OPH ennakointiselvitys - Teollisen tuotannon muutosten vaikutus ammattitaitovaatimuksiin tuotevalmistuksessa. Timo Rainio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPH ennakointiselvitys - Teollisen tuotannon muutosten vaikutus ammattitaitovaatimuksiin tuotevalmistuksessa. Timo Rainio"

Transkriptio

1 OPH ennakointiselvitys - Teollisen tuotannon muutosten vaikutus ammattitaitovaatimuksiin tuotevalmistuksessa Timo Rainio 1

2 1 Sisällys 1 Sisällys Tiivistelmä Ennakointiselvityksen tavoitteet ja toteutus Selvityksen tavoite Selvitystyön vaiheet ja tehdyt toimenpiteet Teollisen tuotannon muutokset aiemmat selvitykset ja keskeiset tausta-aineistot Tärkeimmät taustaorganisaatiot ja niissä tehty aiempi kehitystyö Opetushallitus Teknologiateollisuus ry: TEM / Oske ja yksi sen 13 osaamisalueesta älykkäät koneet klusteri Kansainvälinen näkökulma Muita keskeisiä selvityksiä Uudistuva liiketoiminta ja teknologiat Uudistuva työelämä Uudistuva oppiminen ja innovaatiot Hiljaiset signaalit sekä eri alojen yhdentyminen Verkkokyselyn ja haastattelun toteutus Kyselyn kohderyhmä Kyselylomakkeen rakenne ja sisältö Kommentit ilmiöihin ja niiden pohjalta käydyt tarkentavat keskustelut Kyselyn numeeristen tulosten tulkintaa Muutosten vaikutus ammattitaitovaatimuksiin, opetukseen ja sen menetelmiin Teollinen tuotanto ja teknologiat Vaikutus ammattitaitovaatimuksiin Vaikutus opetukseen ja sen menetelmiin Työelämä - Verkostomainen toimintaympäristö ja sen ekosysteemit, Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys, Alan imago Vaikutus ammattitaitovaatimuksiin Vaikutus opetukseen ja sen menetelmiin Elinikäinen oppiminen Vaikutus ammattitaitovaatimuksiin kohti oppivaa yritystä Vaikutus opetukseen ja sen menetelmiin yhteistyössä yrittävän oppilaitoksen kanssa

3 8 Jatkotoimenpiteet Mitä pitäisi saada aikaan ja kuinka? Visioita ja konkreettisia tekemisen malleja Open (opettaja) pitää olla open (engl.) oppilaiden ja opettajien KV valmiuksien kehittäminen Kommunikaation ja viestinnän tehostaminen (esim. sosiaalista mediaa hyödyntämällä) Teollisuuden ja opetuksen läheisempi yhteistyö Ammatillinen huippuosaaminen oikeaan arvoonsa, Mestari Oppipoika ajattelu, Osaajapooli, oppisopimuskoulutus Oppimisympäristöt ja opetuksen eri osa-alueiden vahvempi integrointi Sanoista teoiksi ajatuksia jatkon toimenpiteiksi Selvityksen tulokset verkkoon Tilaisuuden ja tapahtumat: Alakohtainen järjestäytynyt foorumitoiminta käyntiin Ammatillisen koulutuksen vahvempi rooli osana innovaatiojärjestelmää Liitteet Lisätietoja aihealueen tutkimuksista ja selvityksistä Tyyne Työelämä oppimisympäristönä selvitys Kansainvälisiä visioita tulevaisuuden teknologioista ja tuotantomalleista eltrio eoppimisverkosto ja oppimateriaalituotantomalli Esimerkkejä konepajatuotannon oppimisympäristöistä FMS Training Center ja tuotantoyrityssimulaatio nykyaikaisen teollisen tuotannon ja yritystoiminnan oppimisympäristönä Koulutuksen suunnittelun asiakaskeskeinen malli Uudet innovaatiotehtaat Yritys- oppilaitos rajapinnoissa ideointia ja oppimista sulavasti yhdistellen Oppimisen ilo - Tampereen kaupungin toisen asteen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ohjausryhmän loppuraportti Lähdeluettelo

4 2 Tiivistelmä Keväällä 2013 toteutetun selvityksen tavoitteena oli tarkastella teollisen tuotannon muutosten vaikutuksia ammattitaitovaatimuksiin tuotevalmistuksessa. Selvitys muodostui aihealueen aikaisempien selvitysten kartoituksesta, verkkokyselystä ja niitä syventävistä haastatteluista. Näiden pohjalta tarkasteltiin valmistavan teollisuuden keskeisten muutosten vaikutusta ammattitaitovaatimuksiin sekä sitä kautta alan opetussisältöihin ja -menetelmiin nyt ja tulevaisuudessa. Raportin yhteenvedossa on lopuksi määritelty joitakin toiminta-alueita ja keinoja, jolla opetusta kyettäisiin kehittämään vastaamaan paremmin selvityksessä havaittuihin alan osaamishaasteisiin. Teollisuuden toimintaympäristön muutokset vaativat yrityksiltä ja sen työntekijöitä kykyä vastata ketterästi erilaisiin usein nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Teknisen osaamisen lisäksi työssä tarvitaan kaikilla tasoilla ymmärrystä ja oikeanlaista asennetta, jotta kyetään toimimaan kilpailukykyisesti ja joustavasti osana globaaleja palveluverkostoja. Uudet ns. pehmeämmät tiedot ja taidot eivät kuitenkaan vähennä alan vankan perusosaamisen tarvetta. Pikemminkin päinvastoin. Yritys-oppilaitos yhteistyön tiivistäminen sekä työn ja oppimisen hallittu sulautuminen on tulevaisuudessa ainoa keino vastata elinikäisen oppimisen haasteisiin. Nyt onkin tärkeää perinteisen opetussisältölähtöisen opetussuunnitelmatyöskentelyn lisäksi miettiä kuinka erilaiset opetusmenetelmät kytketään osaksi opetuksen kehittämistä ja samalla myös rikotaan perinteisiä yritys-oppilaitos, opettaja-oppilas, oppilas-työntekijä, yrittäjä-työntekijä raja-aitoja. Suuret kiitokset selvityksen tuloksista kuuluu taustaryhmänä toimineelle OPH:n Kone- ja metallialan koulutustoimikunnalle ja kaikille selvityksen kyselyyn sekä sen pohjalta käytyihin keskusteluihin osallistuneille. Tahdon myös tässä yhteydessä kiittää allekirjoittanutta joskus tekniikan alan opetuksen kehittämistyöhön johdattaneita TAC (Tampere Automation Center) toiminnan taustalla olleita alan verkostoyhteistyön konkareita. Ties vaikka olisimme nyt tilanteessa, jossa olisi aika soveltaa silloin joskus saatuja kokemuksia ja niitä nykytietoihin yhdistämällä tarttua pienin mutta sitäkin konkreettisimmin askelin esillä oleviin koulutuksen kehittämisen tulevaisuuden haasteisiin. 4

5 3 Ennakointiselvityksen tavoitteet ja toteutus 3.1 Selvityksen tavoite Selvityksessä tarkasteltiin teollisen tuotannon muutosten vaikutuksia ammattitaitovaatimuksiin tuotevalmistuksessa. Tehtävänannossa tavoitetta oli tarkennettu seuraavasti: Teollisen tuotannon muutokset, kuten automatisoituminen ja robotisoituminen, ovat tuoneet tuotevalmistukseen joustavan tuotannon uusia toimintamalleja ja kehittyneet tuotantoprosessit. Koostetaan ja analysoidaan käytettävissä olevaa ennakointitietoa Teknologiateollisuuden toimialojen teollisen tuotannon muutoksista ja niiden vaikutuksista ammattitaitovaatimuksiin tutkintotasoilla perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Tarkastellaan tarpeellisin osin myös ennakoitavien toimialojen rajapintoja toisiin toimialoihin. Tunnistetaan älykkäisiin koneisiin ja järjestelmiin, uusiin toimintamalleihin ja kehittyneisiin tuotantoprosesseihin sekä joustavaan tuotantoon, tehokkaisiin tuotantomenetelmiin ja energiatehokkaaseen tuotantoon liittyviä ammattitaitovaatimuksia. Tarkastellaan tuotevalmistuksen avaintaito- ja teknologiaosaamisvaatimuksia uusien toimintamallien hyödyntämisessä, tuotantomenetelmien tehostamisessa, turvallisuudessa ja käyttövarmuudessa, energiatehokkaassa toiminnassa, koneiden ja tuotannon ohjauksessa, ohjelmoinnissa sekä tuote- ja palveluosaamisessa. Tarkastellaan erikseen sellaisia osaamisvaatimuksia, jotka liittyvät ICT-osaamiseen, etähallintaan/etätoimintaan, paikannukseen, uusiin materiaaleihin, KV-osaamiseen ja kielitaitoon, asiakasosaamiseen ja ongelmanratkaisuun sekä eri kulttuurien ja käytänteiden tuntemiseen. 3.2 Selvitystyön vaiheet ja tehdyt toimenpiteet Selvitys toteutettiin keväällä 2013 käsittäen seuraavat toimenpiteet Perehtyminen aiempiin selvityksiin ja aihepiirin tausta-aineistoihin Verkkokysely, joka toteutettiin hyödyntäne Googlen verkkotyökaluja (Google lomake kyselynä) Haastattelut ja aihepiirin liittyvä työpajatyöskentely Raportti o Kuvaus ammattitaitovaatimuksista: Nykytila, Visio tulevaisuudesta ja kuinka siihen päästään (osaamistarpeet ja sisällöt, toimintamallit ja työkalut) o Toimenpideajatuksia, joilla tarpeiden pohjalta johdetuista tavoitteet toteutetaan Vaikka selvityksen konkreettinen lopputulos on hyvien käytyjen keskustelujen lisäksi perinteinen loppuraportti, tavoitteena on että se olisi myös hyvä pohja jatkaa kehittämistyötä. Yhteistyössä selvityksen taustaryhmän toimineen OPH:n Kone- ja metallialan koulutustoimikunnan kanssa pohditaan kuinka tuloksia tullaan hyödyntämään. Mahdollisia jatkotoimia voisivat olla esimerkiksi Foorumi (verkossa sekä perinteisen viestinnän ja tapahtumien muodossa) jatkotyöskentelystä kiinnostuneille 5

6 Tiettyjen kehittämisen osa-alueiden hankkeistaminen Toimijoiden & hankkeiden aktivointi siten, että kukin omissa organisaatioissaan ja työssään edistäisi esiin nousseita ajatuksia Kuva 1: Selvityksen toteutus 6

7 4 Teollisen tuotannon muutokset aiemmat selvitykset ja keskeiset tausta-aineistot Yle uutiset uutisoi TE-toimistojen työvoimatilostojen perusteella työllistymisen näkökulmasta hyvät ja huonot ammatit (Yle Uutiset verkkosivusto, 2013). Ylitarjontaa IT väestä ja toimistotyöntekijöistä Muun muassa hoitoalan ammattilaisille töitä riittää Toimistotyöntekijät Sairaanhoitajat Tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajat Lääkärit Kuvataitelijat Sosiaalityöntekijät Vaatturit, kotiompelijat Perushoitajat, lähihoitajat Huonekalupuusepät Erityisopettajat Muotoilijat Myyntiedustajat, puhelinmyyjät Teollisuuden sekatyöntekijät Lastentarhanopettajat Painopinnanvalmistajat Hammashoitajat Mainosalan suunnittelijat Kirjanpitäjät, palkanlaskijat Tietotekniikan insinöörit Suuhygienistit ATK-suunnittelijat Psykologit Painajat Siivoojat Matkatoimistovirkailijat Hammaslääkärit Ompelijat Sosiaalialan ohjaajat ja hoitajat Pankkitoimihenkilöt Laboratorionhoitajat, röntgenhoitajat Kuva 2: Ammatit joissa on pulaa tai ylitarjontaa työntekijöistä (Yle Uutiset verkkosivusto, 2013) Tammikuussa 2013 OPH:n järjestämillä kone- ja metallialan alakohtaisilla kehittämispäivillä Teknologiateollisuus ry:n koulutuksesta ja osaamisesta vastaava johtaja Mervi Karikorpi muistutti esityksessään, että Suomen viennistä 80 prosenttia tuova teollisuus ei pysty enää rahoittamaan nykyisen kaltaista julkista sektoria (Karikorpi, Teknologiateollisuuden näkymät ja ammattiosaamista koskeva yhteistyö, 2013). Kuva 3: Teollisuuden ja julkisen sektorin työpaikkojen määrän kehitys (Karikorpi, Teknologiateollisuuden näkymät ja ammattiosaamista koskeva yhteistyö, 2013) 7

8 Kuva 4: Kone- ja metallialalla 2006 aloittaneiden sijoittuminen vuonna 2010 (Karikorpi, Teknologiateollisuuden näkymät ja ammattiosaamista koskeva yhteistyö, 2013) Kun tähän viestiin vielä yhdistetään havainto, että vain 33% vuonna 2006 opiskelunsa aloittaneista valmistuu ja työskentelee koulutustaan vastaavassa työssä vuonna 2010, on helppo todeta tarve jatkuvalle alan imagotyölle ja koulutuksen kehittämiselle. Toisaalta on myös muistettava, että nopeasti muuttuvassa maailmassa liikkuminen alojen välillä on luonnollista ja joskus myös yksi uudistumisen väline. Kehitystyötä tulee tehdä huomioiden tämän hetken, mutta myös tulevaisuuden osaamistarpeet siten että yhteistyössä ovat kaikki toimijat kaikilta oppilaitosasteilta ja yrityksistä, kehittäjäorganisaatioista sekä tutkimus- ja oppilaitoksista. Ammatillisen koulutuksen kehittämishaasteeseen otti kantaa myös Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta Teollisuuden Palkansaajien tilaisuus kommentissaan Teollisuustuotanto on Suomelle tärkeä. Jos yhdessä päätetään ja tehdään sen eteen, että se pysyy, se pysyy". Samaisessa puheenvuorossa hän nosti oppilaitokset kaikilla asteilla yhdeksi keskeiseksi toimeen tarttujaksi: "Ensimmäiseksi on kehittyvä ja korkeatasoinen koulutus. Olen todella tyytyväinen, että ammattikoulutuksen arvo on noussut. Myös suomalaista yliopistomaailmaa on kehitettävä aktiivisesti. On valtavan tärkeää, että koulutuksessa ja tutkimuksessa on edelläkävijyyttä" (Alahuhta, 2013). 8

9 4.1 Tärkeimmät taustaorganisaatiot ja niissä tehty aiempi kehitystyö Viime vuosina on Suomessa tehty eri organisaatioiden toimesta lukuisia ennakointilähtöisiä selvityksiä, joissa on analysoitu tulevaisuuden muutosten vaikutusta tietyille valituille aloille. Tässä selvityksenä pyrittiin luonnollisesti hyödyntämään näiden selvitysten tuloksia. Keskeisiä taustaorganisaatioita ja tutkimuksia erityisesti valmistavan teollisuuden osaamistarpeiden tulevaisuuden tarkastelun näkökulmasta olivat: Opetushallitus Teknologiateollisuus ry. TEM / Osaamiskeskusohjelma Kansainvälistymiseen liittyvät selvitykset Muut aihealueen selvitykset Opetushallitus Selvitystyö toteutettiin kone- ja metallialan koulutustoimikunnan Opetushallitukselle tekemän esityksen johdosta. Selvitystyöstä tehdyn sopimuksen mukaan Opetushallitus toimeksiantajana seurasi työn edistymistä ja toteutumista. Kone- ja metallialan koulutustoimikunta ohjasi selvitystyötä sopimuksen liitteenä olleen toteutussuunnitelman mukaisesti. Koulutustoimikunnan kokousten välillä selvityksen tekijän yhteyshenkilöinä ja koulutustoimikunnan valtuuttamina ohjaajina toimivat koulutustoimikunnan puheenjohtaja Lasse Ala-Kojola Teknologiateollisuudesta ja sihteeri Seppo Valio Opetushallituksesta. Tällä organisaatiolla selvitystyölle määriteltiin tavoitteet ja eteneminen, arvioitiin käytettävissä olleita ennakointihankkeita, testattiin toteutettua kyselyä ja analysoitiin selvitystyön tuloksia. Kone- ja metallialan koulutustoimikunnan tiivis mukana olo selvitystyön eri vaiheissa on toivottavasti luonut pohjaa sille, että koulutustoimikunta pystyy hyödyntämään selvitystyön tuloksia keskeisimmässä tehtävässään koulutuksen laadullisessa ennakointityössä. Opetushallitus rahoitti koulutustoimikuntien esityksestä 21 koulutuksen laadullisen ennakoinnin hanketta vuonna Selvityksissä koottiin yhteen ja analysoitiin kunkin koulutustoimikunnan toiminta-alueella toteutettuja ennakointihankkeita. Koulutustoimikuntakohtaisista ennakointiselvityksistä tehtiin yhteenveto. Yhteenvetoraportissa on ennakointituloksista ja eri teemojen erilaisista vuorovaikutuksista laadittu neljä yhteenvetokuviota. Tavoitteet on merkitty kaavion keskelle ja niiden ympärille on kirjattu, millä asioilla ja toimilla voitaisiin päästä tavoitteita kohti tai mihin tulisi kiinnittää huomiota. Raportin yhteenvedossa on todettu (Saarimaa & Mantere, 2013): Oppimismahdollisuuksien, oppimisen ja koulutuksen uudet ulottuvuudet ja teknologiset innovaatiot tulevat haastamaan käytännössä myös oppilaitosten keskeisen tavan toimia, kun esimerkiksi opiskelu muuttuu ajasta ja paikasta riippumattomammaksi. Tutkintojärjestelmää ja -rakennetta koskevia kehittämistarpeita ja haasteita kohdataan eri koulutusasteilla. Yhteiskunnassa tarvitaan laajempaa osaamiskäsitteen ymmärtämystä ja kykyä erottaa osaamisen kehittäminen tiedon kehittämisestä. Koulutuksen eri osapuolten ja tahojen on yhteistyössä luotava aivan uusia oppimisympäristöjä ja osaamiskehityksen kohtauspaikkoja. Tarvitaan myös halua, kykyä, tietoa ja taitoja käyttää eri menetelmiä erilaisissa vaihtuvissa tilanteissa. 9

10 Kuva 5: OPH:n Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin selvitysten tuloksia (Saarimaa & Mantere, 2013) Erityisesti Kone- ja metallialan näkökulmasta em. OPH:n ennakointiselvitykseenkin liittyviä kysymyksiä käsiteltiin Hannu Hernesniemen tekemässä Kone- ja metallialan koulutuksen laadullinen ennakointi - selvityksessä. Siinä on nostettu esille myös muissa tuoreissa alan selvityksissä käsitellyt trendit kuten se että ulkomaisen toiminnan osuus on nopeasti kasvanut kone- ja metallialan yrityksissä sekä myös työtehtävien ja ammattirakenteiden muutokset (toimihenkilöistyminen, palveluiden kasvu, suorittavan työn osuuden vähentyminen, jne.). Kuva 6: Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla (Hernesniemi, 2012) 10

11 Muutosten myötä osaamisen ja koulutuksen merkitys kasvaa. Teollisuudessa työskentelevien koulutustaso onkin noussut. Tärkeää on kuitenkin huolehtia, että tämä muodollisen pätevyyden nousu aidosti heijastuu kykynä selvitä yhä lisääntyvistä tiedollisista ja taidollisista haasteista työelämässä. Kuva 7: Teollisuudessa työskentelevien koulutustason muutos (Hernesniemi, 2012) Kone- ja metallialan koulutuksen laadullinen ennakointi -selvityksessä havaittiin seuraavia tulevaisuuden keskeisiä osaamisalueita ja näitä tukevia kehitystrendejä (Hernesniemi, 2012): 1. Osaamisalue: Asiakasosaaminen Kehitystrendi: Asiakasosaaminen ja ratkaisukeskeisyys lisääntyvät, syvällisellä asiakasymmärryksellä synnytetään lisäarvoa 2. Osaamisalue: Tutkimus ja tuotekehitys ja niitä tukeva luovuus Kehitystrendi: Tuotekehityksen ja siihen liittyvien toimintojen merkitys kasvaa 3. Osaamisalue: Kansainvälistyminen Kehitystrendi: Tuotantoverkot globalisoituvat ja pilkkoutuvat, isot yritykset hoitavat tuotantoa ja markkinoita manterekohtaisesti 4. Osaamisalue: Tietotekniikka ja automaatio koneissa ja prosesseissa Kehitystrendi: Koneet sisältävät tulevaisuudessa yhä enemmän tieto- ja viestintäteknologiaa ja prosesseja automatisoidaan 5. Osaamisalue: Energia- ja ympäristö Kehitystrendi: Energia- ja ympäristöteknologiat ovat kone- ja metallituoteteollisuuden kasvualoja. Valitun viiden osaamisalueen pohjalta Hernesniemen selvityksessä määriteltiin näistä johdettavia keskeisiä osaamisalueista johdettavia tietoja ja taitoja. Opetushallitus on ollut myös aktiivisesti edistämässä uudenlaisten opetusmenetelmien ja niihin soveltuvien sosiaalisen median työkalujen käyttöä. Kone- ja metallialan toimijoiden tulisi myös hyödyntää näissä kokeiluissa saatuja hyviä kokemuksia. 11

12 4.1.2 Teknologiateollisuus ry: Komee2020 hanke oli teknologiateollisuus ry:n koordinoima hanke, jossa ennen 2008 alkanutta teollisuuden jyrkkää laskua selvitettiin alan tulevaisuuden osaamistarpeita yrityksissä ja markkinoilla. Hankkeessa tarkasteltiin kansallisella tasolla sekä alueverkostoissa osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan kohtaamista ja käynnistetty toimenpiteitä sen parantamiseksi. Hankkeen loppuraportissa on tiivistetty tuolloin esiin nostetut 7 muutostekijää (Karikorpi, Kone- ja metallituoteteollisuus 2020, Loppuraportti, 2008): Osaajatarve pysyy lähivuosina korkeana Pk-yritykset uskovat kasvuun Kilpailuetua tuottava osaamisperusta syntyy usean tekijän summana Verkostoitumisesta tuottavaan toimintaan verkostoissa Koulutusjärjestelmässä ja opetuksessa fokus määrästä laatuun Pitkäjänteinen yritysten ja oppilaitosten/korkeakoulujen yhteistyö on kilpailuetutekijä Suomesta maailman paras innovaatioympäristö Ao. kuvassa muutamia osaamisalueita, joiden merkityksen yritykset arvelivat tuolloin kasvavan eniten vuoteen 2020 mennessä: Kuva 8: Komee2020 selvityksen pohjalta yritysten näkemys osaamisalueista, joiden merkitys kasvaa eniten vuoteen 2020 mennessä (Karikorpi, Kone- ja metallituoteteollisuus 2020, Loppuraportti, 2008). 12

13 Usein ajatellaan, että esim. yo. kuvissa mainitut osaamistarpeet ja menestymistekijät eivät koskisi suorittavan tason tehtävissä toimivia henkilöitä. Suomen kilpailukyky perustuu kuitenkin paljolti vankan peruskoulutuksen ja myöhemmin saavutetun huippuosaamisen tuomaan kaikkien työntekijäryhmien kykyyn selvitä vaativissa tilanteissa omatoimisesti ja joustavasti omaa osaamistaan ja tarpeen tulleen yhteistyöverkostoja hyödyntäen. Kuva 9: Osaamisen, menestymisen ja elämän kestävän oppimisen perusta (Karikorpi, Kone- ja metallituoteteollisuus 2020, Loppuraportti, 2008) Suomalainen koneenrakennus koki selvityksen loppuvaiheessa suuria toimintaympäristöön vaikuttaneita muutoksia, jotka vaikuttivat useaksi vuodeksi kehittämismahdollisuuksiin. Tässä selvityksissä peilattiin nyt saatuja kokemuksia myös ko. aiemman selvityksen tuloksiin. Todennäköisesti osa silloisista tuloksista ja toimenpide-ehdotuksista olisi hyödynnettävissä nyt kun tilanne on otollisempi ja osapuolet valmiimpia taas tiivistämään yhteistyötä teollisuuden ja oppilaitosten välillä. Kuva 10: Työn muuttuva luonne ja osaamis- ja osaajatarpeisiin vastaaminen edellyttävät koulutusjärjestelmältä hyviä tuntosarvia (Karikorpi, Kone- ja metallituoteteollisuus 2020, Loppuraportti, 2008) 13

14 Kuva 11: Oppiminen yhdistää uudet, nykyiset ja kohta työelämästä lähtevät konkarit EK:n tuoreessa henkilöstö- ja koulutustiedustelusta käy hyvin ilmi, että perinteinen malli koulutuksen ja työnteon selkeästi vaiheittaisuudesta on pysyvästi muuttunut. Sekä lyhyellä tähtäimellä työnteko ja siihen liittyvä taitojen jatkuva päivittäminen että pitkällä tähtäimellä ihmisen elinkaarella opiskeluelämä ja työelämä eivät välttämättä ole niin selkeästi omia vaiheitaan. Tämä antaa mahdollisuuksia mutta haastaa myös oppilaitokset, joilla oppimisen ja osaamisen kehittämisen ammattilaisena, luonnollinen rooli tässä muutoksessa (Elinkeinoelämän keskusliitto, 2013). Kuva 12: Työntekijöiden osaamisen kehittäminen EK:n jäsenyrityksissä syksyllä % työssä- ja tekemällä oppien, 20% toisilta oppinen ja 10% kursseilta ja lisäkoulutuksesta (Elinkeinoelämän keskusliitto, 2013) 14

15 4.1.3 TEM / Oske ja yksi sen 13 osaamisalueesta älykkäät koneet klusteri EU- ja myös kansallisella tasolla nykyinen ohjelmakausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Kansallisesti kehittämätoimijat on sitoutettu laajasti suunnittelemaan seuraavan ohjelmakauden toimenpiteitä. Alueellisesti mm. suuret kaupunkiseudut pohtivat yhdessä Työ- ja Elinkeinoministeriön kanssa INKA (Innovatiiviset kaupungit) ohjelmaan liittyen painopistealueitaan. Koneenrakennuksen ja alan tuotannollisen toiminnan näkökulmasta esillä on ollut mm. seuraavia teemoja: Vanhat vahvuudet Uudet kehittämiskohteet Uudenlaiset toimintamallit Huippututkimus Verkostot Klusterit Kehittämishankkeet Koulutus Älykkyys koneet Energiatehokkuus Älyliikenne Pilvi Innovaatioalustat Resurssiniukkuus Avoin data Älykkäät järjestelmät Järjestelmien järjestelmät Uudet materiaalit Palvelut liiketoimintana Vanhat osaamiset uusilla aloilla Edelläkävijämarkkinat PK-yritykset kehittämisen keskiössä Projekteista rakenteisiin Ekosysteemit Kone- ja laiteautomaatio, Sensorit ja mittaaminen, Konenäkö, Optoelektroniikka/fotoniikka, Digitaalinen valmistus, Etäoperointi, Some, Rajapinnat ja avoimuus, Sulautetut järjestelmät, Pilvipalvelut, Tietoliikenneosaaminen, Käytettävyys, Käyttäjälähtöisyys, Datan visualisointi, Pelit ja simulaatiot, Elinikäinen oppiminen, Innovaatioalustat, Käyttövarmuus, Turvallisuus, Energiatehokkuus, Joustava tuotantoautomaatio, Tuotantoverkostot Kuva 13: Älykkäät koneet ja järjestelmät kehittämisteemoja TEM analyyseja sarjassa ilmestyneessä Ilmiöitä 2013 toimintaympäristön muutoksia, joita TEM ei voi väistää raportissa on käytössä kaksitasoinen ilmiöiden jaottelu (Honka;Kangaspunta;Koponen;Tulkki;& Tuohinen, 2013) Metaolosuhdemuutokset o Ilmastonmuutos NYT o Sosiaalisen maailman uudelleen jäsentyminen o Poikkiteknologinen murros Olosuhdemuutokset o Joidenkin valtioiden, kuten Kiinan ja Venäjän kehitys- ja muutosprosessit. o Open anything o Hajautettu energiantuotanto o Uusi yhdyskuntarakenne o Paljon puhetta nuorisosta o Automaatiosta vihdoin totta o Maailmanmarkkinoiden uusi dynamiikka 15

16 Kuva 14: TEM toimintaympäristöön vaikuttavia ilmiöitä (Honka;Kangaspunta;Koponen;Tulkki;& Tuohinen, 2013) Kansainvälinen näkökulma Nykyiset suuret muutokset ovat vahvasti esillä myös Eurooppalaisessa keskustelussa. Euroopan Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso korosti valmistavan teollisuuden merkitystä Manufacturing Industry is important for Europe toteamalla, että valmistava teollisuus Euroopassa tarkoittaa yritystä 35 miljoonaa suoraa ja 75 miljoonaa välillistä työpaikkaa Liikevaihto 7000 miljardia euroa Vuosina 2010 EU:n Factory of the Future -Public-Private-Partnership ohjelmassa alan kehittämiseen osoitettiin T&K-panostuksena MEUR. Suomessa mm. TTY / Tuotantotekniikan laitos ja useat alan huippuosaamista edustavat yritykset ovat olleet aktiivisesti mukana alan Eurooppalaisissa verkostoissa Esimerkkinä mm. joka toinen vuosi järjestettävä Valmistavan teollisuuden toimijoita kokoava Tampere Manufacturing Summit / Manufacturing Performance Day tapahtuma, joka osa Eurooppalaista Manufuture platformia. Manufuture yhteisö tarjoaa loistavan foorumin osallistua Euroopan laajuiseen kehittämistyöhön. Jo nyt Suomalaisilla on siinä hyvä edustus ja sitä kautta myös mahdollisuudet vaikuttaa alan opetuksen kehittämisyhteistyöhön. 16

17 4.2 Muita keskeisiä selvityksiä Helmikuussa 2013 ilmestyi myös kattava yhteenveto viimeaikaisista teollisuudenkin toimintaa suuntaavista selvityksistä otsikolla Elinkeino- ja teollisuuspoliittinen linjaus - Suomen talouskasvun eväitä 2010-luvulla. Siinä pohdittu kuinka Suomen tulisi moniin toimintaympäristömme muutoksiin reagoida. Selvityksessäkin tulee selkeästi ilmi, että palvelujen merkitys ja globalisaatio ei tarkoita perinteisen teollisen toiminnan häviämistä vaan pikemminkin tulisi miettiä, kuinka nuo väistämättömät kehityssuunnat kyettäisiin kääntämään alan toimijoiden kilpailutekijöiksi ja sitä kautta varmistamaan Suomen talouden kannalta keskeisten alojen säilyminen toimintamme kivijalkana myös tulevaisuudessa (Känkänen;Lindroos;& Myllylä, 2013). Kuva 15: Tuottavuuskasvun pääajurien pitkä historia Kuten kuviosta näkyy, nyt käsillä olevien muutosten haasteellisuutta lisää sen moniulotteisuus. Ei riitä että kyetään luomaan edistyksellisiä teknisiä ratkaisuja. Myös liiketoiminnan kannattavuus ja työnteon muut puitteet pitää olla kunnossa. Seuraavaksi joitakin selvityksiä jaoteltuna seuraaviin osa-alueisiin: uudistuva liiketoiminta ja teknologiat uudistuva työelämä uudistuva oppiminen ja innovaatiot Hiljaiset signaalit Uudistuva liiketoiminta ja teknologiat Vuoden 2010 lopussa ilmestyneessä Teknologiateollisuus ry:n Teknologiateollisuuden liiketoiminnan ja teknologian linjauksessa on kuvattu Suomen teknologiateollisuuden menestyksen tiekartta (Ylä- Jääski;Hannus;& Laakso, 2010). 17

18 Kuva 16: Suomen teknologiateollisuuden menestyksen tiekartta (Ylä-Jääski;Hannus;& Laakso, 2010) Kuvasta käy hyvin ilmi, kuinka tuotannon ja tuotteiden kehittämisen kautta ei enää kyetä pelkästään saavuttamaan riittävää kilpailuetua. Kaikilla tekemisen tasoilla on kyettävä tarjoamaan asiakkaiden tarpeet ja toiveet huomioivia palveluita ja ratkaisuja. Tässä tavoitteessa onnistuminen tuotannon ketteryys ja joustavuus säilyttäen vaatii kaikilla toiminnan tasoilla uudenlaista asennetta ja taitoja, joka aiheuttaa myös paljon uudenlaisia koulutusteemoja myös toisen asteen koulutukseen sekä alan perus- että täydennyskoulutuksessa. Pajarinen / Rouvinen / Ylä-Anttila ovat nostaneet esille Kenelle arvoketju hymyilee ja Uutta arvoa palveluista -raporteissaan globalisaation myötä tapahtunutta arvoketjujen muutosten ja siihen liittyvän palvelutalouden kasvavaa merkitystä (Pajarinen;Rouvinen;& Ylä-Anttila, 2012). Erityisesti Suomen kaltaisissa talouksissa, jotka eivät kykene kilpailemaan globaalisti työn hinnalla ja toisaalta joissa vahva koulutus ja myös varsin matalan hierarkian toimintakulttuuri mahdollistaa myös toteuttavan tason tehtävissä ajattelun ja päätöksenteon jalkauttamisen sinne missä tekeminen tapahtuu. Tämä puolestaan on aivan keskeistä kun pyritään nopeaan, joustavaan ja ketterään asiakkaan tarpeet huomioivaan palvelukulttuuriin. Meilläkin kuitenkin usein perinne ja prosessit on rakennettu virallisella tasolla ja myös henkisesti vielä vanhojen teollisten toimintamallien mukaisesti. Oppilaitokset ja opetus on hyvä paikka aloittaa uudenlaisen kulttuurin jalkauttaminen. Kaikki edellytykset tälle on olemassa. Esimerkiksi vapaa-aikana ihmiset ovat jo tottuneet Suomessa toimivaan joustavasti koulutus- tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumattomassa vuorovaikutuksessa. 18

19 Kuva 17: Jalostusarvo työtuntia kohden arvoketjun eri vaiheissa (Pajarinen;Rouvinen;& Ylä-Anttila, 2012) Pohdittaessa mitä Suomessa kannattaa tehdä ja myös sitä kautta esim. oppilaitosten koulutusteemoja ja sisältöjä mietittäessä tämä saattaa johtaa joskus myös kipeisiin päätöksiin. Jo nyt joudutaan pohtimaan kuinka paljon tarjota massatuotantoon tähtääviä valmiuksia ja sitten taas mitä sellaisia ehkä perinteisesti korkeamman asteen koulutukseen liittyviä aineita ja sisältöjä pitäisi tuoda myös ammatillisten oppilaitosten koulutuspalettiin Uudistuva työelämä Työministeri Lauri Ihalaisen vetämänä valmistui toukokuussa 2012 työelämän kehittämisstrategia, jonka tavoitteena on parantaa työllisyysastetta, työelämän laatua, työhyvinvointia ja työn tuottavuutta (TEM, 2012). Siinä on nostettu esille kolme talouden päähaastetta: Talouden globalisaatio Elinkeinoelämän rakennemuutos Väestön ikääntyminen Avainasemassa haasteisiin vastattaessa on osaavan työvoiman tarjonnan turvaaminen. Lisäksi keskeisenä kilpailutekijänä on nostettu esiin työn tuottavuus, joka voidaan säilyttää vain turvaamalla työelämän laatu sekä huolehtimalla työn fyysisesti ja henkisestä mielekkyydestä ja motivaatiosta. Näin alleviivataan usein pehmeiksi taidoiksi miellettyjen asenteiden ja toimintatapojen merkitystä ja sitä kautta myös niiden opetuksen tärkeyttä alan nykyisille ja tuleville ammattilaisille. 19

20 4.2.3 Uudistuva oppiminen ja innovaatiot Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen tutkimus- ja innovaatiopoliittinen toimintaohjelma linjaa kuinka tutkimus- ja kehittämistoiminta saataisiin kytkettyä joustavasti talouden ja teollisuuden muuhun kehittämistoimintaan. Ko. selvitysten on erityisen ajankohtainen nyt kun EU-tason ohjelmakausi vaihtuu vuoden 2014 alusta ja toisaalta kun monet tässäkin raportissa mainitut selvitykset suosittavat entistä tiiviimpää yhteistyötä teollisuuden, tutkimuksen ja koulutuksen välillä. Ko. selvityksessä kaivataan kokeilevuutta ja myös uudenlaisia perinteistä tutkimustoimintaa kevyempiä kehittämisen muotoja, jossa mm. oppilaitoksilla ja opiskelijoilla voisi olla nykyistä keskeisempi rooli. Kappaleessa 7 Muutosten vaikutus ammattitaitovaatimuksiin, opetukseen ja sen menetelmiin on esillä muutamia esimerkkejä näistä uudenlaisista perinteisten toimintamallien rajapinnoille kehitetyistä innovaatioiden etsimisen ja sitä kautta oppimisen malleista (Opetus- ja kulttuuriministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, 2012). Selvityksessä tuota kehittämisroolia on vahvasti osoitettu yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Erityisesti teollisuudessa jossa johto, suunnittelu ja toteuttavan tason työ sulautuvat jo nyt kiinteästi toisiinsa, pitäisi II-asteen oppilaitoksilla olla kehittämistyössä vahvempi rooli. Suomen kaltaisessa maailman huippuluokan ammatillisen koulutuksen maassa, ammattioppilaitoksilla olisi varmasti tarvittavaa osaamista ja ko. tehtäviin motivoituneita tekijöitä. Innostus yhdessä tekemisestä sekä erilaisten tilaisuuksien puitteissa että myös verkossa sosiaalisen median keinoin on viime vuosina kerännyt suuren joukoin opetusalan toimijoita yhteen. Yhdistävänä voimana on ollut kiinnostus verkostoitumisen ja sosiaalisen median hyötykäyttöön ja sitä kautta yhteistyön ja joukkoistamisen valjastaminen opetuksen kehittämisen ja paremman oppimisen välineeksi. Ko. toimijat ovat olleet erittäin aktiivisia Suomen eoppimiskeskuksen toiminnassa, joka teki vuosien vaihteessa TYYNE Työelämä oppimisympäristönä hankkeen. Hankkeen raportissa on hyvin kuvattu nykyistä työelämän muutosta ja siihen kuinka jatkuva oppiminen ja kommunikointi on olennainen osa työnteon arkea seuraavasti (Auvinen;Salminen;Mäkelä;& Tamminen, 2013): Nykyajan muuttuvissa työympäristöissä jatkuva oppiminen on entistä tärkeämmässä asemassa. Oppiminen on muuttumassa, koska suuri osa työssä oppimisesta tapahtuu perinteisen koulutuksen ulkopuolella. Työelämässä oppiminen on myös muuttumassa yksilön osaamisen kehittämisestä koulutuksella ja kurssituksella entistä selkeämmin jatkuvaksi yhteisölliseksi toiminnaksi. Tärkeiksi voimavaroiksi ovat muodostuneet esimerkiksi erilaiset käytänneyhteisöt, joissa eri organisaatioiden työntekijät jakavat keskenään ammatillisia käytäntöjä. Vertaisryhmät ovat olennainen voimavara nykytyössä tuottaen ja jalostaen mm. wikejä ja muita yhteisötuotoksia. Käyttäjät ovat samaan aikaan sekä tiedon tuottajia että käyttäjiä, millä on vaikutusta myös oppimisrooleihin. Myös eri ikäryhmien oppimisen tavat poikkeavat toisistaan esimerkiksi diginatiivien nuorten uudet viestintätavat ja yhteisöllinen toiminta haastavat työssä oppimisen nykymuotoja. Liitteessä 9.2 Tyyne Työelämä oppimisympäristönä selvitys on esitetty selvityksen tuloksena määritellyt yhdeksän työelämän muutoksia kuvaavaa kohtaa. 20

21 Lappeenrannan teknillinen yliopiston Lahti School of Innovationin Vesa Harmaakorpi tutkimusryhmineen on Innopakki käytännönläheisen innovaatiotoiminnan käsikirja teoksessaan pohtinut käytäntölähtöisen ja tiedelähtöisen innovoinnin eroja. Käytäntölähtöisessä innovoinnissa olennaista on kevyt kokeileva erilaiset osapuolet (yritykset, tutkijat, kehittäjät, opettajat, oppilaat) kehittämistyöhön sitouttava eteneminen. Tässä ammatillisella koulutuksella voisi olla rooli toimijoita verkottavana, tekemistä fasilitoivana ja tekemisen tiloja ja koulumaailman tekijöitä tarjoavana osapuolena (Harmaakorpi, 2012). Kuva 18: Tiedelähtöinen innovointi vs. Käytäntölähtöinen innovointi (Harmaakorpi, 2012) Hiljaiset signaalit sekä eri alojen yhdentyminen Suurten varsin kiistattomien teollista toimintaa muuttavien isojen ilmiöiden lisäksi on myös tehty paljon selvittelytyötä joka perustuu hiukan hajanaisempiin havaintoihin ns. hiljaisiin signaaleihin. Näidenkin aktiivinen tarkkailu on kuitenkin olennaista erityisesti opetuksen piirissä, jonka valinnat valmistuneiden oppilaiden tietojen ja taitojen muodossa näkyvät usein vasta vuosien kuluttua. Tuolloin noista nyt marginaalialueista onkin jo voinut tulla alalla aivan elintärkeää osaamista. Tammikuussa 2013 julkaistiin ICT 2015 työryhmän raportti. Vaikkakin sen ydinajatus on miettiä kuinka viime vuosina suuressa rakennemuutoksessa olleen ICT sektori saataisiin taas nousu-uralla, moni ratkaisu nivoo perinteistä teollisuutta ja ICT-toimijoita lähemmäksi toisiaan. Paljon puhuttu kaikkialla läsnä oleva tietotekniikka, ohjelmistojen ja elektroniikka kasvava osuus koneiden ja laitteiden jalostusarvosta sekä ohjelmistokehityksestä kaikille elämän alueille levinnyt OPEN -ajattelu tarjoaa mahdollisuuksia kehittää myös perinteistä koneenrakennusliiketoimintaa. Tämän kehityksen toteuttajina ei voi olla pelkästään ICT toimijat vaan myös koneenrakentajien täytyy oppia uusia taitoja kyetäkseen huomioimaan uudet tarpeet ja 21

22 toimintamallit omissa tehtävissään. Selvityksessä on nostettu esille mm. seuraavia teemoja, joiden osaajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin (Ala-Pietilä & Pennanen, 2013): Digitaaliset palvelut ja sisällöt Pelillisyys Tietoturva Mobiiliosaaminen Bigdata Yhteisöllisyys Koulutus-tutkimus-kaupallistuminen ketju kuntoon Yksi iso vielä isoilta osin toteutumaton trendi on kestävien elämäntapojen ja asenteiden vaikutus tekemiseen monella eri elämän alueella. Usein se mielletään ympäristötietoisuudeksi, mutta se voi yhtä hyvin tarkoittaa taloudellista ja jopa organisaatioiden ja yksiköiden kaikenmoista fyysisten ja henkisten resurssien kestävää hyödyntämistä. Demos Helsinki laati skenaariotutkimukset kestävien elämäntapojen tulevaisuudesta keväällä Selvityksessä luotiin neljä arkeen vaikuttavaa skenaariota, joiden myötä kestävän kehityksen ajattelu vaikuttaisi paljon nykyistä vahvemmin kaikkeen toimintaan (Demos Helsinki, 2012). Tulisiko kestävät elämäntavat ja niiden vaikutus toimintaan myös teollisuudessa huomioida nykyistä vahvemmin ja laaja-alaisemmin ammatillisessa koulutuksessa? Liitteessä 9.1 Lisätietoja aihealueen tutkimuksista ja selvityksistä on esitelty taulukkomuodossa lisää lähteitä aihe-alueen tutkimuksiin ja artikkeleihin. 22

23 5 Verkkokyselyn ja haastattelun toteutus 5.1 Kyselyn kohderyhmä Selvitykseen liittyvä kysely tehtiin hyödyntäen Google dokumenttien lomake -ominaisuutta. Kysely lähetettiin sähköpostitse tietyillä ammatillisen koulutuksen kehittämistyössä oleville tahoille. Lisäksi hyödynnettiin sosiaalisen mediassa aihealueeseen liittyviä ryhmiä. Kyselylomake oli varsin laaja ja siihen vastaaminen vaatii aikaa sekä varsin syvällistä aiheeseen ja kysymyksiin paneutumista. Huolimatta tästä, vastausaktiivisuus oli erittäin hyvä ja määräaikaan mennessä saatiin reilut viisikymmentä vastausta. Saatujen vastausten pohjalta käytiin mm seuraavien tahojen kanssa tarkentavia keskusteluja. Erkki Ahonen (kone- ja metallialan opettajakoulutuksen konkari, KOME seminaarin johtaja) Pauliina Mäkelä (Tyyne selvitys) Sanna Brauer (OPH:n oppimisen kehittämishankkeiden koordinointi) Jukka Nieminen (Teknologiateollisuus ry:n edustajana Tampereen seudun kone- ja metallialan ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja) Päivi Myllykangas (Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja, Tredean Tampereen seudun elinkeino- ja kehitysyhtiön toimitusjohtaja) Kaija Pöysti (IntoSome Oy, innovaattori, yrittäjä) Riitta Juusenaho (Hankejohtaja Tampereen kaupungin TOP School hanke, OPH:n digitaalisen oppimisen neuvottelukunnan jäsen) Sen lisäksi selvitykseen liittyen käytiin workshop keskustelut selvityksen taustaryhmänä toimineiden koneja metallialan koulutustoimikunnan jäsenten kanssa, Tampereella pidettyyn workshoppiin osallistuneiden Pirkanmaan ja Lahden seudun edustajien, Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotekniikan laitoksen edustajien sekä kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan kuuluvan Älykkäät koneet klusterin toimijoiden kanssa. 5.2 Kyselylomakkeen rakenne ja sisältö Selvitykseen liittyvällä kyselyllä syvennettiin aiemmissa selvityksissä ja tutkimuksista esiin nousseita valmistavan teollisuuden tulevaisuuden kannalta keskeisiä ilmiöitä. Nämä ilmiöt oli jaettu neljään ryhmään Teollinen tuotanto ja teknologiat Verkostomainen toimintaympäristö ja uudenlaiset ekosysteemit Elinikäinen oppiminen Yrittäjyys Näihin ryhmiin kuului yhteensä 17 ilmiötä / havaintoja, joita pyydettiin arvioimaan arvosanalla 1-5 ensin kommentoimalla ilmiön paikkansapitävyyttä nyt ja tulevaisuudessa ja sen lisäksi samoin arvosanoin 23

24 arvioimaan ilmiön positiivisuutta ja negatiivisuutta. Numeeriset vastaukset olivat pakollisia kaikille vastaajille. Vapaaehtoisina kysymyksinä oli tämän jälkeen kunkin ilmiön osalta kysymys sen vaikutuksista osaamis- ja ammattitaitovaatimuksiin, opetukseen ja käytettyihin opetusmenetelmiin. Tämän lisäksi oli mahdollisuus kertoa myös muita esiin nousseita ajatuksia ja tiedossasi olevia esimerkkejä ilmiön aihepiiriin liittyen. Tämän lisäksi vastaajilla oli myös mahdollisuus nostaa vielä näiden lisäksi itse tärkeiksi näkemiään ilmiöitä esille ja arvioida niiden vaikutusta osaamistarpeisiin, opetukseen ja sen menetelmiin Lopussa taustatiedoissa kysyttiin mistä tieto kyselystä oli vastaajalle tullut ja minkä alan edustaja hän oli (Teollisuudessa, Kaupan ja palvelujen alalla, Opetusalalla, Tutkimus- ja kehittämistehtävissä, Julkishallinnossa, Muualla). Lisäksi jatkokeskusteluja ja tulosten lähettämistä varten vastaajilla oli mahdollisuus jättää yhteystietonsa. Kyselyn numeeriset tulokset ja kommentit ilman yhteystietoja on luettavissa Google -taulukko muodossa osoitteessa (Rainio, Google taulukko: Teollisuuskoulutus selvitys, vastaukset ilman yhteystietoja, 2013): usp=sharing 5.3 Kommentit ilmiöihin ja niiden pohjalta käydyt tarkentavat keskustelut Kyselyn arvokkain tulos on ehdottomasti erilaiset sanallisessa muodossa annetut kommentit, ajatukset ja esimerkit ilmiöiden aihepiiriin liittyen. Niiden kautta saatiin kattavasti syventävää tietoa ja näkemyksiä osaamistarpeista ja sitä kautta myös ajatuksia ja ideoita kuinka ammatillista koulutusta tulisi tulevaisuudessa suunnata ja kehittää. Tuloksia käytettiin myös tarkentavien keskustelujen pohjana. Google-taulukkomuodon (Rainio, Google taulukko: Teollisuuskoulutus selvitys, vastaukset ilman yhteystietoja, 2013) lisäksi selvityksen tulokset on luettavissa verkossa Prezi -muotoisena visuaalisena esityksenä osoitteessa (Rainio, Selvityksen tulokset Prezi -muotoisena visuaalisena esityksenä, 2013): Kappaleessa 7 Muutosten vaikutus ammattitaitovaatimuksiin, opetukseen ja sen menetelmiin on käsitelty erikseen ilmiöryhmittäin muutostarpeista johdettuja ammattitaitovaatimuksia sekä ideoita ja ajatuksia millaisin koulutussisällöin ja opetusmenetelmin näihin haasteisiin kyetään vastaamaan. 24

25 6 Kyselyn numeeristen tulosten tulkintaa (numeerisissa kyselyissä käytettiin asteikkoa 1-5) Kyselyn ilmiöitä valittaessa hyödynnettiin aiempia selvityksiä ja niissä esitettyjä yleisesti hyväksyttyjä tulevaisuuteen vaikuttavia keskeisiä ilmiöitä. Tämän luonnollisesti vaikutti siihen, että tässä kyselyssä niiden merkitystä arvioitaessa vastausten yleinen keskiarvo oli korkea (3,95). Samasta syystä vastausten hajonta oli myös suhteellisen pientä (kaikkien vastausten keskihajonta 0,87). Määrällisesti pieniä, mutta sinänsä selkeitä trendieroja muodostui kuitenkin valittujen ilmiöryhmien välisessä käyttäytymisessä sekä siinä kuinka ryhmät ja niiden sisällä tiettyjen ilmiöiden tilanne nyt, tulevaisuudessa sekä niiden toivottavuus vaihtelivat. Tämä kuvaa selkeästi sitä kuinka tietyn tyyppisillä ilmiöillä (esim. teknologia- vs. pehmeämmän ilmiöt) koetaan olevan erilainen elinkaari ja myöskin kuinka tämä ilmiöiden tyyppi vaikuttaa siihen kuinka vahvasti näkemykset ja niihin liittyvät arvot/odotukset erosivat toisistaan. Kyselyn tulevaisuuteen liittyvästä luonteesta johtuen lähes poikkeuksetta kaikissa ilmiöissä niiden vaikutus koettiin vahvistuvan edettäessä nykyisyydestä tulevaisuuteen. Tähän liittyen oli havaittavissa myös mielenkiintoinen ilmiö. Verrattaessa toivottavuutta nykytilaan erotus (toivottavuus nykytila) oli kaikilla ilmiöryhmillä positiivinen. Sen sijaan verrattaessa sitä tulevaisuuteen (toivottavuus tulevaisuus) kääntyi se kaikissa ilmiöryhmissä negatiivisesti. Vaikka vertailussa tehtyä ilmiön paikkansapitävyyttä ja sen toivottavuutta ei sinänsä voikaan suoraan rinnastaa toisiinsa, tämä mielenkiintoinen ero saattaa heijastaa uusiin sinänsä vahvasti uskottuihin ilmiöihin liittyvää luonnollista muutosvastarintaa. Ilmiöittäin elinikäisen oppimisen nyky- ja tulevaisuuden välillä koettiin pienin ero. Tämä saattaa johtua osittain kyselyn osaamisen ja oppimisen kehittämiseen liittyvistä peruslähtökohdista, jolloin vastaajien piirissä aihealue koettiin arkiseksi. Vastaavasti suurimmat erot liittyivät yrittäjyyttä käsittelevään kokonaisuuteen. Uudet teknologia -ilmiöryhmän alussa olivat selkeästi jo vakiintuneempia ilmiöitä, jotka koettiin nyt ja tulevaisuudessa merkittäviksi alueiksi. Näiden jälkeen tuli vahvasti nyt keskusteluissa esillä olevia vielä kehittymättömämpiä ilmiöitä (esim. Energia, Uudet valmistusmenetelmät), joissa nykytilan ja tulevaisuuden välillä oli merkittävä ero. Nämä myös koettiin merkitykseltään tärkeiksi ja sitä kautta niihin liittyen nähtiin erityisiä tarpeita opetus kehitettäessä. Tämän ryhmän viimeisenä oli ehkä vielä vähemmän tunnettuja ja toisaalta ei niin vahvasti II-astetta ja ammatillista koulutusta suoraan koskevia teemoja (kuten uudet materiaalit, älykäs kaupunki), jotka selvästi saivat matalampia merkittävyyspisteitä. Verkostot ja ekosysteemit -ryhmän ilmiöt koettiin vähiten vaikuttavina. Tässä oli mielenkiintoinen ero liittyen moniin selvityksen tausta-aineistojen kautta esiin nousseisiin merkittäviin globaaleihin ilmiöihin. Ero on selitettävissä ainakin osittain juuri edellä mainitulla käytännönläheisellä enemmän tehtaan ruohonjuuritason haasteisiin pureutuvilla kehittämisen lähtökohdilla, jotka onkin ehdottomasti muistettava ammatillista koulutusta kehitettäessä. Tätä myös tukee seuraavan ilmiön myötä vahvasti esille nousseet elinikäisen oppimisen haasteet, jotka koettiin erittäin ajankohtaisiksi nyt ja tulevaisuudessa. Erityisesti arvioissa ja myös myöhemmin esitettävissä ilmiöihin liittyvissä sanallisissa havainnoissa nousi esille vahvan perusosaamisen merkitys. Perusosaamisen osalta onkin tärkeä jatkuvasti käydä sen sisältöjä tarkentavaa keskustelua. Tarkoitetaanko tällä matematiikan ja fysiikan hyviä taitoja, omaan ammattialaan liittyviä alaspesifistä osaamista vai laaja- 25

26 Erotus asteikolla 1-5 alaista oman alansa tuntemusta, jonka pohjalta on helppo erikoistua tiettyihin aina tarpeen mukaan erikseen koulutettaviin tehtäviin? Viimeisenä ryhmänä ollut ulkoinen ja sisäinen yrittäjyys sekä tietoina ja siihen liittyvinä taitoina, että ennen kaikkea oikeanlaisena asenteena nousi myös esille erityisesti tulevaisuudessa kasvavana opetuksen osaalueena. Sekä tulevaisuus nykytila että toivottavuus nykytila mittareilla mitattaessa sen kehityspotentiaali oli suurin kaikista kyselyn ryhmistä. 4,40 4,20 4,00 3,80 3,60 3,40 3,20 Ilmiöryhmittäin keskiarvot keskiarvo nyt ka tulevaisuus ka toivottavuus ka uudet teknologit 3,95 3,68 4,24 3,92 verkostot&ekosysteemit 3,84 3,58 4,13 3,80 elinikäinen oppiminen 4,02 3,83 4,22 4,01 yrittäjyys 4,01 3,71 4,29 4,04 ilmiöryhmittäin kehitys ja sen toivottavuus 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00-0,20-0,40 tulev.-nyt toiv.-nyt toiv.-tulev. uudet teknologit 0,56 0,24-0,32 verkostot&ekosysteemit 0,56 0,23-0,33 elinikäinen oppiminen 0,40 0,19-0,21 yrittäjyys 0,58 0,33-0,25 Kuva 19: Kyselyn numeerisia tuloksia 26

27 7 Muutosten vaikutus ammattitaitovaatimuksiin, opetukseen ja sen menetelmiin Kappeleessa käytiin läpi Hannu Hernesniemen selvityksessään esiin nostamia isoja alan ammattitaitovaatimuksiin vaikuttamia trendejä ja niiden pohjalta johdettuja uudenlaisia taitoja (Hernesniemi, 2012). Tämän selvityksen kyselyssä ja siihen liittyvissä keskusteluissa muutoksia ja niiden vaikutuksia tarkasteltiin jaoteltuina ne seuraaviin ilmiöistä koostettuihin ryhmiin: Teollinen tuotanto ja teknologiat Verkostomainen toimintaympäristö, uudenlaiset ekosysteemit sekä yrittäjyys Elinikäinen oppiminen Kuva 20: Muutoksissa menestyminen edellyttää uusien ja vanhojen osaamisalojen järkevää hyödyntämistä 27

28 Kuva 21: Teollinen tuotanto ja teknologiat ilmiöt sekä teknologioiden- ja alojen erityispiirteet 28

29 7.1 Teollinen tuotanto ja teknologiat Opetushallituksen Kone- ja metallialan alakohtaisilla kehittämispäivillä tammikuussa 2013 Mervi Karikorpi teknologiateollisuus ry:stä nosti esille seuraavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa tarjoavat teknologiat (Karikorpi, Teknologiateollisuuden näkymät ja ammattiosaamista koskeva yhteistyö, 2013): CleanTech o Energian säästöjä ja pienempiä energiapäästöjä aikaansaavat teknologiat o Puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistukset mahdollistavat teknologiat Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet Ohjelmistot, pelit, tietoturva Lääketieteellinen teknologia ja palvelut Maantieteellisen ja poliittisen ilmaston vakaus mahdollistaa globaalien konesalien (pilvipalvelut) sijoittamiseen Suomeen Teollisuutta palveleva suunnittelutyö Teollisuuden palveluliiketoiminta Teollisuuden murros avaa uusia liiketoiminta-alueita teknologisesti edistyneille yrityksille. Samalla myös alat kehittyvät, kun uudenlaiset tekniset ratkaisut uudistavat perinteisten alojen liiketoimintaa ja arvoverkkoja. Äly tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, GPS, ohjattavuus, valvonta) Fastems Challenge Powered by Konela innovaatiokilpailun (Liite 9.8 Uudet innovaatiotehtaat Yritysoppilaitos rajapinnoissa ideointia ja oppimista sulavasti yhdistellen) avaustilaisuudessa Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotekniikan laitoksen professori Reijo Tuokko visioi mm. seuraavia Globaaleja valmistavan teollisuuden muutosajureita: Ilmastonmuutos o Haaste ja mahdollisuus => tutkimus ja tuotekehityspanostukset Luonnonvarojen rajallisuus o Öljy, vesi, fosfori, teollisuuden raaka-aineet, jne. => merkittävä vaikutus yritysten liiketoimintastrategioihin Kestävä kehitys o Sosiaalinen, Teknologinen, Ekologinen, Ekonominen ja Poliittinen Globalisaatio o Tuotanto ja suunnittelu siirtyy kohti markkinoita halvempien työvoimakustannusten maihin o Väestön kasvu, BKT:n kasvu, Kaupungistumisesta johtuva infrastruktuurin rakentaminen o Verkostojen monimutkaistuminen o Epästabiili toimintaympäristöt, nopea kustannustason nousu, suuri henkilöstön vaihtuvuus Yhteiskunnalliset muutokset o Länsimaiden väestö ikääntyy, lainsäädännön vaikutus, yksilöllisyysvaateet, palvelujen merkitys kasvaa Uudet materiaali- ja teknologiainnovaatiot 29

30 Näistä erityisesti viimeinen kohta uudet materiaali- ja teknologiainnovaatiot edustaa hyvin perinteistä teknologialähtöistä näkökulmaa. Siinäkin on kuitenkin lukuisia uudenlaisia kehitykset ajureita, jotka pakottavat alan toimijat kehittämään toimintaansa ja osaamistaan aivan uusille alueille: Tietokoneiden laskentanopeus kasvaa, anturit kehittyvät ja pienenevät, mekaanisia ja elektronisia toimintoja voidaan liittää samoihin komponentteihin, anturiverkot, palvelupohjaiset ratkaisut (SOA), langattomuus, jne. o Tulevaisuudessa esim. automaatio voidaan viedä aivan uudelle tasolle joustavuuden, liikuteltavuuden, tehokkuuden ja käyttäjäkokemuksen osalta. Nanoteknologiat ja funktionaaliset materiaalit tarjoavat uusia mahdollisuuksia tuotesuunnitteluun ja valmistukseen. Ainetta lisäävät valmistusmenetelmät kehittyvät Pilvilaskenta ja ubiikit teknologiat avaavat uusia mahdollisuuksia myös valmistuksen ICTratkaisuihin Sosiaalisen median ja nopean internetin merkitys korostuu Osana Fastems Challenge innovaatiokilpailua siinä mukana olijat pääsivät tutustumaan alan uusimpiin visioihin alan globaalin yrityksen silmin. Se on kyennyt tuotteistamaan suomalaiselle konepajatuotannolle tyypillisenä erityispiirteenä olevan koneiden ja laitteiden joustavan kannattavan yksittäissarjatuotannon hyödyntäen tuotannossa erittäin pitkälle automatisoituja valmistusjärjestelmiä. Tämänkaltainen toimintamalli on aiemmin ollut kannattavaa vai erittäin kalliiden huipputeknologian tuotteiden valmistuksessa (esim. metsä- ja kaivoskoneet, satamien järjestelmät), mutta tieto- ja ohjaustekniikan kehityksen myötä se tulee jatkuvasti entistä varteenotettavammaksi vaihtoehdoksi suurempiakin sarjoja valmistettaessa esimerkiksi autoteollisuudessa. FMS (Flexible Manufacturing Systems) tyyppinen tuotanto onkin yksi osa-alue, jonka myötä suomalaista teollisuusautomaatio-osaamista ja myös siihen liittyvää opetusta olisi mahdollista kehittää aina peräänkuulutetuksi koulutusvientituotteeksi asti. Kuva 22: Konepaja tänään ( 30

31 Teknologia, liiketoiminta ja työ yhdistyvät tulevaisuuden uusia tuotantomalleja kehitettäessä. Tästä esimerkkinä TTY:n ja alan yritysten yhdessä visioima CSM (Competitive Sustainable Manufacturing) -hotelli ajatus. Ideana on monistaa toimitilaliiketoiminnassa varsin yleistä toimistohotelli-ideaa tuotannollisiin yrityksiin keräämällä samaan tuotantotilaan joukko PK -yrityksiä, joille tarjotaan palveluina osittain jaetut laite ja ohjelmistoresurssit (TTY Tuotantotekniikan laitos, 2013). Tämä mahdollistaa: Yrityksen keskittymisen ydinosaamisiinsa Tehokkaan yhteistyön yritysten välillä Innovatiivisen toiminnan Tämänkaltainen yhteistyömalli ei ole mahdollista ilman yhteisiä toimintamalleja ja pelisääntöjä sekä toimintaan mukaan lähtevien yritysten jatkuvaa kehittämisyhteistyötä. Samalla se tarjoaisi myös alan oppilaitoksille loistavan mahdollisuuden yhteistyöhön ko. yritysten kanssa esim. koulutuspalveluiden ja työssäoppimis- ja kehittämisyhteistyön muodossa. Kuva 23: CSM hotelli (Lähde: 31

32 Teollisen tuotannon murros ei ole yksin suomalaisen teollisuuden haaste. EU:n FoF (Factory of the Future) teollisuusplatformi määritteii tulevaisuuden tuotantomalleja pohtiessaan kolme eritasoista tyyppiä tulevaisuuden tehtaiden ICT visioksi (Liite 9.3 Kansainvälisiä visioita tulevaisuuden teknologioista ja tuotantomalleista): Älykkäät tehtaat: o Automatisoidumpi, paremmin ohjattu ja optimoitu tehdasprosessi o Ohjelmistoja, älykkäitä sulautettuja järjestelmiä Virtuaalitehtaat: o Toimitusketjun hallinta, arvoa integroimalla tuotteita ja palveluita o Uudenlaiset businessmallit ja arvoketjun hallinta Digitaaliset tehtaat: o Virtuaalivalmistus, virtuaalinen tuote ennen oikean valmistuksen aloittamista Hiukan yleisemmällä tasolla tulevaisuuden teknologioita on pohtinut mm. Altimeter Groupin Jeremiah Owyang ja päätynyt liitteessä 9.3 (Kansainvälisiä visioita tulevaisuuden teknologioista ja tuotantomalleista) esitettyihin tulevaisuuden teknologioihin. Edellä käsitellyt teemat ovat selkeästi teknologialähtöisiä, mutta niille on ominaista perinteisiä oppilaitos- ja oppiainerajoja rikkova luonne. Ammatillisessa koulutuksessa tulisikin jatkuvasti miettiä, kuinka tämänkaltaisia teemoja kyetään oman osaamisen ja oppimisympäristöjen puitteissa edistämään yhteistyössä ympäröivän teollisuuden kanssa. Tällöin kaikkien osaaminen lisääntyy ja toisaalta yhdessä oppimisen hengessä ollaan valmiit uhraamaan työpanosta ja rahallisiakin resursseja. OPH Kone- ja metallialan kehittämispäivillä tammikuun lopussa 2013 Jouni Suominen esitti omassa esityksessään havainnollisesti kuinka perinteisten ammatillisessa opetuksessa olennaisten tietojen ja taitojen oppiminen yhdistyy niiden soveltamisosaamiseen (Suominen, 2013). Kuva 24: Ammatilliset metataidot (Suominen, 2013) 32

33 Liitteissä 9.4, 9.5, 9.6 on esitelty suomalaisia konepajatuotannon alueen oppimisympäristöesimerkkejä, joissa toteutuu hyvin kuvan mallin mukainen kokonaisvaltainen lähestyminen. Konkreettisia ohjeita oppimisympäristöjen rakentamiseen erityisesti II-asteen näkökulmasta löytyy mm. liitteestä 9.9 Oppimisen ilo - Tampereen kaupungin toisen asteen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ohjausryhmän loppuraportti Edellä mainittujen selvitysten ja ennakkomateriaalin pohjalta valittiin teollisen tuotannon ja teknologiamuutoksia kuvaavat 10 ilmiötä, joita kyselyillä ja haastatteluilla syvennettiin: Älykkäät koneet ja järjestelmät Simulaatiot ja virtuaalisuus Energiatehokkuus ja ympäristö Uudet valmistusmenetelmät, Prototalous ja -tuotanto Nano- ja mikroteknologiat Huolto- ja ylläpitotoimintojen kasvava merkitys Uudet materiaalit (esim. funktionaaliset, yms.) Liikkuva työkone, liikenne ja logistiikka, meriteollisuus, kaivos 33

34 Kuva 25: Teollinen tuotanto ja teknologiat tiedot, taidot, asenne ja opetusmenetelmät 34

35 7.1.1 Vaikutus ammattitaitovaatimuksiin Älykäs kone on perinteisen koneenrakennuksen, sähkö-, elektroniikka- ja ohjelmistotekniikan osaamista sisältävä monimutkainen järjestelmä. Näiden perustekniikoiden lisäksi tulisi muistaa taustalla olevien perusosaamisten (matematiikka, fysiikka, kemia) sekä ns. ATTO aineiden (kielet, viestintä, jne.) tärkeys työskenneltäessä yhä monimutkaistuvassa kokonaisuuksien ymmärtämistä vaativassa ympäristössä. Vaikka koneiden peruskäyttö helpottuukin jatkuvasti, niiden huolto ja ylläpito monimutkaistuvat vastaavasti järjestelmien kehittyessä. Konepajaympäristössä joudutaan miettimään täytyykö perinteisen koneistajan osata myös huoltaa järjestelmiä Tulevaisuudessa menestymisen edellytys on vahva tekninen perusosaaminen yhdistettynä kykyyn omaksua joustavasti uusia kehittyviä aloja ja teknologioita. vai onko helpompaa kouluttaa asentajasta myös koneenkäyttäjiä. Tai riittääkö, että yrityksessä on muutama molempiin tehtäviin kykenevä huippuosaaja ja sen lisäksi tietyistä rajatuista rutiineista vastaavia henkilöitä. Simulaatioiden käyttö on jo nyt arkipäivää teollisuudessa ja opetuksessa. Haasteena on simuloinnin ja todellisen maailman yhteyden ymmärtäminen ja sitä kautta saatavien suunnitelmien ja tulosten analysointitaito kyky toimia todellisessa maailmassa virtuaalityökalujen läpi. Vanhemmille ammattilaisille vierasta saattaa olla uudenlaiset tietoteknisiä taitoja vaativat käyttöliittymät. Pelisukupolvelle sen sijaan kokemattomuus reaalimaailmasta saattaa joskus aiheuttaa yllätyksiä, joita pelkällä simuloinnilla ei kyetä havaitsemaan ja oppimaan. Energia- ja ympäristökysymykset ovat tänä päivänä yhteiskuntavastuun lisäksi yrityksille myös kilpailuvaltti ja keino säästää kustannuksissa. Erityisesti valmistavan teollisuuden näkökulmasta on tärkeää että kaikilla työntekijäasteilla on ymmärretty energiatehokkuuden merkitys. Lisäksi koneiden ja laitteiden valmistajia ja niitä käyttäviä yrityksiä ohjaavat monet ohjeet ja määräykset, joiden tunteminen on elintärkeää. Tämä kaikki vaatii osaamista, usein perinteisten varsin erillään olevien alojen yhteistyötä sekä myös asennekasvatusta, joka pitää alkaa jo opintojen ensimmäisestä päivästä lähtien ja joka vaatii myös opettajilta uudenlaista asennoitumista. Suomessa käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua mikä on perinteisen konepajateollisuuden tulevaisuus. Osa tätä keskustelua on monet uudenlaiset valmistusmenetelmät ja toisaalta pohdinta kannattaako esimerkiksi työvoimavaltainen perusteollisuus suosiolla vaihtaa ja keskittyä esimerkiksi vain prototuotantoon. Kyselyssä nousi selkeästi esille, että kaikissa tapauksissa perinteinen valmistusosaaminen ja siihen liittyvät perustaidot ovat jatkossakin erittäin tärkeää hallita. Lisäksi jo vuosia jatkuneen trendin myötä, jossa koneistusta on siirretty isoilta yrityksiltä pienille alihankkijoille, menetelmäosaaminen on häviämässä. Näitä perustaitoja tukemaan tulisi samalla kuitenkin perehtyä uusiin nouseviin alueisiin kuten 3D tulostus, mini- ja mikrovalmistuksen teknologiat ja erilaisten materiaalien hyödyntäminen. Todennäköisempää kuin täydellinen konepajojen muodonmuutos on menetelmien ja koneiden monipuolistuminen eräänlainen hybridivalmistus, jossa esimerkiksi tuotantojärjestelmässä yhtenä koneena muiden joukossa voi olla 3D -tulostin. 35

36 Laite- ja järjestelmäkaupan rinnalle monilla yrityksillä huolto- ja ylläpitotoiminnot ja niiden ympärille rakennettu palveluliiketoiminta muodostavat yhä tärkeämmän osan liikevaihdosta. Tehtävät vaativat kykyä omatoimiseen ongelmanratkaisuun kansainvälisissä ympäristöissä, joten lähtökohtaisesti näihin tehtäviin hakeutuvilla täytyy olla hyvä perusosaaminen. Koulutuksessa tiivis yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä olisikin erittäin tärkeää. Tietyiltä osin ko. palveluja tarjoavat yritykset tahtovat jatkokouluttaa omiin tuotteisiinsa erikoistuvat työntekijänsä itse, tässäkin on mahdollista hyödyntää oppilaitosten pedagogista osaamista ja ympäristöjä. On tärkeää myös tehdä yhteistyötä myös eri oppilaitosasteiden välillä ja miettiä mitä taitoja pyritään opettamaan AMK -tasolla ja mitkä kuuluvat perusopintoihin ja ammatti- ja erikoisammattitutkintotasolle. Uusia materiaaleja ja siihen liittyvää kehitystä ei koettu tässä selvityksessä yhtä kriittiseksi kuin em. aiemmat ilmiöt. Niillä on vaikutusta ehkä jopa enemmän välillisesti esim. energia- ja ympäristökysymysten ja toisaalta joidenkin sitä kautta aukeavien uudenlaista valmistusmenetelmien kautta. Yhtenä ilmiönä pyrittiin luotaamaan näkemyksiä Suomelle perinteisesti vahvojen koneenrakennuksen osaamisalojen (liikkuva työkone, liikenne/logistiikka, meri, kaivos) tulevaisuudesta. Nämä ovat tyypillisesti alueita, jossa teknologiamuutokset ovat varsin konservatiivisia. Tulevaisuudessakin on tärkeää säilyttää vahva asema ja myös osaamisen kautta tarjota aloille erikoistuneita osaajia. Tämä vaatii näiden alojen haastavien erikoispiirteiden huomioimista alan koulutusta kehitettäessä (esimerkiksi liikkuvien työkoneiden hydrauliikan erityispiirteet, ohjaus/sähkö/elektroniikka vaativissa olosuhteissa, konstruktiotekniikka, jne.). Tässäkin on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä yrityselämän ja oppilaitosten välillä, jotta toisaalta yrityksiltä saatava käsitys alan viimeisistä tuulista ja oppilaitosten tietämys perusteista ja pedagoginen osaaminen saataisiin yhdistettyä. Keskusteluissa nousi esille myös joitakin uusia nousevia aloja kuten mini- ja mikrovalmistus ja tiettyjen uusien nousevien alueiden kuten hyvinvointipalvelut laitevalmistus- ja huolto. Olennaista on olla jatkuvasti herkkänä uusille mahdollisuuksille ja samalla varmistaa että olemme myös tulevaisuudessa kilpailukykyisiä meille vahvoilla työllisyyden ja kansantalouden kannalta merkittävillä aloilla. Eikä unohtaa sovi välillä miettiä, josko vanhat jo hetkeksi unohdetut alat tarjoaisivat teknologioiden muutosten myötä uusia mahdollisuuksia. Esimerkkinä tästä on Nokia -klusterin osaamisen ja teknologioiden hyödyntäminen perinteisessä koneenrakennuksessa. Viimeisenä teknologiailmiönä tarkasteltiin maailman jättihankkeina etenevää Älykäs kaupunki -teemaa. Se koettiin tässä selvityksessä vielä hiukan kaukaiseksi. Toisaalta alue on varsin hajanainen ja myös erittäin poikkitieteellinen. Oikein ymmärrettynä sekin voisi em. hyvinvointiteknologioiden ohella tarjota uudenlaisia mahdollisuuksia myös kone- ja metallialalle Vaikutus opetukseen ja sen menetelmiin Hyvä malli tehdä yhteistyötä on myös erilaiset oppimisympäristöt. Parhaimmillaan niissä voidaan yhdistää yritysten osaamista ja laitteita oppilaitosten toimintaan sekä myös reaalimaailman järjestelmiä erilaisiin verkko- ja Oppimisympäristöt ovat mahdollisuus koota luontevasti yritykset ja oppilaitokset oppimaan yhtä hyvin alan perusteita kuin aivan uusimpia tuulia. simulaatiopohjaisiin toteutuksiin. Tämänkaltaiseen teema- ja ilmiöpohjaiseen yhteistyöhön on luontevaan kutsua mukaan myös kumppaneita yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Oppimisympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää myös esiteltäessä ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia ja 36

37 teollisuutta tulevaisuuden uravaihtoehtona peruskoulussa ja lukioissa vielä opiskeleville ammatinvalintaansa miettiville nuorille ja lapsille. Oppimisympäristöyhteistyöhön on myös helppo kytkeä teemaan liittyvää muuta toimintaa, kuten alan ennakointitoimintaa sekä ko. yhteistyön integrointia perinteisempään ala- ja ainekohtaiseen koulutukseen. Tällä tavalla voidaan tuoda mielekkyyttä ja käytännönläheisyyttä esimerkiksi perinteisten ATTO -aineiden opetukseen. Oppimisympäristökeskustelussa suurimpana haasteena usein on perinteisten toimintamallien ja resursoinnin sovittaminen uudenlaiseen tekemisen kulttuuriin. Liian usein käytetty ratkaisu on erillisen kehittämishankkeen käynnistäminen, jolloin helposti perusopetus- ja uudenlaiset mallit ovat liian erillään toisistaan. Lisäksi liian avokätisellä hankerahoituksella voidaan rakentaa malleja, jotka eivät siinä vaiheessa kun ne pitäisi siirtää organisaation perustoiminnan osaksi ole organisatorisesti ja taloudellisesti mahdollisia. Haasteet ovat kuitenkin ratkaistavissa. Tästä esimerkkinä em. FMS Training Center yhteistyö (Liite 9.6 FMS Training Center ja tuotantoyrityssimulaatio nykyaikaisen teollisen tuotannon ja yritystoiminnan oppimisympäristönä). Yhteistyötä aiheeseen liittyen on tehty Tampereella jo viitisentoista vuotta hyödyntäen välillä hankerahaa ja samaan aikaan kytkien se kuitenkin yhteistyössä mukana olevien oppilaitoksien ja yrityksen perustoiminnan osaksi. Yhteistyön osana on kokeiltu myös ennakkoluulottomasti erilaisia tapoja järjestää opetusta, josta esimerkkinä mm. simulaatiopohjaisten oppimisympäristön (Virtual FMS:n) kehittäminen. Haastavinta tässä on ollut rakentaa luonteva todellisen ja virtuaalisen maailman yhdistelmä, jossa molemmat osa-alueet tukevat toisiaan ja asian oppimista. Erityisen tärkeää on muistaa varmistaa, ettei virtuaalisuuden tarjoaman helpon pienen kynnyksen kokeilumahdollisuuden myötä kadoteta tuntumaa reaalimaailman ongelmiin. Simulaattoripohjainen koulutus tulee myös ymmärtää riittävän laajasti käsittäen mm: Tuotteen suunnittelun ja sen työstöratojen määrittämisen (CAM / CAM) Tuotannon simuloinnin Laskennan, mitoituksen, optimoinnin Kokoonpantavuuden Yrityssimulaatiot ja pelillisyyden Ihmisten ja organisaatioiden välisen verkottumisen, sosiaaliset verkostot ja tiimityöskentelyn Selvityksen verkkovisualisoinnissa (Rainio, Selvityksen tulokset Prezi -muotoisena visuaalisena esityksenä, 2013) ja liitteenä 9.1 olevassa taulukossa on linkkejä suomalaisiin alan toimijoihin ja esimerkkeihin. Sitä kautta löytyy tietoa mm. TTY:n Smart Simulators -ryhmän tekemän Metviro hankeryppään tuloksiin, Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen spinoff yrityksen Adusal Oy:n koulutussimulaattorin esittely sekä vuonna 2011 Tasavallan presidentin myöntämän Innosuomi -palkinnon voittaneen Mevea Oy:n koulutuskäyttöön kehitettyjä työkonesimulaattoriesimerkkejä. Energia- ja ympäristöopetus on hyvä esimerkki monenlaisia eriäviäkin näkemyksiä omaavan alueen opetuksen kehittämisen haasteista. Se voidaan kokea osaamisen ja tietämyksen puutteessa helpoksi sivuuttaa. Jatkuvasti kehittyvänä monialaisena teemana sen kehityksen seuraaminen vaatisi myös aikaa ja innostusta. Toisaalta alalla on paljon innokkaita asiantuntevia tahoja ja organisaatioita, joilla myös resursseja tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Tähän mahdollisuuteen oppilaitosten ja opettajien kannattaisi tarttua. 37

38 Poikkeuksetta lähes kaikissa keskusteluissa nousi esille valmistus- ja menetelmäosaamisen suuri tarve. Haasteellisena siinä koettiin lähinnä tarvittavan opetusosaamisen katoaminen ja toisaalta aihealueen laajuus. Hiukan vastaavasti kuin asennus- ja kunnossapitokoulutusta kehitettäessä tulee tässäkin miettiä mikä kuuluu opiskelijoiden perustaitoihin ja mitkä opitaan vasta työn yhteydessä työelämässä saatavan erikoistumiskoulutuksen tuloksena. Olennaista kuitenkin jo alkuvaiheessa on rakentaa opetusta niin, että opiskelijat joutuvat suunnittelemaan ja dokumentoimaan tekemäänsä. Tätä kautta myös syvällinen ymmärrys lisääntyy sen sijaan että tarjottaisiin liian helppoja sujuvasti eteneviä valmiiksi mietittyjä tehtävänantoja. Tämänkaltaiset vaativat paljon kokemusperäistä tietämystä sisältävät aihealueet ovat myös luontevia tekemällä oppimisen ja siihen hyvin yhdistetyn mestari -oppipoika mallin soveltamispaikkoja. Samalla ne tarjoavat myös luontevan tavan siirtää tietämystä vanhemman sukupolven kokeneilta ammattilaisilta nuorille innokkaille tulevaisuuden tekijöille esimerkiksi työssäoppimisen yhteydessä. Kuva 26: Verkostomainen toimintaympäristö, ekosysteemit ja yrittäjyys ilmiöt sekä teknologioiden- ja alojen erityispiirteet 38

39 7.2 Työelämä - Verkostomainen toimintaympäristö ja sen ekosysteemit, Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys, Alan imago Yksi suurista työelämää jo parilla viime vuosikymmenellä muuttanut yhä vain kiihtyvät muutos on kaiken tekemisen digitalisoituminen. Ensin tietokoneet tulivat konttoriin ja sieltä myös tehtaan lattialle. Sen jälkeen otettiin käyttöön sähköposti ja Internet. Nyt sosiaalinen media muuttaa juuri opittuja tuttuja työkaluja, joka todennäköisesti vaikuttaa hitaasti myös meidän toimintamalleihin ja työnteon prosesseihin. Ville Tolvanen mainitsi seuraavat kuusi sähköistymisen & verkostoitumisen aiheuttamaan muutosta liiketoimintaympäristöön (Tolvanen, 2013): 1) Asiakaslähtöisyys: Uudet liiketoimintamallit, ekosysteemit ja palvelut 2) Vuorovaikutteinen innovaatio- ja tuotekehitystoiminta 3) Uudet tuotteet, palvelut ja liiketoiminnat 4) Verkkokauppa- ja arvoverkostot 5) Parempi, tehokkaampi ja toimivampi markkinointi 6) Myynnin uudenlainen tehtävä, uusi merkitys asiakaskokemuksille Osa näitä uusia jatkuvasti kaikilla toimijatasolla tärkeämmäksi muuttuvia osaamisia on myös yhteistyötahdot ja siihen liittyvä palautteen annon ja ottamisen oikeanlainen käsittely. Perinteiset alainen esimies asetelmat ovat osittain poistuneet ja monesti asioita joudutaankin fasilitoimaan eri tavalla rakentuneissa verkostoissa. Täytyy kyetä ymmärtämään erilaisia intressejä ja erottamaan olennainen epäolennaisesta ja siltä pohjalta tekemään päätöksiä. Välillä tulee kyetä olemaan jopa naivin positiivinen ja innostava ja välillä taas tarvitaan kylmän rauhallista ja analyyttistä asioihin tarttumista. Perinteisten yritysten ja organisaatioiden tilalle on tullut erilaisia yhteisöjä, joihin liittyy myös paljon juridisia ja hallinnollisia haasteita. Kuinka tietoa, osaamista ja tekemistä johdetaan tällaisessa uudenlaisessa usein monikulttuurisessa jopa kansainvälisessä verkostossa ja kuinka nuoret ja kokeneet työntekijät sekä vielä usein perinteiset tekemisen prosessit kyetään tähän muuttuneeseen maailman sovittamaan. kaikessa tässä oppilaitoksella voisi olla varsin merkittävä rooli, kunhan se ensin itse ennakkoluulottomasti lähtee muutokseen mukaan. Keskusteltaessa teollisuuden peräänkuuluttaman osaavan työvoiman saatavuuden haasteista nousee aina yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi alan tunnettavuuden ja imagon parantaminen. Uravalintoja tehdessään nuorille itselleen sekä heidän vanhemmilleen että myös valinnoissa ohjaaville opettajille perinteiset kaikkien meidän elämässä päivittäin läsnä olevat alat (kauppa, terveydenhoito, viihde, palvelut, jne.) ovat tutumpia ja sitä kautta usein helpompi valinta. Sen lisäksi teollisuutta vaivaa vielä menneisyyden mielikuvat likaisesta, raskaasta ja epämiellyttävästä työskentely-ympäristöstä. Todellisuudessa myös teollisuudessa aivan ruohonjuuritasolle asti menestyminen perustuu paljolti vuorovaikutukseen oman tiimin ja asiakkaiden kanssa ja tietotekniikka sekä kansainvälisyys ovat teollisuuden tehtävissä todennäköisesti paljon enemmän läsnä arjessa kuin monella muulla alalla. 39

40 Yksi keino myyttien murtamiseksi on tutustuttaa jo ensimmäisiltä kouluvuosilta alkaen lapsia leikinomaisesti teknologia ja tehdastyön maailmaan. Hyviä esimerkkejä tästä toiminnasta ovat mm. seuraavat teknologia- ja yrittäjyyskasvatusmallit, joita Suomessa on aktiivisesti viety eteenpäin Yrityskylä: Teknokas: LuMaTe: Tämä Toimii: Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo: Kuva 27: Innovaatio- ja teknologiakasvatusta käytännössä (lähde: Teknokas: Myös jo pitkään työelämässä olleille kohta sieltä eläkkeelle siirtyville tulisi muistuttaa elinikäisen oppimisen tärkeydestä. Sitä kautta saadaan osaamisen jatkumisen kannalta elintärkeä hiljainen tieto siirtymään sukupolvelta toisella. Se on myös keino säilyttää mielenkiinto ja motivaatio kokonaisuuksien ymmärtämisen myötä usein taitojen karttumisen myötä rutiineiksikin muuttuvissa tehtävissä. Loistava esimerkki uudenlaisesta tavasta vastata yhteistyössä työelämän kanssa lukuisiin edellä esitettyihin työn tekemisen ja oppimisen haasteisiin on Tampereella toimiva Uusi Tehdas. Se on innovaatioyhteisö jossa opiskelijat, tutkijat ja kehittäjät, startup -yrittäjät ja jo toimintansa vakiinnuttaneet yritykset aina globaaleja pörssiyrityksiä myöten yhdessä raja-aitoja rikkoen rakentavat uudenlaisia tuotteita ja toimintamalleja samalla jatkuvasti toinen toisiltaan oppien (Liite 9.8 Uudet innovaatiotehtaat Yritys- oppilaitos rajapinnoissa ideointia ja oppimista sulavasti yhdistellen). Edellä mainittujen selvitysten ja ennakkomateriaalin pohjalta valittiin tässä ilmiöryhmässä 5 ilmiötä, joita kyselyillä ja haastatteluilla syvennettiin. Nämä olivat: Globalisaatio ja kansainvälistyminen Teollisuuden uudenlaiset arvoverkot Palveluiden ja korkean jalostusarvon merkitys keskeinen kilpailukyvyn ja toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi Open ajattelu Sosiaalinen media teollisuudessa ja oppilaitoksissa Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys Teollisuuden imago 40

41 Kuva 28: Verkostomainen toimintaympäristö, ekosysteemit ja yrittäjyys - tiedot, taidot, asenne ja opetusmenetelmät 41

42 7.2.1 Vaikutus ammattitaitovaatimuksiin Kiistatta ymmärretään, että globalisaation ja kansainvälistyminen koskee teollisuuden kaikkia toimijoita toimitusjohtajasta yksittäiseen koneistajaan. Kielitaito, kulttuuri ja tapojen tuntemus on osa tätä kehitystä, mutta yhtä tärkeä on myös ymmärtää muutosten vaikutus lokaalilla tasolla ilman lokaalia paikallista kotipesää ei voi toimia globaalisti. Sekä kansalliseen että kansainväliseen toimintaan liittyvän erilaisissa arvoverkostoissa tapahtuvan toiminnan haasteena nähtiin tekemisen pirstoutuminen. Esimerkiksi tuotteen suunnittelijalla ei välttämättä ole suoraan yhteyttä valmistukseen ja päinvastoin. Asennus- ja kunnossapito saattaa myös olla hajautettu globaalisti, jolloin eri alueilla samoja tehtäviä tekevien henkilöiden väliseen tiedon ja kokemuksien välittymiseen täytyy Nopeasti kehittyvissä globaaleissa arvoverkoissa tavoitteet muuttuvat jatkuvasti. Tämä vaatii uudenlaisia yhdessä tekemisen taitoja ja myös kykyä oppia uusia asioita vuorovaikutuksessa yhteistyökumppaneiden kanssa. kiinnittää erityistä huomiota. Tämä kaikki aiheuttaa erityisiä vaatimuksia ja osaamistarpeita toisaalta tietoverkko- ja teknisten järjestelmien käytölle ja myös oikeanlaista asennetta ja osaamista ryhmätyö, kommunikointi- ja viestintätaidoissa. Lisäksi kaikkien toimijoiden täytyisi ymmärtää paremmin kokonaisuus ja myös oma roolinsa sen osana. Työntekijöiltä vaaditaan myös hyvää joustavuutta ja itseohjautuvuutta. Vastuu ja vapaus tulisi kyetä kytkemään toisiinsa. Yksi keino on selkeästi ja silti kevyin menetelmin ja sopimuksin miettiä yhteistyön pelisääntöjä niin että sekä yrityksen että yksikön intressi kyetään sovittamaan käsittäen mm: Omistus- ja tekijänoikeudet Palkitseminen ja "hyvän" jako (panos vs. tuotos) Mittarit (tilapäisiä vai pitkän aikavälin) Yhteinen terminologia Tämänkaltaiset pelisäännöt tulisi tehdä ennen ongelmien ilmaantumista painottaen sitä, että kaikki osapuolet ymmärtävät yhdessä tekemisen hengen ja sitoutuvat siihen ennemmin kuin juridisesti tarkkoihin pykäliin. Monet suuret oman alueensa markkinajohtajat rakentavat perinteisen tuoteliiketoiminnan rinnalle jatkuvasti monimutkaistuvaa palvelujen tarjontaa ja sitä kautta pyrkivät toisaalta tasaamaan globalisaation aiheuttamia erilaisia kausivaihteluita sekä myös lisäämällä palvelujen kautta tekemisen jalostusarvoa ja kannattavuutta. Tämä vaikuttaa väistämättä myös osaamistarpeisiin kaikilla tasoilla. Työntekijöiden täytyy tuntea paremmin mahdollisesti tehtävänsä ulkoistaneen asiakkaan tarpeet ja teknologiat sekä samalla osata toimia kaikilla työntekijätasoilla asiakaslähtöisesti arvostaen ja myös muistaen riittävä ja oikealla asenteella tehtävä viestintä huolimatta siitä että verkostoissa esimies-alainen suhteet saattavatkin joskus hämärtyä. Uutena tulevaisuudessa myös teollisuuden toimintamalleihin vaikuttavana ilmiönä on nouseva avoimuuden ja siihen liittyvät sosiaalisen median toimintamallien ja työkalujen käyttöönotto. Lyhytnäköisesti ajateltuna some saattaa lisätä tietoisuuden lisääntymisestä johtuvia riskejä ja valtarakenteiden muutoksia, mutta pitkällä tähtäimellä sen tarjoavat edut myös lisäävät kilpailukykyä. Toisaalta sitä ei saa myöskään 42

43 ymmärtää pelkkinä verkossa käytettävinä sovelluksina (esimerkiksi Facebook), vaan pikemminkin uudenlaisena tekemisen kulttuurina: Läpinäkyvyys ja avoimuus lisääntyy Win-win kulttuurin vahvistuu Talkoohenki ja joukkoistamisen hyödyt saadaan uudelleen valjastettua myös yritysten käyttöön Viestinsä ja tiedonvaihto kehittyy Elinikäinen oppiminen konkretisoituu Sosiaalinen median on mahdollisuus päivittää organisaatioiden toimintamallit ja prosessit vastaamaan muuttuneen maailman haasteisiin. Olennaista on myös ymmärtää, että toimittaessa sosiaalisen median toimintamallein ja työkaluin yhä vielä tulee organisaatiolle ja yksittäisille työntekijöille tarjota mahdollisuus tarpeen mukaan valita toimitaanko täysin avoimesti tietoa jakaen, suljetuissa rajoitetuissa ryhmissä vai esim. täysin yrityksen sisäisessä intranet- tyyppisessä ympäristössä. Vielä nykyään some mielletään myös lähinnä viestinnän ja ihmisten välisen sosiaalisen kanssakäyminen virtuaaliseksi jatkeeksi. Tällöin unohtuu helposti, että sitä voivat hyödyntää yhtä hyvin vähemmän aktiiviset ja sosiaaliset henkilöt. Itse asiassa hiukan hiljaisemmille harkitseville ihmisille se antaa aikaa ja tarjoaa työkaluja miettiä ja jäsentää omia ajatuksia. KV -toiminnassa se toimii sopivana kieli- ja kulttuurieroista johtuvien haasteiden suodattajana Vaikutus opetukseen ja sen menetelmiin Kyselyn ja teemoihin liittyvien keskustelujen myötä tuli paljon arvokkaita ajatuksia kuinka opetusta ja sen menetelmiä tulisi kehittää tukemaan globaalia verkottuvaa työelämää ja sen uudenlaisia ekosysteemejä. Kansainvälistyminen tulee ymmärtää laajasti kielitaitona, kulttuurimaantieteen tuntemuksena, kykynä toimia ja selvitä eksoottisissakin ympäristöissä, mutta myös kulttuurien ja lähtökohdiltaan ja arvomaailmoiltaan erilaisten ihmisten sujuvana toisiaan kunnioittavana vuorovaikutuksena. Tähän saa valmiuksia toimimalla jo opiskeluaikana tiiviissä KV -yhteistyössä. Opiskelijoille tämä tarkoittaa KV - harjoittelupaikkoja ja Suomeen tulevia KV harjoittelijoita. Opettajien tulisi olla mukana alan koulutuksen kansainvälisessä kehittämistyössä ja tätä kautta omalta osaltaan kansainvälistyä samalla kun edistetään koulutuksen yhtenäistämistä ja tuetaan valmistuneiden henkilöiden sujuvaa liikkumista vähintäänkin EUmaiden välillä. Myös opetuksessa tulisi hyödyntää englanninkielistä oppimateriaalia, joka samalla tukee kieliopintojen integrointia osaksi ammatissa toimimista ja vieraalla kielen arkikäytön hallintaa. Kansainvälisyys on paljon muutakin kuin vain kielitaitoa Verkottuminen ja yhteistyö ja siihen liittyvä palvelukulttuuri tarkoittaa tarvetta hallita yhä fokusoidumpia tekniikan osa-alueita ja myös kykyä nopeasti omaksua uusia teemoja ja teknologioita. Hyvien teknisten pohjatietojen ohella tulisi opettaa myös ymmärtämään erilaisia toimintaprosesseja ja malleja. Olennaisia verkostoissa toimimisen taitoja ovat myös mm: Ryhmätyötaidot Aito toinen toisemme ymmärtäminen ja arvostus, dialogin käsitteen ymmärtäminen (keskustelu ja kommunikointi, mutta myös verkkodialogi ja tekemisen kautta dialogin käyminen, jne.) Ristiriitatilanteiden käsittely 43

44 Kysymyksen asettaminen Päätöksenteon taidot Luova ongelmanratkaisu, innovatiivisuus Oikeanlainen asenne ja uudenlaiset toimintamallit, systeemianalyysin perustaidot Fasilitointitaidot Viestintä- ja opetusosaaminen Kokeilukulttuuri, ketteryys ja joustavuus, avoimuus Avoimuuden kulttuuria voidaan oppia vain tekemällä. Tässä myös hyvien esimerkkien merkitystä ei voi korostaa liikaa. Opettajien ja työssäoppimispaikkoina hyödynnettävien yritysten tulisi omalla esimerkillään näyttää tässä hyvää esimerkkiä. Lisäksi sosiaalinen media hyödyntäminen opetuksessa lähtökohtaisesti tukee myös näitä tavoitteita ja näin konkretisoituu sen molemmat ulottuvuudet sekä uudenlaisia tietoteknisiä verkkovalmiuksia ja asennetta vaativana työskentely-ympäristönä ja myös arvomaailmaltaan ja toimintakulttuuriltaan monella tavalla vanhaa tekemisen tapaa muuttavana tulevaisuuden toimintamallina. Vain nämä kaksi ulottuvuutta sujuvasti yhdistäen se on mahdollista valjastaa aidosti työntekoa hyödyntäväksi arjen työkaluksi. Yhtenä esimerkkinä verkottuneen globaalin työelämän haasteisiin vastaavasta toimintamallista on Tampereella TTY:n Tuotantotekniikan laitoksella valmisteilla oleva Globaalit tuotantoverkostot kurssi. Sen tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijoita toimimaan tulevaisuuden globaaleissa avoimissa arvoverkoissa. Tulisiko tämänkaltaista koulutuskonseptia soveltaa myös ammatilliseen opetukseen jopa yhteistyössä eri oppilaitosasteita verkottaen. Yrittäjyydestä puhutaan myös paljon. Joskus se ymmärretään startup -henkisenä uusien IT-yritysten synnyttämisenä. Välillä idealistisena ainoana oikeana elämäntapana välitettyä kaikki me olemme oman elämämme sisäisiä yrittäjiä -viestinä. Keskusteluissa muutaman kokeneen yritystoimintaa monella tasolla nähneen ja tehneet alan konkarin kanssa nousi hyvin esille ajatus yrittäjyydestä yhtenä vaihtoehtona muiden joukossa. Se ei sovi kaikille ja toisaalta toisille ajatus siihen liittyvän epävarmuuden kautta saavutettavasta mahdollisuudesta vapaudesta ja joskus jopa taloudellisista tuloksista voi olla juuri se oikea ainoa motivoiva työn muoto. Näidenkin henkilöiden tulisi kuitenkin aina muistaa, että heidän onnistumisensa kannalta olennaista on alaisten ja työntekijöidensä kunnioittaminen ja oikeanlainen riskiin, panoksiin ja tuloksiin suhteutettu palkitseminen. Yrittäjyyden opetukseen liittyy monia hyvinkin arkisia käytännön taitoja, kuten: Myynti & markkinointi Talouden hallinta ja sen rutiinit Lait ja velvoitteet Tuotteen ja toiminnan suunnittelu KV asiat Viestintä, esiintyminen Onko startup yrittäjästä tulossa nykysukupolven rokkitähti Näiden taustalla on kuitenkin asioita, joiden ymmärrys vaatii esimerkkejä ja omakohtaista yrittäjähenkistä tekemistä, mistä esimerkkinä mm: - Kassavirta Miksi pitää tuottaa voittoa 44

45 Voiton jako, palkitseminen, riskien hallinta Rahoitus (kuinka, keneltä, miksi) Riskiensieto Innovatiivisuus Haastavinta on kuitenkin lopulta oikeanlaisen asenteen välittäminen. Tässä opettajien itse täytyisi olla hyvänä esimerkkinä ja asenneilmapiirin rakentajana. Kuva 29: Elinikäinen oppiminen - ilmiöt sekä teknologioiden- ja alojen erityispiirteet 45

46 7.3 Elinikäinen oppiminen Oppilaitokset ovat oppimisen ja osaamisen kehittämisen asiantuntijaorganisaatioita. Suomessa perinteisesti yritysten ja oppilaitosten välillä on ollut selkeä työnjako, niin että oppilaitoksen kouluttavat nuorista alan perusosaajia ja sitten valmistuttuaan he työn myötä saavat ammatissaan tarvittavat erikoistaidot. Nykyisessä nopeassa osaamistarpeiden muutoksessa tätä rajanvetoa tulisi kuitenkin kyetä rikkomaan. Oppilaitokset voisivat tarjota osaamisen kehittämispalveluitaan myös yritysten henkilöstölle elinikäisen oppimisen hengessä ja toisaalta yritykset voisivat olla tiiviimmin vaikuttamassa opetukseen ja sen suuntaamiseen. Tätä kautta toivottavasti toisaalta kouluista valmistuisi entistä valmiimpia alan ammattilaisia, oppilaitoksilla saisivat tuoretta tietoa ja jopa kouluttajaresursseja teollisuudesta ja lisääntyvän vuorovaikutuksen kautta sekä teollisuuden että oppilaitosten osaaminen ja tietämys ja yhteistyövalmiudet parantuisivat. Vesa Auvinen Dazzle Oy:stä viittasi esityksessään oppiminen murrosajassa (Auvinen V., 2013) Framework for 21st Century Learning kaavioon, jossa hyvin kytketty tulevaisuuden taidot ja niiden opetuksessa käyttökelpoiset menetelmät: Kuva 30: Tulevaisuuden taidot ja niiden opetusmenetelmät (Auvinen V., 2013) Oivallus - Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa -hankkeessa tehtiin uraa uurtavaa työtä miettimällä kuinka työn muutos vaikuttaa oppimiseen ja opetukseen. Selvityksessä ei tyydytty pelkästään miettimään muutoksia, vaan niiden pohjalta määriteltiin myös konkreettisia ohjeita ja toimenpide- ehdotuksia kuinka yritykset ja oppilaitokset voisivat paremmin huomioida nämä muutokset ja yritys-oppilaitosyhteistyön mahdollisuudet omassa toiminnassaan. 46

47 Hankkeen loppuraportin tiivistelmässä on sanottu ( Elinkeinoelämän keskusliitto, 2013): Koulutusjärjestelmän yhtenä tavoitteena on ollut valmistaa ihmisiä teollisen yhteiskunnan palvelukseen eli töihin, joissa täsmällisesti määritellyt tehtävät oli jaettu etukäteen. Teollisen yhteiskunnan työntekijät työskentelivät pitkälti erillään toisistaan ja yhden taidon oppiminen riitti pitkäksi aikaa. Teollisuusyhteiskunnasta on siirrytty kohti tietoyhteiskuntaa tai kokeiluyhteiskuntaa. Keskeiseksi on noussut se, osataanko työskennellä uudella tavalla ja siten saada aikaan uudistettuja tai uusia ratkaisuja. Haasteeseen vastatakseen yritykset muuttavat työn tekemisen tapojaan. Mekaaninen ajattelu, by the book, on valttia yhä harvemmin. Tarkat ohjeet korvautuvat suuntaviivoilla ja tavoitteiden abstraktiotaso kasvaa. Työn sisällöt ja säännöt määritellään usein itse tai yhdessä muiden kanssa. Tulevaisuuskuvaan vastataan nostamalla luovuuden edistäminen kaiken koulutuksen läpileikkaavaksi teemaksi. Luovuus tarkoittaa mahdollisuusajattelua ja vaihtoehtoisiin toimintatapoihin tarttumista. Luovuutta edistävä koulutus lähenee menetelmiltään työelämää: koulutus kannustaa kokeilemaan virheitä pelkäämättä ja tekemään yhdessä. Siksi koulutuksessa pitäisi tästä eteenpäin panostaa taitoihin tietojen rinnalla ja yhdessä tekemiseen yksilösuorittamisen sijaan. Oppimismenetelmien vaihteleminen valmentaa vaihtelevien työtapojen tehtäviin. Sirpaleisista oppisisällöistä siirrytään kohti ilmiöitä ja ongelmia, mikä edesauttaa monimutkaisessa toimintaympäristössä luovimista. Koulujen avatessa oviaan yhä rohkeammin ympärilleen oppimista tapahtuu kaikkialla. Rakenteet korjataan tukemaan yhteisöllistä opettajuutta, joka viime kädessä mahdollistaa luovuutta edistävän oppimiskulttuurin toteutumisen. Oppimisen arviointi on keskeinen väline muutosten toteutumiseksi. Sitä opitaan, mitä arvioidaan. Oivallus hankkeen loppuraportissa on myös esitetty kaikkien osapuolien käyttöön yksinkertainen huoneentaulu, jonka toimivuudesta ammatillisen koulutuksen tarpeisiin tulisi vähintäänkin keskustella toivottavasti myös soveltuvin osin ajatuksia hyödyntäen. Opettajat: Tehkää oppimisesta yhteinen asia toimimalla itse malleina yhdessä tekemiselle. Rehtorit ja muut päättäjät: Tehkää edellä sanottu mahdolliseksi! Oppijat: Unohtakaa mantra matikkapäästä ja kielipäästä. Päät syntyvät harjoittelemalla. Yritykset: Moniosaajuus syntyy ryhmissä. Verkostoitukaan ennakkoluulottomasti ja uskaltakaa rekrytoida myös totuttujen koulutusalojen ulkopuolelta. Kaikki: Pidetään oppiminen ja osaamisen arvo korkealla, mutta ravistellaan tutkintouskovaisuutta. Nykyaikaisessa kiivaassa työrytmissä ei pystytä vastaamaan kaikkiin muutoksiin ja ja sitä kautta tuleviin uusiin osaamistarpeisiin erillisellä muodollisella koulutuksella ja kurssituksella. Tulevaisuudessa tulisikin entistä enemmän oppimista kyetä siirtämään osaksi työn tekemistä, niin että osaamistarpeiden 47

48 ilmaantuessa olisi tarjolla tukea ja apua ongelmiin. Tässä kehityksessä oppilaitoksilla voisi olla luonteva rooli tehdä yhteistyötä yritysten kanssa. Myös erilaiset työssäoppimis-, opettajavaihto- ja e-oppimisratkaisut tarjoavat vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia tämän haasteen ratkaisemiseksi. Kuva 31: Opettajien työelämäjaksot osana henkilöstön kehittämistä (Frisk, 2012) Tämä työn ja oppimisen sulautuminen tarjoaa myös mahdollisuuksia rajapinnoissa tapahtuvalle toiminnalle ja oppimisen uusille muodoille, joiden rohkea kokeilu voisi tarjota uudenlaisia langanpäitä tulevaisuuden oppimisratkaisuja mietittäessä (Liite 9.1 Lisätietoja aihealueen tutkimuksista ja selvityksistä): Kuva 32: Oppimisen monet muodot Minna Taivassalo-Salkosuon työelämälähtöinen pedagogiikka esityksestä käy hyvin ilmi opetuksen ja työelämän yhteisiä molempien toimintaan liittyviä osa-alueita (Taivassalo-Salkosuo, 2013): 48

49 Kuva 33: Yrittäjyyttä oppilaitoksiin ja innovaatioita työelämään (Taivassalo-Salkosuo, 2013) Työelämäyhteistyö tulisi huomioida myös jo opetuksen suunnittelusta. Liitteessä 9.7 (Koulutuksen suunnittelun asiakaskeskeinen malli) on esitetty tätä tukeva koulutuksen suunnittelun asiakaskeskeinen malli. Sekä oppilaitoksille että yrityksille työelämäyhteistyö kaikissa muodoissaan on yksi parhaista keinoista vastata näihin elinikäisen oppimisen haasteisiin. Kehitystyön tueksi löytyy tietoa myös verkosta esimerkiksi seuraavista osoitteista (Liite 9.1): Ammattipeda sivusto: Finnish VET developers LinkedIn -ryhmä: Ammatilliset oppimisympäristöt wiki: Nappiparisto facebook ryhmä: Kiltakoulut: Ainakin oppilaitosten juhlapuheissa, visioissa ja strategioissa merkittävässä roolissa on ns. kolmas tehtävä. Usein tämä jää kuitenkin arkisen aherruksen paineessa varsin kauaksi käytännön tekemisestä. Kehittämisyhteistyön myötä olisi mahdollisuus kuitenkin luoda kontakteja ja tarjota opiskelijoille ja opettajille oppimisen paikkoja sekä toisaalta motivoivia tehtäviä vaikuttaa oman alansa ja alueensa kehittymiseen. Kohtaako yrittävä oppilaitos lopultakin kauan kadoksissa olleen oppivan yrityksen ja päinvastoin? 49

50 Myös osallistuminen erilaisiin tapahtumiin (ammatillisella puolella tästä ehkä parhaana esimerkkinä Taitaja ja Word Skills toiminta) vieraana tai järjestäjänä ovat hyvä tapa kehittää omaa osaamistaan. Opiskelijoille nämä tarjoavat myös hyviä mahdollisuuksia päästä todentuntuisissa ja silti turvallisissa olosuhteissa tutustumaan tulevaisuuden työtehtäviin. Tapahtumien järjestämiseen liittyen toivoisi kuitenkin vieläkin enemmän teollisuuden ja eri oppilaitosasteiden välistä yhteistyötä. Sosiaalinen media tarjoaa nykyaikaisen tehokkaan väylän osoittaa aktiivisuutta ja aktivoida toimijoita mukaan kehittämisyhteistyöhön. Esimerkiksi LinkedIn:n tai Facebookin ryhmät ovat toimiva foorumi nostaa esille itselle ja omalle organisaatiolle tärkeitä asioita ja lisäksi niissä aktiivisesti keskusteluun osallistumalla pääsee helposti vaikuttamaan oman alansa kehittämiseen. Liitteessä olevissa linkeissä hyviä esimerkkejä erilaisista verkkoyhteisöistä joissa opetusalan toimijat ovat rakentaneet erilaisten teemojen ja kehittämiskohteiden pohjalta toimivia verkkoyhteisöjä (Liite 9.1). Elinikäisen oppimisen hallintaan liittyy myös työssä jaksamisen ja ns. hyvän elämän elämisen taidot. Frank Martela & Lauri Järvilehto on teoksessaan Ammattiosaajan hyvä elämä nostanut hienosti esille muutamia hiukan erilaisia oppimisen osa-alueita: (Martela & Järvilehto, 2012): Pelkkä suoritus ei riitä, pitää myös olla aikaa ja osata ajatella <=> Innostus, motivaatio Hyvän elämän myytit ja miten niistä pääsee eroon (yleisiä ajattelutapoja, jotka haitallisia kestävän hyvinvoinnin rakentamiselle) Hyvän elämän tukipilarit Ammattioppilaitokset hyvän elämän edistäjänä / neljä opiskelijatyyppiä Toimia ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin edistämiseksi Kirjassa on nostettu esiin toimintamalleina, joilla näihinkin voitaisiin paneutua mm. Hyvinvointityöpajat Ryhmille suunnatut koulutukset Oppilaitostason koulutukset Yhteiskunnallisen tason työkalut Kuva 34: Ammattiosaajan hyvä elämä (Martela & Järvilehto, 2012) 50

51 Tapauskohtaisesti joudutaan pohtimaan kuinka paljon tämänkaltaisiin hyvän elämän teemoihin voi käyttää aikaa erikseen vai liittyvätkö nämä kokeneiden kouluttajien jatkuvasti kaikessa tekemisessä esiin nouseviin oppeihin? Kuva 35: Yrittävä oppilaitos kohtaa oppivan yrityksen Edellä mainittujen selvitysten ja ennakkomateriaalin pohjalta valittiin tässä ilmiöryhmässä 3 ilmiötä, joita kyselyillä ja haastatteluilla syvennettiin. Nämä olivat perusosaaminen kunniaan (koulutetaanko laaja-alaisesti vai kapea-alaisesti) Yritys oppilaitos kehittäjä yhteistyö Väestön ikääntyminen, osaava työvoima, työssä jaksaminen, yhteistyö yli sukupolvien 51

52 Kuva 36: Elinikäinen oppiminen - tiedot, taidot, asenne ja opetusmenetelmät 52

53 7.3.1 Vaikutus ammattitaitovaatimuksiin kohti oppivaa yritystä Kyselyssäkin kävi selvästi ilmi, että perinteinen koulutuksen ja työnteon selkeä lineaarinen jaksottuminen ei enää tulevaisuudessa ole mahdollista. Työuran eri vaiheessa joudutaan osaamista päivittämään ja jopa tehtäviä vaihtamaan. Tämä aiheuttaa tarpeita perehtyä uuden alan vaatimaan osaamiseen. Lisäksi perinteinen työn ja oppimisen raja hämärtyy. Oppimista tulisi tapahtua jatkuvasti työn lomassa niin, että ongelmien ilmaantuessa olisi tarjolla tehtävistä selviytymisen tueksi tarvittavia myös pedagogisesti kehittyneitä oppimisaihioita. Perusosaaminen joudutaan myös määrittämään kokonaan uudestaan. Sen pitää olla sopiva yhdistelmä taustalla olevaa jo alusta asti oman ammatin haasteisiin kytkettyä matemaattis-luonnontieteellistä osaamista, arjen työn pohjana olevia perinteisiä tietoja ja taitoja sekä muuttuneen maailman vaatimuksiin vastaavia pehmeämpi sekä asenteellisia että toiminnallisia taitoja. Kansainvälistyminen, toiminnan muuttuminen palvelukeskeisemmäksi ja kaikilla tekemisen tasoilla entistä tärkeämpi kyky tehdä yhteistyötä sujuvasti erilaisista kulttuureista tulevien ja muuten erilailla ajattelevien ihmisten kanssa, pakottaa kuitenkin jo opiskeluvaiheessa opettelemaan näitä ns. elämisen, oppimisen ja oikeanlaisen ajattelemisen tietoja ja taitoja. Mopon laiton vaihduttua tietokoneen virittämiseksi ymmärrys kone- ja metallin tehtävissä keskeisten koneiden ja laitteiden toiminnasta on vähentynyt. Perinteisten koneiden ja laitteiden toiminnan havainnollistaminen nuorille tutuilla välineillä kuten simulaatioilla ja esimerkiksi kerhotoiminnan sekä yritysvierailujen järjestäminen voisi olla yksi ratkaisu lisätä perustietoja ja taitoja koneista ja laitteista. Nythän jo on olemassa erilaista itse rakennettuihin laitteisiin perustuvaa kilpailutoimintaa, johon luontevana tahona voisi osallistua myös ammatilliset oppilaitokset tuomalla niiden hyvät valmistusympäristöt ja myös käytännön valmistusosaamisensa ko. kilpailuprojektin tueksi. Edellä mainittuja oppimisympäristöyhteistyö olisi myös helppo kytkeä osaksi kerhotoimintaa osittain omalla ajalla ja osittain myös muodolliseen opetukseen yhdistettynä. Perinteisesti yrityselämä on suhtautunut erittäin positiivisesti tämänkaltaiseen oppilaslähtöiseen toimintaan tietäen tätä kautta saavansa hyvän kuvan alan opetuksesta ja opiskelijoista ja päästen näin jopa halutessaan valitsemaan tulevaisuuden työntekijöitä tämänkaltaisesta aktiivisesta osaavasta toimijoukosta. Pyritäänkö jo koulutuksen alkuvaiheessa tarjoamaan erityisosaamista joka nopeasti tarjoaa mahdollisuuden toimia vaativissakin erikoisalan työtehtävissä vai varmistetaanko riittävän laajoilla perustiedoilla mahdollisuus työelämään siirtymisen jälkeen erikoistua tarvittaessa uudelleen erilaisiin tehtäviin. Vielä tärkeämpää on kuitenkin rikkoa perinteisiä osasto- ja oppiainerajoja niin, että tulevaisuuden taitaja kykenee selviytymään yhtä hyvin sähkö- kuin konepuolenkin perustehtävistä. Tulevaisuuden ammattilainen ymmärtää taustat, tietää käytännöt sekä oppii uutta ja osaa soveltaa kaikkea tätä sujuvasti työssä vastaantuleviin uusiin haasteisiin Fokusointiin liittyvää keskustelua käytäessä varsin yksimielisiä oltiin siitä, että on tärkeää yhdistää yleisempi ei alakohtaisten taitojen opetus perinteiseen usein varsin syvällisestikin tiettyyn teemaan pureutuvaan opetukseen. Sopivin järjestelyin erilaiset harjoitteet ja yritysyhteistyössä tehtävät harjoitustyöt voidaan yhdistää läpileikkaavina monenkin eri kurssin opetukseen. Tämä vaatii yhteistyötä opettajien ja myös 53

54 koulun ja yritysten välillä, mutta tarjoaa onnistuessaan opiskelijalla motivaatiota ja mahdollisuuden sisäistää oppimansa teoreettisempikin tieto sen kytkeydyttyä välittömästi käytännön työhön. Keskusteluissa mietittäessä tapoja kehittää koulutusta vastaamaan näihin uusiin haasteisiin, useissa yhteyksissä nostettiin esille tarve ottaa tähän kehittämistyöhön mukaan myös perinteisten oppilaitos- ja koulutuksen kehittämisorganisaatioiden ulkopuolisia toimijoita. Näin tuomalla ulkopuolista näkökulmaa työskentelyyn saadaan toivottavasti uusia raikkaita ajatuksia ja toisaalta vältetään myös liian tuttujen totuttujen näin tämä on tehty aina -tyyppisten näkemysten liiallinen painoarvo päätöksiä ja ratkaisuja etsittäessä. Vilkasta keskustelua käytiin myös väestön ikääntymisen ja toisaalta siihen liittyvän hiljaisen tiedon tuleville sukupolville siirtämisen haasteesta. Tähän kytkeytyy myös sukupolvien väliset erilaiset ajatus- ja toimintamallit ja myös haasteet ymmärtää aidosti erilaisia arvoja ja elämänasenteita. Lähentymistä tulisi tapahtua molemmilta suunnilta. Kokemuksen tuoma näkemys ja liiallisen innon oikeanlainen toppuuttelu yhdistettynä keskustelun kautta saavutettavaan ymmärrykseen tulevaisuuden tekijöiden uusista tavoitteista voisi antaa uutta motivaatio kokeneille jo rutinoituneille konkareille. Samalla nuoret välttäisivät pahimmat työelämän karikot ja oppisivat suhtautumaan työhön oikeanlaisella asenteella. Samalla puolin ja toisin opittaisiin kunnioittamaan toinen toistemme tekemistä ja työn tulosten kannalta aivan olennainen ammattiylpeys ja osaamisen kunnioittaminen saataisiin uuteen nousuun. Nykyisten muutosten tuloksena Suomi toivottavasti herää uuteen ja moderniin teollisuuteen, jossa yhä vielä vanhat perusosaamiset ovat arvossaan sopivasti jalostuneet vastaamaan tämän päivän haasteita Vaikutus opetukseen ja sen menetelmiin yhteistyössä yrittävän oppilaitoksen kanssa Vastaavasti kuin oppiminen sulautuu olennaiseksi osaksi työnteon arkea, tulisi luonnollisesti työn tekeminen kytkeytyä osaksi oppilaitoksen ja opiskelijan arkea. Teknologiamuutoksia jatkuvasti seuraava ja niin viisaasti reagoiva kehittymis- ja mukautumiskyky tulisi pystyä rakentamaan osaksi koulutusjärjestelmää. Tämän toteutumisen kannalta tärkeää olisi tiivis yhteistyö toisaalta eri alojen/osastojen osaajien välillä oppilaitoksen sisällä mutta myös yritysten ja oppilaitosten välillä. Yhteistyö tarkoittaa luonnollisesti Onko työelämäyhteistyön tavoitteena työn ja oppimisen, yrityksen ja oppilaitoksen, nykyisyyden ja tulevaisuuden rajojen hämärtäminen nytkin jo aktiivisen työssäoppimisyhteistyön kehittämistä edelleen. Opiskelijat ja heidän opettajat pitäisi saada aktiivisesti mukaan yritysten toimintaan ja toisaalta yritykset vaikuttamaan oppilaitoksen arkeen tiedon ja osaamistarpeiden välittäjänä ja toisaalta oppilaitoksen toiminnan aktiivisena kehittäjänä. Oppilaitosten muuttuessa yhä laajemmiksi monialaisiksi organisaatioiksi sopivilla järjestelyillä olisi myös helppo edistää yhteistyötä esimerkiksi perinteisten pehmeämpien alojen ja tekniikan toimijoiden välillä. Näin olisi mahdollista kehittää kokonaan uudenlaista kilpailukykyistä osaamista ja toimintamalleja myös teollisuuden käyttöön. Nykyisinkin halua tähän yhteistyöhön on. Joskus vaan tuntuu, että jostain syystä tarve ja tarjonta eivät aina kohtaa. 54

55 Osittain tähän yritys-oppilaitos-kehittäjä yhteistyön tarpeen ja tarjonnan haasteisiin on ratkaisuna varmasti vuorovaikutus ja parempi tiedonvaihto. Yhdessä tulisi vielä paremmin miettiä ja sopia yhteistyön pelisäännöt. Tätä kautta oppilaitokset löytäisivät oman roolinsa yritysten arjen apuna ja niiden elinikäisen oppimisen konsultteina. Samalla kun yrityksen kokisivat aidosti voivansa vaikuttaa siihen millaisia ammattilaisia oppilaitoksista heille valmistuu ja näin sitoutuisivat esimerkiksi osallistumaan yrityselämältä toivottuun koulutuksen tiedolliseen ja miksei myös rahalliseen kehittämistyöhön. Liitteessä on lukuisia linkkejä erilaisiin hyviin yhteistyön toteutusmalleihin, joista esille nousee mm. seuraavia: Työssä oppiminen, opettajien työelämäjaksot, kummiluokat, työpaikkaohjaajat, työssäoppijat yritykseen, yrityksistä "opettajia" kouluun laiteyhteistyö Oppimisympäristöt, näkymätön oppiminen, ilmiöpohjaisuus, työssä oppiminen, vahingossa oppiminen oppipoika mestari -malli Teknologiakasvatus Yhteistyö eri oppilaitosasteiden ja eri alojen toimijoiden välillä => oppilaitoksen rooli tässä, II-asteen aktivoitumishaaste Yhtä tärkeää kuin oppia yhteistyön myötä käytännön tietoja ja taitoa, on tekemisen kautta tutustua ja luoda pohja yhteistyölle tulevaisuudessa. Vuorovaikutus verkostot voivat olla monenlaisia ja tasoisia: yritys oppilaitos vanhat nuoret oppilaat - opettajat yrittäjät työntekijät Kuinka kehittää ymmärrystä edellä mainittujen usein erillään olevien osapuolien välillä. Yksi keskeinen keino tähän on ensin opettaa oikeanlaisen vuorovaikutuksen ja dialogin taitoja ja sitten hyödyntämällä opittua keskustelemalla ja yhdessä tekemällä lisätä ymmärrystä. Näin toivottavasti löydetään ne yhteiset perusarvot, joiden pohjalta on helppo lähteä yhteistä tekemistä ja luottamuspohjaa rakentamaan. Tämä ei saisi olla pelkästään konsulttien työpajassa ohjeistamia harjoitteita vaan pikemminkin luontevaa yhdessä tekemistä ja sitä kautta luottamuksen rakentamista. 55

56 8 Jatkotoimenpiteet Mitä pitäisi saada aikaan ja kuinka? 8.1 Visioita ja konkreettisia tekemisen malleja Aiemmin kyselyn ja keskustelujen yhteenvedossa käsiteltiin jo teemoittain osittain visioita ja uudistusten tavoitteena olevia toimintamalleja erityisesti metalli- ja koneenrakennusalan koulutuksen kehittämisen näkökulmasta. Tässä vielä niiden pohjalta yhteenvetona tärkeimpiä toimintamalleja, joiden kautta alan opetusta tulisi kehittää: Open (opettaja) pitää olla open (engl.) Hallituksen tulevaisuusselontekoon liittyen toteutettiin myös laaja tulevaisuus 2020 ennakointityöskentely. Sen tulokset ovat koottu vuorovaikutteiseen havainnolliseen muotoon verkkoon osoitteeseen (Valtioneuvosto, 2013): Selontekoon liittyy kaksi osiota maailman paras toimintaympäristö edelläkävijäyrityksille ja maailman paras koulutusjärjestelmät. Ne havainnollistavat hyvin työn ja oppimisen kiinteää liittoa, joka tulevaisuudessa on yhä tärkeämpi kyetä myös konkretisoimaan yhteisiksi tekemisiksi. Kuva 37: Maailman paras toimintaympäristö edelläkävijäyrityksille (Valtioneuvosto, 2013) 56

57 Kuva 38: Maailman paras koulutusjärjestelmä Olennaista tässä uudistumisessa on ymmärtää toisaalta työnteon ja oppimisen mutta myös vapaa-ajan ja työn sekä organisaation sisäisten ja ulkoisten maailmojen paljon aikaisempaa vahvempi sulautuminen. Tämä aiheuttaa monenlaisia haasteita, mutta oikein hyödynnettynä se tarjoaa myös paljon uudenlaisia mahdollisuuksia. Ideaalitilanteessa ao. kuvan menneisyyden ja tulevaisuuden mallit tukevat toisiaan ja olemassa olevat organisaatiot hyötyvät siitä että niiden työtekijät ovat mukana itseään motivoivissa verkostoissa. Kuva 39: Ovatko asenteet muuttuneen (Lähde: David Armano) Kansainvälisen IT -alan tutkimus- ja konsultointiyrityksen Gartnerin tekemästä listasta käy hyvin ilmi mitä minkälaisia muutoksia tämä kaikki aiheuttaa meidän jokaisen arkeen (Gartner, 2010): 1. Rutiineista innovaatioon 2. Työkuhina 3. Heikot yhteydet 4. Työskentely yhteisön kanssa 5. Työhahmotelmat 57

58 6. Spontaani työ 7. Simulaatio ja kokeilu 8. Herkkyys muutoksille 9. Hyperverkostoituminen 10. Minun paikkani Uudessa toimintakulttuurissa korostuu yhdessä tekemisen merkitys. Aivan liian usein itse kukin touhottaa omia hankkeitaan huomaamatta yhteistyön voimaa ja yhdessä tekemisen kautta saavutettavia synergiahyötyjä. Talkoohenki, kontaktien jakaminen ja monenlainen oravannahkakauppa pitäisi uudelleen nostaa kunniaan ja näin pyrkiä hajanaisesta puuhastelusta isompiin yhteisiin hankkeisiin. Yhteistyön sivutuotteena saavutetaan samalla se kaikkein tärkein tekemisen voimavara eli luottamus eri tahojen välillä. Tämä taas on ehdoton edellytys haluttaessa toteuttaa keveitä ketteriä nopeasti ajan haasteisiin ja muutoksiin reagoivia kehittämistoimenpiteitä ja näiden pohjalta rakennettavia pidempiaikaisia yhteisen tekemisen prosesseja. Toimintakulttuurillisesti muutos on suuri verrattuna siihen vielä nykyisin vallalla olevaan pitkäaikaisiin strategioihin ja visioihin ja niiden pohjalta tehtyihin tarkkoihin sopimuksiin, ohjeisiin, kilpailuttamiseen pohjaavaan kankeaan kehittämiskulttuuriin oppilaiden ja opettajien KV valmiuksien kehittäminen Demos Helsinki teki yhdessä CIMOn (Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus) kanssa selvityksen siitä miten työelämässä arvostetaan kansainvälisiä osaajia ( (Demos Helsinki, 2013): Piilotettu osaaminen -tutkimuksessa tunnistetaan utelias luokka, joka on kiinnostunut maailman suurista kysymyksistä: Löysimme kansainvälisistä osaajista joukon, joka on kiinnostunut maailman tapahtumista. Heitä kiinnostavat maailman muutokset ja he osaavat myös todennäköisimmin soveltaa näitä muutoksia omaan työhönsä. Kutsumme heitä uteliaaksi luokaksi, kertoo Demos Helsingin Juha Leppänen. Tämä moderni KV -osaamiskäsitys pitäisi ehdottomasti ulottaa myös ammatilliseen koulutukseen. Kuva 40: Kansainvälisen osaamisen elementit (Demos Helsinki, 2013) 58

59 8.1.3 Kommunikaation ja viestinnän tehostaminen (esim. sosiaalista mediaa hyödyntämällä) Uudenlaisen oppimisyhteiskunnan edellytys on kommunikaation ja viestinnän tehokkuus ja avoimuus. Tässä sosiaalisen median työkaluilla ja ennen kaikkea sen käyttöönoton myötä omaksuttavalla uudenlaisella toimintakulttuurilla on keskeinen rooli. Oppilaitosmaailmassa käydään perusteltua ja hyvää keskustelua sen eduista ja haitoista. Mutta jo nyt suomalainen koululaitos on vuosia edellä teollisuutta tässä keskustelussa ja sitä kautta myös tulevaisuudessa se voisi omalta osaltaan olla tukemassa teollisuutta sen käyttöönottaessa näitä uudenlaisia avoimempia tekemisen malleja ja prosesseja. Sosiaalinen media tarjoaa hyvät työkalut keskustella kollegojen kanssa sekä tehdä koulutuksen ja esimerkiksi oppimateriaalin kehitystyötä. Liitteessä 9.4 (eltrio eoppimisverkosto ja oppimateriaalituotantomalli) on esimerkki oppimateriaaliverkoston toiminnasta, jonka yksi keskeinen ajatus on ollut sopia malleista ja menettelytavoista, joilla avoimen yhteistyön ja jakamisen hengessä organisoidaan oppimateriaalien ja ympäristöjen yhteistuotanto ja -käyttö. Sosiaalisen median ja sen verkostojen kautta sekä opettajille että oppilaille tarjoutuu myös kustannustehokas ja turvallinen tapa luoda kansainvälisiä kontakteja, jotka toivottavasti myöhemmässä vaiheessa konkretisoituvat harjoittelupaikoiksi ja mahdollisuudeksi osallistua oman alansa ja opetuksen kansainväliseen kehittämistoimintaan. Samalla kuin huomaamatta verkossa aktiivisen viestinnän ja välillä kontaktien kanssa reaalimaailmassa tapaamalla tutustutaan erilaisiin ihmisiin ja toimintakulttuureihin ja opitaan yhteistyössä tarvittavia viestintätaitoja ja sosiaalisuutta Teollisuuden ja opetuksen läheisempi yhteistyö Yritys-oppilaitos yhteistyö on varsin moniulotteinen kehittämisen alue. Kappaleessa 7.3 Elinikäinen oppiminen on käsitelty kyselyssä ja keskusteluissa esiin nousseita työelämäyhteistyön toteutukseen liittyviä kysymyksiä. Näiden lisäksi alla SAK:n ja STTK:n sekä Teknologiateollisuus ry:n näkökulmasta tehtyjä aihealueen toimenpidesuosituksia. SAK:n ja STTK:n kasvupoliittisessa ohjelmassa 2013 on määritelty oppimisen kehittämiseen liittyvät seuraavat toimenpiteet: Lisätään aikuisten mahdollisuuksia ammattitaidon päivittämiseen ja toteutetaan raamisopimuksessa neuvoteltu kolmen päivän koulutusoikeus. Luodaan yhden luukun periaate työpaikkojen osaamisen kehittämispalveluihin. Lisätään oppisopimuspaikkoja. Toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu. Toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotukset ammatillisen koulutuksen uudistamiseksi ja uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä. 59

60 Osana nuorisotakuuta taataan kaikille toisen asteen koulutuspaikka ja erityisesti pääsy ammatilliseen koulutukseen. Mervi Karikorpi esitti OPH:n seminaarissa tammikuussa 2013 seuraavat Teknologiateollisuus ry:n painottamat keskeiset ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta edistävät seikat: Oppilaitosten ja yritysten tiivis yhteistyö avainasemassa o yhteinen näkemys, suunta & kumppanuudet => toimivat yhteistyökäytännöt, oppilaitoksen elinkeinoelämää koskeva business intelligence Ammatillisen koulutuksen rahoitus jatkossakin koulutuksen järjestäjillä Tutkintojärjestelmän yleisestä strukturoinnista ja mallintamisesta siirryttävä nopeasti toimenpiteisiin, joilla vastataan teknologia-alojen kilpailukyky ja ammattiosaamishaasteisiin o käynnistettävä teknologia-alojen ammattiosaamisen- ja koulutuksen kansallinen ohjelma; uudet teknologiat & kilpailukykyinen valmistus & ammattiosaaminen & ammatillinen koulutus Ketteryyttä tutkinto -ohjelmien tavoitteiden, sisältöjen, toteutuksen ja rakenteiden uudistamiseen Ammatillisen koulutusväylän toimivuutta vahvistettava Työuria pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta => läpäisy, osaamisen relevanssi, elinikäinen oppiminen Vähenevät julkiset resurssit ydintoimintaan eli opetukseen Kustannusperusteisesta kohti toiminnan laatua ja vaikuttavuutta nykyistä paremmin mittaavaan rahoitusmalliin EK ja Teknologiateollisuus eivät näe perusteita tuke selvityshenkilöiden ehdotuksia koulutustileistä On irtauduttava ajatuksesta, että verotus on yhä kasvava lasku paisuvasta julkisesta sektorista => Julkisen sektorin toimintamalleja ja rakenteita kehittämällä voimavarat laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen Olennaisinta on kuitenkin lähteä yhdessä rakentamaan eri tahojen intressit ja mahdollisuudet huomioiden yhteisiä toimintamalleja ja niihin pohjautuvia yritys-oppilaitos rajoja rikkovia toteutuksia joilla tarpeisiin voidaan vastata Ammatillinen huippuosaaminen oikeaan arvoonsa, Mestari Oppipoika ajattelu, Osaajapooli, oppisopimuskoulutus Kyselyn yhteydessä käydyissä keskusteluissa nousi useaan otteeseen huoli valmistusmenetelmiin liittyvän osaamisen häviämisestä tuotannon siirtyessä päähankkijoilta alihankintaverkostoihin ja jopa uusiin maanosiin. Pitkän linjan ammattilaisten siirtyessä eläkkeelle on myös vaara, että heidän osaamisensa katoaa. Tämänkaltaisen kokemustiedon siirtämiseksi ja säilyttämiseksi tulisi pikaisesti rakentaa toimintamalleja. Perinteisen mestari oppipoika mallin uudelleen aktivointi voisi olla yksi ratkaisu. Mallia voisi hyödyntää myös yrityksissä työharjoittelun osana. Sen lisäksi vanhoilla konkareilla saattaisi hyvinkin olla halukkuutta tulla kertomaan kokemuksistaan oppilaitoksiin esimerkiksi tuntiopettajina tai vierailevina luennoitsijoina. On myös käyty keskustelu jonkinlaisesta menetelmäosaajien resurssi- ja osaajapoolista. Ideana olisi koota 60

61 alan konkareita yrityksistä ja tulevia ammattilaisia oppilaitoksista, joille järjestettäisiin koulutusta ja tiedonvaihtoa ja sitä kautta ylläpidettäisiin ja jalostettaisiin alan osaamista. Tämänkaltaisessa yhteistyössä voisi olla mukana tuotantoautomaatiojärjestelmiä valmistavat yritykset, järjestelmien käyttäjät, oppilaitokset ja tietyt alan osaajia tarjoavat rekrytointiyritykset. Yhteistyöhön voisi kytkeä myös tuotteiden ja laitteiden suunnittelusta vastaavia tahoja. Esimerkkinä tämänkaltaisesta yrityksestä on perinteisen insinööritoimisto- ja rekrytointiyrityksen toimintamallin yhdistänyt eworknordic. (eworknordic, 2013) Luonnollisesti myös perinteiset teollisuuslähtöiset koulutusmallit, kuten erilaiset työssäoppimisen tukijärjestelyt ja oppisopimuskoulutus, tarjoavat hyviä mahdollisuuksia osaamisen vaihtoon. Hyvänä esimerkkinä vanhan mallin menestyksekkäästä soveltamisesta on Kiltakoulut.fi. Se on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristön kehittämishanke, jossa sosiaalisen median työkaluja ja mobiiliteknologiaa hyödyntäen tavoitellaan opiskelijakeskeisyyttä ja vertaisoppimista, läpinäkyvää yhteisöllisen tiedon jakamista ja vertaiskehittämistä sekä opiskelijaa kunnioittavaa ja yrittäjämäistä asennetta (Tavastia, 2013) Oppimisympäristöt ja opetuksen eri osa-alueiden vahvempi integrointi Perinteisesti oppimisympäristö termi on yhdistetty verkko-opetuksen oppisisältöihin tai fyysiseen opetuksessa käytettyihin koneisiin ja järjestelmiin. Parhaimmillaan nämä tulisi luonnollisesti yhdistää toinen toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Liitteessä 9.6 esitelty FMS Training Center on esimerkki monipuolisesti hyödynnetystä järjestelmästä, jota voidaan käyttää eri oppilaitosteiden, aikuiskoulutuksen, yritysten käyttäjäkoulutuksen ja jopa alaa vielä miettivien nuorten ja lasten teollisuuteen tutustumistarkoituksiin. Muita esimerkkejä oppimisen ympäristöistä mm. liitteessä 9.8 esitelty Uusi tehdas sekä liitteessä 9.4 kuvattu eltrio -oppimisympäristöyhteistyö. Ideana näissä molemmissa on ollut luoda fyysinen paikka ja sitä tukeva virtuaalinen yhteisö, jossa yritysten, oppilaitosten, kehittäjäorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten työntekijät kohtaavat ja voivat yhdessä työtä tehden ja oppien luoda uutta ja kehittää liiketoimintaansa. Parhaimmillaan tämän kaltaiset oppimisympäristöt eivät perustu liian valmiiseen ohjeistukseen. Työskentelyyn kuuluu olennaisena osana toimenpiteiden suunnittelu itse ja lopputulosten dokumentointi. Tämä opettaa analysoimaan omaa osaamista, toimenpiteitä ja tietoja sekä harjaannuttaa tänä päivänä kaikkeen tekemiseen olennaisena osana kuuluvaan mittaamiseen ja tulosten tulkintaan. Olennaista olisi myös integroida tietyn teknologian, teeman tai ilmiön yhteyteen myös matemaattisluonnontieteellistä asioiden ymmärtämistä tukevaa sisältöä ja muita ns. ATTO aineita sekä työssä pärjäämisen kannalta tärkeitä uusia tulevaisuuden taitoja. Tämänkaltaisesta kokonaisvaltaisesta oppimisen mallista hyvänä esimerkkinä on Jyväskylässä toteutettu yrittäjyyden opetusta tukeva Tiimiakatemia (Tiimiakatemia, 2013). Haastavinta uudenlaisia malleja kehitettäessä ja oppimisympäristöjen kanssa hifisteltäessä on aina muistaa varmistaa riittävän laajat ammatilliset perustaidot ja ainakin jollakin osa-alueella alueella myös syvällisempi osaaminen. Tältä pohjalta on helppo sitten työnteon ohessa ja tehtävien muuttuessa kouluttautua tarvittaessa uusiin tehtäviin. 61

62 Kuva 41: Linkki koulun ja yrityksen välille 62

63 8.2 Sanoista teoiksi ajatuksia jatkon toimenpiteiksi Kuinka tarttua haasteisiin ja aloittaa tässäkin selvityksessä esitettyjen toimenpide-ehdotusten toteutus. Tärkeää on aloittaa konkreettista pienistä toimenpiteistä mieluummin kuin suurien pitkäaikaisten strategioiden ja ohjelmien valmistelusta. Juhana Kokkosen artikkelissa Onnistuneen radikaalin opetusmuutoksen ainekset kerrotaan kuinka Metropolia AMK:ssa perinteisen opetussuunnitelman puitteissa vaiheittain uudistettiin opetuskokonaisuus eri aineita ja oppimisympäristöjä integroivaksi opiskelijalähtöiseksi kokonaisuudeksi (Kokkonen, 2013). Kehitystoimenpiteitä tehtäessä on myös huomioitava että kyselyssä käsitellyillä ilmiöillä on hyvin erilainen elinkaari, joka pitää huomioida myös niihin liittyviä toimenpiteitä suunniteltaessa. Joidenkin asioiden toteutus vaatii rahaa tai muita lisäresursseja toiset taas ovat enemmän motivointikysymyksiä, joissa verkostoja ja talkoohenkeä luomalla on mahdollista saada aikaan suuriakin muutoksia. Olennaista monimuotoisissa erilaisia toimijoita yhdistävissä hankkeissa on löytää ja tarjota kullekin mukaan lähtevällä taholle aidosti hänen tavoitteisiinsa soveltuva rooli. Vain tarjoamalla kunkin oman agendan toteuttamisella tilaa ollaan valmiit panostamaan aikaa, osaamista ja rahaa myös yhteiseen tekemiseen. Ilman, että yhteistyötä koordinoidaan, jopa suuretkin hankkeet usein jäävät yksinäiseksi irralliseksi puuhasteluksi. Ja viimeistään siinä vaiheessa, kun hankkeen tulokset on saavutettu ja resurssit suunnattu uusien haasteiden suuntaan, tarvittaisiin jonkinmoisia toimintamalleja tulosten arkipäiväistamiseksi. Alla ajatuksia, joilla selvityksen aihepiiriin liittyen voisi tätä em. hankkeista arjen aherrukseksi -haastetta pyrkiä ratkaisemaan Selvityksen tulokset verkkoon Osana tätäselvitystä on nyt kerättynä kattava kokoelma alan tietoutta, linkkejä muihin selvityksiin ja aihepiiristä kiinnostuneita toimijoita. Tältä pohjalta olisi hyvät mahdollisuudet jatkaa aloitettuja keskusteluja alan ja alueen kehittämiseksi. Tätä tukemaan voitaisiin perustaa ryhmä verkkoon hyödyntäen esimerkiksi linkedinin -ryhmä ominaisuutta. Ryhmän perustamiselle olisi kuitenkin tärkeää saada mandaatti tämänkin selvityksen taustalla olevilta organisaatioilta ja sitä kautta luoda sille tulevaisuudessa kasvava rooli alan kehittämistyössä käsittäen: alan tiedon kerääminen ja keskustelu kontaktien hallinta hankeyhteistyö tutkimukset ja selvitykset e-oppimisyhteistyö ennakointiyhteistyö sosiaalisen median opetuskäytön edistäminen II-asteella kone- ja metallialalla yhteistyö erilaisia yritys-oppilaitos palveluita kehitettäessä ja markkinoitaessa kone- ja metallialan ammatillisen koulutuksen kehitystyön ja opetuksen yhteisöllisyyden edistäminen ja joukkoistaminen 63

64 8.2.2 Tilaisuuden ja tapahtumat: Kaiken kehittymisen edellytys on sekä johto- että toteuttavan tason toimijoiden jatkuva vuorovaikutus ja tiivis yhteistyö. Alan toimijoiden työryhmät sekä erilaiset seminaarit ja tapahtumat ovat yksi hyväksi todettu tapa edistää tätä verkottumista. Tässä on tärkeää pyrkiä yhdistämään voimat jo olemassa olevien ryhmien ja perinteeksi muodostuneiden tapahtumien kanssa tuomalla näihin keskusteluihin mahdollisuuksien mukaan uudenlaista näkemystä ja painopisteitä. Edellä mainitut tämänkin selvityksen taustalla olevien toimijoiden edustajat kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan alan koulutuksen kehittämisestä. Tänä vuonna mm pidettiin OPH:n kutsumana Kone- ja metallialan alakohtaiset kehittämispäivät Helsingissä. Siellä mm. Hannu Hernesniemi kertoi selvityksensä tuloksista ja Mervi Karikorpi Teknologiateollisuudesta kertasi KOMEE2020 hankkeen tuloksia sekä alan uusimpia näkymiä. Lisäksi jo perinteeksi on muodostunut HAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun organisoima ja alan pitkäaikaisen konkarin Erkki Ahosen isännöimä KOME -seminaari kerää joka kesä kone- ja metallin ammatillisen opetuksen aktiivit kuulemaan alan kehityssuunnista ja keskustelemaan niiden vaikutuksista. Tämän kaltainen toimijoita kokoava toiminta on elintärkeää alan opetuksen kehittymisen kannalta ja sen säilyminen tulisi kaikin keinoin pyrkiä varmistamaan Alakohtainen järjestäytynyt foorumitoiminta käyntiin Yksittäisten tilaisuuksien myötä tulisi koota alan kehittämisestä kiinnostuneet organisaatiot ja niiden henkilöt yhteen ja järjestää näin muodostuneelle verkostolle väylä käydä jatkuvaa keskustelua ja myös miettiä kuinka yhteistyön fasilitointi organisoitaisiin. Nykyiset sosiaalisen median työkalut tarjoavat hyvät mahdollisuudet jatkuvaan vuorovaikutukseen, mutta tärkeää on myös muistaa välillä ihan perinteinen ihmisten muodollinen ja myös vapaamuotoinen tapaaminen. Vapaamuotoisen esimerkiksi vain verkkoryhmien muotoon organisoituneiden verkostojen haasteena aktiivisten ihmisten ajankäytön ja sitä kautta resurssien vaihtelu, jolloin muiden kiireinen keskellä yhteistyö helposti hiipuu. Muodollisempi edes kevyesti rahoitettu toiminta takaa heti toisaalta rahoitusta tuovien asiakkaiden kiinnostuksen ja myös mahdollisuuden vaatia vastinetta rahoitukselleen. Samalla ko. toimenpiteistä vastaavalle syntyy positiivinen paine ylläpitää ja aktivoida yhteistyötä. Lisäksi muodollinen organisoituminen tarjoaa myös mahdollisuuksia luoda toimijoiden yhteisiä ansaintamalleja. Tällöin hankkeistetun käynnistysvaiheen jälkeen toiminnalla saatavilla tuloilla on mahdollista kattaa yhteistyön ja verkostoitumisen aiheuttamat menot. Yhteistyötä käynnistettäessä on myös tärkeä miettiä toiminnalle pelisäännöt, toiminnan tavoitteet ja fokus. Alla on tässä selvityksessä esiin tulleita konkreettisia teemoja, joihin selkeästi ilmeni halukkuutta osallistua: yhteistyön kone- ja metallialan koulutuksen kehittämiseksi ja sen sisältöihin vaikuttaminen, esimerkkinä Tampere Automation Center (yritys-oppilaitos yhteistyö, KV -yhteistyö, opetussuunnitelmatyö, työelämäyhteistyön pelisäännöt, OPS hautomotoiminta: jne.) 64

65 Oppimisympäristöjen kehittäminen (e-oppiminen, oppimateriaali, simulaatiot, todelliset ympäristöt) Yrityspalvelujen kehittäminen, prototuotantopalvelut yrityksen tai yritysryhmän tarpeiden pohjalta toimivat koulutusyhteenliittymät (esim. Tampere Business Campus: jota kautta oppilaitokset voivat tarjota koulutusta oppilaitosverkoston koulutuspalveluja tarjoama yhteistyöverkosto (esim. CAM forum: toimiminen yhteistyötahona muiden alojen kehittämisverkostojen kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti alueellisen ja kansallisen yhteistyön linkittäjänä toimiminen Ammatillisen koulutuksen vahvempi rooli osana innovaatiojärjestelmää Erilaiset kehittäjäorganisaatiot, yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat jo vuosia olleet keskeinen toimija kehitettäessä suomalaista koneenrakennusta ja valmistavaa teollisuutta. Usein suomalaisella huippuosaamisella ymmärretään erilaiset huipputeknologiaa sisältävät koneet tai toisaalta ohjelmistolähtöiset startup/spinoff yrityksissä kehitetyt sovellukset sitä kautta rakennetut ekosysteemit. Ammattioppilaitoksilla olisi mahdollisuus ottaa nykyistä selkeämmin oman roolinsa osana tätä toimintaa. Näin keskusteluun saataisiin nostettua vahvemmin valmistuksen ja ns. lattiatason tekemisen luonne tasavertaisena huippuosaamista vaativana osa-alueena. Esimerkiksi liitteessä 9.8 kuvatun Uuden tehtaan Demola- ja Protomo työskentelyn yhteydessä on selkeästi noussut esiin tarve kytkeä uudenlaisen liiketoimintamallien ja ohjelmistotuotteiden rinnalle myös fyysinen prototuotantotyyppinen valmistus sekä erilaisten tuotantomahdollisuuksien käytännön testaus. Tässä yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten osaamisella ja laitekannalla on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Samalla myös nostettaisiin suomalaisen ammatillisen koulutuksen arvostus sille kuuluvalle tasolle. Verrattuna lähes mihin tahansa maailman maahan, Suomessa ammatillisen koulutuksen suosion on onnistuttu pitämään hyvänä. Täällä oppilaitoksiin on helppo saada opettajia ja oppimisympäristöt ovat moderneja. Tämä kaikki vaikuttaa positiivisesti mahdollisuuksiin antaa laadukasta opetusta. Ammatillisista oppilaitoksista valmistutaan myös monin mittarein hyviin mielenkiintoisiin tehtäviin. Kaiken tämän perusteella olisi tärkeä viestiä, että Suomi on maailman paras paikka käden taitajille ja ammattiosaajille ja alan valitsemalla on hyvät mahdollisuudet lunastaa paikkansa ammatillisen osaamisen kansainvälisessä valioliigassa. 65

66 9 Liitteet 9.1 Lisätietoja aihealueen tutkimuksista ja selvityksistä Teema Lähteitä Avoimet oppisisällöt ja kurssit & eoppiminen, oppimisympärist öt OPH/Tarja Frisk: OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ AVARTAMASSA, Oivalluksia, ideoita ja esimerkkejä oppimisympäristöiksi ammatillisessa koulutuksessa (2010): Oppimistehdas konseptin esittely s.45, Yrittäjyysopetusmallit s.54 ja 68 : %2Fwww.oph.fi%2Fdownload%2F124992_Oppimisymparistoja_avartamassa_UUSI.pdf&ei=CEOmUabWIYuP4gSGrI CAAg&usg=AFQjCNFs05Lsu7Nm1m5fl2ulFvEbn2VoMA&sig2=GllK0uqRrPExtOB3sLypoA&bvm=bv ,d.bGE Miikka Salavuo: Taitoperusteisen opetuksen suunnittelu: - Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä kehittämässä Kansallisia kehittämislinjauksia ja kuvauksia Opetushallituksen valtionavustuksilla tuetuista oppimisympäristöjen kehittämishankkeista : - AmmattiPeda: - Kome hankkeen arviointi: - Teräsrakentamisen oppimisympäristöhanke: 6jen+kehitt%C3%A4minen+%28TROY%29+sek%C3%A4+kivirakentamisen+oppimisymp%C3%A4rist%C3%B6jen+keh itt%c3%a4minen+%28kroy%29 - Ammatilliset oppimisympäristöt wiki: - Nappiparisto facebook ryhmä: - Kiltakoulut: - Suomen Lean yhdistys / Lean verkossa: - Top School hanke, Tampereen oppimisympäristöt: Sosiaalinen media - Pelit & pelillisyys - Pelillisyyttä ja osallistavaa opetusta virtuaaliopetuksen päivillä: 66

67 Ammattimaiset harrastajat - Teema Lähteitä Yrittäjyys - Gustafsson-Pesonen, Kiuru Ideoita ja oivalluksia yrittäjyyskasvatukseen YKOONTI: - Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo: - Harjoitusyritykset: Työelämäyhteistyö, Ilmiöpohjainen oppiminen, näkymätön oppiminen - Kangasniemi, Lilja, Savaja: Näyttö ratkaisee, Tutkimus näyttötutkintojen työelämävaikutuksista teknologiateollisuudessa - Opas ammatillisten opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen: tamiseen%2epdf&urlhash=3z_d&_t=tracking_disc - Opas työpaikkaohjaajien koulutuksen toteuttamiseen : - Pekka Ihanainen: Työssä oppiminen, Vahingossa oppiminen: Näyttötutkinnot, oppisopimuskoulutus - Näyttötutkinto-opas: - Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ammatillisessa peruskoulutuksessa: uskoulutuksessa.pdf - OPH: ammatillinen peruskoulutus, Näyttötutkinnon: Arvioijan opas: - Oppimisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen, OPM muistioita 2011: Teknologiakasvatus & Alan imago - MyTech: - Kun koulu loppuu: - Yrityskylä: - Teknokas: - LuMaTe: - Tämä Toimii: 67

68 Lähteitä Opinto-ohjaus & työllisyyden edistäminen - Perusopetuksen oppilaanohjauksen kehittämistoiminnan hyvät käytänteet: - Harto Pönkä (SlideShare esitys): Sosiaalinen media mahdollisuutena ja haasteena opinto-ohjauksessa: - McKinsey: Education to Employment: - Työura Nuorten työllisyyden edistäminen toimenpiteet: Ennakointi OPH julkaisuja: Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025 Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja koulutustarpeista : _tyopaikoista_ja_koulutustarpeista.pdf Hyvät käytännöt & tietoa Ammatillisen koulutuksen kehittäjät - Finnish VET developers: Ammatillisen koulutuksen laatu - Ammatillisen koulutuksen laatustrategia (2011): 68

69 Lähteitä Oppiminen ja työ murrosajassa Kansainvälisyys, EU mallit ja muiden maiden tilanne - Manufuture yhteisö, OWL -klusteri - SCIENCE AND TECHNOLOGY FORESIGHT (tilastoja ja ennakointitietoa): - Suomi vertailut: - NMC Horizon Project Preview, 2013 Higher Education Edition: - Curriculum reform in Europe The impact of learning outcomes: sivua Euroopan teollisuuden tulevaisuudesta: - Horizon 2020: - Europe Kansallinen innovaatiopolitiikka - Tuore ohjelma, kuinka kansallisesti ja alueellisesti ohjelmien ja hankkeiden kautta kehitystyötä tehdään: Suomi osaamispohjaiseen nousuun. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelma (TEM ja Opetus- ja kulttuuriministeriö) _ja_innovaationeuvosto/erillisraportit/liitteet/tinto_ pdf 69

70 9.2 Tyyne Työelämä oppimisympäristönä selvitys Tyyne - Työelämä oppimisympäristönä -selvityksen tuloksena hahmotellut yhdeksän kohtaa, joilla kuvataan työelämän meneillään olevia muutoksia: 1. Työympäristöjen muutoksessa on useita tärkeitä, osittain keskenään ristiriitaisiakin trendejä. Työtavat, työn organisointi ja työn tekeminen muuttuvat. Mielenkiintoisen haasteen työympäristöjen keskeisille muutoksille asettaa kysymys työn tulevaisuudesta. Mitä seuraa yhteiskunnan organisoitumiselle, jos enemmistö kansalaisista ei ole perinteisessä mielessä töissä tai työ ei enää elätä? 2. Tietoon ja osaamiseen perustavassa työssä yksilöiden tuottavuuserot kasvavat. Haasteiksi nousevat kuitenkin tulosten mittaaminen ja potentiaalinen työyhteisöjen sisällä entistä vahvempi polarisoituminen, mikä puolestaan voi olla esteenä yhteisöllisyydelle, tiimityölle ja avoimelle keskinäiselle jakamiselle. 3. Työn itsenäisyys ja yksilöllinen vastuu eri ammateissa kasvavat. Työyhteisöt muuttuvat monessa mielessä entistä monikulttuurisemmiksi. 4. Työympäristöjen muutokseen liittyy myös vahva verkostoituminen ja verkostomaisissa organisaatioissa toimiminen. Organisaatiot eivät ole enää yhtä selvärajaisia kuin aiemmin ja etenkin luovasta työstä ja tietotyöstä merkittävä osa tapahtuu arvoverkostoissa, joiden rajat ovat osittain sumeita eivätkä alistu perinteiseen organisaatioajatteluun. 5. Oppimisen suuri muutos on oppimisen muuttuminen yksilötasolta yhteisölliseksi toiminnaksi. Oppimisen merkitystä korostaa myös tulevaisuudessa kasvava ammatillinen liikkuvuus. Perinteinen ajatus työvoiman liikkuvuudesta on ollut samalla ammattialalla toimivien liikkuvuus eri työnantajien palvelukseen, mutta uudenlainen ammatillinen liikkuvuus merkitsee myös työuran aikana monia erilaisia ammatteja ja tehtäviä, mikä vaikuttaa siihen, että uudenlaisia palveluita ja tukitoimintoja syntyy tälle alueelle. 6. Avoimuus ja läpinäkyvyys merkitsevät myös, että erilaiset oppisisällöt muuttuvat entistä avoimemmiksi ja niiden sisällöt läpinäkyviksi. Työympäristöissä oppimisessa jakamisen kulttuurin vahvistuminen on mielenkiintoinen kehityssuunta, koska osa organisaatioista pyrkii entistä tarkemmin ja selkeämmin suojaamaan omaa toimintaansa. Onkin tarpeellista eri organisaatioissa hahmottaa, mitkä sisällöt voivat kuulua avoimuuden ja jakamiseen piiriin ja mitkä mahdollisesti eivät siihen kuulu. 7. Työympäristöissä oppimiseen vaikuttavat myös erilaiset teknologiset muutokset. Yksittäisten työssä käytettävien laitteiden ja ohjelmistojen sulautetut oppimisominaisuudet kasvavat nopeasti, ja oppimisen tukemisesta tulee osa laitteistojen diagnostiikkaa. Samoin erilaiset lisätyn todellisuuden sovellukset ja palvelut rikastavat oppimisen mahdollisuuksia. 8. Pelilliset oppimissisällöt yleistyvät nopeasti työelämän oppimisessa ja käsitys peleistä ja pelillisyydestä työympäristöissä oppimisessa syvenee ja monipuolistuu. 9. Organisaatioiden oppimisen sisältöjen tuotannon painopiste siirtyy keskitetyistä tuotannoista vertaistuotantoon eli esimerkiksi samoissa työtehtävissä toimivien keskinäiseen sisällöntuotantoon. Tämä hajautuneen asiantuntemuksen konkreettinen hyödyntäminen on usein organisatorinen haaste johdolle, mikäli se ei ole tottunut avoimeen ja kommunikatiiviseen työtapaan. 70

71 9.3 Kansainvälisiä visioita tulevaisuuden teknologioista ja tuotantomalleista Disruptive Technology Description Example Proximity Based Communications Devices that capture and analyze a set of sensors, providing intelligence based on context of people, place, and time in a detailed manner Mobile devices that use Indoor Positioning Systems IPS, NFC, RFID, mobile/social data, and Wifi networks can identify a consumer as they move through a showroom floor, down to the inch. 3D Printing Technology that empowers manufacturing of 3D objects and production anywhere. MakerBot, 3D systems, Affinia, Formlabs, Stratasys, and now replicator technology quickly scans, and copies a 3D item. Collaborative Consumption Web and mobile apps that enable users to share, rent, borrow, and gift products and services with low friction transactions. AirBnb, Lyft, Uber, see my list of 200, and brand examples. Gesture Based Interfaces Technology that senses movement, and causes digital systems to respond. Computer interfaces and sensors will emerge causing keyboards and mice to fade away. Leap, Kinnect and other technologies give path to a minority report experience. Eye tracking software such as Tobbi and retina tracking software even in store emerge. Augmented Reality A layer of information is placed on top of our reality plan, using digital glasses, empowering users to access and transmit real time digital information. Google Glass (we re on beta test list) will emerge and empower consumers to access Google interfaces as they traverse world. Virtual Reality Unlike Augmented Reality, this is an immersive experience across many senses that digital replicates sight, sound, feel. Oculus Rift, Stanfords VR Lab (I ve visited) provide immersive headsets that simulate a world Quantified Self Also called wearable computing, these body reading sensors harvest, analyze, and provide insight to how our bodies are working. Body API, Nike Fuel Band, Nike+, Fitbit Garmin, Runkeeper, most mobile devices track our movements. Quantified World, Internet of Things Digital Screen Experiences Technologies that capture data from around the world, cities, and nature to analyze and predict future patterns. There are evolutions happening to digital screens, from flexible screens that can morph to anything, to digital output devices everywhere, and 3D technology. Open data economy, data in mobile networks and mobile devices, telematics in cars, Nest thermostat, and thousands of other sensors are actively collecting data and altering our world. hat tip Michael Fraietta for IOT reference. 4k resolution (higher res than HDTV), 3D TVs, flexible OLED screens Power Everywhere Wireless power, solar power, and efficient power sources enable transportation, devices, enable more computing, sensing, and information spread. Powermat, Powertrekk, ecoupled provide wireless power Drones and Automated Robots Leave a comment below Technology is empowering for humans to man aerial drones to also create self-driving cars, warehouse robots, and more. The impacts to business, technology, government, privacy, and warfare are just starting to surface.?? ARDrone (I owned version 1), Google s self driving car, and Amazon s robot warehouse are just the start of the automated planet. Submission provided by Annalie Killian (Lähde: 71

72 72

73 9.4 eltrio eoppimisverkosto ja oppimateriaalituotantomalli 73

74 9.5 Esimerkkejä konepajatuotannon oppimisympäristöistä Kansallisesti on jo reilut 10 vuotta tehty tiivistä yhteistyötä FMS järjestelmien koulutuksen kehittämiseksi Suomessa. Osana tätä yhteistyötä Tampereella FMS Training Center -ryhmä määritteli joitakin keskeisiä alan osaamisalueita ja suunnitelmaa kuinka näitä alueella tullaan kehittämään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 74

75 Tuotantokoulutusta kehitettäessä ei saisi kuitenkaan unohtaa kaiken tekemisen pohjalla olevia perustaitoja. Näitäkin voidaan kuitenkin opettaa hyödyntäen verkko- ja simulaatiopohjaista koulutusta perinteisen työstösalikoulutuksen rinnalla. Hyvänä esimerkkinä SataEdun ja Winnovan toteuttama varsin kattava kone- ja metallialan verkko-opetuspaketti, jonka esitteestä ao. kuva. Toisena esimerkkinä oppimisympäristöhankkeesta, jossa monipuolisesti hyödynnetty uudenlaista teknologiaa ja myös pyritty yhdistelemään perinteisesti erillään olevia teemoja ja toimijoita on Natura Mobile hanke. Se on Tampereen seudun ammattiopisto Tredun (entisen Pirkanmaan ammattiopiston) kaksivuotinen EAKR-hankekokonaisuus, joka muodostuu kolmesta osahankkeesta. Niillä kaikilla kehitetään opetuksessa siirrettäviä oppimisympäristöjä ja nykyaikaisen tieto- ja viestintäteknologian menetelmiä. Kolme osahanketta ovat: automaatiotekniikan oppimisympäristö, levy- ja hitsausalan oppimisympäristö ja liikkuva verkko. Projektissa on mukana myös logistiikka-ala, joka siirtää oppimisympäristöt toimipisteestä toiseen opintojaksojen vaihtuessa, sekä turvallisuusala turvaamassa kuljetukset (Tredu, 2013) 75

76 9.6 FMS Training Center ja tuotantoyrityssimulaatio nykyaikaisen teollisen tuotannon ja yritystoiminnan oppimisympäristönä Yksi konkreettinen esimerkki tuotantoautomaatiokoulutuksen kehittämiseksi Suomessa tehdystä vertikaalisesti ja horisontaalisesti monenlaisia toimijoita yhdistävästä yhteistyöstä on FMS Training Center ja ajokorttiyhteistyö. Yhteistyön taustalla on runsaat kymmenen vuotta Tampereella toiminut joustavan valmistuksen oppimisympäristö FMS (Flexible Manufacturing System) Training Center, joka sijaitsee tehdasautomaatiojärjestelmiä valmistavassa Fastems Oy:ssä. Koulutusympäristön laitteet ovat tamperelaisten teknillistä koulutusta antavien oppilaitosten omistuksessa ja nykyisin ko. järjestelmän koulutuskäyttö on kaikkien mukana olevien oppilaitosten ja yritysten arkea ja yhteistyön myötä on käynnistetty myös lukuisia muita aihealueen yhteisiä hankkeita luvulla yhteistyö laajeni, kun mm. Turussa, Hämeenlinnassa ja Seinäjoella otettiin käyttöön myös FMS -oppimisympäristö ja tätä kautta alettiin kansallisena yhteistyönä kehittää kansallisesta FMS ajokorttikouluttajaverkostoa. FMS Training Center on todellisen fyysisen koulutuslaitteiston ja simulaatioiden avulla myös verkon kautta käytettävissä oleva virtuaalinen oppimisympäristö. Järjestelmässä tapahtuvaa koulutusta tukemaan on myös kehitetty nykyään wiki -muodossa oleva varsin kattava alan oppimateriaalipaketti verkossa Uusimpana vaiheena on lähdetty kytkemään tätä toistaiseksi teollisen tuotannon eri osa-alueiden koulutuskokonaisuutta alan yrittäjyyskoulutuksen peli- ja simulaatiopohjaiseen oppimisympäristöön, jolloin syntyisi koko teollisen tuotannon koulutusta palveleva laaja oppimisympäristö. Konseptissa yhdistetään avoimen lähdekoodin toiminnanohjausjärjestelmä, FMS -simulaatio, sosiaalisen median työvälineet ja alan oppijaverkoston kansainväliseksi kokonaisuudeksi. Potentiaalisia hyödyntämiskohteita ovat esim. globaali verkkopeliä muistuttava liiketoimintasimulaatio, järjestelmän ja koulutuksen vienti yksittäisiin ulkomaisiin oppilaitoksiin tai opetuskokonaisuuksiin sekä teollisten alihankkijaverkostojen, esim. em. tuotantohotellin simulointi ja koulutus. 76

77 9.7 Koulutuksen suunnittelun asiakaskeskeinen malli Tammikuussa OPH:n kehityspäivillä Jouni Suominen esitteli omassa esityksessään myös varsin käyttökelpoisen mallin, jolla työelämän tarpeet kyettäisiin huomioimaan perinteistä opetusta paremmin opetuksen sisältöjä ja toteutusta suunniteltaessa. Ao. hänen esityksessään käyttämässä kaaviossa on rinnastettu osuvasti perinteinen tarjontakeskeinen ja nykyajan vaatimusten mukainen asiakastarvekeskeinen tuotteiden kehitysprosessi koulutuksen suunnittelu ja toteutusprosessiin. Asiakastarvekeskeinen malli tukisi myös hyvin monessa eri selvityksessä esiin tullutta palveluperustaista lähestymistä (Suominen, 2013). 77

78 9.8 Uudet innovaatiotehtaat Yritys- oppilaitos rajapinnoissa ideointia ja oppimista sulavasti yhdistellen Yksi esimerkki uudenlaisesta tavasta vastata lukuisiin edellä esitettyihin työn tekemisen ja oppimisen haasteisiin on Tampereella toimiva Uusi Tehdas. Siellä opiskelijat, tutkijat ja kehittäjät, startup -yrittäjät ja jo toimintansa vakiinnuttaneet yritykset aina globaaleja pörssiyrityksiä myöten yhdessä raja-aitoja rikkoen rakentavat uudenlaisia tuotteita ja toimintamalleja. Silmiinpistävää tässä toiminnassa on perinteisen kankean strategia tavoitteet isot suunnitelmat kilpailutus/hakemukset massiivinen toteutus mittarit/tulokset kiinteä toteuttajaverkosto, jne. - etenemisen sijaan erittäin ketterä nopeisiin ja keveisiin kokeiluihin perustuva toimintakulttuuri, jossa eri tahot aina tarpeen ja halunsa mukaan voivat ottaa itselleen soveltuvan roolin. Toistaiseksi yhteistyö on ollut suurimmaksi osaksi ICT painotteista, mutta viime aikoina myös perinteinen teollisuus on herännyt hyödyntämään mahdollisuuksia. Tämän kehityksen myötä yhä tärkeämmäksi on tullut myös erilainen fyysisten järjestelmien ja tuotteiden tekeminen ja protoilu, jossa suomalaisella tuotantokoulutuksella ja perinteisen teknologian ja alojen kiistatta maailman huippua edustavalla ammatillisen koulutuksen ja osaamisen kehittäjille tulisi olla vahva rooli. Em. joustavan tuotantoautomaation 30 -vuotisen taipaleen kunniaksi toteutettu Fastems Challenge Powered by Konela toteutettiin osana tätä Uusi Tehdas konseptia Tampereen Hervannassa, jonne on avattu perinteikästä Konela -nimeä kantava Uuden tehtaan sivukonttori. Sossa pyritään erityisesti aktivoimaan perinteisiä koneenrakennusalan yrityksiä mukaan yhteistyöhön. Kilpailussa opiskelijaryhmät ympäri Suomen ideoivat ja konkretisoivat erilaisin tekstein, kuvin, simulaatioin ja videoiden avulla sekä lopulta suunnitelmansa Konelassa järjestetyssä tilaisuudessa tuomareille esittäen miltä tulevaisuuden tuotanto 78

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja tehostamalla,

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51

Lisätiedot

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta

Lisätiedot

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta 1. Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla ja tuovat Suomeen vientituloja,

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2012

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2012 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2012 Julkaisuvapaa 26.6.2012 Terveys-, sosiaali- ja opetusalan osaajista edelleen pulaa Hämeen TE-toimistojen touko-kesäkuun

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI

OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulevaisuus haastaa nyt! Oulu 21.3.2018 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen ennakoinnin asiantuntijaelimenä

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9. Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa! Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Ennakoinnin digitaalinen ekosysteemi valtakunnallisen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin näkökulmia

Ennakoinnin digitaalinen ekosysteemi valtakunnallisen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin näkökulmia Ennakoinnin digitaalinen ekosysteemi valtakunnallisen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin näkökulmia 10 Valtakunnallinen alue-ennakoinnin seminaari Oulu 2132018 Projektipäällikkö, opetusneuvos Samuli

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten

Lisätiedot

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on? Työelämäpedagogi Mitä työelämäpedagogiikka on? millaisilla menetelmillä ja ratkaisuilla päästään siihen tavoitteeseen joka on asetettu ja tai olemassa toimitaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän ja

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia koulutussuunnittelija Kaija Mattila, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto, Nurmes OPH 3.2.2014 2 Tekemällä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Tunnista asiakaslähtöisen innovoinnin, avoimen datan ja joukkoistamisen tarjoamat mahdollisuudet tuote- ja palvelukehitykselle. 22.5.2012 klo 8:30-16:00 16.10.2012

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Keskeiset kehittämishaasteet 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen alueen Hämeen TE-toimiston ammattibarometri II/2013, yhteenveto tuloksista

Hämeen ELY-keskuksen alueen Hämeen TE-toimiston ammattibarometri II/2013, yhteenveto tuloksista Hämeen ELY-keskuksen alueen Hämeen TE-toimiston ammattibarometri II/2013, yhteenveto tuloksista 18.06.2013 jesse.marola@ely-keskus.fi Puh. 0295 025 159 Hämeen ELY-keskus 18.6.2013 1 Kesäkuu 2013, pulaa

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Turun AmKesu aluetilaisuus, Turun ammatti-instituutti 19.11.2014 Ulla Taipale-Lehto Opetusneuvos Työvoima-

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, I/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, I/2013 Julkaisuvapaa 15.02.2013 Kysyntää sosiaali-, terveys- ja opetusalan osaajista Hämeen TE-toimistossa tammi-helmikuun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vaikuttamistavoitteista Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden vaikuttamistavoitteista Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden vaikuttamistavoitteista 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät suoraan n. 300 000 ja välillisesti noin 750 000 henkilöä 30 % Suomen koko

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

FINBIM: Koulutustarvekartoitus Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

OSAAMISEN TULEVAISUUS

OSAAMISEN TULEVAISUUS OSAAMISEN TULEVAISUUS SKOL konsulttipäivä 10.4.2017 Markku Moilanen, SKOL ry hallituksen puheenjohtaja, Ramboll Finland Oy hallituksen puheenjohtaja 1 OSAAMINEN VANHENEE, ELLEI SITÄ UUDISTETA JATKUVASTI

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen ammattibarometri, II/2013 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan ammatillinen kohdentuminen parantunut Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa on touko-kesäkuun

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu. EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Suomi - maailman osaavin kansakunta vuonna 2020 Miksi EuroSkills

Lisätiedot