Suomen talouskasvu perustuu koulutukseen,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen talouskasvu perustuu koulutukseen,"

Transkriptio

1 Alueelliset innovaatiokäytävät Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopisto, yhdyskuntatieteiden laitos Anitta Hietaniemi Tampereen yliopisto, yhdyskuntatieteiden laitos Olavi Kallio Tampereen yliopisto, taloustieteiden laitos Pentti Siitonen Tampereen yliopisto, yhdyskuntatieteiden laitos Pekka Valkama Tampereen yliopisto, taloustieteiden laitos Suomen talouskasvu perustuu koulutukseen, tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, koulutuksen ja tutkimuksen rakenteiden toimivuuteen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösuhteiden monimuotoisuuteen. Tämän toiminnallisen kokonaisuuden kantavia ideoita on innovaatiotoiminnan edistäminen ja siihen liittyen innovaatiojärjestelmän määrätietoinen kehittäminen. (Hautamäki Lemola 2004: 4, 12 13, 52; Talousneuvoston sihteeristö 2006; Ahlbäck 2005: 9 12; Nieminen-Kaukonen 2001: 36 38, Castells Himanen 2001: 47 55; Suomi maailmantaloudessa 2004: 46). Tieteen, teknologian ja teknoyrittäjyyden huippuosaaminen keskittyy pääsääntöisesti kaupunkeihin, joissa siihen liittyvä vuorovaikutus hyödyttää eri alojen osaajia ja yrityksiä. Näiden keskittymien ulkopuolella sijaitsevien yritysten yhteydet osaamiskeskittymiin jäävät monestakin syystä yleensä vähäisiksi (Aulaskari 1999: 20 21; Uusitalo 1998: 124). Aina kyse ei kuitenkaan ole siitä, että vuorovaikutuksesta ei olisi hyötyä alueen yritystoiminnalle. Kyse voi olla myös pinttyneistä ajatustottumuksis- ta ja kyvyttömyydestä nähdä talouden logiikan uudistumisessa mahdollisuuksia maaseudun ja kaupungin väliseen, lisäarvoa tuottavaan vuorovaikutukseen. Innovaatiojärjestelmän yksipuolinen kehittäminen muutamaa kasvukeskusta silmälläpitäen ei ole pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu. Meillä onkin alettu keskustella alueellisen innovaatiopolitiikan tarpeellisuudesta. Esimerkiksi Talousneuvoston sihteeristön (2006: 178) laatimassa globalisaatioselvityksessä, jossa esitetään Suomen globalisaatiostrategian kehittämissuosituksia, pidetään erityisen tärkeänä, että innovaatioketju tavoittaa korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolella sijaitsevat verraten pienetkin yritykset ja niistä muodostuvat osaamiskeskittymät. Tutkimustehtävä Tässä artikkelissa esiteltävä Pirkanmaan innovaatiokäytäviä koskeva tapaustutkimus on toteutettu osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa maaseudun osaamiskeskittymiä koskevaa hankekokonaisuutta, jonka päära- Maaseudun uusi aika 2/

2 portti julkaistiin otsikolla Osaamiskeskittymät maaseudun kehittämisessä (Anttiroiko Kallio Valkama Siitonen 2006). Tässä raportoitava tutkimushanke käsittelee Pirkanmaan osaamiskeskittymien yhteyksiä maakuntakeskukseen eli Tampereelle. Tarkoituksena on selvittää Pirkanmaan maakunnassa sijaitsevien Tampereen seutukunnan ulkopuolisten osaamiskeskittymien suhdetta keskuskaupunkiin innovaatiotoiminnan, teknologiansiirron, korkean teknologian osaamisen sekä tietointensiivisen liiketoimintaosaamisen kannalta. Havaintoyksiköksi valittiin maakunnan eri osissa sijaitsevat osaamiskeskukset, joilla on välittäjäorganisaatioina aitiopaikka edellä mainittujen yhteyksien tarkasteluun. Keskitymme kahteen tutkimuskysymykseen: 1) Miten Tampereen seutukunnan ulkopuolisten Pirkanmaan kuntien osaamiskeskukset käyttävät hyväkseen Tampereen innovaatiopotentiaalia ja osaamista? 2) Millaisin kehittämispoliittisin toimenpitein tulisi parantaa Tampereen seutukunnan ulkopuolisten kuntien osaamiskeskusten yhteyksiä maakunnan keskukseen? Tutkimusmenetelmä ja aineistot Käsillä oleva tutkimus on toteutettu niin sanottuna monen tapauksen tapaustutkimuksena kahdessa osassa. Työ aloitettiin kartoituksella, jossa käytiin läpi Pirkanmaan osaamiskeskittymät ja -keskukset. Kartoitus toteutettiin kyselynä sähköpostitse. Kysely lähetettiin Tampereen seutukunnan ulkopuolisten Pirkanmaan kuntien elinkeinoasioita hoitaville viranhaltijoille marraskuussa 2006 ja toistamiseen saman vuoden joulukuussa. Kartoitusta täydennettiin vielä puhelinkyselyllä joulukuussa 2006 ja tammikuussa Tampereen seutukunnan ulkopuolella sijaitsevia pirkanmaalaisia kuntia oli vuoden 2006 lopussa 26. Näistä seitsemässätoista kunnassa kunnan elinkeinoasioita hoiti pääasiassa yrityspalvelu- tai kehittämisyhtiö ja yhdeksässä kunta itse. Sähköpostikyselyn perusteella valittiin tapaustutkimuksen kohteet eli maakunnan eri osissa toimivat, lähinnä yritystoimintaa palvelevat osaamiskeskukset (ks. taulukko1). Osaamiskeskuksiin keskittynyt toisen vaiheen aineistonhankinta perustui pienimuotoiseen kyselyyn ja teemahaastatteluun. Osaamiskeskusten edustajien haastattelut toteutettiin vuoden 2007 tammi- ja maaliskuussa. Kartoituksessa tunnistetuissa seitsemässä osaamiskeskuksessa haastateltiin yhteensä kymmentä henkilöä. Haastatellut henkilöt on mainittu taulukossa 1. Maaseutu ja alueellinen innovaatiopolitiikka Etäisyydellä ja tiheydellä on suuri vaiku- TAULUKKO 1. Tutkimuksen informantteina toimineet osaamiskeskusten edustajat 26 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

3 tus sosiaalisiin vuorovaikutusprosesseihin. Yhteiskuntamme aluerakenteen eheyden ja pitkän aikavälin resurssiperustan kannalta kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen kehittäminen on yksi merkittävimpiä yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä, johon on syytä ottaa perinteistä alue- ja maaseutupolitiikkaa täydentäviä näkökulmia muun muassa innovaatiopolitiikan suunnalla. Tämä edellyttää avoimen, moniarvoisen ja pienimuotoisen innovaatiotoiminnan edistämistä ja liittämistä osaksi laajempaa, kansainvälistä huippuosaamista edistävää innovaatiopolitiikkaa (vrt. Rannikko 2002: 21 26; Kahila Saartenoja 1998; Saartenoja 2000; Saartenoja 2004; Rouhiainen 2002; 149; Katajamäki Hunnakko Kahila-Palm Valtakari 2001: 34). Tältä kannalta on kiintoisaa pohtia, millä tavalla maaseudun taloudellista toimintaa ja sen integroitumista kansalliseen ja globaaliin tieto- ja innovaatiotalouteen voidaan tukea alueellisen innovaatiopolitiikan keinoin. Yksi instrumentti tässä kehittämistyössä on innovaatiotoiminnan organisointi ja tukeminen maaseudun erityistarpeet huomioonottavalla tavalla (ks. Kolehmainen 2004, Kosonen 2004; Kautonen Kolehmainen Koski 2001; Raatikainen 2001; Valovirta 2006; Malinen 2006: 29). Vaikka kehittyneimmät ja korkeimman arvon lisäyksen taloudelliset aktiviteetit sijoittuvat pääasiassa kaupunkikeskuksiin, monet nykykehitystä luonnehtivat tekijät suhteellistavat etäisyyksiin, toimijakentän tiheyteen ja yhdyskuntarakenteen hajanaisuuteen liittyviä vaikutuksia. Etäisyys niin markkinoihin kuin yrityspalveluihinkin on jollain tasolla kompensoitavissa hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa sekä kehittyneitä logistisia järjestelmiä. Toimijakenttää ja yhteyksiä on mahdollista laajentaa muun muassa ylipaikallisten verkostojen avulla. Vastaavasti hajautuneen yhdyskunta- ja aluerakenteen ongelmia voidaan vähentää esimerkiksi muodostamalla alueellisia klustereita ja lisäämällä liikkuvuutta. Maaseudun innovaatiopolitiikan saralla on mahdollisuuksia merkittäviin sosiaalisiin innovaatioihin. Nämä puolestaan auttavat kehittämään hajautunutta yhdyskuntarakennetta ja pitämään yhdyskuntia elinvoimaisina eri puolilla maata. Haasteita tällä saralla toki riittää. Yksi merkittävä havainto on, että maaseutumaisten olosuhteiden negatiiviset vaikutukset lisääntyvät t&k-intensiteetin kasvamisen funktiona, mutta toisaalta esimerkiksi maaseudulla toimivien pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten innovaatiokyky ei ole havaintojen mukaan juurikaan sen heikompi kuin vastaavien kaupungeissa toimivien yritysten kyky synnyttää ja hyödyntää innovaatioita. (Grimes 2000; Anttiroiko et al ) Maaseudun kehittämisen yksi este on ollut kohtuuhintaisten laajakaistayhteyksien saaminen maaseudulle (Grimes 2003). Tämä ei ole enää nykyisin kaikkein polttavin ongelma ainakaan suurimmalle osalle maaseutukunnista, koska monet kunnat ovat kaupallisten tietoliikenneverkkojen piirissä tai ovat mukana näiden täydennykseksi perustetuissa alueellisissa tietoverkoissa (esim. Kaustisen seutukunnan seutuverkko KaseNet). Seuraava kehitysvaihe edellyttää huomion kiinnittämistä klusterimuodostukseen ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen, joiden on kytkettävä maaseudun yritykset ja muut toimijat ylipaikallisiin verkostoihin ja arvonlisäysprosesseihin. Alueellisen innovaatiopolitiikan rungon muodostaa koko maan kattava kaupunkiverkko. Suomen kaltaisessa väkiluvultaan pienessä ja harvaanasutussa maassa kaupunkiverkko kytkeytyy tiiviisti sekä kaupunkien läheiseen maaseutuun että niin sanottuun ydinmaaseutuun. Varsinaisen syrjäisen maaseudun liittäminen näihin arvokonstellaatioihin on ongelmallisempaa, vaikka niidenkin osalta tyypilliset maaseutuelinkeinot voivat joiltain osin linkittyä alueellisiin verkostoihin ja innovaatioprosesseihin. Hahmotamme seuraavassa näitä kysymyksiä innovaatiokäytävän käsitteen avulla. Varsinaisesti maaseutumaisten olosuhteiden tai maaseututyyppien sijaan kiinnitämme huomiota niihin yhteyksiin, joita alueen keskuskaupungin ulkopuolisilla osaamiskeskittymillä ja -keskuksilla on alueen merkittävimpään kes- Maaseudun uusi aika 2/

4 kuskaupunkiin. Käytännössä käsittelyn keskiössä ovat tällöin sellaiset pienet ja keskisuuret kaupungit, jotka toimivat suhteellisen maaseutumaisessa ympäristössä. Kaupungin ja maaseudun väliset innovaatiokäytävät Olemme tässä artikkelissa päätyneet jäsentämään innovaatioihin liittyvää vuorovaikutusta innovaatiokäytävän käsitteellä. Tarkastelemme osaamiskeskittymien välisiä resurssivirtoja käytävinä, joilla on alueellisia suhteita hahmottava spatiaalinen muoto. Innovaatiokäytävän käsitteellä on pitkät, kehityskäytävän ideaan palautuvat historialliset juuret. Esimerkiksi Friedmann ja Alonso (1965: 3) ovat luonnehtineet kehityskäytäviä siten, että yhteiskunnallinen kehitys siirtyy niitä pitkin lineaarisesti kaupunkialueilta kohti perifeerisiä alueita. Kehityskäytävät he määrittävät pääasiallisia kuljetusväyliä mukaileviksi käytäviksi. Alan klassikoihin kuuluva Whebell (1969: 1 3) puolestaan määrittelee käytävän alueiden väliseksi lineaariseksi järjestelmäksi, jossa yhdistävänä sisällöllisenä tekijänä on tiedon välittyminen. Hän perustelee käytävänäkökulmaa sillä, että fyysiset ja tuotannolliset olosuhteet ovat erilaisia eri alueilla. Tekniikka, tieto ja innovaatiot eivät tällöin ilmaannu samanaikaisesti laajoille alueille, vaan aluksi vain harvoihin paikkoihin, jolloin niiden leviäminen tapahtuu vaihtelevalla nopeudella alueelta toiselle kehityskäytäviä pitkin. Kiinnostavaksi ja samalla myös teoreettisesti ongelmalliseksi klassisen teoretisoinnin tekee se viimeisin suuri kehitysharppaus, joka ei ollut nähtävissä vielä käytäväteorian luomisen aikoihin. Whebellin evolutionaarisen innovaatiokäytäväkonseptin luontainen jatke on oikeastaan revoluutio eli koko kehityksen raju ja nopea siirtyminen uudelle tasolle, joka assosioituu nykykeskustelussa sekä globalisaatioon että tieto- ja viestintäteknologian kehitykseen. Tämä edellyttää paradigmamuutosta käytäväajattelussa, mikä näkyy yhtäältä siinä, että käytävämuodosteet ovat yhä immateriaalisempia ja laajimmillaan myös globaalisti organisoituneita ja toisaalta myös alueelliset ja paikalliset käytävät muodostuvat yhä monimuotoisemmiksi. Käytävämuoto tai ainakin käytävämetaforat ovat kuitenkin vahvasti edelleenkin mukana myös tarkasteltaessa oman aikamme kehitysprosesseja ja osaamiskeskittymiä sekä niiden välisiä yhteyksiä. Laajimmillaan puhutaan koko globaalin kehityksen alueellista dynamiikkaa määrittävistä suurkäytävistä. Suurtalousalueiden osalta puhutaan esimerkiksi Euroopan sinisestä banaanista eli Pohjois-Italiasta Lontooseen ulottuvasta teknologisesta käytävästä (Tellier 1997). Myös maailmankaupunkihypoteesiin liittyy ajatus globaaleista kaupungeista globaalien arvovirtojen solmukohtina, joita yhdistävät käytävämäiset yhteydet (vrt. Sassen 1991). Tätä rajatummista osaamiskeskittymien muodostamista käytävistä esimerkkeinä käyvät Florida High-Tech Corridor ja Northern Tier High- Tech Corridor (Minnesota) Yhdysvalloissa tai Taipei High-Tech Corridor Taiwanissa tai Multimedia Super Corridor Malesiassa. Niin ikään Britanniassa M4-käytävä mukailee samannimistä moottoritietä Lontoosta Bristoliin, koska hyvät kuljetusyhteydet ja lyhyet etäisyydet ovat saaneet korkean teknologian yrityksiä asettumaan M4-moottoritien varrelle. Samoin yksi maailman tunnetuimpia high-tech keskittymiä, Boston Route 128, ilmentää käytäväajattelua. (Hall Breheny McQuaid Hart 1987: 3, , vrt Boddy Lovering-Basset 1986: 1, 81; Castells Hall 1996). Tässä työssä käytävämetafora jäsentää keskuskaupungin ja sen ulkopuolisten osaamiskeskittymien välisiä tietointensiivisiä yhteyksiä. Tutkimusasetelmaa havainnollistaa kuvio 1. Keskitymme analyysissa osaamiskeskuksiin eli osaamista kokoaviin ja tukeviin organisoituihin yksiköhin, jollaisia ovat esimerkiksi teknologiakeskukset, yrityspalvelukeskukset, osaamiskeskusohjelman määrittelemät osaamiskeskukset tai muut yritystoimintaa tukevat organisaatiot. Osaamiskeskusten tehtävänä on vahvistaa ja tukea yritysten innovaatiotoimin- 28 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

5 KUVIO 1. Keskuskaupungin ja maakunnaan osamiskeskittymien väliset innovaatiokäytävät taa, kaupallistamisprosesseja ja verkostoitumista (Anttiroiko et al. 2006: 62 64). Tutkimuskohteiksi valitut Pirkanmaan pienehköt osaamiskeskukset toimivat yrityskehitysyhtiöiden ja oppilaitosten yhteydessä ja toiminta rahoitetaan monipuolisesti hanke-, kunta-, yritys- ja tulorahoituksella. Kyseiset keskukset ovat pieniä, henkilöstön määrän vaihdellessa yhden ja viiden työntekijän välillä. Osaamiskeskukset ja haastatellut asiantuntijat mainittiin jo edellä taulukossa 1. Tutkimuskohteena Tampere ja Pirkanmaa Tarkastelumme empiirinen kohdealue on Pirkanmaa, joka on hieman yli asukkaallaan Suomen toiseksi suurin maakunta. Maakunnan erityispiirre on väestön voimakas keskittyminen Tampereelle ja Tampereen seutukunnan alueelle. Yksistään Tampereella asuu noin 44 prosenttia koko maakunnan väestöstä. Maakunnan väkiluku on kasvanut nopeasti, joskin väestönkasvu on keskittynyt lähinnä Tampereen seutukuntaan. (Pirkanmaan talous 2006: 2; Seutukuntatilastoja 2004.) Tampere edustaa aluerakenteeltaan keskittynyttä maakuntaa, jossa niin sanottuun kaupungin läheiseen maaseutuun kuuluvat kunnat sijaitsevat pääosin Tampereen seutukunnassa. Kaupunkirakenteeseen kytkeytyvä maaseutuvyöhyke jatkuu maakunnan eteläosaan Valkeakoskelle. Tämän alueen ympärillä eli maakunnan itä- ja länsiosissa on lähinnä niin sanottuja ydinmaaseudun kuntia. Maakunnan pohjoisosan eli Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan erityispiirteenä on harvaan asutun maaseudun hallitsevuus. Kun Pirkanmaan maakuntaprofiilia verrataan muuhun maahan sen väestöosuuden perusteella, kaksi olennaista poikkeamaa ovat yhtäältä teollisuustyöpaikkojen ja toisaalta pit- Maaseudun uusi aika 2/

6 TAULUKKO 2. Pirkanmaan innovaatiojärjestelmän Tampereella sijaitsevia instituuitoita (Kautonen et al. 2002: 159; muokattu) käaikaistyöttömien keskimääräistä suurempi määrä. Vastaavasti alkutuotannon piirissä työskenteleviä on vähemmän kuin mitä väestöosuus edellyttäisi. Tämä heijastaa Tampereen vahvaa teollista perinnettä. Paitsi työvoiman myös työpaikkojen lisäys keskittyy nimenomaan Tampereen seutukuntaan. (Anttiroiko et al. 2006: 170; ks. myös Seutukuntatilastoja 2004; Pirkanmaan maakuntaohjelman seurannan tunnusluvut 2007: 4; Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite 2006). Pirkanmaan panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 2004 Pirkanmaalla käytettiin t&k-toimintaan 828 miljoonaa euroa, eli 1795 euroa asukasta kohden. Vain Pohjois-Pohjanmaa yltää Oulun vetämänä samalle tasolle. Koko maan keskimääräinen tutkimus- ja kehittämispanostus oli samana vuonna 1003 euroa asukasta kohden eli vain hieman yli puolet Pirkanmaan tasosta. (Pirkanmaan talous 2006: 14). Valtaosa näistä aktiviteeteista keskittyy Tampereelle ja sen alueella toimiviin instituutioihin. Tampereella toimivia alueelliseen innovaatiojärjestelmään liittyviä instituutioita on koottu taulukkoon 2. Pirkanmaan innovaatiokäytävien tutkimisessa on käytännön tasolla kysymys siitä, millaiset yhteydet Pirkanmaan eri osiin sijoittuneilla pienillä osaamiskeskuksilla on Tampereella sijaitseviin instituutioihin (ks. taulukko 2). Näitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa Tampereen seutukunnan ulkopuolisen Pirkanmaan pieniä osaamiskeskuksia koskevan empiirisen aineiston pohjalta. Pirkanmaan osaamiskeskusten yhteydet Tampereelle Pirkanmaan osaamiskeskukset Kyselyn mukaan Pirkanmaan eri osissa löytyy monipuolista osaamista ja varsin erikoisiakin mikrokeskittymiä. Puualan (Hämeenkyrö, Parkano Kihniö, Ruovesi, Vammalan seutukunta) ja metallialan (Kuhmalahti, Parkano Kihniö, Toijala, Vammalan seutukunta ja Ylä- Pirkanmaan seutukunta) merkitys on monelle seutukunnalle suuri. Näiden lisäksi muihin osaamiskeskittymiin kuuluu Pirkanmaalla sellaisia aloja kuin betonielementtiala (Toijala), elektroniikka (Hämeenkyrö), kankaanpainan- 30 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

7 KARTTA 1. Pirkanmaan keskeiset osaamiskeskittymät ja -keskukset ta (Luopioinen), kenkäteollisuus (Orivesi), kiviteollisuus (Kuru), kumiala (Vammalan seutu), laukkuala (Äetsä), maa-ainesjalostus (Hämeenkyrö), matkailuala (Hämeenkyrö ja Ikaalinen), mediaklusteri (Mänttä), metsäala (Juupajoki ja Kuru), muoviala (Toijala Viiala), pakkausklusteri (Valkeakoski), teollisuuden palveluliiketoiminta (Valkeakoski) sekä yrtti-, aroma- ja entsymologiaklusteri (Hämeenkyrö). Maakunnan eri osien osaaminen ja lähtökohdat ovat vaikuttaneet luonnollisesti siihen, millaisia osaamiskeskuksia niiden alueelle on perustettu. Näistä suurin osa tukeutuu suoraan paikalliseen osaamiseen, mistä hyvinä esimerkkeinä käyvät Vammalan seudun kumi- Maaseudun uusi aika 2/

8 TAULUKKO 3. Tärkeimmät Tampereen seudun ulkopuoliset osaamiskeskusorganisaatiot Pirkanmaalla alan osaamista tukeva Elastopoli Oy ja käynnissäpidon ja automaation osaamiskeskukset Valkeakoskella. Tampereen seutukunnan ulkopuoliset osaamiskeskukset on koottu taulukkoon 3. Lisäksi ne on esitetty myös viitteellisesti kartassa 1. Tampereen yhteyksien tarkastelu toteutettiin haastattelemalla kaikkien edellä mainittujen osaamiskeskusten edustajia. Osaamiskeskusten rooli ja merkitys Haastatellut osaamiskeskusten edustajat kuvasivat oman roolinsa välittäjiksi ja asiantuntijapalveluiden tarjoajiksi, jotka kehittävät yrityksiä ja valvovat niiden etuja. Sekä osaamiskeskuksen sisäisen että ulkoisen yhteistyön edistäminen oli korostuneesti esillä kaikissa vastauksissa. Osaamiskeskusten profiilit vaihtelivat huomattavasti: osa pyrki palvelemaan yrittäjiä kaikissa liiketoimintaan liittyvissä asioissa (yrityspalvelut), kun taas osa huolehti lähinnä teknologiaan ja tuotekehitykseen liittyvistä palvelutehtävistä (teknologiansiirto). Haastatellut osaamiskeskusten edustajat pitivät keskusten merkitystä alueelliselle kehitykselle erittäin suurena. Niiden nähtiin vähentävän osaavien ihmisten poismuuttoa, edistävän paluumuuttoa ja houkuttelevan uusia osaajia ja asukkaita alueelle. Osaamiskeskusten arvioitiin estävän erityisesti nuorten poismuuttoa. Työpaikkojen ja toimeentulon lisäksi osaamiskeskukset vahvistavat seutujensa kehitysdynamiikkaa ja elinvoimaisuutta. Eräs haastateltava kuvasi osaamiskeskuksen alueellista merkitystä seuraavasti: maalattiin neljä erilaista tulevaisuutta Etelä-Pirkanmaalle. Siellä päädyttiin uhkakuvaan nimeltä Gerassicpark. Ja se tapahtuu, jos ei mitään tehdä ja se tarkoittaa, että täällä vanhenee kaikki. Nuoret ja kykenevät lähtee pois. Meillä on tällainen olemassa oleva näin hyvä pohja ja sitä edelleen kehittämällä me saadaan tästä alueesta houkutteleva. Täällähän on hyvät palvelut, on kulttuuripalveluita ja harrastuksia lapsille ja kaikkee, mutta ihmiset ei oivalla niitä välttämättä. Mutta siinä tilanteessa, kun heillä on mahdollisuus työllistyä ja he miettii tuleeko he tänne töihin, niin aatellaan, että heillä on siinä lapsillekin mahtava koulutuspaikka ja tulevaisuus edessä. Mikä jottei, ilman muuta tänne! Ja vielä kun järven rannasta talo! Yleiskuva osaamiskeskusten yhteyksistä Tampereelle Osaamiskeskusten edustajien vastausten mukaan tiedon, osaamisen ja innovaatioiden hankinnan kannalta tärkeimmän organisaatio- ja toimijatason muodostavat seutukuntatason toimijat. Seutukuntatason asetti vastauksissa tärkeimmäksi yli puolet vastanneista. Toiseksi tärkeimmäksi tasoksi vastaajat arvioivat maakuntakeskuksen eli Tampereelle sijoittuvat toimijat. Seuraavana tärkeysjärjestyksessä olivat valtakunnan tason toimijat. Vain yhdessä osaamiskeskittymässä tiedon hankinnan tärkeimmät lähteet olivat paikallisia toimijoi- 32 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

9 ta. Yleisesti oman kunnan tarjoamaa tieto- ja osaamisvarantoa pidettiin merkityksettömänä kyseisen keskuksen toiminnan kannalta. Tämä merkitsee sitä, että kulloinkin tarvittavaa tietämystä on pääsääntöisesti haettava eri lähteistä oman kunnan ulkopuolelta. Tampereella sijaitsevien instituutioiden merkitys osaamiskeskusten tiedon, osaamisen ja innovaatioiden lähteenä on siis yleisesti ottaen merkittävä. Kaikesta osaamiskeskusten hankkimasta tiedosta prosenttia hankittiin Tampereen instituutioista. Vastausten keskiarvo oli noin 50 prosenttia ja tyypillisin vastaus 40 prosenttia. Tampereella sijaitsevien instituutioiden merkitys osaamiskeskusten yritysten toimin- KUVIO 2. Tampereella sijaitsevien instituutioiden merkitys osaamiskeskusten yritysten toiminnalle (Palkkien arvot kuvaavat mainintojen lukumääriä) Maaseudun uusi aika 2/

10 nalle on koottu kuvioon 2. Tuloksissa korostuu erityisesti Tampereen teknillisen korkeakoulun sekä vähäisemmässä määrin Tampereen yliopiston ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun rooli tiedon tuottajina. Tärkeässä asemassa ovat julkisista neuvonta- ja rahoituspalveluja tarjoavista tahoista TE-keskus ja Pirkanmaan liitto, riskirahoittajista Finnvera sekä yhdistyksistä Pirkanmaan yrittäjät. Kaiken kaikkiaan vastauksissa useimmin mainitut instituutiot ovat laaja-alaisia ja yleisluonteisia. Erikoistuneemmin toimivat instituutiot mainittiin harvemmissa vastauksissa, mutta ne saattavat olla siitä huolimatta erittäin tärkeitä yksittäisen osaamiskeskuksen tiedon, osaamisen, innovaatioiden ja rahoituksen kannalta. Tampereen seudun osuustoimintakeskus oli yhden osaamiskeskuksen toiminnalle erittäin merkittävä. Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys, työvoimatoimisto ja Tampereen yliopiston kesäyliopisto saivat kukin yhden erillisen maininnan melko merkittävänä toimijana. Edellä mainitut puuttuvat kuviosta 2, koska suurin osa vastaajista ei ottanut kantaa niiden merkitykseen. Näiden lisäksi Tampereen ammattiopisto, Tampereen aluekeskusohjelma, Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma, etampere -ohjelma ( ), Sentre, Tamlink ja Tampere Automation Centre (TAC) arvioitiin yhteneväisesti niin, että jokainen niistä koettiin merkityksettömäksi viiden osaamiskeskuksen toiminalle ja toiminta oli lisäksi tuntematonta kahdelle vastaajalle. Nämäkin on jätetty pois kuviosta 2. Tampereella sijaitsevien instituutioiden merkitys osaamiskeskuksittain on koottu kuvioon 3. Tarkasteltaessa eri osaamiskeskusten vastauksia Tampereella sijaitsevien instituutioiden merkityksestä havaitaan, että peräti 59 prosenttia tutkimuksessa mukana olleista Tampereella toimivista instituutioista on merkityksettömiä osaamiskeskittymien ja sitä kautta myös niiden asiakasyritysten toiminnalle. Vastaavasti vain keskimäärin kahdeksan prosenttia instituutioista oli saatujen vastausten mukaan erittäin merkittäviä. Tampereelle keskittyneitä resursseja kykenivät eniten hyödyntämään Softum-yrityskeskus, Taidosto ja Virtopoli Oy. Innovaatiokäytävässä liikkui vä- KUVIO 3. Tampereella sijaitsevien instituutioiden yleinen merkitys osaamiskeskuksittain (Palkkien arvot ovat prosentteja) 34 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

11 hiten tieto- ja muita resursseja tässä tarkastelluista osaamiskeskuksista Elastopoli Oy:n ja Tampereen välillä, mutta huomattava määrä Tampereen instituutioista oli merkityksettömiä myös käynnissäpidon ja käytön optimoinnin osaamiskeskus AutoMaintille sekä MAC-koulutus- ja tutkimuskeskukselle, jotka molemmat toimivat Valkeakoskella. Tämän havainnon voi hypoteesin muodossa yleistää niin, että mitä vahvempaa ja erikoistuneempaa osaamista osaamiskeskuksessa on, sen vähemmän sillä on suoria yhteyksiä maakuntakeskuksen eri instituutioihin. Tässäkin tapauksessa nämä yhteydet kohdistuvat osaamiskeskuksen osaamisalueen kapeuden vuoksi harvoihin instituutioihin, jotka voivat olla yhteyksien vähäisyydestä huolimatta strategisesti tärkeitä. Yhteyksissä on nähtävissä myös maantieteellisiä eroja. Tampereen pohjoispuolella sijaitsevien osaamiskeskusten vastauksissa erittäin merkittävien instituutioiden osuus on 18 prosenttia eli yli kaksinkertainen keskiarvoon nähden, kun taas Tampereen eteläpuolisten osaamiskeskusten edustajien vastauksissa yksikään instituutio ei ole niille erittäin merkittävä, mikä heijastaa varsinkin Valkeakoskella toimivien keskusten omavaraisuutta suhteessa maakuntakeskukseen ja ilmeisesti myös vahvempaa suuntautumista Etelä-Suomeen. Vastaavasti Tampereen pohjoispuolella sijaitsevien osaamiskeskusten vastauksissa herättää huomiota vastaajalle tuntemattomien instituutioiden keskimääräistä suurempi osuus. Tämä antaa aiheen pohtia, jääkö osa maakuntakeskuksen resurssi- ja innovaatiopotentiaalista hyödyntämättä pelkän tiedon puutteen vuoksi. Näin siitä huolimatta, että monen tasavahvan kunnan muodostama Ylä-Pirkanmaa on ollut ehkä kaikkein aktiivisin näiden yhteyksien luomisessa, mistä kertoo Ylä-Pirkanmaan Seutuyhdistyksen vuonna 2004 Tampereelle perustama toimisto (Anttiroiko et al. 2006: 263). Kartoituksen tulos kertoo muun ohella siitä, että osaamiskeskukset saavat tarvitsemastaan tiedosta, teknologisesta osaamisesta, innovaatiotuesta ja rahoituksesta suuren osan muualta kuin Tampereelta. Osaamiskeskusten toimiala ja niiden tehtävien laajuus vaikuttavat osaamiskeskusten yhteyksien muodostumiseen, sillä pienimuotoisen toiminnan osalta tarve ja mahdollisuudet luoda tiiviitä yhteyksiä maakuntakeskukseen vähenevät. Osaamiskeskukset eivät välttämättä huomaa, osaa tai pysty luomaan yhteyksiä Tampereen instituutioihin silloinkaan, kun nämä yhteydet hyödyttäisivät niiden asiakasyrityksiä. Osittain syynä on oletettavasti myös Tampereen instituutioiden passiivisuus tai kyvyttömyys toimia rakentavasti osana alueellista innovaatiojärjestelmää, mikä saattaa selittyä resurssien rajallisuuden lisäksi yhteistyötä ja vuorovaikutusta edistävien insentiivien puuttumisella (vrt. Valovirta 2006: 14). Tampereen instituutiot yhteistyökumppaneina Yrityspalvelu- ja välittäjäorganisaatiot. Työvoimaja elinkeinokeskuksen eli TE-keskuksen teknologian kehittämisosasto tarjoaa Tekesin palveluja Pirkanmaalaisille yrityksille. Haastateltavat toivat esille, että kyseinen toiminta mielletään TE-keskuksesta erillään olevaksi yrityspalvelukokonaisuudeksi. Neljä haastateltavaa kertoi yhteyden Tekesin palveluihin olevan tärkeä. Osaamiskeskukset hankkivat sen kautta rahoitusta, josta erikseen mainittiin nimenomaan tuotekehityshankkeet. Usea haastateltava piti alueen työvoimatoimistoja tärkeinä toimijoina koulutusasioissa. Yritykset hyödyntävät työvoimakoulutusta sekä työvoimatoimistojen järjestämää lisä- ja jatkokoulutusta. Työvoimatoimistojen kanssa suunnitellaan ja toteutetaan myös tilauskoulutuksia kulloisiinkin tarpeisiin. Rahoituksellisesti merkittävintä koulutuksen lisäksi on aloittavan yrittäjän starttiraha. Myös työvoimatoimistojen työvoimanvälitystehtävä nostettiin esille sinänsä tärkeänä palveluna. Teknologiakeskus Hermia Oy on tehnyt osaamiskeskusten yrityksille tekniikkaselvityksiä ja laatinut teknologiaraportteja yritysten käyttöön. Sen yhteydessä toimiva Hermia Maaseudun uusi aika 2/

12 Yrityskehitys Oy on puolestaan tärkeä kumppani koulutuksen ja yrityksille suunnattujen kehittämispalvelujen tarjoajana. Kaksi osaamiskeskusta on osallistunut myös sen käynnistämiin hankkeisiin. Lisäksi Hermia Yrityskehitys Oy tekee yrityksille erilaisia liiketoimintaan liittyviä selvityksiä ja auttaa myös liiketoimintaan liittyvien asiakirjojen laadinnassa. Aloittavien yritysten neuvontapalvelujen tarjoajana Uusyrityskeskus Ensimetrillä on suuri merkitys. Haastatteluissa tulivat esille neuvontapalvelujen lisäksi sen yrittäjille järjestämät koulutustilaisuudet. Ensimetrillä on Tampereen toimiston lisäksi maakunnassa seitsemän palvelupistettä, jotka tekevät asioimisen näillä paikkakunnilla vaivattomaksi. Tätä läheisyyttä pidettiin tärkeänä juuri aloittavien yrittäjien kannalta. Tutkimus- ja koulutusinstituutiot. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) tuli esille kaikissa kyselyyn saaduissa vastauksissa. Sillä on vähintään jonkin verran merkitystä kaikkien osaamiskeskusten toiminnalle. Myös haastatteluissa tuotiin esiin TTY:n tärkeys keskusten ja niiden asia kasyritysten toiminnalle; kaksi osaamiskeskuksen edustajaa mainitsi sen pääyhteistyökumppanikseen. Kumppanuuden läheisyydestä kertoo myös se, että yhdellä osaamiskeskuksista on TTY:n kanssa kumppanuussopimus ja toisella kampusyhteistyösopimus. TTY:n yksiköistä erikseen mainittiin Virtausinstituutti, Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratorio, PK-klinikka sekä Hydrauliikan laitos. Yhteistyö muodostuu tutkimuksesta, kehittämisestä ja koulutuksesta. Yritykset ovat hankkineet TTY:ltä tuotantoteknologiaan liittyvää osaamista, kuten esimerkiksi nykyisten tuotantomenetelmien kehittämistä ja uusien luomista sekä prosessitutkimusta. Tuotekehitys on koostunut nykytuotteiden kehittelystä, uusien tuotteiden ja raakaaineiden kehittämisestä, tuotesuunnittelusta sekä tuotteiden materiaalien sekä mekaanisten ja kemiallisten ominaisuuksien testauksista. Lisäksi TTY:ltä on saatu liiketoimintaosaamista sekä hanke- ja rahoitusosaamista yritysten käyttöön. Tarvittaessa sieltä on myös saatu luennoitsijoita koulutustilaisuuksiin. Tampereen yliopistolla on merkitystä yhtä lukuun ottamatta kaikille osaamiskeskuksille. Osaamiskeskukset ovat hankkineet koulutusta ja asiantuntemusta Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta, Työelämän tutkimuskeskuksesta, tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksesta sekä kesäyliopistosta. Myös Tampereen yliopiston hallinnoimissa hankkeissa on oltu mukana. Tutkimus- ja koulutusyhteistyö ei ole kuitenkaan kovin laajaa. Toiminta on ennemminkin vasta tiivistymässä, mistä kertovat monet tutkimus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvät kaavailut. Tämä osuu yhteen sen kanssa, että yliopisto on kolmannen tehtävän korostumisen myötä hitaasti aktivoitumassa suhteessa maakunnan toimijoihin. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (PIRAMK) ei ole yhteistyökumppanina aivan yliopistojen veroinen, mutta silti merkittävä kahden osaamiskeskuksen toiminnan kannalta ja yhdelle keskukselle sillä on jonkin verran merkitystä. PIRAMKia merkittävänä pitäneet osaamiskeskukset toimivat pääosiltaan paikkakunnilla, joilla se järjestää koulutusta. Haastatteluissa tuotiin esille, että osa yritysten henkilöstöstä ja yrittäjistä oli suorittanut tutkinnon Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa ennen työuraansa. Osaamisen kehittämisessä on hyödynnetty PIRAMKin lisä- ja täydennyskoulutusta ja aikuiskoulutusmahdollisuuksia sekä erilaisia PIRAMKin hallinnoimia hankkeita. Kiinnostusta koulutustarjontaan löytyisi vastausten mukaan nykyistä enemmänkin, jos tarjottu koulutus vastaa osaamiskeskuksen tarpeisiin. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on vastausten mukaan vähintään jossakin määrin merkittävä neljän osaamiskeskuksen toiminnalle. Yhteyksiä oli sekä Tampereen toimipisteeseen että Valkeakosken VTTasiamieheen. Oppisopimuskoulutus on myös merkittävä tekijä osaamiskeskusten toiminnassa. Kyselyssä kävi ilmi, että sitä hyödyntävät yh- 36 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

13 tä lukuun ottamatta kaikki osaamiskeskukset. Haastatteluissa oppisopimuskoulutus mainittiin yhtäältä yrittäjän ammattitaitoa ja osaamista lisäävänä ja toisaalta työvoimapulaa helpottavana koulutuksena. Rahoittajat. Kyselyyn saatujen vastausten mukaan TE-keskus on erittäin merkittävä kolmen osaamiskeskuksen toiminnalle, kahden osalta melko merkittävä ja yhdelle jossain määrin merkittävä. Vain yhdelle keskukselle sillä ei ole ollut mainittavaa merkitystä. Haastateltavien mukaan osaamiskeskukset hyödyntävät lähinnä TE-keskusten tarjoamaa rahoitusosaamista: neuvontaa, investointirahoitusta, kehittämisrahoitusta sekä hankerahoitusta. Monet osaamiskeskukset ovat saaneet TE-keskukselta hankerahoitusta. Myös TE-keskuksen järjestämät yrityskoulutustilaisuudet ja -tapahtumat on koettu tärkeiksi. Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera on vähintäänkin merkittävä rahoittaja viidelle osaamiskeskukselle. Osaamiskeskukset käyttävät Finnveran lainoja, avustuksia ja hankerahoitusta. Haastatteluissa mainittiin erityisesti sen tarjoamat yrityksen perustamisrahoitus ja naisyrittäjälainat. Pirkanmaan liitto on merkittävä rahoittaja erityisesti osaamiskeskusten suuremmissa hankkeissa johtuen sen aluekehitysvastuusta ja EU-rahoituksen kanavointitehtävistä. Sitä pidetään joustavana ja helposti lähestyttävänä instituutiona. Yhdistykset. Pirkanmaan yrittäjät ry ja sen 44 paikallista yrittäjäyhdistystä kuuluvat instituutioihin, joilla on merkitystä yhtä lukuun ottamatta kaikille osaamiskeskuksille. Seminaarien ja koulutuksen lisäksi yrittäjäyhdistykset tarjoavat mahdollisuuden yrittäjien kokemusten ja tiedon vaihtoon ja vertaisverkostojen luomiseen. Lisäksi mainittiin yrittäjäjärjestön jäsenille tarkoitettu maksuton puhelinneuvonta erityisesti lainopillisissa asioissa. Muut instituutiot. Tutkimusaineistosta edellä esiteltyjä vähemmillä maininnoilla, mutta yksittäisen osaamiskeskuksen osalta jonkin verran merkittävinä, nousivat esille Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Media Tampere, Professian yrityshautomopalvelut, Tietoverkkoinstituutti, Valimoinstituutti sekä Tampereen kauppakamari. Yksittäisinä merkittäviksi organisaatioiksi mainittiin myös Tampereen ammattikorkeakoulun proakatemia, Finn-Medi, Tampereen seudun osuustoimintakeskus ja Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys. Haastatteluissa mainittiin lisäksi Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksen kautta luodut yhteydet Tampereen aluekeskusohjelmaan, Sentica Partners Oy:n yritysrahoitus, Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma sekä Tampere Automation Center-projekti (päättyi vuoden 2006 lopussa). Instituutioina, joihin yksittäiset osaamiskeskukset olivat ottaneet yhteyttä, mutta yhteistyötä ei syystä tai toisesta ollut saatu aikaan, haastateltavat mainitsivat Hermia Yrityskehitys Oy:n, Professian, etampereohjelman ( ) sekä Luova Tampere -ohjelman ( ). Tampereen instituutioihin kohdistuvat odotukset Tampereelta saadut palvelut ovat pääsääntöisesti vastanneet osaamiskeskusten asettamia odotuksia. Erityisesti tyytyväisiä on oltu niihin ins tituutioihin, joihin yhteydet ovat aktiivisimpia ja joiden perusta on henkilökohtaisissa kontakteissa. Näiden kanssa on myös asioitu niin pitkään ja tiiviisti, että odotukset ovat realistisia. Haastateltavat toivat esille henkilökemioiden suuren vaikutuksen yhteistyön onnistumiseen. Kun henkilösuhteet ovat kunnossa, voidaan yhteisesti vaikuttaa lopputulokseen niin, että siihen ollaan molemmin puolin tyytyväisiä. Osaamiskeskusten edustajat tuntevat hyvin mitä Tampereen pääyhteistyökumppaneilla on tarjottavana. Samoin he kokevat voivansa vaikuttaa itse omalla aktiivisuudellaan onnistumiseen. Kyky määritellä tarvittava tieto ja yhteistyön tavoitteet ja kertoa ne yhteistyökumppanille edesauttavat yhteistyön onnistumista. Yhteistyön aktiivinen seuranta ja tarpeen tullen esitetyt huomautukset paransivat yleensä lopputulosta. Maaseudun uusi aika 2/

14 Osaamiskeskuksen välitystehtävä paikkakunnan yrityksen ja Tampereella toimivien instituutioiden välissä katsottiin tarpeelliseksi, koska välittäjällä on tietoa ja kokemusta siitä, mitä tietoa tarvitaan ja ennen kaikkea mistä tarvittavaa tietoa kannattaa hakea. Yrityksillä ei välttämättä ole tarvittavia resursseja tai kärsivällisyyttä asioiden selvittämiseen ja yhteinen kielikin instituutioiden edustajien kanssa saattaa puuttua. Välittäjäorganisaation tarpeellisuus näkyykin ilmeisesti siinä, että suoria yhteyksiä yritysten ja Tampereen instituutioiden välillä on varsin vähän. Näin eräs haastateltava kuvasi yrittäjän kohtaamia vaikeuksia kontaktien rakentamisessa: Mä oon kuitenkin toiminut tällä toimialalla näinkin kauan ja voin kuvitella kuinka pihalla se yrittäjä on jos se yrittäis lähtee hakemaan apua johonkin tiettyyn asiaan. On hyvin vaikee tietää, että keneltä sitä apua saa. Mä luulen että se on semmoinen umpimähkämeininki, että soitetaan jollekin ja sitten joku sanoo, että soitapas sille. Ja sitten katotaan, että kenen kanssa se kemia toimii ja keneltä mä voisin saada eniten apuja just siihen mun juttuun. Että niin se varmaan menee monilla. Tietysti on sitten niitäkin, jotka pystyy perehtyyn siihen kaikkeen, niin kuin just näiden eri oppilaitosten ja tahojen erityisosaamiseen ja sitä kautta valitsemaan sen, että kenen kanssa sitä yhteistyötä lähtee jatkaan. Osa instituutioista, ohjelmista ja hankkeista tekee haastateltavien mielestä päällekkäistä työtä. Lisäksi niitä on lukumääräisesti paljon. Joissain tapauksissa vastaajien mukaan on vaikea tietää kenen puoleen missäkin asiassa pitäisi kääntyä. Erityisesti tuli esille, että yrittäjät eivät välttämättä ole valmiita selvittämään asioita, vaan hankkeet saattavat raueta, jos yhteistyökumppania ei heti löydy. Jos tällaisia vaikutuksia on paljon, myös hyviä ideoita saattaa jäädä toteutumatta, mikä vähentää taloudellista toimeliaisuutta ja toiminnan innovaatiointensiivisyyttä. Yleisesti varsinkin hankkeisiin ja niiden hallinnointiin kohdistui muun muassa seuraavan kaltaista kritiikkiä: Hankeneuvonta on Suomessa jostain syystä sillä tasolla, että se toimija, joka tietää, se viimeiseen asti panttaa sitä tietoa. mun mielestä roolit on mennyt vähän sekaisin heillä. Jos menet väärän sanamuodon kirjottaan, niin sitä ei varmasti sanota, vaan se hylätään. Myös Euroopan unioni on tuonut oman lisänsä tässä käsiteltävään instituutiokenttään. EU:n mukanaan tuoma hankemaailma koetaan kirjavaksi, lyhytjännitteiseksi, ohjeistuksen osalta puutteelliseksi ja aivan liian byrokraattiseksi. Erityisesti rahoitusasioiden hoitamista pidetään raskaana. Lisäksi prosessissa on toimintaa haittaavaa syklisyyttä: varsinkin ohjelmakauden vaihtuessa hankerahoitusta suorastaan tyrkytetään, kun yleensä sen saaminen on vaikeaa. Haastateltavien mielestä Tampereen instituutiot eivät ole kylliksi kyenneet tuotteistamaan tarjontaansa, jolloin se muuttuisi helpommin hahmotettavaksi. Tampereella toimivien instituutioiden keskinäisen yhteistyön puute johtaa resurssien vajaakäyttöön. Esimerkiksi koulutusta on tarjolla paljon, mutta rahoittajatahojen yhteistyön puutteen vuoksi se ei ole kaikkien sitä tarvitsevien käytettävissä vaan koulutustarpeen sijasta esimerkiksi koulutettavan työvoimapoliittinen status määrittää, mihin koulutukseen kukin voi osallistua. Myös koulutuspolut ovat muuttuneet ja se pitäisi ottaa huomioon rahoitusjärjestelyissä. Joidenkin instituutioiden passiivisuus on koettu kiinnostuksen puutteena koko Pirkanmaan kehittämiseen. Tampereen instituutiot koetaan jollakin tavalla itseriittoisiksi ja sisäänpäin lämpiäviksi. Niillä katsotaan olevan liian vähän tietoa ja kokemusta Tampereen ulkopuolisista olosuhteista ja yrityksistä, mikä koetaan jopa jonkinlaiseksi vähättelyksi. Tampereen mittakaavassa pieni yritys voi olla omalla paikkakunnallaan sekä yrittäjän että työtekijöiden näkökulmasta merkittävä. Osaamiskeskusten edustajat kokevat, että 38 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

15 Tampereen seutukunnan ulkopuolelta on vaikeampi päästä mukaan yhteistyöhön ja hankkeisiin. Eräs haastateltava kritisoi kokemaansa suhtautumista seuraavalla tavalla: Tampereellahan on kaiken näköisiä aina hienoja hankkeita, joista saa lukee. Yhteydenottoa meihin ei ole minkään puitteissa otettu, ja kun on yrittänyt saada yhteistyökuvioita ei mitään palautetta, mitään konkretiaa mä en ole neljässä ja puolessa vuodessa nähnyt Tampereen ulkopuolisille yrityksille. Maantieteellisen etäisyyden merkitys Haastateltavat ovat lähes yksimielisiä siitä, että maantieteellisellä etäisyydellä Tampereeseen ei ole erityisen suurta merkitystä. Tämä korostuu niissä asioissa, joissa omalta paikkakunnalta löytyy riittävästi osaamista, jolloin riippuvuus maakuntakeskuksen tietoresursseista on vähäistä: Tossa muuten vielä vaikuttaako tää maantieteellinen etäisyys, niin täällä on loppujen lopuksi aika hyvää osaamista. Täällä on huippuluokan osaamista tälläkin alueella. Siinä mielessä ei haittaa, kun täältäkin löytyy. Toisaalta aivan merkityksetönkään etäisyystekijä ei ole. Pitkät etäisyydet voivat muodostua ongelmaksi varsinkin aloittaville yrittäjille. Niin ikään fyysisen etäisyyden haittoina tuotiin esiin myös päivittäisen henkilökohtaisen kanssakäymisen ja tiedonvaihdon vähyys, jolla on taipumus heikentää yhteistyön tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Eräs haastateltava kuvasi etäisyysparadoksia siten, että lähietäisyyden tai välittömän fyysisen tavoitettavuuden ulkopuolella absoluuttisella etäisyydellä ei ole erityisen suurta merkitystä: Ehkä se on aivan sama onko se viisi kilometriä vai viiskymmentä, jos se ei ole tässä. Oman paikkakunnan ja maakuntakeskuksessa toimivien instituutioiden osaamisen yhdistäminen koettiin hedelmälliseksi. Haastateltavat toivat kuitenkin esille sen, että tietoa, osaamista, innovaatioita ja rahoitusta on saatavissa myös muualta, mistä esimerkkeinä mainittiin Helsinki, Hämeenlinna, Lahti ja Pori sekä kansainväliset yhteydet. Eniten etäisyyden vaikutusta vähentäneenä tekijänä tuotiin esille puhelin- ja Internet-yhteydet. Niiden merkitys tiedon lähteinä ja viestintävälineinä on suuri. Maakunnan innovaatiokäytävien kehittäminen Edellä käsitelty herättää kysymyksen siitä, millaisin kehittämispoliittisin toimenpitein Tampereen seutukunnan ulkopuolisten osaamiskeskuksien yhteyksiä maakunnan keskukseen eli Tampereeseen tulisi parantaa. Tiedon, osaamisen, innovaatioiden ja rahoituksen tarjonnan, saavutettavuuden ja hankintakanavien kehittämisideat koskevat yhtäältä osaamiskeskusten ja -keskittymien omaa sisäistä kehitystä ja toisaalta koko alueellisen innovaatiojärjestelmän toimivuutta. Kehittäjä- ja välittäjäorganisaatioiden sisäinen kehittäminen Osaamiskeskusten sisäiseen kehittämiseen kuuluu muun muassa niiden aktivoiminen ja kompetenssin vahvistaminen. Alueella tulisi löytyä uskoa ja luottamusta siihen, että omalla työllä ja viitseliäisyydellä saadaan tuloksia aikaan. Oman välittäjäorganisaatioroolinsa kehittämistä haastateltavat tarkastelivat strategioidensa, toiminnan ja paikallisyhteisön hyväksynnän kautta. Oman paikkakunnan päättäjien, yrittäjien ja yleisön mielipide vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen, imagoon ja toimintamahdollisuuksiin. Oman toimintamallin luominen ja palvelukonseptin kokoaminen ovat strategisia valintoja, joiden pohjalta toimitaan. Näiden kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä koettiin haastavaksi ja loppumattomaksi työksi. Myös resurssien kokoaminen liittyy näihin perusvalintoihin. Aktiivisuutta tarvitaan oman asiantuntemuksen kehittämisessä, tarjonnan tuntemuksen lisäämisessä, yhteistyösuhteiden luomisessa ja tarvittavien taitojenkin kehittämisessä. Maaseudun uusi aika 2/

16 Haastateltavien mielestä on pyrittävä mukaan mahdollisimman moneen osaamiskeskuksen ja sen asiakasyritysten toimintaa hyödyttävään verkostoon. Yritysten suuntaan tärkeänä nähdään lisätä asiakaslähtöisyyttä. Välittäjäorganisaation tulee luoda tehokkaat ja säännölliset tavat kuunnella yrittäjiä ja ottaa heidän muuttuvat tarpeensa huomioon. Paitsi yrityksen sisäiset tekijät, myös yritysten toimintaympäristöjen kiihtyvä muutos on haaste välittäjäorganisaatiolle. Ratkaisujen pitää olla yksilöllisiä. Yrityksellä ei välttämättä ole aikaa eikä resursseja yhteydenpitoon, joten välittäjäorganisaation tehtävä on prosessoida ja suodattaa materiaalia ja saada se sellaiseen muotoon, että se on siirrettävissä yrityksen osaamiseksi. Tieto, osaaminen, innovaatiot ja rahoitus ovat yritykselle strategisia valintoja ja taloudellisia panostuksia, joiden täytyy muuttua varsinkin pienyrityksissä nopeasti tuloa tuottavaksi toiminnaksi. Tiedon ja palvelujen laatu ja integrointi Haastateltavat korostivat, että tärkeimpiä asioita ovat niin osaamiskeskuksen sisäisen kuin ulkopuoleltakin tulevan tiedon sisältö. Laadun pitää olla korkealla ja osaamisen pitää olla todellista. Tiedon pitää olla myös mahdollisimman helposti sovellettavissa yrityksen käyttöön. Sirpaletiedolle ei ole käyttöä, vaan sen pitää olla muodossa, jonka perusteella yrityksessä voidaan tehdä liiketoimintaan ja tuotantoon liittyviä ratkaisuja ja päätöksiä. Yrityspalvelut ovat usein myös maksullisia, jolloin yrittäjän on koettava saavansa vastinetta rahoilleen. Asiakaslähtöisyyteen ja yrittäjien tarpeiden ymmärtämiseen pitää panostaa. Tampereen instituutioiden henkilöstölle suositeltiin useissa vastauksissa yrittäjyyskasvatusta ja käytännön yrityselämään tutustumista. Tiedon tuottaminen, jalostaminen ja prosessointi muodostavat erityisen haasteen alueelliselle innovaatiojärjestelmälle. Kolmessa haastattelussa nostettiin esiin ajatus tarvittavan tiedon keräämisestä keskitetysti tietokantaan tai linkkikokoelmaan, mutta sitä pidettiin myös vaikeasti toteutettavana ja jopa epärealistisena hankkeena. Instituutioiden yhteystietojen ja lyhyiden toiminnan kuvausten kokoamista Internetiin sen sijaan pidettiin toteuttamiskelpoisena. Tällaisen yksinkertaisen alueellisen yrityskehitysportaalin uskottiin lisäävän ennen kaikkea yrittäjien suoria yhteyksiä instituutioihin. Useissa vastauksissa tuotiin esille yhden luukun periaate, jossa palvelut saadaan samasta pisteestä. Yleisluonteisen tiedon välittämiseen yrittäjille sen katsottiin olevan hyvä ratkaisu, mutta kaikkiin kontakteihin tai neuvontatarpeisiin se ei sovi, koska tietämys ja osaaminen määrittyvät henkilösidonnaisesti. Myöskään yhteispalvelupisteen mahdollisesti vaatimaa lisäorganisaatiota jo nykyisellään laajaan instituutiokenttään ei kaivata. Ratkaisuksi esitettiin, että kehittäjä-, välittäjä-, asiantuntija- ja resurssiorganisaatiot kootaan verkostoksi, jota johdetaan strategisesti tiedon, osaamisen ja innovaatioiden kehittämisen ja levittämisen näkökulmasta. Yhteispalvelupisteen roolia pohdittiin haastatteluissa muun muassa näin: Jollain tavalla yhden luukun periaate. Ei tarvis ottaa niin moneen paikkaan yhteyttä ja sais sen oikean tiedon tai vähintäänkin oikean kontaktin. Ongelma on vaan se, että kaiken maailman palveluita ja instansseja on niin kauheesti, jollain tavalla niitä pitäis saada yhdistettyä. Mietin yrittäjää, jolle ollaan eri yhteyksissä tarjoamassa mielellään yhden luukun periaatetta, jota varmaan kannattais miettiä eteenpäin, mutta kuitenkin niin, että ei tule semmoista oloa, että olis yleislääkäriportsari siinä luukulla. Että sä joudut selittään sen saman asian moneen kertaan ennen kuin pääset tiedon lähteille. Tulevaisuuden haasteet Haastateltavilta kysyttiin myös, millainen käsitys heillä on tulevaisuudessa tarvittavasta tiedosta, osaamisesta ja innovaatioista. Seuraavan kymmenvuotiskauden muutoksen moottoreina haastateltavat pitivät muun muassa globalisaatiota, siirtymistä luovaan talouteen, yleistä koulutustason nousua ja jatkuvaa teknistä 40 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

17 kehitystä. Haastateltavat olivat yksimielisiä kansainvälistymisen lisääntymisestä ja siihen liittyvän palvelutarpeen jatkuvasta kasvusta. Työvoimaan liittyvät haasteet ovat työntekijöiden hankinta ja osaamisen kehittäminen. Koulutustaso tulee vastaajien näkemyksen mukaan yleisesti ottaen nousemaan. Vastauksissa nousi esiin näkemys, että liiketoiminnan muutoksen suunta on siirtyminen perinteisestä teollisuudesta korkeaan teknologiaan ja palveluliiketoimintaan. Liiketoiminnasta tulee muutoinkin yhä tietoja innovaatiointensiivisempää. Yrityskenttä muuttuu sukupolvenvaihdosten, omistajanvaihdosten, lopettamisten ja uusien yritysten perustamisen kautta. Myös yrittäjät ovat entistä koulutetumpia. Suorat asiakaskontaktit tulevat entisestään vähenemään yhteiskunnassa ja asioita hoidetaan enenevässä määrin erilaisten verkkoratkaisujen kautta. Lopuksi Tampereella sijaitsevat instituutiot ovat tärkeitä tiedon lähteitä Tampereen seutukunnan ulkopuolisille osaamiskeskuksille. Perusteita tieto-, teknologia-, innovaatio- ja rahoitusvirtojen edistämiselle alueellisella tasolla on selvästi olemassa. Vuorovaikutus ei ole niin tiivistä ja hedelmällistä kuin se haastateltujen asiantuntijoiden arvioiden mukaan voisi olla. Johtopäätöksenä edellä käsitellyn perusteella voidaan todeta, että pienen osaamiskeskuksen sijaintikunnan tarjoama tieto- ja osaamisvaranto on riittämätön, jolloin tarvittavaa tietämystä on pääsääntöisesti haettava eri lähteistä oman kunnan ulkopuolelta. Osaamiskeskukset ovat juuri sellaisia välittäjäorganisaatioita, joilla on tietoa ja kokemusta siitä, mitä ja ennen kaikkea mistä tarvittavaa tietoa kannattaa hakea. Pirkanmaan pienet osaamiskeskukset palvelevat juuri tällaista tehtävää toimiessaan välittäjinä paikkakunnan yritysten ja Tampereella toimivien instituutioiden välissä. Pirkanmaan osalta arviolta puolet Tampereen seutukunnan ulkopuolisten osaamiskeskusten kokoamasta yritys-, rahoitus- ja innovaatiotoimintaan liittyvästä tiedosta saadaan Tampereella sijaitsevien instituutioiden kautta. Lähes 60 prosenttia tutkimuksessa mukana olleista Tampereella toimivista instituutioista on merkityksettömiä osaamiskeskusten ja sitä kautta myös niiden asiakasyritysten toiminnalle. Vastaavasti vain kahdeksan prosenttia Tampereen instituutioista koettiin erittäin merkittäviksi. Tähän liittyy se havainto, että mitä vahvempaa ja erikoistuneempaa osaamista yksittäisessä osaamiskeskuksessa on, sitä vähemmän sillä on tarvetta suoriin yhteyksiin maakuntakeskuksen eri instituutioiden kanssa. Tampereen instituutioista erityisesti Tampereen teknillisen korkeakoulun rooli yhteistyökumppanina on merkittävä. Tärkeässä asemassa ovat lisäksi Tampereen yliopisto, TE-keskus, Pirkanmaan liitto, Finnvera sekä Pirkanmaan yrittäjät. Osittain syynä yhteistyön riittämättömyyteen on oletettavasti Tampereen instituutioiden passiivisuus tai kyvyttömyys toimia rakentavasti osana alueellista innovaatiojärjestelmää. Positiivista näissä yhteyksissä on vastaavasti se, että Tampereelta saadut palvelut ovat pääsääntöisesti vastanneet osaamiskeskusten asettamia odotuksia. Erityisesti tyytyväisiä on oltu niihin instituutioihin, joihin yhteydet ovat olleet aktiivisimpia ja joiden perusta on henkilökohtaisissa kontakteissa. Kaiken kaikkiaan Tampereen ulkopuolisen Pirkanmaan linkittyminen Tampereen instituutioiden muodostamaan innovaatiojärjestelmään näyttää olevan puutteellista ainakin maakuntakeskuksen ulkopuolella toimivien kehittäjien näkökulmasta. Innovaatiokäytävien vahvistaminen edellyttää osaamiskeskusten oman toiminnan ja toimintakyvyn kehittämistä, Tampereen instituutioiden myötämielisempää suhtautumista koko maakunnan osaamispotentiaalin hyödyntämiseen ja tietysti myös tieto-, teknologia-, innovaatio- ja rahoitusvirtojen kulun edistämistä maakuntakeskuksen ja sitä ympäröivissä seutukunnissa sijaitsevien kuntien välillä. Maaseudun uusi aika 2/

18 LÄHTEET Ahlbäck, Johan 2005: The Finnish National Innovationsystem. ERRIN & Helsinki EU office. Helsinki. Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Länsi-Suomi vetovoimainen innovatiivinen yrittäjyyden ja kasvun alue. EAKRohjelma.pdf. Luettu Anttiroiko, Ari-Veikko Kallio Olavi Valkama Pekka Siitonen Pentti 2006: Osaamis keskittymät maaseudun kehittämisessä. Tampereen yliopisto. Kunnallistutkimuksia. Tampereen yliopisto. Tampere. Aulaskari, Olli 1999: Eri tyyppisten kaupunkien ja niitä ympäröivän maaseudun välinen vuorovaikutus. Politiikkatarkastelu. Suomen Aluetutkimus FAR. Selvityksiä 19. Boddy, Martin Lovering, John Basset, Keith 1986: Sunbelt city? A Study of Economic Change in Britain s M4 Growth Corridor. Oxford University. Oxford. Castells, Manuel Hall, Peter 1996: Technopoles of the World. The Making of the 21st Century Industrial Complexes. First published Reprinted London: Routledge. Castells, Manuel Himanen, Pekka 2002: Information society and the wellfare state: the Finnish model. Sitras publications series; no 250. Oxford. Friedman, John Alonso, William 1965: Regional Development and Planning. A Reader. Massachusetts Institute of Technology. Cambridge, Ma. Grimes, Seamus 2000: Rural areas in the information society: diminishing distance or increasing learning capacity? Journal of Rural Studies. Volume 16, Issue 1, January 2000, pp Grimes, Seamus 2003: The digital economy challenge facing peripheral rural areas. Progress in Human Geography, Vol. 27, No. 2, 2003, Hall, Peter Breheny, Michael McQuaid, Ronald Hart, Douglas 1987: Western Sunrice. The genesis and growth of Briains major high tech corridor. Allen & Unwin. London. Hautamäki, Antti Lemola, Tarmo (toim.) 2004: Suomi uuteen nousuun. Innovaatiot ja osaaminen huipputasolle. Sitran raportteja 39. Sitra. Helsinki. Kahila, Petri Saartenoja, Antti 1998: Maaseutu kaupungissa kaupunki maaseudulla. Maaseudun uusi aika. 1/ Katajamäki, Hannu Hunnakko, Pekka Kahila, Petri Palm, Jarmo Valtakari, Mikko 2001: Vaikea maaseutupolitiikka. Havaintoja maaseutupolitiikan käytännöistä. Vaasan yliopisto. Levo n instituutti. Julkaisuja no 90. Vaasa. Kautonen, Mika Kolehmainen, Jari Koski, Pasi 2001: Yritysten innovaatioympäristöt: tutkimus yritysten innovaatiotoiminnasta ja alueellisesta innovaatiopolitiikasta Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Teknologiakatsaus. Tekes. Helsinki. Kolehmainen, Jari 2004: Instituutioista yksilöihin: Paikallisen innovaatioympäristön kolme tasoa. Teoksessa Sotarauta, Markku Kosonen, Kati- Jasmin (toim.) Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö. Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere University Press. Tampere. Kosonen, Kati-Jasmin 2004: Institutionaalinen kapasiteetti ja yliopistokeskusseutujen innovaatioympäristöjen vahvistaminen. Teoksessa Sotarauta, Markku Kosonen, Kati-Jasmin (toim.) Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö. Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere University Press. Tampere. Malinen, Pentti 2006: Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittäminen Selvitys Kainuun maakuntasuunnitelman ja -ohjelman taustaksi. Oulun yliopisto, Kajaanin kehittämiskeskus, Aluekehitys. Kajaani. Nieminen, Mika Kaukonen, Erkki 2001: Universities and R&D Net working in a Knowledge-Based Economy. A galange at Finnish developments Sitra reports series 11. Sitra. Helsinki. Pirkanmaan maakuntaohjelman seurannan tunnusluvut Verkkosivu, osoitteessa: 42 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

19 pdf. Luettu Pirkanmaan talous Toimialojen nykytila ja näkymät 2006: Pirkanmaan TE-keskus, Tampereen kauppakamari, Tampereen kaupungin elinkeinokeskus, Pirkanmaan ennekointipalvelu. Tampere. Raatikainen, Ilkka 2001: Vaasan seudun innovaatiojärjestelmän kehittäminen. Vaasan yliopisto. Levo n instituutti. Julkaisuja nro 99. Vaasan yliopisto. Vaasa. Rannikko, Pertti 2002: Toisilleen vieraat suomalaiset. Miten Suomen eri alueilla asuvat ovat vieraita toisilleen vuonna 2010? Futura 1/2002. s Rouhiainen, Vesa 2002: Suomalaisten maaseutukuvat. Teoksessa Katajamäki, Hannu Hyyryläinen, Torsti (toim.) Muutoksen maaseutu. Artikkelikokoelma. Helsingin yliopisto. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Mikkeli. s Luettu muutoksen_maaseutu.pdf Saartenoja, Antti 2000: Kaupunki-maaseutu dilemma kehittämispolitiikan näkökulmasta. Teoksessa Kurki, S. & Linnamaa, R. & Sotarauta, M. (2000) 14 näkökulmaa alueelliseen kehittämiseen. Seinäjoen I aluekehittämisseminaarin julkaisu. Tampereen yliopisto. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. SENTE-julkaisuja 5/2000. Tampere. Saartenoja, Antti 2004: Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus alueellisessa kehittämispolitiikassa. Turun yliopisto. Matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta. Turun yliopisto. Turku. Sassen, Saskia 1991: The Global City. New York, London, Tokyo. Princeton University Press. New Jersey. Seutukuntatilastoja Pirkanmaan portaali. shtml. Luettu Suomi maailmantaloudessa 2004: Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmantaloudessa selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/2004. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. Talousneuvoston sihteeristö 2006: Suomen vastaus globalisaation haasteeseen. Talousneuvoston sihteeristön selvitys - osa II. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 17/2006. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. Tellier, Luc-Normand 1997: A Challenge for Regional Science: Revealing and Explaining the Global Spatial Logic of Economic Development. Papers in Regional Science, Vol. 76, nr 4, pp Uusitalo, Eero 1998: Elinvoimaa maaseudulle. Miksi, kenelle ja miten? Maaseutupolitiikan perusteet. Otava. Keuruu. Valovirta, Ville 2006: Alueellisia innovaatioympäristöjä on vahvistettava myös pienillä ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Sisäasiainministeriö. Aluekeskusohjelma. Katsaus 1/2006. Helsinki Whebell, C. F. J. 1969: Corridors: A Theory of Urban Systems. Annals of the Assosiation of American Geographers, Vol. 59. No. 1 (Mar., 1969). pp Maaseudun uusi aika 2/

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010

Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Metropolipolitiikka, seutupolitiikka, aluepolitiikka- Mistä oikein on kysymys? Helsinki 15.9.2010 Perttu Vartiainen Monitasoinen aluepolitiikka vai kamppailu aluetasoista? Alue- ja kaupunkijärjestelmän

Lisätiedot

Global Grant Mitä se on ja mitä ei?

Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Leader-tapaaminen Helsinki 29.11.2010 Ruralia-instituutti / tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen www.helsinki.fi/ruralia 29.11.2010 1 Global Grant ei ole vastaus, mutta

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

ELY-keskuksen palvelut

ELY-keskuksen palvelut ELY-keskuksen palvelut Hoivayrittäjien tilaisuus 6.10.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11.10.2011 1 Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Yrittäjäkoulutusta Ideasta yritykseksi -päivä,

Lisätiedot

RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS

RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS Pertti Törmälä 22.1.2010 Selvitystarve Ammattikorkeakoulun Raahen toimipisteen mahdollisuudet toimia ammattikorkeakoulun toimipisteverkossa arvioidaan

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 10 Sisältö 5.1 (Riski)rahoittajia Ylä-Savoon... 3 5.2 biodieselin valmistus... 4 5.3 Biodiesel ja ympäristö... 5 5.4 Asiantuntijapalvelut...

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot