Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 307/2007 vp Suomalaisten linnojen säilyttäminen Eduskunnan puhemiehelle Linnoja ja linnoituksia on Suomessa yhteensä 14 kappaletta. Vanhimpien linnojen alkuvaiheet sijoittuvat 1200-luvulle, ja näistä toiminnassa ovat edelleen Hämeen linna ja Turun linna. Linnat ovat kiistaton osa suomalaista kulttuuri- ja rakennusperintöä. Rakennusten korjaamiseen on osoitettava riittävästi rahaa, jotta linnojen toiminta voi turvallisesti jatkua. Suomalaisten linnojen ongelmat ovat alkaneet 1990-luvulla, jolloin linnat siirtyivät Rakennushallituksen alaisuudesta Museovirastolle. Siirron yhteydessä osaava työvoima jäi Rakennushallitukselle samoin kuin riittävä rahoituspohja. Museovirasto rahoittaa rakennusperinnön säilyttämistä vuosittain noin eurolla, mutta rahamäärä jakautuu usealle sadalle eri kohteelle, jolloin keskimääräinen tuki on euroa. Linnojen ongelmat ovat kiireellisiä. Esimerkiksi Hämeen linnassa pitäisi seuraavien viiden vuoden aikana tehdä mittavia korjaustöitä, jotta vältyttäisiin linnan täydelliseltä rapautumiselta. Ongelmia ovat muun muassa vallihaudan romahdusvaara, katon vuotaminen ja veden rapauttama tykkitornin alaosa. Nämä kaikki ovat turvallisuusriskejä. Olavinlinnassa tilanne on jo pitkään ollut se, että linnan kellotornin kuparikatto on kiinnitetty naruilla, jotta tuuli ei sitä veisi. Linnat ovat oleellinen osa suomalaista historiaa, mutta myös arvokkaita kulttuurillisesti. Linnat ja linnoitukset toimivat museoiden kanssa yhteistyössä sekä myös kulttuurihistoriallisten näyttelyiden ja konserttien pitopaikkana ja ovat näin mukana toteuttamassa ja säilyttämässä suomalaista kulttuuriperintöä. On tärkeää, että linnojen säilyminen tuleville sukupolville turvataan nyt ja tulevaisuudessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen maamme linnojen nykytilasta ja kunnostustarpeesta ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen linnojen säilymisen? Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2007 Timo Heinonen /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Timo Heinosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 307/2007 vp: Onko hallitus tietoinen maamme linnojen nykytilasta ja kunnostustarpeesta ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen linnojen säilymisen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Museovirastosta muodostettiin vuonna 1995 valtion kiinteistöyksikkö Rakennushallituksen lakkauttamisen yhteydessä. Tässä yhteydessä siirrettiin viraston hallintaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistöjä, mm. linnoja. Siirron yhteydessä tehtiin selvitys Rakennushallituksessa kiinteistöjen hoitoon käytetyistä resursseista, jonka perusteella Museovirastolle siirtyi Rakennushallituksesta henkilöstöä (mm. kaksi kiinteistöalan asiantuntijaa) ja määrärahoja. Museovirastolla on tällä hetkellä hallussaan erilaisia museokiinteistöjä, historiallisia arvorakennuksia sekä muinaisjäännöksiä. Kiinteistöjä on 92 kappaletta ja niissä 423 erillistä rakennusta. Museovirastolle on vuosittain opetusministeriön pääluokassa varattu näiden kohteiden peruskorjaamiseen 1 milj. euroa momentilla Eräissä historiallisen ajan muinaisjäännöskohteissa, kuten Haminan linnoituksessa, Kyminlinnassa, Hämeenlinnan vankilamuseossa sekä Turun ja Hämeen linnoissa on restaurointitöissä voitu lisäksi käyttää vankityövoimaa. Oikeusministeriön Rikosseuraamusviraston rahoituksen osaksi on arvioitu n. 1 milj. euroa vuosittain. Lisäksi työllisyysvaroin on vuosittain hoidettu n. 200 muinaisjäännöskohdetta. Museovirasto on voinut hyödyntää edellä mainittujen rahoitusmuotojen ohella työministeriön pääluokan investointimäärärahoja erilaisten historiallisten nähtävyyskohteiden, kuten linnojen ja linnoitusten restaurointiin. Hankkeista riippuen rahoitus on vaihdellut vuosittain 1 3 milj. euron välillä. Tämä työministeriön rahoitusmuoto on kuitenkin ensi vuonna päättymässä. Museovirasto laatii vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelmaan liitetyn investointisuunnitelman, jonka avulla pyritään priorisoidusti huolehtimaan kiinteistökannan peruskorjausten toteuttamisesta. Kiinteistöjen koko, tilanne ja laatu vaihtelevat suuresti, joten määrärahaa ei ole perusteltua tarkastella keskimääräisenä tukena kohdetta kohti. Koska käytettävissä olevat määrärahat ovat rajoitetuttuja, on erityisesti isojen peruskorjaushankkeiden toteuttaminen haasteellista. Esimerkiksi tällä hetkellä Hämeen linnassa on käynnissä tilojen käyttäjien kannalta välttämätön, suurehko keittiöremontti, jonka toteutus on resurssien niukkuuden vuoksi viivästynyt. Opetusministeriössä ollaan hyvin tietoisia Museoviraston resurssien tiukkuudesta, joka on syntynyt pitemmän kehityksen tuloksena. Vuonna 2004 Museoviraston peruskorjausmääräraha kaksinkertaistui eurosta 1 miljoonaan euroon. Kun viraston hoidettavana on yli 400 rakennusta ja muita kohteita, on määräraha kuitenkin edelleen tarpeeseen nähden riittämätön. Tämä on huomioitu valmisteltaessa hallituksen tulevia vuosia koskevaa menokehystä, jonka mukaisesti opetusministeriö tulee lähivuosina ohjaamaan Museovirastolle lisäresursseja korjaustoimintaan. Työministeriön investointiperusteisen rahoitusmuodon päättyminen samanaikaises- 2

3 Ministerin vastaus KK 307/2007 vp Timo Heinonen /kok ti muodostaa kuitenkin lisähaasteen riittävän rahoituspohjan turvaamisessa. Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2007 Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 307/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Timo Heinonen /saml: Är regeringen medveten om våra slotts nuvarande tillstånd och restaureringsbehov och vilka åtgärder avser regeringen vidta för att trygga bevarandet av slotten? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: När Byggnadsstyrelsen indrogs 1995 blev Museiverket en statlig fastighetsenhet. I det sammanhanget överfördes kulturhistoriskt värdefulla fastigheter, bl.a. slott, i ämbetsverkets besittning. Det gjordes då en utredning av vilka resurser Byggnadsstyrelsen hade använt för skötseln av fastigheterna. På basis av utredningen överfördes personal (bl.a. två sakkunniga inom fastighetssektorn) och anslag från Byggnadsstyrelsen till Museiverket. Museiverket innehar för närvarande olika museifastigheter, historiska värdefulla byggnader samt fornlämningar. Antalet fastigheter uppgår till 92 och omfattar 423 separata byggnader. Under undervisningsministeriets huvudtitel, moment , anvisas Museiverket årligen ca 1 milj. euro för grundlig renovering av dessa objekt. I vissa fornlämningar från historisk tid, såsom Fredrikshamns fästning, Kyminlinna, fängelsemuseet i Tavastehus samt Åbo och Tavastehus slott har man vid restaureringsarbetet också kunnat använda fångar som arbetskraft. Finansieringsandelen för Brottspåföljdsverket vid justitieministeriet har uppskattats till ca 1 milj. euro per år. Dessutom har ca 200 fornlämningsobjekt skötts med sysselsättningsmedel varje år. Museiverket har vid sidan av ovannämnda finansieringsformer kunnat utnyttja investeringsanslag under arbetsministeriets huvudtitel för restaurering av olika historiska sevärdheter, såsom slott och fästningar. Beroende på projektet har finansieringen varierat mellan 1 och 3 milj. euro per år. Denna finansiering från arbetsministeriet kommer dock att upphöra nästa år. Museiverket sammanställer årligen i samband med verksamhets- och ekonomiplanen en investeringsplan, med vars hjälp man på ett prioriterat sätt försöker sörja för grundlig renovering av fastighetsbeståndet. Fastigheternas storlek, skick och art varierar väldigt mycket, vilket betyder att det inte är motiverat att granska anslaget utgående från det genomsnittliga stödet per objekt. Eftersom de disponibla anslagen är begränsade blir i synnerhet stora renoveringsprojekt en utmaning. För närvarande pågår t.ex. i Tavastehus slott en större köksrenovering. Den är nödvändig med tanke på dem som använder lokalerna, men på grund av knappa resurser har renoveringsarbetena fördröjts. På undervisningsministeriet är man mycket medveten om Museiverkets strama resurser, vilket är resultatet av en längre tids utveckling. År 2004 fördubblades Museiverkets anslag för grundliga renoveringar från euro till 1 miljon euro. Då ämbetsverket har över 400 byggnader och andra objekt att ta hand om är anslaget dock fortfarande otillräckligt i förhållande till behovet. Detta har beaktats vid beredningen av regeringens utgiftsram för de kommande åren. Enligt den kommer undervisningsministeriet under de närmaste åren att anvisa Museiverket 4

5 Ministerns svar KK 307/2007 vp Timo Heinonen /kok extra resurser för renoveringar. En extra utmaning när det gäller att trygga finansieringsbasen utgör det faktum att den investeringsbaserade finansieringen från arbetsministeriet samtidigt upphör. Helsingfors den 10 oktober 2007 Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin 5