KOULUTOIMEN, POHJOISEN KAUPUNGINOSAN PÄIVÄHOIDON SEKÄ KÄYNNISSÄPIDON JA AUTOMAATION KOULUTUS- JA TUTKIMUS- KESKUKSEN TILARATKAISUT
|
|
- Kalle Nieminen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOULUTOIMEN, POHJOISEN KAUPUNGINOSAN PÄIVÄHOIDON SEKÄ KÄYNNISSÄPIDON JA AUTOMAATION KOULUTUS- JA TUTKIMUS- KESKUKSEN TILARATKAISUT
2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT, RAJAUKSET JA VALMISTELU APIAN PERUSOPETUSKOULUN (7-9 LUOKAT) JA VALKEAKOSKEN LUKION KOULUTILOJEN VAIHTOEHTOISET RATKAISUT TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET APIAN KOULUKIINTEISTÖ PERUSKORJATAAN NYKYISEEN KÄYTTÖÖN APIAN KOULUKIINTEISTÖÖN PERUSKORJATAAN VALKEAKOSKEN LUKION TILAT APIAN KOULUKIINTEISTÖÄ EI PERUSKORJATA JA RAKENNETAAN UUSI LUKIO TIETOTIELLE TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KOULURAKENTAMISEN VALTIONOSUUS KÄYNNISSÄPIDON JA AUTOMAATION KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MAC (MAINTENANCE AND AUTOMATION CENTRE) POHJOISEN KAUPUNGINOSAN PÄIVÄKODIN RAKENTAMINEN TYÖRYHMÄN ESITYS LIITTEET
3 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT, RAJAUKSET JA VALMISTELU Valkeakosken kaupunginjohtaja Pertti Kataja perusti työryhmän valmistelemaan selvitystä Valkeakosken kaupungin koulutoimen, päivähoidon sekä käynnissäpidon ja automaation tutkimus- ja koulutuskeskuksen tilatarpeista ja niiden toteuttamisvaihtoehdoista sekä niiden rakennus- ja käyttökustannuksista. Työryhmän tehtävänä oli myös arvioida mahdollisten tilojen omistus- ja hallintamuotoa, kaavoitustilannetta ja jatkosuunnittelua. Työryhmän tuli saada selvityksensä valmiiksi mennessä. Työryhmään kaupunginjohtaja nimesi seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja: Jukka Varonen, talous- ja kehittämisjohtaja, Valkeakosken kaupunki Sihteeri: Markku Rimpelä, koulutoimenjohtaja, Valkeakosken kaupunki Jäsenet: Raimo Alarova, rehtori, Valkeakosken seudun ammatillisten oppilaitosten kuntayhtymä Pentti Bergmann, kaupungininsinööri, Valkeakosken kaupunki Liisa Henttonen, paikallisjohtaja, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä, Valkeakosken yksikkö Harri Kuivalainen, kaavoituspäällikkö, Valkeakosken kaupunki Raimo Koskela, toimitusjohtaja, Vaske Oy Pasi Syrjä, lukion rehtori, Valkeakosken kaupunki. Lisäksi työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Valkeakosken kaupungista Roukon päivähoitoalueen johtaja Mervi Riikonen ja Apian koulun rehtori Marko Tuominen. Koulutilojen vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutusten arviointityöhön ovat osallistuneet myös Naakan koulun rehtori Hannu Viitaniemi ja Tyryn koulun rehtori Aulis Saarinen. Työryhmä (tarveselvityksen ohjausryhmä) rajasi selvityksen koskemaan koulutilojen osalta seuraavia vaihtoehtoja: 1 Valkeakosken lukio ja Apian koulu (7-9-vuosiluokat) jatkavat toimintaansa korjatussa ja nykyaikaistetussa Apian koulurakennuksessa. 2 Valkeakosken lukio jatkaa toimintaansa korjatussa ja nykyaikaistetussa Apian koulurakennuksessa. Kaupunki keskittää vuosiluokkien 7-9 opetuksen kahdelle koululle. Koska lukio ei tarvitse toimintaansa koko rakennusta, voidaan kaupungin muiden toimintojen tiloja sijoittaa Apian kiinteistöön. Lisäksi arvioidaan rakennettavien lisätilojen tarve vuosiluokille Valkeakosken lukio siirtyy Lotilan alueelle rakennettavaan uudisrakennukseen ammattikorkeakoulun välittömään läheisyyteen Tietotielle. Kaupunki keskittää vuosiluokkien opetuksen kahdelle koululle. Työryhmä on tilannut erillisen tarveselvityksen laadinnan JP-Terasto Oy:ltä. Tarveselvitys on tämän raportin liitteenä. Tarveselvityksen rahoituksesta on vastannut Vaske Oy. 3
4 2 APIAN PERUSOPETUSKOULUN (7-9 LUOKAT) JA VALKEAKOSKEN LUKION KOULUTILOJEN VAIHTOEHTOISET RATKAISUT Alueellisen kehittymisen näkökulma Seutukunta. Etelä-Pirkanmaan seutukunnan visioksi on määritelty: Tampere Eteläinen on kasvava, laadukkaan elämisen, asumisen, innovatiivisen yrittäjyyden ja korkeatasoisen osaamisen seutu. Alueiden menestymisen katsotaan perustuvan osaamiselle. Osaamisen kehittämisessä oppilaitokset ovat avainasemassa sekä opetuksen tarjoajina että innovaatioiden synnyttäjinä ja levittäjinä. Alueen perusosaaminen rakentuu monipuolisen toisen asteen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen varaan. Etelä- Pirkanmaan kehittymisessä on oleellista tukeutua jo olemassa olevien toimijoiden vahvuuksien hyödyntämiseen ja selkeyttää eri toimijoiden rooleja sekä luoda uusia yhteistyömuotoja ja verkostoja. Näin sanotaan tuoreessa Etelä-Pirkanmaan koulutusja tutkimuspoliittisessa ohjelmassa vuosille Raportissa ei käsitellä perusopetuksen merkitystä osaamisen kehittymiselle, mutta on selvää, että sen merkitys on suuri. Laadukas yhtenäinen perusopetus luo tiedolliset ja taidolliset valmiudet toiselle asteelle siirtymiselle. Edellä mainitun raportin toimenpidesuosituksissa on esitetty mm., että oppilaitosten välinen tiivis ja tuottava yhteistyö tulee varmistaa sijoittamalla oppilaitokset ja koulutusalat lähelle toisiaan. Eritasoisten oppilaitosten fyysinen läheisyys on merkittävin tae yhteistyön toteuttamiseksi. Seutukunnan tulevaisuuden kannalta on elintärkeää, että nuorisoikäluokille tarjotaan realistisia, helposti saavutettavia koulutusväyliä lähellä kotia. Näin turvataan, että kouluttautunut nuori jää paikkakunnalle antamaan panoksensa seudun asukkaana, työntekijänä ja alueen kehittäjänä. Raportin toimenpide-ehdotuksissa myös muistutetaan, että nykyinen lainsäädäntö ja valtakunnan tason ohjeet edellyttävät tiivistä ja tuottavaa yhteistyötä sekä enemmän yhteistyöalueita oppilaitosten ja yritysten välille. Valkeakoski CAMPUS koetaan tärkeäksi Etelä-Pirkanmaan koulutus- ja tutkimuspoliittisessa ohjelmassa. Elinkeinoelämä kannustaa oppilaitoksia lisäämään keskinäistä yhteistyötä niin horisontaalisesti kuin vertikaalisestikin. Tavoitteena on kattava alueellinen koulutustarjonta, joka rakentuisi kunkin oppilaitoksen vahvuuksille. Toiminnallista campuskonseptia pidetään selvästi tärkeänä. Vielä parempi elinkeinoelämän näkökulmasta on fyysinen, siis samalla alueella kiinteässä vuorovaikutuksessa toimiva campus. Valkeakosken kaupunki. Korkea osaaminen on nostettu merkittäväksi tulevaisuuden arvoksi myös Valkeakosken kaupungin visiossa Valkeakoski on kasvava, korkean osaamisen ja hyvien palveluiden asuin- ja yrityskaupunki - todellinen mansikkapaikka. Kaupungin näkökulmasta osaamisen kehittymistä edistetään parhaiten joustavilla uudistumiskykyisillä palvelurakenteilla, laadukkailla ja kattavilla kaupunkipalveluilla, turvaamalla henkilöstön työkykyisyys ja korkea työmotivaatio sekä ennen kaikkea satsaamalla koulutukseen ja korkean osaamisen keskuksen kehittämiseen. 4
5 Koulutoimi on omassa strategiatyössään asettanut vision arvopäämääräksi laadukkaat ja monipuoliset opetuspalvelut. Koulutoimen strategisia päämääriä ovat mm. seuraavat: 1. Valkeakoski tarjoaa laadukkaan opetussuunnitelmallisesti yhtenäisen perusopetuksen kaikille. 2. Valkeakosken lukio tarjoaa laadukkaita oppilaitospalveluita alueellisesti merkittävänä ja vetovoimaisena kaupunkilukiona. 3. Jatkuva arviointi- ja kehittämistyö sekä riittävä resursointi ja pätevä henkilöstö takaavat laadukkaat opetuspalvelut. Asetetut strategiset päämäärät toteutuvat, kun: a. Opetuksen laatu turvataan riittävällä taloudellisella resursoinnilla. b. Palvelurakenteen uudistamisessa painotetaan alueellisesti tiivistä oppilaitosten välistä yhteistyötä. Perusopetuksessa yhteistyö korostuu yhtenäisen perusopetuksen toteuttamisessa. Korkeaa osaamista edistetään mm. monipuolisella lukion ja ammattiopiston välisellä yhteistyöllä sekä toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten välisellä yhteistyöllä c. Kouluverkko mitoitetaan tarvetta vastaavaksi. d. Opetushenkilöstön eläköityminen pystytään hallitsemaan. Seuraavan kahden vuoden aikana 35:lla opettajalla on mahdollisuus jäädä eläkkeelle. Perusopetuksen kehitysnäkymät ja -haasteet Koulukeskuksen strategian ydin on luoda yhtenäisesti johdettu, tasovertailut kestävä opetusjärjestelmä, joka sopeutuu häiriöittä kouluverkon muutoksiin. Yhtenäisesti johdettu tarkoittaa toimivaa suunnittelu- ja arviointijärjestelmää, jonka puitteissa suoriutumista voidaan jatkuvasti arvioida. Henkilöstösuunnittelussa on huomioitava, että vuosina on 35:lla opettajalla mahdollisuus jäädä eläkkeelle. Näistä 32 opettajaa on perusopetuksesta. Tähän poistumaan tulee varautua seudullisella yhteistyöllä rekrytoinnissa ja rakenteen muuttamisella niin, että opettajatarve on pienempi. Samalla tuloksellisuutta voidaan kasvattaa kohdentamalla resurssit rakenteista opetuksen toimintaedellytyksiin. Erityisen tuen laadullinen ja määrällinen tarve on kasvava. Tähän tarpeeseen vastataan mahdollistamalla erityisen tuen kohdentaminen tarvelähtöisellä resursoinnilla. Opetuksen puitteet järjestetään niin, että oppimistulokset niin perus- kuin lukioopetuksessakin voidaan pitää vertailuryhmien tasolla tai niiden yläpuolella. Yhdyskuntarakenteen kehityksen mukaisesti koulukeskus kykenee reagoimaan kouluverkon muutoksiin. Edellä esitetyt kehitysnäkymät ja haasteet korostuvat kun asiaa tarkastellaan laajemmasta näkökulmasta. Samojen haasteiden edessä ollaan niin seudullisesti kuin valtakunnallisestikin. Tämä aiheuttaa esim. rekrytointiin lisää paineita. Etenkin lehtoreiden osalta tullaan lähivuosina kohtaamaan suoranaista työvoimapulaa. 5
6 Perusopetuksen resursoinnissa tulee asettaa etusijalle koulutoimen ydintehtävä. Perusopetuksen ydintehtävä on opetuksen ja kasvatuksen järjestäminen. Tässä onnistuminen edellyttää riittävät ajalliset ja taloudelliset resurssit. Ydintehtävän hoitamiseen tulee osoittaa riittävä määrä opetustunteja turvallisessa opiskeluympäristössä. Vain siten kykenemme tukemaan oppilaiden oppimista ja kasvamista sekä huolehtimaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeista. Valkeakoskella koulutoimen resurssit eivät tule riittämään nykyisen kouluverkon ylläpitämiseen ilman, että opetuksen laatu ja määrä laskevat. Koulukeskuksen keskeisenä päämääränä on yhtenäisen perusopetuksen ajatuksen sisäistäminen. Vuoden 1999 perusopetuslakiuudistuksessa poistettiin perusopetuksen jako ala- ja yläasteeseen. Meneillään oleva opetussuunnitelmauudistus perustuu yhtenäiseen perusopetukseen. Valtakunnalliseen tuntijakoon tehdyt muutokset tukevat yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista. Paikallisesti tulee Valkeakoskellakin luoda fyysiset edellytykset yhtenäistä perusopetusta tukevaksi. Tämä edellyttää koulujen välistä voimakasta yhteistyötä ja yksiselitteiset perusopetusalueet, joissa oppilaan koulutie aina yhdeksänteen luokkaan asti tiedetään jo ensimmäiselle luokalle määrättäessä. Lisätilan tarve kahdessa luokkien koulussa. Tilatarpeet voidaan ratkaista siten, että opetuksen ja oppimisen edellyttämät tilat ovat käytettävissä Naakan ja Tyryn kouluissa. Tiloina käytetään olemassa olevia koulujen tiloja sekä moduulirakenteisia opetustiloja. Efektian (2002) tekemän selvityksen mukaan lisätilantarve on seitsemän luokkahuonetta. Oppilaiden sijoittelun mukaan katsotaan millaiset lisätilatarpeet kummassakin koulussa tulee olemaan. Erityisluokkien tilatarpeeseen on tehtävä järjestelyjä (FY, KE, BI, KO, ATK), jotka on ratkaistava mahdollisimman pian, kun uuden opetussuunnitelman tuomat tarpeet ovat selvillä. Lisätiloja pohdittaessa tulee huomioida Tyryn koulun osalta Roukon koulun läheisyys ja sen antamat mahdollisuudet tilaratkaisuihin. Tyryn ja Roukon koulujen tilojen ristikkäiskäyttö toteutuu tälläkin hetkellä. Roukon koulusta on mahdollista vapauttaa kaksi luokkatilaa tekemällä Eerolan koulusta neljäluokkaisen koulun (kaksisarjainen 1-2 koulu, siis kaksi ensimmäistä ja kaksi toista luokkaa). Mahdollisesti lisääntyvä tilojen ristikkäiskäyttö edistää yhtenäisen perusopetuksen toteutumista ja laajentaisi Eerolan toimintamahdollisuuksia. Naakan koulun osalta tilaratkaisuissa tullaan keskittymään pääasiallisesti nykyisten tilojen muutoksiin tarvetta vastaaviksi. Näillä muutoksilla saadaan aikaan yksi tai kaksi isoa luokkatilaa (n. 60 m 2 ), joiden tarve kasvavalla oppilasmäärällä on suurin. Lukion kehitysnäkymät ja -haasteet Lukio-opetuksen laadukkuus perustuu laaja-alaisen ja korkeatasoisen yleissivistyksen tuottamiseen. Opetus pohjautuu tiedekeskeiseen näkökulmaan, ja siinä pyritään soveltamiseen ja kokeellisuuteen sekä tieteiden välisten raja-aitojen ylittämiseen. Opetuksen arvopäämäärinä korostuvat osaaminen, tieto ja luovuus. Lukion rooli oman alueensa sivistäjänä ja kehittymisen edistäjänä korostuu tulevaisuudessa entisestään. Lukioiden toiminta on muuttunut huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Parhaillaan on menossa mm. ylioppilaskirjoitusten rakennekokeilu sekä reaali- ja äidinkielen kokeen uudistukset. Lukioiden välinen keskinäinen kilpailu on lisääntynyt, 6
7 mikä johtaa lukioiden erilaistumiseen opetussuunnitelmallisesti ja organisatorisesti. Selvänä valtakunnallisena kehityssuuntana on nähtävissä suurten lukioiden lisääntyminen ja valtakunnallisen lukioverkon harveneminen. Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille sanotaan: Oppimisympäristöjä kehitettäessä kiinnitetään huomiota opiskelun monipuolisuuteen ja laaja-alaisuuteen. Lukion opetustarjonnan monipuolisuus ja laaja-alaisuus ovat kytköksissä lukion kokoon: mitä suurempi yksikkö, sen paremmat mahdollisuudet monipuoliseen tarjontaan. Opiskelun monipuolisuutta ja laaja-alaisuutta voidaan syventää myös yhteistyöllä muiden paikallisten oppilaitosten kanssa. Samassa kehittämissuunnitelmassa kannustetaan koulutusjärjestelmän toiminnallisten rakenteiden kehittämiseen erityisenä tavoitteena eri sektorien ja koulutusmuotojen yhteistoiminnan vahvistaminen ja joustavuuden, tuloksellisuuden ja tehokkuuden parantaminen. Oppilaitosten opetussuunnitelmallisten rajojen häivyttäminen on tarpeen myös työ- ja elinkeinoelämän ja korkea-asteen koulutuksen muuttumisen takia. Yhteistyön päämääränä on lisätä opiskelijoiden mahdollisuuksia opiskella muissa lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Valkeakoskella relevanttia olisi keskittyä lukion ja ammattiopiston sekä lukion ja Hämeen ammattikorkeakoulun väliseen yhteistyöhön. Se tukee lukion koko toimintaa ja edistää opiskelijoiden jatko-opintovalmiuksia. Valkeakosken ammattiopiston kannalta lukion kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa useamman tutkinnon samanaikaisen suorittamisen. Lisäksi yhteistyö helpottaa oppilaitoksen vaihtamista kesken opintojen, mikäli nuoren valinta on osoittautunut epäonnistuneeksi. Tämä vähentää myös syrjäytymistä. Hämeen ammattikorkeakoulu hyötyy yhteistyöstä mm. opiskelijarekrytoinnissa. Muuttuva toimintaympäristö on huomioitu määriteltäessä lukion toiminta-ajatusta: Valkeakosken lukiota kehitetään aitona luokattomana, opiskelijalähtöisenä ja alueellisesti merkittävänä kaupunki- ja seutulukiona. Toiminnan perustan muodostavat laaja-alainen yleissivistys, jatko-opintovalmiuksien luominen sekä nuorten hyvinvoinnin ja kasvun tukeminen. Monipuolinen valinnaisuus, toimiminen erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä oppilaitosverkostoissa ja yhteisöllisten menetelmien korostaminen tukevat toimintaidean toteuttamista. (Lukion opetussuunnitelmaluonnos) Oppilasmäärän kehitys Ennusteiden mukainen oppilasmäärän kehitys Valkeakosken luokilla ja lukiossa on kuvattu taulukossa yksi. Taulukon sarakkeissa olemassa olevat oppilaat kuvataan oppilaskehitystä Valkeakoskella tällä hetkellä asuvien lasten ja nuorten määrän mukaan. Kouluissa olevien osalta mukana on myös vieraspaikkakuntalaiset. Luvut on ilmoitettu lukuvuosittain. Taulukon sarakkeissa väestöennuste omavarainen on huomioitu vain syntyvyyden ja kuolleisuuden vaikutus väestön kehitykseen kuvattaessa 7
8 väestökehitystä vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä. Tiedot on saatu tilastokeskuksen väestöennusteesta. Laskelmien lähtöväkilukuina on vuoden 2003 väkiluvut. Taulukon kaikista sarakkeista näkyy, että luokilla oppilasmäärät ovat suurimmillaan vuosina , josta se taas lähtee laskuun pudoten alle nykyisen tason. Kyseinen kehitys tulee huomioida joustavin tilaratkaisuin. Lukion luvut sarakkeessa olemassa olevat oppilaat - perustuvat oletukseen, että lukio säilyy Apian koulun tiloissa. Väestöennusteiden mukaan lukion opiskelijamäärässä ei nykyiseen tilanteeseen ole odotettavissa suurta muutosta. Lukion mahdollisen Tietotien uudisrakennuksen vaikutuksia opiskelijamäärään on arvioitu kappaleessa Perusopetuksessa oleva oppilasmäärä on nykyisin noin oppilasta pienempi kuin vuonna LUOKKIEN JA LUKION OPPILASMÄÄRIEN ENNUSTEET OLEMASSA OLEVAT TILASTOKESKUKSEN OPPILAAT OMAVARAISENNUSTE LV. 7-9 LK LUKIO VUOSI v v Taulukko 1. Oppilasennusteet (omavaraisennuste tilastokeskus) Väestön ikääntyminen (pienenevät oppilasikäluokat) sekä Tampereen kaupunkiseudun läheisyys lisäävät tulevaisuudessa Etelä-Pirkanmaan oppilaitosten kilpailua opiskelijoista Tampereen oppilaitosten kanssa. Toisaalta Tampereen läheisyys parantaa osaavan henkilökunnan rekrytointimahdollisuuksia. 8
9 2.1 TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET Alla oleviin kappaleisiin on kirjattu selvitystyön pohjalta keskeiset toimintaan vaikuttavat tekijät. Toiminnallisten etujen ja haittojen luettelointi johtaa helposti samojen asioiden käänteiseen toistamiseen, jonka vuoksi työryhmä päätyi esittämään pääsääntöisesti eri vaihtoehtojen myönteisiä vaikutuksia. Jokaiseen lukuun on kirjoitettu myös pohdinta siitä, miten vaihtoehto tukee kaupungin ja koulutoimen strategian toteutumista. Lisäksi arvioidaan vaihtoehdon toteutumisen maankäytölliset ja kaavalliset vaikutukset APIAN KOULUKIINTEISTÖ PERUSKORJATAAN NYKYISEEN KÄYTTÖÖN Perusopetuksen luokkien koulujen oppilasmäärät tulevat olemaan maksimissaan noin 230 oppilasta / koulu. Lukion opiskelijamäärä säilynee ennusteen mukaisena. Vaihtoehdon toteutuessa saavutetaan seuraavat toiminnalliset edut: perusopetuksessa säilyy kattavampi kouluverkko opetukseen ja harrastuksiin liittyvien palvelujen saatavuus on helpompaa, koska 7-9 koulu sijaitsee keskustan läheisyydessä vältytään Naakan ja Tyryn koulujen lisätilaratkaisulta perusopetuksessa monipuolisemmat mahdollisuudet opetusjärjestelyissä perusopetuksessa opettajien henkilökohtainen tietämys eri koulujen opetuksesta on monipuolisempaa, koska kiertävät opettajat näkevät ja viestittävät eri koulujen toiminnasta. Strategian toteutumisen näkökulmasta katsottuna saneeraaminen nykyisille koulumuodoille ei palvele yhtenäisen perusopetuksen muodostumista siinä määrin kuin kahden luokkien koulujen vaihtoehdot. Lukion, ammattiopiston ja HAMK:n välinen yhteistyö ei muodostu tässä vaihtoehdossa niin saumattomaksi kuin siinä tapauksessa jos lukio rakennettaisiin Tietotielle. Nykyinen tilaratkaisu ei parhaalla mahdollisella tavalla tue lukiokoulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi itsenäiseen opiskeluun ei ole sellaista mahdollisuutta kuin olisi aikuismaisessa ympäristössä. Tässä vaihtoehdossa opettajatarve ei muutu rekrytointia helpottavaksi, eikä pystytä hyödyntämään eläkepoistumaa taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetustoiminnan kannalta tämä on taloudellisesti kallein vaihtoehto. Maankäytölliset ja kaavalliset vaikutukset Tässä vaihtoehdossa Apian koulukorttelin maankäyttö säilyy nykyisellään, joten kaavallisia toimenpiteitä ei tarvita. 9
10 2.1.2 APIAN KOULUKIINTEISTÖÖN PERUSKORJATAAN VALKEAKOSKEN LUKION TILAT Naakan ja Tyryn luokkien koulussa oppilasmäärät nousevat maksimissaan noin 350 oppilaaseen. Lukion opiskelijamäärä säilynee ennusteen mukaisena. Keskeiset PERUSOPETUKSEEN vaikuttavat tekijät: 1. Opetus- ja kasvatustehtävän toteutuksen edellytykset paranevat kahden luokkien koulussa palvelee paremmin yhtenäisen perusopetuksen ajatusta. Syntyy selvästi kaksi perusopetusaluetta, jolloin oppilaaksi otto helpottuu ja päätös koko perusopetuksesta tehdään jo ensimmäiselle luokalla määrättäessä valinnaisuus suurempi, koska valinnan suorittaneita oppilaita yhdessä koulussa on enemmän oppilaiden kuljetukset koulujen välillä vähenee opettajien yhtenäisemmät tulkinnat opetussuunnitelmasta, toteuttamisesta ja kehittämisestä tuntikehyksen käyttö on paremmin kohdennettavissa 2. Henkilöstöresurssien käyttö tehostuu kahdessa luokkien koulussa opettajavoimien käyttö suoraan opetukseen tehostuu yhteisten opettajien määrän vähentyessä (tunteja ei kulu opettajien siirtymiskorvauksiin) opettajien sitoutuneisuus koulun kehittämiseen lisääntyy ja yhteistyö tiivistyy yhteisten opettajien vähentyessä opettajien työssä jaksaminen voimistuu, koska isommassa koulussa on laajempi työyhteisöllinen tuki. henkilöstön eläköitymisen vaikutukset helpommin hallittavissa henkilöstötarve vähenee 5-8 henkilöllä (ei johda irtisanomisiin) hallinnon henkilöstöresurssien tehokkaampi kohdentaminen. Kansliahenkilöstön tasaisempi jakautuminen perusopetuksessa. Hallinto-organisaatio selkeytyy oppilassijoittelusta johtuva hallinnollinen työ vähentyy, koska lähikoulut määrätään ensimmäiselle luokalle tultaessa koko perusopetuksen ajaksi Keskeiset LUKIOKOULUTUKSEN vaikuttavat edut: Vaihtoehto tukee yhtenäisen opiskeluilmapiirin kehittymistä. Opiskelijoille saadaan itsenäisen opiskelun tiloja sekä opettajille työskentely-, ohjaus- ja vastaanottotiloja. Opetukseen ja lukiolaisten harrastuksiin liittyvien palvelujen käyttömahdollisuudet säilyvät entisellään. Vaihtoehdon etuna on myös se, että tiloja jää muille toimijoille ( esim. koulutoimisto, Valkeakoski-opiston toimintoja). 10
11 Strategian toteutumisen näkökulmasta vaihtoehto tukee yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista. Lukion, ammattiopiston ja HAMK:n välinen yhteistyö ei muodostu tässä vaihtoehdossa niin saumattomaksi kuin siinä tapauksessa, jos lukio rakennettaisiin Tietotielle. Fyysinen etäisyys rajoittaa toisen ja korkea-asteen välisen yhteistyön toteutumista. Tässä vaihtoehdossa opettajatarve muuttuu rekrytointia helpottavaksi, pystytään paremmin hyödyntämään eläkepoistumaa taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetustoiminnan kannalta tämä on taloudellisesti ensimmäistä vaihtoehtoa edullisempi. Maankäytölliset ja kaavalliset vaikutukset Tässä vaihtoehdossa Apian koulukorttelin maankäyttö säilyy nykyisellään, joten kaavallisia toimenpiteitä ei tarvita APIAN KOULUKIINTEISTÖÄ EI PERUSKORJATA JA RAKENNETAAN UUSI LUKIO TIETOTIELLE Naakan ja Tyryn luokkien koulussa oppilasmäärät nousevat maksimissaan noin 350 oppilaaseen. Muualta saatujen kokemusta pohjalta on todennäköistä, että uudisrakennus, tiiviimpi toisen- ja korkea-asteen yhteistyö sekä laajempi opetustarjonta kasvattavat lukion kiinnostavuutta ja lisäävät muualta tulleiden opiskelijoiden osuutta. Vaihtoehto lisää sekä lukion varsinaisten opiskelijoiden määrää että ammatilliset opinnot ja lukio-opinnot yhdistävien opiskelijoiden määrää. Mikäli Apian koulukiinteistöstä luovutaan rakennetaan Tietotien uudisrakennukseen täysimittainen 800 neliön liikuntasali. Liikuntatilan mitoitusta sekä rakentamis- ja käyttökustannuksia voidaan pienentää, mikäli Apian liikuntasali säilytetään. Vaihtoehdon toteutuessa saavutetaan seuraavat toiminnalliset edut: Tässä vaihtoehdossa perusopetukseen vaikuttavat tekijät ovat samat kuin edellisessä luvussa olevat tekijät. Tietotieratkaisun tuomat keskeiset edut LUKIOKOULUTUKSEEN: 1. Lukion sijainti Tietotiellä lisää uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia oppilaitosten välille. Siirtyminen oppilaitoksesta toiseen voi tapahtua kävellen jopa välitunnin aikana. Samoin opettajien välisen yhteistyön mahdollisuudet paranevat. Läheinen sijainti mahdollistaa myös koulutuksen oheispalveluiden (ruokahuolto, siivous, yhteinen aluevalvonta ym.) yhteishankinnan. Lisäksi oppilaitosten läheisyys tekee mahdolliseksi käyttää yhteisiä työntekijöitä ja aineistoa kirjasto- ja tietopalveluissa. Tiivis yhteistyö oppilaitosten välillä johtaa koulutustarjonnan monipuolistumiseen ja laajentumiseen mm. seuraavasti: toisen asteen yhteistyö tiivistyy opetusjärjestelyt helpottuvat ja kynnys kahden ja kolmen tutkinnon suorittamiselle madaltuu seudullinen kurssitarjonta laajentuu 11
12 lukion (toinen aste) ja HAMK:n (korkea-aste) yhteistyö tiivistyy lukiolaisille tulee mahdollisuus suorittaa korkea-asteen opintoja yhteiset opetusjärjestelyt, opetusryhmät (mm. pienet kielet, ATK-kurssit ja muut soveltavat kurssit) lukiolaisille tulee mahdollisuus osallistua korkea-asteen työryhmiin ja projekteihin lukio hyötyy HAMK:n kansainvälisistä suhteista (mm. ulkomaisten vaihtoopettajien ja -opiskelijoiden vierailut lukiossa) 2. Yhteiset tilat tarjoavat korkea-asteelle tähtääville lukiolaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden toimia jo ennakolta korkeakoulumaisessa opiskeluympäristössä. Yhteiset tilat tuovat myös säästöjä rakentamis- ja kiinteistön ylläpitokustannuksissa. Yhteiseen käyttöön tulevia tiloja ovat fysiikan laboratorioluokka (HAMK), kirjasto- ja informaatiokeskus (HAMK), ruokala (HAMK), auditorio / suuropetustila (HAMK), ulkoliikuntatilat (ammattiopisto), kielistudio (lukio), liikuntasali (lukio) sekä terveydenhuollon tilat (lukio) ja oppilaitokset yhdistävä piha-alue. 3. Valtakunnallinen kärkihanke yhteistyön toteuttamisesta lisää oppilaitosten tunnettavuutta, houkuttelevuutta ja kilpailukykyä sekä vahvistaa alueellista kehittymistä. Ratkaisu mm. vahvistaa oppilaitosten vetovoimaisuutta opiskelijarekrytoinnissa turvaa laadukkaan ja kilpailukykyisen lukiokoulutuksen kohottaa alueellista koulutuksen tasoa kaikilla kouluasteilla, koska vetovoimainen lukio lisää perusasteen oppilaiden motivaatiota opiskella tukee erinomaisesti Lotilaan synnytettävää Valkeakoski CAMPUS -keskittymää Strategian toteutumisen näkökulmasta vaihtoehto tukee yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista. Lukion, ammattiopiston ja HAMK:n välinen yhteistyö muodostuu tässä vaihtoehdossa fyysisestä läheisyydestä johtuen helpommaksi. Opetustarjonnan laajentuminen ja monipuolistuminen tukevat lukiokoulutuksen keskeisten tavoitteiden toteutumista. Tässä vaihtoehdossa opettajatarve muuttuu rekrytointia helpottavaksi, pystytään paremmin hyödyntämään eläkepoistumaa taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetustoiminnan kannalta tämä on ensimmäistä vaihtoehtoa edellisempi ja samanarvoinen kuin vaihtoehto kaksi. Maankäytölliset ja kaavalliset vaikutukset Lotilanvainio Lotilanvainion alueella uusi lukio kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle HAMK:n nykyisiä rakennuksia niin toiminnallisuuden, taloudellisuuden kuin kaupunkikuvankin näkökulmasta. Tämä edellyttää asemakaavan muutosta, sillä nykyisessä, v vahvistetussa asemakaavassa ei lukiohankkeeseen ole varauduttu. Käytännössä muutos tarkoittanee Tietotien linjauksen muuttamista länteen päin siten, että Tietotien ja kuusikujan välisestä rivitalokorttelista (AR-7) liitetään osa koulurakennusten alueeseen. Edellytykset asemakaavan muuttamiselle ovat suhteellisen helpot, koska Lotilanvainion maankäytöllinen kokonaisajatus ei muutu ratkaisevasti. Asemakaavasuunnittelu voidaan käynnistää nopeastikin, koska alueelta on olemassa 12
13 melko tuoreet kaavoitukselliset perusselvitykset. Käytännössä kaava kannattaa kuitenkin laatia rinnan lukiohankkeen esi- ja rakennussuunnittelun kanssa. Pohjaoloista tarvitaan mahdollisesti täydentäviä selvityksiä. Apian koulukortteli Koulutoimintojen poistuessa Apian koulukorttelin maankäyttö on ratkaistava kokonaan uudelleen. Rakennuksiin ei kohdistu suojeluvelvoitteita eikä niitä ole toistaiseksi arvotettu. Varsinkin 1930-luvulta periytyvä vanhin osa on kaupunkikuvallisesti merkittävä, joten ainakin sen mahdollista uusiokäyttöä uudistuvan korttelin osana on syytä tutkia. Keskeisen sijaintinsa vuoksi kortteli soveltuu periaatteessa hyvin monentyyppisille uusille toiminnoille, joita on tutkittu keskustan kehittämisohjelmassa. Eräänlaisena äärivaihtoehtona on uusi kaupan suuryksikkö (hypermarket). Tämä merkitsisi kaikkien rakennusten purkamista, jolloin kortteliin voidaan sijoittaa n m 2 myyntipinta-alaa (8000 kem 2 ) ja pysäköintipaikat pääasiassa maantasoon. Kehittämisohjelmassa kuitenkin suositellaan Apian kehittämistä liiketoiminnoille vain, ellei liiketilan tarvetta voida toteuttaa Valtakadun liikekeskittymää tiivistämällä. Toinen päävaihtoehto on kehittää aluetta korkeatasoisena keskustan asuinalueena. Keskimäärin nelikerroksisella rakentamisella ja pienellä kaksitasoisella pysäköintilaitoksella voidaan saada asuinkerrosalaa n m 2 ja lisäksi katutason liiketilaa n. 800 m 2. Tämä vastaisi keskusta-asumisen kysyntään ja toteutuisi luultavasti liiketilavaihtoehtoa nopeammin ja varmemmin. Lähes loputon määrä muita suunnitteluvaihtoehtoja voidaan kehittää asumisen, liiketilan sekä nykyisiä rakennuksia hyödyntävien kulttuuri- ja palvelutoimintojen yhdistelmistä. Yksinkertaisimmillaan tontin arvoa voidaan mitata rakennusoikeuden kautta. Käyttäen kaupungin asuintonttien hintaa 57,45 euroa/kem 2 olisi em. alueen arvo em. nelikerroksisena asuinkorttelina n euroa. Liikekerrosalan hinta vaihtelee pienillä paikkakunnilla huomattavasti asuinrakentamista enemmän. Keskeisen sijainnin vuoksi liikeneliön hinta voisi Apiassa olla asumiseen nähden 1,5 2- kertainen eli euroa/kem 2. Puhtaana liikekorttelina alueen arvo olisi siis 8000 kem 2 :llä laskettuna n euroa. Apian koulurakennusten purkamiskustannukset on arvioitu euroksi. Työryhmän tehtäväksiantoon ei sisältynyt sen selvittäminen, mitä Apian koulukiinteistöille siinä tapauksessa tehdään, että kiinteistöt poistuvat koulukäytöstä. Mikäli osa koulukorttelin rakennuksista säilytetään, ei kaupungilla ole taloudellisesti mahdollisuuksia laajentaa omia toimintojaan uusilla lisätiloilla. Korkeintaan nykyisiä tiloja korvaavat vaihtoehdot ovat mahdollisia. Kaupungilla on pikemmin tarve luopua vajaakäyttöisistä ja palvelutuotannon kannalta tarpeettomista kiinteistöistä. 13
14 2.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KOULUTILOJEN VAIHTOEHTOISET RATKAISUT EUROA/VUOSI ALV 0% vuoden 2004 kustannuksilla Apian koulukiinteistö peruskorjataan nykyiseen käyttöön Apian koulukiinteistöön Apian koulukiinteistöä ei peruskorjataan Valkeakosken peruskorjata ja rakennetaan lukion tilat uusi lukio Tietotielle A. KÄYTTÖKUSTANNUKSET 1. HALLINTO JA OPETUSTOIMINTA Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut menot KIINTEISTÖKUSTANNUKSET Ylläpitokustannukset Hamk:lle maksettavat nettovuokrat, arvio Tyryn koulun lisätilat Ulkopuolisille maksettavien vuokrakulujen vähennys (koulutsto+vlk-opisto) RUOKAILU KÄYTTÖKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 1000 EUROA KÄYTTÖKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 1000 MARKKAA
Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (6) 8 Palveluverkkotarkastelun keskeiset linjaukset ja tavoitteet HEL 2014-014402 T 12 00 00 Päätösehdotus Päivähoito Perusopetus Lukiokoulutus päättää palveluverkkotarkastelun
Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen
Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
Arviointien kertomaa. Johtaja-forum, Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj.
Arviointien kertomaa Johtaja-forum, 9.6.2011 Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj. Esityksen perusta Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnit vuosina 2009-2011 Kohdistuneet mm. perusopetuksen
NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto
NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa
Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen
Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen 8.10.2014 Outi Salo linjanjohtaja Peruskoulut Helsingissä 1.8.2014 yhteensä 143 Peruskoulun oppilasmäärät Helsingissä 20.9.2014
Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella
Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen Kaakkois-Suomen 73 20.06.2017 91 30.08.2017 104 08.09.2017 Kotkassa sijaitsevien kampuskiinteistöjen korvaaminen uudisrakentamisella 88/10.00/2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014
Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON
Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ
YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ Vaikutus Vaihtoehto 2+ (7,4 milj.+0,8 milj. = 8,2 milj.) Vaihtoehto UUSI (9,8 milj.+0,6 milj. = 10,4 milj.) Perusopetuksen vl.
Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos
Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689
Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen
KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma 2010-2011. A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari
1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma 2010-2011 A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari C) Palvelualue: Koulutoimi D) Vastuuhenkilö: Jaakko Junes E) Tulosalueet:
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite
Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta
Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen
Lasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.
2013=. 2013=. KEURUU Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016
OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Sivistystoimiala Palvelualue: Lukiokoulutuksen Sopimuksen tarkoitus: Tällä operatiivisella sopimuksella toimialajohtaja ja johtaja sopivat kasvatus- ja opetuslautakunnan ja kaupunginhallituksen
OPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginhallitus Sj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2014 1 (5) 386 V 23.4.2014, Eläintarhan ala-asteen koulun, Länsi-Pasilan ala-asteen koulun ja Alppilan yläasteen koulun hallinnollinen yhdistäminen esitti kaupunginvaltuustolle
Strategia Koululautakunta
Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015
ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄJÄ... 3 1.1 Päiväkoti... 3 1.2 Päivähoidon järjestäjä... 3 2. HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖT...
Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh
Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö
Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11
Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015
Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus Prosessi
Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja
Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön
Ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 5/2007 Suomen ulkomaankoulujen 6.3.2007 ylläpitäjille VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2006 Oppilaitosten ylläpitäjiä pyydetään
FUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu
Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen
6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja
6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..2 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Jari Alasmäki opetusjohtaja $/8.6, tehtävänantona /$$-$6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..26(/9,7
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet
HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva
Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
Strategia Koululautakunta
Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,
Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla
Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:
Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari
Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Pääjohtaja Aulis Pitkälä Pro Lukio ry:n lukioseminaari Helsinki 6.11.2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Lukiopedagogiikan arviointi Koulutuksen arviointineuvoston
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja
Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari
Koulutuslautakunta Valtuustoseminaari 16.9.2013 VARHAISKASVATUS Kaupungin päiväkoteja 32 Ostopalvelupäiväkoteja 13 Perhepäivähoitajia 45 Kaupungin ryhmäperhepäiväkoteja 3 Avointa päiväkotitoimintaa 6 toimipisteessä
POP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa
PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS
Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014
Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
POP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet
Pieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
Keski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa
Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat
Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään
Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Valtakunnallinen lukioseminaari Pro Lukio ry 1 KESU 2011-16 ja 2. asteen koulutus suuntasiko KESU rakenneuudistusta 2014? Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys
SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Lokakuussa 2015 Sisällys: 1. Lautakunnan toimeksianto 2. Alueen 1 alakoulujen
Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen
Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri
Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas
Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko
Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus LUONNOS Strategia ja opetussuunnitelma
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU
ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen
Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen
Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi
Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka
Sivistystoimiala. Kasvatus- ja opetuslautakunta
Sivistystoimiala Kasvatus- ja opetuslautakunta Toimintamenojen/-tulojen tai nettomenojen poikkeamat Toimintatuloissa ennustetaan talousarvioylitystä n. 2,8 milj., josta valtionosuutena saatavat erityisavustusrahoituspäätökset
Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:
Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio
YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet Laatukriteerit
KELPO- muutosta kaivataan
KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE
OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen
Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari
Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen
LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
10. VAPAA SIVISTYSTYÖ
40 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön
OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS
OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
Yleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
KOULUN JA PÄIVÄKODIN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA
1(3) PERUSOSA (liitetään osaksi koulun tai päiväkodin opetussuunnitelmaa) 1. Nimet: koulut ja yhteistyöpäiväkodit Herttoniemenrannan ala-aste, rehtori Kirsi Myllymäki kirsi.myllymaki@hel.fi Varhaiskasvatusyksikkö
Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto
Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma
Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,
KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne
KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista