Suomen talouskasvu perustuu koulutukseen,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen talouskasvu perustuu koulutukseen,"

Transkriptio

1 Alueelliset innovaatiokäytävät Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopisto, yhdyskuntatieteiden laitos Anitta Hietaniemi Tampereen yliopisto, yhdyskuntatieteiden laitos Olavi Kallio Tampereen yliopisto, taloustieteiden laitos Pentti Siitonen Tampereen yliopisto, yhdyskuntatieteiden laitos Pekka Valkama Tampereen yliopisto, taloustieteiden laitos Suomen talouskasvu perustuu koulutukseen, tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, koulutuksen ja tutkimuksen rakenteiden toimivuuteen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösuhteiden monimuotoisuuteen. Tämän toiminnallisen kokonaisuuden kantavia ideoita on innovaatiotoiminnan edistäminen ja siihen liittyen innovaatiojärjestelmän määrätietoinen kehittäminen. (Hautamäki Lemola 2004: 4, 12 13, 52; Talousneuvoston sihteeristö 2006; Ahlbäck 2005: 9 12; Nieminen-Kaukonen 2001: 36 38, Castells Himanen 2001: 47 55; Suomi maailmantaloudessa 2004: 46). Tieteen, teknologian ja teknoyrittäjyyden huippuosaaminen keskittyy pääsääntöisesti kaupunkeihin, joissa siihen liittyvä vuorovaikutus hyödyttää eri alojen osaajia ja yrityksiä. Näiden keskittymien ulkopuolella sijaitsevien yritysten yhteydet osaamiskeskittymiin jäävät monestakin syystä yleensä vähäisiksi (Aulaskari 1999: 20 21; Uusitalo 1998: 124). Aina kyse ei kuitenkaan ole siitä, että vuorovaikutuksesta ei olisi hyötyä alueen yritystoiminnalle. Kyse voi olla myös pinttyneistä ajatustottumuksis- ta ja kyvyttömyydestä nähdä talouden logiikan uudistumisessa mahdollisuuksia maaseudun ja kaupungin väliseen, lisäarvoa tuottavaan vuorovaikutukseen. Innovaatiojärjestelmän yksipuolinen kehittäminen muutamaa kasvukeskusta silmälläpitäen ei ole pitkällä aikavälillä kestävä ratkaisu. Meillä onkin alettu keskustella alueellisen innovaatiopolitiikan tarpeellisuudesta. Esimerkiksi Talousneuvoston sihteeristön (2006: 178) laatimassa globalisaatioselvityksessä, jossa esitetään Suomen globalisaatiostrategian kehittämissuosituksia, pidetään erityisen tärkeänä, että innovaatioketju tavoittaa korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolella sijaitsevat verraten pienetkin yritykset ja niistä muodostuvat osaamiskeskittymät. Tutkimustehtävä Tässä artikkelissa esiteltävä Pirkanmaan innovaatiokäytäviä koskeva tapaustutkimus on toteutettu osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa maaseudun osaamiskeskittymiä koskevaa hankekokonaisuutta, jonka päära- Maaseudun uusi aika 2/

2 portti julkaistiin otsikolla Osaamiskeskittymät maaseudun kehittämisessä (Anttiroiko Kallio Valkama Siitonen 2006). Tässä raportoitava tutkimushanke käsittelee Pirkanmaan osaamiskeskittymien yhteyksiä maakuntakeskukseen eli Tampereelle. Tarkoituksena on selvittää Pirkanmaan maakunnassa sijaitsevien Tampereen seutukunnan ulkopuolisten osaamiskeskittymien suhdetta keskuskaupunkiin innovaatiotoiminnan, teknologiansiirron, korkean teknologian osaamisen sekä tietointensiivisen liiketoimintaosaamisen kannalta. Havaintoyksiköksi valittiin maakunnan eri osissa sijaitsevat osaamiskeskukset, joilla on välittäjäorganisaatioina aitiopaikka edellä mainittujen yhteyksien tarkasteluun. Keskitymme kahteen tutkimuskysymykseen: 1) Miten Tampereen seutukunnan ulkopuolisten Pirkanmaan kuntien osaamiskeskukset käyttävät hyväkseen Tampereen innovaatiopotentiaalia ja osaamista? 2) Millaisin kehittämispoliittisin toimenpitein tulisi parantaa Tampereen seutukunnan ulkopuolisten kuntien osaamiskeskusten yhteyksiä maakunnan keskukseen? Tutkimusmenetelmä ja aineistot Käsillä oleva tutkimus on toteutettu niin sanottuna monen tapauksen tapaustutkimuksena kahdessa osassa. Työ aloitettiin kartoituksella, jossa käytiin läpi Pirkanmaan osaamiskeskittymät ja -keskukset. Kartoitus toteutettiin kyselynä sähköpostitse. Kysely lähetettiin Tampereen seutukunnan ulkopuolisten Pirkanmaan kuntien elinkeinoasioita hoitaville viranhaltijoille marraskuussa 2006 ja toistamiseen saman vuoden joulukuussa. Kartoitusta täydennettiin vielä puhelinkyselyllä joulukuussa 2006 ja tammikuussa Tampereen seutukunnan ulkopuolella sijaitsevia pirkanmaalaisia kuntia oli vuoden 2006 lopussa 26. Näistä seitsemässätoista kunnassa kunnan elinkeinoasioita hoiti pääasiassa yrityspalvelu- tai kehittämisyhtiö ja yhdeksässä kunta itse. Sähköpostikyselyn perusteella valittiin tapaustutkimuksen kohteet eli maakunnan eri osissa toimivat, lähinnä yritystoimintaa palvelevat osaamiskeskukset (ks. taulukko1). Osaamiskeskuksiin keskittynyt toisen vaiheen aineistonhankinta perustui pienimuotoiseen kyselyyn ja teemahaastatteluun. Osaamiskeskusten edustajien haastattelut toteutettiin vuoden 2007 tammi- ja maaliskuussa. Kartoituksessa tunnistetuissa seitsemässä osaamiskeskuksessa haastateltiin yhteensä kymmentä henkilöä. Haastatellut henkilöt on mainittu taulukossa 1. Maaseutu ja alueellinen innovaatiopolitiikka Etäisyydellä ja tiheydellä on suuri vaiku- TAULUKKO 1. Tutkimuksen informantteina toimineet osaamiskeskusten edustajat 26 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

3 tus sosiaalisiin vuorovaikutusprosesseihin. Yhteiskuntamme aluerakenteen eheyden ja pitkän aikavälin resurssiperustan kannalta kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen kehittäminen on yksi merkittävimpiä yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä, johon on syytä ottaa perinteistä alue- ja maaseutupolitiikkaa täydentäviä näkökulmia muun muassa innovaatiopolitiikan suunnalla. Tämä edellyttää avoimen, moniarvoisen ja pienimuotoisen innovaatiotoiminnan edistämistä ja liittämistä osaksi laajempaa, kansainvälistä huippuosaamista edistävää innovaatiopolitiikkaa (vrt. Rannikko 2002: 21 26; Kahila Saartenoja 1998; Saartenoja 2000; Saartenoja 2004; Rouhiainen 2002; 149; Katajamäki Hunnakko Kahila-Palm Valtakari 2001: 34). Tältä kannalta on kiintoisaa pohtia, millä tavalla maaseudun taloudellista toimintaa ja sen integroitumista kansalliseen ja globaaliin tieto- ja innovaatiotalouteen voidaan tukea alueellisen innovaatiopolitiikan keinoin. Yksi instrumentti tässä kehittämistyössä on innovaatiotoiminnan organisointi ja tukeminen maaseudun erityistarpeet huomioonottavalla tavalla (ks. Kolehmainen 2004, Kosonen 2004; Kautonen Kolehmainen Koski 2001; Raatikainen 2001; Valovirta 2006; Malinen 2006: 29). Vaikka kehittyneimmät ja korkeimman arvon lisäyksen taloudelliset aktiviteetit sijoittuvat pääasiassa kaupunkikeskuksiin, monet nykykehitystä luonnehtivat tekijät suhteellistavat etäisyyksiin, toimijakentän tiheyteen ja yhdyskuntarakenteen hajanaisuuteen liittyviä vaikutuksia. Etäisyys niin markkinoihin kuin yrityspalveluihinkin on jollain tasolla kompensoitavissa hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa sekä kehittyneitä logistisia järjestelmiä. Toimijakenttää ja yhteyksiä on mahdollista laajentaa muun muassa ylipaikallisten verkostojen avulla. Vastaavasti hajautuneen yhdyskunta- ja aluerakenteen ongelmia voidaan vähentää esimerkiksi muodostamalla alueellisia klustereita ja lisäämällä liikkuvuutta. Maaseudun innovaatiopolitiikan saralla on mahdollisuuksia merkittäviin sosiaalisiin innovaatioihin. Nämä puolestaan auttavat kehittämään hajautunutta yhdyskuntarakennetta ja pitämään yhdyskuntia elinvoimaisina eri puolilla maata. Haasteita tällä saralla toki riittää. Yksi merkittävä havainto on, että maaseutumaisten olosuhteiden negatiiviset vaikutukset lisääntyvät t&k-intensiteetin kasvamisen funktiona, mutta toisaalta esimerkiksi maaseudulla toimivien pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten innovaatiokyky ei ole havaintojen mukaan juurikaan sen heikompi kuin vastaavien kaupungeissa toimivien yritysten kyky synnyttää ja hyödyntää innovaatioita. (Grimes 2000; Anttiroiko et al ) Maaseudun kehittämisen yksi este on ollut kohtuuhintaisten laajakaistayhteyksien saaminen maaseudulle (Grimes 2003). Tämä ei ole enää nykyisin kaikkein polttavin ongelma ainakaan suurimmalle osalle maaseutukunnista, koska monet kunnat ovat kaupallisten tietoliikenneverkkojen piirissä tai ovat mukana näiden täydennykseksi perustetuissa alueellisissa tietoverkoissa (esim. Kaustisen seutukunnan seutuverkko KaseNet). Seuraava kehitysvaihe edellyttää huomion kiinnittämistä klusterimuodostukseen ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen, joiden on kytkettävä maaseudun yritykset ja muut toimijat ylipaikallisiin verkostoihin ja arvonlisäysprosesseihin. Alueellisen innovaatiopolitiikan rungon muodostaa koko maan kattava kaupunkiverkko. Suomen kaltaisessa väkiluvultaan pienessä ja harvaanasutussa maassa kaupunkiverkko kytkeytyy tiiviisti sekä kaupunkien läheiseen maaseutuun että niin sanottuun ydinmaaseutuun. Varsinaisen syrjäisen maaseudun liittäminen näihin arvokonstellaatioihin on ongelmallisempaa, vaikka niidenkin osalta tyypilliset maaseutuelinkeinot voivat joiltain osin linkittyä alueellisiin verkostoihin ja innovaatioprosesseihin. Hahmotamme seuraavassa näitä kysymyksiä innovaatiokäytävän käsitteen avulla. Varsinaisesti maaseutumaisten olosuhteiden tai maaseututyyppien sijaan kiinnitämme huomiota niihin yhteyksiin, joita alueen keskuskaupungin ulkopuolisilla osaamiskeskittymillä ja -keskuksilla on alueen merkittävimpään kes- Maaseudun uusi aika 2/

4 kuskaupunkiin. Käytännössä käsittelyn keskiössä ovat tällöin sellaiset pienet ja keskisuuret kaupungit, jotka toimivat suhteellisen maaseutumaisessa ympäristössä. Kaupungin ja maaseudun väliset innovaatiokäytävät Olemme tässä artikkelissa päätyneet jäsentämään innovaatioihin liittyvää vuorovaikutusta innovaatiokäytävän käsitteellä. Tarkastelemme osaamiskeskittymien välisiä resurssivirtoja käytävinä, joilla on alueellisia suhteita hahmottava spatiaalinen muoto. Innovaatiokäytävän käsitteellä on pitkät, kehityskäytävän ideaan palautuvat historialliset juuret. Esimerkiksi Friedmann ja Alonso (1965: 3) ovat luonnehtineet kehityskäytäviä siten, että yhteiskunnallinen kehitys siirtyy niitä pitkin lineaarisesti kaupunkialueilta kohti perifeerisiä alueita. Kehityskäytävät he määrittävät pääasiallisia kuljetusväyliä mukaileviksi käytäviksi. Alan klassikoihin kuuluva Whebell (1969: 1 3) puolestaan määrittelee käytävän alueiden väliseksi lineaariseksi järjestelmäksi, jossa yhdistävänä sisällöllisenä tekijänä on tiedon välittyminen. Hän perustelee käytävänäkökulmaa sillä, että fyysiset ja tuotannolliset olosuhteet ovat erilaisia eri alueilla. Tekniikka, tieto ja innovaatiot eivät tällöin ilmaannu samanaikaisesti laajoille alueille, vaan aluksi vain harvoihin paikkoihin, jolloin niiden leviäminen tapahtuu vaihtelevalla nopeudella alueelta toiselle kehityskäytäviä pitkin. Kiinnostavaksi ja samalla myös teoreettisesti ongelmalliseksi klassisen teoretisoinnin tekee se viimeisin suuri kehitysharppaus, joka ei ollut nähtävissä vielä käytäväteorian luomisen aikoihin. Whebellin evolutionaarisen innovaatiokäytäväkonseptin luontainen jatke on oikeastaan revoluutio eli koko kehityksen raju ja nopea siirtyminen uudelle tasolle, joka assosioituu nykykeskustelussa sekä globalisaatioon että tieto- ja viestintäteknologian kehitykseen. Tämä edellyttää paradigmamuutosta käytäväajattelussa, mikä näkyy yhtäältä siinä, että käytävämuodosteet ovat yhä immateriaalisempia ja laajimmillaan myös globaalisti organisoituneita ja toisaalta myös alueelliset ja paikalliset käytävät muodostuvat yhä monimuotoisemmiksi. Käytävämuoto tai ainakin käytävämetaforat ovat kuitenkin vahvasti edelleenkin mukana myös tarkasteltaessa oman aikamme kehitysprosesseja ja osaamiskeskittymiä sekä niiden välisiä yhteyksiä. Laajimmillaan puhutaan koko globaalin kehityksen alueellista dynamiikkaa määrittävistä suurkäytävistä. Suurtalousalueiden osalta puhutaan esimerkiksi Euroopan sinisestä banaanista eli Pohjois-Italiasta Lontooseen ulottuvasta teknologisesta käytävästä (Tellier 1997). Myös maailmankaupunkihypoteesiin liittyy ajatus globaaleista kaupungeista globaalien arvovirtojen solmukohtina, joita yhdistävät käytävämäiset yhteydet (vrt. Sassen 1991). Tätä rajatummista osaamiskeskittymien muodostamista käytävistä esimerkkeinä käyvät Florida High-Tech Corridor ja Northern Tier High- Tech Corridor (Minnesota) Yhdysvalloissa tai Taipei High-Tech Corridor Taiwanissa tai Multimedia Super Corridor Malesiassa. Niin ikään Britanniassa M4-käytävä mukailee samannimistä moottoritietä Lontoosta Bristoliin, koska hyvät kuljetusyhteydet ja lyhyet etäisyydet ovat saaneet korkean teknologian yrityksiä asettumaan M4-moottoritien varrelle. Samoin yksi maailman tunnetuimpia high-tech keskittymiä, Boston Route 128, ilmentää käytäväajattelua. (Hall Breheny McQuaid Hart 1987: 3, , vrt Boddy Lovering-Basset 1986: 1, 81; Castells Hall 1996). Tässä työssä käytävämetafora jäsentää keskuskaupungin ja sen ulkopuolisten osaamiskeskittymien välisiä tietointensiivisiä yhteyksiä. Tutkimusasetelmaa havainnollistaa kuvio 1. Keskitymme analyysissa osaamiskeskuksiin eli osaamista kokoaviin ja tukeviin organisoituihin yksiköhin, jollaisia ovat esimerkiksi teknologiakeskukset, yrityspalvelukeskukset, osaamiskeskusohjelman määrittelemät osaamiskeskukset tai muut yritystoimintaa tukevat organisaatiot. Osaamiskeskusten tehtävänä on vahvistaa ja tukea yritysten innovaatiotoimin- 28 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

5 KUVIO 1. Keskuskaupungin ja maakunnaan osamiskeskittymien väliset innovaatiokäytävät taa, kaupallistamisprosesseja ja verkostoitumista (Anttiroiko et al. 2006: 62 64). Tutkimuskohteiksi valitut Pirkanmaan pienehköt osaamiskeskukset toimivat yrityskehitysyhtiöiden ja oppilaitosten yhteydessä ja toiminta rahoitetaan monipuolisesti hanke-, kunta-, yritys- ja tulorahoituksella. Kyseiset keskukset ovat pieniä, henkilöstön määrän vaihdellessa yhden ja viiden työntekijän välillä. Osaamiskeskukset ja haastatellut asiantuntijat mainittiin jo edellä taulukossa 1. Tutkimuskohteena Tampere ja Pirkanmaa Tarkastelumme empiirinen kohdealue on Pirkanmaa, joka on hieman yli asukkaallaan Suomen toiseksi suurin maakunta. Maakunnan erityispiirre on väestön voimakas keskittyminen Tampereelle ja Tampereen seutukunnan alueelle. Yksistään Tampereella asuu noin 44 prosenttia koko maakunnan väestöstä. Maakunnan väkiluku on kasvanut nopeasti, joskin väestönkasvu on keskittynyt lähinnä Tampereen seutukuntaan. (Pirkanmaan talous 2006: 2; Seutukuntatilastoja 2004.) Tampere edustaa aluerakenteeltaan keskittynyttä maakuntaa, jossa niin sanottuun kaupungin läheiseen maaseutuun kuuluvat kunnat sijaitsevat pääosin Tampereen seutukunnassa. Kaupunkirakenteeseen kytkeytyvä maaseutuvyöhyke jatkuu maakunnan eteläosaan Valkeakoskelle. Tämän alueen ympärillä eli maakunnan itä- ja länsiosissa on lähinnä niin sanottuja ydinmaaseudun kuntia. Maakunnan pohjoisosan eli Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan erityispiirteenä on harvaan asutun maaseudun hallitsevuus. Kun Pirkanmaan maakuntaprofiilia verrataan muuhun maahan sen väestöosuuden perusteella, kaksi olennaista poikkeamaa ovat yhtäältä teollisuustyöpaikkojen ja toisaalta pit- Maaseudun uusi aika 2/

6 TAULUKKO 2. Pirkanmaan innovaatiojärjestelmän Tampereella sijaitsevia instituuitoita (Kautonen et al. 2002: 159; muokattu) käaikaistyöttömien keskimääräistä suurempi määrä. Vastaavasti alkutuotannon piirissä työskenteleviä on vähemmän kuin mitä väestöosuus edellyttäisi. Tämä heijastaa Tampereen vahvaa teollista perinnettä. Paitsi työvoiman myös työpaikkojen lisäys keskittyy nimenomaan Tampereen seutukuntaan. (Anttiroiko et al. 2006: 170; ks. myös Seutukuntatilastoja 2004; Pirkanmaan maakuntaohjelman seurannan tunnusluvut 2007: 4; Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite 2006). Pirkanmaan panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 2004 Pirkanmaalla käytettiin t&k-toimintaan 828 miljoonaa euroa, eli 1795 euroa asukasta kohden. Vain Pohjois-Pohjanmaa yltää Oulun vetämänä samalle tasolle. Koko maan keskimääräinen tutkimus- ja kehittämispanostus oli samana vuonna 1003 euroa asukasta kohden eli vain hieman yli puolet Pirkanmaan tasosta. (Pirkanmaan talous 2006: 14). Valtaosa näistä aktiviteeteista keskittyy Tampereelle ja sen alueella toimiviin instituutioihin. Tampereella toimivia alueelliseen innovaatiojärjestelmään liittyviä instituutioita on koottu taulukkoon 2. Pirkanmaan innovaatiokäytävien tutkimisessa on käytännön tasolla kysymys siitä, millaiset yhteydet Pirkanmaan eri osiin sijoittuneilla pienillä osaamiskeskuksilla on Tampereella sijaitseviin instituutioihin (ks. taulukko 2). Näitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavassa Tampereen seutukunnan ulkopuolisen Pirkanmaan pieniä osaamiskeskuksia koskevan empiirisen aineiston pohjalta. Pirkanmaan osaamiskeskusten yhteydet Tampereelle Pirkanmaan osaamiskeskukset Kyselyn mukaan Pirkanmaan eri osissa löytyy monipuolista osaamista ja varsin erikoisiakin mikrokeskittymiä. Puualan (Hämeenkyrö, Parkano Kihniö, Ruovesi, Vammalan seutukunta) ja metallialan (Kuhmalahti, Parkano Kihniö, Toijala, Vammalan seutukunta ja Ylä- Pirkanmaan seutukunta) merkitys on monelle seutukunnalle suuri. Näiden lisäksi muihin osaamiskeskittymiin kuuluu Pirkanmaalla sellaisia aloja kuin betonielementtiala (Toijala), elektroniikka (Hämeenkyrö), kankaanpainan- 30 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

7 KARTTA 1. Pirkanmaan keskeiset osaamiskeskittymät ja -keskukset ta (Luopioinen), kenkäteollisuus (Orivesi), kiviteollisuus (Kuru), kumiala (Vammalan seutu), laukkuala (Äetsä), maa-ainesjalostus (Hämeenkyrö), matkailuala (Hämeenkyrö ja Ikaalinen), mediaklusteri (Mänttä), metsäala (Juupajoki ja Kuru), muoviala (Toijala Viiala), pakkausklusteri (Valkeakoski), teollisuuden palveluliiketoiminta (Valkeakoski) sekä yrtti-, aroma- ja entsymologiaklusteri (Hämeenkyrö). Maakunnan eri osien osaaminen ja lähtökohdat ovat vaikuttaneet luonnollisesti siihen, millaisia osaamiskeskuksia niiden alueelle on perustettu. Näistä suurin osa tukeutuu suoraan paikalliseen osaamiseen, mistä hyvinä esimerkkeinä käyvät Vammalan seudun kumi- Maaseudun uusi aika 2/

8 TAULUKKO 3. Tärkeimmät Tampereen seudun ulkopuoliset osaamiskeskusorganisaatiot Pirkanmaalla alan osaamista tukeva Elastopoli Oy ja käynnissäpidon ja automaation osaamiskeskukset Valkeakoskella. Tampereen seutukunnan ulkopuoliset osaamiskeskukset on koottu taulukkoon 3. Lisäksi ne on esitetty myös viitteellisesti kartassa 1. Tampereen yhteyksien tarkastelu toteutettiin haastattelemalla kaikkien edellä mainittujen osaamiskeskusten edustajia. Osaamiskeskusten rooli ja merkitys Haastatellut osaamiskeskusten edustajat kuvasivat oman roolinsa välittäjiksi ja asiantuntijapalveluiden tarjoajiksi, jotka kehittävät yrityksiä ja valvovat niiden etuja. Sekä osaamiskeskuksen sisäisen että ulkoisen yhteistyön edistäminen oli korostuneesti esillä kaikissa vastauksissa. Osaamiskeskusten profiilit vaihtelivat huomattavasti: osa pyrki palvelemaan yrittäjiä kaikissa liiketoimintaan liittyvissä asioissa (yrityspalvelut), kun taas osa huolehti lähinnä teknologiaan ja tuotekehitykseen liittyvistä palvelutehtävistä (teknologiansiirto). Haastatellut osaamiskeskusten edustajat pitivät keskusten merkitystä alueelliselle kehitykselle erittäin suurena. Niiden nähtiin vähentävän osaavien ihmisten poismuuttoa, edistävän paluumuuttoa ja houkuttelevan uusia osaajia ja asukkaita alueelle. Osaamiskeskusten arvioitiin estävän erityisesti nuorten poismuuttoa. Työpaikkojen ja toimeentulon lisäksi osaamiskeskukset vahvistavat seutujensa kehitysdynamiikkaa ja elinvoimaisuutta. Eräs haastateltava kuvasi osaamiskeskuksen alueellista merkitystä seuraavasti: maalattiin neljä erilaista tulevaisuutta Etelä-Pirkanmaalle. Siellä päädyttiin uhkakuvaan nimeltä Gerassicpark. Ja se tapahtuu, jos ei mitään tehdä ja se tarkoittaa, että täällä vanhenee kaikki. Nuoret ja kykenevät lähtee pois. Meillä on tällainen olemassa oleva näin hyvä pohja ja sitä edelleen kehittämällä me saadaan tästä alueesta houkutteleva. Täällähän on hyvät palvelut, on kulttuuripalveluita ja harrastuksia lapsille ja kaikkee, mutta ihmiset ei oivalla niitä välttämättä. Mutta siinä tilanteessa, kun heillä on mahdollisuus työllistyä ja he miettii tuleeko he tänne töihin, niin aatellaan, että heillä on siinä lapsillekin mahtava koulutuspaikka ja tulevaisuus edessä. Mikä jottei, ilman muuta tänne! Ja vielä kun järven rannasta talo! Yleiskuva osaamiskeskusten yhteyksistä Tampereelle Osaamiskeskusten edustajien vastausten mukaan tiedon, osaamisen ja innovaatioiden hankinnan kannalta tärkeimmän organisaatio- ja toimijatason muodostavat seutukuntatason toimijat. Seutukuntatason asetti vastauksissa tärkeimmäksi yli puolet vastanneista. Toiseksi tärkeimmäksi tasoksi vastaajat arvioivat maakuntakeskuksen eli Tampereelle sijoittuvat toimijat. Seuraavana tärkeysjärjestyksessä olivat valtakunnan tason toimijat. Vain yhdessä osaamiskeskittymässä tiedon hankinnan tärkeimmät lähteet olivat paikallisia toimijoi- 32 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

9 ta. Yleisesti oman kunnan tarjoamaa tieto- ja osaamisvarantoa pidettiin merkityksettömänä kyseisen keskuksen toiminnan kannalta. Tämä merkitsee sitä, että kulloinkin tarvittavaa tietämystä on pääsääntöisesti haettava eri lähteistä oman kunnan ulkopuolelta. Tampereella sijaitsevien instituutioiden merkitys osaamiskeskusten tiedon, osaamisen ja innovaatioiden lähteenä on siis yleisesti ottaen merkittävä. Kaikesta osaamiskeskusten hankkimasta tiedosta prosenttia hankittiin Tampereen instituutioista. Vastausten keskiarvo oli noin 50 prosenttia ja tyypillisin vastaus 40 prosenttia. Tampereella sijaitsevien instituutioiden merkitys osaamiskeskusten yritysten toimin- KUVIO 2. Tampereella sijaitsevien instituutioiden merkitys osaamiskeskusten yritysten toiminnalle (Palkkien arvot kuvaavat mainintojen lukumääriä) Maaseudun uusi aika 2/

10 nalle on koottu kuvioon 2. Tuloksissa korostuu erityisesti Tampereen teknillisen korkeakoulun sekä vähäisemmässä määrin Tampereen yliopiston ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun rooli tiedon tuottajina. Tärkeässä asemassa ovat julkisista neuvonta- ja rahoituspalveluja tarjoavista tahoista TE-keskus ja Pirkanmaan liitto, riskirahoittajista Finnvera sekä yhdistyksistä Pirkanmaan yrittäjät. Kaiken kaikkiaan vastauksissa useimmin mainitut instituutiot ovat laaja-alaisia ja yleisluonteisia. Erikoistuneemmin toimivat instituutiot mainittiin harvemmissa vastauksissa, mutta ne saattavat olla siitä huolimatta erittäin tärkeitä yksittäisen osaamiskeskuksen tiedon, osaamisen, innovaatioiden ja rahoituksen kannalta. Tampereen seudun osuustoimintakeskus oli yhden osaamiskeskuksen toiminnalle erittäin merkittävä. Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys, työvoimatoimisto ja Tampereen yliopiston kesäyliopisto saivat kukin yhden erillisen maininnan melko merkittävänä toimijana. Edellä mainitut puuttuvat kuviosta 2, koska suurin osa vastaajista ei ottanut kantaa niiden merkitykseen. Näiden lisäksi Tampereen ammattiopisto, Tampereen aluekeskusohjelma, Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma, etampere -ohjelma ( ), Sentre, Tamlink ja Tampere Automation Centre (TAC) arvioitiin yhteneväisesti niin, että jokainen niistä koettiin merkityksettömäksi viiden osaamiskeskuksen toiminalle ja toiminta oli lisäksi tuntematonta kahdelle vastaajalle. Nämäkin on jätetty pois kuviosta 2. Tampereella sijaitsevien instituutioiden merkitys osaamiskeskuksittain on koottu kuvioon 3. Tarkasteltaessa eri osaamiskeskusten vastauksia Tampereella sijaitsevien instituutioiden merkityksestä havaitaan, että peräti 59 prosenttia tutkimuksessa mukana olleista Tampereella toimivista instituutioista on merkityksettömiä osaamiskeskittymien ja sitä kautta myös niiden asiakasyritysten toiminnalle. Vastaavasti vain keskimäärin kahdeksan prosenttia instituutioista oli saatujen vastausten mukaan erittäin merkittäviä. Tampereelle keskittyneitä resursseja kykenivät eniten hyödyntämään Softum-yrityskeskus, Taidosto ja Virtopoli Oy. Innovaatiokäytävässä liikkui vä- KUVIO 3. Tampereella sijaitsevien instituutioiden yleinen merkitys osaamiskeskuksittain (Palkkien arvot ovat prosentteja) 34 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

11 hiten tieto- ja muita resursseja tässä tarkastelluista osaamiskeskuksista Elastopoli Oy:n ja Tampereen välillä, mutta huomattava määrä Tampereen instituutioista oli merkityksettömiä myös käynnissäpidon ja käytön optimoinnin osaamiskeskus AutoMaintille sekä MAC-koulutus- ja tutkimuskeskukselle, jotka molemmat toimivat Valkeakoskella. Tämän havainnon voi hypoteesin muodossa yleistää niin, että mitä vahvempaa ja erikoistuneempaa osaamista osaamiskeskuksessa on, sen vähemmän sillä on suoria yhteyksiä maakuntakeskuksen eri instituutioihin. Tässäkin tapauksessa nämä yhteydet kohdistuvat osaamiskeskuksen osaamisalueen kapeuden vuoksi harvoihin instituutioihin, jotka voivat olla yhteyksien vähäisyydestä huolimatta strategisesti tärkeitä. Yhteyksissä on nähtävissä myös maantieteellisiä eroja. Tampereen pohjoispuolella sijaitsevien osaamiskeskusten vastauksissa erittäin merkittävien instituutioiden osuus on 18 prosenttia eli yli kaksinkertainen keskiarvoon nähden, kun taas Tampereen eteläpuolisten osaamiskeskusten edustajien vastauksissa yksikään instituutio ei ole niille erittäin merkittävä, mikä heijastaa varsinkin Valkeakoskella toimivien keskusten omavaraisuutta suhteessa maakuntakeskukseen ja ilmeisesti myös vahvempaa suuntautumista Etelä-Suomeen. Vastaavasti Tampereen pohjoispuolella sijaitsevien osaamiskeskusten vastauksissa herättää huomiota vastaajalle tuntemattomien instituutioiden keskimääräistä suurempi osuus. Tämä antaa aiheen pohtia, jääkö osa maakuntakeskuksen resurssi- ja innovaatiopotentiaalista hyödyntämättä pelkän tiedon puutteen vuoksi. Näin siitä huolimatta, että monen tasavahvan kunnan muodostama Ylä-Pirkanmaa on ollut ehkä kaikkein aktiivisin näiden yhteyksien luomisessa, mistä kertoo Ylä-Pirkanmaan Seutuyhdistyksen vuonna 2004 Tampereelle perustama toimisto (Anttiroiko et al. 2006: 263). Kartoituksen tulos kertoo muun ohella siitä, että osaamiskeskukset saavat tarvitsemastaan tiedosta, teknologisesta osaamisesta, innovaatiotuesta ja rahoituksesta suuren osan muualta kuin Tampereelta. Osaamiskeskusten toimiala ja niiden tehtävien laajuus vaikuttavat osaamiskeskusten yhteyksien muodostumiseen, sillä pienimuotoisen toiminnan osalta tarve ja mahdollisuudet luoda tiiviitä yhteyksiä maakuntakeskukseen vähenevät. Osaamiskeskukset eivät välttämättä huomaa, osaa tai pysty luomaan yhteyksiä Tampereen instituutioihin silloinkaan, kun nämä yhteydet hyödyttäisivät niiden asiakasyrityksiä. Osittain syynä on oletettavasti myös Tampereen instituutioiden passiivisuus tai kyvyttömyys toimia rakentavasti osana alueellista innovaatiojärjestelmää, mikä saattaa selittyä resurssien rajallisuuden lisäksi yhteistyötä ja vuorovaikutusta edistävien insentiivien puuttumisella (vrt. Valovirta 2006: 14). Tampereen instituutiot yhteistyökumppaneina Yrityspalvelu- ja välittäjäorganisaatiot. Työvoimaja elinkeinokeskuksen eli TE-keskuksen teknologian kehittämisosasto tarjoaa Tekesin palveluja Pirkanmaalaisille yrityksille. Haastateltavat toivat esille, että kyseinen toiminta mielletään TE-keskuksesta erillään olevaksi yrityspalvelukokonaisuudeksi. Neljä haastateltavaa kertoi yhteyden Tekesin palveluihin olevan tärkeä. Osaamiskeskukset hankkivat sen kautta rahoitusta, josta erikseen mainittiin nimenomaan tuotekehityshankkeet. Usea haastateltava piti alueen työvoimatoimistoja tärkeinä toimijoina koulutusasioissa. Yritykset hyödyntävät työvoimakoulutusta sekä työvoimatoimistojen järjestämää lisä- ja jatkokoulutusta. Työvoimatoimistojen kanssa suunnitellaan ja toteutetaan myös tilauskoulutuksia kulloisiinkin tarpeisiin. Rahoituksellisesti merkittävintä koulutuksen lisäksi on aloittavan yrittäjän starttiraha. Myös työvoimatoimistojen työvoimanvälitystehtävä nostettiin esille sinänsä tärkeänä palveluna. Teknologiakeskus Hermia Oy on tehnyt osaamiskeskusten yrityksille tekniikkaselvityksiä ja laatinut teknologiaraportteja yritysten käyttöön. Sen yhteydessä toimiva Hermia Maaseudun uusi aika 2/

12 Yrityskehitys Oy on puolestaan tärkeä kumppani koulutuksen ja yrityksille suunnattujen kehittämispalvelujen tarjoajana. Kaksi osaamiskeskusta on osallistunut myös sen käynnistämiin hankkeisiin. Lisäksi Hermia Yrityskehitys Oy tekee yrityksille erilaisia liiketoimintaan liittyviä selvityksiä ja auttaa myös liiketoimintaan liittyvien asiakirjojen laadinnassa. Aloittavien yritysten neuvontapalvelujen tarjoajana Uusyrityskeskus Ensimetrillä on suuri merkitys. Haastatteluissa tulivat esille neuvontapalvelujen lisäksi sen yrittäjille järjestämät koulutustilaisuudet. Ensimetrillä on Tampereen toimiston lisäksi maakunnassa seitsemän palvelupistettä, jotka tekevät asioimisen näillä paikkakunnilla vaivattomaksi. Tätä läheisyyttä pidettiin tärkeänä juuri aloittavien yrittäjien kannalta. Tutkimus- ja koulutusinstituutiot. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) tuli esille kaikissa kyselyyn saaduissa vastauksissa. Sillä on vähintään jonkin verran merkitystä kaikkien osaamiskeskusten toiminnalle. Myös haastatteluissa tuotiin esiin TTY:n tärkeys keskusten ja niiden asia kasyritysten toiminnalle; kaksi osaamiskeskuksen edustajaa mainitsi sen pääyhteistyökumppanikseen. Kumppanuuden läheisyydestä kertoo myös se, että yhdellä osaamiskeskuksista on TTY:n kanssa kumppanuussopimus ja toisella kampusyhteistyösopimus. TTY:n yksiköistä erikseen mainittiin Virtausinstituutti, Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratorio, PK-klinikka sekä Hydrauliikan laitos. Yhteistyö muodostuu tutkimuksesta, kehittämisestä ja koulutuksesta. Yritykset ovat hankkineet TTY:ltä tuotantoteknologiaan liittyvää osaamista, kuten esimerkiksi nykyisten tuotantomenetelmien kehittämistä ja uusien luomista sekä prosessitutkimusta. Tuotekehitys on koostunut nykytuotteiden kehittelystä, uusien tuotteiden ja raakaaineiden kehittämisestä, tuotesuunnittelusta sekä tuotteiden materiaalien sekä mekaanisten ja kemiallisten ominaisuuksien testauksista. Lisäksi TTY:ltä on saatu liiketoimintaosaamista sekä hanke- ja rahoitusosaamista yritysten käyttöön. Tarvittaessa sieltä on myös saatu luennoitsijoita koulutustilaisuuksiin. Tampereen yliopistolla on merkitystä yhtä lukuun ottamatta kaikille osaamiskeskuksille. Osaamiskeskukset ovat hankkineet koulutusta ja asiantuntemusta Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta, Työelämän tutkimuskeskuksesta, tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksesta sekä kesäyliopistosta. Myös Tampereen yliopiston hallinnoimissa hankkeissa on oltu mukana. Tutkimus- ja koulutusyhteistyö ei ole kuitenkaan kovin laajaa. Toiminta on ennemminkin vasta tiivistymässä, mistä kertovat monet tutkimus- ja koulutusyhteistyöhön liittyvät kaavailut. Tämä osuu yhteen sen kanssa, että yliopisto on kolmannen tehtävän korostumisen myötä hitaasti aktivoitumassa suhteessa maakunnan toimijoihin. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (PIRAMK) ei ole yhteistyökumppanina aivan yliopistojen veroinen, mutta silti merkittävä kahden osaamiskeskuksen toiminnan kannalta ja yhdelle keskukselle sillä on jonkin verran merkitystä. PIRAMKia merkittävänä pitäneet osaamiskeskukset toimivat pääosiltaan paikkakunnilla, joilla se järjestää koulutusta. Haastatteluissa tuotiin esille, että osa yritysten henkilöstöstä ja yrittäjistä oli suorittanut tutkinnon Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa ennen työuraansa. Osaamisen kehittämisessä on hyödynnetty PIRAMKin lisä- ja täydennyskoulutusta ja aikuiskoulutusmahdollisuuksia sekä erilaisia PIRAMKin hallinnoimia hankkeita. Kiinnostusta koulutustarjontaan löytyisi vastausten mukaan nykyistä enemmänkin, jos tarjottu koulutus vastaa osaamiskeskuksen tarpeisiin. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) on vastausten mukaan vähintään jossakin määrin merkittävä neljän osaamiskeskuksen toiminnalle. Yhteyksiä oli sekä Tampereen toimipisteeseen että Valkeakosken VTTasiamieheen. Oppisopimuskoulutus on myös merkittävä tekijä osaamiskeskusten toiminnassa. Kyselyssä kävi ilmi, että sitä hyödyntävät yh- 36 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

13 tä lukuun ottamatta kaikki osaamiskeskukset. Haastatteluissa oppisopimuskoulutus mainittiin yhtäältä yrittäjän ammattitaitoa ja osaamista lisäävänä ja toisaalta työvoimapulaa helpottavana koulutuksena. Rahoittajat. Kyselyyn saatujen vastausten mukaan TE-keskus on erittäin merkittävä kolmen osaamiskeskuksen toiminnalle, kahden osalta melko merkittävä ja yhdelle jossain määrin merkittävä. Vain yhdelle keskukselle sillä ei ole ollut mainittavaa merkitystä. Haastateltavien mukaan osaamiskeskukset hyödyntävät lähinnä TE-keskusten tarjoamaa rahoitusosaamista: neuvontaa, investointirahoitusta, kehittämisrahoitusta sekä hankerahoitusta. Monet osaamiskeskukset ovat saaneet TE-keskukselta hankerahoitusta. Myös TE-keskuksen järjestämät yrityskoulutustilaisuudet ja -tapahtumat on koettu tärkeiksi. Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera on vähintäänkin merkittävä rahoittaja viidelle osaamiskeskukselle. Osaamiskeskukset käyttävät Finnveran lainoja, avustuksia ja hankerahoitusta. Haastatteluissa mainittiin erityisesti sen tarjoamat yrityksen perustamisrahoitus ja naisyrittäjälainat. Pirkanmaan liitto on merkittävä rahoittaja erityisesti osaamiskeskusten suuremmissa hankkeissa johtuen sen aluekehitysvastuusta ja EU-rahoituksen kanavointitehtävistä. Sitä pidetään joustavana ja helposti lähestyttävänä instituutiona. Yhdistykset. Pirkanmaan yrittäjät ry ja sen 44 paikallista yrittäjäyhdistystä kuuluvat instituutioihin, joilla on merkitystä yhtä lukuun ottamatta kaikille osaamiskeskuksille. Seminaarien ja koulutuksen lisäksi yrittäjäyhdistykset tarjoavat mahdollisuuden yrittäjien kokemusten ja tiedon vaihtoon ja vertaisverkostojen luomiseen. Lisäksi mainittiin yrittäjäjärjestön jäsenille tarkoitettu maksuton puhelinneuvonta erityisesti lainopillisissa asioissa. Muut instituutiot. Tutkimusaineistosta edellä esiteltyjä vähemmillä maininnoilla, mutta yksittäisen osaamiskeskuksen osalta jonkin verran merkittävinä, nousivat esille Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Media Tampere, Professian yrityshautomopalvelut, Tietoverkkoinstituutti, Valimoinstituutti sekä Tampereen kauppakamari. Yksittäisinä merkittäviksi organisaatioiksi mainittiin myös Tampereen ammattikorkeakoulun proakatemia, Finn-Medi, Tampereen seudun osuustoimintakeskus ja Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuusyhdistys. Haastatteluissa mainittiin lisäksi Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksen kautta luodut yhteydet Tampereen aluekeskusohjelmaan, Sentica Partners Oy:n yritysrahoitus, Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma sekä Tampere Automation Center-projekti (päättyi vuoden 2006 lopussa). Instituutioina, joihin yksittäiset osaamiskeskukset olivat ottaneet yhteyttä, mutta yhteistyötä ei syystä tai toisesta ollut saatu aikaan, haastateltavat mainitsivat Hermia Yrityskehitys Oy:n, Professian, etampereohjelman ( ) sekä Luova Tampere -ohjelman ( ). Tampereen instituutioihin kohdistuvat odotukset Tampereelta saadut palvelut ovat pääsääntöisesti vastanneet osaamiskeskusten asettamia odotuksia. Erityisesti tyytyväisiä on oltu niihin ins tituutioihin, joihin yhteydet ovat aktiivisimpia ja joiden perusta on henkilökohtaisissa kontakteissa. Näiden kanssa on myös asioitu niin pitkään ja tiiviisti, että odotukset ovat realistisia. Haastateltavat toivat esille henkilökemioiden suuren vaikutuksen yhteistyön onnistumiseen. Kun henkilösuhteet ovat kunnossa, voidaan yhteisesti vaikuttaa lopputulokseen niin, että siihen ollaan molemmin puolin tyytyväisiä. Osaamiskeskusten edustajat tuntevat hyvin mitä Tampereen pääyhteistyökumppaneilla on tarjottavana. Samoin he kokevat voivansa vaikuttaa itse omalla aktiivisuudellaan onnistumiseen. Kyky määritellä tarvittava tieto ja yhteistyön tavoitteet ja kertoa ne yhteistyökumppanille edesauttavat yhteistyön onnistumista. Yhteistyön aktiivinen seuranta ja tarpeen tullen esitetyt huomautukset paransivat yleensä lopputulosta. Maaseudun uusi aika 2/

14 Osaamiskeskuksen välitystehtävä paikkakunnan yrityksen ja Tampereella toimivien instituutioiden välissä katsottiin tarpeelliseksi, koska välittäjällä on tietoa ja kokemusta siitä, mitä tietoa tarvitaan ja ennen kaikkea mistä tarvittavaa tietoa kannattaa hakea. Yrityksillä ei välttämättä ole tarvittavia resursseja tai kärsivällisyyttä asioiden selvittämiseen ja yhteinen kielikin instituutioiden edustajien kanssa saattaa puuttua. Välittäjäorganisaation tarpeellisuus näkyykin ilmeisesti siinä, että suoria yhteyksiä yritysten ja Tampereen instituutioiden välillä on varsin vähän. Näin eräs haastateltava kuvasi yrittäjän kohtaamia vaikeuksia kontaktien rakentamisessa: Mä oon kuitenkin toiminut tällä toimialalla näinkin kauan ja voin kuvitella kuinka pihalla se yrittäjä on jos se yrittäis lähtee hakemaan apua johonkin tiettyyn asiaan. On hyvin vaikee tietää, että keneltä sitä apua saa. Mä luulen että se on semmoinen umpimähkämeininki, että soitetaan jollekin ja sitten joku sanoo, että soitapas sille. Ja sitten katotaan, että kenen kanssa se kemia toimii ja keneltä mä voisin saada eniten apuja just siihen mun juttuun. Että niin se varmaan menee monilla. Tietysti on sitten niitäkin, jotka pystyy perehtyyn siihen kaikkeen, niin kuin just näiden eri oppilaitosten ja tahojen erityisosaamiseen ja sitä kautta valitsemaan sen, että kenen kanssa sitä yhteistyötä lähtee jatkaan. Osa instituutioista, ohjelmista ja hankkeista tekee haastateltavien mielestä päällekkäistä työtä. Lisäksi niitä on lukumääräisesti paljon. Joissain tapauksissa vastaajien mukaan on vaikea tietää kenen puoleen missäkin asiassa pitäisi kääntyä. Erityisesti tuli esille, että yrittäjät eivät välttämättä ole valmiita selvittämään asioita, vaan hankkeet saattavat raueta, jos yhteistyökumppania ei heti löydy. Jos tällaisia vaikutuksia on paljon, myös hyviä ideoita saattaa jäädä toteutumatta, mikä vähentää taloudellista toimeliaisuutta ja toiminnan innovaatiointensiivisyyttä. Yleisesti varsinkin hankkeisiin ja niiden hallinnointiin kohdistui muun muassa seuraavan kaltaista kritiikkiä: Hankeneuvonta on Suomessa jostain syystä sillä tasolla, että se toimija, joka tietää, se viimeiseen asti panttaa sitä tietoa. mun mielestä roolit on mennyt vähän sekaisin heillä. Jos menet väärän sanamuodon kirjottaan, niin sitä ei varmasti sanota, vaan se hylätään. Myös Euroopan unioni on tuonut oman lisänsä tässä käsiteltävään instituutiokenttään. EU:n mukanaan tuoma hankemaailma koetaan kirjavaksi, lyhytjännitteiseksi, ohjeistuksen osalta puutteelliseksi ja aivan liian byrokraattiseksi. Erityisesti rahoitusasioiden hoitamista pidetään raskaana. Lisäksi prosessissa on toimintaa haittaavaa syklisyyttä: varsinkin ohjelmakauden vaihtuessa hankerahoitusta suorastaan tyrkytetään, kun yleensä sen saaminen on vaikeaa. Haastateltavien mielestä Tampereen instituutiot eivät ole kylliksi kyenneet tuotteistamaan tarjontaansa, jolloin se muuttuisi helpommin hahmotettavaksi. Tampereella toimivien instituutioiden keskinäisen yhteistyön puute johtaa resurssien vajaakäyttöön. Esimerkiksi koulutusta on tarjolla paljon, mutta rahoittajatahojen yhteistyön puutteen vuoksi se ei ole kaikkien sitä tarvitsevien käytettävissä vaan koulutustarpeen sijasta esimerkiksi koulutettavan työvoimapoliittinen status määrittää, mihin koulutukseen kukin voi osallistua. Myös koulutuspolut ovat muuttuneet ja se pitäisi ottaa huomioon rahoitusjärjestelyissä. Joidenkin instituutioiden passiivisuus on koettu kiinnostuksen puutteena koko Pirkanmaan kehittämiseen. Tampereen instituutiot koetaan jollakin tavalla itseriittoisiksi ja sisäänpäin lämpiäviksi. Niillä katsotaan olevan liian vähän tietoa ja kokemusta Tampereen ulkopuolisista olosuhteista ja yrityksistä, mikä koetaan jopa jonkinlaiseksi vähättelyksi. Tampereen mittakaavassa pieni yritys voi olla omalla paikkakunnallaan sekä yrittäjän että työtekijöiden näkökulmasta merkittävä. Osaamiskeskusten edustajat kokevat, että 38 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

15 Tampereen seutukunnan ulkopuolelta on vaikeampi päästä mukaan yhteistyöhön ja hankkeisiin. Eräs haastateltava kritisoi kokemaansa suhtautumista seuraavalla tavalla: Tampereellahan on kaiken näköisiä aina hienoja hankkeita, joista saa lukee. Yhteydenottoa meihin ei ole minkään puitteissa otettu, ja kun on yrittänyt saada yhteistyökuvioita ei mitään palautetta, mitään konkretiaa mä en ole neljässä ja puolessa vuodessa nähnyt Tampereen ulkopuolisille yrityksille. Maantieteellisen etäisyyden merkitys Haastateltavat ovat lähes yksimielisiä siitä, että maantieteellisellä etäisyydellä Tampereeseen ei ole erityisen suurta merkitystä. Tämä korostuu niissä asioissa, joissa omalta paikkakunnalta löytyy riittävästi osaamista, jolloin riippuvuus maakuntakeskuksen tietoresursseista on vähäistä: Tossa muuten vielä vaikuttaako tää maantieteellinen etäisyys, niin täällä on loppujen lopuksi aika hyvää osaamista. Täällä on huippuluokan osaamista tälläkin alueella. Siinä mielessä ei haittaa, kun täältäkin löytyy. Toisaalta aivan merkityksetönkään etäisyystekijä ei ole. Pitkät etäisyydet voivat muodostua ongelmaksi varsinkin aloittaville yrittäjille. Niin ikään fyysisen etäisyyden haittoina tuotiin esiin myös päivittäisen henkilökohtaisen kanssakäymisen ja tiedonvaihdon vähyys, jolla on taipumus heikentää yhteistyön tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Eräs haastateltava kuvasi etäisyysparadoksia siten, että lähietäisyyden tai välittömän fyysisen tavoitettavuuden ulkopuolella absoluuttisella etäisyydellä ei ole erityisen suurta merkitystä: Ehkä se on aivan sama onko se viisi kilometriä vai viiskymmentä, jos se ei ole tässä. Oman paikkakunnan ja maakuntakeskuksessa toimivien instituutioiden osaamisen yhdistäminen koettiin hedelmälliseksi. Haastateltavat toivat kuitenkin esille sen, että tietoa, osaamista, innovaatioita ja rahoitusta on saatavissa myös muualta, mistä esimerkkeinä mainittiin Helsinki, Hämeenlinna, Lahti ja Pori sekä kansainväliset yhteydet. Eniten etäisyyden vaikutusta vähentäneenä tekijänä tuotiin esille puhelin- ja Internet-yhteydet. Niiden merkitys tiedon lähteinä ja viestintävälineinä on suuri. Maakunnan innovaatiokäytävien kehittäminen Edellä käsitelty herättää kysymyksen siitä, millaisin kehittämispoliittisin toimenpitein Tampereen seutukunnan ulkopuolisten osaamiskeskuksien yhteyksiä maakunnan keskukseen eli Tampereeseen tulisi parantaa. Tiedon, osaamisen, innovaatioiden ja rahoituksen tarjonnan, saavutettavuuden ja hankintakanavien kehittämisideat koskevat yhtäältä osaamiskeskusten ja -keskittymien omaa sisäistä kehitystä ja toisaalta koko alueellisen innovaatiojärjestelmän toimivuutta. Kehittäjä- ja välittäjäorganisaatioiden sisäinen kehittäminen Osaamiskeskusten sisäiseen kehittämiseen kuuluu muun muassa niiden aktivoiminen ja kompetenssin vahvistaminen. Alueella tulisi löytyä uskoa ja luottamusta siihen, että omalla työllä ja viitseliäisyydellä saadaan tuloksia aikaan. Oman välittäjäorganisaatioroolinsa kehittämistä haastateltavat tarkastelivat strategioidensa, toiminnan ja paikallisyhteisön hyväksynnän kautta. Oman paikkakunnan päättäjien, yrittäjien ja yleisön mielipide vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen, imagoon ja toimintamahdollisuuksiin. Oman toimintamallin luominen ja palvelukonseptin kokoaminen ovat strategisia valintoja, joiden pohjalta toimitaan. Näiden kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä koettiin haastavaksi ja loppumattomaksi työksi. Myös resurssien kokoaminen liittyy näihin perusvalintoihin. Aktiivisuutta tarvitaan oman asiantuntemuksen kehittämisessä, tarjonnan tuntemuksen lisäämisessä, yhteistyösuhteiden luomisessa ja tarvittavien taitojenkin kehittämisessä. Maaseudun uusi aika 2/

16 Haastateltavien mielestä on pyrittävä mukaan mahdollisimman moneen osaamiskeskuksen ja sen asiakasyritysten toimintaa hyödyttävään verkostoon. Yritysten suuntaan tärkeänä nähdään lisätä asiakaslähtöisyyttä. Välittäjäorganisaation tulee luoda tehokkaat ja säännölliset tavat kuunnella yrittäjiä ja ottaa heidän muuttuvat tarpeensa huomioon. Paitsi yrityksen sisäiset tekijät, myös yritysten toimintaympäristöjen kiihtyvä muutos on haaste välittäjäorganisaatiolle. Ratkaisujen pitää olla yksilöllisiä. Yrityksellä ei välttämättä ole aikaa eikä resursseja yhteydenpitoon, joten välittäjäorganisaation tehtävä on prosessoida ja suodattaa materiaalia ja saada se sellaiseen muotoon, että se on siirrettävissä yrityksen osaamiseksi. Tieto, osaaminen, innovaatiot ja rahoitus ovat yritykselle strategisia valintoja ja taloudellisia panostuksia, joiden täytyy muuttua varsinkin pienyrityksissä nopeasti tuloa tuottavaksi toiminnaksi. Tiedon ja palvelujen laatu ja integrointi Haastateltavat korostivat, että tärkeimpiä asioita ovat niin osaamiskeskuksen sisäisen kuin ulkopuoleltakin tulevan tiedon sisältö. Laadun pitää olla korkealla ja osaamisen pitää olla todellista. Tiedon pitää olla myös mahdollisimman helposti sovellettavissa yrityksen käyttöön. Sirpaletiedolle ei ole käyttöä, vaan sen pitää olla muodossa, jonka perusteella yrityksessä voidaan tehdä liiketoimintaan ja tuotantoon liittyviä ratkaisuja ja päätöksiä. Yrityspalvelut ovat usein myös maksullisia, jolloin yrittäjän on koettava saavansa vastinetta rahoilleen. Asiakaslähtöisyyteen ja yrittäjien tarpeiden ymmärtämiseen pitää panostaa. Tampereen instituutioiden henkilöstölle suositeltiin useissa vastauksissa yrittäjyyskasvatusta ja käytännön yrityselämään tutustumista. Tiedon tuottaminen, jalostaminen ja prosessointi muodostavat erityisen haasteen alueelliselle innovaatiojärjestelmälle. Kolmessa haastattelussa nostettiin esiin ajatus tarvittavan tiedon keräämisestä keskitetysti tietokantaan tai linkkikokoelmaan, mutta sitä pidettiin myös vaikeasti toteutettavana ja jopa epärealistisena hankkeena. Instituutioiden yhteystietojen ja lyhyiden toiminnan kuvausten kokoamista Internetiin sen sijaan pidettiin toteuttamiskelpoisena. Tällaisen yksinkertaisen alueellisen yrityskehitysportaalin uskottiin lisäävän ennen kaikkea yrittäjien suoria yhteyksiä instituutioihin. Useissa vastauksissa tuotiin esille yhden luukun periaate, jossa palvelut saadaan samasta pisteestä. Yleisluonteisen tiedon välittämiseen yrittäjille sen katsottiin olevan hyvä ratkaisu, mutta kaikkiin kontakteihin tai neuvontatarpeisiin se ei sovi, koska tietämys ja osaaminen määrittyvät henkilösidonnaisesti. Myöskään yhteispalvelupisteen mahdollisesti vaatimaa lisäorganisaatiota jo nykyisellään laajaan instituutiokenttään ei kaivata. Ratkaisuksi esitettiin, että kehittäjä-, välittäjä-, asiantuntija- ja resurssiorganisaatiot kootaan verkostoksi, jota johdetaan strategisesti tiedon, osaamisen ja innovaatioiden kehittämisen ja levittämisen näkökulmasta. Yhteispalvelupisteen roolia pohdittiin haastatteluissa muun muassa näin: Jollain tavalla yhden luukun periaate. Ei tarvis ottaa niin moneen paikkaan yhteyttä ja sais sen oikean tiedon tai vähintäänkin oikean kontaktin. Ongelma on vaan se, että kaiken maailman palveluita ja instansseja on niin kauheesti, jollain tavalla niitä pitäis saada yhdistettyä. Mietin yrittäjää, jolle ollaan eri yhteyksissä tarjoamassa mielellään yhden luukun periaatetta, jota varmaan kannattais miettiä eteenpäin, mutta kuitenkin niin, että ei tule semmoista oloa, että olis yleislääkäriportsari siinä luukulla. Että sä joudut selittään sen saman asian moneen kertaan ennen kuin pääset tiedon lähteille. Tulevaisuuden haasteet Haastateltavilta kysyttiin myös, millainen käsitys heillä on tulevaisuudessa tarvittavasta tiedosta, osaamisesta ja innovaatioista. Seuraavan kymmenvuotiskauden muutoksen moottoreina haastateltavat pitivät muun muassa globalisaatiota, siirtymistä luovaan talouteen, yleistä koulutustason nousua ja jatkuvaa teknistä 40 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

17 kehitystä. Haastateltavat olivat yksimielisiä kansainvälistymisen lisääntymisestä ja siihen liittyvän palvelutarpeen jatkuvasta kasvusta. Työvoimaan liittyvät haasteet ovat työntekijöiden hankinta ja osaamisen kehittäminen. Koulutustaso tulee vastaajien näkemyksen mukaan yleisesti ottaen nousemaan. Vastauksissa nousi esiin näkemys, että liiketoiminnan muutoksen suunta on siirtyminen perinteisestä teollisuudesta korkeaan teknologiaan ja palveluliiketoimintaan. Liiketoiminnasta tulee muutoinkin yhä tietoja innovaatiointensiivisempää. Yrityskenttä muuttuu sukupolvenvaihdosten, omistajanvaihdosten, lopettamisten ja uusien yritysten perustamisen kautta. Myös yrittäjät ovat entistä koulutetumpia. Suorat asiakaskontaktit tulevat entisestään vähenemään yhteiskunnassa ja asioita hoidetaan enenevässä määrin erilaisten verkkoratkaisujen kautta. Lopuksi Tampereella sijaitsevat instituutiot ovat tärkeitä tiedon lähteitä Tampereen seutukunnan ulkopuolisille osaamiskeskuksille. Perusteita tieto-, teknologia-, innovaatio- ja rahoitusvirtojen edistämiselle alueellisella tasolla on selvästi olemassa. Vuorovaikutus ei ole niin tiivistä ja hedelmällistä kuin se haastateltujen asiantuntijoiden arvioiden mukaan voisi olla. Johtopäätöksenä edellä käsitellyn perusteella voidaan todeta, että pienen osaamiskeskuksen sijaintikunnan tarjoama tieto- ja osaamisvaranto on riittämätön, jolloin tarvittavaa tietämystä on pääsääntöisesti haettava eri lähteistä oman kunnan ulkopuolelta. Osaamiskeskukset ovat juuri sellaisia välittäjäorganisaatioita, joilla on tietoa ja kokemusta siitä, mitä ja ennen kaikkea mistä tarvittavaa tietoa kannattaa hakea. Pirkanmaan pienet osaamiskeskukset palvelevat juuri tällaista tehtävää toimiessaan välittäjinä paikkakunnan yritysten ja Tampereella toimivien instituutioiden välissä. Pirkanmaan osalta arviolta puolet Tampereen seutukunnan ulkopuolisten osaamiskeskusten kokoamasta yritys-, rahoitus- ja innovaatiotoimintaan liittyvästä tiedosta saadaan Tampereella sijaitsevien instituutioiden kautta. Lähes 60 prosenttia tutkimuksessa mukana olleista Tampereella toimivista instituutioista on merkityksettömiä osaamiskeskusten ja sitä kautta myös niiden asiakasyritysten toiminnalle. Vastaavasti vain kahdeksan prosenttia Tampereen instituutioista koettiin erittäin merkittäviksi. Tähän liittyy se havainto, että mitä vahvempaa ja erikoistuneempaa osaamista yksittäisessä osaamiskeskuksessa on, sitä vähemmän sillä on tarvetta suoriin yhteyksiin maakuntakeskuksen eri instituutioiden kanssa. Tampereen instituutioista erityisesti Tampereen teknillisen korkeakoulun rooli yhteistyökumppanina on merkittävä. Tärkeässä asemassa ovat lisäksi Tampereen yliopisto, TE-keskus, Pirkanmaan liitto, Finnvera sekä Pirkanmaan yrittäjät. Osittain syynä yhteistyön riittämättömyyteen on oletettavasti Tampereen instituutioiden passiivisuus tai kyvyttömyys toimia rakentavasti osana alueellista innovaatiojärjestelmää. Positiivista näissä yhteyksissä on vastaavasti se, että Tampereelta saadut palvelut ovat pääsääntöisesti vastanneet osaamiskeskusten asettamia odotuksia. Erityisesti tyytyväisiä on oltu niihin instituutioihin, joihin yhteydet ovat olleet aktiivisimpia ja joiden perusta on henkilökohtaisissa kontakteissa. Kaiken kaikkiaan Tampereen ulkopuolisen Pirkanmaan linkittyminen Tampereen instituutioiden muodostamaan innovaatiojärjestelmään näyttää olevan puutteellista ainakin maakuntakeskuksen ulkopuolella toimivien kehittäjien näkökulmasta. Innovaatiokäytävien vahvistaminen edellyttää osaamiskeskusten oman toiminnan ja toimintakyvyn kehittämistä, Tampereen instituutioiden myötämielisempää suhtautumista koko maakunnan osaamispotentiaalin hyödyntämiseen ja tietysti myös tieto-, teknologia-, innovaatio- ja rahoitusvirtojen kulun edistämistä maakuntakeskuksen ja sitä ympäröivissä seutukunnissa sijaitsevien kuntien välillä. Maaseudun uusi aika 2/

18 LÄHTEET Ahlbäck, Johan 2005: The Finnish National Innovationsystem. ERRIN & Helsinki EU office. Helsinki. Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Länsi-Suomi vetovoimainen innovatiivinen yrittäjyyden ja kasvun alue. EAKRohjelma.pdf. Luettu Anttiroiko, Ari-Veikko Kallio Olavi Valkama Pekka Siitonen Pentti 2006: Osaamis keskittymät maaseudun kehittämisessä. Tampereen yliopisto. Kunnallistutkimuksia. Tampereen yliopisto. Tampere. Aulaskari, Olli 1999: Eri tyyppisten kaupunkien ja niitä ympäröivän maaseudun välinen vuorovaikutus. Politiikkatarkastelu. Suomen Aluetutkimus FAR. Selvityksiä 19. Boddy, Martin Lovering, John Basset, Keith 1986: Sunbelt city? A Study of Economic Change in Britain s M4 Growth Corridor. Oxford University. Oxford. Castells, Manuel Hall, Peter 1996: Technopoles of the World. The Making of the 21st Century Industrial Complexes. First published Reprinted London: Routledge. Castells, Manuel Himanen, Pekka 2002: Information society and the wellfare state: the Finnish model. Sitras publications series; no 250. Oxford. Friedman, John Alonso, William 1965: Regional Development and Planning. A Reader. Massachusetts Institute of Technology. Cambridge, Ma. Grimes, Seamus 2000: Rural areas in the information society: diminishing distance or increasing learning capacity? Journal of Rural Studies. Volume 16, Issue 1, January 2000, pp Grimes, Seamus 2003: The digital economy challenge facing peripheral rural areas. Progress in Human Geography, Vol. 27, No. 2, 2003, Hall, Peter Breheny, Michael McQuaid, Ronald Hart, Douglas 1987: Western Sunrice. The genesis and growth of Briains major high tech corridor. Allen & Unwin. London. Hautamäki, Antti Lemola, Tarmo (toim.) 2004: Suomi uuteen nousuun. Innovaatiot ja osaaminen huipputasolle. Sitran raportteja 39. Sitra. Helsinki. Kahila, Petri Saartenoja, Antti 1998: Maaseutu kaupungissa kaupunki maaseudulla. Maaseudun uusi aika. 1/ Katajamäki, Hannu Hunnakko, Pekka Kahila, Petri Palm, Jarmo Valtakari, Mikko 2001: Vaikea maaseutupolitiikka. Havaintoja maaseutupolitiikan käytännöistä. Vaasan yliopisto. Levo n instituutti. Julkaisuja no 90. Vaasa. Kautonen, Mika Kolehmainen, Jari Koski, Pasi 2001: Yritysten innovaatioympäristöt: tutkimus yritysten innovaatiotoiminnasta ja alueellisesta innovaatiopolitiikasta Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Teknologiakatsaus. Tekes. Helsinki. Kolehmainen, Jari 2004: Instituutioista yksilöihin: Paikallisen innovaatioympäristön kolme tasoa. Teoksessa Sotarauta, Markku Kosonen, Kati- Jasmin (toim.) Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö. Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere University Press. Tampere. Kosonen, Kati-Jasmin 2004: Institutionaalinen kapasiteetti ja yliopistokeskusseutujen innovaatioympäristöjen vahvistaminen. Teoksessa Sotarauta, Markku Kosonen, Kati-Jasmin (toim.) Yksilö, kulttuuri, innovaatioympäristö. Avauksia aluekehityksen näkymättömään dynamiikkaan. Tampere University Press. Tampere. Malinen, Pentti 2006: Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittäminen Selvitys Kainuun maakuntasuunnitelman ja -ohjelman taustaksi. Oulun yliopisto, Kajaanin kehittämiskeskus, Aluekehitys. Kajaani. Nieminen, Mika Kaukonen, Erkki 2001: Universities and R&D Net working in a Knowledge-Based Economy. A galange at Finnish developments Sitra reports series 11. Sitra. Helsinki. Pirkanmaan maakuntaohjelman seurannan tunnusluvut Verkkosivu, osoitteessa: 42 Maaseudun uusi aika 2/ 2008

19 pdf. Luettu Pirkanmaan talous Toimialojen nykytila ja näkymät 2006: Pirkanmaan TE-keskus, Tampereen kauppakamari, Tampereen kaupungin elinkeinokeskus, Pirkanmaan ennekointipalvelu. Tampere. Raatikainen, Ilkka 2001: Vaasan seudun innovaatiojärjestelmän kehittäminen. Vaasan yliopisto. Levo n instituutti. Julkaisuja nro 99. Vaasan yliopisto. Vaasa. Rannikko, Pertti 2002: Toisilleen vieraat suomalaiset. Miten Suomen eri alueilla asuvat ovat vieraita toisilleen vuonna 2010? Futura 1/2002. s Rouhiainen, Vesa 2002: Suomalaisten maaseutukuvat. Teoksessa Katajamäki, Hannu Hyyryläinen, Torsti (toim.) Muutoksen maaseutu. Artikkelikokoelma. Helsingin yliopisto. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Mikkeli. s Luettu muutoksen_maaseutu.pdf Saartenoja, Antti 2000: Kaupunki-maaseutu dilemma kehittämispolitiikan näkökulmasta. Teoksessa Kurki, S. & Linnamaa, R. & Sotarauta, M. (2000) 14 näkökulmaa alueelliseen kehittämiseen. Seinäjoen I aluekehittämisseminaarin julkaisu. Tampereen yliopisto. Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. SENTE-julkaisuja 5/2000. Tampere. Saartenoja, Antti 2004: Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus alueellisessa kehittämispolitiikassa. Turun yliopisto. Matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta. Turun yliopisto. Turku. Sassen, Saskia 1991: The Global City. New York, London, Tokyo. Princeton University Press. New Jersey. Seutukuntatilastoja Pirkanmaan portaali. shtml. Luettu Suomi maailmantaloudessa 2004: Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmantaloudessa selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/2004. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. Talousneuvoston sihteeristö 2006: Suomen vastaus globalisaation haasteeseen. Talousneuvoston sihteeristön selvitys - osa II. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 17/2006. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki. Tellier, Luc-Normand 1997: A Challenge for Regional Science: Revealing and Explaining the Global Spatial Logic of Economic Development. Papers in Regional Science, Vol. 76, nr 4, pp Uusitalo, Eero 1998: Elinvoimaa maaseudulle. Miksi, kenelle ja miten? Maaseutupolitiikan perusteet. Otava. Keuruu. Valovirta, Ville 2006: Alueellisia innovaatioympäristöjä on vahvistettava myös pienillä ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Sisäasiainministeriö. Aluekeskusohjelma. Katsaus 1/2006. Helsinki Whebell, C. F. J. 1969: Corridors: A Theory of Urban Systems. Annals of the Assosiation of American Geographers, Vol. 59. No. 1 (Mar., 1969). pp Maaseudun uusi aika 2/

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Aspa-säätiö. Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy

Aspa-säätiö. Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy Aspa-säätiö Mikä on tärkeää asumisessa tukea tarvitsevien palveluissa vuonna 2020? Yhteenveto tuloksista 2016 Fountain Park Oy Sisältö Projektin tavoite ja tunnusluvut 3 Verkkoaivoriihi osallistujan silmin

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

TTY:n palvelut yrityksille. Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet

TTY:n palvelut yrityksille. Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet TTY:n palvelut yrityksille Opiskelijayhteistyön mahdollisuudet Miksi yhteistyöhön? Yhteistyö opiskelijoiden kanssa on yrityksille ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää tuoreinta asiantuntemusta ja ratkaista

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa Tutkimushanke: Kaupunkiverkon ja maaseudun välimaasto mikäon seutukaupunkien paikka aluerakenteessa? (9/2010 3/2011) Sektoritutkimus; alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuuri jaosto Seutukaupungit

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot