Tieto, viestintä ja automaatiotekniikan soveltaminen tieväylien päällystämistöissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tieto, viestintä ja automaatiotekniikan soveltaminen tieväylien päällystämistöissä"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R Tietomallipohjainen automaatio tieverkon päällystämisen korjaus ja uudisrakentamistyössä (TIMARA) Tieto, viestintä ja automaatiotekniikan soveltaminen tieväylien päällystämistöissä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Pekka Kilpeläinen Julkinen

2 1 (57) Raportin nimi Tieto, viestintä ja automaatiotekniikan soveltaminen tieväylien päällystämistöissä Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Tietomallipohjainen automaatio tieverkon päällystämisen 539 /TIMARA korjaus ja uudisrakentamistyössä Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen lukumäärä Pekka Kilpeläinen 57/ Avainsanat Raportin numero Tienrakennus, päällystäminen, langaton tiedonsiirto VTT R Tiivistelmä TIMARA projektissa tutustuttiin asfaltointiprosessiin ja erityisesti asfaltin valmistuksen, kuljetuksen ja levittämisen muodostamaan kokonaisuuteen sekä työmaakäyntien että asiantuntijoiden haastattelujen ja kirjallisuuden avulla. Lisäksi projektissa toteutettiin kokeellinen mittausosuus oikealla asfaltointityömaalla. Asfaltoinnissa käytettyihin koneisiin on saatavilla erilaisia kaupallisia automaatiojärjestelmiä mm. levittämiseen ja tiivistämiseen. Tämän takia TIMARA projektissa keskityttiin eri koneiden muodostaman koneryhmän hallintaan. Keskeiseksi tutkimusaiheeksi muodostui automaattinen tiedon kerääminen asfalttiaseman, kuorma autojen ja asfaltinlevittimien muodostamasta koneryhmästä. Tätä varten kehitettiin konsepti, jossa ideana on asentaa eri työkoneisiin sulautettuja mittausmoduuleita mittaamaan eri prosessisuureita. Mittausmoduulit lähettävät nämä tiedot palvelimelle, joka muodostaa reaaliaikaisesti päivittyvän näkymän asfaltointiprosessin toiminnasta. Ideana on yhdistää langattomalla tekniikalla työmaalla toimivat koneet samaan järjestelmään samaan tapaan kuin esimerkiksi koneet ja laitteet tehtaan sisällä. Järjestelmän tarkoitus on tarjota reaaliaikaista informaatiota koko prosessin toiminnasta sekä mahdollistaa automaattinen työsuorituksen dokumentointi. Kehitettyä konseptia testattiin käytännössä testijärjestelmällä, jolla voitiin paikantaa työmaalla liikkuvia työkoneita sekä mitata koneisiin liitetyillä antureilla prosessisuureita, mm. kuljetettavan asfalttimassan lämpötilaa. Mitatut tiedot voitiin esittää reaaliaikaisesti selainpohjaisen käyttöliittymän avulla. Testijärjestelmää testattiin kahden päivän ajan Tampereen läntisen ohitustien työmaalla. Testien tuloksien perusteella voidaan todeta, että automaattinen tiedonkeruu asfaltointiprosessista on teknisesti toteutettavissa ja langaton teknologia antaa mahdollisuuden mitata, siirtää ja jakaa tietoa työmaaoloissa hyvin reaaliaikaisesti. Luottamuksellisuus julkinen Oulu Allekirjoitukset Pekka Kilpeläinen, tutkija laatija VTT:n yhteystiedot Mikko Sallinen, vastuullinen johtaja, tarkastaja Jakelu (asiakkaat ja VTT) Projektin johtoryhmän jäsenet VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 2 (57) Alkusanat TIMARA projekti antoi tutkijoille mahdollisuuden tutustua asfaltointiprosessiin sekä asiantuntijoiden haastattelujen että työmaalle tehtyjen käyntien muodossa. Projektin lopussa tehtiin myös kokeellinen osuus Tampereen läntisen ohitustien työmaalla. Kaikki nämä olivat antoisia kokemuksia ja antoivat tutkijoille paljon käytännön tietoa, jota ei voi kirjoista opiskella. Projektin johtoryhmän muodostivat: Esa Haapa aho, Terrasolid Oy, (Puheenjohtaja) Anders Nordström, Destia Jukka Juola, Andament Oy Erkki Mäkinen, Tekla Oyj Markku Tervo, Tiehallinto Marko Kivimäki, TEKES Heikki Jämsä, Asfalttiliitto ry Anssi Lampinen, AL Engineering Oy Rauno Heikkilä, OY/RATE Mika Jaakkola, OY/RATE Mikko Sallinen, VTT Kalervo Nevala, VTT Kiitos johtoryhmän jäsenille hyvästä johtoryhmätyöskentelystä ja projektin ohjaamisesta. Projektin aikana kehitettiin myös testijärjestelmä, jonka toteuttamiseen osallistuivat VTT:ltä Jari Rehu, Tommi Parkkila, Esa Matti Sarjanoja, Matti Annala, Jari Hämeenaho ja Pekka Saavalainen. Työmaatesteihin osallistui lisäksi Juha Matti Halme Oulun yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmästä. Kiitos testijärjestelmän toteuttajille sekä työmaatesteihin osallistuneille. Työmaatestit toteutettiin Tampereen läntisen ohitustien työmaalla, jossa pääurakoitsijana toimi Destia. Kiitokset Heikki Keskiselle ja Sara Väänäselle sekä kuorma autonkuljettajille, levitysporukalle ja asfalttiaseman työntekijöille, jotka autoitte testien toteuttamisessa työmaalla. Oulu Pekka Kilpeläinen

4 3 (57) Sisällysluettelo Alkusanat 2 1 Johdanto 5 2 Päällystystyömaan toimintaprosessi Kokonaistoimintaprosessi Päällystystyön toimintaprosessi ja materiaalivirrat Asfaltin valmistus Kuljetus Levitys Asfaltin tiivistys Vanhojen päällysteiden korjausmenetelmiä Päällysteiden jyrsintä Vanhan päällysteen uusiokäyttö Koneautomaation sovelluskohteita korjausrakentamisessa 13 3 Päällystystyömaan tiedonsiirto Yleisimpiä tiedonsiirtotarpeita Pitkän ja lyhyen kantaman tiedonsiirto Ajoneuvojen tunnistus Materiaalien seuranta Tiedon jakaminen koneryhmän koneiden välillä Usean koneen ohjaaminen samalla automaatiojärjestelmällä Koneen sisäinen tiedonsiirto Ympäristössä olevien laitteiden ja palveluiden käyttö Yhteenveto langattomista tiedonsiirtotekniikoista 20 4 Automaattinen tiedonkeruu päällystysprosessista Lähtökohta Asfaltointityömaan hallintajärjestelmän konsepti Prosessinäkymä ja käyttäjät Tapahtumat ja niiden tunnistus Kuljetusketjun tehokkuuden mittaus Kuorma autojen paikannus ja matka ajan ennustaminen Asfaltin lämpötilan mittaaminen Asfaltinlevittimen työsuorituksen mittaus Kuormien rekisteröinti Tiedonsiirto 27 5 Työmaakokeiden toteutus Työmaakokeiden tavoitteet ja toteutus Järjestelmän tekninen toteutus Järjestelmän osat ja kommunikointi 30

5 4 (57) Sulautetut mittausmoduulit Kuorma auton anturointi Asfaltinlevittimen anturointi Flash ofdm tekniikan testaus 34 6 Tulokset työmaakokeista Mittaukset kuorma autoista Lämpötilan mittaus Kippauspaikan rekisteröinti Tiedonsiirron luotettavuus Mittaukset asfaltinlevittimestä Lämpötilan mittaus Tiedonsiirron luotettavuus Flash ofdm tiedonsiirron testaus Ping testit Tiedonsiirtonopeuden testaus 50 7 Tulosten tarkastelu Lämpötilan mittaus Muita havaintoja Flash ofdm tiedonsiirron testaus Jatkokehityskohteet 54 8 Yhteenveto 55 Lähdeviitteet 56

6 5 (57) 1 Johdanto TIMARA projektissa (Tietomallipohjainen automaatio tieverkon päällystämisen korjaus ja uudisrakentamistyössä) tutkittiin tieverkon päällystämistä ja vanhojen päällysteiden korjaamista laajasti alkaen tien kunnon mittauksesta ja korjaustoimien suunnittelusta ja päätyen varsinaiseen rakentamiseen ja korjaamiseen sekä laadunvarmistukseen. Projektin tutkimusosapuolet ovat Oulun Yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmä sekä VTT. Oulun Yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmän tutkimusosuus keskittyy suunnittelun lähtötietojen keräämiseen ja suunnittelumenetelmiin. VTT:n tutkimusosuus keskittyy automaatiotekniikan ja langattoman tiedonsiirtotekniikan hyödyntämiseen uusien teiden päällystämisessä sekä vanhojen teiden korjaamisessa. Tämän projektin aikana on voitu todeta, että tiedonsiirtotekniikan ja matkapuhelinverkkojen kehittyminen on oikeasti mahdollistanut langattoman laajakaistan. Tällä hetkellä langatonta laajakaistaa tarjotaan jopa useammalla eri tekniikalla ja hinnoittelumalli on siirtymässä yleisesti kiinteään kuukausimaksuun datan siirtomääriin perustuvan laskutuksen sijasta. Pakettipohjaisesta GPRS tekniikasta on muodostunut perustekniikka, joka on käytettävissä lähes koko maassa ja tämän laajennus EDGE suurimmissa kaupungeissa. 3G verkot toimivat suurimmissa kaupungeissa. 3G verkoissa HSDPA/HSUPA laajennukset, joita ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön, nostavat tiedonsiirtokapasiteetin parhaimmillaan useisiin Mbs/s. Osa uusimmista matkapuhelimista tukee sekä GSM/GPRS/EDGE tekniikoita että 3Gverkkoja ja näiden lisäksi vielä lyhyen kantaman Bluetooth yhteyksiä ja lisenssivapaita WLAN verkkoja. WiMax teknologiaan (802.16) perustuvia paikallisia verkkoja on rakennettu ympäri Suomea toistaiseksi korvaamaan kiinteitä verkkoyhteyksiä haja asutusalueilla. Wimax teknologiasta on myös valmistunut mobiilikäytön mahdollistava standardi, joka lisää varmasti WiMaxtekniikan merkitystä tulevaisuudessa. Toistaiseksi arviot WiMax tekniikan yleistymisestä ja sen kilpailukyvystä esim. 3G verkkoihin verrattuna ovat ristiriitaisia. Huhtikuussa 2007 avattiin käyttöön myös Digitan verkko on NMT 450 järjestelmältä vapaaksi jääneellä 450 MHz taajuusalueella toimivat flash ofdmtekniikkaan perustuva tiedonsiirtoverkko. Verkon on tarkoitus kattaa koko Suomi vuoden 2009 loppuun mennessä ja se tarjoaa alkuvaiheessa 1 Mb/s /512 kb/s tiedonsiirtonopeuden. Projektin aikana päästiin verkon toimintaa käytännössä ja tehtyjen testien perusteella tekniikkaa voidaan pitää erittäin varteenotettavana liikkuvien ajoneuvojen internet yhteyden muodostamisessa. Flash ofdm tekniikkaan perustuvia verkkoja on Suomen lisäksi käytössä vain Slovakiassa, koska monissa maissa 450 MHz taajuusalue on varattu muuhun käyttöön. Tämä on tietynlainen ongelma, joka voi pitää esim. laitetarjonnan pienenä. Projektin aikana toinen tekniikan kehittymiseen liittyvä havainto on, että GPS paikannus on parin viime vuoden aikana lyönyt itsensä läpi kuluttajamarkkinoilla erityisesti autonavigaattoreissa ja viimeisen vuoden aikana myös matkapuhelimiin integroituna. Digitaalisen kartta aineiston kattavuus ja hyvä saatavuus sekä laitteiden halpenevat hinnat ovat vauhdittaneet tätä kehitystä. Suuret valmistusmäärät ovat laskeneet GPS sirujen hintoja. Käytännössä valmiiksi koteloitu GPS vastaanotin on hinnaltaan alle 50 ja GPS siru integroituna esim. matkapuhelimeen on huomattavasti edullisempi. Epätarkkuudestaan huolimatta edullisilla GPS paikantimilla on lukuisia käyttökohteita rakentamisessa

7 6 (57) esimerkiksi työkoneiden ja työntekijöiden paikannuksessa ja erilaisissa tiedonkeruusovellutuksissa ja paikkatietoa hyväksi käyttävissä mobiilisovellutuksissa. VTT:n tutkimusosuuden keskeiseksi teemaksi nousivat päällystystyömaan tiedonsiirtotarpeet ja reaaliaikainen tiedonkeruu päällystysprosessin aikana. Langattomien tiedonsiirtoteknologioiden kehittyminen mahdollistaa kaikkien työmaalla toimivien työkoneiden liittämiseen työmaan hallintajärjestelmään. Tämä antaa tekniset välineet työmaalla toimivien koneiden parempaan kokonaistoiminnan hallintaan. Samoin työmaalla toimivat työntekijät voivat langattomilla päätelaitteilla käyttää mobiilisti erilaisia tietojärjestelmiä. Tämä mahdollistaa reaaliaikaisen tiedon saannin työmaan toiminnasta sekä tämän tiedon tehokkaan hyödyntämisen ja jakelun käyttäjille. Päällystystyömaalla toimii korjaus ja uudisrakentamisessa erilaisia koneryhmiä, jotka tekevät toisiinsa linkitettyjä työvaiheita. Koneryhmän voivat muodostaa esim. asfalttiasema, asfalttiautot ja asfaltinlevittimet. Usein asfaltin tiivistämisessä käytetään useampaa jyrää, jotka muodostavat koneryhmän. Päällystevaurioiden korjauksessa käytettävät koneet, esim. lämmitin ja remixer, muodostavat koneryhmän. Koneryhmän prosessissa toisen koneen työsuoritus on suoraan riippuvainen toisen koneen tai koneketjun työn etenemisestä. Esim. asfaltinlevittimen työ keskeytyy, jos asfalttiasemalta ei saada kuljetettua materiaalia levittimelle. Langaton tekniikka mahdollistaa koneryhmän eri koneiden yhdistämisen toisiinsa tai yhteisen hallintajärjestelmän alle. Tämä antaa mahdollisuuden tarjota eri koneiden käyttäjille tietoa reaaliaikaisesti eri koko koneryhmän toiminnasta ja optimoida ja synkronoida koko koneryhmän toimintaa. Rakentamisprosessin aikana tapahtuva tiedonkeruu voi tapahtua joko käyttäjien toimesta tai automaattisesti käyttäen hyväksi koneeseen asennettuja antureita. Käyttäjän toimesta tapahtuva tiedonkeruu on tyypillisesti erilaisten tapahtumien rekisteröintiä, esim. käyttäjä syöttää tiedon suorittamastaan työtehtävästä jonkin päätelaitteen avulla. Tämän tyyppisiä järjestelmiä on nykyään yleisesti käytössä yrityksissä, joissa tehdään liikkuvaa työtä. Jos tietoa joudutaan syöttämään harvoin, järjestelmän käyttäminen ei työllistä käyttäjää liikaa. Jatkuva tietojen kerääminen, esim. erilaisten prosessisuureiden mittaaminen, vaatii kuitenkin pitemmälle automatisoitua järjestelmää. Tässä projektissa yhtenä tutkimusaiheena oli automaattinen tiedonkeruu päällystämisprosessista. Automaattisella tiedonkeruulla tarkoitetaan erilaisten tilanteiden havaitsemista paikannuksen ja koneeseen kytkettyjen anturien perusteella ilman ihmisen interaktiota. Käytännössä automaattinen tiedonkeruu on hyvin haastava toteuttaa siten, että se kattaa koko prosessin. Ihmisen kykyä tunnistaa erilaisia tilanteita voi olla joissain tapauksissa mahdotonta jäljitellä antureilla ja ohjelmoiduilla säännöillä. Automaattinen tiedonkeruu onkin parhaimmillaan jatkuvia rutiininomaisia mittauksia (esim. asfalttimassan lämpötila) suoritettaessa. Automaattisella tiedonkeruulla voidaan myös mitata ja rekisteröidä sellaisia muuttujia, joita olisi hankala tai työläs kerätä käsin, esimerkiksi asfalttiautojen odotusaikoja tai koneiden käyttötunteja. Automaattinen ja käyttäjän toimesta tapahtuva tiedonkeruu eivät ole toisensa poissulkevia vaan osa tiedoista voidaan kerätä käyttäjän toimesta ja osa automaattisesti. Jotta kerätty tieto olisi hyödyllistä, sen tulee olla käyttäjän kannalta helposti hyödynnettävässä muodossa. Tietokantaan kerätty tieto on järjestetyssä muodossa, joten erilaisten raporttien generointi voidaan automatisoida. Tavallisia käyttökohteita on projektin etenemisen seuranta ja tilaajan vaatiman dokumentaation tuottaminen. Langaton tekniikka mahdollistaa tiedon siirtämisen työmaalta tietokantaan heti kun se syntyy. Kerätty tieto on siis mahdollista saada

8 7 (57) käyttöön jo työprosessin aikana eikä vasta jälkikäteen. Tämä mahdollistaa reagoinnin esimerkiksi laatupoikkeamiin jo työskentelyn aikana. Automaattista tiedonkeruuta ja langatonta tiedonsiirtoa voidaan käyttää hyväksi myös työprosessin hallinnassa ja päivän aikana tapahtuvassa tehtävien suunnittelussa ja synkronoinnissa. Esimerkiksi reaaliaikainen tilannetieto asfaltinlevittimien työn edistymisestä mahdollistaa kuljetuskaluston resurssoinnin eri levittimien välillä ja asfalttiaseman tuotannon sopeuttamiseen levittimien massan tarpeeseen. Vastaavasti asfaltinlevittimien työnopeus voidaan sovittaa kuorma autojen kuljetuskapasiteettiin, jos levittimien perämiehelle välitetään tieto tulossa olevista kuorma autoista. VTT:n tutkimusosuudessa tutkittiin tähän sisältyvää ongelmakenttää sekä kehitettiin konsepti järjestelmästä, jolla voitaisiin kerätä reaaliaikaista tietoa asfaltointiprosessin etenemisestä. Aihetta tutkittiin myös kokeellisesti. Tampereen läntisellä ohitustiellä järjestettiin syksyllä 2007 demonstraatio, jossa testattiin VTT:n kehittämää mittausjärjestelmää. Tavoitteena oli hankkia käytännön kokemuksia, joita voidaan käyttää hyväksi kehitetyn konseptin jatkokehityksessä. 2 Päällystystyömaan toimintaprosessi 2.1 Kokonaistoimintaprosessi Varsinainen päällystystyö on osa kokonaisuutta, joka alkaa suunnittelun lähtötietojen hankinnasta ja suunnitteluvaiheesta, kuva 1. Ennen päällystystyön aloittamista työmaalla joudutaan tekemään erilaisia valmistelevia töitä, esim. tekemään työmaamerkinnät asfaltinjyrsimille ja levittimelle. Päällystystyön aikana suoritetaan työtä ohjaavia laatumittauksia, esim. valvotaan asfalttimassan lämpötilaa, syntyvää pinnan laatua ja tiivistymistä. Päällystystyön jälkeen suoritetaan laatumittauksia, esim. tasaisuusmittauksia ja kantavuusmittauksia. VTT:n tutkimusosuudessa keskityttiin päällystystyöhön ja reaaliaikaiseen prosessin monitorointiin ja laadunvalvontaan. Päällystystyötä ja siihen liittyviä toimintaprosesseja käsitellään siinä laajuudessa kuin se on prosessin ymmärtämiseksi tarpeellista. Lähtötietojen hankinta Työmaamerkinnät ja Suunnittelu Päällystystyö Laatumittaukset mittaukset Työn aikainen laadunvalvonta Kuva 1. Päällystystyömaan kokonaistoimintaprosessi. 2.2 Päällystystyön toimintaprosessi ja materiaalivirrat Varsinainen päällystystyö on kokonaisuus, joka muodostuu asfaltin valmistuksesta, asfaltin kuljetuksesta levittimelle, asfaltin levittämisestä ja asfaltin tiivistämisestä. Nämä vaiheet ovat samat yleensä sekä korjaus että uudisrakentamisessa. Korjausrakentamisessa suoritetaan usein myös vanhan asfaltin poistaminen jyrsimällä ja sen kierrätys. Vanhan asfaltin kierrätys voidaan tehdä paikan päällä tähän kehitetyillä remixer laitteilla tai jyrsitty asfalttirouhe voidaan kuljettaa asfalttiasemalle hyödynnettäväksi uuden asfaltin raaka aineena. Asfaltoinnin jälkeen tehdään ajoratamerkinnät.

9 8 (57) Kuvassa 2 on esitetty asfaltoinnin toimintaprosessi pääpiirteissään. Prosessikuvaus on esitetty Life Cycle Inventory of Asphalt Pavements raportissa ja Asfalttilehdessä [Stripple 2000, Jämsä 2005]. Prosessikuvaus on tehty asfalttipäällysteiden elinkaarilaskelmia silmällä pitäen, joten se ei sisällä esim. laadunvarmistukseen liittyviä toimenpiteitä. Se antaa kuitenkin varsin hyvän kokonaiskuvan päällystysprosessin toiminnasta ja materiaalivirroista. Kuva 2. Päällystämisen työprosessi uuden päällysteen rakentamisessa ja päällysteen kunnossapidossa (editoitu). [Jämsä 2005]

10 9 (57) Asfaltin valmistus Asfaltin valmistus tapahtuu joko kiinteällä tai liikuteltavalla asfalttiasemalla. Tässä projektissa käytiin tutustumassa Lievestuoreella sijaitsevan liikuteltavan asfalttiaseman toimintaan. Kuvassa 3 Lievestuoreen asemaa vastaava mobiili asfalttiasema. Tampereella tehdyissä työmaatesteissä käytössä oli ns. puoliliikuteltava asema. Tämä asema oli varustettu siiloilla, joihin kuumaa asfalttimassaa voitiin varastoida. Kuva 3. Liikuteltava asfalttiasema, kuva Amomatic Oy (www.amomatic.com). Asfaltin valmistuksessa käytettäviä materiaaleja ovat kiviaines, bitumi ja täyteaineet, esim. lentotuhka. Lisäksi asfalttiin voidaan lisätä mm. väriaineita ja kuitua sekä vanhaa murskattua asfalttia. Asfalttiasemalle pitää asfaltin raaka aineiden lisäksi kuljettaa myös polttoainetta. Bitumia ja polttoainetta tilataan yleensä liikutettavalle asfalttiasemalle edellisenä päivänä seuraavan päivän tarvetta vastaava määrä, koska asfalttiasemalla suurempien määrien varastointiin ei ole säiliöitä. Bitumin ja polttoaineen tilauksesta vastaa aseman hoitaja, joka tekee tilauksen saatuaan päällystystyömaan työnjohtajalta arvion seuraavan päivän asfalttimassan tarpeesta. Asfaltin valmistus tapahtuu pitkälle automatisoidusti etukäteen määriteltyjen reseptien mukaisesti. Kiviaines lastataan pyörökuormaajalla kylmäsyöttölaitteen siiloihin, joista se siirretään hihnakuljettimilla kuivausrumpuun. Kuivausrummusta kuivattu kuuma kiviaines siirretään kuumaelevaattorilla seulaan, jossa se seulotaan raekoon mukaan eri siiloihin. Siiloista kiviaines annostellaan yhdessä bitumin ja täyteaineiden kanssa sekoittimeen punnituslaitteiden kautta valitun reseptin mukaisesti ja sekoitetaan tarvittava aika. Reseptiä voi vaihtaa jokaiseen erään erikseen sillä edellytyksellä, että siiloissa valmiina olevaa kiviainesta ei tarvitse vaihtaa. Tavallisesti käytetään vain yhtä tai muutamaa reseptiä, mutta joissain tapauksissa reseptejä voi olla käytössä jopa useita kymmeniä. Mobiililla

11 10 (57) asfalttiasemalla yhden tonnin asfalttierän valmistukseen kuluu noin 50 sekuntia. Kuorma auton kuljetuskapasiteetti on tavallisesti n. 20 tonnia, joten yhden autokuormallisen valmistamiseen mene aikaa n. 5 6 min ja valmista asfalttimassaa saadaan noin 200 tonnia tunnissa. Liikuteltavalla asfalttiasemalle ei ole siiloja valmiin asfalttimassan varastointia varten vaan asfalttierän valmistuessa se lasketaan suoraan odottavan kuorma auton lavalle Kuljetus Asfaltin kuljetus tapahtuu kuorma autoilla, joissa on lavan päällä peite asfaltin jäähtymisen hidastamiseksi. Asfalttiasemalta lähtevän massan lämpötila on n ºC riippuen päällystemateriaalista. Kuorman suojaus vähentää asfaltin jäähtymistä huomattavasti. Asfalttiaseman paikka pyritään myös valitsemaan siten, että kuljetusmatka pysyy kohtuullisena, tyypillisesti alle 50 km. Kuorma punnitaan asemalla joko asfalttiaseman järjestelmällä tai erillisellä ajoneuvovaa alla. Kuljettaja välittää tiedon kuorman massamäärästä levittimen perämiehelle. Levittimellä kuorma auto kippaa massan levittimen kaukaloon levittimen työntäessä autoa samanaikaisesti eteenpäin. Yhden kuorman purkuun kuluu aikaa yleensä n min Levitys Asfaltin levittimen miehistöön kuuluvat levityskoneen kuljettaja, perämies ja sekä kaksi kolamiestä. Levittimen kuljettaja ajaa levitintä asetun langan mukaan. Perämies huolehtii levityspalkista, eli käytännössä säätää asfalttikerroksen paksuutta, kallistusta ja palkin leveyttä. Oleellista levitystyössä on massan paksuus, sivukaltevuus sekä pituussuuntainen tasaisuus. Perämiehen tehtävänä on myös tarkkailla pinnan laatua silmämääräisesti. Levitysnopeus on tavallisesti 4 6 m/min ja se pyritään sovittamaan asfalttiaseman toimintaan ja asfaltin kuljetuksiin. Tässä pyritään siihen, että levitintä ei tarvitsisi pysäyttää, syntyvän pinnan laatu täyttää vaatimukset ja työ sujuu kuitenkin mahdollisimman tehokkaasti. Työn aikana levittimen perämies seuraa massamenekkiä ja levitettyä pinta alaa sekä arvioi massan tarpeen. Arviointi on luonnollisesti hankalampaa kohteissa, joissa levitysleveys vaihtelee paljon ja tien pohja on epätasainen Asfaltin tiivistys Asfaltin levittimelle tuotavan massa lämpötilan tulisi olla n ºC riippuen päällysteen laadusta. Asfaltin tiivistäminen tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti, jotta asfaltin lämpötila ei ehdi jäähtyä liikaa. Tiivistäminen tapahtuu täryjyrällä. Jyriä käytetään tarpeen mukaan useampaa, esim. 2 3 kpl. Viimeinen jyrä on ns. jälkijyrä. Työssä on tärkeää ajojärjestys ja vaadittujen ylityskertojen tuleminen täyteen. Jyräys tehdään jyräyskaavion mukaisesti. Liian vähä tiivistäminen johtaa huokoiseen rakenteeseen kun taas liian paljon tiivistäminen johtaa bitumin nousemiseen asfaltin pintaan. Käytännössä tiivistys tehdään luottaen jyräkuskin kokemukseen. Jyräyksen aikana voidaan välillä myös tehdä tyhjätilan mittauksia DOR mittalaitteella (Density On the Run), joka on radioaktiiviseen säteilyyn perustuva liikuteltava tiiveyden mittalaite. Koska mittalaite on kohtuullisen pienikokoinen ja helposti liikuteltava, se soveltuu työaikaiseen laadunvalvontaan. Markkinoilla on myös Transtechin valmistama elektromagneettinen mittalaite, jonka eduksi mainitaan mm. radioaktiivisuuteen perustuvia mittalaitteita nopeampi toiminta.

12 11 (57) 2.3 Vanhojen päällysteiden korjausmenetelmiä Vanhojen teiden päällysteiden korjaus eroaa uusien teiden korjauksesta siten, että usein joudutaan ennen uudelleen päällystämistä tasaamaan ja korjaamaan vanhaan päällysteeseen tulleita vaurioita. Osassa korjauskohteita on myös mahdollista kierrättää vanhaa päällystettä, jolloin voidaan säästää materiaalikuluissa. Vanhojen teiden korjauksessa käytetään useita eri korjausmenetelmiä kohteesta ja korjaustarpeesta riippuen. Seuraavassa on katsaus joihinkin yleisimpiin menetelmiin sekä muutamiin erikoismenetelmiin Päällysteiden jyrsintä Vanhan päällysteen jyrsinnän tavoitteena on urien poistaminen ja tien uudelleen profilointi. Jyrsintä on nopea ja edullinen menetelmä tien profiilin parantamiseen. Syntynyt jyrsintärouhe kerätään talteen ja se voidaan kierrättää uusiomassan raaka aineeksi. Hienojyrsintää lukuun ottamatta jyrsinnän jälkeen levitetään jyrsitylle pinnalla uusi päällystekerros. Hienojyrsinnässä urautuneen päällysteen pinta jyrsitään urien pohjan tasoon asfaltin jyrsimellä. Jyrsintä kattaa tien tai kadun koko pinta alan. Jyrsintäjäljestä pyritään saamaan niin tasainen, että se liikennekelpoinen ilman uuden massan lisäystä. Hienojyrsintä on edullinen ja nopea menetelmä, jolla tien uudelleen päällystämistä voidaan siirtää vuosia eteenpäin. Jyrsinnän syvyys vaihtelee urasyvyyden mukaan. Maksimi jyrsintäsyvyys on n. 30 mm, jottei tien kantavuus heikkenisi liikaa. Tasausjyrsinnässä tien päällyste jyrsitään tien urien tasoon asti. Jyrsitylle alustalle levitetään uusi päällyste, joka tiivistetään. Jyrsinnän pinnanlaadulle ei aseteta yhtä kovia vaatimuksia kuin hienojyrsinnässä. Jyrsinnän syvyys vaihtelee urasyvyyden mukaan. Laatikkojyrsinnässä päällysteen alusta tasataan jyrsimällä ajokaistalle yhtenäinen laatikko, jonka syvyys määräytyy uuden päällystemassan maksimiraekoon tai urien pohjan perusteella. Laatikkoon levitetään uusi päällyste, joka tiivistetään. Kohteen korkotaso ei muutu laatikkojyrsinnässä. Reunajyrsinnässä päällyste jyrsitään keskiuran ja tien reunaviivan väliseltä alueelta. Käsitelty alusta päällystetään uudella massalla. Menetelmää käytetään kohteissa, joissa on tarvetta lisätä päällysteen sivukaltevuutta suorilla tieosuuksilla Vanhan päällysteen uusiokäyttö Vanhaa päällystettä voidaan uusiokäyttää joko käyttämällä sitä asfalttiasemalla massan raakaaineena tai in situ menetelmillä kierrättämällä se jo itse työkohteessa. Erilaisia menetelmiä ja niihin kehitettyjä erikoiskoneita on useita. Useimmiten menetelmät sisältävät vanhan päällysteen kuumennuksen, jyrsinnän, jyrsityn materiaalin kierrätyksen esim. sekoittamalla se uuteen materiaaliin sekä uusiomateriaalin levityksen ja tiivistyksen. MPKJ menetelmässä (Massapintaus kuumajyrsitylle pinnalle) vanha päällyste lämmitetään n. 100 ºC lämpötilaan ja jyrsitään irti. Tämän jälkeen jyrsittyä vanhaa massaa käytetään tien pinnan tasoittamiseen. Pinta tiivistetään kumipyöräjyrällä ja kuuman pinnan päälle levitetään uusi päällystekerros välittömästi. Menetelmää varten on kehitetty erikoiskoneita, joissa on yhdistettynä jyrsintä, tasaus vanhalla materiaalilla sekä uuden päällystekerroksen levitys

13 12 (57) samaan koneeseen. Menetelmä soveltuu uraisuuden poistamiseen riittävän kantavuuden omaavilla teillä. Uutta massaa tarvitaan kg/m 2. [Tielaitos 1997] Novaflex menetelmä on Lemminkäisen MPKJ menetelmää vastaava menetelmä. Menetelmässä vanha päällyste kuumennetaan infrapunalämmittimellä. Päällyste kuumajyrsitään Novaflex laitteella ja jyrsintä ulotetaan ajourien pohjaan eli n mm, jolloin jyrsitystä pohjasta saadaan suora. Novaflex laite levittää jyrsinrouheen tasatuksi alustaksi. Tämän jälkeen toisella levittimellä levitetään välittömästi kuumalle pinnalla uusi kulutuskerros. Kuumennuksen ansiosta kerrosten rajapinnat tarttuvat hyvin toisiinsa. Massapintausmenetelmään verrattuna massaa kuluu 30 50% vähemmän. Päällystämisen ei tarvitse välttämättä ulottua tien reunaan asti, jolloin hyväkuntoisia piennaralueita ei tarvitse päällystää. Suurimmat pituussuuntaiset epätasaisuudet on korjattava etukäteen. Menetelmä ei sovellu pieniin ja ahtaisiin kohteisiin, kohteen koon tulee olla mielellään yli 2000 m 2. [Lemminkäinen Oy] Remix menetelmissä vanha päällyste kuumennetaan ja jyrsitään irti. Jyrsinrouheeseen voidaan lisätä lisäsideainetta tai elvytintä. Jyrsinrouhe sekoitetaan uuteen massaan. Massa levitetään tavalliseen tapaan. Uuden massan tarve on kg/m 2. Remix+ menetelmässä käytetään levityskalustoa, joka mahdollistaa levityksen kahdessa kerroksessa, uusiomassa tulee alle ja sen päälle tulee kulutuskerros uudella massalla, jolloin uuden massan tarve on n kg/m 2. Remix+ menetelmällä saadaan kulutusta paremmin kestävä pintalaatta. Näiden menetelmien etu on, että vanha asfaltti tulee hyödynnettyä tarkasti. Remix menetelmät ovat yleisesti käytettyjä korjausmenetelmiä ja ne soveltuvat teille, joilla ei ole kantavuuspuutteita tai suuria epätasaisuuksia. Aivan pienimmille teille ja taajamiin menetelmät eivät sovellu lämmittimien ja koneiden suuren koon vuoksi. Uraremix menetelmässä käsitellään vain urat 1.2 m leveydeltä. Remo/Uraremo menetelmät ovat vastaavia pab päällysteille tarkoitettuja menetelmiä. [Tielaitos 1997] ART menetelmä (Asphalt Recyclement Travelplant) on NCC:n käytössä oleva menetelmä. ART menetelmässä vanhalle päällysteelle levitetään karkeaa kiviainesta tasaiseksi matoksi. Tämän jälkeen päällyste kylmäjyrsitään haluttuun leveyteen ja syvyyteen asfaltinjyrsimillä. Jyrsinnän jäljiltä jyrsinrouhe ja lisätty uusi kiviaines jäävät kaistalle. ART laite muodostuu asfaltin sekoitusrummusta ja koneen peräpäässä olevasta normaalista asfaltinlevittimestä. ART laitteen etupäässä jyrsitty asfalttirouhe ja uusi kiviaines kerätään karhelle kaistan keskelle, josta se nostetaan kuljettimella sekoitusrumpuun. Kiviaineksen määrää mitataan kuljettimessa olevalla vaakalaitteistolla. Sekoitusrummussa kiviaines ensin sekoitetaan ja kuumennetaan. Kuumennettuun kiviainekseen lisätään kuuma bitumi rummun loppuosassa. Asfalttimassa siirretään kuljettimella siiloon, josta se annostellaan levittimelle. Rummussa tapahtuvan sekoittamisen ansiosta massasta saadaan hyvin tasalaatuista ja kaikki rouhittu päällyste voidaan hyödyntää. Koneen suuren koon vuoksi menetelmä ei sovellu pienille teille.

14 13 (57) Kuva 4. ART laite etupäästä kuvattuna tiellä E75 Haukiputaalla. Kuva 5. ART laite peräpäästä kuvattuna tiellä E75 Haukiputaalla Koneautomaation sovelluskohteita korjausrakentamisessa Päällysteiden korjaustöissä käytetään yleisesti erikoiskoneita, joissa useita eri toimintoja on yhdistetty samaan koneeseen (Remixer, ART). Tyypillisiä toimintoja ovat esim. jyrsintä, jyrsityn materiaalin uusiokäyttö esim. lisäämällä siihen lisäaineita ja uutta kiviainesta tai sekoittamalla se uuteen asfalttiin sekä lopuksi massan levitys. Näissä koneissa on monia toimintoja, joissa voidaan hyödyntää automatiikkaa. Automaatiota voidaan soveltaa ns. täsmäparantamisessa ja täsmäkorjauksessa. Tien kunto kartoitetaan ensin mittaamalla se autoon asennetulla mittauskalustolla. Tien pintavaurioista saadaan mittaustietoa esim. laserskannauksella. Pintavaurioiden mittaukseen on kehitetty myös digitaaliseen viivakameraan ja automaattiseen kuvantulkintaan perustuva autoon

15 14 (57) asennettava laitteisto [Äijö 2005]. Päällysteen alapuolisia kerroksia voidaan mitata autoon kiinnitetyllä maatutkalaitteistolla. Maatutkalaitteistoista on kehitetty 3D tutkalaitteita, joilla vanhan tiekerrokset saadaan mitattua entistä tarkemmin [Saarenketo 2006]. Ajoneuvoihin kiinnitetyillä mittalaitteilla tehtyjä mittauksia voidaan täydentää esim. laboratorionäytteillä. Suunnittelija analysoi mittausdatan ja muodostaa sen perusteella korjaussuunnitelman tien eri osille. Jos korjaussuunnitelma on paikkaan sidottu esim. GPS paikannuksen tai matkan mittauksen perusteella, sitä voidaan käyttää työkoneen automaattiseen ohjaukseen. Esimerkiksi tien pohjan vahvistuksessa käytettävällä stabilointijyrsimelle voidaan määrittää jyrsintä ja stabilointiparametrit tien eri kohdissa [Kilpeläinen 2004]. Päällystämistöissä automaatiota voidaan soveltaa jyrsintään ja materiaalien levitykseen erityisesti työvaiheissa, joissa tarkoituksena on korjata tien geometriaa. Laatikkojyrsinnän tapaisissa työvaiheissa, joissa jyrsitty laatikko täytetään uudella massalla, ei automaation hyödyntämisellä saavuteta suurta etua. Monimutkaisemmissa kohteissa, joissa korjataan esim. tien sivukaltevuutta ja pituussuuntaisia heittoja, voidaan suunnitteluvaiheessa määrittää kohdat, joista materiaalia jyrsitään ja kohdat, joihin materiaalia lisätään. Näin voidaan esim. optimoida tarvittavan uuden massan määrää. Tien geometrian korjauksessa ongelmaksi kuitenkin muodostuu koneen ja sen työkalun, esim. jyrsimen terän, korkeuden paikannus riittävällä tarkkuudella. Päällystystöissä on se perustavaa laatua oleva ero esim. tiehöylällä tapahtuvaan pinnan muotoiluun, että lopullinen pinta tehdään yhdellä vedolla välttäen turhia pysähdyksiä. Korjausten tekeminen tai koneen peruuttaminen eivät ole mahdollisia. GPS paikannuksella puhutaan parhaimmillaankin senttimetrien tarkkuudesta dynaamisessa mittauksessa kun vaatimus korkeuden osalta on n. ±5 mm. ATS takymetrillä päästään vaadittavaan millimetrien tarkkuuteen, mutta ATStakymetrin huono puoli on sen vaatima jatkuva näköyhteys ja mittalaitteen siirron aiheuttamat tauot. Vanhoilla teillä puusto ja rakennukset tekevät takymetrin käytön epäkäytännölliseksi. Sitä vastoin uusilla teillä, esim. moottoritietyömaalla, takymetripaikannus on erittäin luotettava ja tarkka paikannustekniikka [Kilpeläinen, Nevala, Tukeva et. al 2004]. Em. seikkojen takia korkeuden refenressitasona joudutaan käyttämään vanhaa tien pintaa. Korkeus tien pinnasta voidaan mitata esim. mekaanisella suksella, jonka nivelet on anturoitu. Kosketuksettomasti mittaus voidaan toteuttaa ultraääniantureilla tai laseriin perustuvilla etäisyysantureilla tai skannerilla. Jos ajoneuvomittauksilla saatu mittausaineisto on riittävän tarkkaa, suunnitelmat on tehty tarkasti ja koneen paikannuksessa käytetään riittävän tarkkaa GPS laitetta 2D paikannukseen, päästään tälläkin menetelmällä hyvään korkeuden ohjaustarkkuuteen. Tien korjauksessa käytettävissä koneissa on usein toimintoja, joita tulee voida säätää koneen kulkunopeuden mukaisesti. Nämä toiminnot soveltuvat hyvin automatisoitaviksi. Esimerkkejä tällaisista toiminnoista ovat mm. asfalttimassaa liikuttavat kuljettimet. Kierrätettävän materiaalin hetkellinen määrä vaihtelee tavallisesti koneen kulkunopeuden, jyrsintäsyvyyden ja jyrsintäleveyden mukaisesti. Riippuen koneesta kierrätettävä materiaali voidaan kerätä esim. sekoitusrumpuun, punnita ja lisätä sideainetta mitatun painon perusteella. Stabilointijyrsimen tapauksessa käsiteltävää materiaalia ei voi punnita, joten materiaalin massa arvioidaan sen tilavuuden ja oletetun tiheyden perusteella. Sideaineiden syötössä suunniteltu sideainemäärä, esim. bitumi % stabiloinnissa, ei muutu kovin usein eri kohdissa tietä. Jos käytössä on tarkka tieto vanhojen kerrosten sideainemääristä, voidaan bituminkin lisäys suunnitella nykyistä tarkemmin. Bitumi on kallis raaka aine, joten tarkemmalla suunnittelulla voidaan saada aikaan kustannussäästöjä. Differentiaali GPS:n n. 0.5 m tarkkuus 2D paikannuksessa riittää sideaineiden täsmäsyöttöön etukäteen tehdyn suunnitelman mukaisesti.

16 15 (57) Muita mahdollisia automatisoitavia kohteita on esim. koneen automaattinen ohjaaminen, joka voidaan toteuttaa esim. RTK GPS paikannuksella annetun linjan mukaisesti. Konenäköä hyödyntämällä myös esim. ajoratamaalauksien käyttö koneen automaattiseen ohjaukseen voisi olla mahdollista. ART koneessa käytetään jo nykyään mekaanisia antureita, joiden perusteella ART kone seuraa edellä menneen jyrsimen jättämää jyrsintäreunaa. Jyrsintäreunan seuranta voitaisiin toteuttaa myös kosketuksettomasti käyttäen esim. laser skanneria jyrsintäreunan tunnistamiseen. Usein korjausrakentamisessa käytetyt koneet ovat varsin suuria ja hitaasti liikkuvia, joten langattomalla kauko ohjauksella voisi olla runsaasti käyttökohteita. Joissakin tapauksessa yksi kuljettaja voisi jopa ohjata useampaa konetta (esim. jyrsimiä ARTmenetelmässä) yhtä aikaa. Myös koneiden ajo lavetille olisi usein paremman näkyvyyden takia helpompaa langattoman kauko ohjaimen avulla. Muihin asfaltoinnissa käytössä oleviin tavallisimpiin koneisiin on jo olemassa kaupallisia automaatiojärjestelmiä. Esim. tiivistämisessä käyttäviin jyriin on valmistajista ainakin Dynapackilla, Hammilla ja Ammannilla on olemassa kuljettavaa avustavia tiivistymistä mittaavia järjestelmiä. Asfaltin tiivistyksessä käytettävät järjestelmät perustuvat tavallisesti GPS paikannuksen avulla tapahtuvaan ylityskertojen rekisteröintiin. Sitomattomien kerrosten tiivistämisessä käytettävät järjestelmät perustuvat kiihtyvyysanturiin ja maan aiheuttaman vasteen mittaamiseen. Asfaltinlevittimiin kaupallisia 3D ohjausjärjestelmiä on esim. Vögelellä Navitronic järjestelmä. Järjestelmät eivät ole ainakaan Suomessa kovin laajasti käytössä johtuen ilmeisesti järjestelmien kalliista hinnasta.

17 16 (57) 3 Päällystystyömaan tiedonsiirto Päällystystyömaalla ja työmaalla yleensäkin tyypillisin tiedonsiirtotarve on ihmisten välinen kommunikaatio. Nykyään työmaalla käytettävä tietotekniikka ja tiedonsiirtoteknologia palvelevat pääasiallisesti tarvetta jakaa tietoa kahden ihmisen kesken tai useammalle ihmiselle kerralla. Seuraavassa pohditaan myös muita mahdollisia, mutta nykyisin vielä vähäisessä käytössä olevia tiedonsiirtotarpeita, kuten koneiden välistä langatonta tiedonsiirtoa. 3.1 Yleisimpiä tiedonsiirtotarpeita Seuraavassa on esitetty joitain yleisimpiä tiedonsiirtotarpeita työmaakäytössä ja koneenohjaussovellutuksissa: Asynkroninen tapahtumien rekisteröinti: Tapahtumat ovat asynkronisesti asetettujen sääntöjen täyttyessä lähetettäviä viestejä. Niiden tietosisältö voi olla esim. tapahtuman tunnus, aikaleima, tapahtuman paikkatieto ja tapahtumaan liittyvä anturitieto. Esimerkkejä tapahtumista voivat olla esim. auton lähtö asfalttiasemalta ja saapuminen levittimelle. Näiden kahden tapahtuman perusteella voidaan jo laskea esim. kuorma auton matka aika levittimelle. Jatkuva synkroninen tiedonsiirto: Tässä tapauksessa tapahtumia, esim. antureilta saatavia mittaustietoja, lähetetään jatkuvasti asetetulla lähetystaajuudella. Tyypillinen käyttökohde voi olla esim. kuorma auton paikan lähetys määräajoin. Aineistohaku: Aineistohaussa on kyse suuremman tietomäärän siirtämisestä. Kyseeseen tulevat esimerkiksi tiedostojen siirrot ja tietokantahaut. Tämän tyyppisiä tehtäviä ovat esim. suunnittelutiedon hakeminen tietokannasta työkoneen ohjausjärjestelmälle tai työmaalla tuotetun laatumittausraportin tietojen tallennus tietokantaan. Kovaa reaaliaikaisuutta vaativa tiedonsiirto: Kovaa reaaliaikaisuutta ja deterministisyyttä vaativalla tiedonsiirrolla tarkoitetaan tiedonsiirtoa, jossa tiedonsiirron asetettu tiukat aikarajat ja aikarajan ylitys katsotaan vakavaksi virhetilanteeksi. Tämän tyyppistä tiedonsiirtoa tarvitaan esim. koneiden kauko ohjauksessa ja esimerkiksi usean koneen säätöjärjestelmien välisessä kommunikoinnissa. Globaalin internet verkon kautta tapahtuvaa tiedonsiirtoa ei voida useinkaan pitää riittävän reaaliaikaisena, joten kovaa reaaliaikaisuutta vaativat tiedonsiirto tapahtuu paikallisissa ja usein suljetuissa verkoissa. 3.2 Pitkän ja lyhyen kantaman tiedonsiirto Periaatteessa tiedonsiirto työmaalla voidaan jaotella globaalin internet verkon kautta tapahtuvaksi pitkän kantaman tiedonsiirroksi ja paikalliseksi lyhyen kantaman tiedonsiirroksi. Näistä em. on nykyään yleisempää. Tavallinen tiedonsiirtotarve työmaalla on yrityksen tietojärjestelmien mobiilikäyttö. Tietojärjestelmä voi olla esim. tietokantapalvelin, jonne syötetään työmaalla tehtyjen laadunvalvontamittausten tulokset. Palvelin voi muodostaa

18 17 (57) työmaan toimintaa palvelevan tukijärjestelmän. Tähän tukijärjestelmään voivat olla ihmisten lisäksi yhteydessä työmaalla toimivat työkoneet. Pitkän kantaman tiedonsiirtotarpeet ja internetyhteyden muodostaminen voidaan teknisesti ratkaista koko maassa toimivien matkapuhelinverkkojen tai verkon avulla. Työmaalle voidaan myös muodostaa ns. hotspotteja, joissa kiinteällä kaapeloinnilla toteutettu verkkoyhteys jaetaan esim. WLAN tai tulevaisuudessa WiMax tekniikoilla. Hotspot voi sijaita esim. asfalttiasemalla, varikolla tai muussa sellaisessa paikassa, jossa käyttäjät, ajoneuvot ja työkoneet käyvät päivän aikana. Näin esimerkiksi suurempien tiedostojen siirrot voidaan tehdä hotspotin alueella käyttäen nopeampaa ja mahdollisesti edullisempaa tiedonsiirtotekniikkaa. Lyhyen kantaman tiedonsiirto on luonteeltaan paikallista ja usein suljetussa verkossa tai vain kahden pisteen välillä tapahtuvaa. Työmaakäytössä lyhyen kantaman langattomien tiedonsiirtotekniikoiden käyttö on vielä hyvin harvinaista. Yleisin käyttökohde lienee langaton kauko ohjaus, jota käytetään esim. lämmitinlaitteiden kauko ohjauksessa. Lyhyen kantaman tiedonsiirto voi toimia myös pitkän kantaman tiedonsiirron täydentäjänä, jolla voidaan parantaa tiedonsiirron luotettavuutta tai varmistaa tiedon perillemeno esim. mobiiliverkkojen katvealueella. Seuraavassa esitetään joitakin ideoita, miten lyhyen kantaman tiedonsiirtotekniikoita voitaisiin hyödyntää asfaltoinnissa Ajoneuvojen tunnistus Lyhyen kantaman radiolinkkiä voidaan käyttää ajoneuvojen tunnistukseen siten, että ajoneuvoon asennetaan lähetin, joka lähettää ajoneuvon tunnistetietoja tullessaan riittävän lähelle vastaanotinta. Vaatimuksena on, että lähettimen ja vastaanottimen välillä voidaan muodostaa tiedonsiirtoyhteys automaattisesti ja riittävän nopeasti, käytännössä muutamassa sekunnissa. Ajoneuvon tunnistusta eivät saa häiritä samalla alueella toimivat muut tunnistimella varustetut ajoneuvot. Käytännössä tunnistusta voitaisiin asfaltoinnissa hyödyntää esim. siten, että auton tullessa asfalttiasemalle siilon alle, se tunnistetaan automaattisesti ja autoon lastattu kuorma voitaisiin kirjata automaattisesti asfalttiaseman järjestelmään. Vastaavasti auton tullessa levittimelle se voitaisiin kippaustapahtuman aikana tunnistaa ja näin kirjata kuorma toimitetuksi. Tässä sovellutuksessa voidaan puhua myös tilanteen tai tapahtuman tunnistamisesta Materiaalien seuranta Käytännössä tienrakennuksessa siirretään irtonaisia materiaaleja, kuten mursketta tai kuumaa asfalttimassaa. Materiaaliin ei siis ole mahdollista liittää tunnisteita, esim. viivakoodeja tai RFID tageja. On kuitenkin mahdollista siirtää tieto materiaalin määrästä sitä kuljettavaan ajoneuvoon esim. asfalttiaseman järjestelmästä tai ajoneuvovaa alta. Tämä tieto on mahdollista purkaa vastaanottopäässä. Kuorman mukaan annetaan ikään kuin virtuaalinen tagi tai kuorma kirja. Tieto kuormasta saadaan vietyä kuorman mukana myös sellaiseen paikkaan, jossa ollaan GSM verkon kantaman ulkopuolella. Tällöin lyhyen kantaman radiolinkki voi toimia pitkän kantaman tiedonsiirron varajärjestelmänä.

19 18 (57) Tiedon jakaminen koneryhmän koneiden välillä Lähellä toisiaan toimivat koneryhmän koneet voidaan yhdistää toisiinsa langattomalla tekniikalla. Eri koneiden antureilta saatavia tietoja voidaan siirtää koneiden välillä, jolloin kaikilla koneilla voi olla käytössään tieto koko koneryhmän työn etenemisestä. Esimerkki tästä on useamman jyrän toimiminen yhteistyössä samassa kohteessa. Tavoitetiiveyden seurannassa voidaan käyttää hyväksi GPS paikannusta, jonka perusteella määritetään jyrän ylityskertojen määrä päällysteen eri kohdissa. Useamman jyrän tapauksessa kaikkien jyrien kuljettajien on hyvä tietää kokonaistilanne. Tätä on kokeiltu CIRC projektissa yhdistämällä jyrät toisiinsa WLAN tekniikalla [Peyret 2000]. Tiivistämisen kannalta tärkeä muuttuja on myös asfaltin lämpötila. Tätä voidaan mitata levittimeen asennettavalla lämpökameralla ja lämpökameran kuva voitaisiin välittää langattomasti jyriin. Vanhojen teiden korjauksessa käytetään usein tien pinnan lämmittämistä ennen jyrsintää. Lämmittimen jälkeen tulee esimerkiksi remixer kone, joka suorittaa pinnan jyrsinnän ja uuden pinnan levittämisen Työn kannalta on edullisinta, että lämmitin etenee tasaisesti samaa nopeutta perässä tulevan remixer koneen kanssa. Etäisyyden tulisi pysyä mahdollisimman pienenä, jotta tien pinta ei ehdi jäähtyä liikaa. Kuitenkin lämmityslaitteen ja remixer koneen välissä pitää olla tilaa, jotta uutta massaa tuovat kuorma autot mahtuvat purkamaan kuormansa. Jos lämmitin pysähtyy samaan paikkaan liian pitkäksi aikaa, tien pinta voi palaa. Käytännössä lämmittimen käyttäjä voi olla ylityöllistetty ohjatessaan kaukosäätimellä lämmitintä ja varoessaan samalla esimerkiksi liikennemerkkejä, jolloin takana tulevan koneen nopeuden seuranta unohtuu. Tässä tapauksessa hyödyllinen toiminto voisi olla perässä tulevan jyrsintää tekevän koneen liikenopeuden välittäminen lämmityslaitteen ohjaajalle Usean koneen ohjaaminen samalla automaatiojärjestelmällä Vanhojen teiden korjausrakentamisessa käytetään usein yhdistelmäkoneita, jossa yhteen koneeseen on yhdistetty useita eri toimintoja, esim. jyrsintä, vanhan massan uusiokäyttö ja massan levitys pinnoitteeksi. Tämän tyyppisiä koneita ovat esim. Remixer ja ART koneet. Näiden koneiden käytön eräs perusongelma on suuri koko. Usein koneita ei voi käyttää taajamissa tai pienemmillä teillä ja niiden siirto vaatii erikoiskalustoa. Langaton tekniikka mahdollistaisi useamman yksittäisen koneen yhdistämisen toimimaan yhtenä koneena. Näin voitaisiin rakentaa helpommin siirrettäviä koneita, jotka sopivat kääntymään ja toimimaan ahtaammilla työmailla. Osittain voitaisiin käyttää jo nykyisin olemassa olevia konetyyppejä, esim. jyrsimiä ja levittimiä, mutta näihin täytyisi kehittää täysin uudenlaisia lisävarusteita, esim. massan kuljettimia ja erillisiä sekoituslaitteita uusiomassan valmistukseen. Koneiden paikannus toistensa suhteen voidaan toteuttaa esim. RTK GPS järjestelmän avulla. Jos koneiden välillä jatkuva näköyhteys, potentiaalisia paikannustekniikoita ovat myös optiset menetelmät, esim. konenäköjärjestelmät. Myös lyhyen kantaman tiedonsiirtotekniikoissa paikannusominaisuudet ovat kehittymässä, esimerkkinä Nanotron Technologies GmbH:n nanoloc tekniikka. Toistaiseksi luvatut paikannustarkkuudet ovat kuitenkin metrien luokkaa.

20 19 (57) Koneen sisäinen tiedonsiirto Langattomilla lyhyen kantaman tiedonsiirtotekniikoilla on luonnollisesti käyttökohteita myös koneiden ja automaatiojärjestelmin sisäisessä tiedonsiirrossa. Langaton kauko ohjaus on yleisimmin käytössä oleva sovellutus, mutta muita käyttökohteita ovat mm. kohteet, joihin on hankala vetää kaapeleita, esim. pyörivät koneenosat. Työkoneissa potentiaalisia käyttökohteita ovat myös erilaiset lisälaitteet tai laitteet ja anturit, jotka irrotetaan usein esim. kuljetusta varten Ympäristössä olevien laitteiden ja palveluiden käyttö Lyhyen kantaman tiedonsiirtolinkkiä voidaan käyttää myös koneen tai ajoneuvon ympäristössä olevien laitteiden tai palvelujen käyttöön. Käyttötapa voi perustua laitteen käyttöliittymän lataamiseen ajoneuvon päätteelle automaattisesti ajoneuvon tullessa lähelle toiminnon tarjoavaa laitetta. Tämä mahdollistaa erilaisten toimintojen käytön suoraan ajoneuvon ohjaamosta. Esimerkki tämän tyyppisestä käyttökohteesta on ajoneuvovaaka tai asfalttiasemalla siilon toimintojen käyttö kuorma auton lastauksessa ohjaamosta käsin. Muita mahdollisia käyttökohteita voisivat olla esim. kulunvalvontaan liittyvät toiminnot, kuten sähköllä toimivien ovien tai porttien avaus.

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten

Lisätiedot

Käytöstä poistettu asfaltti on lakien ja määräysten (EU-direktiivit ja Suomen lainsäädäntö) mukaan jäte!

Käytöstä poistettu asfaltti on lakien ja määräysten (EU-direktiivit ja Suomen lainsäädäntö) mukaan jäte! 6.2.2013 Helsinki ASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Vanha asfaltti Tuote vai jäte? Kierrätysmenetelmät Lars Forstén Vanha Asfaltti Vanhaa asfalttia syntyy rakennuskohteissa kun esimerkiksi: - katu-, tie- ja piharakenteita

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite

Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite -tarkka ruokintalaite nykyaikaiseen kalanruokintaan Ruokintalaitteen kehitystyössä on kiinnitetty huomiota annostelun tarkkuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Tekniset tiedot:

Lisätiedot

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus

Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Vt 13 pilotti: mallipohjaisen päällysteenkorjauksen suunnittelu ja toteutus Lähtökohdat Perinteinen päällysteen korjaus Lähtökohtana karkea maastomalli ja korjauksen suunnittelu sen pohjalta Lähtötietopoikkeamien

Lisätiedot

Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä

Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä TUTKIMUSRAPORTTI VTT-2014/12 Langan taipuman mittausjärjestelmä Tiivistelmä Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Klaus Känsälä, Kalle Määttä, Jari Rehu luottamuksellinen 2 (6) Johdanto VTT on kehittänyt langattoman

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio

Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Infra FINBIM Pilottipäivät 24.10.2013 Jussi Heikkilä Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilotin kesto: huhtikuu/2012 lokakuu/2012 Diplomityö Tietomallipohjaisen

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

KAIKKI MITÄ TARVITAAN LÄMPÖTILOJEN OMAVALVONTAAN

KAIKKI MITÄ TARVITAAN LÄMPÖTILOJEN OMAVALVONTAAN KAIKKI MITÄ TARVITAAN LÄMPÖTILOJEN OMAVALVONTAAN Langatonta mittaustekniikkaa Nokeval Kotimaista osaamista ja luotettavuutta OVA LÄMPÖTILOJEN OMAVALVONTA Nokeval on kehittänyt langattoman lämpötilan mittausjärjestelmän

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti

Lisätiedot

PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen

PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen PANK ry Tiemerkintäpäivät 12.-13.2.2015 Tampere Tiemerkintöjen ylläpidon tietopalvelun kehittäminen 13.2.2015/Keijo Pulkkinen Sisältö Yleistä Tietopalvelukokonaisuus Kehittäminen OfficeAutori Tiedonsiirron

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

Ukkoverkot Oy. 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015. CC-BY-SA Ukkoverkot Oy, 2015.

Ukkoverkot Oy. 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015. CC-BY-SA Ukkoverkot Oy, 2015. Ukkoverkot Oy 100% Internettiä - 0% Puhetta 19.8.2015 Saarijärvi Ukkonet 4G LTE Band 38, 2.6GHz Tukiasemapaikat ja peittoennusteet 2 Selvityksen kohteet 3 Keskustaajaman ulkopuolella, asukasluvun perusteella

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

Rahtivarustamoiden ICT-haasteet

Rahtivarustamoiden ICT-haasteet Rahtivarustamoiden ICT-haasteet ICT:n markkinanäkymät merillä 20.8.2015 ESL Shipping Oy Osa Helsingin pörssiin listattua Aspo-konsernia Varustamo aloittanut toiminnan vuonna 1949 Lastivolyymi 12,1 miljoonaa

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

Kierrätys. Kierrätys. Kierrätys

Kierrätys. Kierrätys. Kierrätys Uusioasfaltti Kierrätys Kierrätys Kierrätys Ympäristötietoisuus on herännyt Yhteiskunnassamme pyritään voimakkaasti ympäristön suojeluun ja luonnonvarojen säästämiseen. Uusiokäyttöä ja kierrätystä edistetään

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset. Päällysteet

Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset. Päällysteet Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset Päällysteet Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset Päällysteet Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2002 ISBN

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tampereen teknillinen yliopisto 28.1.2010 Jouni Vuorensivu Remion Ltd. www.remion.com jouni.vuorensivu@remion.com Jouni Vuorensivu

Lisätiedot

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Langattomat anturiverkot ammattisovelluksissa. Tekes Ubicom, Pasila 21.6.2010 Mikko Sallinen, VTT

Langattomat anturiverkot ammattisovelluksissa. Tekes Ubicom, Pasila 21.6.2010 Mikko Sallinen, VTT Langattomat anturiverkot ammattisovelluksissa Tekes Ubicom, Pasila 21.6.2010 Mikko Sallinen, VTT 23.6.2010 2 SISÄLTÖ Ammattisovellusten erityisvaatimuksia ja tutkimusaiheita Esimerkkejä Induktiivinen tehon-

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200

K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200 K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200 Pyöröpaalisilppuri ja ruokintakone Markkinoiden täydellisin ohjelma www.tks-as.no Kiinteä kone Vaunumalli Kattokiskoihin asennettu kone Täyttölava K2 COMBICUTTER Työtä

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

Karttaselain Paikannin J2ME

Karttaselain Paikannin J2ME Karttaselain Paikannin J2ME Käyttöohje Päivitetty 8.9.2014 Sisältö Tervetuloa...3 Tuetut laitteet...3 Sovelluksen lataaminen...3 Päänäyttö...4 Sovelluksen valikko...5 Laitetunniste (IMEI-koodi)...5 Sovelluksen

Lisätiedot

Älyohjattua levitystä

Älyohjattua levitystä CALIBRATOR Älyohjattua levitystä 100% ajonopeuden mukaan säätyvä Jo vuodesta 1991 saakka CALIBRATOR on ollut ratkaisu älykkäästi tietokoneohjattuun levitykseen ajonopeuden muutoksista riippumatta. Tällä

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus

Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus Asfalttinormit 2011: Asfalttimassojen tyyppitestaus, CE-merkintä ja tuotannon laadunvarmistus Tyyppihyväksyntä ja CE-merkintä EU:n rakennustuotedirektiivi -> rakennustuoteasetukseksi 7/2013 Sellaisenaan

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko

Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko 27.2.2014 Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Valokuituverkko: huippunopea, varmatoiminen ja pitkäikäinen verkko Valokuituverkko edustaa varmatoimista ja pitkäikäistä huipputeknologiaa. Kuituverkossa tiedot

Lisätiedot

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block

Lisätiedot

Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa

Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa Pasi Tirkkonen Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa hyödynnetään tienrungossa olevaa kiviainesta

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

RFID LOGISTIIKASSA. Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli

RFID LOGISTIIKASSA. Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli RFID LOGISTIIKASSA Logistiikka 2013, Tampere 17. - 19.2013 Asko Puoliväli Sisältö Tilaaminen RFID:n avulla Tilauksen automaattinen vastaanottokuittaus RFID sisälogistiikassa RFID lähettämössä Lavan tunnistus

Lisätiedot

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Älykkään liikenteen päivä 30.10.2007 Timo Sukuvaara Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Taustaa Hankkeessa kehitetään autojen välinen tietoverkkopalvelualusta,

Lisätiedot

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)!

VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 6, 5.2.2013 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo VT8 Sepänkylän ohitustie - väliraportointia (VT8-BIM)! Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto! Tausta! Tutkimus- ja pilottikohteena

Lisätiedot

Laajakaista ja erilaiset mobiilipalvelut linja-autoihin mitä hyötyjä matkustajille ja bussiyrityksille?

Laajakaista ja erilaiset mobiilipalvelut linja-autoihin mitä hyötyjä matkustajille ja bussiyrityksille? Laajakaista ja erilaiset mobiilipalvelut linja-autoihin mitä hyötyjä matkustajille ja bussiyrityksille? Autotekniikan visiopäivä 17.1.2008 Helsinki Oy Matkahuolto Ab Pekka Hongisto toimitusjohtaja Langaton

Lisätiedot

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana

Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi. Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana Tutkimushankkeet Päällysteiden laadun tutkimusmenetelmien laadun parantamiseksi PANK -menetelmäpäivä 2 Tutkimushankkeet, joissa PANK ry on mukana MARA - Rakennetta rikkomattomat mittausmenetelmät maanrakentamisessa

Lisätiedot

RFID ja etäanturit sovelluksia ja uutta teknologiaa. Kaarle Jaakkola 13.4.2011 VTT Technical Research Centre of Finland

RFID ja etäanturit sovelluksia ja uutta teknologiaa. Kaarle Jaakkola 13.4.2011 VTT Technical Research Centre of Finland RFID ja etäanturit sovelluksia ja uutta teknologiaa Kaarle Jaakkola 13.4.2011 VTT Technical Research Centre of Finland 2 RFID massasovellukset UHF-passiivi HF-passiivi NFC MMID erikoissovellukset Anturi-RFID

Lisätiedot

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa

Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 Tietomallien hyödyntämismahdollisuudet tieverkon ylläpidossa Manu Marttinen Aluepäällikkö NCC Roads Oy Jyrsinnät ja kerrosstabiloinnit 1 Sisältö 1. Tieverkon ylläpito

Lisätiedot

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin

Lisätiedot

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa INFRA2010 KEHITTÄMISOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 5.11.2008 Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa SEPPO ROPPONEN, Intopii Oy Sisältö Esiselvityksen tavoitteet ja osallistujat Mitä

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Langattomat kenttäväylät rakennusautomaatiossa

Langattomat kenttäväylät rakennusautomaatiossa Langattomat kenttäväylät rakennusautomaatiossa Jouko Pakanen Prof. TKK Nykytilanne Rakennusautomaatiossa langatonta tiedonsiirtoa ei ole hyödynnetty laaja-alaisesti. Nykyteknologian puolesta se olisi jo

Lisätiedot

Talvikunnossapidon laadun seuranta

Talvikunnossapidon laadun seuranta Talvikunnossapidon laadun seuranta Taisto Haavasoja Sisällys kitka liukkauden mittarina kitkan mittauksen perusteet kiihtyvyyteen perustuvat mittarit µtec Friction Meter MµMS Mobile Friction Measurement

Lisätiedot

NCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella

NCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella NCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella REPA kick off -seminaari 12.5.2015 NCC Roads Oy Matti Kauppi Kehityspäällikkö 12.5.2015 NCC Roads Oy 1 Sisältö 1. NCC Yrityksenä 2. NCC Roadsin toiminta 3.

Lisätiedot

Elintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009

Elintarvikealan perustutkinto www.kpedu.fi 1.8.2009 ELINTARVIKKEIDEN PAKKAAMINEN 10 OV pakkaa elintarvikkeita ja käsittelee pakkausmateriaaleja ottaen huomioon pakkaamiseen liittyvät ympäristönäkökohdat ja elintarvikepakkausten tehtävät seuraa pakattavan

Lisätiedot

Turvaa langattomat laitteesi ja verkkosi. Harri Koskinen Rossum Oy www.rossum.fi

Turvaa langattomat laitteesi ja verkkosi. Harri Koskinen Rossum Oy www.rossum.fi Turvaa langattomat laitteesi ja verkkosi Harri Koskinen Rossum Oy www.rossum.fi Aiheet Rossum Oy lyhyesti Langattomien verkkojen lyhyt yleiskatsaus Langattomien verkkojen turvallisuus Turvallisuuden arviointi

Lisätiedot

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa

Lisätiedot

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla Pilottiprojektin loppuraportti julkinen versio 1 Juha Hietaoja Raportin sisältö Pilotin tarkoitus, kesto ja osapuolet

Lisätiedot

ILMASTOINTI Texa Konfort 780R Bi-Gas

ILMASTOINTI Texa Konfort 780R Bi-Gas 32 220 9865 Texa Konfort 780R Bi Gas on täysautomaattinen ilmastointijärjestelmän huoltolaite sekä R134a että R1234yf kaasuille. Laitteessa on kaksi erillistä järjestelmää samoissa kuorissa. Koko huoltotapahtuma

Lisätiedot

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus

Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Resurssitehokas puutavaran autokuljetus Metsätieteen päivä 2012 Sessio 4. Tulevaisuuden puunhankinnan olosuhteet Antti Korpilahti Erikoistutkija, MML, Metsäteho Oy Esityksen kohdat Puutavarakuljetukset

Lisätiedot

MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU

MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU MITTAUSJÄRJESTELMÄ Verkon valvontaan Laskutukseen Sarjaliitäntä RS-485 Modbus RTU www.hedtec.fi Mittarit Teollisuuden ja kiinteistöjen energianmittauksiin ja sähköverkon analysointiin. Täydellinen etäkäyttö.

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1

DNA Netti. Sisältö. DNA Netti - Käyttöohje v.0.1 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti - Testaa

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala

Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala Savon ammatti- ja aikuisopisto puuala RFID-tuotantosolun esittely Tulevaisuuden tuotantoteknologiat puuteollisuudessa SEMINAARI 11.4.2012 Esityksen kulku: 1. Hanke esittely (resurssit, tavoitteet, yhteistyö)

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

Maksatko liikaa autoedustasi?

Maksatko liikaa autoedustasi? Maksatko liikaa autoedustasi? Autoedun saajan edut automaattista Paikannin.com -ajopäiväkirjaa käytettäessä: autoedun verotusarvo perustuu todelliseen käyttöön (ks. esimerkkilaskelmat) käyttöedun saajan

Lisätiedot

Langattoman teknologian hyödyntäminen varhaisjakelussa. olli-pekka.husari@posti.fi

Langattoman teknologian hyödyntäminen varhaisjakelussa. olli-pekka.husari@posti.fi Langattoman teknologian hyödyntäminen varhaisjakelussa olli-pekka.husari@posti.fi Langattoman teknologian hyödyntäminen varhaisjakelussa Toimialan muutospaineet päivittäinen vaihtelu lisääntyy ajantasaisen,

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

RECO irtaimiston- ja omaisuuden hallinta

RECO irtaimiston- ja omaisuuden hallinta ACCO kulunohjaus APPARATUS sanomavälitys RECO irtaimiston- ja omaisuuden hallinta 20.8.2014 Oy Santa Margarita SA Santa Margarita Oy ICT-ratkaisut Operatiiviset järjestelmät Mittausjärjestelmät Logistiikka

Lisätiedot

Taito Tehdä Turvallisuutta. Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä PRO CONTROLLER

Taito Tehdä Turvallisuutta. Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä PRO CONTROLLER Taito Tehdä Turvallisuutta Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä PRO CONTROLLER PRO CONTROLLER PC-8016 KAMEROILLA VARUSTETTU KOTIAUTOMAATIOKESKUS Käyttö ja ohjelmointi helposti näytöllä

Lisätiedot

LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA

LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA LANGATON TIEDONSIIRTO ENERGIA Radiomodeemit ovat yksi luotettavimmista tavoista langattomaan tiedonsiirtoon toimintakriittisissä -sovelluksissa kuten sähköntuotannossa, -siirrossa ja -jakelussa. Satel

Lisätiedot

Inoptics langattomat NFC-työaikapäätelaitteet ovat Suomen markkinajohtajia rakennustyömailla.

Inoptics langattomat NFC-työaikapäätelaitteet ovat Suomen markkinajohtajia rakennustyömailla. Työajanseuranta Kulunseuranta Viranomaisraportit Ratkaisut rakennustyömaille Inoptics langattomat NFC-työaikapäätelaitteet ovat Suomen markkinajohtajia rakennustyömailla. Inoptics Oy Johtava rakennustyömaiden

Lisätiedot

PUSH palvelut mobiilikehityksessä: Android ja Windows phone 7. Pauli Kettunen

PUSH palvelut mobiilikehityksessä: Android ja Windows phone 7. Pauli Kettunen PUSH palvelut mobiilikehityksessä: Android ja Windows phone 7 Pauli Kettunen Esityksen rakenne 1. Taustaa 2. Push web-ohjelmoinnissa Comet Interaktiomallit 3. Push älypuhelinalustoilla Deacon pilvipalveluna

Lisätiedot

Welcome to the World of Machine Control

Welcome to the World of Machine Control Welcome to the World of Machine Control 3D-koneohjauksen hyödyntäminen paalutustyömaalla Vesa-Matti Tanhuanpää Scanlaser Oy Hexagon on globaali toimija, jolla on vahva markkinaosuus mittausteknologioiden

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan. 1 Tässä luvussa käsitellään johtokaivantojen eli johtojen, kaapeleiden, salaojien, putkien ja kaivojen alkutäyttöjä. Tässä luvussa alkutäytöllä tarkoitetaan myös rumpujen ympärystäyttöjä. 22332.1 Alkutäyttöjen

Lisätiedot

Robottialustan instrumentointi ja käyttöönotto

Robottialustan instrumentointi ja käyttöönotto Niilo Heinonen Hannu Häyrinen Matias Katajamäki Tuomas Pylvänen Robottialustan instrumentointi ja käyttöönotto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 1. Projektin tavoite Projektin puitteissa

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet

RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet RFIDLab Finland ry:n omistajajäsenet Konferenssin avaus RFID ja teollisen internetin mahdollisuudet Jukka Wallinheimo Toiminnanjohtaja RFIDLab Finland ry RFID ja Teollinen Internet konferenssin ohjelma

Lisätiedot

PANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402

PANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402 Asfalttimassat ja -päällysteet, perusmenetelmät PANK-4006 PANK PÄÄLLYSTEEN SUHTEITUS PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402 1. MENETELMÄN TARKOITUS Suhteitusmenetelmän

Lisätiedot

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.5 14.3.2007 MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN Nokeval MTR260C käyttöohje YLEISKUVAUS MTR260C on paristokäyttöinen langaton lämpötilalähetin, jossa on sisäinen Pt100-anturi. Laite

Lisätiedot

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1 Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? May 11, 2016 Slide 1 ABB i-bus KNX taloautomaatio May 11, 2016 Slide 2 KNX on maailman ainoa avoin standardi kotien ja rakennusten

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Janne Raitaniemi (Bitec Oy) Saku Rantamäki (SAMK) Aurinkoenergiajärjestelmien luonne järjestelmien odotettu elinkaari on pitkä investoinnin kannattavuus

Lisätiedot

Onko ajopäiväkirjasi asiakkaiden ja verottajan vaatimusten tasolla?

Onko ajopäiväkirjasi asiakkaiden ja verottajan vaatimusten tasolla? Sujuvampi, turvallisempi ja vähemmän ympäristöä kuormittava ajaminen. Onko ajopäiväkirjasi asiakkaiden ja verottajan vaatimusten tasolla? 6.5.2010 Sampo Hietanen toimitusjohtaja Mitkä ovat yrityksesi matkakustannukset?

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

LÄNNEN LINE SYSTEMS TURVALLINEN HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN VERKONRAKENNUKSESSA

LÄNNEN LINE SYSTEMS TURVALLINEN HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN VERKONRAKENNUKSESSA Luo mahdollisuuksia LÄNNEN LINE SYSTEMS TURVALLINEN HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN VERKONRAKENNUKSESSA Lännen monitoimikone soveltuu sekä maakaapelointi- että

Lisätiedot

Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan

Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan Elektroniikan uudet pakkausteknnikat ja integrointi mekaniikkaan Jukka Ranta 5.9.07 Jukka Ranta 5.9.2007 Muutostekijät ja haasteet Teknologia ei ole kypsää Elektroniikan kehitys on edelleen intensiivistä

Lisätiedot

PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (3) Asfalttinormitoimikunta

PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (3) Asfalttinormitoimikunta PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA PANK ry KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (3) - kokous 3/2015 Aika Torstai 24.9.2015 kello 9:00-11:30 Paikka Liikennevirasto, Pasila Osallistujat Pirjo Kuula, TTY, puheenjohtaja Katri

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

TALOAUTOMAATIO KODIN KESKITETTY SÄHKÖTOIMINTOJEN OHJAUS

TALOAUTOMAATIO KODIN KESKITETTY SÄHKÖTOIMINTOJEN OHJAUS TALOAUTOMAATIO KODIN KESKITETTY SÄHKÖTOIMINTOJEN OHJAUS 2015 Kaikki kodin sähkötoiminnot yhdessä järjestelmässä VALVONTA AUTOTALLIN OVET VERHO-OHJAUS OHJAUSJÄRJESTELMÄ ENERGIANKULUTUS LÄMMITYS VALAISTUS

Lisätiedot

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Jan Wagner, jwagner@kurp.hut.fi Metsähovin radiotutkimusasema / TKK Eri taajuuksilla sama kohde nähdään eri tavalla ts. uutta tietoa pinta-ala D tarkkuustyötä

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä

Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä Jouko Kuisma Sairaalatekniikan päivät Hankejohtaja, Fujitsu Finland Helsinki 12.2.2014 jouko.kuisma@fi.fujitsu.com Jokapaikan tietotekniikka?

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot