Tieto, viestintä ja automaatiotekniikan soveltaminen tieväylien päällystämistöissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tieto, viestintä ja automaatiotekniikan soveltaminen tieväylien päällystämistöissä"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R Tietomallipohjainen automaatio tieverkon päällystämisen korjaus ja uudisrakentamistyössä (TIMARA) Tieto, viestintä ja automaatiotekniikan soveltaminen tieväylien päällystämistöissä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Pekka Kilpeläinen Julkinen

2 1 (57) Raportin nimi Tieto, viestintä ja automaatiotekniikan soveltaminen tieväylien päällystämistöissä Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Tietomallipohjainen automaatio tieverkon päällystämisen 539 /TIMARA korjaus ja uudisrakentamistyössä Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen lukumäärä Pekka Kilpeläinen 57/ Avainsanat Raportin numero Tienrakennus, päällystäminen, langaton tiedonsiirto VTT R Tiivistelmä TIMARA projektissa tutustuttiin asfaltointiprosessiin ja erityisesti asfaltin valmistuksen, kuljetuksen ja levittämisen muodostamaan kokonaisuuteen sekä työmaakäyntien että asiantuntijoiden haastattelujen ja kirjallisuuden avulla. Lisäksi projektissa toteutettiin kokeellinen mittausosuus oikealla asfaltointityömaalla. Asfaltoinnissa käytettyihin koneisiin on saatavilla erilaisia kaupallisia automaatiojärjestelmiä mm. levittämiseen ja tiivistämiseen. Tämän takia TIMARA projektissa keskityttiin eri koneiden muodostaman koneryhmän hallintaan. Keskeiseksi tutkimusaiheeksi muodostui automaattinen tiedon kerääminen asfalttiaseman, kuorma autojen ja asfaltinlevittimien muodostamasta koneryhmästä. Tätä varten kehitettiin konsepti, jossa ideana on asentaa eri työkoneisiin sulautettuja mittausmoduuleita mittaamaan eri prosessisuureita. Mittausmoduulit lähettävät nämä tiedot palvelimelle, joka muodostaa reaaliaikaisesti päivittyvän näkymän asfaltointiprosessin toiminnasta. Ideana on yhdistää langattomalla tekniikalla työmaalla toimivat koneet samaan järjestelmään samaan tapaan kuin esimerkiksi koneet ja laitteet tehtaan sisällä. Järjestelmän tarkoitus on tarjota reaaliaikaista informaatiota koko prosessin toiminnasta sekä mahdollistaa automaattinen työsuorituksen dokumentointi. Kehitettyä konseptia testattiin käytännössä testijärjestelmällä, jolla voitiin paikantaa työmaalla liikkuvia työkoneita sekä mitata koneisiin liitetyillä antureilla prosessisuureita, mm. kuljetettavan asfalttimassan lämpötilaa. Mitatut tiedot voitiin esittää reaaliaikaisesti selainpohjaisen käyttöliittymän avulla. Testijärjestelmää testattiin kahden päivän ajan Tampereen läntisen ohitustien työmaalla. Testien tuloksien perusteella voidaan todeta, että automaattinen tiedonkeruu asfaltointiprosessista on teknisesti toteutettavissa ja langaton teknologia antaa mahdollisuuden mitata, siirtää ja jakaa tietoa työmaaoloissa hyvin reaaliaikaisesti. Luottamuksellisuus julkinen Oulu Allekirjoitukset Pekka Kilpeläinen, tutkija laatija VTT:n yhteystiedot Mikko Sallinen, vastuullinen johtaja, tarkastaja Jakelu (asiakkaat ja VTT) Projektin johtoryhmän jäsenet VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 2 (57) Alkusanat TIMARA projekti antoi tutkijoille mahdollisuuden tutustua asfaltointiprosessiin sekä asiantuntijoiden haastattelujen että työmaalle tehtyjen käyntien muodossa. Projektin lopussa tehtiin myös kokeellinen osuus Tampereen läntisen ohitustien työmaalla. Kaikki nämä olivat antoisia kokemuksia ja antoivat tutkijoille paljon käytännön tietoa, jota ei voi kirjoista opiskella. Projektin johtoryhmän muodostivat: Esa Haapa aho, Terrasolid Oy, (Puheenjohtaja) Anders Nordström, Destia Jukka Juola, Andament Oy Erkki Mäkinen, Tekla Oyj Markku Tervo, Tiehallinto Marko Kivimäki, TEKES Heikki Jämsä, Asfalttiliitto ry Anssi Lampinen, AL Engineering Oy Rauno Heikkilä, OY/RATE Mika Jaakkola, OY/RATE Mikko Sallinen, VTT Kalervo Nevala, VTT Kiitos johtoryhmän jäsenille hyvästä johtoryhmätyöskentelystä ja projektin ohjaamisesta. Projektin aikana kehitettiin myös testijärjestelmä, jonka toteuttamiseen osallistuivat VTT:ltä Jari Rehu, Tommi Parkkila, Esa Matti Sarjanoja, Matti Annala, Jari Hämeenaho ja Pekka Saavalainen. Työmaatesteihin osallistui lisäksi Juha Matti Halme Oulun yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmästä. Kiitos testijärjestelmän toteuttajille sekä työmaatesteihin osallistuneille. Työmaatestit toteutettiin Tampereen läntisen ohitustien työmaalla, jossa pääurakoitsijana toimi Destia. Kiitokset Heikki Keskiselle ja Sara Väänäselle sekä kuorma autonkuljettajille, levitysporukalle ja asfalttiaseman työntekijöille, jotka autoitte testien toteuttamisessa työmaalla. Oulu Pekka Kilpeläinen

4 3 (57) Sisällysluettelo Alkusanat 2 1 Johdanto 5 2 Päällystystyömaan toimintaprosessi Kokonaistoimintaprosessi Päällystystyön toimintaprosessi ja materiaalivirrat Asfaltin valmistus Kuljetus Levitys Asfaltin tiivistys Vanhojen päällysteiden korjausmenetelmiä Päällysteiden jyrsintä Vanhan päällysteen uusiokäyttö Koneautomaation sovelluskohteita korjausrakentamisessa 13 3 Päällystystyömaan tiedonsiirto Yleisimpiä tiedonsiirtotarpeita Pitkän ja lyhyen kantaman tiedonsiirto Ajoneuvojen tunnistus Materiaalien seuranta Tiedon jakaminen koneryhmän koneiden välillä Usean koneen ohjaaminen samalla automaatiojärjestelmällä Koneen sisäinen tiedonsiirto Ympäristössä olevien laitteiden ja palveluiden käyttö Yhteenveto langattomista tiedonsiirtotekniikoista 20 4 Automaattinen tiedonkeruu päällystysprosessista Lähtökohta Asfaltointityömaan hallintajärjestelmän konsepti Prosessinäkymä ja käyttäjät Tapahtumat ja niiden tunnistus Kuljetusketjun tehokkuuden mittaus Kuorma autojen paikannus ja matka ajan ennustaminen Asfaltin lämpötilan mittaaminen Asfaltinlevittimen työsuorituksen mittaus Kuormien rekisteröinti Tiedonsiirto 27 5 Työmaakokeiden toteutus Työmaakokeiden tavoitteet ja toteutus Järjestelmän tekninen toteutus Järjestelmän osat ja kommunikointi 30

5 4 (57) Sulautetut mittausmoduulit Kuorma auton anturointi Asfaltinlevittimen anturointi Flash ofdm tekniikan testaus 34 6 Tulokset työmaakokeista Mittaukset kuorma autoista Lämpötilan mittaus Kippauspaikan rekisteröinti Tiedonsiirron luotettavuus Mittaukset asfaltinlevittimestä Lämpötilan mittaus Tiedonsiirron luotettavuus Flash ofdm tiedonsiirron testaus Ping testit Tiedonsiirtonopeuden testaus 50 7 Tulosten tarkastelu Lämpötilan mittaus Muita havaintoja Flash ofdm tiedonsiirron testaus Jatkokehityskohteet 54 8 Yhteenveto 55 Lähdeviitteet 56

6 5 (57) 1 Johdanto TIMARA projektissa (Tietomallipohjainen automaatio tieverkon päällystämisen korjaus ja uudisrakentamistyössä) tutkittiin tieverkon päällystämistä ja vanhojen päällysteiden korjaamista laajasti alkaen tien kunnon mittauksesta ja korjaustoimien suunnittelusta ja päätyen varsinaiseen rakentamiseen ja korjaamiseen sekä laadunvarmistukseen. Projektin tutkimusosapuolet ovat Oulun Yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmä sekä VTT. Oulun Yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmän tutkimusosuus keskittyy suunnittelun lähtötietojen keräämiseen ja suunnittelumenetelmiin. VTT:n tutkimusosuus keskittyy automaatiotekniikan ja langattoman tiedonsiirtotekniikan hyödyntämiseen uusien teiden päällystämisessä sekä vanhojen teiden korjaamisessa. Tämän projektin aikana on voitu todeta, että tiedonsiirtotekniikan ja matkapuhelinverkkojen kehittyminen on oikeasti mahdollistanut langattoman laajakaistan. Tällä hetkellä langatonta laajakaistaa tarjotaan jopa useammalla eri tekniikalla ja hinnoittelumalli on siirtymässä yleisesti kiinteään kuukausimaksuun datan siirtomääriin perustuvan laskutuksen sijasta. Pakettipohjaisesta GPRS tekniikasta on muodostunut perustekniikka, joka on käytettävissä lähes koko maassa ja tämän laajennus EDGE suurimmissa kaupungeissa. 3G verkot toimivat suurimmissa kaupungeissa. 3G verkoissa HSDPA/HSUPA laajennukset, joita ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön, nostavat tiedonsiirtokapasiteetin parhaimmillaan useisiin Mbs/s. Osa uusimmista matkapuhelimista tukee sekä GSM/GPRS/EDGE tekniikoita että 3Gverkkoja ja näiden lisäksi vielä lyhyen kantaman Bluetooth yhteyksiä ja lisenssivapaita WLAN verkkoja. WiMax teknologiaan (802.16) perustuvia paikallisia verkkoja on rakennettu ympäri Suomea toistaiseksi korvaamaan kiinteitä verkkoyhteyksiä haja asutusalueilla. Wimax teknologiasta on myös valmistunut mobiilikäytön mahdollistava standardi, joka lisää varmasti WiMaxtekniikan merkitystä tulevaisuudessa. Toistaiseksi arviot WiMax tekniikan yleistymisestä ja sen kilpailukyvystä esim. 3G verkkoihin verrattuna ovat ristiriitaisia. Huhtikuussa 2007 avattiin käyttöön myös Digitan verkko on NMT 450 järjestelmältä vapaaksi jääneellä 450 MHz taajuusalueella toimivat flash ofdmtekniikkaan perustuva tiedonsiirtoverkko. Verkon on tarkoitus kattaa koko Suomi vuoden 2009 loppuun mennessä ja se tarjoaa alkuvaiheessa 1 Mb/s /512 kb/s tiedonsiirtonopeuden. Projektin aikana päästiin verkon toimintaa käytännössä ja tehtyjen testien perusteella tekniikkaa voidaan pitää erittäin varteenotettavana liikkuvien ajoneuvojen internet yhteyden muodostamisessa. Flash ofdm tekniikkaan perustuvia verkkoja on Suomen lisäksi käytössä vain Slovakiassa, koska monissa maissa 450 MHz taajuusalue on varattu muuhun käyttöön. Tämä on tietynlainen ongelma, joka voi pitää esim. laitetarjonnan pienenä. Projektin aikana toinen tekniikan kehittymiseen liittyvä havainto on, että GPS paikannus on parin viime vuoden aikana lyönyt itsensä läpi kuluttajamarkkinoilla erityisesti autonavigaattoreissa ja viimeisen vuoden aikana myös matkapuhelimiin integroituna. Digitaalisen kartta aineiston kattavuus ja hyvä saatavuus sekä laitteiden halpenevat hinnat ovat vauhdittaneet tätä kehitystä. Suuret valmistusmäärät ovat laskeneet GPS sirujen hintoja. Käytännössä valmiiksi koteloitu GPS vastaanotin on hinnaltaan alle 50 ja GPS siru integroituna esim. matkapuhelimeen on huomattavasti edullisempi. Epätarkkuudestaan huolimatta edullisilla GPS paikantimilla on lukuisia käyttökohteita rakentamisessa

7 6 (57) esimerkiksi työkoneiden ja työntekijöiden paikannuksessa ja erilaisissa tiedonkeruusovellutuksissa ja paikkatietoa hyväksi käyttävissä mobiilisovellutuksissa. VTT:n tutkimusosuuden keskeiseksi teemaksi nousivat päällystystyömaan tiedonsiirtotarpeet ja reaaliaikainen tiedonkeruu päällystysprosessin aikana. Langattomien tiedonsiirtoteknologioiden kehittyminen mahdollistaa kaikkien työmaalla toimivien työkoneiden liittämiseen työmaan hallintajärjestelmään. Tämä antaa tekniset välineet työmaalla toimivien koneiden parempaan kokonaistoiminnan hallintaan. Samoin työmaalla toimivat työntekijät voivat langattomilla päätelaitteilla käyttää mobiilisti erilaisia tietojärjestelmiä. Tämä mahdollistaa reaaliaikaisen tiedon saannin työmaan toiminnasta sekä tämän tiedon tehokkaan hyödyntämisen ja jakelun käyttäjille. Päällystystyömaalla toimii korjaus ja uudisrakentamisessa erilaisia koneryhmiä, jotka tekevät toisiinsa linkitettyjä työvaiheita. Koneryhmän voivat muodostaa esim. asfalttiasema, asfalttiautot ja asfaltinlevittimet. Usein asfaltin tiivistämisessä käytetään useampaa jyrää, jotka muodostavat koneryhmän. Päällystevaurioiden korjauksessa käytettävät koneet, esim. lämmitin ja remixer, muodostavat koneryhmän. Koneryhmän prosessissa toisen koneen työsuoritus on suoraan riippuvainen toisen koneen tai koneketjun työn etenemisestä. Esim. asfaltinlevittimen työ keskeytyy, jos asfalttiasemalta ei saada kuljetettua materiaalia levittimelle. Langaton tekniikka mahdollistaa koneryhmän eri koneiden yhdistämisen toisiinsa tai yhteisen hallintajärjestelmän alle. Tämä antaa mahdollisuuden tarjota eri koneiden käyttäjille tietoa reaaliaikaisesti eri koko koneryhmän toiminnasta ja optimoida ja synkronoida koko koneryhmän toimintaa. Rakentamisprosessin aikana tapahtuva tiedonkeruu voi tapahtua joko käyttäjien toimesta tai automaattisesti käyttäen hyväksi koneeseen asennettuja antureita. Käyttäjän toimesta tapahtuva tiedonkeruu on tyypillisesti erilaisten tapahtumien rekisteröintiä, esim. käyttäjä syöttää tiedon suorittamastaan työtehtävästä jonkin päätelaitteen avulla. Tämän tyyppisiä järjestelmiä on nykyään yleisesti käytössä yrityksissä, joissa tehdään liikkuvaa työtä. Jos tietoa joudutaan syöttämään harvoin, järjestelmän käyttäminen ei työllistä käyttäjää liikaa. Jatkuva tietojen kerääminen, esim. erilaisten prosessisuureiden mittaaminen, vaatii kuitenkin pitemmälle automatisoitua järjestelmää. Tässä projektissa yhtenä tutkimusaiheena oli automaattinen tiedonkeruu päällystämisprosessista. Automaattisella tiedonkeruulla tarkoitetaan erilaisten tilanteiden havaitsemista paikannuksen ja koneeseen kytkettyjen anturien perusteella ilman ihmisen interaktiota. Käytännössä automaattinen tiedonkeruu on hyvin haastava toteuttaa siten, että se kattaa koko prosessin. Ihmisen kykyä tunnistaa erilaisia tilanteita voi olla joissain tapauksissa mahdotonta jäljitellä antureilla ja ohjelmoiduilla säännöillä. Automaattinen tiedonkeruu onkin parhaimmillaan jatkuvia rutiininomaisia mittauksia (esim. asfalttimassan lämpötila) suoritettaessa. Automaattisella tiedonkeruulla voidaan myös mitata ja rekisteröidä sellaisia muuttujia, joita olisi hankala tai työläs kerätä käsin, esimerkiksi asfalttiautojen odotusaikoja tai koneiden käyttötunteja. Automaattinen ja käyttäjän toimesta tapahtuva tiedonkeruu eivät ole toisensa poissulkevia vaan osa tiedoista voidaan kerätä käyttäjän toimesta ja osa automaattisesti. Jotta kerätty tieto olisi hyödyllistä, sen tulee olla käyttäjän kannalta helposti hyödynnettävässä muodossa. Tietokantaan kerätty tieto on järjestetyssä muodossa, joten erilaisten raporttien generointi voidaan automatisoida. Tavallisia käyttökohteita on projektin etenemisen seuranta ja tilaajan vaatiman dokumentaation tuottaminen. Langaton tekniikka mahdollistaa tiedon siirtämisen työmaalta tietokantaan heti kun se syntyy. Kerätty tieto on siis mahdollista saada

8 7 (57) käyttöön jo työprosessin aikana eikä vasta jälkikäteen. Tämä mahdollistaa reagoinnin esimerkiksi laatupoikkeamiin jo työskentelyn aikana. Automaattista tiedonkeruuta ja langatonta tiedonsiirtoa voidaan käyttää hyväksi myös työprosessin hallinnassa ja päivän aikana tapahtuvassa tehtävien suunnittelussa ja synkronoinnissa. Esimerkiksi reaaliaikainen tilannetieto asfaltinlevittimien työn edistymisestä mahdollistaa kuljetuskaluston resurssoinnin eri levittimien välillä ja asfalttiaseman tuotannon sopeuttamiseen levittimien massan tarpeeseen. Vastaavasti asfaltinlevittimien työnopeus voidaan sovittaa kuorma autojen kuljetuskapasiteettiin, jos levittimien perämiehelle välitetään tieto tulossa olevista kuorma autoista. VTT:n tutkimusosuudessa tutkittiin tähän sisältyvää ongelmakenttää sekä kehitettiin konsepti järjestelmästä, jolla voitaisiin kerätä reaaliaikaista tietoa asfaltointiprosessin etenemisestä. Aihetta tutkittiin myös kokeellisesti. Tampereen läntisellä ohitustiellä järjestettiin syksyllä 2007 demonstraatio, jossa testattiin VTT:n kehittämää mittausjärjestelmää. Tavoitteena oli hankkia käytännön kokemuksia, joita voidaan käyttää hyväksi kehitetyn konseptin jatkokehityksessä. 2 Päällystystyömaan toimintaprosessi 2.1 Kokonaistoimintaprosessi Varsinainen päällystystyö on osa kokonaisuutta, joka alkaa suunnittelun lähtötietojen hankinnasta ja suunnitteluvaiheesta, kuva 1. Ennen päällystystyön aloittamista työmaalla joudutaan tekemään erilaisia valmistelevia töitä, esim. tekemään työmaamerkinnät asfaltinjyrsimille ja levittimelle. Päällystystyön aikana suoritetaan työtä ohjaavia laatumittauksia, esim. valvotaan asfalttimassan lämpötilaa, syntyvää pinnan laatua ja tiivistymistä. Päällystystyön jälkeen suoritetaan laatumittauksia, esim. tasaisuusmittauksia ja kantavuusmittauksia. VTT:n tutkimusosuudessa keskityttiin päällystystyöhön ja reaaliaikaiseen prosessin monitorointiin ja laadunvalvontaan. Päällystystyötä ja siihen liittyviä toimintaprosesseja käsitellään siinä laajuudessa kuin se on prosessin ymmärtämiseksi tarpeellista. Lähtötietojen hankinta Työmaamerkinnät ja Suunnittelu Päällystystyö Laatumittaukset mittaukset Työn aikainen laadunvalvonta Kuva 1. Päällystystyömaan kokonaistoimintaprosessi. 2.2 Päällystystyön toimintaprosessi ja materiaalivirrat Varsinainen päällystystyö on kokonaisuus, joka muodostuu asfaltin valmistuksesta, asfaltin kuljetuksesta levittimelle, asfaltin levittämisestä ja asfaltin tiivistämisestä. Nämä vaiheet ovat samat yleensä sekä korjaus että uudisrakentamisessa. Korjausrakentamisessa suoritetaan usein myös vanhan asfaltin poistaminen jyrsimällä ja sen kierrätys. Vanhan asfaltin kierrätys voidaan tehdä paikan päällä tähän kehitetyillä remixer laitteilla tai jyrsitty asfalttirouhe voidaan kuljettaa asfalttiasemalle hyödynnettäväksi uuden asfaltin raaka aineena. Asfaltoinnin jälkeen tehdään ajoratamerkinnät.

9 8 (57) Kuvassa 2 on esitetty asfaltoinnin toimintaprosessi pääpiirteissään. Prosessikuvaus on esitetty Life Cycle Inventory of Asphalt Pavements raportissa ja Asfalttilehdessä [Stripple 2000, Jämsä 2005]. Prosessikuvaus on tehty asfalttipäällysteiden elinkaarilaskelmia silmällä pitäen, joten se ei sisällä esim. laadunvarmistukseen liittyviä toimenpiteitä. Se antaa kuitenkin varsin hyvän kokonaiskuvan päällystysprosessin toiminnasta ja materiaalivirroista. Kuva 2. Päällystämisen työprosessi uuden päällysteen rakentamisessa ja päällysteen kunnossapidossa (editoitu). [Jämsä 2005]

10 9 (57) Asfaltin valmistus Asfaltin valmistus tapahtuu joko kiinteällä tai liikuteltavalla asfalttiasemalla. Tässä projektissa käytiin tutustumassa Lievestuoreella sijaitsevan liikuteltavan asfalttiaseman toimintaan. Kuvassa 3 Lievestuoreen asemaa vastaava mobiili asfalttiasema. Tampereella tehdyissä työmaatesteissä käytössä oli ns. puoliliikuteltava asema. Tämä asema oli varustettu siiloilla, joihin kuumaa asfalttimassaa voitiin varastoida. Kuva 3. Liikuteltava asfalttiasema, kuva Amomatic Oy (www.amomatic.com). Asfaltin valmistuksessa käytettäviä materiaaleja ovat kiviaines, bitumi ja täyteaineet, esim. lentotuhka. Lisäksi asfalttiin voidaan lisätä mm. väriaineita ja kuitua sekä vanhaa murskattua asfalttia. Asfalttiasemalle pitää asfaltin raaka aineiden lisäksi kuljettaa myös polttoainetta. Bitumia ja polttoainetta tilataan yleensä liikutettavalle asfalttiasemalle edellisenä päivänä seuraavan päivän tarvetta vastaava määrä, koska asfalttiasemalla suurempien määrien varastointiin ei ole säiliöitä. Bitumin ja polttoaineen tilauksesta vastaa aseman hoitaja, joka tekee tilauksen saatuaan päällystystyömaan työnjohtajalta arvion seuraavan päivän asfalttimassan tarpeesta. Asfaltin valmistus tapahtuu pitkälle automatisoidusti etukäteen määriteltyjen reseptien mukaisesti. Kiviaines lastataan pyörökuormaajalla kylmäsyöttölaitteen siiloihin, joista se siirretään hihnakuljettimilla kuivausrumpuun. Kuivausrummusta kuivattu kuuma kiviaines siirretään kuumaelevaattorilla seulaan, jossa se seulotaan raekoon mukaan eri siiloihin. Siiloista kiviaines annostellaan yhdessä bitumin ja täyteaineiden kanssa sekoittimeen punnituslaitteiden kautta valitun reseptin mukaisesti ja sekoitetaan tarvittava aika. Reseptiä voi vaihtaa jokaiseen erään erikseen sillä edellytyksellä, että siiloissa valmiina olevaa kiviainesta ei tarvitse vaihtaa. Tavallisesti käytetään vain yhtä tai muutamaa reseptiä, mutta joissain tapauksissa reseptejä voi olla käytössä jopa useita kymmeniä. Mobiililla

11 10 (57) asfalttiasemalla yhden tonnin asfalttierän valmistukseen kuluu noin 50 sekuntia. Kuorma auton kuljetuskapasiteetti on tavallisesti n. 20 tonnia, joten yhden autokuormallisen valmistamiseen mene aikaa n. 5 6 min ja valmista asfalttimassaa saadaan noin 200 tonnia tunnissa. Liikuteltavalla asfalttiasemalle ei ole siiloja valmiin asfalttimassan varastointia varten vaan asfalttierän valmistuessa se lasketaan suoraan odottavan kuorma auton lavalle Kuljetus Asfaltin kuljetus tapahtuu kuorma autoilla, joissa on lavan päällä peite asfaltin jäähtymisen hidastamiseksi. Asfalttiasemalta lähtevän massan lämpötila on n ºC riippuen päällystemateriaalista. Kuorman suojaus vähentää asfaltin jäähtymistä huomattavasti. Asfalttiaseman paikka pyritään myös valitsemaan siten, että kuljetusmatka pysyy kohtuullisena, tyypillisesti alle 50 km. Kuorma punnitaan asemalla joko asfalttiaseman järjestelmällä tai erillisellä ajoneuvovaa alla. Kuljettaja välittää tiedon kuorman massamäärästä levittimen perämiehelle. Levittimellä kuorma auto kippaa massan levittimen kaukaloon levittimen työntäessä autoa samanaikaisesti eteenpäin. Yhden kuorman purkuun kuluu aikaa yleensä n min Levitys Asfaltin levittimen miehistöön kuuluvat levityskoneen kuljettaja, perämies ja sekä kaksi kolamiestä. Levittimen kuljettaja ajaa levitintä asetun langan mukaan. Perämies huolehtii levityspalkista, eli käytännössä säätää asfalttikerroksen paksuutta, kallistusta ja palkin leveyttä. Oleellista levitystyössä on massan paksuus, sivukaltevuus sekä pituussuuntainen tasaisuus. Perämiehen tehtävänä on myös tarkkailla pinnan laatua silmämääräisesti. Levitysnopeus on tavallisesti 4 6 m/min ja se pyritään sovittamaan asfalttiaseman toimintaan ja asfaltin kuljetuksiin. Tässä pyritään siihen, että levitintä ei tarvitsisi pysäyttää, syntyvän pinnan laatu täyttää vaatimukset ja työ sujuu kuitenkin mahdollisimman tehokkaasti. Työn aikana levittimen perämies seuraa massamenekkiä ja levitettyä pinta alaa sekä arvioi massan tarpeen. Arviointi on luonnollisesti hankalampaa kohteissa, joissa levitysleveys vaihtelee paljon ja tien pohja on epätasainen Asfaltin tiivistys Asfaltin levittimelle tuotavan massa lämpötilan tulisi olla n ºC riippuen päällysteen laadusta. Asfaltin tiivistäminen tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti, jotta asfaltin lämpötila ei ehdi jäähtyä liikaa. Tiivistäminen tapahtuu täryjyrällä. Jyriä käytetään tarpeen mukaan useampaa, esim. 2 3 kpl. Viimeinen jyrä on ns. jälkijyrä. Työssä on tärkeää ajojärjestys ja vaadittujen ylityskertojen tuleminen täyteen. Jyräys tehdään jyräyskaavion mukaisesti. Liian vähä tiivistäminen johtaa huokoiseen rakenteeseen kun taas liian paljon tiivistäminen johtaa bitumin nousemiseen asfaltin pintaan. Käytännössä tiivistys tehdään luottaen jyräkuskin kokemukseen. Jyräyksen aikana voidaan välillä myös tehdä tyhjätilan mittauksia DOR mittalaitteella (Density On the Run), joka on radioaktiiviseen säteilyyn perustuva liikuteltava tiiveyden mittalaite. Koska mittalaite on kohtuullisen pienikokoinen ja helposti liikuteltava, se soveltuu työaikaiseen laadunvalvontaan. Markkinoilla on myös Transtechin valmistama elektromagneettinen mittalaite, jonka eduksi mainitaan mm. radioaktiivisuuteen perustuvia mittalaitteita nopeampi toiminta.

12 11 (57) 2.3 Vanhojen päällysteiden korjausmenetelmiä Vanhojen teiden päällysteiden korjaus eroaa uusien teiden korjauksesta siten, että usein joudutaan ennen uudelleen päällystämistä tasaamaan ja korjaamaan vanhaan päällysteeseen tulleita vaurioita. Osassa korjauskohteita on myös mahdollista kierrättää vanhaa päällystettä, jolloin voidaan säästää materiaalikuluissa. Vanhojen teiden korjauksessa käytetään useita eri korjausmenetelmiä kohteesta ja korjaustarpeesta riippuen. Seuraavassa on katsaus joihinkin yleisimpiin menetelmiin sekä muutamiin erikoismenetelmiin Päällysteiden jyrsintä Vanhan päällysteen jyrsinnän tavoitteena on urien poistaminen ja tien uudelleen profilointi. Jyrsintä on nopea ja edullinen menetelmä tien profiilin parantamiseen. Syntynyt jyrsintärouhe kerätään talteen ja se voidaan kierrättää uusiomassan raaka aineeksi. Hienojyrsintää lukuun ottamatta jyrsinnän jälkeen levitetään jyrsitylle pinnalla uusi päällystekerros. Hienojyrsinnässä urautuneen päällysteen pinta jyrsitään urien pohjan tasoon asfaltin jyrsimellä. Jyrsintä kattaa tien tai kadun koko pinta alan. Jyrsintäjäljestä pyritään saamaan niin tasainen, että se liikennekelpoinen ilman uuden massan lisäystä. Hienojyrsintä on edullinen ja nopea menetelmä, jolla tien uudelleen päällystämistä voidaan siirtää vuosia eteenpäin. Jyrsinnän syvyys vaihtelee urasyvyyden mukaan. Maksimi jyrsintäsyvyys on n. 30 mm, jottei tien kantavuus heikkenisi liikaa. Tasausjyrsinnässä tien päällyste jyrsitään tien urien tasoon asti. Jyrsitylle alustalle levitetään uusi päällyste, joka tiivistetään. Jyrsinnän pinnanlaadulle ei aseteta yhtä kovia vaatimuksia kuin hienojyrsinnässä. Jyrsinnän syvyys vaihtelee urasyvyyden mukaan. Laatikkojyrsinnässä päällysteen alusta tasataan jyrsimällä ajokaistalle yhtenäinen laatikko, jonka syvyys määräytyy uuden päällystemassan maksimiraekoon tai urien pohjan perusteella. Laatikkoon levitetään uusi päällyste, joka tiivistetään. Kohteen korkotaso ei muutu laatikkojyrsinnässä. Reunajyrsinnässä päällyste jyrsitään keskiuran ja tien reunaviivan väliseltä alueelta. Käsitelty alusta päällystetään uudella massalla. Menetelmää käytetään kohteissa, joissa on tarvetta lisätä päällysteen sivukaltevuutta suorilla tieosuuksilla Vanhan päällysteen uusiokäyttö Vanhaa päällystettä voidaan uusiokäyttää joko käyttämällä sitä asfalttiasemalla massan raakaaineena tai in situ menetelmillä kierrättämällä se jo itse työkohteessa. Erilaisia menetelmiä ja niihin kehitettyjä erikoiskoneita on useita. Useimmiten menetelmät sisältävät vanhan päällysteen kuumennuksen, jyrsinnän, jyrsityn materiaalin kierrätyksen esim. sekoittamalla se uuteen materiaaliin sekä uusiomateriaalin levityksen ja tiivistyksen. MPKJ menetelmässä (Massapintaus kuumajyrsitylle pinnalle) vanha päällyste lämmitetään n. 100 ºC lämpötilaan ja jyrsitään irti. Tämän jälkeen jyrsittyä vanhaa massaa käytetään tien pinnan tasoittamiseen. Pinta tiivistetään kumipyöräjyrällä ja kuuman pinnan päälle levitetään uusi päällystekerros välittömästi. Menetelmää varten on kehitetty erikoiskoneita, joissa on yhdistettynä jyrsintä, tasaus vanhalla materiaalilla sekä uuden päällystekerroksen levitys

13 12 (57) samaan koneeseen. Menetelmä soveltuu uraisuuden poistamiseen riittävän kantavuuden omaavilla teillä. Uutta massaa tarvitaan kg/m 2. [Tielaitos 1997] Novaflex menetelmä on Lemminkäisen MPKJ menetelmää vastaava menetelmä. Menetelmässä vanha päällyste kuumennetaan infrapunalämmittimellä. Päällyste kuumajyrsitään Novaflex laitteella ja jyrsintä ulotetaan ajourien pohjaan eli n mm, jolloin jyrsitystä pohjasta saadaan suora. Novaflex laite levittää jyrsinrouheen tasatuksi alustaksi. Tämän jälkeen toisella levittimellä levitetään välittömästi kuumalle pinnalla uusi kulutuskerros. Kuumennuksen ansiosta kerrosten rajapinnat tarttuvat hyvin toisiinsa. Massapintausmenetelmään verrattuna massaa kuluu 30 50% vähemmän. Päällystämisen ei tarvitse välttämättä ulottua tien reunaan asti, jolloin hyväkuntoisia piennaralueita ei tarvitse päällystää. Suurimmat pituussuuntaiset epätasaisuudet on korjattava etukäteen. Menetelmä ei sovellu pieniin ja ahtaisiin kohteisiin, kohteen koon tulee olla mielellään yli 2000 m 2. [Lemminkäinen Oy] Remix menetelmissä vanha päällyste kuumennetaan ja jyrsitään irti. Jyrsinrouheeseen voidaan lisätä lisäsideainetta tai elvytintä. Jyrsinrouhe sekoitetaan uuteen massaan. Massa levitetään tavalliseen tapaan. Uuden massan tarve on kg/m 2. Remix+ menetelmässä käytetään levityskalustoa, joka mahdollistaa levityksen kahdessa kerroksessa, uusiomassa tulee alle ja sen päälle tulee kulutuskerros uudella massalla, jolloin uuden massan tarve on n kg/m 2. Remix+ menetelmällä saadaan kulutusta paremmin kestävä pintalaatta. Näiden menetelmien etu on, että vanha asfaltti tulee hyödynnettyä tarkasti. Remix menetelmät ovat yleisesti käytettyjä korjausmenetelmiä ja ne soveltuvat teille, joilla ei ole kantavuuspuutteita tai suuria epätasaisuuksia. Aivan pienimmille teille ja taajamiin menetelmät eivät sovellu lämmittimien ja koneiden suuren koon vuoksi. Uraremix menetelmässä käsitellään vain urat 1.2 m leveydeltä. Remo/Uraremo menetelmät ovat vastaavia pab päällysteille tarkoitettuja menetelmiä. [Tielaitos 1997] ART menetelmä (Asphalt Recyclement Travelplant) on NCC:n käytössä oleva menetelmä. ART menetelmässä vanhalle päällysteelle levitetään karkeaa kiviainesta tasaiseksi matoksi. Tämän jälkeen päällyste kylmäjyrsitään haluttuun leveyteen ja syvyyteen asfaltinjyrsimillä. Jyrsinnän jäljiltä jyrsinrouhe ja lisätty uusi kiviaines jäävät kaistalle. ART laite muodostuu asfaltin sekoitusrummusta ja koneen peräpäässä olevasta normaalista asfaltinlevittimestä. ART laitteen etupäässä jyrsitty asfalttirouhe ja uusi kiviaines kerätään karhelle kaistan keskelle, josta se nostetaan kuljettimella sekoitusrumpuun. Kiviaineksen määrää mitataan kuljettimessa olevalla vaakalaitteistolla. Sekoitusrummussa kiviaines ensin sekoitetaan ja kuumennetaan. Kuumennettuun kiviainekseen lisätään kuuma bitumi rummun loppuosassa. Asfalttimassa siirretään kuljettimella siiloon, josta se annostellaan levittimelle. Rummussa tapahtuvan sekoittamisen ansiosta massasta saadaan hyvin tasalaatuista ja kaikki rouhittu päällyste voidaan hyödyntää. Koneen suuren koon vuoksi menetelmä ei sovellu pienille teille.

14 13 (57) Kuva 4. ART laite etupäästä kuvattuna tiellä E75 Haukiputaalla. Kuva 5. ART laite peräpäästä kuvattuna tiellä E75 Haukiputaalla Koneautomaation sovelluskohteita korjausrakentamisessa Päällysteiden korjaustöissä käytetään yleisesti erikoiskoneita, joissa useita eri toimintoja on yhdistetty samaan koneeseen (Remixer, ART). Tyypillisiä toimintoja ovat esim. jyrsintä, jyrsityn materiaalin uusiokäyttö esim. lisäämällä siihen lisäaineita ja uutta kiviainesta tai sekoittamalla se uuteen asfalttiin sekä lopuksi massan levitys. Näissä koneissa on monia toimintoja, joissa voidaan hyödyntää automatiikkaa. Automaatiota voidaan soveltaa ns. täsmäparantamisessa ja täsmäkorjauksessa. Tien kunto kartoitetaan ensin mittaamalla se autoon asennetulla mittauskalustolla. Tien pintavaurioista saadaan mittaustietoa esim. laserskannauksella. Pintavaurioiden mittaukseen on kehitetty myös digitaaliseen viivakameraan ja automaattiseen kuvantulkintaan perustuva autoon

15 14 (57) asennettava laitteisto [Äijö 2005]. Päällysteen alapuolisia kerroksia voidaan mitata autoon kiinnitetyllä maatutkalaitteistolla. Maatutkalaitteistoista on kehitetty 3D tutkalaitteita, joilla vanhan tiekerrokset saadaan mitattua entistä tarkemmin [Saarenketo 2006]. Ajoneuvoihin kiinnitetyillä mittalaitteilla tehtyjä mittauksia voidaan täydentää esim. laboratorionäytteillä. Suunnittelija analysoi mittausdatan ja muodostaa sen perusteella korjaussuunnitelman tien eri osille. Jos korjaussuunnitelma on paikkaan sidottu esim. GPS paikannuksen tai matkan mittauksen perusteella, sitä voidaan käyttää työkoneen automaattiseen ohjaukseen. Esimerkiksi tien pohjan vahvistuksessa käytettävällä stabilointijyrsimelle voidaan määrittää jyrsintä ja stabilointiparametrit tien eri kohdissa [Kilpeläinen 2004]. Päällystämistöissä automaatiota voidaan soveltaa jyrsintään ja materiaalien levitykseen erityisesti työvaiheissa, joissa tarkoituksena on korjata tien geometriaa. Laatikkojyrsinnän tapaisissa työvaiheissa, joissa jyrsitty laatikko täytetään uudella massalla, ei automaation hyödyntämisellä saavuteta suurta etua. Monimutkaisemmissa kohteissa, joissa korjataan esim. tien sivukaltevuutta ja pituussuuntaisia heittoja, voidaan suunnitteluvaiheessa määrittää kohdat, joista materiaalia jyrsitään ja kohdat, joihin materiaalia lisätään. Näin voidaan esim. optimoida tarvittavan uuden massan määrää. Tien geometrian korjauksessa ongelmaksi kuitenkin muodostuu koneen ja sen työkalun, esim. jyrsimen terän, korkeuden paikannus riittävällä tarkkuudella. Päällystystöissä on se perustavaa laatua oleva ero esim. tiehöylällä tapahtuvaan pinnan muotoiluun, että lopullinen pinta tehdään yhdellä vedolla välttäen turhia pysähdyksiä. Korjausten tekeminen tai koneen peruuttaminen eivät ole mahdollisia. GPS paikannuksella puhutaan parhaimmillaankin senttimetrien tarkkuudesta dynaamisessa mittauksessa kun vaatimus korkeuden osalta on n. ±5 mm. ATS takymetrillä päästään vaadittavaan millimetrien tarkkuuteen, mutta ATStakymetrin huono puoli on sen vaatima jatkuva näköyhteys ja mittalaitteen siirron aiheuttamat tauot. Vanhoilla teillä puusto ja rakennukset tekevät takymetrin käytön epäkäytännölliseksi. Sitä vastoin uusilla teillä, esim. moottoritietyömaalla, takymetripaikannus on erittäin luotettava ja tarkka paikannustekniikka [Kilpeläinen, Nevala, Tukeva et. al 2004]. Em. seikkojen takia korkeuden refenressitasona joudutaan käyttämään vanhaa tien pintaa. Korkeus tien pinnasta voidaan mitata esim. mekaanisella suksella, jonka nivelet on anturoitu. Kosketuksettomasti mittaus voidaan toteuttaa ultraääniantureilla tai laseriin perustuvilla etäisyysantureilla tai skannerilla. Jos ajoneuvomittauksilla saatu mittausaineisto on riittävän tarkkaa, suunnitelmat on tehty tarkasti ja koneen paikannuksessa käytetään riittävän tarkkaa GPS laitetta 2D paikannukseen, päästään tälläkin menetelmällä hyvään korkeuden ohjaustarkkuuteen. Tien korjauksessa käytettävissä koneissa on usein toimintoja, joita tulee voida säätää koneen kulkunopeuden mukaisesti. Nämä toiminnot soveltuvat hyvin automatisoitaviksi. Esimerkkejä tällaisista toiminnoista ovat mm. asfalttimassaa liikuttavat kuljettimet. Kierrätettävän materiaalin hetkellinen määrä vaihtelee tavallisesti koneen kulkunopeuden, jyrsintäsyvyyden ja jyrsintäleveyden mukaisesti. Riippuen koneesta kierrätettävä materiaali voidaan kerätä esim. sekoitusrumpuun, punnita ja lisätä sideainetta mitatun painon perusteella. Stabilointijyrsimen tapauksessa käsiteltävää materiaalia ei voi punnita, joten materiaalin massa arvioidaan sen tilavuuden ja oletetun tiheyden perusteella. Sideaineiden syötössä suunniteltu sideainemäärä, esim. bitumi % stabiloinnissa, ei muutu kovin usein eri kohdissa tietä. Jos käytössä on tarkka tieto vanhojen kerrosten sideainemääristä, voidaan bituminkin lisäys suunnitella nykyistä tarkemmin. Bitumi on kallis raaka aine, joten tarkemmalla suunnittelulla voidaan saada aikaan kustannussäästöjä. Differentiaali GPS:n n. 0.5 m tarkkuus 2D paikannuksessa riittää sideaineiden täsmäsyöttöön etukäteen tehdyn suunnitelman mukaisesti.

16 15 (57) Muita mahdollisia automatisoitavia kohteita on esim. koneen automaattinen ohjaaminen, joka voidaan toteuttaa esim. RTK GPS paikannuksella annetun linjan mukaisesti. Konenäköä hyödyntämällä myös esim. ajoratamaalauksien käyttö koneen automaattiseen ohjaukseen voisi olla mahdollista. ART koneessa käytetään jo nykyään mekaanisia antureita, joiden perusteella ART kone seuraa edellä menneen jyrsimen jättämää jyrsintäreunaa. Jyrsintäreunan seuranta voitaisiin toteuttaa myös kosketuksettomasti käyttäen esim. laser skanneria jyrsintäreunan tunnistamiseen. Usein korjausrakentamisessa käytetyt koneet ovat varsin suuria ja hitaasti liikkuvia, joten langattomalla kauko ohjauksella voisi olla runsaasti käyttökohteita. Joissakin tapauksessa yksi kuljettaja voisi jopa ohjata useampaa konetta (esim. jyrsimiä ARTmenetelmässä) yhtä aikaa. Myös koneiden ajo lavetille olisi usein paremman näkyvyyden takia helpompaa langattoman kauko ohjaimen avulla. Muihin asfaltoinnissa käytössä oleviin tavallisimpiin koneisiin on jo olemassa kaupallisia automaatiojärjestelmiä. Esim. tiivistämisessä käyttäviin jyriin on valmistajista ainakin Dynapackilla, Hammilla ja Ammannilla on olemassa kuljettavaa avustavia tiivistymistä mittaavia järjestelmiä. Asfaltin tiivistyksessä käytettävät järjestelmät perustuvat tavallisesti GPS paikannuksen avulla tapahtuvaan ylityskertojen rekisteröintiin. Sitomattomien kerrosten tiivistämisessä käytettävät järjestelmät perustuvat kiihtyvyysanturiin ja maan aiheuttaman vasteen mittaamiseen. Asfaltinlevittimiin kaupallisia 3D ohjausjärjestelmiä on esim. Vögelellä Navitronic järjestelmä. Järjestelmät eivät ole ainakaan Suomessa kovin laajasti käytössä johtuen ilmeisesti järjestelmien kalliista hinnasta.

17 16 (57) 3 Päällystystyömaan tiedonsiirto Päällystystyömaalla ja työmaalla yleensäkin tyypillisin tiedonsiirtotarve on ihmisten välinen kommunikaatio. Nykyään työmaalla käytettävä tietotekniikka ja tiedonsiirtoteknologia palvelevat pääasiallisesti tarvetta jakaa tietoa kahden ihmisen kesken tai useammalle ihmiselle kerralla. Seuraavassa pohditaan myös muita mahdollisia, mutta nykyisin vielä vähäisessä käytössä olevia tiedonsiirtotarpeita, kuten koneiden välistä langatonta tiedonsiirtoa. 3.1 Yleisimpiä tiedonsiirtotarpeita Seuraavassa on esitetty joitain yleisimpiä tiedonsiirtotarpeita työmaakäytössä ja koneenohjaussovellutuksissa: Asynkroninen tapahtumien rekisteröinti: Tapahtumat ovat asynkronisesti asetettujen sääntöjen täyttyessä lähetettäviä viestejä. Niiden tietosisältö voi olla esim. tapahtuman tunnus, aikaleima, tapahtuman paikkatieto ja tapahtumaan liittyvä anturitieto. Esimerkkejä tapahtumista voivat olla esim. auton lähtö asfalttiasemalta ja saapuminen levittimelle. Näiden kahden tapahtuman perusteella voidaan jo laskea esim. kuorma auton matka aika levittimelle. Jatkuva synkroninen tiedonsiirto: Tässä tapauksessa tapahtumia, esim. antureilta saatavia mittaustietoja, lähetetään jatkuvasti asetetulla lähetystaajuudella. Tyypillinen käyttökohde voi olla esim. kuorma auton paikan lähetys määräajoin. Aineistohaku: Aineistohaussa on kyse suuremman tietomäärän siirtämisestä. Kyseeseen tulevat esimerkiksi tiedostojen siirrot ja tietokantahaut. Tämän tyyppisiä tehtäviä ovat esim. suunnittelutiedon hakeminen tietokannasta työkoneen ohjausjärjestelmälle tai työmaalla tuotetun laatumittausraportin tietojen tallennus tietokantaan. Kovaa reaaliaikaisuutta vaativa tiedonsiirto: Kovaa reaaliaikaisuutta ja deterministisyyttä vaativalla tiedonsiirrolla tarkoitetaan tiedonsiirtoa, jossa tiedonsiirron asetettu tiukat aikarajat ja aikarajan ylitys katsotaan vakavaksi virhetilanteeksi. Tämän tyyppistä tiedonsiirtoa tarvitaan esim. koneiden kauko ohjauksessa ja esimerkiksi usean koneen säätöjärjestelmien välisessä kommunikoinnissa. Globaalin internet verkon kautta tapahtuvaa tiedonsiirtoa ei voida useinkaan pitää riittävän reaaliaikaisena, joten kovaa reaaliaikaisuutta vaativat tiedonsiirto tapahtuu paikallisissa ja usein suljetuissa verkoissa. 3.2 Pitkän ja lyhyen kantaman tiedonsiirto Periaatteessa tiedonsiirto työmaalla voidaan jaotella globaalin internet verkon kautta tapahtuvaksi pitkän kantaman tiedonsiirroksi ja paikalliseksi lyhyen kantaman tiedonsiirroksi. Näistä em. on nykyään yleisempää. Tavallinen tiedonsiirtotarve työmaalla on yrityksen tietojärjestelmien mobiilikäyttö. Tietojärjestelmä voi olla esim. tietokantapalvelin, jonne syötetään työmaalla tehtyjen laadunvalvontamittausten tulokset. Palvelin voi muodostaa

18 17 (57) työmaan toimintaa palvelevan tukijärjestelmän. Tähän tukijärjestelmään voivat olla ihmisten lisäksi yhteydessä työmaalla toimivat työkoneet. Pitkän kantaman tiedonsiirtotarpeet ja internetyhteyden muodostaminen voidaan teknisesti ratkaista koko maassa toimivien matkapuhelinverkkojen tai verkon avulla. Työmaalle voidaan myös muodostaa ns. hotspotteja, joissa kiinteällä kaapeloinnilla toteutettu verkkoyhteys jaetaan esim. WLAN tai tulevaisuudessa WiMax tekniikoilla. Hotspot voi sijaita esim. asfalttiasemalla, varikolla tai muussa sellaisessa paikassa, jossa käyttäjät, ajoneuvot ja työkoneet käyvät päivän aikana. Näin esimerkiksi suurempien tiedostojen siirrot voidaan tehdä hotspotin alueella käyttäen nopeampaa ja mahdollisesti edullisempaa tiedonsiirtotekniikkaa. Lyhyen kantaman tiedonsiirto on luonteeltaan paikallista ja usein suljetussa verkossa tai vain kahden pisteen välillä tapahtuvaa. Työmaakäytössä lyhyen kantaman langattomien tiedonsiirtotekniikoiden käyttö on vielä hyvin harvinaista. Yleisin käyttökohde lienee langaton kauko ohjaus, jota käytetään esim. lämmitinlaitteiden kauko ohjauksessa. Lyhyen kantaman tiedonsiirto voi toimia myös pitkän kantaman tiedonsiirron täydentäjänä, jolla voidaan parantaa tiedonsiirron luotettavuutta tai varmistaa tiedon perillemeno esim. mobiiliverkkojen katvealueella. Seuraavassa esitetään joitakin ideoita, miten lyhyen kantaman tiedonsiirtotekniikoita voitaisiin hyödyntää asfaltoinnissa Ajoneuvojen tunnistus Lyhyen kantaman radiolinkkiä voidaan käyttää ajoneuvojen tunnistukseen siten, että ajoneuvoon asennetaan lähetin, joka lähettää ajoneuvon tunnistetietoja tullessaan riittävän lähelle vastaanotinta. Vaatimuksena on, että lähettimen ja vastaanottimen välillä voidaan muodostaa tiedonsiirtoyhteys automaattisesti ja riittävän nopeasti, käytännössä muutamassa sekunnissa. Ajoneuvon tunnistusta eivät saa häiritä samalla alueella toimivat muut tunnistimella varustetut ajoneuvot. Käytännössä tunnistusta voitaisiin asfaltoinnissa hyödyntää esim. siten, että auton tullessa asfalttiasemalle siilon alle, se tunnistetaan automaattisesti ja autoon lastattu kuorma voitaisiin kirjata automaattisesti asfalttiaseman järjestelmään. Vastaavasti auton tullessa levittimelle se voitaisiin kippaustapahtuman aikana tunnistaa ja näin kirjata kuorma toimitetuksi. Tässä sovellutuksessa voidaan puhua myös tilanteen tai tapahtuman tunnistamisesta Materiaalien seuranta Käytännössä tienrakennuksessa siirretään irtonaisia materiaaleja, kuten mursketta tai kuumaa asfalttimassaa. Materiaaliin ei siis ole mahdollista liittää tunnisteita, esim. viivakoodeja tai RFID tageja. On kuitenkin mahdollista siirtää tieto materiaalin määrästä sitä kuljettavaan ajoneuvoon esim. asfalttiaseman järjestelmästä tai ajoneuvovaa alta. Tämä tieto on mahdollista purkaa vastaanottopäässä. Kuorman mukaan annetaan ikään kuin virtuaalinen tagi tai kuorma kirja. Tieto kuormasta saadaan vietyä kuorman mukana myös sellaiseen paikkaan, jossa ollaan GSM verkon kantaman ulkopuolella. Tällöin lyhyen kantaman radiolinkki voi toimia pitkän kantaman tiedonsiirron varajärjestelmänä.

19 18 (57) Tiedon jakaminen koneryhmän koneiden välillä Lähellä toisiaan toimivat koneryhmän koneet voidaan yhdistää toisiinsa langattomalla tekniikalla. Eri koneiden antureilta saatavia tietoja voidaan siirtää koneiden välillä, jolloin kaikilla koneilla voi olla käytössään tieto koko koneryhmän työn etenemisestä. Esimerkki tästä on useamman jyrän toimiminen yhteistyössä samassa kohteessa. Tavoitetiiveyden seurannassa voidaan käyttää hyväksi GPS paikannusta, jonka perusteella määritetään jyrän ylityskertojen määrä päällysteen eri kohdissa. Useamman jyrän tapauksessa kaikkien jyrien kuljettajien on hyvä tietää kokonaistilanne. Tätä on kokeiltu CIRC projektissa yhdistämällä jyrät toisiinsa WLAN tekniikalla [Peyret 2000]. Tiivistämisen kannalta tärkeä muuttuja on myös asfaltin lämpötila. Tätä voidaan mitata levittimeen asennettavalla lämpökameralla ja lämpökameran kuva voitaisiin välittää langattomasti jyriin. Vanhojen teiden korjauksessa käytetään usein tien pinnan lämmittämistä ennen jyrsintää. Lämmittimen jälkeen tulee esimerkiksi remixer kone, joka suorittaa pinnan jyrsinnän ja uuden pinnan levittämisen Työn kannalta on edullisinta, että lämmitin etenee tasaisesti samaa nopeutta perässä tulevan remixer koneen kanssa. Etäisyyden tulisi pysyä mahdollisimman pienenä, jotta tien pinta ei ehdi jäähtyä liikaa. Kuitenkin lämmityslaitteen ja remixer koneen välissä pitää olla tilaa, jotta uutta massaa tuovat kuorma autot mahtuvat purkamaan kuormansa. Jos lämmitin pysähtyy samaan paikkaan liian pitkäksi aikaa, tien pinta voi palaa. Käytännössä lämmittimen käyttäjä voi olla ylityöllistetty ohjatessaan kaukosäätimellä lämmitintä ja varoessaan samalla esimerkiksi liikennemerkkejä, jolloin takana tulevan koneen nopeuden seuranta unohtuu. Tässä tapauksessa hyödyllinen toiminto voisi olla perässä tulevan jyrsintää tekevän koneen liikenopeuden välittäminen lämmityslaitteen ohjaajalle Usean koneen ohjaaminen samalla automaatiojärjestelmällä Vanhojen teiden korjausrakentamisessa käytetään usein yhdistelmäkoneita, jossa yhteen koneeseen on yhdistetty useita eri toimintoja, esim. jyrsintä, vanhan massan uusiokäyttö ja massan levitys pinnoitteeksi. Tämän tyyppisiä koneita ovat esim. Remixer ja ART koneet. Näiden koneiden käytön eräs perusongelma on suuri koko. Usein koneita ei voi käyttää taajamissa tai pienemmillä teillä ja niiden siirto vaatii erikoiskalustoa. Langaton tekniikka mahdollistaisi useamman yksittäisen koneen yhdistämisen toimimaan yhtenä koneena. Näin voitaisiin rakentaa helpommin siirrettäviä koneita, jotka sopivat kääntymään ja toimimaan ahtaammilla työmailla. Osittain voitaisiin käyttää jo nykyisin olemassa olevia konetyyppejä, esim. jyrsimiä ja levittimiä, mutta näihin täytyisi kehittää täysin uudenlaisia lisävarusteita, esim. massan kuljettimia ja erillisiä sekoituslaitteita uusiomassan valmistukseen. Koneiden paikannus toistensa suhteen voidaan toteuttaa esim. RTK GPS järjestelmän avulla. Jos koneiden välillä jatkuva näköyhteys, potentiaalisia paikannustekniikoita ovat myös optiset menetelmät, esim. konenäköjärjestelmät. Myös lyhyen kantaman tiedonsiirtotekniikoissa paikannusominaisuudet ovat kehittymässä, esimerkkinä Nanotron Technologies GmbH:n nanoloc tekniikka. Toistaiseksi luvatut paikannustarkkuudet ovat kuitenkin metrien luokkaa.

20 19 (57) Koneen sisäinen tiedonsiirto Langattomilla lyhyen kantaman tiedonsiirtotekniikoilla on luonnollisesti käyttökohteita myös koneiden ja automaatiojärjestelmin sisäisessä tiedonsiirrossa. Langaton kauko ohjaus on yleisimmin käytössä oleva sovellutus, mutta muita käyttökohteita ovat mm. kohteet, joihin on hankala vetää kaapeleita, esim. pyörivät koneenosat. Työkoneissa potentiaalisia käyttökohteita ovat myös erilaiset lisälaitteet tai laitteet ja anturit, jotka irrotetaan usein esim. kuljetusta varten Ympäristössä olevien laitteiden ja palveluiden käyttö Lyhyen kantaman tiedonsiirtolinkkiä voidaan käyttää myös koneen tai ajoneuvon ympäristössä olevien laitteiden tai palvelujen käyttöön. Käyttötapa voi perustua laitteen käyttöliittymän lataamiseen ajoneuvon päätteelle automaattisesti ajoneuvon tullessa lähelle toiminnon tarjoavaa laitetta. Tämä mahdollistaa erilaisten toimintojen käytön suoraan ajoneuvon ohjaamosta. Esimerkki tämän tyyppisestä käyttökohteesta on ajoneuvovaaka tai asfalttiasemalla siilon toimintojen käyttö kuorma auton lastauksessa ohjaamosta käsin. Muita mahdollisia käyttökohteita voisivat olla esim. kulunvalvontaan liittyvät toiminnot, kuten sähköllä toimivien ovien tai porttien avaus.

CLOSE TO OUR CUSTOMERS

CLOSE TO OUR CUSTOMERS CLOSE TO OUR CUSTOMERS CLOSE TO OUR CUSTOMERS ARI TULUS CLOSE TO OUR CUSTOMERS WIRTGEN FINLAND OY Esitelmän aihe: Digitalisaation mahdollisuudet asvaltoinnin tuotannossa Lähtökohta Tehostaa projektin läpimenoa

Lisätiedot

CLOSE TO OUR CUSTOMERS

CLOSE TO OUR CUSTOMERS CLOSE TO OUR CUSTOMERS CLOSE TO OUR CUSTOMERS ARI TULUS CLOSE TO OUR CUSTOMERS WIRTGEN FINLAND OY Esitelmän aihe: Digitaalisen päällystysprosessin kuvaus koneasemalta lopputuotteen laatuun Lähtökohta Tehostaa

Lisätiedot

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy Mikä on digitaalinen suunnitelma Petri Niemi Finnmap Infra Oy Taustaa Julkaistu 25.2.2016 23.8.2016 DIGITAALISTEN PÄÄLLYSTEURAKOIDEN TYÖPAJA 2 Digitaalinen päällystyssuunnitelma 23.8.2016 DIGITAALISTEN

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi?

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä Jero hola ja Ville Särkimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Toimilaitediagnostiikassa

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa.

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotiikka Mitä ovat yhteistyörobotit Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotit saapuvat juuri oikeaan aikaan

Lisätiedot

Ohje Valmiiseen emulsioon ei saa lisätä tartuketta.

Ohje Valmiiseen emulsioon ei saa lisätä tartuketta. 1 21421 Sirotepintaus (SIP) 21421.1 Sirotepintauksen materiaalit Laatuvaatimuksina esitetyistä materiaaliominaisuuksista toimitetaan tilaajalle joko käytetyn materiaalierän CE-merkintä tai tuoteseloste

Lisätiedot

Digitalisaatio infra-alalla

Digitalisaatio infra-alalla Digitalisaatio infra-alalla Pasi Nurminen Destia palveluita suunnittelusta kunnossapitoon Mallipohjainen rakentaminen Tietomalli Tuotteen/rakennelman esittäminen digitaalisessa muodossa, kolmiulotteisesti,

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1 Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? May 11, 2016 Slide 1 ABB i-bus KNX taloautomaatio May 11, 2016 Slide 2 KNX on maailman ainoa avoin standardi kotien ja rakennusten

Lisätiedot

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa INFRA2010 KEHITTÄMISOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 5.11.2008 Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa SEPPO ROPPONEN, Intopii Oy Sisältö Esiselvityksen tavoitteet ja osallistujat Mitä

Lisätiedot

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu Pohjanmaan UUMA2 Tienrakentamisen mahdollisuuksia 24.4.2013 Perustienpito E-P ELYssä 47 M 50 45 40 35 30 25 Ylläpito Hoito 20 15 10 5 0 2012 2013 2014 2015 Kuva kaavio: Anders Östergård 2 Päällystysohjelman

Lisätiedot

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA 7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

Yhteydenpito asiakaspalveluun, asiantuntijoihin ja muihin yhteyshenkilöihin

Yhteydenpito asiakaspalveluun, asiantuntijoihin ja muihin yhteyshenkilöihin Helppokäyttöinen palvelukanava asiakkaille Mahdollisuus seurata palvelun toimintaa ja laatua - palvelutasoraportointi Yhteydenpito asiakaspalveluun, asiantuntijoihin ja muihin yhteyshenkilöihin Vastaukset

Lisätiedot

Kokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto

Kokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto Kokemukset talteen kamerakännykällä Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto JALAN-loppuseminaari 23.1.2004: Mitä JALAN-projektin jälkeen? Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuluvana vuonna tavoitteena

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

SMARTCITY SENSORIVERKKO MÄÄRITTELYT

SMARTCITY SENSORIVERKKO MÄÄRITTELYT SMARTCITY SENSORIVERKKO MÄÄRITTELYT 1 9.12.2016 Mika Heikkilä Kaupunkiympäristön palvelualue TAVOITTEET JÄRJESTELMÄLLE Saada kaupungin kattava verkko, johon voidaan liittää eri valmistajien sensoreita

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.5 14.3.2007 MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Nokeval MTR260C käyttöohje YLEISKUVAUS MTR260C on paristokäyttöinen langaton lämpötilalähetin, jossa on sisäinen Pt100-anturi. Laite

Lisätiedot

TRANSECO Tutkijaseminaari Oulun yliopisto

TRANSECO Tutkijaseminaari Oulun yliopisto TRANSECO Tutkijaseminaari 3.11.2011 Oulun yliopisto RAMSES Liukkauden ja massan estimointi TAVOITTEET Tavoitteet - Tausta Tietolähteet ja tiedonkeruu Ajoneuvojen tietokonepohjaiset järjestelmät Tiesääjärjestelmä

Lisätiedot

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Metsätieteen päivä 2012 Sessio 4. Tulevaisuuden puunhankinnan olosuhteet Antti Korpilahti Erikoistutkija, MML, Metsäteho Oy Esityksen kohdat Puutavarakuljetukset

Lisätiedot

Made for efficient farmers

Made for efficient farmers Made for efficient farmers ISOMATCH TELLUS GO, work easy. be in control. Maataloudessa tarvitaan tehokkuutta. Korkeampia satoja vähemmällä vaivalla ja pienemmillä kustannuksilla. Se tarkoittaa myös tuotantopanosten

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan

Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan Jukka Ranta 5.9.07 Jukka Ranta 5.9.2007 Muutostekijät ja haasteet Teknologia ei ole kypsää Elektroniikan kehitys on edelleen intensiivistä

Lisätiedot

Asfalttimassojen tyyppitestaus ja CE-merkintä

Asfalttimassojen tyyppitestaus ja CE-merkintä Asfalttimassojen tyyppitestaus ja CE-merkintä Tyyppitestaus ja CE-merkintä EU:n rakennustuotedirektiivi -> rakennustuoteasetukseksi 7/2012 Sellaisenaan kansalliseen lainsäädäntöön Vaatimustenmukaisuuden

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Janne Raitaniemi (Bitec Oy) Saku Rantamäki (SAMK) Aurinkoenergiajärjestelmien luonne järjestelmien odotettu elinkaari on pitkä investoinnin kannattavuus

Lisätiedot

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Sami Hokuni 12 Syyskuuta, 2012 1/ 54 Sami Hokuni Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Turun Yliopisto. Gradu tehty 2012 kevään

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

Welding quality management

Welding quality management Welding quality management WELDEYE -HITSAUKSEN HALLINTAOHJELMISTO "Tämän parempaa järjestelmää ei ole. Aiemmin joissakin tapauksissa asiakas on halunnut tietoja siitä, kuka on hitsannut mitä ja milloin.

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Puualan perustutkinto

Puualan perustutkinto Puualan perustutkinto Sisällys 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 45 osp... 4 2.1.1 Materiaali- ja valmistustekniikka, 30 osp... 4 2.1.2 Asiakaslähtöinen valmistustoiminta, 15 osp... 6 2.2 Valinnaiset tutkinnon

Lisätiedot

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi

Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS. www.lounea.fi Palvelukuvaus Datatalkkari 19.5.2016 1 LOUNEA DATATALKKARI PALVELUKUVAUS 2 Sisällysluettelo 1. YLEISKUVAUS... 3 2. PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1. Käyttöönotto ja opastus... 3 2.2. Huolto ja asennus... 3

Lisätiedot

Quha Zono. Käyttöohje

Quha Zono. Käyttöohje Quha Zono Käyttöohje 2 Virtakytkin/ merkkivalo USB-portti Kiinnitysura Tervetuloa käyttämään Quha Zono -hiiriohjainta! Tämä käyttöohje kertoo tuotteen ominaisuuksista ja opastaa laitteen käyttöön. Lue

Lisätiedot

Muutokset ylimassaisten lupien toimintamallissa. Minna Torkkeli & Heini Raunio

Muutokset ylimassaisten lupien toimintamallissa. Minna Torkkeli & Heini Raunio Muutokset ylimassaisten lupien toimintamallissa Minna Torkkeli & Heini Raunio Sisältö Mitä, miksi, missä, milloin, miten,? Henkilöstömuutokset Liikennevirastossa /Minna Lupien automatisointi ja siitä seuraavat

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka

PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka 1 Toimintaperiaate PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka on tarkoitettu puoliautomaattiseksi tiekoneiden kallistuskulmamittariksi. Laite ohjaa käyttäjää äänimerkeillä

Lisätiedot

Oppia Karolinskasta, uusi uljas sairaala Heikki Teriö, Ph.D. Tutkimusjohtaja, Lääkintätekniikka

Oppia Karolinskasta, uusi uljas sairaala Heikki Teriö, Ph.D. Tutkimusjohtaja, Lääkintätekniikka Oppia Karolinskasta, uusi uljas sairaala Heikki Teriö, Ph.D. Tutkimusjohtaja, Lääkintätekniikka Yksi Sairaala Toimintaa useassa paikassa Kaiken kattava hoito KAROLINSKA YLIOPISTOSAIRAALA -numeroin Karolinska

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Perkkoonkatu 5 Puh. 010 420 72 72 www.keyway.fi 33850 Tampere Fax. 010 420 72 77 palvelu@keyway.fi TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Malli Työpituus Kokonaispituus Standardi mm mm

Lisätiedot

Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet

Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet Elisa Yritysnumeropalvelun tavoitettavuuspalvelu Pääkäyttäjän ohjeet Tavoitettavuusasetusten hallinta Oma Elisa -käyttöliittymällä Koska sovellusta kehitetään jatkuvasti, pidättää Elisa Oyj oikeudet muutoksiin.

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

TURVALLISUUS INFO 2015

TURVALLISUUS INFO 2015 TURVALLISUUS INFO 2015 Betonin pumppaus Pumppaus on helppoa ja nopeaa. Pumppaus sitoo valuun yleensä vähemmän työvoimaa kuin muut menetelmät, myös työhön käytettävä aika lyhenee huomattavasti, joten pumppaus

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2 Liikenneviraston digitalisaatiohanke, tulevaisuuden liikenne, mitä se tuo tullessaan motoristien ja tienkäyttäjien näkökulmasta SMOTO kerhokonferenssi Jan Juslén, Tieto-osaston johtaja, Liikennevirasto

Lisätiedot

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen Ti5316800 LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi X Window System Jukka Lankinen 2007-2008 Sisällys Esitys vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on X Window System? Minkälainen X on? Mistä sen saa? Miten X:ää käytetään?

Lisätiedot

TietoEnator Logistics Solutions

TietoEnator Logistics Solutions TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Esityksen sisältö Yleistä mittaamisesta Sadon määrän lohkokohtainen mittaus

Lisätiedot

Alienware Alpha R2 Asetukset ja tekniset tiedot

Alienware Alpha R2 Asetukset ja tekniset tiedot Alienware Alpha R2 Asetukset ja tekniset tiedot Tietokonemalli: Alienware Alpha R2 Säädösten mukainen malli: D07U Säädösten mukainen tyyppi: D07U002/ D07U003 Huomautukset, varoitukset ja vaarat HUOMAUTUS:

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK 1 31 Kivipäällystäminen 315 Kantava kerros 31, 33 Päällyste 315 Kantava kerros 22341 Jakava kerros 22342 Suodatinkerros Pohjamaa Kuva 315:K1 Kantavan kerroksen sijainti rakenteessa. 3151 Sitomattomat kantavat

Lisätiedot

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen,

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen, 14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Hajautettujen järjestelmien väyliä LON CAN Pienen laitteen sisäinen hajautus OpenCL Network

Lisätiedot

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 Copyright 2002 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään 9354501 Issue 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM OPTIONS FOR NOKIA 7650:N ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

Komposiitti- ja valumarmorialtaat

Komposiitti- ja valumarmorialtaat Komposiitti- ja valumarmorialtaat SISÄLLYS Komposiittialtaat sivut 3-9 Valumarmorialtaat sivut 10-17 Erikoismitta valumarmorialtaat sivut 18-19 komposiittialtaat Komposiittialtaat: kestää kylmää ja kuumaa

Lisätiedot

MAGNASYSTEM. Automaattinen pakokaasunpoistolaitteisto, joka on suunniteltu erityisesti paloasemia varten. Käyttäjäystävällinen, tehokas ja luotettava.

MAGNASYSTEM. Automaattinen pakokaasunpoistolaitteisto, joka on suunniteltu erityisesti paloasemia varten. Käyttäjäystävällinen, tehokas ja luotettava. MAGNASYSTEM Automaattinen pakokaasunpoistolaitteisto, joka on suunniteltu erityisesti paloasemia varten. Käyttäjäystävällinen, tehokas ja luotettava. Löydät toimivan ratkaisun riippumatta pakoputken sijoituksesta,

Lisätiedot

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin

Lisätiedot

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01

Idesco EPC. Ajoneuvontunnistus. 12.1.2015 Idesco Oy C00442F 1.01 Idesco EPC Ajoneuvontunnistus C00442F 1.01 Sisältö Yleistä tunnisteiden ja lukijan toiminnasta 3 Lukijan ja tunnisteiden antennien säteilykuviot 4 Idesco EPC-lukijan asennus 5 Erikoistuulilasit 8 Ajoneuvojen

Lisätiedot

GSMRELE PG-30 v 12.9.2010

GSMRELE PG-30 v 12.9.2010 GSMRELE PG-30 v 12.9.2010 GSMRELE PG-30 on ohjaus ka hälytyslaite, joka toimii Nokia 3310 GSM-puhelimen avulla 1 Ominaisuudet Neljän releen etäohjaus, esim. termostaatin valinta mökillä. 13.9.2010 Probyte

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA, 040-5857534, e-mail, Hannu.Kaariainen@oamk.fi Yleisöosastokirjoituksia riittää, oheinen on 15.2.2016 Aamulehti 2 Mikä on hometalo Vaurioasteen

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ Reaaliaikaisia varoituksia muilta ajoneuvoilta, erikoistutkija VTT Sisältö Idea ja kehitysvaiheet Mahdollisuudet Jatkosuunnitelmat Tutkimusprojektit Yhteenveto Idea ja kehitysvaiheet

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Perusongelmat Jako prosesseihin Reaaliaika Rinnakkaisuus Rinnakkaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä useamman kuin yhden

Lisätiedot

VUOROVAIKUTTEISEN ROBOTIIKAN TURVALLISUUS

VUOROVAIKUTTEISEN ROBOTIIKAN TURVALLISUUS MASINA loppuseminaari 14.5.2008 Tampere talo Timo Malm VUOROVAIKUTTEISEN ROBOTIIKAN TURVALLISUUS PUOLIAUTOMAATIORATKAISUT IHMINEN KONE JÄRJESTELMISSÄ (PATRA) Kesto: 5/2006 12/2007 Resurssit: n. 39 htkk;

Lisätiedot

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA 2 KÄYTTÖ SWEPAC F75E Koneella tiivistetään soraa ja hiekkaa pienissä rakennustöissä, kuten valmistaessa alustaa betonikiville tai puutarhojen kivilaatoille. Koneen kompakti muotoilu

Lisätiedot

Pikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260. langaton käsimittari. Nokeval

Pikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260. langaton käsimittari. Nokeval Pikaohje Ohjelmistoversio V2.2 24.6.2009 KMR260 langaton käsimittari Nokeval Yleiskuvaus KMR260 on helppokäyttöinen käsilämpömittari vaativiin olosuhteisiin. Laite on koteloitu kestävään roiskevesisuojattuun

Lisätiedot

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy

Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon. SAP Finug, Emil Ackerman, Quva Oy Monimutkaisesta datasta yksinkertaiseen päätöksentekoon SAP Finug, 9.9.2015 Emil Ackerman, Quva Oy Quva Oy lyhyesti Quva kehittää innovatiivisia tapoja teollisuuden automaation lisäämiseksi Internetin

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA -VUOSISEMINAARI 14.11.2013 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA

Lisätiedot

90 ryhmän 1 huomautuksen f alakohdan nojalla. Näin ollen tavara luokitellaan CN-koodiin 8108 90 90 muuksi titaanista valmistetuksi tavaraksi.

90 ryhmän 1 huomautuksen f alakohdan nojalla. Näin ollen tavara luokitellaan CN-koodiin 8108 90 90 muuksi titaanista valmistetuksi tavaraksi. 14.11.2014 L 329/5 (CN-koodi) Kiinteä, lieriön muotoinen, kierteitetty tuote, joka on valmistettu erittäin kovasta värikäsitellystä titaaniseoksesta ja jonka pituus on noin 12 mm. Tuotteessa on varsi,

Lisätiedot

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit

PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit Built Environment Process Re-engineering PRE PRE/InfraFINBIM tietomallivaatimukset ja ohjeet AP3 Suunnittelun ja rakentamisen uudet prosessit 18.03.2014 Osa 12: Tietomallin hyödyntäminen infran rakentamisessa

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM

AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM AIKA ON RAHAA. VARSINKIN TYÖAIKA. CAT PRODUCT LINK TM NYT TIEDÄT. Nyt tiedät, mitä koneellesi kuuluu. Tarkka, ajantasainen tieto koneesi sijainnista, käytöstä ja kunnosta tehostaa toimintaasi ja pienentää

Lisätiedot

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1

Lisätiedot

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta

Yrityksen erikoisosaamista. Laadunvalvonta West Coast Road Masters Oy on toukokuussa 2012 Poriin perustettu tiestöalan mittaus- ja konsultointipalveluita tuottava yritys, joka toimii Suomessa sekä lähialueilla. Meillä on yli 25 vuoden kokemus kantavuusmittauksista

Lisätiedot

Kuva 2. Lankasahauksen periaate.

Kuva 2. Lankasahauksen periaate. Lankasahaus Tampereen teknillinen yliopisto Tuula Höök Lankasahaus perustuu samaan periaatteeseen kuin uppokipinätyöstökin. Kaikissa kipinätyöstömenetelmissä työstötapahtuman peruselementit ovat kipinätyöstöneste,

Lisätiedot

Lumitöiden estekartoitus

Lumitöiden estekartoitus Lumitöiden estekartoitus Infra FINBIM Pilottipäivä nro 8 Eija Heikkilä 24.10.2013 Sisällysluettelo Tausta ja tavoite Toteutus Tulokset ja havaitut ongelmat Tausta ja tavoite Lumitöissä rikottujen laitteiden

Lisätiedot

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA.

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. LANGATON KUTSUJÄRJESTELMÄ TURVALLISUUTTA JA HUOLETTOMUUTTA Rouva Niemi Huone 25 22:15 MISSÄ ROUVA NIEMI ON? HÄLYTYS 1 2? Ilman Ascom

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot