisäksi vertailuryhmien yritykset ovat kaikki teknologiayrityksiä, kun taas Bridge-yrityksistä teknologiayrityksiä on noin puolet. Resurssien käyttöön saannin helppoudessa ei näiden yritysryhmien välillä ole kovin suuria eroja. Merkittävin ero on konsultoinnin ja neuvonnan saamisessa, mitä kaikki ryhmät ovat helpoimmin saaneet, mutta Bridge-yritysten keskiarvo on muita ryhmiä olennaisesti alempi. 3 Sisältää Tekesin nuoret innovatiiviset yritykset (NIY) sekä Vigo-yritykset. NIY-yritykset ovat innovatiivisia teknologiayrityksiä, jotka ovat Tekesin nuorille innovatiivisille yrityksille suunnatun rahoitusinstrumentin piirissä 4 Sisältää Tekesin tukea saavia yrityksiä, jotka eivät kuulu NIY- eivätkä Vigo-yrityksiin, mutta ovat teknologiayrityksiä ja perustettu vuoden 2005 jälkeen.

51 51 Eri tavoitteiden merkitys yritykselle vaihtelee siten, että Bridge-yritykset pitävät varmistaa yrityksen henkiin jäänti pitkällä aikavälillä, maksimoida kannattavuus ja säilyttää omistajakontrolli tavoitteita selvästi vertailuryhmiä tärkeämpinä. NIY-yritykset taas pitävät maksimoida myynnin kasvu ja maksimoida yrityksen arvo tavoitteita muita ryhmiä tärkeämpinä. Bridge-yritykset tähtäävät siis kannattavaan ja kestävään omissa käsissä säilyvään toimintaan. NIY-yritykset tähtäävät enemmänkin nopeaan kasvuun ja yrityksen arvon kohottamiseen yrityksen mahdollista myyntiä silmällä pitäen. Yrityksen toimialan kilpailutilanteen näkevät NIY-yritykset selvästi muita ryhmiä helpompana. Tämä saattaa kertoa näiden yritysten uskosta oman toimintansa tehokkuuteen ja kykyyn saavuttaa oma markkina-asemansa. Strategioista vertailuryhmien vastauksissa korostuivat Bridge-yrityksiä enemmän, että liiketoiminnan laajentuminen tulee perustumaan nykyisten ydinosaamisten hyödyntämiseen (oman toiminnan fokus on löytynyt), tunnemme kaikki asiakkaamme henkilökohtaisesti (toiminta on jatkunut pitempään kuin Bridge-yrityksillä ja asiakaskunta on vakiintuneempaa) ja myynnin kasvu tulee pääosin Suomen ulkopuolelta (tähdätään nopean kasvun toivossa ulkomaille ja Bridgessä on enemmän puhtaasti kotimarkkinayrityksiä). 3.5 Henkilöstön määrän ja liikevaihdon kehitys Kyselyssä tiedusteltiin myös vastanneiden yritysten henkilöstön määrää kyselyhetkellä ja arviota henkilöstön määrästä vuosien 2013 ja 2015 lopussa. Lisäksi kysyttiin arvioita liikevaihdosta vuodet 2013 ja 2015 kattavilla tilikausilla Henkilöstön määrän kehitys Henkilöstön määrää ja sen kehitysarvioita (henkeä/yritys) on tarkasteltu alueittain (kuvio 3.30), tiimi- ja yksinyrittäjien osalta (kuvio 3.31) sekä sen perusteella onko Bridgeen tultu yli vai alle vuosi sitten (kuvio 3.32). Alueittain (kuvio 3.30) henkilöstön määrä ja kehitysarviot ovat varsin yhteneväiset Pääkaupunkiseudulla, Tampereen alueella ja Oulun alueella. Salon alueella henkilöstön määrä on muita alueita pienempi vuoden 2013 lopussa ja olennaisesti pienempi vuoden 2015 lopussa. Kaikkien yritysten henkilöstö kasvaa kyselyssä annettujen arvioiden perusteella kahdessa vuodessa ( ) 150 %. Alueittain kasvu on suurinta Pääkaupunkiseudulla 185 %, Tampereen ja Oulun alueilla kasvu on noin 130 % ja Salon alueella 85 %. Kuvion 3.31 mukaan tiimiyrittäjien yrityksissä on kaikkina tarkasteluajankohtina runsaat kaksi kertaa enemmän henkilöstöä kuin yksinyrittäjien yrityksissä. Kasvua vuosina molemmat ryhmät ennakoivat suunnilleen yhtä paljon. Kuvion 3.32 perusteella alle vuosi sitten Bridgeen tulleet yritykset ovat henkilöstöltään hieman yli vuosi sitten Bridgeen tulleita suurempia erityisesti vuoden 2013 lopun henkilöstömääräarvion osalta. Sen sijaan kasvua vuosina molemmat arvioivat tapahtuvan suunnilleen yhtä paljon.

52 52 Kuvio Henkilöstön määrä (henkeä/yritys) kyselyhetkellä (touko/kesäkuu) 2013 sekä vuosien 2013 ja 2015 lopussa alueittain ,7 7 7,0 6,8 7, ,8 2,7 3,1 2,3 2,2 2,9 1,8 2,1 3,9 2,1 2,8 1 0 Pääkaupunkiseutu Tampere Oulu Salo/Turku Yhteensä Keväällä lopussa 2015 lopussa Kuvio Henkilöstön määrä (henkeä/yritys) kyselyhetkellä (touko/kesäkuu) 2013 sekä vuosien 2013 ja 2015 lopussa yksinyrittäjillä ja tiimiyrittäjillä ,0 8 7, ,3 1,6 4,1 2,9 4,1 2,1 2,8 0 Yksinyrittäjäyritykset Tiimiyrittäjäyritykset Yhteensä Keväällä lopussa 2015 lopussa Henkilöstölukujen perusteella voidaan karkeasti arvioida kaikkien Bridge-ohjelmassa syntyneiden yritysten työllistävyyttä. Kyselyn perusjoukkona oli 348 yritystä. Kyselyhetkellä touko/kesäkuussa 2013 kyselyyn vastanneet yritykset työllistivät keskimäärin 2,1 henkeä eli yhteensä runsaat 700 henkeä. Vuoden 2013 lopussa ne arvioivat työllistävänsä keskimäärin 2,8 henkeä eli yhteensä lähes henkeä. Vuoden 2015 lopussa arvio työllistetyistä oli

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Rovaniemellä 25.1. 26.2.2016

Rovaniemellä 25.1. 26.2.2016 Yrittäjävalmennus 15 päivää Rovaniemellä 25.1. 26.2.2016 Kokonaiskuva ja valmiudet yrityksen perustamiseen liittyvistä asioista, liikeideasta liiketoimintasuunnitelmaksi sekä liiketoiminnan aloittamiseen.

Lisätiedot

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Nykytilanne: Elinkeinoelämä Hanke A Toimialat Pkyritykset Yritysvaikutukset

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely 1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru

Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä. Tiivistelmä. Pertti Kiuru Teollisoikeudet Venäjällä ja eräissä Euraasian maissa - kokemuksia hyödyntämisestä Tiivistelmä Pertti Kiuru Tausta Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten kokemuksia teollisoikeuksien

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi

neuvonantajaa pk-yrityksiin. Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa pk-yrityksiin Kampanja neuvonantajien käytön lisäämiseksi 10 000 neuvonantajaa tiivistelmä TAUSTA Pk-yritysten osaamisvaje hidastaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä* Ulkopuolisen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015 ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015 TOTEUTUS Isännöintiyritysten Talousbarometri toteutettiin toukokesäkuussa 2015 Vastaajia yhteensä 206 (vuonna 2014: 176) Isännöintiyritysten johtoa Omistajia ja

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kokkolan vertaisohjaajien kouluttaja -koulutuksen palaute (2/2016)

Kokkolan vertaisohjaajien kouluttaja -koulutuksen palaute (2/2016) 1 22.3.2016 Kokkolan vertaisohjaajien kouluttaja -koulutuksen palaute (2/2016) Koulutuksen ajankohta: 1.10.2015 5.2.2016, Yhteisöklubi Silta, Kokkola Kouluttajat: Anne Laimio & Heli Lumiaro 2 Kokkolan

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

CxO Professional Oy 2017

CxO Professional Oy 2017 Tausta Kysely lanseerattiin 3.10.2016. Tavoitteena oli 100 vastausta. Vastausaikaa oli alun perin lokakuun 2016 loppuun, mutta sitä pidennettiin ensin marraskuun loppuun ja lopulta 13.1.2017 saakka. Vastaajille

Lisätiedot

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut 1 Starttiraha Mikä on starttiraha? Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle luonteeltaan päätoimisen yritystoiminnan

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot